Ison auton kyydissä meno ei tunnu edes hurjalta, kun kuski osaa asiansa. Sellaisena kuuluisa maasturi kuvataan piirroksissa ja sarjakuvissa. Kun lauantain ohjelma aloitetaan virallisesti puoleltapäivin, järjestäjät laskevat paikalle tulleen yli 40 Jeeppiä. Se on se merkki. Lajiin kuuluu, että naarmuja ja kolhuja tulee. – Autoon voi laittaa rahaa kymmeniä tuhansia, mutta se ei näy, sillä parannukset ovat piilossa alustassa, kertoo FJDC:n puheenjohtaja Jukka Valkama. – Silloin pinta ei ole vielä rikki eivätkä kivet ja kannot ole esillä. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 29 2011 61. Jos tapahtuu öljyvahinko, siivoamme kaiken pois. Keula vain nousee ja laskee, ja pyörät töyssähtävät kivien yli. Valkaman omaan autoon on esimerkiksi vaihdettu maastoajoa varten isommat renkaat ja niiden päälle leveämmät levikkeet, asennettu vinssi ja alustaa korotettu jousilla. Kuhmoisissa Karkjärven koululla kokoontui viikonloppuna kymmeniä Jeeppejä Finnish Jeep Drivers’ Club ry:n eli FJDC:n kesätreffeillä. Jukka Valkama muistelee jännittävimpänä kokemuksenaan ensimmäistä kertaa metsässä ja ensimmäistä ojan ylitystä. vsk Keskiviikkona 20. Pohja raapaisee kiveä, mutta kuskin ilme ei värähdä. Hienoa on, kun pääsee läpi ehjänä, kaatumatta ja rikkomatta autoa. – Emme tuhoa mitään. Valkaman mukaan metsään lähteekin aina vähintään kaksi autoa. Karhu innostui maastoajosta vuonna 2003 käydessään Kuhmalahden Vehkajärvellä Deep Lake Safarilla. heinäkuuta 2011 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka Jeep-automerkin tunnistaa 7-reikäisestä maskista ja pyöreistä lampuista. Kangasalalainen Tero Karhu ohjaa ajokkinsa kohti metrin korkuisia kiviä. Lisäksi nurmelle on pysäköity muunmerkkisiä maastureita. Jeep on aito, kaikki muut ovat plagiaatteja, Finnish Jeep Drivers’ Club ry:n puheenjohtaja Jukka Valkama perustelee merkkiuskollisuuttaan.. Mallien kirjo on suuri. Etupyörät mönkivät vaivattoman tuntuisesti kivien yli, mutta sitten nokan edessä on koivunrunko. Tosin kuskeissakin on muutamia naisia, hän myöntää. Kuhmoisissa järjestetyssä Jeeppien ja muiden maastureiden kokoontumisajossa viimeiset yleisönäytökset ajettiin Jeeppien sijaan muiden merkkien maastureilla. – Autoilla mennään aika mahdottomistakin paikoista. – Nyt minulla on yhteensä neljä tämän tyylistä autoa. – Jeeppi. Siksi autoissa on vinssit, joiden avulla juuttunut ajoneuvo nostetaan ylös. Riviin ajetuista autoista osa näyttää maallikon silmiin tila-autoilta, osa katumaastureilta, osa järeiltä maastoautoilta. Iltapäivällä tositoimissa ovat Jeeppien sijaan muut merkit. Maastoajo eli offroad on taitolaji, jossa ajosilmä kehittyy näkemään, mistä pääsee yli. FJDC:llä on Espoossa käytössään 100 hehtaarin alue, jolla on 15 kilometriä maastoreittejä. Maasturimiehet eivät ole turhan tarkkoja autoistaan. Liki 300 jäsenen kerho täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Jumiutuneet autot ylös vinssillä Kuhmoisten tapaamisessa yleisölle esitettiin offroadnäytöksiä Karkjärven koulun takana sijaitsevalla suolla. – Ketään ei jätetä, eikä kukaan ajattele sitä, meneekö oma auto rikki, jos toista pitää auttaa. Hän laittaa tottuneesti nelivedon päälle, tasauspyörästön lukkoon ja alkaa ylittää estettä. Jukka Valkaman mielestä kaikkein mukavinta on kuitenkin ajaa maastossa, jossa ei ole ennen ajettu. Harrastajille ajaminen on vain osa viehätystä, toinen puoli on autojen rakentelua Maasturikuski ei naarmuja sure ja huoltoa. Muuten kuskit ajavat pääosin metsäteillä ja hakkuuaukeilla. Suomessa maastoliikennelaki säätelee tarkkaan, missä maastureilla saa ajaa. – Pojat tykkäävät rypeä mettässä. Kotona hänellä on toinen Jeeppi katuajoa varten. On tavallista, että maastoajolla joku autoista jää jumiin. Avokattoinen sopisi kesäiseen kaupunkiin tai rantabulevardille. Ajomaastot tarkasti säädeltyjä Jeeppikerhon kokoontumisajot ovat koko perheen tapahtumia, mutta Jukka Valkaman mukaan maastoeli offroad-ajo on lähinnä miesten hommaa. Lukko pois, jotta etupyörät kääntyvät paremmin, ja vähän pakkia. Uusi Jeeppi voi maksaa 70 000 euroa, mutta niin vain silläkin lähdetään metsään. Jeeppejä on valmistettu myös neliönmallisilla lampuilla, mutta uskolliset merkkiharrastajat eivät innostuneet muutoksesta
heinäkuuta asti. Jokirapuja saalistetaan luultavasti yhtä paljon kuin viime vuonna. – Venepoliisi on mukana valvomassa ravustuksen alkua Päijänteellä. Kunnan soppatapahtumassa on vain yksi huono puoli. Päivi Hotokka Loppukesän ravustuskausi käynnistyy huomenna torstaina kello 12. Nämä länsimaiset arvot ovat luonteenomaisia koko veteraanisukupolvelle, osin myös sotien jälkeen syntyneille. Terveisiä Euroopan parlamentille! Isäni opiskeli Evon metsäopistossa 1917–1918. Emil Lättilä toimi Kuhmoisten Sanomien päätoimittajana vuosina 1956–1970. Parhaiten kunnioitamme veteraaniemme uhrauksia ja hyvinvointiyhteiskuntamme perustan luonutta jälleenrakennustyötä siirtämällä veteraaniarvot seuraaville sukupolville. Jos arvot ja moraali ovat kohdallaan, hyvinvointiyhteiskuntamme kehitys jatkuu ulkoisista vaikeuksista huolimatta. Tautitutkimukset on tehtävä huolellisesti, jotta vältetään rapuruton leviämistä oireettomien istukkaiden mukana.. Ruolahdella nuoret aikuiset kokosivat voimansa ja järjestävät omannäköisensä juhlat. Lämpimät säät ovat lämmittäneet vedet aikaisin, joten Kalatalouden Keskusliiton mukaan rapusaaliista odotetaan hyvää. Joissakin kunnissa järjestetään kesäasukkaille oma, nimetty tapahtuma. Tärkeintä on, että uudetkin tulokkaat tuntevat olonsa kotoisaksi ja löytävät itselleen mieluista puuhaa, ehkäpä myös juttukaverin, jonka kanssa vertailla eri näkökulmia paikkakuntaan. Emil Lättilä pääsee ääneen Näyttelyn yhteydessä on lukijoita varten palautelaatikko, jonne voi jättää palautetta Kuhmoisten Sanomista sekä kehittämistoiveita. Puuhan kuluu suureen ympäri maailmaa levinneeseen jalokuusten perheeseen, josta Suomessa parhaiten menestyy juuri pihtakuusi (Abies sibirica). Heinäkuun 19. Euroopan jalokuusesta muuten valmistetaan Strasbourgin pihkaa (tärpättiä). Kuhmoisten elävää voimaa kului 24 kaatuneina ja 43 haavoittuneina. Tänä vuonna odotetaan markkinoille erityisen paljon täplärapuja. Riistaja kalatalouden tutkimuskeskuksen mukaan vesiin jäi viime vuonna paljon 8–10 senttimetrin mittaisia täplärapuja. Asuvathan jotkut vakituisiksi kutsututkin osan aikaa vuodesta muualla. heinäkuuta 2011 2 KOLUMNI Jussi Seppälä PÄÄKIRJOITUS 20.7.2011 Päivi Hotokka Suomen kesän ihanaa rauhaa ja hiljaisuutta ei taida kokea enää kuin virallisissa matkailuesitteissä, joilla Suomea markkinoidaan ulkomaalaisille turisteille. ja 20. Veteraanisukupolven arvoja olivat velvollisuudentunto, isänmaallisuus, oikeudenmukaisuus, kunnia ja yhteisöllisyys – kaveria ei jätetä. Kalastaja Jorma Kääpä muistuttaa, että rapumertoja ei saa laskea järveen ennen kuin kello on 12. Kääpän mukaan ravustuslupien myynti on vuosi vuodelta lisääntynyt Kuhmoisissa. Miksi meidän tarvitsisi tehdä tarkkoja erotteluja. Kesällä suomalaisten sanotaan heräävän eloon, vaikka oikeasti Suomi herää elämöimään. Oman maan kansalaisille tyrkytetään lomamaata, jossa aina tapahtuu kylässä kuin kylässä ja mahdollisimman äänekkäin menoin. Muuta ei tarvittu kuin padallinen soppaa ja hanurimusiikkia, ja yli 200 ihmistä tuli iloiseksi. päivänä kuhmalaisten miesten joukko-osasto, JR 44, hyökkäsi Salmissa. Arvosidonnaista, henkistä ja kiireetöntä kesää kaikille! Kuhmoisten kunta ja yrittäjät tekivät hyvän työn viikko sitten järjestäessään kaikille avoimen illanvieton. Päivi Hotokka Kuhmoisten Sanomien juhlanäyttely pääkirjaston galleriassa on täydentynyt päätoimittaja Emil Lättilän radiohaastattelulla. On hyvä ajatus muistuttaa silloin ihmisiä, että paikkakunta toimii ja että pohjimmiltaan Tervetuloa porukkaan kunta on olemassa asukkaiden palvelemista varten. Kysytään, missä ovat tänään vastuu, keskinäinen luottamus ja yhteisymmärrys, missä yhteinen tahto pitää huoli Suomesta ja yhteisestä Euroopasta. Kylällä kasvaneiden koulutovereiden joukkoon mahtuu mainosti saman kulmakunnan kesäasukkaita. Ei ole tarkkoja lokeroita, joihin kuhmoislaiset voisi jakaa. Haastatteluäänite kestää noin kymmenen minuuttia. Hän toi koululta siemeniä ja taimia muiden puulajien ohella kuhmalaisiin pihoihin, muun muassa kotipihaansa Pihlajalahden Rantamäkeen. Näyttelyssä on esillä lehteen otettuja valokuvia enimmäkseen 1980ja 1990-luvuilta sekä kaikki Kuhmoisten Sanomien 60 vuosikertaa. Te vanhemmat! Te opettajat! Jokunen viikko sitten lehden toimitus tiedusteli pihtakuusen esiintymisestä pitäjämme talojen pihoilla. Jalokuuset ovat kovin pihkaisia, mikä rajoittaa niiden käyttöä paperiteollisuudessa. Onnistuneesta iltahetkestä halutaan tietenkin jatkuva perinne, ja kun sana alkaa kiertää, tilaisuutta odotetaan vesi kielellä. Osa vapaa-ajanasukkaista viipyy kunnassa suurimman osan vuodesta. Vastuuta otettiin ja annettiin. Satunnaiset piipahtajat otettiin vastaan yhtä lämpimästi kuin vuosikymmeniä paikkakunnalla majailleet. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa on selvinnyt, että jokirapu voi kantaa rapuruttoa oireettomana. Hyvistä odotuksista huolimatta viime vuoden poikkeuksellinen sää ja rapuruton aiheuttamat tuhot voivat aiheuttaa yllätyksiä. Syynä on kasvanut täplärapukanta Päijänteessä Kuhmoisten edustalla. Hyvien rapupaikkojen varaaminen edellisenä iltana ei ole lain mukaan sallittua. Niiden pitäisi olla tänä vuonna sopivan kokoisia ravustettavaksi, mutta rapujen suuri määrä on saattanut hidastaa niiden kasvua. Tässä tapahtumassa, niin kuin ei muissakaan Kuhmoisten kesäriennoissa, ei kysytty, oletko oma vai vieras. Kaukoijärvellä kärsitty neljän ja muilla rintamilla viiden kaatuneen tappiot. Suuren suosion saanut juhlanäyttely jatkuu 30. Seuraavalla kerralla ei enää reilu 200 annosta riitä, vaan keittoa tarvitaan ainakin tuplamäärä. Idän suuntaa torjuttiin 70 vuotta sitten. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Emil Peltola ilmaisikin huolestumisensa kirjeitse divisioonan johdolle kuhmalaisen työvoiman ylenmääräisestä kulumisesta tässä sodassa. Lättilä toimi Kuhmoisten Sanomien päätoimittajana vuosina 1956–1970. Suomea ei kesällä pidä vallassaan iso jytky vaan iso jytke! Eräs toimittaja oli sitä mieltä, että suomalaiset pitäisi häätää maasta pois, jotta tänne houkutellut ulkomaalaiset kokisivat virallisen Suomen ylistämän hiljaisuuden. Monet ovat entisiä kuhmoislaisia ja heillä on siksi kiinteät siteet vakituisiin asukkaisiin. Häntä haastatteli vuonna 1966 Yleisradioon Mauno Muurinen. Sekin tapahtui jytkeellä paitsi kotirintamalla, jossa surtiin hiljaa. Keskellä heinäkuuta, kun kylä on vilkkaimmillaan, kunnanvirasto on suljettu. Yhteensä Suomessa on Luvassa hyvä rapusaalis odotettavissa 6–8 miljoonan ravun saalis, josta noin neljännes on jokirapuja. Palautelomakkeet osallistuvat lehden ilmaisten vuosikertojen arvontaan, mikäli lomakkeen täyttäjä jättää yhteystietonsa. Kuhmoisten malli lienee kuitenkin parempi, sillä soppakulhot kokoavat niin kesäkuin talviasukkaatkin saman pöydän ääreen. Euroopan jalokuusi (Abies alba) selviää myös hyvillä kasvupaikoilla Suomen talvesta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 20. Tätä ennen oli 30.6. Tämän vuoksi rapujen istutukset on suunniteltava tarkasti. Lisänsä örvellyksen aikaansaamaan meluntuotantoon tuo kaikenlaisten pienmoottoreiden pörinä metsissä, mökkipihoilla ja vesillä. Tärkeää ei ole se, montako kuukautta vuodessa kukakin oleskelee Kuhmoisissa. Jos mertoja on järvessä liian aikaisin, ne takavarikoidaan. Tälle veteraanien arvopohjalle kaiken puliveivauksen keskellä on yhteiskunnallinen tilaus. En ole muissa Pohjoismaissa kohdannut vastaavaa taipumusta riemun ilmaisemiseen soinnittomaKunnon kännillä kesään na mekastuksena, tahallisena vahingontekona ja sotkemisena – idän suunnassa kyllä. Muillakin kylillä mökkiläisten lapset ovat kesäisin sekoittuneet porukkaan luontevasti. Yksinkertainen idea ja sujuva toteutus antoivat myönteisen viestin: me välitämme sinusta, olet tervetullut meille, meillä viihdytään yhdessä. Tänä vuonna Suomessa on havaittu kolme raputuhoa, joista yksi on varmistunut rapurutoksi. Kirjaston henkilökunta laittaa nauhoitteen soimaan pyydettäessä, jotta se ei häiritse näyttelyn yleisöä. Jatkosodan kestäessä vastaavaa miesvoiman häviötä ei pitäjän taistelevissa yksiköissä koettu – ei edes Nietjärvellä 1944
Hetken rannalla lämmiteltyään Anna-Sofia Koli loiskahtaa muiden nuorten uimareiden kanssa veteen jatkamaan treenejä. Kuntalaisille ja vapaaajan asukkaille tarkoitettu soppatapahtuma järjestettiin kunnan elinkeinotyöryhmän aloitteesta. Soppaa asukkaille ja ohikulkijoille Heti kuudelta, kun höyryävä soppakattila otettiin esiin, ruokailijoiden jono kiemurteli ravintolalta pitkälle majatalon edustalle. Uimareita on yhteensä 52 ja ryhmiä seitsemän, joihin koululaiset on jaettu tason mukaan. Viime kesänäkin uimakoulussa harjoitellut tyttö on tykännyt opetuksesta. – Olen oppinut sukeltamaan kunnolla, ettei sillä tavalla humpsahda veden alle. Jonoon löysivät myös Anne ja Topi Astikainen, jotka olivat rantautuneet Päijänteeltä Kuhmoisiin ensimmäistä kertaa elämässään. Hämmästyksekseen he huomasivat, että tarjoilu oli tällä kertaa ilmaista. Miehen kanssa olemme joskus pysähtyneet moottoripyörillä, Virolainen sanoo. Kun saavuimme, vierasvenelaituri oli täynnä, mutta meille osoitettiin heti paikka toisaalta. Parasta nuoren neidon kesässä onkin omalla rantasaunalla uiminen sekä kukkaseppeleiden teko joko voikukista tai valkoapiloista. Jyväskylässä asuvat Astikaiset veneilevät tänä kesänä ensimmäistä kertaa Päijänteellä, sillä aikaisemmin heidän lomansa on kulunut Saimaalla. Ensimmäisen viikon uimakoululaiset harjoittelivat Uimakoulussa ei kylmää hätkähdetä enemmän tekniikoita, toisella viikolla vuorossa on varsinaiset uimaharjoitukset. Ensivaikutelma oli mainio. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 20. – Yli 200 annosta soppaa meni. Uimaopettajien aamu alkaa yhdeksältä ja viimeiset uimarit pulahtavat veteen iltapäivällä. Ennen Kuhmoista Astikaiset kävivät Kelventeellä ja Padasjoella. Keittoa tarjoiltiin yli 200 annosta Sisarukset Riitta Virolainen ja Leena Ahonen olivat kesälomamatkalla maitse. Uimalassa on polskittu ahkerasti viime ja tällä viikolla. Päivi Hotokka Ravintola Hämeen Tuopin edustalla pyöri viime viikon keskiviikkona iloisesti yllättynyttä väkeä. – Soppa on tosi maukasta. Kuhmoisten satamaan sisarukset poikkesivat katsomaan, saisiko sieltä mitään iltapalaa. – Satamapalvelut ovat erinomaiset. Laituriin saapumisen jälkeen he saivat käsiinsä mainoksen soppatapahtumasta. Lasikuituisella moottoriveneellä vietettävän loman oli tarkoitus tällä erää jatkua vielä noin viikon verran. Paikkakunta oli tuttu muun muassa Hankin leivästä. – Nuorin osallistuja on vajaa kolme ja vanhin taitaa olla 13, kertoo Laakson parina työskentelevä Erno Lampinen. Ihmiset olivat hyvin mielissään tapahtumasta, summasi keittoa jaellut Unto Sarvala. En ollut syönyt koko päivänä, ja toivoinkin saavani keittoa tai salaattia, Riitta Virolainen hymyilee. Perinteinen kolmen päivän sukulaisvierailu oli kääntymässä kohti loppuaan, ja naiset autoilivat Jämsästä takaisin kohti Kirkkonummea ja Vihtiä. Jämsästä kotoisin olevat naiset eivät ennen juuri käyneet Kuhmoisissa, koska se oli poikkeamispaikaksi liiankin lähellä. – Olemme tuuliajolla, Topi Astikainen tiivistää. Topi Astikainen kertoo, että veneilypiireissä Kuhmoisten satamaa kehutaan kovasti, joten huhujen todenmukaisuus piti tulla tarkistamaan. – Leikin varjolla mennään, väliin otetaan vähän hippaakin, eikä vain harjoittelua, Pipsa Laakso juttelee. Kesäloma tuuliajolla Valmiiksi keitetty soppa maistui, sillä yleensä Anne ja Topi Astikainen sekä 12-vuotiaat serkukset Satu Astikainen ja Pinja Pietarila laittavat itse ruokaa veneessä. – Vähän on kylmä, 6-vuotias kuhmoislainen toteaa hampaat kalskahtaen. Osa opettelee alkeita, toiset suorittavat merkkejä ja harjoittelevat erilaisia uintitekniikoita. Tarkkoja reittisuunnitelmia porukka ei tee, vaan liikkuu mielitekojen ja säiden mukaan. – Kuhmoisissa pesimme pyykkiä, ja tytöt ovat varmaankin syöneet jäätelökioskin tyhjäksi. Riitta Virolainen ja Leena Ahonen lähtivät Kirkkonummelta ja Vihdistä, matkustivat Saarijärven sekä Alavuden kautta Jämsään ja päätyivät Kuhmoisten satamaan iltapalalle.. Pipsa Laakson ja Erno Lampisen vetämät uimakoulut ovat innoittaneet paikalle jopa 52 nuorta uimaria. – Olen löytänyt tämän sataman noin 3–4 vuotta sitten. – Ukonilmalla jouduttiin yksi ryhmä perumaan, kertoo uimakoulujen vetäjä Pipsa Laakso. heinäkuuta 2011 Henna Siponen Uimakoulut ovat olleet käynnissä nyt jo toista viikkoa. Kävimme myös kylällä kaupassa. Keli ei ole aina hellinyt polskijoita, mutta veteen on silti menty, säässä kuin säässä. Vaikka venekunta pysähtyy mielellään luonnonsatamissa ja viipyy ankkuroituneena järvenselällä, Kuhmoisten satama osui sopivasti matkan varrelle. Suurimman osan uimakoulu kestää 45 minuuttia, mutta osa loiskii vedessä vain puoli tuntia kerralla. Satunnaiset ohikulkijatkin pääsivät osallisiksi Kuhmoisten kunnan tarjoamasta kalakeitosta. Anna-Sofia Koli lämmittelee hetken rannalla uimakoulun vilskeessä. Tarjoilusta vastasivat kunta ja kuhmoislaiset yrittäjät. Reipas uimarityttö osaa jo uida koiraa, sammakkotyyliin tarvitaan vielä kellukkeet
Sekä puhuja että kuoronjohtaja kuuluvat laajaan Virmailan sukuun. Viime viikon juhla koostui kolmena iltana pidetyistä tilaisuuksista, jotka sisälsivät puheita, musiikkia ja yhteislaulua. Esa Suojala on Israelin Humanitäärisen Avustustyön, IHA ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistys vie Israeliin lähetysapuna muun muassa hyväkuntoisia vanhoja vaatteita ja huonekaluja. heinäkuuta. Ihmisten arkisen hyvyyden lisäksi toisenkinlainen hyvyys ympäröi meitä, emme sitä useinkaan huomaa. – Kaikki, jotka ovat oikeasti tulleet uskoon, ovat samaa mieltä siitä, että Israel on Jumalan luvattu kansa ja maa, Suojala täsmentää. Kyläkirkossa esitetään hengellisiä lauluja ja Touhulassa kevyempiä klassisia ja operettisävelmiä. Keräystavarasta parhaat myydään Suomessa lähetyspuodeissa ja loput toimitetaan Israeliin. Avioliittoon kuulutettu: Jaakko Tapio Hännikäinen ja Eija Päivi Kaarina Nurmilaakso molemmat Kuhmoisten seurakunnasta sekä Matti Valtteri Inkiläinen Kuhmoisten seurakunnasta ja Kaisa Hanna Maria Anttila Euran seurakunnasta. Kirkoissa lauletaan hengellistä musiikkia ja seuraintaloilla keveämpää musiikkia. Israelin valtio antaa avustusta puolen vuoden ajan, mutta sen jälkeen he ovat omillaan. Miesten kotailta Hörhän myllyllä pe 29.7. Juhlapuhuja on Jämsän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Voitto Suosaari. Suojala onkin tyytyväinen siihen, kuinka paljon väkeä saapui telttaan jo ensimmäisenä iltana, sekä paikallisia että kauempaa tulleita. klo 10. Kuin vesilintu lahdella käy alle veden pinnan ja huuhdottuaan sulkansa taas nostaa puhtaan rinnan, niin uudistuu henkemme sanassa kirkkahassa. Tarkoituksena oli testata, tulevatko ihmiset tällaiseen tapahtumaan. Yhteislähtö srk-kodilta klo 18. Onnittelu paikallislehdessä tavoittaa Seppo Unnaslahti Eri suunnilla laajan Virmailan suvun asuinseutuja järjestettävät vuotuiset sukujuhlat sattuvat tänä vuonna eteläiseen Keski-Suomeen. Vuosijuhlassa esiintyy Sauli Salmisen johtama Cantare-kuoro. Hyvyyttä on se, että meillä on puhdas ilma jota hengitämme, vesi jota juomme, maa josta leivän saamme. Konsertti pidetään ensi maanantaina 25. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Ester Emilia Lahtinen Kylämältä 89 v. Vesi kertoo viestiä Jumalan hengen elävästä vedestä. Elokuun 7.päivänä kokoonnutaan Jämsässä, tarkemmin Jämsänkoskella. Asunnottomuus ja taloudelliset ongelmat saavat osan maahanmuuttajista lankeamaan rikollisuuteen huumeongelmiin ja prostituutioon. IHA ry:n toiminnanjohtaja Esa Suojala ja hänen puolisonsa Marja Suojala toivottivat yleisön tervetulleeksi Kuhmoisissa viime viikolla ensimmäistä kertaa järjestettyyn hengelliseen kesäjuhlaan.. Seurailen veden väreilyä, näkymättömän voimasta veden pinta väreilee ja elää. Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kannattavat iankaikkiset käsivarret. IHA on kevään aikana järjestänyt Kuhmoisissa tapaamisia kerran kuukaudessa, ja syksyllä hengellisiä tilaisuuksia, Israel-iltoja tai musiikkitapahtumia on suunniteltu pidettävän kaksi kertaa kuussa. Maanviljelijöille ja eläimille vesi on hyvin tärkeä, sieltä leivän saamme. Johann Tillin äiti on Mattilan tyttäriä Vehkajärven Mattilan kylästä. Kuhmoislaisetkin ovat auttaneet talkootyössä Heinolan myymälässä. Suojalan mukaan vielä yksi puoti on tarkoitus perustaa tänä vuonna. Juhlan ja päiväkahvin jälkeen on suVirmailan suku kokoontuu kuyhdistyksen vuosikokous ja päivän päätteeksi Veijo Naarajärven opastama kiertoajelu. Vedellä on sammuttava vaikutus. Juhlapäivä alkaa messulla Jämsänkosken kirkossa. VIIKON NIMET tänään Marketta, Maarit, Reetta, Reeta to Johanna, Hanna, Jenni, Jenna, Jonna, Hannele, Hanne, Joanna pe Leena, Matleena, Leeni, Lenita la Olga, Oili su Kristiina, Tiina, Kirsti, Krista, Kiia, Tinja ma Jaakko, Jaakob, Jimi, Jaakoppi ti Marketta ke Heidi Kiitollisuus valtaa mielen, kun polku johtaa veden äärelle. Ensimmäinen lähetyspuoti avattiin Heinolaan joulukuussa ja toinen Tornioon heinäkuun alussa. IHA järjesti telttajuhlan IHA jatkaa hengellisiä tilaisuuksia Kuhmoisissa yhdessä kuhmoislaisten uskovien kanssa. Aamuisilla uintireissuilla uljaat joutsenet seurana. – Miksi Israeliin. Mukaan saatiin säestäjäksi Matti Heroja. Janojuomana janon sammuttaja, tulipalossa sammutusvesi tekee tehokkaasti tehtävänsä. klo 13. Kesän lämmöstä ja valoisuudesta voimme kerätä Veden äärellä voimia tulevan kylmän, pimeän ja räntäsateen varalle. – Siellä elää 1,6 miljoonaa ihmistä köyhyysrajan alapuolella, lähinnä maahan muuttavia juutalaisia. – Seuraavassa kontissa on lähdössä esimerkiksi sairaalavaatteita potilaille ja henkilökunnalle sekä lakanoita, Esa Suojala kertoo. Kuhmoisten Sanomat Summertime after pray time on basso Johann Tillin ideoima konserttimalli, jossa samassa konsertissa esitetään hengellistä ja kevyempää klassista laulumusiikkia, mutta eri tiloissa. Suojalan äiti oli kotoisin Kuhmoisista. klo 18.30. Nämä ovat Jumalan hyviä lahjoja meille. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 20. IHA ry:n avustustoiminta on alkanut 27 vuotta sitten. Vuosijuhlassa tapahtuvaa sukuhaarojen esittelyä varten toivotaan ennakkoilmoittautumista Kalevi Vuorelalle. Kesäkauden toivoisi olevan kaikille virkistymisen, levon ja Suomen suvesta nauttimisen aikaa. Myös mezzosoprano Katarzyna Haras kiinnostui ajatuksesta. Avustusta ohjataan holokaustin uhreille ja messiaanisten seurakuntien kautta Israeliin kaikille huonoosaisille, pääasiassa maahanmuuttajille. Esa Suojala asuu Heinolassa, ja Kuhmoisiin toimintaa on ollut tuomassa hänen kanssaan Pertti Järvinen. Esiintyessään kuluvana kesänä Saksassa Erlin musiikkijuhlilla 1200 asukkaan kylässä Tilli sai vahvistuksen ajatukselleen kokeilla konseptia Johann Tilli Vehkajärvellä Vehkajärvellä. Suojala kysyy ja vastaa itse saman tien. Konsertoimalla Suomessa yhdessä Johann Tillin kanssa hän voisi samalla tutustua tunnetulle bassolle tärkeisiin taustamaisemiin. Sen lähellä olevassa koulussa on ruokailu, jonka jälkeen on vuosijuhla. klo 19. Jeesus on elävän veden lähde, hänen lähellään ihminen löytää rauhan. Saarnaa rovasti Veikko Ruusuvuori. Päivi Hotokka Esa Suojala kuvailee viime viikolla Kuhmoisissa järjestettyä hengellistä telttajuhlaa kokeilujuhlaksi. Kesäjuhla Päijälän rukoushuoneessa su 31.7. – Täällä on mielestäni mielenkiintoinen yhteys uskovien kanssa, ja he ovat innostuneita asiasta, Suojala sanoo. – Emmeköhän me ensi kesänä järjestä suuremmat juhlat. Lakanoita ja sairaalavaatteita IHA ry toimii koko Suomessa. heinäkuuta 2011 4 Maija Kaiterlahti HARTAUSKIRJOITUS Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa Apostolien päivänä 24.7. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa su 24.7
Nykyään maat on jaettu useisiin osiin. Aluksi sukunimi oli Pasi, mutta Saara Kortelahti selittää, että hänen isänsä aikoihin oli hienoa ottaa sukunimeen -nen loppu. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 20. Pasin vanha talo on purettu Kortelahden mukaan joskus vuosien 1912–1914 aikana. Kantatilan suuruudesta kertoo se, että isovihan jälkeen Pasin pintaPasissa asuu jo 17. – Nykyiseen taloon on varmasti veistetty uudet hirret, Saara Kortelahti arvioi. Sitä ennenkin on saattanut olla, Saara Kortelahti kertoo. Historiaa tullaan säilyttämään Saara Kortelahden perheeseen kuuluivat isä Nikolai Pasinen, äiti Aino Amanda Wirman sekä veljet Veikko ja Esko sekä siskot Helmi, Hilja sekä Elli, joka tosin kuoli jo aivan nuorena. sukupolvea. Vanhan Pasin pirtti on ilmeisesti siirretty, ainakin joiltain osin, Irtovuoreen. Tilan päärakennuksen lisäksi on pihapiirissä ollut kivinavetta, riihi sekä aitta, jossa on säilytetty ruokaa ja vaatteita. – Yhdeksän vuotta sitten muutettiin, Elina Sihto kertoo. – Talo on täynnä elämää, Sihto hymyilee. – Historiaa pitää säilyttää, onhan tämä ihana paikka, hän jatkaa. Maalauksessa kuvattu Pasin talo rakennettiin arviolta 1700-luvulla.. Saara Kortelahden isoisä Kalle Pasi osti aikoinaan Kuttilan, ja Pasi, Kuttila sekä Salmela muodostivat yhdessä yli tuhannen hehtaarin suurtilan, jossa metsää oli paljon, mutta peltoja vain vähän. Esko Pasisen pojan, Kuttilaa isännöivän Antti Pasisen omistama suomenhevonen tienasi urallaan lähes 350 000 euroa. Hän muistaa kuulleensa tarinan, jossa Veikko-veli pienenä lapsena totesi, että iitokalle sääki piitin. Kössi on monelle kuhmoislaiselle tuttu ravisuuruus. Minä en koskaan pärjännyt sille, pikkusisko muistelee isosiskoaan. Veikko tarkoitti Irtovuoren Kallea, joka teki talossa rakennustöitä, ja esimerkiksi vanha pirtti purettiin. Pasilla oli tuolloin myös yksi vakituinen renki, joka teki töitä omien poikien lisäksi. Ylhäällä vasemmalta Nikolai sekä Veikko. Maita lohkottiin torpille, ja Pasin maille rakennettiinkin monta torppaa. Aikoinaan tilat olivat vankasti omavaraisia ja jokainen perheenjäsen osallistui kodin töihin. Pasin talo on ollut aikoinaan todella laaja. Ensimmäinen kirjoissa mainittu Pasin suvun jäsen oli Pietari (esiintyy myös nimellä Pekka) Niilonpoika, joka asui taloa vuosina 1539–1547. Veikko Pasisen kuoleman jälkeen Lasse Pasinen siirtyi talon isännäksi. Hevoset olivat tärkeitä myös metsäja peltotöissä. Pasisen suku tunnetaan muutenkin hevosista. Kotieläimiä on hevosista kissoihin, kanoista lampaisiin, kuten niitä on aina ennenkin ollut. Miehet tekivät metsäja peltotöitä ja naiset huolehtivat muista asioista. sukupolvi ala oli 457 hehtaaria. Nimi K.K. – Vanha-Pasi on tiettävästi ollut olemassa vuodesta 1539, kun kirkonkirjat saatiin Ruotsista. Nykyiset asukkaat ovat hyvin jatkaneet siitä, mitä Pasissa on ennenkin nähty. Sihto sanoo, että talo oli ennen paljon isompi, mutta talosta on purettu osia joskus 1940-luvun tietämillä. Pasi tunnettiin myös hyvistä hevosista, joilla oli hyvä kuljettaa nimismiehiä majatalosta toiseen tarkastamaan paikkoja ja myöntämään lupia. Edessä istuu Hilja, vasemmalta Helmi, Esko ja Saara. Nykyisin Pasin taloa asuttavat Henri Pasinen ja Elina Sihto sekä kolme lasta, Venla ja Kasper Kallio sekä Evert Pasinen. Majatalo ja hyviä hevosia Pasilla on aikoinaan toiminut myös kievari eli majatalo. Elina Sihto ja Evert Pasinen nauttivat kesäauringosta portailla. Vilja-aittaa vastapäätä oli lato, jossa Kortelahden mukaan oli isot nokiset reiät. – Kuttila kuului Päijälään ja Pasi Valkialaan, joten lukusia pidettiin aina kahdet. Perheestä Veikko jäi asumaan Pasin taloa, ja Esko muutti Kuttilaan, jonne hänelle tehtiin uudet rakennukset vanhojen tilalle. – Joku vanha mies tiesi kertoa, että ladon hirret olivat Pasin vanhasta savupirtistä. Pasissa syntynyt ja nuoruutensa elänyt, pian 93vuotias Saara Kortelahti muistaa hyvin menneitä aikoja. Pasin talo on kulkenut suvussa pitkän aikaa. Pasista on lohkottu muun muassa Perämaa, Pahkala, Mutala sekä Kalliomäki. heinäkuuta 2011 Henna Siponen Vanhoja sukutaloja miettiessä ei pidä unohtaa Pasin taloa, joka sijaitsee Kylämäntien alussa. Pasin päärakennus nykyisellään. Piikoja oli kaksi, karjapiika sekä sisäpiika. – Oikeus kievarin pitoon hankittiin huutokaupalla, Saara Kortelahti tietää. Kortelahti kertoo, kuinka sisko jaksoi vaivata leipätaikinankin, josta tuli jopa 90 leipää. – Helmi oli mahdottoman hyvä ja taitava tekemään ruokaa. Henri Pasinen edustaa nyt Pasin taloa isännöivää suvun 17. Sen jälkeen ovatkin jo nykyiset asukkaat astuneet talon ovesta sisään. – Minun mielestäni Pasi olisi ollut parempi. – Haluan säilyttää vanhaa ja kertoa lapsillekin, mitä ennen on ollut. – En tiedä, koska vanha rakennus rakennettiin, ehkä 1700-luvulla. Kuvassa Nikolai Pasisen perhe
Etenkin valmetteja rakastava Tenho Viljanen (Seppo Joensuu) lämmitti nallekarhuilmeillään ja jatkuvalla koneenosien kaipuullaan sydäntä. – Esimerkiksi pienkonelento, jolla voi katsella Ruolahtea taivaalta käsin, Korppila-Kauppinen mainostaa. Ei ole kauheasti soiteltu, kun yhteyttä on pidetty Facebookin ja sähköpostin välityksellä. Yksi pettää, toinen jättää ja kolmas varastaa. Monet värikkäät sinkut saavat housuihinsa vipinää ja rintakarvohinsa lisää kiehkuroita, kun lemmenluritukset alkavat. Iltamissa tanssitaan, paistetaan lettuja, pidetään lapsille 5-ottelu ja myydään arpoja. Poikamiespankkia ei perusteta ilman sählinkiä ja väärinkäsityksiä. Nuori sukupolvi muistelee muun muassa sitä tohinaa, jonka juhlien järjestäminen aiheutti heidän vanhemmilleen, ja omaa osuuttaan esityksissä. Lupaan, ettei Kalholanniemessä ole tylsää tänä kesänä, kun Poikamiespankki avataan. – Välillä näinkin päin. Mutta miten käykään, kun nimimerkit: Sifonkihuivinen soturi, Suvilan tarzan ja Kaatojen kaato pääsevät vauhtiin. Tänä vuonna vanha sukupolvi saa vain istua ja nauttia ohjelmasta. Näytelmästä löytyi yksi huono puoli – siinä luettiin, ainakin yhdessä näytöksessä, Kuhmoisten Sanomien sijaan Vekkaria. Näytelmä on pitkä, mutta se ei tunnu pitkältä. Nyt saa itse päättää ohjelmasta, joukko toteaa.. Ainakaan kymmeneen vuoteen kylällä ei ole järjestetty varsinaista kesäjuhlaa. Kesäteatteri ei ole tänä vuonna aivan perheen pienimmille, tai ainakaan ilman vaikeita kysymyksiä teatterista ei varmastikaan päästä pois. – Lapsena tanhusimme juhlissa. Ryhmä alkoi yhdessä pohtia juhlan ohjelmaa ja päätti rakentaa illan kohokohdaksi näytelmän niiden muistojen perusteella, joita heillä on lapsuutensa ja nuoruutensa kesäjuhlista. Kaikki ei ole aivan sitä miltä näyttää, eikä useinkaan mene juuri niin kuin pitäisi. Tuntuu, että roolijako on onnistunut ohjaaja Urho Kiiskiseltä niin nappiin, ettei paremmin olisi voinut mennä. Eivätkä kyllä Ensio Määtänkään (Martti Pihlanen) komeat varustukset jättäneet ketään kylmäksi. – Vastasin, että on, jos järjestetään. Kesäjuhlien järjestäjät joutuivat siivoamaan pois vuosien pölyt. perinteitä. Nuorilla järjestäjillä puolestaan on ollut hauskaa muistojensa parissa. Lapiotanhun uusi tuleminen Eri puolella Suomea asuvat ihmiset ehtivät pitää vain kolme tapaamista ennen juhlaa, joten ohjelman harjoittelu jäi vähäiseksi. Tämän puutteen huomasi katsoja, ei puusilmäinen toimittaja. Tosin arpajaisten palkinnot poikkeavat tavanomaisista. Lapsiakin nähdään lavalla, mutta koska Ruolahdella ei enää juurikaan asu lapsia, tällä kertaa ohjelmaa esittävät ruolahtelaisten lastenlapset. Korppila-Kauppinen kertoi saman tien ajatuksesta Aikuistuneet nuoret herättivät henkiin Ruolahden kesäjuhlat internetin yhteisöpalvelu Facebookissa ja sai mukaan noin 30 muuta järjestäjää. Myös miehet onnistuivat rooleissaan. Ko r p p i l a K a u p p i n e n myöntää, että Facebookilla on suuri merkitys juhlien syntyyn. heinäkuuta 2011 6 Henna Siponen Poikamiespankki Kuhmoisten Harrastajateatteri Kalholanniemi Haaverannantie 2 Ohjaus Urho Kiiskinen Käsikirjoitus Tuija Pitkänen Kantaesitys 7.7.2011 Rento ja rempseä Poikamiespankki Suvilan kylässä käyvät tunteet kuumina, kun kylälle perustetaan Poikamiespankki . Nyt verestetään muistoja ja katsotaan, vieläkö tanhu sujuu. Uudenlaista juhlaa vietetään nuorisoseurantalolla ensi lauantaina. Uudet järjestäjät eivät hylkää hyväksi havaittuja Ruolahden nuorisoseurantalo on ollut viimeksi käytössä pari vuotta sitten seuran 100vuotisjuhlassa. Lemmetyisen siskokset, Kirsti (Kati Ojala) ja Hilja (Mirja Kolulahti) sekä äiti Lyyli (Hannele Nikkinen) ovat ilmeikkäitä ja ihanan omalaatuisia. – Toivon, että kyläläisten lisäksi mökkiläiset, myös uudet, uskaltaisivat lähteä mukaan. Letkeää sanailua riittää, ja hurskaamman korvatkin voivat punehtua juttujen roisiudesta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 20. Useimmat heistä ovat käyneet Ruolahden koulua, mutta mukana on myös joitakin samanikäisiä kesäasukkaita. – Sen kautta on ollut helppo saada kasaan vanhoja tuttuja. Ruolahden 1980ja 1990-lukujen nuoret tarttuivat vanhaan perinteeseen ja toteuttavat sen omalla tavallaan. Kevättalvella Minna Korppila-Kauppiselta kysyttiin, onko juhlaa tänä vuonna. Löysimme nuorisoseurantalon varastosta samat lapiot ja ämpärit, joita käytettiin lapiotanhussa. Päivi Hotokka Uuden sukupolven kesäjuhla ammentaa ideoita nostalgiasta. Hauskaa on, ja nauramisesta voisi vaikka antaa takuun. Miehen puute on kova, mutta elämä on rankkaa
Sama auto on tänä syksynä aikaisemminkin käynyt pihamaallani aiheuttaen häiriötä kun baarin aukioloaika ei ole ollut. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 20. Nuorisolautakunnalla ei ole varaa ostella jatkuvasti uusia välineitä, joten kun tila taas avataan nuorten käyttöön, saavat pingiksen ja koronan pelaajat tuoda omat mailat ja kepit mukanaan. Outoa sen sijaan on se, että kana-, sienija kalaruoat eivät ole saavuttaneet kovinkaan paljon ystäviä koululaisten parissa. Alma Anttonen Poikkijärvi Kuhmoisten Sanomat 1979 N:o 3 Oikaisu Kuluvat viikot ovat aiheuttaneet päänkivistystä monelle heinämiehelle, sillä ainakaan paalaajien toivekesä ei tämä kesä ole totisesti ollut. Koululaisten suosikkeina ovat erilaiset makkararuoat ja sitten hernekeitto säilyttäneet suosikkiaseman. Paalaus vaatii hyvin onnistuakseen vähintään neljän-viiden päivän poudan. -Helsinkiläinen yrittäjä tarjoutui toiminnan vetämiseen. Kuhmoisten Sanomat 1979 N:o 6 Nuorisotalon avoimien ovien illoista Kuhmoisten Sanomat 1979 N:o 18 Ainakin pojille varmaan mukava uutinen on se, että keskuskoulun uusi pääemäntä Eila R u m m u k a i n e n, 31, ei aio suosia ruokalistalla ainakaan velliruokia. Kun nuoret on päästetty viettämään iltoja ilman valvojaa, on heiltä samalla edellytetty omalta osaltaan vastuuta tilojen kunnossa pysymisestä ja heihin on luotettu tässä suhteessa. Kuhmoisten kunnanvaltuusto teki 30.1. Jos näitä särkyy, ei ainakaan nuorisolautakunnalla ole valittamista. Kuhmoisten vanhan meijerin tiloissa oli tarkoitus aloittaa pienkalan jalostustoimintaa ja mahdollisesti muutakin sopivaa luonnontuotteiden jalostusta (sieniä, marjoja). Koska tällä hetkellä ei ole ketään, joka toimisi valvojana ko. Kuhmoisten Sanomat 1979 N:o 14 Harjunsalmen Autotalo avattiin Kuhmoisten Sanomat 1979 N:o 49. Kuhmoisten Sanomat 1979 N:o 11 Kuhmoisten Luonnontuote Oy:n hanke vedetään takaisin Kuhmoisten Luonnontuote Oy:n toiminnalla ei toistaiseksi ole taloudellisia edellytyksiä. Nyt näyttää taas siltä, että valvojan palkkaaminen näihin iltoihin on välttämätöntä. Maisteri Erkki Harjama Ilmatieteen laitoksesta toteaa Maaseudun Tulevaisuus -lehdelle antamassaan lausunnossa, että tällaisia poutia sattuu isännän elinaikana vain kerran. Kun automiehen esittämä väite on saanut huhuina siivet, niin ilmoitan, että ammattiani koskeviin lupiin ei ole miltään taholta puututtu. Tämän vuoden heinäsato Kuhmoisten Sanomat 1979 N:o 27 Neljän päivän pouta tarpeen on määrältään kohtalainen, mutta laadusta ei voi enää mainita. Se saattaa olla tottumiskysymys, arvelee pääemäntä Eila Rummukainen. V.M. päätöksen osallistumisesta perustettavan yhtiön rahoitukseen merkitsemällä sen osakkeita 30 000 markan edestä. -Koulukkaan aterian hinKuhmoisten Sanomat 1979 N:o 33 Keskuskoulun uusi pääemäntä ei tykkää velliruuista naksi on laskettu kaksi markkaa kolmekymmentä penniä. Ensimmäiset ja hätäisimmät kaatoivat heinät juuri juhannukselta, mutta monen paalaamista aikovan heinät makaavat miltei päivittäisten sateiden liottamina vielä pelloilla. pingismailat ja koronakepit. Hankaluutena on vain se, että työväkeä ei enää tahdo saada, eikä heinäseipäitäkään ole enää joka talossa. Kalavarojen hyväksikäyttöä harkitaan kuitenkin edelleen Kuhmoisissa. Heinän seivästäminen tuntuu olevan edelleenkin paras keino saada sato edes jollakin tavalla korjatuksi. Eihän niistä tietenkään kokonaan vapaaksi päästä, mutta kyllä nykyaikaisen ajattelutavan mukaan ne tulisi jättää mahdollisimman vähiin ja sen sijaan korostaa terveellisiä, monipuolisia, kokojyvätuotteita ja vihanneksia, kertoo Eila Rummukainen. Nuorisotalon avoimien ovien illoissa on särkynyt tai särjetty tilan irtaimistoa. Omasta itsestäni ja terveydestäni riippuu jatkanko työtäni. heinäkuuta 2011 Kun viime viikolla tulin matkoilta kotiin niin välittömästi sen jälkeen ajoi pihaani henkilöauto, jonka ikkuna ruuvattiin auki ja huudeltiin, että poliisi on sulkenut baarisi. Onnellisemmassa asemassa ovat ne malttinsa säilyttäneet, joiden heinät ovat vielä kasvamassa, mutta tällaisenakin heinän laatu heikkenee korsiintuessaan ja vanhetessaan. Kyllä tämä melko minimi on eikä siihen esimerkiksi kovin paljon lihaa saa mahtumaan. Aloite nyt yrittäjillä. Päijänteen pieni kalakoko on esteenä viennille. Hävitysvimman kohteiksi ovat joutuneet mm. Tuotannon vaatima kalaraaka-aine ei ole hyödynnettävissä nykyisellä tekniikalla – käsittelykustannukset nousevat liian korkeiksi. Sen lisäksi huudeltiin muitakin herjauksia. illoissa, on näiden iltojen pitäminen toistaiseksi lopetettu
asti. Särkänniemet ja Puuhamaat pitää tietysti käydä, perhe sanoo. Ansa Mahkosen pyörähtävä heittotyyli toi tälläkin kertaa voiton Pihlajakoski Open -saappaanheitossa. Saappaanheitto alkaa 0-vuotiaana Toisaalla veljekset Erkka ja Sisu Seppälä kokeilevat taitojaan limbossa. Taulu, joka odotti puolivalmiina jotain pientä muutosta Juurikan työhuoneen nurkassa, kunnes se jokin löytyi ja se lisättiin tauluun. Naiset: 1) Ansa Mahkonen 21m; 2) Satu Jokinen 20,50m; 3) Arja Korvenranta 20,20m. Anna Juurikka myhäilee tyytyväisyyttä, sillä hämähäkinseitistä tuli jopa parempi kuin mitä se oli ajatuksissa. – Installaatiot on nyt sellainen juttu, mikä kiinnostaa, Juurikka kertoo. – Joihinkin tauluihin olen vielä niin kiintynyt, ettei niitä voi päästää käsistä, ja minulle tulee aina kamala ikävä tauluja. Tänään iltamissa on urheiluteema, joten yhtenä kilpailuna on jalkapallorata, kertoo Pihjajakosken Nuorisoseuran sihteeri Liisa Seppälä. Maalauksista ja installaatioista koostuva näyttely sisältää 21erilaista teosta, aina akryylimaalauksista hämähäkinseitti-installaatioon. Taiteen tekeminenkin on yhtä lentoa. Jäsenten lapsetkin alkavat jo tulla suunnitteluun mukaan, Liisa Seppälä sanoo. – Teemme pyöräretkiä, Saappaanheitto Miehet: 1) Harri Salonen 33m; 2) Markku Suonkanta 29,60m; 3) Jyrki Rantanen 29,40m. – Siitä tykkään itse kyllä kovasti. Minna ja Markus Seppälän perheelle Pihlajakoski on tärkeä paikka muun muassa siksi, että Markus on sieltä kotoisin. – Kesä on mökkeilyä ja yhdessä olemista. Lasten kilpailuissa jokaiselle osallistujalle on luvassa palkinto. Tulevaisuudessa Kuhmoisista kotoisin oleva nainen tahtoisi tehdä jättiläistauluja, ja nyt seuraavaksi hänen suunnitelmissaan on keskittyä paperinukkien tekoon. Pihlajakosken nuorisoseuran sihteeri Liisa Seppälä piti kirjaa tuloksista. – Pyrimme vaihtelemaan lajeja ja valitsemaan niitä päivän teeman mukaan. Heille Pihlajakoski on rakas paikka. Retkeilystä karaokeen Suurin osa nuorisoseuran puuhaihmisistä asuu muualla, joten seura toimii pääasiassa koulujen loma-aikaan. Kesäjuhlissa kylän vapaaajanasukkaat tapaavat toisiaan. Osa on kuitenkin myynnissä. Saappaanheitto aloitetaan jo 0-vuotiaana, jotta lapset ovat isompana valmiita osallistumaan Pihlajakoski Openiin. Tulokset näyttävät hyvältä tänäkin vuonna, ja päivän päätteeksi Mahkonen voi juhlia kuudetta voittoa. – Kaikki lentää. Iltamat ovat yleensä suuri menestys, sisään jonotetaan jo puolta tuntia aikaisemmin, ja seisomapaikatkin täyttyvät. Se on aiemmin ollut olemassa vain ajatuksen tasolla ja kun sitä tehtiin, se muuttui vähän, mutta siitä tuli parempi kuin olin mielessäni sen ajatellut. – Hallituksen keski-ikä on 30 vuoden hujakoilla. heinäkuuta 2011 8 Henna Siponen Lennä, Lennä... Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 20. Toinen taiteilijan lempitöistä on näyttelyn nimikkomaalaus Lennä, lennä... Kuluvasta vuodesta Juurikka uskoo tulevan suhteellinen hiljainen näyttelyiden ja töiden suhteen, sillä oman kodin remontti ja muut työt vievät niin paljon aikaa. – Olen vähän haltioissani tuosta hämähäkinseitistä. – Ja karaokea olen käynyt muutaman kerran laulamassa paikallisessa baarissa. on Anna Juurikan tämän kesäisen näyttelyn nimi, joka on esillä työväentalolla aina 14.8. Ajatukset lentävät, pensseli lentää ja mielikuvitus lentää, Juurikka luettelee. – Olen intohimoinen taiteilija, en kunnianhimoinen, Juurikka kiteyttää taiteilijan statuksensa. Taaksetaivutus sujuu urheilullisilta pojilta, vaikka Sisu sanookin, ettei ole erityisesti harjoitellut limboa. Päivi Hotokka Ansa Mahkonen tarttuu tukevasti saappaasta, ottaa vauhdin parilla komealla pyörähdyksellä ja lennättää kilpailuvälineen pitkälle rinteeseen. – Täällä on aina hyvä olla, sanoo Ansa Mahkonen, joka asuu vakituisesti Lahdessa ja käy Pihlajakoskella ympäri vuoden. Erkka on hiljattain palannut Prahasta, missä on voittanut joukkueensa kanssa kultaa nuorten salibandyturnauksen 12-vuotiaiden sarjassa. Sisu puolestaan on kovasti treenannut uimista mummolan laiturilta Pihlajakoskella. – Poikien päälaji on kuiKuudetta kertaa saapasmestariksi uimme, valokuvaamme, ihailemme luontoa ja marjastamme, hän kertoo kesästään. Sekatekniikalla tehdyissä tauluissa on käytetty akryylin lisäksi muun muassa paperia, tussia ja akvarelleja. tenkin jääkiekko, äiti Minna Seppälä lisää. Nuoret: 1) Aleksi Suonkanta 17,10m; 2) Simeon Europaeus 16,30m; 3) Roope Rantanen 12,90m. Intohimoisuudesta kertoo ehkä myös se, että hän ei ole valmis myymään ihan jokaista teostaan jonka on näyttelyynsä tehnyt. Pihlajakosken kesäjuhlassa lapsille on kilpailulajeja valittavaksi asti. Juurikan näyttelyssä lennetään Kuvataiteilija tykkää luoda monella eri tekniikalla. Mahkonen puolustaa kilpailussa mestaruutta, sillä hän on voittanut naisten sarjan jo viitenä kertana. TULOKSET. Sisu Seppälä alitti limboriman leikiten. Lomalla perhe pelaa myös päivittäin tennistä omalla tenniskentällään. Käynnissä on Pihlajakosken kesäjuhlien kuninkuuslaji, saappaanheiton Pihlajakoski Open
Hyvin juoksu sujuikin molemmilta, sillä veljekset ylittivät maaliviivan toisena ja kolmantena. Pojat 7v 40m: 1) Emil Nilsson 7,6; 2) Joonas Kiiskinen 9,0; 3) Aatu Pohjoisvirta 9,3; 4) Joona Lehtonen 9,8; 5) Topias Isojärvi 10,8. Yksi juoksun jälkeen pettynyt nuori neito oli 3-vuotias Inka Kiiskinen, joka harmitteli kuitenkin vain sitä, ettei saanut mennä juoksemaan uudelleen. Tytöt 12v 60m: 1) Jenna Uimonen 10,9. Pojat 4v 40m: 1) Juuso Sainio 11,0; 2) Neeri Anttila 11,3; 3) Aleksi Vuohelainen 11,3; 4) Joakim Tuomola 11,6; 5) Nooa Stenholm 11,9; 6) Topi Niemi 12,9; 7) Oskar Nilsson 13,1; 8) Niilo Hammar 13,4; 9) Joa Hynninen 13,6; 10) Mikael Vataja 13,9; 11) Niklas Lahnalahti 14,2. Urheilukenttä on täyttynyt väestä naperoikäisistä senioreihin. Tytöt 3v 40m: 1) Neea Matoniemi 14,3; 2) Inka Kiiskinen 14,7; 3) Iiris Korhonen 15,5; 4) Saimi Utala 16,3; 5) Henna Urpunen 16,5; 6) Emilia Pohjoisvirta 16,7; 7) Urpu Sarvala 19,2; 8) Karoliina Huusari 19,8; 9) Amalie Kalliokoski 32,0. – Veli on kyllä kiva kilpakumppani, Jami toteaa lopuksi. Tytöt 4v 40m: 1) Emilia Kurjenmäki 11,2; 2) Olivia Halttunen 11,9; 3) Oona Salonen 12,8, 4) Ida Lindsten 13,0; 5) Maiju Lahtinen 13,1; 6) Ella Ylä-Jääski 13,2; 7) Martta Malin 13,3; 8) Tessa Kortelainen 14,6; 9) Ella Nuuttila 15,9; 10) Noora Lahnajärvi 19,6, 11) Anni Pirttilä 41,5; 12) Nella Männikkö ei tulosta. Pojat 10v 40m: 1) Simeon Europaeus 9,7; 2) Arttu Timola 10,5; 3) Atte Ojala 10,6; 4) Tuomas Aaltonen 10,7; 5) Tino Uimonen 11,4; 6) Heikki Vataja 11,5; 7) Eljas Liehu 12,0. Ensimmäisinä ja nuorimpina radalle astelevat 2009 syntyneet tytöt, ja vanhimpina juoksevat 14-vuotiaat tytöt. Tytöt 7v 40m: 1) AnnaSofia Inget 8,9; 2) Franseska Kanerva 8,9; 3) Peppi Lehti 8,9; 4) Elina Lundahl 10,4; 5) Jonna Lahnajärvi 11,2. Tytöt 8v 40m: 1) Eveliina Sainio 7,8; 2) Olivia Halme 7,9; 3) Erica Sainio 8,1; 3) Katri Johansson 8,1; 5) Heta Nipuli 8,4; 6) Milla Ylä-Jääski 8,4; 7) Saija Koskinen 8,6, 8) Katariina Lahnalahti 8,9; 9) Alma Karevesi 9,1; 10) Nella Stenholm 9,1; 11) Tilda Stranden 9,5. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. TULOKSET Hippokilpailu 13.7.: Tytöt 2v 40m: 1) Elina Laatikainen 20,0; 2) Lydia Tarvainen 21,3; 3) Linnea Lättilä 21,5; 4) Hilma Ampuja 21,6; 5) Iines Nilsson 25,6; 6) Elisa Pirttilä 26,6; 7) Sara Lehtonen 29,7; 8) Minnea Lehtonen 41,2; 9) Meea Männikkö 47,3; 10) Sella Peltonen 49,5; 11) Varpu Lundahl 1.10,9. Tytöt 13v 60m: 1) Elviira Töyry 10,4. Paikoillenne, valmiina, hep!. Pojat 9v 40m: 1) Francis Bruder 7,1; 2) Vihtori Lahnalahti 7,7; 3) Elis Brenner 7,8; 4) Eetu Ahonen 8,1; 5) Jyri Laari 8,3; 6) Eeli Vuola 8,4; 7) Antti Laatikainen 8,5. Maaliviivalla oli aina tiukka kannustus. 3-vuotiaat tytöt juoksun tohinassa. Kaksoisveli Joni nyökyttelee päätään myöntymisen merkiksi. Tytöt 11v 40m: 1) Kaisa Hellsten 10,6; 2) Sara Sääskilahti 12,2. Tytöt 9v 40m: 1) Päivi Leppänen 7,8; 2) Janette Koskinen 8,0; 3) Rebekka Kanerva 8,0; 4) Venla Pohjoisvirta 8,2; 5) Pauliina Nuijanmaa 8,3; 6) Paju Sarvala 8,4; 7) Anna Isojärvi 9,1; 8) Siiri Vaskisalo 9,2. Pojat 8v 40m: 1) Veikka Nuppula 7,5; 2) Aatu Riitinki 7,6; 3) Emil Vähä-Peltomäki 8,0; 4) Miika Pärssinen 8,2; 6) Juho Reid 8,5; 6) Konsta Kaunistoinen 8,5; 8) Aleksi Forss 8,6; 9) Roope Lahnajärvi 8,7; 10) Waltteri Saarelainen 8,9; 10) Heikki Kaukola 8,9; 12) Miko Pärssinen 9,0; 13) Aku Liehu 9,2. Tytöt 10v 40m: 1) Emmi Enqvist 10,9; 1) Maria Lättilä 10,9; 3) Iida Karevesi 11,1; 3) Ida-Maria Inget 11,1; 5) Sanni Hellsten 11,2; 6) Annastiina Aaltonen 11,4; 7) Viona Korhonen 11,6. Tytöt 14v 100m: 1) Si Kujaa Mponda 14,5; 2) Anni Kaukola 14,8. Vanhemmat, ystävät ja sukulaiset kannustavat vimmoissaan omia suosikkejaan. Yhteensä radalle astui 177 pinkojaa. Maalialueelle saapuessaan monen suusta kuului kysymys: Juoksenko minä vielä uudelleen. – Juoksu meni ihan hyvin, kuvailee Jami Laari tunnelmiaan suorituksen jälkeen. Pojat 6v 40m: 1) Akseli Nuijanmaa 8,6; 2) Jami Laari 8,7, 3) Santtu Töyry 8,9; 4) Tuukka Lehtonen 9,0; 5) Joni Laari 9,3; 6) Simo Vainikka 9,5; 7) Aapo Nipuli 9,8; 8) Santtu Salonen 9,9; 9) Artturi Lahnalahti 10,1; 10) Jim Holm 10,2; 11) Havu Sarvala 10,6; 12) Juho Sumioinen 13,6. Pojat 5v 40m: 1) Luka Halme 9,4; 2) Topias Suosaari 9,4; 3) Ilmari Huusko 9,9; 4) Sammeli Koskinen 10,7, 5) Rasmus Kalliokoski 10,8; 6) Eemeli Laatunen 11,2; 7) Pietari Seppälä 11,9; 8) Taavi Niemi 12,3; 8) Tuukka Ojanen 12,3; 10) Sakari Hukki 12,5. Pojat 12v 60m: 1) Erasmus Bruder 9,7; 2) Joonas Hasu 9,7. Juoksun jälkeen saadut pullat ja mehut eivät varmasti heikennä Hippokisojen loistoa. Pojat 13v 60m: 1) Aleksi Kokkonen 9,3. Pojat 3v 40m: 1) Otto Vainikka 13,0; 2) Mitja Peltonen 13,7; 3) Paavo Arrenius 14,4; 4) Viljami Laatunen 14,9; 5) Eino-Juhani Heino 15,7, 6) Mikael Koli 15,8; 7) Tuomas Vataja 16,0; 8) Eetu Salonen 16,2; 9) Eetu Rantanen 17,5; 10) Samuel Rantanen 18,5; 11) Eero Sumioinen 18,9; 12) Eliel Halme 22,3. Jami ja Joni Laari ottivat tiukasti mittaa toisistaan. Osa juoksee iloisesti suoraan maaliin, osa taas Hip Hei Hippokisat ottaa rennosti yleisönsä ja viipyy valokeilassa hieman muita pidemmän ajan. Hippokisojen surut taisivatkin suurimmaksi osaksi liittyä juuri suorituksen lyhyyteen. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 20. Urheiluun kuuluu niin iloja kuin surujakin. 6-vuotiaat Jami ja Joni osallistuivat nyt toisiin Hippokisoihinsa, ja molemmat ovat sitä mieltä, että näihin karkeloihin on kannattanutkin tulla. Pojat 2v 40m: 1) Kasperi Järvenpää 16,0; 2) Eetu Hanki 29,2; 3) Onni Nuuttila 30,3; 4) Ilari Vuohelainen 33,0; 5) Kosti Halttunen 35,6; 6) Niilo Stenholm 49,3; 7) Peetu Arrenius 53,1; 8) Jimi Kauppinen 1.45,8. – Oli kyllä kivaa, Inka kertoo. Tuo jokakesäinen lasten hittitapahtuma, joka ei jätä ketään kylmäksi. – Juostaan, pyöräillään, pelataan pleikkaa ja leikitään legoilla, luettelee Jami harrastuksiaan. Tytöt 6v 40m: 1) Sara Laatikainen 8,7; 2) AnnaSofia Koli 8,8; 3) Silja Kauppinen 9,0; 4) Olivia Tarvainen 9,0; 5) Amelie Tarvainen 9,1; 6) Birgit Tuomola 9,2; 7) Laura Anttila 9,3; 8) Emma Sihvo 9,5; 9) Martta Korhonen 9,8; 10) Annika Huusari; 11) Kaisa Lahtinen 10,8; 12) Jenniina Koskinen 11,0. Joka puolella hihkutaan ja juostaan, kannustetaan ja kirmataan. Tytöt 5v 40m: 1) Elli Hellsten 10,1; 2) Siiri Rantanen 11,5; 3) Sonja Peltonen 11,9; 4) Iida Mäenpää 12,5. Alkamassa on Osuuspankin sponsoroimat Hippokisat. heinäkuuta 2011 Henna Siponen On keskiviikko ja ilmassa leijuu suuren urheilujuhlan tuntu. Pojat 11v 40m: 1) Miska Heino 9,2; 2) Jori Reijonmaa 9,7; 3) Samuli Töyry 10,9; 4) Tapani Vaskisalo 14,3
Ilm. Vastustajia parhaiten vei Sappee, joka sai mestarikylän nimen voitettuaan finaalissa Puukkoisen. Melisa Huntus oli yksi harvoista naisista, joka oli saatu vahvistamaan joukkueita. 040 514 4461. heinäkuuta 2011 10 KOKOUKSET SEURAT Kangasjärven asukasyhdistys ry:n sääntömääräinen vuosikokous su 31.7.2011 klo 12 Leena ja Esa Kangasjärvellä, Kangasjärventie 188. Tervetuloa! Puukkoisten kylätoimikunta ja Kumu Kuhmoisten Reumayhdistys ry tiedottaa: teemme kesäretken Päijälään keskiviikkona 3.8.2011. 2011. – Kaikilla kivaa ja riittävän lämmintä, tiivistää Huntus ja rientää valmistautumaan seuraavaan peliin. Lähdemme asuntolasta klo 12.00. Futismestarit tulevat Sappeesta Yksi kauniimman sukupuolen edustaja oli 21vuotias Melisa Huntus, joka ei taidoiltaan jäänyt varmastikaan muiden jalkoihin. – Meillä on urheiltu perheessä koko ikä. Kohteet, Päijälän Pirtti ja siellä nautimme Seijan antimista, Riihigalleria, Osmo Rauhalan taidenäyttely ja kahvit. Ilmoittoittautuminen Kuhmoisten Osuuspankkiin 5.8.2011 mennessä. Hoitokunta Hyvä Kuhmoisten Sanomien tilaaja, kun osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä meillekin! Yhteystietomme viereisellä sivulla.. Ei pelata hampaat irvessä eikä stressata, mutta siten, että hiki tulee. Avauspelin tappio ei Huntusta harmittanut, tärkeintä on, että tavoite täyttyy. – Joukkueemme ikähaitari, joka on 50 vuotta, tuo kyllä elämää kentälle. 040 759 6774, Elli p. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 20. Kirkonkylä, Pukara, Sappee, Harmoinen ja Puukkoinen kävivät rehtiä taistelua palloherruudesta. Pelinrakentaminenkin alkoi sujua ottelun edetessä, ja hauskaa oli. Kadettikoulussa opiskeleva nuori oli kuitenkin tyytyväinen joukkueensa esitykseen. Matka on kaikille avoin. Oli selvästi varttuneempia palloilijoita, mutta myös nuoria tulevaisuuden tähtiä. – Mukana oli myös paljon ulkopaikkakuntalaisia, ja lähes jokainen ihasteli urheilukentän kuntoa. Tamperetalolla esiinty Antti Tuisku. Puukkoisilta kotoisin oleva Flinck toteaa, ettei varmaan missään pelata niin reilusti, että jos joku kaatuu, niin vastustaja on heti auttamassa ylös ja pyytelemässä anteeksi. mennessä: AnnaLiisa p. Tervetuloa mukaan! Perinteinen urheilutapahtuma Puukkoisten kentällä la 23.7.2011 klo 11.00. 040 763 0978. Naisia ja tyttöjä näkyi harvakseltaan, mutta näkyi silti. – Tuli mieleeni vanha sanonta Kuhmoisista: Kun tulee Kuhmoisiin, niin pääsee ihmisiin. Nestoreista nuoriin, papoista tyttöihin Kentällä vilisi pelaajia laidasta laitaan. Sappeen joukkueessa pelasi yhteensä kymmenen futaajaa, joista seitsemän oli vakituista kuhmoislaista ja loput kolme kesävieraita. He sanoivat, ettei näin hyvällä kentällä pääse usein pelaamaan, Flinck lähettää kehut kenttää hoitaville Olli Vainiolle ja Harri Pihkalalle. Tuomarina järjestämässään turnauksessa toiminut Timo Flinck oli todella tyytyväinen päivän kulkuun. Toimitsijat, kokoontuminen urheilukentän katsomo klo 11.20. Kuhmoisten Kehitysvammaisten tuki ry. – Oli helppo saada joukkue kasaan, vain muutama puhelinsoitto ja se oli siinä, kertoo Lasse Rantala Sappeen joukkueesta. Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Viisi rohkeaa joukkuetta oli uskaltanut ottaa haasteen vastaan. Ilmoittautumiset 31.07.2011 mennessä Aila Virtaselle puh. – Timolle hatun nosto, että laittoi kiven pyörimään, Rantala kehaisee turnauksen luonutta Timo Flinckiä. Viisi kylää oli saanut kasattua joukkueen, ja pelit sujuivat hyvässä hengessä toisiaan kannustaen. päivänä klo 13.00. Jalkapallon SM-liigaa Jyväskylän Pallokerhossa pelannut nuori nainen oli saatu vahvistamaan Kirkonkylän joukkuetta. Joukkue, kuten ei varmasti muutkaan joukkueet, liiemmin treenannut ennen turnausta. – Osattiin nauttia omista hyvistä suorituksista, mutta myös nauraa omille epäonnistumisilleen. Kaikki järven vaikutuspiirissä olevat tervetuloa! Asikkalan-Padasjoen ja Kuhmoisten Sotainvalidien virkistyspäivä pidetään Padasjoella Onnenmyyrässä tiistaina 16 päivä elokuuta alkaen klo 10.00. 2011. 27.7. Paitsiosääntöä ei ollut käytössä, joten välillä maalivahti joutui kohtaamaan vastustajan ilman apuja joukkuetovereilta. Ensimmäisen voitokkaan pelin jälkeen joukkueen tavoitteet olivat vielä maltilliset, eikä henkseleitä paukuteltu. Lähtö Kuhmolan pihalta klo 11.30, ajetaan Toritien kautta. Linja-auto lähtee Kuhmolan edestä klo 8.45. Sappeen ryhmityksessä esiintyi monta Rantalaa, sillä Lassen kolme poikaa kirmasivat isän lisäksi kentällä. – Hienoa pilkettä ja reilun pelin henkeä, mies kiteyttää. Kansalliset veteraanikisat 23.7. – Perhesuhteilla pääsin joukkueeseen, Kuhmoisten sivistystoimenjohtaja Pertti Terhon tytär hymyilee. Ensimmäiset kylien väliset jalkapallomestaruudet ratkottiin lauantaina urheilukentällä. – Nopea paikkajako ja selkääntaputus, kertoo Huntus pelistrategiasta. Lajeina juoksu, pallonheitto, saappaanheitto, tikka ja rengas. 040 817 9299 tai Marjatta Järviselle puh. Tapani Strandman. Lähde kanssamme konserttiin la 1.10. – Pelataan niin hyvin kuin osataan ja katsotaan mihin se sitten riittää, Rantala toteaa. Flinck toivookin, että turnaus pysyy jatkossakin tapahtumana, jossa pidetään hauskaa ja opitaan tuntemaan oman kylän ihmisiä. Henna Siponen Lauantaina urheilukentällä ratkottiin kylien välinen jalkapallomestaruus. Takasenlahden yksityistien VUOSIKOKOUS pidetään Syyslahdessa, Takasenlahdentie 75 lauantaina elokuun 6. Tämä piti lauantaina niin hyvin paikkansa
Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. tilaus 56 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 29e Ilmoitushinnat 1.1.2011 alk. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. tai vaihtoehtoisesti koko talvikausi. Liikuntatoimi Kunta tiedottaa TEHDÄÄN LÖYTÖJÄ... (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ __________________________ Kartano Roosa juomat Kotikalja, kotisima valm. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. 555 1066, 040-708 7647 __________________________ Tili Salo 040-508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 0500 79 79 00 www.kkcenter.fi TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Panostaja Ari Rajala 0400-711492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 0400-425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Hintoihin sisältyy alv 23%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050-5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Peltonen p. Järj. Hakemuksissa tulee ilmetä kunkin harjoitusvuoron vastuuhenkilö ja hänen osoitteensa ja puhelinnumeronsa. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Kesätoimittaja Henna Siponen 040 769 4777 Päätoimittaja Vesa Koivu Lomalla 20.8. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 852 532 __________________________ __________________________ Lasimestari ky. 040-746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400-593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. Tilaushinnat 2011 (kotimaa) 12 kk/kestotilaus 51 e 12 kk / määräaik. 040 350 9375. Vääksy p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 014-821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 10-12, 42100 Jämsä p. Asiakaspalvelu, ilmoitusvalm. KISAILLAAN... toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. Kuhmoisten torilla 10-12. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT JämSec Security Vartiointija turvallisuuspalvelut P. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 03-7333 576 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 NAUTAJAUHELIHA 8 ,90 e /kg, 0400 872 461 / 015 437 148 Johan on markkinat halutaan vuokrata Mökki Kuhmoisten alueelta 1.9.-30.11. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. (sis. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 040 824 9371 elina.wikman@gmail.com __________________________ Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, puh. Suoraan valmistajalta. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 050 331 5833 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. heinäkuuta 2011 Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 89,e ja 5,90e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 040 587 7830 __________________________________ Toritien Hiushuone Toritie 52, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ T:mi Laura Lindsten 044 2827 165 Toritie 44, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. 1,5 e/m, PALOTIKKAITA alk. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. tyhj. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Elinan apu p. remonttityöt suvi.soderholm@suomi24.fi SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelu Valkjärvi kaikki siivousalan palvelut p. 12 e/m AINOASTAAN PERJANTAINA 22.7. (03) 555 6607 __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 020 730 4040 Fax 014-712 951 Lindroos Esa 0400-344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040-700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18 Puh/fax 555 6310 Kuhmoinen 0400-742310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050-9136226 www.juhansahko.net SÄLEKAIHTIMET Kotimaiset sälekaihtimet mittatilauksena edullisesti, nopeasti. 0400-122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. Liikuntatoimi KOULUKESKUKSEN SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROHAKEMUKSET KAUDELLE 1.9.2011-31.5.2012 tulee toimittaa kirjallisesti liikuntaja nuorisotoimistoon Toritie 34,17800 Kuhmoinen tai sähköposti olli.vainio@ kuhmoinen.fi pe 12.8.2011 mennessä. 020 755 1810 www.jamsasecurity.com __________________________ Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. asti KIRPPUTORI 20.-24.7.2011 klo 12-18 Länkipohjantie 158 Puh. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. alv 23%) Etusivulla 1,43 e /pmm Tekstissä 1,25 e /pmm Takasivulla 1,33 e /pmm Seurapalsta 1,85 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. Kuhmoisten Kotijuomat 040 819 0867 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 0400-779 632 / 040-504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. HEINÄKUUN HEITTELYT leikkimielinen frisbeegolf-kisa Kaukolan koulun frisbeegolfradalla ti 26.7.2011 klo 17.30-20.00 Pikku palkinnot arvotaan syksyllä kauden aikana kisoihin osallistuneiden kesken. 03-555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400-779 632 / 040-504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. YHTEISLAULUTILAISUUS Kylämän Jukolassa la 30.7. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 040-536 5663, 0400-350 483 Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2933 (LT-2010) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. klo 13 Säestää Veikko Rantanen. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. 040 553 5569 TORILLA TAVATAAN RÄYSTÄSKOURUA PRIMA alk. 040-555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). TIETORUUSU Kirkkotie 8,0400477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Irma Kallio p. Kylämän Kyläyhdistys. Ark. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. 0400 798143 p. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 20. Puh. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . 050 331 5833 Sertifioitu märkätila-asentaja Laatoitusym. 555 6090 Veikko Mattila p
heinäkuuta 2011 12 Perinnepäivä Huhtalan torpalla lauantaina 23.7. VOIMASSA 4.7-3.8.2011 VOIMASSA 21.-28.7.2011 VOIMASSA 1.9.2010 ALKAEN VOIMASSA 3.8.2011 ASTI. Kansalliset veteraanikilpailut urheilukentällä Su 24.7. 0205 64 5278 p. 0205 64 5278 AULIKKI NIEMI-SAVOLAISEN näyttely Vintturissa su 24. Kuhmoisten Sanominen 60-vuotisnäyttely kirjastossa Pe 1.7. Tänään keskiviikkona julkistetaan, mitkä hevoset pääsevät kamppailemaan ravikuninkaan ja -kunigattaren tittelistä. pantit 3,60 Ilman K-Plussa-korttia yksittäin 2,59 pkt (6,48-8,63/kg) -21% -17% -22% kesäntekijä! VOIMASSA KE-LA 20.-23.7. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 20. Kahvitarjoilu. 050 347 1630 Markus Ahonen Päivi Hotokka Kuhmoislaisen Jouni Hakkisen omistama suomenhevosori Frans sijoittui lauantaina toiseksi Mikkelissä järjestetyssä Suurmestaruusajossa. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18 ja su 12-18 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Lihapalvelusta: Atria suomalainen takuumurea naudan ULKOFILEEPIHVI 29 90 kg III-OLUT 0,33 l/ tlk 24-pack Valio OIVARIINI 600 g 2 99 rs (4,98/kg) HK Kabanossi GRILLIMAKKARAT 300-400 g 4 00 2 pkt (5,00-6,67/kg) Tumma LUUMU 99 kg 19 99 24-pack (2,07/l) sis. Se hävisi kilometriajassa vain sekunnin kymmenyksen Tuokkolan Touholle. Metsähallitus La 23.7. Vaikuttaa siltä, että Fransin kunto on kohdallaan juuri ennen Tampereella juostavia Kuninkuusraveja. TERVETULOA! www.luontoon.fi Puh. Asetelma oli sama myös viikkoa aikaisemmin Kaustisella: Tuokkolan Touho voitti ja Frans juoksi toiseksi Juha Utalan ohjastamana. Lasten urheilukerho Sappeen kentällä Su 24.7. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Su 24.7.-31.7. Sirkus Florentino Kuhmoisten torilla To 21.7. Tanssit Honkahovissa, Rainer Bollström & Graniitti, järj. klo 14-18 Hahmajärventie 392, Kuhmoinen puh. Kumu La 23.7. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Ke 20.7. – 30.7. pantit 3,60 24-pack! 2 pkt! Ilman K-Plussa-korttia 3,79 rs (6,32/kg) Ilman K-Plussa-korttia 23,52 24-pack (2,52/l) sis. Myynnissä paistettuja muikkuja. 0400 780 100 IKKUNAT OVET ASENNUS WWW.PIHLA.FI Puh. Vapaa pääsy. Kotiseutumuseo avoinna Ke 20.7. Frans kahdesti kärjen tuntumassa Frans on sijoittunut toiseksi kahdessa edellisessä lähdössä. Kaustisella matkana oli 2 100 metriä, ja Fransin aika 20 metrin takamatkalta oli 24,6. heinäkuuta. – kuva Vesa Koivu TAPAHTUMAT Heinäkuu Pe 1.7. – 24.7. Aulikki Niemi-Savolaisen näyttely KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. Toritapahtuma, mäkiautokisa ja iltamat Päijälässä La 23.7. su 31.7. Vehkajärven korvissa soi, Kaverinkin korvissa soi Vehkajärven Touhulassa To 21.7. Terassitanssit Lehdesmäessä La 23.7. Mikkelissä matka oli 1 609 metriä ja Fransin aika 20,9. Kilpailu käydään 30.–31. Tietääkö tämä hyvää Kuninkuusraveja ajatellen. klo 12 15 Työnäytöksiä, kirkkovenesoutua, perinneleikkejä ym. Perinnepäivä Huhtalan Torpalla Isojärven kansallispuistossa, järj. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” La 23.7