Siellä hyörii harrastajia jopa sadepäivinä. – Tavoite on aina ollut, että ammatti liittyisi jollakin tavalla liikuntaan. Kesäasukkaat ihmettelevät, minne voi maksaa. Kun sitten lukio alkoi tökkiä, mietin, olisiko jotain muuta, ja löysin Varalan. Talvella tärkeitä ovat hiihtoja luistelumahdollisuudet, ja kesälajina frisbeegolfista on tullut entistä suositumpi, kun rataa pidennettiin. Omaa lempilajia Laakson on vaikea nimetä, koska hänestä on hauskaa kokeilla vähän kaikkea. – Ideoida saa vaikka kuinka paljon, vain mielikuvitus on rajana sekä tietysti jonkin Lisää toimintaa liikuntapaikoille verran raha. Urheilija omasta tahdostaan Pipsa Laakso on käynyt peruskoulun Kuhmoisissa ja sen jälkeen pari vuotta paikkakunnan lukiota, kunnes siirtyi Tampereelle Varalan urheiluopistoon. laset loksahtivat kohdalleen – ehkä vähän liiankin helposti. Hän toimii Naisvoimistelijoissa edelleen sekä käy mielellään kuntosalilla ja lenkkeilemässä. vsk Keskiviikkona 21. Laakso sanoo, ettei hänestä missään vaiheessa ole tuntunut siltä, ettei Kuhmoisiin voisi palata opiskelujen jälkeen. – Mutta lapsia ei saa unohtaa, he ovat ehdottoman tärkeitä, samoin nuoriso siinä välissä. Kunnasta puuttuu vain vesijumppa – Kyllä tykkään, Pipsa Laakso toteaa Kuhmoisten liikuntamahdollisuuksista. syyskuuta 2011 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka Neljänä kesänä liikuntatoimen kesäohjaajana työskennellyt Pipsa Laakso hyörii nyt Kuhmoisten liikuntapaikoilla läpi vuoden. Hän valmistui liikuntaneuvojaksi keväällä 2010. Pipsa Laakson työnä on tehdä kunnan liikuntatarjonnasta entistäkin monipuolisempaa. – Se on hyvä apu, kun tavaroita täytyy roudata paikasta toiseen. Mikäli Kuhmoisissa olisi uimahalli, Laakson ehdoton suosikki olisi vesijumppa. Pidetyn Olli Vainion saappaanjäljet ovat suuret, mutta niitä ei ole tarkoituskaan täyttää. Opintojen jälkeen Laakso työskenteli reilut puoli vuotta Lahdessa kuntosalin omaohjaajana, mutta sitten yritys meni konkurssiin. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 38 2011 61. Ystävät ja maaseudun rauha vetivät puoleensa. Hän aloitti kunnan liikunnanohjaajana syyskuun alussa. – Minua ei ole koskaan painostettu urheilemaan, vaan se on tullut omasta tahdostani. – Oppini olen saanut Ollilta, joten varmaan jotain samaa tulee olemaan. Kuhmoisissa tärkeä painopiste on ikääntyvien ja työikäisten liikunta, koska heidät on syytä pitää kunnossa mahdollisimman pitkään. – Täällä pääsee lenkkeilemään mihin vain ja on sillä tavalla vapaampaa. Myöhemmin mukaan tuli myös yleisurheilu. Liikunta on ollut Laakson elämässä mukana pikkulapsesta asti, sillä Naisvoimistelijoissa hän aloitti 5-vuotiaana. Eläkkeelle jäävän liikuntasihteeri Olli Vainion tehtäviä siirtyy Laaksolle, vaikka työnkuva ei olekaan täsmälleen sama. Kolmen vuoden opintojen aikana Laakso ehti kokeilla lähes kaikkia urheilulajeja ja suorittaa kolme kuuden viikon harjoittelujaksoa. – Tavoite on lisätä toimintaa liikuntapaikoille. Pipsa Laakso aikoo kulkea omilla kengillään ja toteuttaa asiat omalla tavallaan, vaikka myöntää, että pitkään hyvää työtä tehneen miehen paikan ottaminen aluksi vähän hirvitti. Hänen kaksi erikoistumisaluettaan ovat lapset ja nuoret sekä kuntoja terveysliikunta. – Tämä työpaikka tuli hakuun, ja tuntui, että paMönkijästä on tullut ensimmäisinä työviikkoina liikunnanohjaaja Pipsa Laakson paras kaveri. – Ne ovat monipuolisia, ja on iso asia, että paikat ovat ilmaiset. – Vetäisin sitä joka päivä.. – Frisbeegolf ehkä lähtee, mutta huonoina päivinä se ei ole lempilaji. Kaikkiin paikkoihin ei edes pääse autolla
Syrjäseuduilla ei ole julkista liikennettä, joten hyvin monien on turvauduttava omaan autoon. He kertovat puoluejohtajille, mitä kansa haluaa. Perussuomalaisten vaalija gallupmenestys perustuu siis kansalaisten hyväksymiin ohjelmiin ja niiden mukaiseen toimintaan. Kun ihminen lankesi syntiin, koko ihmiskunnan osaksi tuli iankaikkinen kadotus eli helvetti. Tätä kautta paikallislehdet ovat tasa-arvoa luovia laitoksia, ja ne ovat erityisen tärkeitä maaseudun ja vähäväkisten ihmisten elämän kannalta. Jos ministeri halusi verottaa yhtiöiden voittoja, silloin olisi pitänyt korottaa osinkoveroa. Sellainen verkko, jossa tuhannet ja tuhannet ihmiset keskustelevat synnyttää aina myös kauppaa, kun ostajat ja myyjät löytävät toisensa. Voitaisiin harkita polttoaineiden verotuksen laskua ja esimerkiksi alkoholin ja tupakan verotuksen korotusta. Myös toisenlaisia polttoaineita pitäisi kehittää ja julkisia liikenneyhteyksiä parantaa. Tutkimusten mukaan nuoret ovat hyvin kiintyneitä isovanhempiinsa. Kauko Saksala. Hän ristipuulla kärsi sen rangaistuksen, mikä meille kuuluu. Kun Jumala loi ihmisen, Hän puhalsi ihmiseen elämän hengen, ja ihmisestä tuli elävä sielu. Kohta mukaan liittyvät muut sukulaiset ja tuttavat. Suomessa polttoaineiden hinnat ovat muihin valtioihin verrattuna kärkipäässä, esimerkiksi Venezuelassa ovat maailman alhaisimmat polttoaineiden hinnat. Polttoaineiden hinnasta jopa 60 prosenttia on veroja, Suomessa polttoaine on liian kallista joihin sisältyy polttoainevero, polttoaineen lisävero ja arvonlisävero. Jumalan Sana, Raamattu, vastaa tähän asiaan selvästi. Monet ovat varmasti pitäneet aluksi Suomen korkeille hinnoille syynä Lähi-Idän kriisejä, kalliita tuotantomenetelmiä ja kuljetuksia tai muita samantapaisia syitä. Heille paikallislehti on usein ainoa lehti. Soneran laajakaista maksaa 636 euroa vuodessa, ja Vattenfallilla pelkkä sähkönsiirron perusmaksu, jolla ei vielä mitään siirretä, on 156 euroa vuodessa. Facebook, sosiaalisen median johtotähti, joka myös Naamakirjana tunnetaan, on nyt otettava käyttöön oikein urakalla. Miljardeille olisi käyttöä kotisuomessakin. Se ei ole iso raha, jos sitä vertaa moniin muihin maksuihin. Nyt meillä on se etujoukko, joka alkaa rakentaa verkostoa, johon kohta kuuluu tuhansia kuhmoisilaisia, ulkokuhmoislaisia ja Kuhmoisten ystäviä. Kysymys on siitä, otammeko sen vastaan. Eräs esimerkki populistisesta demokratiasta on viime eduskuntavaalien alla tehty Ek-vaaliohjelmamme. Sen käyttö on ilmaista, siinä lukee suomeksi, ja perusasioiden oppiminen käy hyvin helposti. Pienten lehtiyhtiöiden kohdalla on usein niin, että mitään osinkoja ei aikoihin ole kertynyt jaettavaksi asti. Maan hallitus on nyt tehnyt eduskunnalle esityksen, että lehtien tilausmaksuista aletaan periä 9 prosenttia arvonlisäveroa vuoden 2012 alusta lukien. Kuhmoisten Sanomat ei ole halunnut viedä postin hulppeita korotuksia sellaisenaan hintoihin, mutta tilaushintojakin on ollut pakko korottaa. – Esimerkiksi edestakainen lento Tampereelta Gdanskiin, Puolaan, maksoi viime keväänä 20 euroa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. Ensimmäiseksi sosiaalisen median verkkoon johdatellaan vanhemmat rouvat. Loistava keksintö sanon minä. ”Lehtiyhtiöiden omistajien tulisi olla valmiita tinkimään omista voitoistaan”, hän sanoo. Kauko Tuupainen kansanedustaja valtiovarainvaliokunnan jäsen (ps) Jyväskylä Monia ovat varmasti kismittäneet hyvin korkeat polttoaineiden hinnat viimeisen vuosikymmenen aikana. On arveltu, että seurauksena voi olla lehtien lakkauttamisia, työpaikkojen menetyksiä ja syrjäytymistä. Perussuomalaiset kannattavat populistista eli kansan suosioon perustuvaa demokratiakäsitystä. Eräs paikallinen asukas kirjoittelee näistä asioista sinne Naamakirjaan. On ennustettu, että lehtien mahdollinen ALV:n korotus aiheuttaa vaikeuksia erityisesti paikallislehdille, mielipidelehdille ja järjestölehdille. Tinkimisen varaa on vaikea löytää. Tämä on höperehtimistä. Viesti kulkee reaaliajassa – siis Mummot verkkoon nopeammin kuin ehtii sanoa kissa – ja tekstin lisäksi voi lähettää kuvia, videoita ja vaikka laulaa lurittaa. Kusti olisi polkenut postin jouluksi perille, ja vastaus olisi ollut lähettäjällä Jussina. Samaan aikaan kun valtion omistaman postin palvelut ovat huonontuneet, posti on korottanut lehtien jakelun hintaa. Mummot – tehkää Kuhmoisista edelläkävijiä sosiaalisessa verkostoitumisessa. Kansalaiset haluavat valita edustajikseen henkilöitä, joiden kanssa heillä on samat näkemykset ja mielipiteet. Seuraan itse päivittäin täältä Espoosta, miten syksy sienineen ja muuttolintuineen etenee Kuhmoisissa. Kansalaiset eivät esimerkiksi hyväksy sitä, että velkainen Suomi ottaa lisälainaa avustaakseen konkurssikypsiä eteläisen Euroopan valtioita tai taatakseen niiden lainoja. Tarvitaan toki tietokone ja yhteys, mutta sellaisia löytyy nykyään monesta paikasta, ja yhtä konetta kohti voi olla monta käyttäjää. Nimiä syötetään Naamakirjan hakuun, jossa on jo kaksi miljoonaa suomalaista. Se on vastakohta elitistiselle eli byrokraattiselle demokratialle. Ohjelman sisältö kumpuaa kansalaisten esityksistä, toiveista ja vaatimuksista. Siksipä mummojen etujoukko verkostoituu nopeasti lastenlaslapsiensa kautta, jotka alkavat lähetellä kuulumisiaan valokuvien kera. Kuolemassa sielu eroaa ruumiista, eikä ihminen lakkaa olemasta. Ei kiva. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, SDP, on toivonut, että korotuksella ei olisi tällaisia vaikutuksia. Aluksi opetellaan aivan vain perusasiat eli kirjoittamaan julkisia tervehdyksiä – sekä yksityisen viestin lähettäminen ja tietysti kaverihaku. Moni paikallislehti joutuu viemään veronkorotuksen suoKöyhät kyykkyyn raan lehtien tilaushintoihin, ja se voi johtaa siihen, että juuri ne, joille lehti on tärkein, joutuvat siitä luopumaan. Kaikki nousee ilmankin. Vanhaan aikaan ulkokuhmoislainen olisi pitänyt yhteyttä Kuhmoisiin kirjeitse. Anteeksiantamus kaikista synneistä on jo valmiina. Nekin ovat nostaneet polttoaineiden hintoja, mutta suurin syy korkeisiin hintoihin on kova verotus. On opiskelemaan lähteneitä nuoria, työn tai rakkauden perässä muuttaneita perheineen ja tietysti kausieli loma-asukkaat. Tänä päivänä Hän vielä kutsuu: tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi, niin teidän syntinne pyyhitään pois. Lehtien kustantajilla on hintapaineita muutenkin. syyskuuta 2011 2 KOLUMNI Henrik von Bonsdorff LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 21.9.2011 Vesa Koivu Kuhmoisten erityispiirteisiin kuuluu se, että ulkokuhmoislaisia on erityisen paljon. Esimerkiksi Sanoma Oy jakoi osinkoja samaan tahtiin, vaikka tulot vähenivät, taantuma maksatettiin muilla. Siis ihmisiä, joilla on jonkinlainen kiinnitys Kuhmoisiin vaikka eivät asu kunnassa. Mutta kun kaikki pakolliset ja välttämättömät maksut kootaan yhteen, siitä kertyy sellainen summa, että siinä on usein tietämistä, miten selvitä kaikista laskuista. Vaihtoehtojakin voitaisiin harkita, sillä polttoaine ajoneuvoihin on elintärkeää suurelle osalle Suomen kansasta. Esimerkiksi Kuhmoisten Sanomien jakelukulut ovat muutamassa vuodessa kohonneet yli 35 prosenttia. Juhani Luumi Kuhmoisten Sanomien vuosikerta maksaa kestotilaajalle 51 euroa. Hyvät kansanedustajat, kaatakaa tämä esitys! Suomessa elää paljon niukoissa varoissa eläviä kunnon ihmisiä, jotka maksavat laskunsa. Nuorison hapatusta, sanovat vanhakantaiset. Mutta Jumala rakkaudessaan antoi poikansa Jeesuksen Kristuksen lunastaa Onko helvetti olemassa. maailma. Mainittakoon, että olen jo kolmena talvena löytänyt talvilomaksi mökin vuokralle Naamakirjasta sekä ostanut veneelle pukin. Elitistisessä eli byrokraattisessa demokratiassa, jota ”vanhat puolueet” harrastavat, vaaliohjelmien sisältö Perussuomalaiset populismin asialla muodostuu asiantuntijoiden ja konsulttien yhteistyönä. Yksi gallona, eli noin neljä litraa tavallista moottoribensiiniä maksaa noin kahdeksan senttiä, eli yksi litra maksaa noin kaksi senttiä per litra, mikä saattaakin kuulostaa suomalaisen korvaan ällistyttävältä, ellei jopa hauskaltakin, koska suomalaisten tuloihin nähden polttoaine olisi ilmaista. Häviäjiä olisivat pienillä tuloilla sinnittelevät työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja köyhät lapsiperheet. Heille avataan Facebook -keskustelutili ja näytetään miten sinne kirjaudutaan. Lehtien arvonlisäveron korottamista voi kyllä puolustaa sillä, että kaikki on verolle pantava, tasapuolisesti. Suurten mediatalojen kohdalla taas nähtiin jo äskeisen, vuoden 2008 pikkulaman yhteydessä, että ne ovat ulkoistaneet yrittäjäriskin. Ilman näitä veroja tavallisen 98E-moottoribensiinin hinta tippuisi noin 1,62 euron litrahinnasta noin 0,65 euroon per litra. Sanan juuret yltävät 1920-luvun Ranskaan, jossa syntyi uusi kirjallinen suuntaus, mikä kuvasi kansalaisten arkista elämää niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Silloin on muistettava sekin, että lentokoneissa käytettävä bensiini on verovapaata, eikä hallitus aiokaan pistää sitä verolle. Omalla tavallaan polttoaineiden kova verotus on ymmärrettävää, koska Suomi on pieni maa vähine luonnonvaroineen ja pienine asukaslukuineen, eikä valtio saa tarpeeksi varoja. Jos eduskunta korottaa lehtien arvonlisäveroa 9 prosenttia, Kuhmoisten Sanomien on vietävä korotus hintoihin. Nykyään on internet ja sosiaalinen media. Perussuomalaisia on eri yhteyksissä haukuttu populisteiksi. Luulenpa, että puhumme ihmismäärästä, joka lasketaan kymmenissä tuhansissa. Olemme siitä ylpeitä, sillä arvostelijat eivät tiedosta, mitä populismi perimmiltään tarkoittaa. Tällainen koulutusprojekti ei maksa paljon, ja se maksaa varmasti itsensä takaisin Kuhmoisten kunnalle ja alueen yrittäjille
Nyt, kun tilat ovat tyhjät, on järkevää tehdä arvio siitä, tarvitaanko laajempaa kuivatusta, terveyskeskuslääkäri Jyrki Järvinen sanoo. – Remonttia on yritetty tehdä taloudellisesti. Hän iloitsee muun muassa siitä, että neuvolan henkilökunnan kanssa yhteistyö tiivistyy. Paananen uskoo, että työstä on selvästi apua tulevana talvena. Laboratorion takana on vielä yksi, aiemmin vähällä käytöllä ollut vastaanottohuone, johon on otettu lisätilaa laboratorion puolelta. Neuvola muutti yläkertaan Pahvisten sairauskertomuskansioiden siirryttyä kellariin sairaanhoitajalle saatiin tilaa potilasarkistosta. Keski-Suomen OP-liiton puheenjohtaja Annamari Maukonen näkee muutoksessa paljon hyvää. Kunnan rakennusmestarin Tapio Laineen mukaan huoneissa on havaittu kohonneita arvoja, ja nyt tarvitaan tarkempia tutkimuksia, jotta korjaussuunnitelma voidaan tehdä. Meillä on paljon yhteistyötä Jämsän Seudun Osuuspankin kanssa Kuhmoisten Osuuspankki Keski-Suomeen ja hyvät kokemukset yhteistyöstä. Vesa Koivu Kuhmoisten Osuuspankki siirtyy Pirkanmaan OPliitosta Keski-Suomen OPliiton jäseneksi. Jouni Vesanen toivottaa kaikki kiinnostuneet kuhmoislaiset tervetulleeksi mukaan seuran toimintaan. Silloin odottajia ei pitäisi olla yhteensä kymmentäkään. – Odotettavissa on, että remontti parantaa toimintaamme, Järvinen uskoo. – Sähköturvallisuutta vaarantavat puut, jotka ovat kallellaan johtoon päin, otetaan harkinnan varaan pois myös linjan ulkopuolelta. – Pankkimme jatkaa itsenäisenä pankkina, ja mistään fuusiosta ei ole puhettakaan, Kuhmoisten Osuuspankin hallituksen puheenjohtaja Seppo Unnaslahti sanoo. Jouni Vesanen Alfred Björkstén -seurasta kertoo, että loviisalaiset eivät juuri tunne Björksténin toimintaa Kuhmoisissa ja että Pihlajakosken sahan vaiheet ja kaikki Björksténiin liittyvä kiinnostaa seuraa. Toimitusjohtaja Sarhemaa kertoo, että muutos ei vaikuta pankin asiakkaiden elämään millään tavalla, yhteisiä asiakasmatkoja tehdään jämsäläisten ja korpilahtelaisten kanssa niin kuin ennenkin. Ennen jouduttiin soittelemaan ja kulkemaan edestakaisin, nyt terveydenhoitaja sijaitsee lähellä samassa kerroksessa. Terveysaseman alakerrassa epäillään kuitenkin olevan sisäilmaongelmia fysioterapeutin tiloissa. Molemmilla sairaanhoitajilla on omat työhuoneensa, joissa he voivat palvella asiakkaita rauhassa. Diabeteshoitaja Terttu Suoniemi lainasi maanantaina huonetta omaa vastaanottoaan varten. Kysymyksiä on herättänyt, riittävätkö odotustilat, kun samoilla käytävillä odottelevat neuvolaan, lääkäriin ja laboratorioon menijät. Kesän aikana tehdyssä remontissa muitakin terveysaseman tiloja on järjestelty uudelleen. Mikäli terveysaseman alakerrasta löytyy kosteusvaurioita, täytyy myös fysioterapeutin muuttaa sieltä väliaikaisesti muualle. Seuran tehtävänä on tehdä tunnetuksi merenkulun ja sahateollisuuden parissa elämäntyönsä tehnyttä merkittävää 1800luvun liikemiestä, joka toimi myös valtiopäivämiehenä. Päivi Hotokka Alkuperäisen suunnitelman mukaan hammaslääkärin oli tarkoitus muuttaa keskustasta terveysasemalle neuvolalta vapautuneisiin tiloihin tänä syksynä. Vattenfall teettää raivaustyöt urakoitsijoilla. Keskustan eteläpuoli on raivattu 1–2 vuotta sitten. Terveysaseman henkilökunnan mukaan uudet tilat mukautuvat toimintaan ajan myötä. Samassa paikassa sijaitsee nyt myös työterveyshoitajan työpiste. Kun keskijännitelinjojen kasvusto on siistitty, sähkökatkojen vaaran pitäisi olla talvella pienempi, koska tuuli ja lumi eivät paina puita linjan päälle. Kuhmoisten Osuuspankin toimitusjohtaja Teemu Sarhemaa perustelee päätöstä Kuhmoisten kuulumisella Keski-Suomen maakuntaan sekä Kuhmoisten Osuuspankin hyvillä suhteilla Jämsän Seudun Osuuspankkiin. Syyskuun puoleenväliin mennessä urakasta on ohi jo noin 40 kilometriä. Lastenneuvolan huone on harvinaisen tilava, koska se on tehty vanhasta taukohuoneesta. Linjat raivataan yleensä tasaisin väliajoin jokainen vuorollaan. – Viivästyksestä ei ole Alakerrassa ehkä kosteusongelmia haittaa, kun hammashoito toimii vielä entisessä paikassa. Seura kaipaa tietoja myös Päijänteellä purjehtineista purjelaivoista Maria, Rauha ja Totuus, jotka olivat aikanaan Alfred Björksténin omistuksessa. Paanasen mukaan yksi metsuri raivaa parhaimmillaan kilometrin päivässä, joten Kuhmoisissa työntekijöitä tarvitaan hyvä määrä. – Muutos vahvistaa eteläisen Keski-Suomen osuuspankkiyhteistyötä, liitossamme oli vain kuusi osuuspankkia ja nyt seitsemän. Olisi hyvä, jos lääkärin ja hoitajan huoneet olisivat vierekkäin, mutta silloin väliseiniä olisi pitänyt siirtää enemmän, sanoo terveyskeskuslääkäri Jyrki Järvinen. Päivi Hotokka Kuhmoisissa raivataan loppuvuoden ajan puustoa sähkölinjoilta. Pyörätuolilla liikkuva tarvitsee jopa pari työntäjää päästäkseen vastaanotolle. syyskuuta 2011 Päivi Hotokka Kuhmoisten terveysaseman neuvola on viime viikon lopulta alkaen ottanut asiakkaita vastaan rakennuksen yläkerrassa, lääkäreiden vastaanottohuoneiden vieressä. Hammaslääkärin nykyiset tilat ovat epäkäytännölliset, koska ne sijaitsevat toisessa kerroksessa, jonne ei ole hissiä. Myös Kuhmoisten kuuluminen Keski-Suomen maakuntaan ja maantiede tukivat päätöstä. – Johdon alapuolella oleva kasvusto raivataan ja sellaiset puut oksitaan, joiden rungot ovat linjan ulkopuolella. Alfred Björkstén -seura perustettu Kuhmoisten Sanomat Poliisipartio kohtasi lauantaina Haukkasalossa mönkijällä ajaneen miehen, jolla ei ollut voimassa olevaa Luvatta mönkijällä Haukkasalossa ajo-oikeutta. Vuonna 1991 syntynyt mies kuljetti mönkijää Haukkasalontiellä, vaikka hänet oli määrätty ajokieltoon aikaisempien liikennerikosten vuoksi.. Työ on tarkoitus saada tehtyä vuoden loppuun mennessä, ja porukassa voi olla kymmenenkin metsuria. Reikiä seiniin on pitänyt tehdä, koska työsuojelumääräysten mukaan vastaanottohuoneissa pitää olla kaksi ovea, jotta sieltä pääsee tarvittaessa pakenemaan. – Kilometrejä tulee noin 150. Tarpeetonta haittaa ei aiheuteta maanomistajille, Paananen sanoo. Riittävätkö odotustilat. – Viime vuosina olemme myös kuvanneet linjoja helikopterilla ja raivanneet siellä, missä tarve on suurin. Osuuspankkiliiton tärkeimmät tehtävät henkilökunnan koulutus • markkinoinnin suunnittelu • asiakasillat ja -matkat • Vesa Koivu Loviisassa on äskettäin perustettu Alfred Björkstén -seura ry. Yhdistyksen kotisivu löytyy netistä osoitteessa www.bjorkstenseura.fi. Työtä tehdään Kuhmoisten Haitalliset puut pois sähkölinjoilta keskustasta Ruolahden ja Harjunsalmen suuntaan sekä Kylämän, Päijälän ja Kuhmalahden suuntiin. Toistaiseksi tavarat vielä hakevat paikkaansa. – Jos aikataulut pitävät siten, että jokaisella vastaanotolla on yksi henkilö ja odottamassa yksi, tilaa riittää. – Päätös vahvistaa vakiintuneen käytännön. Työterveyshoitajalle ja muuhun käyttöön on tehty huone entisestä röntgenkuvaussalista, jonka toinen puolikas on nykyisenä taukotilana. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 21. Lopullisen sinetin asia sai, kun OP-Pohjola-ryhmän hallintoneuvosto 15.9.2011 vahvisti näiden kahden OPliiton rajat muutosta vastaaviksi. Kuhmoisten Osuuspankin hallitus on tehnyt päätöksen vaihdoksesta, ja Keski-Suomen OP-liiton hallitus on hyväksynyt Kuhmoisten OP:n jäsenekseen. Sitä käyttää esimerkiksi mielenterveystoimisto. Uusia tiloja on saatu muun muassa vanhasta taukohuoneesta, josta tuli neuvola. Molempiin tullaan sisään terveysaseman pääovesta. Rakennuttaja Heikki Paananen Vattenfall Verkko Oy:stä kuvailee, että raivaustyötä tehdään keskijännitelinjoilla rutkasti
klo 18. Yritin olla harmaasiepolle suojelusenkelinä. Siinä samassa kaikki kolme pesässä ollutta pyrähtivät lentoon. Seppo Unnaslahti on ollut tukemassa tämän niin kuin monen muunkin kotiseutuaiheisen kirjan tekemistä. Nyt on vain tyhjä pesä ja lintuperhe lentänyt kauas etelän lämpöön. Yksinäinen sorsa uiskentelee rannassa kuin sekin kesää muistellen. klo 18. Kirkkovaltuuston kokous srk-kodin Martta-salissa ma 26.9. syyskuuta 2011 4 ONNITTELUT VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Tarja Koskela-Kivistö Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 15. su helluntaista 25.9. Matti Yrjönpoika – hänen jälkeläisensä tunnetaan nykyisin esimerkiksi seuraavilla sukunimillä: Lahti, Yrjölän sukuseuran edustajat Aimo Ojala, Pirkko Koivunen ja Kaarina Ojala luovuttivat kappaleen tuoretta sukukirjaa Kuhmoisten kirjaston kotiseutukokoelmaan. Elämä ja kuolema. Omaishoitajien päiväkahvit srk-kodin Lasarus-salissa ke 28.9. Tila sai myöhemmin nimen Yrjölä. Aikanaan poikaset kuoriutuivat, ja ne olivat uskomattoman pieniä rääpäleitä. Kiitos Herralle kauniista, rikkaasta kesästä ja syksyn runsaista antimista. Västäräkit pyrähtelevät terhakasti pyrstöjään heilutellen hiekkatiellä. Mielessäni soi A-K Kaskisen kaunis laulu: Sain nähdä kuinka järvi hohtaa purppuraa ja päivä painuu hiljaa jo taivaanrannan taa. Kesä ja syksy kulkevat nyt lomittain. Saavuttuamme juhannusviikolla kesäkotiimme oli yllätykseksemme harmaasieppo tehnyt pesän pienen “nukkumamökkimme” kuistille kukkatelineeseen. Kirjan Yrjölän suku Harmoisista on toimittanut Jouni Kankaanpää. Saan elää lähelläsi, en kaipaa enempää. rallikuskille E-JMBN Heinolle :llä mumma, E+E, V+L, P+L, P+N+N ja varikon nelijalkaise t Y Y Y Y Kauan on kukittu, kauan nautittu kesästä, moni on lentänyt kauas pienestä pesästä. Olin kovasti huolissani oravista, etteivät vain syö munia, jos keksivät pesän. Lintupariskunta ruokki poikasiaan ahkerasti, ja ne kasvoivat päivä päivältä. Rohkein niistä oli jo jättänyt pesän. Kuikkien huutelu kuuluu järveltä kaihoisasti. Lähtö srk-kodilta klo 18. Sukuseuran jäseniltä voi myös ostaa oman kappaleen kirjaa. ja Nuorisotalolla pe 30.9. Kirja on paitsi henkilöluettelo, myös kuvaus vuoden 1735 jälkeisestä ajasta, jolloin kirjan ihmiset ovat eläneet. Kuhmoisista tunnetaan myös Eeva Yrjöntyttären jälkeläisiä, he käyttävät sukunimeä Rantanen. klo 18. Kansanlaulukirkko ja Herran Pyhä Ehtoollinen kirkossa Mikkelinpäivänä 2.10. Yrjölän sukua Kuhmoisissa ovat edustaneet Yrjö Yrjönpojan nuoremmat lapset: 1. Elojuhla Päijälän rukoushuoneessa su 2.10. Tila myytiin Kuhmoisten kunnalle 1920-luvulla, ja se tunnetaan nykyisin Niemelänä. Kirjan lopussa on henkilöluettelo, josta nimet löytyvät helposti. klo 9-12. Kokouksen asialista nähtävänä kirkkoherranvirastossa to ja ma klo 10-14. klo 13. tänään Mervi to Mauri pe Minja, Miisa, Mielikki la Alvar, Auno su Kullervo ma Kuisma ti Vesa ke Arja, Lenni Onnittelu, kutsu ja kiitos paikallislehdessä tavoittaa!. klo 10. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. (A-M Kaskinen) Olemme saaneet todella nauttia kauniista lämpimästä kesästä, tasapuolisesti joka puolella Suomea, ja hellettäkin riitti joka kuukaudelle. Kirjastonhoitaja Sohvi Koskinen kiitti lahjoituksesta ja vinkkasi, että tällaiselle kirjalle sopiva paikka olisi myös Keski-Suomen maakuntakirjasto. klo 10. Yhteiskristillinen Israel-ilta srk-kodissa su 2.10. Suvun tietojen kokoamisen aloitti Leena Raiskio, ja hänen työtään ovat jatkaneet Sinikka Ara ja Pauli Sumanen. Mikko Yrjönpoika – jälkeläisten sukunimiä: Yrjölä, Vilppula, Aronen, Tervakoski, Vilden. klo 13. Vain tuuli ylle vetten hiljaa soimaan jää. Kirjasta on otettu neljän sadan kappaleen painos. Päivätuokio Pihlajakosken kirjastossa ti 27.9. Elämän rajallisuudesta muistutuksena yhä useampi läheiseni ja ystäväni on siirtynyt rajan taa kuluneen vuoden aikana. Kuhmoisten Sanomat Yrjölän sukuseura on julkaissut kirjan Yrjölän suku Harmoisista . Kuhmoisten Pelimannit ja Kuhmoisten Kirkkokuoro. Perheen viikon merkeissä Helokruunun tarina srkkodissa su 25.9. Aina välillä piti käydä nopeasti kurkistamassa, että kaikki oli hyvin. taivaassa to 29.9. Teit kaiken ajallansa, ei mikään kesken jää ja jälkeen kesän riemun on aika levähtää. klo 15 sekä Perhekahvilat srk-kodissa ke 28.9. Toivottavasti palaavat ensi kesänä taas pihapiiriimme. Niin lähellä on alku ja matkan määränpää. Sudenkorentokin vielä syöksähtelee auringon lämmössä, ja valkoinen perhonen tanssii lepattavin siivin. Yrjölän suvulla on vankat hämäläiset talonpoikaisjuuret, joista on syytä olla ylpeä. Tule mukaan suunnittelemaan toimintaa! Naisia raamatussa –raamattupiiri 7. Teit kaiken ajallansa, ei mikään kesken jää. Pesä alkoi käydä ahtaaksi, kun 2 viikkoa oli kulunut kuoriutumisesta. VÄESTÖMUUTOKSIA Kastettu: Elmeri Mika Martti Järvenpää Kirkonkylästä. Samalla kun keräilen mielessäni talteen kesän muistoja, lennättelee tuuli keltaisia lehtiä ilmassa ja virta kuljettaa niitä jokea alas. Niiden varassa jaksamme kulkea eteenpäin. Eräänä päivänä huomasin yhden poikasen puuttuvan. klo 13. Pelkäsin myös emon häiriintyvän, Kesämuistoja kun kuljimme mökkiin. Miesten kotailta Harmoisten nuorisoseuran talossa pe 30.9. klo 13. ja enkelikirkko kirkossa ke 28.9. Päivätuokio Päijälässä Leevi ja Veera Mäkipäällä ke 21.9. klo 18.30. Suvun kantavanhemmat ovat Yrjö Yrjönpoika Harmoisten Purolan talosta ja Sofia Antintytär, joka oli Harmoisten Hukin ratsutilan tytär. He perustivat uudistilan Harmoisten Sappeeseen Lummenneen rantaan vuonna 1771. Etsiskelin maasta, jos olisi pudonnut sinne. klo 18. Olin iloinen, kun pesintä onnistui. Nimiluettelosta on viite sukutauluun, josta sukulaiset löytyvät. Ilosanoman illat To 22.9.-11 klo 19.00 Tommi Leskelä To 29.9.-11 klo 19.00 Seppo Ottman Helluntaiseurakunta Toritie 44 TERVETULOA Onnittelut 21.9.! T: Äiti ja Sirkku Riikka, Jarkko ja pikku-Aino Mikko ja Teija KIITOKSET HENGELLISET ONNITTELUT OONNEAA A! Hurjalle 3 v. Aina se pyrähti pesästä pois, jos olimme lähettyvillä, mutta palasi pian, kun katosimme näkyvistä. Jos Kuhmoisten Sanomien lukijat haluavat tarkistaa, kuuluvatko he Harmoisten Yrjölän sukuun, sen voi tehdä Kuhmoisten kirjastossa. 3. Kirjan alkupuolen kirjoitukset auttavat ymmärtämään hämäläisen talonpoikaissuvun elämää. Harmoisten Yrjölän sukukirja ilmestyi Mikkola, Ojala, Järvinen, Koskinen, Salmi, Lindroos, Myllymäki, Martikainen, Pohjonen, Sumioinen, Åkerlind, Paananen, Sarkanen, Vuorio, Kankaanpää, Ahola, Piimäkorpi, Helander, Dahlman, Niemi 2. Se oli pyöräyttänyt pesään neljä pientä munaa, joita se sitten hautoi ahkerasti. Erkki Yrjönpoika – jälkeläisten sukunimiä: Vuorinen, Ruokolahti. Tuoreessa sukukirjassa on liki neljä sataa sivua ja 934 taulua. Yrjölle ja Sofialle syntyi kahdeksan lasta, ja heidän jälkeläisiään asuu sittemmin Kuhmoisten lisäksi Padasjoella varsinkin Toritun, Vesijaon ja Auttoisten suunnalla
rehtori Sinikka Mäkisen työpäivät täyttyvät parhaillaan käynnissä olevista ylioppilaskirjoituksista. Dokumenttikamera toimii piirtoheittimenä ja diaprojektorina. Päivi Hotokka Koululla alkaa tänä syksynä joitakin uusia vapaa-ajan kerhoja, jotka ovat saaneet alkunsa oppilaiden aloitteesta. – Läppärit muuttavat vähitellen koko koulukulttuuria tämän ryhmän tunneilla. Kirjoitukset jatkuvat kuun vaihteeseen asti. Ainoastaan läksyt kirjoitan taululle. Päivi Hotokka Kuhmoisten, Padasjoen ja Asikkalan yhteisen verkostolukion suunnitteluun ei ole myönnetty hankerahoitusta. Juttutuokioita välitunneilla Koulunkäynti on Tuure Lindénin mielestä muuttunut monipuolisemmaksi sen jälkeen, kun hän on itse ollut oppilaana. Oman luokkansa lisäksi Lindén opettaa musiikkia muillekin alakoulun luokille. – Ennen opettajalla ei ollut aikaa sellaiseen, kun he olivat yksin luokassa. Perjantaina vuorossa oli ensimmäinen kirjallinen koe. Kouvolassa otin urkutunteja. Uutta ovat lukion ykkösluokkalaisten käyttöön hankitut kannettavat tietokoneet. Hän opiskeli luokanopettajaksi Jyväskylässä ja siirtyi sitten opettamaan Kouvolaan. Koululaisille järjestettiin kysely, jossa he saivat kertoa kerhotoiveensa. Verkostolukio vastatuulessa. rehtorina elokuun alussa. Kaikki kunnan ja yhdistysten koululaisille Kuhmoisissa järjestämä harrastustoiminta on koottu harrastuskalenteriin, jota on saatavilla kirjastossa ja nuorisotalolla. Nimi muuttui kesällä naimisiinmenon yhteydessä. Opettaja voi kiinnittää huomiota yksittäisiin oppilaisiin ja tarvittaessa antaa vaikkapa henkilökohtaista opastusta luokan ulkopuolella. Kuhmoisiin oli helppo tulla töihin, koska Lindén on paitsi käynyt paikkakunnalla yläasteen ja lukion, hän on myös suorittanut koululla opintoihinsa liittyvän työharjoittelun. Hän myös ohjaa musiikkija ATK-kerhoja. Kun Maria-vaimolle löytyi töitä Kuorevedeltä ja parilla oli jo valmiiksi talo Pihlajakoskella, muutto ei tuottanut ongelmia. Nykyisin kouluavustajista on luokassa suuri apu. Tuure Lindén on aiemmin tunnettu Kuhmoisissa Tuure Raivosena. – Liitutaulua en omassa luokassani paljon käytä. Yritän kuitenkin opettaa yksilöllisemmin. Rahoitusta haettiin PäijätHämeen kehittämisrahastosta. Nyt myös erityisopettajat ovat käytettävissä useamman tunnin viikossa. Lindén on huomannut, että Kuhmoisissa oppilaat ovat avoimia. Kolmasluokkalaiset kyselevät välitunnilla, mitä seuraavalla musiikintunnilla tehdään. Myös opettajat kouluttautuvat, Mäkinen kertoo. Sinikka Mäkinen on opettanut Kuhmoisissa parikymmentä vuotta, joista lukiossa noin kymmenen vuotta. – Päätös oli selvä, koska tiesin, että virkani siirtyy kouluverkkouudistuksen takia toiseen kouluun, ja työmatka pitenee pyöräilymatkasta 30 kilometriin. – Toivon, että ohjausryhmä kertoo koordinaatteja, jatketaanko verkostolukion valmistelua ja rahoituksen hankkimista. Päivi Hotokka Äidinkieltä opettava Sinikka Mäkinen aloitti Kuhmoisten lukion vt. rehtorilta Antti Karakorvelta. – Lukion arkielämässä tulevaisuuden suunnitelmat näkyvät siten, että teknologiaa pyritään ajanmukaistamaan mahdollisimman paljon. Musiikkiluokassakin on – Musiikki on monipuolinen aine, josta löytyy jokaiselle jotakin kiinnostavaa, sanoo luokanopettaja Tuure Lindén, joka opettaa myös musiikkia usealle alakoulun luokalle. Syksyn ylioppilaskirjoitukset alkoivat viime viikon maanantaina kuullunymmärtämisen kokeilla. tamaan ja vastaanottamaan etäopetusta. – He tulevat juttelemaan välitunneilla ja tervehtivät, jos tavataan kylällä. Lasten ja nuorten toimintaa järjestävät myös seurakunta, naisvoimistelijat, Kumu ja VPK. Lisäksi 4.–6. – Useassa luokassa on dataprojektori ja dokumenttikamera. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 21. – Olen silti omaksunut vanhanaikaisen tyylin, jossa opettaja puhuu ja oppilaat kirjoittavat. Kirkonkylän koululla on muun muassa elokuvalisenssi, joten joskus tunnilla voidaan katsoa opetettavaan aiheeseen liittyviä elokuvia. Siellä hän opetti yhden ryhmän viidennestä kuudenteen luokkaan ja toisen kolmannesta kuudenteen. Sen avulla voi heijastaa kuvia suoraan kirjasta tai tietokoneelta sekä näyttää tekstiä paperilta. Kuhmoisissa kirjoituksiin osallistuu 14 opiskelijaa, joista 9 on abiturientteja ja 5 kokeen uusijoita. Lindén iloitsee siitä, että Kirkonkylän koulussa on käytössä hyvät välineet. Opettelin soittamaan koskettimia alle kouluikäisenä, ja yliopistossa innostuin uudestaan. Hyvät välineet ja soittimet Tuure Lindén kirjoitti ylioppilaaksi Kuhmoisten lukiosta vuonna 2001. -luokkalaisille järjestetään tiistaisin ATK-kerho. Työpaikkani lähellä oli kirkko, jonne pääsin harjoittelemaan. Järjestelyn tarkoituksena on siirtää lukion johtamiseen liittyvää tietoa eteenpäin edelliseltä vt. Niitä on tarkoitus käyttää tunneilla jatkuvasti, kuten ennen penaalia. Valmistaudumme anLukion vt. – Lukuvuoden aloitustyöt ovat sujuneet mukavasti yhteistyössä perusopetuksen rehtori Pasi Hämäläisen kanssa, Mäkinen sanoo ensimmäisen kuukauden jälkeen. Taidetta ja askartelua tarjotaan 1.–2.-luokkalaisille tiistaisin ja 3.–6.-luokkalaisille keskiviikkoisin. Sinikka Mäkinen luotsaa lukiota toistakymmentä kitaraa, lähes uusi piano ja riittävästi rytmisoittimia. syyskuuta 2011 Päivi Hotokka Kuhmoisista kotoisin oleva Tuure Lindén jätti vakituisen opettajanvirkansa Kouvolassa päästäkseen kotipaikkakunnalleen viidennen luokan opettajan sijaiseksi. Lukion rehtorijärjestelyt ratkeavat, kun ensi vuonna aloittavaksi suunnitellun Etelä-Päijänteen verkostolukion kohtalo varmistuu. – Olen harrastanut musiikkia pitkään, mutta en ole saanut siinä paljon opetusta. Asikkalan sivistystoimenjohtaja Juha Leppialho kertoo, että verkostolukion ohjausryhmä kokoontuu ensi viikon tiistaina pohtimaan tilannetta. Rehtorin työn ohella hän opettaa äidinkieltä yläkoululaisille. 4H-yhdistys ja nuorisotoimi pyörittävät tuttuun tapaan kokkikerhoja. – Toisaalta on outo tunne, kun omien oppilaiden Nykyopettaja kirjoittaa harvoin taululle joukossa on sellaisia, joiden vanhemmat tunnen, ja osan heistä olen nähnyt jo vauvana. Tuomo Hauskanen ohjaa 1.–4.-luokkalaisten liikuntakerhoa maanantaisin sekä 5.–9.-luokkalaisten liikuntaa Musiikkia ja eläimiä keskiviikkoisin ja torstaisin. Koneet saapuivat tällä viikolla, ja ne päästiin luovuttamaan opiskelijoille. Suosituimmat kerhot toteutettiin. Uutta on torstai-iltapäivän eläinkerho sekä poikkeuksellisesti keskiviikkoaamuisin pidettävä alakoululaisten musiikkikerho. Kouvolassa niitä oli koko koulussa kolme
Ne antavat, jotka antavat, ja usein lahjoituksen määrä ei ole siitä kiinni, onko paksu lompsa. Velisjärventien ja Konnuntien risteyksessä pintavesien ohjaus ei ole toiminut vähään aikaan. Talon niskaojat ovat kunnossa, mutta ne eivät sateella ehdi vetää kaikkea sitä vettä, mikä pihaan kertyy. Hän katseli, kuinka syksyn sateet tekivät vahinkoa ja veivät Velisjärventien pintahiekat mennessään. – Ihmisillä on auttamisen halua, mukava tätä keruuta on tehdä. Jo kaukaa näkyi, että Syrjän poskessa oli jotakin, ja lähempää katsottuna siinä oli piirrettynä korea punainen sydän. – Kiitoksia, tässä on vielä kiitostarra, jos sopii, Aino Aittolahti sanoi. – Velisjärventien pintavesiä puskee maan alta meidän pihaan, kunnan putki on varmaan rikki. Painepesurilla ojaa den jäljiltä vielä toipilas, ja rautakanki ja lapio tuntuivat kovin raskailta. LC-Kuhmoinen oli mukana SPR:n Nälkäpäivässä siten, että se oli järjestänyt kerääjät Alkon ja Kädentaitajien nurkalle. syyskuuta 2011 6 Vesa Koivu Painepesuri jymisee, vesi lentää, ja pihatien poikki piirretty oja syvenee kovaa kyytiä. Nälkäpäivän keräykseen osallistui 54 vapaaehtoista toista, väkeä alkoi lappaa sisään ja Kuhmolan alakerran täytti puheensorina ja syömisen meininki. – Purojen uittamista, Risto Ojala kuittaa. Koululaiset joutuivat arpomaan siitä, ketkä pääsivät keräämään. Perjantaina Aino Aittolahti päivysti SPR:n suuren keräysastian kanssa S-Marketin sisääntulon luona. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. Aittolahti poimi tarra-arkista merkin ja tarjoutui kiinnittämään sen takin rinnukseen. Kuhmolan rokkatarjoilu kartutti Nälkäpäiväkeräystä hyvin, aterioimassa kävi lähes satakunta ihmistä.. Risto Ojala asuu Velisjärventien varrella, sen alapuolisessa rinteessä. Pois lähtiessään tuttu kaupan asiakas tuli ja pudotti kolikoita astiaan. Tekniikka on sama kuin purojen uittamisessa, ensin pitää selvitellä alajuoksu ja sitten vasta pereyttää puron latvavesiä ohjaamaan. Kello tuli kolme, ja Aittolahden kolmen tunnin vuoro alkoi päättyä. Kerääjät kiersivät Kokonniemeä, Vainion aluetta, Rekolanvuorta ja keskustaa. Kaikki oli valmiina aamupäivällä klo 10, ja ensimmäinen tulija oli Ilmari Kaitanen Patavedeltä. SPR:n punainen liivi vaihtoi kantajaa, ja Lahtinen oli valmis aloittamaan oman klo 18 ulottuvan vuoronsa. – ”Kaivaa en jaksa ja kerjuuta häpeän”, Raamatusta osui silmiini tämä tilanteeseen sopiva lause, Ojala hymähtää. Risto Ojala tekee painepesurin avulla ylimääräistä ojaa omaan pihaansa Velisjärventien varrella. Kun Sylvi Tuovinen soittelee, niin tulen. Kun kello lähestyi yhtäS-Marketin ovensuussa Nälkäpäiväkesäyksessä päivystävä Aino Aittolahti kertoi perjantaina , että on ollut aika vilkasta. SPR:n vapaehtoiset tervehtivät Kaitasta halauksin, ja samassa yhteydessä mies sai vielä myöhästyneitä 101vuotissyntymäpäiväonnitteluja. Keräystonkkia kauppojen ovilla Pentti Ruokola Päijälästä tuli hernekeittolautasen kanssa samaan pöytään ja vaihtoi kuulumisia Ilmari Kaitasen kanssa. tuttuun tapaan tarjoamalla hernerokkaa Kuhmolassa. SPR:n vapaaehtoiset Helvi Narikka ja Anni Lehtonen olivat valmiina palvelemaan lounasväkeä. – Vähän hymyilen, Aittolahti kertoi keruutaktiikastaan. syyskuuta. – Olen ollut ennenkin. Sylvi Tuovinen ja Marjatta Mattila saattelivat Ilmari Kaitasta kahvipöytään Kuhmolan alakerrassa viime torstaina 15. SPR:n Kuhmoisten osasto aloitti viime torstaina 15.9. syyskuuta. Oli ehkä vähän varhaista lounasajaksi, sillä hänkin otti vain mehua. Vesa Koivu Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys järjestettiin tänä vuonna 15.–17. Hän on kysynyt ihmisiä, ja minä olen hoidellut yhteyksiä SPR:iin ja paperiasioita. – Säynätsalon Juurikassa nuori tyttö laittoi, Heikki Syrjä myönsi. Ilmari Kaitanen pani rahaa SPR:n keräyslippaaseen, jätti rokan väliin ja siirtyi suoraan kahvin ja pullan ääreen, joita Marjatta Mattila hänelle kiikutti. Myös Taimi Lahtinen on ollut keräämässä aiemmin. – Omenasato on ollut hyvä, Samot ovat kypsyneet ja käyneet kuulaiksi, Ruokola kertoi. Siitä mies keksi, että vedellähän hän tarpeen vaatimat apuojat kaivaa. – Jaa, sitäkö varten, ettei toista kertaa pyydetä, avustuksen antaja hymyili. – Kun ikää tulee, tulemme lapsiksi jälleen. – Yhdessä Sylvi Tuovisen kanssa on mukava työskennellä, siinä muistutamme toinen toisiamme, onkohan se ja se tullut hoidettua. Yleensä olen tässä S-Marketin keräyspisteessä, tämä kun on minun entinen työpaikkani. Keräyksen tuotto Kuhmoisissa oli tänä vuonna 4 178 euroa. Reilut 20 onnekasta hyppäsivät pyörän selkään ja pääsivät kiertämään kirkonkylää kauniissa syyskesäisessä säässä. Niinpä Ojala on joutunut hätätöihin ja tilapäisojien tekoon. Seuraava tulija oli Heikki Syrjä Työkeskuksesta. Ojala on vakavan sairauKun antaa veden työskennellä, lihakset eivät kipeydy eivätkä niveletkään moiti. Lipaskerääjät päivystivät ruokakaupoissa ja muissa kaupoissa torstaista lauantaihin. Aino Aittolahti ei ollut ensimmäistä kertaa mukana Nälkäpäiväkeräyksessä. – Minä vaivainen oon, mato matkamies maan, Kaitanen lausui jo tullessaan. Painepesuri on ihmeen tehokas, se pehmittää ja irrottaa maa-aineksen vuosikymmeniä tiivistyneestä tienpohjasta. – Naapurissa vesi menee kellariin, Risto Ojala kertoo. Paikalle saapui Taimi Lahtinen, hänkin Sylvi Tuovisen pyytämänä. – Tässä näkee myös tuttuja. – Naapuri pyysi jo vuosi sitten, että kunta korjaisi vian, mutta tilanne ei näy korjaantuneen. Kiitoksia kaikille SPR:n Kuhmoisten osaston keräyspäällikkö Leena Pienimäki-Nummelin kertoo, että he yhdessä Sylvi Tuovisen kanssa järjestelivät Kuhmoisten viime viikon tempauksen, johon osallistui kaikkiaan 54 vapaaehtoista. Yht’äkkiä tähän tuli Helinin Päivi, joka on asunut Amerikassa 30 vuotta, tunsi minut ja tuli morjestaan. – Vanhempi väki ja naiset osallistuvat parhaiten. Pienimäki-Nummelin haluaa kiittää kaikkia avustusta antaneita, samoin kerääjiä, koululaisia, LC-Kuhmoista ja Osuuspankkia, jotka kaikki ovat olleet hienosti mukana
Kotiteollisuusopettaja Sisko Kääpä luotsaamaan työväenopiston osastoa Kuhmoisten Sanomat 1988 N:o 35 Suomalaisuuden liitto on itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi jakanut tunnustuksia lasten ja nuorten hyväksi toimineille kuntien suosittelemille henkilöille. Kuhmoisissa on hänen mukaansa erinomaiset edellytykset kehittää terveyskeskuksissa yleistyvää omalääkäri-järjestelmää, eli potilas ja hänen perheensä olisivat jatkuvasti saman lääkärin asiakkaita. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 21. Päätalo -elokuvan filmaus siirtyi Konginkankaalle Kuhmoisten Sanomat 1988 N:o 10 Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys keskittyy vuoden toiminnassaan kahdeksannen Kuhmoinen Kuhtuu -tapahtuman järjestämiseen. päivinä. Kulttuuriyhdistys keskittyy Kuhtuun järjestämiseen Seppo Larjon jätettyä hallituksen puheenjohtajuuden seitsemän vuoden jälkeen, uudeksi puheenjohtajaksi tuli valituksi Kalevi K u m p u l a i n e n. Kuhmoisten Sanomat 1988 N:o 28 Kotiteollisuusopettaja Sisko Kääpä Kuhmoisista jatkaa syyskuun alusta Jämsän työväenopiston Kuhmoisten osaston johtajana pitkäaikaisen johtajan Anneli S ä y n ä t j o e n jälkeen. Kuhmoisten kunta on myöntänyt tapahtuman järjestämiseen 20 000 markan suuruisen avustuksen. En tiedä osaavatko ihmiset täällä arvostaa sitä, että vastaanotolle pääsee nopeasti, muutaman päivän kuluessa, Markkanen toteaa. syyskuuta 2011 Kuhmoisten terveyskeskuksen uuden terveyskeskuslääkäri Sirpa M a r k k a s e n kesää sävyttivät helteisten säiden tuomat huonot puolet muun muassa monenlaiset tulehdussairaudet, jotka toivat runsaasti myös kesäkuhmoislaisia potilasasiakkaiksi. Elokuvan ensimmäisiä kohtauksia purkitettiin Kuhmoisissa viime viikolla maanantaista keskiviikkoon. Kuhmoisten Sanomat 1988 N:o 7 Terveyskeskuslääkäri Sirpa Markkanen aloitti kiireisellä kesällä Kuhmoisten Sanomat 1988 N:o 7. Kuhmoisissa Liiton tunnustukset ottivat torstaina kulttuurilautakunnan myöntämänä vastaan Matti R u u s u n e n, Merja S i m o l a, Mirja L e p o l a ja Pertti L a h t i n e n. Kaikki se pääoma, minkä Lasten ja nuorten hyväksi tehdystä työstä tunnustusta Kuhmoisten Sanomat 1988 N:o 1 he hankkivat kotiseudullaan, jää muistoihin ja elämyksiin ja taitojen perustaksi osaksi myönteistä kotiseutukuvaa, totesi kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Eeva N a a v a s a l o tunnustusten jakotilaisuudessa. Kuvauspaikkoina olivat Muurila ja Korhosen kauppakiinteistö Päijälänraitilla. – Lasten ja nuorten hyväksi tehdyllä työllä on paitsi yksilön myönteistä kehitystä tukeva, myös yhteiskunnallinen merkitys. Hallitukseen valittiin Jouko N i v a r p ä ä, Matti R u u s u n e n, Seppo L a r j o ja Eeva N a a v a s a l o sihteeriksi ja Heikki V i l p p a l a yhdistyksen taloudenhoitajaksi. – Omasta puolestani toivon, että työväenopistoon tullaan hakemaan ja löytämään mielekkäitä vapaa-ajan viettotapoja, rentoutumaan ja virkistymään arkisen työn keskeltä. Elokuvan ohjaa jälleen professori Mikko N i s k a n e n. lisäksi avustusta haetaan seurakunnalta, läänin taidetoimikunnalta ja liikelaitoksilta. – Terveyskeskus toimii hyvin. Filamusryhmä palaa Kuhmoisiin maaliskuun 22.–23. Kirjailija Kalle Päätalon elämästä kertova kokoillan elokuva on parhaillaan työn alla. Kirkonkylän Puolamäelle aiotut kuvaukset piti jättää aikapulan vuoksi myöhemmäksi
syyskuuta 2011 8 Henna Siponen Tellu Höök istui elokuisena maanantaina mökkinsä keinutuolissa Liehunkulman Kangasportintiellä. Mökin pihamaalla istuskellut ilves yllätti suurella koollaan. – Tyrnipäivänä täällä on huikeasti erilainen tuoksu, Pekka Tervala hymyilee makean, ampiaisia houkuttelevan omenantuoksun keskellä. Ylikypsä omena ei kelpaa Tänä vuonna mehuasemalla on ollut pitkä sesonki, kun toisinaan mehustajat rutistavat kaksi erittäin kiireistä viikkoa. – kuva Tellu Höök. Taisto ja Tellu Höökin pihassa on aiemminkin vieraillut vaikka minkä moista otusta. – Valkeaa kuulasta tuli enemmän, mahdoton määrä. Ilves tuli kylään Liehunkulmalle Päivi Hotokka Piritta Nieminen ja Seija Rantala ovat nostaneet mehuaseman punnitukseen noin 200 kiloa omenoita. Tärkeämpää on se, että omenat ovat sopivan kypsiä. Siinä se vain istui aloillaan ja katseli ympärilleen, ainakin viisi minuuttia, nainen kertaa. Yleensä lokakuussa mehustetaan vielä muutamana päivänä talviomenoita. – Minä mittasin matkan. Omenasesonki alkoi ennätysaikaisin Mehua voi tehdä kaikista lajikkeista, Tervalan mukaan parasta tulee silloin, kun sekoitetaan hapanta ja makeaa lajiketta. Tämänvuotiset omenat ovat kuitenkin hyvälaatuisia, maukkaita ja suurempia kuin viime syksynä. – Kun takana on kaksi hyvää omenasyksyä, puut usein vähän lepäävät. Lihaksikas eläin katseli asukkaita kaikessa rauhassa. Hankalinta omenamehun teettämisessä on nimittäin pullojen haaliminen. Sitten kuiskasin Taistolle, että ilves on pihalla, Höök kuvailee. Höök hipsi takaisin aitiopaikalle ja otti valokuvan kuistin ikkunan läpi. Heillä vieraillut yksilö oli myös lihaksikas, mutta sateinen keli sai turkin näyttämään vähän kurjalta. Peurat, jänikset, supit, ketut ja käärmeet ovat vanhoja tuttuja, ja nyt vieraslistaan voidaan lisätä myös ilves. Höök avasi oven ja lähestyi eläintä. Nieminen ja Rantala toteavat, että punakanelia saatiin ainakin yhtä paljon kuin viime vuonna. – Hämmästyttävän iso ja korkea se oli, mutta yllättävän ruma, urokseksi yksilön takaapäin tunnistanut Höök toteaa. Irja ja Pekka Tervalan mukaan vuosien varrella on kuitenkin mehustettu kaikkea mahdollista eli sellaisia marjoja ja hedelmiä, joissa ei ole isoja kiviä. Aiemmin tänä syksynä samoista kolmesta puusta on tuotu jo 100 kilon erä. Höök kertoo, että eniten häntä yllätti eläimen koko, kun hän oli mieltänyt ilveksen paljon pienemmäksi. – Pulloja on saatu perintönä ja kerätty joka paikasta. Omenat nousevat hissillä ylös puristuskoneeseen, ja Irja Tervala prässää murskeesta mehun talteen. – Katsoin ensin, että koira, ja mietin että kenen koira. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. – Ne juodaan talven aikana ja juotetaan appivanhemmille, omille vanhemmille ja ystäville, Nieminen sanoo. Hän katsoi Oprahia televisiosta noin puoli kuuden aikaan alkuillasta, kun hän huomasi nurmella istuvan yllättävän vieraan. Ikinä ei ole omenaa mehustettu niin aikaisin kuin tänä vuonna, ensimmäiset tulivat elokuun puolenvälin jälkeen, Tervala kertoo. Sitten alkoi kameran etsintä, ja miten tavallista, se löytyi vasta neljännestä laukusta. Tupsukorva lähti verkkaisesti matkoihinsa, se ei ottanut edes juoksuaskelia kadotessaan metsään. Piritta Nieminen ja Seija Rantala kiinnittävät kuumat korkit pulloihin, joihin Pekka Tervala annostelee pastöroitua eli kuumennettua mehua. Mehuasemaa entisellä meijerillä pyörittävä Irja Tervala kertoo, että tänäkin syksynä omenasato on ollut yllättävän hyvä. Mehuasemalla tehdään tuoremehua myös marjoista, useimmiten herukoista. – Jokainen syksy on erilainen. Irja Tervala ei osaa arvioida, onko tämänvuotinen kausi keskivaiheilla vai loppumassa. Alkosta tai kauppojen takahuoneista ei nykyisin enää saa käydä hakemassa tyhjiä pulloja. Koreja saa sentään vielä ostaa yksityiskäyttöönkin. Omenamehupullon voi viedä myös lahjaksi tai tuliaisiksi, mutta silloin saattaa tyhjä pullo joutua hukkaan. Rantala ja Nieminen pullottavat kuumennettua mehua kauniisiin läpinäkyviin lasipulloihin, jotka on aseteltu siististi Alkon viinipullokoreihin. – Ylikypsistä ei tule mehua. Omenakilosta tulee noin 0,7 litraa mehua, joten tällä kertaa pullotettavana on noin 140 litraa. – Olen aina sanonut, että olisi kiva nähdä ilves, kun en ole niitä nähnyt kuin Korkeasaaressa. Mehun säilöjä haalii pulloja Piritta Niemisen talouteen puristettavasta mehusta osa pullotetaan käsittelemättöminä, osa pastöroidaan, jolloin mehu säilyy pakastamatta talven yli. Lasipulloja on aina ollut, kun on tehty viinimarjamehuja, Seija Rantala kertoo. – Kun salama välähti, niin se käänsi päätään kohti. Mökkiläinen seisoi rapulla, ja ilves nökötti vain seitsemän metrin päässä hänestä. Aloin juttelemaan sille, ja me tuijotettiin toisiamme
Seppo Unnaslahden valloittavan esityksen lämmittäminä kuljettiin raittia pohjoiseen ja kuultiin retkeläisten muistelemana hurjiakin tarinoita entisestä elämästä. Sen sijaan viereinen Arttu Vuorisen talo on asuinkäytössä ja seisoo lujana paikoillaan. Kun tähän oli tultu, ilta alkoi jo pimetä. Käsityöläisten ja kauppojen raitti Usein kylänraitit Suomessa ovat syntyneet kirkon läheisyyteen, mutta Kuhmoisissa Päijälän raitti syntyi kaupanteon ja käsityöläisyyden ympärille. Seppo Unnaslahti kertoi, että myös Kuhmoisten asutusneuvoja, agronomi Juho Vainio asui siinä ennen sotia, Vainio järjesteli virkansa puolesta torpparivapautusta ja niihin liittyviä maakauppoja. Uotilan taloon nouseva kuja on osa Päijälänraittia.. Eikö esimerkiksi LC-Kuhmoinen voisi tehdä asiassa aloitetta. Ja siinä maaleikkauksen päällä seisoikin jo nykyajan ahtaalle asettama Uotilan talo, joka on saanut asunsa vuonna 1904. Kuttilan talon vanha kaksikerroksinen aitta pitäisi ehdottomasti pelastaa. Seppo Unnaslahti kertoi retkeläisille, että alun perin raitin varrella on sijainnut kymmenen maatilan päärakennukset: Hukki, Kuttila, Leissala, Muurahainen, Sorkkala, Täppinen, JuntSateen ropinaa Päijälänraitilla teri, Hyrkkölä, Korola ja Kopola. Tällä kohtaa rinne viettää kohti Mällykäisestä AlaKarkjärveen laskevan puron rantaa, ja siihen Severus Lehtinen rakensi tilat myös nahkatehtaalle, joka aikanaan työllisti paljon kuhmoislaisia. Paavo Lättilä viljeli Nuuttia aina 1970-luvulle saakka. Manti Tuorinen oli aikanaan Hannikaisten musiikkiperheen tuttuja. Viimeisenä sulki ovensa Korhosen kauppa 1970-luvulla. Vinosti vastapäätä Vuorisen taloa on hyväryhtinen vanha talo, jossa toimi Kanervan lihaja makkarakauppa. Kertomuksen mukaan Hannikaiset kutsuivat Mantin vieraakseen Helsinkiin, jossa hänelle esiteltiin kaupungin nähtävyyksiä, ja konserteissakin käytiin. Pohjoiseen päin mentäessä, edelleen raitin länsipuolella, Albinus Korhosen ja August Korhosen kauppakartanot ovat hyvässä hoidossa. – Minua vietiin hymnistä hymniin, Mantin kerrotaan kotiin palattuaan selittäneen Helsingin vierailuaan. Albinuksen kauppa siirtyi jo varhain Severus Lehtiselle, joka rakensi raitin vastakkaiselle puolelle toisen talon. Kanervan teurastamo sijaitsi Ala-Karkjärven rannalla. Historiallisesti arvokkaan raitin varrella ei ole liikaa vanhaa rakennuskantaa. Välillä alas värjyi melkein sumunsekaista sateen tuhnua, välillä taas sataa ropsautti ja, kun ehdittiin Albinus Korhosen ja August Korhosen kauppakartanoiden kohdille, aurinko pilkisti taivaanrannassa. Ensi hätään aitan voisi vaikka kattaa. Nuutti oli Päijälän raitilla ainoa talo, jossa leipä haettiin maasta. Siinä palvelivat asiakkaitaan muun muassa kelloseppä Piili ja vaatekauppias Kosti Lehtinen. Valokuvat kertovat vieläkin postineitien kauniista muotopuutarhasta. illan suussa, kun Seppo Unnaslahti johdatteli Kuhmoisten Kotiseutuyhdistyksen retkeä Päijälän raitille. Ilta-auringon laskeva kajo tervehti kotiseuturetkeläisiä, kun tultiin Korhosten kauppakartanoiden kohdalle. Länkipohjantien puolelta talolle nousee kaunis kuja, mutta se ei ole mikä tahansa pihatie vaan entinen nelostie ja sitäkin vanhempi tien pohja, jonka vaiheet ulottuvat aina keskiajalle saakka. syyskuuta 2011 Vesa Koivu Sää oli varsin epävakainen viime torstaina 15.9. Raitti sai alkunsa, kun käsityöläiset saivat 1860-luvulta lähtien luvan toimia myös maaseudulla, ja Kuhmoisissakin tienvarren maatalot ryhtyivät myymään tontteja ammatinharjoittajille. Retkeläiset kiittivät Seppo Unnaslahtea ja hajaantuivat märkinä ja tyytyväisinä kukin kohti omaa kotiaan. Sen viereisessä vihreässä talossa palveli asiakkaitaan kelloseppä Syrén. – Ei siihen montaa peltiä menisi, takarivistä jupistiin. Vuorinen oli Kuhmoisten ensimmäisiä ammattiautoilijoita 1920luvulla. Nämä raitin itäpuoliset rakennukset ovat sittemmin hävinneet. Mantin kahvila sai myös yleisön muistelemaan Mantia. Yli neljäkymmentä retkeläistä kokoontui puoli kuudeksi Pappilantien ja Länkipohjantien risteykseen. Raitti hiljeni vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun uusi keskusta alkoi kohota Toritien varteen. Leissalan talossa on toiminut sekä pankki että osuuskauppa. Hymnistä hymniin Tien vastakkaisella puolen kohoaa moderni rivitalo, jonka paikalla sata vuotta sitten sijaitsi Hukin talo, jossa toimivat myös apteekki ja posti. Kun noustiin Länkipohjantieltä Päijälänraitille, edessämme kohosi punakylkinen ja rapistuva Manti Tuorisen entinen kahvila. Leissala on aikojen saatossa kadonnut, mutta Nuutin talo pihapiireineen kukoistaa edelleen. Uotilan jälkeen pysähdyttiin ihailemaan Länkipohjantien varrella, Ala-Karkjärven rannalla sijaitsevaa Emil Rinteen pyöreäikkunaista taloa, jossa sijaitsi hänen suutarinverstaansa ja kenkäkauppa. Huolta rakennusten kunnosta Piirin laitamilla surtiin myös autioitunutta Törölää, tämä vuodelta 1939 oleva asuintalo on moitteettoman ryhdikäs, ja hyvän päälle ymmärtävä asukas saisi siitä itselleen miehekkään residenssin. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 21. Pohjoisessa Päijälän raitti päättyi Leissalan ja Nuutin taloihin. Ennen Uotilan kauppaa paikalla oli Niemisen talo ja vielä sitä ennen Muurilan isännän meijeri ja mylly
Kun muualta maasta on tulossa on 600 Kuhmoisiin sijoitettavaa ihmistä, Ågrenin täytyy tietää, minne heidät majoitetaan ja kuinka ruokahuolto järjestetään. Hän ehdotti, että niistä voisi tuunata jotakin hyödyllistä. Hannele Erola, Marjatta Mattila, Seija Rantala, Eila Kirstinä ja Maila Kaiterlahti esittelivät kirkonkylän Lammasmäessä Marttojen kokouksessa koetuunauksen tuloksia, koko puvustossa riittää tekemistä pitkälle talveen. Ahkeran lintukirjan selaamisen jälkeen Hukit päättelivät, että kyseessä oli harjalintu. Martat tuunaavat kuoroasuja Kuhmoisten Sanomat Poliisi valvoi tehostetusti turvalaitteiden käyttöä Keski-Suomessa 12.–18. Tiistaina 6.9. Hankimme heille apua paikan päälle tai järjestämme hätämajoitusta Päijännekodille tai terveysaseman vuodeosastolle, kertoo Kuhmoisissa valmiusharjoitukseen osallistunut sosiaalityönjohtaja Seija Ågren. Valvontaviikon aikana poliisi tavoitti yli 30 rattijuoppoa, joista 19:ää kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta. syyskuuta. Torstaina puoliltapäivin Keski-Suomen kuntien yhteinen valmiusharjoitus on yhä kesken, mutta Heusala vastaa puhelinvastaajaan jätettyyn soittopyyntöön. sa. Hätätilanteissa apuna ovat muun muassa kyläyhdistykset, Punaisen Ristin paikallisosasto ja seurakunta. Painotukset tienrakentamisessa ovat teollisuuden, raskaan liikenteen ja vilkkaan liikenteen alueilla. Valtion ensi vuoden talousarvio lupaa niukkuuden jakamista, odotukset valtatie 24:n parantamiseksi eivät täyty. – Sähkökatkon aikana kartoitamme vanhusten ja avun tarpeessa olevien tilanteet. Kun harjalintu lähti pois, sitä ei enää näkynyt. Lapset matkustivat lähes poikkeuksetta turvavöihin tai turvaistuimiin kytkettynä. Siellä oli nelisenkymmentä lastenkuoron asua, joita ei enää tarvita. Valvonnassa ilmeni, että koulukyytejä ajavat liikenteenharjoittajat huolehtivat koululaisten turvallisuudesta hyvin, huomautettavaa ei ilmennyt. – kuva Vesa Koivu Päivi Hotokka Suomen maakuntajärvet valitaan yleisöäänestyksessä, joka jatkuu syyskuun loppuun asti. – Tiet hoidetaan niin kuin ennenkin. 9.2011. Kahden päivän aikana käytettiin soveltuvin osin edellistä, vuonna 2006 tehtyä valmiussuunnitelmaa. Arviointiraati on valinnut yleisön ehdotusten joukosta jokaiselle maakunnalle kolme ehdokasta. Kangas oli aivan hyvää, eikä kanttori Hannele Erola halunnut heittää niitä pois. syyskuuta, ei torstaina ja perjantaina, kuten edellisessä Kuhmoisten Sanomissa kerrottiin. syyskuuta 2011 10 Vesa Koivu Keski-Suomen ely-keskuksen liikennejohtaja Seppo Kosonen oli Kuhmoisten kunnan vieraana maanantaina 19. Raadin perustelujen mukaan Päijänne on kokonsa ja merkityksensä takia ehdotonta maakuntaluokkaa. Päivi Hotokka Oili ja Simo Hukki ihmettelivät toissa viikonloppuna, mikä ihmeen tirppa heidän pihalleen Patavedellä lennähti. Sen sijaan aikuiset autoilijat sekä varsinkin pakettiautolla liikkuneet laiminlöivät varsin usein turvavyön käyttämisen. Reilut 200 rikesakkoa ja rangaistusvaatimusta määrättiin turvavöiden sekä muiden turvalaitteiden käytön laiminlyönnistä. Yrityksistä huolimatta Simo Hukki ei onnistunut saamaan valokuvaa eksoottisesta vieraasta. Selviä tuntomerkkejä olivat myös päälaen komea töyhtö ja viitisen senttiä pitkä nokka. – Olemme samalla katsoneet päivityksiä uuteen suunnitelmaan, Heusala sanoo. Oili Hukki epäilee, että lintu oli saattanut viipyä Patavedellä pidempäänkin, sillä ennen näköhavaintoa ympäristöstä oli kuulunut erikoisia ääniä. Tiet niin kuin ennenkin Päivi Hotokka Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala ja kunnan muu johtoryhmä on juuri selviytynyt laajasta aluetta haitanneesta sähkökatkosta, ja seuraavaksi on edessä yli 600:n muualta Suomesta evakuoidun henkilön vastaanottaminen. Keski-Suomessa maakuntajärviksi ehdolla ovat Päijänne, Keitele ja Konnevesi. Keski-Suomen kuntien valmiusharjoitus pidettiin viime viikon keskiviikkona ja torstaina 14.–15. Kriisitilanteessakin on voitava kertoa medialle, mitä on meneillään. Harjalintu ei pesi Suomessa, mutta niitä tavataan täällä muutaman kerran vuodesHarjalintu kävi syömässä Patavedellä Kuhmoisten Martat tuunaavat alkavan talven aikana esiliinoja, tyynyjä, kasseja, tilkkupeittoja, vetoketjullisia pusseja ja patalappuja. – Hyvin olemme selvinneet kaikista annetuista tehtävistä, Heusala toteaa. Voittaako Päijänne Keiteleen ja Konneveden. Ylinopeudesta määrättiin noin 200 rangaistusseuraamusta. Päijänne on ehdolla myös Päijät-Hämeen maakuntajärveksi. Järvien äänestysnumerot ja tarkemmat ohjeet ovat esillä internetosoitteessa www.jarviwiki.fi. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. He suunnittelevat yhdessä pelastuslaitoksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, kuinka poikkeustilanteissa toimitaan. – Koko kuntaa koskevan myrskyn aikana olemme säännöstelleet sähköä, jotta pystymme turvaamaan kriittiset toiminnot, kuten terveysaseman. Aamupäivän tapaamisen jälkeen Kosonen ei voinut luvata Kuhmoisille tärkeiden hankkeiden etenevän. Rattijuopumuksesta epäilPoliisi jakoi rapsuja tyjen määrä oli huolestuttavan korkea. – Kuhmoisten osalta ajankohtaista on Toritien kunnostus ja luovuttaminen Kuhmoisten kunnalle, suunnitelmat valmistuvat tämän vuoden puolella. Valvonnassa tavattiin 12 ajokortitonta kuljettajaa ja otettiin kiinni viisi rajua ylinopeutta ajanutta autoilijaa. Suunnilleen närhen kokoinen lintu viihtyi Hukkien pihalla puolisen päivää ja kaiveli ruohikosta pitkällä nokallaan matoja syödäkseen. – Se oli kuin seepra, kun se nousi siivilleen, sellaiset raidat sillä oli, Simo Hukki kuvailee. Ainekset löytyivät Kuhmoisten kirkon urkuparven kaapista. Anne Heusalan mukaan ryhmä on pystynyt toimimaan, vaikka uutta valmiussuunnitelmaa ei saatu tähän harjoitukseen mukaan. Keitele on kulttuurisesti keskeisintä Keski-Suomea ja Konnevesi edustaa harvinaisen luonnontilaista Rautalammin reittiä. Äänestää voi tekstiviestillä tai postikortilla. Syksyisin ne saattavat vaeltaa myös pohjoiseen matkallaan Saharaan talvehtimaan. Vaikka Kuhmoinen kuuluu samaan yhteistoimintaalueeseen Jämsän kanssa, kriisiaikana Kuhmoisten sosiaalija terveystoimi johdetaan omana yksikkönään. Töitä voidaan silti jakaa Asukkaat turvaan sähkön katketessa Jämsän kanssa. Ryhmä on oman kuntansa alueella, mutta turvallisessa paikassa. Netti varmisti asian. Ely-keskuksen liikennejohtaja Seppo Kosonen kertoo, että tieinvestointeihin saadut varat kohdistetaan sinne, missä liikenne on vilkasta, siis Jyväskylän ympäristöön.
Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Asia: Vuoden 2010 tilinpäätöksen hyväksyminen. Ilmoittautumiset 29.09.2011 (ehdoton takaraja) Kuhmoisten Osuuspankkiin. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050-5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. ARVONNAT Kesän Frisbeegolf kuukausikisoihin osallistuneiden kesken suoritetussa arvonnassa palkinnon voittivat: Samuli Koskinen, Jukka Järvenpää, Anja Vyyryläinen ja Markus Hattunen. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. Onnea Voittajille! Palkinnot toimitetaan henkilökohtaisesti. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. Torilla to klo 13.45 15.30. Joutsan yhdistys Kutsuu, viettämään syyspäivää Honkalaan ke 5.10. Tilaisuudessa kahvitarjoilu! Tervetuloa! Hallitus www.kuhmoistenkulttuuriyhdistys.fi SYYSLOUNAS Torpalla su 25.9.-11 klo 12-14 Liput 15,-/lapset 7,Tervetuloa! Järj. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . tyhj. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Panostaja Ari Rajala 0400-711492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry:n Ylimääräinen kokous tiistaina 27.9.2011 klo 18 Sahanrannassa. 040-536 5663, 0400-350 483 HYVÄÄ PUOLUKKAA To Kuhmoisten tori 14-15 Puhdasta Kainuun PUOLUKKAA 20 e /5 kg:n laatikko. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. (sis. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 050 331 5833 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Kuhmoisten Kotijuomat 040 819 0867 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Tervetuloa! Kuhmoisten Reumayhdistys ry tiedottaa: syyskävely torstaina 29.9.2011, lähtö kuntalan pysäkiltä klo 12.30 kierrämme Kokonniemen, välietappi Vuokon kahvio. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Elinan apu p. Kuhmoisten Sotainvalidit ry:n Naisjaoston päiväkahvit ke 28.9.2011 klo 13.00 Marjatta Hukilla, Länkipohjantie 3 A. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 0400-122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 040 587 7830 __________________________________ Toritien Hiushuone Toritie 52, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ T:mi Laura Lindsten 044 2827 165 Toritie 44, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400-593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 21. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400-779 632 / 040-504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 040-746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 555 6090 Veikko Mattila p. 050 331 5833 Sertifioitu märkätila-asentaja Laatoitusym. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. 0400-425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. Ark. Irma Kallio p. Lippu 10e + matkak. Vääksy p. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. ja Eurooppa OPASOL OY p. 020 730 4040 Fax 014-712 951 Lindroos Esa 0400-344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040-700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18 Puh/fax 555 6310 Kuhmoinen 0400-742310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050-9136226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT JämSec Security Vartiointija turvallisuuspalvelut P. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. 0400 852 532 __________________________ __________________________ Lasimestari ky. syyskuuta 2011 KOKOUKSET SEURAT TORIMYYJÄT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 3068 (LT-2008) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Kuhmoisten Sotainvalidit, puolisot, lesket ja naisjaostolaiset Lahden Piirin perinteinen syysjuhla järjestetään tiistaina 11.10.2011 klo 13.30 Lahden Konserttitalon FelixKrohn-salissa. remonttityöt suvi.soderholm@suomi24.fi SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelu Valkjärvi kaikki siivousalan palvelut p. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). Peltonen p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 03-555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 0400 798143 p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Hintoihin sisältyy alv 23%. 10-12, 42100 Jämsä p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. 020 755 1810 www.jamsasecurity.com __________________________ Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Lauletaan myös Päijännekodilla ke 28.9.11 klo 13. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. (03) 555 6607 __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. Tilaushinnat 2011 (kotimaa) 12 kk/kestotilaus 51 e 12 kk / määräaik. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. tapahtumat OPASOL OY p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. alv 23%) Etusivulla 1,43 e /pmm Tekstissä 1,25 e /pmm Takasivulla 1,33 e /pmm Seurapalsta 1,85 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 040-555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. Lähtö Kuhmolan edestä klo 9.30, ilm. 0445388857 1.10 mennessä. Ylös, ulos ja lenkille! Laulut ja Bingo 23.9.11 Kuhmolassa klo 13. TIETORUUSU Kirkkotie 8,0400477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Myös KARPALOA. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Lähtö linja-autoasemalta klo 11.45. 0400-779 632 / 040-504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Aloitus klo 11.00 ruokailulla + mukavaa ohjelmaa. 555 1066, 040-708 7647 __________________________ Tili Salo 040-508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. erikoiskuljetukset/kotim. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 89,e ja 5,90e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ __________________________ Kartano Roosa juomat Kotikalja, kotisima valm. Tapio p. Tervetuloa. tilaus 56 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 29e Ilmoitushinnat 1.1.2011 alk. Ajetaan Toritietä. 014-821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. 040 824 9371 elina.wikman@gmail.com __________________________ Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, puh. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Kissakulman nuorisoseura SEKALAISET Pienikin ilmoitus paikallislehdessä huomataan! Kuhmoisten Sanomien opiskelijatilaus 9 kk vain 29 €. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p
syyskuuta vietettiin Päijälän Pirtillä jokasyksyistä sosiaalista tapahtumaa, kun vuorossa oli syystori. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin To 27.10. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin To 20.10. Myyjillä oli tarjolla syyssatoa ja monenlaista muuta syksyyn liittyvää, esimerkiksi kumisaappaita ja kenkiä, villasukkia ja kasvien juurakoita syysistutusta varten. Nuotiopaikalle olisi päässyt myös karttatietä pitkin Orivedentien ja Ruupuujärventien Kesäkuhmoislainen Riitta Hellqvist tutustui torin tarjontaan Päijälän Pirtin kentällä. Metsästysseura on vienyt alueen maastoon kaikkiaan kymmenkunta hirville tarkoitettua nuolukiveä. Konserttimatka Sibeliustaloon, järj. Syyslounas Kissakulman Torpalla Su 25.9. Ahola, Vesijako Tervetuloa markkinoille! toivoo Pasi ja Allu Tarjolla myös lämmintä SAVUKALAA suoraan pöntöstä, Kuusamon mansikkatilan MEHUJA ja HILLOJA, uunituoreita, aamulla leivottuja LEIVONNAISIA. kulttuuritoimi To 6.10. Matka Tampereen Teatteriin, järj. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin Ke 12.10. 14,7,25 kg säkki 10 kg säkki PERUNAMARKKINAT Vesijaon Tuoretorilla la 24.9. syyskuuta 2011 12 p. Metsästysseura niin kuin muutkin maaseutukylien seurat alkavat ukkoutua, joten nuorempaakin väkeä kaivataan aina mukaan. Ämpärit täyttyivät sieniapajista, ja suuret kurkiaurat hyvästelivät meitä selkiytyvällä taivaalla. Seuran toiminnan esittely kävi mukavasti nuotion loisteessa. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin La 24.9. Oli savivateja uutispuuron paistamiseen, saunavihtoja ja puutöitä. Silloin onkin jo tallukka-aika. Kun torilla erottiin ja toivoteltiin hyvää syksyä, palautettiin mieliin vielä kotiseutuilta, jota vietetään Pirtillä pyhäinpäivänä. Seuran jäsenet eivät kaikki kanna pyssyä, eikä seuran jäsenyyteen ole vaikea päästä. – kuva Aino Ruokola KOULURUOKA Päijälän Metsästysseura oli järjestänyt viime lauantaiksi retken Ruupuun kannakselle. Vekkulikettu esittää Helokruunun tarinan seurakuntakodilla Ke 28.9. klo 9-15 Perunat lajiteltu ja pakattu Myös pieni erä porkk anaa, punaju urta, lanttu a ja sipulia ! Perunalajikkeet: Nicola, vanGogh, Velox, Siikli ja Timo KAHVITARJOILU! Aino Ruokola Viime lauantaina 17. Hänellä oli myynnissä itse tehtyjä puurokippoja, uunivuokia ja muita keramiikkatuotteita. Samalla tavalla muut kauppiaat varmistivat joulutoripäivän, joka on 3. Kahvion puolella leivonnaiset kilpailivat asiakkaista. kulttuuritoimi tänään jauhelihapihvit, perunat, salaatti to riistakiusaus, salaatti pe kalakeitto ma makaronilaatikko, salaatti ti possupata, perunat, salaatti ke nakkikeitto, juusto, vihannes Kuhmoisten Sanomissa PAINETTU ON VALTAKUNNASSA LUETTU!. Päijälän Metsästysseuran tärkein metsästyslaji on hirvenmetsästys. Päijälän Metsästysseura esittäytyi syystorin yleisölle nyt ensimmäistä kertaa, ja yksityiskohdat oli mietitty huolella. Viikon sateet olivat takanapäin, ja poutasää suosi sekä myyjiä että ostajia, ihmisiä olikin paikalla runsain joukoin. Metsästysseuran esittäytyminen retkeläisille ja kesäasukkaille sujui mukavissa merkeissä. Sienikurssi Pihlajalahden nuorisoseurantalolla La 24.9. Istumarinki oli laadittu kelonpuolikkaista, ja rekvisiitaksi oli tuotu metsästystorvi, joka oli samaa kaliberia kuin Mannerheimin metsästystorvi. Toisessa päässä Pirttiä, kirjaston puolella, palautettiin kuluneen kesän kirjalainoja jopa haikein mielin, kun eräältä tamperelaispojalta Peppi Pitkätossu oli jäänyt vähän kesken lukemisen. Kotiseutuyhdistys Su 2.10. Miesten kotailta Harmoisten nuorisoseurantalolla Lokakuu Su 2.10. Torimyyjien voimakaksikolla Elvi Ruokolalla ja Marjatta Koskisella oli tarjolla marjoja ja leivonnaisia, sivupöydällä oli esillä myös kokoelma Vesa Koskisen veistämiä puueläimiä. – kuva Timo Huokonen TAPAHTUMAT Syyskuu To 22.9. Kirpputoripöydiltä löytyi historiallista luettavaa, tuikkulyhtyjä ja kauniita esineitä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 21. Retki Ruupuuseen oli oikea luontoretki. Nuotiopaikalta poikettiin katsomaan nuolukiviä, jotka oli asetettu lähelle juomapaikaksi sopivaa lähdettä. 050 3365163 P. Esillä oli myös hirvensarvia ja hammastrofeita, hampaista määritettiin hirvien ikää. – kuva Aino Ruokola Syystorilla Päijälässä kautta, mutta kolmisenkymmentä retkeläistä nousi Päijäläntietä pohjoiseen ja siitä Särjenkudun kautta Ruupuuseen. Kun tuli aika purkaa toripöydät, halusi kenkäkauppias varata toripöydän myös joulutorille. MLL ja seurakunta Su 25.9. Enkelija perhekirkko Pe 30.9. Retki Sastamalan Pyhän Olavin kirkkoon, järj. Marja-Liisa Luostarinen esitteli asiakkaalle keraamista koiraa viime lauantaina Päijälän Pirtillä. Kirpputori Kuhmolassa, järj. Särjenkudun kautta Ruupuuseen Myöhemmin päivällä Päijälän Metsästysseura esitteli omaa toimintaansa sopivan kävelymatkan päässä Ruupuun kannaksella. joulukuuta. Tarjolla oli makkaraa, nokipannukahvia ja tietysti pullaa. Kansanlaulukirkko Su 2.10 Yhteiskristillinen Israel-ilta seurakuntakodilla Su 2.10 Elojuhla Päijälän rukoushuoneella To 6.10