KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. pantit 1,60 Coca-Cola VIRVOITUSJUOMAT 1,5 l, 2-pack Ilman K-Plussa-korttia yks. 2 kpl/talous Valio Aura SINIHOMEJUUSTO 170 g 2 99 rs (4,98/kg) Valio OIVARIINI 600 g Ilman K-Plussa-korttia 3,79 rs (6,32/kg) Ilman K-Plussa-korttia 2,50 kpl (14,71/kg) -21% -20% 5 00 2x2-pack (0,57/l) sis. joulukuuta 2011 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Tarjoukset voimassa 21.-23.12.2011, ellei toisin mainita. 7-21, LA 24.12. vsk Keskiviikkona 21. Isot KARJALANPAISTIKUUTIOT Ilman K-Plussa-kortti 5,09 pkt (10,18/kg) -22% 2x2-pack! Kipparin ilotulitemyynti alkaa tiistaina 27.12.2011; Hyvää Uuttavuotta 2012! Hyvää joulua! K-market kipparista. suljettu, TI 27.12. 2 . 7-21 Perjantaina 23.12. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 51/52 – 2011 – 61. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18 ja su 12-21 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN 9 95 5 95 99 kg KLEMENTIINI Espanja VOIMASSA KE-LA 21.-24.12.2011 1 99 kpl (11,71/kg) raj. pantit 0,80 -30% 1 39 kg Red Delicious OMENAT Italia/Ranska 3 99 pkt (7,98/kg) raj. klo 10-17 SINUHEN KONSULENTTI kg kg kg raj. lettä/ talous Tuore Norjan LOHIFILEE Savustettu LOHIFILEE 9 95 Lihapalvelusta KE-PE 21.-23.12. 3,59 2-pack (0,93/l) sis. 7-12, SU-MA 25.-26.12. 2 pkt/talous Paulig Presidentti KAHVI 500 g ei Gold Label VOIMASSA KE-LA 21.-24.12.2011 Palvelemme joulun aikaan: TO-PE 22.-23.12
Toisessa lehdessä kerrotaan vaihtoehtoisista tavoista viettää joulua. Kaupallisuuden vastapainoksi löytyy onneksi muunlaisiakin vaihtoehtoja. Siipien rakenteet ovat kehittyneet, ja pinnat ovat valoa hajaheijastavia, jolloin välkyntää ei synny. Ja vielä, S-Marketin alakerrassa kuusenkoristelukilpailu oli tasokas ja kiehtova vaihtoehdoiltaan. Joulukortteja askarrellessa mielikuvitus lähtee lentoon. Tuulivoimahankkeita arvioitaessa tulee muistaa, että tuulivoima on kustannuksiltaan tehokas tulevaisuuden energiamuoto. ”En kaivannut ketään enkä mitään”, toteaa vapaaehtoiseen yksinäisyyteen jouluksi mökilleen vetäytynyt pienten lasten isoäiti. Siihen viittaa kauniisti Sylvian joululaulu, jossa sirkuttaja häkissään kaipaa pohjoiseen kotiinsa. Hän avartaa kodit ja tuo niihin rakkauden, lämmön ja turvan. Miten joulua vietettäisiin tänä vuonna, ollaanko maalla vai kaupungissa, ketkä kaikki osallistuvat aaton ja muiden juhlapyhien rientoihin, mitä Joulu on taas hankkia joulupöytään, mennäänkö vanhalla kaavalla vai pitäisikö keksiä jotain uutta ja totutusta poikkeavaa. Päivät taas lyhenevät ja hartain toive on, että hanki pian kantaisi hiihtäjän suksien alla.. Joka uskoo, hänellä on kaikkialla koti. Ne eivät jää suljettuun mielikuvien rasiaan vaan kannattelevat tulevaisuuteen. Yllätys oli iloinen, tulen varmasti taas ensi vuonna! Kuhmoislainen joulunavaus kuhmoislaisin voimin, ei meteliä ja melskettä, ei tingeltangelia, oma väki ja avoimet ”pikkukamarit” olohuoneen reunoilla eli yritykset, liikkeet ja tyylikäs joulukadun valaistus. Eikö sittenkin ole hienoa kokea suuri valon juhla keskellä ankeinta ja pimeintä vuodenaikaa. Matteuksenkin kertomuksessa väliaikainen koti ottaa vastaan kävijöitä. Kuinka kauas joulun arvokas sanoma onkaan viety sen alkuperäisestä tarkoituksesta, rauhasta ja ilosta. Siunattua joulun aikaa! Joulu herättää monenlaisia tunteita. Mieleen tulevat kodin jäsenet, huoneet ja tunnelma. Vieraan maan tietäjät saapuvat kunnioittamaan vastasyntynyttä. On parempi vastustaa hanketta, ellei tiedä mitä tapahtuu. Ihminen kaipaa sinne, missä toivoo kaiken olevan hyvin. Siinä yhdistyvät kaukokaipuu ja kodin kaipuu. Se toimi, säästä huolimatta. Se voi olla lapsuusmuistoissa tai onnen kaukomaassa. Tuulivoiman rakentamista hidastavat ihmisten pelot, hankealueesta tehtävä valtava selvitysten määrä sekä lupaja kaavoitusprosessien päällekkäisyys. Hän ei olekaan ainoastaan juutalaisten kuningas, vaan hänelle kuuluu kaikkien kansojen palvonta. Perusraaka-aineina ovat muun muassa oman mökin metsästä poimitut sienet ja marjat. Kuinka monelle onkaan ihan välttämätöntä hankkia jotain tänä vuonna. Tiukoista perinteistä on lupa hellittää. Joulu nostaa sen pintaan. Kirjailija C.S. Se on asettumista kotiin, jonka seinät avautuvat maailmalle. Joulun mielikuvia selaillessa vastaan tulee muitakin muistoja, mutta niistä palataan aina kotiin. Se, että maakuntakaavassa mahdollistetaan tuulivoimarakentaminen, on kuitenkin hyvä mahdollisuus Kuhmoisten tulevaisuuden kannalta. Lewis pitää ihmisen selittämätöntä kaipuuta todisteena siitä, että hänet on Jumala luonut elämään yhteydessään. Sillä on paljon myönteisiä vaikutuksia sähköntuotannon hiilidioksidija hiukkaspäästöjen vähenemiseen, energiaomavaraisuuden lisäämiseen, kiinteistöverotuloihin sekä työllisyyteen. Ne eivät heijasta autereisia toiveita vaan toteutuneita Jumalan lupauksia. Tunnelatauksemme joulun viettoon, sen perinteisiin ja henkilökohtaisiin lapsuudenmuistoihin on niin silmiinpistävä, että muualta tulleet eivät voi olla sitä huomaamatta. Mutta seudun paimenet tulevatkin keskellä yötä tervehtimään juuri heille syntynyttä maailman Vapahtajaa. Teknologia kehityksen kautta keskituulennopeuden suhteen kannattavuusraja laskee. Vuoden 2020 tuulivoimatavoite tarkoittaa, että Suomeen tulisi rakentaa 700–1000 kpl noin 3 MW tuulivoimalaa. Keli oli ankea, mieleni mustui: ei tule tunnelmaa. Postiluukusta tupsahtelee päivittäin värikkäitä esitteitä, joissa vakuutetaan, mitä kaikkea maallista mammonaa olemme vailla. Sypressi ja ainaisen toukokuun sää huumaavat, mutta silti siunataan muistojen maata. Kun Hän saa kodin ihmisten luona, hän antaa kodin Isänsä luona. Tästä innostuneena päätinkin viettää joulun Tallinnan keskiaikaista joulutunnelmaa tutkiskellen. Aiemmin pidettiin vuosittaisena keskituulennopeutena 12m/s, kun nyt markkinoilla on tuulivoimaloita, jotka toimivat parhaiten alueille, joiden keskituulennopeus on 7–8 m/s. Voimmeko taloudellisesti saavuttaa alueelle kilpailukykyä hyväksymällä sen, että maailma vaatii meiltä ihmisiltä muutoksia. Herkut syntyvät ilman uunia ja juoksevaa vettä yhdellä hellan levyllä ja takkatulen loisteessa suomalaisia joululauluja kuunnellen. Mutta se tuli, hieman salaperäinen, odotusta ilmassa, Toritie oli olohuone, jossa väki viihtyi. Leppoisaa hyvän mielen jouluaikaa kaikille, Kaija V. Paikallisesti Päijänteellä on tuullut tähän verrattuna ihan riittävästi, etenkin korkeammilla paikoilla. Koko maailmankaikkeus kumartaa häntä – pientä lasta pienessä talossa ja pienessä kylässä. Enpä tiennytkään tarvitsevani tuota ja tuota! Monet saavat pienoisen stressin ajatellessaan joulun viettoon liittyviä askareita. Tällä hetkellä eurooppalainen kuluttaa yli 1,5kertaisesti sen minkä luonto pystyisi kantamaan. joulukuuta 2011 2 KOLUMNI Liisa Peake LUKIJAPOSTIA Vuosi sitten tulin sattumalta joulukadun avaukseen – se oli niin upeaa ja tunnelmallista, että tänä vuonna tulin varta vasten paikalle. Ja entä lahjat. Pysähtykää katsomaan yksityiskohtia: minisukkia tai punatulkkua (aito?!) oksien katveessa. Maailmassa tuulivoima on yleistynyt vuoden 1995 jälkeen räjähdysmäisesti 5 000 MW:sta 196 600 MW:iin vuonna 2010. Kun loka-marraskuun vaihteessa näkee tavaratalojen hyllyillä ensimmäiset jouluaiheiset tavarat ja korviin kantautuu tuttu joulumelodia, ehtii jo tuskastua: taasko se hössötys alkaa, joka vuosi aikaisemmin ja aikaisemmin. Hänen suuruuttansa julistavat taivaan tähdetkin. Tämän takia ymmärrämme Kuhmoisissa asiasta noussutta keskustelua. Usko Jumalaan on enemmän kuin kaipuuta kotiin tai kauas. vitsevat tilaa pinta-alaltaan vain Helsingin kokoisen alueen verran, joka on vain murto-osa Suomen pintaalasta. Nämä tarEi tuulivoimaa minun takapihalleni. Vieras perhe toivotetaan tervetulleeksi. Usko muuttaa koti-ikävän vastaanottavaisuudeksi. Ehkä kyse on kaipuusta ikuiseen elämään. Luukkaan jouluevankeliumissa Joosef ja Maria ovat joutuneet vieraaseen kaupunkiin. Niiles Airola kesäkuhmoislainen, Anni Mikkonen toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys Tampereella 22.11.2011 Matti Repo PIISPAN JOULUTERVEHDYS Jouluksi kotiin Joulumuistoissa palataan lapsuuden kotiin. Suomalaiselle jouluun liittyy monia vahvoja perinteitä ja muistoja, jotka vähitellen kuoriutuvat mieleen kynttilöiden valaistessa pimeneviä iltoja ja jouluisten tuoksujen tulvahtaessa houkuttelevasti nenään. Hienoa, tulin hyvälle mielelle, ja miten vaikeaa oli valita paras! Lopuksi terveisiä kirpputorille: miettikääpä kirpputorihintoja. ”Kunnioitan sitä, että kristityt viettävät joulua”, toteaa Suomessa yli 20 vuotta asunut muslimiuskoinen Abdirashid Dirie helsinkiläisessä lähiölehdessä. Hankkeita on vaikea arvioida, koska määräyksissä määritellään suhteellisen abstraktien tekijöiden avulla lupiin liittyvät päätöksenteon kriteerit: turvallisuuden, terveellisyyden – esimerkiksi melu – maisemavaikutusten, viihtyisyyden ja ympäristönäkökohtien mukaan. Muistot koulujen juhlista, kirkkokäynneistä tai kynttilän sytyttämisestä hautausmaalla eivät kanna samaa levon ja rauhan tunnetta kuin ajatus joulusta kotona. Kosmopoliittisinkin maailman kiertäjä kotiutuu jonnekin. Yhdessä suurimmista naistenlehdistä on ruokajutun teemana ”vähemmän on enemmän”. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. Sieltä palattua on uuden vuoden vietto Kuhmoisissa kuin tervetuliaisjuhla alkavalle kevätkaudelle. Paikallisuuden rajat ylittyvät. Niiden varassa kuljetaan rohkeasti uuteen aikaan. Onneksi hyvissä ajoin alkanut kaupallinen jouluhössötys antaa meille kylliksi vastustuskykyä ja harkintaaikaa muuttaa suhtautumistamme vuoden tärkeimpään juhlaan. Kaupallisuus kaappaa koko juhlan omien tarkoitusperiensä saavuttamiseksi. Suomessa on määriteltynä, että asuinalueella yöaikaan äänentason tulisi olla alle 40dB, mikä vastaa ihmisen hiljaista kuiskausta. Kävijän kiitokset joulunavauksesta Kiitos Kuhmoisten kunta ja Yrittäjät sekä kaikki työssä mukana olleet. Jumalan Pojassa kaikki avartuu: pistemäinen paikallisuus on yhtä koko kosmoksen kanssa. Metsävarat ja tuulivoima ovat Kuhmoisten ”kultaa” Syken mukaan. Vaikka oli sovittu, että lahjoja ei osteta, oli kuusen alle sitenkin ilmestynyt muutama käärö. Matkalaukussa kannetaan alkuperäisen kodin ikävää. Kauneimmat kodin joulumuistot ovat avoimia. Suomen tavoitteena on 2 500 MW tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä, kun tähän mennessä olemme rakentaneet 197 MW. Topelius osui runossaan ihmisen perusikävään. Ihminen on pohjimmiltaan paikallinen olento, joka kaipaa lähimpiensä seuraan. Joulun kunniaksi sytytetyt valot, kirkoissa kaikuvat kauneimmat joululaulut ja lasten ilosta tuikkivat silmät piparkakku-ukkoja pyöritellessä luovat kaikki sellaista joulutunnelmaa, jota muualta ei löydy. Nostalgia vaihtuu tulevaisuuden toivoksi. Kristus on syntynyt. Pakko on nyt vastavuoroisesti muistaa viime vuoden antajia. Valitettavasti näille kaikille tekijöille ei voi antaa konkreettisia raja-arvoja. Kaukaa saapuneista tulee osa Betlehemin kylän väkeä. Lehdessä todettiinkin, että joulun vietto poissa kodin joulurumbasta saa rauhan laskeutumaan mieleen. Tuulivoimaa mahtuisikin Suomeen huomattavasti enemmän kuin tämä määrä! Tiedämmekö todellisuudessa mitä tuulivoima on tulevaisuudessa
Arvosana 5 tarkoittaa erittäin tyytyväistä. Käyttäjän kuukausimaksu on Soneran satelliittijärjestelmässä noin 20 euroa kalliimpi kuin on tarjouksen mainitsema perushinta. Taustalla Mirja Nieminen ja Nestori lukivat kuvakirjaa. Katve voidaan selvittää helposti osoitetiedon nojalla. Varahoidon arvostelijoiden mielestä lapsille tulee liian monta varahoitopaikkaa vuodessa. Kevääksi on tehty alustava ohjelma, joka koskee sekä ryhmistä että perhepäivähoitoa. Meitä vaaditaan ottamaan kantaa ruokaan ja syömiseen. Viisi ensimmäistä vuotta olisivat silti kuntalaiselle Soneran vaihtoehdossa ilmaisia. Ennen lopullista kuitupäätöstä tämä tulisikin tehdä. Samantapainen satelliittijärjestelmä on ollut jo käytössä Keski-Euroopassa ja se on ollut ainoa toimiva mahdollisuus yksityishenkilöitten, kuten minunkin, valtameripurjeveneissä Atlantilla1990-luvun lopulta. Vastauksia saatiin 13 perheestä, kun päivähoidon asiakkaina on yhteensä 28 perhettä. Monen perheen ja varsinkin naisen elämä kiihtyy kiihtymistään. Nyt he kuitenkin jo odottavat sitä ja pyytävät tiedotetta aikaisemmin, Kopponen sanoo tyytyväisenä. Kunta voisi halutessaan kustantaa mukaan ilmoittautuneille ilmaiseksi Soneran järjestelmän vaatimat 400 euron laitteet, ja silti se säästäisi noin 110 tuhatta euroa sekä välttäisi mahdolliset, rajut luottotappiot. Suunnitelmissa on myös muun muassa vierailu Päijännekodille, valokuvaus, liikuntapäivä ja 112-päivä, jolloin lapset voivat tutustua hälytysajoneuvoihin. Päättäjien pääosa ei tiennyt, että muun muassa Sonera tarjoaa yhteyden satelliittiin, ei siis haukuttuun mokkulalinkkiin. Nykyisten myllyjen koekentät tulee rakentaa sellaisille alueille, missä niistä ei ole kenellekään mitään haittaa, eivätkä ne pilaa kansallismaisemiamme. Ahdistushan siitä tulee. Kuhmoisten kunnan suopea suhtautuminen hankkeeseen ihmetyttää, ovathan Keski-Päijänteen kunnat pitkäjännitteisesti jo vuosia pyrkineet kehittämään Päijänne-matkailua, perusteena juuri kaunis, puhdas, jylhä luonto, jonka äärellä on hyvä hiljentyä. Satelliitti on yli 30 tuhannen kilometrin korkeudessa etelän suunnassa ja noin 13 asteen horisonttikulmassa.. On katsottu, että ruuan tekoon käytetyn ajan voi käyttää myös tehokkaammin ja tietenkin johonkin ”hyödyllisempään”. Vanhan miehen sanoin: ”Ei syödä tähteitä päältä.” Ilkka Koppanen Jämsä LUKIJAPOSTIA Enää on muutama päivä jouluun. Eli me veronmaksajat maksamme näille yhtiöille huomattavan paljon siitä, että ne voivat tuottaa meille kallista sähköä kulutettavaksi. – Luulin, että tyytymättömiä vanhempia on enemmän, mutta kyselystä kävi ilmi, että suurin osa asiakkaista on tyytyväisiä päivähoitoon. Todellista hölmöläisten peitonjatkamista. Niko (vas.) Angelin, Nestori, Maiju ja Mikael askartelivat joulutunnelmissa ryhmäperhepäiväkodissa maanantaina. Kaikkihan me tiedämme, miten ikävää on syödä yksin. Ruokakeskusteluun on viime aikoina tullut paljon eettisiä, lähes uskonnollisia sävyjä. Ylityöhön tarvitaan esimiehen lupa. Halukkaita liittyjiä kunnalle nyt tarjottuun verkkoon oli 387 taloutta. Mukaan on ilmoittautunut jokunen Kuhmoisten kaltainen kunta. – Ennakkoon mietimme, että katsovatkohan vanhemmat tiedotteita yhtään. Se perustuu 10 megabittiin sekunnissa ja 13 Gt -järjestelmään, joka jo toimii. Kopposen mielestä byrokraattisuus juontaa juurensa muun muassa hiljattain voimaan tulleesta työaikalaista, jonka mukaan perhepäivähoitajille laaditaan työvuoroluettelot, jotka eivät saa sisältää ylityötä. Ja vielä suurempi, jos rahaa on niukasti. Tuulivoimalla tuotetun sähkön osuus on valtakunnallisesti tällä hetkellä marginaalista, vain prosentin osia. Siksi vanhemmat joutuvat ilmoittamaan lasten hoitoajat ja pienetkin muutokset hyvin tarkasti. Keskiarvo oli 4,9, eli lähes kaikki olivat erittäin tyytyväisiä. Kari Keskinen LUKIJAPOSTIA rimaan lähipellon lanttuja ja porkkanoita, paistamaan lasten kanssa torttuja ja pipareita huolimatta siitä, että ajanhallinnan nimissä meille tarjotaan marketeista prosessoitua ruokaa helpottamaan arkea. Asiakastyytyväisyyskysely aiotaan tulevaisuudessa toteuttaa kahdesti vuodessa. – Olemme pystyneet järjestämään vuorohoitopaikan aina, kun sille on ollut tarvetta, jopa lyhyellä varoitusajalla, Kopponen vahvistaa. Varsinkin arkiruoasta keskusteltaessa nämä kaksi ulottuvuutta myös sekoittuvat. Paikallisessa sopimuksessa sovitaan tarkemmin eri käytännöistä, mutta se ei saa olla ristiriidassa kunnallisen virkaja työehtosopimuksen kanssa. Tehokkuusajattelu on hävittänyt ruuasta ja syömisestä sen yhden tärkeän ulottuvuuden, emotionaalisuuden. – Lapset eivät ole kokeneet turvattomuutta, vaikka hoitajat ja lapset vaihtuvat – paikka kuitenkin pysyy samana, vastausten perusteluissa mainitaan. – Jos oma hoitaja on monta viikkoa sairauslomalla, lapsi Päivähoito sai hyvän arvion voi olla esimerkiksi kolme viikkoa samalla varahoitajalla. Tänä vuonna ryhmis pidetään suljettuna jouluaattona ja joulupäivänä, sillä silloin yksikään lapsi ei tarvitse hoitoa.. Mutta olisiko tälle oravanpyörälle vaihtoehto. – Keväällä teemme päivähoidon paikallisen sopimuksen, joka antaa ohjeita eri tilanteissa toimimiseen. joulukuuta 2011 Kuhmoisten Pyhänpään alueelle Ruolahteen kaavaillun tuulivoimapuiston haittoja ei tule vähätellä. Uutena tapahtumana aiotaan järjestää isovanhempien ja kummien päivä, jolloin nämä saavat tulla tutustumaan lapsen hoitopaikkaan. Tähän tulokseen tuli myös Keski-Suomen Museo, joka kannanotossaan suositti Kärpänkylän puiston kaavoituksesta kokonaan luopumista. koska hoitajalla on oikeus vapaiden pitämiseen ja minulla on työaikalain mukaan velvollisuus huolehtia ja valvoa, että tasausvapaat pidetään. Vuorohoidosta plussaa Katri Kopponen on myönteisesti yllättynyt kyselyn kokonaistuloksista. Jouluna voimme ottaa kaiken takaisin hyppäämällä kaupallisuuden oravanpyörästä valmistelemaan syötävää kaikessa rauhassa ihan itse yhdessä ystävien ja läheisten kanssa. Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys vasta kartoittaa tätä maalintujen tärkeää muuttoreittiä. Valtioneuvoston toive sen nostamiseksi kahteen prosenttiin koko tuotannosta on pitkän aikavälin suunnitelma. Vastausten keskiarvot putosivat hiukan alle neljän vain varhaiskasvatuksen suunnittelussa, päivähoidon internetsivujen selkeydessä ja varahoidon järjestämisessä. Mukaan jo ilmoittautuneet ruokakunnat olisivat puolestaan säästäneet liittymismaksuissa 1 100 euroa sekä yli 100 metriä ylittävät kaapelimaksut sekä verkkopäätteen hinnat. Kiireetön ja maistuva joulu Kun aiemmin erilaista syömistä perusteltiin terveellisyydellä, nyt useimmiten valintoja puolustetaan vakaumuksella. Kun hoitaja pitää lakisääteisen tasausvapaan, lapsi joutuu päiväksi muualle. Kunta tutki tyytyväisyyttä päivähoitoon marraskuussa kyselyllä, jonka vanhemmat palauttivat nimettömänä. Pieni osa vastaajista moitti päivähoidon hallintoa byrokraattisuudesta. – On hyvä saada vanhemmilta vinkkejä toiminnan kehittämiseen, sillä he eivät välttämättä ehdi kertoa toiveitaan lapsen tuomisja hakutilanteissa, Kopponen perustelee. Miten hyvää ruuan valmistaminen porukalla tekeekään! Tänä jouluna toivoisin, että mahdollisimman monet rauhoittuisivat yhdessä kuoValtuustossa laajakaistapäätös liitettiin ulkopuolisten rahoittajien myöhempiin päätöksiin ja koski lähinnä vain verkon rakentamista. Myöhemmin liittyvät säästäisivät 2 200 euroa. Ennakkotiedottamista on ollut jo aiemmin, sillä ryhmiksestä annetaan koteihin viikkotiedote, jossa kerrotaan tulevan viikon tapahtumista ja muusta ajankohtaisesta. Hyvän arvosanan sai esimerkiksi tänä vuonna alkanut vuorohoito. Korkein arvosana annettiin kohdassa tyytyväisyys perheen saamaan hoitopaikkaan . Ei tuulivoimaa kansallismaisemaan Kaavan mahdollisesti toteutuessa tuskin myöskään alueen kiinteistöjen omistajia mitenkään huomioitaisi kiinteistöjen arvojen alentumisista, välkehtimisja meluhaitoista sekä visuaalisista haitoista. Siihen tarvitaan esteetön yhteys, joka on joissakin tapauksissa vaikea saavuttaa. Kunta sitoutuu antamaan konkurssikypsälle rakentajalle omaa rahaansa 266 tuhatta euroa ja takaamaan sen lainoja jopa yli kolmeen miljoonaan nousevat rakennuskustannuskustannukset. Tiedonkulkuun parannusta Joku kyselyyn vastanneista vanhemmista toivoo, että lasten päivittäisistä kuulumisista saisi enemmän tietoa. Nykyisten tuulimyllyjen hyötysuhteella sähkön tuottaminen on kannattamatonta ilman valtion subventointia, joka on noin puolet jokaista tuotettua kilowattia kohden. Tuulivoimapuistojen rakentamista, tai edes kaavoitusta ei saa kuitenkaan aloittaa kaikkein kauneimmista ja tärkeimmistä maisemistamme. Aiempiin kokemuksiin perustuen sekä Suomesta että muualta, ei niistä yhtäkään pidä sivuuttaa vähäpätöisenä. Kärpänkylän tuulivoimapuisto on suunnitteilla Koliin tai Ruissaloon verrattavissa olevaan, kulttuurihistoriallisia ja luontoarvoja sisältävään Tehinselän kansallismaisemaan. Hyvää ja rauhallista joulun odotusta! Eila Tiainen kansanedustaja (vas.) Päivi Hotokka Lasten vanhemmat antavat Kuhmoisten päivähoidolle yleisarvosanan 4,4 asteikolla 1–5. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 21. Tuulivoima saattaa olla tulevaisuudessa yksi ratkaisu energiatarpeen tyydyttämiseksi, mikäli kannattavuutta saadaan nostetuksi. Ei olisi vaikeaa Kuhmoisten laajakaistasta selvittää näiden sopivuutta satelliittiin nähden. Kiireettömästä ateriasta on tullut ylellisyyttä, samoin sen valmistamisesta. Se on valitettavaa, mutta siihen ei voi vaikuttaa. Tiedämme senkin, että pääosa KeskiSuomen kunnista ei tähän riskihankkeeseen ole lähtenyt mukaan. Pitäisi hankkia lahjoja, pitäisi siivota, pitäisi valmistaa ruokia ja pitäisi ja pitäisi. Lue aiheesta lisää sivulta 18. Päivähoidon ohjaaja Katri Kopponen painottaa, että varahoitopaikka on aina onnistuttu järjestämään
Kauneimpien joululaulujen yhteislaulutilaisuus Vintturissa, os. Koteja, Joulun suurin lahja joissa yksin odotetaan, jos joku vain muistaisi. Hänelle ilmoitettiin, että ”poika on meille annettu”. Monella meistä on joulustressiä, täytyy saada kaikki valmiiksi, kaiken pitää olla täydellistä. klo 18. Katseen konsertti seurakuntakodilla Su 15.1. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Kuhmoisten Kopseen perinteinen jouluratsastus La 24.12. Messu kirkossa loppiaisena 6.1. Lupaus koski myös niitä, jotka kokevat olevansa mustassa paikassa vailla toivoa. Meitä ei ole jätetty yksin, ja Jeesus vastaa jokaiselle joka häntä etsii. Kuhmoisten Kirkkokuoro. klo 10. Yhdistyksen mukaan talkootyö ja vähäiset yhteisöavustukset eivät riitä tuottamaan laadukasta kulttuuritarjontaa. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Raimo Jaakko Auranen Sääksmäen seurakunnasta 80 v ja Erkki Armas Antero Salonen Tampereen Messukylän seurakunnasta 79 v. Ohjelmassa oli pääosin suomalaisten säveltäjien kappaleita, muun muassa P.J. klo 10. Monipuolisessa kirkkokonsertissa esiintyivät myös pienempi kokoonpano Kvartset sekä solisteina baritoni Taisto Polvi ja sopraano Hannele Erola. Runonlausunnan ja jouluevankeliumin lisäksi juhlaan kuului muun muassa pikkuviulistien Maria Lättilän, Reetta Sihdon ja Aaro Erolan musiikkia, joka sai yleisönkin tapailemaan kappaleiden sanoja ja rytmiä. Kuhmoisten Mieskuoro. Aluksi kulttuuritapahtuma oli yhden viikonlopun mittainen, mutta laajeni myöhemmin koko viikoksi. Messu kirkossa 1. klo 18. Ketään ei ole jätetty joulusta ulos, sanoma Jeesuksesta saa puhuttaa meitä kaikkia tänäänkin. Ensi vuonna ei Kuhtuuviikkoa Kuhmoisten Sanomat Poliisin lupapalveluauto lopettaa käyntinsä Kuhmoisissa. su loppiaisesta 8.1. Matka Tampereen Työväen Teatteriin, musikaali AnnaLiisa Su 22.1. Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys Pe 13.1. Jumala antoi ainoan poikansa meille ja meidän edestämme. Joulukirkko jouluaamuna 25.12. Lupapalveluita saa Kuntalan tiloista parillisina viikkoina tiistaisin kello 10–14. Uudenvuodenaaton hartaus kirkossa Tammikuu Ma 2.1. Heljä Järvisen joulukonsertti kirkossa Ma 26.12. Hyvää joulua ja siunattua uutta vuotta. Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Jesaja sai kokea joulun iloa parisataa vuotta etukäteen. Heljä Järvinen, laulu, Hannele Erola, urut. Auto hoiti lupapalveluita syksystä 2009 lähtien. klo 15. kirkossa klo 7. Koulun joululoma La 24.12. Jouluaaton hartaus Papinsaaren siunauskappelissa Su 25.12. Presidentinvaalin ensimmäinen vaalipäivä Hiljenny jouluna kotikirkossa Kuhmoisten Sanomat Ensi kesänä Kuhmoisissa ei järjestetä Kuhtuu-kulttuuriviikkoa. Mirja Nuutisen Arkaaiset unet -näyttelyn avajaiset pääkirjaston galleriassa Ke-ti 11.–17.1. tänään Tuomas, Tomi, Tommi, Tuomo to Raafael pe Senni la Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina su joulupäivä ma Tapani, Teppo, Tahvo ti Hannu, Hannes, Hans ke Piia to Rauha pe Taavetti, Taavi, Daavid la Sylvester, Silvo su uudenvuodenpäivä ma Aapeli ti Elmeri, Elmo, Elmer ke Ruut Päivi Hotokka Mieskuoron joulukonsertti tarjosi sunnuntaina rauhoittumishetken jouluvalmistelujen keskellä. Juhlava konsertti sai kirkon täyttymään noin puolilleen. klo 12. joulukuuta 2011 4 VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Markus Rantanen Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Jouluaaton hartaus Papinsaaren siunauskappelissa 24.12. klo 10. Missä on joulun ydin, sen syvin sisältö. Hahmajärventie 392, loppiaisena 6.1. – kuva Päivi Hotokka Joululaulut soivat Päijännekodilla TAPAHTUMAT Joulukuu Muistojemme koulutaulut -näyttely pääkirjaston galleriassa To–su 22.12.–8.1. Hannikaiselta, Oskar Merikannolta, Konsta Jylhältä ja Jean Sibeliukselta. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Kuhmoisten Kulttuuriyhdistyksen hallitus päätti asiasta kokouksessaan viime viikolla. klo 10. Jumalanpalvelus Päijälän rukoushuoneessa La 31.12. Kaikille joulu ei ole ilon juhla. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. Lupa-auton vierailut lopetettiin vähäisen kysynnän ja pitkän ajomatkan vuoksi. Ajankohta vaihtui kesäkuulta heinäkuulle. Saakoon tänä jouluna valo loistaa sinunkin elämääsi. Uudenvuodenaaton hartaus kirkossa 31.12. Kuhmoinen kuhtuu -tapahtumaa on vietetty 25 vuoden ajan. Messu kirkossa uudenvuodenpäivänä 1.1. Jumalanpalvelus Päijälän rukoushuoneessa Tapaninpäivänä 26.12. Päijännekodin Kauneimmat joululaulut -tilaisuudesta muodostui kokonainen joulujuhla sunnuntaina. klo 23. Jumalanpalvelus kirkossa Tapaninpäivänä 26.12. Solisti Jukka Luukkasen esiintyminen peruuntui sairastumisen vuoksi, mutta Taisto Polvi ja mieskuoron johtaja Olli Männistö paikkasivat mainiosti hänen osuutensa. Se suurin lahja olikin meistä jokaiselle. Suomalaisen musiikin konsertti seurakuntakodilla La 21.1. Lupa-auton tilalle lupasalkku. Muilla keskisuomalaisilla paikkakunnilla autolla on käynyt enemmän asiakkaita. Joulukonsertti kirkossa joulupäivänä 25.12. Mieskuoro viritti tunnelman Kirkko oli sunnuntaina noin puolillaan konserttiyleisöä. On koteja, joissa rauha katoaa jouluksi ja odotetaan vain normaaliin elämään siirtymistä. Sen sijaan Kuhmoisten kunnanvirastossa alkaa vierailla lupapalvelusalkku eli virkailija, jonka kanssa voi asioida erilaisiin asiakirjoihin, kuten passeihin ja ajokortteihin liittyvissä asioissa. SPR:n, kirkkokuoron ja seurakunnan järjestämä ohjelma lomittui rakkaiden joululaulujen sekaan
Kunnanhallitus hyväksyi puretun Jamit-Tieto Oy:n jakosopimuksen ja siihen liittyvän laitteiden lunastuksen. Äänin 1–3 kunnanhallitus päätti, että kunta esittää tuulivoimavarausten poistamista kaavasta. Ruoho sanoo, että syksyn jahti on sujunut vaihtelevasti. Näin ollen myös Jämsän eteläosaan kaavailtua turvetuotantoa tulee harkita yli kuntarajojen. Metsästysseuraa edustava Jukka Ruoho kertoo, että arvostettu riistanhoidon asiantuntija otettiin erittäin mielellään seuraan mukaan. Saalista ei siitä huolimatta tullut kovin paljon. Kunnanjohtajan esityksen puolesta äänesti Kimmo Malin. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 21. – Pienriistaa on ollut hyvin, ja metsästystilanteitakin. Kunnanjohtaja Anne Heusala esitti, että kunnanhallitus antaa Keski-Suomen liitolle lausuntonaan 3. Suunnittelu ei etene, kun Kuhmoisissa ei ole virassa olevaa lukion rehtoria, vaan lukion rehtorin tehtäviä hoitaa oman toimensa ohessa tänä lukuvuonna äidinkielen lehtori. Hiljattain Kylämältä vapaa-ajanasunnon hankkinut Helle on uusimpia Kylämän Riistamiehet ry:n jäseniä. Ossi Simolan esityksen puolesta äänestivät Ossi Simola, Juha Järvenpää ja Mirja Heinonen. Vuokra on 300 euroa vuodessa.. Ruohon mukaan seuraan on saatu mukavasti nuoria metsästäjiä. Siinä viitataan, että Etelä-Päijänteen verkostolukion suunnitteluun ei ole saatu PäijätHämeen liitolta rahaa ja että suunnittelutyö on jätetty alueen lukioiden rehtoreiden tehtäväksi. Virka täytetään määräaikaisena kunnes Ari Mäkisen irtisanominen on saanut lainvoiman. Sen mukaan on hyvä odottaa Suomen hallituksen kuntarakenteen uudistamisohjelman julkaisemista ennen kuin edetään selvityksen hahmottelemassa hallinnon rakenteiden muuttamisessa. Kunnanhallituksen jäsen Ossi Simola teki Juha Järvenpään kannattamana esityksen, että kunta esittää lausuntonaan, että mainitut tuulivoimavaraukset poistetaan maakuntakaavasta. Nuotion äärellä oli lämmin paistaa makkaraa tuulesta ja lumisateesta huolimatta. Tällä välin on valmisteltu toistaiseksi voimassa oleva sopimus siitä, että Jämsän kaupunki tuottaa Kuhmoisille mainitut palvelut. Kun varausten toteutuminen on erittäin epätodennäköistä, varaukset rajoittavat alueiden käyttöä tarpeettomasti. Vesa Koivu Kuhmoisten kunnanhallitus kokoontui maanantaina 19.12.2011. Lausunnossa muistutetaan myös siitä, että Jämsän kaupunki ja Kuhmoisten kunta ovat liittyneet Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäseniksi. Nuotiot ja jätkänkynttilät räiskyivät, kun Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen ylijohtaja Eero Helle luki julistuksen. Erätulet sytytettiin tänä vuonna Kylämän Riistamiehet ry:n kodalle, joka sijaitsee lähellä Kylämän entistä kauppaa Länkipohjantien varressa. Kunnanhallitus hyväksyi kunnan ja Tammiston Puu Oy:n välisen vuokrasopimuksen, joka koskee Nuutinrinne-nimisellä tilalla RN:o 23:29 sijaitsevaa määräalaa. joulukuuta 2011 Päivi Hotokka Puuskainen tuuli ja lumisade säestivät metsäneläinten joulurauhan julistamista lauantaina Kylämällä. Jämsän kaupungin, Kuhmoisten kunnan ja Jämsek Oy:n yhteisen palkanlaskuja tietotekniikkapalveluita tuottavan yrityksen JamitTieto Oy:n purkaminen on saatu päätökseen. Selvitystyö palkanlaskentapalvelujen tuottamisvaihtoehdoista jatkuu toistaiseksi. Ympäristösihteerin lausunnossa hyväksytään Kuhmoisten kunnan puolelle tulevat varaukset tuulivoimaloita varten ja kiinniteMaakuntakaavan tuulivoimalausunnosta äänestettiin tään huomiota siihen, että mahdollisten haittojen torjumiseksi esitettyjä suojaetäisyyksiä tulee noudattaa ja että myöhemmässä kaavatyössä tuulivoimaloiden vaikutusten arviointi on erityisen tärkeää. Kun hirvet alkoivat siirtyä talvilaiumille, saalista Hirvijahti lopuillaan erätulien aikaan saatiin. Kunnanjohtaja Anne Heusalan esittelyn mukaan kunnanhallitus on keskustellut aloitteesta ja esitetystä aikataulusta. Mukana on myös kesäasukkaita, joita Ruoho arvioi olevan noin puolet jäsenistä. Hirvijahtiin on osallistunut kaksi ikäpolvea, kokeneiden metsästäjien lisäksi kymmenkunta nuorta. Oy Audiopro Ab:n laatima yhtiön omaisuuden realisointi on valmistunut 15.12.2011. Kylämän Riistamiesten hirviporukassa on yhteensä 14 osakasta ja heidän perheenjäsenensä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malin jätti asiasta eriävän mielipiteen. Kuhmoisten kunnanhallitus hyväksyi kunnan ja Papinsaaren Kukka Ky:n välisen vuokrasopimuksen, joka koskee Anttulan kylässä Kulmala-nimistä tilaa RN:o 3:44, vuokra on 530 euroa vuodessa. Kunnanhallitus päätti hyväksyä sopimuksen, joka astuu voimaan 1.1.2012. Kunnanhallitus päätti, että aloite ei aiheuta toimenpiteitä esitetyssä aikataulussa. Ympäristösihteeri Virtanen lausui turvetuotannon osalta, että Kuhmoisten kunnassa on paljon hyvälaatuisia ja kirkasvetisiä vesistöjä, joiden vaaliminen on tärkeää. Kunnanhallitus järjesteli uuden kehittämisasiamiehen tehtäviä ja päätti, että elinkeinotyöryhmään hallintojohtajan tilalle valitaan kehittämisasiamies Arto Kummala, samoin maankäytön ohjausryhmään ja yhteistyötoimikuntaan rakennusmestarin tilalle. Tuona aikana metsästyksen ei katsota olevan soveliasta. Kunnanjohtaja totesi, että selvitystä ei voida toteuttaa esitetyllä aikataululla. Kuhmoisten kunnalle jäävät kunnan hallussa olevat Jamit-Tieto Oy:ltä vuokratut koneet ja laitteet jäljellä olevasta jäännösarvostaan. Turvetuotannossa tulee pyrkiä kestäviin ratkaisuihin ja turpeenottoa tulisi suunnata sellaisille soille, missä toiminta on jo alkanut ja luontoarvojen menetykset koetaan pieniksi. Tyhjää äänestivät Ulla Salmi ja Henna Hellstén. Valtuutettu Kari Keskinen teki 14.11.2011 aloitteen, että kunnanhallitus aloittaa välittömästi etupainoisen alustavan selvitystyön kuntaliitoksen mahdollisuudesta yhdessä Kangasalan kunnan kanssa. Kunnanhallitus merkitsi lukion opettajien kirjeen ja asian valmisteluvaiheen tietoonsa saatetuksi. Käyttämättä on enää yhteislupa yhdelle vasalle, mutta yhteisjahtia ei sitä varten enää järjestetä. Kuhmoisten lukion opettajat ovat lähettäneet kunnanhallitukselle 27.10.2011 päivätyn kirjelmän. maakuntakaavaluonnoksesta ympäristösihteeri Maria Virtasen ja aluearkkitehti Marja-Liisa Mytkäniemen laatimat lausunnot. Hirvijahdissa Kylämän metsästäjillä ei ollut aluksi tuuria. – Hän on luvannut ilomielin auttaa meitä oman ammattinsa asioissa. Viran tehtäväkohtainen palkka on 2 768 euroa kuukaudessa. Erätulet pystytettiin tänä jouluna Kylämän Riistamiesten kodalle. Lukion opettajien kirjelmässä ehdotetaan kunnalle, että se osoittaa varoja verkostolukion suunnitteluun tai luopuu toistaiseksi verkostolukion suunnittelusta. Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti 20.9.2010, että Kuhmoisten kunnan tietotekniikkaja palkkahallinnon palvelut ostetaan 1.1.2011 alkaen Jämsän kaupungilta väliaikaisesti siihen asti, kunnes palkkahallinnon palvelut ja tietotekniikkapalvelut on saatu kilpailutettua. Metsäneläinten joulurauha julistettiin alkavaksi jouluaattona puoliltapäivin ja kestävän tapaninpäivän iltaan asti. Kunnanhallitus päätti valita Kuhmoisten kunnan rakennusmestarin virkaan Markus Virolaisen. – Nyt jahti on lopuillaan. Selvityksen tuli olla valmis helmikuussa 2012, ennen kuin Kuhmoisten kunta antaa valtioneuvostolle sen pyytämän vastauksen ja oman kantansa tulevasta kuntarakenteesta. Kunnanhallitus antoi Keski-Suomen liitolle lausunnon myös liiton selvityksestä, joka koskee maakunnan tulevaa sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetta. Aloitteesta on keskusteltu myös Kangasalan kunnanjohtajan kanssa
Haapakolu oli muuttunut lapsuuden mummulasta aikuisuuden voimanlähteeksi koko perheelle. Koulun vintille oli jälkikäteen rakennettu opettajien virka-asunnoiksi huoneistot, joissa katto oli matalalla ja ikkunat niin räystään alla, ettei taivasta näkynyt. Mummu ja Taata ehtivät luoda heistä jokaiseen yksilöllisen ja vahvan yhteyden. Raili ja Jouko suunnittelivat sinisen talonsa ja suurelta osin myös itse sen rakensivat kolmen vuoden kuluessa. Railille tarjoutui mahdollisuus lähteä Turkuun erikoistumaan kuvaamataidon opetukseen. Ja musiikkielämää oli muutenkin. joulukuuta 2011 6 Emilia Nivarpää Nuori taidemaalari Jouko Lempinen oli Ateneumista valmistumisensa jälkeen asettunut asumaan opettajasisarensa Anjan luokse Hämepohjan koululle. 1980-luvulla kesänäyttelyt harvenivat, sillä tilausmuotokuvien tekeminen vei Joukolta lähes kaiken ajan. Kurssin kuluessa nämä kaksi sitten tutustuivat ja havaitsivat paljon yhteistä ajattelussaan ja kiinnostuksen kohteissaan. Kuvaamataidon tunneilla ei vain piirrelty ja väritelty, vaan oppilaat saivat laajaa ja hyvää kuvataideopetusta. Musiikki soi taustalla, ja työ imi mukaansa niin, ettei aina juuri muistettu lounastaukoa pitää. Johtajaopettaja Leo Haaramäki oli ihmeissään nopeakäänteisestä uudesta opettajasta: virkaa haki Raili Klemetti, elokuussa siihen saapui Raili Lempinen, ja jouluun mennessä virkaa hoiti jo Raili Nivarpää. Jouko oli taitava myös puutöissä ja uuteen kotiin syntyi omien suunnitelmien mukaisia huonekaluja, jotka nyt vuonna 2011 edelleen palvelevat hyvin tarkoitustaan Nivarpäiden ateljeekodissa. Mukana olivat kuvanveistäjät, Gunnar Uotila, Pentti Papinaho ja Uuno Nurmi, valokuvaajat Juhani Riekkola ja Lady Ostapeck, korutaiteilija Jukka Ailio ja monet muut. Elokuussa 2011 Jouko siirtyi tuonpuoleisiin, ja Raili seurasi häntä muutamien viikkojen kuluttua. Elämänmittainen kumppanuus jatkui yli rajan, eikä kuolemakaan heitä erottanut. Elämän eväitä jaettiin aikuisella tasolla. Aiempi nopea maalaustekniikka vaihtui vähitellen, etsien ja kokeillen kohti vaikeaa ja hidasta lasuuritekniikkaa. Siellä maalatessa, elämän murrosvaiheessa, myös maalaustapa alkoi muuttua. Onneksi taiteilijan muusa saattoi auttaa tässäkin asiassa. Oma perhe viihtyi Haapakolussa, josta kuudelle lapsenlapselle tuli maailman paras mummula. Irrottautuminen perheen arjesta hetkeksi ja tarttuminen kuvataiteeseen tuntui hyvältä. Mutta viihtyisä koti syntyi yhdessä suunnitellen ja toteuttaen. Kesänäyttelyiden järjestäminen oli harventunut ja lopulta jäänyt kokonaan. Pian Raili pani merkille komean kurssilaisen, joka lausui Hellaakoskea niin koskettavasti. Nivarpäät Kuhmoisissa 1956–2011 Raili ja Jouko Nivarpää keskustelevat kirjoista syksyllä 2008, Jouko Nivarpää esittelee yhtenä mielilukemisenaan Jon Kabat-Zinnin kirjaa Täyttä elämää. Raili oli aikanaan maalannut akvarelleja, mutta maalausharrastus oli väistynyt työn ja perheen tieltä. Raili päätti panna toimeksi, kun Haapakolun ateljee täytti 30 vuotta. Vastaanotto oli lämmin ja moni ystävyyssuhde sai alkunsa jo tuolloin. Ala-Karkjärven rannalle Muutoksen värinää oli jo kuitenkin ilmassa. Kuhmoinen Kuhtuu -tapahtuman alkuvaiheissa Jouko oli ahkerasti mukana organisoimassa kuvataiteen ja musiikin tapahtumia. Hän tarjosi omaa paikkaansa Railille – ja Raili päätti lähteä matkaan. Ensimmäisen kodin yhteydessä oli myös kylmä varastohuone, jonka Jouko varusti ateljeeksi. Jyväskylässä ujous oli karistettava. Ne saivat tilansa kesänäyttelyissä. Ateljee on hiljentynyt, mutta Nivarpäiden tunnelma viipyy yhä talossa. Hämepohjassa odotti myös ateljeetontti Isojärven rannalla. 1970-luvun taitteessa oli aika siirtyä Syrjänmäen koululta omaan taloon. Maatilan töissä kaikki apuvoimat olivat kesällä tarpeen. Keskustelu kulki innokkaasti ja käytävän yli kallistellessa saattoi käsi joskus vahingossa hipaista toisen kättä. Talvisin Raili opetti ja kesäisin syntyi kukkasista herkkiä akvarelleja ja munatemperatöitä. Ystäville ja kyläläisille järjestettiin vuosien mittaan lukuisia kotikonsertteja, joissa esiintyneet muusikot olivat Joukon ja Railin ystäviä. Veneeseen mukaan välttämättömät eväät, yöpymätarpeet ja kuvantekotarvikkeet, ja nuori mies oli valmis pitkään soutumatkaan halki kesäisen Hämeen. Kesäisin talo toimi kymmenen päivän verran näyttelytilana, ja vieraita kävi tuhansittain tutustumassa töihin. Elokuussa Kuhmoisiin muuton jälkeen Jouko esittäytyi kuhmoislaisille taidenäyttelyllä, joka pidettiin Syrjänmäen koulun luokkahuoneissa. Jouko kannusti Railia taiteilijan tielle, ja kannustus tuotti tulosta. Monella tuon ajan kolmasluokkalaisista taitaa olla vielä kaapin kätköissä itse tehty mollamaila, vaatteineen, peitteineen, patjoineen ja lakanoineen. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. Muistoksi kesäkurssilta jäisi myrskyä enteilevä järvenselkä Hämeen maisemista. Kaunokirjoitus oli ylimääräinen velvollisuus, jossa oli omat hankaluutensa. Ne olivat voimallisia vuosia. Ikää oli molemmilla jo kunnioitettavasti, mutta yhä yhtä energinen Raili vielä mietti – ehkä Joukon maalaamista muotokuvista voitaisiin vielä järjestää näyttely… Omat lapset olivat keskiikäistyneet, lapsenlapsistakin oli ehtinyt tulla aikuisia. Finlandiakvartetti konsertoi usein, Izumi Tateno esiintyi, Marja Holopainen lauloi. Vasenkätinen koulupoika oli aikanaan pakotettu oikeakätiseksi kirjoittajaksi, ja käsiala oli sen mukaisesti varsin persoonallinen. Sisäinen kehittymistarve ajoi nuoren taiteilijan kohti pohtivaa ja tinkimätöntä ilmaisua. Elli-ystävätär oli ilmoittautunut Otavan opiston kesäkursseille, mutta ei voinutkaan lähteä. Joukon täyttäessä kahdeksankymmentä järjestettiin retrospektiivinen näyttely koko elämän matkalta, ja Railin täyttäessä omat pyöreät vuotensa kirjaston galleria täyttyi hänen töistään. Paljon painoi vaakakupissa Joukon ateljeetontti ja sille rakennettu kesämökki Isojärven rannalla. Ainoaksi, joka vieläkin tuolta matkalta on jäljellä. Musiikki soi taustalla Ikää karttui, mutta taiteilijan työ on elämäntapa josta ei eläkkeelle jäädä. Jouko ei tohtinut istua Railin viereen matkan ajaksi, mutta käytävän toiselle puolelle kylläkin. Pohjois-Pohjanmaalla Paavolassa Raili Klemetti oli viettämässä kesälomaa opettajantyöstään kotona Päätalossa. Monet vuodet Haapakolun ateljeessa pidettiin kamarimusiikkikonsertteja osana Kuhtuu -viikkoja. Tummana sadetta enteilevä järvenselkä tallentui pieneksi akvarelliksi, yhdeksi monista matkalla syntyneistä. Yhteiskunnallista kulttuurillista työsarkaa Jouko hoiti kunnan kulttuurilautakunnassa ja museolautakunnassa. Syrjänmäen koulun yläkertaan Nuori pari oli talven mittaan suunnitellut yhteistä tulevaisuutta. Rehtori Ester Uotila pyysi taiteilijaa tähän työhön, ja Jouko lupautui kouluun vuodeksi. Yhdessä Railin kanssa kerrattiin kaunokirjoituksen oikeaoppiset koukerot. Oppikoulussa tarvittiin kuvaamataidon ja kaunokirjoituksen opettajaa. Pian talon valmistuttua alkoi ateljeenäyttelyiden kausi. Silloin järjestettiin talossa suuri yhteinen näyttely vielä kerran. Vieraita riitti, ja Nivarpäät risteilivät ympäri Suomen odotettuina vieraina. Vuosikaudet Raili opetti kolmatta luokkaa ja huolehti koulun tyttöjen käsityönopetuksesta. Laulettiin, leikittiin, näyteltiin ja lausuttiin. Myös kuvaamataidon opettaminen sai väistyä, ja Raili otti kuvaamataidon opetuksen hoitaakseen. Syrjänmäen koululla perheeseen syntyi kolme lasta. Kaikella on alkunsa ja loppunsa. Joukon isän järjestelemä nimenmuutos sattui osuvaan kohtaan. Isojärvi kutsui, mutta lopulta siskon painostuksesta Jouko lähti mukaan Otavan opistolle. Tuon ajan koululaiset muistavat kirjoitustunteja hyvällä, sillä puuduttavan kirjoittamisen kevennykseksi Jouko luki oppilailleen hyvää kirjallisuutta. Sää vaihteli, ja ajoittain oli myrskyn tuntua ilmassa. Ateljeessa kuultiin Meri Louhosta, Heikki Rautasaloa, Juho Alvasta, Matti Rautakalliota, Larisa Leviä ja monia muita. Muutama vuosi vierähti Keski-Suomen läänin taidetoimikunnassa. Vuosittain oli mukana myös vierailevia taiteilijoita. Kuhmoisten kirkonkylän keskuspiirin koululla sattui olemaan juuri Railille sopiva virka avoinna, ja sen hän saikin. Työn ja harrastusten myötä hyvien ystävien joukko oli karttunut laajaksi. Ensimmäisinä vuosina Raili ei osallistunut näyttelyyn taidemaalarina, vaan maalasi ”näyttelymatkamuistoiksi” seinäkoristeiksi tarkoitettuja leikkuulautoja. Jouko puolestaan kuunteli ihaillen, kun Raili lausui Eino Leinoa. Jouluksi matka suuntautuikin jo Paavolaan kihlajaismatkalle, ja seuraavana kesänä 1956 vietettiin Päätalossa häät. Niin alkoi ahkera kirjeenvaihto. Otavan opistolla aherrettiin opintojen parissa ja vietettiin yhteistä aikaa. Elettiin kesää 1955. Päivät kuluivat soutaen ja maalaten, yöt veneen alla nukkuen. Jouko tarjoutui kantamaan matkalaukun Railin hotellille ja sai sentään kysytyksi, voisiko hän kirjoittaa. Raili jäi koulutyöstä eläkkeelle ja sai nyt enemmän aikaa kuvanteolle. – Maalaan niin kauan kuin suti pysyy kädessä, totesi Jouko. Joukon maalaustelineessä keskeneräinen työ odottaa turhaan mestariaan. Haapakolu oli kestiystävyyden talo. Niiden tuotolla hankittiin perheeseen ensimmäinen pakastearkku. Raili opetti alakoululaisia luokassaan, Jouko maalasi, ja elämä asettui. Opistolla Jouko pani pystyyn pienimuotoisen taidenäyttelyn, ja Raili osti elämänsä ensimmäisen taulun. Sinne siirrettäisiin nyt perheen vene Pälkäneen Laitikkalasta. Yhdessä pariskunta keskittyi työntekoon ateljeen rauhassa. Anja, Jouko ja Raili matkasivat yhdessä linja-autolla Jyväskylään, josta Raili jatkaisi omaan suuntaansa seuraavana aamuna. Noilla tunneilla moni tutustui Sakari Pälsin oivallisiin poikajuttuihin. Vieläkin Haapakolussa on seinälle ripustettuna Railin ensimmäinen taidehankinta, akvarelli, jossa myrskyä enteilevän tumman veden vaahtopäät lyövät rantaan. Tuo vuosi venyi lopulta yhdeksäksitoista. Siellä oli hyvää tilaa tehdä työtä ja kaunis Isojärvi jylhine maisemineen. – kuva Vesa Koivu. Postiauto kuljetti viestejä halki Suomen, ja syksymmällä Jouko kävi Railia tapaamassa Pudasjärvellä. Anja oli innokkaasti lähdössä Mikkeliin nuorisopedagogiselle kurssille, ja olisi halunnut Joukon matkaseuraksi. Kurssi oli liian pian ohi, ja oli aika lähteä kohti arjen askareita
Adventtisunnuntaisin perhe käy kirkossa ja sytyttää kotona kynttilän. – Tuntuu, että joulu iskee vasta torstaina, kun työpäivä päättyy. Jouluaamuna kirkkoon Jouluaamuna perhe lähtee seitsemäksi kirkkoon. Rantasten perheessäkin jouluun kuuluvat erottamattomasti hautausmaalla käyminen, sauna, kuusi ja kinkku. He haluavat, että lapset saavat omat jouluperinteensä. Kirkossa Jeremias yleensä nukkuu. Erilaiset lapsuusjoulut Tytti ja Markus Rantanen viettävät kuudetta yhteistä jouluaan, ja omat jouluperinteet hakevat vielä muotoaan. Tänä vuonna perheen 3-vuotias esikoinen Samuel osaa ensimmäistä kertaa odottaa joulua. Isän kanssa haimme kuusen, ja se koristeltiin yhdessä. joulukuuta 2011 Päivi Hotokka Tytti ja Markus Rantasen perheessä joulunodotus alkaa ensimmäistä adventtia edeltävänä lauantaina. Olisimme jouluturisteja, jotka viettäisivät joulun jossain muualla, Markus miettii.. Samuelin pikkuveli Jeremias on vasta alle vuoden ikäinen, joten hänen ensimmäinen joulunsa kuluu lähinnä ihmetellessä. Usein Rantasilta kuluu autossa paljon aikaa, koska jokaiseen kyläpaikkaan on vähintään 200 kilometrin matka. Pojan mielestä ihmishahmot ovat kiinnostavampia kuin tähdet. Liimattava kuva ilmestyy kirjekuoreen pianon päälle. Päivät voivat venyä pitkiksi, mutta joulun jälkeen hän saa viettää hetken lomaa. mille. Tytti tekee paljon lahjoja itse, ja lapsille valitaan kaupasta kestäviä ja kehittäviä leluja. – Meitä on neljä sisarusta, ja teimme itse ohjelmaa, näytelmiä sekä lauluja soittoesityksiä. Silloin ikkunoihin laitetaan jouluverhot ja kynttilät otetaan esille. Aattona on tapana kuunnella joulurauhan julistus ja syödä sen jälkeen riisipuuroa lounaaksi. Tänä vuonna perhe lähtee joulunpyhiksi Markuksen vanhempien ja isovanhempien luokse Viitasaarelle. Jouluaterialla luetaan jouluevankeliumi. Tytti ja Markus uskovat, että jos lapsia ei olisi, joulua ei laitettaisi yhtä paljon kuin nyt. Adventtiin liittyy myös laulu, virsi numero 13: Nyt sytytämme kynttilän, se liekkiin leimahtaa... Pyhiin kuuluu myös pelien pelaaminen, Tytille erityisesti tuhannen palan palapeli. Markuksen mukaan heidän perheeseensä monet perinteet ovat tulleet Tytin puolelta. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 21. – Minun lapsuusjouluni ovat olleet hyvin erityyppisiä kuin Tytillä. – Jos olisimme kahden, joulu olisi pienempi. Illalla totta kai avattiin lahjat. Kun nuori perhe muodostaa omia joulunviettotapojaan, mukaan otetaan usein jotain kummankin puolison lapsuudesta. Markus ja Tytti Rantanen haluavat luoda lapsilleen Jeremiakselle ja Samuelille rauhallisen joulun ja opettaa heille antamisen iloa pelkän saamisen sijaan. – Minä odotan lahjojen antamista, sitä kun näkee saajan ilmeen. On mukavaa valita lahjoja ja ajatella, että tämä voisi olla hieno juttu antaa, Markus sanoo. Ne esitettiin vanhemmille ja isovanhemSamuel Rantanen saa joka päivä liimata uuden osan seimikuvaan, joka täydentyy joulua kohti. Meillä koko suku kokoontui saman katon alle. Jouluun kuuluu aina sukulaisten tapaaminen. – Tällä tavalla teemme tutuksi joulun oikeaa sanomaa, Tytti kertoo. – Haluaisimme luoda lämpimän, rauhallisen joulun, johon kuuluu antamisen iloa. Tytin perheessä joulu oli vuoden suurin juhla, joka alkoi jo aatonaattona saunomisella ja kuusen koristelulla. Rantaset pyrkivät välttämään ylenpalttisen kaupallista joulua. Seurakunnan nuorisoohjaajana työskentelevälle Markukselle joulukuu on Lämpöä, rauhaa, antamisen iloa töissä kiireistä aikaa, jolloin lopetellaan kauden toimintaa. Hänellä on useitakin joulukalentereita, mutta muista poikkeava on seimikuva, johon Samuel saa jokaisena päivänä liimata uuden osan, tähden tai hahmon
Kuhmoisten satamassa sijaitseva Euronpaikka on matkalla kohti mainetta, se on jo kulttipaikka, jota tullaan katsomaan matkojenkin päästä. Aikuisten kesken se on vähän eri asia. Yksinäiset tulevat vain, ettei tarvitse tuijottaa seinää kotona yksin, kun perheet ovat omalla tahollaan kokoontuneet yhteen. Pelaaja näkee tv-ruudulta keilaradan ja jäljittelee liikkeillään keilapallon heittoa. Kaikki tietävät, että täällä ei hilluta. Siinä iltauutisten aikaan paikka alkaa täyttyä. Ja tärkeintä on, että porukka viihtyy. Kolmas jouluaatto Jouluaaton alkuilta on usein rauhallinen, ja Lampinen ehtii itsekin laulaa karaokea. Napin vapauttaminen vastaa pallon irrottamista. Tästä työstä pitää tykätä, että tästä tulee mitään. Pitsat, kebabit, porsaanleikkeet ja kaikki valmistuu sillä. joulukuuta 2011 8 Vesa Koivu Kauppias Risto Lampinen on pitänyt Euronpaikkaa auki kahtena jouluaattona, ja tarkoitus on pitää ovet auki myös tänä jouluna. Siinä on muitakin pelejä, mutta Euronpaikassa suosituin on tietokonesimulaatioon perustuva keilarata. – Jouluahan tehdään lapsille. Annokset ovat valmiina pakasteessa, ja turbouuni kuumentaa annoksen 3 minuutissa, ja 5 minuutissa se on asiakkaalla. Risto Lampinen on toiminut yrittäjänä 25 vuotta, nyt hän tekee pitkää päivää Euronpaikassa.. Lampinen on sovittanut saman katon alle kahvilan, ruokapaikan, ravintolan, kioskin, matkamuistomyymälän, sekatavarakaupan Jouluaatto Euronpaikassa mukavia turisten ja mukana on edelleen se alkuperäinen vesijettien vuokraus. – Porukat on kovia laulamaan karaokea. – Ei siinä ollut sen suurempia suunnitelmia, Risto Lampinen kertoo. Asiakkaat porisevat keskenään, heittävät läppää Risto Lampisen kanssa, katsovat tv:tä, laulavat karaokea ja pelaavat pelejä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. Kunnan omistama kiinteistö oli toiminut kesäisin autolautta Lintan ja veneilijöiden tukikohtana. Olut on suosituin juoma, grogejakin tehdään, mutta ne ovat enemmänkin illan mausteeksi. – Kysynnän mukaan, varastossa löytyy melkein kaikkea, ainakin yksi kappale. – Jos joku ostaa, kaikki myydään. Ja illallakin voi tulla ostoksille, jos joku on päässyt loppumaan, Lampinen selittää oikean kauppamiehen hengessä. – Ulkona on tupakkapaikka, ja kesällä on terassille mahtuu 80 asiakasta. Pitää olla kivasti ihmisten kanssa, mutta myös jämäkkä. Karaoken lisäksi asiakkaita viihdyttää Wiifit Plus -niminen tv:hen yhdistetty peli. Keilapallon sijaan pelaajalla on kädessään ohjain, jonka nappia hän pitää alhaalla. Uuni on yhdistetty kiertoilmauuni ja mikro, joka kehittää hetkessä 275 asteen lämmön. – Meillä on R-meny-konsepti. – Pienihän tämä ravintolaksi on, paikkoja on 20–30, Lampinen kuvailee. Tietokoneella on 2800 biisiä, että jokaiselle jotakin. Toissa jouluna täällä oli myös joulupukkien kokoontumisajo, tulivat tänne huokaisemaan rankan kierroksensa jälkeen. Risto Lampinen on varannut karaokekoneeseen tuhdin pinon joululauluja, ja tarjolla on myös rosollia, laatikoita, kraavilohta, savulohta, kinkkua, kotikaljaa ja muuta joulupöytään kuuluvaa. Siinä se ilta menee pitkässä pöydässä tuttujen kesken turinoidessa, käydään läpi kulunutta vuotta. – Mähän olen melkein aina täällä, ja liikemiehelle joulu on yksi viikonloppu muiden joukossa. – Tänne tulee kaikki eronneet ja karanneet. Asiakkaat tulevat kahvilaan limulle tai jäätelölle ja katsovat ympärilleen – Tollasenhan mä haluun! Euronpaikassa kaikki ei maksa tasan euroa, mutta melkein kaikkea on. – Minulla on 30 vuoden kokemus ravintolatiskin toiselta puolen, mutta että sain A-oikeudet, piti olla kahden vuoden kokemus myös tältä ravintoloitsijan puolelta tiskiä. On kiva katsoa, kuinka lapset saa lahjoja ja iloitsevat. On kodin käyttötavaraa, lahjatavaraksi sopivaa, on kalastustarvikkeita, veneilytarvikkeita, autotarvikkeita, pakkasnesteitä, valopetrolia, kattolamppuja, niihin sokeripaloja, auton rengaspainemittareita, liikennemerkkejä – ne ovat kuulemma suosittuja syntymäpäivälahjoiksi – myös leluja, tauluja, seinäkelloja, kynttilälyhtyjä, öljylamppuja, halstareita ja kertakäyttögrillejä. – Usein tulee töitä 17 tuntia päivässä. – Tervetuloa vaan kaikki, pukit ja tontut myös, Risto Lampinen toivottaa. – Myös lapsettomia pariskuntia on liikkeellä. Hupihattuja on kokonainen hyllyllinen. – Aika paljon on sellaisia impulssiostoksia. Risto Lampisella tulee tänä täyteen vuonna 25 vuotta yrittäjänä. Minulle jäi K-kaupasta tavaraa yli, ja ajattelin, että saan sen siinä samalla myytyä. – Mutta ei ole aikeissa laajentaa, tämä on sen kokoinen, että yksi mies ehtii sen hoitaa. – Ryhdyin vuokraamaan vesijettejä ja järjestämään safareja, kahvila sopi toiminnan tukikohdaksi. Euronpaikka on auki jouluaattonakin, ja Risto Lampinen lupaa, että tarjolla on jouluruokia ja mukavaa seuraa. Risto Lampinen kiittelee myös ravintolakeittiönsä turbouunia, joka mahdollistaa yli 70 erilaisen lämpimän aterian tarjonnan. Tietokone laskee ”keilapallon” radan, ja ruutu näyttää, kuinka keilat kaatuvat, jos kaatuvat. Hän aloitti K-kauppiaana Artjärvellä, siirtyi sieltä hoitamaan Kuhmoisten K-kauppaa, ja kesällä 2003 hän avasi kahvila Euronpaikan. Olohuone asiakkaille Euronpaikka sai oikeuden myydä olutta vuonna 2008, ja A-oikeudet heltisivät tänä vuonna. Kauppa käy kesällä Talvisin paikka toimii enemmänkin kahvilana tai ravintolana, ja kauppa käy parhaiten kesällä. Tarviitko suurennuslasilla varustetut kynsileikkurit
joulukuuta. Epäilemättä hyviä kirjoja on tulossa lisää. Tähän näyttelyyn kirjastonhoitaja Sohvi Koskinen on koonnut useita sellaisia tauluja, joiden avulla opeteltiin ulkomaisten tuotteiden alkuperää ja samalla muun maailman elinkeinoja. Mikko Porvali on julkaisut tähän mennessä kolme sotahistoriaa käsittelevää tietokirjaa: Vakoojakoulu vuonna 2010 ja Kaatunut Normandiassa ja Operaatio Hokki kuluvana vuonna. Näyttely on esillä vuodenvaihteeseen asti. Toiset taulut kuvittavat historiaa, esimerkiksi turnajaisia. Päivi Hotokka Kaukolan koulun aulaan kohosi joulun alla isokokoisia taideteoksia. Näyttely on koottu pääosin sivistystoimen kokoelmaan kuuluvista tauluista. Pikku-Parilan palveluja ovat muun muassa koulu, hotelli spa ja muut hotellit, ravintolat, kasino ja navetta. Operaatio Hokki , joka kertoo suoraan päämajan alaisuudessa vuonna 1944 toimineesta kaukopartiosta, on saanut hyvät arvostelut, ja se oli ehdolla myös vuoden tietokirjaksi Tieto-Finlandia kilpailussa. Isäni Martti Porvali toimi siihen aikaan 1970-luvulla Kuhmoisten nimismiehenä. joulukuuta 2011 Vesa Koivu Kirjastonhoitaja Sohvi Koskinen oli taas napannut kiinnostavan vieraan kirjailijailtaansa. – Teos on tarkoitettu muunneltavaksi. Oikeustieteen maisteri Mikko Porvalilla on vahvat siteet Kuhmoisiin, onhan hänen äitinsä Pirjo Porvali, omaa sukua Hauskanen, kuhmoislaisia. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 21. Loppukesää kohti suomalaisille avautui Ilomantsissa tilaisuus lyödä perin pohjin neuvostojoukot, ja voiton varmistamiseksi päämaja lähetti vahvan kaukopartion Neuvostoliiton joukkojen selustaan. Lukion ykkösluokkalaiset Saija Vaskisalo ja Senni Vesikallio kokosivat vanhan salin eteen kaupunkimaisemaa kuvaavan seinäteoksen. Porvalin tuoreet kirjat ovat hyviä ja suositeltavia luettavaksi. Koska metsämaiseman yllä leijuva kello olisi näyttänyt oudolta, taiteilijat rakensivat sen ympärille Lontoon Big Beniä muistuttavan tornin, jonka viereen sijoittuu London Eye -maailmanpyörä. Mikko Porvali selvitti kirjaston yleisölle, että hänen oli helppo päästä sisään kirjojensa aiheisiin, sillä kaikki ne ovat tavalla tai toisella tuttuja hänen oman sukunsa kautta. Operaatio Hokki kertoo sotatapahtumista kesällä 1944 sen jälkeen, kun suomalaiset olivat onnistuneet pysäyttämään Neuvostoliiton hyökkäyksen Kannaksella. Nyttemmin tietokirjailija Mikko Porvali toimii rikoskomisariona Kokkolassa ja isä Martti Porvali johtavana kihlakunnansyyttäjänä Jyväskylässä. Tämä ei millään tavalla vähennä Mikko Porvalin ansioita. Kokoelman harvinaisuuksia ovat Martta Wendelinin maalaamat Lasten talvi-ilot ja Talviset metsätyöt sekä Hugo Simbergin Musta surma Suomessa . Useimmiten taulut kuitenkin tulivat Suomen kouluihin Saksasta, ja saksankieliset tekstit käännettiin täällä itse Koulutaulut sivistivät ennen nettiä suomeksi. Kaupunki on nyt jouluasussaan, ja kadulla seikkailee joulupukki porojen kera, mutta ensi vuonna teema vaihtuu. Päivi Hotokka Ryijynäyttelyn peruuntumisen vuoksi pääkirjaston galleriatilan täyttävät joulukuussa vanhat koulujen opetustaulut. Yli 30 kiinnostunutta oli saapunut Kuhmoisten kirjastolle lauantaina 10. Porvali edustaa sotahistorian tutkijoiden uutta sukupolvea, joka ei enää sovita tutkimuksiaan poliittisista syistä sodan jälkeisen ajopuuteorian tai erillissotateorian mukaiseksi, vaan antaa tosiasioiden puhua puolestaan. Esityksen päätteeksi kirjaston yleisö antoi raikuvat aplodit Mikko Porvalille. Mutta ne, jotka eivät saapuneet kirjastolle, menettivät paljon, sillä Porvali ei ole tyhjentänyt kaikkea tietämäänsä kirjojensa sivuille. Kaupungin leveillä kaduilla mahtuu kulkemaan sekä autolla että kävellen, ja helikopterillakin voi saapua, sillä parin rakennuksen katolla on laskeutumispaikka. – Tulin mielelläni tänne Kuhmoisten kirjastoon, sillä olenhan elämäni velkaa tälle laitokselle, Mikko Porvali hauskutti yleisöä. Talvinen kaupunki koostuu useista rakennuksista. – Minun äitini ja isäni nimittäin tapasivat Kuhmoisten kirjastossa. Saija Vaskisalo ja Senni Vesikallio tekivät taideteoksen vapaaehtoistyönä tuntien ulkopuolella. Porvali on tutkimustensa kautta hankkinut uutta ja ennen julkaisematonta tietoa tähän saakka vähän huomiota saaneista aiheista. Koululta esitettiin toive teoksesta sen jälkeen, kun tytöt olivat tehneet seinätyön gaalailtaa varten. Martta Wendelinin Talviset metsätyöt Senni Vesikallion ja Saija Vaskisalon teoksessa pääosassa on Little Ben, mukaelma Lontoon kuuluisasta kellotornista. Samassa aulassa portaiden alla sijaitsee neljäsluokkalaisten rakentama PikkuParilan kaupunki. Paperileikkeistä koostuvan teoksen pääeleKaupunkimaisemat tulivat kouluun mentit pysyvät samoina, mutta Vaskisalo ja Vesikallio lupaavat, että joulun jälkeen ympäristöön ilmestyy jotain keväisempää. Porvalin Vakoojakoulu kertoo, kuinka päämajan alainen tiedustelukoulu värväsi ja lähetti venäläisiä sotavankeja Neuvostoliittoon samassa tarkoituksessa. Koska ollaan kuitenkin Kuhmoisten mittakaavassa, kellotornin nimeksi tuli Little Ben. Tarkoitus oli tuhota Petroskoin rautatieasema. Kertomus elää karttojen, päiväkirjojen ja Porvalin tekemien haastattelujen kautta, ja kuvituksena on ihmeen hyviä kaukopartiomiesten itsensä ottamia valokuvia. – Mietimme, miten voimme käyttää kelloa hyväksemme, tytöt kertovat lähtökohdistaan. Näin kuitenkin tehtiin, ja Porvali kertoo siitä kaunistelematta. Tauluista selviää, miltä näyttää muun muassa kahvin, sitrushedelmien, tupakan, sokeriruo’on, taatelin ja riisin tuottaminen. Tämä jäi tekemättä, mutta paljon muuta Suomen sotaponnistuksia hyödyttävää saatiin aikaan. – Tämä oli loistava tapa kertoa asioista ennen nettiä, Koskinen toteaa. Neljäsluokkalaisten rakentama Pikku-Parilan kaupunki koostuu muun muassa kerrostaloista, hotelleista ja ravintoloista.. Hän myös esittää asiansa selkeästi, nasevasti, kaunistelematta ja kuitenkin niin, että lukijan kiinnostus pysyy koko ajan vireillä. Esimerkiksi hänen isoisänsä luutnantti Antti Porvali toimi sen kaukopartion varajohtajana, josta Operaatio Hokki kertoo. Sotahistorijoitsija Mikko Porvali kertoi kirjoistaan Kuhmoisten kirjastolla 10. Me olemme tottuneet paheksumaan Neuvostoliiton Suomeen sodan aikana lähettämiä desantteja. joulukuuta kuuntelemaan, kun tämän syksyn TietoFinlandia-ehdokas Mikko Porvali kertoi kirjoistaan. Kaupungissa kulkeville ihmishahmoille on kirjoitettu puhekuplia kaikilla niillä kielillä, joita koulussa voi opiskella: suomi, ruotsi, englanti, saksa, ranska ja venäjä. Kirjaston yleisöllä oli runsaasti kysyttävää, ja Porvalin jokaisesta vastauksesta muodostui pieni jännittävä esitelmä, joka osoitti, että hän on perehtynyt mainiosti tutkimuskohteeseensa ja osaa liittää pienetkin aiheet yhteyksiinsä. Esimerkiksi sotavankien käyttö sotilaalliseen toiminMikko Porvali – suvereenia aiheen hallintaa taan on vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Taustalle on heijastettuna kuva hänen isoisästään, luutnantti Antti Porvalista, joka toimi kesällä 1944 Petroskoin radalle suunnatussa iskussa kaukopartion varajohtajana
joulukuuta 2011 10 JÄMSÄN SILMÄASEMA Keskuskatu 8, p. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. Ihanaa Joulua toivottaa Silmäaseman väki. Myös ”Asemalla” tulee arkeen tovi. (014) 712 616, ma-pe 9-17 Lopeta juoksut, joulun tuoksut jo nenää kutittaa. Syttyy kynttilä sulkeutuu ovi
joulukuuta 2011 TEILLE ON SYNTYNYT VAPAHTAJA JOULURAUHAA JA SIUNAUSTA UUDELLE VUODELLE Kuhmoisten seurakunta www.jokilaaksonterveys.fi. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 21
Lehdon Ollin pajalla pidetyn veistopäivän osallistujat ja työn tulokset.. Pirkko Lehto-Järvinen Mitä saadaan aikaan, kun laitetaan yhteen isoja puupölkkyjä, moottorisahoja, kädentaitoa, paljon intoa ja yhteishenkeä. Moottorisahan jokainen toi mukanaan. Tämän jälkeen tekijät pääsivät Ollin lämmittämään savusaunaan, siellä lepuutettiin ja pehmennettiin kovilla olleet lihakset. Kirja lähtee ehkä kylään Italiaan Pirkko Vainio on toistanut kirjassa oppilaiden tekstit alkuperäisessä muodossaan, puhekielen tapaisesti. Uskokaa tai älkää, työstä käy taiteentekokin. Luettuaan Kuhmoisten kummallisista olioista hänen on kuitenkin täytynyt muuttaa mieltään. Isoja puupölkkyjä työstettiin kaiken päivää. Hän kysyi Firenzen eläintieteellisen museon johtajalta, kiinnostaisiko heitä tutustua aivan uusiin kuhmoislaisiin hyönteisiin. Veikko Toivion ja Olli Lehdon työnäytteenä valmistui kotka. joulukuuta 2011 12 Päivi Hotokka Tämä kirja on täysin ainutlaatuinen, ja niin ovat kirjassa esiintyvät oliotkin. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. Taiteen tekijät tarvitsivat myös ravintoa. Jarno on esimerkki siitä, että pienilläkin saa olla suuria unelmia – olivatpa he sitten lapsia tai ötököitä. Nyt materiaalina oli metsästä haettu puu. Sen ääntely muistuttaa kassakoneen ääniä. Oppilaiden tekemän kirjan kuvat ovat tyylikkäitä ja värikkäitä. Aapeli Poikala (vas.) ja Niko Liehu tulivat katsomaan, millainen kirja heidän teoksistaan tuli. Kuhmoisten ihmeelliset ötökät -teoksella on 102 tekijää, Kirkonkylän koulun 6-12vuotiaat oppilaat. kun hän marraskuussa luki oppilaiden tekstejä ja kokosi kirjaa, hänen kotonaan rapisi jatkuvasti. Moottorisaha pysyi yhtä hyvin niin miesten kuin naistenkin kädessä. Kun nurkissa alkaa rapista Zack puolestaan on hurja tyyppi, joka pelaa sotaja toimintapelejä. Pirkko Vainio kertoo, että Tunnetko pöpöklöntin ja dollarikuoriaisen. Helmisen Paavo oli Kurjen Askon kanssa hommannut isoja puupölkkyjä. Taidekerho Ratan puheenjohtaja Stina Dahlström taikoi puusta karhun. Pajalla on aikojen saatossa tehty ja touhuttu monenlaista. Näin ovat saaneet alkunsa muun muassa pöpöklöntti, sielun sisar, kutiaset, Suomen mulkosilmä, hyttymään ja suonakkisämpylä. Hurjimmissakin otuksissa on yleensä pehmeä puoli: zackin lempilelu on barbie. Dollarikuoriaisen tunnistaa selässä olevasta dollarinmerkistä. Täällä on tosi hyviä juttuja, Vainio kehui perjantaina kirjan julkistustilaisuudessa. Se puhuu lappilaista murretta, ja sen unelma on kaivaa tunneli maapallon läpi. Kirjassa ei ole kahta samanlaista, ei edes samantyyppistä oliota. Vainio paljastaa, että hän on lupaa kysymättä ollut yhteydessä pitkäaikaiseen asuinmaahansa Italiaan. Soitettu ja laulettu. Lapset ovat kukin piirtäneet mielikuvituksellisen ötökän ja keksineet sille nimen sekä ominaisuuksia. Kirja on syntynyt syksyn mittaan lastenkirjailija Pirkko Vainion ohjaamissa työpajoissa. Ötökäthän ovat mielenkiintoisia ja hauskoja! Ötökkäkirjaan voi tutustua Kuhmoisten pääkirjastossa, jossa siitä on toistaiseksi esillä yksi prototyyppi. Viimein hämärässä, marraskuisessa illansuussa tekijöitä ja vierailijoita ilahdutti hieno ja suorastaan hellyttävä taidenäyttely. Lastenkirjailija Pirkko Vainio esitteli Kirkonkylän koulun oppilaiden kuvista ja teksteistä koottua ötökkäkirjaa yleisölle perjantaina. Ennen työpajojen pitämistä Vainio ei itse asiassa pitänyt ötököistä lainkaan. Kirjoja on vielä luvassa kirjastolle toinen versio ja mahdollisesti koulullekin. Tässäkin työssä opettaja ja mestari oli tärkeä. – Kyllä minulla on ollut hauskaa, kun olen lukenut näitä. Hän rakastui muun muassa jarno matoon, joka asuu maan alla ja on millin pituinen ja millin levyinen. Kuhmoisten ja Oriveden rajamailla, Mäkimaan Muhkun syntysijoilla, Lehdon Ollin pajalla, kokoontui Pölkyistä kuoriutui hellyttävä eläintarha todellisia kansantaiteilijoita. Taottu puukkoja ja metallista väännetty erilaisia esineitä. Luostarisen Marja-Liisa huolehti siitä puolesta kiitettävästi. Siihen virkaan oli saatu RautatieTaidekerho Ratan sihteeri Veikko Toivio. Mistään ei kuitenkaan löytynyt hiirtä. Paavo Helmisen ja Asko Kurjen puun sisältä ”löytyi” pöllö. Vastaus oli kyllä, joten saattaa olla, että jonain päivänä kirja matkustaa Italiaan ja mahdollisesti sieltä tulee jotakin vastavierailulle. – Jos sanoo oikein vauhdilla jotain ötökästä, ei siinä paljon pilkkuja tarvita, hän päättelee. Sen ravintoa ovat kolikot ja setelit, mutta kuoriainen syö myös vastaleivottua pullaa. Osa kirjoittajista on tehnyt pitkän tekstin, osa tyytyi tiiviimpään ilmaisuun. – Ajattelin, että tämä on psykologinen vaikutus, joka kirjalla on ollut minuun
Aarre Leppänen, Eija & Timo Leppänen Hyvää Joulua ja kiitos muistamisesta! Onnea vuodelle 2012! t. Harmoisista Kissakulmalle joulupukki soutaa, lahjat jättää eteiseen, josta äiti ne noutaa. Tiina, Jouni ja Pafi-koiruus Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kiitos kaikille! t. Elvi ja Pentti Ruokola Siunattua Joulurauhaa ja Hyvää Uutta Vuotta tutuille ja tuntemattomille! t. t. Joulupukilla matkaa on vielä edessä pitkä tovi, eihän joulupukin aattona laiskotella sovi. Raili ja Pekka Sievänen Rauhaisaa Joulunaikaa! Ystävät, tuttavat, nykyiset ja entiset naapurit! t. Sirkka ja Pauli ”Tuhannen tuikkii kynttilää kun joulu tullut on”. Mikko ja Kaija Lampsalosta Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012 kaikille sukulaisille ja ystäville! t. Jos Päijänne ei ole jouluaattona jäässä, nähdään joulupukki soutamassa talvisäässä. 2012. Hellä Hyvää Joulua ja Siunattua Uutta Vuotta kaikille lehden lukijoille! t. Lauri ja Seija Oinonen perh. Franssi sille hiukan tallissa hörähtää – jossain auton pilli törähtää. Anja ja Tapani Mökkinaapurimme Elvi ja Taimi, Joulutervehdys ja Hyvää v. Alma ja Eila perheineen Jouluillan hämärässä kynttilä on syttymässä. Paula ja Urho Kiiskinen Hauskaa Joulua ja Turvallista Uutta Vuotta! t. Hyvää Joulua sukulaiset ja ystävät! t. Silmu Sarvala ja Marko Aarroskari Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2012! t. Reetta ja Taisto Hyvää Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! t. Ilmari Kaitanen Hyvää Joulua ystävät, sukulaiset, tuttavat. Jämsää kohti jatkuu joulupukin tie, monen monta lahjaa hän vielä perille vie. 2012! t. Taimi ja Arvo Laakso, Kaija-Leena Laakso T:reelta Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012 kaikille! t. Heli ja Tero Sarkanen Sukulaisille ja ystäville Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2012! t. 2012. Aini ja Kari Raivonen Hyvää Joulua ja Onnellista Vuotta 2012 sukulaisille, ystäville ja naapureille! t. Eeva-Liisa ja Martti Ruokola Iloista Joulunaikaa ja Hyvää Uutta Vuotta sukulaisille, ystäville ja tuttaville! t. Vantaalta Ari-Markun ja Piian perheille, sukulaisille ja ystäville Hyvää Joulua ja Onnekasta vuotta 2012! t. Toivotamme Jumalan siunaamaa Joulujuhlaa sukulaisille ja ystäville! t. Hyvää Joulua ja Onnellista v. Porolla joulupukki ajaa Sappeen ja Päijälän saloja, katselee taloja, ihastelee joulukuusien valoja. Mikko Lindfors Rauhallista Joulua kaikille ystäville! t. Elma ja Mauri Joulurauhaa ja Uutta Vuotta 2012 sukulaiset, ystävät ja kaikki naapurit! t. Tuovi ja Asser Konttila Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Ruolahden kylässä joulupukki miettii hetken, lainaisko Haikoselta lentokoneen, jolla tekisi retken. t. Tuulikki Viertola perheineen Hyvää Joulua kaikille tutuille! t. Ritva Tervala Lämmin Joulutervehdys Annikille,Marja-Liisalle ja Sunttilan perheväelle! t. Kirsti Lahnalahti Hyvää Rauhallista Joulua ja Onnea alkavalle Uudelle Vuodelle! t. Riitta ja Heikki Piilonen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta tutuille ja tuntemattomille! t. Riitta, Kari ja Niina Rauhaa, Joulurauhaa ja Onnea Vuodelle 2012! t. Taimille Onnea 4.12.11 johdosta. Keuruu/Haapamäki Miten kulkee joulupukki Kuhmoisten mailla, loikkiiko hän kylästä kylään poron lailla. Poro Petteri käy tallin ikkunasta katsomassa ravuri Franssia, poro alkaa sitten innoissaan tanssia. Anja R. Reijo Rajala Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2012! Kiitos ystävät ja tuttavat kaikesta avusta! t. Marja ja Matti Äskölä Poikkijärven Mummulle ja Vaarille Rauhallista Joulun aikaa ja taikaa! t. Konsta-tonttu 5 v. Pihlajakosken satamasta joulupukki harppaa joka taloon, ovatko lapset olleet kilttejä, tulee nyt tieto päivänvaloon. Kaino Lappeenrannasta Hyvät sukulaiset, ystävät ja tuttavat, toivotan näin teille Rauhallista Joulua! t. Iloiseksi joulupukin saa kirkonkylän jouluvalot – nyt kauniilta näyttää myös kerrostalot. Anna-Liisa ja Jorma Korppila Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012! t. Liikunnallista v. Tuulikki Ranta perh. Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 21. joulukuuta 2011 Rauhaisaa Joulunaikaa ja Siunausta Vuodelle 2012 kaikille ystäville! t. Raija ja Kari Inkiläinen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta ystävillemme! t. Antti Lahnajärvi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Terttu Raivonen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Kolmion väki Nälkäniemen porukoille Joulutervehdys kaikille lehden lukijoille! t. Kerttu ja Liisa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Ritva ja Ahti Liivenkorkee Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2012 sukulaisille, ystäville ja tuttaville! t. Kylämän suunnalla kansallispuisto on suuri, Puukkoisille mennessä käy porolla hyvä tuuri. Irma Surakka Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2012! t. Eila Oksanen Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2012! t. Raili ja Viljo Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta! t. Lämmin liekki toivottaa joulunaikaa rauhaisaa. Valma Harjula Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta sukulaisille ja tuttaville! t. Matti ja Eija Joulu on taas, Joulu on taas! Iloista Joulua ja Uutta Vuotta sukulaiset ja ystävät! t. Leena Lemmikki Joulupukki Kuhmoisissa. Olli ja Arja Vainio Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille, naapureille ja tuttaville! t. t. Pirjo, Eeva ja Aimo Lämmin Joulutervehdys ystäville ja tuttaville! t. Eero Lahnajärvi perheineen Hyvää Joulua ja Onnea Vuodelle 2012 sukulaiset ja ystävät! t. Kaarina ja Aimo Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012! t. Aino Riihimäki Rauhallista Joulua mökkinaapureille! t
Kaivosta nouseva maaja kiviaines imetään paksua letkua pitkin konttiin. – Salpausselän alue on hankalinta, sillä siellä voi joutua poraamaan 60–70 metriä ennen kalliota. Kun myös pumpun asennus sovitettiin tämän vuoden puolelle, vähennystä saa korkeamman summan mukaan. Kuhmoisissa lupia on myönnetty toukokuun ensimmäisen päivän jälkeen viitisen kappaletta. Pynnönen sai hankintaansa valtion energia-avustusta 18 prosenttia laitteiden hinnasta. Työn jännittävin osa on alku, kun kallioperää etsitään. Lerssin mukaan kunnassa ei ole sellaisia pohjavesialueita, jotka estäisivät luvan saamisen. Suomessa hyvä peruskallio Maalämpökaivon Pia Pynnösen pihaan porasi Rototec Oy:lle työskentelevä Petri Häkkänen. Jani Lujanen ja Petri Häkkänen valvovat, että poravaunu tekee työnsä oikein Pia Pynnösen pihassa Ruolahdella. – Reiän poraaminen vie yleensä yhden päivän, ja illalla kalusto siirretään seuraavaan kohteeseen, Häkkänen sanoo. Pora saa voimansa kuorma-auton kyydissä olevasta suuresta kompressorista.. Petri Häkkänen oli kuitenkin luottavainen, Päivi Hotokka Viime toukokuusta alkaen maalämpökaivon poraamiseen on vaadittu toimenpidelupa kaikkialla Suomessa. – Suomessa on äärimmäisen hyvä peruskallio, kova ja ehjä, poraaja kertoo. Energia-avustus ja kotitalousvähennys Pia Pynnönen hankki lämmitysjärjestelmän avaimet käteen -toimituksena, jolloin hän sai yhdellä tilauksella lämpökaivon porauksen, pumpun asennuksen ja muun tarvittavan. – Se oli yllätys, että naapureja pitää kuulla, vaikka naapurit eivät edes näy tähän. Pynnönen tosin muistuttaa, että kaikki lämmitysmuodot vaativat sähköä, myös öljypoltin. Työn osuudesta hän hakee kotitalousvähennystä verotuksessa. Voi olla kaksi viikkoa pois kotoa eikä tarvitse pelätä, että öljypoltin on sammunut. – Lupavaatimus ei ole huono, koska se yhtenäistää käytäntöjä, poraaja Petri Häkkänen toteaa. Ensi vuonna kotitalousvähennys laskee hallituksen esityksen mukaan siten, että vähennystä saa 45 prosenttia työn hinnasta entisen 60 prosentin sijaan. Pynnönen ei malta odottaa, että öljyn hajusta pääsee eroon. Vähennyksen enimmäissumma yhdelle henkilölle on 2 000 euroa, kun se nykyisin on 3 000 euroa. Maalämpöpumppu asennetaan entiseen pannuhuoneeseen. Varsinainen työ tehdään poravaunulla, ja poran vasara saa iskuvoimansa suuresta kompressorista, joka tuottaa 35 barin paineen. Esimerkiksi Tampereen seudulla vanha öljysäiliö pitää poistaa, mutta Kuhmoisissa ei tarvitse. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. Kallio tuli lopulta vastaan 15 metrin syvyydessä, pohjavesi 4 metrissä. Rakennustarkastaja Matti Lerssin mukaan maalämmön suosio on selvästi kasvanut. Öljylämmöstä on helppo siirtyä maalämpöön, koska vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä on valmiina. Poraajilla ei ole keinoa selvittää maan päällä, kuinka syvällä peruskallio on. – Öljylämmitykseen verrattuna järjestelmä maksaa itsensä takaisin 5–7 vuodessa, Pynnönen laskee. Käytännössä lupa myönnetään Kuhmoisissa hakijoille ongelmitta. Rototecin laitteisto on suunniteltu niin, että yksi ihminen voi hoitaa koko työn. Hinnaksi tuli noin 19 000 euroa. Pynnösen naapurissa oli hyviä kokemuksia maalämmöstä jo kahden vuoden ajalta. Lerssi toteaa, että monelle lupavaatimus tuli yllätyksenä, koska valtioneuvoston asetuksesta ei keväällä juuMaalämpökaivon poraus vaatii luvan rikaan uutisoitu. Pia Pynnönen ei pitänyt luvanhakua ongelmallisena, koska sai Matti Lerssiltä yksityiskohtaiset ohjeet. sillä mäen päällä kallio on yleensä lähellä. joulukuuta 2011 14 Päivi Hotokka Mahdollisuus valtion energia-avustukseen sai kuhmoislaisen Pia Pynnösen päättämään maalämpöjärjestelmän hankkimisesta viime keväänä. Reiän tekeminen maaperän läpi on kalliimpaa kuin kallion poraaminen muun Maalämpö korvasi öljylämmityksen muassa sen takia, että maan sisään pitää asentaa putki, jotta kaivo ei romahda. Häkkäsellä oli tällä kertaa mukanaan Jani Lujanen, joka opiskelee poraamista. Itsenäisyyspäivän alla hänen pihaansa Ruolahdelle ajettiin vihdoin lämpökaivon porauslaitteet. Yhä useampi valitsee maalämpöpumpun suoran sähkölämmityksen sijaan. Tässä vaiheessa kallio ei vielä ole tullut vastaan, joten maan sisään upotetaan putkea. – Monesti myös vapaaajanasuntoihin asennetaan maalämpöpumppu. Lupa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta. Hän kuitenkin harmittelee, että edelleen osa säännöistä vaihtelee kunnittain. Kallion sisään putkea laitetaan vain kahden metrin matkalle. Maalämpöpumpun tuottamasta energiasta kaksi kolmasosaa saadaan maan sisältä, yksi kolmasosa tuotetaan sähköllä. Pynnösen naapurissa kallio löytyi heti kolmen metrin syvyydestä, mutta maastonmuodot vaihtelevat paljon jo kilometrinkin matkalla. – Maalämmön varmuus houkutteli
Suntio Kalle Heikkinen polki ilmaa urkuihin hiki päässä. Peltolaidun ei tullut kuuloonkaan, vaan kaikki oli viljelykierrossa. Tämä nuorukainen oli Kalle Mäkinen, lohkotilallisen poika Sappeen Nurmijoelta. Ruustinna oli tarmokas ihminen ja halusi, että maita viljellään itse, nautakarja, lampaat ja siat on oltava omia, koska elettiin luontaistaloudessa. Korolan päärakennus oli jo Levanderin tullessa hyvässä ja ajanmukaisessa kunnossa. Levander oli siellä kuolemaansa saakka, vuoteen 1944, jolloin 81vuotias sielunpaimen pääsi Herransa rauhaan. Vastaanotolle kutsuttiin pitäjässä asuvat virkamiehet vaimoineen, toisen pappilan väki, tärkeimmät kunnallismiehet, lautamiehet, muutamat liikemiehet ja kauppiaat, ainakin August Korhonen, jonka suurasiakas pappilan väki oli. Kuhmoisista Levander muutti Pielaveden kirkkoherraksi. Savossa apupappina ollut Levander meni hänen kanssaan naimisiin juhannuksena 1889. Paketit olivat pehmeitä ja sisälsivät tarpeellista pakkaspäivien varalle. Pappila oli maanviljelystila Korolaan asettuminen toi elämään suuren muutoksen kaupunkipaikkaan verrattuna. Siellä hänet tunnettiin sävyisänä ja hartaana miehenä, jolla oli tiedemiehen olemus ja hajamielisyys kuin vanhoilla professoreilla, sikäläistä pitäjänhistoriaa mukaillen. Pappilan arki ja juhla oli kiinteä osa seurakuntalaisten arkea ja juhlaa. Virsi veisattiin ja laulu Joulupuu on rakennettu. Joka kesä kirkkoherra piti nuorille miehille matematiikkakursseja pappilan pirtissä. Ompeluseura sai niin hyvän kannatuksen, että jo seuraavana vuonna diakonissa palkattiin, jolle riitti työkenttää laajassa seurakunnassa. Talous oli täysin ruustinnan vastuulla. Korolan laajoissa metsissä asui pappilan torppareita, jotka kävivät taksvärkissä. Ja kukas muu muuttokirjan kirjoitti kuin kirkkoherra. Lasten määrä oli 11. Molemmissa oli isännällä kirkon virka, ja heidät tunnettiin ja heitä kunnioitettiin pitäjällä. He olivat lahjakkaita ja menestyivät hyvin. Samasta järvestä sahattiin talvella jäitä ja ajettiin jäähuoneeseen sahanpurujen peittoon. Juhlallisesta joulukirkosta palattiin viettämään hiljaisesti joulua kotona. Ja syntyihän kirkkoherran perheeseen vauva noin puolentoista vuoden välein. Vapaa-ajallaan Levander keskittyi fysiikkaan, tähtitieteeseen, matematiikkaan ja vieraiden kielten opiskeluun. Levander ja Warmavuori olivat erilaiset, ja tämä näkyi pappiloiden arjessa. Levander – kuva Seppo Suvannon kirjasta Kuhmoisten historia. Huonejärjestys oli toimiva, ja yläkertaakin oli otettu käyttöön. Äiti ja isä koristelivat kahdestaan joulukuusen, jonka jälkeen lapset saivat astua ruokasaliin. Kosketusta talonpoikaiselämään papin pojat hankkivat viettäessään pitkiä iltoja väentuvassa renkien juttuja kuunnellen. Kesäisin monet tuttavaja sukulaisperheet asuivat pitkät tovit täällä maaseudun rauhassa. Kansaa oli valtavasti liikkeellä. Olihan Warmavuori todellinen monitoimimies, joka veteli puhelinjohtoja ja muurasi meijerin tiiliseinää. Kirkkoherra Levanderin virkakaudella seurakunta uudisti Korolan rakennukset. Ylös otosta vastasi ruustinna, ja hän myös myi viljaa, josta saatiin perheeseen tarpeellista käyttörahaa voin myynnin ohella. Kylvöheinät kuivattiin haasioilla, ja tuoreen heinän kantaminen isolta alalta oli raskasta ja aikaa viepää. Hän oli nahkurin tytär Leppävirroilta ja toiminut kotiopettajana Vieremällä. Keittiö oli tärkeä osa pappilaa, ja palvelusväkeä tarvittiin sisällä niin kuin navetassakin. Kirkonkylään perustettiin Nuorten Kristillinen Yhdistys vuonna 1910, ja samanlainen aloitti pian sen jälkeen myös Leppäkoskella ja Sappeessa. Ihmisiä ajan virrassa osa V Levanderin aika Korolassa Kuhmoisten Sanomien juhlavuoden kirjoituksia Vuonna 1837 valmistunut Korolan pappila seisoo yhä paikallaan Päijälänraitin ja Mällykäisen välisellä harjanteella. Saattaa arvata, miten vilkas ihmisten virta pappilaan ohjautui. Eri huone oli oltava kansliaa varten, mutta myös kotiopettajalle omansa. Seurakunnan toiminta siis kehittyi ja monipuolistui Levanderin aikana, vaikka hän henkilönä jäikin monesti kappalaisen varjoon. Sinne sytytämme kynttilän jouluaattona, johtihan Levander seurakuntaamme uskollisesti 18 vuotta. Maitotalous edellytti kesähelteillä jäillä jäähdyttämistä. Kurssin kesto oli kokonainen kuukausi. Kirkkoherran poika muisteli myöhemmin, että lehmät taisivat olla huonosti lypsäviä, kun metsäiset hakamaat olivat kivikkoisia ja tyhjiksi kaluttuja. Levanderit muuttivat Kuhmoisista Pielavedelle vuonna 1915. Vuonna 1908 hän perusti ompeluseuran tarkoituksena kerätä varoja diakonissan palkkaamiseen. Menot kasvoivat suuriksi, kun varttuvia lapsia alettiin kouluttaa Hämeenlinnassa ja Kuopiossa. Pikkupoikana asioita seurannut Ilmari Levanto muistaa huoneissa suuren tungoksen, vilkkaan puheensorinan ja kitkerän sikarin käryn. Tässä 7 000 asukkaan pitäjässä oli muuttoliikettä sisään ja ulos hyvin runsaasti. Oli paljon kastamisia, vihkimisiä ja hautaan siunaamisia sekä laaja kinkerikierros talvisin ja hevospelissä Raamatunselitysmatkoja ympäri laajan seurakunnan, myös saarissa ja kinttupolkujen takana. Elämää oli ympärillä. joulukuuta 2011 Seppo Unnaslahti Kuhmoisten kirkkoherran virassa oli vuosina 1897– 1915 Mikko Artur Levander (1863–1944). Loviisassa syntynyt M.A. Kirkkoherran palkkaa pitäjäläiset maksoivat tuomalla jyviä pappilaan. Maanviljelys annettiin vuokralle Jeremias Sipilälle, joka kuitenkin neljän vuoden kuluttua muutti ostamaansa Ala-Vuorikkoon. Oli tärkeä asia, että pappilaan uskallettiin mennä. Suuri sali oli varattava juhlia varten. Ehtoollisellekin käytiin lauantaina ilmoittautumassa. Hautapaikka löytyy Kuhmoisten Papinsaaresta. Ruustinna itse johti pappilan taloutta ja hääräsi palvelijoineen kaikessa käytännön työssä puutarhan viljelystä kankaankudontaan ja lastensa pukujen ompelemiseen. Kirkko oli juhlava, kun kynttilät loistivat kruunuissa ja lehtereiden kaiteilla. Mäkisestä tuli myöhemmin pappi, jonka vaiheikas virkaura päättyi Amerikassa. Mälykäisen rannassa oli oikein uimakoppi, ja lapset polskivat vedessä kaiken kesää. Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 21. Kirkkoherra itse keskittyi viranhoitoon perusteellisesti, olihan pitäjän asukasluku hänen virkakautensa lopussa vuonna 1915 jo yli 7 000. Kaikkien oli noustava viideltä ja oltava kirkossa aamulla kello kuusi. Rauhallinen ja hienotunteinen ja työväestöäkin huomioinut Levander oli kuin taivaan lahja kuhmoislaisille, jotka olivat hänen edeltäjänsä Nyholmin aikana tottuneet kovaan ja ankaraan sielunpaimeneen. Vaasassa Levander oli toiminut lääninvankilan saarnaajana ja sitä ennen ylimääräisenä pappina Kuopiossa ja Iisalmella. Levander oli 34-vuotias vuonna 1897, kun hän muutti Vaasasta Kuhmoisiin mukanaan vaimo, viisi lasta ja lasten mummo Kristiina Filander. Vasta 1900-luvun puolella Korolassakin omaksuttiin heinän kuivatuksessa nykyaikaisempi tapa eli heinäseipäiden käyttö, jolloin kantaminen jäi vähemmälle. Kirkkoherran pojan, DI Ilmari Levannon muistelmakirjoitusta silmäillessä huomaa, miten pappila oli maatila karjoineen, viljelyksineen, palkollisineen ja luontaistalouksineen siinä missä muutkin isot ja eturivin talot sata vuotta sitten. Lapsia ei laitettu lähellä olleeseen Syrjänmäen kansakouluun, vaan perheeseen palkattiin kotiopettaja, kunnes lapset lähetettiin alkeisopetuksen saatuaan kaupunkien opinahjoihin. Esikoispoika Elias syntyi Kuopiossa, neljä seuraavaa Vaasassa ja nuorimmat Kuhmoisissa. Hän jopa kirjoitti lehtiin artikkeleita. Korolan lisäksi oli lähes samanveroinen mallitila kappalaisen asuttama Kopola. Ja sitten oli synnyttäneitten äitien kirkkoon ottaminen. Myös hevostalli sijoitettiin saman katon alle. Vähemmälle huomiolle jäi Levander puuhatessaan sähkökojeidensa kanssa tutkijan kammiossaan tai opettaessaan väentuvassa nuorukaisille matematiikkaa. Korolan pappila oli hyvällä paikalla Ruolahdentien varrella jokseenkin keskellä pitäjää. Heitäkin saattoi olla 200 vuosittain, ja olihan ruumiinsiunauksista käytävä paikan päällä sopimassa, ja kuulutuksia haettiin erityisesti loppusyksystä, kun oli palkollisten vapaaviikko. Kauppakeskus oli silloin Päijälänraitin varressa, joten ihmisten asiointi tapahtui samalla suunnalla. Ruustinna Mandi Levander oli Kuhmoisiiin muutettaessa 28-vuotias. Ränsistyneiden puisten karjarakennusten sijaan tehtiin heti 1900-luvun alussa graniitista jykevä navetta tilavine heinäparvineen. Kerran oli esittelyssä sähköllä käypä rautatie. – kuva Vesa Koivu Rovasti M.A. Pappilasta järjestyi myös majoitus Jämsästä tulleille. Aivan oma lukunsa oli pappilaan järjestetty vastaanotto uudenvuodenpäivänä ja vapunpäivänä. Joulunvietosta Ilmari Levanto muistelee huolellista valmistautumista, ja silloin jo 1900-luvun alkuvuosina hankittiin kaupasta liepeäkalaa ja luumuja ja riisiryynejä. Isä piti joulusaarnan, ja kanttori Ikosen kantava veisuu täytti kirkon. Pienen iltapalan jälkeen oli iltahartaus ja nukkumaan meno. – Kirjonurmen Talli käyttää samaa rakennusta nyt. Seurakuntatyö monipuolistuu Ruustinna Mandi Levanderilta riitti suuren perheen kasvattamisen rinnalla tarmoa tukea seurakuntatyötä. Vaikka pappila oli maatila, oli kirkkoherran perheen elämä kuitenkin hyvin erilaista ympäröivään ”lääniin” verrattuna. Sitten juotiin kahvit ja saatiin joulutortut ja sen jälkeen oli lahjojen jako. Huopakatto oli paloturvallinen, ja sitä oli tervattava kesäisin. Se oli kirkkoherran velvollisuus. Kirkkoherran palkkaan kuului virkatalon hallinta joko itse viljellen tai arennille annettuna. Sika teurastettiin, ja joulukinkku paistettiin. Silloin tällöin talosta tai torpasta talutettiin testamenttilehmä pappilan karjopihaan osana perunkirjoitusta ja veronmaksua. Hän asui suuren perheensä ja palvelusväkensä kanssa Korolan pappilassa, jonka pitäjäläiset olivat rakentaneet vuonna 1837. Kirkkoherran ajasta kului paljon kansliatöissä, kokoukset valmisteluineen työllistivät ja viime vaiheessa myös lääninrovastin velvollisuudet. Yksi kurssilaisista käveli joka päivä 12 km, kun oli Kortelahdessa kortteerissa. Oikotie pellon halki pappilaan alkoi Nuutin talon nurkalta. Itse talonpito oli järjestetty sen mukaan, minkä suuntaiset harrastukset isännällä oli. Kirkkoherran virassa M.A
Hevonen yrittikin siitä jäälle, mutta se murtui etujalkojen alla. Sitten vain avannossa kylmettyneelle hevoselle loimi selkään ja takaisin talliin. Jäälle tultaessa ojan suu olisi tietysti pitänyt kiertää vähän kauempaa, mutta sitä en tajunnut ennen kuin se oli myöhäistä. Oltiin vuorotellen toistemme vänkäreinä – yksin ei siinä olisi pärjännyt, ja koville otti joskus kahdestaankin – ja kun kuormat oli koossa niin paitakin oli hiestä märkänä. Hevosella työajossa Talvista turpeenajoa Puukkoisilla. Tallilta pois päin vaivalloista Paavon isä Akseli Heimala oli aikanaan tunnettu hevosmies, ja talossa oli aina kantakirjahevosia, oriita ja tammoja. Vettä oli rannassa sen verran, että hevosen takajalat ulottuivat pohjaan, aisat ja länget kannattelivat etupäätä. Me kaikki olimme kuitenkin nuoria miehiä, eikä kenelläkään ollut kokemusta tällaisesta, ja yritys saada köyttä hevosen mahan alle näytti mahdottomalta. Sen jälkeen syötiin pirtissä aamiainen, ja sitten hevoset valjastettiin tukkirekien eteen. Onneksi portti oli jo ihan lähellä. Ja muutaman metrin päähän päästyäni sonni pyörähti ympäri ja ampaisi metsään. Kun maidoista oli kermat kuorittu, niin kurritonkat nostettiin kärryille ja paluumatka alkoi. Heimalassa oli hyvät kumipyöräkärryt, joilla ajo kävi kuin sukkasillaan. No, kun hätä on suurin niin apukin on lähellä. Virtauksen ohentama jää murtui hevosen alta, reki ajomiehineen vain jäi kevyempänä jään päälle. Kuhmoisten Ruolahdella tämä siirtymäkausi taisi kestää vain noin viitisen vuotta. Kiinnisaamista helpottivat jonkin verran kuivat leivänkannikat, joita varten oli pirtin nurkkakomeron pohjalla laatikko. Maitotonkat lastattiin navetan jäähdytysaltaasta kärryihin, ja Ruolahdella ne nostettiin meijerin sillalle odottamaan separointivuoroaan. Tukkireet olivat kotitekoiset, vankkaa hämäläistä mallia. Siinä odotellessa pistäydyttiin osuuskaupalla, jossa toimitettiin kauppa-asiat ja otettiin posti. Takajalatkin olivat painuneet mutaan, niin että lopulta vain hevosen pää oli pinnan yläpuolella. VanhanVinnilän Eero-isäntä oli mäeltänsä järven takaa nähnyt, että jotakin tapahtuu, ja tuli potkukelkalla lujaa vauhtia katsomaan. Kaksimetriset pöllit oli koottu pinoihin tasaiselle maalle niin, että ronkkelilla pääsi aivan pinon viereen. Joskus ratsastinkin, vaikka satulattoman hevosen kanssa se oli tasapainoilua, eikä sen selkäänkään päässyt kun aidan viereltä. Ja hän ottikin sitten johdon käsiinsä. Kerran illansuussa, kun olin vienyt hevoset, satuin paluumatkalla vastakkain talon vihaisen sonnin kanssa. Uuden-Vinnilän ajomies oli päästänyt oriinsa valjaista mutta piti sen vähän sivummalla, ja hänellä oli myös köysinippu olalla. – Ehei pojat, säkeänsä myöjen hevonen avennosta tulii, sanoi hän, sitoi lenkin hevosen kaulaan, UudenVinnilän ori talutettiin rannan puolelle tulosuuntaan ja köysi kiinni rahkeisiin. Lehmänpaska sen sijaan oli kylmää ja alusiin sekaantuneena raskasta käsitellä. Minä sitä siellä iltapäivän valelin lämpimällä vedellä, ja se toipuikin ilman muita vammoja kuin haljennut huuli, jonka se sai kun leuka iski jäähän. Nyt Heimalan Paavokin tuli juoksujalkaa paikalle – oli kuullut melua pihamaalle – mutta pahin oli jo ohi. Joskus tuli asiaa myös meijerin vieressä olevalle Rännilän pajalle, jossa seppä työskenteli. Yleensä iltapäivä oli jo pitkällä kun päästiin takaisin. Kuormien purku tukkilanssilla, rannassa, oli jo sitten helpompaa, siellä oli lanssimiehiä avustamassa. Herätys talliin oli – kuten joka aamu – noin viiden maissa, myrskylyhdyn valossa hevoset suittiin ja ruokittiin – heinää, vettä ja apetta, joka oli tehty silpuksista, kaurajauhoista ja lämpimästä vedestä. Massan eli kuusipaperipuun ajo keväällä oli mukavampaa. Sontakahat oli työreen päälle nostettu puolipyöreä kaukalo, jonka voi helposti kipata pellolla. Heimalassa valjaat säilytettiin tallin katoksessa, ja jokaiselle hevoselle pyrittiin pitämään omat valjaat. Akselin siirtyessä eläkkeelle hänelle jäi nimikkohevonen, vanha kantakirjatamma, jolla oli elinikäinen paikka tallissa ja ruokinta talon puolesta. Pari kertaa kun kuorma liukui sivuttain puun kylkeen kiinni, ei se siitä lähtenyt ennen kuin toinen hevonen päästettiin valjaista ja vedätettiin sillä samaan aikaan poikittain ylämäkeen. Sontaruumassa hevosen lanta oli möyheää ja helppoa käsitellä, sitä paitsi se ”palaessaan” lämmitti mukavasti varpaita kumiteräsaappaissa. Traktorien tulo sotien jälkeen lopetti hämmästyttävän lyhyessä ajassa hevosten käytön maataloustöissä. Siinä kulki talvitie lahden pohjukasta järven poikki, ja pari tukkikuormaa laski Kissamäestä päin jäälle. Kissamäen lehmihaan läpi Kesällä hevoset laidunsivat ”perillä”, josta ne aamulla haettiin ja jonne ne työpäivän jälkeen vietiin takaisin. Ja sianja ihmispaska – no niistä ei kannata puhua sen enempää. Ja jos paluumatkalla piti poiketa johonkin, niin ohjaksesta vedettäessä se vain käänsi päätänsä sivulle mutta kulki suoraan eteenpäin. Pari silpushäkkiä minäkin sen kanssa navetan parvella hajotin ennen kuin opin varomaan. Aurinko paistoi, kuivahtaneet kuusipöllit olivat keveitä, ja pihka tuoksui. Ymmärsin, että hevonen piti päästää valjaista, ja niin viilsin puukolla rahkeet ja setolkkaremmin poikki ja vedin rekeä taaksepäin. Vapaana olevan hevosen kiinniotto oli joskus työn takana, sen sai helpommin kiinni, jos ei lähestynyt sitä suoraan kohti, vaan käveli rauhallisesti vähän sivulle ja siitä sitten pyörähti viereen. – kuva Päiviö Haljala, Sirkka-Liisa Rannan kokoelma Jäitä sahataan Puukkoisilla. Muita kuin Akselia se ei juuri totellut. Tamma kuoli lopulta vanhuuttaan ja haudattiin tallin taakse peltoon. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. Kaksi reissua päivässä siinä ehdittiin ajaa ja, kun illalla oltiin Heimalassa, niin oli taas jo aivan pimeätä. Samalla toinen nykäisi kuorman liikkeelle. Sonni seisoi niska tanassa keskellä tietä, möyrysi ja kuopi maata että hiekka pölisi. – kuva Päiviö Haljala, Sirkka-Liisa Rannan kokoelma. Perettämista kohtaan sillä oli jonkinlainen kammo, kun sille sanoi ”ptruu takaisin”, sen silmiin tuli kauhistunut ilme, ja se alkoi perettää vauhdilla eikä lopettanut ennen kuin jokin este sen pysähdytti. Paikkakunnan ensimmäinen traktori oli silloin Rannan talon harmaa Ferguson, ”Verkku.” Sen kätevä, eri työkoneille sovellettu kiinnitysja nostojärjestelmä teki siitä sitten hyvin suositun, ja bensiinikäyttöisenä se oli käyttökelpoinen myös maantieajossa. Tallilta poispäin mentäessä meno oli hidasta ja vaivalloista, mutta takaisin tulo sujui aina paljon reippaammin. Mutta työhevoset hävisivät pelloilta ja maanteiltä. En muista, miten loppumatkan selvitin, mutta portin taakse päästyäni meni jonkin aikaa ennen kuin polvet taas kannattivat. Talvitien alkuun päästyä voitiin sitten nousta kuorman nokalle ja vetää turkit niskaan, mikä olikin kyllä tarpeen siinä pakkasessa. Ehei pojat, Eero sanoi Eräänä talvipäivänä piti sitten lähteä heinänhakuun takamaalta eli periltä. Siinä olisi hyvät neuvot olleet tarpeen, mutta muistin vain, että pakoon ei saa lähteä, ja niin kävelin hiljaa suoraan kohti sonnia. Kun ajoon lähdettiin, metsässä oli vielä täysin pimeätä – vain ylöspäin katsoessa näkyi tien kohdalla vaaleampi viiru – mutta tien päähän päästyä, kun laski ohjat löysälle, niin hevonen kyllä osasi mennä. Vanhana ja jäykkäkoipisena sillä vielä ajettiin kaikenlaista kevyttä ajoa liikunnan vuoksi. Lunta oli haaroväliin asti, ja tukkireet piti parkkeerata niin, että kuormaan otettavat tukit voitiin vetää alamäkeen saksilla, muunlainen keräily ei jyrkkärinteisessä ja louhikkoisessa maastossa olisi onnistunutkaan. Tie Heimalasta kiertää laajassa kaaressa Kissamäen lahden, mutta kun lunta oli vähäkkäästi, niin päätin oikaista pellon reunaa pitkin ja lahteen laskevan Koluojan vartta jäälle, ja sitten lahden poikki, mikä olisi lyhentänyt matkaa jonkin verran. Voisiko parempaa työtä enää keksiä! Talvinen sonnanajo pelloille oli vähemmän mukavaa. Ja odotellessa isännät ja rengit käsittelivät paikkakunnan uutiset ja parantelivat muutakin maailmaa parhaansa mukaan. Se osasi olla hyvin juonikas, valjastettaessa se kyllä näykkäsi jostakin, ellei osannut pitää varaansa. Kesäiset meijerireissut olivat mukavia. Sitten vain vetoa, ja uimari nousi pystyyn ja muljahti siitä jään reunalle selälleen ja kyljelleen kuin öljytty ilmapallo. Länget oli kuitenkin sovitettu jokaiselle hevoselle omat. Paluumatkalla puolivälissä pysähdyimme Saksalla, hevoset ajettiin tallinpihaan, loimet selkään, vettä ja heinää eteen, ja itse menimme pirttiin syömään eväitämme. Ja pienen lepohetken jälkeen taas työmaalle. Luokit oli painettu kotona tuomesta, ja aisat olivat pihlajaiset, koivuinen aisa kun katkesi helposti pakkasessa. Tämä tie ”perille” meni jonkin matkaa Kissamäen lehmihaan läpi. Ajomiehet huomasivat heti tilanteen ja tulivat katsomaan. Jyrkemmissä laskupaikoissa piti vielä hakata kuusenhakoja jalasten uriin raskasta kuormaa jarruttamaan. Vasta myöhemmin sain kuulla että ajokkini, joka oli tamma, oli tuolloin kantavana, ja että varsakin syntyi aivan normaalisti. Siispä hevonen häkkireen eteen ja liikkeelle. joulukuuta 2011 16 Heikki Heimala Talvella 1945 olin töissä Kuhmoisten Suurijärven Heimalassa, ja ajoimme Heimalan Paavon kanssa tukkeja kahdella hevosella Takajärven takaa Hanistonmaalta Ruolahteen, Myllylahden tukkilaanille. Kun elettiin sodanjälkeistä pulaaikaa, tästä periaatteesta piti kyllä vähän tinkiä, kun esimerkiksi nahkaremmejä oli vaikea saada. Hakkuualueelle tultaessa oli edelleen pimeätä, ja ensimmäiseksi tehtiinkin tulet ja juotiin kahvit päivän valkenemista odoteltaessa
Eeva Naavasalon ja Marjatta Mattilan aikana pääkirjoituksen yhteyteen vakiintui Sopulisä-niminen pakina, jossa ruodittiin ajankohtaisia asioita pilke silmäkulmassa. Sijoitimme varhaisessa vaiheessa atk:hon, otimme vähitellen kaiken mahdollisen aiemmin painotalon tekemästä työstä toimitukseen, muutimme rohkeasti lehden kokoa painokulujen vähentämiseksi. joulukuuta 2011 Aika yleisesti mielletään, että paikallislehti on instituutio, palvelu muiden joukossa, mutta se on myös yritys. Kaikkia ei voi, eikä pidäkään miellyttää. Kuhmoisten Sanomat 17 Keskiviikkona 21. Valtaosa näistä tilaajista on kesäkuhmoislaisia. Se on myös sitovaa. Erityisesti hedelmien, vihannesten ja pakasteiden kylmämyyntitilat kasvavat. Kuhmoisten Sanomat 2001 N:o 23 Kesä-Kuhmoinen kutsuu Kuhmoinen Kuhtuu heinäkuun alussa väkeä nauttimaan musiikin kirjosta, missä on ooppera-aarioita, operettija musikaalisävelmiä, kansanlauluja ja mestarillista urkumusiikkia. Kohta tulee marraskuu, joka piiskaa kasvoja vedellä ja viimalla. Ymmärrämme ja arvostamme toistemme työtä ja osaamme joustaa tarvittaessa. Kuhmolassa yleisölle esittäytyi kunnassa rakentamisen kanssa painiskeleva virkaväki, yrittäjiä ja jätehuollon toimijia. Urheilu-uutiset ja kunnan kuulutukset sijoitettiin sivulle kuusi, ja liikehakemisto löytyi jo tuolloin sivulta seitsemän. Pelkäsimme tilaajakatoa. Lehti löytää asunsa Vesa Koivu Kuhmoisten Sanomissa siirryttiin syväpainosta valoladontaan perustuvaan offsettekniikkaan vuonna 1969. Lehteä, jonka on oltava valmis tietyssä tarkassa aikataulussa, tehdään tiimityönä. Tämä suhdeluku kilpailee Mäntyharjun ja Puumalan kesämökkikuntien kanssa maan suurimmasta. Kuhmoisissa on noin 1200 taloutta, joihin paikallislehti tilataan. Entisen alakerran tuotteet siirretään päivittäistavarakerrokseen. Paikallislehden levikin jakautuminen kotikuntaan ja mökkiläisille kuvastaa mielestäni myös sitä, mikä merkitys kesäasutuksella ylipäänsä on pienen maalaispitäjän yrityselämälle ja palveluille. Siitäkö johtui, vai oliko kyse muoti-ilmiöstä, joka tapauksessa Kuhmoisten Sanomienkin sivu kävi raskaslukuiseksi kaikkien korostusten ja lihavointien kilpaillessa keskenään. Vuonna 1990 Kuhmoisten Sanomien toimitus otti sivunvalmistuksen pois painotalolta ja itse tehtäväksi, ja vähin erin lehden ulkoasu rauhoittui melkeinpä nykyiselleen. On lehden tulevien juhlavuosien asia tarkastella elämää Kuhmoisissa 2000luvulla. Kuhmoisten Sanomat 2001 N:o 19 Onnellista Äitienpäivää! Äiti Äiti ruuan keittää ja roskat pois heittää. Kuhmoisten Sanomat 2001 N:o 6 Lähes 900 neliötä myymälätilaa S-marketin syyskuussa alkanut uudistaminen laajennusosineen on harjakorkeudessa. Sitä varten selasin kunkin vuosikerran ensin kolmesti, sen jälkeen kirjoitin tekstinäytteet tietokoneelle, kuvasin ja editoin vanhat valokuvat ja ilmoitukset. Vuoden 2011 ensimmäisessä numerossa esittelin lehden ensimmäistä vuosikertaa 1951, ja nyt vuoden viimeisessä lehdessä esittelyvuorossa on vuosi 2001. Uudistuksessa kaikki palvelut keskitetään katutasoon. Tärkeä oli myöskin Löfmanin vanhoja sanontoja kuvittava piirros sivulla kaksi. Etukäteen ajatellen kokonaisen sivun uhraaminen vanhoille asioille arvelutti kyllä, pienessä lehdessä ei sivuja muutenkaan ole tuhlattavaksi asti. Mutta marraskuun säässäkin on kestettävä. Kuhtuussa on paljon tuttua virettä, mutta vetäjät Kuhmoisten Kulttuuriyhdistyksessä vaihtuneen puheenjohtajan Heljä Järvisen johdolla ovat ideoineet myös uutta. Lehden levikki on kuitenkin runsaat 3100. Siitä, että lehti on ilmestynyt minun päätoimittajaaikanani, 16 vuoden aikana, aina keskiviikkoisin, noin 800 kertaa, haluan lämpimästi ja vilpittömästi kiittää Sanomien henkilökuntaa. En halunnut poimia lehteen satunnaista palstantäytettä, vaan luonnehtia lehteä ja kertoa siitä, miltä Kuhmoinen lehden sivujen välityksellä aikanaan näytti. Värivalokuvia Sanomissa julkaistiin 1980-luvulta lähtien juhlistamaan kesälehden ja joululehden kantta. Kun me säkkipimeällä lähdimme töihin, kun me pimeällä palasimme, kesä loisti laukuissamme kuin lamppu. Kuhmoisten Sanomat 2001 N:o 27 Mökkien varustaminen lisää maalla oleskelua Kunnan järjestämä mökkien korjauskampanja sai liikkeelle vajaat sata henkilöä. Niin ei kuitenkaan käynyt. Yli puolet levikistä, runsas 1900 menee Kuhmoisten ulkopuolelle. Valoladonta antoi runsaasti lisää mahdollisuuksia sivun koristeluun. Mutta lukijapalaute poisti epäilykset pian. Vuonna 2001 lehden etusivu oli varattu ilmoituksille ja pikku-uutisille, seurakunnan ilmoitukset ja yleisönosasto olivat sivulla kaksi. Osaksi normaalia toimituksellista työtä värikuva vakiintui vasta vuonna 2000. Ei pölyhiukkastakaan jää, ku äiti moppia pyöräyttää. Jos tulee kosolti kiitostakin lehden tekijöille, tulee toki moitettakin. On ainakin yksi yhdistävä asia, miten monet meistä, yritykset ja muut ihmiset jaksavat täällä: – Kesä pitää meitä hengissä koko syksyn, talven ja kevään. Kaikki hauska loppuu aikanaan. Päätoimittaja Riitta Lehtimäki aloitti pääkirjoitukset osana viikottaista lehteä keväällä 1984. Historiasivun sommittelusta muodostui pian kiva rutiini. Kuluneen vuoden aikana historiasivu on ollut lehden suosituin sivu. Lehti on selvinnyt ankaristakin ajoista. Lehden sivu oli alun alkaen sanomalehtikokoa, kunnes vuonna 1987 siirryttiin nykyiseen tabloid-kokoiseen lehteen, sivu oli joko 31 x 45 senttiä tai 29 x 41 senttiä niin kuin nykyisin. Kuhmoisten Sanomat 2001 N:o 44 Päätoimittaja Eeva Naavasalo y-juhlissa Kuhmoisten Sanomat lehtien joukossa erikoisuus Sarja päättyy Vesa Koivu Olen käynyt läpi Kuhmoisten Sanomien vanhoja vuosikertoja osana lehden 60:ttä juhlavuotta ja koonnut kustakin vuodesta historiasivun. Pääkirjoitus ja viikon pääuutinen sijoitettiin sivulle kolme. Liisa 10 v. Ilmoitustulot vähenivät, postin kuljetuskustannukset nousivat jopa 500 prosenttia, mutta me selvisimme lamasta. – Lehtikentässä olemme monessa mielessä erikoisuus. Olipa lehtitalo iso tai pieni, siellä tehtävä työ on kaikkialla melko samanlaista. Se on innostavaa, mutta ennenkaikkea se on arkista kovaa aherrusta, joskus hyvinkin raskasta hyvin epäsäännöllisinä aikoina
Se tarkoittaa ihmisten kohtaamista ja auttamista tavallisen ihmisen taidoin. ensimmäinen vaali mahdollinen toinen vaali ke 11.1. Ennakkoäänestys Ennakkoäänestys tapahtuu Kuhmoisten pääkirjastossa, os. Vattenfall myy sähköverkkonsa Vesa Koivu Pitkäksi venynyt Lock-Wood Teknologia Oy:n selvitystila on päättynyt, ja yhtiön konkurssimenettely on aloitettu 14.12.2011. Toritie 57, 17800 Kuhmoinen. Päivystävistä eläinlääkäreistä on pulaa Tämän vuoksi Keski-Suomi ostaa osan päivystysvuoroista Kuopion ja Tampereen Tuhatjalka-eläinklinikoilta. Lomakkeita saa kunnanvirastosta. Kuvasta puuttuu Heimo Pohja. Kuhmoisissa perhepäivähoitajan palkka on syksyn neuvottelujen jälkeen 425 euroa yhdestä hoitopaikasta ja 200 euroa puolikkaasta paikasta. Lisätietoja keskusvaalilautakunnan sihteeriltä, puh. Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalitoimitsijalle selvityksen henkilöllisyydestään. Kauppaan kuuluu myös Vattenfallin lämmöntuotanto ja Suomen asiakaspalvelu. klo 10 16 to 26.1. klo 10 16 ti 31.1. Muu äänioikeutetun perheenjäsen ei voi äänestää kotiäänestyksen yhteydessä. Kotiäänestys suoritetaan ennakkoäänestysaikana erikseen ilmoitettavana aikana. voida sopia lapsimäärästä riippumattomasta kuukausipalkasta, Katri Kopponen selventää. Vapaaehtoiset mukana arjessa Vapaaehtoistoiminnan vuonna Eläkeliitto päätti muistaa eettiseen toimintaan sitoutuneita vapaaehtoisiaan kunniakirjoin ja rintamerkein. klo 10 19 ke 25.1. Vapaaehtoiset ovat arjessa mukana esimerkiksi kotitai laitosvierailujen, asiointiavun tai puhelinkontaktien muodossa. Auttamista on monenlaista – joku kaipaa kuuntelijaa, toinen läsnäoloa tai tukea. Vaalia varten kunta muodostaa yhden äänestysalueen ja äänestyspaikkana on Kuhmola, os. Kunniakirjan ja rintamerkin saivat Tapio Rujala, Anja Vyyryläinen, Pekka Stenberg, Aimo Ojala, Helvi Narikka, Hilkka Blom ja oikealla Lempi Narikka. Lock-Wood Teknologia konkurssiin Vaihteleva joulusää Kuhmoisten Sanomat Joulun menoliikenne on vilkkainta perjantaina 23.12. Eläkeliitto palkitsi joulujuhlassaan vapaaehtoistoimintaan sitoutuneita jäseniään. klo 10 19 to 12.1. 071 874 1185). Paluuliikenteen vilkkain päivä on maanantai 26.12. Palveleva vapaaehtoistoiminta on Eläkeliiton Kuhmoisten yhdistyksen yksi toimintamuoto. Ilmoituskortti Väestörekisterikeskus on perustanut 7.12.2011 äänioikeusrekisterin ja lähettää jokaiselle äänioikeutetulle (joiden osoite on tiedossa) ilmoituskortit viimeistään 29.12.2011. Poliisi muistuttaa, että mikäli sää jatkuu lähes lumettomana ja märkänä, autoilijoiden on kiinnitettävä huomiota näkemiseensä ja näkymiseensä.. klo 10 16 Äänioikeutetun, joka haluaa äänestää ennakolta, on ilmoittauduttava ennakkoäänestyspaikassa vaalitoimitsijalle. Vaalipäivän äänestys toimitetaan klo 9 20. Jokainen meistä tarvitsee joskus apua, toiset enemmän, toiset vähemmän. Yhtiön ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 18.9.2009, ja kokous asetti yhtiön selvitystilaan ja valitsi selvitysmieheksi Asianajotoimisto Butzow Oy:n. klo 10 19 ma 30.1. Suomessa yhtiön omistukseen jää edelleen sähkönmyynti ja vesivoiman tuotanto. Kuhmoisten Sanomat Vattenfall luopuu sähkönjakelusta ja myy omistamansa sähköverkot muun muassa Keski-Suomessa LNI Acquisition Oy:lle. klo 10 15 su 29.1. puolestapäivästä iltamyöhään. Päiväsaikaan kunnaneläinlääkärin luona voi asioida myös lemmikin kanssa. Tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä sen arvostusta ja saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. jokaiselta omassa kodissaan työskentelevältä hoitajalta lainmukaisen enimmäismäärän, 4,5 paikkaa. Poikkeuksena on varahoitaja, joka toimii tarvittaessa sekä omassa kodissaan että ryhmiksessä. Varatut paikat tarkistetaan vuosittain. Aikataulussa ei muutoksia. klo 10 16 pe 13.1. kesäkuuta 2009, että kunnan omistama Lock-Wood Teknologia Oy on asetettava selvitystilaan. Perhepäivähoitajien palkka maksetaan varattujen hoitopaikkojen mukaan, ei sen mukaan, kuinka monta lasta hoidossa kulloinkin on. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. klo 10 15 su 15.1. Jos varattuja paikkoja on enimmäismäärä, kuukausipalkaksi tulee 1 900 euroa. Kotiäänestys Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestyseikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan. Toritie 42, 17800 Kuhmoinen. 020 638 3103) viimeistään tiistaina 10.1.2012 ennen klo 16 (mahdollinen toinen vaali 24.1.2012 ennen klo 16). Ajokelin ennustetaan olevan vaihteleva. klo 10 19 ti 17.1. 0400240081. Puuttuville päivystysvuoroille yritetään koko ajan hankkia lisäpäivystäjiä, jotta päivystys olisi mahdollisimman usein Keski-Suomen alueella. joulukuuta 2011 18 KOKOUKSET Kuhmoisten Moottorikelkkailijat ry:n VUOSIKOKOUS pe 13.1.2012 klo 18 Sahanrannassa. KUHMOISTEN KUNNAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA www.vaalit.fi Päivi Hotokka Päivähoidon ohjaaja Katri Kopponen haluaa tarkentaa julkisuudessa olleita tietoja perhepäivähoitajien palkkauksesta. klo 10 15 la 28.1. klo 10 19 la 14.1. 020 638 3103. Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti 22. klo 10 15 ma 16.1. Tuotantoeläinten ilta-, yöja viikonloppupäivystyksestä huolehtivat ensi vuonnakin kunnaneläinlääkärit. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat tarkastusta varten nähtävillä ja saatavilla Jämsän maistraatissa, jonne sitä koskevat oikaisuvaatimukset on tehtävä viimeistään 9.1.2012 ennen klo 16 (Keski-Suomen maistraatti, Jämsän yksikkö, Keskuskatu 17, 42100 Jämsä, puh. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin lemmikkieläinten lääkäripäivystyksestä huolehtivat yksityiset klinikat, mutta ensi vuodeksi päivystämään halukkaita klinikoita ei ole riittävästi. Kuhmoisten kunta PRESIDENTINVAALI 2012 Presidentinvaalin ensimmäinen vaali toimitetaan sunnuntaina 22.1.2012 ja mahdollinen toinen vaali sunnuntaina 5.2.2012. Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse (puh. Koskaan ei ole liikaa ihmisiä, jotka kulkevat rinnalla. Jos päivystys osuu KeskiSuomen ulkopuolelle, asiakas voi valita, haluaako asioida Kuopiossa vai Tampereella. – Koska hoitajan peruspalkka määräytyy hoitajalta varattujen hoitopaikkojen lukumäärän mukaan, ei Perhepäivähoitajien palkka varausten mukaan Kuhmoisten Sanomat Vuoden alussa aloittanut Keski-Suomen maakunnallinen pieneläinten eläinlääkäripäivystys on joutunut vaikeuksiin. Lähtökohtaisesti kunta varaa Kuhmoisten Sanomat Kuluva vuosi 2011 on EU:n vapaaehtoistoiminnan vuosi. Keski-Suomen alueella toimii kahdeksan pieneläinklinikkaa, joista vain pieni osa on halukas osallistumaan päivystyksen järjestämiseen. Aarroskari puh. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. Kunta tiedottaa KYLÄMÄN ASIOINTILIIKENNE muutos 1.1.2012 alkaen Ilmoitus kuljetustarpeesta on ilmoitettava viimeistään maanantaina klo 18.00 Taksi M. Huomionosoitukset jaettiin jouluisessa juhlassa Kuhmolassa. klo 10 19 pe 27.1
Tietoa Keski-Suomen poliisilaitoksesta: www.poliisi.?/poliisi/keski-suomi/home.nsf Keski-Suomen poliisilaitos 1. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. Lupapalveluauto ei liikennöi enää Kuhmoisissa, vaan käytössä on niin sanottu lupapalvelusalkku. Pahoittelemme asiasta asiakkaillemme mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kartano Roosa juomat Kotikalja, kotisima valm. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Peltonen p. HETI VAPAA. Tietoa Keski-Suomen poliisilaitoksesta: www.poliisi.?/poliisi/keski-suomi/home.nsf Keski-Suomen poliisilaitos 1. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. ja 14.5.) julkaistavasta ilmoituksesta on 666,12 2. Ajanvaraus: www.poliisi.fi tai 071 874 8508 Lisätietoja poliisilaitoksesta: www.poliisi.fi/keski-suomi Jyväskylän pääpoliisiaseman lupapalvelu on suljettu torstaina 14.5.2009 henkilökunnan koulutustilaisuuden vuoksi. Lisätietoja puh. ja Eurooppa OPASOL OY p. tilaus 56 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 29e Ilmoitushinnat 1.1.2011 alk. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. 071 874 0521. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Tietoa Keski-Suomen poliisilaitoksesta: www.poliisi.?/poliisi/ keski-suomi/home.nsf Keski-Suomen poliisilaitos 1 2 3 Jyväskylän pääpoliisiaseman lupapalvelu tiedottaa Jyväskylän pääpoliisiaseman lupapalvelu on suljettu torstaina 14.5.2009 henkilökunnan koulutustilaisuuden vuoksi. Ark. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Koko 44x140 mm Hinta yhteensä kahdesti (10.5. Keski-Suomen poliisilaitoksen muut poliisiasemat ja palvelupisteet ovat avoinna normaalisti. Vääksy p. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 89,e ja 5,90e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO PITOPALVELU yms. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Lisätietoja puh. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. alv 23%) Etusivulla 1,43 e /pmm Tekstissä 1,25 e /pmm Takasivulla 1,33 e /pmm Seurapalsta 1,85 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Pahoittelemme asiasta asiakkaillemme mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Koko 92x90 mm Hinta yhteensä kahdesti (10.5. Lisätietoja puh. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Keski-Suomen poliisilaitos tiedottaa: Jyväskylän pääpoliisiaseman lupapalvelu tiedottaa Jyväskylän pääpoliisiaseman lupapalvelu on suljettu torstaina 14.5.2009 henkilökunnan koulutustilaisuuden vuoksi. joulukuuta 2011 TORILLA TAVATAAN... Koko 92x110 mm Hinta yhteensä kahdesti (10.5. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 0400 852 532 __________________________ LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Koko 44x140 mm Hinta yhteensä kahdesti (10.5. 555 6090 Veikko Mattila p. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Tietoa Keski-Suomen poliisilaitoksesta: www.poliisi.?/poliisi/ keski-suomi/home.nsf Keski-Suomen poliisilaitos 1 2 3 Jyväskylän pääpoliisiaseman lupapalvelu tiedottaa Jyväskylän pääpoliisiaseman lupapalvelu on suljettu torstaina 14.5.2009 henkilökunnan koulutustilaisuuden vuoksi. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 __________________________ Johan on markkinat VUOKRATTAVANA Iso yksiö 1h, k, kph, wc 45 m 2 . Lisätietoja puh. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Hintoihin sisältyy alv 23%. 071 874 0521. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Lisätietoja puh. 050 331 5833 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 0400 477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Irma Kallio p. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. Pahoittelemme asiasta asiakkaillemme mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Kuhmoisten Sanomat 19 Keskiviikkona 21. Kuhmoisten Kotijuomat 040 819 0867 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 0400 425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2933 (LT-2010) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. ja 14.5.) julkaistavasta ilmoituksesta on 1046,76 Keski-Suomen poliisilaitos Poliisin lupapalvelun aikataulu 2012 Keski-Suomen poliisilaitos tarjoaa lupapalveluita Kuhmoisissa parillisten viikkojen tiistaisin klo 10.00 – 14.00 kunnantalossa. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. Asiakirjat ovat nähtävillä 16.-30.12.2011välisenä aikana Keurusselän ympäristönja terveydensuojelutoimistossa, Multiantie 1, 42700 Keuruu ja internetsivulla www.keuruu.fi/kuulutukset. Keski-Suomen poliisilaitoksen muut poliisiasemat ja palvelupisteet ovat avoinna normaalisti. TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). 071 874 0521. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. 071 874 0521. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Pahoittelemme asiasta asiakkaillemme mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 10-12, 42100 Jämsä p. ja 14.5.) julkaistavasta ilmoituksesta on 856,44 3. Pahoittelemme asiasta asiakkaillemme mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 040 824 9371 elina.wikman@gmail.com __________________________ Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Keski-Suomen poliisilaitos tiedottaa: Jyväskylän pääpoliisiaseman lupapalvelu tiedottaa Jyväskylän pääpoliisiaseman lupapalvelu on suljettu torstaina 14.5.2009 henkilökunnan koulutustilaisuuden vuoksi. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. tyhj. ja 14.5.) julkaistavasta ilmoituksesta on 666,12 2. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. Tiedustelut 0400 540 338 Keurusselän ympäristölautakunta, jonka toimialue on Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, MänttäVilppula, Ruovesi ja Virrat, on hyväksynyt ympäristöterveydenhuollon maksutaksan, joka astuu voimaan 1.1.2012. Tilaushinnat 2011 (kotimaa) 12 kk/kestotilaus 51 e 12 kk / määräaik. Lisätietoja antaa ympäristöterveyspäällikkö Anne Vornanen, p. remonttityöt suvi.soderholm@suomi24.fi __________________________ SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Koko 92x110 mm Hinta yhteensä kahdesti (10.5. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. Keski-Suomen poliisilaitoksen muut poliisiasemat ja palvelupisteet ovat avoinna normaalisti. (sis. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. ja 14.5.) julkaistavasta ilmoituksesta on 1046,76 Kuhmoisten Sanomat – kotisivuja jo vuodesta 1951. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Lisätietoja puh. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Keuruulla 15.12.2011 KUULUTUKSET TIEDOTUKSET Jyväskylän pääpoliisiaseman lupapalvelu on suljettu torstaina 14.5.2009 henkilökunnan koulutustilaisuuden vuoksi. Keski-Suomen poliisilaitoksen muut poliisiasemat ja palvelupisteet ovat avoinna normaalisti. Keski-Suomen poliisilaitoksen muut poliisiasemat ja palvelupisteet ovat avoinna normaalisti. 0400 328 322. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 050 331 5833 Sertifioitu märkätila-asentaja Laatoitusym. Keski-Suomen poliisilaitoksen muut poliisiasemat ja palvelupisteet ovat avoinna normaalisti. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Koko 92x90 mm Hinta yhteensä kahdesti (10.5. 071 874 0521. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. 0400 798143 p. erikoiskuljetukset/kotim. ja 14.5.) julkaistavasta ilmoituksesta on 856,44 3. Pahoittelemme asiasta asiakkaillemme mahdollisesti aiheutuvaa haittaa. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ Lasimestari ky. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Elinan apu p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . Kirjalliset huomautukset maksutaksaan tulee jättää 1.1.2012 mennessä osoitteella: Keurusselän ympäristölautakunta, Multiantie 1, 42700 Keuruu. 071 874 0521
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. joulukuuta 2011 20 MEIDÄT ANNETAAN TOISILLE. Kari Keskinen Jouluna palvelemme: S-market Kuhmoinen kiittää Kuhmoinen. klo 10. Tule Nesteelle to 22.12