Valtion teitä Destialle aliurakkana hoitava Olli Nummelin toteaa, että viime viikon lumituisku oli auraajille pääosin helppo. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 3 2016 66. vsk Keskiviikkona 20. Talvella hiekoituksen ja aurausviittojen asentamisen lisäksi urakoitsijat sulattelevat toisinaan tierumpuja. – Jos lunta tulee niin, ettei ehdi kissaa sanoa, unohdetaan senttimäärät ja aikarajat ja lähdetään auraamaan heti. Hoitoluokka määrittää tien kuntotavoitteen lisäksi sen, kuinka nopeasti ja minkälaisen lumimäärän jälkeen auraamaan lähdetään. Auran lumisuihkua syytä varoa Olli Nummelin on ajanut aiemmin auraa myös valtatie 24:llä. Sorateillä lumipolanteeseen pyritään myös tarkoituksella, koska se säästää tien pintaa. Sen lisäksi yksityisteille matkaan lähtee kymmeniä koneita, pääosin traktoreita erilaisilla kokoonpanoilla. Aurasta lentää koko ajan komea kipinäsuihku. Ajo-olosuhteet voivat sään muuttuessa olla useita tunteja huonot. – Kun valmiita lumivalleja ei ole, tiellä voi ajaa vielä löysin rantein. • Kuhmoissa valtaosa kyläteistä TIESTÖN TALVIHOITOLUOKAT. Siellä haastetta tuovat autoilijat, jotka eivät osaa varoa aurauskalustoa. Siksi niillä ajetaan vain kuorma-auton alaterällä, jonka tapit tekevät pinnasta karheamman. Ensimmäinen lumisade on kuitenkin haasteellinen, kun alla ei ole vielä lumipolannetta. Kun koko tien pinta on jäässä, on autoissa pakko turvautua ketjujen käyttöön. Kun aura rullaa lumen liikkeelle, mukaan lähtee myös kaikki tiellä oleva roska. Ensimmäisten lumikelien hankaluuden vahvistaa myös Jouni Järvenpää, joka vastaa kunnan kevyen liikenteen väylien ja pihaalueiden auraamisesta. Liukkaus torjutaan ennakolta suolauksella, mutta hoidon tasosta tingitään öisin. Alemmalla tieverkolla vastuu lähtemisestä on pääosin auraajilla itsellään. Keväällä ohjelmassa ovat routaheittojen paikkaukset ennen kuin Destia ajaa tiet höylällä tasaisiksi. – Sorateillä ei vielä pysty pitämään varsinaista auraa maassa, sillä mukaan nousisi liikaa kiviä. Auraamisen lisäksi tien hoitoon kuuluu paljon muutakin. • Kuhmoisissa Nesteen ja Kylämän risteyksen välinen alue sekä Tampereentie (seututie 325) Hoitoluokka III • Tien pinta on pääosin polanteinen. • Kuhmoisissa valtatie 24 Hoitoluokka II • Tien pinta on pääosin polanteinen. Hoitoluokka I • Tie on pääosin paljas, kylminä jaksoina tiellä voi olla ohuita polannekaistoja. Ei suolausta. Nummelin ajaa apumiehensä Esko Pohjoisvirran kanssa kylille vieviä valtion teitä, jotka kuuluvat pääosin III hoitoluokkaan. – Jos lumi tulee kovan tuulen kanssa, täytyy tyypillisiä kinospaikkoja käydä tarkkailemassa, vaikka auran kanssa ei lähtisikään liikkeelle, Nummelin toteaa. Hiekoitetaan vain pahimmissa olosuhteissa. Hoitoluokka määrää hoidon tason Suomen tiet on jaettu liikennemäärään perustuen kolmeen erilaiseen talvihoitoluokkaan. tammikuuta 2016 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Anna Karhila Kun lumisade alkaa, starttaa Kuhmoisissa kunnan ja valtion tiestölle Destian puolesta kolme kuorma-autoa, neljä traktoria ja pyörökuormaaja. – Viime viikolla tuiskun alkaessa kävin aamuviiden aikaan katselemassa tilannetta, mutta tien päälle lähdimme vasta seitsemän jälkeen, sillä kertymä ei ollut suuri, Nummelin kertaa. Auraajat pääsivät vielä helpolla – Kolmosluokan tiet ovat lumipintaisia, koska niillä ei käytetä suolaa, eikä liikenne ehdi kuluttaa lunta pois. Kevyt pakkaslumi on helppoa aurattavaa. Kun alla ei ole vielä vanhaa lumikerrosta, kitka on suuri. – Ihmiset osaavat väistää auraa hyvin, mutta koiria saa joskus varoa, toteaa Jouni Järvenpää, joka aurasi kevyen liikenteen väyliä ja kunnan piha-alueita Destian pyörökuormaajalla viime viikon keskiviikkona. – Kyläteillä onneksi autoilijat osaavat väistää, eivätkä lähde hulluihin ohituksiin. Destian työmaapäällikkönä Kuhmoisten, Jämsän, Korpilahden ja Luhangan alueella toimiva Jukka Järvenpää kertoo, että tienhoitoa valvova kelikeskus antaa automaattisen auraushälytyksen vain pääteille. – Pahimmillaan suihkun mukana ilmaan sinkoava esine, esimerkiksi irronnut pultti, voi olla hengenvaarallinen. Auraajat joutuvat usein lähtemään töihin jopa keskellä yötä. Lumi pöllysi ilmassa ja aura jyrisi tietä vasten, kun Esko Pohjoisvirta lähti lumituiskun aikana auraamaan ensimmäisen kerran Ruolahdentietä. Tuulen kasaamat kinokset eivät yleensä aiheuta auraajille hankaluuksia, vaikka lumi pölähtääkin niistä helposti silmille. Nummelin ja Pohjoisvirta muistuttavat, että auran lumisuihkua täytyy oikeasti varoa. Säätiedotuksia seurataan tarkasti, mutta tilannetta täytyy seurailla myös tien varrella. – Nämä ovat kaameita kelejä auraajille. Kuhmoisissa ensimmäiseen luokkaan kuuluu vain valtatie 24, jonka kunnossapidon hoitaa jämsänkoskelainen yrittäjä. Risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan. Autoilijoille kinokset voivat kuitenkin olla ongelmallisia. Lumisateen aikana III hoitoluokan teille lähdetään, kun lunta on kymmenen senttiä, kakkosluokan teille kynnys on kahdeksan senttiä. Hankalimpia kelejä tienhoitajille ovat vesijääkelit
Ei ollut keskuslämmitystä, ei vesijohtoja ja lämmöneristyskin taisi olla vähän heikko. Merkittävä ongelma on esimerkiksi sisävesien ja merenlahtien rehevöityminen, mikä vaikeuttaa vesilintujen ravinnon saantia ja pesimistä. Silloin kypsyi ajatus, että teen näistä pötköistä lyhdyn, jonka tekeminen oli minulle ajatuksia pois vievää surutyötä. Jos minua ei näy, olen ehkä sittenkin käpertynyt talvipesään odottamaan kevättä!. Autot konstailevat milloin mitenkin, välillä ovat liian kylmänä ja vaihtelun vuoksi toisinaan ihan liian kuumina. Tällaisia lajeja ovat Suojelu antaa lajeille elintilaa etenkin merikotka, maakotka, muuttohaukka ja valkoselkätikka. Suomalaisilla nisäkkäillä menee nyt aiempaa paremmin, sillä suojelu on kasvattanut monien lajien eläinmääriä. Tämä on juuri sitä keskisuomalaista asennetta, johon moni on kyllästynyt. Ilveksen pyyntilupien määrää on jo lisätty kannan vahvistumisen vuoksi, ja seurannan avulla saadaan selville, missä voidaan metsästää yksilöitä, jotka aiheuttavat häiriötä asutuksen lähellä. Linnuista ne, joiden suojelua on pidetty paljon esillä, pärjäävät nyt paremmin kuin ennen. Sähkömittarit pyörivät ylikierroksilla. Tosin 30 asteen pakkanen on kummasti riemua hillinnyt ja menohaluja hyydyttänyt. Vesi kannettiin lähteestä jyrkän mäen päälle kelillä kuin kelillä. Viime vuonna tehdyssä arviossa selvisi esimerkiksi, että metsäjänis ja saukko ovat nykyisin elinvoimaisia lajeja. Kylän ainoa auraustraktori ei ihan joka paikkaan ehtinyt tien pintaa nuolemaan joka lumipyryn ja tuiskun jälkeen. Tilaus on määräaikainen ja päättyy kuukauden jälkeen. Nyttemmin olen ajatellut, että omaa talviinhoani voin ehkä selittää lapsuusajan elinolosuhteilla. Vaikka suojelu jakaa mielipiteitä, sillä on selvästi merkitystä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Pirkanmaa on ollut vahvasti esillä myös Jämsällä, mutta nyt näyttävät keskisuomalaiset kansanedustajatkin aktivoituneen. Monet muut lintulajit ovat kuitenkin muuttuneet aiempaa uhanalaisiksi, esimerkiksi osa sorsalinnuista, päiväpetolinnuista ja kahlaajista. Sitten tapahtui poikani Arton yllättävä kuolema. Siltikin lattialla kävi hyytävä viima ja villasukille oli aina tarvetta. Lasit lyhtyyn teetin paikallisella Engblomin Ossilla, joka teki työn veloituksetta. Lämmitystekniikka ja eristysmateriaalit ovat kehittyneet. Ei nyt ihan nuotiota alla, mutta melkein. tammikuuta. Olen aina kummastellut niitä, jotka posket punaisina nautiskelevat kylmästä talviilmasta. Autotkin toimivat ääriolosuhteissa paljon paremmin. ”Hei Valtuutettu! Sinulle on tallennettu ilmainen 1kk Keskisuomalaisen tilaus ajalle 16.1.–15.2.2016. Ja joka kerta kotiin palatessa maha kipeänä jännitin, että nouseeko auto sen viimeisen jyrkän mäen päälle. – Kuvat Leo Lepola Jämsä pohtii suuntautumista itsehallintoalueeseen, josta tulee antaa lausunto ministeriölle helmikuun alkupäivinä. Sanomalehti Keskisuomalaisen lisäksi nyt myös puolueeton Yle Jyväskylä on liittynyt painostajiin. Ja sama on tuon lumen suhteen. Lupa tuli, ja vein ne terassilleni. Leo Lepola Halli Ensimmäisessä kuvassa kappelilyhty on Leo Lepolan terassilla, toisessa kuvassa pääkaupunkiin Osuuspankin uuden pääkonttorin edustalle matkanneen kanttikiven päällä. Eläinyksilöiden määrän arvioimisessa auttaa muun muassa suuri ilvesten jälkilaskenta, johon on PohjoisHämeen alueella varauduttu jo monen vuoden ajan, mutta olosuhteet eivät vielä ole sallineet laskennan toteuttamista. Samanaikaisesti kuitenkin kuntien mielipidettä kysytään – turhaanko, kun kansanedustajat antoivat ymmärtää, että ministerit Stubb ja Vehviläinen tekevät päätöksen. Kuhmoinen on päätöksensä jo tehnyt. lämminvesipusseja, säteilylämmitintä ja peittoja. Riittävässä tuuletuksessa on omat etunsa, vaikka siitä huonelämpötilan suhteen kärsittiinkin. Talvella piti kaikkia uuneja jatkuvasti lämmittää ja rahdata puita liiteristä lämpimikseen. Kyllä on taas ilmoja pidellyt… Minäkin, joka olen aina pitänyt enemmän pakkasista kuin hellekelistä, alan vähitellen ärtyä kohtuuttomasta kylmyydestä. Ympäristöministeriön viime viikolla julkaiseman raportin mukaan aiempien toimenpiteiden lisäksi nyt pitäisikin keskittyä suojelemaan uusia lintulajeja. No, tuohan se lumi valkeutta ja valoa maisemaan. Olihan meillä sentään auto. Onko se hyvän tiedonvälityksen etiikan mukaista, lahjonnan makua tyrkytyksessä ainakin on. Kotipaikkani metsän keskellä oli aivan tavanomainen sen aikakauden talo. Esko Järvenpää kaupunginvaltuutettu (ps.) Jämsä. Karhun luokitusta on lievennetty samalla tavalla, koska geenitutkimusten mukaan karhukanta saa täydennystä itärajan takaa. Ja sitten kun peltilehmä ystävällisesti akun lämmityksen jälkeen saattoi suostua käynnistymään, lumikinokset tiellä usein pysäyttivät matkanteon. Siinä missä joku onnellisena hehkuttaa lumisateen autuudesta ja odottaa loistavia hiihtoja kelkkakelejä, minä sadattelen ärsyttävää lunta, josta on Pakkasen puremat aina vain haittaa. Sen lämmitteleminen talvella olikin ihan oma juttunsa. Keinoja ei kaihdeta: viiJämsän ja Kuhmoisten itsehallinto koetuksella meisin viritys on valtuutetuille lähetetty sähköpostiviesti 15. Asioiden toimittaminen liiterin takana pimeässä huussissa pakkasella kävi kyllä vallan nopeasti. Siinä Wallinheimo totesi, että Jämsä ja Kuhmoinen kuuluvat Keski-Suomeen, ja kyllä meiltä lobbauskonstit siihen löytyy. Vein lyhdyn toisen kiven päälle. Kiitän näitä kivensiirtäjiä siitä, että he kohtelivat tätä ”Kappelilyhtyä” hellin käsin. Olisi mukavaa tehdä mukava peittopesä ja käpertyä talviunille odottamaan lämpimämpiä kelejä ja valon lisääntymistä. Laseihin sitten liimasin jo aiemmin särkemäni kristallimaljakon palat. Aluksi lyhty oli haudalla, kun siellä oli vain risti. Siksi on hyvä, että eläinmääriä tarkastellaan säännöllisin väliajoin ja luokituksiin tehdään muutoksia tarpeen mukaan. Kolmen vuoden kokemukset Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuulumisesta ovat myönteisiä, lukuun ottamatta ajankohtaista tulkintaa Jämsän oman sairaalan julkisuudesta, josta äskettäin eduskunnan oikeusasiamies on antanut Jämsälle myönteisen lausunnon. tammikuuta, jossa keskustelivat kansanedustajat Petri Honkonen (kesk.) ja Sinuhe Wallinheimo (kok.). Aikaa siinä meni, mutta lopputulos oli se mitä hain. Voihan sitä kanttia käydä joskus katsomassa pääkaupungissa. Mukavaa alkanutta vuotta!” Lehti aloittaa todennäköisesti ankaran lobbauskampanjan. Hommassa muistelen käytetyn mm. Olenkin päättänyt nauttia siitä, miten hyvät olosuhteet nyt ovat. Siinä sitä lunta sitten lapioitiin ja kovilla renkailla liukkaalla sutuutettiin. Perheessä kylläkin on tuota nuorempaa väkeä, joka on jo pidemmän aikaa lumentuloa ja kentät jäädyttäviä pakkasia toivonut. Birdlife kerää tapahtuman avulla arvokasta tietoa talvilintujen määrän muutoksesta. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 20. Tulee mieleen vanha hämäläinen sananlasku: suo siellä, vetelä täällä. Pirkanmaa ja Aamulehti ovat asiaa käsitelleet hyvin maltillisesti, mikä tietenkin lisää luottamusta. Mutta kun täytyy aina välillä liikkeellekin lähteä ja työntää nenänsä ulos hyytävään pakkaseen. Sinne olenkin sitten ohi ajaessani vienyt kynttilän palamaan. Kappelilyhdyn tekijä löytyi Hautakiven saavuttua vein sen Myllykujalle terassilleni. Eikä muuten ollut taloissa homeongelmiakaan. Vesijohdot napsahtelevat jäähän pakkasen kiristyessä ja yleensä viimeistään kelin lauhtuessa. Ja tiet aurataan säännöllisesti. Nauttikaamme siis kuitenkin Kuhmoisten talvesta muistaen miten paljon paremmin ovat asiat kuin ennen. Ensin pelästyin, kun kivi oli hävinnyt, mutta huomasin, että lyhty oli siirretty viiden metrin päähän mättäälle. Oman pienen panoksensa lajien tarkkailuun voi antaa myös Pihabongauksessa tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Saimaannorppien määrä on kovien suojeluponnistelujen jälkeen kasvanut, mutta laji on silti erittäin uhanalainen. Ilvesten määrä on 15 vuoden aikana moninkertaistunut, joten laji ei enää ole uhanalainen, vaan silmälläpidettävä. Pihalla oli kasa niin sanottuja läpiporauspötköjä. Ihastelin niiden kauneutta ja kysyin remontoijilta, voinko ottaa muutaman. Sitten tuli muuton aika, ja sain ajatuksen viedä lyhdyn niin sanotulle kanttikivelle, jonka olin aiemmin huomannut jakolenkkini varrella Kaiterlahdentien vieressä. Ja ulkohuussi, se oli karaistuneellekin pikkutytölle yhtä painajaista. Jos nyt jotain positiivistakin haluaa keksiä, niin eipähän olleet olemattomat vesijohdot jäässä. Yle Jyväskylä esitti toispuoleisen keskustelun 11. tammikuuta 2016 KOLUMNI Silmu Sarvala PÄÄKIRJOITUS 20.1.2016 Päivi Hotokka LUKIJAPOSTIA Patavedellä sijaitsevan lyhdyn tarina alkaa putkiremontista Paajarannassa, jonne jaoin postia
Aurinkopaneelista kiinnostuneille pidetään tammikuun lopussa Asikkalassa tiedotustilaisuus, jonka jälkeen otetaan vastaan sitovat ilmoittautumiset tilaukseen. Lopullinen päätös laskennan suorittamisesta tehdään lumisadetilanteen mukaan laskentapäivän aamuna.. Anna Karhila Viime viikonlopulle suunniteltu ilveslaskenta jouduttiin Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen alueella perumaan. Kevään kuluessa käynnistyvässä hankkeessa on tarkoitus syventää ja kehittää samalla yrittäjien välistä yhteistyötä sekä lisätä kunnan vetovoimaa ja elinvoimaisuutta. Samalla tarkistetaan uudelleen hankkeen tavoitteena olevat kehittämiskohteet, joiden pohjalta myös hankkeen rahoitustaso määräytyy. Jos vikailmoituksia ei tule, eikä meillä ole alueella menossa jotain urakkaa, saamme tiedon linjan päällä olevista puista vain asiakkaiden ilmoitusten perusteella. Sopivan, innostuneen ja osaavan työntekijän löytäminen on hankkeen suurin haaste, Heinonen toteaa. Tällainen hanke voisi olla vaikkapa muutaman yrittäjien yhteinen kehityshanke, joka keskittyisi yhden idean tai alueen ympärille. Laskennassa selvitetään ilvespentueiden määrä ja Ilveslaskentaa yritetään uudelleen kirjataan kartalle kaikki laskentareitistön ylittävät suurpetojen jäljet. Palvelee kaikkia yrittäjiä Heinonen korostaa, että vaikka matkailu on hankkeessa etusijalla, tulosten on tarkoitus palvella kaikkia yrittäjiä Kuhmoisten alueella. – Kuhmoisissa on upea luonto ja paljon kiinnostavia kohteita. – Suosio yllätti meidät kokonaan. Ennen hankkeen lopullista hyväksyntää on hankesuunnitelma vielä viimeisteltävä. Kuhmoisten alueella kiinnostuneita on ainakin 30. – Kuhmoisissa on jo loistavia matkailuideoita, esimerkiksi pettukirjan kirjoittaja Lilja Järvisellä on valmis konsepti matkailuun. Hankkeen tarkoituksena on palkata Kuhmoisiin työntekijä, joka pystyy keskittymään ideoiden kehittämiseen ja tuotteistamiseen. Ilveslaskenta toteutetaan koko Pohjois-Hämeen alueella samanaikaisesti. Soneran linjoja ei tarkisteta säännöllisesti esimerkiksi kaatuneiden puiden varalta. Sen mukaan kunnan olisi tullut antaa Fagerroosille valituskelpoinen päätös hänen aiemmin esittämistään korvausvaatimuksista. Ilveslaskentaan osallistuu noin tuhat vapaaehtoista laskijaa yhteensä 15 riistanhoitoyhdistyksestä. Paikalle on tilattu urakoitsija, joka poistaa puut linjan päältä viimeistään tämän viikon kuluessa. Ilmoituksia sateli tasaisesti aina, kun mainostimme hanketta alueen lehdissä, Välke-hankkeen energia-asiantuntija Tero Viander kertoo. Kuhmoisten kunnanhallitus totesi joulukuussa, että kunta ei ole korvausvelvollinen Fagerroosille tai hänen edustamilleen yhtiöille. Määräaikaan eli 8. Sen jälkeen hakemus siirtyy vielä elykeskukseen, joka antaa lopullisen päätöksen hankkeen hyväksymisestä ja rahoituksen määrästä. – Jos kaikki etenee sujuvasti, paneelit päästään asentamaan kotitalouksiin jo ensi kesän aikana, Viander lupaa. Anna Karhila Linjan päälle kaatuneet ja korjaamatta jätetyt puut ovat kummastuttaneet Orivedentiellä ohikulkijoita jo pidempään. – Meillä on toive ja tavoite, että voisimme aloittaa työntekijän hakemisen mahdollisimman pian. Vesuri-ryhmä sekä elykeskus suosittelevat kuitenkin, ettei hankkeen toimenpiteitä aloiteta omalla riskillä, ennen kuin hankkeen hyväksynnästä tehdään virallinen päätös. Työntekijän haku aloitetaan pian Paikallisia Leader-hankkeita hallinnoiva Vesuri-ryhmä käsittelee yrittäjien yhteishankkeen ensi viikon kokouksessaan. Vaikka Kuhmoisten yrittäjien hanke on vasta hakuvaiheessa, on hankkeessa avautuvasta työpaikasta jo tullut Eija Heinoselle tiedusteluja. Lopullisen päätöksen rahoituksen tasosta tekee Leader-ryhmän lausunnon perusteella ely-keskus. Sitä voisi hankkeen avulla viedä eteenpäin, Heinonen nimeää. – Puhelinlinja ei välttämättä vikaannu, vaikka langalla olisi tavaraa. Kilpailutus on tarkoitus tehdä kevään aikana. Muita Fagerroosin kantelussaan esille tuomia asioita aluehallintovirasto ei käsitellyt, koska kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä hallintokantelua ei tutkita. Sonera sai viime viikolla linjalla olevista puista yhteydenoton myös oman Facebook-tilinsä kautta. – Tällä hetkellä meillä ei ole vielä tarkkaa tietoa, milloin päätöksenteko alkaa, mutta luultavasti se käynnistyy kevättalven aikana, mahdollisesti jo helmikuussa, Risto Janhunen KeskiSuomen ely-keskuksesta toteaa. Markku Skonbäck ja Risto Janhunen ely-keskuksesta sekä Raisa Saarilahti-Kulju Vesuri-ryhmästä (ei kuvassa) kertoivat hankehaun käytännöistä Kuhmoisten yrittäjille viime viikolla. Yrityshankehakemuksia on saapunut suurin piirtein saman verran. – Hankehakemuksia on tullut joko Keski-Suomen neljän Leader-ryhmän kautta tai suoraan ely-keskukseen tähän mennessä noin 70. Välke-hankkeen alueen lisäksi yhteydenottoja aurinkopaneeleista kiinnostuneilta tuli jopa Haminan ja Kotkan seudulta saakka. tammikuuta 2016 Anna Karhila Kuhmoisten kulttuurin ja luonnon valtteja aiotaan jalostaa matkailijoita vetäviksi tuotteiksi Kuhmoisten yrittäjien yhteishankkeella. Fagerroosin tuore vaatimus viittaa Länsija SisäSuomen aluehallintoviraston marraskuussa antamaan päätökseen. – Kyseessä on Soneran ilmakuparikaapeli, jossa kulkee ainakin lankapuhelinliikennettä, tiedottaja Timo Saxén Soneralta vahvistaa. Linjasta ei ole tullut SoneKaatuneet puut poistetaan linjoilta ralle vikailmoituksia, eikä automaattisessa verkon valvonnassa ole ollut näkyvissä vikatilanteita. – Meillä on paljon upeita kohteita, esimerkiksi Riihigalleria, Linnavuori, satama ja liikuntapaikat, joita ei ole vielä hyödynnetty juuri lainkaan. Yrittäjien yhteistyön Yrittäjäyhdistys käynnistää matkailuhankkeen kautta niistä voisi saada mahtavia matkailuvaltteja. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 20. Jotta laskenta voidaan toteuttaa, jäljet peittävästä lumisateesta täytyy olla vähintään vuorokausi, mutta enintään kaksi vuorokautta. Anna Karhila Kuhmoisten, Asikkalan ja Padasjoen alueella toimivan Välke-hankkeen alulle panema, kotitalouksille suunnattu aurinkopaneelien yhteistilaus keräsi valtavan määrän kiinnostuneita. Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös käynnistää pienempien yritysryhmien välisiä hankkeita, joissa voidaan kehittää yrityskohtaisesti tuotteita ja palveluita. tammikuuta mennessä kiinnosAurinkopaneelitilauksen suosio yllätti tuneita ilmoittautui mukaan peräti 160. Uusi yritys laskentaan tehdään tulevana viikonloppuna. – Mitä enemmän saamme Kuhmoisiin asiakkaita ja kävijöitä, sitä enemmän hyötyvät nekin yritykset, joiden toimialaa matkailu ei kosketa. Orivedentien vierellä linjan päälle kaatuneet puut ovat ihmetyttäneet ohikulkijoita jo viikkojen ajan. Päätöksen mukaan kunnanhallitus on valmis sovinnolliseen Lock-Woodin korvaukset yhä esillä ratkaisuun, jos se ei edellytä kunnalta rahallista panosta. Hän vaatii korvausta kunnalle luovutetuista teollisoikeuksien arvosta. Yrittäjillä on myös paljon hyviä ideoita, mutta kellään ei ole aikaa paneutua niiden kehittämiseen täysillä, Kuhmoisten yrittäjien puheenjohtaja Eija Heinonen kuvailee. Kuhmoisten Sanomat selvitti lukijalta tulleen vinkin avulla, että puut ovat Soneran puhelinlinjan päällä. Mukaan otettiin jonkun verran kiinnostuneita kotitalouksia Välke-hankkeen naapurikunnista, esimerkiksi Hollolasta. – Kuva Marja Ikonen Päivi Hotokka Keksijä ja yrittäjä Jorma Fagerroos kokee, että LockWood-yhtiöiden konkursseihin liittyviä asioita ei vieläkään ole selvitetty loppuun asti Kuhmoisten kunnan kanssa. Syynä oli lumisade, joka peitti jäljet useammalla laskenta-alueella
Konfirmaatiossa lapsi itse tunnustautuu siihen uskoon, johon hänet on kastettu. Olavi on tuttu näky vieläkin tilaisuuksissa, joissa kunnioitetaan musisoimalla maaja metsätyöperinteitä. klo 10. Päijäläntie 510, ke 3.2. tammikuuta 2016 SANAN KULMA Risto Ojala ONNITTELUT VIIKON NIMET KOULURUOKA Tervetuloa EVANKELIUMIN-ILLAT Torstaisin klo 18 21.1. Varsinaisen uransa Olavi teki legendaarisena linjaUkkopillinsoittajat Olavi Blåstedt ja Esko Lahtinen kiittävät Aplodeista Ukkopillisoitolla. Hän voi kädenkäänteessä muuttaa myös veden viiniksi. klo 18. Ketju saattaa ulottua vuosisatojen taa ja jatkua eteenpäin. Se on täydellinen, joten siihen ei olisi sopinut kehnon tarjoaminen, mikä olisi ollut inhimillistä. Seppo Virtanen 28.1. Kirjoittaja on teologi ja Kuhmoisten Sanomien hartauskirjoittaja vuodesta 1982. Heidän merkityksensä on ollut suuri vehkajärkisen kulttuuri-ilmapiirin synnylle. Vierailija Mika Lahtinen Kansan Raamattuseurasta. klo 10. Hän muutti veden viiniksi, kun viini loppui kesken. autonkuljettajana. Viulupelimanni Timo Mattila teki itse ensimmäisen viulunsa jo 12-vuotiaana Mattilan kylän perinteen mukaisesti. Ääni on puhdas ja ujostelematta valmis ylittämään asetetut ennakkoluulot. Paavali luotti uskossa Jumalaan (Fil. Kuhmoisissa nykyisin Vehkajärkiset Aplodit jaettiin kolmelle kulttuurivaikuttajalle asuva haitaripelimanni Olavi Blåstedt aloitti haitaristiuransa Touhulan lavalla jo vuonna 1947 ja ura jatkuu yhä. Jumala haluaa antaa ihHyvä alku miselle syntymän jälkeen hyvän elämän eväät kasteessa. Sanan kanssa kastevesi muuttuu elämän virvoittajaksi. Huumori ja uskallus altistaa itsensä arvostelulle ovat tunnusomaista palkituille. Häntä tervehtiessä ei aina tiedä, ketä tervehtii. Hyvä siirtyy eteenpäin. Olavin ”Luopparissa” oli aina tunnelma matkassa. Jeesus teki ensimmäisen tunnustekonsa Kaanan häissä. Kylätaidetoimikunnan jakamat Aplodit koostuvat kunniakirjasta ja paikallisista uniikeista taideteoksista. Pauli Rahkonen Helluntaisrk. Hänen luomansa roolihahmot elävät mielissä vuosia. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Toini Helena Nikkilä Helsingin Vuosaaren seurakunnasta 100 v. Toritie 44 Tänään Lihakastike, perunat, salaatti To Jauhelihakeitto, sämpylä, vihannes, juusto Pe Tonnikala-pennevuoka, salaatti Ma Pyttipannu, salaatti Ti Broilerikastike, nuudelit, salaatti Ke Uunikala, perunasose, salaatti Tänään Sebastian To Oona, Netta, Aune Pe Visa La Enni, Enna, Eini Su Senja Ma Pauli, Paavo Ti Joonatan Ke Viljo ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Sanajumalanpalvelus srk-kodissa 3. klo 18. Teollaan Jeesus ilmaisi jumalallisen voimansa. Harjutie 8, ti 2.2. Alku aina hankalaa, sanotaan, mutta Jumalan maailmassa niin ei välttämättä ole. 1:6): Minä luotan siihen, että Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä. Perhekahvila ke klo 10-12 srk-kodissa 27.1. Julkisesti Timo on tuttu näky paikallisissa pelimannikokoonpanoissa. Sekä Olavi että Timo ovat soittaneet myös Kuhmoisten pelimannien kansanmusiikkikokoonpanoissa. Raamattupiiri Iltaruskon kerhohuoneessa ma 25.1. Maistettuaan uutta viiniä pitojen valvoja kutsui sulhasen luokseen ja ihmetteli: lopuksi tarjotaan hyvää viiniä, toisin kuin yleensä. Kyytitilaus: Marko Aarroskari 0400 240 081 Päijälän päivätuokio Tuovi Konttilalla, os. Mietin heidät nähdessäni, kuinka monen sukupolven ajan kunkin vanhemmat ja esivanhemmat on kastettu ja ovat vieneet kasteelle omat lapsensa. Jorma Mattila Vehkajärkiset Aplodit jaetaan vuosittain henkilöille, jotka ovat merkittävästi edistäneet ja ylläpitäneet kulttuuritoimintaa haja-asutusalueella. Vehkajärven kylätaidetoimikunta on päättänyt jakaa vuoden 2015 Aplodit kunnianosoituksena monivuotisesta kulttuurityöstä, elämäntyöstä, kolmelle paikalliselle kulttuurivaikuttajalle. Lahjakkuus ja taito ovat olleet heille sisäsyntyistä. Heidän kulttuuritoimintansa on ollut vastikkeetonta yhteisen hyvän ja yhteisöllisyyden kasvattamista. ja Päijännekodissa 3.2. Ruolahden-Pihlajakosken päivätuokio Mirjam Kauppisella, os. Hän haluaisi muuttaa epäuskon uskoksi – jos ihminen itse on siihen valmis. Hänen voimakas äänensä on vahvistanut monia musiikkikokoonpanoja alueella. Siksi hän voi sanoa (Joh. Jumala loi tyhjästä maailman. 1:1). Hän ottaa lapsen omakseen ja antaa suuren syntymälahjan. Ketju pitenee, mutta se voi myös vahvistua. Harjoitteluaika jokapäiväisten töiden ohessa on hyödynnetty tehokkaasti. Kutsu, kiitä ja onnittele lehtiilmoituksella!. Ukkopillit ovat vehkajärkinen muunnelma perinteisestä kukkopillistä. Alussa Jumala loi taivaan ja maan (1 Moos. 4:14): Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä. Kuhmoisissa Kasteen lahjan sunnuntaina (10.1.) jumalanpalvelukseen osallistui rippikoululaisten joukko. Jeesuksella oli valta muuttaa vesi viiniksi. Hän on se iso mies, jonka kouraan hukkuu melkein koko viulu. Timo Mattilan ote Ukkopilliin. Lapset jatkavat ja jakavat vanhempiensa uskoa. Aplodit heille. su ennen paaston aikaa 24.1. Kaste ei ole vain vesi. Mikä ihmiselle on mahdotonta, on Jumalalle mahdollista – kuten oli veden muuttaminen viiniksi. Liturgia ja saarna teologian maisteri Risto Ojala Miesten kotailta koulukeskuksen vanhassa liikuntasalissa pe 22.1. Koteloa voi raottaa vain tutuille sisällön moni-ilmeisyydestä johtuen. Kummien ja vanhempien tehtävä on huolehtia siitä, että lapsi pitää lahjansa ja tietää siitä. klo 13. Taidepalkinnot vuonna 2015 ovat keraamikko Pirkko Mattilan suunnittelemat Ukkopillit. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa ke 27.1. Palkitut laittoivat Ukkopillit soimaan Vuoden 2015 vehkajärkiset Aplodit saivat haitaripelimanni Olavi Blåstedt, viulupelimanni Timo Mattila ja kulttuurin moniottelija Esko Lahtinen. Kylän perinnesoitot ovat nekin hyvin säilyneet Timon kotelossa. Kulttuurin moniottelija Esko Lahtinen on ollut Touhula-teatterin kantava voima vuosikymmeniä. Palkitut ovat merkittäviä innostajia omaehtoisen kyläkulttuurin aikaansaamisessa. klo 13. Pirkko Mattilan luomat ukkopillihahmot odottavat palkintojenjakoa. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 20. Ukkopillien soidinäänikin on varsin vehkajärkinen
Kun kevättalvi kääntyy maaliskuulle, kuun ensimmäisellä ja toisella viikolla sataa lunta. Bongaukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua. – Osallistujat esimerkiksi söivät vanukasta puussa. Toisaalta itsenäisyyden hyvä puoli on ollut tekemisen vapaus ja erilaisten asioiden kokeileminen. Retki on ollut Hyviä muistoja Kuhmoisten leirielämästä jokavuotinen, ja mukana on joskus ollut kivasti porukkaa. – Luonto näyttää voimansa. Vastuuta ja tekemisen vapautta Huono puoli Kuhmoisten pienessä seurakunnassa on ollut, että töissä on välillä ollut yksinäistä, kun monesta asiasta on vastuussa aivan itse. Samoin helmikuun ensimmäisellä viikolla sataa Lehdon mukaan lunta, mutta kaksi seuraavaa viikkoa ovat selkeämpiä ja kylmempiä. Syksy povaa suotuisaa kevättä Lehto muistaa vanhan Matinpäivään liittyvän hevosmiesten sanonnan. Viime vuoden Pihabongauksessa 23 000 ihmistä tarkkaili lintuja lähes 15 000 pihalla ympäri maan. Jos syyspakkaset tulevat silloin, kun lehdet ovat vielä osin puissa ja yksi myrsky-yö irrottaa koivikoista kaikki lehdet, pitäisi kevään tulon olla suotuisa. Hän aloittaa helmikuun alussa työt Lappeenrannassa Lauritsalan seurakunnan poikatyössä. Syksyn merkkien perusteella voidaan myös ennustaa kevään tuloa. Kuluvalle viikolle Lehto ennakoi poutaa, mikä merkitsee melko kireitä pakkasia. Suunnitelmien toteuttaminen on pienessä yksikössä ollut nopeaa, kun taas Lappeenrannassa leirikalenteri on jo nyt lyöty lukkoon myöhäiseen syksyyn asti. Pihabongauksen tuloksista saadaan arvokasta tietoa maamme talvisen linnuston muutoksista.Viime vuonna etenkin pihlajanmarjoja syövät linnut olivat tavattoman runsaita. Jos tuolloin sataa niin paljon lunta, että piiskan siiman jälki peittyy, sataa lopputalvena kolme kertaa niin paljon, että ajouran polanne ottaa reen pohjaan kiinni. Viime syksystä Mikko Lehto toteaa, että talvi ei lainkaan alkanut, vaan sää oli myöhäissyksyä jouluun asti. tammikuuta 2016 Päivi Hotokka Kuhmoisista lähteminen oli vaikea ratkaisu, sanoo seurakunnan nuorisotyönohjaaja Markus Rantanen. Bongaa talvilintuja ruokintapaikoilta Pihabongaus ei ole kilpailu, eikä siihen osallistuvan tarvitse olla lintuharrastaja. Loppiaispyrystä alkanut varsinainen talvi jatkuu hänen mukaansa lumisena aina huhtikuun puoleenväliin asti. Se on järjestetty tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006 lähtien. Näin tapahtui viime syksynä, joten Lehdon mukaan keväästä voidaan odottaa kaunista. Lapsillekin tämä on ollut ainoa koti, jonka he tietävät, Rantanen miettii muuttolaatikoiden keskellä Kirjorannan talossa, josta aukeaa upea näkymä AlaKarkjärvelle. Päijänteen lahdilla uskaltaa jo ulkoilla, mutta virtauspaikkoja, kuten Papinsaaren sillan alusta, on varottava.. Matin päivän tienoilla 24. Muuttopäätöksen hän teki perheensä parasta ajatellen, koska Kuhmoisten seurakunnan taloustilanteen vuoksi työ uhkasi muuttua osa-aikaiseksi. Kun talvi vihdoin tuli kunnolla, se jäädytti järvet nopeasti. Mikko Lehto ennustaa lunta huhtikuulle asti – Saa nähdä, pitääkö se paikkansa. Nuorille hän haluaa jakaa yhden elämänohjeen: – Ole uskollinen siinä, mitä teet. Toisaalta myös Lappeenrannassa hänen tehtäviinsä kuuluu seurakunnan leiri-, retkija kerhotoiminnan kehittäminen. Tehinselkäkin sai jääkannen ennusteita aikaisemmin, loppiaisena keskiviikon ja torstain välisenä yönä. – Seuraajaani kehotan ainakin järjestämään paintballtai Megazone-reissun keväällä. astetta pakkasta, niin olisi ollut valkoinen joulu. Kaikille luonnosta kiinnostuneille tarkoitetussa tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla ja havainnot ilmoitetaan BirdLifelle. Kuusi ja puoli vuotta kestäneen Kuhmoisten-jakson hauskimpiin kokemuksiin kuuluu muun muassa syksyllä järjestetty nuorten selviytymisleiri. helmikuuta satanee lunta. Kaikkiaan havaittiin yli 100 lintulajia ja noin 800 000 lintuyksilöä. – Kaksi viikkoa sataa vettä ja räntää vapunpäivään asti. Huhtikuun alussa saadaan poutasäätä pari viikkoa, ja vasta sen jälkeen kevät alkaa tehdä tuloaan kunnolla. Yhden poutaisen viikon jälkeen tulee lumisateinen pääsiäisen tienoo. Rantanen jää kaipaamaan leirielämää Kuhmoisissa, samoin partioryhmien ohjaaminen on ollut mukavaa. – Olen halunnut antaa kaikkeni, ja toivon että sillä on ollut vaikutusta. – Monia asioita täältä tulee ikävä. Markus Rantanen kiittää kuhmoislaisia kaikista yhdessä vietetyistä vuosista. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 20. – Etenkin tätä näköalaa tulee ikävä, Kuhmoisten seurakunnan väistyvä nuorisotyönohjaaja Markus Rantanen sanoo Kirjorannan talolla. Päivi Hotokka Vielä ei ilmaston lämpeneminen näy Suomen säässä tänä talvena, ennustaa kuhmoislainen säätietäjä Mikko Lehto. Tänä vuonna marjalinnut ovat kateissa, ja ruokintapaikoilla jännitetään, miten viime kesän huonosti menneet pesinnät ja vuodenvaihteessa alkanut kova pakkasjakso näkyvät lintujen määrissä. Toivottavasti täällä tapaamiani nuoria tulisi vastaan joskus tulevaisuudessa. Vanukasta puussa ja muita tehtäviä Markus Rantanen iloitsee kuitenkin siitä, että seurakunnan nuorisotyö ei jää Kuhmoisissa tyhjän päälle. Siksi nyt on hyvä mieli, mutta toisaalta tuntuu, että olisin voinut myös jatkaa. – Ei olisi tarvittu kuin 1–2 Anna Karhila BirdLife Suomi järjestää tammikuun viimeisenä viikonloppuna perinteisen Pihabongaus-tapahtuman. Leiriin kuului ensiapurasteja, hätämerkin opettelua, nuotioiden sytyttämistä ja hullumpiakin tehtäviä. – Hiljaista ei ole ollut missään vaiheessa, ja kerhoryhmät ovat olleet täysiä. Bongauksessa riittää, että tunnistaa pihalla tai lintulaudalla tunnin aikana liikkuvat lintulajit ja laskee samaan aikaan näkyvissä olevien yksilöiden määrän. Rantanen ehtii jopa perehdyttää uutta työntekijää Kuhmoisissa. Uusi, osa-aikainen työntekijä aloittaa helmikuun alussa. Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. – Koen, että siinä minulla on paljon annettavaa. Uusi ohjaaja tulee Jämsän seurakunnasta, ja hän työskentelee puolet työajastaan Kuhmoisissa, puolet Jämsässä. Tammikuun viimeisellä viikolla sen sijaan sataa jälleen lunta. Rantanen on halunnut työssään nimenomaan järjestää nuorille paljon toimintaa, ja siihen ovat kuuluneet muun muassa lukuisat retket
Marko Röhr on harrastanut sukellusta vuosikymmeniä ja käynyt kuvaamassa vedenalaisia kohteita ympäri maailmaa. Luonnonvalossa kuvattu vedenalainen värimaailma on tunnelmaltaan lähes akvaariomaisen eksoottinen. Onnelin ja Annelin talvi 6. Eija Puikkonen vahvistaa, että koulukeskuksen yläpihalla ruokalan edustalla kasvava kuusi on juuri näitä kuusia. Vesi voi olla pisaroita tai puuteria ja jäisenä jymistä jyhkeästi. Päivi Hotokka Tutut lajityypit olivat katsojien suosikkeja Kuhmolassa viime vuonna esitetyistä elokuvista: kotimaiset ja lastenelokuvat. Tähän mennessä tiedetään Kuhmolan elokuvatarjonta helmikuun alkuun asti. Yläoksat tavoittelivat kilvan kohti taivasta ja niin voimallisesti, että kuusesta tuli kolmelatvainen, pitkäoksainen, todella mahtava pihapuu, Jokela kertoo. Napapiirin sankarit 2 5. Järven tarinassa nähdään veden elävien lisäksi muun muassa karhu ja hirvien uintiretki, touhukas majava, norppa ja kuutin ensimmäinen kevät. Suuri pähkinäryöstö 8. Vuodenkierron aikana seurataan lintuja, vieraillaan ”Rapuhotellissa” ja rupikonnien painiottelussa – ja osaako vesikirppu todellakin aamuvoimistella musiikin tahdissa. Kirkonmäellä kotikuusi kasvaa Karjala-patsaan ja tapulin vieressä.. Kuva Teemu Liakka hiljaa, liplattaa, pauhata tai loiskia, ja talvella narista pakkaslumena askelten alla. Nykyisin haltijoita nimitetään maapallon magneettikentiksi. Osa filmeistä liikkuu netissä Sekä Finnkinon että Kuhmolan suosituimpien listalle nousivat Luokkakokous, Risto Räppääjä, Napapiirin sankarit 2 sekä Onnelin ja Annelin talvi. Luokkakokous 3. Rakkaus suomalaisen järven ja luonnon lumovoimaan on siitä huolimatta ohjaajalle ainutkertainen, mikä välittyy Järven tarinassa houkutellen myös katsojaa tutustumaan Suomen ihmeelliseen luontoon. Eila, Rampe ja likka 9. – Se tuli yllätyksenä, etteivät kaikki elokuvat siirtyneetkään netin kautta kulkeviksi, sanoo nuoriso-ohjaaja Satu Alenius Kuhmoisten kunnasta. Risto Räppääjä ja Sevillan saituri 4. Hän tutustui tienooseen vuonna 1968, jolloin hänen isänsä aloitti työt yhteiskoulun talonmiesvahtimestarina. Kätilö 2. Big Hero 6 7. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 20. Koko maan kattavat katsojatilastot viime vuodelta eivät ole vielä valmistuneet, mutta Finnkinon teattereissa katsotuin elokuva oli uusin James Bond 007 Spectre, jota ei yrityksistä huolimatta saatu esitettäväksi Kuhmoisiin. 1. Myös Kereskoskella Ruhkalammin rannalla ovat jäljellä Väinö ja Elsa Lahnajärven istuttama kuusi sekä sen kuparilaatta. Kunnan tärkeistä paikoista kotikuusi istutettiin toki myös kirkonmäelle. Ilman järviä emme voisi kulkea kuun siltaa. Kerronta saa hienosti tukea Panu Aaltion vahvasta musiikista: vesi voi olla Järven tarina seuraa eläinten puuhia eri vuodenaikoina. Ohjaus: Marko Röhr ja Kim Saarniluoto Käsikirjoitus: Antti Tuuri ja Marko Röhr Mitä kätkevätkään sisimpäänsä järviemme rannat, syvänteet ja pohjien piilot. Kokonaisuudessaan elokuva on mielenkiintoinen tietopaketti sekä kokeneille luonnon tuntijoille että kaikenikäisille katsojille, myös nuorimmille. Vesistöissä ja niiden ympärillä elävät eläimet, hyönteiset ja kasvit selittyvät tehtäviensä kautta, sanansaattajina, ennusmerkkeinä ja symboleina. – Kuusi innostuikin kasvamaan. Päivi Hotokka Kuhmoisten Sanomien lukijat ovat jälleen kiitettävästi virkistäneet muistiaan vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi istutetuista kotikuusista. – Ilmeisesti osa elokuvien levitysfirmoista käyttää toista laitetta kuin me, ja siksi nämä elokuvat kulkevat edelleen matkahuollon kautta. Nuori mies kuitenkin antoi puulle tuhdin lannoituksen. Nuorukainen, talon tuleva isäntä, poti samaa ongelmaa kuin naapurissa asuva tuleva anoppinsakin, joka päätyi vaihtamaan kyltin toisen kuusen juurelle. Luontodokumentti Järven tarina kertoo sen kiinnostavasti suomalaisen mytologian ja Kalevalasta tuttujen henkien ja hengettärien kautta: Ahtolan valtiaat, veden emäntä Vellamo ja puolisonsa Ahti tyttärineen saavat maalla ja ilmassa asustavien kollegojensa kanssa aikaan muun muassa kaiken sen, mitä me kutsumme luonnon Järven tarinassa avautuvat kaikki kauniit vedet ilmiöiksi ja vuodenajoiksi. Jo sovittujen filmien lisäksi Satu Alenius lupailee keväälle melko varmasti ainakin uutta Risto Räppääjää sekä kotimaista Tiina Lymin ohjaamaa toiminallista road movie -elokuvaa Äkkilähtöä. Netin välityksellä siirtyviin elokuvien mukana saadaan esitettäväksi myös tulevien uutuuksien trailereita. – Kuusta voi ihailla Papinsaaren tien päästä ulkorakennuksen päädystä tai rannan puolelta, laattakin löytyy kuusen juurelta. Kätilö ei päässyt Finnkinon teattereissa kymmenen kärkeen. tammikuuta 2016 KUUKAUDEN KINO Kunta tiedottaa Liikuntatoimen ryhmät jatkuvat Kuhmolassa TUOLIJUMPPA alkaa perjantaina 29.1.2016 klo 11.00 – 11.30 LIHAKSILLE VOIMAA-ryhmä maanantaina 1.2.2016 klo 9.00 – 10.00 Molemmat ryhmät ovat ilmaisia ja sopivat kaiken tasoisille liikkujille! Mariella Rauhala Järven tarina -SKuhmola Toritie 57 Su 24.1. Late Lammas -elokuva KATSOTUIMMAT 2015 Elokuvat on jo noin kolmen vuoden ajan näytetty Kuhmoisissa digitaalisella laitteistolla. Se sijaitsee Karjala-patsaan vieressä. Eniten katsojia keräsi Antti J. Paula Jokela on kuullut uuden tarinan Kärpänkylällä, osoitteessa Kärpäntie 177 sijaitsevasta kotikuusesta. Vesi on elementtinä visuaalisuuden lisäksi dramaattinen, ja Järven tarina tekee asialle kunniaa moniaistisesti. Silti voimme leikkiä ajatuksella tuiskutalven tuoneesta Viimattaresta, tai järviemme yllä kesäiltoina taivaalle, maalle ja metsiin usvana tanssivista Vellamon neidoista. Viihdyttävän tarinan rinnalla kulkevat dokumentissa myös todellisuus ja faktatieto. Siihen aikaan ei nurmikentillä muutenkaan saanut oleilla. Jokisen ohjaama ja Krista Kososen tähdittämä Kätilö. – Muistan hyvin pienen istutetun kuusen, jonka juurella oli kuparinen laatta. Lomasankarit 10. Maamme eturivin luontokuvaajat ovat työskennelleet vedenpinnan alla, maalla ja ilmassa lähes kolme vuotta, mistä tuloksena järviemme toivottavasti loputon tarina esitetään elokuvassa sanoinkuvaamattoman kauniisti. Kuusta suojeltiin tarkasti, ettei se vain tullut tallatuksi. Kuitenkin vasta viime vuonna elokuvien siirto levitysyhtiöiltä Kuhmoisiin alkoi toimia osin netin välityksellä. Majava. Myös toiseksi katsotuin elokuva, Luokkakokous, oli aikuisille suunnattu kotimainen tarina, tosin Kätilöstä poiketen komedia. Kymmenen katsotuimman elokuvan listalle nousi kuusi selvästi lapsille tai koko perKätilö oli Kuhmoisten katsotuin elokuva viime vuonna heelle suunnattua elokuvaa, joista suosituin oli Risto Räppääjä ja Sevillan saituri. Marja Inkinen puolestaan oli istuttamassa kuusta Papinsaareen osoitteeseen Kotikuusia paljastuu yhä lisää Papinsaarentie 176, Niilonpirtin maalle Lintsalmen rantaan
2.2. 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia p. Ilm. Luennoimassa aiheesta Marja Kuuteri-Kallio Pirkanmaan martoista. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. 101 m2 Toritie 52 (Tilojen muuttaminen on mahdollista) p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. To r s t a i t u p a K u h m o l a s s a 21.1. Jutustellaan ja juodaan kahvit sekä paikalla Eurosunterveystyynyjen esittelijä. 040 3182 020 LIIKETILA n. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 67 e 12 kk / määräaik. alv 24%) Etusivulla 1,79 e /pmm Tekstissä 1,59 e /pmm Takasivulla 1,66 e /pmm Seurapalsta 2,28 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Hintoihin sisältyy alv 24%. klo 10-13. Eilalle p. Vuokolle 050 3789 413 OSTETAAN METSÄÄ JA MAATA KUHMOISISTA. 040 547 1511 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 331 1582 HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. erikoiskuljetukset/kotim. Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus p. 045 137 2276 mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen p. 0400 798143 p. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. (sis. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. Paluu lähtee uimahallilta klo 14.30 Kuhmoisiin. 7€, sisältää vesijumpan. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Ad-autokorjaamo Valtuutettu Citroen ja Peugeot huolto Pietiläntie 8, Jämsä 014 716 119 / 0400 551 162 HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Irma Kallio p. 0400 852 532 __________________________ KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! 3 riviä / 6 kk vain 115 € ja 10 € / lisärivi (alv 0%) Tervetuloa ke 3.2. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. ja Eurooppa OPASOL OY p. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. klo 17.30 Martta-iltaan paloasemalle (huom! päivä vaihtunut). Aiheena Isoäidin siivousniksit. tammikuuta 2016 SEURAT ELOKUVAT TORIMYYJÄT TOIMITUS Toimittaja Anna Karhila 040 358 1888 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. 050 461 7575 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Kirjoita omalla nimelläsi, nimmerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. Elämyksen tarjoaa sivistyslautakunta, esitys alkaa klo 11.30, kesto 1h15min. Peltonen p. 044 540 7182. 0400 870 386 VUOKRATTAVANA HALUTAAN OSTAA H y v ä ä v u o d e n jatkoa Reumayhdistyksen väki! Kokoontuminen Kuhmolassa 25.1. 0400 121 997 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. Suunnitellaan tulevaa toimintaa ja muistellaan mennyttä vuotta. tapahtumat OPASOL OY p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Hintoihin sisältyy alv 24%. Kahviraha 2€. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Kirjanpitopalvelut MV p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 040 72 666 28 ________________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 0400 980 292 ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Tilaushinnat 2016 (kotimaa) (sis. 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, Kysy lisää! 040 185 2727 METSÄPALVELUT MSU-Metsäpalvelu ky Pihapuiden kaadot, raivaus, istutus ja hakkuu Mikko Sulanto p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi __________________________ Paikallislehti tavoittaa, luithan tämänkin... 0400 425 708 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. 0400 353 886 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki p. Marko Röhr on tuottanut ja ohjannut elokuvan Järven Tarina, joka kertoo järviemme salaisuuksista ja myyteistä. Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860 tuija.kaki-lahtinen@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2734 (LT-2014) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi palaute@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee p. 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. tilaus 73 e Ilmoitushinnat 1.1.2016 alk. 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy p. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. Ensiesitys oli 15.1. Ark. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. Petri Liehu p. 040 129 2386 mikko.sulanto@msu-metsapalvelu.fi PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Hinta 13€ ja yli 75-v. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. Torstaitupa kiittää ja toivottaa kaikki tervetulleiksi! JOHAN ON MARKKINAT Kutsu PILKKIporukka koolle lehtiilmoituksella! Päiväretki Jämsänkosken U I M A H A L L I I N t o 28.1.2016. Tapaamisiin! Marttailta Sarin kahvilassa 28.1.2016 klo 17. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. klo 13.00. T-paidatkin tulleet. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 24 t. Lähtö Linjaautoasemalta klo 11.30, ajetaan Toritien kautta. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet p. Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 paivi.hotokka@ kuhmoistensanomat.fi LIIKEHAKEMISTO ________________________________________________________________________________________________________________________________________ Lindroosin Sora Oy p. 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi _________________________ Rakennushuolto P. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 20. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Harjunsalmen Martat Poikkea torille ostoksille!. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Ilmoittaudu viim. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj
Kuhmoisten kunta on muistanut vastasyntyneitä kuntalaisia vuodesta 1992 alkaen tuotelahjalla tai rahasummalla. – Sen varmistaminen, että kasveille riittää lämpöä, valoa ja hiilidioksidia, sekä kasvuston jatkuva hoito, jotta saadaan satoa. Jos haluaa tietää, mitä työ kasvihuoneessa on, meille saa tulla kokeilemaan! Mikä tapaus on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Ensimmäisenä katsotaan tietokoneelta, onko tullut hälytyksiä ja sen jälkeen tehdään kasvihuoneessa tarkistuskierros. tammikuuta 2016 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 KYLJYKSET 7,95 € /kg ! 0400 872 461 Päivi Hotokka Irene ja Petri Lehmussaari Harmoisten puutarhalta, mikä on puutarhurin tärkein työ tammikuussa. Kuhmari yritysvierailulla juuri nyt kuuluu. Uuteen alueeseen kuuluisi yhteensä 3 330 hehtaaria, josta valtaosa on metsää sekä avoimia kankaita ja kalliomaita. – Syksyllä huolestutti, kun sähköt olivat pois 2,5 vuorokautta. – Kasvuston hoito on hallinnassa ja kurkkusatoa tulee. Mitä harhaluuloja ihmisillä on puutarhatyöstä. Ehdotuksen mukaan arvokkaaseen muinaismaisemaan kuuluisi Linnavuoren Keskustele arvokkaista maisema-alueista ympäristössä yhteensä 149 hehtaaria. Pakkasellakin kurkuilla on oltava vähintään +25 astetta lämpöä. kiksi Tampereen keskustassa yritys häviäisi massaan, mutta täällä se nousee edes vähän esiin. Kuhmoisten Sanomat Vuoden 2016 aikana syntyvät uudet kuhmoislaiset saavat viime vuoden tapaan kunnalta tuhannen euron shekin sekä paikalliselta puutarhalta ostetun omenapuun taimen. Mika Lahtinen esittää näytelmän neljä roolia monologina. Todellisuudessa vaatii paljon töitä, ennen kuin yksikään kurkku on kaupassa. Sirkka Kuntonen Wirmailan Rusthollin sukuyhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi vuodelle 2016 on valittu Inkeri Haarla-Kettunen Ylöjärveltä. Sähköt ja elektroniikka toimivat, meillä on hyvät työntekijät ja hyvä työilmapiiri. – Valolla, lämmöllä ja tarkalla kasvuston hoidolla. Koska on perjantai, kaikkien kurkkurivien pitää olla pystyssä kuin sotilaspojat, sillä lauantaina ja sunnuntaina työntekijät ovat vapaalla. Sukuyhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja, kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti, halusi luopua puheenjohtajan tehtävästä johdettuaan sukuyhdistystä viisitoista vuotta. Millaisia töitä on tiedossa vielä tänään. Keski-Suomen alueelta esityksessä on mukana kolme kokonaan uutta maisemakohdetta, joista yksi on Päijälän Linnavuori. helmikuuta saakka. Kasvihuonepuutarhuri on aina hälytysvalmiudessa Hälytysvalmiudessa olemme 24 tuntia vuorokaudessa. Ehdotus on tehty ympäristöministeriön vuosina 2010–2015 toteuttaman valtakunnallisen päivitysinventoinnin perusteella. Vastoinkäymisiä kuitenkin tulee aina, ja ne on luotu ratkaistaviksi. Arvajanreittiä Jämsän ja Kuhmoisten rajalla myötäilevästä kulttuurimaisemaalueesta on jo aiemmin kuulunut valtakunnallisesti arvokkaisiin maisemakohteisiin Hassin–Kotakosken alue. – Sähkökatko oli varsin ikimuistettava. Jokainen taimi on yksilö, ja sitä pitää käsitellä siten. Virmailan Uutisten päätoimittajaksi valittiin Mari Salonen Helsingistä. Maisema-alue-ehdotuksista kerrotaan ja keskustellaan lisäksi kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa Jämsässä 28. • Puutarha perustettu vuonna 2009. – Viideltä, ja päivä päättyy kello 22.30. Työntekijöitä on myös ollut monenlaisia, laajalla skaalalla. Puheenjohtaja Inkeri Haarla-Kettunen on kesäkuhmoislainen. Jos ei yritetä, kunta kuolee käsiin. Kurkkuja kuoli, ja se tuntuu vieläkin. Miten kurkut saadaan kukoistamaan -25 asteen pakkasessa. Anna Karhila Miesten kotaillassa nähdään tällä viikolla teatteriesitys. Tammikuussa kasvatetaan vain kurkkua. Linnavuorelta on myös tehty valtakunnallisesti huomattavia esinelöytöjä, jotka osoittavat vuoren olevan osa hämäläisten rautakautista linnavuoriketjua. Kesällä asiakkaita ovat myös mökkiläiset ja paikkakuntalaiset. Mikä huolestuttaa. Hän on kesäkuhmoislainen, joka edustaa sukuneuvostossa jämsäläistä Kottila-Haarla -sukuhaaraa. Haarla-Kettunen on ollut sukuneuvoston jäsen vuodesta 2003 sekä varaWirmailan yhdistykselle uusi puheenjohtaja puheenjohtaja ja Virmailan Uutisten päätoimittaja vuodesta 2012. – Pientä kuntaa on pidettävä pystyssä. Tammikuun vieraana oleva jyväskyläläisen Torstaiteatterin ohjaaja ja näyttelijä Mika Lahtinen esittää illassa näytelmänsä Tuhlaajapojan veli. Kuhmoisissa naapuriapua saa nopeasti, jos tarvitsee. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin kunnallisneuvos Riitta Jakara Orivedeltä Anttulan Pälsilä, Paateri -sukuhaarasta. Vierailemme yrityksissä eri puolilla kuntaa ja kysymme, mitä YRITTÄJÄN ARKI HARMOISTEN PUUTARHA • Tuottaa kurkkua ja tomaattia, kesällä myös muita kasvihuonetuotteita. Sukuyhdistyksen seuraava sukujuhla ja -kokous pidetään 7.8.2016 Sysmässä. Alueen asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset voivat jättää mielipiteensä ehdotuksista ympäristöministeriölle 19. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 20. Anna Karhila Kuhmoisten Linnavuoren muinaismaisemaa sekä Arvajanreitin kulttuurimaisemaa ehdotetaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. • Kasvihuonealaa yhteensä vajaa 3 000 neliömetriä, talvikäytössä 1 300 neliömetriä. Perusteluna esitetään Linnavuoren laelta aukeavat arvokkaat näkymät järvien ja yhtenäisten metsäalojen kirjomaan Päijänteen länsiosan vuorimaastoon. Milloin työt alkoivat tänä aamuna. Kuhmoisissa on parisataa yritystä, joista suuri osa toimii kirkonkylällä, mutta huomattava määrä myös sivukylillä. Juttusarja ilmestyy noin kerran kuussa. • Vakituisia työntekijöitä 4. Kotaillassa näytelmä Vauvoille puu ja tuhat euroa. – He luulevat, että tämä on kevyttä ja helppoa duunia. Hän toimii sosiaalivakuutuslaitoksen asiantuntijatehtävissä. Mistä iloitsette tänään. Tuoreessa esityksessä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ehdotetaan laajennettavaksi koko vesireitin laajuiseksi. • Myös muuta liiketoimintaa: vuokramökkejä, maansiirtoa ja sirkkelisaha. Isä järjestää hänelle juhlat, joista perheen esikoinen kuitenkin suuttuu. – Muun muassa kurkkujen sidontaa ja poimintaa. Lahtisen näytelmässä kaiken menettänyt kuopus palaa maailmalta. EsimerTyö kasvihuoneella on tiimityötä, ja se vaatii työntekijältä huumorintajua, rytmitajua ja ajantajua, Irene ja Petri Lehmussaari sanovat. Miksi Kuhmoisissa kannattaa olla yrittäjä. Kotailta järjestetään perjantaina 22. tammikuuta. Linnavuoren geologiset ja maisemalliset arvot ovat vaikuttavia. Ketkä ovat puutarhan asiakkaita. Päivitysinventoinnin tuloksia esittelevä aineisto on nähtävillä kunnissa sekä ympäristöministeriön ja elykeskuksen verkkosivuilla. – Kurkkuja toimitetaan nyt noin kymmeneen paikkaan: kauppoihin, ravintoloihin ja huoltoasemille. Päivi Hotokka Kuhmoisten Sanomien uusi juttusarja kertoo erilaisten yrittäjien arjesta. Esityksen jälkeen keskustellaan näytelmästä sekä Kansan Raamattuseurasta ja Sana-lehdestä. tammikuuta Kuhmoisten koulukeskuksessa