Jaguar-merkkisistä pyöristä kootun ajopelin etuosaa ohjasi Ilkka Kyttälä. Valtatie 24:n jälkeen urakka jatkuu ysitiellä, jossa uutta päällystettä lasketaan noin 20 kilometrin matkalle Jämsän Partalanmäen päältä Längelmäen Nesteelle saakka. Sinne lahjoitetaan samalla kaksi Olli Lehdon omistuksessa olevaa pyörää, jotka ovat alun perin talosta kotoisin. – Kaikki eivät ole tulleet paikalle ajamalla, mutta kaikki pyöräilevät retken, tapaamisen isäntä Olli Lehto kertoo. – Menetelmä vaatii kuitenkin pitkän koneletkan, ja kun etenemistahtikin on nopea, pysäytysliikennevalojen väli saattaa paikoin jäädä pitkäksi. Niiden kuskeista monet ovat pukeutuneet ajokkinsa aikakauteen soveltuviin asuihin. Vanhat Velot ry on historiallisten polkupyörien harrastajien yhdistys, joka teki tänä vuonna kesäretkensä Kuhmoisiin. Pyöräharrastajien jutustelu käsittelee paljon niitä aikoja, jolloin polkupyörällä liikuttiin pitkiä matkoja, kun muita kulkuneuvoja ei ollut. vsk Keskiviikkona 19. elokuuta 2015 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Anna Karhila Valtatie 24 pääsee vielä tämän kesän aikana osittaiseen kunnostukseen, sillä päällystettä laitetaan uusiksi kahdella pätkällä. Yllättävän paljon polkupyörää joutui remontoimaan, eivät nekään loputtomasti kestäneet, Lahtinen arvioi väitettä siitä, että vanhat pyörät olivat kestävämpiä kuin nykyiset. Loppupäivä vietetään Sahanrannan maisemissa, missä ruokailun lisäksi tutustutaan tukkilaiskulttuuriin. Maltillisen liikennemäärän takia ruuhkia ei kuitenkaan ole odotettavissa, ja päällystyö tehdään päivätyönä. Ilkka Kyttälä ja Ilmo Suutari antavat näytöksen siitä, kuinka ajo sujuu eripuratandemilla, jossa polkijat istuvat selät vastakkain, kumpikin menossa omaan suuntaansa. Uutta pintaa levitetään Kuhmoisten eteläpuolella Tampereentien risteyksestä Padasjoen rajalle saakka. Näin syntyy kaasua, joka toimii lampun polttoaineena. – Ne ovat alkuperäiskunnossa, vain Maratonin renkaat ovat uudet, Lehto sanoo. – Paljon piti itse korjata, Olli Lehto lisää. Vanhat Velot -yhdistyksen kokoontumisessa pyöräilijät pukeutuvat polkupyöränsä aikakauteen soveltuviin asuihin. Kuljettaja arvioi, että pyörä on valmistettu 1920-luvun alussa. VinVanha pyörä vaatii kuskiltakin tyyliä han mukaan karbidilampun huoltaminen ja sytyttäminen tuntui alkuun jännittävältä. Puolamäen jälkeen retkeläiset ajavat Aseja varusmuseoon sekä Jukka-Pekka Lehtisen galleriaan. Ajopeli on tehty Jaguarmerkkisistä pyöristä, jotka ovat peräisin noin vuodelta 1935. Valo saadaan päälle sytyttämällä lamppuun liekki tulitikulla. Mahdolliset hellekelit voivat vielä pidentää koneletkaa, sillä silloin uutta pintaa on jäähdytettävä voimakkaammin. Vinhan ajokki on tamperelaisen tehtaan Urheilumerkkinen pyörä, josta on otettu lokasuojat pois ja ohjaustanko laskettu alas, jotta se olisi ominaisuuksiltaan kilpapyörän kaltainen. – Uusiopintausmenetelmä on nopea, joten emme ole pitkään tienkäyttäjien harmina, urakan toteuttavan Asfalttikallion projektivastaava Mikko Mäkelä lupaa. Siinä vanha massa jyrsitään, siihen sekoitetaan mukaan uutta massaa ja seos levitetään takaisin tielle. Liikenteelle päällystyksestä aiheutuu haittaa pääsääntöisesti aamukuuden ja iltaseitsemän välillä. – Kun ajaa tämmöisillä pyörillä, pitää olla tyylikäs, Vinha toteaa asustaan. Ennen remontit tehtiin itse Ennen lähtöä kuitenkin pumpataan renkaat ja testataan pyöriä. Vanhat Velot ry:n kangasalalainen puheenjohtaja Markku Lahtinen kertoo isoisästään, joka työskenteli metsätyönjohtajana ja ajoi työmaille pyörällä. – Tosin silloin pyörät puhdistettiin käytön jälkeen, nyt ne saatetaan jättää ojaan lojumaan. Päivi Hotokka Tällaista joukkoa ei Kuhmoisissa ole ennen nähty. Lampun alaosan säiliöön laitetaan kalsiumkarbidin murusia ja yläosaan vettä, joka säädetään tippumaan karbidin päälle. Pyörät palaavat Vanha-Puolamäkeen Retkeläisten ensimmäinen kohde on Vanha-Puolamäen kotimuseo. Lauantaina järjestetylle kesäretkelle osallistuivat muun muassa Ilkka Kyttälä Tampereelta, Olli Lehto Mäkimaasta ja Antti Vinha Jyväskylästä.. Toinen päällystettävä osuus sijoittuu Jämsän puolelle, Kuhmoisten ja Jämsän rajalta KattilajärPäällystystyöt alkavat valtatie 24:lla ensi viikolla ventien risteyksen tienoille. – Päällystystöitä tehdään tarpeen mukaan, ja toistaiseksi kirkonkylän ja Arvajan välillä on vain alkavaa urautumaa, jota korjataan pelkästään vauriokohtien kohdalta, Eino-Matti Hakala selventää. Uutta pintaa tehdään niin sanotulla remix-menetelmällä. – Hän piti kirjaa kaikista kuluista. Uutta päällystettä sille välille ei ole vielä tulossa. – Jos tulee intiaanisyksy, pysäytysvälit voivat vähän pidentyä, kuvailee päällystysja rakenteenparannustöiden ylläpitovastaava Eino-Matti Hakala KeskiSuomen ely-keskuksesta. Kuhmolan pihaan on kokoontunut lauantaina liuta eri-ikäisiä polkupyöriä, vanhimmat viime vuosisadan alusta. Molemmilla päällystettävillä osuuksilla on mittaa noin kahdeksan kilometriä. Malttia täytyy siis tiellä liikkujilla olla, Mäkelä muistuttaa. Rivistössä on monennäköistä pyörää: tandemeja, kolmipyöräisiä, isopyöräisiä 1800-luvun malleja, miesten ja naisten pyöriä, polkupyöriä peräkärryn tai etutavaratilan kera. Asseri Puolamäen Pyrkijä-pyörä on hankittu PyöräAhoselta Kuhmoisista vuonna 1938 ja Kalle Puolamäen Maraton-pyörä ostettiin vuonna 1936 Kuhmoisten Osuuskaupasta. Ajoasu polkupyörän mukaan Jyväskyläläinen Antti Vinha näyttää polvihousuissaan, liivissään ja ajolaseissaan siltä kuin olisi valmistautunut ajamaan lujaa. Kyttälällä on paljon kokemusta eripuralla ajamisesta, mutta Suutari joutuu ensimmäistä kertaa satulaan selkä menosuuntaan. Tyylikäs on myös Urheilun ajovalo, joka on kiinnitetty jousella runkoon. Päällystystyön lisäksi samoihin aikoihin paikataan tien pintaa Kuhmoisten kirkonkylän ja Jämsän Arvajan välillä. Ilmo Suutari (vas.) ajoi ensimmäistä kertaa tandemilla selkä menosuuntaan. – Tämähän on parempi näin päin! Kyllä se onnistuu, mukava peli. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 33 2015 65. Päällystystyöt alkavat ensi keskiviikkona Kuhmoisten eteläpuolelta ja jatkuvat todennäköisesti syyskuun toiselle viikolle
Kunnan keskustie on nykyisin turhan mutkainen ja kesällä tukkoinenkin. Sen mukaan nainen on miehen omaisuutta, jota voi kohdella ihan miten vaan. Samalle alueelle sopisi hyvin muutaman tuhannen neliömetrin kokoinen rakennus vanhoja veneitä ja laivoja varten. Uudet halpalinjat taas eivät pysähdy pikkupaikkakunnilla. Ari Karlsson Kylämä Pakolaisasiasta Jaakko Heinämäelle. Vuorot on kilpailuttanut Tampereen joukkoliikenne -niminen kuntien yhteenliittymä, joka on myös määritellyt Mennään bussilla! vuorotiheyden. Ja jos ranUusi uljas Kuhmoinen tamaata ei ole riittävästi kaupan, tuodaan järvelle lisämaata muualta. Kuka uskoo, että valtion maksuosuuden päätyttyä he elättävät itsensä omalla työllään. Mikä järki sanoo, että tänne tarvitaan lisää ihmisiä, joista tulee työttömiä ja Mäntän kaltaisia häiriköitä. Myös Vastiaisen puoli tulisi ottaa satamakäyttöön. Jonkin yksittäisen laiturin tai pienen maa-alan kaavoittamisen sijaan pitäisi veneilijöiden käyttämän sisääntuloväylän rannat kaavoittaa palvelemaan entistä laajempaa liiketoimintaa. Vuorojen lisäys riemastuttaa siksikin, että pikavuorot uhkaavat vähentyä. Ja kenties mitä. Vuorojen lisäys hämmästytti täällä toimituksessa, ja myös Paunun edustaja myönsi ihmettelevänsä tarjontaa. Kuhmoisten kaunis keskusta ei jäisi vaille asiakkaita ja matkailijoita, kun satamaalueen ja keskustan väliä kulkisi ilmainen paikallisbussi vaikkapa kymmenen minuutin välein. Jos rahaa liikenee pakolaisille, niin saman rahan voisi käyttää kuhmoislaisten vanhusten, nuorten ja sairaiden hyväksi. Nyt pitäisi vain löytää rohkeita ja mahdottomalta kuulostavia visioita. Kuhmoisissa on riittävästi omia työttömiä. Tie voitaisiin rakentaa siltojen avulla Kissakulmalta Uotilansaaren kautta Mustanportinmäen puolelle. Kuhmoisten ja Helsingin väliltä karsittiin jo aamuvuoro, ja iltapäivänkin vaihtoehdot ovat vähentyneet. Alkuperäinen pakolaisten määrä tulee väistämättä kasvamaan. Nyt aamuisin lähtee kaksi täysikokoista linja-autoa. On tänään meillä juhlapäivä aika kiitoksen Jumalalle kiitos Hän on suonut siunauksen Kun meillä tänään on nyt sadas kota-iltamme se samalla myös olkoon meidän juhlasoittomme On pelimannimestari nyt Sinun aikasi hei soita sua säestää nyt oma poikasi Me odotamme mitä kuullaan teiltä kahdelta mestarilta Heikiltä ja Saku Lahdelta Niin alkoi soida, tunteita se pintaan pian toi kun Hotakaisen kyynelvalssi upeasti soi Suo ohjelmaan nyt Ulla Haili kauniin lisänsä sen tiedämme on Konsta Jylhä hänen isänsä Ei vaiennut se viulu ole vielä laisinkaan kun kauniisti niin kosketti ja sattui kuulijaan Ei parempaa kai valssia kuin Konstan valssi ois tai ehkä Konstan parempi se valssi olla vois On kaiken jälkeen helppo jälleen käydä kiittämään ja jokin voima sormet pyrkii yhteen liittämään Niin puheenvuoro siirtyy kota-illan isälle hän iltahartauteen johtaa meidät sisälle Hän kiittää, oli kota-ilta aivan antoisaa hän rukoilee ja kiittää lopuksi hän Jumalaa Kun kahtasataa kota-iltaa kohti nyt jo lähden kuule meitä poikasi sun, Kristuksenkin tähden Eero Virtanen 14.08.2015 On juhlan aika Minulta kysyi eräs tuttava, että mitä Kuhmoisissa voi tehdä. Se, joka sanoo, että voisitteko käyttäytyä niin kuin täällä kuuluukin, saa sen rasismileiman heti otsaansa. Mikäli osa huoneistoista jäisi myymättä, vapaisiin kerroksiin tulisi hotellitiloja automatkailijoita varten. He tulevat elämään kuhmoislaisten verovaroilla. Kuhmoinen ei tosin ole mukana tässä sopimuksessa, ja Tampereen joukkoliikenne luottaa, että Keski-Suomen ely-keskus korvaa, mikäli Kuhmoisten osuus vuoroista tuottaa tappiota. Väestöennustelaskelma 20 vuoden päähän voisi olla karmeaa luettavaa. Ihan kuin kaupunki olisi aivan naapurissa. Kirjoitit sanonnan maassa maan tavalla. Jos nyt käytämme Tampereen suuntaan kulkevia linjaautoja ahkerasti, saamme ehkä pitää vuorot. Toki matka kestää bussilla puolisen tuntia kauemmin kuin henkilöautolla, mutta toisaalta bussissa voi matkan käyttää nukkuen, musiikkia kuunnellen tai jos vatsa kestää, lukien tai vaikka videota katsellen. Ei edes pidä puuttua. Niitä saatetaan tarvita tulevaisuudessa, jos esimerkiksi henkilöautojen polttoainekustannukset nousevat rajusti öljyvarojen huvetessa. Riitta Liimatainen Näyttäähän se oudolta, kun uudenkiiltävä Paunun bussi ajaa vastaan Tampereentiellä linjanumero 42 tuulilasissaan. Museossa olisi omat osastonsa niin käytöstä poistetuille höyrylaivoille, purjeveneille, pienveneille kuin järvien pohjista löytyneille ruuhille ja kanooteillekin. Mukavalla tavalla kummalliselta tuntuu myös aikataulu: neljä edestakaista vuoroa Tampereelle arkisin, kaksi lauantaisin ja yksi sunnuntaisin. Sopivien rahoittajien etsintä pitää aloittaa välittömästi. Kirkonkylä tarvitsee siis uuden sisääntulotien. Puoli Suomea ei lähde ostoksille ainoastaan yhden uuden liikekeskuksen takia, onhan vastaavia rakennettu melko tiheään eri puolille maata. Uusia hienoja veneitä on mukava ihailla, mutta se ei riitä nykyaikana. Kun ei ole kiire, matka kaupunkiin ostoksille tai sairaalaan tutkimuksiin sujuu mukavasti. Pakolaisten osalta sanonta kuluu maassa meidän tavalla. Tiet rakennetaan nelikaistaisena niin Lahden, Tampereen kuin Jämsän suuntaan. Käytetään siis meille tarjottua mahdollisuutta! Nyt Tampereen-liikenne toimii oikeasti, koska Kuhmoisista voi arkena lähteä kaupunkiin aamulla ja palata iltavuorolla takaisin. Meillä on vaikka mitä! Lisäksi vielä todella hyvät lähipalvelut ja iloinen ja ystävällinen henkilökunta niissä asiakkaita palvelemassa. Yllättäen perheen yhdistämisen kautta pakolaisia tulee lisää ja lisää. elokuuta 2015 KOLUMNI Timo J. Viisitoistakerroksisesta asuinrakennuksesta veneilijät saisivat ihailla kollegojensa veneilyä Päijänteen liplattavilla aalloilla. Meillä on frisbeegolf, rantalentopallo kenttä, ratsastusta, uimarantoja kolmin kappalein, aivan loistava kirjasto, elokuvia kerran viikossa, upeat ulkoilumahdollisuudet ja kauniit maisemat. Ei tarvitse rasismikorttia etsiä, koska itse omalla toiminnallaan ja käyttäytymisellään he saavat sen aikaan. Kuhmoinen ei ole silloin entisensä. ”Pakolaisia on alkanut maleksia kirpputorilla. Ideariiheltä ei tule töitä puuttumaan. Meidän asukkaiden ei tarvitse tässä vaiheessa huolehtia raha-asioista, sillä talven vuorot on jo sovittu, eikä niitä enää oteta pois. Kun ideat ovat riittävän hulluja, toteutuessaan ne voivat poikia uusia ideoita. Pakolaisten suuren syntyvyyden kautta heidän määränsä kasvaa ja kasvaa. Vaikka kaikki Päijänteen veneilijät saataisiin vakuuttumaan, että Kuhmoisten satama on ainoa käyttökelpoinen satama koko järvialueella, myös autoilijat pitää saada vakuuttuneiksi Kuhmoisten erinomaisuudesta ostospaikkana. Täytyy todeta että on ilo asua Kuhmoisissa ja kehua kavereillekin. Koraani on monelle lakikirja. He tulevat suurina ryhminä, sotkevat myyntipaikat, rikkovat tavaroita, meluavat, eivät halua maksaa pyydettyä hintaa, etuilevat jonossa, tulevat juuri ennen sulkemisaikaa eivätkä halua lähteä pois. Löytyisiköhän Aasian suunnalta. Sama onnistuu myös lauantaisin, tosin paluukyyti lähtee hiukan aiemmin. Leppänen PÄÄKIRJOITUS 19.8.2015 Päivi Hotokka LUKIJAPOSTIA Kuhmoisten satama on varsinkin kesäisin vilkkaassa käytössä. Satama-alue on kunnalle eräänlainen lottovoitto. Uusi Suomi kirjoitti 7.8.2015 mänttäläisestä kirpputorista. Uusia kevyenliikenteenväyliä tarvitaan myös, jotta veneilijöiden ja autoilijoiden jalat eivät pääse puutumaan. Joukkoliikenteen suosiminen on jo nyt hyväksi ilmastolle ja auttaa saavuttamaan päästötavoitteet. Mutta, ainakin omien havaintojeni mukaan alue on käymässä ahtaaksi. Entisen sahan lähelle rakennetaan suuri kauppakeskus. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 19. Aloin listata mitä kaikkea tosiaan voi tehdä. Talvisin satamaalueella voisi olla heidän kaipaamiaan revontuli-igluja. Siivoan 2–3 tuntia heidän sotkujaan ylitöinä, yrittäjä Salmivirta kertoo Facebookissa.” Miksi joku haluaisi Kuhmoisiin samanlaista elämänkulttuuria kuin Mäntässä nyt on. Tilakysymys on toki myös kaavoituksella järjesteltävissä, ja samalla isolla rahalla. Veneilijöillä on keskustan liikkeisiin lyhyt kävelymatka. Liikekeskuksen välittömässä läheisyydessä pitää olla myös tasokasta majoitusta. Ikääntymisen myötä Kuhmoisten oma väki vähenee. Minulla ei riitä energia enää tähän. Aiemminhan aamubusseja Kuhmoisista Tampereelle on ollut vain yksi, ja sekin on ajettu Pohjaan asti taksilla, koska matkustajia on ollut niin vähän
Kunnalle ryhmäkodin myyminen tuo säästöjä esimerkiksi ylläpitokuluista. –Kyllä tämä kovin tutulta näyttää, Johannes Kääpä myhäilee nähtyään lähettämänsä pullopostin reilun kymmenen vuoden jälkeen. Terveysaseman tämän vuoden työt on jaettu kolmeen urakkaan. Mehuasemalle etsitään jatkajaa Niina Huuhtanen Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti maanantaisessa kokouksessaan hyväksyä rakennuslautakunnan puheenjohtaja Päivi Malinin ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malinin tekemän ostotarjouksen Suutolan entisestä vanhusten ryhmäkodista. Pitkäniemi kertoo, että valtuusto on varautunut terveysaseman remonttiin jo useamman vuoden ajan, ja tästä syystä päätös lisämäärärahan myöntämisestä syntyi yhteisymmärryksessä. Laine on korva-, nenäja kurkkutautien sekä audiologian erikoislääkäri. Vuoden 2015 talousarviossa terveysaseman remonttiin varattiin 500 000 euroa. – Pulloposti oli päivätty vuodelle 1997 ja sen mukana oli 10 ja 50 pennin kolikoita, että löytäjä voisi ostaa postimerkin. Yhtenä tai kahtena päivänä järjestettäviin tutkimustilaisuuksiin voivat osallistua kaikki yli 65-vuotiaat riippumatta siitä, kokevatko kuulonsa huonoksi vai eivät. Vapaaehtoiset pääsevät kuulotutkimukseen – On tärkeää, ettei kuulo ehtisi huonontua liikaa, koska kuulolaitteeseen on hitaampaa tottua, jos kuulon alenema on paha. Tämä oli meille eräänlainen pakkorako, että saamme pidettyä oman terveysaseman täällä. Yhteensä aikaa kuluu yhtä tutkittavaa kohden puolisen tuntia. Timo Laine valmistui ylioppilaaksi Kuhmoisten yhteiskoulusta vuonna 1973. Lisäksi tutkimukseen osallistuvat täyttävät ehkä kyselylomakkeen. – Esimerkiksi valtakunnallisilla audiologian päivillä ne voisivat olla osana esitystä. Nyt Laine työskentelee korvalääkärinä Espoon kaupungilla ja kuulolaitteisiin erikoistuneessa Kuulotekniikka-yrityksessä. Ostotarjouksen mukaan entinen ryhmäkoti tulee asuinkäyttöön. Tällöin kannattaa lähteä tutkimuksiin. Me lähetimme kirjeen ja vastaus siihen tuli Forssasta, Kääpä kertoo. Papinsaaren rannasta liikkeelle laskettu pulloposti ei ollut ainoa, jonka tuona kesänä reilun kymmenen vuotta täyttäneet pojat laskivat liikkeelle. Tohtorin tutkinnon hän suoritti Helsingissä. Niina Huuhtanen Terveysaseman katon korjaukseen myönnetty 665 000 euron lisämääräraha venyttää terveysaseman tämän vuoden kustannuksia 1,4 miljoonaan euroon. Hauska sattuma on, että Forssassa asuvien mökkiläisten lähettämä viesti oli laskettu liikkeelle Uotilansaaren Kukkostenniemestä, samalta saarelta siis, jonne poikien viesti toistakymmentä vuotta myöhemmin rantautui. – Me laitoimme ainakin yhteen pullopostiin puhelinnumeron, ja sen joku löysi, koska saimme tekstiviestin löytäjältä, Kääpä paljastaa. Anna Karhila Uotilansaaren rannasta löytynyt pulloposti herätti valtavan kiinnostuksen Kuhmoisten Sanomien Facebook-sivulla viime viikolla. Kolme vuotta kestävän remontin arvioitiin maksavan kokonaisuudessaan 1,5 miljoonaa euroa. Heti lukion jälkeen Laine lähti Turkuun opiskelemaan lääketieteelliseen tiedekuntaan. Yritys tekee kuulolaitteiden sovitusta ostopalveluna sairaaloille. Valtuusto päätti lisämäärärahasta maanantaisessa kokouksessaan. Kaikki ovat sitä mieltä, että terveysasema on korjattava. Taidettiin vielä polttaakin niitä tulitikulla, Kääpä muistelee. Kiinteistön Ryhmäkoti asuinkäyttöön alkuperäinen hintapyyntö oli 150 000 euroa, ja viimeisin oli 120 000 euroa. Niistäkin yksi löydettiin. Tekninen johtaja Mika Kyrö kertoo, että tutkimuksia tehdään vielä lisää. Timo Laine aikoo hakea tutkittavia lehti-ilmoituksella. Sen herättäjänä oli aito vanha pulloposti, jonka Johannes Kääpä oli löytänyt kotirannasta Papinsaaresta samana kesänä. Kukkaron saaren mökkirannasta Tehinselältä pojat laittoivat matkaan vielä kolme muuta pullopostia, kukin omansa. – Laitteet ovat edelleen myynnissä. Katon korjaus kuuluu terveysaseman saneerauksen kolmanteen vaiheeseen. – Pahimmassa tapauksessa huono kuulo saattaa johtaa yksinäisyyteen. – Kapteeni Koukku keksitPullopostin lähettäjät löytyivät tiin pullopostia varten. Pullopostin viestissä ollut päiväys vuodelta 1995 ei siis pidä paikkaansa. Kuhmoisissa kuulotutkimukseen osallistuvat saavat pian tutkimuksen jälkeen lausunnon omasta kuulostaan. Terveysaseman budjetti paukkuu Päivi Hotokka Kuhmoisten vesilaitoksen talousvedessä ei ole kupariputkia syövyttävää ainetta, todetaan viime viikolla valmistuneissa laboratoriotutkimuksissa. Talousvedessä ei syövyttävää ainetta Hän ei kuitenkaan usko, että talousvedessä on syövyttäviä ominaisuuksia, jotka aiheuttaisivat putkirikkoja. Kuulon hidasta huononemista ei välttämättä itse huomaa, vaan ensimmäisenä sen havaitsevat läheiset ihmiset. Päivi Hotokka Kuhmoisten kunnalta Ester Uotilan rahaston stipendin saanut lääkäri Timo Laine järjestää syksyllä Kuhmoisissa tutkimuspäivän, jonka aikana vapaaehtoiset eläkeikäiset saavat maksutta tutkituttaa kuulonsa. Koska terveysaseman suunnitelmat eivät kuitenkaan olleet talousarvion valmistuessa selvillä, ei tarkkaa arviota remontin kustannuksista voitu tehdä. – Korvalääkärin ala kolahti noin 4–5 vuotta lääkäriksi valmistumisen jälkeen, kun toimin lääkärinä eri aloilla. Laine pitää kuulon tarkkailua tärkeänä myös siksi, että huonon kuulon vuoksi vanhukset saattavat ryhtyä välttelemään tilaisuuksia, joissa pitäisi keskustella muiden ihmisten kanssa. – Se pullo oli kulkenut Koreakoivun saarelle vain muutamassa kuukaudessa. Aitoon merirosvotapaan Johannes oli silloisten naapuriensa Mikko ja Veikko Kyyrön kanssa hämännyt kaikkia, ja päivännyt viestin lähetyshetkeä vanhemmaksi. Luut piti ehdottomasti piirtää viestiin, ja paperin reunoja revittiin tarkoituksella. Tutkimusraportin Laine luovuttaa Kuhmoisten kunnalle, ja tilanteen mukaan hän saattaa käyttää tuloksia myös muussa tutkimuksessa. Tämän syksyn omenaja marjasatoon ehtisi vielä, jos pistäisi nyt mehuaseman pystyyn, Irja Tervala vinkkaa. Erikoistumisalallaan hän on suorittanut korvalääkärin tutkinnon ja audiologian suppean erikoistumiskoulutuksen. Tärkeää tutkia kuulo ajoissa Laine kehottaa ihmisiä tutkituttamaan kuulonsa ajoissa. Ostotarjous oli suuruudeltaan 115 000 euroa, ja se hyväksyttiin yksimielisesti. Vain muutamassa tunnissa Facebookin kautta löytyivät myös pullopostin lähettäjät, poikaporukka Papinsaaresta. Idea pullopostien lähettämisestä ei suinkaan syntynyt sattumalta. – Kesällä 2001 tai 2002 me istuimme tuvan pöydän ääressä ja väärensimme viestiä, Johannes Kääpä muistelee. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mira Pitkäniemen mukaan Malineiden ostotarjous oli ensimmäinen varteenotettava tarjous kiinteistöstä. Tutkittavat saavat käyttää jo ennestään kuulolaitetta, mutta heillä ei tarvitse olla sitä. Kyse on myös turvallisuudesta, jos ei kuule esimerkiksi ovikelloa, puhelinta tai palovaroitinta. Korvalääkäri Timo Laine kiittää Ester Uotilan stipenditoimikuntaa siitä, että pääsee apurahan avulla tekemään iäkkäiden ihmisten kuulotutkimusta Kuhmoisissa. Lausunnon perusteella voi kuitenkin itse hakeutua jatkotutkimuksiin. Ryhmäkoti on ollut tyhjillään ja myynnissä reilun vuoden. – Terveysaseman katto on niin huonossa kunnossa, että muut remontit olisivat täysin turhia, jos vesi pääsisi sisään. – Kuva Kuulotekniikka Oy:n esittelyvideo. Tervalat lopettivat mehuaseman viime syksynä. Irja ja Pekka Tervala ovat pitäneet tuoremehuasemaa vuodesta 1996 lähtien. Ostajat eivät aio purkaa rakennuksia tai rakentaa alueelle rakennusperintöön soveltumattomia rakennuksia. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 19. Vaikutelman vahvistamiseksi pojat olivat etsineet venetalaasta mahdollisimman vanhan näköisen pullon, johon viesti sujautettiin. Laine painottaa, että tutkimuksessa ei ole kyse lääkärin vastaanotosta, eli lähetteitä eteenpäin ei ole mahdollista saada. Hän muistaa opiskelleensa tuolloin myös Ester Uotilan oppilaana. Laineen mukaan tällainen tutkimus sopii hyvin Kuhmoisiin, koska paikkakunnalla on paljon ikäihmisiä, joilla on usein hankaluuksia huononevan kuulon kanssa. Kuuloa tutkitaan täysin kivuttomasti kuulokkeiden avulla. Tuoremehuasemaa puolisonsa Pekka Tervalan kanssa pyörittänyt Irja Tervala kertoo, että mehuaseman laitteista on oltu kiinnostuneita, mutta toiminnalle ei ole löytynyt ainakaan vielä jatkajaa. elokuuta 2015 Niina Huuhtanen Kuhmoisten tuoremehuasema ei ole tänä syksynä näillä näkymin toiminnassa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan Mira Pitkäniemen mukaan remontin lisäkustannuksilla ei ole yllättäviä vaikutuksia kunnan talouteen. Alkuvuoden aikana Kuhmoisten kirkonkylän alueella havaittiin useita putkivuotoja, joissa vesi tihkuu läpi kupariputkessa olevista nuppineulanpään kokoisista rei’istä
klo 19 Veikko ja Päivi Harjula Helluntaisrk. Teema: ”Kuhmoisten kunnan oppilaitosten palveluksessa olleet”. su helluntaista 23.8. Toritie 44 Tänään Possupata, perunat, salaatti To Jauhelihakeitto, vihannes, juusto Pe Tonnikala-perunaviipalelaatikko, salaatti Tänään Mauno, Maunu To Sami, Samuli, Samu, Samuel Pe Veini, Soini La Iivari, Iivo Su Signe, Varma Ma Perttu Ti Loviisa Ke Ilmi, Ilma, Ilmatar ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 13. Voimme myös väsyä ja masentua raskaiden asioiden keskellä, ja silloin elämä näyttää hyvin värittömältä ja toivottomalta. klo 16. ja 26.8. LAPSITYÖ Päiväkerhot alkavat viikolla 36: Maanantaisin 4-vuotiaat (v. Myös Kuhmoisten kunta tuki projektia. Paperitöistä välillä epätoivoa Maalaaminenkin oli nuorisoseuralaisille iso projekti, sillä halkeilleiden lautojen rakoset piti saada täyteen maalia. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 19. Oppaana kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti. Järjestäjänä Oriveden seurakunta ja Päijälän Kristillinen Yhdistys. Aurinko oli pahasti polttanut vanhan maalipinnan. Pyhiinvaellustapahtuma Päijälässä su 23.8. syyskuuta 2015 mennessä. Suurimman työn käytännön remonttihommissa teki kuitenkin seuran puheenjohtaja Markus Korppila. – Talkootunteja kertyi yli 1 200, ja talkoomakkaraa kului varmasti useita kymmeniä kiloja, muisteli Minna Korppila-Kauppinen juhlapuheessaan lauantaina. klo 18. Lähtö pääportilta. Raamattupiiri Iltaruskossa ma 24.8. – Mukaan joutuivat kaikki talolle eksyneet lapsista kesävieraisiin, Minna Korppila-Kauppinen sanoi. elokuuta 2015 HARTAUSKIRJOITUS Tarja Vesikallio VIIKON NIMET KOULURUOKA Tervetuloa EVANKELIUMIN-ILTA To 20.8. Seurantalojen korjausavustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, toimivuuden parantamiseen sekä talojen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Joudumme ottamaan vastaan asioita, joita emme haluaisi ja joiden kanssa on vain pakko elää. Onnittele ystävääsi lehtiilmoituksella! Kuhmoisten Sanomat Suomen Kotiseutuliitto on julistanut haettavaksi vuoden 2016 seurantalojen korjausavustukset. Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että opeKorjausavustuksia seurantaloille tusja kulttuuriministeriö osoittaa tarvittavat määrärahat. Täytyyhän sitä jotain tekemistä olla! Rankaksi urakan teki muun muassa rapistuneen maalin irrottaminen seinistä käsin raapien. Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetusja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Viime lauantaina talolla vietettiin kesäjuhlia ja harjakaisia pari vuotta kestäneen remontin päätteeksi. klo 13. Harjulan remontissa kului yli tuhat talkootuntia – Kyllä täällä on tullut vietettyä kesäiltoja välillä yksinäänkin, mutta ei se mitään. klo 11-15. Kattoremontti sen sijaan voitiin ostaa kokonaan jämsäläiseltä Rakennusliike Lahtiselta, sillä nuorisoseura sai rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisrahastosta Leader-ryhmä Vesurin avulla. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöt sekä opetusja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Museovirasto ja Kuntaliitto.. Saviruukku-laulussa kuvataan, kuinka ihminenkin voi olla kuin särkynyt saviruukku monenlaisten vaikeiden asioiden vuoksi. – Yleisilme on hyvin erilainen entiseen verrattuna, Markus Korppila mietti. – Mutta meillä oli kuitenkin laadukkaampaa työtä! Mökkiläisillä ei ole kiire, Tehinniemellä vapaa-aikaansa viettävät Tommi Penttilä ja Kari Jukola täsmensivät. Remonttiteemaisen kesäjuhlan yhtenä ohjelmanumerona oli kilpailu, jossa vakituisten asukkaiden ja mökkiläisten joukkueet pääsivät mittailemaan taitojaan rakentamisessa. – Testasimme, että pöntön kokoamisessa menee noin neljä minuuttia, Markus Korppila rohkaisi. Monet luopumiset ja isot elämänmuutokset voivat aiheuttaa kipua ja rikkoutumista. Siionin laulu-seurat kirkossa la 29.8. Avustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Minna Korppila-Kauppisen vastuulla oli papereiden pyöritys. Nuortenilta 7. Me ihmiset tarvitsemme Parantajan apua monenlaisiin haavoihin ja vaivoihin. Viimeiseksi talkooporukka asensi terassin alaosaan samanlaiset ristikot, jollaiset talossa on alun perin ollut. Korjausavustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi–maaliskuussa 2016. Elämässä tulee eteen pettymyksiä, ja väliin aiheutamme toisillemme haavoja sanoilla ja teoilla tai välinpitämättömyydellä. Kastettu: Vilja Emilia Vilhelmiina Niemi Hahmajärveltä VÄESTÖMUUTOKSIA: Ensi sunnuntain kirkkovuoden aihe on Jeesus parantajamme. Hänen mukaansa talkoissa kävi yhteensä yli 30 eri henkilöä, joista useimmat olivat nuorisoseuran hengen mukaisesti nuoria aikuisia. Kirkkoherranvirasto on poikkeuksellisesti avoinna to 20.8. Seurantalojen korjauksiin on myönnetty valtionavustuksia vuodesta 1978 alkaen.Vuonna 2015 korjausavustusta myönnettiin 189 yhdistykselle yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Jokainen pala on tallessa, ja Jeesuksen hoidossa sirpaleisestakin voi tulla taas vahva ja ehjä. Kisan toisessa osiossa tehtävänä oli rakentaa linnunpönttö valmiista osista. Opastettu hautausmaakierros Papinsaaressa su 30.8. Suomessa on tällä hetkellä noin 2 500 seurantaloa, joista useat ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. 2011 synt.) klo 9 – 11.30 Tiistaisin 5-vuotiaat (v.2010 synt.) klo 9 – 12 Torstaisin 3-vuotiaat (v. klo 17. Kotakirkko Liivenkorkeen kodalla (aja Liivelahdentien päähän) su 30.8. klo 13. Me erilaista parantamista ja apua tarvitsevat saamme huokaista laulun sanoin: Anna savelle uusi muoto, tee minusta uusi ruukku, niin rakkautesi nyt näytät, taas murtunutta käytät. Hakemukset on toimitettava Kotiseutuliittoon viimeistään 30. Nopeudessa kisan voiton vei muutamalla sekunnilla vakiasukkaiden joukkue. klo 10. Harjakaisten kunniaksi järjestetyssä kesäjuhlassa vieraatkin pääsivät naulaamaan. Kallista halpa savikin Mestarin kädessä ois. Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon -projektin työntekijät kunnostivat rikkoutuneet ikkunat ja maalasivat ikkunanpuitteet ja ulkorakennuksen. Tänäänkin saamme luottaa Jeesus-parantajan apuun ja lähellä oloon! Parantajan hoidossa Päivi Hotokka Ruolahden nuorisoseurantalo Harjula näyttää ryhdikkäältä tuoreessa maalissa ja uuden peltikaton alla. Vaikka kunnostukseen saatiin ulkopuolista rahoitusta ja muuta apua, nuorisoseuralaiset saivat myös tehdä talkoita yllin kyllin. Tapahtumaan myytiin 120 lippua, ja järjestäjät ja kutsuvieraat mukaan luettuna juhlijoita oli noin 150. Nyt talkoolaiset katselevat lopputulosta tyytyväisenä. – Papereita täytettiin ja lähetettiin varmasti yli sata. taivaassa ke 19. – Raappauspuuhassa kädet väsyvät toden teolla, joten välillä myös siivottiin sisätiloja, siistittiin talon ympäristöä ja vaihdettiin talon takaosan seinälautoja. Vaikka kesäjuhlaa vietettiin koulujen jo alettua, tupa oli lähes täysi. alkaa hartaushetkellä Längelmäen kirkossa, sieltä kävellen sekä osittain kirkkoveneellä Päijälän rukoushuoneelle, jossa Herran Pyhä Ehtoollinen klo 18. Tahdon kertoa särkyneille, ei siruja heitetä pois. Linnunpönttöä kokosivat vasemmalla Santeri Penttilä, Kari Jukola ja Tommi Penttilä mökkiläisten joukkueessa sekä oikealla Simo Hämeenkaski, Tarmo Mäkinen ja Sipi-Heikki Tapanila vakiasukkaiden joukkueessa. klo 18. Kirkkokuoron harjoitukset alkavat srk-kodissa to 27.8. Hartaushetki museokappelissa kierroksen päätteeksi, pastori Mira Kivilahti. Sairaus tuo elämään epävarmuutta, ja se vie paljon voimia sairastavalta ja läheisiltä. 2012 synt.) klo 9 – 11 Perjantaisin MLL:n leikkikoulu 4 – 5-vuotiaille klo 9 – 12 Kerhoryhmissä on vielä tilaa, ilmoittautumiset Katri Mikkolalle 040 577 8469. Särkyneenä oleminen tuntuu toivottomalta, mutta Parantajamme käsissä emme ole hukassa sirpaleinakaan. Meillä voi olla fyysisiä sairauksia, joiden kanssa eläminen on väliin hyvin raskasta. Hän sanoo, että paperityöt ja aikataulut aiheuttivat välillä epätoivoa
– Minulla oli käytössä vanha mönkijä, jonka pohja oli niin matala, että sen kanssa oli helppo jäädä jumiin. – Jännittää, mutta ei pelota. Siellä suomalaisnainen jäljesti ja nylki asiakkaiden karhuja ja huolehti siitä, että leirissä oli tarpeeksi vettä ja puita. Kun syöttilinjoille joutui kulkemaan läpi mudan ja risujen, näytin usein ryvetyltä nokiukolta, kun pääsin takaisin leiriin. Olin täällä juuri tärkeän yläasteajan, ja nyt olen jo viidettä kesää täällä töissä. –Voimme potea yhdessä sydänsurutkin, kun minulla jää poikakaveri ja Samulilla tyttöystävä Suomeen. Toisaalta karhut ja sudet tappavat siellä ihmisiä jatkuvasti ja eläimiä on ongelmaksi asti. Parasta oli se, kun pääsi iltaisin leiriin nukkumaan, kun oli koko päivän pyörinyt erämaassa karhujen kanssa. Energinen ja rohkea Emmi opiskeli viime vuoden Helsingin Kalliossa tapahtumatuotantoa HEO kansanopistossa, mutta ei ole vielä varma, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Oli minulla pippurisumute siinä, jos se päälle olisi tullut. Australiaan Emmi lähtee Working Holiday -viisumilla. Monilla karhuilla oli merkkejä kamppailusta muiden eläinten kanssa, minunkin ampumallani oli kallo painunut sisään. Kuhmoinen on kuitenkin Sysmässä syntyneelle Emmille toinen tärkeä tukikohta. – Oli hienoa päästä tutustumaan uusiin ihmisiin ja kulttuuriin. Korvenranta ihaili hyväturkkista karhua ja tähtäsi kiväärillään. Tehtävänkuvaan kuului myös karhujen syöttilinjojen päivittäinen tarkastaminen. – Se on trofeemetsästystä, jota tehdään huvikseen. Helsingistä on vuoden aikana tullut Emmille jo koti, jonne hän myös aikoo palata Australiasta. Australian elämyksistä Emmin kanssa lähtee nauttimaan opiskelukaveri Samuli Lukkarisen kanssa. – Muutimme Sysmästä Kuhmoisiin kun olin 5.–6. Ihmisistä eläimet eivät välittäneet, mutta ruoasta sitäkin enemmän. Siellä tärkeintä on se, että metsästäjä saa muistoksi eläimestä hyvän nahan tai sarvet. Huhtikuun lopusta kesäkuun puoleenväliin kestäneestä harjoittelusta valtaosa vierähti telttamajoituksessa Länsi-Kanadan High Levelissä, Albertan provinssissa. – Toisin kuin Suomessa, Kanadassa ei käytetä koiria, vaan varsinainen metsästäminen tapahtuu syöttien avulla. – Syöteillä käyvät mustakarhut eivät ole aggressiivisia, ne antavat kyllä ihmiselle tilaa. Olen kiinnostunut kaikesta mahdollisesta: musiikista, teatterista, tanssista, videokuvaamisesta ja valoja äänitekniikasta. Australiasta aikaa miettimiseen Australian reissun tarkoituksena on paitsi saada upeita kokemuksia, myös aikaa miettiä tulevaisuutta. Ei meillä ole vielä paluulipEmmi lähtee etsimään unelmiaan Australiaan puakaan, Emmi naurahtaa. Kun jäin yhdellä syötillä karhun ja syötin väliin, niin karhu vaan kiersi minut tyytyväisenä parin metrin päästä ja meni syömään. – Kuhmoinen on tosi kiva paikka kesällä, ja täältä olisi mukava ostaa vielä joskus oma mökki, Emmi Salminen haaveilee. Tynnyriin laitetaan lihaa ja suklaakarkkeja ja sitten mennään odottamaan seitsemän metrin korkeudessa olevaan puupassiin, että nalle tulee paikalle. Kuhmoisissa töitä riittää, ja asuminen on edullista, joten reissuja opiskelurahojen ansaitseminen on ollut helpompaa kuin isoissa kaupungeissa. He ihmettelivät, että mikä tää tämmönen tyttö oikein on. – Meillä on tarkoitus mennä aika nopeasti jonnekin farmille töihin, ja lähteä sitten kiertämään ympäri Australiaa, Emmi suunnittelee. Vaikka Korvenranta itse arvostaa metsästyksessä enemmän kannanhoidollista näkökulmaa ja eräilyä itsessään, oli reissu hänestä upea kokemus. Korvenrannan mukaan Kanadan koko metsästyskulttuuri onkin tyystin erilainen kuin Suomessa. Karhu vohki kylmälaukun Silver Fox Outfittersilla oli High Levelin alueella neljä syöttilinjaa, joissa oli yhteensä noin 40 kirsikkakonvehdeilla ja muilla herkuilla täytettyä tynnyriä. Yrittipä eräs mustakarhu tehdä visiitin myös kokin telttaan. – Olin tosi onnellinen, kun Samuli päätti lähteä mukaan, sillä kaveri tuo turvaa, Emmi iloitsee. – Kuva Henriikka Korvenrannan arkisto Anna Karhila Kuhmoisissa kesätöitä tekevä Emmi Salminen, 21, katselee hieman haikeana, mutta samalla malttamattomana sataman kesävilinää. – Hain mönkijän ja peräkärryn ja nostin nallen kyytiin. Korvenranta kertoo, että karhut käyskentelivät yleensä syöttilinjojen ja leirin läheisyydessä. – Tarkoitukseni on ehdottomasti palata takaisin Suomeen viimeistään vuoden jälkeen, ja opiskella kunnon ammatti. luokalla. Australiaan hän ei kuitenkaan aio jäädä – ainakaan vielä. Kaikki kaverinikin yhdistävät minut Kuhmoisiin, Emmi kertoo. Villiruusujen maaksi kutsutussa Albertassa maasto ei monesti ollut helpoimmasta päästä. Kuhmoisissa asuva äiti sekä kesätyö Eija Heinosen siivousja pesulapalveluyrityksessä ovat tuoneet Emmin kuitenkin aina takaisin. Hän oli päivystänyt puupassissa minuutin verran, kun kuuli läheisestä kanavasta loiskahduksen. Karhu nuukahti 20 metrin päähän. Korvenranta hoiti harjoittelunsa aikana kerrallaan yhtä tai kahta syöttilinjaa, joita hän kävi kiertämässä yksin. Metsästyksestä innostunut nuori nainen herätti Kanadassa kuitenkin melkoista ihmetystä. Evolla, Hämeen ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi opiskeleva Korvenranta on kulkenut isänsä mukana metsässä pienestä pitäen, joten hän on tottunut eränkävijä. Kannanhoito ja eräily ovat tärkeintä Korvenranta kaatoi oman karhunsa pari viikkoa ennen lähtöään Kanadasta. Stylistin ja vaatetusalan osaaminenkin kiinnostaisi minua, etenkin jos niitä voisi hyödyntää ulkomailla, Emmi luettelee. Sen turvin on parempi toteuttaa unelmiaan, Emmi vakuuttaa. Syyskuun puolivälissä odottaa pitkä lento Australiaan, jonne Emmi lähtee toteuttamaan unelmiaan. – Mediaja kulttuuriala on ehdottomasti minun juttuni. elokuuta 2015 Niina Huuhtanen Kun kuhmoislaiselta Henriikka Korvenrannalta, 22, vuosi sitten kysyttiin, haluaisiko hän lähteä kevätkarhujahtiin Kanadaan, ei vastausta tarvinnut paljon miettiä. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 19. Korvenrannan kaataman mustakarhun turkki ja kallo matkaavat Kanadasta Suomeen myöhemmin syksyllä. Kerran karhu kävi varastamassa mönkijästä kylmälaukun, kun Korvenranta kumppaneineen oli jäljestämässä asiakkaan ampumaa sutta. Ulkomailla asuminen onkin reissaamisen ohella yksi Emmin suurista haaveista. Kesätyöt Kuhmoisissa Maailmalle Emmi lähti jo peruskoulun jälkeen, sillä hän kävi ilmaisutaidon lukion Tampereella. – Amerikkalaiset asiakkaat kuvasivat vaimoilleen videota, kun minä nyljin karhua sikari suussa. Korvenrannan seikkailu Kanadan erämaassa oli osa opintoihin kuuluvaa harjoittelua, jonka hän suoritti metsästyspalveluita tarjoavassa Silver Fox Outfitters -nimisessä yrityksessä. Nuorille reppureissaajille suunnattu viisumi antaa luvan vuoden oleskeluun kengurumaassa, ja mahdollistaa lomailun ja työnteon yhdistämisen. Karhunkaataja uskoo kannanhoitoon – Pelottavinta olivat pitkät lennot ja se, kun joutui ajamaan mönkijän auton lavalle, kuhmoislainen Henriikka Korvenranta kertoo harjoittelukokemuksestaan Kanadassa. Hetken päästä litimärkä mustakarhu hiippaili syötille. – Jouluna päätin, etten enää odottele, vaan lähden syksyllä reissuun, tapahtuupa sitä ennen mitä tahansa, Emmi hymyilee. Ötököistä ja eläimistä moni on varoitellut, mutta eiköhän niihinkin totu, Australiaan syyskuussa lähtevä Emmi Salminen pohtii.. Kaukaisin syöttilinja sijaitsi useiden kymmenien kilometrien päässä, ja matkaan kului parhaimmillaan puolitoista tuntia. – Liian tarkkoja suunnitelmia emme ole tehneet, menemme fiiliksen mukaan. Koska Kanadassa karhun liha ei ole suosiossa, otetaan eläimestä talteen pelkkä turkki ja kallo
Emme vain päässeet leikissä kovin pitkälle, sillä ilmeisesti laulunlahjamme olivat hieman puutteelliset. Leikki oli silti niin hauska, että se piti ottaa uusiksi. Kotakirkko Liivenkorkeen kodalla Syyskuu Ti 1.9. Tässä vaiheessa ulkomaalaisilla tuli lausumisen kanssa hieman vaikeuksia, esimerkiksi vakavana naama tahtoi muuttua wakawaka naanaksi, ja on mulla alla maantie sekä prätkä ei luonnistunut ollenkaan. Elokuva Kuhmolassa: Pixels La 19.9. Puhtaus on puoli ruokaa Alueella ei ollut minkäänlaisia taloja, joten suihkuhuone oli teltan kaltainen kyhäelmä, joka oli sisältä jaettu seitsemään eri koppiin. Haluamme kiittää Kuhmoisten Punaista Ristiä, joka mahdollisti osallistumisemme leirille. Koko perheen tapahtuma, myyjäiset ja kirpputori Työnväentalolla Su 6.9. Myös yhdenvertaisuutta ajava, eri tavalla vammaisille sekä vammattomille nuorille suunnattu, Herzi Camp oli mukana. Leiri oli jaettu seitsemään eri leirikylään, joissa jokaisella oli kaksi ohjaajaa. elokuuta. Suunnittelualue sijaitsee Lästilän kylässä ja sijoittuu tiloille Uusi-Korppila 291-404-12-71, Vuorenpää 291-404-6-39, Suviranta 291-404-6-1112 ja määräalalle tilasta Takamaa 291-404-6-113. Toisen joukkueen pallo oli hiekassa eikä voinut liikkua. Iltarastit Hakinharjulla La 5.9. Leirille saapui väkeä yli 20 eri maasta ikähaarukan ollessa 13 vuodesta ylöspäin. Elokuva Kuhmolassa: Mission Impossible: Rogue Nation Ti 25.8. Leiriläiset tutustutettiin erilaisten leikkien ja aktiviteettien avulla järjestön ajatusmaailmaan. Ruokailutiloina toimi Uusia elämyksiä Fire-leiriltä puukatos, jota oli jatkettu halliteltoilla. Kotiseutuyhdistyksen maakuntaretki Hollolaan Su 27.9. Vesilintujen metsästys alkaa Elokuu 1.8.–31.8. Vaikka ”ylellisiä” toimintoja ei ollut, kaikki toimi mainiosti ja paikat olivat siistejä. Mukana ollut norsunluurannikkolainen mies opetti laululeikin, joka liittyi Punaisen Ristin perustajan Henry Dunantin keksimään lausahdukseen tutti fratelli (olemme kaikki veljiä). Opimme myös unkarilaisen laululeikin, jonka jälkeen olikin suomalaisen Mopolla mennään -laulun vuoro. Elokuva Kuhmolassa: Kultainen nainen La 26.9. Asemakaavan tavoitteena on muuttaa lomarakennuspaikka vakituiseen asumiseen. Vanhan ajan metsätyöt -näyttely pääkirjaston galleriassa La 22.8. Iso-Tenhetyn ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaluonnos on virallisesti nähtävillä 20.8. Kaavaluonnokseen voi tutustua myös kunnan internet-sivuilla. Siionin lauluseurat kirkossa Su 30.8. Elävän valon juhla Pihlajakoskella La 29.8. Kaitanen viidenneksi Siilinjärvellä Kuhmoisten Sanomat Vesilintujen metsästyskausi alkaa huomenna torstaina puoleltapäivin. Elokuva Kuhmolassa: Kätilö Pe 11.9. Pystytimme kolme 16 neliömetrin katastrofitelttaa 18 hengen leirikylällemme ennen sadetta. Vielä lopuksi maistelimme perinteisiä suomalaisia ruokia, kuten salmiakkia, suklaata ja ruisleipää. Vesuri-ryhmän kylätapaaminen Pihlajakoskella La 29.8. Ilta jatkui kahvitteluilla ja turvakävelyllä, jossa esiteltiin ympäristö, ja loppui tervetulojuhlaan, jonne suomalainen livebändi Käsityöläiset oli kutsuttu. Tasapuolisuutta käsittelevässä circuitissa meille järjestettiin epäreiluja kisoja, joissa toinen joukkue sai murskavoiton. Päijälässä koulua käyneiden tapaaminen Su 23.8. Kisan tarkoitus oli auttaa meitä ymmärtämään ihmisten erilaisia tilanteita. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 19. Eräs aiemmin mustaa herkkua maistanut ei suostunut kokeilemaan uudestaan. Viikon viimeinen ilta vietettiin haikeissa, mutta iloisissa tunnelmissa jäähyväisjuhlassa, jossa leiriläisten musiikkiesitykset täyttivät lavan, ja moni ulkomaalainen esitteli oman maansa musiikkia. Riistakeskus muistuttaa, että ainoastaan varmasti tunnistettuja vesilintuja saa metsästää ja että muut metsästäjät, luonto ja asutus tulee aina ottaa huomioon. Ulkomailta tulleiden iän tuli olla 16:sta ylöspäin ja nuorempien Reddie-leiri oli tarkoitettu 10-12 vuotiaille. Ruoka leirillä oli hyvää ja monipuolista. Myös saunaan sekä uimiseen oli mahdollisuus. Mopolaulu huvitti ulkomaalaisia Joka päivä iltoihin oli varattu omaa aikaa, social activities, jolloin saattoi tutustua muihin. Kahden päivän aikana moduulissa käytiin läpi henkisen tuen vaiheet uhrin kohtaamisesta purkukeskusteluun, ja saimme esimerkkejä elävästä elämästä. Moduulit olivat kaksi päivää kestäviä aktiviteettejä, jotka pohjautuivat Punaisen Ristin toimintaan. Juhlan aikana saapunut ukkonenkaan ei onnistunut latistamaan tunnelmaa. Suomalainen Mopolla mennään -leikki oli ulkomaalaisten mieleen. Elokuva Kuhmolassa: Inside Out – mielen sopukoissa Su 30.8. Rosvopaisti-ilta Kylämällä Jukolassa La 29.8. Iso-Tenhetyn ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kaavaluonnos nähtävillä Iso-Tenhetyn ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaluonnos on valmistunut. Ruisleipä maistui melkein kaikille, lukuun ottamatta yhtä suomalaista, ja suklaallakin oli yksi vastustaja. WC-tiloina toimi bajamajojen rivistö, ja käsienpesu hoitui erikseen tuoduissa kaksipuoleisissa muovialtaissa, joihin sai kylmää vettä jalkapumpulla. Leiriläisten kirjauduttua ulos kotimatka saattoi alkaa. Moduulit alkoivat maanantaina ja tiistaina heti aamupalan jälkeen ja jatkuivat aina iltapäivään asti. Meinasi siinä itseltäkin mennä sanat sekaisin. Olimme ilmoittautuneet henkisen tuen moduuliin, joka valittiin itsenäisesti ennen leiriä. Harva muualta tullut pystyi syömään ’’suolaista makeista’’. Circuitit kestivät kolme päivää, ja ne oli rakennettu kekseliäästi seitsemän periaatteen ympärille, jotka ovat inhimillisyys, yleismaallisuus, tasapuolisuus, vapaaehtoisuus, riippumattomuus, ykseys ja puolueettomuus. Telttoja täynnä ollut metsä tuntui yhtäkkiä tyhjältä. Nähtävilläoloaikana voivat osalliset jättää kaavasta kirjallisia muistutuksia osoitteeseen: Kuhmoisten kunta, Toritie 34, 17800 Kuhmoinen. Ihmisten erilaisia lähtökohtia kuvaavassa tilanteessa kilpailijoiden tuli pilleillä puhaltaa tennispallo maaliin. Eri kansallisuudet opettivat omien maidensa leikkejä, eikä kielimuuri ollut esteenä. Ensimmäisen yön nukuimme huonosti, mutta loput öistä paremmin, sillä säät paranivat ja totuimme uuteen nukkumisympäristöön. Vesisade jatkui yön läpi ja piti ilman kylmänä. Tiskaaminen oli järjestetty kolmelle vadille, esipesu, pesu ja huuhtelu. Tyypillisin saalislintu on sinisorsa, mutta myös muun muassa taveja, telkkiä ja kanadanhanhia saa metsästää. Frisbeegolfin viikkokisa koulukeskuksen radalla To 27.8. Circuitit taas olivat Punaisen Ristin seitsemään periaatteeseen pohjautuvia tehtäväratoja. Syystori Päijälän Pirtillä Su 20.9. 18.8.2015 Kuhmoisten kunnanhallitus Päivi Hotokka Kuhmoisten Moottorikerhon motocross-kuski Juho Kaitanen ajoi viidenneksi MXJ-luokan yhteistuloksissa Siilinjärvellä viime lauantaina. Eräänä iltana pääsimme leikkimään muiden leiriläisten ja ohjaajien kanssa. Ensimmäisessä erässä hänen sijoituksensa oli kahdeksas ja toisessa erässä viides. Muita moduuleja olivat muun muassa monikulttuurisuus, ensiapu ja pelastuspalvelu. Viimeisenä aamuna kokoonnuimme vielä kerran yhteen ja aloitimme telttojen purkamisen. Ympäristön säästämiseksi leiriläisten oli tuotava omat ruokailuvälineet ja tiskata ne. Pyhiinvaellustapahtuma Längelmäeltä Päijälään Su 23.8. Elokuva Kuhmolassa: 1944. Suomen Cupin kärkipaikasta Kaitasen kanssa kamppaileva Joel Latvala voitti Siilinjärven kilpailun ja sai yhteensä 50 pistettä, joilla hän vahvistaa johtoaan sarjassa. Leiri oli suunniteltu niin, että se koostui kahdesta osasta: moduulit ja circuitit. Suomen riistakeskuksen mukaan sateinen kesä on luonut vesilinnuille uusia ruokailualueita, ja esimerkiksi viljapelloille muodostuneet vesialueet ovat houkuttelevia paikkoja vesilinnuille. Lämmin vesi ei ollut taattua, mutta se ei tuottanut ongelmia. 18.9.2015 välisenä aikana Kuhmoisten kunnantalolla. Sateet ovat täyttäneet myös ojia, joiden tulviminen on luonut linnuille sopivia ruokailupaikkoja. Vesi ei kuitenkaan ollut juomakelpoista, sitä piti erikseen pumpata kaivolta. elokuuta 2015 TAPAHTUMAT Kunta tiedottaa TUOLIJUMPPA alkaa taas! Perjantaisin 21.8.2015 alkaen klo 11:00-11:30 Kuhmolassa Liikuntatoimi Jasmin Saarikoski Nina Järvinen Kansainvälinen Fire, eli Finnish Red Cross Experience -leiri järjestettiin Evon retkeilyalueella 2.–7. Kosketus epäreiluun maailmaan Ilma oli hyvä saapuessamme leirille, mutta taivas tummui nopeasti iltaa kohden
Rautalankatöitä Suominen kertoo harrastaneensa noin neljä vuotta. elokuuta koko päivän Kuhmoisissa, joten meidät voi myös kutsua tutustumaan yrityksen tai yhdistyksen kehittämiskohteeseen keskustelemaan lisää ideasta, Aspinmaa vinkkaa.. Meidän liiketoimintaamme tällä seikalla ei kuitenkaan ole ollut kovasti vaikutusta. Hanketuella eloa kylään Hanketukia voidaan myöntää yleishyödyllisiin hankkeisiin, esimerkiksi yhteisten tilojen kunnostamiseen Vesuri-ryhmä tulee tapaamaan kyläläisiä tai kulttuurija luonnonperinnön säilyttämiseen. Hänen viimeinen työpäivänsä oli viime viikolla. Kun Veikko Mattila lopettaa pitkän yrittäjäuran jälkeen, hänen tunteensa ovat ristiriitaiset. Tällä on minulle iso merkitys ja tämä varmasti lisää työintoa entistään. – Maakunnasta on tullut neljä hanketukihakemusta, joista yksi eli Päijälän kyläsuunnitelma on Kuhmoisista. – Moni meistä on ollut pitkään täällä töissä, joten meistä on tullut melko tiivis porukka. – Tuli tunne, että olen tehnyt jotain oikein. – 1980-luvulla oli todellinen buumi, ja kesämökkejä Viimeinen paikallinen kiinteistönvälitys sulkeutui myytiin hullun lailla. Olemme torstaina 27. Kun Mattila perusti Kiinteistötoimiston yhdessä Kurt Silfverin kanssa, olosuhteet olivat samantapaiset kuin nyt: kiinteistönvälitykselle oli kysyntää, mutta kunnassa ei ollut tarjontaa. Suominen vastaa Kuhmoisten S-Marketin maitoleipäja teollisen puolen tuotteista. Nyt on osattu varautua jollakin tavalla. Sitten yhtäkkiä romahti, ja tilanne parani vasta 1990-luvun lopulla. Anna Karhila Keski-Suomen alueella hankeja yritystukia myöntävä Vesuri-ryhmä tulee esittelemään toimintaansa Kuhmoisiin torstaina 27. Tarkka paikallistuntemus olisi alalla markkinavaltti, Veikko Mattila pohtii. Hakijoina voivat olla esimerkiksi yhdistykset, yhteisöt, järjestöt, kyläyhdistykset ja nuorisoseurat. Tämän lisäksi hän tuuraa tarvittaessa marketpäällikkö Heini Reinikkaa. Rahoitusta tarjolla myös yrityksille Hanketukien lisäksi Vesuriryhmä myöntää investointitukia maaseudun yrityksille esimerkiksi tuotantotilojen rakentamiseen tai koneiden ja laitteiden hankintaan. – Tilanne oli silloin huomattavasti vaikeampi. 1980-luvulla Kuhmoinen näytti melko toisenlaiselta kuin nyt, koska asukkaita oli noin 4 000. Sen saivat työntekijät, jotka ovat työskennelleet osuuskaupan palveluksessa yhtäjaksoisesti 25 ja 40 vuotta. Mattila on 28 vuoden aikana ehtinyt kokea alalla yhtä ja toista. Sen jälkeen vakituiset asukkaat ovat vähentyneet lähes puoleen. – Toisina päivinä on haikea mieli, toisina tuntuu, että on tullut yritettyä jo riittävästi. Kuhmoisissa on aiemmin tuettu muun muassa Päijälän rukoushuoneen sekä metsästysja virkistysmaja Kalevalan kunnostamista. Tasavallan presidentti myönsi kunniamerkkejä kymmenelle Keskimaan työntekijälle 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. – Tietynlainen aukko tähän jää, vaikka palvelut pelaavatkin. Veikko Mattila toimi Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimiston yrittäjänä 28 vuotta. elokuuta. Myös Aninkainen on lopettanut Kuhmoisten ja Lahden toimistonsa tänä kesänä. Kiinteistötoimisto ei enää vähään aikaan ole ottanut uusia välitystoimeksiantoja, ja entiset sopimukset purettiin. Aluksi myös rakennuttamista Vaikka asuntoja mökkikauppa on hiljaista juuri nyt, Mattilan mielestä aikaa ei voi verrata 1990-luvun lamaan. Suominen rentoutuu vapaa-ajallaan ompeluja rautalankatöiden parissa. Uskon, että tunnustus tuo myös työkavereille sellaisen tunteen, että tekemäämme työtä arvostetaan. Tuolloin tietokoneet ja -verkot yleistyivät ja helpottivat asuntojen markkinointia, sillä aiemmin välitystoimistot olivat olleet vain lehti-ilmoittelun varassa. 040 5655 148 Tule kuulemaan miten ja mihin hintaan valjastat maan tai ilman energian kotisi lämmitykseen! Päivi Hotokka Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimiston ikkunasta poistettiin asuntoilmoitukset viime viikolla. Lisää kuitenkin kaivattaisiin, Vesuri-ryhmän hankesihteeri Niina Aspinmaa kannustaa. Vuodesta 1987 lähtien kiinteistöalalla yrittäjänä toiminut Veikko Mattila joutui lopettamaan kiinteistöjen välittämisen terveyssyiden vuoksi. – Vapaa-ajan asukkaat tuntuvat nyt viihtyvät paikkakunnalla entistä enemmän. Pitkästä työurasta palkittiin 31 Keskimaan työntekijää SOK:n työvuosiansiomerkillä. Yhdeksäntoista vuotta SMarketissa työskennellyt Suominen oli yllättynyt ja kiitollinen työnantajaltaan saamastaan tunnustuksesta. Pihlajakoksen Nuorisoseurantalolla järjestetttävässä kylätapaamisessa voi tutustua Vesuri-ryhmän rahoituksen tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä kysellä, miten oman idean kanssa olisi parasta edetä. S-Marketin saatavuusvastaava Eija Suominen palkittiin ansiokkaasta työstään Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla. Jämsänkoskella päätoimipaikkaansa pitävän Asuntotrion Kuhmoisten toimistossa asiakkaita auttaa entiseen tapaan isännöitsijä Leena Valo. Työssä parasta ovat Eija Suomisen mielestä asiakkaat ja tietenkin työkaverit. – Siitä on ollut hyötyä myös työssä, sillä osaan ihan konkreettisesti vääntää asioita rautalangasta, Suominen naurahtaa. Toimiston ovet eivät kuitenkaan sulkeudu, sillä Asuntotrion isännöinti palvelee edelleen samoissa tiloissa. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 19. – Kuhmoisten yrityksistä on tullut kyselyitä investointirahoituksista. elokuuta 2015 PUMPPUMIES PUOLIVÄLI & THERMIA MAALÄMPÖKIERTUEELLA TI 25.8 KUHMOINEN, Kuhmoisten tori 10-14 www.pumppumies.fi puh. Nyt Kuhmoisissa ei ole enää yhtään kokonaan paikallista kiinteistönvälitystoimistoa, vaan Kuhmoisten asuntoja välittävät esimerkiksi jämsäläiset ja lahtelaiset toimistot. Välittämisen lisäksi yritys alkuun rakennutti kiinteistöjä, esimerkiksi Ranta-Hukin rivitalon ja nykyisen Pohjoisportin liiketalon. Tunnustus tuo lisää intoa työhön Niina Huuhtanen Kuhmoisten S-Marketin saatavuusvastaava Eija Suominen sai viime viikolla aivan erityistä tunnustusta työstään, kun hänet palkittiin tasavallan presidentin myöntämällä Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalilla