Auton runko on muovia ja moottori peräisin ruohonleikkurista. Juha Kiviniemi kertoo hankkineensa pienauton yli kolmekymmentä vuotta sitten Porin maatalousnäyttelyyn. – Parasta on se, kun pääsee vetämään tämän kanssa täysiä, Romeo Molla sanoo. – Auto on raumalaisen Lokari-Laineen valmistama ja ostin näitä aikoinaan viisi kappaletta näyttelyä varten. Ovat oikeastaan jo melkein valmiita kuljettajia. – Kun me ajetaan, niin painetaan kaasu ihan pohjaan saakka, Patrik Molla paljastaa ajatuksen ajamisen taustalla. vsk Keskiviikkona 22. Välillä Juha Kiviniemi joutuu hieman toppuuttelemaan hurjapäitä. – Koko loma on tässä rällätty. lokakuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Niina Huuhtanen Nesteen takana olevalla nurmikentällä huristeltiin viime viikon torstaina hieman erikoisemmalla ajopelillä. Pojat ajavat niin kauan, kun jaksan vaan seisoa tässä heitä vahtimassa. Pienautossa riittää hupia Vantaalaiset Romeo ja Patrik Molla viettivät lähes koko syyslomansa pienauton ratin takana.. Näyttelyn loputtua vanhemmat halusivat ostaa lapsilleen näitä, mutta yksi auto jäi yli, joten vein sen sitten kotiin. Kauempaa kuulosteltuna voisi kuvitella, että kyseessä on ruohonleikkuri, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että näin ei olekaan. Pienautoksi osoittautuvan kulkuneuvon ratin takana istuvat vantaalaiset Patrik ja Romeo Molla, jotka ovat viettämässä isovanhempiensa luona syyslomaa. – Tää on tosi helppoa, vähän kuin pyörällä ajaminen tai oikeastaan helpompaa, Patrik Molla lisää. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 43 2014 64. Vaaleanruskea pikkuauto kulkee arviolta 20–30 kilometrin tuntinopeutta ja käy 98 oktaanisella bensiinillä. – Joka päivä tällä viikolla ollaan ajettu, Romeo Molla kertoo. Käytännössä siis melkein aamusta iltaan, valvojan tehtävää toimittanut Juha Kiviniemi sanoo. – Sitten, kun pojat pääsevät autokouluun, niin hehän osaavat jo käsitellä autoa asianmukaisesti
Vastatako vai eikö. Vaaleissa saavat äänestää kaikki 16 vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet. Kotiliesi 5 kk, lehti puoleen hintaan, 36 euroa, tilaajalahja Nokia 108 -matkapuhelin – arvoa ei mainittu. Nyt kylkiäiset eli tilaajalahjat ovat arvokkaampia kuin itse myytävä tuote! Otanpa muutaman esimerkin tarjotuista eduista. Olen pitkään ihmetellyt, miten tämä on mahdollista. Miten tällainen järjestelmä kannattaa. Tilaajalahja Muistelen, että joitakin vuosia sitten sohvakauppias sai kilpailuvirastolta sakot, kun hän lupasi sohvan ostajalle kaupanpäälliseksi kinkun. Ouninpohjan pitkän lahden suulla onkin peruskartan merkintöjen mukaan 50 metrin syvänne. Professorit tämän tästä nyt selittävät niitä saamen sanoiksi, vaikka ovatkin ruotsia! Erilaisille lampija kosteikkopaikoille on ruotsissa monipuolinen, merkityksiltään tarkka sanasto. Tuleeko jatkossa tapahtumaan niin, että kukaan ei enää tilaa normaalihinnalla, vaan kaikki odottavat erikoistarjouksia ja kaapit täyttyvät tilaajalahjoista. Ehdolla olevista 28 henkilöstä vain seitsemän istuu tällä hetkellä kirkkovaltuutetun penkillä. Mutta osaavat ne autokaupatkin. Mitä ajattelevat lehdestä täyden hinnan maksavat tilaajat näistä muille tulevista eduista. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia aikanaan mukana olleita taiteilijoita, järjestäjiä, avustajia, yleisöä, kuntaa ja seurakuntaa, jotka saivat aikaan monia mieleenpainuvia tilaisuuksia ja elämyksiä noiden vuosien aikana! Jouko Saari kapellimestari, Lahti (entinen kesäkuhmoislainen vuodesta 1971) Hannikaisia on juhlittu ennenkin Kuhmoisissa on ikivanhaa suomalais-ugrilaista sanastoa paikannimissä, mutta ruotsalaisherrojen peruina ruotsinkieltäkin löytyy erämaapaikkojen nimissä. Sinä päätät, ketkä seurakuntaa johtavat Luin sattumalta tänään kirjastossa Tuomo Hyttisen juttua Hannikais-konsertista Kuhmolassa Kuhmoisten Sanomista, jossa sanottiin muun muassa näin: ”Hannikaisia juhlittiin Kuhmoisissa ensi kertaa konserttimuodossa.” Näitä konsertteja on ollut kyllä ennenkin Talkootanssien lisäksi muun muassa perustamillani ja ideoimillani Kuhmoinen kuhtuu -juhlilla – joiden taiteellinen johtaja olin vuosina 1980–87 – oli vuonna 1982 Hannikaiskonsertti Kuhmolassa, jossa esiintyi useita suvun jäseniä. Se päättää seurakunnan toiminnan ja talouden päälinjoista, perittävästä kirkollisverosta, rakennushankkeista ja virkojen perustamisesta. Kristinuskon sanoma on hyvä, mutta hyvien tekojen perusteleminen Jumalan kautta ei sovi omaan maailmankuvaani. Sitten alkaa myyntipuhe. Soittaja kysyy ”Onko se Merja” ja esittelee sitten itsensä nopeasti ja epäselvästi. He antoivat maastopaikoille nimiä omista sanastoistaan. Arvellaan vain, että kun murteissamme ”syvää, pitkulaista rotkoa” on sanottu nimityksellä onsi, on nimen alkuosa Ouni sisältänyt alkuaan samaa merkitsevän sanan. Tätä ei selitetä puiston sivuilla eikä kämpällä. Lahja voi olla laukku, kassi, kosmetiikkaa, silkkihuivi tai melkein mitä vaan. Hannikaiset ovat luonnollisesti olleet jatkuvasti esillä näillä juhlilla, ei vähiten suurlähettiläs Heikki Hannikaisen aktiivisen, avuliaan ja ystävällisen osallistumisen vuoksi. Tilausten määrä pienenee, tulovirta heikkenee, toimittajien määrä supistuu ja juttujen taso laskee ja sisältö samanlaistuu eri lehtien välillä, kun yritetään saavuttaa mahdollisimman laaja lukijakunta. Yhteishyvän mainos heinäkuussa: Oma Aika – tilaushinta 5 numeroa 20 euroa, normaalihinta 37,90 euroa, tilaajalahja Hanna Sarenin laukku 79,00 euroa. Seurakunnan palvelut tuntuvat toimivilta ja tärkeiltä, vaikka kirkossa käytäisiinkin harvakseltaan. Etu 95,20 euroa. Isojärven kansallispuiston sisämaassa on lampien niminä Lortikka. Nimistä on kirjoitus vuonna 2007 julkaistussa Suomalainen paikannimikirja -teoksessa. Katson näyttöä, enkä tunnista numeroa. Miten kauan me kuluttajat ja lehtien lukijat hyväksymme tämän ja sahaamme omaa oksaamme. Tunnustaudun heti näin alussa perinteiseksi suomalaiseksi tapauskovaiseksi. Järven pohjoisosassa on Ouninpohjan lahti ja kylä. Samoin vuonna 1986 oli kirkossa Hannikaissuvun sukujuhlien yhteydessä juhlakonsertti, jossa Risto Kyrö ja Rauno Keltanen esittivät ainoastaan Hannikaisten musiikkia, myös joitakin erittäin harvinaisia kappaleita. Nimi on kuuluisa rallitaipaleen pituushyppykilpailun paikkana. Vaikka kaikki nykyiset valtuutetut pääsisivät läpi, tulisi viidentoista hengen kirkkovaltuustoon kahdeksan uutta luottamushenkilöä. Joskus lopetan sen alkuunsa, joskus kuuntelen kuinka kauan se kestää ja sanon sitten sanottavani. Etu 83 euroa. On Lortikanvuori ja Pitkä Lortikanhoilon rotko. En saa selvää ja pyydän toistoa. Entä mitä tämä kaikki vaikuttaa pitkällä tähtämellä itse lehteen. Jos ensin tarjottu lehti ei kiinnosta, hän tarjoaa jotain muuta lehteä – ja taas tietysti tilaajalahja kaupan päälle. Mistä sai nimensä tuo Lortikka. Lampien nimelle löytyy tarkka ja varma selitys. Kustantaja siis maksaa meille siitä, että suostumme ottamaan vastaan lehden. Luku oli noin kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin koko maan vastaava osuus äänestäneistä. Suuret kartanot ja eräalueet olivat ruotsalaisherrojen maita. Kirkossa vierailin edellisen kerran viime jouluna, mutta muuten en seurakunnan tilaisuuksiin juurikaan osallistu. Metsästys ja Kalastus, lehti puoleen hintaan, 32 euroa, lisäksi kaksi Martiini-veistä, arvo 51 euroa. Myyjä tarjoaa yleensä jotain lehteä – erikoishintaan ja tilaajalahja kaupan päälle. Mitä tarkoittaa lortikka tai lortti. Kuhmoisissa on selvä kerros ruotsin kielen sanastoa. Lortikan kämppä on entinen metsäkämppä, jota Metsähallitusvuokraa retkeilijöille. Tässä teemanumerossa esitellään seurakuntavaaliehdokkaat Sinulle, jotta äänestyspäätöksesi helpottuisi. Vaikka usko ei näyttele arjessani merkittävää roolia, maksan silti kirkollisveroni tunnollisesti. lokakuuta 2014 2 KOLUMNI Merja Lättilä LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 22.10.2014 Tuomo Hyttinen Puhelin soi. Tunnustuksellisten tilaisuuksien lisäksi seurakunnalla on näppinsä pelissä muun muassa Torstaituvissa ja Kotailloissa. Seurakunnan merkitys näkyy tapahtumakalenterin lisäksi seurakuntavaalien äänestysaktiivisuudessa. heinäkuuta ollut ilmoitus: Opel Moka tai Astra, kampanjahinta 22. Arvelu ei osunut aivan oikeaan. Ouni siis tarkoittaa nimenomaan meren tai järven syvännettä, ei kuivaa maastorotkoa. Sivulla 10 olevassa gallupissa moni tuntui ajattelevan kirkon toiminnasta samoin. Vuoden 2010 vaaleissa 27 prosenttia kuhmoislaisista äänesti omaa ehdokastaan. Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Kodin Kuvalehti, 4 kk lehdet ilmaiseksi, 3 kk hintaan 38 euroa, tilaajalahjana 2 Pentikin tuotetta ja yllätyslahja arvoltaan 47 euroa. Tässä esimerkiksi Helsingin Sanomissa 25. Nimessä Lortikka sana on saanut suomalaisen diminutiivipäätteen -ikka. Sen täytyy olla joku myyjä. Vastaan sanomalla haloo enkä nimelläni, niin kuin normaalisti tekisin. Suomen Ouni-paikannimet ovat askarruttaneet paikannimien tutkijoita. Ouninpohja tarkoittaa siis nykysuomeksi Syvänteenpohjaa. Pieni vilkaisu Kuhmoisten seurakunnan tapahtumakalenteriin riittää. Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. Etu 96,90 euroa. Isojärvi on hieno kansallispuisto, missä minäkin olen retkeillyt. Sohva oli kallis ja kinkun hinta siihen nähden oli mitätön. Onpa seurakunta mukana myös kunnan nuorisotyön järjestäjänä. 996 € sis. Puolet heistä päättävät seuraavan neljän vuoden ajan Kuhmoisten seurakunnan toiminnasta. Isojärven länsipuolella olevien Liivejärvien nimessä on Ruotsin vanha sana kliv tarkoittaen ”rinne”, sanan klev yksi äännemuoto. Olen valmis maksamaan lehdestä, jonka jutut ovat kiinnostavia ja tasokkaita täyden, korkeankin hinnan – ilman tilaajalahjoja. Siellä on kirjattu muistiin sana lort, joka tarkoittaa kapeaa metsälampea. Täällä Kuhmoisissa on helppoa perustella miksi. Näin kirjoitat lukijapostiin Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@kuhmoistensanomat.fi. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Syksyn 2014 seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnalle uusi kirkkovaltuusto. Kun mennään Lortikalle, mennään niin sanotusti kapealle metsälammelle. Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Ilmari Kosonen metsänhoitaja, konsultti Ouni on ”syvänne”, Lortikka ”metsälampi”. Väki siis väistämättä vaihtuu ja tuoreet kasvot pääsevät vaikuttamaan. Sanan ouni merkitys löytyy viron kielen maastosanastosta ja paikannimien selityksistä siellä. Arvelen, että kustantaja ei maksa lahjasta mainoksessa mainittua hintaa, mutta kuitenkin. Eikö tämä ole nurinkurista. Kreutzwaldin Kalevipoegrunoissaan mainitsema sana oni haud tarkoittaa meren syvännettä Viron pohjoisrannikolla. auton, huippuvarustelun erikoishintaan sekä edestakaiset lennot Eurooppaan tai Dubaihin (45.000 Finnair pistettä) + kasko vuodeksi hintaan 150€
Kyläsuunnitelmien yhteistyökumppani, aluearkkitehti Marja Kuisma kertoo, että toukokuun tilaisuuden tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia tarpeita kussakin kylässä on. – Aiomme kohentaa kylän yleisilmettä raivaamalla tienvarsia, jotta saisimme järvet näkyviin. Tuomo Hyttinen Kuhmolan torin alla olevia viemäreitä korjataan ja viemäriverkostoa uusitaan parhaillaan. Lehtosen mielestä Pihlajakosken ehdoton vahvuus on satama, joka pitää kylän vireänä. Vaikka vastuu suunnitelman toteuttamisesta on kyläläisillä itsellään, tarjoLisää eloa syrjäkylille avat Marja Kuisma ja kunta taustatukea ja ohjausta tarvittaessa. Kotona piti tarkistaa sienikirjasta, että kyseessä todellakin oli kurttusieni. Nyt Kuisma on saanut koottua annetuista vastauksista koosteen, jonka pohjalta asiaa olisi tarkoitus lähteä viemään eteenpäin. Sen avulla on kuitenkin helpompi hahmottaa kylän kokonaistilanne. Yksinään sillä ei vielä tehdä mitään. Kurttusienestä riittää aineksia useampaankin ruokalajiin. Hännikäinen kertoo, että vanhaa kyläsuunnitelmaa olisi tarkoitus täydentää nyt uusilla ajatuksilla. Yksi suunnitelman tärkeimmistä tavoitteista on ollut nuorisoseurantalon kunnossapito. Mikäli työmaalla ei kohdata odottamattomia yllätyksiä, sen pitäisi valmistua noin viikon aikana. Vaikka väestö ikääntyy, ei kylissä luovuta toivosta. Toukokuisessa kyläpäivässä nousi esiin erilaisia kehittämiskohteita, jotka liittyivät esimerkiksi maisemanhoitoon, virkistysreitteihin ja vapaa-ajan toiminnan lisäämiseen. Tämä lisäisi viihtyisyyttä. – 1990-luvun loppupuolella sellainen on meillä ollut ja aika hyvin siinä olleet asiat saatiin toteutettua. Hän osaa antaa vinkkejä esimerkiksi rahoitusasioihin, jos kylästä halutaan sellaista hakea suunnitelman toteuttamiseen. Aluearkkitehti Marja Kuisma toivoo kyläläisiltä aktiivisuutta, jotta kyläsuunnitelmat saataisiin toteutettua. Harmoisissa talven varalle on tehty jo suunnitelmia. Kuisma kuitenkin korostaa, että asiassa edetään kylien ehdoilla. Monet hauskat on vietetty ja vietetään vastedeskin. – Kyllä täällä potkitaan niin kauan kuin henki pihisee. – Sekin tuo sellaista nostetta, kun saadaan jotain pientä aikaiseksi. – Kyläsuunnitelmaa ei ole saatu yksinkertaisesti aikaiseksi, vaikka siitä on puhuttu viimeiset kymmenen vuotta. Näin talvea kohden puhetta on ollut myös vanhan, Harmoisten keskustan ympäri kiertävän, hiihtoladun herättämisestä henkiin, Jaakko Hännikäinen sanoo. Saarinen oli vaimonsa Tuulan, tyttärensä Riikan ja lastenlastensa Vilho ja Milja Alajääskön kanssa metsästämässä suppilovahveroita, kun kurttusieni löytyi. Kyläsuunnitelmasta on Pihlajakoskella nimittäin hyviä kokemuksia. Äikäs tietää, että Puukkoisilla voi luottaa kylän yhteisöllisyyteen ja käteviin emäntiin. Kaikkea ei ole helppo toteuttaa, mutta kannattaa muistaa, että yhteistyössä on voimaa. Ensi kevääseen mennessä on varmaan saatu jo hahmotettua, että mitkä kunkin kylän painopisteet ovat. Pelkkä haluaminen ei kuitenkaan riitä, vaan on myös toimittava. – Parempi hoitaa suuret kaivuutyöt syksyllä. Saarisen perheen löytämä yksilö on noin 30 senttimetriä pitkä, 23 senttimetriä leveä ja noin 15 senttimetriä korkea. Kiireiset kesäkuukaudet ovat ohi, eikä routa vielä ehdi hankaloittaa työntekoa. – Jos nyt talven aikana saisimme jo jotain asioita käyntiin. Se kasvaa yleensä mäntyjen tyvessä ja maistuu herkulliselta. – Kurttusienestä tehty soppa on kuulemma taivaallista, Terttu Saarinen sanoo. – Paikallisten toimijoiden on oltava itse aktiivisia ja sitouduttava tähän. – Suunnitelma on pelkkä suunnitelma. Se on siis eräänlainen apuväline kylän kehittämiseen. Kuisma kehottaa aloittamaan puuhastelun kuitenkin sellaisista asioista, joita kyläläisten voimin voidaan tehdä. – Venepaikkoja tarvittaisiin lisää, moni joutui kääntymään kesällä takaisin, kun meillä on ollut täällä niin täyttä. Tampereella asuva tytär perheineen vaati sienestä puolet löytöpalkkioksi. Yhteistyössä on voimaa Kyläsuunnitelman tarkoitus on laatia suunnitelma oman kylän tulevaisuuden näkymistä ja tavoitteista. Tuomo Hyttinen Kurttusieni on korkean pallomainen, kurttuisista poimuista rakentuva, kellertävä tai rusehtava sieni. Torille uudet viemärit Kyrö valittiin viransijaiseksi Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten kunnan rakennusmestarin viransijaiseksi on valittu jämsäläinen Mika Kyrö. Tässä kyläläiset ovat sangen hyvin onnistuneetkin. Harmoisten nuorisoseuran puheenjohtaja Jaakko Hännikäinen kertoo, että heidän kylällään paikat pidetään kunnossa pienen, mutta tiiviin ydinporukan voimin. Toukokuussa pidetyssä kyläpäivässä kymmenestä kuhmoislaisesta kylästä ilmaistiin kiinnostusta oman kyläsuunnitelman laatimiseen. Maanalaiset työt tehdään ennaltaehkäisevästi, jotta toria ei tarvitsisi parin vuoden päästä myllätä uudestaan. Viransijaista ruvettiin etsimään syyskuun lopussa rakennusmestari Markus Virolaisen irtisanouduttua.. Kävin sitten hakemassa sen pois, Olli Saarinen kertoo. – Olemme saaneet kaikki sähkölaitteet ja vesija viemäriverkostot uusittua. Kyläpäivä jälleen ensi vuonna Pihlajakosken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jorma K. Kurttusieni on niin harvinainen, että Olli Saarinen ei heti uskaltanut ottaa sitä mukaansa. Olli ja Tuula Saarinen eivät kuitenkaan saaneet pitää massiivista kurttusientä kokonaan itsellään. Vanha hiihtolatu herätetään henkiin Harmoisissa aiempi kyläsuunnitelma on tehty vuonna 1998. Vesihomma on loppuraporttia vaille valmis. Kurttusieni kummastuttaa Olli Saarinen, Vilho Alajääskö ja Tuula Saarinen toivat kurttusienen näytille Kuhmoisten Sanomien toimitukseen. On sitten jotain kättä pidempää, johon tarttua. Tämä kolmen tähden löydökki on Suomessa todellinen harvinaisuus. Sinivaara sanoo, että torialue kaivettiin alun perin auki, koska Kuhmolan edustan pinnoite haluttiin uusia ennen talven tuloa. Kyrö aloitti työnsä tämän viikon maanantaina 20. Kokoonnutaan milloin missäkin ja pyritään pitämään illanviettoja ja tilaisuuksia mahdollisimman paljon. Laiturin laajentaminen ja luontopolun rakentaminen ovat olleet sellaisia asioita, joista olemme yhdessä keskustelleet. Vaikka porukka olisi pieni, niin toimintaa voi tästä huolimatta olla paljon. Kaikilla kylillä suunnitelmalle ei ole tarvetta ja jossain voidaan täydentää jo olemassa olevaa suunnitelmaa. Yhteishenkeen uskotaan Kuhmoisten kylissä vahvasti. Lehtonen kertoo, että kyläsuunnitelmaa ei heidän kylällään ole vielä tehty. – Jos ilma on kylmä ja sateinen, asvaltinteko vaikeutuu, Sinivaara selventää. Aluearkkitehti Marja Kuisma toivoo, että kyläpäivää päästäisiin viettämään seuraavan kerran kevätkesällä. Lehtonen kuitenkin uskoo, että sellainen saattaisi olla tulevaisuuden kannalta hyödyllinen. Maaseudun autioitumista hän pitää huolestuttavana suuntauksena, mutta uskoo, että suunnitelmallisuudella ja elinvoiman lisäämisellä kylät pysyvät vireinä myös tulevaisuudessa. Marja Kuisman mielestä kylien tarpeet ovat suurimmaksi osaksi hyvin realistisia. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 22. Teknisen toimen projektityöntekijä Jukka Sinivaara kertoo, että torilla vaihdetaan esimerkiksi vanhan rautaputken tilalle uusi muovinen vesiputki. Näin on monissa kuhmoislaisissa kylissä nytkin. Kylän suurin ongelma on kuitenkin se, että väestö vanhenee eikä uusia tekijöitä enää meinaa löytyä. Kuisma kertoo olleensa ilahtunut kyläläisten aktiivisuudesta. Saman asian kanssa painitaan muissakin kylissä Kuhmoisissa. Putket yhdistetään toisiinsa yöaikaan, jotta vesikatkoista koituisi mahdollisimman vähän häiriöitä. – Neuvoa voi myös kysyä Juha Kuismalta, joka oli toukokuun kyläpäivässä puhumassa. lokakuuta ja toimii tehtävässään vuoden loppuun asti. – Laatu korvaa määrän myös tässä tapauksessa. lokakuuta 2014 Niina Huuhtanen Kuhmoisten asukaslähtöisten kyläsuunnitelmien tekeminen etenee rauhalliseen tahtiin. Vaikka työmaa-ajoneuvojen oranssit valot vilkkuvat ympäri syksyistä kirkonkylää, ei Sinivaara ole saanut kuntalaisilta huonoa palautetta. Painopisteet ovat erilaiset kylästä riippuen. – Milja huusi, että tulepas pappa katsomaan mikä täällä on. Ei ole väkeä, vaikka pintaalaa onkin, Puukkoisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riitta Äikäs harmittelee
Uskossa eläminen on loppuun saakka kävelemään opettelun kaltaista. – Jokaisella on ymmärrys tähän hommaan. Kunnon pakkasilla lunta olisi voinut olla 60–70 senttimetriä. Sen hankkiminen on kuin auton tankkaamista. Mikäli Lehdon visioita tulkitaan oikein, luvassa voi olla lämpötilasta riippuen valkea joulu. lokakuuta 2014 4 KIITOKSET VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Risto Ojala KOULURUOKA Lämpimät kiitokset muistamisesta Valma Tänään Maakuntateema Satakunta To Broilerikeitto, juusto, vihannes, hedelmä Pe Jauheliha-perunasoselaatikko, maksalaatikko, salaatti Tänään Anja, Anita, Anniina, Anitta, Anette To Severi Pe Rasmus, Asmo La Sointu Su Niina, Nina, Amanda, Ninni, Manta Ma Helli, Hellin, Hellä, Helle Ti Simo Ke Alfred, Urmas Tuomo Hyttinen Mikko Lehto on tarkkaillut vuodenaikojen vaihtelua jo 40 vuoden ajan. Silloin Lehto aavisti elokuun lopun olevan sateinen, mutta kalenterin kääntyessä syyskuun puolelle alkaisivat jälleen aurinkoiset ilmat. Jouluksi luvassa sadetta ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 20. Lokakuun lopulle Lehto odottaa syysmyrskyä. – Jouluaattona oli melko lämmintä ja sateista. klo 11-15. Kävelemään tai ajamaan opettelija tarvitsee luottamusta. ja pyhäinpäivänä 1.11. Sellainen yleensä seuraa lämpimiä säitä. Joulukuun toisella ja kolmannella viikolla pitäisi sataa. – Naapurit ja muut läheiset ihmiset ovat tulleet kertomaan, että ennustus osui kohdilleen. Muistikerho Su 14.12. Muistohetki Papinsaaren kappelissa Ti 4.11. Myrskyn jälkeen säät viilenevät. Itsekin olen lähtenyt savottaan hevosen kanssa 35 asteen pakkasilla. lehdestä. Viime vuonna Lehto ennusti lumista joulua, eikä ennustus periaatteessa mennyt pieleen. Syyskuun lopun piti olla jälleen epävakainen. Luottamusta tarvitsee myös uskon askelia ottava. Jumala on luvannut pitää omistaan huolta. Joulutori Päijälän Pirtillä La 29.11. Pikkujoulu Pihlajakoskella Pe 28.11. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys Marraskuu La 1.11. Itsenäisyyttä ei ole täydellinen riippumattomuus ja selän kääntäminen läheisille. Harjunsalmen kyläyhdistyksen syyskokous Lahnalahdessa 27–31.10. Hän odottaa kärsivällisesti heitä kotiin. – Lämmin ja kylmä ilmamassa mittelevät ensin voimiaan. Aiemmat ennustukset osuivat Edellisen kerran Lehto ennusti säätä Kuhmoisten Sanomissa elokuun puolessa välissä. Syyskuussa olikin pääasiassa aika komea ilma, Lehto sanoo. Muistikerho Su 9.11. Kauneimmat joululaulut Päijälässä Joulukuu Ti 2.12. Tarvitsemme Raamatun lukemista, rukousta ja hiljentymistä Jumalan edessä. klo 18. Marraskuun toiselle viikolle Lehto ennustaa sadetta. Hänen olisi pitänyt katsoa Jeesukseen eikä luottaa omaan osaamiseensa. Lopulta hän rohkeni kävellä muutaman metrin ihan itse, kun joku käveli hänen takanaan tai oli vastaanottamassa häntä. klo 13.30 Kuhmolan alasalissa TÄYTTYKÄÄ HENGELLÄ Aiheesta puhuu: Tapani Vesalainen Yksinlaulua: Ulla Haili Tervetuloa Vuoden ikäinen tyttärentyttäremme Mysi oppi äskettäin ottamaan ensimmäiset askeleensa. Kuhmoisten Kädentaitajat ry La 29.11. Pietarikin opetteli kävelemään – jopa veden päällä. Talvi oli muutenkin poikkeuksellinen. Tammikuu oli oikeastaan ainoa kelvollinen talvikuukausi, Lehto kertoo. Se ei ole omin päin kulkemista vaan kulkemista ennen kaikkea yhteydessä Jumalaan. Myös marraskuun loppu on enemmän tai vähemmän epävakaista. Tämä talvi eroaa edellisestä Lehdon ennustustaito kohdistuu lähinnä sateen ja auringonpaisteen suhteeseen. Jouluaaton hartaus siunauskappelissa TAPAHTUMAT Kesällä Mikko Lehto tarkkaili säätä 150-vuotiaan kylämäläisen höyläpenkin ääreltä.. Rauhan rukoushetki kirkossa perjantaina klo 11. Jo nuorena poikana hän ammensi oppiaan vanhemmilta ihmisiltä. Ennen sitä hän käveli pitkän aikaa pitämällä aikuista kädestä tai sormesta kiinni. Kauneimmat joululaulut kirkossa Ke 24.12. Rohkenee kokeilla uskon kantavuutta, kun on varmuus, että Jumala on takana ja pitää huolta, tai kun tuntee, Omin jaloin että hän on vastaanottamassa. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa to 30.10. Sään povaaminen ei ole Lehdon mukaan erikoinen taito. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Paula Orvokki Kiiskinen 66 v. Muistohetki vuoden varrella kuolleille Papinsaaren siunauskappelissa pyhäinpäivänä 1.11. Joulumyyjäiset Kuhmolassa, järj. Lokakuu La 25.10. Toritie 44 Su 26.10. Ihmisen on tärkeää kokea, ettei hän kulje yksin. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Ilo on ylimmillään. Lehto on oppinut havainnoinnin taidon hiljalleen kokemuksen myötä. klo 10. Joulukadun avajaiset La 29.11. Hän kantaa huolta myös hänet hylänneistä tuhlaajapojista -ja tytöistä. – Jos tämä talvi on yhtä musta, niin silloin Golf-virta on varmaan muuttunut. Viime talven kaltaiseen synkkään säähän Lehto ei usko. Kun elanto on luonnosta riippuvainen, niin sitä oppii tulkitsemaan ihan eri tavalla, Lehto sanoo. Ensiaskeleissaan lapsi horjahtelee – varsinkin, jos hän katsoo sivulle tai peräti taaksepäin. Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä La 22.11. klo 19. Lapsen kävelemään oppiminen vastaa ihmisen ensiaskeleita uskon tiellä. su helluntaista 26.10. Ei auton ajon opettelukaan onnistu, jos opettelija vilkuilee jatkuvasti opettajaansa eikä eteenpäin. Itsenäisyyden oppiminen on tasapainon löytämistä omin jaloin kulkemisen ja läheisten huolenpidon välillä. Helluntaisrk. Hän oli saanut Jeesukselta vakuutuksen, että se oli mahdollista, mutta kiinnittäessään huomionsa aallokkoon, luottamus askelten pitävyyteen petti. Perhekahvila ke klo 10-12 srk-kodissa 29.10 ja Päijännekodissa 5.11. Kirkkoherranvirasto on poikkeuksellisesti avoinna torstaina 23.10. Retki Mäntään 7.11. Hän kävelee paremmin jos ei vilkuile, onko äiti lähellä vaan luottaa siihen. Katso tiedot 8.10. Palaajan hän ottaa riemuiten vastaan. – Vanha kansa joutui elämään sään armoilla
Ensin luulimme, että siellä vain iloinen sulhasehdokas päästelee keväisiä kosiohuudahduksia. Kyllä Kirstiä silloin nolotti Samalta vuosikymmeneltä on jäänyt mieleen serkkuni Kirsti Korppilan muutama vuosi sitten kertoma tarina. Päätimme palata pikimmiten Hevossalmen kautta Närvänlahdelle. Pelastusliiveistä ei ollut tietoakaan! Aika poistua reviiriltäni! Vallan merkillisen luontonäytelmän koimme pari vuotta sitten Sahiniemen edustalla. -EHDOKASLISTA 2 6 7 18 22 Lankinen Arja Carlson Vesa-Pekka Hjelm Markku Kolulahti Mirja Hypén Jorma Lähihoitaja Konepuuseppä Yrittäjä Eläkeläinen Maatalouslomittaja Poikkijärvi Kuhmoinen Kuhmoinen Kuhmoinen Harmoinen 3 8 9 19 23 Mäkelä Eino Järvenpää Taina Järvinen Heljä Korpela Heljä Isojärvi Arja Eläkeläinen Maanviljelijä Opiskelija Perushoitaja Lähihoitaja Kirkonkylä Pihlajakoski Kuhmoinen Puukkoinen Kylämä 4 10 11 20 24 Ojala Risto Liehu Tellervo Malin Kimmo Salmi Ulla Jokinen Mira Teol.maisteri, Yht.maisteri Eläkeläinen Yliopisto-opettaja Perhepäivähoitaja Toiminnanjohtaja Kirkonkylä Kuhmoinen Kuhmoinen Kirkonkylä Pihlajakoski 5 12 13 21 25 Sorri Päivi Raivonen Kari Simola Jarmo Tanninen Kati Kaiterlahti Maila Fysioterapeutti Metsätalousyrittäjä, eläkeläinen Rakennusinsinööri (AMK) Myyjä Ravitsemustyöntek., Eläkeläinen Kirkonkylä Kuhmoinen Kuhmoinen Kirkonkylä Kirkonkylä 14 15 26 Simola Niina Sinivaara Lea Korvenranta Henriikka Sair.hoit. Kirsti, silloinen Sankala, asui Närvänkylän Sankalassa ja kävi 1940-luvulla kauppakoulua Lahdessa. Anita-äidin vuonna 1979 nappaama kesälomakuva ruovikkoiselta Närvän Kortelahdelta. Muutaman sadan metrin päässä erottuikin kaksi komeaa laulujoutsenta. Kirsti kertoi – nyt jo nauraen – että loppumatkasta nolotti, kun piti jotenkin pitää sukkaa yllä toisten matkustajien huomaamatta. Matkamme alkoi hevoskyydillä Jukojärveltä Keuruun rautatieasemalle ja jatkui sieltä höyryjunalla Jyväskylään. Noin puolen tunnin kurituksen jälkeen taistelupari ajautui rantaan, ja heikompi yksilö pakeni piiloon tiheään metsään noin viidenkymmenen metrin päähän. Tällaisia havaintoja on jäänyt pikkupojan mieleen, kun 1940-luvulla matkustimme höyrylaivalla Jyväskylästä Kuhmoisiin. Siellä oma perheeni, vaimoni Anita ja lapsemme Mikko, Anna ja Kaisu, viettivät kesiä 1970 -ja 1980-luvuilla. Hänenkin piti matkustaa laivalla Kuhmoisista Lahteen, kun linja-autoja ei vielä silloin säännöllisesti kulkenut. Joka kesä meillä oli tapana tehdä matka Kuhmoisiin ja käydä tervehtimässä äidin puolen sukulaisia, kuten Einari-enoa ja Arvi-enoa Kortelahdessa, Hilja-tätiä Sankalassa ja Hilma-tätiä Urpalassa. Tavallisesti tuuli yltyi, kun ylitimme Päijänteen Haukkasalon ja Kärpänsaarten välistä. Satamassa nousimme Suomi-laivaan, joka poikkesi Vaherissa, Kukkarossa, Virsulassa, Edessalossa ja mitä niitä jämsäläisiä välisatamia olikaan. Käytävältä pääsi vesiklosettiin – sellaista en ollut ennen nähnyt. Pari kertaa kesässä soutelimme Hevossaaren taitse Pyhänpään jylhään kalliorantaan piknikille. Arvieno avusti meitä varsinkin kalojen savustamisessa. Pyhänpään maisemissa Äidin kotitilasta me sisarukset saimme 1960-luvulla ostaa hehtaarin kokoisen Närsaaren nykyisen Parolantien päästä. Takaa lukien Anna, Kaisu, Mikko ja Tuomo Ilomäki. Moottorivenettä ei meillä ollut emmekä sitä kaivanneetkaan. Pönttö huuhdeltiin ketjusta nykäisemällä. Siellä meitä Nuoren pojan muistoja Päijänteeltä oli soutuveneellä vastassa Einari-eno. Kuhmoisten Tehiin saavuimme yleensä yöllä, jolloin piti vaihtaa pohjoiseen menevään Jyväskylä-laivaan ja päästä Luhangan puolelle Judinsaloon. Soutumatkaa Kortelahteen kertyi yli kuusi kilometriä. Pelotti hirveästi aaltojen pärskyessä täyteen lastattuun veneeseen. Konsertista ei kuitenkaan alkanut tulla loppua, ja äänetkin vain pahenivat. Kyseessä olikin kahden koiraan ankara reviiritaistelu. Niinpä Kirstikin oli isänsä kanssa odottelemassa etelään menevää laivaa Hevossaaren lähettyvillä. Korvia vihloi, kun laivan sireeni töräytti lähtömerkin. Tarkempi havainnointi paljasti, että toinen joutsen yritti pahoinpidellä heikompaa. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 22. Ruokakalat haimme yleensä Kuhmoisten torilta, sillä kalastaminen ei meitä huvittanut, mitä nyt mato-onkea joskus kokeilimme. Kapea hytin ovi aukeni isosta kiiltävästä messinkinupista. Sieltä se oli häipynyt seuraavana yönä joko takaisin vesille tai mahdollisesti loukkaantuneena ketun tai ilveksen parempiin suihin. Teimme pääasiassa souturetkiä lähisaariin. (AMK), metsätal.ins. Kerran 1970-luvulla lähdimme jälleen koko perhe pienellä puuveneellä kiertämään Vähä-Selkäsaarta ja tarkkailemaan siellä olevaa valkoista kummelia. Nuorena tyttönä Kirstillä ei ollut ongelmia kiipeämisessä – mutta voi kauheaa! Toinen sukkanauha rapsahti poikki käsien tavoitellessa tikkaitten ylempiä puolia. Tyyne-äitini (1905-2000) oli Kortelahden tyttäriä Närvänkylästä. Laiva hiljensi vauhtiaan ja laski tikkaat veneessä odottavalle matkustajalle. lokakuuta 2014 Tuomo Ilomäki Laivaan noustiin notkuvaa lankonkia pitkin. Toimistonjohtaja Opiskelija Kuhmoinen Pihlajakoski Harjunsalmi 16 17 27 Unnaslahti Seppo Uotila Jouni Koskinen Anu Kotiseutuneuvos Vanhempi konstaapeli Kahvilatyöntekijä Kuhmoinen Kuhmoinen Kirkonkylä 28 Lahti Arja Myyjä Kirkonkylä 29 Läntelä Tellervo Emäntä Tehin kylä EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ KUHMOISTEN SEURAKUNNAN KIRKKOVALTUUSTON VAALI 9.11.2014 I II III IV UUDISTUVA SEURAKUNTA EHDOKASLISTA KOTIKIRKKO TURVALLINEN LÄHIYHTEISÖ KUHMOISTEN SDP:N -EHDOKASLISTA UUSIUTUVAA ENERGIAA PÄÄTÖKSENTEKOON EHDOKASLISTA. Hyvällä säällä laivoilla oli tapana ottaa matkustajia kyytiin mistä tahansa matkan varrelta, kunhan vain viittoili veneestä sopivalla merkillä. Hädin tuskin olimme päässeet paluumatkalle, kun kaakosta Sysmän puolelta alkoi nousta synkkiä ukkospilviä ja laineet rupesivat roiskumaan veneeseen. Mutta Puolasaaren takaa vaahtopäät yltyivät ja meidän oli pakko vaihtaa uhkarohkeasti soutajaakin, jotta selviäisimme kotirantaan. Alkukesä oli hehkeimmillään, kun illansuussa etelästä alkoi kuulua epäsäännöllisin välein karmeita kiljahduksia
Mitään suuria muutoksia en lähtisi ajamaan. 3) Nuorisotyön tekemistä ei koskaan ole liikaa, mutta vanhuksiakaan ei pidä unohtaa. Tapahtuma oli suuri mediatapaus Tongan valtiossa. 3) Nuorison syrjäytymisen estämiseen ja nuorisotyöhön. Minulla on aviomies ja kaksi lasta. Yhdessä on sitten sovittava tulevasta toiminnasta ja sen painotuksista. Seurakunta voisi antaa sen ensimmäisen tuntuman työelämään. Seurakunta ei voi ylitUusiutuvaa energiaa päätöksentekoon Me olemme Kuhmoisten seurakuntavaaliehdokkaat 2014 Jorma Hypén 1) Olen Jorma Hypén, 49-vuotias syntyperäinen kuhmoislainen. 2) Toivon päivittäin hyvien tekojen näkyvän työssäni vanhusten parissa. 2) Autoin ystäväni kanssa yksinäistä ystävää saamaan asuntonsa kaaoksen pois. 2) Mitä hyvää olet tehnyt viimeksi. Olen 57 vuotias lypsykarjatilan emäntä Tehinniemeltä. Samoin Miesten kotaillat ovat hyvin suosittuja ja ne saavat miesväen liikkeelle. 3) Aikuisuuden kynnyksellä oleviin nuoriin ja nuoriin aikuisiin, jotka muun muassa pohtivat vakavasti omaa suhtautumistaan uskontoon ja seurakunnallisiin asioihin. Minulla on mieheni kanssa kolme jo aikuista poikaa ja yksi pojanpoika. 2) Viettänyt kiireetöntä syyslomaa lasten kanssa. Kerran olen jo hoitanut tyttäreni kohta 3 kuukauden ikäistä Aaron-poikaa ihan ite! 3) Seurakunta järjestää monenlaista toimintaa eriikäisille ja talouskin on hyvällä mallilla. Tellervo Läntelä 1) Nimeni on Tellervo Läntelä. Saimme vastaukset 27 ehdokkaalta. 2) Vapaaehtoisena olen ollut, kun esimerkiksi seurakunta jalkautui torille. 3) Mihin asioihin seurakunnan pitäisi panostaa nykyistä enemmän. Ollaan ihmisiksi, lauloi Juicekin aikoinaan. Kuhmoisten Sanomat kysyi kaikilta ehdokkailta seuraavat kolme kysymystä: 1) Kuka olet. 3) Pitäisi olla siellä, missä seurakuntalaiset ovat koolla. K uv a: Tu om o H yt tin en osaamista. Olen opiskellut ja valmistun lähihoitajaksi syksyn aikana. lokakuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 6 . Meitä oli yhteensä kahdeksan henkilöä. 3) Viime keväänä osallistuimme pääsiäisen alla Tuomas-messuun kirkossa. Kuhmoisissa syntynyt ja perheen kanssa tänne paluumuuttanut jo 15 vuotta sitten. 2) Mielestäni meissä kaikissa on jotain hyvää eikä siinä ole mitään retosteltavaa. Olin myös kahvia laittamassa koko päivän. Arja Lahti 1) Arja Lahti, tuulentuoma en siis paljasjalkainen. Heille pitää olla myös virikkeitä ja toimintaa. 2) Toimitin sairastuneen naapurin kauppa-asiat. Olen ollut kirkkovaltuustossa tämän vaalikauden ja haluan olla mukana vaikuttamassa seurakuntani päätöksentekoon. Seurakuntien yhteistyö ja uudistuminen ajanhengessä, unohtamatta seurakunnan perusajatusta. Mutta toisenlaista hyvää. Nuorena harrastin hiihtoa ja lentopalloa, nyt lenkkeilen koiran kanssa. 2) Pyrin tekemään jotain hyvää joka päivä. Kunnan ja sosiaalija terveyspuolen resurssit ovat rajatut. 3) Mielestäni Kuhmoisten seurakunta on toiminut kiitettävästi tarjoamalla monipuolista toimintaa kaikenikäisille. 2) Arjessa pyrin tekemään hyviä asioita, huomioida, kannustaa ja tukea lähimmäistä. Nykyään rentoudun luonnon helmassa, kalastellen ja retkeillen, sekä kupsuttelen puutarhassa mäkärien ympäröimänä. Siellä vaatteet on jaettu niitä tarvitseville. Maila Kaiterlahti 1) Maila Kaiterlahti, eläkeläinen. Keskiviikkona 22. 2) Olin viime syksynä retkikunnan jäsenenä Tyynellä valtamerellä. Aina on tähdättävä seurakunnan jäsenten parhaaksi ja huomioitava eri ikäryhmät. Viimeisin hyvä tekoni oli rahan lahjoittaminen Suomen Lähetysseuran Minä uskon -kampanjaan. Myös kaksi poikaa pitävät tilanteita yllä. Mukavaa nuoria kiinnostavaa tekemistä ja kuunnella heidän toiveitaan. Jutellut pitkästä aikaa hyvän ystävän kanssa oikein perusteellisesti. Perheeseen kuuluu myös traktoriurakoitsijana toimiva mies. 3) Seurakunnan pitäisi panostaa kaikkeen sellaiseen mikä jää Kuhmoisiin ja on toiminnan kannalta välttämätöntä. 3) Metsävarojen järkevään käyttöön! Tulevaisuuteen! Nuoriin! Kimmo Malin 1) Olen ympäristöoikeuden yliopisto-opettaja ja kahden lapsen isä. Nuorten kesätyöläisten näkisin myös mielelläni marssivan riviin. Luonteeltani olen tyypillinen kaksonen. tää asetettuja raameja noin vain. Ylimääräisistä kiintiöistä päästä eroon, ettei mene vieraille. Meillä on kaunis kirkko, seurakuntakoti ja Papinsaaren kaunis kappeli, myös museokappeli. Veimme Tongan valtion koululaisille puhdasvesiprojektin, koska Tongalla on puhtaasta juomavedestä puutetta ja tästä syystä lapsikuolleisuus on suuri. Olin SPR:n Nälkäpäivän lipaskerääjänä. 3) Toivon seurakunnan panostavan tasapuolisesti vauvasta vaariin. Liian kriittinen ajattelu ja jääräpäisyys ovat toivottavasti iän myötä tasoittuneet. Pienellä summalla kerran kuussa mahdollistamme kummipoikamme koulunkäyntiä kuurojen koulussa Kiinassa. Naisille voisi olla jotakin vastaavaa. Saada vapaaehtoisia mahdollisimman paljon mukaan. 2) Pyrin toimimaan aina kuhmoislaisten edun mukaisesti kaikissa asioissa, joita hoidan. Taina Järvenpää 1) Olen maaja metsätalousyrittäjä Pihlajakoskelta. Talousasiat ovat tietenkin ne, joihin täytyy panostaa jatkossakin. 3) Valitut luottamushenkilöt saavat varmasti käytettävissä olevista mahdollisuuksista ajankohtaiset tiedot. Päivätyöni on ollut jo liki kolmekymmentä vuotta rakennella kaikenlaisia huonekaluja Puulon Oy:n palveluksessa. 2) Inkerinsuomalaisen avovaimoni Marinan myötä olen tutustunut Inkerin kirkon toimintaan Venäjällä. Saataisiin oma seurakunta pysymään koossa. Viimeksi piristin ystävääni. Anu Koskinen 1) Olen Anu Koskinen, 46-vuotias, paljasjalkainen kuhmoislainen suurperheen äiti. 2) Ensimmäisenä hyvästä tulee mieleen ruoka. Kaunista leiripaikkaa Velisjärveä pitäisi mahdollisimman paljon hyödyntää. Toivottavasti keittiötä voi nyt jo käyttää. 3) Lapset ja nuoret, myö vanhemmat osataan etsiä vastaukset. Mira Jokinen 1) Mira Jokinen, 43-vuotias toiminnanjohtaja. Olemme useita kertoja vieneet lahjoitusvaatteita Jyväskylästä Skuoritsan seurakuntaan. Perheeseeni kuuluu aviomies Jyrki ja kolme lasta, Sakari, Karoliina ja Raine. Tietysti nuorissa on meidän tulevaisuus, heihin kannattaa panostaa. Siellä oli paljon laulua ja soittoa, sekä rippikoululaisten esityksiä. Seurakunnan pitäisi luoda enemmän kontakteja huonossa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin, nuoriin, alkoholija mielenterveysongelmista kärsiviin ihmisiin, työttömiin ja yksinäisiin. 2) Lahjoitin rahaa nälkäpäiväkeräykseen. Ammattitutkinto tuo mahdollisuuksia auttaa ihmisiä terveydenhuollon eri alueilla. Olemme mukana Suomen Lähetysseuran kautta kummilapsitoiminnassa. Oikeudenmukaisuus ja tasa-arvoisuus ovat minulle tärkeitä niin omassa elämässäni kuin päätöksenteossakin. Heljä Järvinen 1) Heljä Järvinen. Henriikka Korvenranta 1) Henriikka Korvenranta, 21-vuotias metsätalousinsinööriopiskelija. Markku Hjelm 1) Nimeni on Markku Hjelm, yrittäjä / rakennuttajakonsultti / RA / INS. Seurakunnan ja kunnan pitää parantaa ja kehittää yhteistyötä. Minulla on taloushallinnon koulutus ja Kotikirkko – turvallinen lähiyhteisö Kuhmoisissa kirkkovaltuustoon pyrkii yhteensä 28 ehdokasta neljältä eri listalta. 3) Järkevään taloudenpitoon. Tein perheelleni jälkiruuaksi omenahyvettä vaniljakastikeen kera, se on kaikkien herkkua. Toivoisin enemmän tämän tyyppistä toimintaa. Vesa-Pekka Carlson 1) Olen kohta viidenkympin villityksiin altistuva peruskuntalainen. Tellervo Liehu 1) Tellervo Liehu, syntyperäinen kuhmoislainen, eläkeläinen ja metsätilallinen. Arja Isojärvi 1) Olen Arja Isojärvi, lähihoitaja ja kahden, kohta teini-ikäisen, lapsen äiti. Kahvilatyöntekijä Sarin Kotikahvilassa ja MLL:n Kuhmoisten paikallisyhdistyksen puheenjohtaja
Kuhmoisissa kirkkovaltuustoon pyrkii yhteensä 28 ehdokasta neljältä eri listalta. Miksei vastaavaa ole naisille tai nuorille. En tosin tiedä, oliko ilo enemmänkin minun puolellani. Pikkulapset ja korkean iän kansalaiset tarvitsevat ohjattua apua ja läheisyyttä eniten. Eino Mäkelä 1) Olen eläkeläinen Eino Mäkelä, ja olen syntynyt Kuhmoisissa. Perheeseeni kuuluvat vaimo, kaksi aikuista lasta ja neljä lapsenlasta. Asun kirkonkylällä ja käyn töissä paikallisella vuodeosastolla vielä tovin. Olen nykyisessä kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa. Työhistoriani on monipuolinen, viimeksi työskentelin siivoojana Helsingin kaupungin ky:lle, työn ohessa suoritin yo-tutkinnon. 2) Kuluneella viikolla vietin lapsenlasten kanssa yhteistä laatuaikaa Lapissa. 3) Seurakunta voisi järjestää enemmän tilaisuuksia, jossa vanhukset ja lapset viettäisivät aikaa yhdessä esimerkiksi retkien muodossa tai yhteisiä arkartelutilaisuuksia, lauluja lausuntahetkiä. Satukirjojen lukeminen lastenlapsille ja piristävä kahvihetki yksin asuvan ikäihmisen luona tulevat tällä kertaa mieleen. 2) Olen ollut ikinuorten vapaaehtoisena mukana rakentamassa uutta siltaa seurakunnan leirikeskukseen. 3) Yksinäisten seurakuntalaisten huomioimiseen. Jouni Uotila 1) Olen Jouni Uotila, 55-vuotias vanhempi konstaapeli. jatkossakin. Harrastuksiani ovat kuorolaulu, erilaiset liikunnalliset jutut ja metsänhoitotyöt. Seurakunnan partioja kerhotoiminnassa tulisi mielestäni nykyistä paremmin ottaa käyttöön Kuhmoisten vahvuuksia. 3) Laadukkaaseen ja monipuoliseen lapsija nuorisotyöhön. Jarmo Simola 1) Jarmo Simola. 3) Mielestäni Kuhmoisten seurakunnassa asiat ovat aika hyvin. 2) Istahdin töissä hetkeksi sängyn laidalle, otin harmaahapsista mummoa kädestä kiinni ja silitin hiuksia hetken, ennen kun toivotin hyvää yötä. Niina Simola 1) Olen Niina Simola, kahden ihastuttavan nuoren neidin äiti. Työskentelen perushoitajana terveyskeskuksessa. Nuorisotoiminnassa pidän tärkeänä eri ikäluokkien huomioon ottamista toiminnan sisällöissä ja toiminnan aktiivista kehittämistä. Seurakunnan tärkeät rakennukset tulisi pitää hyvässä kunnossa. Hyvä esimerkki on Miesten kotaillat. Risto Ojala 1) Risto Ojala, teologian ja yhteiskuntatieteiden maisteri, syntynyt Petäjävedellä, Kuhmoisissa 1975. 2) Mitä hyvää olet tehnyt viimeksi. Tehnyt hartauskirjoitukset Padasjoen Sanomiin ja Kuhmoisten Sanomiin. Yhteinen tavoite tulee olla yhteistyö seurakunnan, järjestöjen ja paikallisyhteisön ja sen asukkaiden hyvinvointi ja turvallisuuden tunne. Kotimme sijaitsee kirkonkylällä. Hyvällä toiminnan sisällöllä on mahdollista luoda oppimista, elämyksiä ja hyvää yhteishenkeä. Työskentelen metsissä, harrastan historiaa ja kotiseututyötä. Yleismaailmallisesti toivoisin kirkon välttävän maallistumista ja pitäytyvän Uudistuva seurakunta Raamatun Sanassa. Lea Sinivaara 1) Olen aikaansaapa, taloushallinnon ammattilainen ja kahden aikuisen lapsen äiti Pihlajakoskelta, jolla on kokemusta ja aikaa panostaa seurakunnan luottamustoimen hoitamiseen. toja ja pitänyt raamattupiirin Päijälässä. Työikäisten seurakuntaelämä toteutuu parhaiten vapaaehtoisin voimin, kuten Miesten kotailtatoiminta on osoittanut. Koen tehneeni hyviä tekoja lähimmäisilleni lähestulkoon joka työvuorossa. Saimme vastaukset 27 ehdokkaalta. Heiltä voi myös oppia paljon! 2) Pyyteettömiä ja vilpittömiä hyviä tekoja ei ihminen yleensä huomaakaan. 2) Kerroin työkaverilleni viikonlopun Hesarissa ilmoitetusta työpaikasta, jonka tiesin kiinnostavan häntä. lokakuuta 2014 Arja Lankinen 1) Olen Arja Lankinen Poikkijärveltä. Luulisin sen liittyvän jonkinlaiseen auttamiseen jo työni puolesta. 3) Tukea miesten kotailtatoimintaa sekä auttaa eristäytyneitä ja yksinäisiä. Seurakunnan tulee järjestää tapaamismahdollisuuksia eri-ikäisille sellaisessa paikassa ja sellaiseen aikaan kuin he haluavat. Ulla Salmi 1) Ulla Salmi Perhepäivähoitaja. 3) Seurakunnan pitäisi panostaa seurakuntalaisten hyvinvoinnin parantamiseen, yhteistyön lisäämiseen muiden seurakuntien kanssa ja siunauskappelin kunnostamiseen. 3) Seurakunnan hengellisen toiminnan uudistamiseen, seurakuntalaisten hengelliseen kasvatukseen ja opetukseen, vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen yleisen pappeuden pohjalta, lähimmäistyöhön, vaikuttamiseen kaikilla kylillä koko pitäjän alueella, yhteistoiminnan lisäämiseen naapuriseurakuntien kanssa ja lähetystyöhön. Minulla on kolme aikuista lasta ja kolme lapsenlasta. 2) Olen auttanut mummoja pensaita leikkaamalla, pihoja haravoimalla ja puita pilkkomalla ynnä muuta sellaista. 3) Matala kynnys tilaisuuksiin, räätälöity toiminta eri-ikäisille kiinnostuksen mukaan, yhteistyö, työntekijöiden tukeminen ja talous. 2) Olen käynyt katsomassa vanhuksia Päijännekodilla ja leiponut koko ryhmälle kahvileipää tuliaisiksi. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 22. 2) Yksittäisiä hyviä tekoja tulee tehtyä arkielämässä, mutta niiden määrittely on hankalaa. Olen ollut eläkkeellä jo jonkin aikaa. Luonteeltani olen melko iloinen, avoin, asioita pohtiva ja huumoria viljelevä. Näkisin että onnistuneella nuorisotyöllä on myös vaikutusta paluumuuttoon ja kesäkuhmoislaisuuteen. Työskentelen lähihoitajana Päijännekodilla ihanien vanhusten parissa. Asumme mieheni kanssa kahden, lapset ovat jo maailmalla. 2) Kuunnellut ystävän murheita. 3) Mihin asioihin seurakunnan pitäisi panostaa nykyistä enemmän. 3) Joka vuosi tehdään tulevaa vuotta varten toimintasuunnitelmat jokaista toimialaa kohden, jolloin kaikki osa-alueet ovat huomioitu, niin hengellisellä kuin materiaalisella puolella. 2) Tyttäreni kuullessaan tämän kysymyksen, hän tokaisi: ”Kakkuja, niitähän sinä olet tehnyt ja paljon!” Olen ollut lasteni kanssa syyslomalla ja olemme olleet apuna, kun mummulan pihasta kaadettiin mänty. Kari Raivonen 1) Olen metsätalousinsinööri ja tehnyt työurani metsänhoitoyhdistyksellä, nyt eläkkeellä. Työn vastapainona rentoudun parhaiten mökillä, luonnon helmassa. Kuhmoisten Sanomat kysyi kaikilta ehdokkailta seuraavat kolme kysymystä: 1) Kuka olet. Luen paljon kirjoja, teen käsitöitä. 2) Jos illalla huomaa, että on elänyt sovussa kaikkien kanssa, voi todeta, että tämä oli hyvä päivä. Tärkeitä asioita minulle ovat läheisten ihmisten terveys ja hyvinvointi, ystävät ja mielekäs työ. 3) Seurakunnan tulee panostaa lasten ja nuorten hengelliseen hyvinvointiin, rinnalla kulkemiseen perheelämässä ja varttuneella iällä. Asun Kuhmoisten kirkonkylällä yhdessä vaimoni Tiinan ja koiramme Pafin kanssa. 2) Viimeksi autoin naapurin mammaa kauppaasioilla. Yritän päivittäin piristää kanssaihmisiä iloisella elämänasenteella. Kati Tanninen 1) Olen Kati Tanninen, 37. Samantapaista toimintaa kaivattanee myös naisten parissa. 2) Autoin hyvää ystävääni! 3) Yksinäisten ihmisten huomioon ottaminen. 3) Aktivoida ihmisiä osallistumaan enemmän seurakunnan erilaisiin toimintoihin ja kannustaa heitä pitämään huolta toisistaan ja auttamaan avuntarpeessa olevia.. Täytän joulukuussa 70. Hoitanut vuoden ikäistä tyttärentytärtäni. Seurakuntamme pysyminen itsenäisenä on iso asia. Seppo Unnaslahti 1) Olen 65-vuotias vanhaisäntä Kissakulmalta. Kummitätiäni autoin nimipäivätarjoilun valmistelussa. 3) Seurakuntalaisten aktivointiin ja toiminnan suunnitteluun siten, että myös riviseurakuntalaiselle on tarjolla monipuolisia tapahtumia, joihin voi osallistua. Heljä Korpela 1) Heljä Korpela Puukkoisilta. Olen myyjänä paikallisessa päivittäistavarakaupassa. 3) Toiminnan sisältöön. Palkaksi sain kauniin, hampaattoman hymyn. Perheeseeni kuuluu avopuoliso ja kaksi lasta. 2) Valmistellut marras– tammikuun Miesten kotailUusiutuvaa energiaa päätöksentekoon Me olemme Kuhmoisten seurakuntavaaliehdokkaat 2014 Kuhmoisten SDP Mirja Kolulahti 1) Olen Mirja Tellervo Kolulahti
– Kaikki vastaukset ovat oikein. – Silloin tupa totisesti tulvii yleisöstä, bingoisäntä Sami Heikkilä kertoo. Ensimmäinen piirsi kuvassa olevan muodon seuraavan selkään, toinen kolmannen selkään ja niin edelleen. Keskiviikkona 22. Näin alkuperäiset esineet saivat täysin uusia hahmoja. Tuomo Hyttinen Aurinkoinen päivä verotti syysriehan osallistujamäärää viime viikon torstaina. lokakuuta Sahanrannan sali on täynnä innokkaita pelaajia. Päivän päätteeksi lapset saivat purkaa energiaansa Jaakko Nymanin vetämässä salibandyssä. Päivä oli kaiken kaikkiaan hyvin onnistunut. Alenius näytti jonon ensimmäiselle kuvan autosta. Odotin enemmän osanottajia, mutta ulkona on aika hyvä ilma, menossa mukana ollut vanhempi Kari Laatikainen kertoi. Vaikka väkeä on tavallista bingoiltaa enemmän, joulun alusajan torstait ovat vielä suositumpia. Voittaja noutaa palkintonsa tiskiltä aplodien saattelemana. Peli etenee siten, että bingoisäntä arpoo yhden numeron kerrallaan. Muutkin leikit olivat hauskoja. Ensimmäisellä kierroksella haetaan yhtä vaakabingoa, toisella kahta, kolmannella kolmea ja niin edelleen. Siitä huolimatta kymmenkunta lasta ja viisi aikuista osallistui Kuhmoisten kunnan nuoriso-ohjaaja Satu Aleniuksen vetämään leikkija liikuntatapahtumaan. Antti Laatikainen sai liidokkinsa koko joukosta pisimmälle. Savolainen taas on ensi kertaa hakemassa vaakarasteja. Kiva täällä on pelailla, Savolainen ja Huikko tuumivat. Leikki eteni siten, että osallistujat istuivat ensin kahteen jonoon. – Se, jonka lappu on parhaiten koristeltu, voittaa. Turhautumista ei ole salista havaittavissa. Kaikki kuitenkin odottelevat jo seuraavaa peliä. Noin kolmekymmentä ihmistä toivoo voittavansa palkinnoksi esimerkiksi ilmaisen lounaan. Tehtävärasteilla ohjelmassa oli muun muassa tietokilpailua, väritystä ja paperikalojen taittelemista. Bingo viihdyttää Sahanrannassa Neljä kuukautta Sahanrannassa työskennellyt Sami Heikkilä tuntee suurimman osan pelaajista. – Kyllä nuoretkin voivat bingota menettämättä kasvojaan. Peli tarjoaa vaivatonta tekemistä, josta irtoaa jutun juurta, kun keskustelu pöydässä hiipuu. Sahanrantaan kerääntyy kuitenkin asiakkaita täysiikäisistä eläkeläisiin. Tänä vuonna aion voittaa toisen, Luoto sanoo itsevarmana. Vielä kukaan onnekas ei saa viidettä vaakasuoraa. Ei niitä kuvia ollut paha piirtää, kun raapusti vain sen mitä selässä tuntui, Laatikainen sanoi. Kierroksia pelataan viisi ja joka kierroksen voittajalle on luvassa palkinto. Itse asiassa pöydissä suunnitellaan jo seuraavan viikon istumajärjestystä. Viimeksi mainittu huvi muistutti rikkinäistä puhelinta. Kesäpuukkoislaiseksi tunnustautuva Luoto käy satunnaisesti Sahanrannan bingossa. Tehtävärastien jälkeen oli aika kokeilla paperilennokkien lennätystä. Arvottu numero rastitetaan lapulta, jossa on kolme viisi kertaa viiden numeron ruudukkoa. Huikolle bingoilta on hänen elämänsä toinen. Jonon viimeinen piirsi paperille sen, minkä tunsi selkäänsä piirrettävän. Norjalaista varvashippaa syysriehassa Peili -leikissä yritettiin koskettaa selin seisovaa henkilöä siten, ettei tämä huomaa muiden liikkuvan.. Josko numerot sitten osuisivat kohdalleen. Jämsäläisellä Maisa Huikolla (oik.) ei valitettavasti ollut kotiin viemisinä muuta kuin kokemusta. Nuoretkin käyvät pelaamassa Bingon pelaaminen mielletään monesti ikääntyneen kansanosan ajanvietteeksi. Bingoiluun osallistuminen on maksutonta. Bingon pelaaminen on ennen kaikkea rentoa yhdessäoloa. Seuraava kierros mielessä koko ajan – Otto 73, Sami Heikkilä sanoo. Ira Luoto on naisporukasta hieman kokeneempi. Antti Laatikaisen suosikkileikki oli erikoisesti nimetty norjalainen varvashippa. – Sain palkinnoksi kinkun. Tiedän sen, koska yksi aikuinen kertoi, Lahti sanoi. Torstaina 9. Viime vuonna hän pääsi kirjaimellisesti voiton makuun. Pystybingoja haetaan harvemmin. Yhtenäiskoululla askarreltiin, pelattiin salibandya ja leikittiin kopiokonetta. – Kiva, että näitä hommia järjestetään. Bingoisäntä odottaa selvästi bingoa huudettavaksi. – Kopiokoneessa jännitti millainen kuva sieltä tulee. Kinkkubingot vetävät kansaa niin paljon, että yksi sali ei riitä. Viiden kierroksen pelejä pelataan illan aikana useampia. – Gideon 57, Heikkilä kuuluttaa ja takapöydästä huudetaan bingo. Tietovisassa etevimmäksi osoittautui Eino Lahti, tosin hieman kyseenalaisella strategialla. lokakuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 8 Tuomo Hyttinen Bingon sattumanvaraisuus on Sanna Hännikäisen mielestä vain silmänlumetta. Salibandya ja askartelua Välipalan jälkeen lapset pääsivät rauhallisempien askareiden pariin. Huumoria ei bingoilloista puutu. – Bingoa pelaavat meillä myös nuoret, Sami Heikkilä sanoo. Autosta tuli puu, tikku-ukosta possu ja sydämestä numero kolme. Välillä saattaa mennä pitkiäkin aikoja ennen kuin numerot osuvat kohdilleen. Jämsäläiset Maisa Huikko, Petra Savolainen ja Ira Luoto ovat joutuneet bingokärpäsen puremiksi
Toissa viikonlopun hirvisaldo oli kaiken kaikkiaan hyvä. Radiosta kiirii tieto, että yksinäinen lehmä on kaadettu. Hirviveikkojen puheenjohtajan Jussi Seppälän mukaan Salonen on mies paikallaan. Tornista ammutut Sakon .308 -kaliiperiset luodit ovat tehneet tehtävänsä. 5–8 piikkiset sonnit on jätettävä rauhaan, sillä ne ovat hyviä suvunjatkajia. Ohitettuja passimiehiä ei silti vapauteta tehtävästään. Viime viikonloppuna riistaa saatiin vielä sen verran, että seuraavalle viikonlopulle täyttämättä on enää yksi hirvilupa. Yhdellä luvalla saa ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi hirvenvasaa. On lauantai 11. Miesajo on demokraattisempi ajomuoto, koska siinä suuremmalla joukolla on mahdollisuus saada riistaa. lokakuuta ja hirvenmetsästys alkaa. Koiraajossa ne hätäilevät ja kulkevat tuttuja reittejä pitkin. – Jahtipäällikön homma on haastava tehtävä, jossa vaaditaan joukkueenjohtajan taitoja. Varavouti Pekka Seppälä sanoo, että tänä vuonna metsästäjien runsas lukumäärä antaa jahtimiehille pienen etulyöntiaseman. Sieltä matka jatkuu seuraavan metsikön yli Koskelantietä kohti. Hän tuntee porukan ja maaston, ja osaa jakaa tehtävät kunkin kykyjen mukaan. Vasoista toinen jäi Hirviveikkojen saaliiksi toissa sunnuntaina. Nuolukivien juureen asetetut riistakamerakuvat antavat tarkempaa tietoa siitä, millaisia elikoita täällä liikkuu, Pekka Seppälä sanoo. Ajomiehet ripotellaan metsästysseuran rajalle ja heille annetaan tehtäväksi lähteä kävelemään noin puolentoista kilometrin matka passimiehiä kohti. Näin liha saadaan pidettyä mahdollisimman hyvälaatuisena. Se oli rauhallinen ja hyvä tilanne. Turvallisuus ennen kaikkea. – Joskus käy niin, että hirvi löytää ajoketjusta aukon ja lähtee takaisinpäin. Hetken kuluttua seuraa kolmas. Lehmä oli syksyn ensimmäinen Pihlajakosken Hirviveikoille. Alkoholinkäyttö ei muuten kuulu yhteen aseiden kanssa, mutta pieni kaatoryyppy otetaan. Kävellessä ajomiesten on pidettävä meteliä, jotta hirvet ajautuisivat passimiesten tähtäimiin. Avauspäivänä pyrkimyksenä on harventaa Pihlajakosken hirvikantaa yksinäisten lehmien ja vasojen osalta. – Hirvi juoksi suoraan päin niin lujaa, että jos se olisi jatkanut minua kohti, olisin jättänyt ampumatta, Ylänen sanoo. – Tarkoituksena ei ole tulittaa kaikkea mikä liikkuu, vaan ennen kaikkea tavoitella turvallisia ja varmoja osumia, Pekka Seppälä kertoo. – Neljä vuotta olen käynyt ja silleen hurahtanut tähän hommaan. Riistankäsittely kunniaan Pekka Ylänen on ampumapaikalla yhtä hymyä. Helsingissä eläinlääketiedettä opiskeleva Meeri Ylänen katsoo hirviä kameran tähtäimen läpi. Passimiehille annetaan asemapaikat Seppäläntien ja Koskelantien ympäristöstä. Kaadettu hirvi on ensi tilassa suolistettava ja veret laskettava ulos. Ajomiesten ohitettua ensimmäisen ketjun odotus jatkuu. Kolmattakymmentä nuorta ja vanhaa, kokenutta ja kokematonta miestä ja naista on kokoontunut Pihlajakosken venesataman luokse oransseissa asuissaan. Miesajossa saatiin hirvisaalista – Jotkut tavoittelevat niin sanottuja trofee-eläimiä. Ari onkin johtanut metsästystä kahteen otteeseen jo kymmenen vuotta, Seppälä kertoo. Seisoskelua on jatkunut vartin verran, kun metsän hiljaisuuden katkaisee kaksi laukausta peräjälkeen. Tänä vuonna Hirviveikoille on jaettu kahdeksan hirvilupaa. Kilometrin ajon jälkeen ajoketju pääsee Seppäläntielle. Jahtivouti Ari Salonen jakaa porukan passija ajomiehiin. Silloin meidän on oltava valmiina, Seppälä kertoo. Varmuuden vuoksi lopetin eläimen lähietäisyydeltä. Tänä vuonna pakolliseksi määrätty oranssi väri löytyi myös Sara Seppälän kynsistä. Hiljaa paikallaan pysyminen on tärkeää. Olen päässyt kuvaamaan yhtä isoa ja komeaa sonnia. – Miesajossa hirvet ovat rauhallisempia ja etsivät pakotietä ajan kanssa. Passissa aika kuluu hitaasti odotellen. Metsästä on löytynyt hirvenjälkiä nuolukivien läheisyydestä. Tässä seurassa onneksi noudatetaan hyvin jahtikuria ja ammutaan vain sitä, mitä on sovittu, Jussi Seppälä sanoo. Hirviporukan mukana saa enemmän kuvaustilanteita kuin yksin metsässä. lokakuuta 2014 Tuomo Hyttinen Pihlajakoskelaisen metsästysseuran Hirviveikot ry:n vuoden tärkein ajanjakso on aluillaan. Latasin vaistomaisesti ja hirvi jatkoi etenemistään. Odottelu palkitaan laukauksin Seppälänmäellä odotellaan ajomiesten lähestymistä. Toinen osuma selkärankaan kaatoi sen. Radiopuhelimesta kuuluu väliaikatietoja. Kuvassa hirviemä ui Saarijärven yli vasojen kanssa. Siellä erämiehet odottavat kiväärin kanssa sarvipäiden ilmestymistä metsän siimeksestä. Kaadettu hirvinaaras suolistettiin jahtivouti Ari Salosen (vas.) valvovan katseen alla. – Sitten se päätti kääntyä oikealle ja silloin sain täräytettyä lavan yläpuolelle. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 22. Lauantaina ammuttiin vielä yksi lehmä ja yksi vasa. – Saamme passit puoliympyrän muotoon, joten hirvillä on vähemmän väistämistilaa. – Riistakolmiolaskennan perusteella tiedämme seuran alueella olevan hirviä. Varmuus ennen kaikkea Koira-ajossa koira pyrkii pysäyttämään hirven haukulla, ja passiketju yritetään muodostaa ringiksi haukkupaikan ympärille. Hirvi saattaa nähdä metsästäjän, muttei havannoi tätä kunnolla ilman liikettä. Edellisen illan kokouksessa on sovittu, että hirviporukka tavoittelee kuutta aikuista ja neljää vasaa. Sunnuntaina koiran haukusta kaatui kaksi aikuista ja yksi vasa. – kuva Katri Ylänen. Perinteisessä miesajossa muodostetaan suora ketju ja sitä kohti kulkeva ajomieslinja. Hirviä ei välttämättä tarvitse jahdata aseen kanssa
Ihmiset yrittävät ratkoa arkisia pulmiaan mitä moninaisimmin tavoin, Lättilä kertoo. Erilaisia muistelmia Merja Lättilä esitteli muistelmiaan noin 20-henkiselle yleisölle viime perjantaina Kuhmoisten pääkirjaston galleriassa. Yrittäjyyttä, kiskoja ja kastelujärjestelmiä. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Tällaisten teemojen kautta Lättilä kuvaa matkojaan, matkakohteitaan ja elämäänsä seitsemällä vuosikymmenellä. En osallistunut siihen, mutta sain ratkaisun ongelmaani. Kausi-influenssarokote on ilmainen: • 65 vuotta täyttäneille • 6–35 kuukauden ikäisille lapsille • raskaana oleville • sairautensa tai hoitonsa vuoksi riskiryhmiin kuuluville • vakavalleinfluenssallealttiidenhenkilöidenlähipiirille • varusmiespalvelukseen astuville miehille ja vapaaehtoiseen palvelukseen astuville naisille Muut kuin näihin ryhmiin kuuluvat voivat saada reseptin rokotteen hankkimista varten omalta terveysasemalta. Matkailu innostaa edelleen Nykyään Merja Lättilä matkustaa ulkomaille miehensä Riston kanssa kerran tai kaksi vuodessa. Kotiäänestykseen ilmoittautumislomakkeita on saatavana taloustoimistosta. Matkapäiväkirjojen selaaminen toi Lättilälle muistoja mieleen. Mitä kirkko sinulle merkitsee. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2009 hän törmäsi vanhoihin matkapäiväkirjoihinsa. Vähän ajan kuluttua aineistoa syntyi niin paljon, että kirjan julkaiseminen vaikutti varteenotettavalta vaihtoehdolta. Tuliaisia, hautoja ja ikuisia mysteereitä. Äänestän vaaleissa, mutten ole vielä valinnut ehdokastani. 040 7122 597 Diabeteshoitaja / Työterveyshoitaja p. Yksityiskohdat hämmästyttävät Eikö Suomi olekaan saari. Äänioikeutettu seurakunnan jäsen voi äänestää ennakkoon missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa ilmoittautumalla vaalitoimitsijalle ja esittämällä henkilötodistuksensa tai muun riittävän selvityksen henkilöllisyydestään. Kirjoitin muistelmateoksen. Kirkkohan se on saanut järjestyksen tähän maailmaan. Kuhmoinen 22.10.2014 Kuhmoisten seurakunnan vaalilautakunnan puolesta Puheenjohtaja vs. Esimerkiksi suomalainen luonto on yhtä upea kuin Afrikan savannit. klo 8 – 15 • Torstai 13.11. Lättilä laskee matkustaneensa elämänsä aikana ainakin 70 maassa. Äänestäjällä on oikeus äänestää sen seurakunnan ehdokaslistojen yhdistelmän ehdokasta, missä seurakunnassa hänet on 15.8.2014 merkitty läsnä olevaksi seurakunnan jäseneksi sekä äänioikeutettujen luetteloon äänioikeutetuksi (viimeistään 9.11.2014 16 vuotta täyttävä kirkon jäsen). Äänestän seurakuntavaaleissa. Ecuadorilaisen Papallactan rikkilähteet sijaitsevat 3 300 metrin korkeudessa ja vuoden 1965 matka Helsingistä Lontooseen tehtiin Krupskaja-aluksella Leningradista tulleiden lääketieteen opiskelijoiden kanssa. Aini Koskinen – On hyvä olla olemassa, kuulun kirkkoon itsekin. Tuomas Kauppinen – Minulle kirkko merkitsee rauhoittumista. Heikki Lehto – Meikäläisen ikäluokka tuntuu uskovan korkeampien voimien olemassaoloon, eli kyllä se tärkeä on. työterveyshuollossa, diabeteshoitajien vastaanotoilla ja kotihoidon kotikäynneillä. Taloustoimiston puhelinnumero on 03-5232320. Ehdokas on vielä tuumauksessa. Tavanomaisten aukioloaikojen lisäksi taloustoimisto on avoinna 24.10.2014 kello 16.00 saakka. Tietysti äänestän seurakuntavaaleissa. kirkkoherra Auni Kaipia Tuomo Hyttinen Eikö Suomi olekaan saari. Ensin hän työsti opusta omaksi ilokseen vapaaajan asunnossaan Kuhmoisissa. – Opiskelin Firenzessä vuosina 1979–80. 040 7122 598 Jos henkilö on voimakkaasti allerginen kananmunalle, ei rokotetta tule ottaa. Neuvolan terveydenhoitaja p. Käyn kirkossa harvemmin. – Niitä selatessani huomasin samantyyppisten asioiden toistuvan kulttuurista ja maasta riippumatta. Nyt kun muutin kirkonkylälle, niin tulee varmaan käytyä useammin kuin ennen. – Sitä kautta olen oppinut arvostamaan myös omaa kulttuuriamme. – Erilaiset muistelmat Merja Lättilä BoD (omakustanne) 2014 209 s. Matkat ovat opettaneet hänelle nöyryyttä ja erilaisten kulttuurien kunnioittamista. Pariskunta palaa Italiaan aina uudelleen. Paavo Ruokonen – Yhdyn edelliseen puhujaan. Jonotusaikojen lyhentämiseksi toivomme pukeutumista lyhythihaiseen tai helposti riisuttavaan paitaan. Rokotuksia annetaan myös asiakkaan muun varatun käynnin yhteydessä esim. Muun seurakunnan ennakkoäänestyspaikassa äänestettäessä äänestäjän on omatoimisesti otettava selvää oman seurakuntansa ehdokkaista. – Koin takaumia, kun koostin tapahtumia kirjaksi. Turkkia en varmaan opettele, se on aika vaikeaa, seitsemällä eri kielellä pärjäävä Merja Lättilä kertoo. Seuraavaksi on vuorossa kiertomatka Turkissa. Helsinkiläinen Merja Lättilä ei koskaan ajatellut kirjoittavansa kirjaa, vaikka oli muuten kynäillyt koko elämänsä. Teoksen kieli on tarttuvaa ja yksityiskohdat saavat lukijan hämmästymään. Kun Lättilät lähtevät ulkomaille, he suuntaavat uusiin kohteisiin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Keskiviikkona 22. teksti Tuomo Hyttinen kuvat Niina Huuhtanen Syksyn 2014 influenssarokotukset Kuhmoisissa Kuhmoisten neuvolassa (Orivedentie 3) rokotteita annetaan ilman ajanvarausta seuraavina aikoina: • Maanantai 3.11. – Työnjako on yleensä sellainen, että Risto lukee historian ja minä opettelen kielen. Hänen tai valitsemansa henkilön on ilmoitettava kotiäänestyspyyntö vaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse taloustoimistoon viimeistään 24.10.2014 ennen kello 16.00. Lättilä ei saanut omaa ääntään esiin tekstin kautta. -kirjan kerronta ei etene tavanomaisin keinoin. Oikea muoto kuitenkin puuttui. – Huomasin eräänä päivänä naistenlehdessä ilmoituksen lukijoiden elämänkertakilpailusta. Kuumeisen infektion aikana ei voida rokottaa, tällöin rokottamista siirretään, kunnes potilas on toipunut.. Seurakuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään seurakuntien kirkkoherranvirastoissa tai seurakuntatoimistossa 27.10.–31.10.2014 joka päivä kello 9.00–18.00 sekä mahdollisissa muissa ennakkoäänestyspaikoissa määrättyinä aikoina. Kannatti silloin aikanaan kirjoittaa joka ilta päivän tapahtumista. Koululaisten ja opiskelijoiden rokotukset hoituvat oman koulun terveydenhoitajan luona. klo 8 – 15 Lasten rokotukset ajanvarauksella neuvolassa. lokakuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 10 KUULUTUS ENNAKKOÄÄNESTYKSESTÄ Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa toimitetaan 9.11.2014 seurakuntavaalit, joissa valitaan jäsenet seurakuntien kirkkovaltuustoihin tai seurakuntayhtymiin kuuluvissa seurakunnissa yhteisiin kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin. Mikäli aiemmasta influenssarokotteesta on tullut voimakas reaktio, rokote annetaan vain erityisharkinnasta. Oman seurakunnan ennakkoäänestyspaikassa äänestäjällä on mahdollisuus tutustua ehdokaslistojen yhdistelmään. Minulla on paljon ystäviä siellä, Lättilä kertoo. Ennakkoäänestys Kuhmoisten seurakunnassa järjestetään seuraavissa ennakkoäänestyspaikoissa: Kirkkoherranvirastossa, osoite Toritie 52 maanantaina 27.10.2014 klo 9 – 18 tiistaina 28.10.2014 klo 9 – 18 keskiviikkona 29.10.2014 klo 9 – 20 (kahvitarjoilu) torstaina 30.10.2014 klo 9 – 18 perjantaina 31.10.2014 klo 9 – 18 Kaukolan koululla, osoite Länkipohjantie maanantaina 27.10.2014 klo 13 – 20 Päijännekodilla, osoite Kokonniementie torstaina 30.10.2014 klo 13 – 18 Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan. Lättilä alkoi koota tekstiä leikkaa–liimaa -menetelmän avulla. Vaaleissa äänestäminen taitaa jäädä väliin, sillä olen seurakunnan toimintaan tyytyväinen. Se on täällä läheisyyden vuoksi vain arkisempaa
Hintoihin sisältyy alv 24%. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 22. 046 544 9230 __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. risunkierrätyspaikka Risutonta haravointijätettä (puiden lehdet ja ruoho) saa viedä merkitylle alueelle, vasemmalle reunalle. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Hintoihin sisältyy alv 24%. 040 827 4429. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. N Putkiasennus 050 461 7575 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Lähtö linja-autoasemalta klo 11.30, ajetaan Toritien kautta. Hinta 13 €, yli 75-v. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, Kysy lisää! 040 185 2727 OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 0400 121 997 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Ilm. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Asiakaspalvelu Taija Kuivalainen 040 515 2345 1.10.2014 alkaen Vastaavat toimittajat Hannu Lahtinen Päivi Malin Rauno Riihimäki TOIMITUS Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2792 (LT-2013) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi palaute@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Peltonen p. Multaporkkanaa, sipulia ym. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 10-12, 42100 Jämsä p. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 0400 852 532 __________________________ PITOPALVELU yms. ja Eurooppa OPASOL OY p. p. Taimille p. Tai vaihdetaan ok-taloon/ mökkiin. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. klo 17.00 Liput 5 € – K7 – Vadelmavenepakolainen Ma 27.10. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. P. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PESULAPALVELUT JEC PESULA PALVELU OY Nuutinrinteentie 35, Kuhmoinen p. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Lämpimästi tervetuloa! SEURAT Johan on markkinat Kolmio 77 m 2 ja lämmin autotalli 19 m 2 Suvilassa Toritie 38. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ M. Ei kuitenkaan multaisia juurakoita. 040 536 5663, 0400 350 483 _________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 0400 798143 p. tapahtumat OPASOL OY p. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 7 €. lokakuuta 2014 Reumayhdistyksen kerhotilaisuudessa ma 27.10 klo 13.00 Kuhmolassa kauniiden PartyLite kynttiläja somistetuotteiden esittelijä. Torstaitupa Kuhmolassa 23.10. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Ympäristösihteeri ELOKUVAT KUTSUT Uimahalliretki Jämsänkoskelle to 30.10. Lauletaan yhdessä Mauri Kuusisen säestyksellä klo 11.30 alkaen. Kotimaisia Lobo -omenoita. Paluukyyti lähtee klo 14.30. (sis. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. erikoiskuljetukset/kotim. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. 050 520 6442/ Liisa Keskinen Myydään Kuhmoisten Sanomat Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9.30–15, ti ja pe 9.30–13, to sulj. tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. Ark. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. Hirviveikot ry 2. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Muuta jätettä alueelle ei saa viedä. klo 9 – 11 Kuhmoisten torilla hyvää hiekkamaan PERUNAA VanGogh, Siikli, Nicola ym. 045 636 3889 / Eija __________________________ __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. klo 10–13. Toimittaja Päivi Hotokka opintovapaalla 1.9.-14–31.5.-15 sijaisuutta hoitaa: Toimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 Toimittaja Tuomo Hyttinen 040 358 1888 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Isot ruohovartiset kasvit on eroteltava haravointijätteestä erikseen omaan kasaansa. 040 136 3013, 045 636 3889 __________________________ Kutsumme metsästysalueemme maanomistajat ja kyläläiset HIRVIKEITOLLE 1.11.2014 klo 18.00 Pihlajakosken nuorisoseurantalolle. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. tyhj. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Risuja ja oksia saa viedä merkitylle alueelle, oikealle reunalle. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Nevala Kunta tiedottaa Orivedentien ns. Irma Kallio p. Esitys Kuhmolassa su 26.10. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Tervetuloa laulamaan ja tarinoimaan.. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Ilmainen kustannusarvio. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. sopivasti säkeittäin. 24 t. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Kattomestarit Oy Katot kuntoon, pesuja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja huopa
lokakuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 12 Niina Huuhtanen Kuhmoisten helluntaiseurakunnan kahvihuoneen pöydillä notkuu tavaraa. Omalle keräyspisteelle oli siis tilausta. Lasten uimapaikkaa on parannettu siten, että maastoa porrastettiin, pohjalle asennettiin suodatinkangasta ja sen päälle laitettiin uutta hiekkaa. marraskuuta asti, ja sieltä voi käydä hakemassa ohjeistusta ja materiaalia paketin kasaamiseen. Keräykseen osallistumista helpottaa hänen mielestään se, että tuotteet ovat helposti saatavilla ja ne voi noukkia mukaansa normaalin kauppareissun yhteydessä. Minusta on hienoa, että niin monet ovat lähteneet tähän mukaan. Jos huomaan kaupassa esimerkiksi eurolla penaaleita tai tukkahömpöttimiä, niin nappaan ne mukaan. Sitoutumaton eläkeläisyhdistys keräsi huutokaupasta kassaansa päälle 300 euroa. Lähiaikoina yläparkkipaikan reunaan tulee aita, joka ohjaa kulkijoita käyttämään portaita asioidessaan uimalassa. Tuolloin kaikenkirjavia töitä langoista, kankaista, nahkasta, puusta tai metallista otetaan vastaan Kuhmoisten pääkirjaston aukioloaikana. Useimmille tämä on ensimmäinen joululahja, jonka he ovat koskaan saaneet, Keski-Suomen aluekoordinaattori Tiina Hartikainen kertoo. Sinne voi myös tuoda tavaraa ja jättää paketin kasaamisen muiden hoidettavaksi. Ennen matkaan lähtöä jokainen paketti tarkastetaan Helsingin keskusvarastolla. On villasukkia, hedelmäkarkkipusseja, leluja ja erilaisia koulutarvikkeita penaaleista värityskirjoihin. – Olemme mukana nyt kolmatta vuotta. Halutessaan ihmiset voivat laittaa myös yhteystietonsa tai kirjeen paketin mukana, jos he esimerkiksi toivovat lahjan saajan ottavan heihin myöhemmin yhteyttä, Tiina Hartikainen sanoo. Eikä hupsuttelevaa leikkimieltä ole pimeässä marraskuussa koskaan liikaa. Tämän kaiken keskellä ahertavat kuhmoislaiset Liisa Brander-Keskinen ja Salla Keskinen, jotka laittavat värikkäisiin kenkälaatikkoihin tavaroita yksi toisensa perään. – Lyön pöytään tavaraa niin kauan, että joku älähtää, meklari Hilkka Kauppinen uhosi Kuhmolassa. Näyttelyn työt voi varustaa pikku tarinalla ja nimellä. Helluntaiseurakunnan tiloissa on kasattu kovalla tohinalla joululahjapaketteja jo kolmena peräkkäisenä viikonloppuna Joulun Lapsi -keräystä varten. – Tämä lähtee 5–9 -vuotiaalle tytölle, Salla Keskinen sanoo ja esittelee pakettia, josta löytyy muun muassa kyniä, hammasharjaja tahna, hiuspompuloita ja kurkkupastilleja. Mikäli paikan päälle ei pääse piipahtamaan, voi joululahjan pakata myös virtuaalisesti internetissä. Porrastöitä uimalassa. Huutokauppaan osallistuneet vapaa-ajanasukkaat Rauni Blomberg ja Heimo Raitala huusivat 13 eurolla muun muassa kattolampun, jouluverhot ja posliinilautasia. Hartikaisen mukaan Joulun Lapsi -keräyksen suosio on noussut vuosi vuodelta ja uusia keräyspisteitä on pistetty pystyyn innokkaasti. Tästä syystä paketteja ei kannata teipata kiinni, vaan sujauttaa ympärille esimerkiksi kuminauha. Talven jälkeen uimalaa uudistetaan vielä siten, että alueelle istutetaan nurmikkoa. marraskuuta. Tuomo Hyttinen Kirkonkylän uimalan kunnostustyöt ovat teknisen toimen projektityöntekijän Jukka Sinivaaran mukaan loppusuoralla. Liisa Brander-Keskinen kertoo, että heidän perheensä on vienyt aiempina vuosina paketit Kangasalle tai Jämsään. – Lama-aikaan eurot alkaa nähdä hieman eri tavalla ja sellainen itsekkyys vähenee. Suomessa keräystä organisoi Patmos Lähetyssäätiö ja paketit viedään Romaniassa ja Moldovassa asuville Paketti toivoa täynnä lapsille. Suomesta joulupaketteja on lähetetty maailmalle vuodesta 1995 lähtien. Tänä vuonna tavoite on, että Suomesta saadaan lähetettyä 27 000 pakettia. Huutokaupassa uutta ja vanhaa Niina Huuhtanen – Olkee hiljaa ja huutakaa! Näillä sanoilla Eläkeliiton Kuhmoisten ry:n puheenjohtaja Paula Jokela aloitti viime viikon perjantaina Kuhmolassa järjestetyn kierrätyshuutokaupan. Ja jouluverhoillehan on aina tarvetta, Rauni Blomberg kertoo. – Ideana on, että kaikki saavat laadukkaat paketit iästä riippumatta. Meiltä Kuhmoisista vähimmäistavoite on ainakin 30. Pipo ja puolikas pulloveria Yhdistyksellä on sellainen sisäinen kutina, ettei materiaalista tule olemaan puutetta. Ei muuta kuin pöyhimään perimmäisiä käsityökoreja ja varaston hyllyjä. – Olisi eri asia, jos joku tulisi sanomaan, että kaivahan sitä kuvetta keräystä varten. Hinnat olivat edulliset, eurosta ylöspäin. Erityisen tärkeitä ovat hammasharjat ja palasaippuat, koska ne edistävät myös yleisesti paikallisten lasten hygieniaa. Kurkut avautuivat pikku hiljaa ja puolen tunnin jälkeen jo lähes kaikki tarjolle laitetut uudet ja käytetyt tavarat olivat vaihtaneet omistajaa. Pieni ele voi muuttaa kaiken Hartikainen muistuttaa, että kaikkien kenkälaatikkoon päätyvien tavaroiden tulee olla uusia. – Moni kokee hirveän tärkeäksi sen, että kootaan alusta loppuun itse. Keskiviikkona 22. – Kaikki rahat menevät liiton toimintaan. Kuhmoisten Kädentaitajien yhdistys järjestää kirjaston galleriassa epätavallisen näyttelyn keskeneräisistä käsitöistä ja askarruksista. – Suomesta lähtee kaksi rekkalastillista paketteja ja ne jaetaan joulunaikaan paikallisiin kyliin ja sairaaloihin. – Pojanpoika on juuri muuttanut uuteen asuntoon, joten lamppu menee eteenpäin hänelle. Tätä tarkoitusta silmällä pitäen myös portaat uusitaan. Kädentaitajien puuhajoukko rypistää näyttelyn kokoon pyhäinpäivän jälkeisenä maanantaina, eli 3. Yli sadassa maassa toteutettavan Samaritan’s Purse -järjestön johtaman joulukeräyksen tarkoitus on tehdä ja jakaa maailman köyhimmille lapsille joululahjoja. Tavoitteena 30 joululahjaa Kuhmoisissa Joulun Lapsi -keräyspiste on avoinna nyt ensimmäistä kertaa. Samalla, kun maa avattiin, uudistettiin myös rannanpuoleiset sadevesikaivot. Tämä on kuitenkin pieni ele, joka voi parhaimmassa tapauksessa olla elämää muuttava kokemus lapselle. Keräyspiste on avoinna lauantaisin 8. Tiina Hartikainen ja Salla Keskinen täyttivät viime lauantaina helluntaiseurakunnan kokoussalissa joululahjapaketteja. Varoja käytetään esimerkiksi joulukuussa järjestettävän jouluaterian kulujen kattamiseen, Paula Jokela sanoo. Liisa Brander-Keskisen mieltä lämmittää erityisesti se, että hän tietää pakettien menevän tarpeeseen. Ne menevät siinä ruokaostosten sivussa ihan huomaamatta. Näyttelyyn otetaan vastaan kaikenlaisia töitä, jotka ovat lojuneet kaapeissa vuosia tai vuosikymmeniä, syystä tai toisesta, odottamassa lopullista inspiraatiota. Myös helppohoitoisen tekonurmen hankintaa harkitaan. Täytettyjä kenkälaatikkoja on kertynyt myös Kuhmoisten Helluntaiseurakunnan tiloihin jo kolmetoista kappaletta. ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 KYLJYKSET 8, 95 € /kg 0400 872 461 Muista joulutilaukset! Kutsu pikkujoulutontut koolle lehti-ilmoituksella! Marjatta Mattila Nyt se viimein tapahtuu, unohdettujen puolitekeleiden esiinmarssi