3,25 rs (10,83 /kg). 800 g kg (9,60 /kg) 7 70 3-pack (8,33 /kg) -23% 8 70 VOIMASSA 21-28.12.2010 VOIMASSA 24.12 SAAKKA Fazer PRESENT KONVEHDIT 300 g HYVÄÄ JOULUA! K-market kipparista! HYVÄÄ uuttavuotta 2011! ERÄ! ERÄ! Palvelust a! 2-pack! 3 rs! KIPPARIN ILOTULITE MYYNTI ALKAA MAANANTAINA 27.12.2010 VOIMASSA 21-24.12.2010 VOIMASSA 16-18.12.2010 Ilman K-Plussa-korttia ja yks. pantit 0,80 -51% 1 99 ps (1,32 /kg) 1 99 VOIMASSA 21-23.12.2010 VOIMASSA 21-24.12.2010 COCA-COLA VIRVOITUSJUOMAT 1,5 l 2-pack KLEMENTIINIT 1,5 kg, Espanja Kala Carte LIPEÄKALA n. pantit 0,80 2-pack (0,40/l) sis. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 51–52 2010 60 vsk Keskiviikkona 22. 2 pkt /talous Red Delicious OMENAT USA ISOT KARJALANPAISTIKUUTIOT kg 8 95 Ilman K-Plussa-korttia 3,27 2-pack (0,82 /l) sis. 2 kpl /talous kg 9 49 Ilman K-Plussa-korttia 4,30 pkt (8,60 /kg) pkt (5,98 /kg) -30% 2 99 kg 1 29 VOIMASSA 21-23.12.2010 VOIMASSA 21-24.12.2010 VOIMASSA 21-24.12.2010 PRESIDENTTI KAHVI 500 g (ei Gold Label) Raj. joulukuuta 2010 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme joulun aikaan: 22.12 klo 7-21 24.12 klo 7-12 26.12 klo 12-16 23.12 klo 7-21 25.12 suljettu 27.12 klo 7-21 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN SAVUSTETTU LOHIFILEE kg 11 95 Ilman K-Plussa-korttia 3,39 rs (4,84 /kg) rs (3,97 /kg) -10% 2 69 kg 1 79 VOIMASSA 22-23.12.2010 VOIMASSA 24.12 SAAKKA Saarioinen ISOT JOULULAATIKOT 700 g Peruna -porkkana,lanttu ja maksalaatikko Conference PÄÄRYNÄT Hollanti Tuore NORJAN LOHIFILEE Raj
Samassa yhteydessä kilSe on Ruska pailtiin siitä, kuka arvaisi ryijyssä olevien tupsujen lukumäärän. Sirkka Toivonen Kun ruuhka-Suomen ihmiset hakevat mökeillänsä luonnonrauhaa ja hiljaisuutta, he arvostavat puhdasta luontoa sekä raitista ilmaa. Keväällä sulamisvedet tekevät jäälle lammikoita, ja ohuet öljyja nokiläikät kelluvat lammikoiden pinnalla. On myös asioita, joiden pitäisi olla itsestään selviä. Tupsuja oli 484 kappaletta. Näin ne tulivat lepytettyä. Kun iloa yritetään varmistaa ostamalla, odotus tuottaa pettymyksen. Laiminlyönnit, kunnioituksen puute ja laiskuus aiheuttivat uskomuksen mukaan pahoja seuraamuksia: sairauksia, sadon pilaantumista, luonnonantimien ehtymistä. Mutta uskon luonteeseen kuuluu pitkämielisyys. Odottaminen on enemmän luopumista kuin kokoamista. Ja samalla meistä ihmisistä, sillä onhan tiedossa, että ihmiset voivat käyttäytymisellään myös suututtaa pikkuväen. Ja ehkäpä tontuille ja haltioillekin järjestetään jotain tarjottavaa. SKS:n arkistoista löysin 1930-luvulla Kuhmoisista muistiin merkityn perimätiedon. Kun hänen elämäänsä seurataan ainaristinkuolemaan ja ylösnousemukseen asti, nousee kärsivällisyys tärkeimmäksi. Kumpi lienee parempi. Adventti lupaa joulun lahjan. Odottaminen on itsessään arvokasta. Ohjeistuksia moottorikelkalla ajelusta varmasti on. Käyttötaidetta, kuten isäni vaatimattomasti omia töitään kuvaili. Tonttuihin ja haltioihin siis uskoivat muutkin kuin lapset. Pahimmillaan siis nälkää ja kurjuutta. Henkilökunnan raati valitsi nimiehdotuksista parhaimmin ryijyä kuvaavan nimen ”Ruska”. Rahalla ja vaivalla hankittu täyttymys vaihtuu tyhjyyden tunteeksi. Kiitos Jouluvalonhaltijalle Kiitos kylänraitin syttyneistä jouluvaloista! Valoisan joulun toivotuksin, Pakkastyttö. Mutta jouluna on myös hyvä hetki vähän ”lepytellä”. Vähäisemmät rikkeet saivat tontut tekemään pienempää kiusaa ja harmia. Näillä ajatuksilla toivotan kaikille kuhmalaisille ja lehden lukijoille Onnellista Joulua ja Erinomaisen Hyvää tulevaa Vuotta 2011! Olkaamme ylpeitä Kuhmoisista, Hyväntahtoisesta Tonttupitäjästä! Heikki Heimala muisteli ”Erästä hääreissua 1953” viime viikon Kuhmoisten Sanomissa. Adventin viikkoina vietetään ”pientä paastoa” Kristuksen syntymään valmistautumiseksi. Kun minäkin sävellän, sanoitan ja tuotan musiikkia, voi kai sanoa että musiikki ja taide kulkee suvussa perintönä, muodossa tai toisessa. Näin joulun alla nykypäivänäkin muistetaan ympärillämme oleskelevat tontut. Onnellisempi se, joka ilon odottamisen oheen löytää odottamisen ilon. Nykyinen käännös ei sijoita Ilon odotus ja odotuksen ilo iloa tulevaisuuteen vaan lupaa sen jo koittaneen. Adventti jää pinnalliseksi, jos sen sisältönä on malttamaton haluaminen. Joulun huippuhetkeen ei lataudu ylimitoitettuja toiveita eikä juhla mene hetkessä ohitse. Iloa tulee odottaa ja sen koittamiseen valmistautua. Jutussa mainitaan myös hääorkesteri ja siinä kitaraa soittanut Riku Jalokinos. Isän maalaamia naturalistisia maisematauluja ”Riku Kinos yhtyeineen” lienee monenkin olohuoneen seinillä. Voittajaehdotukset palkittiin esinepalkinnoilla. Ilo alkaa jo adventtina, varovasti ja hiljaa, pienenä kynttilän liekkinä. Mutta Jeesuksen syntymän merkitys aukeaa vasta vähitellen. Sen vaikutus tuntuu sukupolvien yli lastenlapsiin asti. Sitä odotetaan kasvavalla jännityksellä. Jouluevankeliumissa enkeli ilmoittaa ”suuren ilon koko kansalle.” Vanhassa raamatunkäännöksessä enkeli puhui futuurissa ja ilmoitti ilon, joka ”on tuleva kaikelle kansalle”. Viimeiset vuotensa isä vietti Janakkalan Tervakoskella aktiivisena Janakkalan Kuvataideyhdistys ry:n jäsenenä. Tonttujen Kuhmoinen Tontut ja haltiat ovat perinteisesti pitäneet huolta talosta, saunasta, viljelyksistä, eläimistä, metsästä ja yleensäkin kaikesta ympärillämme olevasta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Moni miettii, miksi olla kirkon jäsen. Täällä Kuhmoisissa on syytä olla erityisen huolellinen, sillä pitäjämme on mainittu jopa Suuren Tonttukirjan kartalla yhdeksi niistä harvoista Suomen paikoista, jossa on tehty merkittävästi tonttuhavaintoja ja joka on vanhimpia tunnettuja tonttujen esiintymisalueita. Kotitonttujen ja metsänväen alituinen läsnäolo muistutti ihmisiä siitä, että on hoidettava perhettä, kotia ja ympäröivää luontoa sekä tehtävä työt huolella. Se on saatu, kun Jumalan Poika on syntynyt. Juhlan huippu sivuutetaan, arjen rutiinit käynnistyvät. Metsän eläimille annetaan joulurauha, kotieläimille tarjotaan jotain vähän parempaa, muistetaan ystäviä, herkutellaan ja vietetään joulua omien läheisten kanssa hyvällä mielellä. Siinä kerrotaan jouluaaton perinteestä seuraavasti: ”Talossa oli jouluaattona syötävä illallinen aikaisin siinä päivähämärissä ja sitten järjestettiin ruoka pöytään yöksi, että tontut ja haltiat saivat tulla syömään. Mökkien rannat rauhaan riittävän kaukaa niin kesällä kuin talvellakin. Heidän keskensä arvottiin palkintona jalkahoito, jonka arvonnassa sitten suuremmalla nopan silmäluvulla voitti Veikko. Jokapäiväisissä toimissamme ja valinnoissamme voimme aina yrittää muistaa seuraukset ympäröivälle luonnolle ja meille ihmisille. Luulisi, että olisi hauskempaa ajaa vaihtelevassa maastossa. Valo kasvaa ja ilo vahvistuu vähitellen. Miksi sinne mökille pitää rahdata ystäviä ja tuttuja tärvelemään luonnon ja ihmisen välistä elämän harmoniaa. Aattopäivä on täynnä levotonta kyselyä: Koska. Antero Savolainen Espoo Kuhmoisten Sanomissa 9.12.2010 kerrottiin, että Ilkka Säynätjoki MTK Hämeen johtokuntaan. Odottaminen on uskomista. Esimerkiksi, ei ajella aivan siitä naapurin laiturin edestä. Moottorikelkkakerhot ovat rakentaneet pitkiäkin reittejä maastoon, myös Kuhmoisissa. Muistakaamme siis, etteivät tontut ja haltiat tarkkaile ainoastaan lapsia, vaan myös kaikkia meitä aikuisia. Myös renkolainen Petri Lauttia valittiin valtuuskuntaan jatkokaudelle. ”Riku Kinos yhtyeineen” kierteli Suomea ja kävi välillä Ruotsissakin esiintymässä 1970-luvulla. Joko pian. Mutta odotettu ilo voi mennä hetkessä ohi. Itse pidän sitä varsinaisena kunnianosoituksena, sillä oma käsitykseni tontuista poikkeaa kovasti nykyisin vallalla olevasta ajatuksesta niiden hölmöydestä tai yksinkertaisuudesta. Ystävällisin terveisin, Ari Jalokinos Tampere Päijännekodilla tehtiin talkoilla ryijyä viime keväänä. Usko ei näytä tarjoavan mitään. Isäni isä Axel Sergei Jelagin, 1892–1958, oli Sortavalalaisen musiikeriyhdistyksen jäsen ja orkesterinjohtaja. Niitä täytyi lahjoa, etteivät ne vain suuttuneet ja ruvenneet tekemään pahaa.” Tonttuja lepyteltiin myös muissa yhteyksissä pitkin vuotta. Joulu lupaa pääsiäisen ja iankaikkisen elämän. Usko kannattelee myötäja vastoinkäymisissä. Lähimmäksi arvasi Taimi Unnaslahti 482 kpl ja Veikko Unnaslahti 486 kappaletta. Eikä ainoastaan jouluna, vaan joka päivä. Kun nämä kelkan jäljet kovettuvat, suksilatujen teko jäälle on työlästä, jopa mahdotonta. Ympyrän ajaminen tuntikausia ja edestakainen vyyhtääminen moottorikelkalla aivan naapurin ikkunan alla Kelkkaillaan kelkkareiteillä on lapsellista. Tänään elämme yltäkylläisyydessä, mutta perinteeseen liittyvä pohjimmainen sanoma ei ole kadonnut. Jäällä on nyt lunta, ja on tietysti suuri houkutus ajella hanget täydeksi sotkuksi. Näin ei ollut, vaan MTK Hämeen syyskokous valitsi 2.12.2010 SäyOikaisu nätjoen jatkamaan MTK:n valtuuskunnassa. Päijännekodin pikkujoulussa viime keskiviikkona tupsuryijy sai vihdoinkin nimen. Tähänhän saattaa joku todeta, että me kuhmalaiset olemme kyllä ihan tonttuja. Jos ilo saadaan heti, se jää ohueksi ja lyhyeksi. Joulun sanoma on lahja, josta voi iloita jo nyt. joulukuuta 2010 2 KOLUMNI Silmu Sarvala LUKIJAPOSTIA Tampereella 25.11.2010 Matti Repo PIISPAN JOULUTERVEHDYS Lapsen joulu huipentuu aattoiltaan. Sitä oli ehdottanut kaksi henkilöä, Elvi Ojanen ja Valio Hattunen. Lapsia muistutellaan alinomaa pienistä tontuista, jotka tarkkailevat tavanomaista tarkemmin käyttäytymistämme. Riku, eli Richard Jalokinos oli isäni. Onnellinen se, joka osaa iloita kuin lapsi. Adventin kynttilöissä loistaa jo ikuisuuden valo. Kohtuullinen välimatka on noin 50 metriä, aivan samoin kuin kesällä veneellä ajellessa
Unto Sarvala puolestaan kehuu Tapio Anttilan asennetta. Pöydän ”jalat” leikataan taivutetun levyn reunasta, joten hukkapaloja ei jää. Tuotantoeläinten päivystys alkaa 3. tammikuuta 2011 kello 16 numerossa 0600 14 600. Upside-tasot voidaan kuljettaa ja varastoida siististi päällekkäin pinottuna. Ei pelkkään kahvinjuontiin Upside on monikäyttöinen huonekalu, jota voi käyttää Puulon valmistaa palkitut pöydät kyljellään matalampana tasona tai pystyyn nostettuna korkeampana. Kuhmoisten lisäksi myös Pyhäjoki maksaa 1 000 euroa. Paikalliskilpailun kolme parasta kilpailevat helmikuussa Keski-Suomen aluekilpailussa Äänekoskella. Upsiden valmistus on ekologista, koska tarvitaan vain yksi muotti ja puristusvaihe. Kilpailussa yhdeksännen luokan oppilaat Jämsän seudulta mittelivät erilaisissa käden taidoissa. Kuhmoinen neljänneksi Taitaja 9 -kilpailussa Kuhmoisten Taistelujaskatnimisessä joukkueessa kilpailivat Maija Ahola, Juho Nuuttila ja Paula Tervala. Pienten kappaleiden valmistaminen vaatii tarkkaa työtä. Kuhmoisissa vauvat saavat kunnalta lahjaksi myös kaulatai taskukellon. joulukuuta 2010 Päivi Hotokka Sisustusarkkitehti Tapio Anttilan suunnittelema ja Puulonin Kuhmoisissa valmistama Upside-taso on saanut kansainvälisen Good Design -palkinnon. Se sopii yöpöydäksi, tarjoilupöydäksi, aputasoksi ja jakkaraksi. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Kaukolan koulun joukkue sijoittui neljänneksi viime viikon tiistaina Jämsänkoskella järjestetyssä Taitaja 9 -kilpailussa. Puulonin pöytiä myös televisiossa Lahtelainen Tapio Anttila ja Puulon ovat tehneet yhteistyötä noin viisi vuotta. Nykyisin tarvitaan alustoja esimerkiksi läppäreille ja muille laitteille, ei pelkästään kahvinjuontiin. Puulon valmistaa useita Anttilan suunnittelemia kalusteita, esimerkiksi ruokailuryhmiä ja tarjoiluvaunuja. Upside-taso valmistetaan taivutetusta viilusta. – Tuote on vielä uusi, joten aika näyttää sen kysynnän. Valmiita Upside-pöytiä ei pidetä tehtaan varastossa, vaan etukäteen valmistetaan pelkät aihiot. Tasoja tuotetaan Puulonilla asiakkaiden tilaamasta materiaalista heidän toivomallaan pinnoitteella. Luhangassa vauvaraha on 600 euroa ja monissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa 500 euroa. Sitä on kuitenkin jo toimitettu esimerkiksi hotelleihin, Unto Sarvala sanoo. Yhteensä 54 suomalaista kuntaa maksaa vauvarahaa. – Keksin, että teen vain yhtä kokoa, sillä sarjapöydän viimeinen osa on yleensä niin pieni, että sillä on vaikea tehdä mitään. Unto Sarvala toteaa, että ekologisuudella on entistä enemmän merkitystä kalustemarkkinoilla. Suurimman summan lahjoittaa Halsua, joka antaa yhteensä 3 000 euroa, tosin jaettuna kolmelle vuodelle. Kuntaliiton tutkimuksen mukaan summa on toiseksi suurin koko Suomessa. Rääkkylän kunnanhallitus päätti irtautua Keski-Karjalan sosiaalija terveyspalvelut tuottavasta liikelaitos Hellistä, koska yhteistyö on nostanut kunnan menoja 12 prosentilla. – He kokivat asian samalla tavalla kuin me, tämä tehtävä täytyy ratkaista. Sarvala myöntää, että hän ei koskaan lähde etsimään tuotannossa helpointa ratkaisua. Ensimmäinen Anttilan Puulonille suunnittelema tuote oli Helsingin Asem-huippukokoukseen tilattu tuoli, joka edusti Suomea maailman johtajakaartin silmissä. joulukuuta 2010 kello 16 alkaen kiinni numerosta 0600 19 222. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 22. Valtiosihteeri Juha Luukon mukaan on epätodennäköistä, että Rääkkylä saisi poikkeusluvan tuottaa palvelunsa omin neuvoin. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoinen lahjoittaa kunnassa syntyville lapsille 1 000 euron vauvarahan myös ensi vuonna. Tummat ja vaaleat tasot ovat saman kokoisia, vain eri päin käännettyjä. – Tapio on tämän hetken kotimaisten suunnittelijoiden kuumimpia nimiä. Vauvarahaa maksavat tyypillisesti pienet kunnat, ja summa on useimmiten 100–300 euroa. Hänestä on mielenkiintoinen haaste, jos suunnittelija esittää jotain, mitä kukaan ei ole ennen tehnyt. – Monessa isommassakin yrityksessä nostetaan kädet pystyyn: ei tätä voi tehdä. Viiluja on useita päällekkäin ristissä, joten rakenne on kestävä. Lisäksi kolme kuntaa suunnittelee rahan käyttöönottoa. Maaseudun Tulevaisuus 20.12.2010 MUUT MEDIAT Ensimmäisenä kuntana yhteistoiminta-alueesta eroava Rääkkylä palautetaan vuoden 2013 alusta takaisin ruotuun. – Kun muotoilija ymmärtää valmistusta, hänen kanssaan on helppo löytää lopulliset ratkaisut, jotka tyydyttävät molempia. Myös Upsidetuotteen kuljetus on tehokasta, koska niitä voidaan pinota päällekkäin. Joukkue pääsi hienosti paikalliskarsinnan finaaliin, mutta karsiutui niukasti jatkosta. Kaikki pöydät ovat samankokoisia, mutta ne voidaan kasata tiiviisti päällekkäin, jolloin ne vievät vain vähän tilaa. Lemmikkieläinten päivystävän eläinlääkärin saa 31. Tuotantoeläinten päivystyksen hoitavat kunnaneläinlääkärit, ja pieneläinten päivystysvastaanotosta huolehtivat yksityiset klinikat. Ministeriö ei salli Paras-karkureita. Toimitusjohtaja Unto Sarvala esittelee valmiiksi muotoon taivutettua puuviilua. – Tämä on hyvä osoitus siitä, että myös pieni ja tuntematon yritys voi tehdä korkealaatuista työtä, Anttila sanoo. Tapio Anttila suunnitteli Upsidea mielessään perinteinen sarjapöytä, mutta nykyajan tarpeet. Hän kiittää Puulonin toimitusjohtajaa Unto Sarvalaa siitä, että hän jaksaa miettiä, kuinka suunnittelijan piirtämät yksityiskohdat ja rakenteet saadaan toimiviksi. Unto Sarvala kertoo, että yritys tekee mielellään pitkäjänteistä työtä yhden suunnittelijan kanssa. Tehtävärasteilla muun muassa paikattiin polkupyörän kumia, lajiteltiin jätteitä ja käytettiin kiinalaisia syömäpuikkoja. Paikalliskilpailuun osallistui yhteensä 12 joukkuetta. Yleensä menee noin vuosi, ennen kuin myyjät oppivat myymään ja kysyntä herää. Päivystysajat ovat arkisin kello 16–8 sekä viikonloppuisin perjantaista kello 16:sta maanantaihin kello 8:aan. Tehtävä, joka täytyy ratkaista Sarvala kiittää tuotteen menestyksestä myös Pirkanmaalla sijaitsevaa Puristeteosmetalliyritystä, joka tuottaa pöydän metalliosat. Puulon pääsee kovaan joukkoon, sillä palkinnoista kilpailevat muun muassa italialaisten huippufirmojen valmistamat tuotteet. Numerot eläinlääkärin päivystyksille Lemmikkien kanssa voi tarvittaessa hakeutua myös esimerkiksi Tampereen tai Lahden päivystykseen. Kuhmoisten joukkue jäi loppuajassa alle minuutin päähän kolmannesta sijasta. Rääkkylä siirtää ensi vuonna kaikki palvelunsa Medone-yhtiön hoidettavaksi ja tavoittelee miljoonan euron säästöjä. Pöydät pinnoitetaan asiakkaan tilauksen mukaisesti. Lemmikkija tuotantoeläinten päivystyksille on omat puhelinnumeronsa, joista puhelu yhdistyy aina päivystävälle eläinlääkärille. Monissa kunnissa lahja annetaan lahjakortteina. Triple-niminen pöytäsarja on esiintynyt tänä syksynä viikoittain Suomi-TV:llä Anja Snellmanin keskusteluohjelmassa. Kuhmoisissa toiseksi suurin vauvaraha Kuhmoisten Sanomat Eläinlääkärien uudet päivystysjärjestelyt toteutuvat Keski-Suomessa heti ensi vuoden alussa. Siksi niitä ei juurikaan voi tehdä varastoon
Ajallinen joulumme kaikessa koreudessaan on vaatimaton tapahtuma verrattuna ikuiseen ja taivaalliseen juhlaan. Tarvittaessa Äite haki sekä koulupaikkaa että stipendejä. klo 7. Ansioistaan perheen ja kylän hyväksi hän sai äitienpäivän kunniamerkin 1983. Lapset perheineen KUTSUT 85 v. Uudenvuodenaaton hartaus kirkossa 31.12. Tyyne Åkerlind – lastensa kielellä Äite – joutui koville aviomiehen kuoltua yllättäen 1958. Tyyne Åkerlindilla oli kyky erottaa juhla arjesta, arkinen pyhästä. Joulukirkko joulupäivänä 25.12. Pelastustyö tulee täydelliseksi niille, jotka ovat uskoneet häneen. Käynti Tukholmassa oli suuri elämys, pääsihän kuninkaanlinnassa näkemään hienouksia. Pelkkä ristinkuolema oli vastoin kunnon uskoa. Hän oli Päikkärikylälehden ahkera avustaja ja tuki tuntuvasti Päijälän kyläkirjan painatustyötä. Åkerlindin Tyyne olisi käynyt malliksi mihin tahansa nykyajan kierrätyskampanjaan, ja harva jättää pienemmän hiilijalanjäljen. Päijälän ikihonka on kaatunut. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Kastettu: Vilma Aliisa Rantanen Harmoisista. Kuhmoisten Kirkkokuoro. Toisessa tulemisessaan hän paljastaa rajattoman jumaluutensa. Rakkaita olivat myös kaukaisemmat sukulaiset ja kummilapset. Messu 2. Ensimmäisessä tulossaan Jeesus oli raihnainen tunteakseen ihmisten kärsimyksen. Hiljenny joulun sanomaan kotikirkossa Tyyne Åkerlind 1912–2010. Tilaa ei ollut liikaa, sillä perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Ei ihminen mitään yksin ole, korosti Tyyne Åkerlind muutama päivä ennen kuolemaansa. Miten teloitusristi voisi olla uskonnon tunnus. klo 18. Tästä merkistä kristinuskoa on kautta aikain häväisty. Ikihongan juuret olivat syvällä Kuhmoisten maaperässä. Merja Åkerlind ja Pirkko Nurminen miniä ja tyttärentytär ”Ei ihminen yksin mitään ole” MUISTOKIRJOITUS Kapalossa makasi tavallinen, köyhän perheen vauva. Tyyne Åkerlindille oli koko kyläyhteisö tärkeä. Pari jälkeläistä on perehdytetty siihen, miten Liehusta matkaan tullut ruisleivän juuri kehittää taikinan huutokaupasta hankitussa puusaavissa. Hänen kertomusvarastostaan löytyi kysymällä ja usein kysymättäkin tarinoita vaikkapa siitä, miten mukavaa oli käydä isän kanssa jääraveissa tai miten kamalaa oli kuunnella piilopaikassa kansalaissodan melskeitä. Karjatalli synnyinpaikkana ja teloitusristi kuolinpaikkana poikkesivat kuninkaallisesta loistosta. Isompikin joukko oli kutsuttu Seppälän mäelle, kun vuoden 2009 keväällä kaivettiin esiin vanhat pellavat ja työkalut. Vapahtaja tosin paransi lukuisia sairaita ja vammaisia. Silti ympärillä seisoi enkelikuoro. Eeva täyttää 27.12.2010 Tervetuloa silloin kanssani kahville rakkaat ystävät ja naapurit klo 12.00 eteenpäin siihen aikaan, kun teille itsekullekin sopii! os. Sepän asiakkaat saivat odotellessaan emännältä kahvia tai ruokaa. klo 23. Pekka Lehmussaari, laulu ja Hannele Erola, urut. Ikihongan suojiin sopivat 9 lasta, 20 lastenlasta, 31 lastenlastenlasta ja kaksi lastenlastenlastenlasta. Yksi salaisuus oli säästeliäs elämäntapa. Näimme hänen istuvan sängynlaidalla esiliina edessään ja sanovan puhelimeen sanan silloin tällöin. Messu uudenvuodenpäivänä 1.1. Mutta hänen syntymänsä karjakaukaloon kuvaa Jumalan tahtoa, ei kuninkaallista loistoa – päinvastoin kuin perinteinen joulun valmistelu ja vietto. Hän siirsi tietoisesti osaamistaan nuoremmille. Jeesuksessa oli kaksi puolta: vajavainen ja täydellinen ihminen. Lämpimät kiitokset Teille kaikille, sukulaiset ja ystävät, jotka kunnioititte äitimme Tyyne Åkerlindin muistoa ja otitte osaa ikäväämme. Sepän leski ymmärsi, että lapset on saatava koulutielle. klo 10. Päijälänraitti 15 as. Koivusta opimme ottamaan mahlaa keväiseksi juomaksi ja tuohta mämmituokkoseksi. Moni muukin oli tottunut soittamaan kuulumisiaan Sepän-Tyynelle. Joulu maalaistöllissä Syntyi vaivainen Jumala ja sairasvuoteen luona kuvaa joulua omimmillaan. Monet kylän tapahtumat suunniteltiin Seppälässä, minne pvy:n puheenjohtaja Lauri Helander mopoili tuon tuostakin. Hän lähetti Poikansa pelastamaan ihmiset. klo 12. Seuraavan sukupolven ylioppilaita hän palkitsi tuntuvasti pienestä eläkkeestään. Aikanaan hän toimi pitkään talon emäntänä, pienviljelijäyhdistyksen naistoimikunnan vetäjänä. kirkossa klo 10. Tänä jouluna ei Rukoushuoneella enää nähdä Åkerlindin Tyyneä. Jouluillan hartaus kirkossa joulupäivänä 25.12. Keskustelut jäivät aina luottamuksellisiksi. Omin käsin Tyynemummu näytti, mikä on paras ote lihtaamiseen tai miten lankaa syntyy rukilla. Hän oli vaivainen Jumala. Yösija löytyi aina myös kulkukauppias Kuikka-Jussille. Mutta ristillä häntä pilkattiin, ettei hän kyennyt itseään auttamaan. su joulusta 2.1. Mutkattomasti hän asettui kahvipöytään rouva Tellervo Koiviston viereen ja kantoi myöhemmin mitaliaan sopivissa tilaisuuksissa. Mutta palatessaan aikojen lopussa tilanne kääntyy vastakkaiseksi. kirkossa klo 10. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Tyyne Gunilla Åkerlind Päijälästä 98 v ja Paavo Olavi Kuivakoski Harmoisista 87 v. Pirtin joulumyyjäisissä paloi kynttilä muistuttamassa hyväntuulisesta vanhuksesta, joka vielä kevätja kesätorilla kauppasi vakipöydässä omaa tuotantoaan: tyynyjä, mattoja, tossuja, saippuaa, leipää. Jouluevankeliumi luetaan tavanomaista juhlavammin. Hän järjesti mielellään tilaisuuksia muille, viimeksi eläkeläisten päivätuokion kotonaan 98vuotispäivän alla. Hän oli itse halukas oppimaan uutta loppuun asti, olipa kyse makuelämyksistä tai matkakuvista. Siitä oli loisto kaukana. Tyyne Åkerlind ymmärsi omaavansa tietoja ja taitoja, jotka ovat nopeasti katoamassa. Avioiduttuaan seppä Martti Åkerlindin kanssa Tyyne pysyi kuhmoislaisena. Tyyne syntyi ennen ensimmäistä maailmansotaa Liehun talon ainoaksi tyttäreksi. Hellaneduspelti löytyi Tampereen-käynnillä lehti-ilmoituksella ja maksoi voikilon. Viimeiseen asti hän kantoi huolta siitä, että Päijälän Pirtti on sopivasti lämmitetty. Kuhmoisten Mieskuoro. Jumalanpalvelus Päijälän rukoushuoneessa Tapaninpäivänä 26.12. Messu kirkossa Tapaninpäivänä 26.12. 3 KIITOKSET VALMISTUNEET Suvi Helin on valmistunut parturi-kampaajaksi Vammalan ammattikoulun yopohjaisesta koulutuksesta. Jouluna me vaihdamme Seppälässä matot ja yritämme laittaa ainakin osan niistä laatikoista, joita Äite olisi valmistanut. Jälkikäteen voi vain kummastella, mistä hän loihti perheelle ruokaa ja vaatteita, kun omalta tontilta ei edes lehmä löytänyt kylliksi syötävää. Kotikyläksi tuli Leppäkoski, ensin Lehtimäen torppa ja sitten oma talo, jonka rakennusaineitten hankinta vaati 1940-luvun puolivälissä nopeata toimintaa ja mielikuvitusta. Kahden kamarin talo riitti myös sukulaislasten koulukortteeriksi ja uittomiesten majoituspaikaksi. Niin on kuitenkin kaikkivaltias Isä tarkoittanut. joulukuuta 2010 4 SURUKIITOKSET HARTAUSKIRJOITUS Risto Ojala Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Jouluaaton hartaus siunauskappelissa 24.12. klo 15
Kuljusta ja Rivinojasta tuli rakennuksen omistajia keväällä 2009. Kaikki pystypaneelit uusitaan, mutta vaakalaudoitus on kuiva ja hyväkuntoinen. Puusepästä paljon apua Juha Kulju ja Paula Rivinoja saivat talon remontointiin ely-keskuksen avustusta 9 000 euroa. Lattioissa on myös muita elämisen merkkejä, esimerkiksi keinutuolin kiikkumisjäljiksi epäiltyjä kulumia. Nykyisten omistajien, Juha Kuljun ja Paula Rivinojan aloittama remontti on edennyt päärakennuksen ulkovuoraukseen. Talo saa ensi vuonna uuden maalin, jonka sävyä vielä mietitään. Avustuksen ansiosta muun muassa puusepänverstaaseen saatiin uusi huopakatto. Hän on jo kauan sitten tehnyt rakennukseen ovia, joten häneltä on nyt voinut tilata lisää samanlaisia. – Tulimme ja ihastuimme taloon. Myös verstaan ulkovuoraus on jo korjattu. Loppujen lopuksi alkuperäisestä lautalattiasta tuli hyvä ja käyttökelpoinen. Kulju ja Rivinoja ovat tehneet työtä pääosin itse, hiljalleen ja vanhaa rakennusta kunnioittaen. Suurin työ oli siinä, kun talo yhdistettiin kunnalliseen vesijohtoverkostoon. – Heti näytti siltä, että remontoimalla tästä tulee kiva. Paula Rivinoja puolestaan haaveilee saavansa kaupan oveen ovaalinmuotoisen ikkunan, jollainen siinä on vanhan valokuvan mukaan joskus ollut.. Omistajat eivät ole varmoja, millainen rakennuksen alkuperäinen väri on ollut. Joitakin alimmaisia hirsiä kuitenkin paikataan, ja ylhäällä korjataan muutama parin metrin pätkä. Sen lisäksi lattian tasoitteeksi oli valettu kipsiä. Juhaan kolahti puusepänverstas, Paula Rivinoja kertoo. – Sen poistaminen oli hirveä homma, koska kipsi oli todella tiukassa! Noin puolitoista kuukautta siinä meni, kun irrotimme sitä käsin. Kuva on kaupan puolelta. Vanhoissa hirsissä on säilynyt kenties rakentajien nimikirjoituksia. joulukuuta 2010 Päivi Hotokka Entisen Heinon kirjakaupan, nykyisen Kapsäkin, seinustalle on ilmestynyt rakennustelineitä. Vuonna 1928 siihen on tehty suuria muutoksia, Kirjalan talon ulkovuorauksen kunnostaminen aloitettiin syksyllä. Vanhoja kerrostumia on kaivettu esiin. Jonkinasteinen yllätys oli, että viemärit piti niiden heikon kunnon vuoksi uusia aina kunnan liittymään asti. Wc ja kylpyhuone uudistettiin kokonaan, ja alimmaiseen kerrokseen valmistuvat saunatilat. Löytöjä katon ja lattian alta Sisäpuolella alakerran asuintilat on jo kunnostettu lähes valmiiksi, yläkerran makuuhuoneet ovat kesken. – Joskus vielä menen Ossille oppipojaksi, Juha Kulju sanoo. Yläkerran lattiasta löytyi hiiltyneitä kohtia ilmeisesti tulipalon jäljiltä. – Maton alla oli tasoitteena vapun 1956 sanomalehtiä. – Ihan tämän väriseksi se ei jää, vaan sävystä tulee raikkaampi, Kulju ja Rivinoja sanovat. Esimerkiksi alakerran sisäkatto oli 1950-luvulla madallettu, ja sen takaa 20 senttimetriä korkeammalta paljastui hyväkuntoinen alkuperäinen paneelikatto sekä kaunis koristeleikkaus. Maali on saattanut olla eriväristä kuin nykyisin tai väri on voinut muuttua Kirjakaupan talo ehostuu sisältä ja ulkoa vuosien saatossa. Santtu Heinon tyttäret ovat remontoineet taloa niihin aikoihin Heinon kuoleman jälkeen. Juha Kulju epäilee, että talon ulkopuoli olisi alkuun ollut hirrellä, sillä laudoituksesta on remontin yhteydessä löytynyt vuosiluku 1934. Talon hirret olivat pääosin hyvässä kunnossa, eikä niitä jouduttu vaihtamaan. taloon lisäosia ja pihalle puusepänverstas. – Keväällä alkaa maalipinnan rapsutus, Juha Kulju ja Paula Rivinoja kertovat. Hirsirunko hyvässä kunnossa Kirjalan talon ensimmäiset osat on rakennettu 1890luvulla. Verstaassa työskentelevästä Ossi Engblomista on ollut suuri apu talon remontissa. Lattioista riisuttiin muovimatot, joiden alta tuli esiin kaikenlaista. – Se on iso raha, josta on ollut hirveästi apua, pari sanoo. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 22. Työt kuitenkin tyssäsivät aikaisin alkaneisiin pakkasiin. Asuinhuoneiston madalletun sisäkaton alta löytyi remontissa kaunis koristeleikkaus
Kun iltaan mennessä ei autoja kuulunut, piti katsella jostakin yösijaa. Sitten oli vuorossa sauna ja niiden jouluherkkujen nauttiminen. Tämä loppumatka piti sitten kävellä, mutta pääsin kun pääsinkin jouluksi kotiin. Sain sieltä yösijan ja voin jättää polkupyöräni turvalliseen säilöön. Yhden järvenlahden poikki oikaisin jäätä myöten, kun näin tien sieltä kiertävän. Isä luki jouluevankeliumin, ja lauloimme yhdessä virren Enkeli taivaan , joka on mielestäni paras joululaulu. Aina silloinkin saatoin sanoa: Näin sydämeeni joulun teen, ja mieleen hiljaiseen taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen . No, seuraavana päivänä sitten uudelleen päivystämään, mutta tulos oli yhtä laiha, ei mitään tietoa autojen tulosta. Pieni sydän aivan lepatti kaikesta, mikä tapahtui vain joulun aikaan. Kun oikein pinnisti, näki tonttujakin ikkunan takana, ja pieni pelko kouraisi mielen pohjalla – olenkohan ollut kiltti. Matkahuollosta neuvoivat, että Nuutin talossa kirkonkylän pohjoispäässä oli talon vanha kestikievaritupa otettu uudestaan majoituskäyttöön, ja niinpä suunnistin sinne. Onneksi olin varannut matkaa varten tukevat eväät, silloinhan elintarvikkeita ei saanut ostaa kuin elintarvikekortin kupongeilla. Jouluaika on vuoden juhlavinta aikaa. Siellä valomeressä sain nähdä enkelit, joita olen aina rakastanut, kuin myöskin Jeesus-lapsen seimessään. Talvinen tie Tehinniemellä – kuva Heikki Heimala. Kirkonkylän matkahuollossa oli kyllä sen aikataulut nähtävänä, mutta samalla kävi selville, että pariin päivään ei auto ollut kulkenut, eikä nytkään ollut tulosta mitään tietoa. Joskus pääsi mukaankin leivontapöydän Joulumietteitä ennen ja nyt ääreen tekemään piparkakkuja. Näin ikääntyneenä joulu on hiljaisuutta ja rauhaa, joululauluja ja muistoja. Seuraavana aamuna sitten linja-autolla Jyväskylään ja sieltä edelleen Laukaaseen Vihtasillan tienhaaraan, josta oli vielä noin 5 kilometriä Pernasaareen. No, linjaauto Jyväskylään oli mennyt, mutta muistin, että minulla oli äidinpuoleisia sukulaisia siellä Jämsän pappilassa, ja niinpä soitettuani sinne minut otettiin lämpimästi vastaan. Pakkanen oli edelleen kipakkaa, ja minulla ei ollut kunnon rukkasia, oli vain kudotut villasormikkaat, kun en ollut varustautunut tällaista matkan tekoa varten. Niinpä ajelin pitäen vuorotellen toista kättä takin taskussa ja ohjastaen toisella, ja käsiä paleli niin pirusti. Siellä metsässäkin oli kuin sadunomainen juhla, hohtavat valkeat hanget, lumessa erilaisia metsän eläinten jälkiä ja upeat vihreät kuuset, joista kaunein valittiin juhlistamaan meidän jouluamme. Menin siitä Nuutille toiseksikin yöksi ja siellä sain kuulla eräältä metsätyömieheltä, että Jämsästä oli jo säännöllinen linja-autoyhteys Jyväskylään. Tätä 24-tietähän ei vielä ollut, vanha tie kulki mutkitellen Puukkoisten– Hassin kautta. Tuntui, että yö oli ollut kovin lyhyt, kun äiti jo herätteli pukemaan lämmintä ylle, sillä oli alkamassa kirkkomatka. Tie oli kuitenkin jotenkin ajettavassa kunnossa, lunta oli vain nimeksi, ja jotakin paikallisliikennettäkin oli ollut. Pakkashuurusta työntyi sisään joulupukki, kysyen tietenkin kuten aina: ”Onkos täällä kilttejä lapsia?”. Tähdet olivat vielä valvomassa tietä, jolla polle juoksi, ja reki luisti halki peltojen ja läpi metsien, sinne valaistun kirkon luokse. Seuraavana päivänä turhaan aamuvuoron passattuani päätin ajella polkupyörällä Jämsään. Kun se oli vähän sulanut eteisessä, isä laittoi sen ikiaikaiseen puiseen kuusenjalkaan, joka oli vuoden ja sitä ennen monia vuosia ollut talletettuna tallin parvella odottamassa kerran vuodessa tapahtuvaa juhlakäyttöä. Kun sitten viimein pääsin Jämsän Seppolaan, parkkeerasin pyörän osuuskaupan telineeseen paikkaan, johon näki kahvilan ikkunasta, sillä näpit olivat niin jäässä, etten saanut pakettitelineelle sidotun matkalaukun nyörejä auki – ja polkupyöräkin saatettiin tuohon aikaan varastaa keskellä päivää vain renkaitten takia. Kenties oli saatu uusi kolttukin ja rusetit lettien päihin. Herkulliset ruokien ja leipomusten tuoksut tulivat keittiöistä. Vielä jos oli sellainen käsittämätön onni potkaissut, että pääsi suorittamaan ohjelmaa, oli juhla täydellinen. Odottelua, että lapset ehtisivät poikkeamaan. Kaikki tuo painui lähtemättömästi lapsen mieleen, etenkin se, kun pappi kertoi enkelin sanoneen: ”Älkää peljätkö.” Tunsin voivani turvallisena nukkua äidin syliin. Siellä oli muutamia muitakin matkalaisia odottamassa, ja menihän se yö jotenkin, vaikka tuvan penkit olivatkin nukkujalle vähän liian kapeat. Sitten oltiin jo niin pitkällä, että isän kanssa mentiin kuusimetsään. Oli kipakanpuoleinen pakkanen, mutta lunta vielä vähäkkäästi, kun ajelin polkupyörällä Kuhmoisten kirkolle tarkoituksena jatkaa siitä linja-autolla Jyväskylään. Riemusaatossa se tuotiin kotiin hevosen reessä. MUISTOJA KOTISEUDULTA Eeva Aaltonen Joulu on satua ja totta lapsuuden. Jouluaamuna kirkossa saamme edelleen kuulla tuon ikiaikaisen sanoman: Älkää peljätkö, teille on syntynyt vapahtaja, joka on Kristus Herra. Saman vastauksen sain postista postiauton suhteen. Sain koristella kuusen pikkuveljen ja isän kanssa niin kauniiksi, että koskaan aikuisena enkä nyt vanhuksena ole saanut niin kauniiksi joulupuutani. Sitten alkoi se oikean joulun odotus. Minä olin ollut töissä Suurijärven Heimalassa ja piti siitä lähteä jouluksi kotiin Laukaan Pernasaareen. Sivuutan kokonaan aikuisiän joulut, työn ja turhan kiireen täyttämät. Kihelmöivä jännitys täytti pienen sydämen, ja juuri silloin kuului pihalta kulkusten ääni ja eteisestä kopse. Jouluksi kotiin Kahvilasta sai kuumaa lihalientä ilman elintarvikekorttia, ja enpä muista monta kertaa milloin olisin vastaavaa kulinaarista nautintoa kokenut. Väsymys siinä sai pienet ihmiset valtoihinsa kaiken jännityksen jälkeen. Kun loppui koulu siihen iki-ihanaan kuusijuhlaan, joka oli jännittävä ja salaperäinen. Hautausmaalla käynti, poisnukkuneita ja yhteisiä hetkiä heidän kanssaan muistellen. joulukuuta 2010 6 Heikki Heimala 1940-luvun lopulla sotien päätyttyä oli maan liikennekalusto vanhaa, sodankäynyttä ja loppuunkulunutta, ja sillä hoidettava liikenne epävarmaa. Olihan niitä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Lapsena usein mietin, eikö isä kuulunut kiltteihin ihmisiin omasta mielestään, kun hän useimmiten vei hevoselle talliin joulukaurat juuri silloin, kun pukki tuli. Jouluna jos koskaan sukupolvien ketju on katkeamaton
Tilalla on toiminut kestikievari ja kyytiasema, • jossa hevoskyydillä matkaa tehneet saattoivat pitää taukoja. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 22. Muuten Vesalainen kuvailee joulunsa ruokaperinteitä vaatimattomiksi. Iso-Haljalan käsinkirjoitettu rakennussuunnitelma vuodelta 1923 on yhä tallessa ja hyvässä kunnossa.. – Puukkoisten ja kirkon välillä auto tuli tupaten täyteen. Yksi isän veljistä tuli vaimoineen meille joka joulu. Nykyiset joulut ovat hiljaisia ja rauhallisia lapsuuden jouluihin verrattuna. Sukulan linja vei joulukirkkoon Entisaikaan jouluun kuului joulusauna, mutta nykyisin Paula Vesalainen ei sauno. Suurin osa ajasta kuluu talon uunien lämmittämiseen. Jouluaamuna ohjelmaan kuuluu joulukirkko televisiosta. Tärkeintä on viedä kynttilät Nyt alkaa vasta toinen joulu sen jälkeen, kun sisarusten 97-vuotiaaksi elänyt äiti menehtyi. Hän valmistaa imelletyn perunalaatikon myös sisarelleen joulunpyhiksi. – Silloin kotona oli enemmän ihmisiä. Arja Perttilä sen sijaan tekee joululaatikot kasviksista, jotka on itse Puukkoisilla kasvattanut luonnonmukaisesti. Eteisessä vanhat kyytiaseman kyltit kertovat rakennuksen historiasta. Sisko tekee perunalaatikon Paula Vesalaiselle on luonnollista viettää joulua yksin. Farmaseutin ammatti vei Paula Vesalaisen töihin Orion-konserniin pääkaupunkiseudulle, ja nyt hän asuu vakituisesti Helsingin Lauttasaaressa. joulukuuta 2010 Päivi Hotokka Tässä talossa Paula Vesalainen on viettänyt joulunsa 68 vuoden ajan. Arja ja Risto Perttilä käyvät Puukkoisilla talvisaikaan 2–3 viikon välein. Maisema, muistot ja perintö vetävät Puukkoisille Iso-Haljalan taloon vuosi toisensa jälkeen. Hän myöntää, että on joskus pohtinut joulunviettoa kaupungissa. Melkein kaikki jouluruuat on jo tehty pakkaseen, Arja kertoo. Valot syttyvät Pälämän rannoille Arja ja Risto Perttilä viettävät joulun kaupunkikodissaan Kotkassa. Keltainen talo on edellisenä kesänä maalattu perinnevärillä. Kahden asunnon talo valmistui noin vuonna • 1925. Joskus näkyy upeasti, kun ihmiset ovat laittaneet ulkovaloja. Nyt kun olen eläkkeellä, ei ole kiirettä. – Jouluna on mukava katsella, kun Pälämän takana on valoja monessa paikassa. Kaupungissa joulu olisi lähinnä television katselua. – Tuntuu hiukan haikealtakin. Koko talo sai viime kesänä uuden perinnekeltaisen maalin. Seuraan joulurauhan julistuksen ja kuuntelen joulumusiikkia radiosta, Vesalainen kertoo joulunvietostaan. Joulu on tunnelmallinen myös omaisille, osastolla on paljon ohjelmaa ja hyvää ruokaa, hän kiittää. Monet puukkoislaiset tykkäsivät kirkkomatkoista. Jouluaterian hän nauttii naapureidensa Leena ja Heikki Haljalan luona. Yhtään juhlaa hän ei ole ollut muualla, eikä hän toisaalle haluakaan. – Koristelemme kuusen, ja pojat tulevat aattona syömään. Paula Vesalainen viipyy aatonaatosta joulun yli, yhteensä noin viikon. Klassiset pylväät ryhdistävät komeaa verantaa. Paljon aikaa kuluu kolmen uunin lämmityksessä. Tämä on Paula Vesalaisen ja Arja Perttilän lapsuudenkoti, isovanhempien ja vanhempien koti ja nyt vapaaajan asunto. Arja ja Risto Perttilä viettivät maalla joulua edeltävän viikonlopun, ja heidän poikansa Sami jää keskiviikkoon asti. Koko kylä matkasi ennen joulukirkkoon puukkoislaisen linja-autonkuljettajan Aimo Pellonpään kyydissä Sukulan pikalinjalla. Monena vuonna Paula Vesalainen vietti jouluaaton äitinsä luona terveyskeskuksessa. 1920-luvulla rakennetussa Iso-Haljalan talossa on kaksi asuntoa. Samalla Vesalainen vie kynttilät myös isän veljien haudoille. Jouluviikolla asukkaat seuraavat toinen toistaan. Joulukonserttiin ehkä voisi mennä, koska ne olisivat lähempänä. – Kuhmoisissa on Pälämäjärven maisema, jota kaupungissa ei olisi. Kestikievarin paikka Nykyisen Iso-Haljalan talon rakennutti Paula Ve• salaisen ja Arja Perttilän isoisä Kalle Haljala. He saapuivat linja-autolla Muuramesta, ja heitä aina odotettiin. Tärkein jouluperinne on isän ja äidin haudalla käyminen ja kynttilöiden sytyttäminen. Kirkkomatka oli joululahja kyläläisille sekä Pellonpäältä että linja-autoyritykseltä. Monet tekevät niin, ja Vesalainenkin on tottunut olemaan paljon itsekseen. Talon toista päätä asuu vakituisesti Palosen perhe, ja toistakin puolta lämmitetään säännöllisesti myös talvisaikaan. – Siellä panostetaan jouluun tavattomasti. – Kun hakee puita sisälle, tulee ulkoiltua, mutta käyn muutenkin kävelemässä maantiellä. Pälämä-järvi näkyy talon jokaisesta ikkunasta, ja kesällä pihaa ympäröivät omat kasvimaat. Heidän sukunsa on asunut tällä mäellä 1600luvulta asti
Joulu on tullut, kun saan jouluviikolla tuoreen, tuoksuvan kuusipuun sisälle taloon ja elävät kynttilät oksille loistamaan. Juhlimme sekä aattoa että joulupäivää. Lauloimme Melbournessa 25-vuotisjuhlissa kolmena päivänä lokakuussa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Samalla taloon tulee hyvä puhdas tuoksu, kun kaikki pöllyt on pyyhitty pois. Onnittelut 60-vuotiaalle lehdelle ensi vuonna. Ensi vuonna laulamme Sydneyn oopperatalossa. Mauri Kunnaksen kirjat viehättävät heitä kivoilla piirustuksilla. Taimi Wells Wales, Iso-Britannia Joulutervehdys Walesista! Lämmin joulutervehdys sukulaisille ja ystäville Kuhmoisiin Taalainmaata ja koko Ruotsiakin symboloivan Dalahästenin myötä! Rauno Toivonen Taalainmaa, Ruotsi Joulutervehdys Ruotsista! Kyllä me suomalaiset vietämme joulua täällä Ruotsissakin, mutta juhlista parhaita on Suomi–Ruotsi -jääkiekkoottelut, varsinkin kun niitä pääsee katsomaan Globeniin kuvan ”kannustusvarusteissa”! Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille! Toivoo ”Tape” Turunen Tukholma Jouluvalmistelumme ovat sekoitus suomalaista ja australialaista. Meitä oli yli 1200. Ennustettu on, että se tulee olemaan ainakin vuoden loppuun. Keep up the good work! Hyvää jatkoa ja iloista mieltä. Tykkäsin kovasti osallistua Kuhmoisten Sanomien lukijamatkaan vuonna 2009. Lapsenlapsille voi näyttää Kuhmoisten Sanomista ja Kotiliedestä kuvia ja kertoa Suomesta. Kinkun paistaminen uunissa keskellä kesää on osoittautunut liian lämpimäksi hommaksi, joten suosimme grillattua lohta. Ehkä majakka tänä vuonna. Joka joulu teemme piparkakkutalon. Olen Sing Australia -kuorossa. Kun vielä voisi katsoa Muumi-ohjelmia suoraan netistä, ehkä suomenkieli tarttuisi heille päähän paremmin. Joulunvietossamme on suomalaista ja englantilaista. Tyttäreni perheelle, serkuille, ystäville ja tutuille sinne Kuhmoisiin toivotan Joulurauhaa ja Onnellista Uutta Vuotta! Kiitos Kuhmoisten Sanomille, kun saan tuoreimmat uutiset samaan aikaan kuin kyläläiset, torstaina melko usein. Teemme lanttulaatikkoa, rosollia, karjalanpiirakoita ja riisipuuroa. Helinä Nielsen Tervehdys täältä Australiasta kukkien ja kesän keskeltä! Taala inmaa lta!. Käytän skandinaavista öljyä lakattujen huonekalujen kiillottamiseen. Meille rakas australialainen traditio on laulaa joululaulut illalla puistossa. Salaisena haaveenani on saada Sylvian joululaulu kuoron ohjelmistoon. Pysyisikö se pystyssä vai täytyykö sitä vahvistaa isoilla nuppineuloilla. Omien lasten kanssa yritin puhua vain suomea, mutta aviomies jäi kuin sivuun, joten luovutin. Ja kiitos! PS. Voimme valikoida mieleisemme eri kulttuureista. Ne osoittautuivat ihan hyviksi, joten sain uuden tradition. Joulusiivouksiin saan ihan toisenlaisen tunnelman, kun laitan Oopperan Haamun soimaan. Joulua 2010 me vanhukset vietämme rauhallisesti kaksistaan täällä Walesissa, jollei vanhin pojistani tule pikkutyttönsä kanssa. Kuusen kynttilät on hankittu Suomesta, ei täällä sellaisia saa. Manu ja Matti -kirjat ja Muumi-dvd:t ovat ahkerassa käytössä. Toivottavasti. Se harmitti. Joulu Bonus tänä vuonna on lumi, jota on ollut jo kaksi viikkoa. joulukuuta 2010 8 terveiset lukijoiltamme maailmalta Pont Robertin kylä tällä hetkellä, posti-kauppa kuvassa keskellä. Aikaisemmin tein sekahedelmäkiisseliä kuivatuista luumuista, mutta sitten uskaltauduin käyttämään juuri kypsyviä luumuja puutarhan puista. Kuhmoisten Sanomat on tärkeä linkki sinne lapsuusmaisemaan ja ihmisiin. Jos ei ole erityistä säännollistä päivää suomen puhumiseen, se jää. Kotilieden innoittamana meillä on kunnianhimoisempia malleja tähtäimessä. Carols by Candlelight on ennen joulua ja vastaa Kauneimmat joululaulut -tapahtumaa Suomessa. Puhun lapsenlapsille suomea tiistaisin, kun käyn heitä kaitsemassa tai he tulevat luoksemme. Kynttilämeri on vaikuttava näky, kun ilta pimenee
Kirkkoihin laitettiin joulukuuset ja joulukoristeet ensimmäisenä adventtina. Seurakuntamme pyhäkoululaisille esiteltiin joulun sanoma sekä eksoottisena ihmeenä joulukalenteriluukkuineen. Olemme Pyhällä maalla, kun joulu kuuluu Uuden testamentin mukana tulleisiin perinteisiin, kaupungilla törmää harvakseltaan kaupalliseen joulukoristeluun. Kotikaupunkimme lukuisten pikkupuotien ikkunoihin on tullut jouluvaloja ja joulukoristeita. Joulupukki tunnetaan. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 22. Joulupukkiperinne kuuluu luonnollisesti asiaan ja vuotuiset joulupukkisukellukset Punaiseenmereen sekä merenalaisen joulukuusen koristelu 30 metrin syvyydessä jouluaattona, haasteena ylös kelluttavat koristepallot. Sen sijaan perinteisesti Eilatin kodin takan ääressä säteilee komeampaakin komeammin koristeltu joulukuusi vuodesta toiseen. Englantilais-kanadalaisen tuttavapariskunnan perheessä joulupukki saapuisi normaalisti piipun kautta, onneksi se osa toteutuksesta on jätetty suosiolla väliin. Rauhallista joulua ja iloista uutta vuotta toivottavat Helmi ja Veikko Kanerva Koska elämme ensimmäistä joulun aikaamme Japaniin tulomme jälkeen, tarkastelemme kiinnostuneina, kuinka joulu näyttäytyy Japanissa. http://areena.yle.fi/video/1486387 Jouluterveiset kaikille Gran Kanarialta! Olemme viettäneet täällä 28 lämmintä talvea ja kesät olemme Kuhmoisten kauniissa suvessa. Sen sijaan kanadalainen joulujuoma, Moose-milk eli ”hirvenmaito”, maistuu perinteisesti yhtä hyvältä joka vuosi myös pukille kuin muorillekkin. Tästä linkistä voit katsoa Korvatunturin isäntää, sukeltavaa joulupukkia Punaisellamerellä Thislegormin laivanhylyssä Suezinlahdella. Uusi vuosi on japanilaisille erittäin tärkeä juhla. Toivotamme kaikille kuhmoislaisille siunattua joulua ja vuotta 2011! Tervehdys Japanista! Kuhmoisten seurakunnan nimikkolähettiperhe Savoset Tervehdys Versaista! Lämpimät joulun ja uuden vuoden terveiset sinne Ylä-Karttilaan, joka täyttää juuri 250 vuotta, sekä koko Harjunsalmen kylälle ja Pihlajakosken Hirviveikoille täältä Ranskan Versaista, huurteisen linnan kupeesta. Joulun vietto päättyy Japanissa selkeästi viimeistään joulupäivänä. Tämäntyyppisiin tilaisuuksiin saapuu myös niitä japanilaisia, jotka astuvat ensimmäistä kertaa elämässään sisälle kirkkoon. Päivälämpötila on joulukuun alkupuolella ollut noin +10–15 astetta. Mehukkaan tuoksuva kinkku on takuuvarmasti perinteisessä joulupöydässä, joskin sen hankinta ”kossermaassa” on vaatinut vuosien varrella omat kikkansa ja konstinsa. Ja viimeinen silaus hyvään joulumieleen on saapunut perinteisesti – vuosikymmenestä toiseen – Palvan musiikkiperheen aattoillan laulavana live-joulutervehdyksenä, puhelimitse suoraan Kuhmoisista. Kymmenien vuosien perinne on myös keskiyön joulupukkivierailu aattoyönä brittikonsulin joulukutsuilla. Menestystä tulevalle vuodelle myös sitkeälle hämäläiselle paikallislehdelle Kuhmoisten Sanomille näin juhlavuoden aattona! Jukka Ylänen perheineen Versailles, Ranska. Nishi-Akashin kirkossa pidetään jouluaattona konsertti, jossa Kaarina soittaa pianolla suomalaista klassista musiikkia. Kotoisat suomalaiset joulusävelet täyttävät olohuoneemme jo hyvissä ajoin ennen joulua. Moose-milk luonnollisesti saa pukin entistä iloisemmalle joulutuulelle! Toivottanemme kaikille kuhmoislaisille hyvää joulumieltä ja iloisia hetkiä täyden Moose-milktehosekoittajan kera. Koska joulu kiinnostaa monia, on joulun aikaan seurakunnilla poikkeuksellinen mahdollisuus pitää esillä evankeliumia. Aurinkoisin joulutoivotuksin, Osku, Minna, Niko ja Johanna Eilatin oulukuusen lomasta Lukijoille joulumieltä lisäämään: TV1 joulukuu 2010. Se sisältää suklaakermalikööriä, samanverran wiskiä tehosekoitettuna suklaarakeiseenkermajäätelöön sekä tilkkaan maitoa, maun mukaan kutakin. Joulu näkyy kaupankäynnissä, tavarataloissa on myynnissä joulutavaraa. joulukuuta 2010 Eilatin Punaisenmeren joulu Punaisenmeren rannalla asuessa joulu saattaisi tuntua kaukaiselta ajatukselta, varsinkin kun autiomaa tarjoaa hiekkadyynejä valkoisten lumikinosten sijasta näkökenttään. Jos tehosekoittajaa ei vielä ole huushollissa, sen voi ehkä toivoa pukinkonttiin tykötarpeineen. Tässä maassahan on kristittyjä alle prosentti väestöstä. Kielikoulusta on taukoa joulun aikana, joten pyrimme lepäämään ja keräämään voimia uuden vuoden haasteisiin. Täällä Japanin Kansain alueella asuvat suomalaiset laulavat kauneimpia joululauluja äidinkielellään toisena adventtina. Myös asuintalojen ikkunoissa ja pikkuruisissa pihapiireissä näkyy jouluvaloja. Pian pystytämme muovikuusen. Olemme pyrkineet tekemään kotiimme joulun tunnelmaa pipareita paistamalla ja joululauluja kuuntelemalla. Joulupäivänä suomalaiset kokoontuvat joulujumalanpalvelukseen, jossa Anssi tänä vuonna saarnaa
joulukuuta 2010 10 Tuikkikoon silmät Joulun rauhaa, iloa, onnea joka tupaan. (014) 712 616, ma-pe 9-17 Joulu on näkemisen arvoinen Rauhaisaa Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2011! TAKSI LAUNONEN TOIVOTTAA HYVÄÄ JOULUA JA KIITTÄÄ KULUNEESTA VUODESTA. JÄMSÄN SILMÄASEMA Keskuskatu 8, p. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22
joulukuuta 2010 PADASJOEN TILITOIMISTO OY TILITOIMISTO TALOUSHALLINTO PADASJOEN TILITOIMISTO OY TILITOIMISTO TALOUSHALLINTO Asiakkaitamme kuluneesta vuodesta kiittäen toivotamme Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2011 TEILLE ON SYNTYNYT VAPAHTAJA JOULURAUHAA JA SIUNAUSTA UUDELLE VUODELLE Kuhmoisten seurakunta. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 22
Heidät vihittiin Kuhmoisten kirkossa vuonna 1999. Keski-Suomen Alueooppera esittää silloin William Shakespearen näytelmään perustuvan ja Guiseppe Verdin säveltämän teoksen. – Laulan Lady Macbethin roolin, Jenni Lättilä kertoo. Hän aloitti pianonsoiton opiskelun lapsena jo ennen kouluun menoa, ja rippikouluikäisenä hän ryhtyi tekemään kanttorin viransijaisuuksia ensin kotiseurakunnassaan ja sitten myös Artjärvelle ja Lapinjärvelle. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Rohkaistuin onnistumisesta ja hain opiskelemaan laulua. Stipendin tarkoituksena on kannustaa nuoria, uransa alussa olevia laulajia ja muusikkoja tutustumaan Wagnerin musiikkiin ja sen mahdollisuuksiin. Yliopistossa hän suoritti ensin tutkinnon suomen kielestä ja kirjallisuudesta. Hänen äänialaansa kuvataan Giuseppe Verdin kolminäytöksinen ooppera • Libretto William Shakespearen draaman mu• kaan Francesco Maria Piave Kantaesitys Firenzessä 1847, uudistettu versio • Pariisissa 1865 Ohjaus: Ville Saukkonen Musiikinjohto: Tibor Bogányi Lavastus: Jani Uljas Puvut: Kalle Kuusela Valot: Tuukka Toijanniemi Kuoromestari: Nikke Isomöttönen Korrepetiittori: András Szabó Macbeth: Turkka Manninen Lady Macbeth: Jenni Lättilä Banquo: Jari Parviainen Macduff: Olavi Suominen Malcolm: Jouni Leivo / Petteri Mällinen Lääkäri / palvelija: Mikko Sateila Kamarineito: Kati-Marjut Rautalin Vielä samana vuonna Jenni Lättilä osallistui Lappeenrannan laulukilpailuihin ja voitti 3. – Lauloin sitten Richard Wagnerin Tannhäuserista Elisabethin rukouksen . Jenni Lättilällä on siteitä Kuhmoisiin myös sitä kautta, että hän on vuosien ajan ja tarpeen tullen tuurannut kanttori Hannele Erolaa Kuhmoisten kirkossa. Minusta tuntui, että siinä ensi kerran sain ääneni soimaan niin kuin pitää. palkinnon naisten sarjassa. Wagner-laulukilpailun neljä palkittua finalistia, baritoni Falko Hönisch, sopraano Allison Oakes, sopraano Jenni Lättilä ja mezzosopraano Veselina Teneva Tanskan Aalborgissa marraskuussa 2010. – On hienoa, että se on tässä lähellä ja kuhmoislaistenkin on helppo tulla sitä katsomaan. Valmistumisensa jälkeen Jenni Lättilä on tehnyt pieniä rooleja oopperassa, antanut konsertteja, johtanut kuoroa, opettanut laulua ja tehnyt kanttorien viransijaisuuksia. Stipendi sisältää täyden paketin, joka mahdollistaa osallistumisen saksalaisfestivaalille. joulukuuta 2010 12 Vesa Koivu Oopperalaulaja Jenni Lättilä, omaa sukua Salminen, asuu Helsingissä ja viettää melkein kaiken vapaa-aikansa Kuhmoisissa miehensä Timo Lättilän sukutuilalla Perä-Lättilässä. – kuva Britt Lindemann Sopraano Jenni Lättilä lauloi sunnuntai-illan adventtihartaudessa Kuhmoisten kirkossa 28.11.2010, uruissa kanttori Hannele Erola.. Kaikkiaan kovatasoiseen kilpailuun osallistui 70 laulajaa. Jenni Lättilä syntyi itäisellä Uudellamaalla, Myrskylässä, vuonna 1977. Vuonna 2009 Jenni Lättilä sai Suomen Wagner-seuran stipendin Bayreuthin festivaaleille. Macbeth Keski-Suomen Alueoopperassa dramaattiseksi sopraanoksi, se on tummempi ja voimakkaampi kuin sopraano tavallisesti. Musiikki kuitenkin vei mukanaan, ja hän hakeutui vuonna 1999 Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan kirkkomusiikkia pääaineena laulu, hän valmistui maisteriksi kirkkomusiikin puolelta vuonna 2005. Aivan äskettäin, marraskuussa 2010 Jenni Lättilä sijoittui kolmanneksi Tanskan Aalborgissa järjestetyissä kansainvälisessä Wagnerlaulukilpailussa. – Kun opiskelin kuudetta ja jo viimeistä vuottani, opettajani Outi Kähkönen ehdotti hieman empien, että koettaisin Wagneria, Jenni Lättilä kertoo. – Tulkaa katsomaan, musiikki on upeata, suuria kuorokohtauksia, lavastus ja puvustus on todella tyylikäs. Wagneria pidetään raskaana laulettavana, ja usein nuoria laulajia varoitetaan Jenni Lättilä dramaattinen sopraano ryhtymästä Wagneriin liian aikaisin; monesti ajatellaan, että se voi turmella äänen, jos instrumentti ei ole oikeanlainen. Nyt on vuorossa ensimmäinen suuri rooli, kun Macbeth saa ensi-iltansa 31.12.2010 Jyväskylän teatteritalossa. Jenni Lättilä valmistui oopperalaulun puolelta musiikin maisteriksi SibeliusAkatemiasta vuonna 2008. – Tarina on hurja, se kertoo vallanhimosta, syyllisyydestä ja tuhosta. Hän valmistelee myös tohtorin tutkintoa Sibelius-Akatemiaan aiheenaan Wagnerin sopraanoroolit
Konsta-tonttu 4 v. Kuuluu talvi siis Pohjolan jouluun, monet muistot se mielihin tuo. Tarja, Pentti ja Tessa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011 mökkinaapureille ja Kylämän paikallisasukkaille! t. Voimme tehdä sen todeksi jälleen, kalliin sanoman Jeesus kun tois. Kop, kop. Marja ja Matti Äskölä Lämmin joulutervehdys Annikille, Marja-Liisalle ja Sunttilan perheväelle! t. Iiro, Erika, Juha ja Kaisa Serkulleni Kalevi Kumpulaiselle Lämmin Joulutervehdys ja Onnea vuodelle 2011! t. Reijo Rajala Joulun iloa ja valoa ystäville, tuttaville, entisille ja nykyisille naapureille! t. Vastaan ottais Äiti tuon, jos vain Pukki lahjan suo. Odotellaan... Aini ja Kari Raivonen Sukulaiset ja ystävät lähellä ja kaukana Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2011! t. Tilasin sinulta auton, jolla leikkiä aion. Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 22. Kiireen keskelle laskeutuis rauha, hetki vielä on siis ihmisten. Ilmari Kaitanen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja ystäville! t. Matti ja Eija Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Pitäis muistaa vain jokainen päivä, että tärkeitä läheiset ois. Hyvää Joulua ja tulevaa vuotta! t. Olen sinua odottanut, mielessäni ajatellut. Moni touhuaa askareet päivän, kaikkeen tarvetta silti ei oo. Antti Lahnajärvi Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille haukutuille! t. Valma Harjula Rauhallista Joulua Ari Uuhiniemelle ja Vesa Savijärvelle perheineen! t. Kun vain runsaaksi saataisiin pöydät, kaikkeen siihen ei tarvetta ois. Hän ei syntynyt turhaan, vaan varmaan, et kaikilla lahja näin ois. Sisu Sunttilasta Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2011! t. Vaan on ihmiset maallisin vaivoin, usein sokeita ja unissaan. Alma Joulurauhaa! Onnellista Uutta Vuotta 2011! t. Onko lapsoset maailman harmaan, kultaa kalliimmat Jeesuksen vain. Helvi ja Toivo Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Monet nähdä voi kaduilla kansan, turhaa kiirettä, vain monien. Lauri ja Seija (s. Jäisen kentän on saanut myös järvi, huntu peittävä valkea on. Pirjo ja Ilkka Virtanen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Mikko Lindfors Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. Kohta koittaa aattoilta. Rauhaisaa Jouluiloa ja Onnekasta Uutta Vuotta kaikille! t. Kaarina ja Aimo Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta ystävät ja tuttavat! t. Elsa Nummelin Joulun iloa ja tunnelmaa ystäville ja naapureille! t. Raili ja Jouko Nivarpää Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta! t. Anja ja Eero Päijälästä Hyvää Joulua kaikille sukulaisille ja ystäville! t. Niemelä) Oinonen Keuruulta Rakas Joulupukki, olethan sinä. Pauli Lahti Hyvää Joulua Kuhmoislaisille! t. Kaino Lappeenrannasta Lämmin Joulun ja Uuden Vuoden tervehdys teille sukulaiset ja ystävät! t. Kaiken tuntea tärkeeks voi jotkut, kaikkeen tarvetta silti ei oo. Mökkiläiset Seppo ja Hannele Ring Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! t. Anja ja Tapani Hyvää Joulua ja Onnea alkavalle vuodelle! t. Eero Lahnajärvi perheineen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille ystäville, sukulaisille ja tuttaville! t. Sirkka ja Pauli Rauhallista Joulua, ystävät ja tuttavat! Onnea vuodelle 2011! t. Tuovi ja Asser Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja tuttaville1 t. Paula ja Urho Kiiskinen Sukulaiset, ystävät ja kaikki naapurit Rauhaisaa Joulunaikaa! Hyvää vuotta alkavaa! t. Olis elämää muulloinkin täällä, kun nyt jouluna olla vain vois. Tuotko minulle mitä. Voivat korjata juhlavan saaliin, tulee tarjolle pöytihin viel. Miks nyt pitäisi lahjansa löytää, tärkein taivaasta tarjolla on. Isi myöskin jotakin odottaa Pukki säkkiään kun raottaa. Pertti ja Tuula Järvinen Elää elämääs, kuin ois joulu. Elää elämää kuin ois joulu, Jeesus luoksemme jäädä näin sais. Siskoni kun tossut sais, niillä jouten sipsuttais. Eeva ja Pena Mahlottoman hyvää ja talvista joulunaikaa 2010 sekä onnellista yhdessäeloa vuodelle 2011! t. Illat pimenneet, Pohjoisen päivät, tuovat mukaansa arkisen työn. Vikmanin Ritva Rauha maassa ja sopu ihmisten kesken. Sinikka ja Väinö Savola Hyvää Joulua ja Onnea uudelle vuodelle 2011! t. Olkoonkin se vaatimaton, silti mieleen lämmön tuo. Eeva Uotila Raili ja Tuomo Lavoniukselle Lämmin Joulutervehdys ja Onnea vuodelle 2011! t. Jeesus tullut on siksi siis tänne, jotta voisimme ain rakastaa. Akseli ja Tuulikki Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! t. 2011! t. Veikko Salonen Perttelistä Toivotamme mökkinaapureille Rauhallista Joulua! Kaija & Mikko Lampsalosta Iloista Joulua Poikkijärven mummulle ja vaarille! t. Anja ja Tapani Hyvää Joulua kaikille! t. Ritva ja Ahti Liivenkorkee Hyvää Joulua ja Uutta Vuotta kaikille Tutuille ja Tuntemattomille! t. Aila Mantila Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! t. Elma ja Mauri Rauhaisaa Joulua ja toivorikasta Uutta Vuotta läheisille, ystäville, kaikille minua vuoden aikana muistaneille! t. Pääsee kulkemaan järvellä kaikki, jotka pyydykset laskeneet lie. Pelejäkin on monenmoisia, vai uskaltaiskos toivoa. Helga Vuorikontieltä Sukulaiset, ystävät ja naapurit! Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2011! t. Heli ja Tero Sarkanen Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta sukulaisille ja ystäville! t. Terttu Raivonen Hyvää Joulua kaikille ystäville! t. Nukellakin leikkisi, jos vain toive toteutuis. Riitta ja Heikki Piilonen Joulutervehdys sukulaiset, ystävät ja tuttavat! Liikunnallista v. joulukuuta 2010 Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta! t. Ritva Tervala Hyvää Joulua Olli Vainio ja Harri Pihkala! Kiitos hyvin hoidetuista liikuntamahdollisuuksista! t. Jorma ja Heikki Jokinen Ei lasketa Joulua riesaksi asti! t. Pikkuinen Kirje Joulupukille Kun nyt kukkivat ikkunat jäiset, lumi kiteinä ilmassa on. Taisin tilata myöskin Nallen, jota hoivailen
Tamminen odottaa kiirettä kesälle myös kesäasukkaiden myötä. Tammisen perhe muutti Kuhmoisiin, jotta he olisivat kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa lähempänä miehen suvun tukiverkkoa. Toinen syy yrittäjäksi ryhtymiseen oli työpaikkojen vähyys Kuhmoisissa. – Hälytysajoneuvoja ei Paaritaksi tulee ambulanssien avuksi sidota sellaisiin tehtäviin. Muita autoja ajavat Kari Launonen itse ja hänen puolisonsa Tuire Launonen. Ne eivät kuitenkaan automaattisesti ole pitkiä ja vaikeita, vaan kynnet voi muotoilla sellaiseksi kuin haluaa. Kelan järjestelmä on melko hyvä Kari Launonen myöntää, että osasyynä hänen päätökseensä ryhtyä kokonaan taksiautoilijaksi oli SPR:n Kuhmoisten osaston ylläpitämän ambulanssin epävarma tulevaisuus. Geelikynnen voi tehdä joko pelkästään oman kynnen päälle tai keinotekoisen pidennyksen avulla. Samalla hän kuitenkin sanoo, että Kuhmoisissa varmasti säilyy oma ambulanssi. Pienemmissä purkeissa on värillisiä hilegeelejä, joita käytetään koristeluun.. – Kuulin kylällä, että moni olisi kiinnostunut geelikynsistä, mutta ne olivat jääneet ottamatta matkan takia. Taksiautoilija Kari Launonen näyttää, kuinka esteettömän taksin takaosassa saadaan kuljetettua paareilla myös vuodepotilas, joka ei tarvitse hoitoa matkan aikana. Uudella autolla voidaan kuljettaa myös vuodepotilaita paareilla. Launosen uuteen taksiin mahtuu kuljettajan lisäksi kuusi matkustajaa. Yhteen käsittelyyn kuluu aikaa kahdesta kolmeen tuntia. Hän uskoo, että kestolakkaukselle ja varpaankynsien geelipinnoitteille on kysyntää erityisesti kesäaikaan, jolloin juhlia on paljon. Hän on vastikään ottanut käyttöön uuden auton, Volkswagen Caddy Maxin, joka on esteetön eli käy myös pyörätuolikuljetuksiin. Jämsän ja Kuhmoisten ambulanssitoiminta siirtyy vuonna 2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirille, joka kilpailuttaa sairaankuljetuksen. Kelan korvaamat taksimatkat on toukokuun alusta lähtien pitänyt tilata koko Keski-Suomen kattavasta puhelinnumerosta, jos maksun haluaa suorakorvauksena. Tärkeintä on kiinni pysyminen Tamminen suoritti kynsimuotoilijan koulutuksen Tampereella yksityisessä kauneuskeskuksessa. Hän aloitti joulukuussa kynsimuotoilijana, joka tekee geelikynsiä. Täytyyhän kaupunkilaisten huollattaa kyntensä jossain, ja nyt sitä varten ei tarvitse poistua mökkipaikkakunnalta. Launonen uskoo, että pian ambulanssit eivät enää kuljeta sellaisia potilaita, jotka eivät tarvitse hoitoa matkan aikana. Tamminen aikoo tehdä myös kestolakkausta, joka on omaan kynteen laitettava pinnoite, kestävämpi kuin tavallinen lakka. Hänen palveluvalikoimaansa ovat tulossa myös perinteiset manikyyrit ja pedikyyrit. Sormenkynsien huoltoväli on keskimäärin neljä viikkoa. Hän muutti paikkakunnalle toukokuussa, ja huomasi ongelmalliseksi, että kynsiä piti lähteä huollattamaan pitkän matkan päähän. Joissakin tapauksissa väriä lisätään kynteen geelin alle tai kynsiä koristellaan tarroilla. Rakennegeeli näyttää purkissa hurjan väriseltä, mutta kuivuu läpinäkyväksi. Päivi Hotokka Kari Launonen on jättänyt ambulanssityön kokonaan taakseen ja keskittyy nyt taksitoimintaan. Kari Launosen mukaan järjestelmä on alkuvaikeuksien jälkeen toiminut melko hyvin. Yhtä pelottavaa olisi jäädä kotiin odottamaan työtä, sanoo äitiysloman lopettanut Tamminen. Kesällä laitetaan varpaankynsiä Kynsi pinnoitetaan kolmella geelikerroksella, jotka kovetetaan ultraviolettilamppujen alla. – Kyllä yrittäminen pelottaa, mutta minulla ei ole vaihtoehtoja. Hän on alun perin kotoisin Jyväskylästä. – Monia pelottaa sana rakennekynsi. Kynsimuotoilijaksi opiskellut Heidi Tamminen laittaa kuhmoislaisten kynnet uuteen uskoon. Launosella on nyt yhteensä kolme autoa, ja hän on palkannut yhden vakituisen kokopäiväisen työntekijän. joulukuuta 2010 14 Päivi Hotokka Heidi Tamminen on päättänyt totuttaa kuhmoislaiset huolellisesti muotoiltuihin ja värjättyihin kynsiin. Irtoaminen johtuu yleensä tekijästä eikä käyttäjästä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Kun teettää kynnet toukotai kesäkuussa, niille ei välttämättä tarvitse tehdä mitään koko kesänä. – Varpaankynnet kasvavat hitaasti eivätkä joudu kovalle rasitukselle. – Minulla kynnet kestävät kaiken. Geelit voivat olla värillisiä tai niissä voi olla esimerkiksi hileitä. Valmistumisen jälkeen hänellä on vielä mahdollisuus suorittaa lisäkoulutuksia ja vuoden työskentelyn jälkeen saada kynsiteknikon ammattinimike. Launosen mukaan KeskiSuomen keskussairaalassa on jo oma kuljetuskeskus, joka tilaa taksiyrittäjiltä paariautoja siirtokuljetuksiin tarpeen mukaan. Tiskaukseen suositellaan hansikkaita, mutta omat kynteni eivät ole kärsineet paljain käsin tiskaamisesta. Hän työskentelee Kaisan Hiuspalvelun tiloissa Toritiellä ja tarvittaessa omassa kodissaan tai asiakkaan luona. Oman kokemuksensa ansiosta Tamminen uskoo, että Kuhmoisissa on kynsien laitolle kysyntää. Tamminen painottaa, että tärkeintä ei ole kynsien hieno Koukussa kauniisiin kynsiin koristelu, vaan rakennekynsien kiinni pysyminen. – Paaritaksi ei kuitenkaan korvaa ambulanssia. – Kynnen pitää olla puhdas ja viimeistelty, ennen kuin sen päälle voi laittaa mitään. Muun muassa pyörätuoliasiakkailla on ollut autolle käyttöä. – Alkuvaiheessa kritiikkiä tulee, mutta muutaman vuoden päästä kukaan ei enää muistakaan vanhaa. Olen tehnyt lyhyitäkin kynsiä. Esimerkiksi Kuhmoisten kaltainen paikkakunta jää ilman ambulanssia pitkäksi aikaa, jos sairasauto lähtee kuljettamaan kiireetöntä potilasta Jyväskylään. Kynnet ovat irronneet vain, jos ovat jääneet johonkin väliin
Sairaanhoitokoulu jäi, ja Paula syntyi vuonna 1945, Matti vuonna 1952. Oikealla verhon takaa pilkottavat tilat näöntarkastusta varten. Edvin Piilin isoisä August Pihl toimi ensin myllärinä Toritussa. Sain siitä pitkäaikaisia selkävaivoja. Pojista Richard Pihl jäi hoitamaan Jämsän liikettä. – Menin heinäseipään alle ja kannoin koko seipään heinineen. – Liisa Heikkilä oli ylihoitajana ja Alma Hämäläinen toimi alihoitajana, sen lisäksi henkilökuntaan kuului keittäjä, siivooja ja harjoittelija. – Veikko Peltonen osti naapuritontin ja laittoi siihen kukkakaupan. Liikkeen valikoimiin kuuluivat kaikki kellot, myös korut, kulta, hopeat, maljakot ja kristalli. Helmi vastasi, että äidin kihlajaiskello. Irja-sisko kuoli ensin, sitten myös hänen puolisonsa Ensio. Sotien jälkeen Päijälä alkoi hiljetä, ja Helmi ja Edvin Piili rakensivat Toritien varteen, vanhan kirkkomaan naapuriin talon, johon tuli tilat myös liikkeelle. Sitten heinäaikaan heinät kannettiin ihmisvoimin latoon, Helmi Nikula muistelee. – Siihen aikaan uin kerralla 1,5 km. – Asser Nikula oli hirveän hauska mies, elimme yhdessä 12 vuotta, ja se oli parasta aikaa elämässä. Sen jälkeen Helmi Piili lähetti kellot korjattavaksi Lahteen. Äidin kello löytyi sieltä, vetoketjulla suljetusta taskusta. Lapsuusvuodet kuluivat kirkonkylässä. Helmi Nikula sanoo, että ei niillä ole kiire, mutta minä haluan palauttaa ne. Olin antanut sellaisen määräyksen, että tämän kulmasohvan täytyy mahtua olohuoneeseen. Kelloa ei löytynyt mistään, kunnes Ension veli tuli katsoneeksi mustaa kassia, joka oli jo menossa roskiin. Matti oli korjannut sen, ja se oli käyntikunnossa. Ei olisi pitänyt ottaa niin suuria taakkoja. Lopulta se löytyi kassakaapin viimeisestä mutkasta. Kuljettiin paljon yhdessä, hauskat Lapin matkat ja muut. Lapset ovat parasta elämässä – Kyllähän minulla on ollut hyvä elämä, ei mikään rikas, mutta kutakuinkin toimeen on tultu. – Paljonhan sitten hankittiin puutavaraa myös Sahalta. Helmi oli varma, että kellon täytyy olla Matin jäljiltä, mutta Matti ei muistanut koko kelloa. Sairaanhoitokoulua varten tarvittiin keskikoulun todistus. Äidin kihlakello Helmi Nikula on palvellut kuhmoislaisia Piilin kellosepänliikkeen tiskin takana seitsemällä vuosikymmenellä. Piilit ovat tunnettua kelloseppäsukua 1900-luvun alkupuolelta. Piilin kellosepänliike nykyisellä paikallaan Tehinselän liikehuoneistossa 1970-luvulla. Nikulan talon isäntä Harmoisista Asser Nikula oli myös leski. – Ihmiset kysyi, et kai sinä liikettä jatka. Ension veli tuli Oulusta Kuhmoisiin hoitamaan hautajaiset. Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 22. Matti Piili ja Tuula Halttunen menivät vuonna 1983 naimisiin ja perustivat perheen. August Pihl opetteli korjaamaan kelloja ja perusti kellosepänliikkeen Jämsään. – Helsingin Sanomissa oli sitten ilmoitus, että raitis kelloseppä hakee työpaikkaa. Taloa laajennettiin myöhemmin, kun tarvittiin lisää tilaa. Juttutuokio on ohi. – Hauskaa on sekin, että Matin tytär Pauliina on opiskellut kellosepäksi ja jatkaa alan töissä. Helmi Nikulalla on rinnassaan optikon merkki, ja taustalla saksalaisvalmisteisia seinäkelloja, merkit Junghans ja Hermle, ja soittimia. Retkeiltiin eväitten kanssa, ongittiin ja laitettiin pitkääsiimaa. Kelloseppä Piili – Menin ostamaan herätyskelloa ja tapasin kelloseppä Edvin Rikhard Piilin. Osan tutkinnosta saattoi suorittaa kirjekurssina. Ei siinä ehtinyt kuvassa käymään.. Arnold Kuusela osasi kellosepän työt, ja Helmi Piili palkkasi hänet, kunnes sitten vuonna 1968 Kuusela palasi Helsinkiin. Helmi hankki uudet ruusut ja on yksin kuvassa, sillä oli sota, ja Edvin Piilillä oli kolmen päivän vihkiloma. Paulan Olli soittaa milloin Pariisista milloin Espanjasta. Saan muutamia kuvia lainaan ja lupaan tuoda ne takaisin heti maanantaina. Einari Sievänen ja August Heikkinen toimivat kirvesmiehinä. Toritie 33 jäi asumiskäyttöön. Helmi Rimminen meni siskonsa luo Riihimäelle vihkikuvaa varten vuonna 1941. Vuosi oli 1994, ja Helmi antoi kellon Matille kunnostettavaksi. Arkkitehti Kalle Helmi Nikula tunnetaan Piilin Helminä – Isä ja äiti hakivat kihlat Helsingistä ja menivät naimisiin vuonna 1904. – Santtu Heinohan teki meille ikkunat ja ovet. Liike sijaitsi Päijälän raitilla, posti oli talon pohjoispuolisessa päässä ja Piilin liike eteläpäässä. Nykyisin ajatellaan, että kunhan jonkin aikaa käy. Hänen isänsä Vihtori Rimminen oli Myysälän talon poikia, ja äiti Ida Lindroos oli Rajalan talon tytär. – On Paula ja Matti, lapsenlapset ja lastenlastenlapset. Kuhmoisten sairaalassa Helmi Rimminen kävi kansakoulun ja pääsi 16-vuotiaana Kuhmoisten sairaalaan harjoittelijaksi. Omasta takaa ei kuitenkaan ollut ammattimiestä. Kyllä kello on pitkäikäinen, jos sitä hoidetaan. Sehän ei oikeastaan kuulunut asiaan, mutta vanha Peltonen oli niin ystävällinen, että lupasi. He menivät naimisiin vuonna 1968. Edvin Piili kuoli vuonna 1959, ja perhe ja liike jäivät Helmi Piilin hoitoon. Santulla oli muuten keittiössään kello, jonka rattaat oli tehty puusta. Matti jatkaa Kelloliike oli vieraan avun varassa vain viisi vuotta. – No, tuo ne liikkeelle, olen siellä. Erään kerran olin Sahan konttorissa maksamassa laskuja. Oman katon alle Puutavara ostettiin Rajalasta, ja Kuhmoisten Sahalla se sahattiin määrämittaan. Helmi Rimminen syntyi vuonna 1921 Ketolassa. – Erään kerran kun suunnitelmat olivat jo pitkällä, Kalle soitti Helsingistä ja sanoi, että täytyy metrillä jatkaa sitä rakennusta, muuten ei sohva mahdu. – Nykyisin Paulan tytär Päivi Ylänkö Helsingistä käy silloin tällöin tekemässä näkötarkastuksia, ja minä olen siinä hoitamassa kahvitusta. Optikon palvelut Piilin kelloliikkeen palveluvalikoima laajeni, kun Helmi Piili valmistui optikoksi Helsingin optikko-opistosta vuonna 1958. – Kyllä se tuntui hyvältä, kun omasta perheestä saatiin jatkaja liikkeelle. Äidin kihlakellokin on yli sata vuotta vanha ja toimii. Sukulaispaikat olivat Ansiolahdentien varrella, Myysälään oli kolme kilometriä ja Rajalaan viisi. – Kelloja korjattiin ja myytiin uusia. Kaikki ruoka tehtiin paikan päällä hapanleivästä alkaen. Laskuja oli kolme, mutta konttorissa oli odottamassa jo neljäskin lasku. – Elettiin syksyä 1947, ja Lättilä soitti, että ettekö jo muuta siihen uuteen, että vanhasta vapautuisi tilat. – Laitoin liikkeessä ison haun päälle, mutta kelloa ei ollut missään. Nykyisin käyn Jämsänkosken uimahallissa, ja lyhyessäkin uintimatkassa on tekemistä. – Nikulalla oli se taito, että hän osasi kertoa hauskasti ja pitää huumoria yllä. Lapset ja lapsenlapset ovat parasta elämässä, ja liike on ollut ikään kuin kiinnekohta. – Maailma on käynyt myös pieneksi. – Uitiin, Päijänteen saaresta toiseen. Lääkäri kävi kerran päivässä. Veli kysyi, oliko jäämistössä jotain, mitä Helmi halusi. – Siihen aikaan oli kova asuntopula, ja Emil Lättilä järjesteli kunnan puolesta asuntoja, Helmi Nikula kertoo. Helmi Rimminen muutti Helsinkiin veljensä luokse, että pääsisi suorittamaan keskikoulun. Jos astuu sisään liikkeeseen, ei ole mikään ihme, jos tapaa Helmi Nikulan, omaa sukua Helmi Rimminen. – Tein hoitajien lomat ja jatkoin keittäjän sijaisena, kun keittäjä sairastui. – Minun aikanani maailma on muuttunut paljon, onko sitten parempaan vai huonompaan, monimutkaisemmaksi ainakin. Kuhmoisissa ei silloin ollut valokuvaamoa. Minä sanoin, että totta kai, milläs minä perheeni muuten elätän. Hän opetti myös poikansa ammattiin. Helmi Nikula on pitänyt selkänsä voimistelemalla kunnossa. Siihen oli kaiverrettu IR. Sanoin, että muutetaan heti, kunhan saadaan ulko-ovet. – Ennen ajateltiin, että kello kestää eliniän. Matti Piili valmistui kellosepäksi vuonna 1973, ja siitä pitäen kellojen huolto on voitu tehdä paikan päällä. Pojat perustivat omia kellosepänliikkeitään Imatralle, Ensoon, Mänttään ja Rovaniemelle. Helmi Piili oli leski. Kelloa ei vain löytynyt mistään. – Onneksi keittäjä sairasti seinän takana, ja saatoin käydä kysymässä häneltä, mitä nyt teen. – Kello pitää aika ajoin puhdistaa ja öljyt vaihtaa, tosin vanhoihin kelloihin voi olla vaikea saada uusia osia. Alkoi talvisota, Helmi Rimminen tuli Kuhmoisiin sotaa pakoon. Nurminen suunnitteli siiven. Tänä vuonna, kun pojantytär Pauliina täytti 25 vuotta, Helmi päätti antaa äidin kellon Pauliinalle syntymäpäivälahjaksi. joulukuuta 2010 Vesa Koivu Piilin kelloliike on parhaalla paikalla Toritien varrella, kahden ruokakaupan välissä. Richardin poika Edvinin Piili perusti oman kellosepänliikkeensä Kuhmoisiin vuonna 1936. Osaajia ei ole enää paljon jäljellä, ja Matti Piilin työhuoneella on jono korjausta odottavia kelloja. Ja niinhän ne löytyi. – Isä osti äidille kihlajaislahjaksi pienen, kauniin kellon. Vanhoja hyviä kelloja korjautetaan vieläkin, etenkin seinäkellojen korjaaminen antaa työtä. Piilin kelloliike siirtyi nykyiselle paikalleen, kun Helmi Piili osti vuonna 1962 tilat Toritie 55:stä, Tehinselän uudisrakennuksesta. Kun Padasjoelle aikanaan valmistui uimahalli, hän kävi siellä säännöllisesti uimassa. – Kyllähän minulla oli tapa, että yritin kahvittaa kaikki silmälasiasiakkaat. Ihmisiä oli siihen aikaan enempi, pientä kiirettäkin piti välillä. Konttoripäällikkö Alanko sanoi, että jos rouvalla olisi vielä yksi tasku, sieltä löytyisi varmaan rahat tähänkin laskuun. – Zenith, Omega ja Orient olivat hyviä kelloja. Myöhemmin äiti antoi kellon siskolleni Irja Rimmiselle, kirjaimet kun sopivat hyvin. Menimme naimisiin vuonna 1941. – Hevonen vietiin kesäksi saareen
Kuhmoisten kunnanhallitus merkitsi osakassopimuksen uudistamista koskevan valmistelun tiedoksi ja päätti, että elinkeinotyöryhmä valmistelee kunnanhallitukselle esityksen elinkeinotoimen tulevaisuudesta. Kuhmoisten kunta on tähän asti ostanut myös palkkahallinnon ja tietotekniikkapalvelut Jamit-Tieto Oy:ltä. Kunnanhallitus päätti muistaa vuoden 2011 aikana syntyviä kuhmoislaisia vauvoja samalla tavalla kuin vuonna 2010. Kunnanhallitus päätti, että kunnanjohtajalle avataan käyttötili, jonka yläraja on 2 000 euroa kuukaudessa. Kunnanhallitus päätti irtisanoa Jamit-Tieto Oy:n osakassopimuksen niin, että se päättyy 1.3.2011. Kunnanhallitus päätti, että kunta päättää erikseen vuoden 2011 aikana kahden perhepäivähoitajan palkkaamisesta määräaikaisesti vuorohoidon järjestämiseksi ja että siihen tarvittavista lisämäärärahoista päätetään vuoden 2011 talousarvion määrärahamuutosten yhteydessä. Vanhusneuvoston sihteeri Tarja Vesikallio on toimittaKuhmoinen tarjoaa ympärivuorokautisista päivähoitoa nut Kuhmoisten kunnanhallitukselle 25.10.2010 päivätyn kirjelmän, jonka mukaan Jämsän kaupungin järjestämä Kuhmoisten vanhusneuvola ei tyydytä Kuhmoisten vanhusneuvostoa. Kotiin viemisiksi jokainen lapsi sai vielä oman termospullon. Osa lapsista jaksoi lähteä tauon jälkeenkin jahtiin, mutta pienimmille riitti yksi onnistunut jahtikokemus. Niin kuitenkin kävi, että hirvet rynnistivät sellaisen risukon läpi, että ihmiset eivät pysyneet perässä eivätkä passimiehet päässeet ampumaan. Liekö tämä tapahtumaketju syynä siihen, että yleisö sai lopuksi kuulla Ilkka Yläsen lausuman runon. Ja ensi vuonna uudestaan, oli monen lapsen toive päivän lopuksi! Makkaranpaistoon käytiin Erkki Peltolan talousrakennusten kupeessa. Seuran puheenjohtaja Ilkka Ylänen kertoi tulille keHirvilehmät viisaita vai metsästäjät tyhmiä. Kunnanhallitus päätti, että puhelinkorvaukset maksetaan takautuvasti myös vuodelta 2009. Kunnanhallitus päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen. Lisäksi sosiaalivirkailija käy Kuhmoisissa harvemmin kuin kerran viikossa, ja tämä aiheuttaa tarpeetonta viivytystä usein kiireellisiksi koetuissa asioissa. Niin Jämsän kaupunki kuin Kuhmoisten kuntakin ovat Jämsek Oy:n osakkaita. Porukka totesi, että hirvet olivat lähteneet karkuun saariin kuten usein aiemminkin. Kunnanjohtaja totesi itsensä jääviksi ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Yhtiön uusi osakassopimus on ollut valmisteilla jo jonkin aikaa, kunnanvaltuusto palautti sopimuksen 21.6.2010 takaisin kunnanhallituksen valmisteluun. Kunnanhallitus päätti, että kunnanvirasto pidetään suljettuna perjantaina 7.1.2011. Jahtipäällikkönä toimi Olli Nikula, ja mukana oli toistakymmentä kutsuvierasta – hirvimiesten lapsia ja lapsenlapsia. Vuonna 2010 uusia kuhmoislaisia on muistettu 1 000 euron shekillä ja Muotosorvaus Seppo Nieminen Oy:n valmistamalla kaulatai taskukellolla, jotka lastenneuvolan terveydenhoitaja on toimittanut koteihin. Tänä syksynä Hirviveikoilla oli lupa seitsemän aikuisen ja kahdeksan vasan ampumiseen. Asikkala-Padasjoen sivistystoimenjohtaja Juha Leppialho oli kutsunut 5.11.2010 koolle Asikkalan, Padasjoen, Sysmän ja Kuhmoisten kunnanjohtajat, sivistystoimenjohtajat ja lukioiden rehtorit. Viime keväästä alkaen Kuhmoisten kunnassa on ollut pulaa päivähoitopaikoista. Tarja Teva, Silmu Sarvala ja Pentti Huokonen totesivat itsensä jääviksi ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Kuhmoisten kunnan ja Liikennemainos Ail Oy:n välillä on pidetty yhteistyöneuvottelu perjantaina 26.11.2010. Kun hirToisenlainen hirvijahti vi päästiin vielä nostamaan suoraan auton kyytiin, jäi lapsille melko ruusuinen kuva hirvijahdista! Sitten päästiinkin itse asiaan, nuotion ääreen makkaran ja lihapiirakan paistoon. joulukuuta 2010 16 Päivi Malin Harmoisten Hirvimiehet järjestivät joulukuun alussa hieman tavallisesta poikkeavan hirvijahdin. Päivi Hotokka Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen joulurauhan julistusta ja erätulia isännöi tänä vuonna 50-vuotias pihlajakoskelainen Hirviveikot. Vuokrasopimus astuu voimaan vuoden 2011 alusta, yhden taulun vuokra on 500 euroa vuodessa. Kului muutama viikonloppu, eikä saalista tullut. Korvausta puhelimen käytöstä on maksettu vuoden 2010 alusta, vaikka vaalikausi alkoi 1.1.2009. Kunnanhallitus päätti käynnistää neuvottelut Jämsän kanssa sosiaalivirkailijan säännöllisen ja osittain ilman ajanvarausta toimivan vastaanoton aloittamisesta Kuhmoisissa. Jos se toteutuu, se vähentäisi palkkakustannuksia kolmanneksen verran. Sosiaalipalveluista uusia neuvotteluja Kuhmoisten kunnassa sosiaalivirkailija ottaa tällä hetkellä asiakkaita vastaan ainoastaan ajanvarauksella. Hän nimittäin paljasti, että seuran säännön mukaan joutuu esittämään peijaisissa runon, jos töpeksii metsällä. Sen mukaan korvausta puhelimen käytöstä maksetaan valtuuston puheenjohtajalle 30 euroa kuukaudessa, kunnanhallituksen puheenjohtajalle 50 euroa ja sivistys-, rakennus-, teknisen-, ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajille 20 euroa. Kunnanhallitus päätti siirtää myös Kuhmoisten koulutoimen rehtorinviran järjestelyt seuraavaan kokoukseen. Kunnanhallitus päätti jatkaa mainostaulujen maanvuokrasopimusta Liikennemainos Ail Oy:n kanssa aikaisemmin neuvoteltujen ehtojen mukaisesti sillä lisäyksellä, että sopimuksen voi sanoa irti puolen vuoden varoitusajalla. Palkkakustannuksiin voi ehkä saada työllistämistukea vuonna 2011. Tarjolla oli myös kuumaa mehua sekä Hynnisten lasten leipomia ja koristelemia pikkuleipiä. – Ovatkohan lehmät tulleet viisaammiksi vai metsästäjät tyhmemmiksi, Ylänen pohti, kun seurue oli jatkuvasti saaliinsa tuntumassa, mutta ei päässyt sopiviin asemiin. Pienellä lukiolla ei tarvitse olla omia opettajia kaikissa opetettavissa aineissa. Neuvottelijoiksi valittiin hallintojohtaja Sanna Luukkanen ja työnsuunnitteluja Mira Jokinen. Hirviveikkojen metsästysmaista puolet sijaitsee Päijänteen saarilla, ja Ylänen kuvaili saarissa metsästämistä eränkäynniksi parhaimmillaan. Vesa Koivu Matti Eloranta on hakenut, että Päijänteen rantayleiskaavan Haukkasalon–Pihlajakosken osayleiskaavaa muutetaan kiinteistön 291–408–1–45 osalta siten, että kiinteistöllä jo vuodesta 1958 ollut vapaaajan asumus otetaan mukaan kaavaan ja kiinteistölle merkitään asianmukainen rakennusoikeus. – Riista elää luonnossa, on siellä olosuhteet kunnossa, puheenjohtaja päätti runonsa.. Samaan asiaan liittyen kunnanhallitus päätti sopia Jämsän kaupungin kanssa, että Jamit-Tieto Oy:stä Jämsän kaupungin palvelukseen siirtyvä henkilöstö vastaa Kuhmoisten kunnan tilinpäätöksen valmisteluista ja alkuvuoden 1.1.–1.3.2011 kirjanpidollisista tehtävistä. Kunnanhallitus kokoontui tiistaina 14.12.2010 ja päätti muuttaa kaavan esitetyn mukaisesti ja kunnan kustannuksella, koska rakennettu kiinteistö oli jäänyt pois kaavaa tehtäessä. Neuvotteluissa omistajakuntien kesken ei ole päästy yksimielisyyteen sopimuksen voimassaoloajasta. Kunnanhallitus päätti, että nämä palvelut ostetaan myös kolmen kuukauden ajan Jämsän kaupungilta, kunnes palvelut on saatu kilpailutettua. Tällä hetkellä on tarvetta järjestää vuorohoito seitsemälle lapselle. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Yläsen mukaan saalistus sujui kohtuullisen hyvin lokakuun puolivälistä alkaen, mutta muutaman aikuisen hirven kaataminen jätettiin myöhemmäksi. Neuvotteluihin osallistuivat kunnanjohtaja Anne Heusala, hallintojohtaja Sanna Luukkanen ja Kuhmoisten Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Unto Sarvala sekä Liikennemainos Ail Oy:sta Matti Lampinen. Lopulta metsästäjät saivat eläimet saarrettua saaren pienempään osaan ja olivat aivan varmoja onnistumisestaan. Kurkijärven lähistöllä järjestetyillä erätulilla kerrattiin syksyn jahtitarinoita ja julistettiin joulunpyhien ajaksi rauha myös metsään. Kunnan puolelta on tarkoitus jatkaa neuvotteluja kunnan näkyvyyden parantamiseksi valtatie 24:n varrella. Kunnanjohtaja esitti, että kunnanhallitus päättäisi esittää kunnanvaltuustolle, että kunta sitoutuu tavoitteeseen, jonka mukaan Etelä-Päijänteen verkostolukio perustetaan ja suunnitellaan siten, että se aloittaa toimintansa 1.8.2012. Päivä sujui odotettua paremmin: passissa ei ehditty olla kymmentä minuuttia kauempaa, kun Ossi Simola ampui jo sarvipään. Etelä-Päijänteen lukiota suunnitellaan keskuslukiomallin pohjalta, siihen kuuluu vahva lukioyksikkö ja pieniä lukioita, jotka verkottuvat ja sopivat opetustarjonnan järjestämisestä ja muusta toiminnallisesta yhteistyöstä. rääntyneelle eräväelle syksyn hirvijahdin sujumisesta. Kunnanvaltuusto korjasi 14.12.2009 luottamushenkilöiden palkkiosääntöä eräiltä osin. Suurin osa lapsista oli kymmenen vuoden molemmin puolin, mutta joukkoon mahtui muutama nuorempikin. Kunta on vuodesta 1992 lähtien muistanut vastasyntyneitä lapsia. – Autolla ei pääse kulkemaan, joten kuntoa koettelee, kun saalista rahdataan saarista pois. Jotta lasten hoitoa voidaan tarjota ympäri vuorokauden, ryhmäperhepäiväkoti tarvitsee kaksi hoitajaa lisää, sen palkkakustannukset ovat 58 000–63 000 euroa vuodessa. Kerran kuussa tapahtuvat vanhuspalveluiden työntekijöiden käynnit eivät ole toimiva ratkaisu. Tilaisuuden osanottajat olivat yhtä mieltä siitä, että kuntien välisen yhteistyön lisääminen on välttämätöntä lukiopalveluiden laadun ja saavutettavuuden takaamiseksi, samoin on tarpeen verkottuminen sekä etäopetuksen ja virtuaaliopetuksen lisääminen
ARON. KELLO. LIMATIUS. WALETTU. Järvelle voi kulkea moottorikelkkauria pitkin, joita on ajettu rantaan ainakin koululta ja urheilukentältä. ARON. – Pitäähän farmia hoitaa, Nina Järvinen totesi. Pakkassäät ovat saaneet Kuhmoisten Sanomien toimittajat pohtimaan, mahtavatko koululaiset kävellä kouluun kylmällä, vai saavatko kaikki autokyydin. NORDBERG. Olli Vainio neuvoo hiihtäjiä kävelemään jäälle suksien kanssa. AIKANA. KUHMOISTEN SEURAKUNTAAN STOGHOLMISTA. SILLOIN. KAUNISTUXEXI. Mutta kun kello toimitettiin sinne, yhtiö kieltäytyi maksamasta enempää kuin 69 penniä kilolta. ON. Kuhmoisten Sanomat 17 Keskiviikkona 22. Ne on tehty Oulunsalon seurakuntaa varten. Rikkoontunut keskimmäinen kello myytiin romuksi. Keskikokoisen kellon kylkeen oli valettu: 1753. – kuva Vesa Koivu. Viime aikoina satanut lumi on kevyttä ja höttöistä, joten paksulta näyttävä kerros tiivistyy ohueksi, kun sen päältä ajetaan latukoneella. Helsinkiläinen Koneja siltarakennus Oy Helsingistä lupasi kirjeessään ostaa vanhaa kellometallia 1 mk 20 p kilolta. – Isä vie aika usein, mutta pari kertaa olen kävellyt, kertoi Jasmin Saarikoski. IA. Huhtikuun 17. MEYER. Siinä on noin kuusi lukua, Jasmin Hännikäinen kertoi. 558. – Paikoin ladulla on vain vähän lunta, joten voi joutua hiihtämään pelkällä jäällä, liikuntasihteeri Olli Vainio sanoi viime viikolla. päivä 1895 oli esillä kiireellinen asia. Tehtävä annettiin kirkkoväärti Kalle Heikkiselle ja kappalainen Kaarlo Sahlbergille. Teräskellot Bochumista Seurakunnan kirkonkokoukset järjestettiin tuolloin Jussilan talon tuvassa. OSTETTU. Jo heinäkuussa Sahlberg ja Heikkinen tiesivät kertoa, että Saksanmaalta sai edullisia kelloja. Kevään näyttelyä varten on valokuvattu koulussa tehtyjä käsitöitä. Mutta kun uusien kellojen hinnat olivat romahtaneet, ei vanhoistakaan voinut saada sitä mitä ennen. Pienestä kellosta tiedetään, että siihen oli valettu kirjaimet: GUTEN. 1895. Kotiin kävelen aina, vastasi Jasmin Hännikäinen. PROVASTIN. V, Bochumer Verein i Bochum . KEKLO. Heikkinen kysyivät joulukuussa 1895 kirkonkokoukselta, pitäisikö yhtiö haastaa oikeuteen ja velvoittaa pitämään lupauksensa. Voitetunkin oikeusjutun hyöty voisi mennä oikeudenkäyntikuluihin. VUONNA. Kunnan liikuntatoimi on tehnyt jäälle neljän kilometrin lenkin sekä perinteiselle että vapaalle hiihtotyylille. Näin näyttää käyneen Kuhmoisissakin. joulukuuta 2010 Päivi Hotokka Torstai-iltapäivänä Kuhmoisten Sanomiin tupsahti neljä lehdenteosta kiinnostunutta tyttöä. Kuhmoisten kirkon vaskikellot Päätettiin myydä molemmat pienet kellot niin korkeasta hinnasta kuin suinkin. Oulunsalon puukirkko on valmistunut vuonna 1891, ja on mahdollista, että seurakunta hankki vanhat vaskikellot väliaikaisratkaisuna. Vesa Koivu Reilu sata vuotta sitten Kuhmoisten kirkon tapulissa soi kolme vaskikelloa, jotka menivät vaihtoon, kun keskimmäinen kello rikkoontui. Soittaminen oli yleisesti käytössä vielä 1800luvulla, mutta vuosisadan eläkkeelle jäänyt kirkkoherra Pekka Kinnunen on kertonut, että nykyisin Oulunsalon kirkon kellotapulissa on kaksi teräskelloa, jotka on valmistettu Saksan Bochumissa vuonna 1908: Geb. Kappalainen K. – Minä kirjoitan kirjaa, joka on tosin hyvin keskeneräinen. Iso kello oli tarkoitus jättää paikoilleen pikkukelloksi, ja uudeksi kelloksi hankittaisiin sellainen, että siitä tulisi uusi iso kello. Tietokonepelejä ja kirjan kirjoitusta ATK-kerhossa koululaiset kirjoittavat verkkolehteen koulun tapahtumista ja ajankohtaisista asioista. Nimivirheitä valitettavasti tapahtuu silloin tällöin, vaikka nimien kanssa yritetään olla tarkkoja. Isosta kellosta ei ole muuta tietoa kuin, että se on valettu vuonna 1852. – Haluaisin mennä, mutta meillä ei ole ollut tapana, sanoi Jasmin Saarikoski. TÄMÄ. SEURAKUNNALLENSA. Läpätessä itse kelloa ei liikuteta, vaan kellon kieltä lyödään kellon laitaan joko hihnasta vetämällä tai sähkömoottorin avulla. Vanhoja vaskikelloja kaupiteltiin sanomalehti-ilmoituksin, tässä Suomalaisen palstoilla 3.7. Jouluna jääladulle Jasmin Saarikoski, Jasmin Hännikäinen, Nina Järvinen ja Janina Nurmela toimittavat opettaja Anne Enbergin kanssa Kirkonkylän koulun verkkolehteä. He halusivat tietää, miten Kuhmoisten Sanomia tehdään. IA. Ongelmaksi saattaa muodostua jäälle pääsy, sillä maalla lunta on vielä niin vähän, että yhdyslatuja on vaikea tehdä. Juttuihin liitetään myös valokuvia. – Ala-Karkjärven jää on kuitenkin vahva ja hyväkuntoinen, Olli Vainio kertoo. Oltiin sitä mieltä, että soittaminen rasitti kellotapulia ja itse kelloakin. Myös kuntoradan ladut ovat hiihtokunnossa sekä perinteisen että vapaan tyylin harrastajille, mutta joissakin paikoissa purupohja saattaa tulla esiin. LIMATIUXEN. – Kävelen kouluun silloin, kun en saa kyytiä eli aika usein. Tytöt halusivat muun muassa tietää, tapahtuuko toimittajille koskaan nimivirheitä ja käykö koskaan niin, että ruudulla lehteen laitetaan juttu, mutta valmiista lehdestä se puuttuukin. PETPETRUS. Joulukuussa 1895 lehdet tiesivät kertoa, että 1895 seurakunnan vanhat kellot oli jo viety Oulunsalon seurakuntaan. KUHMOISISSA. DAALDER. HERGLORIA. Myös tämän lehden kirjeenvaihtaja piti kelloja edullisina, uudet kellot olivat tulleet maksamaan vain noin 1 mk 50 p kilolta, ja hintaan sisältyi niin tulli kuin rahti Saksasta Vesijärvelle saakka. ME. Kun romutettava kello painoi vain 83 kiloa, kirkonkokous katsoi, että riitaa ei kannata viedä oikeuteen. KIRKKOHERRAN. Oulunsalon seurakunnan Kun kirkonkelloa soitetaan, kelloa heilutetaan joko kannalleen tai ainakin niin korkealle, että kellon kieli eli läppä lyö omalla painollaan kellon kumpaankin laitaan. Kokouksen jälkeen sanomalehti Tampereen Uutisten kuhmoislainen kirjeenvaihtaja kertoi hinnoista, että 1 metallikello olisi tullut maksamaan saman kuin 3 teräskelloa. BORGÅSSA. Kaupat oli tehty kesällä. SILLOIN. MAG. Sahlberg ja kirkonisäntä K. FECIT. Sanomalehti Suomalainen uutisoi vuoden lopulla, että uudet kellot olivat saapuneet Kuhmoisiin marraskuussa. Kaksi kelloa Oulunsaloon. Kokous neuvoi kääntymään muiden metallin ostajien puoleen sillä evästyksellä, että “edellä mainitulle osakeyhtiölle ei kelloa myydä, vaan jollekulle muulle, vaikka ei saataisikaan muilta enempää kuin 60 penniä kilolta.” Soittaen ja läpäten vaihteen jälkeen siitä luovuttiin melko nopeassa tahdissa. OLEWAISNA. GUPARIRAHA. Päätoimittaja Vesa Koivu puolestaan kysyi koululaisilta, onko kukaan suunnitellut pilkille menoa joululomalla. HERRALLE. Keväällä 1895 samassa kirkonkokouksessa, jossa käsiteltiin rikkoontunutta keskikelloa, päätettiin myös, että ”tästälähin soitetaan kellojen kieltä heiluttamalla eikä kelloa heiluttamalla.” Päivi Hotokka Kirkonkylän hiihtomaastot ovat laajentuneet AlaKarkjärven jäälle. Ison vaskikellon ostosta luovuttiin, ja kirkonkokous päätti ostaa kolme uutta teräskelloa, jotka painavat 430 kg, 250 kg ja 140 kg. YLISTYXEXI. 1762. TÄMÄ. – Minä kävelen bussipysäkille, sanoi Patavedessä asuva Nina Järvinen. MAG. Kuudesluokkalaiset tekevät ATK-kerhossa kirkonkylän koulun verkkolehteä opettaja Anne Enbergin ohjauksessa ja tutustuivat nyt paikallislehden toimittamiseen. Tytöt nyökyttelivät, että käyttävät tietokonetta myös kotona, esimerkiksi pelaamiseen. Keskimmäinen kolmesta kirkonkellosta oli haljennut, se teki häiritsevän vaikutuksen rämisevällä äänellään, ja sen soittaminenkin oli vaarallista. Joululomalla vaikka mummon kanssa pilkille – Pääsen mummon kanssa aina pilkille, Nina Järvinen vastasi. GLOEIA. AF. – Seuraavaksi tehdään liitosladut, mutta niitä varten tarvitaan paljon enemmän lunta. Keskikellon romuttaminen Kuhmoisten kirkonkokous päätti 17.4.1895 toiveikkaasti myydä molemmat pienemmät kellot niin korkeasta hinnasta kuin suinkin. CHRISTILLISELLE. HÄNEN. G. GLORIA. Juttuja sen sijaan ei jää puuttumaan vahingossa, koska Kuhmoisten Sanomien käyttämä järjestelmä antaa toimittajille mahdollisuuden valvoa sivuja aina siihen asti, kun niitä aletaan Pieksämäellä painaa paperille. Lisäksi he ovat askarrelleet esimerkiksi animaatioita. ON
Nyt joululomalla on helppoa jakaa kuulumisiaan Facebookissa ja kuunnella, mitä ystävät ovat tehneet tai saaneet joululahjaksi. joulukuuta 2010 18 Nikolai II TUHOUTUkoiraLIIMAkiittää vanha TULEE MEÄ PI SUULINEN Ra n keihästä KELotakkatuja OSASlohikunta poron Lisää 24.12. Sen kautta voi jopa löytää vanhan ystävän päiväkotiajoilta, josta ei sen koommin olisi kuullut mitään. Lupahakemus koskee eläinsuojan laajennusta tilalla Hannula 17:31. Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava kirjallisina kuulutusaikana (31.1.2011 mennessä) Kuhmoisten rakennuslautakunnalle osoitteeseen Kuhmoisten kunta, Rakennuslautakunta, Toritie 34, 17800 Kuhmoinen Kuhmoisissa 22.12.2010 RAKENNUSLAUTAKUNTA Sofia Heino Naamakirja, Feisba, Face... Varsinkin nuorten keskuudessa se on noussut suureen suosioon. Vaikka koulussa olisi vaihdettu suurin osa kuulumisista, juttua riittää silti iltaan saakka. Ympäristönsuojelulain 37 § mukaisesti niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), on oikeus tehdä muistutuksia lupahakemuksen johdosta. Nimittäin joulukortit! Nämä pienet postikortit voittavat kaikki sähköiset joulutervehdykset. – kuva Sofia Heino VIIKON NIMET tänään Raafael to Senni pe Aatami, Eeva, Eevi, Eveliina la Joulupäivä su Tapani, Teppo, Tahvo ma Hannu, Hannes, Hans ti Piia ke Rauha to Taavetti, Taavi, Daavid pe Sylvester, Silvo la Uudenvuodenpäivä su Aapeli ma Elmeri, Elmo, Elmer ti Ruut ke Lea, Leea. Tila sijaitsee osoitteessa Sumioistentien 412 17710 Torittu. Se on niin yhteydenpitopaikkana, kuin viihdykkeenäkin hyvä keksintö muun muassa siksi, että se on täysin ilmaista. Kun pihalla on kylmä tai muuten vain huono sää, eikä silloin sinne huvita mennä, nuoret kokoontuvat Facebookiin kertomaan kuulumisiaan ja pelaamaan siellä olevia pelejä. Rexi, 6 kk NYT Kunta tiedottaa KUULUTUS YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA Jarkko Sumioinen on toimittanut Kuhmoisten rakennuslautakunnalle ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 § mukaisen ympäristölupahakemuksen. Lauri parka höyshantnuhde Sula otetkylläKorjus turhan sisäMantiTUPAKASTA tarha NA A AV A Iivana IV PINTAISIA polviaan notkistaen eepos Harju Jo rm a K em pp ai ne n 20 10 TAIrykpaikka heittänyt Janis T kävelykeitto TO x2 sorkka “ “ lah-joja! x2 d Ketola tavia ha peliosuus T -varma la piha ilmi Poronluita lahjaksi! Pliis! v KINA mentin RELt a al MEÄ BILANSSI suma jälki hutilus EDESsotilas paljon VESIgluteenit Jemenin keskus tää näin ollen kin kavala Johannes T lankari kanen etäinen jutelmia Martikainen pääkaup. Muistutuksista tulee ilmetä muistuttajan nimi ja osoite selvennettynä. Kyseisestä internet-yhteisöstä on tullut suuri, maailmanlaajuinen menestys. ’’Naamakirjan’’ sanotaan joskus jopa addiktoivan joitain ihmisiä, jotka ovat syrjäänvetäytyviä ja hiljaisia todellisuudessa. Ja että jostain ihmisestä kuulisi vain silloin tällöin. On asioita, joiden tunnelmaa ei Facebookin kautta saa luotua. Myös muilla kuin asianosaisilla kuten asukasyhdistyksillä, muilla kansalaisjärjestöillä tai kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä asiasta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Kirjeet ovat muuttuneet joissain verkoissa liikkuviksi sähköisiksi viesteiksi, ja on hassua ajatella, että ennen joutui odottamaan päiviä, jopa ehkä viikkoja, että sai kirjeen postista. Rakkaalla lapsella on monta nimeä, vai miten se meni. Monesti kuuleekin kaveripiirissä lausahduksia, että ’’Olisi pakko päästä Facebookiin’’ tai ’’Tuutko illalla Feisbaan?’’ Facebook on hyvä yhteydenpitoväline kauempana asuviin ystäviin ja sukulaisiin. Sosiaalinen kanssakäyminen on muuttunut aikojen saatossa. energia MISTA 4.3. Hakemusasiakirjat ovat nähtävillä Kuhmoisten teknisessä toimistossa ajalla 27.12.2010–31.1.2011 arkisin klo 9-15. Kuntalan käyntiosoite on Toritie 34. Feisbasta vähän Melkeinpä kolmella nuorella neljästä on Facebook-tunnukset, ja he käyvät päivittämässä kuulumisiaan lähes joka päivä
040 541 3823 www.markkukaakko.com __________________________ Sähkötyö J. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASIJA KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. Hintoihin sisältyy alv 23%. Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 87,e ja 5,50e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400-779 632 / 040-504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 03-5551250. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400-593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. tilaus 52 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 26 e Ilmoitushinnat 1.7.2010 alk. Pakkasraja 15 o C. Kaksio hissitalosta, sauna. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 045 132 3348 __________________________________ Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. (sis. P. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 040 744 0810. 040-555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________________ LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@pp.inet.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 014-821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ Lasimestari ky. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . 040-536 5663, 0400-350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 03-555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. P. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). tyhj. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. Hyvää joulua! Kumun hiiihtokoulu 28.-30.12. erikoiskuljetukset/kotim. 555 1066, 040-708 7647 __________________________ Tili Salo 040-508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 0500 79 79 00 www.kkcenter.fi TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Vuokra 280,-/kk. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 634 924 __________________________ Kari Paajanen p. Toritie 64 (Pohj.portti) 040-522 3645 ’ HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. 040-746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. Ark. 050 304 6064 Kuhmoisten Kopseen perinteinen jouluratsastus aattona 24.12. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT JämSec Security Vartiointija turvallisuuspalvelut P. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. 020 730 4040 Fax 014-712 951 Lindroos Esa 0400-344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 03-555 0111 ja 040-700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18 Puh/fax 555 6310 Kuhmoinen 0400-742310 __________________________ __________________________ PK-Sähköpalvelut Oy 050 911 3255 pertti.kehusmaa@elisanet.fi __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050-9136226 www.juhansahko.net SÄLEKAIHTIMET Kotimaiset sälekaihtimet mittatilauksena edullisesti, nopeasti. Papinsaarent. 040 471 3547 Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 3068 (LT-2008) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050-5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Kuhmoisten Sanomat 19 Keskiviikkona 22. TIETORUUSU Kirkkotie 8,0400477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Hierontaa ja fysioterapiaa Toritie 55, ajanvaraukset: Piia Arrenius 045 237 3236 Hanne Alanko 0400 452 524 ________________________ Fysioterapeutti Eija Puikkonen Fysik. alv 23%) Etusivulla 1,40 e /pmm Tekstissä 1,23 e /pmm Takasivulla 1,30 e /pmm Seurapalsta 1,85 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Tilaushinnat 2010 12 kk/kestotilaus 49 e 12 kk / määräaik. P. 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. 15. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Ky Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Peltonen p. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelu Valkjärvi kaikki siivousalan palvelut p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. LÄÄKÄRIT. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Veikko Mattila p. hoidot, hieronta, lääkintävoim., akupunktio. Kuhmoisten kunta TORIMYYJÄT Kuhmoisten Moottorikelkkailijat ry:n VUOSIKOKOUS pe 7.1.2011 klo 18.00 Sahanrannassa. Panostaja Ari Rajala 0400-711492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Kaisan HiusPalvelut Toritie 50, Kuhmoinen p. joulukuuta 2010 ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVYSTYKSEN PUHELINNUMEROT MUUTTUVAT arkipäivä klo 16 08 viikonloppu perjantai klo 16 maanantai klo 08 sekä pyhäpäivät Lemmikkieläinpäivystys Tuotantoeläinpäivystys 31.12.2010 klo 16 alkaen: 3.1 2011 klo 16 alkaen: 0600 19 222 0600 14 600 Keurusselän ympäristönja terveydensuojelutoimisto Kunta tiedottaa KOKOUKSET TORIMYYJÄT TYÖSUORITUKSIA Metsurin työt, pihapuun kaadot, reippaita rakennusmiehiä. 0400 798143 p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 555 6090 Veikko Mattila p. tammikuussa. 0400 852 532 __________________________ SEURAT Johan on markkinat VUOKRATTAVANA Yksiö keskustassa 30 m 2 . Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, puh. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. klo 14 pururadalla. 040 587 7830 __________________________________ Toritien Hiushuone Toritie 52, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 020 755 1810 www.jamsasecurity.com __________________________ Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. klo 12 jälkeen kylänraitilla. Vääksy p. Irma Kallio p. Vap. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 KYLÄMÄN ASIOINTILIIKENNE muutos 1.1.2011 alkaen *)Kutsutaksi 9.20 Kylämän kauppa x x Kuhmoinen 12.00 Ajopäivä: tiistai *) Kuljetus hoidetaan kutsutaksina. (03) 766 0099 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 0400-779 632 / 040-504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Kuljetustarpeesta on ilmoitettava viimeistään maanantaina klo 18.00 mennessä taksiasemalle puh. Vapaa. 0400-425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p
99 /kg Rainbow Kuivatut sekahedelmät 250 g (6,48/kg) 1 62 Hinta voimassa 24.12. Kuusi numero neljä oli Kuhmoisten moottorikerhon koristelema ja kuusi numero kahden oli taiteillut seurakunnan lastenkerho. SULJETTU. Koristelijoiden palkintona piparipussin sai seurakunnan lastenkerho. Eniten äänestäjiä miellytti kuusi numero yksi, jonka oli koristellut Veera Kilpinen. Toiseksi sijoittui 51 äänellä numero kolme, palokuntanaisten kuusi. Se sai 67 ääntä. Järjestäjien mukaan Moottorikerhon rohkea, innovatiivinen ja taiteellinen näkemys herätti huomiota. Ranska Red Delicious omena, 1. Jouluaattona klo 7–12. 165 äänestäjästä kuhmoislaisia oli 117 ja ulkopaikkakuntalaisia 28. 0,59 + pantti 0,40) Norjalainen lohifilee, pakattu 9 90 /kg Hinta voimassa ti–pe 21.–24.12. lk. Saarioinen Joululaatikot 700 g (3,99/kg) Hinta voimassa 24.12. Kilpailun arvonnassa onni suosi seuraavia äänestäjiä: lahjakortti: Sofia Saarikoski Kuhmoinen, tyynyliina: Seppo Joensuu Kuhmoinen, taottu pannun alusta: Tapani Strandman Kuhmoinen, luuta: Ilkka Lautamäki Keuruu, tonttu: Annikki Siitonen Kuhmoinen, kynttilät: Seija Kortelahti Kuhmoinen. joulukuuta 2010 20 Kuhmoisten Sanomat maksaa postimaksun Vuosikerta kestotilauksena 51 e Vuosikerta määräaikaisena 56 e TILAAN KUHMOISTEN SANOMAT vuodeksi 2011 Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Maksajan nimi (jos on eri henkilö) Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Uusi tilaaja Entinen tilaaja Vastauslähetys Tunnus 5004639 17800 Kuhmoinen Kuhmoisten Sanomat Jämsän Silmäasemalla silmätautien erikoislääkäreiden vastaanotot Markku Katajakunnas ma 27.12.2010 to 13.01.2011 to 20.01.2011 to 27.01.2011 Kari Kauppinen ke 12.01.2011 ke 26.01.2011 Ajanvaraukset numerosta (014) 712 616 Kuhmoinen, ma–pe 7–21, la 7–18, su 12–18 Oikein maukasta joulua! Palvelemme normaalisti 22.–23.12. Ääniä annettiin yhteensä 165. asti 99 Rainbow Kivennäisvedet 1,5 l (0,39/l) 89 Boy Sillit 275–550 g (8,18– 4,09/kg) 4 99 Atria Rosolli 550 g (5,07/kg) X-tra Goudajuusto 750 g (6,65/ kg) Apetit Graavitai Kylmäsavukirjolohifileesiivut 150 g (17,67/kg) Paulig Juhla Mokka 500 g (6,50/kg) 4 99 1 39 Atria Karjalanpaisti 700 g (7,13/kg) 2 79 2 65 2 25 2 79 3 25 Espanja Klementiinipussi 1 kg 1. lk. asti Vaasan Tumma tai vaalea joululimppu, viipaloitu, 500 g (2,78/kg) (sis. Kuhmoisten Sanomat Kädentaitajat ry:n ja Osuuskunta Kuhmoisten kädentaitajien järjestämä leikkimielinen joulukuusiäänestys päättyi lauantaina. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Lastenkerhon koristelu noudatteli perinteistä tyyliä. Ilman paikkakuntatietoa jäi 20 lipuketta. La–su 25.–26.12. Veera Kilpisen kuuselle eniten ääniä Kuusi numero yksi Kuhmoisten Sanomat ilmestyy seuraavan kerran keskiviikkona 5.1.2011