Kuhmoisten torilta saa jo mansikkaa. 2,59 pkt (6,48-8,63/kg) -42% 4 50 2x2-pack (0,48/l) sis. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 25 2011 61. klo 7-21, Pe 24.6. 2 . 3,49 2-pack (0,90/l) sis. Nyt tarjolla oleva laatu on Mansikka-aika on alkanut nimeltään Honeoye, jonka kerrotaan olevan aikainen ja kiinteä marja. Heinäkuun loppuun asti toripöytää torilla pitävä Pohjalainen myy myös uutta perunaa, jonka hän on hakenut Iso-Evolta. 7-21 Henna Siponen Makeaa mansikkaa ja uusia perunoita saa jo nyt Kuhmoisten torilta. 2,09-2,19 pkt (12,88-17,42/kg) -16-20% VOIMASSA 1.6.-3.7.2011 1 19 ps (1,19/kg) VARHAISPERUNAT 1 kg, säävaraus 9 95 kg Kariniemen kananpojan FILEEPIHVIT 500-600 g Ilman K-Plussa-korttia 11,95 kg -16% VOIMASSA 1.6.-3.7.2011 7 95 kg Kipparin JÄTTIPIHVI VOIMASSA KE-PE 23.-24.6.2011 6 95 kg Tuore LOHIFILEE Norja, raj. vsk Keskiviikkona 22. Torstaita Pohjalainen arvelee juhannusta edeltävistä päivistä kiireisimmäksi, muutoin perjantai ja lauantai aiheuttavat pöydän takana eniten vipinää kesäisin. – Viime lauantaina hain ensimmäiset laatikot, Pohjalainen sanoo. Nyt on siis hyvä aika aloittaa vitamiinien tankkaus ja marjojen maistelu. Seitsemättä kesää kunnassa torimyyjänä toiminut Raimo Pohjalainen kertoo, että menekki on vielä ollut hieman hiljaisempaa, noin seitsemän laatikon päivävauhtia, mutta varmaa on, että tahti muuttuu, kunhan kesä etenee. pantit 1,60 Coca-Cola VIRVOITUSJUOMAT 1,5 l, raj. Pottuja saatiin myytäväksi jo perjantaina, viikkoa aiemmin kuin vuosi sitten. Lämpimät kelit ovat tehneet mansikan kasvulle hyvää, sillä esimerkiksi viime vuonna tätä punaista herkkua ei saatu ennen juhannusta. le Ilman K-Plussa-kortti yks. pantit 3,60 III-OLUT 0,33 l tlk 24-pack Ilman K-Plussa-korttia 23,52 24-pack (2,52/l) sis. pantit 3,60 -17% VOIMASSA 1.9.2010 ALKAEN 1 45 kpl SIPULINIPPU Suomi 3 00 2 pkt (3,75-5,00/kg) HK Kabanossi GRILLIMAKKARAT 300-400 g Ilman K-Plussa-korttia yks. 7-12, La 25.6. 9 95 kg POSSUN LEIKKEET VOIMASSA KE-PE 23.-24.6.2011 19 99 24-pack (2,07/l) sis. 12-18, ja Ma 27.6. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com KAUPPIAS HOITAA HOMMAN hyvää juhannusta! TARJOUKSET VOIMASSA TI-PE 22.-24.6., ELLEI TOISIN MAINITA. Padasjokelaiset marjat valmistuivat ajoissa lämpimän hellejakson seurauksena.. pantit 0,80 46% 3 50 2 pkt (10,29-14,58/kg) HK Amerikan PEKONIT 120-170 g original ja . Harson alla kasvaneet, padasjokelaisen Portaanperän mansikkatilan antimet ovat valmistuneet tänä vuonna ajoissa. kesäkuuta 2011 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. – Makeaksi ovat kehuneet. lettä/talous VOIMASSA KE-PE 23.-24.6.2011 Erä! 2 pkt! 2 pkt! 24-pack! 2x2-pack ! Lihapalv elusta! Lihapalv elusta! Palvelemme juhannusviikolla: Ke-to 22.-23.6. 1 erä/talous Ilman K-Plussa-korttia yks. suljettu, Su 26.6
Minä olen tätä mieltä, joku toinen on toista mieltä. Kuhmoisten rautatieasemalla joisin kaikessa rauhassa pullakahvit, ja patikoisin sitten keskustaan. Samalla vaivihkaa vilkuilisin, kun japanilaiset, amerikkalaiset, filippiiniläiset ja muut kaukomatkailijat tutkisivat hotellin infotauluilta päivän retkiohjelmia. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Bacillus thuringiensis on muulle ympäristölle, hyönteisille, eläimille ja ihmisille vaaraton. Roskakori Jäteasiaa Elämä muuttuu, asiat muuttuvat. Rehtori Jantunen maiskutteli suutaan ja kuvaili, kuinka kärpänen lensi ikkunasta sisään, laskeutui kahvipöydälle sokeriastiaan sokeripalan päälle ja sylkeä protskutteli, että sokeri sulaisi ja tuo hyönteinen pääsisi kärsällään imemään sulanutta herkkua. Kuhmoisten Sanomat Miestä lyötiin kukkaruukulla päähän viime perjantaina puolen yön jälkeen Kuhmoisten satamassa sijaitsevassa anniskelupaikassa. Niinpä en palaisikaan lautalla takaisin, vaan polkisin Kuhmoisiin Pulkkilanharjun tai Kärkistensalmen kautta. Kyllä autolautta olisi poikaa. Siitä se sitten taas kääntyy vähitellen syksyksi. Kun on säännölliset kontrollit ja lääkäri useimmissa tapauksissa tuntee potilaan ainakin pienissä terveyskeskuksissa. No, oli kesä tai syksy, minä jaksan edelleen haaveilla täydellisestä Kuhmoisten matkasta. Oli biologian tunti, ja kevätaurinko porotti ikkunoihin. Ihmiset olisivat iloisia ja sää upean aurinkoinen. Eila Takala Sanan helinää! Vielä kymmenen vuotta sitten jaksoin autoilla Enontekiöltä Kuhmoisiin yhdessä päivässä. Ja kuuntelisin, kun vastaanottovirkailija valittaisi oman lentokentän puutetta. Polkisin kestopäällystettyä tietä Isojärven kansallispuistoon. Kesä alkaa olla taas jo puolessa, tai ainakin juhannuksen tienoilla. Mutta jos on lomalla tai matkoilla muualla päin valtakuntaa, niin ehkä on helpompi päästä kivun yllättäessä muuallekin kuin oman paikkakunnan terveyskeskukseen. kesäkuuta 2011 2 Timo J. Uusi terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden hoidatuttaa vaivansa missä tahansa rakkaan kotimaamme terveysasemalla. Tilaisuuden järjestävä tahho on Jämsänjokilaakson A-kilta, myös Kuhmoisten kunta osallistuu tapahtumaan. Siirtymäaika päättyi vuonna 2006, ja nyt sitä saisi myydä vasta EU:n oman arvioinnin jälkeen. Paikkakuntalainen mies sai pahoinpitelyn seurauksena vertavuotavat haavat, Miestä pahoinpideltiin kukkaruukulla ja hänet vietiin ambulanssilla Jämsän ensiapuun. Tapahtumassa on pelejä, leikkejä ja muuta liikuntaa, vinyylilevynurkkauksessa voi vaikkapa tanssahdella. Kesä ja kärpäset. Urheilukentällä puhalletaan yhteen hiileen Kesä ja kärpäset, minkäs sille mahtaa! Parikkalan kaksoisyhteislyseon rehtori Mauno Jantusen bravuuri oli päästä kertomaan viattomille lapsukaisille tunkiolla käyskelevästä kärpäsestä, joka keräsi karvaisiin jalkoihinsa ulosteita, bakteereita ja muita haitallisia partikkeleita. Sen takia kärpäsbakteeri on jo aikaa sitten kaupallistettu ja tuotteistettu, ja sitä on saanut ostaa lähimmästä maatalouskaupasta tai rautakaupasta. Ja jos olisi voimia jäljellä, kävisin vielä Isojärvellä laivaristeilyllä. Kärpäslätkät, itikkaverkot ja äitelät, sisäilmaan sumutettavat kärpäsmyrkyt saivat varauksetonta tukea. Oli siellä paljon muutakin toiseen paikkaan kuuluvaa roskaa. Ja kun pyöräily on niin hauskaa, lähtisin pian uudelle pyörälenkille. Ikärajattomaan iltamaan ovat tervetulleita ihmiset läheltä ja kaukaa. Lautalla maistuisi jäätelö ja kupponen kahvia. Se vasta olisi varsinaista elämysmatkailua. Vein jätteitä Harjunsalmen ja Pihlakosken jätepisteelle ja joku oli siellä pistänyt energiaroskikseen esimerkiksi matkalaukun ja öljypurkin. Iloiset Ilkamat klo 18.30 alkaen. Mutta! Pitkäaikaissairauksilla, kuten diabetes, parkinson ym. Joskin sellaista kuulema jo suunniteltaisiin. Miltei 1 000 kilometrin ajomatka alkaa kuitenkin tuntua tällä iällä päiväajoksi jo liian pitkältä. Kärpäsbakteeri on luonnon omia ötököitä, ja ainoa vika siinä on, että sitä ei luonnostaan ole riittävästi meidän makuumme. Ikävä kyllä, kärpäsbakteeria ei enää saa kaupasta. Kesäisiä runoja voi kuulla runonurkkauksessa ja oman kirppiksenkin voi tuoda mukaanaan. Vaunussa lueskelisin kirjaa, tai täyttelisin ristikoita. Kävisin kaupoissa mieluummin aamuisin, kun silloin olisi vähemmän väkeä liikkeellä. Suomalainen Gunnel Carlberg kehitti jo 1960-luvulla myrkyttömän ja varman keinon torjua kärpäsinvaasiota. Lannassa ja kompostissa muhiva kärpäsbakteeri Bacillus thuringiensis estää kärpäsentoukan kehittymisen valmiiksi kärpäseksi. Parin lepopäivän jälkeen pyöräilisin Kuhmoisten satamaan ja seilaisin autolautalla Päijänteen yli Sysmään. Kärpäsbakteeria on levitetty alkukesästä melko vähällä vaivalla pihapiirin komposteihin, ulkovessoihin, hevoslaidunten lantakasoihin ja navetoiden lantaloihin. Perusasiat on hyvä olla kunnossa kuten Perussuomalaisten pääsy hallitukseen. Matkan varrella kuuntelisin linnunlaulua. Se voi olla hyöty uudesta terveyslaista. Ennen varsinaista maastoon menoa poikkeaisin tutustumassa Isojärven luontokeskuksen näyttelyihin. Ilmakin pilaantuu helposti. Toisinaan matka tuli suoritettua yöajona. Junassa näkisi myös mielenkiintoisia ihmisiä. Karjatiloilla ja talleilla kärpäset voivat muodostua myös todelliseksi ongelmaksi. Tuotenimi on vaihdellut, mutta litku on ollut riittoisaa. Tapahtuman primus motorin, Atik Ismailin mukaan tarkoituksena on viettää iloinen päihteetön ilta, kauniin ja upean urheilukentän läheisyydessä. Ja joisin ilman muuta ison kupin kahvia possumunkin kera. Paikallinen luontokuvaaja kertoilisi siellä tarinoita puistosta ja näyttäisi videotykillä otoksiaan. Vähän voitaisiin opetella lajittelemaan jätteitä, ettei ihan mitä tahansa laiteta väärään paikkaan. Ja kun ei synny täysi-ikäistä kärpästä, ei se pääse munimaankaan eikä tule uusia kärpäspilviä. Matkan voisi ehkä taittaa helpommallakin tavalla. Mutta EU ei ole saanut arviointia aikaan, vaikka eletään jo vuotta 2011. Hotelli Kuhmoinen ei saisi minusta asiakasta, joskin voisin piipahtaa lukemassa siellä päivän lehdet. Monen hyvän asian tulo kansalaisten saataville on äänensä antaminen vaaleissa. Leppänen KOLUMNI LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 22.6.2011 Vesa Koivu Jollain on mennyt puurot ja vellit todella sekaisin. Olisi hienoa hypätä Kolarissa junaan ja körötellä Oulun, Kärsämäen ja Jyväskylän kautta Kuhmoisiin. Pitäjän rajalla, Kuhmoisten Portin jättihuoltoasemalla, söisin oikein tuplapihvin. En joutuisi ruuhkaan juuri silloin, kun Kuhmoisten paperitehtaan väki purkautuisi työpaikaltaan ostoksille. Suuressa viisaudessaan EU luokitteli vuonna 2000 kärpäsbakteerin samaan ryhmään kemiallisten torjunta-aineiden kanssa. Silti kärpäset ovat kiusana niin kotona, mökeillä kuin kesäkahviloiden vitriineissäkin. Ainakin luulen niin. Mutta kun suurteollisuus tuo kuntaan rahaa, niin mitäs pikkuhaitoista. Ja siihen jämähti kärpästen kiusausten tie. Vaihtelu virkistää, sanotaan. Ravintolassa tapahtumaaikaan olleita henkilöitä ja tapauksen silminnäkijöitä pyydetään ottamaan yhteyttä Jämsän poliisiin, p.071 8746500 Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten urheilukentällä järjestetään tiistaina 5.7. Suurilla teollisuuspaikkakunnilla on omat varjopuolensa. PolTäydellinen Kuhmoisten matka kupyörän lainaisin tietenkin Kuhmoisten pyörälainaamosta. Aiemmin suomalaiskeksintöä käytettiin myös YK:n pakolaisleireillä, missä Bacillus thuringiensis tehosi erinomaisesti kärpäsongelmiin. on varmaan tarpeen säännöllinen hoito kotipaikkakunnan terveysasemalla. Poliisi tutkii tapahtumaa
Henna Siponen on toiminut myös TV4:n kentänlaitatoimittajana salibandyn SM-kisojen loppuotteluissa. Valtuutettu Esa Pohjola ei halunnut moittia Jämsekiä hänkään, mutta oli päinvastaisella kannalla. Konkurssimenettely jäänee kunnan maksettavaksi. Kunnanjohtaja Heusala varoitti kuitenkin suhtautumasta huolettomasti tulevaan, sillä valtion kunnille asettamat velvoitteet ovat lisääntymässä eikä niiden rahoituksesta vielä ole tietoa. Ota sääennusteet huomioon reittiä suunnitellessasi ja seuraa ennusteita myös matkan aikana. Valtuusto pani raportin luvut myönteisesti merkille, sillä vuoden 2011 aikana työttömyys on vähentynyt Kuhmoisissa. Hän katsoi, että oli suuri etu, jos Kuhmoisilla on oma elinkeinoasiamies, joka voi keskittyä vain paikkakunnan omiin asioihin. Liikkeellä olevat pelastusalukset päivystävät myös kutsukanavia VHF 16 ja VHF DSC 70. Lähes 150 pelastusalusta ja 2 000 vapaaehtoista on valmiina auttamaan merihätään joutuneita rannikolla ja sisävesillä. kesäkuuta 2011 Vesa Koivu Henna Siponen on aloittanut Kuhmoisten Sanomien kesätoimittajana. Kunnanvaltuusto merkitsi tiedokseen huhtikuun 2011 työllisyysraportin. Sisävesillä meripelastuksen hälytysnumero on 112, merialueilla 0204 1000. Tuoreessa kertomuksessaan tarkastuslautakunta katsoo, että kunta on saavuttanut vuoden 2010 talousarviossa esitetyt tavoitteet kohtalaisen hyvin. Jämsek-sopimus irtisanottiin Kunnanhallitus esitti valtuustolle, että Kuhmoisten kunnan ja Jämsän kaupungin välinen osakassopimus sekä Kuhmoisten kunnan ja Jämsek Oy:n välinen ostopalvelusopimus irtisanottaisiin niin, että sopimukset päättyvät 31.12.2011. Sitä käytetään linnustettaessa saaliin noutamiseen sekä rodunomaisissa kilpailuissa. Laitteet on tarkoitettu Kuhmoisten lukiossa syksyllä 2011 aloittaville opiskelijoille. Kun vuoden 2010 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 163 henkilöä eli 15,7 prosenttia työvoimasta, niin huhtikuun 2011 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 129 henkilöä, mikä on 12,8 prosenttia työvoimasta. Vesa Koivu Tarkastuslautakunta arvioi kunnan toimintaa kunnan tilinpäätösten käsittelyn yhteydessä. Vuonna 2007 Henna Siponen muutti Helsingistä Kuhmoisiin ja asuu nyt Litun taloa Harmoisissa. Kunnan tarkastuslautakunta esitti valtuustolle, että se merkitsisi tiedokseen kunnan tilintarkastaja Erkka Ollilan laatiman tilintarkastuskertomuksen, minkä valtuusto tekikin. – Nykyaikana elinkeinoja pitää kehittää seudullisesti. – Yhteisissä järjestelyissä on pulmana, että pienempi paikkakunta tahtoo jäädä kehityksen sivuraiteelle. Valtuusto hyväksyi keskusteluitta myös tarkastuslautakunnan esityksen siitä, että vuoden 2010 tilinpäätös ja toimintakertomus hyväksytään ja että kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään tilikaudelta vastuuvapaus. Pelastusliivit on hyvä pitää päällä aina vesillä oltaessa. Samoin hyväksyttiin Kuhmoisten kunnan tasaarvosuunnitelma vuosiksi 2011–2013. Pv408 päivystää juhannuksena. Valtuutettu Mattila varoitti siitä, että Jämsekiä korvaamaan otettaisiin yksi henkilö, joka keskittyisi vain Kuhmoisten elinkeinojen edistämiseen. Tarkista veneen varusteet ennen lähtöä. Valtuuston kokouksessa kertomusta esitellyt tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Veikko Mattila viittasi siihen, että talousarviossa hyväksytyt investoinnit olivat toteutuneet vain osittain. Kunnan tulisi myös varautua siihen, että lähivuosina hyvinkin suuri osan kunnan työntekijöistä tulee eläkeikään. Siponen syntyi Espoossa vuonna 1979 ja hänellä on sukusiteitä Kuhmoisiin, kun hänen äitinsä Raili Simola on kotoisin Harmoisten Simolan talosta. Siponen on työskennellyt Soneran yritysasiakaspalveluissa ja hän on ehtinyt tekemään myös kampaajan ja maskeeraajan töitä. Meripelastajat toivovat, että juhannuksen viettoon vesille lähtevät pitäisivät mielessä turvallisuusasiat. Tarkastuslautakunta tyytyväinen Kuhmoisten Sanomat Jämsän Järvipelastajien pelastusalus pv408 liikkuu Päijänteella ja osallistuu Operaatio meritähteen juhannuksena 23.–26.6.2011. Henna Siponen kävi 2000luvun alussa radiotoimittajan kurssin Laajasalon Kristillisessä opistossa, siihen kuului käytännön ohjelmatyö kouHenna Siponen aloitti kesätoimittajana lun omassa radiossa sekä kuukauden työharjoittelu Radio Suomen urheilutoimituksessa. Syksyllä 2010 Siponen aloitti opiskella nelivuotista journalismin tutkintoa Haaga-Helian ammattikorkeakoulun aikuiskoulutuslinjalla. Kunnanjohtaja Anne Heusala toi esiin kunnan hyvän taloudellisen tilanteen. Kunnan tilinpäätös on ylijäämäinen, ja velkojen määrä vähentynyt. Henna Siponen toimii Kuhmoisten Sanomien kesätoimittajana elokuun loppuun asti. Tarkastuslautakunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että vastuuhenkilöiden velvollisuus on noudattaa valtuuston hyväksymää talousarviota. Palvelua voitaisiin täydentää tarpeen mukaan ostopalveluilla. kesäkuuta, että Lock-Wood Teknologia Oy:n osalta käydään viimeisiä sovintoneuvotteluja velkojien kesken, mutta mikäli ne eivät etene, tulee konkurssiin asettaminen asialistalle heti kesän jälkeen. Lock-Wood konkurssiin kesän jälkeen Esteettömyyttä julkisiin tiloihin Vesa Koivu Keskustan valtuustoryhmä ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä tekivät Kuhmoisten kunnanvaltuuston maanantaisessa kokouksessa 20.6. – Tilivuoden päättyessä Kuhmoisten kunnalla oli velkaa 926 euroa asukasta kohden, kun vastaava luku esimerkiksi naapurissamme Kangasalalla on 1 600 euroa asukasta kohden. Valtuutettu Mira Jokinen käytti puheenvuoron, jossa hän kertoi, että tilanteen paraneminen ei ole pelkästään kunnan aktiivisten toimien ansiota vaan että työttömiä on alkanut työllistyä myös avoimille työmarkkinoille. Yleisessä tarkastelussa lautakunnan huomiota kiinnitti kunnan veropohjan kaventuminen, mikä vaatisi aktiivisia toimia elinkeinojen ja työpaikkojen lisäämiseksi. Henna Siponen suoritti Alkio-opiston koulutukseen kuuluvan työharjoittelun Padasjoen Sanomissa, ja sen jälkeen hän jäi toimittajaksi taloon ja teki sinne 1,5 vuoden äitiyslomasijaisuuden. Edelleen tarkastuslautakunnan esityksestä valtuusto päätti, että tilikauden ylijäämä 884 000 euroa kirjataan tilikauden ylijäämätilille. Ruolahden lähikirjaston toiminta päätettiin lakkauttaa 1.9.2011 vähäisen käytön takia. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malin kertoi maanantaisessa valtuuston kokouksessa 20. Kunnan ei ole tarvinnut ottaa velkaa viiteen vuoteen, ja kuluneena vuonna kunnan velkoja on voitu lyhentää lähes miljoonalla eurolla. Valtuusto hyväksyi Jämsän seudun terveydenhuollon kuntayhtymän purkamiseen liittyvän loppuselvityksen ja myönsi 33 000 euroa niihin kustannuksiin, jotka loppuselvityksessä jäivät vielä kunnan maksettaviksi. Tarkastuslautakunta halusi myös kiirehtiä Lock-Wood Teknologia Oy:tä koskevien asioiden loppuun saattamista. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 22. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malin kertoi, että aikomuksena oli palkata kuntaan elinkeinoja edistämään oma työntekijä, joka olisi kokonaan kuntalaisten käytettävissä. Valtuusto hyväksyi 2010 tilit Vesa Koivu Kuhmoisten kunta on asettanut omistamansa LockWood Teknologia Oy selvitystilaan, jota hoitaa Asianajotoimisto Butzow Oy. Keskustelujen jälkeen valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä osakassopimuksen purkamisen ja ostopalvelusopimuksen irtisanomisen. Meripelastusseuran juhannuspäivystys, Operaatio meritähti, käynnistyy torstaiiltana. Tämä viittaa siihen, että paikkakunnan elinkeinoelämä on vilkastumaan päin. Vesa Koivu Kuhmoisten kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina 20.6. Kerro matkasuunnitelma kotiin jääville. ja hyväksyi vuoden 2010 tilit. Esteettömyyteen kuuluu myös riittävä valaistus kiinteistöjen piha-alueilla sekä opastus esteettömien kulkumahdollisuuksien käyttöön, aloitteessa sanotaan. yhteisen valtuustoaloitteen, jolla halutaan turvata, että kaikilla olisi esteetön pääsy kaikkiin julkisiin tiloihin. Valtuutettu Veikko Mattila käytti puheenvuoron, jossa hän myönteli, että Jämsek oli ehkä aikansa elänyt, mutta että Jämsek ei kuitenkaan ollut niin pahoin epäonnistunut kuin nyt tunnuttiin uskovan. Myös kunnan vuoden 2010 toimintakertomus on laadittu hyvin. – Olen myös innokas ratsastaja, Henna Siponen kertoo harrastuksistaan. Kuhmoisiin tultuaan hän ryhtyi opiskelemaan Korpilahden Alkio-opiston lehtityön linjalla. Kunnanvaltuusto päätti valtuutettu Juha Järvenpään aloitteen mukaan myöntää 6 000 euron lisämäärärahan kannettavien tietokoneiden hankkimista varten. Aloitteen tekijät esittävät, että kunnan seuraavaan talousarvioon varataan määräraha sen selvittämiseen, ovatko kaikki kunnan järjestämät palvelut myös liikuntarajoitteisten henkilöiden käytettävissä sekä arviomääräraha mahdollisten muutosten toteuttamiseen. Hänen perheeseensä kuuluu pian kaksivuotias labradorinnoutaja Lumo, joka on rodun metsästyslinjaa. Kurssi oli vuoden pituinen, ja siihen sisältyi erilaisten yritysjulkaisujen tekemistä
Oma elämäntilanteenikin on muuttunut. Elämme vuoden valoisinta aikaa ja monet, ehkä lähes kaikki me odotamme juuri juhannuksena kokevamme pilvettömältä taivaalta paistavan auringon lämmön. Jos pelätään yleisömäärän vähenemistä vaikkapa sateen takia, voidaan tehdä sadevakuutus, joka korvaa mahdollisen tappion. Orkesteri, jonka tasosta ja kuuluisuudesta riippuu yleisömäärä, saa nopeasti temmatuksi mukaansa muuten jäyhät suomalaiset. Sitten tuli sitten, sitten tulivat latotanssit. Iloinen puheen sorina täyttää tanssilavat nopeassa tahdissa. Eivätkö nuo nuoret saisikaan kuulla evankeliumin sanomaa tänä iltana. Heikki Hietamiehen juontama ohjelma vetää ihmisiä radion ääreen kuin hunaja kärpäsiä. klo 12. Hikeä ja hiertymiä, kuiskauksia ja kuhertelua, pyörtymistä ja pyöritystä – kaikkea tätä kokee vain Suomen kesän lauantaisissa tansseissa. SPEK muistuttaa, että juhannuskokko tulisi kasata paljaalle kalliolle tai hiekkarannalle. Itkien, iloiten ja joskus käristäen makkaraa Suomen lavakansa huumaa itsensä kesälauantaihin. klo 19, Olli Kalevi, laulu ja Kiviniemi Kalevi, urut. Sytytys tehdään maltillisesti esimerkiksi tikuilla tai tuohella. Perunajauhon tai kynttilän liukastamalla lattialla liukuu niin parkettien partaveitsi kuin Imatran Impikin. Älä leiki kokolla!. Saamallaan voitolla ne ylläpitävät omaa toimintaansa. Lavalauantai on pakoa arjen harmaudesta ja työn rasituksesta. Lavalauantait Suomen kesässä Kutsu, kiitos ja onnittelu paikallislehdessä tavoittaa! Kuhmoisten Sanomat Suomen Pelastusalan keskusliitto muistuttaa, että juhannuskokko lasketaan avotuleksi. Kokkoa ei saa sytyttää juhannuksena, jos tuuli tai kuivuus aiheuttaa tulipalovaaran. Lavalauantain järjestämisestä vastaavat tavallisesti urheiluseurat ja järjestöt. Ennen oli ennen, ennen oli piirileikkien aika. Yleisradion joka kesä lähettämä Lavalauantai-ohjelma sopii kaikenikäisille. Tanssipaikkojen järjestyksestä huolehtivat seurojen omat miehet talkoovoimin. Lauantain voi viettää myös kotonaan. Oppaana Marjatta Hukki. Mieleeni tulee tilanne reilut 10 vuotta sitten Viron Pöltsamaalla. kesäkuuta 2011 4 Hannu Lahtinen HARTAUSKIRJOITUS Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa juhannuspäivänä 25.6. Konsertti kirkossa to 30.6. Nuoret saivat kuulla evankeliumin sanoman. Tuolla Pöltsamalla ei meillä epäuskossamme ollut muuta mahdollisuutta kuin uskoa Jumalan lupauksiin, laittaa kädet ristiin ja huokaista Hänen puoleensa. Juhannusviikon mietteitä Järjestäjät olivat nähneet paljon vaivaa ja me suomalaiset olimme taustalla olleet auttamassa tilaisuuden toteuttamisessa. Näin saavat innokkaimmat tansseissa kävijät seurata lehdistä parhaimpien orkestereiden esiintymispaikkoja. Muodostimme epäuskoisina – uskoen Jumalan kaikkivaltiuteen maan ja taivaan Herrana – rukouspiirin ja rukoilimme. Sateinen juhannusilma ei vain oikein sovi minunkaan odotuksiini. Lähtö pääportilta. Naistenhaku, miestenhaku, sekahaku tai tauko – aina riittää lavalla liikkujia. Millainen luku, millaisia päiviä ja ilmoja on tulossa – en tiedä enkä halua etukäteen tietääkään. Siellä oli alkamassa seurakunnan järjestämä nuorisotilaisuus vanhan kuninkaanlinnan pihalla, johon näytti saapuvan satoja nuoria ensimmäinen paikallisen seurakunnan itse järjestämä hengellinen ulkoilmakonsertti uuden itsenäisyyden aikana. Piirit on pyöritty ja kansallispuvut pantu pussiin, latotanssit on tanssittu ja ladot viety rantasaunoiksi – tilalle on tullut lavalauantai. Kannattaa huomioida, että nestemäisistä aineista, kuten liuottimet ja bensiini, lähtevä höyry voi syttyä räjähdysmäisesti. Tanssaten, humpaten ja välillä laahustaen tangoa. mennessä Terhi Ratalahti 050 345 1961 tai Tiina Suoniemi-Hakonen 050 305 4031. Silloin muistui mieleemme Jeesuksen sanat opetuslapsille: Totisesti, jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tuolle vuorelle: siirry täältä tuonne ja se siirtyisi. Ensimmäiset vesipisarat tippuivat jo taivaalta ja orkesteri alkoi pakata tavaroitaan takaisin autoonsa. Synkät pilvet katosivat ja valo täytti maan. Näitä ovat muun muassa kertakäyttögrillit, joita ei muuten saa käyttää toisen maalla ilman maanomistajan lupaa. Kunpa näkisin sateessa auringon siemenen, myrskyssä tyynen toivon. Monesti tuntuu, kuin olisi itse mukana tanssipaikalla! Lavalauantain päättyessä toivottaa kuuluttaja hyvää, vaan ei yksinäistä kotimatkaa. Tanssipaikan ulkopuolella totellaan kuuluttajaa. Uusi pelastuslaki astuu voimaan ensi kuussa. Uusi kirjan luku elämässäni on avattu. Avioliittoon kuulutettu: Seppo Henrik Linna ja Salme Marja Määttä molemmat Kuhmoisten seurakunnasta sekä Ville Petteri Raiskio Kuhmoisten seurakunnasta ja Maarit Anniina Saarinen Keravan seurakunnasta. Järjestäjien ottama vastuu kannattaa yleensä aina. Tapahtui ihme, jota en olisi uskonut. Kunpa näkisin ja jaksaisin kurkottaa yli ajallisen elämän iankaikkisen elämän toivoon ja siihen perintöosaan, joka on valmistettuna. Suussa paha maku ja kravatti vinossa hän lähtee kävellä jumputtamaan kotiin – yhtä kokemusta viisaampana. Kesä, varsinkin Suomen kesä, herkistää ihmisten mielet ja kielet. Paavali kirjoittaa Efeson seurakunnalle seuraavasti: Minä rukoilen, että Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja näkemisen hengen, niin että oppisitte tuntemaan hänet, ja että hän valaisisi teidän sisäiset silmänne näkemään, millaiseen toivoon hän on meidät kutsunut, miten äärettömän rikkaan perintöosan hän antaa meille pyhien joukossa ja miten mittaamaton on hänen voimansa, joka vaikuttaa meissä uskovissa. klo 10. Ruskaretki Enontekiön Vuontispirtille 3.-10.9. Myös metsäpalovaroituksen aikaan avotulen teko on kielletty. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Suoma Helena Heikkilä Kirkonkylästä 88 v, Raimo Timo Antero Jormakka Kirkonkylästä 66 v ja Reijo Juhani Pohjoisvirta Padasjoelta 69 v. Joka kevät käydään läpi tulevan kesän ohjelmisto ja varataan esiintyjät. Kesäkuhmoislaisten kirkkopyhä 3.7. Todellisuudessa päivä on tällä viikolla pisimmillään ja jo ensi viikolla päivät alkavat lyhentyä. Se kokoaa nuorison ja aikuiset viettämään lauantai-iltaa tanssien ja iloiten. Järjestää Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys. Niin, kokenut kaikki tietää, sanoi Römppäkin, kun naapurin katiskat koki. Kirkkokahvit. Matti Mattila Teksti on Matti Mattilan ylioppilasaine vuodelta 1977. Opastettu hautausmaakierros Papinsaaren hautausmaalla su 3.7. Miten kuljemme eteenpäin. Sopulilauman tavoin lähtee nuoriso lauantai-iltaisin tanssipaikkoja kohti. Hyvän juontajan ja hyvän musiikin parissa aika kuluu riemukkaasti. su helluntaista 26.6. Kun katselen ulos Tuomaalan ikkunasta maanantaiaamuna, taivas on pilvessä ja koko viikolle on luvattu epävakaista ilmaa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Nyt on nyt, nyt ovat lavatanssit muotia. Meillä on jokaisella elämässämme näitä sateisia, jopa ukkosmyrskyisiä päiviä ja välillä – toivon mukaan – myös aurinkoisia päiviä. Työelämä on takanapäin ja uudet haasteet täällä maalla odottavat. Mutta juuri ennen alkua koko taivaanranta synkkeni ja valtavat ukkospilvet lähestyivät uhkaavasti. Juupajoen ja Oriveden seurakuntien järjestämänä. Kavaljeerin kuiskutus saa tytön punastumaan kesken tanssin. Lain mukaan esimerkiksi kevytrakenteisten ja helposti tuulessa kaatuvien grillien käyttö katsotaan avotulen teoksi. Sirkkojen siritys ja auringon kimmeltävät säteet herättävät viimeisenkin lavalauantain viettäjän. Kunpa ymmärtäisin Jumalan huolenpidon vahvuuden vaikeina hetkinä. Pyöräillen tai kävellen, soutaen tai autoillen saapuu innokas yleisö lauantain viettoon. Sade loppui, synkät pilvet hajosivat yhtäkkiä, soittajat virittivät uudelleen soittimensa ja konsertti alkoi. Mikään ei olisi teille mahdotonta . Niin. Nyrkein ja potkuin, usein teräasein, tuetaan taistelua saada tytön mieltymys osaksi. Monilla tansseihin tulleilla alkaa vasta siellä varsinainen toiminta. Viinapullon pulputus – sekin kuuluu ikävä kyllä kuvaan – saa sitä vastoin järjestysmiehen aistit herkistymään. Juhannusviikko on alkamassa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot 30.6. sekä 2. VIIKON NIMET tänään Paula, Pauliina, Liina to Aatu, Aatto, Aadolf pe Johannes, Juhani, Juha, Jukka, Janne, Juho, Jani, Jussi, Juhana la Uuno su Jorma, Jarmo, Jarkko, Jarno, Jere, Jeremias ma Elviira, Elvi ti Leo ke Pekka, Petri, Petra, Petteri, Pietari, Pekko VALMISTUNEITA Jyväskylän yliopistosta, Humanistinen tiedekunnasta Humanististen tieteiden kandidaatiksi on valmistunut Hanna Maria Kaakko. Kuin metsot soitimella taistelevat miehet keskenään. Messu klo 10. Roihua tulee vahtia jatkuvasti, ja sammuttaa huolellisesti kastelemalla, sillä kokko voi jäädä kytemään jopa päiviksi. En enää muista sanoja mitä käytimme, mutta sisällämme oli syvä huokaus Jumalan puoleen – hoida Sinä tämä asia
Salmen poikki oli Papulasta veneyhteys mantereelle. Retkeläiset laskeutuivat laivasta ja vaelsivat pienen metsätaipaleen ja entisten peltojen poikki Uotilan talon pihapiiriin. Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Heinämäki kertoilikin Kuhmoisten nimistöstä ja asutushistoriasta etsien linkkejä Kuhmalahden ja Sahalahden suuntaan. Isojaossa kylien yhteiset nautinnat jaettiin yksittäisten talojen omaisuudeksi, ja talot siirrettiin kirkonkylältä oman tiluksensa keskelle. Toisaalta saaren viljely oli varmempaa, sillä hallat eivät kiusanneet. Unnaslahdelta kulku suuntautui nyt avarille vesille. Ajan tavan mukaan maatilan pihapiirissä oli kaksi asuinrakennusta, näin oli myös Uotilassa. koitti kauan odotettu kesän ensimmäinen kotiseutupurjehdus. Viljelmiä oli kolmella saarella, ja viljat oli soudettava riihitettäväksi. Aurinkoinen ja pilvipoutainen sää suosi, ja retkeläiset viihtyivät hyvin kannella Päijänteen maisemia ihaillen. Mukaan lähteneet sahalahtelaiset viihtyivät M/s Elbattaren yläkannella ja puhelivat, että tänne tullaan heti, jos vain kesämökkitontti löytyy. Vasikkasalon itäreuna kuului Lästilän kylän nautinta-alueisiin, ja isojaon myötä Hinskalan talo perusti Lavioslahden rannalle samannimisen torpan. Olavi Hovi Sahalahdelta oli lähtenyt mukaan kesäiselle purjehdukselle ja kertoi retkeläisille, että hänen oma perheensä on Karjalan evakkoja Koivistolta. Alempi talo, jota kutsuttiin Talo-Uotilaksi, tuli Joel Uotilan veljelle Eino Uotilalle. 1920-luvulla Uotila jaettiin neljään osaan. Näin tapahtui myös Uotilansaaren asutus. Karun ja vaikeakulkuisen saaren viljelys oli vaivaloista, kun pienet viljelyyn sopivat maa-alat sijaitsivat hajallaan tiettömien taipaleiden takana. Suojaisa kulkureitti Kuhmoisista Padasjoelle on aina kulkenut mantereisen Kissakulman ja Rekisalon saaren välitse Kalliosalmen kautta. Kapteeni Olavi Virtanen ajoi M/s Elbattaren keulan Uotilan rantaan niin kuin se olisi jokapäiväistä menoa. Kotiseuturetkellä oli mukana myös Aino Heimonen, omaa sukua Nysten, jolle Talo-Uotila on lapsuuden mummola. Kirkonkirjoissa ensimmäinen merkintä on, että vuonna 1801 Uotilansaaressa syntyi lapsi, joka vietiin kirkolle kastettavaksi. 1700-luvun lopulle saakka suurin osa Kuhmoisten taloista sijaitsi kirkonkylällä, jota nautinta-alueet ympäröivät. Kohta kun oli päästy Papinsaaren ohi ja Vorikanniemen ja Uotilansaaren välitse, M/s Elbatar kääntyi Mustaniemen ympäri Torvelanlahteen. – Kun talvisota alkoi, perheemme sijoitettiin Kuhmoisiin. Vasemmalle jäivät puusillalla toisiinsa yhdistetyt Hökänsaaret. Vastarannan venepaikkaa, josta lähtee maakulku kirkonkylälle, kutsutaan yhäkin Taivalaluseksi. Suurin osa Vasikkasaloa kuului Tapialan kylän nautinta-alueisiin, ja 1700luvun viimeisinä vuosina saaren länsipuoli asutettiin kirkonkylän Uotilan talosta. Kun M/s Elbatar vähän myöhemmin suuntasi mantereen ja Rekisalon välisen Kalliosalmen kautta kohti etelää, kohta jäi vasemmalle Papulan venetalas ja laituri. Varpusenlinnan luota laiva kääntyi pohjoiseen Tupasalojen ohi kohti Lampsalon, Sarvisalon ja Huhtsaaren välisiä vesiä. M/s Elbatar kiersi varoen Säikänkärjen ja suuntasi Tanhuan leirikeskuksen hiekkarantojen editse Unnaslahdelle, sen Pussivuoren puoleinen ranta oli tikaten täynnä loma-asutusta. Kotiseutupurjehdus Päijänteellä Kaunis sää suosi kotiseutupurjehdusta tälläkin kertaa, ja muitakin liikkujia näkyi Päijänteen selkävesillä. – Äitini Helvi Nysten oli Eino Uotilan tytär, ja Talo-Uotila oli hänen lapsuudenkotinsa. Retkeläisen kokoontuivat Talo-Uotilan edustalle kuuntelemaan Seppo Unnaslahden kertomusta sen aikaisen saariviljelyksen vaiheista. Nykyisin lomakäytössä oleva Uotila on aivan ihastuttava paikka. Äitini oli raskaana. Saari on vanhemmalta nimeltään Vasikkasalo, ja jo nimi kertoo, että saarta on käytetty nuoren karjan kesälaitumena. Kuivaan rinteeseen oli valikoitunut suuri joukko koristeellisia ketokukkia, ja tervakot kukkivat parhaillaan. Oppaaksi lupautunut Seppo Unnaslahti kertoi, että Kuhmoisten asutushistoriassa kaikki palaa isojakoon. Purjeveneitä näkyi keinuvan laiturissa ja Lahden Purjehdusseuran viiri liehui tangossa. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 22. Niin olikin. kesäkuuta 2011 Vesa Koivu Sunnuntaina 19.6. Tämä alempi talo on siten toiminut minun ensimmäisenä kotinani. Kotiseuturetkeilijät ihastelivat komeita rakennuksia ja viehättävää pihapiiriä. Iltapäivä oli jo pitkällä, kun kapteeni Olavi Virtanen käänsi M/s Elbattaren keulan kohti Kuhmoisten kirkonkylää ohi Pikku-Hunkereiden, Kolmiholman ja Varrasniemen. Laineen liplatusta ja pilvipoutaa Monia sahalahtelaisia oli lähtenyt mukaan nauttimaan Päijänteen maisemista. Myöhemmin äitini meni naimisiin Tauno Nystenin kanssa ja muutti naapurisaareen, Rekisalon Papulaan. Seppo Unnaslahti luetteli matkan varren asumuksia, ja kalastaja Linkolan entinen tukikohta kiinnosti kovasti.. Yläpytinki tuli Joel Uotilalle, joka piti kauppaliikettä kirkonkylällä ja viljeli omia peltojaan Uotilansaaressa. Kun hänen synnyttämisensä aika tuli, hänet vietiin hevosella kirkonkylälle sairaalaan, ja minä synnyin
Lisäksi aikuisväestön kouluttaminen on yksi osa raporttiin merkityistä mahdollisuuksista. Tulevaisuudessa neljän kunnan alueella tullaan opiskelemaan paljon verkko-, videoja muiden monimuotototeutuksien keinoin. Kaikkien neljän kunnan huolehdittaviksi tulevat siten järjestämisluvat, valtionosuudet ja pääosa henkilöstöä. Etelä-Päijänteen verkostolukio voisi raportin mukaan tarjota lukiopalveluita kunnan asukkaiden lisäksi myös kesäasukkaille, joita alueella on runsaasti. Valovoimainen verkostolukio Kuhmoisten Sanomat Lukioiden oppilasmäärät ovat laskeneet etenkin pienissä kouluissa. Kuhmoisten Sanomat Väestötilastokeskuksen mukaan Kuhmoisten kunnan asukasluku on noussut kolmella huhtikuun lopusta. Uutta maalia ja uusi laituri Ahkerassa työn touhussa oli kolmisenkymmentä talkoolaista. Etelä-Päijänteen kuntien yhteinen verkostolukio on suunniteltu vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, joita ovat etenkin oppilasmäärien pieneneminen sekä lukioiden kilpailu opiskelijoista. Verkostolukion on määrä aloittaa toimintansa elokuussa 2012. Maalaushommissa on myös Sakari Tevajärvi. Kuhmoinen, Padasjoki, Asikkala ja Sysmä ovat tarttuneet haasteeseen tavoitteenaan varmistaa lukiokoulutuksen laatu ja saatavuus myös pienillä paikkakunnilla. – Se on ihan tuossa kävelymatkan päässä, mutta ensimmäistä kertaa olemme nyt täällä, Asta Kotro sanoo. Tampereentie 325:ltä käännytään Päijälään johtavalle Sappeentielle, ja heti kohta oikealle jää kirkasvetinen Valkjärvi, jonka rannalta uimapaikka löytyy. Järjestämisluvanhaltijana tulisi siis toimimaan vain yksi kunta neljästä. Sappeen kylän uimarannalla vaihdettiin laituri uuteen viime lauantaina. Myös laiteja järjestelmäkustannukset on otettu huomioon. Raportin mukaan verkostolukio mahdollistaisi lukiotoiminnan laadukkuuden, vetovoimaisuuden sekä kustannustehokkuuden. Taustalla kohoaa savu, joka nousee, kun risuja poltettiin. Kun Sappeentie nousee harjulle Välimäen kohdalla Valkjärvi näkyy autonkin ikkunasta, ja samoilla kohdin on itse uimapaikkakin. Kunnat voivat raportin mukaan järjestää lukioopetuksen hallinnon siten, että siitä vastaa vain yksi kunta. Yhteisvoimin voidaan myös tarjota kursseja, joita pienen lukion opiskelijamäärillä ei ole voitu järjestää aiemmin. Neljän kunnan lukioiden rehtorit arvioivat, että viiden vuoden kuluttua lukio-opiskelijoita on Etelä-Päijänteen alueella yhteensä noin 300. – Ihmiset täällä Suomessa ovat paljon rauhallisempia kuin Virossa. Viitta uimarannalle Sitä ennen Kyläyhdistyksen huoltojoukot kutsuvat talkoolaiset syömään jauhelihasoppaa ja särvintä, laituSappeen uimarantaa kohennettiin rihan toimii kivasti pöytänä. Mun mummuni ja pappani asuivat täällä Sappeessa, ja heidän kotipaikkansa on nyt minulla vapaa-ajan asuntona. Myös äidinkieltä sekä erilaisia reaaliaineita voitaisiin järjestää opintotarjottimelle erilaisin toteutuksin. Uimarannalla ei ole varsinaista parkkipaikkaa, mutta kyllä sinne pari, kolme autoa mahtuu. Uuden laiturin ponttooniosa on kiinnitetään kulkusiltaan, ja työ alkaa olla laiturin veteen laskemista vaille valmis. kesäkuuta 2011 6 Vesa Koivu Sappeen kylän kesä käynnistyi viime lauantaina 18. – Hannu Lehtinen ruoppasi rantaa 15 vuotta sitten, ja lapsia varten siihen ajettiin muutama kuorma hiekkaa. Mutta liittymä, josta uimarannalle pääsee on Koirakiven talouskeskuksen luona. Viimeisimmän tilaston mukaan kunnassa oli toukokuun lopussa 2 543 asukasta, joista naisia oli hieman yli puolet, 1 289 henkilöä. Kun tullaan iltapäivän puolelle, uuden laiturin kulkusilta on koottu ja nostettu maihin vedetyn vanhan laiturin päälle. Muutamia nuoria koivuja ja pihlajan vesoja jätettiin rantaan hyville paikoille varttumaan. Lahtelaisilla Asta ja Kalevi Kotrolla on ollut kesämökki Kukasjärven rannalla jo 16 vuotta. Mahdollinen vaihtoehto on myös se, että yksi kunta huolehtii lukiopalveluista kaikille sopimuskunnille. – Tästä Valkjärven uimarannasta voisi tulla kiva kokoontumispaikka, risunuotiota valvova Asta Kotro sanoo Heiki Ehasalu maalaa pukukopin listoja valkoiseksi ja myhäilee, että hän viihtyy hyvin Suomessa. Vanha laituri vedettiin kuiville, ja sen paalut ja muutama uppotukki kiskottiin pois vedestä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. – Talkoilla tehdään, kunnalta saatiin avustus, ja loput tulee Kyläyhdistyksen kassasta. Raportissa mainitaan kustannuksiksi esimerkiksi johtavan rehtorin kustannukset, yhteisen opetuksen järjestämisen kustannukset sekä oppilaiden liikkumisesta tulevat menot. Tämän vuoden tammikuusta vähentymistä on ollut kymmenen henkilön verran.. Laajempi kurssitarjonta voisi raportin mukaan sisältää esimerkiksi vieraita kieliä, kuten saksa, ranska ja venäjä. Sopimuksellisella yhteistyöllä ei ole vaikutusta järjestämislupiin eikä valtionosuuksiin, raportissa kerrotaan. Myös palkkaukseen tulisi muutos, kun opetustunteja voi saada useammasta yksiköstä. – Lapset pääsee turvallisesti veteen, ja aikuiset on vieressä valvomassa. Nyt ajateltiin kunnostaa paikkoja. Isokin tavara liikahtaa keveästi, kun miehet tarttuvat kiinni. Ehasalu on töissä peltikattoja, sadevesijärjestelmiä ja muita peltitöitä tekevällä Pelti-Lahti Oy:llä. – Meillä oli Kuhmoisten Sanomien lisäksi ilmoitukset Sappeen jätepisteellä, Salmijärventien alussa ja Hiukkolansaaren tiellä. Näihin kustannuksiin ja niiden jakamisiin, ei raportissa ole otettu yksityiskohtaisesta kantaa. Etelä-Päijänteen alueelle suunnitellusta verkostolukiosta on nyt valmistunut raportti, jossa on tarkasteltu suunnitelman toimivuutta. – Kuhmoisten kesämökillä se meidän kesä melkein menee, Kalevi Kotro vahvistaa. Kustannukset ja valtionosuudet Verkostolukiosta tulee luonnollisesti uusia kustannuksia, joiden jakamisesta sovitaan erillisin sopimuksin osallistuvien kuntien kesken. – Tässä on hyvä uimapaikka lapsille, Sappeen Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Rainio sanoo. – Toivotaan tälle vilkasta käyttöä, sillä eihän uimaranta pysy hyvänä, jos sitä ei käytetä. – Yhtä paljon tulee täällä oltua kuin Hollolassakin. – Loppupäivän ohjelmasta sen verran, että kello kolmelta on vuorossa sauna Lehdesmäessä. Tämä ei kuitenkaan raportin mukaan tarkoita sitä, että sopimuskunnan lukio tultaisiin lakkauttamaan. kesäkuuta, kun Kyläyhdistys järjesti talkoot, joissa kunnostettiin kylän omaa uimarantaa. Heiki Ahasalu ja Sakari Tevajärvi maalasivat uimakoppia punaisella ja valkoisella. Nimenomaan naiset ovat lisääntyneet Kuhmoisten väkiluvussa, sillä kaikki Väkimäärä nousussa kolme uutta kuhmoislaista ovat kauniimman sukupuolen edustajia. Raportissa on huomioitu myös opettajat, joiden uskotaan saavan lisää houkuttimia uudesta yhteistyölukiosta. Kesäkuun 2010 lopussa Kuhmoisissa oli kirjoilla 2 584 henkilöä, eli vuodessa väkimäärä on tippunut noin 40 henkilöllä. Erkki Rainion isä Pauli Rainio antoi aikanaan Koirakiven maihin kuuluvan rannan kylän yhteiseen käyttöön, ja Erkki Rainio on halunnut jatkaa käytäntöä. Saarinen sanoo, että Valkjärven uimaranta on hyvin sopiva lapsiperheille. Opetusministeriö tulisi tässä mallissa maksamaan valtionosuudet vastuukunnalle, mutta osuus laskettaisiin kuitenkin kullekin lukiotoimipisteelle. – On ollut vähän puhetta, että laitettaisiin tien varteen viitta, että paikka löytyisi helpommin, Erkki Rainio sanoo. Pusikkoa raivattiin rannasta ja puuston alta rannasta ylenevän harjun kupeesta. Kyläyhdistyksen sihteeri Niina Saarinen on tyytyväinen talkoiden saamaan suosioon. Täällähän on kuivanmaan kesämökkejä ja vakiasuntoja, joilla ei ole omaa rantaa. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät lukiokurssit voidaan järjestää joko lähitai etäopetuksena, ja näin säästetään kustannuksissa kun kurssikokoa saadaan nostettua. – Ja kello neljä poliisit, Pelti-Lahden toimitusjohtaja Pertti Lahti keventää viittaamalla Irwinin tunnettuun biisiin. Raportissa sanotaan, että yhteistä lukiota varten voitaisiin perustaa myös toimielin, joka voisi olla yhteislautakunta, johtokunta tai toimikunta. Ruokailun jälkeen Erkki Rainio kuuluttaa. Sen sijaan viime vuodesta väkiluku on kokenut kovan laskun. – Ja kaikille muillekin tarvitseville. Työstä tulee monipuolisempaa ja opetusympäristö uudenaikaistuu
Juuri raikkaalla vesipitoisuudellaan se keventää monesti liian raskasta rasvaja sokeripitoista ruokavaliotamme. Ruolahden sivukirjastosta tehtiin ylivoimaisesti eniten kotilainoja 3 234 kappaletta, Pihlajakoskella 2 175, Päijälässä 1 549 ja Puukkoisilla 1 319, yhteensä 8 277. Opettaja Esko Pitkänen on myös kesäiltamien odotettu ja toivottu ohjelmavieras. Kun pääkirjaston ja sivukirjastojen luvut lasketaan yhteen päädytään kotilainalukuun 30 976. Lauantai-iltana Kylämän Jukolan seinät olivat revetä innokkaasta yleisöstä, josta osa joutui kuuntelemaan ohjelmaa mikrofonin välityksellä ulkona. Yleisön taholta esitettiin myös kysymys siitä milloin Alkon myymälä saadaan paikkakunnalle. Kunnanhallitus hyväksyi maanantaina osaltaan kauppakirjan, jonka mukaan yhtiö ostaa viime vuonna lakkautetun Pataveden koulun. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 22. Kuntalaisten kirjastonkäyttö lisääntyi päättyneenä vuonna Kuhmoisten Sanomat 1975 N:o 2 Kirkonkylän teollisuusalueelle Kokonniementien varrelle nousee nopeasti paikkakunnan kolmas ja samalla suurin teollisuushalli. Juuri päättyneen vuoden ennätyksiä tilastoitaessa havaittiin vilkkaimmaksi kuukaudeksi heinäkuu – eikä juuri huonommaksi jäänyt lukemiltaan joulukuukaan. – Ikävää ainetta Anna-Maija ei tahdo muististaan löytää, ellei nyt sitten piirustus ja historia. Silloin tällöin serkukset ovat myös musisoineet yhdessä. – Tumma ja nauravainen Anna-Maija Kivinen ja Arto Hopeaharju asuvat molemmat Sappeessa, naapuritaloissa ja ovat vielä kaiken lisäksi serkuksia. Nyt on tarjontaa runsaasti, joten kannattaa pitkää vihreätä kurkkua käyttää monipuolisesti. Pääsiäisen pyhien aikana sillä jo moni herkutteli. Sai siinä huutia herrasmiehen päänsärkykin, jota erilaisin kotirohdoin piti lääkittämän. Kotimainen kurkku on maukasta ja aromikasta. – Altavastaajaksi Kauko Saarentauksen ja yleisön Kuhmoisten Sanomat 1975 N:o 27 tenttiin pyydettiin yleisön joukosta kunnanjohtaja Heikki Suontausta. Teollisuushallin rakennuttaa Kuhmoisten kunta, joka Uusin teollisuushalli harjakorkeudessa Kuhmoisten Sanomat 1975 N:o 16 on tehnyt vuokrasopimuksen Scantool Oy:n kanssa. Kunnanhallitus puoltaa poikkeusluvan myöntämistä Suomi–Neuvostoliitto-seuran laajennushankkeille. Sen raikas maku uutuudellaan viehättää. Pettymystä hän ei tuottanut tänäkään suvena vaan saapui yleisönsä eteen mehukkailla Konsta Pylkkäsen jutuilla varustautuneena. Kaiken edellä mainitun lisäksi he ovat myös kevään uusia ylioppilaita ja kuusi laudatur-arvosanaa ylioppilastodistukseensa Anna-Maijan ja Arton kuusi ällää ei tullut yllätyksenä Kuhmoisten Sanomat 1975 N:o 21 hankkineita. Runsaat puolitoista vuotta kunnan ja sen kesävieraiden elämää seuranneena kunnanjohtaja Suontausta saattoi sanoa, ettei kesäasukkaista ole ollut harmia. MOTELLIN LAAJENNUSHANKKEEN POIKKEUSLUPAA PUOLLETTIIN Kuhmoisten Sanomat 1975 N:o 14 Lyhyet päivät ja pitkät pimeät houkuttelevat laiskimmankin lukijan kirjan ääreen. Vaikka jotkut sanovat kurkun olevan ”kallista vettä”, se on kuitenkin erinomainen salaattiaines. Rakennustoimenpiteet käsittävät Motelli Eurooppa 4:n laajennuksen, joka sisältää 20 majoitushuoneen ja 100 neliön suuruisen kokoustilan. Kunnanjohtaja Suontausta vastasi, ettei toivoa taida olla. Kasvihuonekurkku – keväinen raikas vihannes Kuhmoisten Sanomat 1975 N:o 16 Padasjoen Kauratteella toimiva Mertsalmi Oy:n muovitehdas laajentaa toimintaansa myös Kuhmoista koskevaksi. Hallin pinta-ala on 1872 neliötä, josta tehdastilaa 1460 neliötä, konttorija sosiaalitiloja yhteensä noin 300 neliötä. Osakiitokset hän esitti kesäväelle KeskiSuomen kuntien henkilökohtaisista oluenjuontiennätyksistä. Mertsalmi Oy ostaa Pataveden koulun Kuhmoisten Sanomat 1975 N:o 3 Kuhmoisten Sanomat 1975 N:o 18. kesäkuuta 2011 Jo kolmantena peräkkäisenä suvena järjestetty Kylämän kesäiltama on edelleen yleisön suuressa suosiossa. Tämän mukaan jokainen kunnan asukas lainasi keskimäärin 7,5 kirjaa. Kutsu kesäiltamiin oli otettu kyllä vastaan Kuhmoisissa kaikkialla. Kuhmoisten Sanomat 1975 N:o 25 Kasvihuoneitten ensimmäinen herkku, kotimainen kurkku on nyt kasvanut täysimittaiseksi. – Arto on soittanut myös kitaraa ja pelannut jalkapalloa vapaahetkinään
Äidiltään opin saanut harmoislainen jakoi omaa tietämystään eteenpäin kotonaan Mattilassa. – Kyllä siinä on päivän työt, kertoo Tuomo Lavonius. – Kataja tuo makuakin. Se, kuinka paljon sahtia tulee, riippuu paljon halutusta vahvuudesta. kesäkuuta 2011 8 Henna Siponen Hämeessä ollaan sanonnan mukaan hitaita, mutta yksi asia, missä hitaus on hyve, on sahdin valmistus. Juoman väriin vaikuttavat sekä ruismaltaiden määrä että imellytysaika. Kuurnan pohjalle levitellään marjaisia katajanoksia antamaan makua sahdille. Pinnalle nousevaa kuohaa voi myös kaapia pois. Tässä mäskiä levitetään kuurnaan, jossa on katajanoksien lisäksi kärpäsverkkoa. Mielellään käytetään sinisellä marjalla olevia katajia eli ylivuotisia. Aikoinaan jyvät pistettiin säkkeihin ja ne kasteltiin lämpimällä vedellä. Kun päivää, Lavonius muistelee. Lavonius kertoo, että lämpötila on tärkeä. Nyt sahti valmistuu päivässä. Sahti jäähdytetään maitotankissa. Lahjaksi saatu lämpömittari toimii tarkkailuvälineenä. Ensimmäisenä kuurnasta valuu sakkaa, joka voidaan kaataa takaisin. Suhteessa maltaita laitetaan porisemaan suurin piirtein niin, että jos ohraa on 20 kiloa, ruista laitetaan muutama kilo sekaan. Lavoniuksen mielestä tumma sahti on sitä parasta, ja maltti on valttia tekovaiheessa. – Sahdin täytyy antaa olla rauhassa, ettei sitä sekoitella tai avata kantta käymisvaiheessa. – Resepti on pysynyt suunnilleen samana, tekovälineet ovat vain hieman muuttuneet. Imellytysvaiheessa mal– Sahti on salakavalaa, eli hiipivää hölmöyttä, Lavonius nauraa. Lavonius arvioi, että parin viikon jälkeen sahti alkaa olla maistuvaa, kunhan se on pysynyt kylmässä. Esikäytteeksi kutsuttavaa satsia pidetään yö sisällä ja sitten se kaadetaan takaisin tankkiin. Mäskin päälle valellaan lämmintä vettä, ja valutettu sahti siirretään maitotankkiin jäähtymään. Nykyajan sahti tehdään valmiista maltaista, joita saa ostaa kaupasta. Lavonius on imellyttänyt sahtia jo yli 60 vuotta, joten kokemusta mieheltä löytyy. Olli Nikula opetteli sahdin saloja. Desinfioidun kuurnan pohjalle levitetään muutama oksa katajaa. Muutaman tunnin jälkeen padan alle pistetään tulet ja seosta keitetään vähintään viisi tuntia. Padassa, tai missä kukin sahtia valmistaa, lämmitetään vettä, johon maltaat sitten sekoitetaan. Kuinka sitä sahtia sitten valmistetaan. Pala hiivaa käyttää koko erän Sahdin jäähdyttyä erästä otetaan pieni osa, jonka sekaan Lavonius pistää palan hiivaa. – Sitten kun tulee selkeää, niin se on sitten sitä. Maltaiden imeltyessä padassa kuurnat pistetään valutuskuntoon. Vanhassa navetassa on hyvä kypsyttää maltaita, ja patojen vieressä olevassa Sahti on makuasia Tuomo oli nuori, kaikki tehtiin itse. – Lämpötilaa säädellään sen mukaan, miten nopeasti tahtoo sahdin käyvän. Taustalla Olli Nikula ottaa kuupalla kuumaa katajavettä, jota kaadetaan kuurnaan. Tuomo Lavonius kaapii kuohaa, jota nousee pintaan imeltymisen johdosta. Jos liian usein hämmentää, on tuloksena puuroa. Desinfiointiin käytetään kuumaa katajavettä. – Suulla maistetaan, kokenut konkari toteaa. Hämeessä on tehty perinteisesti tummaa sahtia. Nykyiset maltaat ovat sellaisia, että melkein aina onnistuu. Makuerot tulevat tekotavassa ja käyttämisvaiheessa. Valmis sahti tippuu hiljalleen kuurnasta ämpäriin. Desinfiointi tärkeää Kun sahtia tehdään, on ensiarvoisen tärkeää puhdistaa kaikki välineet. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Näin lähtee käyminen alulle. Kun pitkä lämmitysvaihe on ohi, maltaat kiehautetaan. Lavonius käyttää maltaissa ohraa ja ruista. – Ei tässä mitään salaisuutta ole, vettä ja maltaita vain pataan, Lavonius hymyilee sahtilasi kädessä.. Perakkoa eli jälkikaljaa valutetaan ruokajuomaksi sen jälkeen, kun varsinainen pääoma on otettu talteen. No annetaan mestarin kertoa. – Ennen käytin sormituntumaa, kokeilin kuinka paljon polttaa, mies hymyilee. Idätys vei ainakin neljä taita sekoitellaan noin tunnin välein. Kun säkistä alkoi pilkistää idun varsia, jyvät levitettiin ja kuivattiin. Mitä hitaammin se käy, sitä parempaa siitä tulee, Mattilan isäntä kertoo. Juomaa voi helposti nauttia vielä muutaman kuukauden jälkeen, mutta silloin kannattaa jo ottaa huomioon se, ettei auton rattiin ole välttämättä enää juomisen jälkeen asiaa. Mäskit levitetään padasta kuurnaan. – Siihen aikaan kun vielä kotona tehtiin maltaita, ne pääsivät happanemaan helposti. – Kun jyvät olivat kuivia, ne rouhittiin joko kivimyllyssä tai mankelissa eli valssimyllyssä. maitotankissa sahti pysyy halutun kylmänä
Luonnollisesti myös edes menneet asukkaat ovat olleet maanviljelijäperheitä. kesäkuuta 2011 Henna Siponen Paaterin tilan juuret ovat kaivautuneet syvälle Kuhmoisten maaperään. – Tämä on tällainen hiipuva tila, nauraa PaateriPelkonen. Kotimuseo oli ennen auki yleisölle kesäisin, mutta toiminta hiipui Olavin kuoleman jälkeen. Taidetta, museota ja maanviljelyä Perttu Matinpoika puolisonsa Kaisa Martintyttären kanssa ovat ensimmäiset viralliset Paaterin suvun asukkaat talossa. taan. Ilmeistä on, että suku on hallinnut Paateria jo ennen kyseistä vuotta, mutta isovihan (vuosina 1713–1721) takia kirkonkirjat ovat olleet puutteelliset. Tänä päivänä Paaterin taloa asuttaa todistetusti suvun yhdeksännen sukupolven edustaja Vuokko PaateriPelkonen. Keräsipä mies myös vanhoja esineitä ja työkaluja samaan paikkaan, jolloin Paaterin pihan Kotimuseo sai alkunsa. Miehen tekemät rautaveistokset koristavat Paaterin pihapiiriä, ja talossa on monia hänen maalaamiaan tauluja. Kunnioitan esi-isieni töitä ja sitä, mitä kaikkea he ovat täällä tehneet, kuvailee Paateri-Pelkonen. lähteet Fabian Linden, Keräelmiä Kuhmoisten pitäjän historiasta, Tampereen Työväen Sanomalehti, vuonna 1925 Seppo Suvanto, Kuhmoisten historia, Lahden kirjapainoja sanomalehtiosakeyhtiö, vuonna 1965. Kortteeria eli majoittumassa miehet olivat silloin, kun töitä tehtiin hevosilla ja käsivoimin. Taulusta näkee, millainen Paaterin tila oli vuonna 1915.. Maanviljelijä Olavi Paateri oli myös taiteellisesti hyvin lahjakas. – Päijännekodillakin eräs vanhempi herramies kertoi kerran olleensa meillä kortteeria, Päijännekodilla kahvilaa pitävä Vuokko kertoo. Nykyään asiat ovat muuttuneet ja esimerkiksi kaikki pellot on vuokrattu. Karhua käytettiin vuorotellen toinen toista vastaan, kunnes se viimein kuoli Höyläsjärven sivulle. Paaterin kantatila on historian saatossa jaettu moneen otteeseen, ja kantatilasta on syntynyt Vanhan-Paaterin lisäksi Uusi-Paateri, AlaPeltola, Ylä-Peltola sekä Keskinen. Fabian Lindenin vuonna 1925 painetussa kirjassa, Keräelmiä Kuhmoisten pitäjän historiasta, kerrotaan myös hauskoja tarinoita, joihin Paateri liittyy. Pihalla liehuvasta viiristä voi lukea vuoden 1722, josta lähtien talo on ollut Paaterin suvun hallussa. Vuokko Paateri-Pelkosen isän, Olavi Paaterin aikaan talossa on harjoitettu maanviljelystä. Seppälän asukas noitui karhun pahantekoon Paateriin. Vuokko Paateri-Pelkonen on Paaterin talon asukas yhdeksännessä sukupolvessa. Tästäpäs sota syttyi, ja Paaterin isäntä puolestaan lumosi karhun Seppälän kimppuun. – Paikka on minulle kamalan tärkeä, ja yhä tärkeämmäksi se tulee vuosien mitPaaterin tilalla pitkät perinteet Vanha-Paateri sijaitsee Harjunsalmella Paaterintien varrella. Paaterin kantatila on kuitenkin peräisin keskiajalta. Keräelmässä mainitaan muun muassa, että talon alkuajoilta lähinaapurin Seppälän isäntä oli sitä mieltä, että Paateri sijaitsi liian lähellä hänen taloaan. Vuonna 1901 rakennetun Kotimuseon eri osissa on ennen toiminut muiden muassa mankeli-, jauho-, liha-, ja vaateaittoja. – Olen sitä kyllä ajatellut, että kivahan sitä olisi auki pitää, jos ihmisiä kiinnostaisi. He asuivat taloa vuosina 1722–1742. Taustalla aitta, jonne Paateri-Pelkosen isä perusti aikoinaan kotimuseon. Ei sitä koskaan tiedä, Vuokko Paateri-Pelkonen pohtii. Olavi Paateri maalasi taulun valokuvasta vuonna 1985. Perimätieto kertoo, että joskus muinoin Paaterin talo hävittiin korttipelissä talvipalttoota vastaan, mutta virallisia dokumentteja asiasta ei ole. Olavi Paateri rakensi vanhan mallin mukaan jopa muutaman jalkajousen. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 22. Aikoinaan Paaterin tila käsitti käytännössä koko Harjunsalmen, ja Paateria pidettiinkin yhtenä kokonaisena kylänä
Nuoret: 1) Markus Lehti 15.68, 2) Tuomas Mäkinen 14.60, 3) Arttu Pihkala 11.48, 4) Samuel Mäkinen 10.63, 5) Aaro Saastamoinen 8.73, 6) Einari Sihto 7.56, 7) Viivi Herranen 7.18, 8) Tomi Järvinen ja Niko Järvinen jäivät ilman tulosta. kesäkuuta 2011 10 TULOKSET Kiepsauksen Saappaanheitto Miehet: 1) Timo Kirvesmäki 31.03, 2) Juhani Savijärvi 30.78, 3) Vesa Läderberg 29.63, 4) Harri Uuhiniemi 28.93, 5) Matti Haikonen 27.64, 6) Tapani Strandman 26.08, 7) Kalle Hattunen 25.06, 8) Sami Nygård 24.97, 9) Ville Lehtonen 24.36, 10) Heikki Mäkinen 24.08, 11) Matti Joensuu 22.82, 12) Juho Lehtinen 21.83, 13) Esko Pohjoisvirta 21.59, 14) Markku Liehu 21.56, 15) Seppo Joensuu 21.05, 16) Jukka Forsberg 21.00, 17) Tuomas Kulmala 20.46, 18) Juha Frestadius 20.44, 19) Markku Vataja 19.51, 20) Kimmo Pihkala 19.28, 21) Tommi Vikman 18.96, 22) Jussi Joensuu 18.73, 23) Juha Urpunen 18.51, 24) Reijo Toivanen 18.40, 25) Timo Kvist 17.70, 26) Kimmo Saastamoinen 17.17, 27) Tapio Rujala 16.64, 28) Matti Enqvist 16.11, 29) Antero Lahtinen 13.74, 30) Olli Hirvonen jäi ilman tulosta. – postikortilla, osoite Toritie 52, 17800 Kuhmoinen – sähköpostilla, osoite toimitus@kuhmoistensanomat.fi Mikä esine. Valkohäntäpeurat vähentyneet Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen alueelle on haettu 152 hirven pyyntilupaa, joka tarkoittaa noin 202 kaadettavaa hirveä. Riistanhoidon neuvoja Otto Hölli Suomen riistakeskuksen Pohjois-Hämeen aluetoimistosta kertoi kuulijoille muuttuneiden lainsäädösten vaikutusta hirvija Ammunnanvalvojia koulutettiin peurakokeen, karhukokeen ja metsäkauriskokeen suorittamisessa ja vastaanottamisessa. Lähetä vastauksesi toimitukseen maanantaihin mennessä. Nykyisten ampumavalvojien valtuudet loppuvat elokuun lopussa, ja Suomen riistakeskus nimittää uudet ampumakokeiden vastaanottajat riistanhoitoyhdistyksiin riistanhoitoyhdistyksen ehdotuksesta. Tunnistatko esineen. Yksinäinen kurki aterioi vastakylvetyllä pellolla Kylmälähteen kohdalla, Rehvasen taloa vastapäätä. Mikä on esineen nimi tai mitä sillä tehdään. Pikku pohdittavaa. Koulutuksessa käytiin läpi myös itse koesuoritusta ja aseturvallisuutta. Valkohäntäpeuran pyyntilupia on haettu 33 kappaletta, kun viime vuonna määrä oli 50. Kuhmolassa koulutettiin ampumakokeiden vastaanottajia toukokuun lopussa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Kurki ei ollut erikoisen arka, kun Seppo Joensuu jatkoi matkaa, lintu jäi aterioimaan. Keskimmäisen tapin yläosassa on metallivalmisteinen silmukka. Naiset: 1) Laura Paloniemi 24.08, 2) Tiina Kirvesmäki 21.48, 3) Sirpa Lahtinen 20.12, 4) Anja Vyyryläinen 18.62, 5) Päivi Nygård 17.07, 6) Leena Järvinen 16.10, 7) Niina Simola 15.79, 8) Vappu Korvenpää 15.44, 9) Merja Enqvist 14.59, 10) Anneli Rujala 13.63, 11) Anneli Währn 10.64, 12) Tanja Kauhanen 7.43, 13) Kaisa Urpunen jäi ilman tulosta. Uusien ampumavalvojien on käytävä koulutus vuoden sisällä nimittämisestä, elleivät ole käyneet koulutusta ennakkoon. Valkohäntäpeurakanta on pienentynyt ja saaliiksi edellisenä kautena tuli vain kuusi peuraa. Lähetä vastauksesi niin, että se on perillä Kuhmoisten Sanomien toimituksessa maanantaina 27.6.2011, muista merkitä vastaukseen oma nimesi. Lupamäärässä on nousua 23 kappaletta eli 18 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ensi viikolla kerromme vipstaakista enemmän. Mikä on tämä vajaan puolen metrin korkuinen sorvattu puuesine, joka koostuu 12 osasta. Kurki aterioimassa. Muutama viikkoa sitten Seppo Joensuu lähestyi Kuhmoisten keskustaa Puukkoisten suunnasta. Kari Laatikainen Noin 70 kuhmoislaista hirvenmetsästäjää oli Suomen riistakeskuksen järjestämässä ampumakokeen vastaanottajakoulutuksessa Kuhmolassa toukokuun lopussa. Joensuu pysäytti auton, kuvasi upeaa lintua. Lupamäärän nousulla on tarkoitus vakiinnuttaa hirvikanta nykyiselle tasolle metsävahinkojen estämiseksi
044 538 8857, 4.7.11 mennessä. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. EL-Kuhmoisten yhdistys. 30 h. Mukaan mahtuu vielä, ilm. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 040-746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Irma Kallio p. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ __________________________ Kartano Roosa juomat Kotikalja, kotisima valm. 0500 79 79 00 www.kkcenter.fi TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT JämSec Security Vartiointija turvallisuuspalvelut P. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. 555 1066, 040-708 7647 __________________________ Tili Salo 040-508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Kokouksen jälkeen leikkimieliset kesäolympialaiset, lisätietoja http:// sappeenkyla.suntuubi. 0400-122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. com. 03-555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. (03) 555 6607 __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400-779 632 / 040-504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 020 730 4040 Fax 014-712 951 Lindroos Esa 0400-344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040-700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18 Puh/fax 555 6310 Kuhmoinen 0400-742310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050-9136226 www.juhansahko.net SÄLEKAIHTIMET Kotimaiset sälekaihtimet mittatilauksena edullisesti, nopeasti. toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Kesätoimittaja Henna Siponen 040 769 4777 Toimittaja Päivi Hotokka Lomalla 7.7. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 555 6090 Veikko Mattila p. asti Johan on markkinat Soutuvene puu, Savolm. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). Hintoihin sisältyy alv 23%. 0400 852 532 __________________________ __________________________ Lasimestari ky. 040 824 9371 elina.wikman@gmail.com __________________________ Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, puh. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. Tilaushinnat 2011 (kotimaa) 12 kk/kestotilaus 51 e 12 kk / määräaik. Asiakaspalvelu, ilmoitusvalm. + Suzuki 4 hv, aj. 020 755 1810 www.jamsasecurity.com __________________________ Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Heti vapaa. n. Vääksy p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. remonttityöt suvi.soderholm@suomi24.fi SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelu Valkjärvi kaikki siivousalan palvelut p. kesäkuuta 2011 KOKOUKSET SEURAT TORIMYYJÄT Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 89,e ja 5,90e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 050 331 5833 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Ky Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Ark. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Tapiolle puh. Puh. 0400-779 632 / 040-504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Lähtöaika muuttuu klo 11 matkahuollolta (eikä klo 10). TIETORUUSU Kirkkotie 8,0400477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Johtokunta Levinsija-Tevajärvi tiehoitokunnan vuosikokous pidetään 3.7.2011 klo 14 Mirja ja Tauno Pesosella. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. Kaikki mukaan! Tervetuloa! Kylätmk. erikoiskuljetukset/kotim. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. 040 587 7830 __________________________________ Toritien Hiushuone Toritie 52, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ T:mi Laura Lindsten 044 2827 165 Toritie 44, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. 050 331 5833 Sertifioitu märkätila-asentaja Laatoitusym. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400-593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050-5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Elinan apu p. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. 0400 798143 p. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. (sis. 040-555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. 0500 609 837 Puukkoisten kylän vuosikokous maamiespirtillä 2.7.-11 klo 11.00. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. Panostaja Ari Rajala 0400-711492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Kuhmoisten Sappeen Kyläyhdistys Ry VUOSIKOKOUS la 2.7.2011 klo 13 Lehdesmäessä. Hoitokunta Kotiseuturetki su 10.7.11 kesäteatteriin Himokselle. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. tilaus 56 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 29e Ilmoitushinnat 1.1.2011 alk. Kuhmoisten Kotijuomat 040 819 0867 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 10-12, 42100 Jämsä p. ja Eurooppa OPASOL OY p. 040-536 5663, 0400-350 483 Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2933 (LT-2010) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. 0400-425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. 014-821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. tyhj. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 22. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. Peltonen p. 040 5388 292 myydään vuokralle tarjotaan 2h+k, 39 m 2 Kuhmoisten keskustassa. MYYDÄÄN. alv 23%) Etusivulla 1,43 e /pmm Tekstissä 1,25 e /pmm Takasivulla 1,33 e /pmm Seurapalsta 1,85 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. tapahtumat OPASOL OY p
800 g porsaan pihvifileetä 170 g pekonia 1 kesäkurpitsa varrastikkuja Poista fileistä ylimääräinen rasva ja paloittele liha. Valuta perunat ja paloittele ne reiluiksi paloiksi. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 22. Anna makujen tasaantua kylmässä muutama tunti. Juhannuksena herkutellaan! Palvelemme juhannuksena: pe 24.6. kesäkuuta 2011 12 Arvi Sarvalan puuveistoksia MUISTONÄYTTELY 1.7.2011 klo 10 – 20 Sarvajärventie 203 Tervetuloa! Palvelemme ma–pe 7–21, la 7–18 ja su 12–18. Lue lisää: www.yhteishyva.fi n. Mausta tarvittaessa suolalla. Possuvartaat Toivotamme asiakkaillemme lämmintä ja herkullista juhannusta! Keskimaan S-marketit Jämsän Silmäasemalla silmätautien erikoislääkäreiden vastaanotot Kari Kauppinen ke 20.07.2011 Markku Katajakunnas to 30.06.2011 to 07.07.2011 to 14.07.2011 to 21.07.2011 to 28.07.2011 Ajanvaraukset numerosta (014) 712 616 KOTISEUTUMUSEO avoinna 1.-24.7.2011 ma suljettu, ti-pe klo 12-16, la klo 11-15 ja su klo 11-16 Vapaa pääsy. Tervetuloa! Sivistystoimi. suljettu, su 26.6. Suven peruna-siemensalaatti (4 annosta) Lue lisää: www.yhteishyva.fi 800 g uusia perunoita 2 rkl kapriksia 2 uutta sipulia varsineen 1 basilikaruukku 2 rkl seesaminsiemeniä 3 rkl auringonkukansiemeniä 80 g pinjansiemeniä Kastike 1/2 dl oliiviöljyä 1/4 dl valkoista balsamiviinietikkaa 1 rkl sinappia 2 tl sokeria 1 tl suolaa Puhdista perunat ja kypsennä ne suolalla maustetussa vedessä. Sekoita kastike ja kääntele se salaattiin. klo 12–18. Hienonna huuhdellut sipulit ja basilika. Valuta kaprikset. Grillaa käännellen noin 6 minuuttia. Pese kesäkurpitsa ja vedä siitä juustohöylällä pitkiä viipaleita. Yhdistä kaikki salaatin ainekset. Työnnä lihat varrastikkuihin vuorotellen rullattujen kesäkurpitsaviipaleiden kanssa. Kiedo lihapalojen ympärille pekonia. klo 7–13, la 25.6