– Me saamme tehdä siivoukset ja muut, Aino Ruokola täsmentää. – Sosiaalipuolen palvelut ovat ala-arvoisia, Esa Hartikainen lisää. Mikäli kunta pitäisi huolta taulujen kunnosta, kyläyhdistys huolehtisi ilmoitukset ajan tasalle. Kuntaan päin lisää vuorovaikutusta Marja Kuisma tiedustelee, miten päijäläläisten mielestä kylän elinvoimaa voisi parantaa. Päijälän vahvuuksiksi nimetään muun muassa kaunis luonto, moninaiset tarinat, uimaranta ja Riihigalleria. – Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa sanotaan toisaalta, että asuinrakentamista pitää tiivistää, mutta toisaalta, että maaseutu täytyy pitää elävänä ja kaikilla tulee olla tasapuoliset edellytykset asumiseen, Kuisma selittää keskustelun taustaa. Kylään johtavien teiden heikko kunto kuohuttaa edelleen tunteita, sillä parannusta asiaan ei ole luvattu. Hannu Lahtisen mukaan Päijälässä koetaan usein, että asukkaista ei kukaan välitä, vaan heidät jätetään keskenään omaan pesäänsä. Tällä välin hän tekee koko kunnan käsittävää maankäytön periaateohjelmaa ja jatkaa kyliin tutustumista sen mukaan, minne hänet kutsutaan. – Palaa vanhanajan nostalgiaan, aja vanhanaikaisia kärryteitä, Ulla Lahtinen keksii mainoslauseeksi. Tapaamisessa oli paikalla kymmenkunta päijäläläistä. – Osallistumme mielellämme kyläsuunnitelman tekemiseen, Hannu Lahtinen ilmoittaa. – Vanhuksille ei toimiteta tänne ruokaa, mutta Oriveden puolella Mäkimaahan tuodaan. Täältä on pakko lähteä pois, jos menettää ajokortin. Kyläsuunnitelmassa ajatukset kerätään yksiin kansiin, ja lopputulos on yksityiskohtainen linjaus siitä, miten kylää voisi kehittää. Pihlajakoskelta kutsu on jo saapunut. huhtikuuta aluearkkitehti Marja Kuismalle (vas.) kylää esittelivät muun muassa Hannu Lahtinen, Esa Hartikainen, Maija-Liisa Pohja, Seppo Pohja, Jaska Åkerlind ja Ilpo Karevesi.. Pirkanmaan puolella hajaasutusalueelle rakentamisen rajoittamisesta on käyty tiukkaakin keskustelua. toukokuuta 2013 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka – Olisiko Päijälään tarpeen tehdä kyläsuunnitelma, aluearkkitehti Marja Kuisma kysyy. Längelmäen ja Kuhmoisten välinen läpikulkuliikenne ei voi käyttää suorinta tietä, eivätkä tiet houkuttele asuntovaunun kanssa liikkuvia matkailijoitakaan. Kyläyhdistys ei voi yksin hoitaa esimerkiksi uimarantoja, Hannu Lahtinen sanoo. – Kyläkeskustan maisema saataisiin vielä pikkuisen paremmaksi, jos sitä viitsisi raivata, Seppo Pohja huomauttaa. – Kyläläisten ja kunnan päättäjien välillä pitäisi olla enemmän vuorovaikutusta. Hyvä infotaulu olisi tarpeen Riihigalleria on kunnan omistuksessa, mutta kyläyhdistys pitää paikkaa kunnossa ja huolehtii kahviosta. Päijälässä kyläläiset ovat perinteisesti asuneet tiiviisti, ja asukkaiden kesken on ollut lämmin tunnelma sekä paljon yhteistyötä. Teiden pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että ihmiset pääsevät käymään asioilla keskustassa, Ilpo Karevesi sanoo. Marja Kuisma uskoo, että kyläsuunnitelman tekemiseen palataan kesällä tai alkusyksystä. – Kunta ei voi vetäytyä kaikista vastuista kylissä. Taulu välittäisi tietoa paitsi tapahtumista, myös kylän yrityksistä. Kylävierailulla Päijälässä viime viikon maanantaina käynyt aluearkkitehti vaikuttui siitä määrästä ideoita, joita asukkaat esittivät. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 18 2013 63. Kyläläiset toivovat kuitenkin apua näiden ylläpitämiseen. Silti teistä irtoaa vähän huumoriakin. – Maakunnissa tämä tulkitaan usein niin, että asutus suunnataan keskuksiin. vsk Torstaina 2. Päijälän asukkaita huoletPäijälä innostui kyläsuunnitelmasta taa muun muassa se, saako kyliin tulevaisuudessakin rakentaa vakituisia asuntoja. Asukkaat toivoivat kyliin hoidettuja infotauluja, joissa olisi katos ja valot. Viime viikon maanantaina 22
On haihattelua kuvitella, että kansalainen soittaisi maakunnallisen poliisilaitoksen vihjepuhelinvastaajaan samat havainnot, jotka hän kertoi maalaispoliisille paikallisen puulaakiturnauksen saunassa. Ojala kertoi, että autostereoiden kovaääninen soittaminen kirkonkylällä on Aloite häiriömelun torjumiseksi tarkoituksellista häirintää etenkin kesäaikaan ja viikonloppuisin. Stenholm, äitini täti. Teuvo oli erikoisen hyvä muurari, harrasti musiikkia ja urheilua. Toki maalaispoliiseja vielä on: nimismieskauden nähneitä konstaapeleita palvelee virkakunnassa ainakin 2020-luvulle saakka. Serkkunsa Stenholmin Alpon kanssa olivat aikoinaan kantavia voimia Kuhmoisten Kumussa. Yhtä kaikki, poliisin 1990luvulla alkanut vetäytyminen maaseudulta merkitsee keskusvallan otteen valikoivaa alueellista heikentämistä. Myös Kuhmoisten Päijälässä aloitti hyötykasvikerho, jota paikalliset olivat kovasti toivoneet. Kuvan raha on antiikin Kreikasta, Ateenasta noin vuodelta 425 ennen ajanlaskumme alkua. Tuttuun henkilöön on helpompi luottaa. Puukkoisten tietä kulki silloin sentään linja-auto. Sääksmäkeen muuttivat äidin vanhemmat Vilhelm-vaarin kuoltua vuonna 1920. Sotaaikana tosin häkäpönttöautot ajoivat matkustajat mäkien alla kävelemään ja joskus työntämäänkin autoa mäen päälle. Niinpä oikein rakentunut paikallistuntemus on luottamusta virkavallan ja alueen väestön välillä. Lehdet antavat viljelyvinkkejä parvekkeille, pihamaille ja jopa kerrostalojen katoille. Navigaattorit, johtamisjärjestelmät ja viestiyhteydet korvaavat paikkatietoa, mutta ne eivät korvaa paikallistuntemusta. Äitini vietti lapsena paljon aikaansa myös isovanhempiensa luona Sääksmäessä, josta kävi koulua Puukkoisilla, koulukavereinaan muun muassa Peltosen lapset Pihlajamäestä. Kanalan perustaja ei voi paeta byrokratiaa, vaan hänen on otettava huomioon muun muassa eläinsuojelulain määräykset sekä siipikarjan ulkonapitorajoitukset ja muistettava rekisteröidä pitopaikka. Lisäksi käsillä puuhailu ja tuloksen näkeminen virkistää. Kun poliisiylijohtaja Paatero viime vuoden lopulla julkaisi ajatuksiaan korttelipoliisijärjestelmästä, taustalla oli kaiketi aito huoli paikallistuntemuksen hupenemisesta, ei naapurikyttäyksen organisoiminen. Sama koskee järjestyshäiriöitä. Mukava muistella näitäkin kokemuksia. Pientiloilla eläneille nämä asiat ovat itsestään selviä, mutta uusille kotitarveviljelyn ja -kasvatuksen harrastajille tarjotaan paljon neuvoja ja vertaistukea esimerkiksi netissä. Ne eivät kerro mitään toimialueen ihmisten välisistä suhteista tai vaikkapa siitä, keneen esivalta voi tiukan paikan tullen luottaa. Silti myös poliisin johdossa on huomattu paikallistuntemuksen katoaminen. Mikä tekee maalaispoliisin. Samoihin aikoihin ja samoista syistä vakiinnutti järjestö nimeltä Cosa Nostra asemansa Sisilian saarella. Poliisin toimipisteiden keskittäminen on tietoinen ja harkittu valinta. Toisella kymmenellä ollessaan hän hyppäsi pyörän selkään ja ajoi Kuhmoisiin sukulaistensa luo. Nämä vaativat kanoja enemmän tilaa ja huolenpitoa sekä huomattavasti enemmän ruokaa. Osa omavaraisuuteen pyrkivistä kasvattajista pitää kotonaan myös suurempia tuotantoeläimiä, kuten lampaita tai sikoja. Mikäli haluaa kasvattaa itse oman lihansa, teurastusmahdollisuuksista on otettava selvää hyvissä ajoin. Tätini asui Sutulassa, ja Linkin sillanpielestä lähdettiin kävelemään Kotajärven ja Toimelan ohi Pienen Pihlajajärven sivua Pihlajamäkeen toisen tätini luo. Ensin enonsa luo Punalaan, sitten serkkunsa kotiin Pihlajamäkeen. Kasvien viljelyä voi silti rauhassa kokeilla ja harjoitella, Kotikanala tuo iloa ja vastuuta sillä epäonnistumisesta ei ole muuta haittaa kuin harmistus. Nuorin poika Teuvo ei oikein tullut äitipuolensa kanssa toimeen. Hilman kuoleman jälkeen Toivo Kilpinen muutti lapsineen Vesilahdelle ja avioitui uudelleen. Kanojen tai muiden eläinten hankkimista on kuitenkin syytä harkita pidempään. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 2. Laadukas tuotanto vaatii laadukkaat puitteet: eläimille turvalliset tilat, suojan säätä ja petoeläimiä vastaan, hyvät rehut ja mahdollisuuden lajityypillisen käyttäytymiseen. Hän kertoi paljon lapsuusja nuoruusvuosistaan Puukkoisten maisemissa. Keskusvallan huono tilannekuva ja heikkous mahdollistivat Suomen tunnetuimman väkivaltaaallon, Etelä-Pohjanmaan puukkojunkkariuden 1800luvulla. Äitini Julia syntyi Mäkelässä Kaarle ja Amanda Stenholmin neljäntenä lapsena. Hilma-vaimo oli kätilö ja kuoli nuorena. Rahaa ei välttämättä säästy kaupan tuotteisiin verrattuna, mutta ruuan alkuperä on tarkkaan tiedossa. Yhdellä sanalla: paikallistuntemus. Hän harrasti musiikkia ja rakensi itse viuluja. Esillä on 16 rahaa antiikin ajoilta, 19 rahaharvinaisuutta eri maista ja nelisenkymmentä suomalaista juhlarahaa. Valitettavasti julkinen sana ampui keskustelun kielteisine mielikuvineen nopeasti alas – ilman pohdintaa siitä, kuinka paikallistuntemus voitaisiin turvata. Maalaispoliisi – katoava luonnonvara Ruuan tuottaminen omaan pöytään saa yhä enemmän huomiota. Hilma-mummu muutti Kylämälle Piippalaan nuoremman tyttärensä luo. Historian esimerkit tästä ovat huolestuttavia. Poliisitoimi elää tiedosta. Lisäksi – usein unohdetusti – paikallistuntemus on sitä, että toimialueen ihmiset tuntevat poliisinsa. Maria Ampuja Vesa Koivu Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän edustaja Risto Ojala teki Kuhmoisten kunnanvaltuuston kokouksessa maanantaina 29. Ennakkoon opiskeleminen auttaa hyvään alkuun pääsemisessä. Kun tilanne tulee eteen, turha puntarointi pitkittää kärsimystä. Tämä ei tarkoita vain tieverkon, vesistöjen, maastonmuotojen ja osoitteiston tuntemista. Poliisihallinnon kehittäminen – joksi sitä todella kutsutaan – tietää loppua myös vuosisataiselle instituutiolle, maalaispoliisille. Kotitarvekanaloita neuvotaan perustamaan vaikka rivitalon pihaan. Paljon tärkeämpi osa paikallistuntemusta on, että konstaapeli tuntee merkittävän osan toimialueensa ihmisistä. Veikko Kilpanen kyseli Metrilän Hilmasta, luulisin, että kysymyksessä on Toivo Kilpisen ensimmäinen vaimo, Hilma os. Ensi vuoden alussa se siirtyy Tampereelle, ja Kuhmoisista tulee osa Suomen suurinta poliisilaitosta. Eläimiä ei voi jättää hoitamatta, jos kyllästyttää, vaan ne tarvitsevat ihmistä joka päivä. Se ei edistä rikosten selviämistä maaseudulla, mutta se edistää rikosten selviämistä siellä, missä valtaosa niistä tapahtuu: kaupunkien ruutukaavaalueilla ja lähiöissä. Erityisen lämpimästi hän muisteli opettajaansa Elli Mataristoa, myöh. Samaan hengenvetoon on sanottava, että rikollisuus on monista seikoista riippuva yhteiskunnallinen ilmiö, jota poliisihallinnon valinnat eivät yksin liikuta suuntaan tai toiseen. Paikallistuntemus ei rakennu tietokoneen ruudulla, vaan ihmisten keskellä. toukokuuta 2013 2 KOLUMNI Mikko Porvali LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 2.5.2013 Päivi Hotokka Isäni toimi Kuhmoisten nimismiehenä 1970-luvulla. Hänen kansliansa, poliisiasema 2 500 asukkaan kunnassa, olisi nykyään valtionhallinnolle mahdoton ajatus. Oli eläin minkä kokoinen tahansa, omistajan on varauduttava myös harrastuksen ikäviin puoliin. Kuhmoisten kirjaston yläaulassa on vielä jonkin aikaa esillä vanhojen rahojen näyttely, jonka pankinjohtaja Heikki Vilppala on valikoinut omista kokoelmistaan. Haljala. Hänen ulkonäöstään en enempää tiedä, muistan vain äitini kertoPuukkoinen ja eräs Hilma neen, että Hilma-tädillä oli kaunis punaruskea tukka. Puukkoisten maisemat tulivat meikäläisellekin osittain tutuksi vieraillessani vanhempieni kanssa sukulaisissa. Ojala esitti häiriöihin puuttumista palkkaamalla kyläpoliisi, perustamalla vapaehtoisia partioita ja pyytämällä poliiseja partioimaan Kuhmoisten kirkonkylällä nykyistä enemmän. Siihen olisi vain yksi vastaus: maalaispoliisi. Olen mielenkiinnolla lukenut Puukkoisten kyläkirjaa, onhan äitini suku kotoisin sieltä. Lisäksi valinta on taloudellisten realiteettien tulos: kun resurssit pienenevät suhteessa laatuvaatimuksiin ja tehtävämääriin, keskittäminen on välttämätöntä. Toivo Kilpinen oli Kivikoskella myllärinä ja asui ilmeisesti jossain siinä lähellä. Jo ennakkoon on tiedettävä, miten toimitaan, jos eläin pitää lopettaa vakavan sairauden tai loukkaantumisen vuoksi. Nuoret poliisit asettuvat poliisiasemapaikkakunnille, tapaavat sairaanhoitajansa keskussairaaloissa ja perustavat perheensä kaupunkeihin. Mutta uusia maalaispoliiseja ei tule. Piirin pääpaikka katosi ensin 1990luvulla Jämsään ja muutama vuosi sitten Jyväskylään. Kursseja järjestetään niin kasvimaan kuin kanalankin hoitoa varten. huhtikuuta aloitteen kirkonkylän asukasturvallisuuden ja viihtyvyyden parantamiseksi. Äitini avioitui samana vuonna ja muutti kirkonkylään. Kotitarvekasvatus on erittäin kannatettavaa, sillä yleensä se saa tekijälleen aikaan hyvän mielen. Hyvän sadon saaminen vaatii työtä ja sitoutumista. – kuva Vesa Koivu Vanhoja rahoja kirjastolla. Sisilian mafiaa kitketään maailmasta yhä. Valtuusto lähetti aloitteen kunnanhallituksen valmisteltavaksi
– Eihän kukaan halua omaa rantaansa sotkea. toukokuuta 2013 Päivi Hotokka Kuhmoisten kunnan ympäristösihteerinä on vuoden alusta lähtien toiminut Marja-Leena Rajala, joka on jo yli 30 vuotta työskennellyt kunnassa maaseutusihteerinä. Nyt Sysmä hoitaa Kuhmoistenkin lomituspalvelut. UuSähkönkulutusmittareita voi lainata joko ympäristösihteeri Marja-Leena Rajalalta tai kirjastosta. – En hyväksy sitä, että puolueen uusi puheenjohtaja Juha Sipilä on viemässä Suomen Keskustaa EU-puolueeksi. – Minun mielestäni nyt pitäisi puhua kuntaliitoskysymyksistä. – Jos esimerkiksi pakastin surisee jatkuvasti, mittarin avulla näkee, olisiko se aika korjata, Rajala sanoo. Hän kertoo, että oman valtuustoryhmän kautta hän saa omat mielipiteensä paremmin esille kuin ennen. – Olen nyt käynyt ympäristöpuolen koulutuksia. Hän ei kuitenkaan ole muiden tapaan Keuruun palkkalistoilla, vaan yhteistoiminta-alue ostaa Kuhmoisilta hänen työtään. Siinä näyttää olevan sama juttu kuin maataloudessa, koulutuksiin pitää osallistua jatkuvasti, koska asiat muuttuvat päivittäin. Yritän sovitella asioita ja laittaa niitä tärkeysjärjestykseen. Siellä on tietoa myös Hinku-hankkeesta. Hän vetoaa niin paikkakuntalaisiin, vapaa-ajanasukkaisiin kuin maanviljelijöihinkin, että jätevesiä ei päästettäisi vesistöihin. Valtuutettu Pohjola on tyytymätön myös keskustan valtuustoryhmän toimintaan Kuhmoisissa. Uusia asioita, tutut paikat Kun Marja-Leena Rajala aloitti Kuhmoisissa vuonna 1982, maatiloja oli huomattavasti nykyistä enemmän. Niinpä hän voi kerralla opiskella uusimman tiedon. Ympäristöön tai maatalouteen liittyvissä kysymyksissä Marja-Leena Rajalaan voi ottaa yhteyttä joko sähköpostilla tai puhelimitse. – Syksyllä minulla on enemmän aikaa ympärisRajala ottaa haltuun myös ympäristöasiat töpuolelle. 40 prosenttia Rajalan työajasta on tarkoitettu ympäristösihteerin työlle ja 60 prosenttia maaseutuhallinnolle. Juuri nyt suuren osan Rajalan ajasta vievät maatalouden tukihakemukset, joiden viimeinen palautuspäivä oli huhtikuun lopussa. Keskustelun päätteeksi valtuusto merkitsi saaneensa tiedoksi talouskatsauksen. Kokonaissummasta on vielä varattu asennustöitä varten 13 000 euroa. Kuhmoisten Sanomat 3 Torstaina 2. – Vesilaitoksen menot ovat olleet ennakoitua suuremmat alkuvuoden vastoinkäymisten takia, ja yhteisöveron tuotto on jäänyt alle odotusten. Keskimäärin pari päivää viikosta hän varaa Jämsän maaseutuasioille, sillä siellä on yli 300 maatilaa ja paikallistoimistossa vain 1,5 maaseutusihteeriä. Hän myöntää, että monet ympäristöpuolen asiat ovat olleet ennalta vieraita, lannan patterointia ja muita sen kaltaisia lukuun ottamatta. Ristiriitaisia tunteita herättäviä turvesoita ja ojituksia Kuhmoisissa ei juuri tarvitse käsitellä. huhtikuuta, että hän on eronnut keskustan valtuustoryhmästä 24. – Hyvä puoli tässä on se, että vaikka asia on uusi, Kuhmoisten alue ja ihmiset ovat minulle ennestään tuttuja. Kuhmoinen jatkaa itsenäisenä niin kauan kuin mahdollista. Valtuutettu Veikko Mattila piti vuoden 2013 investointiohjelmaa liian hengästyttävänä ja valitteli, että hän ei saanut vastakaikua silloin, kun ohjelmaa hyväksyttiin. Vastaisuudessa koulu on osakeyhtiö ja kunnat osakeyhtiön osakkaita. Eron keskeiset perustelut ovat yleispoliittisia. Valtuusto myönsi nyt samat 120 000 euroa hankinnan tekemiseen. Rajala kokee hankkeen ihmisiä herätteleväksi kampanjaksi, joka kehottaa tarkkailemaan energiankulutusta ja samalla säästämään rahaa. – Keskusta on ajanut maaseudun asiaa, mutta nyt ammattipoliitikot ovat pilaamassa puoEsa Pohjola erosi keskustan ryhmästä luetta. Tarkoitus on hankkia dieselkäyttöiset varavoimakoneistot Päijännekodille 35 000 eurolla, terveysasemalle 25 000 eurolla, jäteveden puhdistamolle 20 000 eurolla, vesilaitokselle siirrettävä laite 7 000 eurolla ja Kuntalaan 20 000 eurolla. huhtikuuta kunnan talouskatsauksesta 1.1.–31.3.2013. Vaikka sopimukset on tehty, laskut tulevat maksuun vasta töitten valmistuttua. Vesa Koivu Kuhmoisten valtuusto keskusteli maanantaina 29. Ympäristösihteeri ehdottaa, että energia-asioista kiinnostuneet vilkaisisivat Hinkumappia sivulta www.hinku-foorumi.fi. Vesa Koivu Valtuutettu Esa Pohjola ilmoitti maanantaisessa kunnanvaltuuston kokouksessa 29. Uuden Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n on tarkoitus aloittaa 1.1.2015. Valtuusto hyväksyi Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä kos ke van aiesopimuksen. Kuhmoisissa tiloja on noin 80. Ei sotketa kauniita järviä Yhtenä Kuhmoisten tärkeimmistä ympäristöasioista Marja-Leena Rajala pitää sitä, että kunnan järvet pysyisivät puhtaina. Valtuusto päätti myös, että Kuhmoinen jatkaa Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa vuodet 2013–2016. Tarjouskilpailu osoittautui niin konstikkaaksi, että hankintaa ei ehditty tehdä viime tilivuoden puolella. Rajalan mielestä tehtävää helpottaa, että esimerkiksi ympäristönsuojelulaki ja maastoliikennelaki ovat juuri uudistumassa. – Ehkä katsauksissa voisi kuvata myös budjettivarojen sitoutumisastetta, nyt niissä näkyy vain rahaliikenne. Valtuutettu Risto Ojala huomautti, että investoinnit näyttävät käynnistyneen hitaasti. Valtuutettu Eero Ikonen oli sillä kannalla, että investointiohjelman toteuttaminen on lähtenyt käyntiin melko hyvin. Kunnanvaltuusto myönsi viime syksynä 120 000 euron lisämäärärahan varavoimalaitteistojen hankkimisekInvestointiohjelma suurennuslasin alla si sähkökatkojen varalta. Välillä Kuhmoinen ja Padasjoki tekivät maatalousasioissa yhteistyötä, ja parhaimmillaan Rajalan alaisina oli 39 kuukausipalkkaista lomittajaa. Kuhmoisten osalta hanke tarkoittaa Lum me nneelle kunnostettavaa moottorikelkkareittiä ja Sunttilan lenkkiä. Hankkeen hallinnoinnista vastaa Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, ja sen puitteissa kehitetään ulkoilureittejä pohjoisen Pirkanmaan ja läntisen Keski-Suomen kuntien alueelle. – Sieltä näkee, mitä muut ovat tehneet, ja voi saada ideoita. ” Koulutuksiin pitää osallistua jatkuvasti. Niinpä viikkoa ei ole jaettu tiukasti ympäristöja maatalouspäiviin. maaliskuuta 2013 ja perustanut oman sitoutumattoman valtuustoryhmän. Katsauksen esitellyt hallintojohtaja Sanna Luukkanen kertoi, että vuoden ensimmäinen neljännes oli sujunut melko tarkoin budjettikirjan mukaan. – Investoinneissa on kyse kunnan kehittämisestä, edellytän, että valtuuston myöntämät rahat käytetään. Rajalan työhön on kuulunut myös maa-aineslain valvontaa, mikä tarkoittaa soranoton valvomista. Kelkkaurien kunnostus jatkuu Valtuusto myönsi 5 000 euron lisämäärärahan vuoteen 2014 ulottuvan URA II -hankkeen toteuttamiseksi. Keskustan valtuustoryhmä on esimerkiksi kehottanut jäseniään välttämään julkisissa puheissa kuntaliitosaiheita. Jätehuollosta kunnan alueella huolehtii pääosin Jämsä. Hiilineutraali kunta -hanke kuuluu monelle kunnan toimialalle, myös ympäristösihteerille. Maaseutuasioiden parissa Rajala jatkaa edelleen, sillä hän on yksi kymmenestä työntekijästä maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueella. Ympäristösihteerin toimenkuvaan kuuluvat esimerkiksi ympäristöluvat, melukysymykset, ruoppaukset ja kiinteistöjen jätevesiasiat. Rajala kertoo, että ympäristönsuojelua koskevat tiedot on nyt päivitetty ajantasaisiksi kunnan nettisivuille. Toiseksi hän huomauttaa, että jätteet täytyy viedä sinne, minne ne kuuluvat, sillä teiden varsilla ne eivät ole kiva näky. Pohjola kertoo, että hän on alun alkaenkin vastustanut EU:ta. den alan opiskelua hän pitää mielenkiintoisena. Valtuustolla oli mielessään edellisten vuosien toteutumatta jääneet investointiohjelmat, ja katsausta arvioitiin tältä kannalta. Mappiin on listattu toteutuneita energiaa säästäviä toimenpiteitä. Jos pitää liittyä, Jämsä on liitossuunta, se on meidän sote-kumppanimme, ja siellä on totuttu asioimaan.
Tilitysten jälkeen varusmiehiä odotti K–Kipparin ja Kuhmoisten Osuuspankin kustantama iltapala. Kerran eräs ystäväni, jolla oli ollut hyvin pitkään vaikea elämäntilanne, oli ahdistunut siitä, että itku ei tullut, pato ei murtunut. Eräs hänen runonsa kertoo lyhyesti siitä, miten elämässä joskus tarvitaan erämaan yksinäisyyttä: kävin erämaassa ääneen itkemässä Vapahtaja tuntee meidät, ja elämämme kaikki vaiheet ovat Hänen tiedossaan ja hoidossaan. Miehinen mies ei itke, sehän on vanha totuus. Päijälän raamattupiiri rukoushuoneessa to 2.5. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä herkemmässä ovat kyyneleet. Med Group Oy:n Kuhmoisten toimipisteen sairaankuljetusesimies Timo Kirvesmäki vahvisti tiedon. huhtikuuta valtakunnalliseen keräykseen sotaveteraanien hyväksi. Keräys saattoi olla viimeinen Kuhmoisissa, sillä Hallin varuskunnan lakkauttamisen takia varusmiehiä voi olla mahdoton löytää kerääjiksi. että Kuhmoisten terveysasemalle on sijoitettuna hoitotason ambulanssi, joka on välittömässä lähtövalmiudessa arkisin klo 8–15 ja muulloin 15 minuutin varoajalla. Mielestäni yksi miehisen miehen merkki on se, että hän uskaltaa myös itkeä. Musiikista muikkuihin Vesa Koivu Kuhmoisissa osallistuttiin tämän viikon maanantaina 29. Se on elämän suuri rikkaus. Viimeinen veteraanikeräys tuotti 2 100 euroa Kansallista veteraanipäivää juhlistettiin Kuhmoisissa lauantaina 27. Esillä oli oppilastöitä päättyneen lukuvuoden eri kursseilta, posliinimaalausta, maalauksia, kudontaa, kirjontaa ja huonekalujen entisöintiä. Joku on saanut persoonallisuuden, joka on hyvin herkkä elämän kaikissa kuvioissa. Ilosanomapiiri 7. Jos itkun ääntä ei kuulu, on pienellä ihmisellä jotain pahasti vialla. Niin ilossa kuin surussa itku on lähellä. toukokuuta. Kerääjät lähtivät Kuhmolan pihasta klo 17 ja palasivat sinne kierroksen jälkeen. Messu kirkossa helatorstaina 9.5. taivaassa ke 8.5. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 2. Tiemme ja sen mutkat, mäet ja alamaat ovat hyvin persoonallisia. Järjesti sinne matkoja, samosi siellä paljon yksin, sai voimaa kairojen erämaasta. Kahta samanlaista taivalta ei ole. klo 10. Jämsän Työväenopiston Kuhmoisten osaston kevätnäyttely järjestettiin 12.–27.4.2013 kirjaston galleriassa. huhtikuuta Kuhmoisten Sanomille, että PSHP:n ensihoitopäällikkö Harri Taskinen on tarkistanut heidän lehdessään julkaistun kartan. Perhekahvila ke 8.5. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Maritta Miilia Uosukainen Kirkonkylästä 61 v. Kooltaan isokokoinen, hyvin kulmikas ja ristiriitainen mies. Keräyspäällikkönä toimi Jouko Seppälä Kuhmoisten Sotaveteraanit ry:stä. toukokuuta 2013 4 VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Eila Carlson KOULURUOKA Ilosanoman ilta To 2.5.-13 klo 19.00 Jussi Heikkilä TERVETULOA Helluntai srk Toritie 44 Kotiseurakuntasi kutsuu Sinua, olet sydämellisesti tervetullut mukaan tilaisuuksiin ja toimintaan! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 5. Syntymässämme olemme saaneet oman luonteemme, taipumuksemme ja perimämme. Torikauppiaitten yhteenliittymä Piazzatores järjesti viime vuonna Kuhmoisten kevätja syysmarkkinat ensimmäisen kerran pitkästä aikaa, ja kauppiailla on tarkoituksena vakiinnuttaa Kuhmoisten markkinat osaksi vuoden kiertoa, jos se asiakkaita miellyttää. Viimeksi asiasta uutisoitiin Kuhmoisten Sanomissa 5.12.2012, numerossa 49/2012. huhtikuuta seppeleenlaskulla sankarihaudan muistomerkille. – Sopimuskauden päättyessä alue siirtyy PSHP:n palvelutason mukaiseen järjestelyyn, päätoimittaja Kinnunen kertoo. Terve Pirkanmaa -lehden päätoimittaja Elina Kinnunen kertoi maanantaina 29. – kuva Vesa Koivu Kädentaitojen näyttely kirjastolla tänään broilerikeitto pe jauheliha-perunalaatikko ma kaalikääryleet ti kermainen possupata ke makaronilaatikko tänään Vuokko, Viivi pe Outi la Roosa, Rosa, Ruusu su Melina, Maini ma Ylermi ti Helmi, Kastehelmi ke Heino Vesa Koivu Kuhmoisten kevätmarkkinat järjestetään Kuhmolan kentällä lauantaina 11. Hän kertoo avoimesti itkeneensä kuin pieni lapsi ilon ja surun tilanteissa. klo 18. Kahta samanlaista ihmistä ei ole. Saarnaa Risto Ojala. Vesa Koivu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin joka kotiin jaetussa lehdessä Terve Pirkanmaa 1/13 esitellään PSHP:n ambulanssipalvelut. Hän rakasti Lappia. Kyyneleet on nähty, itkut on kuultu. Tosiasiassa Kuhmoisten terveysasemalla päivystää paremmin varustettu hoitotason ambulanssi. Tuolloin Kuhmoisten Sanomien haastattelema PSHP:n hallintoylilääkäri Erkki Kujansuu kertoi, että PSHP neuvottelee Jämsän ja Kuhmoisten kanssa ambulanssien palvelutasosta vuonna 2014 sitten, kun Jämsän tekemien sopimusten voimassaoloaika päättyy. klo 19. Tietojen ristiriita johtuu siitä, että Kuhmoisissa ja Jämsässä on vielä vanha sopimus voimassa ja Terve Pirkanmaa 1/13 lehden kartassa on PSHP:n palvelutasopäätöksen mukaiset linjaukset. Silloin Jämsän apulaiskaupunginjohtaja Jorma Kilpeläinen kertoi, Ambulanssi perustasoon neuvottelematta. klo 10. su pääsiäisestä 5.5. Ovelta ovelle -keräyksen tuotto 2 100 euroa palautuu virallisen laskennan jälkeen käytettäväksi Kuhmoisten omien sotaveteraanien hyväksi. Inka Lyymäki torikauppiaitten yhteenliittymästä kertoo, että tarjolla on sulhaspiirakoita, muotihattuja, pakastetarvikkeita, vesijuoksuvälineitä, karkkia, leivonnaisia, mattoja ja kaikkea, mitä hyvään markkinapäivään kuuluu. Raamattupiiri Iltaruskossa ma 13.5. Seppeleen laskivat kirkkoherra Jukka Erola ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mira Jokinen. Luonteeltamme, kyvyiltämme ja lahjoiltamme olemElämän ääni me hyvin erilaisia. Kun pieni lapsi syntyy tähän maailmaan, hän ilmoittaa tulostaan itkulla. Moni on kokenut, miten kipeää ja samalla helpottavaa on, kun on saanut yksinäisyydessä huutaa tuskansa ulos, ja kyyneleet ovat tuoneet helpotuksen jaksaa taas eteenpäin. Karjalainen Erkki Leminen oli matkasaarnaaja, kirjailija ja runoilija. klo 13. Kuljemme tätä elämän matkaa kukin omaa polkuamme. srkkodissa klo 10–12. Raamattu lupaa, että kerran kaikki kyyneleet on pyyhitty pois. Lyhyen ja arvokkaan tilaisuuden jälkeen alkoi matka valtakunnalliseen juhlaan Jyväskylään. Siinä Kuhmoisille on merkitty perustason ambulanssi, joka on lähtövalmiudessa päiväsaikaan klo 8–22. Kerääjinä toimi 15 varusmiestä Ilmavoimien teknillisestä koulusta Hallista. Päijännekodissa ja 15.5. – Kiitän kaikkia lahjoittajia ja keräyksen järjestelyihin osallistuneita, niin varusmiehiä kuin autonkuljettajiakin. On tilanteita, joissa tulee häpeällinen olo, kun itkettää toisten nähden. Kiitos myös K-kauppa Kipparille ja Kuhmoisten Osuuspankille ja Kuhmoisten Sotaveteraanien naisjaostolle, joka hoiti tarjoilun. – kuva Päivi Hotokka Onnittele ystävää paikallislehdessä. Olisi helpottanut paljon, kun olisi saanut itkeä tuskansa ulos
Joidenkin mielestä hän oli tervehtymässä hyvää vauhtia, toiset taas väittivät hänen jo kuolleen. Saarten historian peruskaava on sama: rauhaa rakastavien arawakki-intiaanien jälkeen tulivat sotaisat karibit. Mielestäni tärkeintä ovat kuitenkin kohdesatamissa tehtävät retket, joista löytyy jokaiselle jotain, on kalastusta, snorklaamista, seikkailua, kulttuuria, aurinkorantoja. Maailmanpoliittisesti ajankohtainen asia tuli esiin vierailullamme Venezuelaan kuuluvalla Isla Margaretalla. Lämmintä riitti niin, että vielä myöhään iltaisin istuimme kannella Karibian juomia nauttien ja tummaa taivasta, tähtiä ja laivan valokiilassa loistavia lentokaloja ihaillen. Tulevaisuus orjana sen sijaan oli varma. Kaikki näitten vierailuitten seurauksensa syntyneet lapset siirrettiin äidin luota jo hyvin pieninä. Monilla saarilla on jäljellä siirtomaaisäntien rakentamia linnoituksia joko suojamuureina rannoilla tai linnoituksina vuorten huipuilla, joilta näköalat ja näkymät ympäristöön ovat mitä parhaimmat. Kasveista kiinnostuneille saaret tarjoavat runsaasti uusia tuttavuuksia. Kahdesta sadasta kalalajista emme nähneet yhtään, mutta sen sijaan merihevosia, punaisia meritähtiä ja paljon lintuja. Saarilla on paljon yhteistä mutta myös omia erityispiirteitään. Mutta se oli meille yllätys, että monet saarista ovat niin kuivia, että hiekkamaalle väriä antoivat ainoastaan monta metriä korkeat pylväskaktukset, suuret apuntiakaktukset, jättiagaavet, villisalviaja piikkihernepensaat. Risteily on oiva tapa matkustaa silloin, kun haluaa nähdä useita kohteita helposti. Niin kodikas kuin pieni laiva onkin, niin täytyy sanoa, että vaatimattoman näköinen se on suurten risteilijöiden rinnalla. Orjat vapautettiin Karibian saarilla 1800-luvun puolivälin paikkeilla, eri saarilla eri vuosina. Vaikka heidän kyynärpäänsä olivat teräviä, luulen, että päädyimme tasapeliin. Meille kerrottiin, että Montego Bayn satamassa eräänä päivänä joukko japanilaisia tuli kyselemään pienestä laivasta ja sen matkustajista – mikä se on ja keitä ovat matkustajat. Koska kukkien nimiä oli niin paljon, että niistä meni ihan sekaisin, otimme käyttöön Teuvon nimijärjestelmän: päätimme kutsua kaikkia kukkivia kasveja vain bougainvilleiksi, joka on kaunis ja jota kasvoi kaikilla saarilla. Saarella teimme veneretken La Restinga -laguunilla, joka käsittää noin 2 500 hehtaaria. Tänä päivänä Antigua on rikkaitten lomaparatiisi. Kuivuutta, rommia ja mausteita Useimmat varmaan yhdistävät Karibiaan rommin, rastatukat, reggaen, tummaihoiset rehevät naiset, kirkkaat värit, valkoiset hiekkarannat ja trooppisen luonnon. Risteilymme alkoi Jamaikalta, ja viimeisenä eli Yllätysten Karibia kahdeksantena kohteena oli Santo Domingon kaupunki. Karibian risteilymme alkoi varaslähdöllä jo viime vuoden marraskuussa, kun tutustuimme pitkän kaavan mukaan Karibian makuihin – rommiin ja mausteisiin ruokiin ruokapöydän ääressä. Teimme 11 päivän risteilyn suomalaisella Kristina Katarinalla, johon mahtuu reilut 300 matkustajaa. Lapsilla ei tietenkään ollut tietoa isästä eikä äidistä eikä isällä tietoa lapsesta. Kolumbuksen matkan seurauksena tulivat eurooppalaiset: espanjalaiset, portugalilaiset, ranskalaiset, hollantilaiset, englantilaiset – kukin vuorollaan, eri saarilla eri järjestyksessä ja omien tarpeittensa mukaan saarelle jääden tai sieltä pois lähtien. Se on karibialaista elämää, vilkasta, värikästä ja äänekästä. Hollanti, ranska ja englanti ovat virallisia kieliä monilla saarilla, mutta puhutuin kieli lienee kuitenkin papiamentu , joka on sekoitus kaikista mahdollisista saarilla puhutuista kielistä. Viljelmille tarvittavaa työvoimaa on tuotu Afrikasta, orjiksi. Muita matkamuistoja saarilta olivat Grenadan maustesaaren mausteet, Isla Margaretan luonnonhelmet ja Santo Domingolta ostetut taulut. Eurooppalaisten vaikutus näkyy vieläkin monin tavoin: englantilaisten suosikkipeli kriketti ja vasemmanpuoleinen liikenne Antigualla, Ranskaan kuuluvan Martiniquen ja Hollantiin kuuluvien Aruban ja Bonairin siisteys ja ”järjestelmällisyys”. Kaikilla saarilla on kasvatettu sokeriruokoa, monilla myös banaania ja tupakkaa. Jutun ”me” tarkoittaa pientä ryhmää, johon kuuluvat minun lisäkseni Kuhmoisten Yhteiskoulusta kaksi ystävystä ylioppilasvuosimallia 1966 eli kirjoittajan puoliso Risto Lättilä ja Teuvo Laaksonen Ritva-vaimoineen ja sekä ystävämme Päivi Lehtonen. Tumman tähtitaivaan alla Aika ei käy pitkäksi, sillä ohjelmaa on runsaasti – luentoja päivisin ja viihdyttävää ohjelmaa iltaisin, ruoasta puhumattakaan. toukokuuta 2013 Merja Lättilä Rommi, reggae, hiekkarannat ja palmut ovat Karibiaa. Minulle uusia olivat esimerkiksi ravintona käytettävät leipäpuu, achee-luumu, tähtiomena ja intianmantelipuu sekä merirypäle, kapokkipuu, puuterihuiskupuu ja liekkipuu. Sinne lähtisi mielellään uudemman kerran, mutta reilun 13 tunnin lento mietityttää, etenkin kun ikää tulee joka vuosi lisää. Tänä päivänä tiedämme jo, miten hänen kävi. Totesimme, että hyvä rommi on vähintään yhtä hyvää kuin hyvä konjakki. Tätä kieltä emme edes yrittäneet ymmärtää. Parhaat muistot ovat kuitenkin sadoissa valokuvissa ja pään sisällä muistoissa. Kaikki saivat maistiaisia tarpeeksi tietääkseen, mitä kannatti ostaa mukaan. Ei jatkuvaa pakkaamista ja lentokentillä odottamista tai bussissa istumista. Heille kerrottiin että matkustajat olivat suomalaisia Nokia-miljonäärejä, jotka mieluummin matkustavat pienellä kuin suurella laivalla. Edessä Ritva Laaksonen – kuva Martti Karstunen Aita on tehty paikallisista tarveaineista Bonairin saarella.. Antiguan orjien asema parantui vasta toisen maailmansodan aikana, jolloin saarelle tuli 40 000 jenkkisotilasta, joita varten parannettiin teitä, vedettiin sähköja vesijohtoja sekä viemäriverkosto. Karibiaa ovat myös kaktukset, agaavet, kuiva luonto ja hurja orjahistoria. Ryhmämme jäsenet vasemmalta Päivi Lehtonen, Merja Lättilä, Teuvo Laaksonen ja Risto Lättilä. Martiniquen saaren rommitislaamon maistiaistiskin edessä käytiin amerikkalaisten eläkeläisnaisten kanssa kyynärpääsotaa siitä, kuka on lähinnä tiskiä ja saa eniten maistiaisia. Puiden alla on lähes 18 km veneellä ajettavia kanavia, joilla on sellaisia romanttisia nimiä kuin Rakastavaisten kanava ja Suudelmien kanava . Elimme aikoja, jolloin kenelläkään ei ollut tarkkaa tietoa maan presidentistä Hugo Chavézista. Kuhmoisten Sanomat 5 Torstaina 2. Siellä on suurin näkemäni mangrovemetsikkö. Ehkä huonoiten orjia on kohdeltu Antigualla, jossa naisorjat asutettiin naapurisaarelle Barbudalle, jonne miesorjat saivat tulla kyläilemään tietyin väliajoin. Laiva jäi käytännöllisesti katsoen retkien alettua tyhjäksi, ja henkilökunta sai hengähdystauon. Nousimme arvoasteikossa kertarysäyksellä ihan uusiin sfääreihin. Laiva siirtyy yön aikana satamasta toiseen. Rakennusmääräyksiä ei julkisivuista päätellen ole, ei myöskään autojen katsastusta eikä melurajoja. Karibia on paljon muutakin kuin nyt nähdyt saaret
Jos jatkajaa ei ole, tai jos on tiedossa riitainen pesänNeuvoja metsätilan sukupolvenvaihdokseen jako, tila kannattaa panna myyntiin. Se sopii pohjaksi, olipa sukupolvenvaihdos millainen hyvänsä, ja verottajakin hyväksyy sen oman toimintansa pohjaksi. Hakemus ansioluetteloineen tulee toimittaa 16.5.2013 klo 15.00 mennessä osoitteeseen Kuhmoisten kunta, tekninen toimi, Toritie 34 A, 17800 Kuhmoinen. Ostajan kiinnostusta lisää, jos tiestö on kunnossa ja kauppaan sisältyy myös hakattavaa puuta, taimikkoakin saa olla. Toimitusjohtaja Teemu Sarhemaa selvitti kokousyleisölle, että Kuhmoisten Osuuspankin suosio kotipitäjän ulkopuolella on tervetullutta, sillä se osaltaan mahdollistaa hyvät palvelut Kuhmoisissa. toukokuuta 2013 6 Kunta tiedottaa KOKOUKSET Hiukkolansaaren yksityistiekunnan vuosikokous pidetään Lehdesmäen Lomakodissa la 18.5.2013 klo 10. Määttä kehottaa harkitsemaan tulevaisuutta ajoissa. Koeaika on 4 kk. Tervetuloa! Kuhmoisten kunnassa on avoinna kokopäivätoiminen Siivoojan toimi Vankan ammattiosaamisen ohella tehtävään valitulta edellytetään asiakaslähtöistä, innostunutta ja reipasta otetta työhön sekä hyviä tiimityöja vuorovaikutustaitoja. Tehtävään valitun on ennen tehtävän vastaanottamista toimitettava hyväksyttävä lääkärinlausunto terveydentilastaan ja rikosrekisteriote lasten kanssa työskentelyyn. lääkärille ovat toukokuun puolivälissä, mutta suuhygienistille pääsyä on odotettava elokuulle. Muualla kuin Kuhmoisissa asuvien osuus on myös lisääntynyt. Kaikenkokoiset tilat käyvät kaupaksi, tosin 10–20 hehtaarin kokoisista on suurin kysyntä. Valitulla henkilöllä tulee olla valmiudet toimia itsenäisesti ja luovasti vaihtuvissa tilanteissa ja työkohteissa. Vesa Koivu Kuhmoisten kunnan hammashoitola on siirtynyt Puistotieltä Kuhmoisten terveysaseman takasiipeen pesulan viereen. Tilikauden ylijäämä oli 196 000 euroa, joka miltei kokonaisuudessaan pantiin säästöön vahvistamaan pankin vakavaraisuutta. – Kovin mielellämme rahoitamme rakentamista Kuhmoisissa, mutta kun rakennustoiminta pitäjässä on hiljaista, reilu puolet tilikaudella 2012 asuntolainoina myönnetyistä euroista meni Kuhmoisten ulkopuolelle, Sarhemaa kertoi. Jos metsä on menossa omille lapsille, perintö on hyvä, sillä omien lasten verokohtelu on edullinen. Hammashoitola toimii siten, että hammaslääkäri tutkii asiakkaat ja jakaa työt. – Kun on tila-arvio ja järkevä pyyntihinta, kaupat kyllä syntyvät. Työ on kokoaikainen työajan ollessa 38,25 tuntia viikossa. Vasemmalla istuvat Seppo Unnaslahden vanhemmat Veikko ja Taimi Unnashahti. Jämsän kaupunki tuottaa kuhmoislaisten hammaslääkäripalvelut, toimintaa johtaa vastaava hammaslääkäri Riitta Autio, joka on ollut Jämsän kaupungin palveluksessa vuodesta 2010. Kunta on käyttänyt kiinteistön kunnostamiseen 130 000 euroa, tilat koostuvat odotushuoneesta, kahdesta vastaanottotilasta ja arkistohuoneesta, uusittujen tilojen pinta-ala on 150 neliömetriä. Ensimmäiset kiireettömän hoidon vapaat ajat hammasVesa Koivu Hieman haikeissa tunnelmissa kokoontui kolmisenkymmentä Kuhmoisten Osuuspankin jäsentä viime tiistaina Kuhmolaan pankin viimeiseen osuuskuntakokoukseen. Ensin metsänomistajan pitää selvittää omat toiveensa, sen jälkeen keskustella niiden kanssa, joille hän haluaisi luovuttaa metsänsä. Hän jakoi tietoa ja keskusteli siitä, miten metsätila parhaiten siirtyy sukupolvelta toiselle. Osuuspankin viimeinen jäsenkokous lopussa 1 729 jäsentä. – Jonkin verran on ollut asiakkaita, varsinkin aamusta, Petri Määttä kertoi keskiviikkopäivästään Kuhmoisissa. – Jos jatkajaehdokasta ei metsä kiinnosta, turha on tuputtaa. huhtikuuta. Omistajajäsenten ja asiakaskunnan lukumäärä on jatkanut kasvuaan, molemmissa ryhmissä. Hammashoitajana toimii Marian Kiveliö ja suuhygienistinä Elina Tervo, joka tekee Kuhmoisissa puolta päivää. Tämä on jäsenille ilmaista palvelua, ja kun sovitaan aika, tulen uudelleen paikan päälle. – Huomenna on vuorossa vielä Renko, sen jälkeen kaikkialla on käyty ainakin kerran. – Metsän myyntihinnat ovat nousussa, ja on myyjän markkinat, Petri Määttä tietää. – Kaikissa tapauksissa metsänomistajan kannattaa teettää tila-arvio metsistään. Erovuoroiset Pekka Pohjola, Matti Anttila, Taina Hinskala, Päivi Malin ja Pekka Peltonen valittiin edelleen pankin hallintoneuvoston jäseniksi. 0400 246 453. Palkkausym. Maksuautomaatti ja kotitietokoneiden nettipankki ovat siis ahkerassa käytössä. Sähköpostin aiheeksi tulee merkitä: Siivoojan toimi. Hammashoitola pois rappujen takaa Kuhmoisten hammashoitolassa oli avointen ovien päivä viime keskiviikkona 24. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 2. Ensi syksynä pankille valitaan edustajisto, joka korvaa osuuskuntakokouksen. Jokaiselle päivälle on kuitenkin vapaita aikoja särkeviä hampaita ja muita kiireellisiä tapauksia varten.. Muualla asuvat ovat tavallisesti Kuhmoisista muualle muuttaneita tai muualla asuvia, joilla on vapaa-ajan asunto Kuhmoisissa. Siivousalan ammattitutkinto katsotaan eduksi. Kuoreen merkintä ”Siivoojan toimi”. Hakemuksen liitteineen voi toimittaa myös sähköpostitse osoitteeseen markus. Sukupolvenvaihdoksen kolme tapaa ovat perinnöksi antaminen, lahja ja kauppa. Tiehoitokunta Keskustan vuosikokous järjestetään Kuhmoisten paloaseman alakerrassa to 16.5.2013 klo 19. – Raha on helppo jakaa. 0400 490 796 sekä tekninen johtaja Matti Lerssi, puh. Suuhygienisti poistaa hammaskiveä ja neuvoo hampaiden ja suun hoitoa, hammaslääkäri poraa ja paikkaa, ja kirurgiset toimenpiteet tehdään Jämsässä. Normaali metsäkauppa on suosiossa myös siksi, että sitä kautta metsän ostaja saa verohyödyt tulevista puukaupoista. Johtokunta klo 18. – Suomen kieli on vaikea kieli, opiskelin sitä ennen Suomeen tuloani Virossa ja opiskelen sitä edelleen töissä ja kotona. – Pidän tästä työstä, Kuhmoinen on pieni paikkakunta ja ihmiset mukavia, minä olen itsekin kotoisin pienestä kylästä. Mielenkiintoinen oli myös tieto, että maksupalvelusta ja kassapalveluista huolimatta asiakkaat tekevät itse jo 92 prosenttia kaikista rahansiirroista. Pankilla oli vuoden 2012 Osuuspankin pitkäaikaisen hallintomiehen Seppo Unnaslahden muotokuva paljastettiin Kuhmolassa viime tiistaina ennen osuuspankin jäsenkokousta. saapuvilla Kuhmoisissa metsänhoitoyhdistyksen tiloissa. Pankin toimitusjohtaja Teemu Sarhemaa kertoi katsauksessaan, että päättynyt tilivuosi oli ollut menestyksekäs, voittoa kertyi 323 000 euroa. Hausjärvellä asuva hankeneuvoja ja LKV kiinteistönvälittäjä Petri Määttä on kiertänyt melkein kaikki Kanta-Hämeen pitäjät. Hammaslääkäri Baiba Platpiere ja hammashoitaja Marian Kiveliö esittelivät Jämsän kaupungin kustantamaa uutta hoitotuolia. Muotokuvan maalannut taiteilija Olga Malytcheva äärimmäisen oikealla, pankin hallintoneuvoston puheenjohtaja Pekka Pohjola näkyy hänen ja taulun välistä. Kuhmoisten kunta Tekninen toimi Vesa Koivu Metsänhoitoyhdistys Kanta-Hämeen neuvoja Petri Määttä oli viime keskiviikkona 24.4. Baiba Platpiere on kotoisin Riikasta, Latviasta, ja hän asioi asiakkaiden kanssa suomeksi. Osuuskuntakokous vahvisti pankin tuloslaskelman ja taseen vuodelta 2012 ja myönsi tilivelvollisille tilija vastuuvapauden. Lisätietoja toimesta antavat rakennusmestari Markus Virolainen, puh. ehdot KVTES:n mukaan. Kuhmoisten hammaslääkärinä toimii Baiba Platpiere, joka tekee äitiysloman sijaisuutta, hän on työskennellyt Kuhmoisissa elokuusta 2012 alkaen. virolainen@kuhmoinen.fi
Yhteislaulutuokio 16.5. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,00 e . 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Kuhmoisten Sanomat 7 Torstaina 2. Nevala ELOKUVAT SEURAT Reilu Teko säkkikeräys 2013 Keräysaika 1.5.2013–31.7.2013 4H-järjestö toteuttaa jälleen tänä vuonna lannoiteja siemensäkkikeräyksen yhteistyössä Yaran kanssa. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 0400 477 809 www.tietoruusu.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 60 e 12 kk / määräaik. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. ja Eurooppa OPASOL OY p. Liput 10 €. 0400 717838 hannu.tuovinen@saunalahti.fi __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. tyhj. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 __________________________ KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Ilmoita keräykseen vietyjen säkkien määrä Humppilan 4H-yhdistykselle soittamalla tai tekstiviestillä puh. Hintoihin sisältyy alv 24%. mennessä 0400 437341. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. Kotimatkalla poikkeamme ostoksille Launeen Prismaan. 10-12, 42100 Jämsä p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 0400 798143 p. Tupa kiinni helatorstaina 9.5. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. Pihapuiden kaato, vinssaus Pienkuormaajapalvelut p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Ilmoittaudu Kikalle 10.5. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. rakennuspalvelu: työnjohto/valvonta, kirvesmiehet, muurarit, perustukset ym. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 0400 852 532 __________________________ PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Pälkäneelle. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. Kepeästi kohti kesää! ohjelmallinen kevätjuhla Kuhmolassa 03.05.2013 klo 13. Säkit voi viedä kunnan varikolle, os. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. Lähtö Nesteeltä klo 9.45 Toritien kautta. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,30 e /ilmoitus. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Keräykseen otetaan: Yaran 40 kilon lannoitesäkit • lannoitelavojen suojahuput • suursäkit: * Yara • (myös Kemira GrowHow -painatuksella) * Agrimarket * Peltosiemen * Raisioagro * Tilasiemen Keräykseen eivät kelpaa: muut suursäkit • säilörehujen kiristetai aumakalvot • erilaiset kanisterit • muu muovi tai jäte • Säkkien jättäminen keräykseen on viljelijöille maksutonta. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. erikoiskuljetukset/kotim. Tilaushinnat 2013 (kotimaa) (sis. Hannikaisentie 15. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. tilaus 65 e Ilmoitushinnat 1.1.2013 alk. Tervetuloa! Keilaretki Lahteen 15.5.2013. toukokuuta 2013 SEURAT TORIMYYJÄT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2836 (LT-2012) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ Lasimestari ky. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ tannuksella. alv 24%) Etusivulla 1,61 e /pmm Tekstissä 1,40 e /pmm Takasivulla 1,48 e /pmm Seurapalsta 2,02 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Kerätyistä säkeistä valmistetaan uusiomuovia. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. Kevätretki to 23.5. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Hintoihin sisältyy alv 24%. Vääksy p. TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 95,e ja 6,70e/lisärivi (alv 0%) LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Peltonen p. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). 0400 779 632 / 040 504 7374 ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. klo 9 –10 hyvää hiekkamaan PERUNAA VanGogh, Pito, Siikli, Nicola, Timo ym. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Ohjelmatuokiossa klo 11.30 vieraana Päijännekodin viriketoiminnan ohjaaja Elina Sihto, joka kertoo työstään. klo 10–13. Lämpimästi tervetuloa mukaan. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. Irma Kallio p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. Ark. 24 t. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Torstaitupa Kuhmolassa 2.5. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. (sis. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Lisätietoja keräyksestä löytyy Kuhmoisten 4H-yhdistyksen kotisivulta, kuhmoinen.4h.fi.. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. säkeittäin sopivasti. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen (03) 5445 100 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 040 745 1504 tai sähköpostilla 4h.kuhmoinen@pp.inet.fi. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Invest Tuovinen Oy Kokonaisvalt. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Hinta noin 25 € sisältää matkan, keilauksen ja kengät. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Keilauksen jälkeen ruokailu omalla kusVäärät paperit Esitys Kuhmolassa su 5.5.2013 klo 17.00 Liput 5,e – K12 – Kuhmoisten torilla maanantaina 6.5. tapahtumat OPASOL OY p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p
– Jos Honkahovissa järjestetään tanssit, se on ykköspaikka. Porukka kaipaa lisää miehiä Sekä Arja Narikka että Jorma Laakso ovat lähteneet tanssikerhoon yksin ilman vakituista partneria. Simolat aikovat käydä kesällä lavatansseissa muutaman kerran, lisäksi tanssitilaisuuksia on tapahtumissa ja kesäjuhlissa. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 2. Siitä lähtien he ovat viihtyneet mukana. Vuonna 1963 syntynyttä miestä epäillään törkeästä rattijuoppoudesta ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. – Se ei ole tärkeää, menevätkö askelkuviot juuri oikein, kunhan pystyy erottamaan tanssit toisistaan ja on jonkinlainen rytmiikka. Toivottavasti vastaanotto on hyvä. – Harva kuhmoislainenkaan tietää, että alle 70 kilometrin säteellä on neljä isoa lavaa: Eräjärven Rönni, Kangasalan Kisaranta, Tuuloksen Kapakanmäki ja Vesivehmaan Jenkkapirtti. Niin sanotut varatutkin miehet ovat pyörittäneet meitä mukavasti. Poliisipartio pysäytti hänen ajoneuvonsa tarkastusta varten Päijälänraitilla iltapäivällä kello Kahden promillen kuski Päijälänraitilla 14.20. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoislainen mies ajeli tukevassa humalassa viime viikon torstaina. Hanna ja Jouko Simolalla se on fusku ja sen uudet kuviot, Arja Narikalla rumba ja Jorma Laaksolla jenkka. Lavatanssit ovat myös Arja Narikan mielessä. – Kun musiikki ja liikkuminen kohtaavat, siitä tulee hyvä fiilis, Arja Narikka sanoo. – Mutta se meni aika nopeasti ohi. – Kesällä yritän uskaltautua lavalle uudemman kerran. Viime kesänä hän kävi tanssilavalla pitkästä aikaa. Narikka sen sijaan myöntää, että alkuun vähän jännitti. Vuoden aikana Kari Tuomolan opastuksella on harjoiteltu ainakin tavallista ja hidasta valssia, tangoa, rumbaa, foksia, fuskua, cha-chata, jiveä, jenkkaa, buggaa, sambaa ja salsaa. Samassa yhteydessä kuljettaja puhalsi alkometriin 2,04 promillea. Niinpä Narikka aloitti syksyllä Tuomolan porukassa treenaamisen. Tanssikerhossa on vuoden aikana käynyt noin 40 tanssijaa. Kiepsausperjantaina 7. Harjoituksen pitää olla tanssija liikuntanautinto. toukokuuta 2013 8 Sahatie 9, 17800 Kuhmoinen vellahdenhelmi@gmail.com Palvelemme: ma-to 9-22 (01.30) Pe 9-01.30 La 10-01.30 Su 11-22 (01.30) Äitienpäivälounas 12.5.13 Kattaukset klo 12 ja 15 Pöytävaraukset: 040 7770 824 * Lounaspöytä arkisin klo 11 15 * Ála carte * A-oikeudet Ravintola Majatalo Päivi Hotokka Kun kesä koittaa, tanssilavoille suuntaa ainakin kuhmoislainen Jorma Laakso. Narikalle jäi kuitenkin tunnelman lisäksi mieleen, kuinka tosissaan naiset kilpailivat miehistä. Ryhmä on tanssinut torstai-iltaisin syksyn ja kevään aikana yhteensä yli 90 tuntia, siis lähes neljä vuorokautta. Päivi Hotokka Kiinteistöjen haltijat saavat myös vastedes valita, kuka kuljettaa kiinteistön jätteet. Halusin opetella esimerkiksi käden alta vientejä. Asia käsiteltiin lisälistalta johtokunnan puheenjohtajan Esko Järvenpään aloitteesta, koska esittelijä, Jämsän tekninen johtaja Tarja Kuisma Jätteenkuljetus pysyy entisellään ei tuonut sitä kokoukseen päätettäväksi. – Hyvin harvoin tänä päivänä kukaan on lavoilla juovuksissa, Laakso huomauttaa. Lisääkin mahtuu mukaan. – Koskaan ei tule valmiiksi, vaan aina voi oppia lisää, Jouko Simola pohtii. Treenit jatkunevat syksyllä. Silti kaikki pääsevät tanssimaan joka kerta. Uudessa jätelaissa lähtökohtana on, että kunta järjestää ja kilpailuttaa jätteenkuljetuksen, mutta kuntien jätehuoltoviranomaiset voivat myös päättää toisin, jos lain edellytykset täyttyvät.. Hän kertoo, että yrittää käydä tansseissa lähes joka viikonloppu. Kari Tuomola on nähnyt, kuinka hänen oppilaansa ovat edistyneet harjoitusten aikana. Kari Tuomola toivoo, että harjoituksiin tulisi vielä lisää miehiä, sillä naisia on nyt enemmän. – Tämä on hauska liikuntamuoto. huhtikuuta. Ellemme kävisi täällä, ei tulisi tanssittua säännöllisesti. – Tapaa uusia ihmisiä ja saa heistä tuttaviakin. Hanna ja Jouko Simola löysivät tanssikerhon lehtiilmoituksen avulla, kun se aloitti viitisen vuotta sitten. – Huomasin, että en osaa Tanssiryhmästä uusia kuvioita kesälavoille tanssia enää yhtään, sillä tanssikulttuuri on muuttunut. Jorma Laakso sanoo, että tanssit ovat tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Uusia tuttavia, musiikkia, liikettä Kari Tuomolan periaatteena on, että jokaisen pitää lähteä Torstai-iltaisin koulukeskuksessa kokoontuva tanssikerho vietti viime viikolla kevätkauden päättäjäisiä. Hän kertoo, että sai alkuopetuksen paritansseihin pikkutyttönä äidiltään. – Ja se lämmittää mieltä, kun lavalla saa kiitosta tanssitaidostaan, hän tietää. Lavatansseissahan käy hyvin paljon sinkkuja, Laakso sanoo. Kun tuntee oppineensa jotain, voi keskittyä seuraavaan kiinnostavaan aiheeseen. kaikista harjoituksista kotiin hyvällä mielellä. – Mukaan tuleminen oli ihan helppoa. Pitkän talvikauden ajan Laakso ja noin 40 muuta ovat ylläpitäneet tanssitaitoaan Kari Tuomolan vetämässä kerhossa. Johtokunta teki yksimielisen päätöksen, mutta Tarja Kuisma jätti asiaan eriävän mielipiteen. Tanssijat kuvailevat kesälavoja rennoiksi paikoiksi, joissa on iloinen tunnelma. Muutoin pari saattaa lähteä jollekin sadan kilometrin säteellä sijaitsevalle lavalle. kesäkuuta tanssikerho ja Kuhmoisten Yrittäjät järjestävät maksuttomat toritanssit Kuhmolan torilla. Näin päätti Jämsän Jätehuolto -liikelaitoksen johtokunta keskiviikkona 24