Tuttujen ja joidenkin uudempien joululaulujen lisäksi yleisö sai yhtyä viittomakielellä esitettyyn Jouluyö, juhlayö -laulun ensimmäiseen säkeistöön. Tilaisuudessa oli juontajia kolmessa sukupolvessa, sillä Risto Ojalan ja hänen tyttärensä Solja Malkamäen mukana lauluista nautiskeli muutaman kuukauden ikäinen Mysi Malkamäki. vsk Keskiviikkona 18. pantin 0,40 Isot KARJALANPAISTI KUUTIOT Savustettu kokonainen KIRJOLOHI 8 99 kg 9 95 kg 11 99 1 49 rs (59,95/kg) pl (0,72/l) PALVELUTISKILTÄ PALVELUTISKILTÄ KUHMOISISTA PAIKALLISTUOTE ERÄ!. joulukuuta 2013 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Kauneimmat joululaulut -tilaisuus kokosi ihmiset sunnuntaina Kuhmoisten kirkkoon laulamaan ja virittäytymään joulun tunnelmaan. 03 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Pe 20.12 7-21 La 21.12 7-18 Su 22.12 12-21 Ma 23.12 7-21 Ti 24.12 7-12 Ke-To 25.-26.12 Suljettu Pe 27.12 7-21 PALVELEMME JOULUNAIKAAN! Tervetuloa paikalliseen ruokakauppaan! HINNAT VOIMASSA TO-SU 19.-21.12.2013 JA MA 23.12.2013 Päijänteen MUIKUNMÄTI 200 g, pakaste Fanta ja Sprite VIRVOITUSJUOMAT 1,5 l, sis. – kuva Päivi Hotokka Laulu johdattaa joulun tunnelmaan KAUPPIAS HOITAA HOMMAN KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen puh. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 51 2013 63
Tätä toivotamme Hauholta. Laivan matkustajat vietiin leiriin, jossa kohtelu oli tyJoulun lapsi lyä. Lisää erillisiä kertomuksia. Joosef laski, että heillä olisi rahaa mennä hotelliin yöksi. He hiipivät ulos. Mutta Jumalan Pojan syntymä on suuri kertomus, joka antaa merkityksen pienille. Etelä-Italia oli täynnä Pohjois-Afrikan köyhiä ja epätoivoisia ihmisiä. Samalla, kun jokainen on oma kokonaisuutensa, jokainen myös liittyy toiseen joiltain osin. Se oli vanha Fiat, mutta tankki oli täynnä. Iltapäivällä olimme puolisoni Marjukan kanssa suomalaisten omassa juhlassa. Pyhä maa on täynnä kertomuksia. Minulle esiteltiin naapurikylässä keto, jolla paimenten kerrotaan saaneen enkeliltä ilmoituksen Vapahtajan syntymästä. Pienistä kertomuksista tulee suuri. joulukuuta 2013 2 KOLUMNI Ossi Viita LUKIJAPOSTIA He ahtautuivat pieneen ja kiikkerään laivaan, jossa satojen matkustajien sijaan olisi saanut olla vain kymmeniä. Sanotaan, että nykyaikana ovat suuret kertomukset kuolleet. Mutta ovatko ne irrallisia ja ikiomia, vain yksilöä koskettavia. Laivan kyljessä luki Finnlines. Tämä kuitenkin liittyy elämän kouluun, eräs yhteenveto tämänhetkisen vaiheen. Salamatkustajat heräsivät, kun kontti liikkui. Olkoon Jumalan rakkaus ja rauha meitä jokaista hallitseva ja vallitseva näin kaikissa päiviemme, jokaisen hetkenmme askareessa, ajatuksessa. on kysymys vuoden 1978 hyväksytystä perustuslain juhlapäivästä. Ympärillä käy pienen kaupungin hulina, parkkipaikalla matkamuistojen myyjät piirittävät busseista astuvia. Kertomuksia lapsen syntymästä riittää tavallisten ihmisten elämässä tämänkin päivän Betlehemissä. Maria ja Joosef harhailivat satamasta kaupunkiin. He päättivät kokeilla. PIISPAN JOULUTERVEHDYS Adventin alla sain vierailla Betlehemin pyhillä paikoilla. Molempia janotti ja nälätti. Kaikkien pienten yllä kaikuu suuri uutinen: Teille on syntynyt Vapahtaja. Tätä rukoilla ain saamme, kaikest kiittää Jumalaa, sillä Jesuksessa saamme, uuden taivaan, sekä maan. Saavutetaanko keskinäistä luottamusta ja rauhaa vain omien kertomusten valossa. He odottivat muutamia tunteja ja sitten Joosef uskalsi raottaa kontin ovea. Herkät pohjoisafrikkalaiset laulut pysäyttivät kiireiset ihmiset. Joosef avusti minkä pystyi. Diktaattori Franko kuoli vuonna 1975. Espanjassa 6.12. Jotenkuten vielä kiinni myös elämässä, tämä tiedoksi Sulle – näin ohimennen. Sinun tarinasi voi jatkua samoin kuin paimenten: He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Kari Keskinen Siis hoosianna raikaa On aika kynttilöiden, aika valon tulla myös. Ei maailma, missä vielä olemme, vaan Taivaassa meidän kotimme kerran on oleva. Suuri kertomus antaa pienelle perustan ja tekee siitä yksilölle vaikuttavan. Kävelykadulla oli väkeä. Kodin jättäminen ja lähtö paremman elämän toivossa Välimeren yli Italiaan oli Joosefin idea. (Luuk. Olimme paikalla ja täytimme ykkösluokan hotellin juhlasalin taas kerran ääriään myöten. Viereiseltä huoltoasemalta Joosef juoksi hakemaan lämmintä vettä ja paperipyyhkeitä. Se oli joulun ihme. Silloin saamme rakkautemme, Jeesus karkoittava yös. Jokainen kävijä toi paikalle oman tarinansa, samoin jokainen puutarhassa työskentelevä. Onko pieni kertomus suurta tärkeämpi vai päinvastoin. Siis teot ja sanat olkoon sitä, mitä sydämessä voimme tuntea. Oli pimeää ja kylmää. Joosef tajusi heti, ettei täällä heillä olisi tulevaisuutta. Joosef kuitenkin halusi tulevalle lapselle parempaa elämää kuin mitä heillä oli ollut. Lue juttu sitten kun siihen saat aikaa, ajatuksesi anna näin askarrella. Maria huusi kimeästi. Paimenten luolan yläpuolella on kappeli, jonka kupolia kiertävät enkelten ylistyksen sanat: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Kansallisessa kertomuksessa yksilöllinen sulautuu osaksi isompaa kokonaisuutta. Luona Jeesuksen, luona rakkaiden. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. Se on koostunut vaiheista vuoksen ja luoteen, pikkupaloista rakenteet sukujen siltaan. Nuoren äidin synnytys, lapsen kapalointi ja seimeen laittaminen näyttävät vain yhdeltä lisää. Uutta virttä laulaa saa. Marialla ja Joosefilla oli molemmilla häkellyttävän kaunis lauluääni. Maria olisi halunnut jäädä kotiin. Muurien sisällä on rauhallista kuin enkelten laulussa. Siellä myös paperittomat siirtolaiset saivat hoitoa ja oleskeluluvan myötä olisi mahdollisuus asuntoon. Suomalaisten oma juhla LP:ssa oli perinteisen juhlava. Italian rannikkovartiosto oli heitä vastassa. Joskus pääsisi ehkä työhönkin kiinni. Virallisesti Gran Kanarian asukkaiksi kirjautuneita lienee vajaat 400 henkeä. Joku kertoi kuulleensa, että Pohjois-Euroopassa kaikki olisi paremmin. Päinvastoin näyttää siltä, että pienet kertomukset ovat edelleenkin merkityksellisiä nimenomaan suuren yhteydessä. … Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet . He olivat päässeet perille toisin kuin serkun perhe, joka viime vuonna kuoli laivan upottua Italian rannikolla. He yrittivät kymmeniin keskustan hotelleihin, mutta resuisten matkalaisten rahat eivät kelvanneet. Seteleitäkin. Hän piteli vatsaansa. Kävin luolassa, jonne heidän sanotaan koonneen lampaansa suojaan. Väsynyt mies heräsi kirkkaisiin valoihin. Käveltyään tuntikausia he tulivat pieneen kylään, jossa Joosef, perusrehellinen mies, ei voinut muuta kuin varastaa auton. Maria alkoi voida huonosti. Enkelten laulussa kaikkien erillisiä kertomuksia pitää koossa Jumalan rakkaus. Ovatko erilliset kertomukset riittäviä ihmisyhteisön tulevaisuudelle. Kiitos vuodesta lehdelle, yhteistyölle ja kaikelle sille, mikä ja kuka mitäkin on voinut saada ja ennen kaikkea Hänelle, keneltä kaiken saamme. Muutamassa tunnissa he keräsivät ison läjän rahaa. Miten monta pientä kertomusta kohtasin tuolla vierailulla. Epäilen sitä. Se on kooste tai essee elämän tieltä, lapsuusvuosista, menneistä alkaa se sieltä. Eikö pikemminkin siten, että omaa kertomusta kerrotaan ja toisten kertomuksia kuunnellaan suuren kertomuksen valossa. Tärkeintä oli olla putoamatta mereen. Kolmikko nukahti onnellisena kirkon kellojen kajahteluun. Yli 300 henkeä oli paikalla. Satamassa he pujahtivat laivaan konttien lastaajien pitäessä tupakkataukoa ja saivat yhden kontin oven auki, jonne he piiloutuivat. Jokainen on omasta näkökulmastaan oikeutettu. Siitä enkelitkin laulavat kiitoksen. Siionin kannel 484. Kun majapaikkaa ei mistään saatu, Joosef huomasi sillan alla romujen keskellä hylätyn auton, jonne he kömpivät. Kulki elämän rata näin vuodesta vuoteen, lapsuusaikojen leikeistä vanhuuden iltaan. 2: 16, 20) Joulun siunauksia rukoillen, Tampereen piispantalossa adventtina 2013 Matti Repo Joulurunoa riimitän yksiksein tässä, kotikontujen katveessa, aivan kuin ennen. Silloin ilo, rauha koittaa. Vain yksilön omalla tarinalla on merkitystä. Kumpi tulee ensin, osa vai kokonaisuus. Perustuslaki on täällä säädetty rajoittamaan kuninkaan eli nyt vielä Frankon ”valitseman” Juan Carlos I:n ja varsinkin julkisyhteisön eli kulloinkin valtiolliset vaalit voittaneen puolueen valtaa 17 itsehallintoalueen suhteen. Monien kommelluksien jälkeen Maria ja Joosef päätyivät Travemündeen. Väsyneinäkin he jaksoivat ihailla erivärisiä valoja. Kotiin päästyäni minulle selPieni suuri kertomus visi, että samassa kaupungissa näytetään myös toista paimenten ketoa. (Luuk. Miten on nyky-Suomessa. Ikälisää jos saan, panen paremmaksi; vuosikertoja valmiina yhdeksänkaksi! Sisäsivujen kerronta ei liity jouluun, sain siihen mä keväällä kiintoisan aiheen. Joosef hätääntyi. Heitä oltiin viemässä maihin. Koska Espanjassa kuohuu ”osavaltioissa”, niin puhetta riitti tarpeesta muuttaa perustuslakia. 2: 14) Paimenten keto on vain vähäinen tasanne jyrkässä rinteessä. Maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Oli jouluaaton aamu. Eikä ykskään harmaa hapsi, hälle turha täällä ois. Eihän ykskään Herran lapsi, pahan valtaan jäädä vois. Oli jouluaamu. Suunnitelmia paljon, vaan tulosta vähän, mutta elämästä kiittäen tyydyn myös tähän! Sydänlämpöistä joulua, joulun taikaa, Valon juhlaa kun aloitat puuhastella, ja tietenkin Onnea vuoteen uuteen, vanha siirtyy pois aikojen ikuisuuteen! Veikko Kilpanen Joulutervehdyksen johdanto ja päätössanat 2013 Tervehdys Suomen 96ja Espanjan 35-vuotisitsenäisyyspäivän jälkeen. Pertti ja Tuula. Koko joulun aika ja elämämme jokainen hetki olkoon siunattuja. Maria ja Joosef karkasivat leiriltä saaden mukaansa ruokaa ja vettä. Jokainen aidan takana ohikulkeva oli oman kertomuksensa keskushenkilö, kuten myös portilla kortteja myyneet pojat. Katkerimmin kertomukset eroavat maata jakavien kansallisuuksien välillä. Sitä jakakaamme, siitä kaikki eläkäämme. Katselin TV:n kautta parlamentin vastaanottoa Madridissa ja kuunSuomen ja Espanjan itsenäisyyspäivät telin puheet. Matka oli yhtä helvettiä. Joosef torkahteli ja välillä nukkui. Hänen jälkeistään demokratiaa tämä kansa nyt juhlii. Olkaamme yhtä, näin hengenyhteys meitä yhdistäköön ja meissä kaiken vaikuttakoon. Onneksi edelliseltä asukkaalta oli jäänyt peittoja. Lapsi syntyi. Eihän lapsen vielä pitäisi syntyä. Nythän elämme jo aikaa, Jeesus tulee milloin vaan. Useampi pyyhki silmäkulmiaan
Jos lupapalvelun asiointi siirtyy Jämsän poliisilaitokselle, asiointimatkat pitenevät. Hän esitti, että ohjelmassa mainittua kyläluetteloa täydennettäisiin lisäämällä sinne myös Hahmajärvi, Tehi ja Korkee. Hannu Laitinen on muuttanut Jämsään, ja hänen tilalleen tarkastuslautakunnan varajäseneksi valittiin Jouni Uotila.. Valtuusto myönsi Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistys ry:lle 63 000 euron lainan kaukolämpöön liittymistä varten ja Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöt Oy:lle 160 000 euron lainan Jussilankujan ja Myllykujan kiinteistöjen liittämiseksi kaukolämmön piiriin. Ikonen jäi selvää vastausta vaille, mutta vaikutelmaksi jäi, että parantamisen varaa on niin kunnan kiinteistöjen kuin muidenkin kuhmoislaisten talouksien osalta. Kuhmoisten Sanomat seurasi lokakuussa päijäläläisten hirvijahdin aloituspäivää. päivästä lähtien kaksinkertainen. Seurassa on 60 jäsentä, iältään 20–85vuotiaita. Kiinteistökohtaiset liitostyöt jatkuvat Pohjoisportin ja Kokonniementien kiinteistöjen osalta. Päijälässä suunniteltiin kuitenkin joulunseudun rauhoittamista pidemmäksi aikaa, sillä viime sunnuntaista kaavailtiin vuoden viimeistä jahtipäivää. Valtuusto lähetti aloitteen kunnanhallitukselle valmisteltavaksi. Ymmärrän että kirjoituksessa tällöin käsitellään asumisteemaa, mutta tekstistä saa vaikutelman, ettei kunta osallistunut rakennusperintöpäiviin lainkaan. Vastauksessaan kunnanhallitus pitää erittäin valitettavana Keski-Suomen poliisilaitoksen suunnitelmia lupapalvelusalkun toiminnan lakkauttamisesta, sillä kunnan asukaslukuun suhteutettuna lupapalvelusalkun palveluilla on ollut kysyntää. joulukuuta ja valitsi Markku Liehun kunnan rakennuslautakunnan varapuheenjohtajan paikalle, kun Ari Sorvari oli vetäytynyt tehtävästä. Kokouksen päätteeksi kunnanjohtaja Anne Heusala kiitteli valtuutettuja ja muita luottamushenkilöitä hyvin tehdystä työstä. Myös teknisen toimen työmiehet avustivat järjestelyissä. Yli 60-vuotias metsästysseura on yksi Kuhmoisten vanhimmista. Tuolloin kaadettiin yksi hirvi, mutta sen jälkeen kului kuukauden verran niin, ettei saalista tullut. Hän arveli Akseli Ruokolan ottaman kuvan olevan peräisin 1920tai 1930-luvulta. Kunnan käyttötalousmenoiksi vuonna 2014 on arvioitu 19,6 miljoonaa euroa, ja investointeihin on varattu 1,2 miljoonaa. KunnanhallitukUusia luottamushenkilöitä sen varajäseneksi valittiin Minna Korppila-Kauppinen, kun Arja Korvenranta tuli estyneeksi tehtävään siksi, että hänet oli valittu tarkastuslautakuntaan. Viimeistään 1850-luvulta peräisin olevan tilan päärakennus on kunnostettu metsästysja virkistysmajaksi, joka on saanut nimekseen Kalevala. Valtuutettu Eero Ikonen piti suunnitelmaa hyvänä, mutta halusi tietää kiinteistökohtaisista pelastussuunnitelmista. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 18. Tämä sai kannatusta toisiltakin valtuutetuilta, vaikka ohjelmaa valmistelleet kertoivat, että kyläluetteloon oli otettu sellaiset kylät, joilla oli oma kylätoimikunta tai vastaava. Jäsenistä vain yksi on nainen. Kuhmoisten kunnan valVuoden 2014 talousarvio 19,6 miljoonaa miussuunnitelma on vuodelta 2011. Kaukolämmön piiriin on liitetty seuraavat kiinteistöt: terveyskeskus, terveystalo, Kuntala, pääkirjasto, Hippolinna, Kuhmola ja KMarket. Valtuuston puheenjohtaja Mira Jokinen löysi ulospääsyn, kun hän ehdotti, että valtuusto hyväksyessään ohjelman evästäisi maankäytön ohjaustyöryhmää, että se täydentäisi mainitun kyläluettelon. – Aika paljon tämä kiinMetsästysmaja tutuksi yleisölle nostaa. Työ onnistui hyvin, ja kevääksi jäi hieman siistimistöitä ja asfaltointeja. Talousarvio on 985 350 euroa alijäämäinen, mutta kunnan 3,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen tase kestää sen hyvin. Keski-Suomen poliisilaitos harkitsee lupapalvelujen Pesula tulee Nuutinrinteelle lopettamista Kuhmoisissa ja on pyytänyt asiasta kunnan lausuntoa. Vesa Koivu Kuhmoisten kirkonkylän kaukolämpöverkon runkolinjan ensimmäinen vaihe on valmistunut hitsauksien ja eristyksien osalta. Täällä on sellaisiakin, joita en ole nähnyt metsästäjien tapahtumissa, vahvisti Päijälän seudun metsästysseuran puheenjohtaja Petri Liehu. Erityiskiitos Tuula Kindbergille! Pääasiassa olen tyytyväinen yhteistoimintaan paikallislehden kanssa, ja kiitän muutamista erinomaisista pääkirjoituksista. Malinin mukaan tulos oli hyvä, ja tätä käytäntöä on tarkoitus jatkaa myös kunnan muussa ohjelmatyössä. Kunnanhallitus toi nyt valtuustoon tuoreen version suunnitelmaa, joka hyväksyttiin. ja hyväksyi äänestyksittä talousarvion vuodelle 2014 ja vuoteen 2016 ulottuvan toimintasuunnitelman. Valtuusto vahvisti myös vesihuoltolaitoksen ja kaukolämpötoiminnan talousarviot vuodelle 2014. Pertti Terho sivistystoimenjohtaja Kunta mukana rakennusperintöpäivissä Kun metsäneläimille julistettiin joulurauha Päijälässä, paikallisilla asukkailla ja kauempaa saapuneilla vierailla oli tilaisuus tavata tuttuja makkaranuotion ääressä. Vuokra on 589 euroa kuussa, ja se sisältää lämmön ja pihaalueen lumityöt. Kunta sponsoroi rakennusperintöpäivien esitteen, ja kunnan Tietokota oli mukana tiedottamassa päivistä. Keskustelu meni jo naurun puolelle, kun havaittiin, että yhden jos toisenkin valtuutetun oma kotikylä puuttui listalta. Vesa Koivu Kuhmoisten kunnanhallitus hyväksyi maanantaina 16.12. Kuhmoisten Sanomien pääkirjoituksessa 50/2013 sanottiin, että ”kunta ei olisi lähtenyt mukaan” Kulttuuriyhdistyksen järjestäessä syksyn rakennusperintöpäiviä. Kuten rakennusperintöpäivien esitteen etusivullakin lukee yksi järjestävistä tahoista on Kuhmoisten kunta. Uusia haaroituksia ei talven aikana tehdä, jos uusia haaroituksia tarvitaan, ne tehdään keväällä roudan sulettua. Mukavaa joulun aikaa. JEC-Pesula Oy:n kanssa tehdyn vuokrasopimuksen, jolla yhtiö vuokraa pesulakäyttöön 264 neliön suuruisen tilan Nuutinrinteentie 35:ssa sijaitsevasta teollisuuskiinteistöstä. KVL–Tekniikan runkolinjan hitsaajat ovat tämän talven osalta lopettaneet työt Kuhmoisten työmaalla. Kaivinkoneurakoitsija saa peittotyöt valmiiksi ennen joulua ja poistuu talveksi työmaalta. Vierailulle sekä makkaralle ja glögille arvioitiin tulleen ainakin 150 ihmistä. Metsäneläinten joulurauha julistettiin alkavaksi jouluaattona puoliltapäivin ja jatkuvaksi tapaninpäivän iltaan. Lopuksi kunnanjohtaja Heusala vielä kukitti valtuuston puheenjohtaja Mira Jokisen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malinin. LUKIJAPOSTIA Vesa Koivu Kuhmoisten kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina 16. Perinteen mukaan tuona aikana ei sovi metsästää. Kuva herätti heti sekä isäntien että vieraiden kiinnostuksen. Vesa Koivu Kuhmoisten kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina 16.12. – Liittyjiä olisi voinut enemmän, mutta näilläkin mennään, toteaa kaukolämpöhanketta hoitava projektipäällikkö Jorma Ikonen Kuhmoisten kunnasta. Kuhmolan luo sijoitettu väliaikainen lämpövoimala on toiminut ongelmitta, syyskauteen verrattuna kuuman veden virtausmäärä putkistossa on joulukuun 5. KauKaukolämpötyömaa hiljenee talveksi kolämmön piiriin liitetään talven aikana yhteensä 24 kiinteistöä. Summat sisältyivät vuoden 2014 talousarvioon. – Kun lumi satoi, hirviä rupesi ilmestymään. – Lakihan sanoo, että jokaisella kiinteistöllä, jossa on enemmän kuin viisi asuntoa, tulee olla oma pelastussuunnitelma ja oma nimetty pelastusjohtaja. Päijälässä metsästysseuran ja riistanhoitoyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa joulurauhan julisti itse metsän kuningas, ruskeakarvainen karhu. Päijälän seudun kyläyhdistykseltä terveisiä toi Aino Ruokola, joka antoi Passuun joululahjaksi kehystetyn valokuvan tilasta. Kiitospuheessaan Mira Jokinen kiitteli viranhaltijoita ja sanoi, että Kuhmoisten valtuusto on hänen mielestään maailman paras valtuusto. Valtuutettu Risto Ojala kiitteli ohjelmaa ja kiinnitti huomiota kylien elinvoiman suureen merkitykseen. – Ei parempaa lahjaa olisi voinut olla, Petri Liehu kiitti. Lauantaina illan hämärtyessä pidetty joulurauhan julistustapahtuma oli samalla kyläläisille ja kauempaakin tuleville tilaisuus tutustua paikkoihin. Perussuomalaisia edustava valtuutettu Ari Ampuja teki valtuustoaloitteen, että Kuhmoisiin perustettaisiin sekä ammattilaisille että harrastajille soveltuva kalankäsittelylaitos. Kuhmoisten kunta osallistui rakennusperintöpäiviin antamalla käyttöön kirjaston ja Kuhmolan tiloja, avaamalla Kotiseutumuseon ja palkkaamalla sinne neuvojan. Talvikaudeksi alkoi tulla laumoja, joissa oli 4-5 hirveä, Liehu kertoo. – Pidetään sopu vastakin ja viedään kuntaa eteenpäin. – Tähän on saatavissa hyvä EU-rahoitus. Valtuusto hyväksyi uuden maankäytön periaateohjelman, joka on otsikoitu Katse Kuhmoisiin. Tapahtumailtaan mennessä hirviä oli kaadettu kuusi, viimeksi samana päivänä. joulukuuta 2013 Päivi Hotokka Riistan joulurauha julistettiin tänä vuonna Päijälän seudun metsästysseuran uudessa tukikohdassa Passussa. Kimmo Malin kiinnitti huomiota siihen, että ohjelma oli laadittu omin voimin ilman ulkopuolisia konsultteja. Maankäytön ohjaustyöryhmän puheenjohtaja Päivi Malin kertoi, että ohjelma laajeni pelkästä maankäytön tarkastelusta elinkeinojen kehittämisen puolelle. – Nyt lähden takaisin Passunvuoreen karhumamman vierelle, otus huikkasi julistustekstin luettuaan. – Kanssanne on ollut kiva tehdä töitä, kaavahankkeet, Toritien kunnostus ja muut hankkeet etenevät, ja kuntaa kehitetään
Joulukirkko jouluaamuna 25.12. Kolmikko piipahti terveysaseman viereen pystytetyllä glögipisteellä ennen kun suuntasi lyhdyin ja Kuu ja kynttilät valaisivat ulkoilijoiden tietä ulkotulin valaistulle reitille. joulukuuta 2013 4 VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Anita Ojala JOULUA ODOTELLESSA To 19.12. Kynttiläreippailuun osallistui 62 ulkoilijaa. Risto Ojala. tänään Aapo, Rami, Aappo to Iiro, Iisakki, Iikka, Isko pe Benjamin, Kerkko la Tuomas, Tomi, Tommi, Tuomo su Raafael ma Senni ti Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina ke joulupäivä to Tapani, Teppo, Tahvo pe Hannu, Hannes, Hans la Piia su Rauha ma Taavetti, Taavi, Daavid ti Sylvester, Silvo ke uudenvuodenpäivä to Aapeli Joulurauhaa jokaiselle! Taivaan Isämme Siunaamaa Joulua ja Uutta Vuotta Sinulle! Olet sydämellisesti tervetullut mukaan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Kauneimpien Joululaulujen messu kirkossa 4. Jokisten mukaan Velisjärventie oli tuntunut hiukan liukkaalta, ja järven toisella puolella tuuli oli vielä melko kovaa aamuisen myrskyn jäljiltä, mutta maisemat olivat kauniit. Erämaassa, emmekä löydä keidasta. Kiitos kaikille auttaville käsille ja tarjoilulle! SPR Kuhmoisten osasto Eräs kirjailija kulki ystävänsä kanssa hautausmaalla. Pari vuotta sitten näin Helsingissä pysähdyttäviä mainoksia. klo 23. Mainoksilla etsittiin tukiperheitä syrjäytymisKauas haaveet karkaavat vaarassa oleville lapsille. Oi jospa kerran sinne satumaahan käydä vois… Laulun suosio on siinä, että se ilmaisee monien sydänten syvimmän kaipauksen. klo 10. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Jorma Juhani Rahikainen Harjunsalmelta 63 v.. Satu ja Mika Jokinen olivat jo ehtineet kiertää lenkin ennen taukoa. Kirjailija totesi: ”Minun hautakiveeni pitäisi kaivertaa: Tässä lepää mies, joka osasi kirjoittaa, mutta ei koskaan oppinut elämään.” Nuorena varmaan jokainen uskoo osaavansa elää onnellisen elämän. Lekkerimäellä oli mukanaan koirat Wilma ja Linda, joista vanhempi Wilma ehti jo kaatua liukkaalla kotoa lähtiessä. He olivat tutustuneet myös joihinkin reitin varrelle pystytettyihin tehtävärasteihin, joissa muun muassa arvuuteltiin joululaulun nimeä. Säröttömän onnen kaipuu ei ole vain epärealistista haaveilua. Hän tuli nostamaan meidät moniongelmaiset sekakäyttäjät kuopistamme, avaamaan vankilamme ovet, viemään nääntyneet lähteelle. Toivottavat Mummu, Pappa, Serkut, Tätskä ja Pasi Vilma 1 v. Olemme kuin kuopassa, josta emme omin voimin pääse ylös. su joulusta 29.12. Kunta oli hiekoittanut reitin ulkoilijoita varten, jotta kaatumisten vaara vähenisi. Lämmin kiitos! Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulin päätöksellä kirkkoherra Jukka Erolan sijainen on 1.1.2014 lähtien Kangasalan seurakunnan kappalainen Auni Kaipia. Mika ja Satu Jokinen, Markku Järvinen ja Virpi Lekkerimäki pysähtyivät reippailun ohessa täyttämään arvontalipukkeen sekä nauttimaan glögiä. – Ihmisiä oli tosi hyvin, vaikka keli oli harmillisempi kuin viimeksi, liikunnanohjaaja Pipsa Laakso sanoo. 21.12.2013 ONNEA ! toivottavat Poikkijärven Mummo ja Pappa ONNITTELUT KIITOKSET Sydämelliset kiitokset kunnalle, Kuntalan ja sivistystoimen henkilökunnalle, sivistyslautakunnalle sekä muille tahoille kaikista muistamisista ja toivotuksista siirtyessäni vapaalle Kuhmoisten kunnan palveluksesta. – Kuu paistoi, eikä pimeää ollut yhtään. Tai vankilassa, josta emme pääse pois. Kynttiläreippailun järjestivät 4H-yhdistys sekä kunnan liikuntaja nuorisotoimi. Risto Ojala Messu kirkossa 1. Vastaus ihmisen peruskaipaukseen löytyy joulun sanomasta. Messussa avustavat Kuhmoisten Kirkkokuoro ja Kuhmoisten Mieskuoro. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. Taukopisteellä tarjoillut pikkutortut ja piparit olivat nuorten leipomia. klo 15. Elämä tuo pettymyksiä ja menetyksiä, joita emme olisi halunneet. klo 19 Joululauluja, joulukahvit -----------------------------Jouluviikolla ei tilaisuuksia Hyvää joulunaikaa! Tervetuloa Helluntaisrk. klo 12. Toivotan teille rauhallista joulunaikaa ja kaikkea hyvää alkavalle uudelle vuodelle 2014! Leena Lahti HENGELLISET KIITOKSET KIITOS! Verenluovutuksessa 30 luovuttajaa antoi lahjan elämälle. Jumala lupaa enemmän kuin haaveemme. Pääsiäisnäytelmävideon varanneet voivat noutaa videonsa kirkkoherranvirastosta (avoinna ma, ti ja to klo 10–14). Määrä oli jopa hieman suurempi kuin viime vuonna. Toisessa sievä pikkutyttö ja teksti: Isona minusta tulee moniongelmainen. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa ti 7.1. – Rohkeasti lähdetään ja hiljakseen mennään, Lekkerimäki suunnitteli. Se on viesti, joka on kirjoitettu geeneihimme. Hyvät neuvot riittävät vain pintasilaukseen, tarvitsemme syvemmälle ulottuvan avun. Jumala tuli tänne, missä me olemme. Messu kirkossa 2. Messu kirkossa loppiaisena 6.1. Haaveet karkaavat kauas, kuten pilvet Aki Kaurismäen elokuvassa. Siksi enkelit ilmoittivat: Teille on syntynyt Vapahtaja. Joissain vanhoissa hautakivissä oli aforismi tai raamatunjae. Enkelit eivät ilmoittaneet paimenille: Teille on tänään syntynyt opettaja, joka neuvoo, miten pitäisi elää. adventtisu 22.12. Eksyksissä, emmekä löydä kotiin. Jumalanpalvelus Päijälän rukoushuoneessa 2. Kuhmoisten seurakunta tarjoaa kirkkokyydit joulukirkkoon. Kaipaamme elämää vailla surua, tuskaa ja kyyneleitä. klo 7. Jumalanpalvelus kirkossa uudenvuodenpäivänä 1.1. klo 19. Yhdessä oli pulleaposkinen poika ja tekstinä lause: Isona minusta tulee sekakäyttäjä. Toritie 44 ONNEA ! Vilma 1 v. – Oikein mukava oli kävellä, he totesivat. joulupäivänä, Tapaninpäivänä 26.12. Päivi Hotokka – Aika huima keli, totesi Virpi Lekkerimäki perjantaiiltana lähtiessään kiertämään Ala-Karkjärveä Kynttiläreippailu-tapahtumassa. Yksi suosituimpia iskelmiä on ollut tango Satumaa. Tällaista tulevaisuutta ei kukaan itselleen haaveile, mutta sellaiseen monet silti ajautuvat. Ihminen on liian arvokas ja tiedostava olento tyytyäkseen siihen vajavaisuuteen, mitä tässä maailmassa pystyy saavuttamaan. Pöydän antimia tarjoili liikunnanohjaaja Pipsa Laakso. Hän tuli raivaamaan tien kotiin, jossa parhaat joulujuhlat odottavat. Srk-kodin lähetysmyyjäisten tuotto 674,55 e lahjoitetaan Suomen Evankelisluterilaiselle Kansanlähetykselle, nimikkolähettikohteeseen Japaniin/Savoset. Mutta kun ikää karttuu, on myönnettävä, että elämä ei suostu ohjaksiimme. su joulusta 5.1. klo 10. Kyytivaraukset viimeistään 23.12., Harjunsalmen, Pihlajakosken ja Ruolahden kylillä asuvat, Marko Aarroskarille 0400 240 081 ja muilta kyliltä Kuhmoisten taksiasemalle 03 555 1250. Jouluhartaus Papinsaaren siunauskappelissa 24.12. klo 10. klo 10. Uudenvuodenaaton hartaus kirkossa 31.12. klo 10. Ihmettelyä aiheutti liukkaus, sillä aiemmin sulaneet tienpinnat olivat jäätyneet melkein peilikirkkaiksi
Milloin viimeksi käytit pankin nettipalveluja. Pidän Kuhmoisten Osuuspankin palveluja hyvinä enkä kaipaa mitään muutoksia. Uskon, että pankki kasvaa edelleen ja täyttää asiakkaidensa tarpeet siinä missä isot kansainväliset pankitkin.. Milloin viimeksi kävit pankin konttorilla. Yrittäjänä, jolla itsellänikin on rahakassoja, pidän tärkeimpänä tietysti päivittäistä kassojenkäsittelyä. pidetyissä vaaleissa. Pikapankin lisäksi konttoripalvelut ovat tärkeä asia, Kuhmoisten konttorissa saa ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua. Eikös se kerro myös luottamuksesta pankkia kohtaan, ja uskosta sen Yrittäjä Kari Paajanen, Kuhmoinen tulevaisuuteen. Uskon, että vuorovaikutus ja hyöty on molemminpuolista. Miten tulit lähteneeksi edustajistovaalien ehdokkaaksi. Terveydenhoitaja Kati Lehmussaari, Espoo puhelinjärjestelmä palaisi entiseen. 8. 7. Syksyllä. 5. Lisäksi Kuhmoisten Osuuspankki ansaitsee kiitoksen lasten jokakesäisistä Hippo-kisoista ja muusta järjestämästään virkistystoiminnasta. Oli niin mukavan kotoisaa ja helppoa, kun soitti pankkiin ja sieltä vastattiin ”Kuhmoisten Osuuspankki”. 9. Onko sinusta paikallaan, että Kuhmoisten Osuuspankki on myös Kuhmoisten kunnan ja seurakunnan pankki. 2. Milloin viimeksi kävit pankin konttorilla. 8. 1. On paikallaan ja oikein hyväkin. Käytän myös nettipalveluja lähes päivittäin. Se, että Kuhmoisissa on oma konttori, kertoo hyvin tehdystä työstä ja myös siitä, että Osuuspankissa pidetään arvossa maaseutuakin, eikä vain kasvukeskuksia. 4. Yksityishenkilönä nettipankin toimivuus on minulle tärkein. Mitä ajattelet itsenäisen Kuhmoisten Osuuspankin merkityksestä paikkakunnalle. Toimitusjohtaja kysyi mahdollista ehdokkuuttani ja annoin suostumuksen. 4. Käyn konttorilla lähes päivittäin. 5. On muistettava että Kuhmoisten Osuuspankissa on asiakkaina myös paljon muualla asuvia. 7. 3. Millaisia tulevaisuuden näkymiä tai odotuksia sinulla on Kuhmoisten Osuuspankin suhteen. joulukuuta 2013 1. Itsenäinen Kuhmoisten Osuuspankki on yksi merkittävimmistä paikkakunnan yrityksistä, ja uskon sen pärjäävän hyvin kilpailussa paikkakunnan ja kuntalaisten sekä myös juuriltaan kuhmoislaisten asiakkaiden rahoittamisessa. Millaisia tulevaisuuden näkymiä tai odotuksia sinulla on Kuhmoisten Osuuspankin suhteen. Pankin jäsenkunta oli aktiivisesti liikkeellä, ja äänestysprosentti kohosi yli 55:n, mikä oli Suomen paras, kun kaikissa OPPohjola-ryhmän pankeissa äänestysprosenttien keskiarvo oli 34 %. 9. Kuluneella viikolla. Mitkä pankin palveluista ovat sinulle tärkeimmät. Päätös on ollut oikein hyvä. Säynätjoen Ilkka soitti ja puhui minut ympäri. Millaisia lisäyksiä tai parannuksia pankin palveluihin tai toimintaan kaipaat. Milloin viimeksi käytit pankin nettipalveluja. 6. 6. 3. No toki se että Osuuspankki säilyy Kuhmoisissa. Miten tulit lähteneeksi edustajistovaalien ehdokkaaksi. Miten tulit Kuhmoisten Osuuspankin asiakkaaksi. Jos minä saisin valita, Haastattelussa OP-edustajat Kati Lehmussaari ja Kari Paajanen Vesa Koivu Kuhmoisten Osuuspankin uusi edustajisto valittiin 4.–17.11. Oikeasti ehdotus ei sitten hassummalta kuulostanut, niin lähdin mukaan listan täytteeksi. Edustajisto on pankin ylin päättävä elin. Pienen pankin henkilökunta tuntee asiakkaat ja heidän tarpeensa. Miten tulit Kuhmoisten Osuuspankin asiakkaaksi. Onko sinusta paikallaan, että Kuhmoisten Osuuspankki on myös Kuhmoisten kunnan ja seurakunnan pankki. Olen tullut pankin asiakkaaksi joskus 1990-luvun alussa, kun aloitin oman yritystoiminnan. Minusta on mukava asioida tuttujen pankkitoimihenkilöiden kanssa. Mitä ajattelet itsenäisen Kuhmoisten Osuuspankin merkityksestä paikkakunnalle. Kuhmoisten Osuuspankissa annettiin netin kautta 228 ääntä ja postitse 743 ääntä, ja edustajistoon valittiin kuusi naista ja 11 miestä. Oma pankki on yksi toimivan kylän tunnusmerkki, ja toki sillä on tärkeä työllistäväkin vaikutus. Millaisia lisäyksiä tai parannuksia pankin palveluihin tai toimintaan kaipaat. Kun Nordea lopetti Kuhmoisten konttorinsa, siirryin Kuhmoisten Osuuspankin asiakkaaksi. Mitkä pankin palveluista ovat sinulle tärkeimmät. Kunnan ja seurakunnan on ehdottomasti syytä käyttää oman pankin palveluja. Mielestäni Osuuspankilla on iso merkitys kunnan imagolle. 2. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 18
Meillä on ollut mökki Kuhmoisissa kohta 36 vuotta. Kaikkialla näkyi runsaasti ulkomaalaisia sotilaita ja sotilaskalustoa. Sitä tarvitaan, jotta selviytyisimme tulevaisuuden haasteista. Väitän, että Suomi on tällä hetkellä – EU:n jäsenenä – Itsenäisempi kuin koskaan ennen. Tilanteemme idän ja lännen välissä olisi kenties samanlainen kuin Ukrainan tänä päivänä. Perspektiivi muuttui. Joutui kysymään, olivatko Saksat tuolloin itsenäisiä valtioita. Kova työ rakennustyömailla avasi 17-vuotiaan lukiolaispojan silmiä. NL hajosi, ja sen seurauksena kylmä sota loppui. Meidän tulee olla mukana niissä organisaatioissa, jotka jakavat kanssamme nämä arvot. Suomi itsenäisenä kansakuntana Suomen on pidettävä huolta maanpuolustuksesta, niin materiaalisesti kuin ulkoja turvallisuuspoliittisen osaamisen sekä yhteistyöjärjestelyjen ja -sopimusten kautta. Kaukoidässä sodittiin yhä. Toimin aluksi silloisen suomalaisen työnantajani tytäryhtiön päällikkönä, mutta siirryin pian johtamaan Lontooseen kolmen brittikollegani kanssa perustamaa firmaa. Kulttuuripiireissä toki tiedettiin Sibelius ja, että meillä oli hyviä kapellimestareita. Talviurheilulajit olivat mediassa marginaalisia: jonkun verran seurattiin taitoluistelua ja kelkkailua. Torjuin käsitykset vaikka tajusin YYA-Suomen rajallisen itsenäisyyden ja poliittisen ja taloudellisen liikkumavaran. Harva tiesi ketään elävää suomalaista nimeltä. Toinen maailmansota loppui elokuussa Hiroshiman atomipommiin. Se päättyi huhtikuussa ja sota Euroopassa toukokuussa 1945. Asiat ovat näyttäneet hyvin erilaisilta kulloisistakin asuinpaikoista katsoen. Suomettumisväitteet loukkasivat. Kaikki olennainen itsenäisyyteen ja itsenäisyyspäivään liittyvä on sanottu useaan kertaan minua asiantuntevampien ja arvovaltaisempien juhlapuhujien toimesta. Alkoi tuntua oikein mukavalta olla suomalainen! Ei tarvinnut aina selitellä. Kansakunnan näkökulmasta kaikki tämä ei mennyt hukkaan. ” Alkoi tuntua oikein mukavalta olla suomalainen! Mikko Sinko Kuhmolassa 6.12.2013. Selviytymisestä menestykseen Suomi julistautui itsenäiseksi 96 vuotta sitten. Nykyisin toinen heistä asuu vaimonsa ja kahden lapsensa – meidän lapsenlapsiemme – kanssa Australiassa; toinen on edelleen Lontoossa. Suomi ylitti uutiskynnyksen erittäin harvoin. Hitler oli elossa. Suomen ja Neuvostoliiton välillä vallitsi aselepo, mutta jatkosodan jälkimaininkina Lapin sota oli käynnissä. Muutos näkyi myös Britanniassa: Suomi löytyi nyt Euroopan maantieteellisiltä, poliittisilta ja myös sääkartoilta. Jos hankkeet toteutuvat, maat haluavat kuitenkin ehdottomasti olla EU:ssa! Yhteisvaluutan tulevaisuutta on vaikea ennustaa; uskon, että euron valuviat ovat korjattavissa tai löydetään jokin korvaava ratkaisu. Pari päivää sitten haastattelija kysyi TV:ssa tätä pieneltä koulutytöltä. Monet asiat alkoivat näyttää Britanniasta käsin katsottuna hyvin erilaisilta kuin ennen. Niiden korjaaminen oli valtava jälleenrakennusprojekti. Tässä EU on menestystarina. Jälkikasvumme kautta kansainvälisyys on työympyröiden lisäksi konkreettisesti läsnä elämässämme. joulukuuta 2013 6 Arvoisat sotaveteraanit, hyvät lotat, jos teitä on paikalla, hyvä juhlayleisö! Kun minua pyydettiin juhlapuhujaksi Kuhmoisten perinteiseen itsenäisyyspäivän juhlaan, se tuntui suurelta kunnialta, josta ei voi kieltäytyä. Itsenäisyyden puolustamisesta maksoimme kovan hinnan talvija jatkosodassa. Meidät oli suometettu ajattelemaan, että USA ja Nato olivat haukkoja ja NL ja Varsovan liitto rauhan asialla. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. Silti pyysin pari viikkoa miettimisaikaa. Koulukartat olivat shokki: Suomea ei löytynyt Euroopan kartalta! Pohjoismaat-käsitettä ei tunnettu – Skandinavia, johon kuuluvat Ruotsi, Norja, Tanska, tiedettiin. Keskinäisten, yhä lisääntyvien riippuvuuksien maailmassa tuskin yksikään valtio on täysin itsenäinen. Olen matkustanut paljon ulkomailla lähinnä työasioissa, mutta nykyisin myös privaattireissuilla. Kaksi poikaamme kävivät koulunsa ja yliopiston Englannissa. Sen jälkeen siirryimme paikalliseen pubiin juhlimaan voittoa Suomen lippuja heilutellen. Oli tavallaan paradoksaalista, että Suomen profiili ja vaikutusvalta itsenäisenä valtiona nousi, kun se luopui – itse määrittelemästämme puolueettomuudesta – ja liittoutui, eli tuli EU:n jäseneksi. Tajusin, miten kauheat olivat sodan tuhot olleet. USA, Nato ja EEC eivät enää vaikuttaneet pelottavilta möröiltä eikä Neuvostoliitto rauhan edistäjältä. Sen jälkeen kansakunta kävi läpi kivuliaan ja repivän prosessin, ennen kuin se kasvoi yhtenäiseksi valtioksi. Suomi löytyi Aasian tai Neuvostoliiton karttalehdeltä, hyvin pienenä, sen vasemmasta yläkulmasta mahtavan Neuvostoliiton luoteispuolella lähes selällään maaten ja ilman nimeä. Olin tuolloin 16-vuotias. Lähdimme tuolloin nollapisteestä. Vaimollani oli myös oma bisnes. Muutimme Suomesta Englantiin 1980-luvulla, jossa asuimme 23 vuotta. Miten väärässä olinkaan – onneksi – kuten monet muut. On vaikea uskoa, että voidaan palata vanhaan. Minut valittiin vuoden 2012 kesäkuhmoislaiseksi. Vielä 1980-luvun jälkipuoliskolla sanoin Lontoon Cityn bisnestapaamisissa, että Suomi ei koskaan liity EU:iin – NL ei tule sitä sallimaan. Suomi ja Ruotsi liittyivät unioniin 1995 ja sen jälkeen monet entiset neuvostotasavallat ja useimmat itä-blokin maat. Puolueettomuus-käsitettä ei edes ymmärretty ulkomailla. Uskomatonta menestystä on tullut kaikilla elämän aloilla terveestä taloudenpidosta erinomaiseen koulumenestykseen, josta äskeiset Pisa-tutkimuksen tulokset ovat tuore esimerkki – ja meille haaste vallata takaisin menettämiämme asemia! – Onnittelut heimoveljille! Pärjätäkseen Suomen pitää olla kansainvälinen, avoin ja suvaitsevainen maa, joka edistää kansainvälistä yhteistyötä ja rauhaa. Harmitti, kun Suomen luultiin kuuluvan Neuvostoliittoon tai olevan osa ns. Suomi kuvataan koulukartoissa ylväänä, oikeaa kokoaan suurempana maana muun Euroopan yläpuolella. Kukaan pubissa ei tiennyt mitään kyseisistä kisoista eikä tietysti tunnistanut lippuamme. Englannin aika antoi perspektiiviiä Kuten kerroin, muutimme Englantiin vuonna 1984. Isotkin EU-maat ovat tässä kilpailussa yksinään liian pieniä, Suomi lilliputti. – kuva Vesa Koivu. Viro on malliesimerkki siitä, mitä vahva, terve kansallistunne yhdistettynä markkinatalouteen voi saada aikaan. En tiedä yhtään, edes pientä jäsenmaata, jonka kansalaisten enemmistö haluaisi liittovaltiota. Tyttö vastasi: ”Kun ei kuulu kenelläkään muulle.” Se oli mielestäni hyvä vastaus. Maailma ja Suomi ovat valtavasti muuttuneet sen runsaan 50 vuoden aikana, jolloin aloin maailmanmenoa seurata ja asemoida Suomea tässä kehyksessä. Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin, sanoo suomalainen sanalasku. Siihen osallistuivat saksalaisten itsensä lisäksi miljoonat siirtotyöläiset. Emme ole maailman napa, mutta ei meidän tarvitse olla liian vaatimattomiakaan. Minunkin työtovereinani oli miehiä Itäja Etelä-Euroopan maista, Jugoslaviasta, Kreikasta, Turkista ja Egyptistä. Ruotsi on ollut meille monessa hyvä esimerkki, mutta ei oman puolustuskykynsä ylläpitämisessä. Jos jotain raportoitiin, se oli useimmiten negatiivisessa mielessä tai yhteydessä. Meillä on oltava talous kunnossa – konkurssissa oleva tai sen partaalla horjuva ei voi olla itsenäinen. Ilman tätä jäsenyyttä Suomi olisi kuin lastu laineilla, maailman puhurien armoilla ja heiteltävänä. Näiltä kohtaloilta Suomi välttyi, kun se yllä kuvattujen uhrausten ansiosta säilytti itsenäisyytensä, vaikka se ajoittain olikin suhteellista. Rajojen sulkeminen, kiihkonationalismi, yhteistyökyvyttömyys eivät ole sellaista itsenäisyyttä, jota haluamme. Pystyisinkö esittämään mitään uutta tai kiinnostavaa. Isojen EU-maiden ja niiden kansalaisten egot estävät tällaisen skenarion toteutumisen. Sotiemme veteraanit – joita on tässäkin juhlassa mukana – ovat tämän taistelun ja aikakauden symboleja. itä-blokkia. Mitä me Suomessa tiedämme rugbysta tai kriketistä – ne sentään ovat harrastajaja katsojamääriltään jääkiekkoa suurempia lajeja. Oli helppo uskoa, että Suomi on kaikkialla tunnettu – kuten meitä opetettiin puolueeton – länsimaa. Kiinnostus kansainvälisyyteen ja ulkomaihin alkoi tästä kesästä. Kauhun tasapaino USA:n ja NL:n välillä oli pelottava pidäke. En tajunnut, miten köyhä Suomi oli. Pitkälti EU:n ansiosta Euroopassa on vallinnut historian pisin rauhan aika. Tämä iso kuva pitää pitää mielessä nykyisten talousvaikeuksien ja epävarmojen tulevaisuuden näkymien keskelläkin. Jälkeenpäin ymmärsin, että olin ollut konkreettisesti rakentamassa Eurooppaa. Suomettumista ja ajoittaista rähmällään oloakin on ymmärrettävä tästä näkökulmasta. EU:lle myönnetty Nobelin rauhanpalkinto ei ole vailla perustetta. Trendi tuntuu olevan pikemminkin päinvastainen: Skotlannissa ja Kataloniassa on vahvaa kannatusta itsenäistymiselle. – ”Olemme sitoutuneet puolustamaan Ruotsia viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen!” –Tähänhän Ruotsin maanpuolustuksen kerrotaan nojaavan. Asuinmaa vaikuttaa näkökulmaan Suomessa asuin vuoteen 1984, Englannissa vuodet 1984–2007 ja sen jälkeen taas Suomessa. Rauhantila maailmassa ja erityisesti pienten valtioiden lähiympäristössä on niiden itsenäisyyden perusta. Heidän ansiostaan olemme saaneet rakentaa yhteistä Suomea jatkosodan päättymisestä saakka, kohta 70 vuoden ajan. Ja kun jäsenvaltioiden päätöksenteossa viime kädessä toimii demokratia, ei liittovaltiota tule. Sodan jälkeinen jälleenrakentamisen aika Suomessa oli poliittisesti hyvin levotonta. Päätin tarkastella puheessani Suomea ja Suomen itsenäisyyttä oman elämänkokemukseni kautta. Suomen ”itsenäisyyden” ja ”puolueettomuuden” joutui usein panemaan lainausmerkkeihin. Itsenäisyys on suhteellinen käsite. Olen luottavainen Suomen tulevaisuuteen ja ylpeä siitä, että olen suomalainen! Mikko Sinko yritysjohtaja Mikko Sinko itsenäisyysjuhlassa 6.12.2013 ” Osoitamme heille syvää kiitollisuutta ja ihailua. Näiden maiden ihmisten kärsimykset lähes puoli vuosisataa kestäneen neuvostomiehityksen aikana olivat ajoittain hirvittävät. Liikeja neuvottelukumppanini ovat olleet pääosin ulkomaalaisia firmoja ja ihmisiä. Asuin Mannheimissa alivuokralaisena vanhalla amerikkalaisella miehitysvyöhykkeellä, jossa edelleen oli sotilastukikohtia. Kuka kadehtii Pohjois-Koreaa tai Irania. Kohta satavuotiaan itsenäisen valtion kansalaisina meillä pitäisi olla terve itsetunto. Monet valtiot – muun muassa Baltian maat – menettivät itsenäisyytensä toisen maailmansodan seurauksena. Toki EU:ssa on monia ongelmia ja vikoja, mutta siitä voidaan, ja pitää, tehdä parempi, jotta se olisi kilpailukykyinen vastavoima USA:lle, Aasialle ja nouseville talousmahdeille. Kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden 1995, katsoimme finaalipelin talossamme suomalaisporukassa Eurosportilta. Ensimmäistä kertaa koin uhan itsenäisyydelle ja uuden sodan uhan noottikriisin ja Berliinin muurin rakentamisen aikaan 1961. Nyt olemme yksi maailman kansanvaltaisimmista ja vauraimmista maista. EEC:nkin – nykyisin EU – yllä oli epäilyksen varjo. Opimme koulussa, että Suomi on itsenäinen maa ja osa Eurooppaa, Pohjoismaa. EU laajeni. Minua ihmetytti 1970luvulla, miten vähän Suomea tunnettiin ulkomailla. Tällainen huomionosoitus velvoittaa, ja kun Kuhmoinen on monella tavalla lähellä sydäntäni, otin haasteen vastaan. Edesmennyt isäni kotiutettiin armeijan leivistä joulukuussa 1944. Naapurimme Viron nollapiste oli runsaat 20 vuotta sitten. Sitä ei kannata pelätä. Tämän vaatimia valtavia uhreja, inhimillistä kärsimystä ja ihmisten kestokykyä on vaikea käsittää. Saksojen jakautuminen ja Berliinin muuri oli johtanut virallisesti kahteen Saksan valtioon. Poikamme menivät siellä amerikkalais-kansainväliseen kouluun. Nokian uskomaton menestys kirkasti myös Suomi-kuvaa. Parhaiten tunnettuja olivat urheilijat: formula-maailmanmestari Keke Rosberg ja rallikuskit, myöhemmin jalkapalloilija Jari Litmanen. Ekonomiksi valmistuttuani työurani alkoi 1960-luvun lopulla, ja jo varhain hakeuduin kansainvälisiin tehtäviin; niissä on vierähtänyt 40 vuotta. TV:n ja sanomalehtienkään sääkartoilla ei Suomea näkynyt, eikä maailman pääkaupunkien listalla mainittu Helsinkiä. Osoitamme heille syvää kiitollisuutta ja ihailua. Kansainväliset tehtävät Vietin kesän 1962 LänsiSaksassa. Meitä pelotellaan EU:n liittovaltiokehityksellä. Lapsuudessa ja nuoruudessani 1950-luvulla tunsin silti eläväni turvallisesti itsenäisessä maassa. Synnyin kuukausi myöhemmin, vuoden 1945 alussa, toisen maailmansodan vielä riehuessa. Saksa oli lyöty, mutta ei antautunut. Berliinin muuri murtui Berliinin muurin murtuminen ja Neuvostoliiton hajoaminen muuttivat maailman – ja Suomen aseman
Tuona aikana Aaltonen ei muista käyneensä joulukirkossa, vaan ensimmäisen kerran vasta aikuisena. – En muista kuin joulukuusen, joka oli laitettu kattohirsiin roikkumaan. Talviyöt pannuhuoneessa Alkuaikoina kirkonmäellä ei ollut lainkaan ulkovaloja. Suntio oli työvuorossa ennen jokaista pyhää, sillä kenelläkään seurakunnan työntekijöistä ei tuolloin ollut lomia. Aattona tytär on seurana, ja tapana on käydä haudalla. – Nykyään kaipaan paljon hiljaisuutta, mietiskelyä ja lukemista. Niinpä seuraava yö kului kirkossa uusissa tehtävissä. Häntä häiritsi, kun ihmiset saattoivat puhua jopa hevoskaupoista palveluksen aikana. Kun uunin laittoi täyteen puuta, täyttökertojen välillä ehti vähän torkahtaa. Eräänä jouluna perheen tullessa kotiin Eeva Aaltonen pyysi poikia hakemaan eteisestä edellisenä yönä paistetun kinkun. Eeva Aaltosen korvat kestivät kellojen äänen, eikä hänen kuulonsa kärsinyt, mutta hänen miehensä pystyi käymään tapulissa vain kerran. Tuolloinkin oli joulunaika, eikä edellinen työnantaja päästänyt häntä pois ennen kuin vasta aattona. Niiden tekemisessä auttoivat aviomies ja pariskunnan pojat. Suntiona ollessaan Aaltonen sytytti ennen joulukirkkoa kynttilät alttarille, saarnastuolille ja joulukuuseen. Lumitöitä ja halkojen kärräystä Eeva Aaltonen on kotoisin Pihlajakoskelta, missä hänen lapsuudenperheensä asui yhden huoneen asunnossa. Vaikka tehtävää oli paljon, Aaltonen rakasti työtään. – Gloria kaikui tosi upeasti kirkossa, kuvailee Aaltosen tytär Eila Kirstinä. Hän on ikuistanut muun muassa näkymän Kuhmoisten kirkon kellotapulista.. Vähävaraisella perheellä ei juuri ollut joululahjoja. Kävi ilmi, että kinkun oli vienyt näppärä koira, joka oli tullut varkaisiin kirkonkylän läpi. Hän kertoo kokeneensa itsensä tasa-arvoiseksi muun seurakunnan henkilöstön kanssa, sillä sakaristossa ei ollut väliä, kuka oli rovasti, kuka jotain muuta. Usein Aaltonen yöpyi talvella pannuhuoneessa lämmittäessään kirkkoa. – Silloin ei ollut niin paljon kaikenlaista muuta menoa. Aaltosen mielestä hienoin hetki jouluaamuna oli, kun pappi saapui alttarille loisteliaissa vaatteissaan ja lausui: ”Lapsi on meille syntynyt.” Myös jumalanpalveluksen harras tunnelma oli Aaltoselle tärkeää. Tärkeä osa joulukirkkoa oli suuri kirkkokuoro. Siitä huolimatta Eila Kirstinä muistaa, että pöydässä oli kaikki jouluruuat viimeisen päälle. Nykyisin hän jatkaa kynttilöiden sytyttämisen perinnettä kotonaan Päijälänraitilla. Tuomaanristi on kulkenut Eeva Aaltosen mukana useassa muutossa. Halot tuotiin kirkkoon vajasta, josta oli ylös mäelle niin jyrkkä rinne, että hevoset eivät saaneet puita vedetyksi. Eeva Aaltonen aloitti suntiona vuonna 1962. Suntion tehtävänä oli huolehtia puulämmityksestä, siivota ja valmistella paikat jouluaamun kirkonmenoja varten. Tulevasta joulusta Aaltonen ennustaa rauhallista. Kun Aaltonen pyydettiin seurakunnan suntioksi, hän työskenteli kaupassa myyjänä. Pyhinä oltiin kotona, lapsilla ei ollut lupaa mennä naapuriin leikkimään. Etenkään juhlapyhinä hän ei kokenut lähtevänsä töihin, vaan kirkkoon, pyhään paikkaan. – Jos joku tuli vastaan, häntä ei huomannut ennen kuin hipaisi. Kun suntio lähti yöllä töihin asunnoltaan kirkkoherranviraston vierestä, oli pilkkopimeää. Kinkkua ei kuitenkaan löytynyt eteisestä eikä mistään muualtakaan. Tuulessa ja tuiskussakin suntio kiipesi tapuliin soittamaan kelloja. Talvisin suntiolle kuuluivat lämmittämisen lisäksi lumityöt. Kun Urpo Aaltonen seurasi koiran jälkiä lumessa, hän näki, että sen oli pitänyt välillä levätä ja laskea maahan kinkku sekä siihen kiinni jäätynyt metallivati. Eeva Aaltonen iloitsee tapauksesta edelleen. – Kirkko tuntuu vieläkin kodilta ja Jumalan huoneelta. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 18. ” Kirkossa pitää kuunnella ja kokea. Eeva Aaltonen Jouluyönä kirkossa kaikki oli hyvin ratkaisi pulman maitokärryjen avulla. Viisas ja väkevä kinkkuvaras Kun jouluaamun kirkonmenot olivat ohi, suntion perhe oli levon tarpeessa. – Kirkossa käyminen ei ole pelkkä tapa, vaan siellä pitää kuunnella ja kokea. – Äitikin lauloi kuorossa, ja hyppäsi edestakaisin töihinsä. Kirkkoherra Harry Leiwo pyysi työhön aluksi hänen miestään Urpo Aaltosta, mutta tämä ei uskonut voivansa toimia suntiona poliisin työn rinnalla. Eeva Aaltosen puoliso Urpo Aaltonen harrasti maalaamista koko ikänsä. – Oli se viisas ja väkevä se koira, Eeva Aaltonen ihmettelee. – Se oli mieheltäni melkoinen rakkaudentunnustus! Koillis-Häme-lehti kirjoitti Aaltosesta vuonna 1967 otsikolla Suntion tehtävät sopivat naisellekin . joulukuuta 2013 Päivi Hotokka Parinkymmenen vuoden ajan Eeva Aaltonen vietti jouluyönsä Kuhmoisten kirkossa. Urpo Aaltonen kehotti kirkkoherraa kysymään emännältä, joka pystyisi hommaan yhtä hyvin. Tunsin, että kaikki oli hyvin. – Tuskin joulu silloin mikään riemullinen hyppyjuhla oli. Kirkkokuoro kajautti Glorian Eeva Aaltosen aikaan kirkko oli jouluisin aina täynnä. – Istuin lattialla alttarin edessä ja katselin alttaritaulusta Jeesuksen silmiä. Ihmiset myös kaipasivat uskontopuheita. – Jouluna ajattelin, että taivaassa voi olla tällaista, hän muistelee. Päijälänraitilla nykyisin asuva Aaltonen sanoo, että kävisi edelleen enemmänkin kirkossa, jos asuisi lähempänä
Tupakoitiin ja pelattiin biljardia alakerrassa, ja laulu kuului sinne. Kertalähtöä toivon. – Onneksi halu hengellisiin oli kova, vaikka rohkeutta puuttui. – Yksi Pasuuna-Veljien mieslaulajista rukoili, että Jumala antaisi syntini anteeksi ja ottaisi omakseen. Jouni Saarikosken äiti pelkäsi poikansa puolesta sydän kurkussa. Jouni Saarikoski ei kuitenkaan juonut sosiaalihuollon piikkiin. Saarikoski pohti, ottaako vastaan Jeesuksen sovitustyön, tunnustaa Jumalalle, että hän on elänyt huonoa elämää ja haluaa pyytää anteeksi. – Täit ja luteet pesi sinne. Karvoskylän Holistila ei ollut uskonnollinen, mutta siellä sai käydä siellä pitämässä tilaisuuksia, ja Helluntaiseurakunta, Kansanlähetys ja Vapaaseurakunta kävivätkin. Kalajokivarressa Haapajärvellä oli sitten hengellisten tilaisuuksien sarja niin kutsutussa maakuntateltassa. Pikku hiljaa menin yläkertaan, ja jossain vaiheessa istuin jo takapenkillä. Viikko meni Oxepamin ja Diatsepamin huuruissa, syödä ei voinut. – Oli valtava helpotus. – Mentiin yhdessä samalla autolla, ennen oltiin vastapuolilla, nyt samalla puolella. Apua viinan kiroista kärsiville Kuiville pääsemisen jälkeen Saarikoski pyrki auttamaan entisiä ryyppykavereitaan. – Se jäi siihen. – Ensin en mennyt tilaisuuksiin, koska hävetti mennä. Ei sekään pysäyttänyt, Jouni Saarikoski sanoo. Mitä kaverit sanoo, jos menen. Viinaan tuli himo ja riippuvuus. Kaikki mahdolliset arvot on nollassa. Lopulta myös työkaverit pitivät miehen juomista liiallisena, mutta Saarikoskea myös suosittiin, kun tämä toimitti heille korpikuusenkyyneltä viikonloppuevääksi. Niin se elämä mullistuu, ne jotka olivat vastustajia ennen, tulevatkin kaveriksi. Vuosi oli 1984, ja siitä jatkui pitkä kausi. – J-P Lehtisen kokoelmat. – Olin ujo, ja viina antoi rohkeutta. – Siitä se pikku hiljaa lähti menemään. Lääkärin sanoma ja hengellinen sanoma yhdistyivät: jos olisin kuollut, missä olisin viettänyt iäisyyden. – Ei se laittanut ajattelemaan mitenkään. Se oli hyytävää puhetta se. Perheen tyttäret pitivät pyhäkoulua, jota Jounikin kävi. Kunnia oli jo mennyt, mutta maine oli vielä jäljellä. – Rupesin kuuntelemaan. Aina jollakulla oli rahaa, ja keittämällä viinaa itse sitä sai halvalla. Kolmentoista vanhana hän muutti naapuripitäjään Haapavedelle, ja vuonna 1980 oli vuorossa varusmiespalvelus Oulun kaupungin kasarmeilla kenttätykistössä. – En koskenutkaan tuoppiin, sydän hakkasi, ja rupesi hävettämään. Viinaa Saarikoski oli ottanut viimeksi maaliskuussa, ja syksyllä tuli yhden illan retkahdus. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. – Isäntä luotti minuun, ja työkykyä vielä oli. Hänen selkänsä meni huonoon kuntoon ja leikattiin, ja hänelle esitettiin useampaan kertaan eläkettä, mutta hän ei ottanut sitä vastaan. – Jäin sitä miettimään, Jouni Saarikoski kertoo. Ykskaks nousin ylös ja menin eteen ja sain sanottua, että halusin antaa elämäni Jumalan käsiin. – Jos en nyt sitä tee, niin en ehkä koskaan. Kun Saarikoski tuli viinankeitosta ja 82 prosenttista viinaa oli 20 litraa, oli myös kavereita. Poika oli ollut niin huonossa kunnossa, että siskot toimittivat hänet suoraan lääkäriin. Haluaisin sellaiseen palkkatyöhön, jossa voisin auttaa vanhuksia, päihdeongelmaisia ja muita apua tarvitsevia, Jouni Saarikoski sanoo. Erään kerran poika tuli ryyppyreissulta kotiin ja lähti vielä tarjoamaan ryyppyä naapurin Väinölle. Jouni Saarikosken ollessa vielä lapsi, naapurissa asui helluntailainen perhe, jossa Jouniakin pidettiin kuin omaa lasta, kristillisyys osoitettiin arkielämän touhuissa. Läksin ajamaan Haapavedelle, nakkasin tupakat ja sytkärin auton ikkunasta ulos, ja sen jälkeen en ole polttanut. – En ollut uskovainen, mutta minuun istuttiin hengellinen siemen. – Potkaisi pellolle, kun en uskonut, Jouni Saarikoski sanoo. Kun oli juonut, ei ollut paikkaa, mihin ei olisi uskaltanut mennä. Olin kahdessa pahassa kolarissakin, jossa autot meni ympäri. – Aamulla kun silmät aukaisi, ensimmäinen ajatus oli, onko viinaa, ja mistä saadaan lisää. Sanoin, pojat, tää ei ole mun paikkani enää. Eräs kärsämäkeläinen isäntä oli pyytänyt Seppoa saapumaan laulamaan ja julistamaan sanaa taloon, jossa Jounikin aikanaan keitti pontikkaa. Jouni Saarikoski kävi rakennustöissä Reisjärvellä ja muualla. Kaikki pyöri sen ympärillä. Ja kohta maanantainakaan ei ehtinyt töihin, Saarikoski kertoo. Työnjohtaja huomautti poissaoloista ja juomisesta mutta turhaan. Armeijan jälkeen hän palasi pyhäjokivarteen Haapavedelle ja pääsi sahalle töihin. Viisi vuotta luvattiin elinaikaa, jos jatkan samaan malliin. – En pannut vastaan, olo oli jo semmoinen. – Ei enää kuolemanpelkoa – vaan kyllä tietenkin se kuolemisen tapa pelottaa. Kaksi sanomaa liittyi yhteen – Ensimmäisen viikon jälkeen lääkäri sanoi, että kokeitten mukaan sinun ei pitäisi olla hengissä. Puhujana toimi Ritu YliPahkala ja Pasuuna-Veljet soittivat, lauloivat ja puhuivat. Ilman toisten apua Saarikoski olisi paleltunut sinne. Jouni Saarikoski Kuhmoisten Sanomien toimituksen edustalla viime viikolla, kun oli vielä lunta. Siihen se jäi. Onko viinaa ja mistä lisää. Saarikosken puolesta rukoillut laulaja oli kysynyt, halusiko tämä lopettaa myös tupakanpolton. Jouni Saarikoski tunsi myös Haapaveden Helluntaiseurakunnan palkallisena evankelistana toimivan Sepon, joka oli Jyväskylästä virkavapaalla oleva poliisi. Tällöin Jouni Saarikoski oli 18 vuotta vanha ja maistoi viinaa ensimmäisen kerran. Oli siellä kova lemu, kun jätkät taisteli Sinolin kanssa. Tähän liittyen Saarikoski toimi vapaaehtoistyöntekijänä Längelmäellä Rauhalan Narkomaanikodissa, jossa hän muun muassa lomitti paikan johtajaa Kauko Haaralaa. Kaverit lupasivat ponua palkaksi, jos hän palaisi keittopuuhiin. – Kävin siellä omiin nimiini, siivosin, ostin ja laitoin ruokaa, järjestin hengellisiä kokouksia. Äiti kertoi myöhemmin, että sadan metrin päästä löytyi viinapullo ja vähän matkan päässä poika oli kontiltaan kuusen juurella. Kun vastaus oli myöntävä, hän rukoili myös sen puolesta. Halu oli ja rohkeus löytyi Toukokuun lopussa, kolmen kuukauden hoitojakson jälkeen, Jouni Saarikoski pääsi pois, ja hänen sisäinen kamppailunsa jatkui. Seuraavana päivänäkin huomasi, että valtava taakka oli lähtenyt. Seppo halusi Jounia mukaansa Kärsämäelle, jonne hän oli menossa. Lopulta kunta joutui siivoamaan paikat kalliisti ja viimeksi hävittämään parakit, eihän kaatopaikka muutenkaan ollut sovelias asuinpaikka. – Kristillisen hoitopaikan idea oli, jos pääsisivät eroon aineista hengellisyyden kautta. Kaiken, minkä Jumala oli tehnyt, minä pilasin. Sen jälkeen Saarikoski on ollut paljon työttömänä, käynyt kiinteistönhoitajan ja LVI-koulutuksen Järvenpäässä, ja ollut Keuruulla Kela-koulutuksessa Helluntaiseurakunnan Iso Kirja -opiston seurakuntatyöntekijän kolmivuotisella linjalla, josta hän sai valmiudet kristilliseen narkomaanija alkoholistityöhön. joulukuuta 2013 8 Vuosikymmen viinan vietävänä Vesa Koivu Jouni Saarikoski on syntynyt Pohjois-Pohjanmaalla Pulkkilassa vuonna 1961. Lauantai-illat eivät enää riittäneet, vaan juomista jatkettiin sunnuntaina. Oli ilta ja kova pakkanen. Ristin häpeä. Sitten maaliskuussa 1990 Jouni oli tullut äidin asunnolle. Olin sielläkin, missä ei kaivattukaan. Haapaveden kunta oli järjestänyt kaatopaikalle parakkeja, joissa asusti toistakymmentä laitapuolen kulkijaa. Oli jo viimeinen ilta ja loppulaulut menossa. Seuraavana aamuna hän meni ystävänsä kanssa kapakkaan, ja täydet tuopit olivat jo edessä. Parempina hetkinään Saarikoski oli maatilalla renkinä ja teki useita vuosia kaikkia maatilan töitä lypsämistä lukuun ottamatta. – Siellä oli asiakkaina huumeiden, viinan ja lääkkeiden sekakäyttäjiä, osalla taustalla myös raskaita rikoksia. Sen jälkeen oli vuorossa vienti Karvoskylän Holistilaan Nivalaan. Tämä joulukortti on postitettu sata vuotta sitten 18.12.1912 Koskenpäältä Jämsään. Sosiaalitoimisto sanoi, että ne saa eläkettä, ostakoot itse pesuaineensa. Äiti oli lähtenyt taskulampun kanssa katsomaan, pääsikö poika perille
Kuhmoisten Sanomien jouluarvoitus Joulu Pussilassa Kanalan kaikki asukit täytti juhlamieli, mutta Kukkoa hermostutti. Joulu-Ukko käänsi vielä pussin nurinpäin. Päivi Hotokka Rakkauslaulu Aulikki Niemi-Savolainen Mediapinta 2013 314 sivua Rakkauslaulu on kuhmoislaisen Aulikki Niemi-Savolaisen esikoisromaani. – Tässähän tämä! sanoi Joulu-Ukko ja ojensi tyhjän pussin herra Kukolle. Kappaleet ovat olleet Hazardin ohjelmistossa jo aiemminkin, ympäri vuoden. Tarinan nykyhetki toimii kehyskertomuksena lapsuuden, nuoruuden ja varhaisaikuisuuden tapahtumille. Joululevynsä Hazardin jäsenet ovat äänittäneet ja miksanneet itse. Levy sisältää kaksi kappaletta, yhtyeen omat rock-sovitukset tutuista klassikoista Joulupukki ja Tonttu . Kirjan tapahtumat sijoittuvat kaukomaille, tarkemmin määrittelemättömään maahan. Hazardin keikkaohjelmisto on koostunut pitkälti muiden tunnetuksi tekemien kappaleiden uudelleentulkinnoista, mutta yhtyeellä on myös joitakin omia biisejä. Sen väri vaihtui taas. Kanalassa kukko komensi kanoja valmistamaan joululahjoja. Romaani vie lukijan meren taa Jouluklassikot vähän ronskimmin Lukinsaapas ja muut hyvät vastaukset Herra Kukon parveen Pussilan kanalassa kuuluvat Rouva Kanan lisäksi muun muassa Kirjava-Kana, Helmi-Kana ja Kana-Koppava. Kukon heltta tärisi ja turposi. Vihdoin koitti armas jouluaatto ja painui myös iltaan. Tekstissä näkyy, että eletään suomalaisille vieraassa kulttuurissa, sillä ihmisten kanssakäymiseen ja perhetapahtumiin liittyvät tavat ovat erilaiset. – Mitä ihmettä minä saan. – Tässä lahjat sitten olivatkin, hän sanoi. Tialla on kaksi elämää, menneisyys rankkoine tapahtumineen ja nykyhetki, jossa hän yrittää selviytyä kokemistaan menetyksistä. Tarina alkaa kohtaamisesta, joka avaa lukkoja ja laittaa liikkeelle muutoksen Tian elämässä. – Missä minun KALASIPUNAni on. Isäntä, emäntä, kissat ja koirat toimittivat tärkeitä ja salaisia asioitaan. Yhtye on ollut kasassa kaksi vuotta. Hiiret oli laitettava järjestykseen, kinkku syömäkuntoon, kalat pois kattien ulottumattomiin omiin kattiloihinsa. Pieleen menneet veikkaukset olivat myös hyviä ja ratkiriemukkaita: lukinsaapas, suklaanapsis, pussikanala, kanalipsaus ja monet muut. mennessä toimitus sai yhdeksän oikeaa vastausta. – piirros Lotta Unnaslahti Oik ea vas tau s: Kuk kokul lan saa ma lah ja oli pus sil aka na.. Herra Kukko mittaili saamaansa lahjaa ensin päältä, sitten sisältä ja kiekaisi lopulta riemusta: – Nyt Kukko ja Kana Pussila voivat kelliä saman pussilakanan alla! Kanaseni, saat tästä täyden kympin. Kukon mielestä se oli kovin kevytkin ja ohut. Kukko oli joulunaluspäivät kuin kissa, siis pistoksillaan. Yllätit minut. Sen heltta väliin punoitti ja kohta kalpeni. On kuitenkin helppoa kuvitella ympäristöksi Niemi-Savolaiselle tuttu Latinalainen Amerikka. Tehtävän selvittivät Marjatta Terrinen, Paula Vataja, Juhani Vehmas, Kalle Nurminen, Ulla Hukkinen, Anne Huuhtanen, Eeva Kallio, Liisa Konttila ja Seppo Pohja. Hazardin muodostavat laulaja ja basisti Kimmo Ruokola, kitaristi Ilkka Nieminen ja rumpali Juha Salminen. – Rauhoitu, rauhoitu rakas Ukko-Kukkoseni! Kalasipunas on juuri tuo pussi! Pussilakana! Kirjaimia vain vähän sotkin, kun kerroin etukäteen, ettei sitten takakäteen tarvitse aina sanoa, että arvasinhan minä, kaakatti rouva Kana leveästi hymyillen ja kotkotti vielä päälle. Viktor Rydbergin sanoittama ja Lyyli Wartiovaara-Kallioniemen säveltämä Tonttu puolestaan on jo alun perin melankolinen kappale, joka istuu suomalaisen rock-musiikin perinteeseen. Silti romaanin maailmaa ei ole tehty liian oudoksi, sillä esimerkiksi henkilöiden nimet ovat kansainvälisiä ja heidän puhetapansa tuttu. Mitä Kukko saikaan joululahjaksi. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Sanomien numerossa 48/2013 esitelty jouluarvoitus oli anagrammi , sanaleikki, jossa alkuperäisen sanan kirjaimet on sekoitettu ja laitettu uuteen järjestykseen. Rouva Kana ei millään pystynyt pitämään koko salaisuuttaan vaan kaakatti Kukolleen: – Kalasipunas on ny joulupussiss’ iha sua varte. Kuhmoisten Sanomat kiittää kaikkia kisaan osallistuneita! Päivi Hotokka Joulupukki ja turvattomat karkulaiset Hazardi 2013 Kuhmoislainen rock-yhtye Hazardi on tuttu viihdyttäjä paikkakunnan tapahtumissa. Itse hän ei kuulu kumpaankaan, vaan on sikäli harvinaisessa tilanteessa, että voi valita paikkansa. Kirja kuvaa henkilöiden kautta tunteita ja hetkiä, jotka voivat olla todellisia kenelle tahansa, missä päin maailmaa tahansa. Emäntä piti erityisesti punasipulisesta lasimestarin sillistä, ja sitähän oli tehtävä, vaikka isäntä inhosi silliä. Laulut ovat alkuperäisinä sovituksina tunnelmaltaan varsin erilaiset, mutta Hazardin versiot sopivat yhteen melko mutkattomasti. Kanalassa joulupuuro ja siinä olleet mantelit oli siirretty kupuihin, ja sitten saapui Joulu-Ukko. Minulle on luvattu se joululahjaksi! kiekaisi Kukko. Siitäpä syntyi häly, kun lahjojen pitäisi pysyä salaisuutena aina aattoiltaan asti. Hän asuu aviomiehensä ja kolmen kissan kanssa pääasiallisesti vanhalla maatilalla Vintturissa Hahmajärven rannalla. Kitara ja basso lisäävät siihen jylhyyttä. Tehtävä ei ollut lainkaan helppo, mutta määräaikaan 13.12. Tästä ei hyvä seuraa, arveli rouva Kana. Odotuksen jännitys sai sen aikaan. Päähenkilö ja hänen perheensä ovat maan alkuperäisasukkaita, mutta kirjassa vilahtelee sivuhenkilöinä myös suomalaisia. Nyt kanalassa hohti keltainen, kohta oranssi, väliin vihreä ja punainen, kunnes koko kukko oli aivan kirjava kiukusta. Joulu-Ukko otti lahjapussin olaltaan. Tämä olikin ainoa kerta, kun kanan on nähty hymyilevän. Kukko jatkoi onnellisena kukkoiluaan ja Kana iloiten lajityypillistä toimintaansa siihen asti kuin munijoita tarvitaan. ’Kalasipunas on ny joulupussiss’ iha sua varte.’ Tämän kyllä muistan! Niin siinä sitten kävikin. – Huomaa ”kananaivot” pienellä alkukirjaimella ja yhdyssanana, mikä kaikki viittaa siihen, että kana-sanaa käytetään kertomuksen tässä kohdassa lajimääritteenä. Vihdoin koitti aika lahjainjaon. Hannikaisen Joulupukki on rokkiversiossa menettänyt riehakasta luonnettaan, ja kuuntelijan on vaikea päättää, pitäisikö pukkia pelätä vai halata. Kirjava-Kana sai kirkasvärisen jyvälajitelman, Helmi-Kanalle tuli kauniita simpukankuoria, ja Kana-Koppava sai uuden korin. joulukuuta 2013 Kuhmoisten Sanomat Pussilassa oli menoillaan kiireinen joulutouhu. Paikkana on suurkaupunki slummeineen ja hienostoalueineen. Sen pesuohjelappu vilahti. Tapahtumien ympäristö on kansainvälinen. Rouva Kana, hän sai tänäkin vuonna esiliinan. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 18. Nyt yhtye on julkaissut ensimmäisen levynsä, jouluEP:n nimeltä Joulupukki ja turvattomat karkulaiset . Vuonna 1951 syntynyt Aulikki Niemi-Savolainen on agronomi, maaja metsätaloustieteiden maisteri ja taidemaalari. Se kertoo Marian eli Tian tarinan lapsuudesta kypsään aikuisuuteen. Tia on välittäjä, joka liikkuu slummin ja rikkaan sivistyneistön välillä. Vaikka Hazardin musiikkia on kuvailtu huumorirokiksi ja levyn kansi sekä nimi sananmuunnoksineen lupaavat villiä menoa, kappaleita voi kuunnella myös vakavammalla mielellä. Kaikenlaisia kuorellisia hän oli aukonut, mutta tässä pähkinässä Kukon kananaivot raksuttivat kovaa ja nokka iski tyhjää. P.J. se tuumi. Juhlamieli tiivistyi, ja lahjat löysivät omistajansa
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. joulukuuta 2013 10 TEILLE ON SYNTYNYT VAPAHTAJA JOULURAUHAA JA SIUNAUSTA UUDELLE VUODELLE Kuhmoisten seurakunta Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2014!
Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 18. Syttyy kynttilä sulkeutuu ovi. Toivotamme kaikille Rauhaisaa Joulunaikaa! JÄMSÄN SILMÄASEMA Keskuskatu 8, p. (014) 712 616, ma-pe 9-17 Lopeta juoksut, joulun tuoksut jo nenää kutittaa. (014) 712 616, ma-pe 9-17 Lopeta juoksut, joulun tuoksut jo nenää kutittaa. Myös ”Asemalla” tulee arkeen tovi. (014) 712 616, ma-pe 9-17 Lopeta juoksut, joulun tuoksut jo nenää kutittaa. Ihanaa Joulua toivottaa Silmäaseman väki. Ihanaa Joulua toivottaa Silmäaseman väki JÄMSÄN SILMÄASEMA Keskuskatu 8, p. Syttyy kynttilä sulkeutuu ovi. Myös ”Asemalla” tulee arkeen tovi. joulukuuta 2013 Asiakkaillemme, henkilöstöllemme ja yhteistyökumppaneillemme Suuret kiitokset kuluneesta vuodesta. Syttyy kynttilä sulkeutuu ovi. Myös ”Asemalla” tulee arkeen tovi. Ihanaa Joulua toivottaa Silmäaseman väki JÄMSÄN SILMÄASEMA Keskuskatu 8, p
– kuvat Päivi Hotokka Tänä vuonna Kuhmoisissa voi opiskella myös laulua ja lyömäsoittimia. – Siinä olisi ollut tietämistä niin meillä kuin kirjaston käyttäjillä, jos rakennuksen edusta olisi jouduttu avaamaan, Ville Raiskio sanoo. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. joulukuuta 2013 12 Vesa Koivu Kirjaston julkisivun korjaus on edennyt niin, että vanerista viritetty väliaikainen seinä päästään purkamaan jo tällä viikolla, remonttityömaan työnjohtajana toimiva Ville Raiskio Cruler Rakennus Oy:stä kertoo. Oman paikkakunnan arvostaminen on suuressa maailmassa ihan yleistä. Kuhtuu-tori on suurin voimanponnistus. Tämän takia apteekin puolen korjausta ei aloiteta nyt vaan vasta loppiaisen jälkeen. Ville Raiskio miehineen työskenteli melkein keväisessä säässä kirjaston katoksella tiistaina 17. Urakkaan kuuluva salaojitus on valmis, samoin kirjaston edustan katoksen tukirakenteet. Kun vaneriseinän alaosa viistettiin, patterit saatiin kirjaston puolelle ja sisätilaa lämmittämään. Lämmintä säätä vaativat työt kuten sokkelin laatoitus ja saumaus tehdään huhtitoukokuussa. Työmaa ei ole kovin suuri, mutta mielenkiintoinen. Väliaikainen seinä on pystytetty kirjaston sisätilojen puolelle, siinäkin oli konstinsa, sillä kirjastoa lämmittävät patterit ovat aivan ikkunoiden alla. Ensi kesänäkin toripäivälle annetaan oma teemansa viime kesän tapaan, jolloin keskiössä oli kala. Hän kiittelee Kulttuuriyhdistyksen hallitusta, joka vaivojaan säästämättä on jaksanut uurastaa yhteisten asioiden eteen. Niiden paikoilleen nostamiseksi on tarvittu neljä miestä. Se tarjoaa oivan tilaisuuden esitellä paikallista ruokaosaamista. Salaojituksen osalta oli onneakin, sillä vanha salaojitus oli kadun puolelta kunnossa. – Se osoitti, että kuhmoislainen arvostaa omaa ympäristöään ja on valmis esittelemäänkin sitä. Rakennusten esittelyn lisäksi ohjelmassa oli työnäytöksiä, näyttelyitä, tervahauta, koskenlaskua, ruokaperinnettä ja esitelmiä. Käytössä olevan kiinteistön ja rakennustyömaan yhdistämisessä on omat haasteensa. Alumiinirunkoiset ja kolminkertaista lasia olevat ikkunaelementit saapuvat työmaalle kuuden metrin korkuisina elementteinä. joulukuuta. Oman pitäjän perinteen säilymisen eteen tehdään töitä, ja omaa asiaa vaalitaan. Vesa Koivu Kuhmoisten Kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Peake katsoo tyytyväisenä taaksepäin kuluneeseen vuoteen. Kulttuuriyhdistys kiittää kuluneesta vuodesta Myös laulua ja lyömäsoittimia Jämsänjokilaakson musiikkiopisto järjesti syyskauden päätöskonsertin Kuhmolassa viime viikon keskiviikkona. Työmaa ei ole aivan Raiskion toivomassa aikataulussa, sillä viime viikolla tuli ylimääräistä tehtävää, kun sokkelia, johon lasiseinä tuKirjastolta näkee taas kohta ulos keutuu, jouduttiin vahvistamaan. Etuseinän valmistuttua myös ovet ja tuulikaapit uusitaan. – Kulttuuriyhdistys haastaa kaikki yhdistykset ja yksityiset näihin keräystalkoisiin. Ei olla vaatimattomia ollenkaan! Nyt vireillä oleva Kuhmolan kunnostuskeräys edustaa Peaken mukaan maailmalla tunnettua tapaa: paikkakuntalaiset itse keräävät varoja korjatakseen arvokkaita rakennuksia. Helmikuulle tultaessa apteekin puolikin valmistuu. Kulttuuriyhdistyksen tuleva vuosi etenee tuttujen suuntaviivojen mukaan. joulukuuta.. Liisa Peake tuulisella toritiellä viime perjantaina 13. – Kirjaston käyttäjät täytyy ottaa huomioon, sisälle ei sovi mennä milloin vain. – Kiitän kaikkia syksyn rakennusperintöpäiviin ja kesäiseen Kuhtuuseen osallistuneita paikkakuntalaisia, Kuhmoisten kuntaa ja sen kirjastoa, Kuhmoisten seurakuntaa, Kotiseutuyhdistystä ja SKR:n Keski-Suomen maakuntarahastoa, joiden panoksella oli suuri merkitys tapahtumien toteutuksessa. Viulistit soittivat yhteisesityksenä muun muassa Tuiki tuiki tähtönen ja Hai hyökkää. Liisa Peake kiinnittää huomiota siihen, että rakennusperintöpäivät olivat ehkä ensimmäinen EU:n lanseeraama tapahtuma Kuhmoisissa. Miranda Hiidenkari ja Mirja Launonen lauloivat konsertissa Joulu joka päivä. – Hyvin moni kuhmoislainen lähti mukaan hankkeeseen esittelemään omia rakennuksiaan, ja yleisöennätykset lyötiin. Kirjaston väliaikainen vaneriseinä puretaan tällä viikolla. Kuhtuun yhteydessä on luvassa ohjelmaa myös lapsille ja nuorille
Kaarina ja Aimo Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2014! t. Ritva Tervala Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2014! t. Sirkka ja Toivo Tunnelmallista Joulun aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2014! t. 2014! t. Tuulikki Ranta perheineen Vantaalta ”Oi jospa ihmisellä ois joulu ainainen” Jouluja uudenvuodentervehdys sukulaiset ja ystävät! t. Sirkka Hanki Levollista Joulunaikaa ja Kaikkea Hyvää Vuodelle 2014! t. Tuovi Konttila KUHMOISISSA SINUA PALVELEE: JAMI LIIVENKORKEE p. Hellä ja lapset perheineen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!. 0400 425708, jami.liivenkorkee@lahitapiola.fi Toritie 55, 17800 Kuhmoinen www.lahitapiola.fi VAKUUTUKSET PANKKI SIJOITUKSET Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2014!. Ritva ja Ahti Ihanaa rauhan ja rakkauden juhlaa ystävät, tuttavat, nykyiset ja entiset naapurit! t. Kaija & Mikko Lampsalosta Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle! t. Elvi ja Pentti Ruokola Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. 2014 sukulaiset, ystävät, tuttavat lähellä ja kaukana! t. Pentti ja Maija Luoto Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! t. Raili ja Pekka Sievänen perh. Anneli ja Tapio Rujala Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! t. Raili Vuorinen Ja niin joulu joutui… Rauhaisaa Joulun aikaa mökkinaapureille ja muille tutuille! t. Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2014 sukulaisille, ystäville ja tuttaville! t. Anja Raiskio Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, ystäville ja tuttaville! t. Anja ja Tapani Joulun ajan hyvää mieltä, Uudelle Vuodelle Onnen hetkiä kaikille sukulaisille ja ystäville! t. Aila Mantila Kiitämme kuluneen vuoden muistamisista, Iloista Joulumieltä ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Eija ja Veksi, Peko-koira, Sipsu-kissa Sydämellinen Joulutervehdys sukulaisille ja ystäville! t. Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 18. Paula ja Urho Kiiskinen Lahtisen Alma toivottaa Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2014 kaikille tutuille! t. Paula ja Veikko, Erkki Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Reijo Rajala Joulurauhaa, onnea ja iloa joka kotiin! Jouluterveisin Valma Harjula Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, tuttaville ja naapureille! t. Helvi N. Martti Ruokola Jostain kuuluu ääniä kulkusten – joulu on lähellä. Irma Surakka Hyvää Joulua ja Onnea v. ja Toivo A. Taimi ja Kaija-Leena Laakso Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Elma ja Mauri Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Jaakko ja Maire Ruokola Ystävät ja tuttavat, Hyvää Joulua ja Onnea v. joulukuuta 2013 Ystäville ja tuttaville lämmintä joulumieltä ja siunauksellista Uutta Vuotta! t. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja ystäville! t. Sirkka ja Heikki Lahdesta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. t. Mikko Lindfors Joulurauhaa ja Onnea Uudelle Vuodelle 2014! t. Ilmari Kaitanen Hauskaa Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta kaikille! t. Reetta ja Taisto Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014 kaikille tutuille! t. Siks toivotamma Ihanaa Joulun aikaa ja oikein Hyvää Uutta Vuotta! t. Ilmassa lunta ja ripaus taikaa. Unski ja Maiju Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2014! t. Eija ja Matti Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta sukulaisille ja tuttaville! t. Riitta ja Heikki Piilonen Pysähdy hetkeksi, kuule kun taivaan kansi laulaa, tähtien valossa pienet enkelit toivottaa sinulle joulurauhaa! Tiina, Jouni ja Pafi-koiruus Sukulaiset ja ystävät, Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2014! T. Anna-Liisa Romu Hyvää Joulua ja vuotta 2014 kaikille lukijoille! t. Annikki ja Eero Lahnajärvi Rauhaisaa Joulua ja Onnea Vuodelle 2014! t
Koivuniemen tila jaettiin Kalle ja Elina Yläjoen poikien Jalmarin ja Ee melin kesken niin, että Jalmari jatkoi isäntänä Koivuniemessä ja Ee meli siitä erotetussa Puuksamissa, jonka nimi myöhemmin on ollut Petäjämäki. joulukuuta 2013 14 Heikki Heimala Väinön isoisä, kylämäläinen Kalle Yläjoki (1862–1917) osti vuonna 1916 Tehinniemeltä Likasen tilan, joka oli lohkottu noin vuonna 1780 Tuomolasta eli Vanhasta-Tehistä. Kerran huomasimme joltakin nostomieheltä ikkunalaudalle unohtuneen Klubi-pillitupakka-askin, ja siitähän me pihistimme muutaman pillitupakan ja menimme karjokeittiöön polttamaan. No tietysti me salaa kurkottelimme niitä puistakin, mutta pahaksi onneksi sattui isäni siihen kameran kanssa ja ikuisti omenavarkaat. ”Äit, mato tahtoo ruo -kaa!” Lapamato oli vielä 1930luvulla varsin yleinen vaiva lapsilla, ja matokuuri oli sen hoitokeino. Me lupasimme jyns sätä sen puhtaaksi, jos piika ei kertoisi kellekään. Oli sitä siel tä veden alta yritetty etsiäkin, vaan ei ollut löytynyt. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. Se oli sijoitettu pitkän päärakennuksen toisessa päässä vapaana olevaan syytinkivanhusten asuntoon eli ”muorin päähän”, jossa oli kaksi huonetta ja oma sisäänkäynti. Lattia oli kin laajalti noen ja mustan hiilimurskan peitossa. Yhtenä keväänä vesi oli sitten niin alhaalla, että kiviarkun ylimmät kivet olivat kuivilla, ja silloin me Väinön kanssa päätimme myös lähteä sitä etsimään. Väinö Ilmari Yläjoki (1931–1992) isännöi sitten isänsä Jalmarin jäl keen Koivuniemeä 1960-luvulta kuolemaansa asti, mutta tässä muuta mia muistelmia näiltä lapsuuden ja nuoruuden ajoilta. Mentiin VanhanTehin karjokeittiöön, kun siel lä oli tuli muuripadan alla ja ketään ei ollut näkyvissä. Vanhassa-Tehissä oli 1930luvulla iso omenapuutarha. Väinön isä Jalmari Yläjoki (1905–1978) isännöi Koivuniemeä 1930-lu vulta lähtien, jolloin hän avioitui Vanhan-Tehin tyttären Anna Tuomilaakson (1903–1993) kanssa. Isäntäväki pisti koko jutun kuitenkin leikiksi ja kuritukselta vältyttiin – mutta kyllä meitä nolotti, mikä näkyy kuvistakin... En tiedä, mitä tapahtui myöhemmin hänen piirustuksilleen – niissä oli Serkkuni Väinön kanssa Kuhmoisten Tehinniemellä sijaitsevan Likasen tilan nimi muutettiin myöhemmin Koivuniemeksi. Kuva on 1950-luvulta. Mutta kauan jälkeen päinkin, kun nälkä yllätti, Väinö ilmoitti äidilleen: ”Äit, mato tahtoo ruo -kaa!” Kerrottiin, että kun Tehin laivasilta oli vielä vanhalla paikallaan niemen kärjessä, niin siellä hollolalaiselta kauppiaalta putosi kultakello silta lankkujen raosta ja katosi sillan alle kiviarkun kivien väliin. Pihlajanmarjat ja muut ammuksena Kouluikäisenä Väinö joutui selkärankaan pesiytyneen tuberkuloosin ta kia lojumaan parantolassa Nastolassa vuosikausia ennen leikkausta. Siellä me sitten vetelimme kuin aikamiehet – en tiedä, miten se Väinöön vaikutti, mutta minä ensikertalaisena tulin niin ki peäksi, että luulin kuolevani. Niin sitten tehtiinkin ja kuritukselta taas vältyttiin. Minä olin lukenut Seitsemästä Veljeksestä niin sanotusta tulinuijan paukuttelusta, ja niin sitäkin piti kokeilla. Pamaus oli komea, ja jonkin aikaa siinä kerettiin pauku tella, ennen kuin karjapiika ehti paikalle ja nosti aika metakan. Tilan nimi muutettiin sitten Koivuniemeksi. Vieritettiin tulipe sästä hehkuva hiili lattialle sopivaan märkään kohtaan, ja iskettiin tiilis kivellä päälle. Sai jäädä kyllä viimeiseksi kerraksi Talvisotatalvena oli Vanhassa-Tehissä lottien ja nostomiesten miehittä mä IVAK-ilmavalvonta-asema. Sitten myöhemmin talvisotatalvena omenapuut paleltuivat, vain pari aitan päädyssä kasvavaa jäi eloon. Hän oli lahjakas piirtäjä ja parantolassa ollessaan hän kävi niin sanotun ABC piirustuskoulun kirjekurssien muodossa. Kun ra kennuksen muista tiloista sinne johtava ovi oli aina avoinna, me pojat väliin pistäydyimme aseman puolelle. Me olimme Väi nön kanssa vielä alle alakouluikäisiä, ja meitä oli ankarasti kielletty otta masta omenoita puista, vain maahan pudonneita sai kerätä. Me istuim me Väinön kanssa Koivuniemen pirtissä, ja Väinön mato tuli ulos luon nollisella tavalla, mutta minun matoni jäi roikkumaan puoliväliin, ja loput piti sitten vetää ulos – ikimuistettava kokemus. Sitten piti istua potalla, jotta nähtiin tulos. Silloin vannoin pyhästi, että se sai jäädä kyllä viimeiseksi kerraksi – ja viimeiseksi se sitten jäikin... Pari päivää me hikihatussa käänsimme kiviä – mutta siellä se kello on vieläkin. – Heikki Heimalan kokoelmat Väinö ja Heikki omenavarkaissa.. Kun perheemme vietti kesäja muut lomansa yleensä Kuhmoisissa, minä tutustuin Väinöön jo lapsena. Vanhassa-Tehissä oli silloin kaksoishäät, kun myös minun äitini Oili vihittiin isäni Eskon kanssa – me siis olimme Väi nön kanssa serkuksia
Jussi on henkensä ansainnut Tehinselällä Jänissaaret ovat kaksi saarta, joita yhdistää kapea kannas. Kaikesta tästä huoli matta Väinö parani täysin työkuntoiseksi. Koirien kiinnipitoaikana Väinö veti juoksulangan päärakennuksen ja liiterin välille, ja koirat kytkettiin siihen omilla liekanaruillaan. Jalmari päätti näyttää, miten homma hoidetaan, ajoi metsässä kierroksen ja sitten samaa jälkeä ahtaaseen mutkaan sillä seurauksella, että männystä sälöt lensivät ja koko puu kaatui. Ne lienevät saaneet nimensä siitä, että talven jälkeen kun jäät sulivat, sinne jäi aina jäniksiä, joita oli sitten helppo pyydystää. Sen jälkeen olivatkin puheet vähissä. Väinö, joka oli isänsä apuna toimituksessa, kertoi myöhemmin, kuinka ”luot otti kimmokkeen petonlattiasta ja kiers vähän aikoa tiilseinästä seinään – ja myö moattiin suullamme sianpaskassa.” No, sika kuoli, ja henkilövahingoilta väl tyttiin, mutta ”ei meillä o sen koommin sikoa ammuttu.” Väinö sanoi että ”no?” Jalmari ja Väinö olivat tukinajossa Koivuniemen maalta. Nälkä sen sitten kai lopulta ajoi ulos, mutta se tuli entistäkin jurommaksi. Nikita oli pyöreämuotoinen, vilkasluonteinen ja seurallinen kun taas Kennedy laiha pitkärunkoinen jurottaja. Kennedy taas teki muutaman ankaran vapautumisyrityksen, mutta kun se oli turhaa, se ryömi rakennuksen alle eikä tullut ulos kolmeen päivään, vaikka sitä ruoallakin houkuteltiin. Niinpä mekin Väinön kanssa päätimme koettaa vanhaa konstia. Jäykistys vioittuneiden nikamien kohdalta lyhensi hieman selkärankaa niin, että hartialinja muuttui vaakasuoraan päin. Myös piharakennuksen katolla keikkuva tuuliviiri on hänen piirtämänsä. Kun Koivuniemessä oli siantappo edessä, niin Jal mari-isäntä arveli sen parhaiten luonnistuvan ”sotamuistoksi” tuomal laan 9 mm Parabellum-pistoolilla. Jalmari nosti aikamoisen mekkalan kasvavan puun vioittamisesta, jolloin Väinö lykkäsi ohjakset Jalmarille ja sanoi, että ”aja ite”. Kotiin pääsyä edeltävänä kesänä hän pääsi kesäkaudeksi Koivuniemeen. Hetken kuluttua jänis sieltä hiippailikin hiljalleen, ja minä valmistauduin ampumaan. Minä olin eräänlaisena apuhoitajana pitämässä hänelle seuraa ja auttelemassa potilaan siirroissa. Vaikka yhteydenpito harveni, niin aina kun tapasimme, oli niin kuin näitä välivuosia ei olisi ollutkaan. Kyllä lapsuusaikainen toveruus on sitä kestävintä sorttia! Väinö Yläjoki ja Standard Vanquard eli ”Vanku”. Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 18. – Väinön piti maata petissä mahallaan keittiön taka na olevassa isännänkamarissa, vain yön hän voi nukkua selällään kip sissä, ja välillä potilassänky nostettiin pihalle. Kun tämä naapuri kuitenkin oli itse vä hän aikaisemmin lähtenyt Koivuniemen kekkereistä mopollaan – todis tettavasti myös vahvasti alkoholia nauttineena – niin juttu kuivui kokoon ja rinnakkaiselo jatkui rauhanomaisesti. Jutun kertoi Hiekkaharjun Aarne, joka oli tulossa halkometsästä ja piilostansa pinon takaa näki tapauksen. Kerran, tullessaan joistakin kekkereistä hieman sahtia naut tineena hän ajoi auton erään tienvarren mökin pensasaidasta sisään. Siinä vaiheessa Anna-täti puuttui asiaan ja otti putket pois. Mutta päästin sen liian lähelle, tähtäsin huonosti, haulisuihku ei hajonnut tarpeeksi, ja niin jänis ampaisi ohi ja saaren toiseen päähän. Tehinniemellä. Se tapahtui siten, että minä jäin kannakselle passiin vanhan yksipiippuisen haulikon kanssa, ja Väinö aloitti mekastamisen saaren toisessa päässä. Parabellum oli kuitenkin liian järeä ase tähän tarkoitukseen. Väinö puolestaan ampui, ja taas ohi! Silloin me päätimme, että jussi on henkensä ansainnut, ja läksimme takaisin mantereelle. Minä etsin suoria sopivankokoisia koiranputkia putkiksi, ja pihlajanmarjoja käytettiin ammuksina. Väinöllä oli kaksi koiraa, kummatkin suomenpystykorvia mutta ruumiinrakenteeltaan ja luonteeltaan täysin erilaiset. Koirien luonne-eroa kuvaa niiden käyttäytyminen – kun ne pantiin kiin ni, Nikita ensin riehui ja pyristeli irti päästäkseen, mutta kun huomasi sen turhaksi, niin käyttäytyi sitten kuin ennenkin. Kennedy pysytteli yleensä pihapiirissä, mutta Nikita luuhasi kylällä, mistä naapurit sitten valittivat. Silloin, sotien jälkeisenä pula-aikana teurastukset suoritettiin taloissa vielä omatoimisesti. Vaihdettiin vuoroa, Väinö jäi passiin, ja minä läksin ajomieheksi, ja het ken kuluttua jänis taas hiippaili takaisin kannakselle. Ensin ammuskeltiin ulkona kaikkea liikkuvaa ohikulkijoiden kiusaksi, ja lopulta sitten vähän sisälläkin. Asiasta sovittiin paikallisesti, mutta toinen naapuri uhkasi tehdä ilmian non rattijuoppoudesta poliisille. Niinpä hän rapsutteli sikaa korvan juuresta, otti sitten korvasta kiinni ja pamautti otsaan. Sitten huomattiin, että pihlajanmarja lähti put kesta vihaisemmin, kun sitä vähän puraisi ennen puhallusta – mutta ammuskelu loppui sitten, kun tätä kokeiltiin kamarissa ja tapetteihin al koi ilmestyä sinne tänne punaisia läiskiä. Kotiväelle ei kerrottu. Yhdeksi ajankuluksi keksittiin puhallusputkilla ammuskelu. Koivuniemeen hankittiin Tehinniemen ensimmäinen uusi auto sotien jälkeen, englantilainen Standard Vanquard eli ”Vanku”, jota etupäässä Väinö ajoi. joulukuuta 2013 hyviä hevosaiheisia kuvia, ja muun muassa hyvä kuva sittemmin puretusta vanhasta Nahjulan mökistä. Toisen nimi oli Nikita ja toisen Kennedy sen aikaisten suurvaltapolitiikan johtajien mukaan. Väinö oli ohjaksissa, kun ahtaassa paikassa kuormaa kääntäessä reki kolhaisi käsi varren paksuista mäntyä niin, että kuori irtosi. Väinö sanoi että ”no?” ja Jalmari ei sitäkään, löi vain ohjakset Väinön kouraan ja lähti tarpo maan edeltä. Seuraavana kesänä Väinö sitten pääsi kotiin, mutta pitkäaikainen ma kaaminen aiheutti sen, että muun muassa kävely hänen piti opetella uudelleen. Väinö jatkoi sitten isänsä jälkeen isännyyttä Koivuniemessä, avioitui padasjokelaisen Maijan kanssa ja sai kolme lasta
Liikkeet muuttivat ahkeraan paikasta toiseen. Meikäläisellä ei pahemmin menestystä niissä kisoissa ollut. Heinon Kirjakauppa oli mieluisa ja myös tarpeellinen koululaisille, kirjojen lisäksi sieltä sai myös muita tarvikkeita. Vanhoja kauniita taloja kauniine pihoineen ja puutarhoineen, kuten Apteekki ja Säästöpankki , myös Hinskala ja Peltosen talot , jotka ovat vielä paikallaan. Vastapäätä sitä seisoi Jussilan talo , Kansallis-Osake-Pankki ja nimismiehen kanslia. joulukuuta 2013 16 Maria Ampuja Kirkonkyläksi sanottiin väliä Syrjänmäki–Karklahdenmäki. Artturi Fagerholm hoiteli molempia monta vuotta Kuhmoisissa. Rehvasessa ei ollut kanalaa eikä puhelinta. Toripäivät Hokkalan pihalla Hokkalassa , pitkässä punaisessa puurakennuksessa, kokoontui kunnanvaltuusto Kun raitilla oli enemmän – Kirkonkylän elämää 1930–1950 Näkymä kirkonmäeltä kunnantoimistona toimineen Hokkalan pihaan, sen oikealla puolella on Länsi-Päijänteen Osuuskauppa. Pesäpalloa pelattiin, pojat yläkoulun kentällä, tytöt alakoulun pihalla. Hänet tunnettiin omaperäisenä kansanmiehenä ja tarpeen tullen myös tiukkana persoonana. Kaikki oli tummaa ruskeaa, aina pulloja purkkihyllyjä myöten. Manu häipyi hyvissä ajoin ennen kuin asia selvisi. Koululla saimme sivistyksen ensiopin, ja myös urheiluharrastuksen alkusysäyksen. Anna-Kustaavan ja Iivarin Kaihola Kirkolla oli useita kahviloita, kuuluisin niistä kai Kaihola , jossa Anna-Kustaava pilliklubi suupielessä vipattaen piti komentoa niin miehelleen Iivarille kuin myös asiakkaille. Siellä sitä kontattiin Nuuttilan heinäpellolla, nykyisen Sähkösyrjän paikalla, palloa hakemassa. – Ettei nuo “lentävät” sua sakota. Laivat Jyväskylä ja Suomi kävivät melkein samanaikaisesti laiturissa, niinpä eräs Kuhmoisten mies, joka oli menossa Lahteen Alkoon asioille, meni vahingossa Jyväskylään menevään laivaan. Apteekki oli lapsen silmin hiukan pelottava. Taustalla sahan lautatarhoja, konttori ja piippu. Laivoja käytiin passaamassa Hinskalan mutkasta käännyttiin laivarantaan ja sahalle. Syrjänmäen koulu keskellä, sen itäpuolella Työväentalo Nuuttilan vieressä, länsipuolella Rukoushuone , nykyinen Seurahuone. Hinskalan mutka on takana, vasemmalla apteekki ja säästöpankki, ja Kuhmola oikealla.. Kaihola oli tavallaan myös linja-autoasema, kunnes se sitten myöhemmin siirtyi Suippulaan Osuuskaupan viereen. Eräällä emännällä oli kränää nimismiehen kanssa erääntyneistä maksuista ja ulosotoista, niin emäntä vei lehmän perässään kansliaan. Niin sitä liihoteltiin poski poskea vasten ja korva suussa. Nummelin, Kärki, Lehtisen Aulis, Paajasen Niilo ja “kumisaapas” – siinä Kuhmoisten tanssimuusikot, jotka tanssittivat ihmisiä kymmenien vuosien ajan. Siellä järjestettiin kirkkokuoron ja kitarakuoron harjoitukset ja muut tapahtumat sekä tietenkin rippikoulu. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. Voi niitä aikoja. Sointulassa oli Lihakauppa ja Osuuskaupan benkilökunnan asuntoja. Alakoulua käytiin kaksi vuotta, sitten siirryttiin yläkouluun, sitä kesti neljä vuotta, ellei siirtynyt toiselle paikkakunnalle oppikouluun. Tuumasi sitten: – Mitäs väliä sillä on, mihkä kaupunkiin sitä mänii, joka kaupunkistahan viinoa soa. Samainen emäntä laski vihaisen sonnin pihalle, kun nimismies tuli ulosottoja perimään. Ja auta armias, jos joku erehtyi rippikouluaikana Työväentalolle tanssimaan, siitä seurasi melkein “ikuinen kadotus”. Ohjelmallisten tilaisuuksien lisäksi siellä oli tanssit aina vuoron perään Työväentalon kanssa. Poski poskea vasten – voi niitä aikoja Heinon vieressä Kuhmoisten Uusi Osuuskauppa , SMarketin nykyisen parkkipaikan kohdalla. Grönkvistin Manu, koiranleuka, ehdotti, että soita Rehvasen kanalaan. Onneksi oli äidin antama lappu mukana, muuten ostokset olisivat jääneet tekemättä. Nimismiehen ei auttanut muu kuin kiivetä halkopinon päälle eläintä karkuun. Lehtisen Ville leipoi takahuoneessa leivonnaisia kahvilaan sekä myytäväksikin. Kuhmoisissa oli kolmetoista koulupiiriä, oli myös koulujen väliset kilpailut, syksyllä yleisurheilu, ja talvella hiihtokilpailut. Tarina ei kerro miten kauan siellä piti olla ennen kuin asiat selkisivät. Siellä saatiin kristillistä opetusta kuin myös ohjeita ja moitteita nuorison käyttäytymisestä, jos emme tervehtineet kunnioittavasti vanhempia ihmisiä maantiellä. 1940ja 1950-luvulla nimismiehen kanslia oli jonkun aikaa apteekin piharakennuksessa. Kerran Heleniuksen rouva päivitteli, että kananmunat ovat lopussa, mistähän saisi pian uusia. Lehtisen Ville jatkoi jonkun aikaa leipomista naapurissa, josta Valassalmen Julian Pukimo muutti kirkon viereen. Jatkokoulu vielä pari vuotta ja sitten vuorossa rippikoulu. Arvokkaan ja tuikean näköinen proviisori-täti salpasi hengen. Syrjäkylän emäntä, joka ajeli pimeällä pyörällään kyläraitilla, sai nimismieheltä 50vuotislahjaksi pyöränvalot. – kuvat J-P Lehtisen kokoelma Syrjänmäen kansakoulun tonttia suojasi komea aita. Kesäillan valssista, Syysunelmiin, Kohtalon tangosta, Hurmioon ja Mustasukkaisuuteen. Ihmisiähän ja kunnon kansalaisia meistä yritettiin tehdä vaihtelevalla menestyksellä. Kaiholan lopetettua siihen tuli pieni sekatavarakauppa, sittemmin viereen Viinikaisen kioski . Maija-rouva tyttärineen palveli hymyssä suin kaikenikäiset asiakkaat. Rukoushuone ja työväentalo Rukoushuone , seurakunnan tilaisuuksien paikka. Keskiyöntangon jälkeen “pyöränputkella” kotiinpäin. Rannassa oli myös Heleniuksen kahvila , jossa sopi istua laivoja odotellessa virvokkeita nauttien. Kuhmola , entinen Suojeluskunnan ja Nuorisoseuran talo, on seisonut komeana 1930-luvun alusta lähtien. Liike toimi myös eräänlaisena hautaustoimistona, sieltä tilattiin arkut ja kukkalaitteet. Laivoja käytiin “passaamassa”, kun ne poikkesivat Kuhmoisten laiturissa seilatessaan Lahden ja Jyväskylän väliä. Vanhaa apteekkari Englundia harvoin näkyi apteekissa. Siitä huolimatta, povitaskusta laitettiin joskus terästystä kahvin sekaan
Taksina ajellessaan Nestori kehui autoaan: – Bakker on vaan vaunujen vaunu. Huonommat saivat odottaa kauemmin omaa aikaansa. Seppä Vuorinen taas pajassaan kunnosti ja valmisti työkaluja monenlaiseen tarpeeseen. Siellä riitti työtä ja kiirettä varsinkin sota-aikana, kun kaikki tarvikkeet olivat kiven alla. Bakker on vaunujen vaunu Kerrottiin, että Karklahdenmäen tienoota hallitsi kolme kovaa Olgaa. Kuhmoisten Sanomat 17 Keskiviikkona 18. Valitti sitten pojille, että Pukkalan talo on niin suuri, ettei se mahdu paperille. Hiski teki työnsä, vaikka olikin heikon oloinen. Kunnanlääkärin talo oli korkean mäen päällä. Istuivat kaupan rappusille. Nestori eli sopuisaa elämää Olgansa kanssa, hoiteli pieniä liiketoimiaan. Se olisi pitänyt säilyttää. Näitä pilkkeitä käytettiin puupilkekaasuttimissa, joiden voimalla autot kulkivat, kun bensaa ei ollut saatavissa. Karjukoskella oli myös hyvin tärkeä liike, Artturi Ahosen polkupyöräkorjaamo . Miksi Pukkala hävitettiin! Olihan Kuhmoisissa sentraalikin ja “sentraalisandrana” Rouva Hakanen, Hakaska. Liian pienistä luovutuksista moitteen saanut emäntä pahoitteli, etteivät lehmät olleet nyt poikineet. Kulkija kysyi: – Mikä talo tämä on. Sankarihaudat sijoitettiin vanhalle hautausmaalle kirkon alapuolelle. Karklahdenmäellä puupilketehdas Häkäpönttökausi oli sota-aikana arkipäivää automiehille. Hinskalan mutka rannasta päin katsottuna. Miten sinne sairaat pääsi joilla ei ollut hevosta! Olivat ainakin hoidon tarpeessa sinne tultuaan. Liikeelämää edusti Heikkisen kauppa , ennen myös Tevalinin kenkä -ja suutarinliike ennen kuin se muutti Päijälänraitille. Sinne vietiin pahankuriset putkaan. Liekö saanut pitää juhlajuomansa. Manu laittoi ranskanleivän povitaskuunsa. Toripäivät olivat lapsillekin elämys, näki kaikenlaista mielenkiintoista, ja Vannaksen kahvilasta sai limonaadia sekä karamelleistä tehdyt helmet, jotka eivät kauan koristaneet kaulaa. Heikkisen kohdalla jäivät linja-autosta ne, jotka olivat menossa lääkärin vastaanotolle. Martti oli taiteilija, hän haki kaupasta käärepaperia ja alkoi piirtää. Villen tultua kohdalle, Manu veti leivän taskustaan ja sanoi, että haukkoa tuosta, niin tukkas kasvoa. Neljäkymmenluvulla oli vielä kirjoitustaidottomia. Komentoa kansanhuollossa Hokkalassa sijaitsi sotaaikana myös kansanhuolto, siellä jaettiin elintarvikekortteja ja lupia erinäisten tarvikkeiden ostoon. Vannaksen kahvila, myöhemmin paikalla Länsi Päijänteen Osuusliike . Siinä aikansa jahkailtiin, niin vuoroansa odottava mies hermostui ja tokaisi. Pihalla pidettiin toripäivät ja markkinat, sivulla oli hevoskatokset, jossa kirkossa kävijät ja torimyyjät pitivät hevosiaan. Sellainen paikka olisi tarpeen tänäkin päivänä. He pitivät järjestystä yllä, niin kotona kuin kylälläkin. Kirkon eteläpuolen yhteisö, oli luku sinänsä. Hiski hoiti hipiäänsä sisältä päin. – Pahaa pelkään ettei piisaakaan, tuumi Nestori. Vain määrätyn määrän sai viinakortilla ostaa ja tuoda mukanaan. Heikkisen kaupassa Hiskillä oli oma hylly. Kirkko, Jalkimo ja Heikkisen kauppa Kuhmoisten kaunis kirkko on seisonut kunnaallaan useiden sukupolvien ajan. Sähkölaitos ilman valoja Eräs kulkija kertoi, että harhailtuaan pimeässä kirkonkylän raitilla, hän löysi mökin Karjukosken sillan pielestä. Saha paloi, Hinskalan navettapalossa menehtyi useita eläimiä. Virkailija pyysi allekirjoitusta ja sai vastauksen: – Kun minä en osoa kirjottoa. Samaa tietä kuljetaan myös viimeinen matka Papinsaareen. Ville oli kaljupäinen. Isäntä saattoi lähteä kävelemään kymmenen kilometriä Poikkijärven perukoille, toisessa kädessä kymmenen litran petrolikanisteri, toisessa kymmenen kilon jauhopussi, repussa sitten muuta tavaraa. Miksi hävitettiin Pukkalan talo , historiallinen käräjäpaikka. Apteekkarin kuisti.. Kolkutti ovelle, siellä istui mies kynttilän valossa. Syrjäkyliltä kävi asiakkaita, myös kävellen. Läheiseltä Kunnalliskodilta tuli kolme kaveria, Allan, Kasper ja Martti. – Kun minä en tiijä sellastakan. Silloin emäntä kumartui neidin puoleen: – Kuuleppas likka, se ei ole niin kuin sinulla ja minulla, lehmillä on oma aikansa. Länsi Päijänteen Osuusliikkeen kahvilasta eräs mies pelasti Pajatson omiin tarkoituksiinsa, kiikutti sitä kirkonmäkeen piiloon, mutta poliisit olivat nokkelia ja korjasivat kapineen parempaan talteen. Siinä lähellä Simo Mattilan parturiliike , jossa hoidettiin tukanleikkuut ja käherrykset. joulukuuta 2013 ja -hallitus. Parempikuntoiset ehtivät nopeimmin ylös ja pääsivät ensimmäisenä lääkärin luo. – Varmaan olikin jo apu tarpeen. Talo paloi. Niin, uuonna 1947 oli kolme tuhoisaa tulipaloa. Eräs tälläinen naisihminen asioi kansanhuollossa. – Kuhmoisten sähkölaitos, vastaus kuului. Hinskalan mutka Hokkalan suunnasta. Nestori Ahonen, Aleksanteri Heino ja Yrjö Niemelä perustivat Karklahden mäelle puupilketehtaan. Manu taas päätti kiusoitella “pirtupoliisia”, joka kierteli torilla. Siinä, mistä meijerimiehet kolistelivat tonkineen meijerille, oli tien vieressä Kiusala . Hiski tuli kauppaan ja nosti sormensa, vanha asia. Iloa ja valoa himmenevään kesäiltaan yrittivät luoda Pentti ja Esa löydettyään vanhan Gramahfonin vintiltä. Neuvotteluja käytiin usein luovutuksista. Ilmari Kaitasen Jalkimo , suutarinliike, oli myös näillä paikoin. Siihen virkailija tokaisi, että pitäisi ne lehmät astuttaa. Apulaisena Ilmarilla Hiski. Hiski sanoi, jos ette saa minua hautaan, nostakaa luut katolle kuivumaan. Pullea tasku kiinnitti huomiota. Reippaat nuoret kauppa-apulaiset Esa ja Ami tunsivat jo vakioasiakkaansa. Kannettuaan kapistuksen Karjukosken sillalle he soittivat sitä sormella pyörittäen. – Yhtistän, kuului ystävällinen ääni. Pirtin perällä oli lukitut putkat pahimpia hevospeliä kuin autoja rikollisia varten, sellaisia, jotka sitten talon puolesta hevosilla kuljetettiin eteenpäin. Se oli ennen Hämeen Sähkön tuloa pitäjään. – Sitten täytyy laittaa puumerkki. Myöhemmin tuli tyttöjä rouvalle apulaisiksi. Ei oikein onnistunut, sulosoinnut jäivät vähäiseksi. Henkilövahinkoja ei onneksi tapahtunut. ”Lauantai-illan Iita” hurjasteli polkupyörällään aina vasta sulkemisajan jälkeen kotiinpäin Hahmajärvelle. Silloin tällöin autoon tuli kuitenkin vikaa, nin Nestori totesi: – Kun vähänkin alkaa käymään, niin on taas jokin. Kun Nestorin eväät tarkastettiin: – Täällähän on liikaa, sanoi poliisimies. Hän tuli Lahdesta juhlajuomineen, niin Karklahden mäellä oli vastassa ratsia. Napakoita emäntiä on tarvittu ennen niin kuin nykyisinkin. Kirkonkylässä elettiin virkeää ja toimeliasta elämää. Isossa pirtissä istuttiin käräjät. Nestorilla oli juhlat tulossa. Vaativa tehtävä aikanaan. Sisar häntä moitti elämäntavoistaan ja muistutti myös kuolemasta. – Piirrä nyt, jumenkavita, siihen vaikka oma nollas, että tästä peästää eteenpäin. Länsi Päijänteen Osuusliike paloi maan tasalle. Uusi rakennettiin ja toimi erilaisina liiketiloina, nykyisin paikalla on Kirpputori
(sis. Kulkuohje väliaikaiseen pankkitilaan 2.1.2014 alkaen: Kierrä talon taakse R-kioskin nurkalta. Päivi Hotokka Kuhmoisten lukion abiturientti Senni Vesikallio on palkittu Metsän jälki -kirjoituskilpailussa. JOULULAULUMESSU Kuhmoisten kirkossa 4. Kakkukahvit. Myös yleisö pääsi osallistumaan tanssihetkeen. Sydämellisesti tervetuloa! Kuhmoisten Sanomat maksaa postimaksun 12 kk kestotilaus 63 . Remontti kestää n. alv 10%) TILAAN KUHMOISTEN SANOMAT vuodeksi 2014 Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Maksajan nimi (jos on eri henkilö) Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Vastauslähetys Tunnus 5004639 17800 Kuhmoinen Kuhmoisten Sanomat Jumpaten joulunviettoon Kuhmoisten Naisvoimistelijat vietti sunnuntaina pikkujoulujuhlaa Kuhmolassa, ja jokainen seuran liikuntaryhmä oli valmistellut tapahtumaan esityksen. klo 10 Mukana mm. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. 4–7-vuotiaat satujumpan osallistujat liikkuivat Smurffien joulukappaleiden tahtiin. Laulamme tuttuja joululauluja. Toritie 51, 17800 Kuhmoinen Puhelin 010 257 1201 kuhmoisten@op.fi, www.op.fi/kuhmoinen Puhelut 010-numeroihin maksavat kotimaan kiinteän verkon lankaliittymistä 0,0835 € /puhelu + 0,07 € /min. Kuhmoisten kirkkokuoro, Kuhmoisten Mieskuoro, Annika Kariuki ja Kaisa Palva huilu, Jenni Lättilä laulu, Olli Santa johto. Osuuspankin tuulikaapissa oleva asiakasnettipääte poistuu käytöstä 31.12.2013. alv 24%) REMONTOIMME PANKKIA. Vesikallio osallistui kilpailuun novellilla, jonka nimi on Männyllä on syynsä . ja matkapuhelinliittymistä 0,0835 € /puhelu + 0,17 € /min. Maksupalvelukuoret voi pudottaa takaoven vieressä olevaan postilaatikkoon klo 7.00–20.00 välisenä aikana. Soita oven vieressä olevaa ovikelloa • tarvittaessa. Arvosteluraatia miellytti erityisesti tekstin monisyisyys ja puhuttelevuus, joka palkitsemisperusteluiden mukaan sai kyyneleen silmiin ja hymynkareen suupieleen yhtä aikaa. • Tule verkko-ovesta sisään ja saavut suoraan • pankin ovelle. Toisen asteen opiskelijoille tarkoitetun Senni Vesikallion novelli menestyi kilpailun järjestivät Metsähallitus, Suomen Metsäyhdistys, Suomen Metsäsäätiö ja Äidinkielen opettajain liitto. Varaa aika p. – kuvat Päivi Hotokka Leidibicja Habaa-ryhmien esitys antoi katsojille esimerkin siitä, miltä naisten kuntoiluryhmän tunti saattaa näyttää. adventtisunnuntaina 22.12. Palvelemme Teitä 2.1.2014 alkaen remontin ajan pankin kokoustilassa: Kassapalvelut (rahannostot ja laskujen • maksut kassalla) avoinna 10.00–13.00 Rahoitus-, sijoitus-, yritys-, sekä kortti ja • tiliasioissa palvelemme 10.00–16.00 ajanvarauksella. Mihin voi tuoda maksupalvelukuoret. alv 10%) 12 kk määräaik. 68 . Katso kulkuohje. 2.1 alkaen ulkoseinässä oleva tilisiirtoluukku poistuu väliaikaisesti käytöstä. (hinnat sis. 010 257 1201 • Huom! Väliaikaiseen pankkitilaan kulku talon takaa. Senni Vesikallio aloittaa myös Kuhmoisten Sanomien kolumnistina ensi vuonna.. Kuhmolan sali oli täynnä vanhempia ja muita kannustusjoukkoja. 3 kk, pahoittelemme siitä aiheutuvaa häiriötä. (sis. Kilpailijoista palkittiin viisi parasta, ja Vesikallio oli yksi heistä. joulukuuta 2013 18 Uusimme toimitilamme ja aloitamme remontin pankissamme 2.1.2014. Ryhmää ohjaavat Piia Arrenius, Petra Laakso ja Saija Vaskisalo
24 t. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Hinta: 10 € ja yli 75-vuotiaat 5 € . Lasitettu parveke. Kuhmoisten Sanomat 19 Keskiviikkona 18. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Pienlaskutuslisä alle 25,. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ Kunnanvirasto pidetään suljettuna ma 23.12.2013 ja pe 27.12.2013. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Alle 25,. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Invest Tuovinen Oy Kokonaisvalt. Kuhmoisten terveysaseman vastaanotto on suljettu jouluviikolla 23. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. ; 23.1. Hinta kolmelta riviltä 10,. /ilmoitus. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. Reitti: Toritie–Suvantola– Nelostie. erikoiskuljetukset/kotim. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Infopiste 040 359 4543. ; 6.2. Lähtö tapahtuu linja-autoasemalta klo 11.45. tyhj. alv 24%) Etusivulla 1,61 . Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. MUUTOS ASIOINTILIIKENTEESEEN 1.1.2014 ALKAEN Kylämän kutsutaksi taksiasema • (03) 555 1250 tai Henri Terveilä • 040 7399 111 Muut reitit säilyvät ennallaan. Ilmoitushinnat 1.1.2013 alk. /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ PITOPALVELU yms. 0400 717838 hannu.tuovinen@saunalahti.fi __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. . (03) 555 1437 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ Invest Tuovinen Oy Pihapuiden kaato, vakuutus on p. Hinta n. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 10-12, 42100 Jämsä p. 040 318 2020, petri.t.harkonen@gmail.com Remont. KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 0400 798143 p. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. :n ilmoituksista on 4,00 . Peltonen p. ; 20.3. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 60 . ja lisärivit 3,. /rivi. 40.000 – 50.000 . ; 6.3. Hintoihin sisältyy alv 24%. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Hintoihin sisältyy alv 24%. 0400 717 838 __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. .P. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. Ark. Tilaushinnat 2013 (kotimaa) (sis. P. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,30 . ; 3.4.. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Paluukyyti uimahallilta lähtee takaisin Kuhmoisiin klo 15.00 ja auto ajaa samaa reittiä takaisin. – 27.12.2013 LÄÄKÄRIPALVELUT Johan on markkinat ostetaan Rantatontti Kuhmoisista erämökille. Suklaarasian voittivat Pini Laakso, Sara Sääskilahti ja Eija Suominen. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 95,e ja 6,70e/lisärivi (alv 0%) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 23.12.2013 Päivystys numeroista: hallintoja sivistystoimisto: 040 712 2656 • tekninen toimisto: 040 359 4547, 040 024 6453 • 27.12.2013 Päivystys numeroista: hallintoja sivistystoimisto: • 040 712 2656, 040 091 5660 tekninen toimisto: 040 024 6453 • Kirjasto ja infopiste avoinna ma 10 – 16, pe 12 –19. 2h+k, 43 m 2 keskustassa, alin krs. tilaus 65 . 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. rakennuspalvelu Pienkuormaajapalvelut p. Irma Kallio p. joulukuuta 2013 Kunta tiedottaa TORILLA TAVATAAN Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2836 (LT-2012) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. /pmm Tekstissä 1,40 . (sis. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. . Kevään päiväretket vesivoimisteluun jatkuvat torstaisin Jämsänkosken uimahallille. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. Torstain uintipäivät: 9.1. /pmm Takasivulla 1,48 . Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 12 kk / määräaik. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. /pmm Seurapalsta 2,02 . 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________ __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. ja Eurooppa OPASOL OY p. 050 395 6087 vuokrattavana Kynttiläreippailuun osallistuneiden kesken suoritetussa arvonnassa lahjakorin voitti Mikko Koli. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 . 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 045 636 3889 / Eija __________________________ KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p
joulukuuta 2013 20 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 KARJALANPAISTIA! Maukasta Joulua, ajellaan taas vko 3. . kg . + pantti ?,??) Korpela Suussa sulava joulukinkkuviipale ??. ?. ?. ?. ?. g (??,??–?,??/kg) Espanja Klementiinit Rainbow norjalainen Lohifilee, B-leikkuu ???–????g Rainbow Sillit ???–??. . kg USA Omena Red delicious S-market Kuhmoinen Toritie 54, 17800 Kuhmoinen Jouluaattona 24.12. g (?,??–?,??/kg) Rainbow Kalkkunan fileerulla, n. g (?,??/kg) Vaasan Tumma tai vaalea joululimppu, viipaloitu, ??. 599€ Multimedia-kannettava, jossa tehokas ylemmän keskiluokan AMD A6-tuplaydinsuoritin ja käyttömukavuutta lisäävä taustavalaistu näppäimistö. ?. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 18. Herkkuja Joulupöytään Käyttötavarat Etu ei koske sanomaja aikakauslehtiä, vaippoja, hygieniatuotteita eikä pehmopapereita. klo 12–16 ja jouluaattona klo 9–12 TERVETULOA! ELOKUVAT Frozen Huurteinen seikkailu Esitys Kuhmolassa su 29.12. suljettu Arkisin 7–21 Lauantaisin 7–18 Sunnuntaisin 12–18. kg Rainbow Karjalanpaisti ??. Tarjoukset voimassa 24.12.2013 asti, niin kauan kuin tuotteita riittää. – K7 – Hinnat voimassa ??.??. ?,?. kg . . . kg . 119€ Loistava hinta/laatusuhde tuplaydinsuoritin 16 Gt:n sisäinen muisti microSD -korttipaikka Bluetooth 4.0 Android 4.2 -käyttöjärjestelmä 8" 16 MUISTI Gt 1280x800 NÄYTÖN TARKKUUS 199 € norm. 1000 Gt kiintolevy 6 Gt keskusmuisti 399 € norm. g (?,??/kg) Fazer Kääreelliset konvehdit ???–??. 7–12, 25.12. Ei puhelinvarauksia. . . 299€ SÄÄSTÄ 100€ RAJ . 0400 872 461 Sa n om ap ai n o 51 /2 13 Kaikkia liitteen tarjoustuotteita on rajoitetut erät, ei jälleenmyyjille. Kannettava V5-551 15,6 HD LED " 6 KESKUSMUISTI Gt 1000 KIINTOLEVY Gt USB 3.0 8” Wi-Fi Tablet SM-T3100ZWANEE SÄÄSTÄ 200€ Galaxy Trend 4,0” kosketusnäyttö Android 4.0 -käyttöjärjestelmä 1 Ghz prosessori, 4 Gt sisäinen muisti microSD-muistikorttipaikka 5 Mpix kamera LED-salamavalolla paino vain 118 grammaa 99 € norm. g (?,??/kg) Pepsi tai Pepsi Max ?,. Tuotteiden saatavuus vaihtelee myymälöittäin. 1 kpl/asiakas. . ?. l (?,??/l) (sis. ?. ERÄ Jämsä, Keskuskatu 8, p. ?. . saakka. ?. ?. 9-18, la 9-14 Auki myös su 22.12. ?. ja 26.12. . g (?,??/kg) Atria Rosolli ??. S-Etukortilla -??% Suomalainen Suomalainen . (014) 713 350, info@jamsankonecenter.fi, ark. g (?,??/kg) Saarioinen Joululaatikot ??. ?. klo 17.00 Liput 5,