tammikuuta. vsk Keskiviikkona 22. Suunnitelmissa perhekahvila Kuhmoisissa lapsesta asti asunut Terhi Sumioinen toimi ennen äitiyslomalle jäämistään Kuhmoisten kunnassa työnsuunnittelijana. Lapsi otti etumatkaa tulemalla maailmaan hieman ennen arvioitua päivää, sillä laskettu aika olisi ollut 10. – Ja jossakin vaiheessa menen perhekahvilaan tutustumaan. Terhi Sumioisen tuore poikavauva on rauhallinen ja tyytyväisen oloinen, vaikka vasta harjoittelee maailmassa olemista. – On mukavaa, että myös uusi lapsi on poika, jolloin veljien vaatteet ja lelut käyvät hänelle, Sumioinen miettii. – Kiitokset Kuhmoisten ensivasteyksikölle ja Jämsän ambulanssille. Hän ehti olla Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä vain 14 minuuttia ennen kuin lapsi näki päivänvalon. Sumioinen pohtii, että lapsiperheiden määrän lisääntyminen vaatisi kuntaan uusia työpaikkoja. Oli kiva, että ehdin perille ajoissa! Sittemmin turha kiire on karissut. Pakkaset pitävät sisätiloissa Terhi Sumioinen tunnustaa toivoneensa, että vauvan syntymä osuisi alkavan vuoden puolelle. Pariviikkoisena poika nukkuu onnellisena eikä hätkähdä salamavalon Uudelle kuntalaiselle toivotaan kavereita välähtelystä. Täällä käy esimerkiksi erityislastentarhanopettaja. Hän harjoittelee maailmassa oloa ja muut totuttelevat häneen. Kuhmoisten seurakuntaan muutti 69 jäsentä, ja seurakunnasta muutti pois 109 ihmistä. Huono puoli syntymän ajankohdassa on, että kovien pakkasten takia ulkoilemaan ei ole vielä päässyt. Hän sanoo pitäneensä työstä ja voisi kuvitella tekevänsä jotakin samankaltaista myös tulevaisuudessa. Vihkimisistä kolme oli kirkollisia ja viisi siviilivihkimisiä. Päivi Hotokka Vuonna 2013 Kuhmoisten seurakunnassa kastettiin viisi lasta. Hän aikoo kuitenkin jäädä perheensä kanssa Kuhmoisiin, sillä heillä on täällä vahva tukiverkosto. Vauvaksi tai pikkumieheksi kutsutulla pojalla on kaksi isoveljeä, 8-vuotias Juho ja 5-vuotias Eero. (muut yhteystiedot sivulla 7) Päivi Hotokka Kuhmoisten vuoden ensimmäiseksi vauvaksi kiirehti Terhi Sumioisen poika, joka syntyi 4. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 4 2014 64. Silloin joulu olisi jo ohi eikä lapsi jäisi ikäluokkansa nuorimmaksi. Hän kiittää myös sitä, että lastenohjaaja Katri Mikkola työskentelee kerhoissa monenikäisten lasten kanssa ja pääsee seuraamaan heidän koko lapsuuttaan. Kastettujen lisäksi kirkkoon liittyi neljä kuhmoislaista ja yhdeksän erosi kirkosta. Terhi Sumioinen toivoo, että hänen pojalleen syntyisi tänä vuonna paljon kavereita. Kuhmoisten seurakunnan jäsenet solmivat kahdeksan avioliittoa. tammikuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI KOPIOPALVELU värija mv-kopiot ja -tulosteet A3-kokoon asti Kuhmoisten Sanomat Toritie 52, Kuhmoinen ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. – Täällä on toimiva päiväkoti ja koulu, ja yhteistyö niiden välillä toimii. Vuoden aikana kuoli 41 seurakunnan jäsentä. – Tuli vähän kiire, kun poika päätti syntyä, Terhi Sumioinen sanoo. – Vähän harjoittelua tämä on molemmin puolin. tammikuuta. – Palveluja on saatavana, jos on erityistarpeita. Lapsen isä puolestaan asuu työnsä vuoksi toisella paikkakunnalla. Viime vuonna Kuhmoisissa syntyi vain viisi vauvaa, vähemmän kuin koskaan aikaisemmin. Viime vuonna kahdeksan avioliitKolme kirkollista, viisi siviilivihkimistä toa päättyi eroon. Äiti ja lapsi ovat kuitenkin toipuneet synnytyksestä hyvin, ja arki tulokkaan kanssa alkaa hahmottua. Lähitulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat uuden perheenjäsenen ristiäiset. Kuhmoista Sumioinen pitää lapsiperheille hyvänä ja turvallisena paikkakuntana. – Olemme kaikki iloisia siitä, että poika on terve ja kaikki on hyvin. Syntyessään poika painoi 4110 grammaa ja oli 50 senttimetrin pituinen. Poika nukkuu päivittäin muutamat pitkät unet ja välissä lyhyempiä torkkuja. Viime vuoden lopussa Kuhmoisten seurakunnan jäsenmäärä oli 2164 henkilöä, joista 74 asui ulkomailla.. – Hän on rauhallinen ja tyytyväisen oloinen, äiti kuvailee
Samaan tapaan arvellaan muinaisten eränkävijöiden viitoittaneen kuhma-alkuisilla nimillä reittinsä keskisen Päijänteen rannoille. Kun oli pärjättävä ilman apuja ja sosiaaliturvaa ahkeruuden ja maan antimien varassa, päivittäinen säätarkkailu oli välttämätöntä. Alun alkaen Suomi on tarkoittanut Turkua ympäristöineen. Siitä nimi Kuhmoinen on laajennut tarkoittamaan koko nykyistä Kuhmoisten pitäjää. Jos käyttömenot ovat noin 250 000 euroa ja poistot 150 000–217 000 euroa, poistojen osuus säätelee veden hintaa. Auhtaa lunta oli niin paljon, ettei haarat olisi riittäneet. Ei tarvitse mennä kuin 150 vuotta taakse päin, elettiin hengenhädässä. Vesihuollon operatiivinen tulos ilman korkoja ja poistoja on plussalla, mikäli on uskominen talousarvioon. Ne kun muistuvat mieleen, havaitsee, että suuria vaihteluita on monesti ennenkin ollut ja odottamattomia lämpötiloja ja luonnonilmiöitä odottamattomina vuodenaikoina. Pumppaamojen yhteisen verkkoon syötetty vesimäärä on noin 129 000 Vesilaitos tekee tappiota kuutiota vuodessa. Synkkyyteen vaipuminen olisi ollut mahdollista ainakin ilmojen puolesta. Nyt suunnitellaan uutta vedenottamoa. Ollaan aivan keskellä Poikkijärven kylää. Niinpä meidän nykyisten poikkijärveläisten asuinsijoja olisi paikallaan kutsua nimellä Varsinais-Kuhmoinen. Minulle riittää, että on kuivia polttopuita, ja menenkin lisäämään niitä pesään. Ajatelkaas, kuinka suuri säästö lämmityksissä saatiin marras-joulukuussa. Sitten kun asutus levisi ja Ruotsin hallinto vakiintui, sana Suomi tuli tarkoittamaan koko Suomea. Alkuperäistä Suomea, Turkua ympäröivää seutua, ryhdyttiin selvyyden vuoksi kutsumaan Varsinais-Suomeksi. Samalla tavalla voidaan olettaa, että alkuperäinen eränkävijöiden Kuhmoinen on sijainnut nykyisen Poikkijärven alueella. Bussin kuljettaja Bussimatka katkesi moottoripaloon pysäytti auton ja sammutti palon jauhesammuttimella. Jääkausi olisi paljon pelottavampi. Säätila on suosituin ja helpoin puheenaihe, eikä päiväkirjan pito ja tilastojen laadinta ole ylivoimaista. Sen kanssa luulisin kuitenkin pärjättävän. Hän kertoi, että maarekisterin mukaan Poikkijärven kylää ei ole ensinkään. Me kutsumme Tampereentieksi seututie 325:tä, joka erkanee 24-tiestä Tampereen suuntaan Matto-Pirkon luona. Silloin oli kesäkuun 6. Sitten se suli pois, enkä käyttänyt suksia marraskuussa enkä joulukuussakaan. Aamu löi illalle kättä, eikä keskipäivälläkään seljennyt. Oli kyse työajasta tai vapaa-ajasta, sää vaikuttaa paljon. Ja ne, joilla on taipumusta yksinpuhumiseen, kehuvat tai manaavat ilmoja olivat sitten pirtissä tai pihalla. Tämän mukaan kulku Längelmäveden Kuhmalahdelta kävi edelleen Pohjan KuhmaVarsinais-Kuhmoinen järvelle, siitä Kuhmataivalta myöten Pajulanjärvelle, josta alkanut harjulinja johtikin sitten jo melkein Päijänteelle. Timo Karppinen entinen teknisen lautakunnan jäsen Päivi Hotokka Jyväskylästä Helsinkiin matkalla olleen pikavuoron moottoritilassa syttyi tulipalo viime torstaina. Matkustajat joutuivat kuitenkin odottamaan pakkasessa tien varressa, kunnes rikkoutuneen auton tilalle saatiin uusi. Vesa Koivu Nelisenkymmentä kuulijaa oli saapunut Kuhmoisten kirkkoon viime sunnuntaina 19. Seppo Unnaslahti selvitteli viime syksynä hauskasti Kuhmoisten kyliä, kulmakuntia, koulupiirejä Kuhmoisten Sanomien numerossa 39/2013. Minä olin mielissäni, kun moottorisaha upposi sulaan puuhun kuin meijerivoihin. Se on mielialakysymys, mutta myös rahaasia. Esimerkiksi Alaisenlammin ja Kuhmakosken eteläpuoleinen kukkula on Kuhmamäki. Missä kaksi tai kolme kohtaa, puhutaan säätilasta ainakin nyt tammikuun paukkupakkasilla. Taksojen nostaminen laahasi monta vuotta jäljessä, kunnes vuonna 2013 tehtiin noin 20 prosentin nosto, mikä tiedettiin riittämättömäksi. Minulta se harrastusala on jäänyt viljelyä vaille, kun säästä kuulee ja näkee ihan riittävästi. Muistikuvat poikkeuksellisista säistä liittyvät joihinkin tapahtumiin perheessä, töissä tai matkoilla. Onnettomuudessa ei tapahtunut henkilövahinkoja, sillä matkustajat pääsivät poistumaan bussista, eikä palo levinnyt. Olisikohan parempi keskittyä minimi-investointiin eli nykyisten pumppaamojen teknisen laadun varmistamiseen. Tappiollista toimintaa on tarkasteltava prosessista lähtien. Lapsena kuulin toistuvasti kerrottavan esi-isästäni, joka ajoi hevosella kirkkoon helluntaina Päijänteen jäätä myöten Toutlahdesta Sarniemenkärjen ympäri. Kaisa Palva, Laura Viljakainen ja Riikka Strandman esittivät saksalaisen Georg Philipp Telemannin kantaatteja.. tammikuuta 2014 2 KOLUMNI Seppo Unnaslahti LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 22.1.2014 Vesa Koivu Vuosikymmeniä sitten erään valtakunnallisen ammattilehden päätoimittaja ohjeisti vasta-alkavaa pakinoitsijaa: kirjoita mistä tahansa, mutta älä säätilasta tai omista sairauksistasi. tammikuuta, kun Riikka Strandman, mezzosopraano, Kaisa Palva, huilu sekä Laura Viljakainen, urut esittivät valikoiman saksalaisen Georg Philipp Telemannin kantaatteja. Laulu ja huilu soivat kauTelemannin kantaatteja kirkossa niisti yhteen ja pujottelivat toistensa lomaan, kun urut tyytyivät taustarooliinsa. Katovuosihan siitä tuli, kun elokuussa oli jo hallaöitä. Eräässä kahvipöydässä äskettäin puhuttiin kovasta ukkosilmasta tammikuun alussa 1952. Mielihyvää himmensi vähän se, että kuusikossa ei nähnyt juuri mitään. Palo havaittiin 24-tiellä noin viisi kilometriä ennen Kuhmoisten keskustaa. Nyt päätetty 17 prosentin nosto ei vieläkään riitä saattamaan tulosta plussalle. Kuhmalahtihan on siinä kohta Tampereentien risteyksen jälkeen oikealla, kun 24-tietä tullaan etelästä kohti kirkonkylää. Meneekö käyttöja jätevettä läpi laskuttamattomana vai meneekö erotus vuotoina maastoon. Suurten asioiden miettiminen on jätettävä tiedemiehille. Pikkupoikavuosilta muistan hyvin, kuinka hiihdin Harmoisten kouluun lokakuun 26. Osa saksankielisistä teksteistä oli julkaistu Anne Rahkosen suomennoksena: Onko mahdollista, te kovasydämiset, että te nautitte tämän maan antimia Luojanne ehtymättömästä kädestä, ja suljette kätenne ja sydämenne veljeltänne. Kuhmalahden pohjoispuoleista niemeä kutsutaan nykyään Vuorikoksi tai Vorikaksi, mutta sen vanha nimi on Kuhmaniemi, näin se on merkitty vielä 1750luvulla esimerkiksi Ruotsin Sota-arkistossa säilytettävään J. Moni tavallinen matti meikäläinen sitä varmaan harrastaa ja sitten ennustaa tulevia. Ilmaston lämpenemistä ennustetaan. Sitäkään ohjetta tuskin noudatetaan, onhan kaikki muuttunut perin pohjin noista ohjeenantoajoista. Käyttövesimääränä tästä laskutetaan noin 110 000 kuutiota ja jätevesimääränä noin 80 000 kuutiota. päivänä 1959. Kalenterin mukaan elettiin alkutalvea, mutta taivaalta putosi vettä, ja heinäpellot viheriöivät. Monesti kuitenkin halla vieraili ja vei jyväsadon, toistuvat ukkoskuurot kastelivat ja mädännyttivät heinäluo’ot. Vedet virtasivat uomissaan kuin kevättulvien aikana konsanaan. Nälkävuosi on maaseudun kertomaperinteessä säilynyt monta sukupolvea. Ohhoh! Kun ylimuistoisina aikoina suomea puhuvat eränkävijät Hauhon ja Pälkäneen suunnalta pyrkivät Päijänteelle, yksi suosittu reitti kulki Längelmäveden Kuhmalahden kautta. Pelastuslaitoksen tehtäväksi jäi tukkia polttoainevuoto. Artikkelissa ei analysoitu sitä, mistä tappio johtuu eikä sitä, miten tappiota torjutaan muutoin kuin taksoja nostamalla. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Kuinka tämä vaikutti energiayhtiöitten taseisiin, en osaa Aina ajankohtainen sää arvioida. En ole selvillä, mitä muinaiset kulkijat täältä hakivat, mutta kyllä he ovat paljon näillä paikoin pyörineet. Kuhmoisten Sanomat uutisoi 9.1.2014 Kuhmoisten kunnan vesilaitoksen tekemistä tappioista. Lumilingot saivat ruostua vesisateessa, eikä lumityöyrittäjille tullut niitä töitä, joihin oli varauduttu. Siitä päästiin Kuhmakosken vartta Päijänteen Kuhmalahteen. Omakohtaisesti muistan ajaneeni 400 seipäällistä apilaheiniä mäkeen vuonna 1981. Mutta mikä oli kulkijoiden määränpää. On meille ihmisille ominaista nimetä tie määränpään mukaan. On hyvin ymmärrettävää, että kansanperinteessä suuri osa sananlaskuista, arvoituksista, ennustuksista ja tarinoista liittyvät ilmoihin, jotka joko hellivät tai kurittivat maan eläjiä. Holmbergin karttaan. Pelastuslaitoksen mukaan palo johtui polttoaineletkun vuodosta, koska moottoritilaan päässyt polttoaine syttyi tuleen. Kuhmoisten historian kirjoittaneen Seppo Suvannon mukaan tultiin Tevajärvien kautta vähäiselle Kuhmalammille, siitä Kuhmajokea myöten lammelle, jota nykyään kutsutaan nimellä Alainenlammi. Monella tapaa olemme nytkin kelien armoilla, mutta entisaikaan sään vaikutus näkyi kansan suurelle enemmistölle ruokapöydässä ja tuntui terveydentilassa. päivä
– Kuhmoisissa alkaa olla pulaa myös siivouspalveluyrityksistä, sanoo kotihoidon esimies Irma Nyrhilä. Vuonna 2014 käytössä olevat palvelusetelit Kuhmoisten siivouspalveluseteli Tarkoitettu yli 75-vuotiaille pienituloisille ja vähävaraisille. Siivouksen lisäksi setelin avulla voi hankkia esimerkiksi kylvetystä tai muuta kotona asumista tukevaa palvelua. Lapsiperheiden kotipalvelu Tilapäiseen tarpeeseen esimerkiksi kriisitilanteessa tai lapsen tai vanhemman sairastuttua. Jämsän sosiaalija terveysjohtajan Tuula Liehun mukaan seuraavaksi pohditaan setelin käyttöönottoa vanhusten palveluasumisessa. – Kunnan ei kannata mitoittaa omaa palveluntuotantoaan ainakaan yhtään yli tarpeen, Liehu toteaa. Olemme kuitenkin nyt saaneet täytettyä hammaslääkärien virkoja, Liehu kertoo. – Tarpeen on oltava selkeä, Irma Nyrhilä painottaa. Tällöin asunnon voisi hankkia yksityisestä palvelukodista, mahdollisesti myös kotikunnan ulkopuolelta, ja kustannukset jaettaisiin kunnan ja asiakkaan kesken. jaaja. Vanhusten tarpeita tarkastelee kotihoito, lapsiperheitä auttavat sosiaalityöntekijät, perheneuvola ja perheohKOMMENTTI Päivi Hotokka Tiedon hankkiminen palveluseteleistä on ollut ison työn takana. Viranhaltijoiden vastaus on, että heidän ei tarvitse, koska palvelusetelin idea selitetään heille silloin, kun sen käyttämiseen tulee mahdollisuus. tammikuuta 2014 Päivi Hotokka Palvelusetelin avulla tarjottavien kunnallisten sote-palvelujen määrä voi lisääntyä tulevaisuudessa Kuhmoisten ja Jämsän yhteistoimintaalueella. Sen voi saada käyttöönsä vain tarveharkinnan ja myönteisen päätöksen jälkeen. Setelin arvo on 12 euroa tuntia kohti, ja sen voi saada neljäksi tunniksi kuukaudessa. Palvelusetelit on tarkoitettu vain niille, jotka muutenkin tarvitsevat sosiaalitai terveydenhuollon palveluja. palveluasiantuntija Auli Heinonen. Kun kuntalaisen kunto huononee ja hän tarvitsee apua, ammattilaiset ohjaavat hänet sopivaan palveluun. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 22. Murusia asiasta löytyi Jämsän nettisivuilta ja kaupungin työntekijöiltä, mutta kokonaiskuvan hahmottaminen oli vaikeaa, koska eri ihmiset vastaavat järjestelmän eri osista. Lapsiperheiden kotiapua tarjoaville yrityksille on nyt oma hakemuslomakkeensa, jolla voi ilmoittautua kaupungin rekisteriin. On eri asia käyttää seteliä hammaslääkärin hoitoon, siivousapuun tai palveluasuntoon. Seteli tutummaksi yrittäjille Jämsän ja Kuhmoisten alueella hankaluuksia on syntynyt palvelun tuottajiksi sopivien yritysten löytämisestä. Palveluseteli kun ei ole kuponki, jonka voisi vain hakea ja käyttää haluamaansa palveluun. Tuula Liehun mielestä olisi eduksi, jos jokin talousalan yritys voisi ottaa palveluseteliin liittyvän laskutuksen hoitaakseen, jolloin paperityötä säästyisi sekä pienyrittäjiltä että Jämsän kaupungilta. Tarkoituksena onkin tehdä palveluseteliä yrittäjille tunnetuksi tämän vuoden aikana ja järjestää heille tiedotustilaisuus. Samaa on periaate: palvelu hankitaan yksityiseltä yritykseltä, mutta kunta maksaa siitä osan. Sekaannuksia on kuulemma aiheuttanut myös puhe setelistä. Jos ongelmia setvimään tottunut toimittajakin kokee asian monimutkaiseksi, miSama nimi, monta käyttötapaa ten kuntalainen omien kiireidensä keskellä voisi saada siitä tolkkua. Sen jälkeen, kun Kuhmoisten Sanomat kirjoitti joulukuussa järjestelmän mutkikkuudesta, kaupungin nettisivut on päivitetty vastaamaan paremmin nykyisiä käytäntöjä. Vain niille, joilla selvä tarve Erilaiset palvelusetelit tuntuvat monimutkaiselta järjestelmältä, mutta Tuula Liehun ja Auli Heinosen mukaan asiakkaan ei tarvitse tietää niistä ennakolta juuri mitään. – Joulukuussa mietimme, olisiko hammashoidon palveluissa tarvetta käyttää palveluseteliä. Setelin arvo on 15 euroa ja sitä voi käyttää kerran viikossa. Asiointipalveluseteli, ei käytössä Kuhmoisissa Jämsässä vanhusten kotipalvelun asiakkaat voivat saada asiointipalvelusetelin, jonka avulla hankitaan yrittäjältä kaupassakäyntiä ja muuta asiointia. Myös palvelusetelijärjestelmän kuvauksesta on kaksi versiota, lapsiperheiden ja vanhusten palveluihin omansa. Kunnan näkökulmasta palveluseteli on hyvä ratkaisu, jos palvelussa on ruuhkaa tai jos tarve on niin pieni, että kunnan ei kannata itse järjestää palvelua. Yrittäjien täytyy kuitenkin olla kunnan hyväksymällä listalla. Koska yrittäjät eivät voi laskuttaa kilometrikorvauksia, heidän ei kannata kulkea asiakkaan luokse Palvelusetelien määrä voi lisääntyä pitkän matkan päästä. palveluasiantuntija Auli Heinonen, sosiaalija terveysjohtaja Tuula Liehu ja kotihoidon esimies Irma Nyrhilä ovat kaikki kuhmoislaisia. Lisää valinnan mahdollisuuksia Palveluseteli antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita, miltä yritykseltä hän palvelunsa ostaa. Toisaalta Kuhmoisissa ei ole montaa kriteereihin sopivaa, Valviran pitämään yksityisen sosiaalija terveydenhuollon yritysten rekisteriin kuuluvaa yritystä. Palveluseteli on vaihtoehto kunnan itse tuottamalle palvelulle. Jämsän kaupungin perheohjaaja päättää, kuinka moneksi tunniksi seteli voidaan myöntää. – Seteli monipuolistaa tarjontaa ja on yksi keino muiden palvelujen joukossa, sanoo Jämsän vs. Nykyisin palveluseteliä tarjotaan vanhusten ja lapsiperheiden kotipalveluissa. Toisaalta Tuula Liehu myöntää, että palvelusetelin voidaan katsoa synnyttävän eriarvoisuutta, koska kaikki eivät pysty maksamaan setelin omavastuuosuutta. Yrittäjille Jämsän kaupunki on pyrkinyt selkeyttämään tiedottamista palvelusetelistä. Setelin arvo on 22 euroa tuntia kohti. Jämsän kaupungin sosiaalija terveystoimessa työskentelevät vs. Kuhmoisissa seteli ei ole ollut tarpeen, koska kotipalvelun henkilöstö on hoitanut asiakkaiden asioinnin. Auli Heinosen mukaan Kuhmoisiinkin kaivataan tällaista palvelua tarjoavaa yritystä, jotta paikkakunnalta saisi lapsiperheiden kotiapua. Yksi syy palvelusetelijärjestelmän hankaluuteen on se, ettei se ole erityisen yhtenäinen. Lapsiperheiden kotiavulle olisi kysyntää enemmän kuin ainoa listalla oleva yritys voi tarjota. Nyrhilän toimipaikka on Päijännekodilla, Heinonen ja Liehu käyvät töissä Jämsässä.. Palvelusetelillä tarkoitetaan järjestelmää, jossa kunta maksaa osan yksityiseltä yrittäjältä hankittavasta palvelusta ja loput maksaa asiakas. – Kaikille tehdään palvelusuunnitelma ja tilanne kartoitetaan, Liehu sanoo
Historiapiiri Kissakulman Torpalla, järj. Kirkkokuoro aloittaa kevätkauden toimintansa to 23.1. Helluntaiseurakunta To 6.2. Toritie 44 Kotiseurakuntasi kutsuu Sinua, olet sydämellisesti tervetullut mukaan tilaisuuksiin ja toimintaan! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 3. Uskoa ja toivoa ei oteta, ne saadaan lahjaksi. Crossirata ja Hinskalan pelto soveltuisivat ajokäyttöön. Satukangas on menestyksekäs moottoriurheilija ja toiminut myös valmennustehtävissä. klo 13. su loppiaisesta su 26.1. Riitta Grönroosin tilkkutaidenäyttelyn avajaiset ja Lainan-päivän kahvit pääkirjaston galleriassa Su 9.2. Miesten kotailta Harmoisten Kultalassa, vierailijana Eero Ikonen Su 26.1. Tulee tilanteita, on vaikeaa, niin Jumala kuulee köyhän avunhuudot ja rientää turvattoman auttajaksi. – Keskusteltiin kerhossa, pitäisikö meidänkin osallistua hakuun. Opettelemme valitsemaan, mikä meitä miellyttää ja ravitsee. tammikuuta 2014 4 TAPAHTUMAT KUTSUT VIIKON NIMET Maila Kaiterlahti HARTAUSKIRJOITUS KOULURUOKA ILOSANOMAN-ILLAT Torstaisin klo 19 23.1. Kun katselin televisiosta köyhien joulun viettoa, oli suuri lahja vapaaehtoisilta järjestää tämä juhla, jota meidän presidentti ja rouva Ruokarukous Jenni Haukio olivat kunnioittamassa. Uimahalliretki Jämsänkoskelle La 8.2. Pihlajakosken ja Ruolahden päivätuokio Mirjam Kauppisella ti 28.1. – Nyt kun on tullut ikää, harrastus on muuttunut niin, että katsellaan maisemia ja käydään makkaraa paistamassa, Arvaja kertoo. Viime lauantaina 18. Uimahalliretki Jämsänkoskelle La 22.2. Pekka Simojoen konsertti seurakuntakodissa, järj. Se on Jumalan hyvyyttä meitä kohtaan. Alunperin vauhdin hurma toi Markku Arvajan kelkkaharrastuksen pariin. SPR:n Kuhmoisten osaston ystävävierailu Pihlajakosken kirjastoon Su 2.2. Suomen ja Pohjoismaiden johtava kelkkatehdas, rovaniemeläinen BRP Finland Oy on tänä talvena tarjonnut kelkkakerhoille neljä opetuskelkkaa. Siunaa Jeesus ruokamme. klo 10. klo 18.30. Elokuva Kuhmolassa: Ei kiitos La 15.2. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Valikoimaa on runsaasti, emme oikein tiedä, mitä ottaisimme. Kissakulman ns To 23.1. liikuntatoimi Ke 5.2. Samalla voisi muistaa Herran pyhään ehtoolliseen hiljentymistä. Perhekahvila ke 29.1. Siunausta ja valoa alkavalle vuodelle! Vesa Koivu Kuhmoisten Moottorikelkkailijat ry on saanut urheilullisen moottorikelkan, Lynx Rave 600 ACE:n, nuorille kelkkailijoille suunnattavaa opetuskäyttöä varten. Frisbeegolfin karvalakkikisa koulukeskuksen radalla Matti Satukangas ja Markku Arvaja noutivat opetuskelkan Jyväskylästä viime lauantaina, Jarmo Kauppinen hymyilee vieressä.. Pitkävedentie 350, ke 29.1. Matka jääkiekko-otteluun Tampereelle Tappara–HIFK, järj. Svetlana Ruoho tekee muotokuvamaalausta öljyväreillä kirjaston galleriassa Pe 24.1. Tämä rukous on aivan kouluajoilta mielessä, ennen ruokailua. Kuhmoisten Moottorikelkkailijat ry:n tarkoituksena on tarjota koulutusta ja valvottua ajoopetusta 9-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Vierailijoina MBA ins. Usko ei ole ruokalaji, jonka syön silloin, kun tahdon. – Tämä on laite, jolla ajoopettaja voi etänä sammuttaa kelkan moottorin, jos tilanne vaatii. klo 18. Matti Satukangas kaivaa taskustaan mustan vekottimen. – Tänä talvena aloitellaan. Jussi Heikkilä 30.1. Kerhon tarkoituksena on tehdä yhteistyötä koulun ja poliisin kanssa. tammikuuta Harmoisten Kultalassa. Etelä-Suomen ainoa kelkka tuli Kuhmoisiin. taivaassa ke 22.1. Hallitus päätti, Etelä-Suomen opetuskelkka Kuhmoisiin että haetaan, ja hyvin kävi. Arto Pöllänen Tervetuloa Helluntaisrk. Päijälän päivätuokio Esa ja Elvi Hartikaisella, os. Svetlana Ruohon taidenäyttely pääkirjaston galleriassa Ke 22.1. Anomusten perusteella yksi kelkoista meni Vaasaan, yksi Oulun seudulle ja yksi Kittilään. Elokuva Kuhmolassa: Ainoat oikeat K7 Helmikuu La 1.2. Merkkihuolto ja varaosat löytyvät samasta osoitteesta. – Eihän tämä aivan ilmainen ole, mutta valmistajan sponssaus kymppitonnin laitteesta on todella tuntuva, Kauppinen sanoo. klo 18 srk-kodin Marttasalissa. Miesten kotailta Harmoisten Kultalassa Pasi Kaunistoisen hallilla, os. Isä meidän -rukouksessa sanotaan: tapahtukoon sinun tahtosi. klo 10. SPR:n Kuhmoisten osaston perinteinen ystäväkonsertti Päijännekodilla Su 9.2. Tietopuolinen opastus tapahtuu sisätiloissa ja varsinainen ajo-opetus suljetulla alueella valvonnan alaisena. tänään teemaruoka: Ranska to pinaattiohukaiset pe jauheliha-perunaviipalevuoka ma possupata ti jauhelihakeitto ke silakkapihvit tänään Visa to Enni, Eine, Eini pe Senja la Paavo, Pauli, Paul, Paavali su Joonatan ma Viljo ti Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies ke Valtteri Kuhmoisten Sanomat Miesten Kotailta järjestetään perjantaina 24. Myyjä Jarmo Kauppinen onnitteli kuhmoislaisia, esitteli kelkan ja teki laitteesta paperit. srk-kodissa ja 5.2. – Jos kelkkailu sitten alkaa kiinnostaa kilpailun kannalta, kerhostamme löytyy tukea ja opastusta myös kilpailutoiminnan aloittamiseen. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Mirja Liisa Sarvala Tuuloksen seurakunnasta 63 v. Näin joulun jälkeen ajattelee, kaikilla ei todella ollut kunnon ruokaa. Katsotaan nyt, miten tämä muotoutuu, Markku Arvaja sanoo. Usein kiireen keskellä unohdamme arkisen ateriankin, joka antaa meille myös kiitoksen aiheen. Eero Ikonen ja kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti. Lähtö srk-kodilta klo 18. Päijännekodissa klo 10–12. Seppälänkankaalla toimiva Jyväs-Marine Oy edustaa Lynxja Ski Doo-kelkkoja Keski-Suomessa ja myy niiden lisäksi moottoripyöriä ja veneitä. Kilpailevia harrastuksia on paljon, ja moottorikelkkailijoiden ja kelkkavalmistajien pyrkimyksenä on turvata harrastuksen tulevaisuus. Uimahalliretki Jämsänkoskelle Pe 24.1. Elokuva Kuhmolassa: Mafiaperhe K16 Ti 4.2. Elokuva Kuhmolassa: Onneli ja Anneli S To 20.2. Yhdystie 9, pe 24.1. Yhteiskuljetusta varten ilmoittautumiset Tarjalle 040 523 8503 viimeistään 24.1. klo 19. Jouluhan tulee sydämestä eikä hienoista jouluaterioista. Nyt olemme elämän ruokapöydässä koululaisina totuttelemassa uusiin makuihin. tammikuuta Arvaja ja Matti Satukangas suuntasivat Jyväskylään kelkkaa noutamaan. Ilosanomapiiri 7. Naistenilta, järj. – Minulle kelkkailu on ulkoilua ja kuntoilua, yksi harrastus toisten joukossa, kesäkuhmoislainen ja Kuhmoisten Moottorikelkkailijoiden pitkäaikainen jäsen Matti Satukangas sanoo. Kuhmoisten MLL Su 16.2. Vierailijana on Eero Ikonen, ja loppuhartauden pitää Risto Ojala. Kotailta Harmoisten Kultalassa Tammikuu 7.1.–4.2. Valvottua ajo-opetusta Mottorikelkan ohjaamiseen tarvitaan 15 vuoden ikä ja traktorikortti. Kyytivaraukset Marko Aarroskari 0400 240 081. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa ti 4.2. Hyvää ja terveellistä on keveä ja yksinkertainen ruoka. Kuhmoisten Moottorikelkkailijat ry:n varapuheenjohtaja Markku Arvaja kertoo, että he huomasivat viime syksynä Lynx-kelkan valmistajan tarjouksen
Iso ponnistus oli myös oma koulurakennus vuonna 1961. Kannaksen taistelut kehittyivät niin nopeasti, että 15.6. Pauli Kalliokin oli saanut lomaa sitä varten. Toimitusjohtaja Nemes ihmetteli, miksi hänen tehtaansa työntekijöiden lapset eivät mahtuneet oppikouluun. Helmikuussa perheemme kasvoi, kun synnyin 12.2.1943 Viipurin sotilassairaalassa, minne äitini lähti ”Mutkankylän korvesta ihmisten ilmoille!” Hänen lääkärinsä tohtori Talvitie ennusti äitini ihmeeksi Suomen häviävän sodan, olihan Stalingradin taisteluissa saksalaisille juuri käynyt huonosti. Vanhempani menivät naimisiin helluntaina 1941 Kiuruveden Ryönänjoen koululla. Johtajana Pauli Kallio oli määrätietoinen ja voimakas, ehkä joidenkin mielestä liiaksikin tahtoihminen. Itse asiassa hän oli luomassa peruskoulua ennen kuin se syntyi. Isä pääsi lomalle, jonka aikana hän tutustui uuteen pohjalaiseen kouluunsa, joka sijaitsi aivan tulevan appeni kotikylän Ähtärinrannan naapurissa. Isä oli innokas oppilaiden kannustaja. Nemes päätti perustaa oman koulun ja kutsui maisteriksi valmistunutta Pauli Kalliota sitä käynnistämään. Pauli Kallio kirjoitti vuosien 1960–1977 aikana 45 kolumnia lehteen ja muutamia myös Terveydenhoitolehteen. Siinä auttoi myös samanhenkinen toveripiiri, johon kuului sittemmin Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitoksen johtajana toiminut professori Jussi Isosaari. Rauhan tultua yksikkö siirtyi Ouluun. Kotimme sijaitsi suuren puukoulun yläkerrassa. Jouluna isäni pääsi lomalle Töysään, jossa kinkun sijasta syötiin metsopaistia, mitä kyläläiset ihmettelivät. Kuljetuksen pääteasemana oli Suojärvi. Pauli Kallio astui palvelukseen 16.1.1940 Mikkelissä. Työn ohessa Pauli Kallio suoritti kasvatusopin approbatur-arvosanan Helsingin yliopistossa. Opiskelun edistämiseksi piti keksiä keino saada valoa pimeinä iltoina. Talvesta 1947 lähtien isäni ponnisteli Jyväskylän silloisessa kasvatusopillisessa korkeakoulussa kohden maisterin tutkintoa. Hän tutustui latuihin etukäteen, neuvoi oppilaitaan vaikeiden paikkojen varalta. Tunnettuja koulun oppilaita ovat filosofi Esa Saarinen ja kansainvälisesti tunnustettu solututkija Kari Alitalo. Opetusta ja opiskelua Kallion perhe kasvoi kaksosilla vuoden 1945 lopussa, ja äidin evakkovanhemmat asuivat tilapäisesti Mutkakylän koulukeittiössä. Hänellä oli suuri merkitys Paulin ja hänen tulevan perheensä elämässä. Sotilaskoulutuksen ohessa hän luki kasvatusopin cumlaude -arvosanaa varten ja suoritti sen huhtikuussa. Kasvatus-lehden pitkäaikainen päätoimittaja professori Matti Koskenniemi pyysi isää lehden kolumnistiksi. Sotajoulun 1939 vanhempani viettivät Kuhmoisissa. Uskoisin myös, että karjalaisella kulttuurilla oli myönteinen vaikutus hämäläispoikaan. Haaveena oli ylioppilastutkinto, sitä varten hän osti Linguaphonekielilevytkin. Opettajanpaikka löytyi Miehikkälän kirkonkylästä. Isä-Pauli taas katsoi auttavansa kaikkia halukkaita opintielle, jolle hänelle itsellään oli ollut hankala päästä. Pauli Kallio löysi tulevan vaimonsa viipurilaisen Elsa Hyvösen, kun Sortavalan seminaarin opiskelijat tekivät opintoretken Kalevalanpäivänä 1938 Suistamon seminaarille, jossa äitini oli silloin opiskelijana. Rehtorina Hyvinkäällä Hyvinkäällä oli vielä 1950luvun alussa vain Hyvinkään yhteiskoulu. Tällöin opettaja Kaarlo Jokinen Hyvinkäältä houkutteli isää hakemaan opettajan virkaa Puolimatkan koulusta Hyvinkäältä, ja äidillenikin luvattiin väliaikaista opettajan paikkaa. Isäni suunnitteli tuulilataajan, jonka osia hän teki jo Äänislinnassa. Pauli Kallio oli aloittanut lukion suorittamisen kirjeopiston kautta jo Äänislinnassa ja suoritti lukion yksityisesti Järvenpään yhteiskoulussa. Seminaarissa maalaispojasta kasvoi kunnianhimoinen opiskelija, jonka tavoitteet olivat korkealla. Kohta edessä oli lähtö Itä-Karjalaan. Pojille opetettiin isäni toimesta moottoriajoneuvo-oppia ja halukkaille konekirjoitusta ja kirjanpitoa, näitä aineita opetti kansalaisopiton rehtori Greta Littonen. Työpaikalla, G.A. pois lähtevään junaan ei päässyt enää pahasti räjäytetyltä Viipurin päärautatieasemalta, vaan meidät, äidinäitini, äitini ja minut vietiin hevoskyydillä Tienhaaraan, missä maataistelukoneet olivat päällä lentäen tosi matalalla. Pauli Kallion äiti Mimmi ja Elsa Kallion äiti Kaisa Hyvönen saapuivat keväällä 1943 Töysän Mutkankylän kansakoululle katsomaan lapsenlastaan Sinikka Kalliota, nykyistä Sinikka Sahia. Puolimatkan koulupiirin keskeisen osan muodosti Kruununpuiston lähiö, johon alkoi nousta rintamiestaloja. Sen takana avautuivat isot männikkömetsät ja lukoiksi kutsutut jääkauden hiomat isot kuopat, joissa talvella laskettiin mäkeä. Tuulella sähköä tuli riittävästi, ja akku varasi sähköä yöksi. Mutkan koulu voitti useamman kerran koulujenväliset hiihtokilpailut vuosina 1946–1948 isäni strategisen suunnittelun avittamana. Isä sai maisterintutkintonsa valmiiksi toukokuun lopussa 1951 pääaineenaan psykologia ja kasvatustiede sekä sivuaineina sosiologia, kansanrunous ja valtio-oppi. Serlachiuksen Mäntän konepajalla, suhtauduttiin ymmärtäväisesti hakuprosessiin. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 22. Koulusta nimittäin tuli ensimmäinen Hyvinkään kaupungin koulu eli Hyvinkään Uusi yhteiskoulu. Mutkankylän ”metsäläisten” voittoja hämmästeltiin koko pitäjässä. Keväällä1939 äitini Elsa valmistui opettajaksi, ja pariskunta kihlautui syyskuussa 1939. Enimmillään koulussa oli 902 oppilasta. Koululla kasvatettiin kaneja, kanoja lampaita ja isoa sikaa. Siinä tutkittiin koululaisten kyllästymistä. Väitöstilaisuus Jyväskylän kasvatusopillisessa korkeakoulussa oli 25.3.1961. Isäkin joutui muistinsa mukaan pitämään päivystävänä upseerina kannustavia ”palopuheita” motivoidakseen komppanian poikia rajan ylitykseen, koska jotkut miehistä hyppivät junavaunuista pois Kouvolassa. Isäni joutui vaikeisiin taisteluihin ennen Suomen joukkojen etenemistä Äänislinnaan. Koulun opetussuunnitelma oli edistyksellinen. Lääkärit totesivat Pauli Kalliolla sydänongelmia, ja isästäni tuli B1-mies. Seminaarin aloittaessaan Paulilla oli asunaan vaalea puku, valkoiset kumitossut ja hyvä valikoima solmioita. Sijoitus mahdollisti tutustumisen Aunukseen, jossa isäni tapasi siellä opettajina olevat seminaaritoverinsa Hilkka ja Jussi Isosaaren. autokomppaniaan, jonka sijoituspaikka oli Äänislinna Autokomppaniassa isäni Mäntän aikaiset taidot tulivat tarpeeseen: hänen kontolleen tuli korjaamo. Kouluun tarvittiin myös monipuolinen kielivalikoima. Jatkosota alkoi isäni loman aikana. Mallia hän sai, kun paikkakunnalla vieraili vuorineuvos Serlachiuksen kutsumana aikakauden julkkiksia. Paras tulos tuli vuonna 1971, jolloin koulusta valmistui kuusi kuuden ”ällän” ylioppilasta. tammikuuta 2014 Sinikka Sahi Neljänsadan muun joukossa Pauli Kallio sai kutsun Sortavalan seminaarin pääsykokeisiin, sisään otettiin 30. Etenkin isäni entiset työtoverit eli kansakoulunopettajat ”mustamaalasivat” isäni pyrkimyksiä. Valtioneuvosto myönsi Helsingin Verkatehtaan yhteiskoululle, Verkkurille, keskikoululuvan vuonna 1953. Lataajaa varten hän osti akun Tampereelta. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Lahden lyseosta 24.8.1946. Isäni oli hyvillään, kun hänet vaihdettiin toiseen henkilöön. Kun isäni kotiutettiin 2.12.1944, hänen sotareissunsa oli kestänyt muutamia viikkoja vaille viisi vuotta. Arkkitehtien Keijo ja Kaija Petäjän suunnittelemaa koulua tultiin katsomaan ja ottamaan oppia siitä, millaisen modernin koulurakennuksen tulee olla. Kaiken vapaa-ajan vei opiskelu ja ruuan hankkiminen. Hänen komppaniansa aloitti etenemisen Viipuria kohden ja joutui heti koviin taisteluihin. Sukua oli paikalla Elsan vanhemmat ja sisarukset Kerttu ja Paavo Koulu-uudistaja, rehtori Pauli Kallio Osa 3 Seminaarista koulumaailmaan sekä Paulin äiti Kuhmoisista sekä muutamia paikallisia sukulaisia. 10–15-vuotiaille teetettiin yksitoikkoisia tehtäviä, ja tauolla sai leikkiä ja askarrella tai vain levätä. Kaksikko suuntautui määrätietoisesti akateemiselle uralle. Erikoisluokat varustettiin aikansa parhain välinein. Olin mukana, kun äitini kesällä 9.6.1944 tuli lomalle vanhempiensa luo Viipuriin. Heikoiten menestyivät ne, jotka tauon aikana olivat tumput suorana. Joka paikassa rakennettiin, ja iloinen työn kalke kuului koululle asti. Tällä välin Pauli Kallio oli ylennetty reservin vänrikiksi ja hän oli vaihtanut komppaniaa. Hän päätyi 30. Alkutaival ei ollut helppo, sillä vanhat hyvinkääläiset eivät uskoneet koulun menestykseen. Kannustavia puheita taisteluissa Kesällä 1941 äitini oli saanut hankittua molemmille opettajan paikat samalta koululta Töysän Mutkankylästä. Heidät vihki rovasti Arvi Simojoki. Äänislinna evakuoitiin, ja autokomppania siirrettiin ajamaan ammuksia Loimolan rintamalla suoraan tykeille. 1950ja 60-luvuilla hän esitelmöi myös alaansa liittyvistä aiheista Yleisradiossa. Koulu sai myös lukio-oikeudet, ja ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat 1963. Isäni oppilaana Puolimatkan kansakoulussa oli Helsingin Verkatehdas OY:n toimitusjohtajan tuomari Isak Nemksen tytär Marion. Syyskuussa Pauli määrättiin reserviupseerikouluun Niinisaloon. Koulu sijaitsi Salpausselaän harjun rinteessä. Tulosten mukaan aktivoivan tauon viettänyt kyllästyy vähiten. He menivät useana päivänä lakanat harteilla Puukilan rantaan, koska venäläisten pelättiin pommittavan kirkkoa, jonka kupeessa Kalliot siis asuivat. Mäntän aikana nuori mies oppi kiinnittämään pukeutumiseensa huomiota. Rakentamisen rinnalla Pauli Kallion vaativin yritys oli väitöskirja. Pauli valmistui keväällä 1938 kiitettävin arvosanoin. Pauli Kallio.. Hänen toimistonsa otti vastaan tilaukset ja lähetti aamulla ajoon tilatut autot
Silloin kun Jukka-Pekka laittoi postikortit esille, meillä Pikantissa oli yksi parhaita kahvin myyntejä, Tero Paarvio Padasjoen Taideyhdistyksestä kertoo. Koivusen kehittelemänä paikka muotoutui taidekahvilaksi vaihtuvine näyttelyineen. – Esimerkiksi tämä Labyrintti kuvattiin ensin filmille Tampereen Laakakuvassa ja vedostettiin sitten kuhmoislaisen Mainosmestan silkkipainossa. Santtu Jukka-Pekka Lehtistä Padasjoen Pikantissa Galleria Pikantti Vesa Koivu Padasjoen Taideyhdistyksen näyttelytila, kahvipiste ja käsityömyymälä Galleria Pikantti sijaitsee Keskustiellä, Padasjoen kirkonkylän parhaalla paikalla. Vesa Koivu Vuosien varrelta Jukka-Pekka Lehtinen tussija lyijykynätöitä, sekatekniikkaa, serigrafioita ja valokuvia 8.–31.1.2014 Galleria Pikantti Keskustie 16 Padasjoki Jukka-Pekka Lehtinen on viime vuosina tullut Kuhmoisten Sanomien lukijoille tutuksi vanhojen postikorttien ja valokuvien kerääjänä, mutta hän on ehtinyt tehdä kuvia itsekin. Samana viikonloppuna hiihdettiin myös 1,6 kiloNuuttila 34. Esillä on myös Lehtisen alun perin dialle kuvaamia näkymiä Isojärveltä, Puukkoisilta ja Kivikoskelta. Padasjoen näyttelyssä on esillä kuusi serigrafiaa, kymmenkunta tussityötä, saman verran lyijykynäpiirroksia ja sekatekniikalla toteutettuja töitä ja parikymmentä valokuvaa. Naisten lentopalloturnaus Kaikki turnaukseen osallistuneet joukkueet pääsivät kuvaan. Lehtisen näyttely Pikantissa on jo kolmas. – Taideyhdistys aloitti tässä vuonna 2007. – Yleisöä on ollut mukavasti. Vuonna 2012 hän laittoi esille vanhoja padasjokelaisia postikortteja, viime vuonna Santun töitä ja nyt valikoiman omia töitään. Vantaan kaupunki osti sitten ne kokoelmiinsa. Vielä tämän tammikuun ajan Padasjoen Taideyhdistyksen Galleria Pikantissa on esillä hänen töitään. Jukka-Pekka Lehtinen katsoi ohjelmaa, ja piirsi haastateltavista kuvia ja karikatyyrejä. Joukkueita paikalla oli kolme, ja muuten paikalle tulleita pelaajia oli kymmenen, heistä muodostettiin paikan päällä kaksi joukkuetta. Nuuttilan aika oli 42.57 minuuttia, ja hän oli kilpailun voittaneesta Sami Jauhojärvestä jäljessä vajaat kolme minuuttia. Pikantissa järjestetään 11 näyttelyä vuodessa, ja yleisöllä on niihin vapaa pääsy. Nuuttilan karsinta-aika oli 3.38,9 minuuttia, jonka perusteella hänen sijoituksensa koko kilpailussa oli 49:s. tammikuuta käydyssä kilpailussa oli 168 lähtijää. Satu Jokinen Kuhmoisissa pelattiin 4.1.2014 naisten lentopallon ystävyysturnaus. Padasjoen Osuuskauppa rakennutti valkoisen kivitalon toimitilakseen vuonna 1934. Lauantaina 18. Toiseksi tuli TiistaiTiimi Korpilahdelta. blogspot.fi – Ensi kuussa meillä on Matti Hokan kokoama Miestentöiden näyttely, johon 12 paikallista tekijää tuo kuvia ja metallija puutöitään. Kuhmoisissa oli silloin 1990-luvulla hyvä painotalo, Jukka-Pekka Lehtinen kertoo. Jos en olisi tavannut häntä, tätäkään näyttelyä ei olisi, Lehtinen kertoo. Tältä ajalta Pikantissa on esillä piirustusharjoituksia, joita Lehtinen teki Santun pyynnöstä. Keuruun kaupungin kokoelmiin meni myös paljon Santun töitä. pyysi Lehtistä avukseen, että työt saataisiin kehystettyä paspiskartongilla. Lauri Santtu,1902–1986, asui tuohon aikaan Vantaalla, ja hänellä oli mapitettuna valtava määrä piirroksia ja grafiikan vedoksia. Padasjoen Taideyhdistys ry on perustettu vuonna 1983, ja siinä on tätä nykyä yli sata jäsentä. Mirja Koivusen jäätyä eläkkeelle huoneisto oli jonkin aikaa tyhjillään kunnes Padasjoen taideyhdistys ry siirsi oman toimintansa tiloihin. Turnauksen voitti Pälkäne 7 voittoerällä ja yhdellä häviöllä. Hiihdon SM-kilpailut jatkuvat maaliskuussa Jyväskylän Vaajakoskella. – Tutustuin Santtuun 1970-luvulla Valkeakoskella. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Mukana on myös hänen tussityönsä Pilarit , jolla hän osallistui Lahdessa vuonna 1974 järjestettyyn Hämeen läänin ensimmäiseen aluenäyttelyyn. Padasjoella on nyt esillä Jukka-Pekka Lehtisen omia leikkaustöitä, esimerkiksi kartonkiin leikatut Peili ja Puolin ja toisin . tammikuuta 2014 6 Päivi Hotokka Kuhmoisten Kumun Olli-Pekka Nuuttila sijoittui 34:nneksi miesten 15 kilometrin hiihdossa Vantaan SM-kilpailussa. Televisiossa oli 1990-luvulla ohjelmia, joissa haastateltiin tunnettuja suomalaisia. Tero Paarvio Padasjoen Taideyhdistyksestä kysyi viime syksynä Jukka-Pekka Lehtiseltä, voisiko tämä tulla ja laittaa töitään esille Galleria Pikanttiin.. Virtasen näyttely ripustettiin heinäkuuksi 2007, se oli ensimmäinen, Tero Paarvio Taideyhdistyksestä kertoo. Jukka-Pekka Lehtinen oli myös jo iäkkään Lauri Santun apuna Italian Firenzessä. Sen jälkeen itseoppineelle kuvantekijälle näyttelyjä on kertynyt kymmenittäin. Osan tussitöistä hän on vienyt edelleen serigrafioiksi. Galleria Pikantissa on esillä myös Jukka-Pekka Lehtisen valokuva Omakuva surrealistiseen tapaan. Lehtinen vieraili Tampereella Sara Hildenin taidemuseossa, ja siellä oli joku kiiltävä veistos, josta kuvaaja heijastui hauskasti. Esillä on myös lyijykynätöitä Lehtisen työtovereista, graafikko Lauri Santusta ja karikatyyreja tunnetuista suomalaisista. Vantaan SM-hiidoissa metrin sprinttimatka, jossa Nuuttila karsiutui jatkosta ensimmäisissä karsinnoissa. Turnauksesta on tarkoitus tehdä vuosittainen tapahtuma, joten voittajajoukkueelle annettiin kiertopalkinto. Näyttelyjä koskevat tiedot löytyvät netistä osoitteessa http:// padasjoentaideyhdistys. Kun kaupanteko loppui, Mirja Koivunen jatkoi perustamalla Patamuori-nimisen ruokalan vuonna 1994. – Opettelin käyttämään vinoteräistä paspisleikkuria, ja vuosina 1978–1983 me kehystimme melkein 3 000 Santun työtä. Tussitöissä Lehtinen suosii jyrkkiä kontrasteja ja silmissä vilistäviä geometrisiä muotoja. Olli-Pekka Nuuttila aikoo osallistua myös alle 23-vuotiaiden SM-hiihtoihin. Tuuloslaisen A.I. Sprintissä oli 141 osallistujaa, ja matkan voitti Martti Jylhä
klo 13.30–15.00: Muotokuvamaalausta öljyllä. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Lossi Haukkasalon lossi lopetti liikennöinnin tiistaina 21.1. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. tapahtumat OPASOL OY p. Jäätietä saareen ei kuitenkaan ole vielä avattu, joten Haukkasaloon kuljetaan jonkin aikaa vain jalkaisin. P. klo 10–13. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 22. Päijänteen lahdilla jäätä on parikymmentä senttimetriä, samoin pienillä järvillä. Hintoihin sisältyy alv 24%. Ainoat oikeat Esitys Kuhmolassa su 26.1. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. (03) 555 1437 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,00 e . 050 5272 049 TALVIKELI Luistelu Koulukeskuksen luistinrata avattiin luistelijoille maanantaina 20.1. eli kuukautta myöhemmin kuin viime talvena. 0400 852 532 __________________________ KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Vuokra 280 e /kk. Johan on markkinat vuokrattavana Remontoitu KT-yksiö 29,5 m 2 , oh+kk+alkovi+sh+parveke, keskustassa, palvelut lähellä. Hintoihin sisältyy alv 24%. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 045 636 3889 / Eija __________________________ Torstaitupa Kuhmolassa 23.1. klo 17.00 Liput 5,e – K7 – Taiteilija Svetlana Ruoho näyttelyssään perjantaina 24.1. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Virtauspaikoissa jää voi olla petollisen ohutta. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. tammikuuta 2014 SEURAT TORIMYYJÄT ELOKUVAT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2836 (LT-2012) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. (sis. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Tervetuloa mukaan! NÄYTTELYT Kutsu kaverit koolle lehtiilmoituksella! KALAKUKKOJA POROA LAUANTAINA TORILLA klo 10 – 16 T:MI SEPES P. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ PITOPALVELU yms. Muistathan historiapiirin Torpalla tänään 22.1. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka. Kovan pakkasen ja ohuen lumipeitteen ansiosta jäät näyttävät vahvistuvan hyvin. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Ark. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Peltonen p. Elävä malli. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Ladut Hiihtolatuja ei ole vielä voitu tehdä niukan lumitilanteen takia.. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Ohjelmassa klo 11.30 alkaen Perä-Pohjolan Pajan taitava takoja, seppä Juho Pohjola kertoo työstään ja tuo töitä myös nähtäville. Irma Kallio p. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. Suurten järvien selillä jäät ovat vielä heikkoja, mutta muualla alkavat kantaa kävelijän. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 798143 p. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Tänään klo 11.30 yhteislaulut ja 2 euron kahvit Kuhmolassa. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________ __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. rikkoutuneen koneen vuoksi. erikoiskuljetukset/kotim. 10-12, 42100 Jämsä p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 24 t. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Liikuntatoimen mukaan jää ei kuitenkaan ole laadultaan parasta mahdollista kovan pakkasen vuoksi Jäät Päijänteen Tehinselkä jäätyi sunnuntaina 19.1. Kahvit 2 e. tyhj. klo 18. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Ke 29.1.2014 klo 13 kokoonnutaan Päijännekodille laulamaan Rantasen Veikon säestyksellä. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis. Jäätie saadaan ehkä käyttöön loppuviikolla. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ I SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 0400 351 034. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä
Kunta tukee yhdistyksiä Kuhmoisten kunta maksaa 500 euron työllistämistuen yhdistyksille, jotka palkkaavat työttömän henkilön. Miksi. Kysyä sopii, rahoitetaanko esimerkiksi uimapaikka, venepaikka, urheilukenttä ja kokoontumistilat kirkonkylällä samalla tavalla. Oppisopimusopiskelu Oppisopimuksella voi opiskella tutkinnon tai hankkia lisäkoulutusta. – Toivottavasti tänä vuonna maksuja tulee vielä reilusti vähemmän. Jokisen rahoitusvaihtoehdot kylien toimintaan eivät ole vastaus. Töissä ollaan 4–8 tuntia 1–5 päivänä viikossa. Tulevaa kesää varten Korppila-Kauppisella on neuvo koululaisille: – Hakekaa kesätyöpaikkoja ja tehkää hakemus niin kuin ohjeessa pyydetään. Palvelut tulee turvata tasapuolisesti koko kunnan alueella, erityisesti vanhusten osalta. Jokisen vastineessa kuitattiin näiden ihmisten oikeus ja mahdollisuus asua kotonaan elämänsä loppuun asti olankohautuksella. Kuntouttava työtoiminta Sopii niille, jotka palaavat työelämään tauon jälkeen ja tarvitsevat ohjausta. Jokainen sivukylällä asuva tietää asumisensa edellytykset ja siksi moni on muuttanut – osa vasten tahtoaan – keskustaan, mikä näyttää olevan päättäjien yleinen toive. Hannu Lahtinen Päijälän kyläläinen ”Elävien kylien” yksi näkökulma. Työkokeilu Kokeilu on hyvä vaihtoehto silloin, jos ei tiedä, mitä haluaisi tehdä tai jos ei ole varma jaksamisestaan työelämässä. Meillä kaikilla on vastuu tulevaisuudesta, ei yksin kunnalla. Lisäksi hän auttaa käytännön työnhaussa, kuten ansioluettelon eli cv:n kirjoittamisessa. – Viime vuonna Kuhmoinen maksoi melkein 20 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna, KorppilaKauppinen kertoo. Ottakaa itse yhteyttä Minna Korppila-Kauppinen muistuttaa, että hän ei saa te-toimistosta listoja paikkakunnan työttömistä. Kunnat joutuvat korvaamaan niin sanottuna sakkomaksuna puolet pitkäaikaistyöttömille maksetuista työttömyystuista. Käsittääkseni tämä ei ole mielipidekysymys vaan lain vaatimus. Kuhmoisissa voi työllistyä monenlaisille aloille, esimerkiksi metsänhoitajaksi, puhtaanapitoja ravintolaalalle, sosiaalija terveysalalle tai Työvoimareservin kirpputorille. Koulutus Työja elinkeinotoimiston kautta voi päästä lyhyille kursseille tai laajempiin eri ammattialoihin liittyviin koulutuksiin. Opiskelija saa työajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja työnantaja koulutuskorvausta. Hän kuitenkin vaihtoi yrittäjyyden palkkatyöhön, kun hänen koulutustaan vastaava työpaikka avautui. Onko kunnassa mietitty, miten kotona asumisen palvelut voitaisiin tuottaa esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa yhteistyössä kylillä. Toteutetaan yhdessä sosiaalitoimen kanssa. Paikallinen partneri Kuhmoisten Työvoimareservi sijaitsee kätevästi aivan kunnanviraston vieressä. Ensimmäisten viikkojen aikana hän on jo löytänyt paikkakunnalta lähes 30 työpaikkaa, joihin kaivataan tekijää. Minna Korppila-Kauppinen emännöi viime vuonna kesäkuusta alkaen Päijännekodilla kahvila Murua. Yli 500 päivää työttömänä – Työvoimareservi on toiminut Kuhmoisissa hyvin ja antanut kasvot työllistämiselle, kiittää uusi työnsuunnittelija Minna Korppila-Kauppinen. Jotta tekijät ja työnantajat kohtaisivat, työnsuunnittelija on perustanut myös Facebook-sivun nimeltä Työtori Kuhmoinen, jonne tuodaan tietoa avoimista työpaikoista ja neuvoja työllistymiseen. Vuonna 2012 summa oli noin 110 000 euroa. olleiden henkilöiden määrä on vähentynyt Kuhmoisissa. Jos on kiinnostunut jostakin yrityksestä, voi myös jutella minun kanssani ja pyytää ottamaan sinne yhteyttä. Korppila-Kauppinen aloitti työssään vuoden alussa. Kuhmoisten sivukylällä asuvana en voi olla jatkamatta keskustelua. Reittejä työllistymiseen Palkkatuettu työ Palkkatuki on henkilökohtainen, ja useimmiten sen saa kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen. Kylien vapaaehtoistoiminnan turvaaminen tulisi asettaa nykyistä merkittävämpään asemaan kunnan päätöksenteossa. Ainoastaan avointa työpaikkaa varten hänelle annetaan nimiä sopivista henkilöistä. Esimerkkinä tästä on kunnan tekemä päätös (Nyrhilän mukaan), että ruokapalvelu vanhuksille on rajattu 5 km:n päähän keskustasta. PUHEENVUORO Kuhmoisten Sanomien päätoimittaja Vesa Koivu kirjoitti kunnan investointiohjelmasta viikolla 2/2014, ja valtuuston puheenjohtaja Mira Jokinen vastasi hänelle viime viikolla 3/2014. Olisiko nyt aika kypsä. Vesurin avustus ei koskaan kata koko investointia ja edellyttää aina merkittävästi talkootyötä. Näyttää paremmalta, kun cv:ssä on jotakin työkokemusta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Kylillä ei ole muita kokoontumispaikkoja kuin kyläläisten itse ylläpitämät rakennukset. Miten nämä päätökset ja asenteet ovat sopusoinnussa uuden vanhuspalvelulain ja maan hallituksen linjaaman kotona pitempään asumisen kanssa. – Tällä paikkakunnalla sitä ei tapahdu kovin usein, joten piti tarttua toimeen. Lisäksi yhdistys voi saada palkkatukea. 300 euroa ei kata edes vakuutusmaksuja. Koulukyydithän ovat seurausta koulujen lakkauttamisista. Näistä työttömistä kunta joutuu maksamaan valtiolle, mikäli he eivät osallistu työllistämispalveluihin. Emme ole vaatimassa uimahallia kylään tai lisää katuvaloja. Sakkomaksut vähentyneet Muutama työnsuunnittelijan asiakas on jo ehtinyt tänä vuonna saada työpaikan. Jos kylät kuihtuvat, kuihtuu myös keskusta. Viime vuoden aikana työttömien määrä on Kuhmoisissa jonkin verran noussut. – Työpaikoista voi kysyä joko minulta tai suoraan työnantajilta. Osa meistä on valinnut asuinpaikkansa vapaaehtoisesti, mutta suurempi osa on vielä sivukylillä ikänsä asuneita. Työnsuunnittelija ohjaa ihmisiä tarvittaessa myös terveystarkastuksiin, joissa työkyky selvitetään. On selvää, että kunnan investointien tulee keskittyä kuntakeskukseen, mutta kylillä asuvien näkökulmasta ei ole selvää, että lähes kaikki kunnan palvelut ja rahat on poistettu kyliltä. Esityksiä ja yrityksiä on ollut, mutta niihin ei ole tartuttu tai haluttu tarttua riittävän laajasti. Alkuvuodesta KorppilaKauppinen on tutustunut työnsuunnittelijan moniin Työpaikkoja löytyy kaivamalla yhteistyökumppaneihin, kuten työja elinkeinotoimistoon, työvalmennussäätiö Avitukseen, sosiaalitoimeen ja toimintakeskukseen. Näistä suurimpaan osaan etsitään työtöntä henkilöä, jonka työllistämisestä työnantaja voi saada palkkatukea. Työnantaja maksaa työntekijälle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Opiskelija etsii itselleen työpaikan ja täydentää koulutustaan kursseilla oppilaitoksessa. Työkokeilija saa työttömyyspäivärahan ja kulukorvauksen. Mutta toivoisi, että päättäjillä olisi ymmärrystä, että pienilläkin satsauksilla kylille voitaisiin merkittävästi parantaa uskoa tulevaisuuteen. Muun muassa tiestön kunto ei näytä häntä kunnan päättäjänä kiinnostavan. Palkkatuen saa työnantaja, joka palkkaa työttömän työnhakijan. tammikuuta 2014 8 Päivi Hotokka Kuhmoisissa on avoimia työpaikkoja, mutta ne eivät ole kaikki esillä netissä tai muuten näy ulospäin, muistuttaa Kuhmoisten kunnan uusi työnsuunnittelija Minna Korppila-Kauppinen. Kuhmolan kunnostus kunnan varoin on hyvä, mutta ei se palvele kyläläisten kokoontumisasiaa. Se ei ole kenenkään etu. Toinen esimerkki on terveydenhuollon viranhaltijoiden painostuksenomainen asenne saada vanhukset muuttamaan kotoaan keskustaan, jotta palvelu heille voidaan turvata. – Toivon, että ihmiset ottaisivat itse yhteyttä, jotta saisimme kaikille työttömille tehtyä henkilökohtaisen työja oppimissuunnitelman ja sujuvasti täytettyä avoimet työpaikat. Kyläyhdistyksemme kunnalta saama toiminta-avustus on 300 euroa vuodessa. Mutta miten saamme kaikki yhdessä liikkeelle sellaisia hankkeita, jotka loisivat uutta elinkeinoelämää – tälle seudulle luontaista – ja sen myötä lisää työtä tuleville sukupolville niin kylille kuin keskustaan. Kylien vapaaehtoistyöntekijöiden jättäminen yksin kylää koskevien kehittämishankkeiden kanssa johtaa pahimmillaan vastakkaisasetteluun, josta Jokinen varoittaa. – Siellä oli töissä osaavaa ja aktiivista porukkaa, jotka ovat melko hyvin työllistyneet ja päässeet eteenpäin. Kyllä kunnankin tulee olla teiden osalta aktiivinen elykeskukseen päin, että tiestö olisi turvallinen ajaa ympäri vuoden, etenkin kun palvelut on keskitetty keskukseen. Työvoimareservin kirpputori ja kahvila sijaitsevat entisissä ravintola Tehin tiloissa. Olen pettynyt siihen, että aluearkkitehdin esiintuomasta kyläsuunnitelman käynnistämisestä syksyllä 2013 ei kyselyistä huolimatta ole kuulunut mitään. Yhtenä syynä on Metecon tehtaiden lopettaminen, mutta se ei ole Korppila-Kauppisen mielestä vaikuttanut työllisyyteen niin paljon kuin aluksi pelättiin