Laitteet on suunniteltu senioreita varten, joten niihin pääsee nousemaan helposti. Siksi painotkin ovat sellaisia, että työikäiselläkin olisi niiden kanssa tekemistä. Vieressä on fysioterapeuttiopiskelija Taija Neuvonen. Kuntosalilla käyminen on kuitenkin piristänyt paljon. Päivän halot kannetaan kuntosalilla – Porukka on todella iloinen, oma-aloitteinen, sitoutunut ja jopa yllytyshullu. – Tämä ei ole mitään päänsilittelyä, vaan hikeen pyritään, ryhmää ohjaava kotihoidon fysioterapeutti Piia Arrenius vahvistaa. Kuntosaliharjoittelu ei vaikuta pelkästään lihaksiin. Arrenius kehuu, että sitä ryhmäläisiltä löytyy rutkasti. vsk Keskiviikkona 21. Jokaisella on omat rajoitteensa, mutta harjoittelussa pyritään silti nousujohteiseen lihaskunnon lisäämiseen. Kun Ritva Saksala muutti vanhustentaloon vajaa vuosi sitten miehensä Keijo Saksalan, 84, kanssa, hän ei jaksanut edes siivota. Nyt jaksaa taas siivota ja laittaa ruokaa Kuntosaliryhmä on osallistujille maksuton, mutta kyyti paikalle täytyy järjestää itse. Osallistujat myös kannustavat toisiaan lähtemään tänne. Edessä fysioterapeutti Piia Arrenius auttaa Kerttu Niemistä kuntopyörän säätämisessä. syyskuuta 2016 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI www.versowood.fi Ostamme tukkivaltaisia leimikoita Etelä-Suomesta. – Nykyään siivoan ja laitan ruoan meille molemmille. Ota yhteyttä puh. Moni on sanonut, että on lähtenyt tänne huonompinakin päivinä, koska toiset olisivat kuitenkin odottaneet. – Nyt on päivän halot kannettu, Ritva Saksala huikkaa noustessaan laitteesta, jossa harjoitetaan vatsaja selkälihaksia. Taustalla Lea Mäkinen on valmiina tekemään selkälihasliikkeitä. Anna Karhila 12-sivuinen METSÄ-teema Pirunkammarit kuiskailevat ikivanhoja tarinoita f Sivu 5 ” On tosi kiva oppia tunnistamaan eläinten jälkiä ja sieniä Eräkerholainen Nooa Stenholm f Sivu 7. Ritva Saksala (vasemmalla) tähyilee, olisiko soutulaitteella jo tilaa. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 38 2016 66. Ryhmän ohjelmaan kuuluu yhteinen alkuja loppuverryttely, jonka jälkeen jokainen kiertää laitteita omassa tahdissaan ohjaajien avustamana. Osallistuminen vaatii siksi paljon motivaatiota. Hän on yksi Päijännekodin kuntosalilla keskiviikkoisin kokoontuvan kotihoidon asiak kaiden kuntoiluryhmän vakio-osallistujista. 010 8425 100 Anna Karhila Jalkaprässissä on painona 90 kiloa, mutta Kerttu Niemistä, 87, ei heikota. Ryhmän vanhin osallistuja on 96-vuotias AnnaLiisa Ylänen, nuorin puolestaan 82 vuotta täyttänyt Ritva Saksala. Olemme paljon paremmassa kunnossa, kun käymme täällä kuntoilemassa, Saksala sanoo
Olivat olleet alkuun muutaman päivän Alpeilla riekkumassa ja tykkäämässä iloisesta vuoristoelämästä. Samiak lähetti Wanhalle Pankille terveisiä Mumbaista. Toimintakyky voidaan jakaa neljään osaalueeseen: fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja älyllinen toimintakyky. ” Riittävä ravitsemus auttaa estämään ikääntyneen haurastumista. Koneellinen kitkentä sopii joillekin kohteille ja onnistuessaan voi säästää merkittävästi kustannuksia sekä kiihdyttää metsän kasvua. Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Koska kognitiivisten kykyjen korjaantuminen hoidolla tai kuntoutuksella on kovin rajallista, on tärkeämpää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan estämään muistisairauksien paheneminen välttämällä niitä tunnetusti pahentavia tekijöitä. Tämän urakan tultua päätökseen ja syötyämme hirveä hirveään nälkään, miehet lepäsivät raukeina makuualustoillaan vanhan pirtin ruhassa. Etenkin ravinteikkailla mailla taimia uhkaa rehottava heinikko ja nopeas ti kasvava vesakko. Jännitystä ei puutu, eikä kukaan suutu. ADL mittaa perustoimintoja, kuten liikkumista, peseytymistä ja pukeutumista. Minulla kävi talvella vieraita Intiasta ja Hollannista, olivat kaikki suurten firmojen ”jököjä”. Mikä voisikaan olla hienompi näky kuin vesakon ikeestä vapautettu tasainen taimikko. Raivaussahan käytön oppii kuka tahansa halutessaan. Näitä ovat esimerkiksi kodinhoitotyöt, puhelimen käyttö, kulkuvälineillä liikkuminen sekä lääkityksestä ja raha-asioista huolehtiminen. Kuhmoisten kaunis luonto järvineen ja mahtavine metsämaisemineen antavat meille oivalliset ässät hihaan, vedetään ne näkyviin. Sibeliuksen Janne soitteli omia biisejään nurkassa, punainen viini kirvoitti mieliä, kaikki soittelivat vaimoilleen. Metsässä raivurin kanssa työskentely on mitä parasta hyötyliikuntaa ja jälki palkitsee. Jos metsänomistajalla riittää aikaa ja mielenkiintoa, voi taimikonhoitokustannuksia säästää omalla työllä. Aamulla hyvä ystäväni Lampisen Risto tarjosi vielä oivan kalaja pilkkireisun konjakin kera, ja Intian ja Hollannin herttuat olivat täysin myytyjä. Kun potilaan tiedollinen suorituskyky eli kognitio on heikentynyt, sitä on mahdollista yrittää parantaa, mutta keinot ovat rajalliset. PS. Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Nyt on meidän aika vetää valtit hihasta, lyödään ässä pöytään. Mieleeni tuli vanhat Lapin miehen sanat ”jos Lapin-mies eksyy, se lähtee kotia”. Kirjoittaja on Kuhmoisiin palannut sairaanhoitajaopiskelija ja kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja. Ari Ampuja Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@kuhmoistensanomat.fi. f Vielä on viikko aikaa tutustua Kumun näyttelyyn kirjastossa. IADL mittaa välineellisissä toiminnoissa suoriutumista. Ajaessani Jyväskylää kohden mietin pienen kotikuntani tulevaa sijaintia maailman kartalla. Toimintakyky voidaan määrittää voimavaralähtöisesti, eli jäljellä olevan toimintakyvyn tasona tai todettuina toiminnan vajeina. Rahahanat pantiin kiinni, koska järjestelmämuutosten vuoksi ennakkoilmoituksia tuli sisään moneksi vuodeksi. f Viikonloppuna Kissakulmalla nautitaan syyslounas ja Päijälässä vietetään elojuhlaa. Otetaan näistä koppeja, eikä olla kateellisia toisille, vaan iloitaan kaikesta kivasta. Tämä on onneksi ymmärretty metsäpitäjä Kuhmoisissa, jossa Kemera-takkuilu ei ole ainakaan toistaiseksi vaikuttanut taimikoiden hoitoon. Toimiva hoitoketju turvaa potilaan tarvitsemat palvelut ja auttaa pysymään kotihoidossa niin pitkään, kuin se on turvallisesti mahdollista. Näin kirjoitat lukijapostiin Tuorein valtakunnan metsien inventointi kertoo, että taimikoiden ja nuorten metsien laatu on heikentynyt huolestuttavasti. Meillä köyhillä suomalaisilla ei ollut tarjolla muuta kuin suvun vanha Eerolan kylmä pirtti, joka savutti pari päivää sisälle, ennen kuin suostui sylkemään savut revontulten kirkastamalle taivaalle. Matkustivat sen jälkeen rakkaaseen naapurimaahan Ruotsiin, olivat ihan haltioissaan jäähotellista siellä. Sari Heliövaara sari.heliovaara @kuhmoistensanomat.fi Toimintakyky tarkoittaa ihmisen selviytymistä itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Saunaa, viinaa, tervaa ja höyheniä, mutta kohtuudella. Vanha arvonsa tuntema pirtti lämpeni hitaasti plussan puolelle, ja vihdoin pystyttiin lämmittämään savusaunaa. Tässäkin asiassa terveet elämäntavat, suurten kansansairauksien ennalta ehkäisy ja hyvä hoito ovat avainasemassa. Hitaus, harkitsevaisuus, tulevaisuuden suuret haaveet ovat meidän valtteja. Taimikonhoitoon ei tällä hetkellä ainakaan kannusta toukokuussa asetettu Kemera-tuen hakukielto. Riittävä ravitsemus auttaa estämään ikääntyneen potilaan haurastumista. KeskiSuomi, ja erityisesti sen ely-keskus, on eksyttänyt kuhmoislaiset pahan kerran. Näiden toimintojen arvioimiseen on kehitetty suuri määrä mittareita. Arvatkaa onko haave toteutunut. Muistisairauden lievässä vaiheessa on hyötyä sosiaalista aktiivisuutta tukevasta toiminnasta, toteaa muun muassa Jämsän sairaalassakin toiminut neurologi, dosentti Jaana Suhonen. Pukin paikka siirtyi kun parta läks. KOLUMNI Heljä Järvinen PÄÄKIRJOITUS LUKIJAPOSTI 21.9.2016 f Aurinko nousee 7.01 f Aurinko laskee 19.21 Onnea nimipäivänä! Tänään Mervi To Mauri Pe Minja, Miisa La Alvar, Auno Su Kullervo Ma Kuisma Ti Vesa Ke Arja, Lenni Viikon tärpit f Jo 20 minuuttia metsässä laskee verenpainetta ja nostaa mielialaa. Myös muistisairauksien arviointi on tarpeellista hoitoja kuntoutusmahdollisuuksien sekä potilaan selviytymisen arvioimiseksi, kerrotaan Suomen Lääkärilehden numerossa 14– 15/2015. Näissä on toistasataa erilaista, päivittäisisToiminta ja kyky sä toiminnoissa selviytymistä mittaavaa asteikkoa. Meidän Syksy saa, vaan minä en lippu satamassa on korkealla, pidetään se siellä. Hoitotyössä toimintakyvyn arviointi antaa mielekkään kuvan potilaan sairauksien vaikeusasteesta. Koitetaan jaksaa ja pakertaa, kyllä siitä hyvä tulee. Tukea tai ei, kannattaisi taimikot hoitaa ajallaan, sillä se nopeuttaa puun arvokasvua ja aikaistaa ensimmäistä metsänomistajalle tuloa tuottavaa hakkuuta, ensiharvennusta. syyskuuta 2016 taa suuren kansanterveydellisen ja kansantaloudellisen haasteen. Hyvää syksyä. Minä joulupukin virallisena apulaisena olin pirun mielissäni, olin onnistunut. Varttuneista taimikoista hyviksi arvioitiin vajaa kolmannes. Vielä keskivaikeassakin muistisairaudessa näyttää olevan hyötyä virikkeellisestä toiminnasta. Aktiivinen liikunta on näyttänyt parantavan toimintakykyä muistisairauden kaikissa vaiheissa. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 21. Esittelemme käsissäsi olevassa metsäteemanumerossa yhden tavan taimikoiden hoitoon. Näin on käyny oman kotipitäjän kohdalla. Potilaan päivittäisessä elämässä suoriutumisen mahdollisuuksia voidaan arvioida ADL (activities of daily living) ja IADL (instrumental activities of daily living) -testeillä. Juuri nyt on oikea aika jalkautua metsään tarkistamaan, miten keväällä istutetut pienet puunalut voivat. Käytännössä kaikkien arkitoimintojen onnistumisen edellytyksenä ovat potilaan riittävät kognitiiviset toiminnot ja siksi kognition säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää potilaan kotona selviytymisen mahdollistamiseksi. Meillä on hienoja paikkoja Kuhmoisissa, muun muassa Pasisen Antin laavu korkealla Valkulammen kupeessa ja Lampisen Riston salaperäiset pilkkipaikat armoitetun hienoine lisukkeineen. Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. Satama on jo näyttänyt ”närhen munat” muille Suomen satamille. Suurin syy heikkoon tulokseen on tekemättä jäänyt varhaishoito, eli heinän ja vesakon poistaminen kasvatettavien puiden ympäriltä. Meilläkään ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä kotia, palaamme hämäläisiksi, olemmehan aina kuuluneet Hämeeseen. Väestön ikääntyessä muistisairaiden potilaiden määrä on voimakkaassa kasvussa, mikä muodosOlin ajankulukseni Jyväskylässä maanantairetkellä tapaamassa ministeri Vehviläistä. Metsänhoitoa edistämään luodusta Kemerasta on kehkeytynyt jarru töiden toteutukselle ainakin jossain päin maata. Jämsässä ja Kuhmoisissa on jo vuosia näihin asioihin panostettu sekä kotihoidossa, että vuodeosastolla. Tälläistä pientä me voimme tarjota hämäläisinä maailmalle. Hollannin herralla oli salainen haave tulla yksin tänne Eerolan rauhaan, ja jättää yli 1 000 työntekijäänsä odottamaan huikaisevia kertomuksia KUHMOISISTA. Mars taimikkoon!. Toimintaterapeuttinen ohjaus kohentaa arkitoiminnoista selviytymistä ja vähentää muistisairaan potilaan käytösoireita
Aikaa ehdokkaaksi ilmoittautumiseen on 14. f Postiäänestys jäsenille 4.–25. Tähti voitti jo ensimmäisissä olympialaisissaan Ateenassa vuonna 2004 sekä 100 metrillä että 200 metrillä paralympiakultaa. Sari Heliövaara Metsänomistaja-viikkoja on vietetty kaikissa maan metsänhoitoyhdistyksissä viime ja tällä viikolla. MHY Kanta-Hämeen valtuustoon valitaan 31 varsinaista jäsentä ja 5 varajäsentä. Kaavamuutoksessa Kuhmoisten sataman ja Sahatien pohjoispuolella oleva reilun hehtaarin kokoinen alue muutetaan rivitaloalueesta pientaloalueeksi. joulukuuta. Päätös vähimmäismäärää suuremmasta valtuutettujen määrästä on toimitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Ehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta täyttänyt yhdistyksen jäsen. Kanta-Hämeen MHY toimii seitsemän kunnan alueel la ja metsänomistajajäseniä yhdistyksellä on 6 650 Kuhmoisista Lopelle ulottuvalla alueella. – Se kyllä järjestyy, kun on yhteydessä Kuhmoisten metsäneuvojiin Jukka Heinoseen ja Antti Lättilään MHY:n konttorilla, vakuuttaa Pohjonen. lokakuuta saakka. Valtuuston koko pienenee nykyisestä 39 varsinaisesta ja 16 varajäsenestä. – Yhdistys muun muassa tarjoaa metsäsuunnittelua, suunnittelee ja kilpailuttaa leimikot, avustaa puukaupassa, metsänviljelyssä ja hoidossa sekä ostaa yhteishankintana energiapuuja muitakin leimikoita. 1980-luvun alussa Kuhmoisten MHY:ssä neuvojanakin työskennelleen Pohjosen mukaan metsää omistavalla on edelleen monta hyvää syytä kuulua metsänhoitoyhdistykseen. Pohjosen mukaan tavoitteena on saada metsänomistajakunta mahdollisimman monipuolisesti edustetuksi valtuustoon. Metsähallituksen tilastojen mukaan Isojärvelle Isojärven kävijämäärä nousi jälleen on tehty elokuun loppuun mennessä noin 11 000 käyntiä. Myös Heretyn kämppäkahvilan palvelut on otettu ilolla vastaan. Yhdistyksen roolin muuttuminen on lisännyt myös MHY:n valtuutettujen päätösvaltaa. Yhdistyksen kautta aiemmin hoidettua pakollista metsänhoitomaksua ei enää kerätä, ja sen myötä yhdistyksen jäsenyyskin tuli metsänomistajille vapaaehtoiseksi viime vuoden alusta. MHY-vaaleihin kaivataan lisää ehdokkaita Sari Heliövaara Metsäneuvojat Antti Lättilä ja Jukka Heinonen ovat valmiina keskustelemaan ajankohtaisista metsäasioista KantaHämeen Metsänhoitoyhdistyksen Kuhmoisten toimiston avoimissa ovissa perjantaina. Edellisen kerran asiaa käsiteltiin elokuussa. Kunnanhallitus katsoo, että kunta on toiminut vesihuoltoverkoston ylläpitäjänä sille asetetun huoPutkirikkokorvaukset oikeuden asia lellisuusvaatimuksen mukaisesti, eikä perusteita vahingonkorvauksen maksamiseen siten ole. Hyviä ehdokkaita tarvitaan, jotta paikkakunnalta saataisiin mahdollisimman monta edustajaa korkeinta päätösvaltaa yhdistyksessä käyttävään valtuustoon. – Metsänomistajien jouk ko on nykyään hyvin moninainen, lähiomista jien lisäksi on paljon etäja kaupunkilaismetsänomistajia. Kuhmoisten metsistäkin noin 30–40 prosenttia on jo muual la asuvien omistuksessa. Teemaviikoilla puhetta riittää varmasti ainakin metsänhoitoyhdistysten vaaleista. Päätösvalta lisääntynyt Metsänhoitoyhdistysten rooli on muuttunut lopuillaan olevan valtuustokauden aikana. tu jo useana vuonna, että sana kansallispuiston hyvistä retkeilymahdollisuuksista ja hienoista maisemista on levinnyt. Olympiavoittojen lisäksi Tähti on saavuttanut Juha Flinckin valmennuksessa useita maailmanennätystuloksia sekä maailmanmestaruuskultaa. Äänioikeutettuja ovat vuoden alus sa metsää omistaneet yhdist yksen jäsenet. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 21. marraskuuta. Nykyisistä viidestä kuhmoislaisvaltuutetusta osa ei ole enää asettumassa ehdolle. Ehdokkaalla pitää olla vähintään kahden yhdistyksen jäsenen allekirjoittama suositus. Metsäpinta-alasta noin 90 prosenttia on jäsenten omistuksessa. Yhdistyksille valitaan marraskuussa postivaalilla uudet valtuustot, jotka käyttävät ylintä päätösvaltaa yhdistyksissä seuraavat neljä vuotta. Vuonna 2015 voimaan astuneen uuden kuntalain mukaan alle 5 000 asukkaan kunnissa valtuutettuja pitäisi olla vähintään 13. Kuhmoisten Sanomat Isojärven kansallispuiston käyntimäärä jatkaa tänä vuonna vahvaa kasvua. Sähköyhtiö Elenia ilmoitti lausunnossaan purkavansa alueen ilmalinjan ja rakentavansa Ahtelantien tulevien rakennustöiden aikana alueelle kaapeliverkkoa. Kävijämäärä kasvoi kesän aikana myös muissa Keski-Suomen kansallispuistoissa. Metsähallituksen mukaan Isojärvellä on havaitAnna Karhila Kuhmoisten kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnanvaltuutettujen määrä pidettäisiin Kuhmoisissa vuonna 2017 alkavalla valtuustokaudella ennallaan, eli 21 valtuutetussa. Lisää ehdokkaita kaivataan Kuhmoisissa mukaan lupautuneita ehdokkaita on koossa muutama, mutta lisää ehdokkaita kaivataan vielä mukaan. – Ehdolle toivotaan etenkin naismetsänomistajia, sillä nykyisen valtuuston 39 jäsenestä vain 7 on naisia, sanoo Kanta-Hämeen MHY:n hallituksessa istuva Juha Pohjonen, joka toimii lisäksi Kuhmoisissa Hinskalan yhteismetsän toimitsijamiehenä. Päätöksen perusteluissa todetaan, että Kuhmoisten vesijohtoverkostossa vedenlaatumittaukset on tehty lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja että veden laatu on ollut lainsäädännön vaatimusten mukaista. Metsänhoitoyhdistys KantaHämeen Kuhmoisten toimistolla järjestetään avoimet ovet ja kahvitus tulevana perjantaina. – Valtuustossa ei ole kiintiöpaikkoja eri kuntien edustajille, vaan paikat jaetaan äänimäärien mukaan, joten jokainen ääni on tärkeä, muistuttaa Pohjonen. Luonnoksesta tulleiden palautteiden perusteella Aurinkorinteen kaava taas esillä alueen eteläreunaa korjattiin siten, että lähellä rajaa sijaitseva yksityinen porakaivo jää kaava-alueen ulkopuolelle. Kuhmoisissa asukkaita on 2 322. Yhdistyksen kautta yksittäinen metsänomistajakin pääsee vaikuttamaan edunvalvontaan niin kotimaassa kuin EU:n tasollakin. lokakuuta. Tähti otti voiton T54-luokan 100 metrillä ajalla 13,90. Lisäksi kaikki jäsenten metsät ovat mukana PEFCmetsäsertifioinnissa. Kunnanhallituksen mukaan kyse on yksityisoikeudellisesta asiasta, ja vahingonkorvausta koskeva asia on mahdollista saattaa yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Eniten kävijämäärä nousi Etelä-Konneveden kansallispuistossa.. Aurinkorinteen asemakaavan muutosluonnos oli esillä keväällä. Esilläolon ajan on mahdollista jättää vielä kaavaa koskevia muistutuksia. Valtuutettuja jatkossakin 21 Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisista kotoisin olevan Juha Flinckin valmentama pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti voitti lauantai-iltana Riossa neljännen peräkkäisen paralympiakultansa. Sari Heliövaara Kuhmoisten kunnanhallitus hylkäsi maanantaina jo toistamiseen seitsemän asunto-osakeyhtiön korvausvaatimuksen vuosina 2014 ja 2015 tapahtuneista putkirikoista. Seuraavat kuntavaalit toimitetaan koko Suomessa 9. – Valtuutetut päättävät jäsenmaksun suuruudesta, siitä mitä palveluja yhdistys tarjoaa ja miten ne hinnoitellaan, listaa Pohjonen. Vaalien ehdokasasettelu käy kuumimmillaan. Kuhmoisissa noin 80 prosenttia metsänomistajista maksaa edelleen metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksua. Kaavaehdotus on esillä 30 vuorokauden ajan. Käyntimäärä kasvoi 18 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. syyskuuta 2016 MHY-vaalit f Ehdokasasettelu päättyy 14. Anna Karhila Aurinkorinteen asemakaavan muutos asetetaan viimeisen kerran nähtäville tämän viikon aikana. Juha Flinck on valmentaNeljännen kerran paralympiakultaa nut Tähteä vuodesta 2002. f Tulos julkaistaan 2. Vaadittu korvaussumma, reilut 400 000 euroa, muodostuu putkistojen korjauksista ja uusimisista. huhtikuuta 2017
Oriveden seurakuntapastori Kari Mäkinen ja kanttori Vesa Tulivirta. Paljon menestystä ja rikkautta saavuttanut Job menetti lyhyessä ajassa omaisuutensa, lapsensa ja terveytensä. klo 13. Hyväntekeväisyysrokkaa Kuhmolassa. klo 19. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 21. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Terttu Elina Vappu Rantanen Kirkonkylästä 90 v. klo 18. Nälkäpäiväkeräystä toteutettiin torstaista lauantaihin myös lipaskeräyksenä. Elämämme on alun perinkin lahja häneltä. Rahastajana Kuhmolassa toimi Sylvi Tuovinen ja pöydän takana hääri Leena Pienimäki-Nummelin. Lyhyeen ja monien vaikeuksien täyttämään ajalliseen elämään syntyminen ei ollut päätettävissämme, mutta Jumala antaa meille paljon suuremman päätösvallan. Lisätietoja: kanttori Hannele Erola p. Mutta keväällä kaikki herää jälleen eloon. Jobin kirja kertoo vastoinkäymisten uuvuttamasta miehestä. Koululaisista kerääjinä kunnostautui tänä vuonna 11 viidennen luokan oppilasta, jotka kiersivät lippaineen ovelta ovelle heti torstaiaamuna. Päijälän kristillinen yhdistys ja Oriveden srk Kahvitarjoilu! Tervetuloa ostamaan ja lahjoittamaan! Kouluruoka Sari Heliövaara Sari Heliövaara Kuhmolan ovi kävi tiuhaan viime torstaina, kun Punaisen Ristin Kuhmoisten osasto avasi Nälkäpäiväkeräyksen perinteisellä hernekeittoruokailulla. Apuna Kuhmolassa häärivät myös Helvi Narikka, Kaija Arponen, Leena Pienimäki-Nummelin ja Sylvi Tuovinen. Seurakunta järjestää messuun kirkkokyydin Kuhmoisten kunnan alueella asuville. Kirkossa halutaan muistuttaa, että sama lainalaisuus toteutuu myös ihmiselämässä. Liput 15 € /10 € tuntia ennen kirkon ovelta. Tuovinen ja PienimäkiErkki Sunellille Nälkäpäivän hernesopparuokailussa käynti on perinteinen tapa osallistua keräykseen. 040 631 1618. Kuhmoisten kirkko täyttää 230 vuotta. Maila Kaiterlahti oli tullut jo aamuseitsemältä keittiölle sopan keittoon. Tilaukset Kuhmoisten taksiasemalle puh. Saamme itse päättää, otammeko Jeesukselta vastaan vielä suuremman lahjan: kaikesta kärsimyksestä vapaan ikuisen elämän Jumalan valtakunnassa. klo 13. Vielä torstainakin piti metsästää muutamaa kerääjää. – Yritimme saada väkeä mukaan lehti-ilmoituksella, mutta se ei oikein purrut. Toimintansa aikana Jeesus herätti kuolleista kolme ihmistä: vastikään kuolleen pikkutytön, nuorukaisen, jota oltiin kantamassa hautaan, ja jo kolme päivää haudassa maanneen Lasaruksen. Syyspääsiäisen aiheena on ”Jeesus antaa elämän”, ja sen evankeliumitekstit Kirjoittaja on eläkkeellä oleva luokanopettaja ja kuhmoislainen vuodesta 1976. – Alkuunsa meillä oli soppatykki tuossa Kuhmolan pihalla, muistelee Tuovinen. klo 18 mennessä. Kun tällaista lahjaa tarjotaan, kannattaako jättää se vastaanottamatta. Konsertti ”Pavarottin sointeja” kirkossa ke 28.9. Näin Jeesus osoitti, että elämämme on hänen vallassaan sen joka vaiheessa. Pastori Hanna Suominen, kanttori Hannele Erola. su helluntaista 25.9. 03 555 1250 perjantaihin 30.9. Järj. Entisistä kerääjistäkin jäi nyt useampi pois. Kuhmoisten kirkkokuoro avustaa. Päivän mittaan hyväntekeväisyysrokkaa kävi syömässä tai mukaan ostamassa arviolta viitisenkymmentä ihmistä. klo 13. Lipaskerääjiä vaikea saada mukaan Lipaskerääjien värväystä perinteiseen tapaan hoitanut Sylvi Tuovinen kertoo, että vapaaehtoisten löytäminen oli tänä vuonna melko työlästä. Syksy on luonnossa kuoleman aika: monet kasvit ja hyönteiset kuolevat. ELOJUHLA JA MYYJÄISET Päijälän rukoushuoneella su 25.9.2016 klo 13 Sadonkorjuumessu Kari Mäkinen ja Vesa Tulivirta Oriveden srk:sta Jumalanpalveluksen jälkeen huutokaupataan syksyn satoa rukoushuoneen hyväksi. Näiden menetysten saartamana hän kirosi syntymäpäivänsä ja kyseli katkeroituneena Jumalalta, miksi ihmisen pitää elää, vaikka ei enää jaksaisi. Jotkut eliöt vetäytyvät koteloon kuin arkkuun, osa vaipuu pitkään uneen. Jeesus tarjoaa kuitenkin parempaa vaihtoehtoa: hänellä on keinot, valta ja voima korjata särkynytkin lahjansa. Suuri päätösvalta kertovat kuolleista herättämisestä. Kerääjiä oli liikkeellä kolmen päivän aikana 50 ja lippaita 25. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa to 29.9. Sadonkorjuu messu Päijälän rukoushuoneessa su 25.9. syyskuuta 2016 SANAN KULMA Anita Ojala Kutsu, kiitä ja onnittele lehti ilmoituksella! Tervetuloa To 22.9. klo 18 ESIRUKOUSTEN-ILTA Rukoilemme tarvitsevien puolesta *Jumala voi auttaa* Helluntaisrk. Joskus voi käydä niin, että se tuntuu ennemminkin taakalta. Messun jälkeen kirkkokahvi kirkon eteisessä. Eräänä syyskuisena perjantaiaamuna toivotin oppilaille: ”Hyvää pääsiäistä!” Ilmeistä päätellen he luulivat opettajan seonneen lopullisesti. Tuttujen virsien messu kirkossa Mikkelinpäivänä 2.10. Päästin heidät säikähdyksestä selittämällä, että seuraavaa sunnuntaita kutsutaan kirkossa syyspääsiäiseksi. Keräyksen tuotto ei ollut selvillä vielä tiistaina lehden lähtiessä painoon. Messun jälkeen kirkkokahvi ja myyjäiset. – Koko sadan litran hernekeittosatsi oli loppu hieman kahden jälkeen iltapäivällä, iloitsee osaston sihteeri Pienimäki-Nummelin. Toritie 44 Tänään Kasvissosekeitto, grahamliha-/kasvispiirakka To Possukastike, riisi, salaatti Pe Tomaattinen tonnikala-perunavuoka, salaatti Ma Lihapullat, perunasose, salaatti Ti Broilerikastike, riisi, salaatti Ke Kalapuikot, perunat, kananmunakastike, salaatti ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 19. Nummelin ovat olleet mukana järjestämässä Nälkäpäivän hernekeittoruokailua ainakin 25 vuotta. Siitä ei ollut mahdollista kieltäytyä. Puoliso Anni Sunell oli jo ehtinyt pöytään lautasineen. Joskus mekin uuvumme omiin vaivoihimme niin, että herää kiusaus ottaa päätösvalta Jumalalta ja valita vapaaehtoinen kuolema. New Yorkin Caruso –kilpailun voittajatenori Mika Nisula ja urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi
Kymmenen metrin päässä luolan toisella suuaukolla aurinko tuikkaa hetkeksi säteensä sisälle. Rakoja lohkareluola, pituus 11 metriä, leveys 1–2,5 metriä, korkeus 0,6–2 metriä. Kammiovuoren luolaan johtanut opastus on hävinnyt hakkuiden myötä, mutta polku erottuu vielä maastossa. Sänkyä muistuttavalla tasanteella voisi vaikka yöpyä. Huonojalkaiselle tai -selkäiselle sekä Sarvajärven Pirunkammarin että Kammiovuoren luolan ympäristö on kuitenkin liian vaikeakulkuinen. Sen jälkenn on laskeuduttava muutamia metrejä sammalpeitteistä kivikkoa alaspäin. Kuhmoisten luolat. f Pirunvuoren eli Kammiovuoren Pirunkammari Saaresjärven kaakkoisrannalla. f Valkulamminvuoren luolat Kylämällä Isojärven kansallispuiston kaakkoispuolella.Kolme luolaa, pituudeltaan 35, 30 ja 10 metriä. Alle kouluikäiset pojat selvisivät paikoin haastavista maastoista hienosti. Sen sijaan Sarvajärven Pirunkammaria etsiessä teimme harharetken. Retkipaikan kuvausta noudattaen perille oli kuitenkin helppo löytää toisesta suunnasta, eli Sarvajärventieltä poikkeavan nimettömän metsäautotien varrelta. Sarvavuoren Pirunkammarin lisäksi kävimme Saaresjärven rannalla Linnavuorta vastapäätä sijaitsevan toisessa Pirunkammarissa sekä Ruolahden kuuluisassa Kammiovuoren luolassa. Eemeli ja Einari Karhila malttoivat pysähtyä luolan suulle vain hetkeksi. Pirunkammarit kuiskailevat ikivanhoja tarinoita Kiinnostavimmaksi, vähiten tutkituksi ja samalla näyttävimmäksi luolakohteeksi Huttunen nimeää Kylämällä hieman Isojärven kansallispuiston a lueen ulkopuolella sijaitsevan Valkulamminvuoren luolakokonaisuuden. – Kuhmoisissa on pienellä alueella harvinaisen monta Suomen mittakaavassa merkittävän kokoista luolaa. Retkipaikan perustajan ja toimitusjohtajan Antti Huttusen mukaan Kuhmoinen on poikkeuksellisen hyvä kohde luolista kiinnostuneille retkeilijöille. Sarvavuoren Pirunkammarin jylhän suuaukon edustan täyttävät isot ja pienet lohkareet. – Itse luola on kuitenkin upea. Toinen on Ruolahdella sijaitseva pieni Kirstinvuoren luola. Kaikki luolat olivat upeita, ja Retkipaikan kuvailujen, kuvien ja karttalinkeistä tulostettujen maastokarttojen perusteella niihin oli kohtuullisen helppo löytää perille. Auton maavarakin kannattaa huomioida. Teräväreunaisten lohkareiden päältä pääsee nousemaan ylös tupamaiseen onkaloon, josta lähtee oikealle kapea rakoluola. Koetimme lähestyä luolaa ensin etelästä Sarvajärventieltä tuoreen hakkuuaukon läpi, mutta päädyimme vain vaikeakulkuiseen ryteikköön. Helppoja kohteita hyväjalkaisille Syksyisen sunnuntain aikana testasimme äidin ja kahden pienen pojan voimin Retkipaikan esittelemistä Kuhmoisten luolista kolme. Ne on esitelty sanoin, kuvin ja karttalinkein Retkipaikka.fi-sivustolla, joka tekee tunnetuksi suomalaisia luontokohteita. Matkaa jyrkänteen juurelta luolan suulle on vain muutama kymmenen metriä. Paikoin korkealla pään yllä pilkistää taivas. Pirunvuoren Pirunkammari on sisältä kotoisa. Kartanlukutaito, paikallistuntemus ja suuntavaisto olivat kuitenkin tarpeen, eikä GPS-sovellus tai kompassikaan olisi ollut hullumpi apuväline. Rakoluola, pituus 17 metriä, leveys 1–5 metriä, korkeus 1–3 metriä. f Kammiovuoren luola Ruolahdella. Sisällä luolissa otsalamppu tai muu hyvä keinovalo oli välttämätön. Neljän Retkipaikan esittelemän luolan lisäksi Suomen luolat -kirja mainitsee Kuhmoisista vielä kaksi pienempää luolaa. Rakoluola, pituus 3–4,5 metriä, leveys 3,5 metriä, korkeus 0,7–2,5 metriä. Sarvavuoren eli Ylimenmaan Pirunkammarin suuaukko! Tarinoiden mukaan luola on ollut pirujen ja sotapakolaisten asuinpaikka. Syysillan valossakin on helppo kuvitella, mistä kertomukset ovat saaneet alkunsa. Niistä toinen on Puukkoistentien varrella Linnavuoren kupeessa sijaitseva pienehkö Pirunpesä-nimeä kantava luola. Tarinat kertovat, että se on saanut nimensä naiselta, joka pakeni isonvihan aikana 1700-luvulla venäläisiä luolan suojiin. Helpoimmin luolista löytyi Saaresjärven Pirunkammari, jonka suuaukko näkyi lähes tielle saakka. Sarvavuoren Pirunkammarin pitkän rakoluolan läpi pääsee vain ketterä, hyväjalkainen ja pienikokoinen kulkija. Reippaallekin retkeilijälle osoittautuivat tarpeellisiksi tukevat kengät ja naarmuilta suojaavat, kiipeämiseen ja konttaamiseen soveltuvat vaatteet sekä hyvät hanskat. Matkaa molempiin tulee metsäautotieltä puolisen kilometriä. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 21. f Sarvavuoren Pirunkammari Sarvajärven lähellä Ylimenmaalla. Reitti sinne on pitkä ja vaati retkeilijältä kokemusta, sillä vaikeakulkuisessa maastossa on muun muas sa isoja lohkareita, korkeuseroja ja suota. Tutkimista kuitenkin riittää luolansuun ulkopuolellakin, sillä sieltä löytyy kaunis lippaluola ja mielenkiintoisia rakoja. Monta metriä korkea kallioröykkiö kohoaa metsän keskeltä, ja sen alareunassa irvistää musta luolan suu. Ja siellä se on. Luola kuitenkin palkitsee vaivan. Sen täyttävät sammaleiden peittämät kivenlohkareet ja petolliset kolot, joissa pienin kulkija kastelee jalkansa. syyskuuta 2016 Anna Karhila Anna Karhila Anna Karhila Anna Karhila Jännitys kipristelee mahanpohjassa. Valkulamminvuori vaativin ja upein Sarvajärven lähellä Sarvavuoren kupeessa sijaitseva Pirunkammari on yksi Kuhmoisten neljästä isosta luolasta. Ainakaan sateiden jälkeen pienillä teillä ei aja yhtä helposti perille. Luolan läpi pääsee vain ketteräjalkainen ja pieni kulkija, sillä rako on kapea, ja sen katkaisee vyötärön korkeudelle kohoava kivi. Aivan luolan vieressä sijaitsee kesämökki, joten ympäristössä kannattaa kulkea tavallistakin siivommin. Se alkaa valtavan pitkänä rakoluolana ja jatkuu lohkareluolastona, jossa tutkimista riittäisi tuntikausiksi, Huttunen kuvailee. Edessä on jyrkänne, joka täytyy kiertää etelästä. Yhtä suuria ja näyttäviä luolia on myös muualla, mutta ne sijaitsevat yleensä paljon kauempana toisistaan
Poistettavat lehtipuut saisivat olla keskimitaltaan maksimissaan 2-metrisiä, jolloin niiden juuret ovat vielä lyhyet. – Konekitkentää voidaan tehdä koko sulan maan ajan, kun perinteinen raivaussahatyö on suositeltu tehtäväksi keskikesällä vesomisen minimoinnin takia, Koukku kertoo. Vuosikasvannaiset voivat olla jopa metrin luokkaa. Raivaussahan kanssa taimikko on tavallisesti käytävä läpi kahteen kertaan: ensin tehdään varhaisperkaus ja myöhemmin vielä varsinainen taimikonhoito. UPM on hyödyntänyt konekitkentää omissa metsissään noin kymmenen vuoden ajan ja on alkanut tarjota sitä nyt myös metsänomistaja-asiakkailleen. Kuhmoisten seudulle menetelmä Kone nostaa lehtipuut juurineen tekee vasta tuloaan. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 21. Käsiteltävän taimikon alamitta taas on käytännössä 70 senttimetriä Kemera-tuen ehtojen takia. syyskuuta 2016 Sari Heliövaara Taimikoita on hoidettu perinteisesti mies ja raivaussaha -menetelmällä. Se näkyy taimien kasvupyrähdyksenä. Kun leuat puristuvat kiinni ja laite nousee ylös, irtoavat risut maasta juurineen. – Tutkimuksen mukaan taimikosta tuhoutuu noin viisi prosenttia, kun raivaussahatyössä vastaava prosentti on 1-4. Kuski ohjaa pari metriä leveän laitteen kuusentaimen viereen ja laskee punaiset metallileuat tarkasti poistettavien lehtipuiden päälle noin 20 sentin korkeuteen maan pinnasta. Oikea ajoitus on tärkeää Koneellisessa kitkennässä ajoitus on vieläkin tärkeämpää kuin perinteisessä taimikonhoidossa. Aino Koukun mukaan kitketty ala ei ole heti työn jälkeen välttämättä kovin kaunista katseltavaa. Maasto ei saa myöskään olla motolle liian jyrkkä, eikä isoja pintakiviä saa olla kovin paljon. ” Vuosikasvannaiset voivat olla jopa metrin luokkaa.. Kitkentä tehdään havupuiden ollessa alle metrin korkuisia, koska sitä pidemmät taimet katkeavat helposti moton alle jäädessään. Konekitkennässä työn hoitaa hakkuukone, jonka puomiin on asennettu lisälaite. – Tulkaa katsomaan taimikkoa uudelleen parin vuoden päästä, jolloin kitkennän hyöty tulee parhaiten esiin taimien valtavana kasvunlisäyksenä. Taimille kasvupyrähdys Koneellisen kitkennän suurin etu verrattuna raivaussahatyöhön on vesomisen merkittävä väheneminen, mikä pienentää taimikonhoitokustannuksia. Sopii vain kivennäismaille Konekitkentä soveltuu vain kivennäismaille, koska turvemailla havupuun taimet nousevat helposti maasta lehtipuiden juurien mukana. UPM esitteli viime torstaina Kuhmoisten Hiukkolansaaressa vaihtoehtoisen tavan havupuutaimikoiden hoitoon. Taimen ympäristö putsataan samaan tapaan kolmelta eri suunnalta. Alueella konekitkentää on tehnyt alkukesästä lähtien jämsäläinen Kone-Yijälä. – Mullistavaa menetelmässä on se, että kone poistaa taimikosta havupuita haittaavan lehtipuuston juurineen, kertoi UPM Metsän metsänhoidon koneellistamisen projektipäällikkö Aino Koukku työnäytökseen kokoontuneille metsänomistajille. Raivaussahatyönä helpoissakin työkohteissa kahdelle käsittelykerralle kertyy hintaa noin tuhat euroa hehtaarilta. Kun haittaavat lehtipuut poistetaan taimikosta juurineen, jää kasvatettavien havupuiden käyttöön enemmän vettä ja ravinteita. Konekitkennän arvonlisäveroton hinta metsänomistajalle on 570 euroa hehtaarilta. – Noin 70 prosenttia konekitkentäkohteista ei vaadi toista taimikonhoitokertaa, vaan seuraava käsittelyvaihe on ensiharvennus, tietää aiheesta gradua tekevä Aino Koukku. – Runsaasti pihlajaa kasvavat kohteet ovat myös huonoja, sillä pihlajan valtava juuristo paljastaa runsaasti kivennäismaata, johon puolestaan muodostuu siemensyntyistä vesakkoa, Aino Koukku kertoo. Työnäytöstä seurannutta yleisöä kiinnosti, minkä verran raskas kone tekee vahinkoa taimikossa. Kuusella neljän kasvukauden aikana kantoläpimitta lisääntyy 19 prosenttia ja pituuskasvu 6 prosenttia verrattuna perinteiseen raivaussahatyönä tehtyyn taimikonhoitoon. Kaunista vasta myöhemmmin Esa Jokisen ajama moto mönkii hitaasti alle metrin korkuisessa istutuskuusikossa, jossa koivut, pihlajat ja muut lehtipuut ovat kurottaneet pituuskasvussa ohi kuusentaimien
Hirvijahtiin lokakuussa Mannerheimin lastensuojeluliiton Kuhmoisten osas ton ja Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen järjestämä kerho jatkaa toimintaansa syyskaudella. – Sieniä on kolmenlaisia: niitä joita kannattaa kerätä, niitä, joita voi kerätä ja niitä joita ei missään tapauk sessa pidä kerätä, muistutti Henriikka. – On tosi kiva oppia uusia asioita, esimerkiksi tunnistamaan eläinten jälkiä ja sieniä. – Virvelillä ja mato-ongella olen saanut joitain pieniä kaloja. – Eiväthän määrät vielä ole lähelläkään kevään istutusmääriä, mutta yhä useampi metsänomistaja päätyy syysistutuksen kannalle. Sari Heliövaara Ennen kuin eräkerholaiset pääsivät maastoon sieniämpäreiden ja -veitsien kanssa, Henriikka Korvenranta antoi tärkeän ohjeen. – Mehän ei olla sokerista, eihän, kyseli Henriikka retkeläisiltä. Homma käy miehiltä joutuisasti, sillä kääntömätästetyllä uudistusalalla taimelle ei tarvitse etsiskellä paikkaa. Etuja, mutta myös riskejä Kevätistutukseen verrattuna syysistutuksella on monia etuja, joskin myös riskejä. Syksyllä kasvun alkuun päässeet taimet pärjäävät myös paremmin kilpailussa auringonvalosta heinän ja vesakon kanssa seuraavana kesänä. Intohimoiseksi sienestäjäksi paljastunut kerhonvetäjä oli poiminut etukäteen kerholaisten tunnistettaviksi viitisentoista eri sienilajia. – Hienojakoinen maa jäätyy helposti puikoille, jolloin taimet nousevat ylös ja kellahtavat. Mukaan ovat tervetulleita peruskouluikäiset lapset ja nuoret. – Nyt on ihan loistava sieEräkerholaisia ei ole tehty sokerista nisyksy, esimerkiksi kantarelleja olen kerännyt isän kanssa 50 ämpärillistä. Hienojakoisille savimaille Niemi ei suosittele istuttamaan syksyllä routariskin takia. Hän suunnittelee kerhon ohjelman. Suurin osa istutettavista taimista on kuusta, mutta mäntyäkin pannaan maahan jonkin verran, vaikka yleisempi uudistustapa männylle onkin kylvö. Monille iäkkäämmille isännille kevät on edelleen se ainoa oikea istutusaika. Kerholaiset pääsivät lisäksi maistelemaan ohjaajansa pyöräyttämää mustatorvisieni-suppilovahveropiirakkaa. syyskuuta 2016 Sari Heliövaara – Tämä on istuttajan joulu, myhäilee metsäpalveluyrittäjä Jari Niemi polkiessaan jalalla maata tiiviiksi männyntaimen ympärillä Ansiolahdessa sijaitsevassa hakkuuaukossa. – Kantarellit ovat tuttuja, olen poiminut niitä mummon kanssa. Laavun takana olevasta vanhasta suojellusta kuusikosta alkoi heti löytyä poimittavaa. – Lisäksi suunnitelmissa on ainakin riistan ruokintapaikkojen tekoa, linnunpönttöjen rakentelua ja koukkujen valmistusta. Lisäksi mustatorvisieniä on poimittu ämpäritolkulla, kertoi Henriikka. Kuhmoisten kivisillä mailla päästään harvoin 2000 taimeen hehtaarilla, pikemminkin määrät ovat 1800 taimen tuntumassa. – Syksy on istuttajan kan naltakin mukavaa aikaa, kun ei ole liian kuuma, eivätkä ötökät kiusaa. Syysistutuksia tehdään reilun kuukauden ajan elokuun lopulta lokakuun alkuun. Rehevään sorarinteeseen Päijänteen entisille rantamaille istutettaville männyntaimille Niemi povaa hyvää tulevaisuutta. Toissa lauantaina Pesäjärven laavulle Kärppäjärvelle kokoontui toistakymmentä kaikkiaan 17:stä kerholaisesta. Asiantuntija-apuaan ovat tarjonneet auliisti muun muassa paikalliset metsästysseurat. Esimerkiksi kyyhkysjahtiin eräkerholaiset pääsivät Torvelan Eräpoikien mukana. Lokakuussa eräkerholaiset lähtevät tutustumaan pienissä ryhmissä hirvijahtiin jonkun paikallisen hirviseurueen mukana. Vähän kauempana isosisko Nella Stenholm on noukkinut maasta punalakkisen sienen, joka yhdessä ohjaajan kanssa tunnistetaan punaviinihaperoksi. – Suunnistuskerralla kartat liettyivät varmaan kesän pahimmassa sateessa ja kyyhkysjahdissa olimme tottakai Rauli-myrskyn päivänä, nauraa kerhoa vetävä Henriikka Korvenranta. – Koivun istutusmäärä on romahtanut minimiin, ja syksyllä sitä ei istuteta ollenkaan. Hauskannimiset sienet saivat aikaan nauruntyrskähdyksiä kerholaisissa. Hassuja nimiä ja sienipiirakkaa Alkajaisiksi sieniin tehtiin tuttavuutta laavun luona. – Tykkään tosi paljon liikkua metsässä ja luonnossa, olen ollut mummun kanssa sienestämässä ja marjastamassa. Sari Heliövaara Tänä kesänä Kuhmoisissa toimintansa aloittaneessa lasten eräkerhossa on koeteltu osallistujien erähenkeä oikein tosissaan. Laavun takaa vanhasta kuusikosta retkeläiset löysivät heti muun muassa mustatorvisieniä. Seitsemäsluokkalaisen mielestä kerhossa on tähän mennessä ollut hauskinta kalastus. Vuodesta 2009 yrittäjänä toiminut Niemi istuttaa joka syksy puuntaimia hieman enemmän kuin edelSyysistutus antaa taimelle etumatkaa lisenä syksynä. Syksyllä maa on monesti kosteampaa kuin keväällä, jolloin taimet kärsivät helposti kuivuudesta. Sieniretkelläkin kerholaiset saivat niskaansa ravakan sadekuuron, kuinkas muuten, mutta se ei intoa latistanut. Nooa on ollut mukana eräkerhon kokoontumisissa kyyhkysjahtia lukuun ottamatta. Istutuskauden jatkuminen syksyyn on tasoittanut mukavasti metsäpalveluyrittäjän kautta. – Kesällä kokoonnuimme noin kerran kuukaudessa, mutta syksyllä ja talvella on tarkoitus vähän tiivistää tahtia, sanoo Henriikka. Keväällä taimet ovat heti valmiina kasvuun talven sulamisvesien kostuttamassa maassa. Kerholaiset eivät ole oikuttelevaa kesäsäätä säikähtäneet. – Kaikki sienet joita ette varmuudella tunnista, ovat myrkkysieniä ja ne jätetään poimimatta. Jari Niemi ja Mait Hakkaja nautiskelivat syysistuksesta Ansiolahdella toissa viikolla.. Tuttujen kantarellin ja suppilovahveron lisäksi opittiin tunnistamaan Sari Heliövaara monta muuta hyvää ruokasientä, kuten lampaankääpä, kehnäsieni ja mustavahakas. Syysistutus sopii parhaiten routimattomille karkeille maille, joita vesi ei vaivaa. Pottiputki uppoaa vaivattomasti karkeaan soramaahan. Kevät yhä suosituinta istutusaikaa Tänä syksynä Sunttilan tilan isäntä istuttaa Kuhmosissa ja lähialueella kaikkiaan 40 000 – 50 000 puuntainta noin 20–30 hehtaarin alalle. Se on lempisieneni, kertoi kolmasluokkalainen. Nooa Stenholm bongasi sammaleiden seasta keltavahveron. Limanuljaska, kurttusieni, haisuseitikki, piispanhiippa. – Kun aloitin nämä hommat, ei syksyllä istutettu ollenkaan, vaan kaikki taimet pantiin maahan kovalla kiireellä vapun ja juhannuksen välillä. Reilun hehtaarin kokoista uudistusalaa on Niemen kaverina istuttamassa virolainen Mait Hakkaja, joka on jo kuudetta kesää Suomessa istutusja raivaustöissä. Metsänhoitosuositusten mukaan kuusta ja mäntyä istutetaan hehtaarille 1 800 – 2 000 tainta. Sienistä olemme keränneet kantarelleja ja tatteja, kertoo 12-vuotias Nella. – Nämä pääsevät jo tänä syksynä kasvattamaan juuririhmastoa, sillä syksyllä yökosteus pitää maaperän kosteana poutakeleilläkin. Kerhossa opetellaan erilaisia metsästyksessä, kalastuksessa ja eränkäynnissä tarvittavia taitoja sekä luonnon tuntemusta. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 21. – Syksyllä istutettu taimi saa etumatkaa seuraavana keväänä istutettavaan kaveriinsa verrattuna, sillä se ehtii kasvattaa juuririhmastoaan jo syksyllä ja pääsee heti keväällä kasvattamaan pituutta, tietää Niemi. Auringon säteet lämmittävät eteläistä rinnettä, eikä hirvikärpäsistäkään ole riesaa
Juha Rauhamäki, Kuhmoinen puh. Nyt lehtipuiden taimia on kuitenkin jo ilahduttavasti, Kati Salovaara toteaa. 0400 527 463 Anna Karhila Pieni, tulenpunainen ja hyvin erikoistunut kovakuoriainen, punahärö, on johtanut Kuhmoisten Kärppäjärven Natura-alueella haapojen vapauttamiseen. Ne ovat suojelun kannalta todellisia arvopuita, koska niin moni laji tarvitsee niitä, Salovaara perustelee. Munintaan sopii vain kostea töhnä Kärppäjärven 11 uhanalaisesta lajista punahäHaapojen vapauttaminen auttaa uhanalaisia lajeja rö on pahimman häviämisuhan alla, sillä sitä tavataan Kärppärven lisäksi Suomessa vain Padasjoen ja Hämeenlinnan alueella sijaitsevassa Evon retkeilypuistossa. Sitä tavataan Suomessa enää Evolla ja Kuhmoisten Kärppäjärvellä. Tarjoamme metsänomistajille puukaupan lisäksi kattavat metsänja luonnonhoitopalvelut sekä parhaan tavan kartuttaa metsään perustuvaa varallisuutta. Metsä Group on edelläkävijä metsänhoidon menetelmien ja sähköisten palveluiden kehittämisessä. Kärppäjärvellä poltettiin vuonna 2013 liian rehevällä maalla kasvanut istutusmännikkö, jonka toivotaan muuttuvan lehtipuuvaltaiseksi luonnonmetsäksi. – Emme halunneet mennä motoilla kovin kauas, ettei metsänpohjaa rikota turhaan. Siitä osa, eli Portinvuoren ympäristö ja nykyisen suojelualueen eteläosassa sijaitseva vanhojen metsien suojelualue, ovat olleet suojelussa pitkään. Ei kuitenkaan kahleista, vaan havupuiden varjosta, jotta punahärön kaipaamia vanhoja haapoja löytyisi Kärppäjärveltä myös jatkossa. Valtaosa hoitotöistä on toteutettu pienillä laikuilla alueen metsäautoteiden varsilla. Kärppäjärven 800 hehtaarin kokoisella Naturaalueella asuu punahärön lisäksi 10 muuta uhanalaista eliölajia, joista useimpien elinympäristönä ovat vanhat haapapuut. Kärppäjärven Naturaalue on valtion maata eli ikiaikaista kruununmetsää. – Punahärönaaras munii ainoastaan kuolemassa olevien haapojen kaarnan ja rungon välissä käymistilassa olevaan kosteaan töhnään. syyskuuta 2016 PUUKAUPPAA JA METSÄPALVELUITA METSÄ GROUP. Punahärö on melko kookas, 11–15 mm pitkä ja hyvin litteä kovakuoriainen. Monien toimenpiteiden tulokset näkyvät vasta vuosikymmenien päästä, mutta niillä on kuitenkin nopeutettu alueen palautumista luonnontilaan monella vuodella, Kati Salovaara toteaa. 0500 354 854 Juhani Savijärvi, Padasjoki puh. Unohda kaikki oppimasi Vanhojen suojelualueiden lisäksi Kärppäjärven Natura-alueella on paljon metsätalousmaata, joka liitettiin suojelualueeseen 10 vuotta sitten. Vireillä olevassa jatkohankkeessa on tarkoitus ennallistaa vielä alueen suoluontoa muun muassa tukkimalla metsäojia. Viimeiset avohakkuut alueella on tehty vuonna 2010. – Punahärön lisäksi Kärppäjärvellä eläviä uhanalaisia eliölajeja ovat esimerkiksi lännenmunuaisjäkälä, marmorikuoriainen, suomenpuukärpänen ja haavansahajumi. Teemu Rintala Anna Karhila Kati Salovaara on tyytyväinen vajaa vuosi sitten tehtyyn haavan vapautukseen. – Suurin osa alueen metsäautoteistäkin on tarkoitus jättää ilman hoitoa. Lehtipuiden raivauksen sijaan metsästä on poistettu havupuuta. Suurin osa Kärppäjärven uhanalaisista lajeista onkin keskittynyt nimenomaan niille. Kärppäjärven alueella ei ole varsinaisia retkeilyrakenteita, mutta alueella voi retkeillä omatoimisesti jokamiehenoikeudella. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA. KUHMUT. – Kaikki metsurintyöstä opittu oli täällä unohdettava, sillä ennallistamisessa tehdään juuri päinvastaisia asioita kuin metsänhoidossa yleensä, Salovaara naurahtaa. Syynä harvinaisuuteen on punahärön voimakas erikoistuminen. Taustalla näkyvän kookkaan haavan ympärille on ilmestynyt jo uusia taimia, joista yksi on Salovaaran hyppysissä. – Haapojen ympärille on luotu valoaukkoja, jotta puut pääsisivät vesomaan ja kasvamaan riittävän vanhoiksi ja järeiksi, Metsähallituksen suojelubiologi Kati Salovaara kertoo. Life-hankkeessa on pyritty nopeuttamaan talousmetsän palautumista luonnontilaiseksi. Polttamisen lisäksi Kärppäjärvellä on tehty lehtipuita suosivaa pienaukotusta ja raivattu kuusialikasvosta. Uhanalaisten lajien elinolosuhteita ja samalla myös arvokkaiden luontotyyppien tilaa on Suomen Natura 2000 -alueilla pyritty parantamaan Metsähallituksen toteuttamassa Luonnonhoito-LIFE-hankkeessa. Sen jälkeen alue saa kehittyä itsekseen luonnontilaiseksi metsäksi. Viisi vuotta kestänyt hanke päättyy tämän vuoden lopussa. Töhnä kuivuu nopeasti, joten sopiva lisääntymisaika on hyvin lyhyt, Salovaara kertoo. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 21. Otathan yhteyttä, niin sovitaan tapaaminen. – Aluksi näytti, että polttoalueelle kasvaa vain heinikkoa. Monitoimikoneiden kuskeille ja metsureille hoitotoimet ovat tarjonneet tavallisesta metsänhoidosta poikkeavan haasteen. Tehokkain keino siihen on polttaminen. – Kärppäjärvellä on hankkeen aikana kiinnitetty erityishuomiota juuri haapoihin
0204 16 0207 Kuhmoinen UPM METSÄ KUHMARI KYSYY Anna Karhila Metsäalan yrittäjä Henri Pasinen, millainen on tyypillinen työpäiväsi. Kivipyykki on hyvä puhdistaa teräsharjalla. Tarjoat myös erilaisia paikannuspalveluita. Ota yhteyttä, tehdään hyvät puukaupat! Metsänomistaja Koskitukki Oy tunnetaan luotettavana puunostajana. – Huomasin käytännössä, miten vaikeaa tilan rajojen ja rajapyykkien löytäminen on. si laajentaa metsäpalveluita. Soilta löytyy toisinaan vanhoja puisia pyykkejä. TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ www.metsämaailma.fi MATTI LANTTO metsäasiakasvastaava puh. – Opiskelen parhaillaan Jämsänkoskella metsäalan erikoistutkintoa, joka antaa valmiudet toimia korjuunsuunnittelijana. Henri Pasinen on merkinnyt GPS-paikantaminen alla olevan vanhan betonipyykin aurauskepillä, jotta se löytyisi metsästä myös jatkossa. 020 553 40 Omistautunut puulle www.koskitukki.fi Alueesi puunostaja palveluksessasi Matti Rantala | puh. Onko metsäkonealalla tulossa jotain uutta. Kuutiomaiset peltipyykit ja neliömäiset suippenevat pyykit ovat nuorinta sukupolvea. Kun pyykit on paikannettu, kahden pyykin välinen raja voidaan merkitä kuitunauhalla esimerkiksi taimikon hoitoa tai hakkuuta varten. Pyykit ovat hautautuneet pusikoihin, eivätkä kännykkäsovellukset ole tarpeeksi tarkkoja niiden löytämiseen. Olen tiedostanut jo nuorena, että Kuhmoisissa töitä riittää parhaiten yrittäjälle tai metsäkoneen tai kaivinkoneen kuljettajalle. Miksi juuri metsä. syyskuuta 2016 Nyt on puukaupan aika! Puukaupan suunnittelu lähtee sinun ja metsäsi tarpeista. Mistä pyykin tunnistaa. Ota yhteyttä paikalliseen metsäasiakasvastaavaamme ja sovi maksuton tapaaminen. Paikannin löytää rajapyykin vaikka risukosta – Jotta rajalinja voidaan merkitä, numeroidut rajapyykit on konkreettisesti löydettävä maastosta. Lisäksi tiloilla on kiveen porattuja putkipyykkejä. GPSpaikannin näyttää reaaliaikaisen tiedon pyykeistä ja tilojen rajoista, parhaimmillaan jopa 10 sentin tarkkuudella. 040 484 0550 matti.rantala@koskitukki.fi Jämsä | Kuhmoinen | Padasjoki Velisjärventie 91 M E T S Ä -p a lv e lu t lä h e ll ä s i MÄNTYJA KOIVUTUKILLE ON NYT KYSYNTÄÄ Saat asiantuntijaltamme parhaat neuvot onnistuneeseen puukauppaan ja metsänhoitoon. – Kun pyykki löytyy, ympäristö kannattaa raivata ja paikka merkitä näkyvästi esimerkiksi aurauskepillä. Anna Karhila. Se on uusi kone, jolla harvennetaan energiapuuksi menevää pienpuustoa, jonka raivaaminen on miestyönä kallista. Koskitukki Oy, Koskisen puunhankinta Mäntsäläntie 64, 16600 Järvelä puh. Fixteri paalaa risut helposti kuljetettavaan muotoon. Onko suunnitelmissaSuomen 6 miljoonasta rajapyykistä kolmasosa on hukkunut esimerkiksi vaikeakulkuisiin risukoihin. Ostamme nyt erityisesti järeitä mäntyja koivutukkileimikoita. – Ajan erilaisia metsäkoneita, paikannan rajapyykkejä ja suunnittelen korjuutöitä omissa metsissä. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 21. Mitä paikantimella tehdään. Kulmikkaat, noin 30–40 sentin korkuiset betonipyykit ovat nuorempia, ja niihin numero on tehty valuvaiheessa. – Vanhimmat rajapyykit ovat usein litteitä tai erikoisen muotoisia luonnonkiviä, joihin numero on tehty kaivertamalla tai hakkaamalla. Tarkoitus on hankkia myös lisää metsätiloja, sillä ajatuksenani on elää joskus puuntuotannolla. Mistä syntyi idea niihin. Niitä on maailmassa toistaiseksi vasta 13–14. Tällä hetkellä valtaosa ajasta menee ajokoneessa, jolla tuodaan puita metsästä tien varteen. Samalla numerot kannattaa maalata uudelleen näkyviksi. – Kuten mummuni sanoi: kun nenä on näyttänyt kynnyksen yli, on menty aina mettään eikä kaupunkiin. Miten pyykkejä hoidetaan. Kaikissa pyykeissä pitäisi olla tilakohtainen, maksimissaan kolminumeroinen numero. – Viime vuonna ajoin Päijänteen molemmin puolin urakoissa niin sanottua fixteripaalainta. Pyykkien löytämisessä paikannin säästää parhaimmillaan monen päivän työn. Tiesin jo ala-asteella, että lähden opiskelemaan metsäkoneen kuljettajaksi. Omia metsäkoneita minulla ei ole, vaan myyn kuljettajapalvelua eri yhtiöille. Koskitukki on alueen monipuolisin tukkipuun ostaja ja luotettava puukauppakumppani
Syystori huipentui nukketeatterinäytelmään Pieni on paljon. Sen jälkeen on syntynyt useita erilaisia näytelmiä, ja ryhmä, Merja Luukkonen ja Mikko Piiroinen, on kiertänyt vuosien aikana yli 200 paikkakunnalla lasten ja vanhustenkin tilaisuuksissa. Keijukaismainen Linnéa Röhr on hyvä valinta hiukan äksyilevän ja itsenäisen Juurakon rooliin. Kuhmoisissa kuultavana oleva aineisto koskee verkostoon jo kuuluvien aluei den muuttuneita lajija luontotyyppitietoja. Ohjaus ja käsikirjoitus: Taavi Vartia Mistä minä olen tullut, miksi olemme juuri täällä ja mikä on kaiken tarkoitus. Kaikkien aikojen salaisuutta etsivät matkalaiset kulkevat luonnollisesti maailman ääriin ikisateen, lumen ja jään läpi aavikolle, josta odysseia jatkuu meritse ohi kelluvien kallioiden – seireenien tapaisia kuiskauksia unohtamatta. Lue lisää osoitteessa op.fi/metsanomistaja tai soita 0100 0500. Järjestyksessä viides ja ohjaaja Taavi Vartian toinen Rölli-elokuva ei varmaankaan pelota pienimpiäkään katsojia, ja se sopii erityisen hyvin Kuhmoisten Metsä-teemaviikkoon. Allu Tuppuraisen Rölli-hahmo syntyi vuonna 1985. Nyt oli Päijälän vuoro. Matkalla tapahtuva yllätys asettaa Röllin ja Juurakon vaikean valinnan eteen: tavoitellako haavetta uhmakkaan itsepäisesti vai ymmärtävän oikeudenmukaisesti. Silloin nousi ajatus nukketeatteriesityksestä, joka auttaisi lapsia surun ja ikävän käsittelemisessä. päivänä ja jatkuu kuukauden loppuun saakka. Pitkän aikavälin tuottotavoitteemme on 4%. Mutta siitä ei vielä sen enempää; keskeneräistä työtä ei kannata esitellä. Mauno Mato tietää kertoa ystävyksille paikasta nimeltä Kaikkien Aikojen Alku, ja varsinkin Juurakko innostuu mahdollisuudesta löytää vastaus suuriin kysymyksiin. Se on sinulle vaivaton ja kannattava keino edistää maamme vihreän kullan hyvinvointia. Se on sinulle vaivaton ja kannattava keino edistää maamme vihreän kullan hyvinvointia. Tarinaa on höystetty digitaalisesti huomattavasti aiempia Röllejä enemmän, ja hauskimmillaan tekniikka toimii Mauno Madon sooloiluissa erilaisten siivekkäiden kesyttäjänä. Kaunis syksyinen sää helli kävijöitä. Sananjalka-ryhmän toiminta sai alkunsa vuoden 2005 tsunamikatastrofin seurauksena. Kun toisen on tiputtanut nokastaan varis ja toisen haikara, on selvää, että lähtöpiste kiinnostaa. Osa-aika-päijäläläinen Riitta Hellqvist vietti syntymäpäiviään ja Nukketeatteri lumosi Päijälän syystempauksessa oli kutsunut esiintymään pienten ja isojen vieraiden iloksi Kansan raamattuseuran nukketeatteriryhmä Sananjalan, jonka kummi hän on. Hienosti maskeeratuilla Suomen eturivin näyttelijöillä (Krista Kosonen, Iina Kuustonen, Kai Lehtinen) sen sijaan on nimiensä lisäksi niukasti annettavaa vähän väkinäiselle tarinalle, joka on isoon teemaansa nähden ohut ja lyhyt. Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 21. Merkinnät siirretään rahastoon seuraavan kerran 30.12.2016. OP-Metsänomistaja sijoittaa Suomen metsiin. Rahaston rahastoesite ja avaintietoesite ovat saatavissa suomeksi ja ruotsiksi OP Ryhmän toimipaikoista, internetistä osoitteesta op.fi ja OP 0100 0500 -puhelinpalvelusta. Tällä kertaa aina opettavainen Rölli muistuttaa meitä siitä, että kaikkea ei ole pakko tietää ollakseen onnellinen. Pitkän aikavälin tuottotavoitteemme on 4 %. Elokuvan todella kauniit maisemat löytyivät Espanjasta, ja sen kuvallinen anti onkin herkullinen. Resuinen ja kulmikas Röllikylän perustaja on pehmentynyt vuosien varrella hirrrmuisesta enemmän ehkäpä nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi leppoisaksi röllikäksi. Pienimmätkin lapset tempautuivat mukaan näytelmään ja halukkaita loppulaulun säestäjiksi riitti. syyskuuta 2016 Ulla Lahtinen Ulla Lahtinen Päijälän neljästä isosta toripäivästä viime lauantaina oli syystorin vuoro. Merkinnät siirretään rahastoon seuraavan kerran 30.6.2016. Ensi lauantaina Pirtillä on vuorossa rallien päättäjäiset ja sunnuntaina rukoushuoneella perinteinen sadonkorjuumessu myyjäisineen. Ympäristöministeriön esityksen mukaan Kuhmoisissa sijaitsevien Natura-alueiden rajauksia ei muuteta, uusia alueita ei perusteta, eikä olemassa olevia lakkauteta. OP-Metsänomistaja sijoittaa Suomen metsiin. Syystorin päätteeksi aktiivisimmat kyläläiset jaksoivat vielä jäädä kyläkokoukseen keskustelemaan kyläsuunnitelman nykytilanteesta ja etenemistä. Näytelmässä pieni maahanmuuttajapoika Nico murehti serkkunsa elämää pakolaisleirillä ja sai ystävänsä mukaan antamaan jotain omastaan. Näiden varsinkin lasten usein pohtimien ikiaikaisten kysymysten äärellä Rölli (Allu Tuppurainen) ja hänen nuori ystävänsä Juurakko-tyttönen (Linnéa Röhr) askartelevat uusimmassa elokuvassa Rölli ja kaikkien aikojen Rölli ja Juurakko etsivät juuriaan maailman ääristä salaisuus. OP-rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy. Tarina kosketti kaikenikäisiä ja teki selväksi, että kukaan ei voi auttaa kaikkia, mutta jokainen voi auttaa jotakuta – ja voi tartuttaa antamisen ilon. Suojelun perusteena olevia luontotyyppejä ja lajeja on täydennetty kaikilla näillä alueilla. Koti on siellä, missä siltä tuntuu ja missä on hyvä olla. Tervetuloa Päijälään! Sananjalan Mikko Piiroinen ja Merja Luukkonen sekä vapaaehtoiset säestäjät Eevi Pohja, Lotta Ruokola, Henna Urpunen, Nella Ruokola ja Johannes Jokinen opettivat yleisölle laulun Riittää kaikille. Torilla oli myynnissä syksyn satoa: puolukoita, tyrnejä, muikkuja, hunajaa, puutarhan antimia sellaisenaan ja säilöttynä, leivonnaisia, keramiikkaastioita, kirpputoritavaraa sekä villasukkia ja neuleita talvea varten. Mariella Rauhala Rölli ja kaikkien aikojen salaisuus -SKuhmola Toritie 57 Su 25.9. OP Niin metsä tuottaa kuin sitä hoitaa. Tämäkin esitys oli ajankohtainen ja kertoi konkreettisella tavalla Raamatun kertomuksen pienen pojan eväistä. Päijäläläisillä isovanhemmilla oli vilkas viikonloppu; jollakulla oli jopa seitsemän lastenlasta yökylässä. KUUKAUDEN KINO Röllin (Allu Tuppurainen) ja Juurakon (Linnea Röhr) seikkailu vie sinisen meren taakse. Kunnan rajojen sisällä siNatura-tietoja täydennetty jaitsee joko kokonaan tai osittain kaikkiaan yhdeksän Natura-aluetta: Edessalo-Haukkasalo, Isojärvi-Arvajanreitti, Kylämän lammet, Rajala, Hertunvuori, Kaitajärvi, Kärppäjärven alue, Hopeaharjunkorpi sekä Huhkainvuori. Jokaiselle jotakin. Natura 2000-alueiden päivitettyihin tietoihin pääsee tutustumaan tarkemmin ympäristöministeriön verkkosivuilla osoitteessa ym.fi/Natura2000kuuleminen.. Sari Heliövaara Valtakunnallinen Natura 2000-verkoston kuuleminen käynnistyi syyskuun 1
Hintoihin sisältyy alv 24%. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2016 (kotimaa) (sis. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet p. Tietoa mm. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy __________________________ TOIMITUS Toimittaja Anna Karhila 040 358 1888 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 010 257 1201 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. mennessä riittävästi. 040 541 5723 HUOM! Uusi osoite Keskustie 14. ja Eurooppa OPASOL OY p. Irma Kallio p. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. kok. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 24 t. 23.9. ohjelmaa. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 21. reippaasti liikkeelle kahville Kädentaitajien myymälään. klo 13 laulut terveyskeskuksessa 29.9. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi _________________________ Rakennushuolto P. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. Reumapäivää vietetään keskiviikkona 12.10.2016 klo 12.30-16.00 Jyväskylässä. 20 v. Lähdemme Kuntalan pysäkiltä klo 12.30. Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860 tuija.kaki-lahtinen@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2734 (LT-2014) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. klo 10 – 11 Kuhmoisten torilla hyvää Pälkäneen PERUNAA säkeittäin sopivasti. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. (sis. 040 708 1456 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. klo 13 Kuhmolassa yhteislaulut ja 2 bingoa 28.9. p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Kirjanpitopalvelut MV p. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. 045 137 2276 mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen p. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. erikoiskuljetukset/kotim. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Hintoihin sisältyy alv 24%. 0400 121 997 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Ad-autokorjaamo Valtuutettu Citroen ja Peugeot huolto Pietiläntie 8, Jämsä 014 716 119 / 0400 551 162 HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 040 551 7540 ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Nevala Värikästä syksyä Reumayhdistyksen jäsenet! Maanantaina 26.9. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj. Padasjoki OSTETAAN METSÄPALSTA KUHMOISISTA. Petri Liehu p. 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi METSÄPALVELUT MSU-Metsäpalvelu ky Kiipeilykaadot, pihapuiden kaadot, raivaus, istutus ja hakkuu Mikko Sulanto p. Oriveden puolukkaa, kanttarellia, suppilovahveroa, kotimaisia LOBO -omenoita ym.ym. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. Peltonen p. Piili Kuhmoinen p. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike, S&A Rauta Oy Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia p. Ruokailu menomatkalla ja kahvi. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy p. 040 547 1511 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen kävelypäivänä tai Pirkko 040 721 7547 tai Elli 040 514 4461. Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! 3 riviä / 6 kk vain 115 € ja 10 € / lisärivi (alv 0%) HUUTOKAUPAT Kuolinja konkurssipesät, myös ostot. 0400 353 886 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. Kirjoita omalla nimelläsi, nimmerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. p. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 852 532 _ KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki p. syyskuuta 2016 SEURAT ELOKUVAT TORIMYYJÄT LIIKEHAKEMISTO ________________________________________________________________________________________________________________________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. Toimittaja Päivi Hotokka perhevapaalla Toimittaja Sari Heliövaara 040 552 6561 sari.heliovaara@ kuhmoistensanomat.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Paula Mertsalmi ajanvaraus p. Ark. klo 13 yhteislaulut Päijännekodilla. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus p. 040 177 5069 PUOLUKKAA, LAPIN LAKKAA TO TORILLA 9-9.30 Ma 26.9. reumaa sairastavan kivunhoito, liikuntaja hammashoito, ravitsemus ym. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. 045 636 3889 / Eija Paikallislehti tavoittaa, luithan tämänkin... tilaus 73 e Ilmoitushinnat 1.1.2016 alk. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. tapahtumat OPASOL OY p. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 67 e 12 kk / määräaik. 040 72 666 28 ________________________________ Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. Osallistumme, jos kiinnostuneita ilmoittautuu 26.9. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. alv 24%) Etusivulla 1,79 e /pmm Tekstissä 1,59 e /pmm Takasivulla 1,66 e /pmm Seurapalsta 2,28 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 0400 798143 p. Kunta tiedottaa Ritva Oksanen ja Pedro Hietanen Älä jätä sinua yksin -konsertti Kuhmolassa 22.10.2016 klo 15.00 Liput 28 € / hlö (Ennakkoliput myynnissä Sivistystoimistossa hinta 25€/hlö) Tervetuloa! Kuhmoisten Sivistystoimi Syyslounas Kissakulman Torpalla su 25.9.2016 klo 12-14. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 050 461 7575 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 040 129 2386 mikko.sulanto@msu-metsapalvelu.fi PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Irja Tervala 0400 131170 __________________________ Hermoratahieronnan mestari Kirsi Valkama p
Uhanalainen, vaarantunut laji Violettihaarakas on Suomen sieniseuran mukaan luokiteltu uhanalaiseksi, vaarantuneeksi lajiksi. Metsäautotiellä pilkisti erikoisen näköinen violetti sieni, jonka Sarkanen tunnisti violettihaarakkaaksi. Sen vieressä oli toinenkin, samaa lajia oleva pienempi sieni, joka on nyt kasvanut isommaksi. Joku totesikin illan aikana, kuinka arvokasta silloin ja nyt on se, kun ihmisistä aidosti välitetään. Heli Sarkanen Sarkanen ilmoitti löydöstä myös Luonnontieteellisen keskusmuseon löydöstietokantaan, johon voi ilmoittaa erilaisia luontohavaintoja. Heikki Enqvist Hyväntuulinen joukko keväällä 1983 Kuhmoisten peruskoulun päättäneitä oppilaita tapasi pitkän tauon jälkeen Kuhmoisten Sahanrannassa lauantaina 10. Meiltä yhteinen hauskanpito sujui edelleenkin mallikkaasti. Kiitokset Sarille ja Susannalle onnistuneista järjestelyistä. Osassa Lounais-Suomea se on elinvoimainen. Heille olemme kiitollisia siitä lyhyestä ajasta, jonka saimme heidän kanssaan kulkea. KLO 10-15 MYYNTIKOJUISSA vihanneksia, lähiruokatuotteita, käsitöitä, ym. Tunnistuksen vahvisti muun muassa Lasse Kosonen, tunnettu sieniasiantuntija. klo 10-15 sadonkorjuumarkkinat SONNIBURGEREITA + riihibaarissa sonniolutta myyntikojuissa mm. syyskuuta. paikallista kalaa, leipomotuotteita, kauden vihanneksia ja käsitöitä avoimet ovet tilalla tutustu tilan koneisiin ja sonnipoikiin! sonnikierrokset klo 11 ja 13 Tunnelmallinen luokkakokous 33 vuoden jälkeen Luokkakokous keräsi Kuhmoisten Sahanrantaan joukon Kuhmoisten peruskoulun vanhoja oppilaita. Täällä oli silloinkin ihmisen hyvä elää, kasvaa ja oppia. syyskuuta 2016 SADONKORJUUMARKKINAT KEINUHONGAN TILALLA LA 24.9. Elämänkokemusten jakaminen vanhojen luokkatovereiden kanssa näin pitkän tauon jälkeen oli piristävä kokemus, jonka muistaa hyvillä mielin pitkään. Sarkasen löytämä yksilö Sappeelta löytyi harvinainen sienilaji oli noin nyrkin kokoinen. Sieniseurasta onniteltiin löydöstä. Violettihaarakas, Clavaria Zollingeri, löytöpaikka Kuhmoinen, Sappeen kylä. Tietokanta löytyy Luonnontieteellisen keskusmuseon verkkosivuilta osoitteesta luomus.fi. – Moni kyseli sienestä ja sanoi, että ei näitä ihan joka päivä tule vastaan, Sarkanen kertoo. Meillä oli hyvin hauska ilta kuulumisien vaihdon ja yhteisien muistojen merkeissä. Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 21. Iloinen jälleennäkeminen teki meille kaikille hyvää. Silloisia opettajiamme tilaisuudessa edusti Antti Karakorpi. LAPSILLE polkutraktorirata ja paljon muuta ohjelmaa VOHVELI & JÄÄTELÖKOJU SONNIKIERROKSET pihatoille klo 11.00 ja 13.00 PELTOCROSS -AJOPÄIVÄ KEINUHONGAN PELLOLLA LA 24.9. Ikäväksemme jouduimme kuitenkin toteamaan, että kovin moni on poistunut joukostamme aivan liian aikaisin. Kuhmoisten peruskoulun 9A ja 9B vuosimallia 1983. RIIHIBAARISSA Sonniburgereita, Sonniolutta, musiikkia. Tärkeää on myös saada pitää hauskaa siten, ettei kukaan tunne itseään ulkopuoliseksi. – Kysyin vahvistuksen Suomen sieniseuran sivuilta. KLO 10-15 Vapaa pääsy kaikille lajin harrastajille! keinuhongan tila keinuhongantie 54, auttoinen padasjoen abc:ltä 10km h:linnan suuntaan www.keinuhonka.fi KEINUHONGAN TILALLA LA 19.9. Kuultiin monenlaisia mielenkiintoisia ja liikuttaviakin elämäntarinoita. Kiitollisuudella muistelimme myös niitä kalliita ja kauniita muistoja, joita meille oli jäänyt lapsuudestamme ja kouluajoiltamme Kuhmoisissa. Heikki Enqvist Kuhmoisten Sanomat Kuhmoislainen Heli Sarkanen teki harvinaisen löydön syyskuun alussa sieniretkellä Sappeen kylällä