– Niissä on vanhan ajan joulua ilman hössötystä. Keräilyharrastus on alkanut vaivihkaa. Irja Toivonen pitää erityisesti Wendelinin joulukorteista. Toivosen kokoelmaan kuuluu ehkä 500–600 Wendelinin joulukorttia. Kaikki aiheet kiinnostavat Irja Toivosta, mutta eniten hänellä on Wendelinin ja Osmo Omenamäen kortteja. Sitten aloin hankkia niitä, kyselin tutuilta ja rupesin penkomaan korttilaatikoita messuilla. Martta Wendelinin joulukortteja kirjastolla Wendelin piirsi pitkän uransa aikana postikortteja myös Partiotyttöliitolle, Lotta-Svärdille, Marttaliitolle, Invalidiliitolle, Punaiselle Ristille ja monille muille tahoille. – Meillä on aina säilytetty kaikki kortit, mitä on tullut. Taidemaalari ja piirtäjä Martta Wendelin, 1893– 1986, piirsi Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistykselle useita satoja joulukortteja aina vuodesta 1930 alkaen. marraskuuta 2011 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Vesa Koivu Kuhmoisten kirjaston yläaulassa on joulukuun ajan esillä Martta Wendelinin jouluaiheisia postikortteja. Lehtinen on ripustanut ne esille. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 47 2011 61. Kortit ovat jämsäläisen Irja Toivosen kokoelmasta, ja J.P. vsk Keskiviikkona 23. Kortti Tontut ja lahjakelkka on vuodelta 1931.. Hänellä on ollut suuri ansio monien hyväntekeväisyysrahastojen kartuttamisessa. Ennen sotia näistä korteista otettiin noin 100 000 kappaleen painos, ja sotien jälkeen painos saattoi olla jopa kolme miljoonaa. Omalta osaltaan Martta Wendelin on tehnyt Suomea tunnetuksi maailmalla, ja hänen postikorttejaan kerätään myös muualla kuin Suomessa
Näitä selkeitä tuettavia ovat puu eri muodoissaan, turve, tuulivoima ja vaikkapa ruokohelpi. Jos Päijänne olisi riittävän vetovoimainen, sen rannoilla olisi maksukykyisiä ulkomaalaisia jo nyt mustanaan ympäri vuoden. Tekemisestä tulee tahmaista, ja aivot tuntuvat olevan paksussa sumussa, puoliksi talviunessa. He tuovat vireyttä ja elämää kuntaan. Tällainen pieni ”taisteluyksikkö” voisi ohjata päätöksentekoa oikeaan suuntaan ja estää hullut hankkeet ajoissa. Neuvostoliitossa suunniteltiin kymmenvuosikausin se, mitä kansa tarvitsee. Meille yli 60-vuotiaille asialla ei ole suurta merkitystä. Me vaadimme Saunalahdelta vähintään Saimaan kanavan, ei, vaan vaaditaankin Panaman kanavan suuruista väylää surffailuun, ei tässä mitään marjoja ja lillukanvarsia uitella; naamakirjoja, Hakkaraisia, monenmoisia Tukiaisia, tulee ja menee linjoja pitkin, tungosta on niinku Pohjanmaan kylätappeluissa. Vastus on, että kehittyvät alueet, joko etelä tai länsi. Kunhan ei päästä mielikuvitustaan laukkaamaan liikaa, pimeyden keskellä voi tuntea olevansa pehmeässä turvassa. Se, joka ei anna periksi pimeydelle myöhäissyksylläkään, asentaa pihavaloiksi mahdollisimman kirkkaat polttimot. Ison valoläiskän pimeyteen tuo perjantaina järjestettävä Kuhmoisten joulukadun avaustapahtuma. Joka tapauksessa itsenäistyminen on hyvä asia, eikä tuo ”viisaiden” hyödyntäminen nytkään ole pois laskuista. Etelään tai länteen suuntautuu myös suurin osa Kuhmoisten järjestöjen toiminnasta, esimerkiksi MTK, MHY, RHY, Kumu, SPR, myös seurakunta. Jatkossa he voisivat käyttää vaikka hammaslääkäripalveluita, jolloin sekin palvelu olisi turvattu. Pikkujoulu myös lyhentää aikaa suureen valon juhlaan, jota vietetään vuoden kaikkein pimeimpänä aikana. Monet sanovat saavansa apua kirkasvalolampusta, jonka valossa paistatellaan tunnin verran päivittäin. Nykyinen ratkaisu on liikenteellisesti susi ja vieläpä niin sanotusti ryssiksi tehty. Jos kunta tekee kuntaliitosesityksen viimeistään toukokuussa, se saa porkkanarahoja ja valtioneuvosto siunaa kuntaliitoksen kesäkuussa. On siinä tielaitoksella korjaamista! Kuntaan saadaan ihka oma yritysasiamies. Jämsä on ollut maksava kunta valtiolle, mutta jo ensi vuonna saavana osapuolena eli taantuva kunta. Tulisiko Jämsästä oppilaita Kuhmoisiin yläasteelle tai lukioon. Ei kannattanut. marraskuuta 2011 2 KOLUMNI Jussi Seppälä LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 23.11.2011 Päivi Hotokka Olen johdonmukaisesti vastustanut energiamuotoja, joita tuetaan veronmaksajien varoilla. Vapon monopoli olisi kunnan omatoimisuudelle Hauskaa hallintoa ja työllisyydelle tappio, mikäli jätepuuhun perustuva lämpölaitos on nyt pakko rakentaa. Iitti teki päätöksen, se haluaa Päijät-Hämeeseen. Tarvitaan avointa keskustelua, ei itsekkäästi eikä ensi vuoden tai viiden vuoden näkövinkkelistä, vaan todella pidemmän ajan. Kynttilän liekki on kaunis ja elävä, mutta sopii lähinnä tunnelmointiin ja rauhalliseen oleiluun. Mutta mikä suunta hoitaa parhaiten muut asiat. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 23. He ajattelevat, että palvelut säilyvät paremmin kuulumalla Lahden alueeseen. Luin äskettäin Marcus Aureliuksen kaksi tuhatta vuotta vanhan ohjeen: Hyvä hallinto on tarkoituksenmukaista, tehokasta ja hauskaa. Muistamme erään toteutuksen, autolautta ms Lintan, joka liikennöi Päijännettä hienolla idealla yhdistää länsija itäranta. Huiputus riittää Saunalahti ja kumppanit. Taajamatien parannuksesta on tielaitos tehnyt yhden ainoan ja huonon ehdotuksen. Minne Kuhmoinen todellisuudessa suuntautuu. Sitä voi miettiä, säilyisikö lääkärien vastaanotto pidempään liittymällä Kangasalaan tai Lahden suuntaan vai Jämsään. Muut yli 90 % Kuhmoisiin tai etelään ja länteen. Uskon, että palvelut toimivat, kotihoito ja niin Päijännekoti kuin oma vuodeosastokin säilyvät. Kun luonnonvaloa ei ole, ihminen käyttää kaikki konstit luodakseen keinovaloa. Investointeja matkailuun pitää valitettavasti ajatella nämä rajoitukset mielessä. Kuhmalahdelta voisi tulla. Ne ymmärsin siten, että pitäisi noudattaa normaalia taajamakadun rakennustapaa, jossa raskas liikenne sidotaan väylän keskelle pitkittäisine tai vinottaisine parkkeineen ja kevyt liikenne jalkakäytävineen sen reunoille. Olen väylän käyttäjänä täsmälleen samaa mieltä. Yksi syy joulun juhlavuuteen piilee juuri tässä ristiriidassa. Avovesikauden rajoitus ajoi sitten Lintan pois. En usko. Tehokkuusvaatimuksia sen valo ei täytä, ja oikean tulen kanssa täytyy olla varuillaan. On käsittämätön ajatus, että valo voisi mennä perille, vaikka sitä ei näe. Uskotaan tulevaisuuteen kehittyvän kumppanin kanssa. Sähköisten tunnelmanluojien valikoima kaupoissa Talven tuhat valoa lisääntyy jatkuvasti. Matkailu tarvitsee kuitenkin tuekseen aina korkeatasoiset palvelut, pelkkä luonto ei riitä. Tähtinä tuikkivia ulkovaloja saa kaikissa muodoissa ja väreissä. Meidän vapaa-ajan asukkaat tulevat joko etelästä tai lännestä, ja siksi ne suunnat haluavat, että myös heidän asukkaidensa vapaaajan paikkakunta kehittyy ja palvelut pelaa. Heidän tulevaisuudestaan on kysymys. Valoa tuovien juhlien väliaikana voi joskus kokeilla pimeydestä nauttimista. Puuraaka-aineen soisi menevän teolliseen jalostukseen eikä tuettuna polttoon. Kun on jotain hauskaa, mitä odottaa, olo kevenee, ja muut asiat hoituvat siinä sivussa. Kotipihastaan voi halutessaan tehdä vaikka huvipuistoa muistuttavan valomeren. Entä sitten koulu. Suunnitellaan kyllä, mutta usein onneksi jätetään toteuttamatta. Kuitenkin yksi parhaista mieltä piristävistä valoista on, että jotain tapahtuu. Ossi Simola Tulevaisuuden kuntarakenne pohdinnassa. Puolet tilaajista on Kuhmoisten ulkopuolelta. Kun ero Jämsekistä päätettiin ja omasta asiantuntijasta tehtiin päätös, ajattelin, että yksilön sijaan pitäisi valita kolme, neljä kokenutta ja eläköitynyttä liike-elämän ammattilaista mentoreiksi kunnanjohtajalle ja miksei kunnanhallituksellekin. Unohdettiin täydellisesti, ettei suunnittelu luo markkinoita. Suomalainen itse taas ei maksa luonnosta mitään, se on hänen pyhä jokamiehenoikeutensa. Jouni Saarikoski Mahdetaanko etelämpänä maailmassa tietääkään, miltä tuntuu, kun aamulla herätessä maisema on sysipimeä ja iltapäivällä heti töiden päättyessä aivan samanlainen. Pimeys vie energiaa. Näkemys pitää pystyä muodostamaan 20–30 vuoden päähän, jopa kauemmaksi. Sinne on 20 km pidempi matka kuin Kouvolaan, eli pidempi etäisyys turvaisi palvelut paremmin. En ole sitä kokeillut, koska ajatus kylmän valkoisesta valosta inhottaa. Kuhmoisten Sanomien levikkikartasta, joka oli nähtävillä kesällä kirjastossa näkee, että vain 6,2 % lehdestä menee Kuhmoisista pohjoiseen. Turpeen aiheuttaman vesiensuojeluongelman vuoksi yhtiö panostaa nyt puuenergiaan ja näyttää pyrkivän agressiivisesti pientenkin kuntien lämmöntuottajaksi. Kun auringon pilkahdusta odotellaan jopa viikkoja eikä kotipihaansa näe ilman taskulamppua kuin viikonloppuna. Tärkeintä on toimiva väestö, nuoret perheet, Kuhmoisten työpaikat, nuoret ja lapset. Kuntauudistus tulee ja se on meidän kaikkien yhteinen asia. Ehkä juuri siksi pikkujoulut on keksitty. Itsenäisessä pitäjässä ohjeesta on helppo pitää kiinni. Seuraavassa vaiheessa, vaikka 15 vuoden kuluttua, voimme joutua Jämsän osana Jyväskylään. He ovat tärkein voimavaramme, heidän ansiostaan meillä on hyvät kaupat ja palvelut. Onneksi meillä ei ole näin huonosti. Heidän ja vapaa-ajan asukkaiden ehdoilla päätös pitää tehdä. Vapo tekee tappiollista tulosta. Lukio säilyy sen aikaa, kun on oppilaita. Kuhmoisten väkimäärä asettuu muutamassa vuosikymmenessä noin 2 100 asukkaaseen, silloin on siis vapaa-ajan asukkaita viisi kertaa enemmän kuin vakituisia asukkaita. Mahtava juttu, jos se toimii ja vieläpä pieninä annoksina. Täyden maksun tukoksista kärsivät käyttäjät, päreitä poltellen ja asiakaspalvelusta samoja jorinoita kuunnellen, operaattorit senkun rikastuu. Ei itsenäisenä, vaan verkottumalla, jota nyt valmistellaankin Padasjoen ja Asikkalan kanssa. Uusin tulokas on korvavalo, jonka kerrotaan lähettävän valoa suoraan aivoihin. Kirkonkylään puuhataan lämpölaitosta, jonka isännäksi Vapo näyttää pyrkivän keinolla millä hyvänsä. Tutkimukset ovat vielä kesken, mutta ensimmäiset tiedot sanovat pään sisäisen valon olevan selvästi tehokkaampaa kuin silmien kautta annosteltu. Tärkeintä on yläaste. Uskon, että kunnalliset palvelut toimivat jatkossa joka suunnasta. Tämä tapa on oikein hyvä metsänomistajan omaan käyttöön. Risut ja kannot joutaa polttaa, jos sen saa aikaan ilman veronmaksajien taskulla käyntiä. Katselmuskokouksessa pankinjohtaja Heikkilä ja kunnanedustaja Vaskisalo esittivät selkeästi eriävät kantansa. Toisiin se ei vaikuta, mutta toisia se hidastaa. Kun ajattelee, että koko Kuhmoisten kunnan vedenjakelu olisi yhden puutarhaletkun varassa, niin kyllä monen janoisen kuivilta huulilta pöllähtäisi huuto: missä olet kaikkien janoisten Saunalahden täydenpalvelun tukokset sankari Gary Grandi. Vuoteen 2014 mennessä saa jokainen valita sen terveyskeskuksen, jossa haluaa käydä, ja paikkaa saa vaihtaa kerran vuodessa. Kapasiteettiongelma on vaivannut Saunalahden mobiililaajakaistaa viime aikoina sairaasti! Uusia internetyhteyksiä myydään, mutta päivityksiä ei verkkoon vaan tehdä, näin luulen
Silloin Kuhmoisten asukkaiden ja mökkiläisten perusturvallisuus heikkenee. Tulevaisuudenhaaveitaan esittelevät Taavi Ahokas, Otto Hinskala, Jyri Laari, Anna Vesa, Micaela Wikman, Johanna Rainio ja Anna Isojärvi. Ne tulevat sijaitsemaan kahdella laajalla alueella: Tehinselän pohjoisrannan vuorilla Närvän kylästä Ruolahteen ja Päijänteen ja Pihlajajärven välisellä alueella Pihlajakoskelta ja Harjunsalmelle. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 23. Poliisi ei toimi ostopalveluna kuntatai lääninrajojen yli, vaan hoitaa vain oman tonttinsa. Meille lähin ja turvalliKuhmoinen on Jämsän poliisin työssäkäyntialue sin vaihtoehto on Jämsän poliisi. Lopputulokset ovat nähtävillä pääkirjastossa. Äänisaaste kuuluu kilometrien päähän. Nämä vuorenpeikot välkehtevine siipineen ovat yli kolme kertaa stadionin tornin korkuisia ja näkyvät Päijänteellä Tehin selältä Jämsän rajalle, Sysmään samoin kuin myös kaikkiin lähikyliin. Jostakin syystä hallitusohjelman yhteydessä kirjattu 30 miljoonan euron menosäästötavoite lukiokoulutuksen osalle on mielletty monessa kunnassa pienten lukioiden lisän poistamiseksi. Rahaa, perhettä ja ystäviä. Kun hätä on suuri, apu tulee myös rajojen yli, mutta partioajoa, kyläpoliisin toimintaa ja muuta kanssakäymistä varten poliisi ei lähde Tampereelta asti. Toivon, että ei olisi sotia ja että luontoa ei roskata. Toivon viisautta, terveyttä ja että kaikilla olisi hyvä olla. Tärkeää on muun muassa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentäminen, kerhotoiminnan vakiinnuttaminen ja opiskeluhuollon vahvistaminen. Lasten ääni kuuluviin Tavoitteena on myös nostaa lasten ääni kuuluviin ja tuoda esiin heidän ajatuksiaan, toiveitaan ja ideoitaan. Oletan, että Jämsässä saatettaisiin ryhtyä vastaaviin toimenpiteisiin, jos Jämsä siirtyisi Pirkanmaalle. Maakuntakaavan luonnos esittää Kuhmoisiin rakennettavaksi 36 suurta tuulivoimalaa. Hän yllättyi, että kaikki luokat ovat jo ehtineet mukaan työn touhuun. Sivistysvaliokunnan mielestä on hyvä, että yleissivistävän koulutuksen määrärahat kasvavat kuusi prosenttia ja ammatillisen koulutuksen määrärahat viisi prosenttia verrattuna vuoteen 2011. Valitettavasti Kuhmoisten oma liitto Keski-Suomen liitto toimii aivan päinvastoin. Kuhmoista parempia tuuliolosuhteita löytyy merten rannikoilta. Kulttuurirahaston hankkeen nimi on Minä osaan! Rehtori Pasi Hämäläisen mielestä sen voisi kääntää myös muotoon Minä pystyn , sillä lapsetkin voivat vaikuttaa teoillaan ja ajatuksillaan. Kalleimpana helmenä on varmasti Päijänne selkineen, saarineen sekä rantojen sinisenpehmeine vuorijonoineen. Minä ehdotan, että kaikkein tärkein seikka olisi, että kuntarajoja ja pilvilinnoja rakennettaessa otetaan huomioon viranomaisja poliisipalvelujen toiminta. Sosialidemokraattiset sivistysvaliokunnan jäsenet Koulutuksen budjetista halusivat kasvattaa oppilaitosten perustamishankkeiden rahoituksen osuutta. Pilottiluonteensa takia projekti käynnistyi rönsyillen ja sopivia toimintatapoja etsien. Hyvänä esimerkkinä tuotiin esiin Pohjois-Karjalan liiton voimakas tuki Pielisen seudun matkailulle. Huipennuksena pysyvä taideteos Tämän syksyn aikana alakoululaiset esikoulua lukuun ottamatta ovat jo valmistaneet itselleen havaintoja päiväkirjat, joiden kannet ovat itse tehtyä kierrätyspaperia. Laajoja kokonaisuuksia yhdistelevä ympäristötaideprojekti on uutta myös Keski-Suomen kulttuurirahastolle, ja sen takia sitä seurataan kiinnostuneena. Hankkeessa yhdistyvät luonto ja luovuus, havainnointi ja pohdinta sekä kierrätys ja käsin tekeminen. Kannanotot ja valitukset kaavan suhteen on lähetettävä ennen vuoden loppua. Kevään tullen oppilaat pääsevät kokeilemaan viljelyä. Mänttä-Vilppulan ja Virtain poliisiasemien toimintaa on supistettu rajusti. Valaistuna ne yölläkin muistuttavat ihmisiä tekniikan voitosta ja luonnon häviöstä. Roskikset laitetaan ojennukseen, Pasi Hämäläinen luettelee. Ministeri puhuu työssäkäyntialueista, joku puhuu taas siitä, missä ihmiset asuvat. Keväällä koululla järjestetään ympäristötaidenäyttely, ja vuoden aikana koulun läheisyyteen tehdään myös pysyvä taideteos. Esimerkiksi Pyhänpään päälle on sijoitettu useita voimalaitoksia. Tuula Peltonen kansanedustaja (sd.) LUKIJAPOSTIA. Hämäläisen mukaan tämä on ollut alakoululle juuri sopiva aihe. marraskuuta 2011 Eduskunta käy keskustelua vuoden 2012 talousarviosta. Sitä toteutetaan suurimmaksi osaksi kuvataiteen sekä ympäristöja luonnontiedon tunneilla. Tulossa on esimerkiksi hedelmäpuita. Jo ehdotetun kaavan hyväksyminen pysäyttäisi uusien loma-asuntojen rakentamisen ja romahduttaisi nykyisten kiinteistöjen hinnat. Jämsän vastuualue on jo niin järkyttävän suuri, että he mielellään luopuvat Kuhmoisista helpottaakseen omaa työtään. Mökkiläinen tai veneilijä katselee laitoksia, jotka ovat näin ollen 250 metriä häntä ylempänä. kierrätyksen lisäämistä. Tästä syystä asiasta on myös järjestettävä kunnan tiedotusja keskustelutilaisuus. – Koulun teemavuosi sisältää myös esimerkiksi veden kulutuksen vähentämistä ja Toiveet vaihtelevat rikkauksista ystäviin, mutta mikä on se kaikkein tärkein. Timo Peltola Kuhmoisiin kiintynyt vapaa-ajan asukas Päivi Hotokka Toivon hyvää ammattia, happea ja vettä. Tämä on täysin väärin ymmärretty ja väärä toimenpide. Ne rakennetaan vuorille vähintään 100 metriä järven pintaa korkeammalle. Kuitenkin tiedämme, että koulurakennuksista suuri osa odottaa peruskorjausta. Kuhmoisiin projekti sopii erinomaisesti, koska Sade Hiidenkari on tehnyt ympäristötaidetta aiemminkin. Toivoisin, että päättäjät ottaisivat huomioon, kuinka poliisiorganisaatio toimisi mahdollisessa kuntauudistuksessa. Kaavan ollessa voimassa ei kukaan halua ottaa riskiä rakentaa lomapaikkaansa lähellä pyöriviä tuulivoimaloita. Käytännössä tämä tarkoittaa avustuksen myöntämistä vain 2–4 hankkeelle vuonna 2012. Kyseessä on Kuhmoisten tulevaisuuden kohtalonkysymys. Esikoululaiset keräsivät luontoretkellä materiaalia ja tekivät siitä oman mikromaailman, satumetsän. Tarkoitus on turvata lukiokoulutuksen saavutettavuus kaikkialla Suomessa. Kuhmoisten kunnanvaltuustolla täytyy olla rohkeutta sanoa seis nyt esillä olevalle teknokraattiselle kaavaehdotukselle. Ei voi olla Kuhmoisten asukkaiden intressissä raiskata koko eteläisen Suomen kaunein järvenranta-alue palvelemaan sähkön tuotantoa. Olen saanut yhteydenottoja kuntapäättäjiltä eri puolelta Suomea, kun lautakunnissa on esitetty pienten lukioiden lisän verran rahoituksen poistamista. Tekeillä olevan maakuntakaavan ehdottamat valtavat tuulivoimalahankkeet merkitsevät toteutuessaan loppua Kuhmoisten matkailun kehittämiselle sekä estävät uusien loma-asuntojen rakentamisen suuressa osassa kuntaa. Kunnan oman strategian mukaisesti Kuhmoisten vahvuudet ovat ainutlaatuisen kauniissa luonnossa. Lukiokoulutusta ei haluta romuttaa, vaan parantaa sen laatua kuin ylioppilastutkintoakin hallitusohjelman mukaisesti. Alakoululla on tämän lukuvuoden ajan käynnissä taideja ympäristökasvatusprojekti, jonka vetovastuussa on Kuhmoisiin takaisin muuttanut kuvataiteilija Sade Hiidenkari. Kestävän kehityksen vuosi Tämän lukuvuoden teemaksi valittiin koululla kestävä kehitys, joka liittyy Hiilineutraali kunta -hankkeeseen. Lisää suunnitelmia syntyy jatkuvasti pöydän ääressä. – Opettajat ovat lähteneet hienosti mukaan. Teemaan sopii mainiosti ympäristötaide, sillä sen avulla voidaan vahvistaa lasten luontosuhdetta. Lukioiden rahoituksen osalta on myönteistä opiskelijakohtaisten valtionosuuksien kasvu. Hallituksen esityksen mukaan valtionavustusta yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeille olisi tulossa valtionavustuksiin 5 miljoonaa euroa. – Mutta ei me kaikkea vielä kerrota! ystä 10 miljoonaa euroa. Kankaalle kirjoitetuista ja koristelluista toiveista muodostetaan myöhemmin tilateos, installaatio metsikköön koulun lähelle. Kirkonkylän koulun kolmasluokkalaiset listasivat viime viikolla tärkeimpiä tulevaisuuden toiveitaan ja haaveitaan. Työn aikana on nähty, mistä kirja muodostuu ja että paperin valmistukseen tarvitaan muun muassa vettä ja erilaisia kuituja. Pyhänpään vuosituhantinen rauha pyhänä paikkana ikiaikaisine kalliomaalauksineen tulisi näin loppumaan. Tampereen tai Lahden poliisit eivät Kuhmoisiin asti eksy edes vahingossa. Ehdotettavat voimalat ovat kooltaan jättimäisiä. Marko Aarroskari LUKIJAPOSTIA Viime keskiviikkoisen Kuhmoisten Sanomien pääkirjoitus kertoi matkailun kehittämisestä Päijänteen alueella. He ovat ideoineet toimintaa, ja lisää ideoita on saatu lapsilta, Hiidenkari kehuu. Tällä tavoin oppilaat luovat itse viihtyisyyttä ympärilleen. Kyseessä on uudenlainen hanke, joka toteutetaan Keski-Suomen kulttuurirahaston apurahan avulla. Valiokunta päätyi esittämään perustamishankkeisiin lisäTätä meidän kuntaamme ollaan taas viemässä suuntaan jos toiseen. Näin on jo päätetty tehdä muissa kaavaa koskevissa kunnissa. Valtionosuus pienille lukioille on siis hyvinkin voimassa vuonna 2012. Itse myllyt ovat siipineen 150 metriä Tehin pohjoisosan luontoa uhkaa hävitys korkeita. – Yläkoulun puolelle olemme jo istuttaneet mansikoita, puita ja muita kasveja asvaltoimattomalle pläntille yhteistyössä kunnan teknisen toimiston kanssa, Pasi Hämäläinen kertoo. Yli kolme tuhatta vapaa-ajan asuntoa todistavat tämän olevan totta
klo 10. Mukana kuurojen pappi. klo 18. adventtisu. Ilosanomapiiri 7. Naisten hetki srk-kodissa ke 30.11. Todellinen tulevaisuuspuhe johtaa ihmisiä ja maailmaa. klo 12. Siksi vietämme adventin aikaa. aika! Kymppituokio Pihlajakoskella Kauko ja Ritva Saksalalla ti 29.11. klo 13. Kunnanjohtaja Jukka Mäkelä on aistinut, ettei uusia kuntaliitoksia Kangasalla suurella kiinnostuksella odoteta. adventtisu. Askartelua ohjaa kukkakauppias Taina Hinskala. Tämä metodi auttaa käsittämään Jumalan siunauksen laajuutta. taivaassa to 24.11. Joulutervehdys paikallislehdessä tavoittaa ystävät lähellä ja kaukana!. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Aune Elisabet Niemelä Sappeesta 89 v, Edit Pauliina Toivanen Kylämältä 87 v, Astrid Maria Salonen Pihlajakoskelta 84 v ja Lyyli Helena Matikainen Lahden Launeen seurakunnasta 93 v. Yli kaksimetrinen hujoppi on joko moderni puistoruusu tai pitkäksi venähtänyt ryhmäruusu. Tule mukaan! Järj. Hyvä ystävä, luepa vaikka Herran siunaus ensin tulkiten se preesensiksi. klo 10. Naisia Raamatussa -raamattupiiri 7. Juhla kirkon jälkeen srk-kodissa. – Se on Kuhmoisten asia ja me harkitsemme ehdotusta. Iloitsen siitä, etteivät futuuri ja preesens kyseisessä ilmaisussa erotu. ja 30.11. 4.12. klo 10-12. Se pysyy. Ei tule toista 5 ja 0. Voimaa ja toivoa me tarvitsemme. SUUR’ KIITOS kaikille tapahtumaan osallistuneille! Liikkuva Veripalvelu SPR Kuhmoisten osasto KIITOKSET Tunnemme adventin sanoman: Jeesus tulee luoksemme. Preesens on puhujien aikamuoto. Ruusu on kukkinut Marjatta Järvisen ja Pertti Järvenpään puutarhassa useita vuosia, mutta ei ennen näin runsaasti. Säveliä kuullaan lisäksi musiikkiopiston oppilailta ja Kuhmoisten Mieskuorolta. taivaassa to 1.12. Mäkelä korostaa, ettei Kangasala ole työntymässä Kuhmoisiin. Omaishoitajien ja hoidettavien adventtijuhla ja lounas srk-kodin Maria-salissa ke 30.11. Juha Nurmi, urut Hannele Erola. Ilmaus Jeesus tulee luoksemme , tarkoittaa joko sitä, että hän on parasta aikaa tulemassa luoksemme, tai, että hän on tulevaisuudessa saapuva luoksemme. klo 19. Ehtoollishetki Iltaruskon kerhohuoneessa ma 28.11. Siunausta preesensissä ja futuurissa adventin aikaan! Ruusujen kukinta päättyi näin komeasti sunnuntaina 20. Padasjoen ja Kuhmoisten kirkkokuorot, joht. Juhlassa kuullaan myös Taimi Lahtisen lausuntaa. 27.11. Huom. Kyytivaraukset Marko Aarroskarille 0400 240 081. Hänen kirjansa Säkeitä ja säveliä julkaistiin Kuhtuu-viikolla. Valtuutettu, majuri evp. Kaikille avoin YHTEISKRISTILLINEN ILTA Kuhmolassa Su 27.11. klo 18. klo 18 ”Vastaako Jumala rukouksiin?” Alustus Esa Suojala, keskustelua iltapalan ääressä. klo 13. Hän ei panttaa siunausta tulevaisuuteen, ja toisaalta, hänen siunauksensa ei koskaan ole niin voimaton, että se kestäisi vain päivän tai hetkisen. Tarjoilu Liikuvalta Veripalvelulta. Jumalan siunaus ei haihdu kuin syksyinen aamusumu. – – Ei tämä aloite yllätyksenä tullut, Kangasalan valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia (sd) toteaa. Juhlan musiikkiosuudessa solisti Päivi Prittinen esittää Jan Dobrowolskin säestyksellä lauluja levyltään Aika laulun, aika rakkauden . Saamme odottaa Kristuksen kumpaakin tulemista, jo nyt ja sitten kerran. Seppo Kylmänen itsenäisyysjuhlassa Kunnan tervehdyksen juhlaan tuo kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malin. KIITOS, kun tulit tuomaan lahjan elämälle! Veripusseja tuli 40, 1 uusi luovuttaja joukossa. Päivän lopuksi toivotaan sankarihaudoille kynttilöiden sytyttäjiä. klo 16. Uskossa hän on läsnä. IHA ry HENGELLISET Ilosanoman illat To 24.11.-11 klo 19.00 ja To 1.12.-11 klo 19.00 Seppo Ottman Helluntaiseurakunta Toritie 44 TERVETULOA KUTSUT ONNITTELUT Tyttäreni, täytät 5 ja 0. Kari Keskinen (kok) on tehnyt aloitteen, että Kuhmoisten kunnanhallitus aloittaa välittömästi alustavan selvitystyön kuntaliitoksesta. Jousia Lappi konsertoi srk-kodin Martta-salissa pe 2.12. Itsenäisyyspäivä aloitetaan aamumessulla kirkossa, jonka jälkeen järjestetään kunniakäynti sankarihaudoilla. Sunnuntain vastaisena yönä oli pakkasta -12 astetta, ja ihme on, jos kukinta tästä vielä jatkuisi. Kransseista maksu käytettyjen tarpeiden mukaan. Anna menneen olla. Viittomakielisten adventtikirkko ja ehtoollinen kirkossa su. Armas Maasalon adventtivesper kirkossa 1. marraskuuta Kuhmoisten Kirkkotiellä, kukkia oli yli 20 ja nuppuja saman verran. Toinen aikamuoto, futuuri, puolestaan ilmaisee usein toivoa. Lue sitten siunaus uudelleen ja ajattele tekstin aikamuodoksi puolestaan futuuria. huom. tänään Ismo to Lempi, Lemmikki, Sivi pe Katri, Kaija, Katja, Kaisa, Kati, Kaarina, Kaisu, Riina, Katariina, Katriina la Sisko su Hilkka ma Heini, Kaisla ti Aimo ke Antti, Antero, Atte tänään kala, perunat, salaatti to cappellipaistos, salaatti pe jauhelihakeitto, juusto, vihannes ma jauhelihakastike, perunat, salaatti ti lihamureke, perunat, salaatti ke kalaruoka, perunat, salaatti Kangasalan Sanomat 18.11.2011 MUUT MEDIAT Kuhmoisissa elää toive kuntaliitoksesta Kangasalan kanssa. aika! Jouluaskartelua, keskustelua ja hiljaisuuden polku. Kouhian mukaan asia on Kuhmoinen hinkuu Kangasalle ajankohtainen sen jälkeen, kun ministerin kuntauudistusehdotukseen on annettu vastaus. Samalla odotamme, että hän kerran saapuu myös kunniassaan aikojen lopulla; Jumala ei jätä asioitaan kesken. Suomen kielessä aikamuodot preesens ja futuuri eivät erotu toisistaan. marraskuuta 2011 4 VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Jukka Erola KOULURUOKA Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 1. – kuva Vesa Koivu Kuhmoisten Sanomat Kuhmolan itsenäisyyspäivän juhlassa juhlapuhujana on tänä vuonna varatuomari Seppo Kylmänen, joka tunnetaan vuoden 2010 kesäkuhmoislaisena ja Kotiseutuyhdistyksen Tietoniekka-sarjan ensimmäisenä luennoitsijana. Niitä me tarvitsemme enemmän kuin esimerkiksi joululahjoja. klo 18. Eteenpäin elävän mieli, ei vanhat ajat kieli. Perhekahvila srk-kodissa ke 23. mennessä Tarja Vesikalliolle 040 523 8503. Sanotaan, että suomen kielen aikamuoto preesens välittää puheeseen kuin puheeseen voimaa. Ilmoittautuminen ruokailua varten 25.11. 27.11. Kristuksen seurakunta luottaa siihen, että sanassa ja pyhien sakramenttien kautta Herramme Herramme tulee! saapuu päivittäin elämäämme. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 23
Älä päällystä lyhtyä paperilla, kuten joissakin askarteluohjeissa neuvotaan. marraskuuta Kuhmoisten VPK:n järjestämässä Päivä paloasemalla -tapahtumassa. Kuva Kuhmoisten Kädentaitajien myymälästä. Pienen lyhdyn voi tehdä vanhassa kakkuvuoassa, jossa vesi jäädytetään kokonaan ja kynttilä asetetaan kierrevuoan jättämään keskustaan. UmTurvallista tuiketta pimeään Vinkkejä itse tehtyjä kynttilälyhtyjä varten Jos laitat lyhtyyn aidon kynttilän, käytä lyh• dyssä vain palamattomia materiaaleja. – kuva Vesa Koivu. Turvallisuuden varmistamiseksi niihinkin on hyvä laittaa vain led-tuikku. Kynttilässä tai lyhdyssä ei saisi olla paperitai kangaskoristeita, sillä kaikki mikä on syttyvää, saattaa syttyä. Keväällä seurakunnan työntekijät joutuvat keräämään kynttilöiden kuoria melkoisen määrän senkin takia, että ne hautautuvat talven aikana lumeen eikä niitä ole helppo viedä pois. Lasiseinäisten lyhtyjen ongelmana on, että lasi saattaa rikkoutua pakkasella. Metallilangasta valmistettu tuikkukynttilän pidike on turvallinen. Vapaapalokuntalaisten pystyttämillä rasteilla tutustutaan muun muassa alkusammutukseen, paloLehtinen. Kuumuutta ne eivät kestä. Lasiset lastenruokapurkit on koristeltu silkkipaperilla ja päällystetty liimalla. Palokuntanuoret ovat valmistelleet yleisölle näytöksiä. marraskuuta 2011 Päivi Hotokka Hyvät uutiset ovat, että Kuhmoisten ja Jämsän seudulla tapahtuu suhteellisen vähän kynttilän aiheuttamia vaaratilanteita, jotka tulevat pelastuslaitoksen tietoon. Huonot uutiset ovat, että kaikki kynttilöihin liittyvät askarteluohjeet tai edes kaikki kaupassa myytävät kynttilälyhdyt eivät ole paloturvallisia. – Tietenkin toivomme, että ihmiset myös itse siivoaisivat kynttilöistä syntyvää jätettä pois, sanoo seurakunnan talouspäällikkö Arja Monenlaiset lyhdyt käyvät hautausmaalle pinaisessa lyhdyssä allaspalo voi aiheuttaa räjähdyksen. Maitopurkeissa voi jäädyttää kuutiomallisia • jäätiiliä, joista kootaan kynttilän ympärille lyhty lumilyhdyn tapaan. varoittimiin ja hätäpoistumiseen. Lasiseinäiset kestolyhdyt suojaavat säältä eivätkä tuota roskaa, mutta saattavat särkyä pakkasella. Hassila muistuttaa, että vaikka tulen tekeminen saunan pesään voi tuntua joskus vaikealta, joissakin olosuhteissa tuli leviää helposti. Tällaiseen lyhtyyn syntyvät kuoret esimerkiksi maitopurkista. Jos haluat tehdä lyhdyn esimerkiksi silk• kipaperista tai pahvista, laita sisälle vain patterikäyttöinen tuikku tai muu sähkövalo. Metalliverkosta tai -langasta voi taivutella • kehikon lyhdyksi. Päivi Hotokka Hautausmaalle tuotaville kynttilöille ja kynttilälyhdyille ei ole Kuhmoisten seurakunnassa asetettu erityisiä sääntöjä. Omaisensa hautapaikalle saa asettaa sellaisen lyhdyn kuin haluaa. Palomestari Tuomas Lyytikkä arvelee, että pelastuslaitoksella ei ole tietoa läheskään kaikista kynttilöistä syntyvistä vaaratilanteista, koska monet osaavat itse sammuttaa pienet palonalut. Tällaiseen lyhtyyn on turvallisinta laittaa vain patterilla toimiva led-tuikku, sillä vaikka purkki on vahvaa lasia ja melko avoin, se on pieni ja ylöspäin kapeneva. Seurakunnan päiväkerholaiset ovat askarrelleet lastenohjaaja Katri Mikkolan opastuksella maitopurkeista ja silkkipaperista lyhtyjä, joihin voi laittaa sähkökäyttöisen valon. Usein tuikkulyhtyjä askarrellaan lasisista lastenruokapurkeista. VPK:n tavoitteena on myös esitellä toimintaansa uusien palomiesten rekrytoimiseksi. Yhdelle tuikulle tarvitaan noin litran vetoinen astia, jotta se ei kuumene liikaa ja räjähdä, luettelee tiedotuspäällikkö Juha Hassila Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä SPEK:stä. Lisäksi lyhdyn on oltava ylhäältä avoin, jotta kuumuus pääsee purkautumaan. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 23. Lasisen tuikkulyhdyn pitää olla tarpeeksi suuri ja ylöspäin levenevä. Hänen mukaansa ongelmia syntyy yleisimmin siitä, että samalle alustalle laitetaan vaikkapa kymmenen tuikkukynttilää. Voit koristella purkin esimerkiksi lasimaaleilla. Kannattaa takoa purkin terävät reunat sileiksi, jotta ne eivät satuta. Koristele se palamattomalla materiaalilla. Kaikkein turvallisinta on askarrella ikkunaan • kiinnitettävä lyhdyn kuva pahvista ja silkkipaperista, jolloin huoneessa oleva valo kuultaa paperin läpi ja lyhty näkyy hyvin ulos. Jää irrotetaan ämpäristä ennen kuin se on umpijäässä, jotta sisään jää tila kynttilälle. Haudoilla on melko paljon myös lyhtyjä, joihin voi vaihtaa kynttilän, eikä jätettä synny. Mikäli lasi ei kuumene, voi purkkiin virkata koristeet tai leikata ne kankaasta. Kun steariini höyrystyy lämmössä, se saattaa alkaa palaa yhdellä valtavan suurella liekillä, jolloin syntyy niin kutsuttu allaspalo. Ilmiö on tuttu hautausmailta, kun muistomerkin luokse asetetaan useita kynttilöitä lähekkäin. Lasisen tuikkulyhdyn tulee olla tarpeeksi iso • ja ylöspäin levenevä. Perinteinen ulkolyhty syntyy jäädyttämällä • vettä ämpärissä pakkasyönä. Kuva Kuhmoisten Kädentaitajien myymälästä. – Perusasiat ovat, että lyhdyn tulee olla palamatonta materiaalia ja riittävän iso. Tervetuloa paloasemalle Paloturvallisuuteen voi tutustua ensi lauantaina 26. Tyhjästä metallisesta säilyketölkistä saa turval• lisen ja kauniin lyhdyn, kun siihen tekee reikiä
Valot piristivät mustaa syksyä kolme päivää. Matti Piili Piilin kellosepänliikkeestä sanoo, että uudet Kalevala-korut tekevät naisväen iloiseksi joulunakin. Hilkka Suorsa Kuhmoisten apteekilta sanoo: – Valoa jouluun tulee siitä, että ihmistä kuunnellaan. Kalle Uimonen K-market Kipparista muistuttaa, että joulumieli syntyy hyvistä joulutortuista. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin To 1.12. Taloushallilta vinkattiin, että kuusen mallinen valolyhty sopii pikkujoulun tunnelmaan. liikuntatoimi Joulukuu To 1.12. Huonot tuotteet teettävät ostajalla hirmuisesti turhaa työtä. Kerran kotiin tullessani ne eivät enää palaneet, eikä rimpsuja lukuisista yrityksistä huolimatta saatu syttymään. Matka Tampereelle jääkiekko-otteluun Tappara-TPS, järj. Seija Tanninen Päijät-Ompelusta sanoo, että valoa pimeyteen saa iloisilla joulukankailla. Airi Ahola R-kioskilta vinkkaa, että oikeat joulukortit ja -merkit tuovat valoa jouluun. marraskuuta 2011 6 Irma Kallio Tarinatuvalta kertoo, että valoa jouluun tuovat muun muassa Drockilan kynttilät. Yhteiskristillinen ilta Kuhmolassa Ti 29.11. Tämä joulutähti odottaa ostajaansa Kuhmoisten työttömien kirpputorilla. Kaupungissa marketin valohylly oli jo osittain tyhjentynyt, mutta löysin yhden paketin riippuvia valoja. KOMMENTTI TAPAHTUMAT Marraskuu Pekka Lehtosen Kuikkajärvi-valokuvanäyttely kirjastossa Ke 23.11. Antti Vikman Sisustustarvikkeesta sanoo, että valoa jouluun tuo iso led-lumihiutale, joka valaisee puoli pihaa. Kuka keksisi kestävät valot. Mannisen torille pysäköidystä bussista sanoo, että valoa jouluun saa LedLenseri-käsivalaisimilla. Hankinko uudet ja otan riskin, että joudun taas ripustamaan ne, hetken kuluttua riisumaan ja palauttamaan kauppaan. Taina Hinskala Kukkakaupalta miettii, että joulun loiste voisi tulla kukista ja valon eri asteista. Hän ei edes yrittänyt saada minua ottamaan tilalle uusia valoja, vaan palautti rahat heti. Retki Tampereen Teatteriin Onnen maa -musiikkikomediaan, järj. – kuvat Vesa Koivu Päivi Hotokka Näin erään talon räystäällä kauniit, jääpuikkomaisesti roikkuvat jouluvalot. Yrittäjäjuhla Kissakulman torpalla La 26.11. Kirkkokuoro ja Martat.. Pihlajakosken kyläyhdistyksen pikkujoulu La 26.11. Koska pidän vain harvoista valosarjoista, halusin itselleni samanlaiset. Seppo Jokinen kirjailijavieraana pääkirjastossa Pe 25.11. Valoa jouluun Tiina Östman Nesteeltä vinkkaa: – Kun V4-totosta saa joulurahat, se valaisee vuoden loppua. Pohdin, olisiko tunnettu valmistaja tae laadusta. En ilmeisesti ollut ainoa tyytymätön. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 23. Myyjä totesi kanssani, että ongelma kuulostaa muuntajavialta. Pakkauksen mukaan yhden lampun rikkoutumisen ei olisi pitänyt pimentää koko sarjaa, joten kiikutin valot takaisin markettiin. Taru Toivonen Kuhmoisten Alkosta toivottaa hilpeän mausteista glögiaikaa! Paula Rivinoja-Kulju Kapsäkistä sanoo, että valoa jouluun tuovat ystävät, rakkaat ja kynttilälyhty. Timo Alanko S-marketilta sanoo, että suklaarasia kuuluu jouluun. Meeri Vaskisalo Kädentaitajista vinkkaa: – Valoa jouluun tulee, kun laittaa jotain mietittyä meidän joululahjapusseihimme. Vai pitäisikö antaa olla ja yrittää valaista vaikkapa kynttilöillä. Armas Maasalon Adventtivesper Kuhmoisten kirkossa Su 27.11. Maria Vekurinmäki Työttömien kirpputorilta: – Toivomme, että meidän jakama EU-paketti tuo valoa jouluun. Manninen itse Sähkötarvike J. Tänä syksynä piha on ollut pimeä, mutta haluaisin edelleen roikkuvat valot saunan räystäälle. Päivä paloasemalla Su 27.11. Ne asetettiin huolellisesti saunan räystäälle. Kuhmoisten joulunavaustapahtuma La 26.11
Sen vastaanottamiseksi televisiossa pitää olla erikoisviritin, jonka koodinimi on DVB-T2. Jos television kanssa käy hassusti, usein auttaa se, että sammuttaa tv:n ja käynnistää sen hetken päästä uudelleen. Nykyisin on tarjolla myös monenlaisia kääntyviä telineitä, joiden avulla laite voidaan kiinnittää seinään. Uutuuslaitteiden kohdalla omiin tarkoituksiin sopiva vimpain löytyy helpommin, jos ostosreissulle saa kaveriksi mukaan jonkun, jolla on jo kokemusta kyseisestä laitteesta. Vesa Koivu Etenkin vanhat ihmiset ovat kaukosäätimien kanssa helisemässä, eikä television virittäminen kuulu kodinhoitajienkaan tehtäviin. Tervala kertoo. – Ikävä kyllä tv:n kaukosäätimessä on kolme näppäintä, joilla kuva katoaa, eikä television uudelleen käynnistäminen auta. Seinustalla ovat dvd-soitin, tallentava digiboksi ja vanhanmallinen televisio. Valikoimat ovat laajat. Dvd-laitteita käytetään elokuvien katseluun, musiikin kuunteluun ja tallentamiseen. Myyjällä ei ole muuta mielessä kuin saada asiakas kassalle, jos nyt asiakas myyjän löytääkään. – kuvat Irja Tervala Kaiuttimen päälle on koottu rivi kaukosäätimiä, tv:n lisäksi kaikkia muitakin laitteita ohjataan nykyään kapulalla.. Ennen kauppaan törmäämistä kannattaa myös listata vaikka ruutupaperille se, mitä ominaisuuksia uudelta laitteelta halutaan. Sen voi tarkistaa siitä, että tv:ssä on merkintä DVB-T. Yhtä hyvin voi valita tv:n sen mukaan, missä on paras kaukosäädin. Tervalan mukaan kompastuskiveksi muodostuu helposti se, että monitorina käytettyyn televisioon ei saada kuvaa. Tavallinen vai teräväpiirto. Myymälässäkin palvelu paranee, kun osaa esittää oikeita kysymyksiä. 3. Pekka Tervalalla on kädessään tv:n kaukosäädin ja videokamera. Kun sitä painaa, tv-ohjelma vaihtuu radio-ohjelmaan. Erikoisliikkeitä, jotka ovat olleet kauan alalla, kannattaa suosia. Jos haluaa tallentaa tvohjelmia, uusikin digi-tv tarvitsee rinnalleen tallentavan digiboksin. Jos tähtäimessä on jokin uusi vempain, josta ei ole omaa kokemusta, olisi hyvä, jos voisi kysyä neuvoa joltakulta, jolla on kokemusta. – On sellaisiakin asiakkaita, joilla sormi osuu aina uudestaan tuohon ADnäppäimeen. – Helposti käy niin, että liittimet eivät sovi yhteen, jos laitteet ovat eri-ikäisiä. Juuri kun perinteisestä analogisesta tekniikasta siirryttiin digitekniikkaan, vaateliaalle katselijalle on uutta pohdittavaa. – Tähän tarkoitukseen on saatavana myös uutuustuotteita, joihin on yhdistetty sekä vhs-nauhuri että polttava dvd-soitin, Pekka Tervala kertoo. Moni haluaisi myös tehdä vanhojen kotivideoiden pohjalta pieniä videotervehdyksiä, joilla muistaa lapsia tai lastenlapsia heidän merkkipäivinään. Vielä ennen ostoksille lähtöä on hyvä poimia pari, kolme ehdokasta, jotka ostoskierroksella käydään Viihde-elektroniikan viidakossa katsomassa. Kun televisioon pannaan virta päälle, tavallisesti esiin tulee se kanava, jota viimeksi katseltiin. – Vanhat ihmiset usein suosivat kapuloita, joissa kanavaa vaihdetaan painamalla numeronäppäimiä, Pekka Tervala Kuhmoisten Radiosta ja Pyörästä sanoo. Aikaa myöten kasetit hapertuvat, ja vaikka kasetti vielä toimisikin, voi olla, että vhs-nauhuri vetää viimeisiään. marraskuuta 2011 Vesa Koivu Kapulat katoilee, johdot vyyhtee, liittimet ei sovi ja – apua – painoinkohan väärää nappulaa! Pähkäilemistä riittää, jos on aikomus uusia televisio jouluksi tai hankkia vaikkapa dvd-soitin. AV-valitsin. Kaikki saattaakin löytyä olohuoneen nurkasta, mutta miten saada laitteet yhteistoimintaan ja tottelemaan komentoja. Kun leikkasin partakoneen terällä AD-näppäimen pois, sitä ei voinut painaa, ja kas, häiriöt loppuivat siihen. Kun sitä painaa, tv-kuva pimenee, ja ohjelma vaihtuu valmiustilaan, jossa tv ottaa ohjelmalähteekseen vaikkapa dvd-soittimen. Silloin tarvitaan paitsi vhs-nauhuri, vhs-kasetti, Tuskissa tv:n kaukosäätimen kanssa. Television voi sijoittaa tuttuun tapaan kirjahyllyyn, omalle pöydälle tai omalle jalustalleen. Vesa Koivu Kaikissa uusissa televisioissa on digiviritin valmiina. 2. Usein tarvitaan lisää liittimiä, välijohtoja, adaptereja ja ammattilainen, joka saa kaiken toimimaan. Radion valitsin. Jos on kyse televisiosta, on hyvä katsoa paikka, mihin uusi tv tulee, ja mitata, minkä kokoinen siihen mahtuu ja mikä on hyvä etäisyys katsoa. Ja kassanhan ei tarvitse tietää muuta kuin tavaran hinta. AD-valitsin. Hyvä kaukosäädin on sellainen, jossa on isot kirjaimet ja isot näppäimet selkeissä riveissä – tavallisesti laitteen käyttäjä kärsii näppäimistön taiteellisesta sijoittelusta ja muotoilusta. Kaksi, kolmekin vuotta on nykyisin viihde-elektroniikan osalta pitkä aika, Pekka Tervala kertoo. – Kun tv pannaan päälle, tarvitaan vain yksi painallus ja odottelua. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 23. Kaukosäätimen virhepainalluksen voi usein peruuttaa myös exit-painikkeella. – Niin tehtiin. Kaukosäätimet ovat usein käyttäjän kannalta viheliäisiä. Kun sitä painaa, televisio hylkää digisignaalin ja ottaa vastaan vanhanaikaista analogista signaalia. Joskus se on mennyt naurun puolelle, ja olemme sopineet, että otetaan pois se turha näppäin. Laitevalmistajat haluavat parantaa tv-kuvan laatua, ja jotkut kaupalliset kanavat lähettävät jo niin sanottua teräväpiirtokuvaa. Jotta videoleikkeitä ja musiikkia voisi yhdistellä, tekijän pitää nähdä, mitä hän tekee. Kun analogisia lähetyksiä ei enää ole, ruudussa näkyy vain lumisadetta. – Sen avulla voi sivuuttaa johtosulkeiset ja siirtyä suoraan itse asiaan. Niille hyvä maine ja tyytyväiset asiakkaat ovat usein elinehto. Kaikki teräväpiirtoohjelmia lähettävät kanavat ovat maksullisia, jos mielii seurata niitä, on ostettava myös kortti katselua varten. 1. Usein kun tv:stä häviää kuva, Pekka Tervala tai joku muu laitteita tunteva kutsutaan hätiin. Joskus vaikeudet alkavat jo siitä, että katsoja ei malta odottaa tv:n käynnistymistä, vaan alkaa painella virtakatkaisinta uudestaan ja uudestaan, Vesa Koivu Monella on kirjahyllyssään pitkä rivi vanhoja lemppariohjelmia tai kotivideoita, jotka on tallennettu vanhaan, hyvään vhs-aikaan. Vhs-tallenteita voi editoida lahjaksi televisio, jota käytetään monitorina, sekä niin sanottu polttava dvd-soitin, jolle tuoreutettu kuva ja ääni tallennetaan. Mitä vähemmän on perillä laitteista, sitä huonompia ostospaikkoja ovat varastomaiset myymälät, joissa tuotteita myydään suoraan lavasta. – Nykyisinkin tv käynnistyy ihmeen hitaasti
– Olo on virkeä, mutta aluksi hoito ehkä väsyttää. Tamminen ja Littu muistuttavat, että heidän tekemänsä jalkahoidot ovat luonteeltaan hemmottelevia. Ei täältä kuitenkaan kirjavana tarvitse lähteä, vaan sävyttävän voiteen voi laittaa. Apunaan Tervala saattaa käyttää vyöhykepuikkoa, sähköistä bas-laitetta ja vartalomagneetteja. Myös niskaja hartiaseudun jännitykset vähentyvät. Muita tärkeitä alueita ovat pää, jalkapohjat, kädet ja selkä. – Ihmiset kokevat hoidon tehokkaaksi, vaikka se on lyhyt. – Makea kipu kuuluu asiaan, mutta hoidon ei kuulu sattua. Merja Litun mukaan jalkahoidossa on alkanut käydä miehiäkin, mutta kasvohoidossa on toistaiseksi ollut suurempi kynnys. Lahjakortteja varten monet haluavat yhdistää hoitavan ja hemmottelevan jalkahoidon, jolloin aikaa kuluu enemmän. marraskuuta 2011 8 Päivi Hotokka Heidi Tammisella on Wanhan Pankin kiinteistössä uusi työskentelytila hoitolatuoleineen. – Aloitan käsittelyn korvista, joissa on paljon pisteitä. Littu toteaa, että monen voi olla vaikea hoitaa itse jalkojaan, ja hoitaja saa esimerkiksi känsät poistettua paremmin. Puolen tunnin mittaisessa hieronnassa käsitellään niska, hartiat, pää ja kasvot. Siitä huolimatta monet yrittäjät kertovat, että asiakkaita on paljon ja hoitoaikaa voi olla vaikea saada. Teen sen mukaan, millainen asiakkaan kipukynnys on.. – Kiva täs on olla, kun toinen teköö, Etelä-Pohjanmaalta kotoisin oleva nainen sanoo. Tervehdyttävään jalkahoitoon kuuluu kylvetys, kovettumien poisto, kynsien siistiminen sekä jalkojen rasvaus ja hieronta. – Kasvojen pitäisi antaa olla rauhassa 1–2 päivää. Kasvohoidon painotus vaihtelee asiakkaan ja hänen ihonsa mukaan. Tammisen käsittelyssä tavallinen jalkahoito kestää noin tunnin ja manikyyri puoli tuntia. Pisteitä käsitellään käsin hieromalla tai painelemalla. Hän jakaa huoneiston kampaaja Laura Lehtisen kanssa. Irja Tervalan tekemässä vyöhyketerapiassa käsiteltävinä ovat ympäri kehoa sijaitsevat heijastusalueet, jotka vaikuttavat muihin elimiin. Miehetkin tykkäävät jalkahoidosta Merja Litun kauneushoitolassa suurin osa käsittelyistä on jalkahoitoja, mutta jonkin verran aikaa on myös kasvohoidoille ja meikkauksille. Jalkahoitoon voi yhdistää varpaankynsien lakkauksen ja käsihoitoon esimerkiksi geelikynnet. Ritva Nyman rentoutuu noin puolentoista tunnin jalkahoidossa, jonka aikana ehditään keskustella ja koristella kynnet. – Vanhemmat miehet oppivat jalkahoitoon ensin, työikäiset sitten. Littu muistuttaa, että kasvojen perusteellisen puhdistuksen jälkeen iholle ei heti laiteta meikkiä. Päivi Hotokka Intialainen päänhieronta on suosittu lahjakorttihoito hieroja Hanne Alangon yrityksessä. Moni sanoo, ettei ole kerinnyt pestä jalkoja tai leikata kynsiä, mutta sen takiahan tänne tullaan, että ne tehdään. Kauniina ja rentona pikkujouluun Kuhmoisissa on valinnanvaraa erilaisissa hyvää oloa tuottavissa kauneusja terveyspalveluissa. Kokonaisuudessaan rakennekynsien teko vie noin kaksi tuntia. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 23. Hemmotteleva spa-pedikyyri on kevyempi hoito, johon sisältyy enemmän hieromista sekä jalkojen kuorinta ja naamio. – Monet sanovat, että jalkahoidosta tulee kevyt olo, että tuntuu kuin olisi lähtenyt pari kiloa jaloista pois, Tamminen kertoo. – Hoitoon ei tarvitse valmistautua. Tervalan mukaan vyöhyketerapiasta voi olla apua monenlaisiin vaivoihin, kuten ruuansulatukseen, aineenvaihduntaan ja päänsärkyyn. Hoitolaan tullessaan asiakas rauhoittuu, ei saa olla kiire. Hanne Alangon hoitovalikoimaan kuuluvat myös klassinen hieronta, pintaverenkiertoa vilkastuttava imukuppihieronta ja aineenvaihduntaan vaikuttava lymfahieronta. – Nuorilla keskityn ihon mekaaniseen puhdistukseen, iäkkäämmillä aineiden imeyttämiseen ja hierontaan. Sairauksia ei tarvitse odotella, vaan terapiaa voi käyttää myös ennaltaehkäisynä. Kosmetologi Merja Litun mukaan asiakkaiden on helpompi ostaa lahjaksi jalkahoito kuin lahjakortti kampaajalle. Noin tunnin kestävä hoito rauhoittaa. Asiakas istuu hoidon ajan. Usein diabeetikot tarvitsevat vaativampaa hoitoa, jonka antajilla on toisenlainen koulutus. Päänhieronta on nimensä mukaisesti lähtöisin Intiasta, missä naiset ovat perinteiTehokasta rentoutusta sesti hieroneet toisiaan ja laittaneet toistensa hiuksia. Alangon mukaan asiakkaat ovat huomanneet hieronnan vaikuttavan unenlaatuun ja lievittävän stressiä. Kynsien huollossa yleensä ensimmäinen tunti kuluu vanhan koristelun pois ottamiseen, kynsimuotoilija Heidi Tamminen kertoo. – Uskon, että ainakin naiset ovat onnellisia, kun saavat tällaisen lahjan, asiakas Ritva Nyman lisää. Kevyt olo jalkoihin – Manikyyri on käsihoito, se ei tarkoita kynsien laittamista, Tamminen oikaisee yleisen harhakäsityksen. Pikkujouluun pirteyttä toivovilla alkaa siis olla kiire, mutta joululahjaksi ehtii vielä hankkia lahjakortin rentouttavaan hoitoon. – Pään alueen käsittely rentouttaa koko kroppaa. Tammisen palveluvalikoimassa on rakennekynsiä, omien kynsien geelipinnoitusta ja kestolakkausta, pedikyyrejä ja kahdenlaisia jalkahoitoja. – Hoidossa elvytetään kehon omia parantavia voimia, Tervala kertoo
Meikattuna on itselläkin itsevarma olo. Kirjan kerronta etenee Vesijärveltä ja Vääksystä vähin erin kohti pohjoista, ja Kuhmoisten korkeudella viivytään hyvän aikaa. Kotona ripsiä pitää hoitaa ainakin harjaamalla. Kun hän on löytänyt kiinnostavia kohteita, hän kuvannut ne ja etsinyt niille kirjoittajan. Kirja on viimeistelty ja näyttävä niin kuin valokuvateoksen tuleekin olla. Asiakkaan omiin ripsiin kiinnitetään karva kerrallaan synteettisestä materiaalista valmistetut pidennykset. Ripsien laitto kestää noin kaksi tuntia. Parturi-kampaamo Tikantuvan Pia Pynnönen myös pidentää asiakkaiden ripset. Lehtonen Pihlajakoskesta. Ripsiä voi jopa koristella esimerkiksi strasseilla. ” Kiva täs on olla, kun toinen teköö. Neljä, viisikin samanlaista kuvaa samasta henkilöstä latistaa kerrontaa. Pidennyksiä toivotaan erityisesti kesäaikaan, jotta lomalla ei tarvitse meikata päivittäin, sekä juhlakausina, esimerkiksi juuri pikkujouluihin. Varsinkin lentokuvissa Päijänne valoineen ja väreineen on vastustamaton. – Valokuvissa näyttävät hyvältä ne, joilla on tasainen meikkipohja. Pikkujoulun kunniaksi varpaisiin laitetaan kaunista punaista ja pieni kimallekoriste. Tekisi melkein mieli silittää Kelventeen harjanteitten puustoa, niin pehmoisen sammalmaiselta sen metsä näyttää ilta-auringossa ja lentokoneesta kuvattuna. Liput liehuvat, ja taivas on sininen. Aamun usvaa Päijänteen Vanhanselällä, Luhangasta pohjoiseen – kuva kirjasta SuurPäijänne. Eva Polttilan kautta avautuu kesänviettäjän onni Päijänteen rannalla, ja Sirkka-Liisa Ranta kertoo ääntä nopeammasta Äikkäästä. Rautio on liikkunut järvellä useita kesiä. Yleisimpiä asiakkaita ovat morsiamet ja häävieraat. Valoisaa kesäpäivän tuntua on kuvassa, joka kertoo vanhojen laivojen kokoontuneen Kuhmoisten satamaan. Kun tullaan Kuhmoisten puolelle, Juhani Ikonen on kirjoittanut Koreakoivun erakosta ja Kääpien kalasKapteeni Olavi Virtanen on vienyt Elbattaren Kelventeen laituriin. Kaiken kaikkiaan SuurPäijänne on erinomainen Päijänteen käyntikortti, mainio matkailun houkutin ja hyvä lahjakirja. – kuva kirjasta SuurPäijänne Kuvia ja kertomuksia Päijänteeltä tajasuvusta, Eva Polttila Piilopirtistä Päijänteellä sekä sysmäläisestä luotsista Matti Rupasta, Sirkka-Liisa Ranta Kuhmoisten Saha Oy:stä, Mikko Hakonen Kuhmoisten satamasta, ruolahtelaisesta Matti Haikosesta, kalastaja Ari Sorvarista ja Haukkasalon lossista. Jos pidemmät ripset haluaa pysyvästi, niitä täytyy huollattaa kolmen viikon välein. Ja varmaa on, että monen ikänsä autossa istuneen valtaa hämmennys – onko kaikki tämä elämä ja kauneus aivan tässä äärellä. Arja Kohvakka-Viinanen on kirjoittanut Pyhänpään kalliomaalauksista ja Jorma K. On mukavaa, kun pääsee kiittämään sukulaismiestä. Sen miehen moni meistä jo tietää, mutta uuden kirjan myötä kasku saa siivet alleen. – Jos itsellä on heikot ripset, niihin halutaan näyttävyyttä, Pynnönen perustelee. Jukka Raution omat tekstit ovat lyhyitä ja toteavia, kuvatekstimäisiä. Eija Heinonen meikkaa muun yritystoimintansa Muita hyvän olon palveluja: Hierontaa Anna-Riina Salkolahti Kari Tuomola Fysioterapiaa Piia Arrenius Eija Puikkonen Hermoratahierontaa Anne Kaunistoinen Jalkahoitoa Pia Romo Parturi-kampaamot Hiuspuoti, Sirpa Hellstén Laura Lehtinen Sini Salonen Hiushuone, Sari Markkanen Näyttävyyttä juhliin Kosmetologi Merja Litun mukaan asiakkaiden on helpompi ostaa lahjaksi jalkahoito kuin lahjakortti kampaajalle. Murasen teksti on asiantuntevaa, valoisaa ja vaivatonta luettavaa. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 23. Myös ankarampaa kättä henkilökuvien valinnassa olisi voinut puolustaa. Valittavana on eri pituuksia, paksuuksia, kaarevuuksia ja värejä. – Uskon, että ainakin naiset ovat onnellisia, kun saavat tällaisen lahjan, asiakas Ritva Nyman lisää. Hyvin kirjoitettuja tekstejä nekin. Eikä voi muuta kuin tulla hyvälle tuulelle, kun katsoo Lilja Myllymäkeä ja Kalevi Salosta Haukkasalon lossin ohjaimissa. Aurinkoisiin kesäpäiviin perustuva kuvakerronta puolustaa kyllä paikkaansa, mutta ehkä olisin toivonut kuvilta vaihtelevampaa valoa, ankariakin säitä ja useampia vuodenaikoja. Vesa Koivu Jukka Rautio, Suur-Päijänne, Keuruu 2011, 240 sivua Valokuvaaja Jukka Raution Suur-Päijänne ei ole kuvateos, vaan Päijännettä esittelevä kirja, joka on tehty valokuvaajan ehdoilla. Asikkalalainen Lauri Muranen on kirjoittanut neljäsosan kaikista artikkeleista, ja hänelle kuuluu ansio siitä, että kirja lähtee hyvin käyntiin. ohella asiakkaita esimerkiksi juhlia varten. Englanninkieliset tekstin tiivistelmät tekevät sen sopivaksi viemiseksi myös silloin, kun matkataan maailmalle. marraskuuta 2011 Kauniina ja rentona pikkujouluun Päivi Hotokka Monet kuhmoislaiset kauneudenhoidon ammattilaiset tekevät kulmakarvojen ja ripsien kestovärjäyksiä
Kunnanhallitus päätti nyt 21. Takausvastuuta kunnalle jäisi Finnveran osuudesta riippuen 400 000–900 000 euroa. Kuhmoisissa on edelleenkin alueita, joissa matkapuhelimenkin kuuluvuus on heikko. Kyläkaistan toimivuus sidottiin sopimuksessa viideksi vuodeksi. – Toivottavasti kaikki ovat mukana iloisin mielin ja lähtevät kotiinpäin napa pullollaan herkkuja ja pää pullollaan hyviä uusia ajatuksia, Taina Hinskala toivoo. Kunnan rahoitus on noin 250 000 euroa ja valtion avustus lähes 2 miljoonaa euroa. Vesistöja merenrannikkotulvien osalta suunnitteluvastuu on valtion ely-keskuksilla ja hulevesitulvien osalta kunnilla. Reilu kymmenen vuotta sitten yleistyi lankapuhelinverkossa toimiva internet, tosin tuskallisen hitaana ja katkeilevana. Yrittäjien kehittämä tapahtumakonsepti on osoittautunut menestyksekkääksi. – Viime vuonna liikkeessäni täytettiin yli 200 arpalipuketta, Eija Heinonen kertoo. Valokuitu on toimintavarma, huoltovapaa ja sen toimivuus on varmistettu kymmeniksi vuosiksi. Alfrendo taivutteli myös lasten iloksi sisäsiistejä ilmapallolemmikkejä. – On tärkeää, että ihmiset käyvät jättämässä äänensä Kuhmolassa äänestykseen, jossa etsitään vuoden parasta palvelua tarjonnut yritys, Hinskala muistuttaa. Tätä tarkoittava ehdotus ja asiasta valmisteltu raportti asetetaan virallisesti nähtäväksi 30 päiväksi mielipiteiden esittämistä varten. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että Kuhmoisten kunnan ja Jämsän kaupungin välinen osakassopimus sekä Kuhmoisten kunnan ja Jämsek Oy:n välinen ostopalvelusopimus irtisanotaan siten, että sopimukset päättyvät 31.12.2011. Toisinaan ei yhteyttä saanut oman verkkoryhmän ulkopuolelle, mutta korjaajat olivat lähellä. Kunnanhallitus nimesi neuvotteluihin edustajikseen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Silmu Sarvalan, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malinin, valtuutettu Mira Jokisen, kunnanjohtaja Anne Heusalan, hallintojohtaja Sanna Luukkasen ja taloussihteeri Reetta Taljan. Tulvariskien hallintaa koskeva laki on tullut voimaan 30.6.2010. Alustavassa kartoituksessa Sadan megan Kuhmoinen liittymästä kiinnostuneita oli runsaasti, ja kilpailutuksessa teki Verkko-osuuskunta Kuuskaista tarjouksen hankkeen toteuttamisesta. Valtion Laajakaista kaikille -tavoitteen myötä alettiin Kuhmoisissa asiaa valmistella Keski-Suomen liiton johdolla jo pari vuotta sitten. – kuva Vesa Koivu Taikuri Alfrendo Kipparilla Joulukadun avajaisia vietettiin viime vuonna lumisessa säässä. Markkinaoikeus on antanut 3.12.2009 lainvoimaisen päätöksen, jonka mukaan Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj ja UPMKymmene Oyj ovat syyllistyneet vuosina 1997–2004 kiellettyyn hintayhteistyöhön ja hintatietojen vaihtoon raakapuun hankinnassa. Tänäkin vuonna tapahtumaan kannattaa lähteä tyhjin vatsoin, sillä tankkauspisteitä on useita. marraskuuta 2011 10 PUHEENVUORO Parikymmentä vuotta sitten oli Kuhmoisissakin joka talossa lankapuhelin, joka yleensä toimi. Ja mikäli yhteys saadaan kunnollisesti toimimaan, se hidastuu, kun verkon käyttäjät lisääntyvät. Rakennuspaikka sijaitsee Kuhmoisten sataman Kahvila Euronpaikan lounaispuolella. Olemme tekemässä kauaskantoista ratkaisua. Jämsän kaupunginvaltuusto päätti 14.11.2011 siirtää Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n toiminnan kaupungin omaksi toiminnaksi ja perustaa sitä varten liikelaitoksen Jämsän Jätehuolto. Kuhmoinen pyytää kuitenkin Jämsän kaupunkia kiinnittämään huomiota sote-tilaajalautakunnan tehtävään ja siihen, että sote-tilaustoiminta sujuisi ja että tietojen vaihto olisi parempaa. Siinä todetaan, ettei Kuhmoisilla ole huomautettavaa Jämsän kaupungin hallintosäännöstä. – kuva Vesa Koivu Vesa Koivu Maanantainen kunnanhallitus 21.11. Kartellin aiheuttamana vahinkona on pidetty noin 30 prosentin eroa käypään markkinahintaan. Uuden rakennusmestarin hakemista hoitavaan työryhmään nimettiin kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malin, kunnanhallituksen jäsen Pentti Huokonen, teknisen lautakunnan puheenjohtaja Jarkko Sumioinen, rakennustarkastaja Matti Lerssi sekä maaseutusihteeri Marja-Leena Rajala. Hänellä oli tyhjä taikalaatikko, josta hän jakoi karkkeja. Kuitu tarjoaa netin, tv:n ja puhelimen lisäksi palveluja, joita emme ehkä vielä osaa kuvitellakaan. Taikapäivän kunniaksi Elina, Johanna, Otto, Nanna, Jenna, Tino ja Joa auttoivat taikuria irvistelemään. Kuhmoisten kunnanhallitus päätti lokakuussa, että kunta käynnistää selvitystoimenpiteet mahdollisen oikeudenkäynnin valmistelemiseksi ja toimeksianto asiassa annetaan Asianajotoimisto Krogerus Oy:lle. Kuhmoisten kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että se hyväksyy jätehuollon yhteistoiminta-alueen perustamisen ja kuntien välisen sopimuksen ja Jämsän Jätehuolto liikelaitosta koskevan johtosäännön. Meillä on mahdollisuus rakentaa kunnan kattava verkkoyhteys, jossa tieto kulkee vähintään 100 megan nopeudella molempiin suuntiin. Jo kolmatta kertaa joulunavaus on iltatilaisuus, jossa liikkeet ovat avoinna myöhään, katuvalot sammutetaan ja keskusta valaistaan jouluvaloilla sekä elävin tulin. Valtuusto päättää 12.12., lähdetäänkö hanketta toteuttamaan. Tiedottamista johtaa kunnanjohtaja, ja sivistystoimenjohtaja vastaa viestinnän kehittämisestä. Kunnanhallitus päätti puoltaa Kuhmoisten Työvoimareservi ry:n Työ kuhtuu -hankkeen jatkorahoitushakemusta vuosille Kunnan metsät kunnan omaan hoitoon 2012–2014. Kunnanviraston pidetään suljettuna maanantaina 5.12.2011.. kunnanhallitus päätti hylätä kaikki jätetyt tarjoukset, koska kunta on päättänyt, että tehtävät tullaan järjestämään kunnan omana toimintana. Tähän ei tietenkään voitu sitoutua. Yritystoiminnalle yhteys on erityisen tärkeä ja mahdollistaa muun muassa etätyön ja opiskelun. Perjantaina 18. Kunta luopuu kartellikanteesta Kuhmoisten kunnan kehittämisasiamiehen toimeen valittiin metsätalousinsinööri Arto Kummalan 9.1.2012 alkaen. Kuhmoisten kunta on kyseisenä aikana myynyt puuta yhteensä 2,1 miljoonalla eurolla. Myös Sahanrannassa saa pistäytyä glögillä. – Tarjoamme tuntemuksia ja tunnelmaa, Taina Hinskala kuvailee. Äänestyksestä on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne joulunavauksen yhteyteen. Kunnanhallitus totesi, että Kuhmoisten kunnassa ei ole merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Lähtökohtana on kunnallislaki ja sen velvoitteet avoimesta tiedottamisesta. Kunnan lisätakauksilla voidaan myös sopia verkon rakentamisesta taajamaan, mikäli ei mikään muu toimija tarjoa alueelle vastaavia yhteyksiä. Yhteys on melko luotettava, mutta auttamattoman hidas. Tänä vuonna Telia Sonera on ryhtynyt lankoja purkamaan ja tarjoamaan tilalle paikoin surkeasti toimivia langattomia yhteyksiä. Onnettomuustilanteissa tiedotusvastuu kuuluu pelastustöitä johtavalle viranomaiselle. marraskuuta, taikuri Alfrendo oli saapunut Angletran saarelta Kuhmoisiin K-market Kipparille. Kuhmoisten kunnanhallitus hyväksyi perusturvajaoksen esityksen kunnan lausunnoksi. Vain kuusi vuotta sitten toteutettiin Kuhmoisissa Kyläkaistahanke, jossa kunnan ja EU:n rahoilla Telia Sonera paranteli keskuksiaan siten, että sivukylien kuparilankojen kautta saatiin ”laajakaistayhteys” niille, jotka eivät olleet langoistaan luopuneet. ”Laajalla” yhteydellä luvattiin jopa kahdeksankertainen tiedonsiirtonopeus. Maksut ovat ainakin vielä edullisia, mutta hintaan kuuluvaa tiedonsiirron määrää on rajoitettu. Kunnanhallitus hyväksyi myös asiakirjan, jossa määritellään Kuhmoisten kunnan viestinnän periaatteet. Antennivahvistimellakaan ei välttämättä saada luotettavaa puhelintai nettiyhteyttä. Ilta päättyy Kuhmolan kentälle, jossa arvotaan liikkeiden lahjoittamat palkinnot ja julkistetaan pari viikkoa sitten käydyn nuorten Amazing Race -seikkailukilpailun tulokset. Kukkakaupan ja K-Marketin yhteisellä grillillä jonotetaan makkaraa. Lisäksi kunnanhallitus korostaa sote-lautakunnan raportointivelvollisuutta tilausten toteutumisen suhteen. Verkon rakentamiseen olisi kuitenkin kunnalta tarvittu takaus yli 10 miljoonan euron lainalle. Kuhmoisten kunnan omistusosuus Jämsek Oy:stä on 33,3 % ja yhtiön osakepääoma on 320 000 euroa. Maksu on kallis, itse maksan tällaisesta yhteydestä yli 87 euroa kuukaudessa. Yrityksistä huolimatta emme ole saaneet valtiota rahoittamaan kuntaa halkovan valtatien kunnostusta. Jämsek Oy on myös hallinnoinut seudun aluekehittämisrahastoa, jonka arvioitu säästö vuoden 2011 lopussa on 120 000 euroa ja sitoumukset 2012 vuodelle noin 100 000 euroa. Otetaan nyt vastaan tarjottu huomattava rahasumma ja rakennetaan Kuhmoisiin tiedon valtatie! Silmu Sarvala Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Hotokka Koko kylää houkutellaan jälleen liikkeelle perjantaiiltana Kuhmoisten yrittäjien, kunnan ja Osuuspankin järjestämässä joulukadun avaustapahtumassa. Tämä tarkoitti useimmille nykyistä tasoa, jossa tieto saapuu noin 1 megabitin nopeudella sekunnissa ja lähtee noin 0,5 megan nopeudella. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 23. marraskuuta, että Kuhmoisten kunta ei lähde mukaan oikeudenkäyntiin. Kunnanhallitus päätti esittää Jämsän kaupungille neuvotteluja koskien Jämsek Oy:n osakepääomaa ja aluekehittämisrahastoa. Kunnanhallitus irtisanoi syyskuussa sopimuksen ja järjesti tarjouskilpailun metsänhoidosta ja puunmyynnin valmistelusta. Kuhmoisten kunnalla on ollut metsäsopimus vuodelta 1996 Kuhmoisten metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Jämsän kaupunki uusii hallintosääntöään ja on pyytänyt lausuntoa Kuhmoisten kunnalta, koska Jämsän hallintosääntö sääntelee myös kuntien yhteistä sotetoimintaa. päätti myöntää Jouko ja Tuija Ojalalle luvan asuinrakennuksen laajentamiseen enintään 120 m2:llä tilalla Aimola RN:o 4:75. Rakennuksen laajennusosan etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 20 metriä. Nyt 21.11. Tapahtumaan osallistuvissa yrityksissä vierailijat Herkkuja ja hyviä ideoita voivat täyttää arpalipukkeet, joten mitä useammassa liikkeessä käy, sitä suurempi mahdollisuus on voittaa. Joulupukkia pääsee tällä kertaa tapamaamaan Nesteellä. Nyt rahoitussuunnitelmat ovat olennaisesti muuttuneet, ja mukaan on lähtemässä Finnvera takausten osalta sekä Ely-keskus tuella liittymäyhteyksien rakentamiseen. Riisipuuroa tarjoilee Sarin kahvila, ja kunnan tarjoamat glögit voi nauttia Kuhmolassa. Lisäksi Sahanrantaan pystytetään joulutori viimevuotiseen tapaan
Anna Brita asui äitinsä kanssa Vesijaolla, kunnes muutti 14-vuotiaana Luopioisten Lemmettylän kylään, siis nykyiseen Aitooseen. Pelliltä tämä kolmihenkinen perhe muutti Taipaleen torppaan, missä perheenisä kuoli joulun alla 1830. Siksi nimi vaihtui Papinsaareksi. Silta-asiaa alkoi pontevasti ajaa juuri Kuhmoisiin muuttanut pastori Kaarlo Sahlberg, myöhemmin Warmavuorena tunnettu toimen mies. Se, että juuri Salminen oli aloitteen tekijä, selittyy sillä, että hän oli syntyisin Sappeesta, mistä Anna Brita Matintytärkin saateltiin kirkkomaalle. Melko pian huomattiin, että silta oli välttämätön. Vuoden 800 paikkeille ajoittuu arvoesineiden kätköpaikka, joka paljastui vuonna 1921 haudankaivaja Kustaa Tannisen tehdessä työtään hautausmaalla. Esikoispojasta, joka syntyi Luopioisten Hosilistossa, tuli Juntulan torppari Lummenteen rannalle Juntulanniemeen. Saari oli aluksi Tapialansaari, jossa oli ollut pakanuuden aikainen uhrilehto. Syntyisin Padasjoen Vesijaolta Seurakunnan pääkirjasta hänen nimensä löytyy kyläläisten viimeisiltä sivuilta itsellisten ja löysien joukosta. Näköyhteys oli hautausmaalta kellotapuliin, joten kellonsoitto onnistui merkein. Talon renki ryhtyi Lahdentaustan torppariksi parin vuoden kuluttua. Siellä palveluspaikka oli Hosiliston torppa, missä 15-vuotias Anna Brita synnytti ensimmäisen lapsensa lokakuulla 1839. Hän otti asian ensin esille kirkonkokouksessa, mutta sitten siltahanke siirtyi kuntakokoukselle. Lapsia Anna Brita synnytti kaikkiaan yhdeksän, joista kolme kuoli lapsena. Sappeessa, Luopioisissa ja Vehkajärvellä asuvat lapset saattoivat äitinsä Papinsaareen. Tämä Riihilahden maalla ollut pieni torppa on jo kokonaan hävinnyt. Samana elokuisena sunnuntaina 121 vuotta sitten Papinsaareen siunattiin ja haudattiin ensimmäinen vainaja. Viikon kuluttua siunattiin jo toinen, ja nyt tiedämme, että Papinsaaren multiin on saateltu jo noin 10 000 ihmistä. Palveluspaikka oli Riihilahden talo Sappeessa. Ja sitten tuli aika etsiä uusi hautausmaa, koska kirkonmäen alapuolella olevaa peltoa ei haluttu siihen käyttöön laajemmalti ottaa. Hänen ikänsä oli 66 vuotta 7 kuukautta ja 7 päivää. Kuhmoinen irtautui aikanaan Padasjoesta, ja isojaon päätöksillä saaren maat palautettiin kirkonkylän talojen omistukseen, viljeltäväksi ja laidunnettavaksi. Hanke ei toteutunut, ja asia ja henkilö painuivat unholaan. marraskuuta 2011 Seppo Unnaslahti Papinsaaren hautausmaa vihittiin käyttöön 10.8.1890. Esimerkiksi tytär Amanda asui itsellisenä miehensä Juho Kustaa Frimanin ja seitsemän lapsensa kanssa Valkilan maalla Sappeen Lehdesmäessä. Kuinka laaja onkaan Papinsaaren ensimmäisen vainajan sukukunta, sitä ei tiedä kukaan, mutta Kuhmoisten historiaan tämä vaatimaton sappeelainen leskivaimo on jäänyt pysyvästi. Leskivaimo Anna Brita Matintytär muutti vielä Koirakivestä Pirttilahteen ja sieltä Kunnattoman talon alustalaiseksi ja eli siellä kahdeksan vuotta, kunnes kuoli elokuussa 1890. Alku oli vaatimaton uudella hautausmaasaarella, jonne kuljettiin veneellä. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 23. Anna Britan nuorin poika Oskari otti sukunimen Paukkonen ja pystytti pirttinsä sen joen suulle, mistä Lummenteen vedet kallistuvat Vehkajärveen. elokuuta. Muutto Kuhmoisten Sappeeseen Kasvava perhe otti muuttokirjan Padasjoelta Kuhmoisiin vuonna 1852. Oskarin poika Toivo meni Luopioisiin ja tunnettiin siellä suurena voimamiehenä ja erikoislaatuisena humoristina, josta tarinat elävät vieläkin. Vihkimistapahtuma lienee ollut varsin pieni ja koruton. Kristinuskon ja uuden hallinnon vakiintuessa uhrilehdot otettiin kirkon hallintaan, ja saareen asetettiin Padasjoen kirkkoherran alustalainen. Saaressa oli paikoin sopivaa hiekkamaata, ja seurakunta osti palan. Siellä Tuomas Tuomaanpoika kuoli 48-vuotiaana Anna Britan jäädessä nuorimpien lasten huoltajaksi. Anna Briitta Matintytär oli ”löysä leski Harmoisista”, joka oli kuollut 8.8.1890 ja haudattiin jo 10. Ensimmäinen vainaja Anna Briitta Matintytär sai leposijansa historiallisesti tärkeästä ja monikerroksisesta paikasta. Isäksi merkittiin torpan poika, mutta naimisiin he eivät ehtineet, sillä Mikko Hosilisto hukkui Jouttesselän syysjäihin 3.12.1839. Merkintä ensimmäisestä vainajasta on lyhyt. – kuva Vesa Koivu. Muutamien asianharrastajien tutkimustyö Kuhmoisten, Padasjoen ja Luopioisten kirkonkirjojen parissa tuovat päivänvaloon Anna Britan elämänkaaren kaikessa karuudessaan. Kappelia ei aluksi ollut, kun ei ollut vielä siltaakaan. Eräs tie on siellä nimetty Paukkosenraitiksi. Hän syntyi uudenvuodenpäivänä 1824 Padasjoen Vesijaolla Pellin talossa piika Anna Heikintyttärelle, jonka sulhanen oli Pellin talon lampuoti Matti Vilpunpoika. Perheen asuinpaikkana oli vuonna 1861 Pirttilahden torppa Sappeessa. Hautapaikkakaan ei ole aivan täsmällisesti tiedossa. Vanhimmat pojat olivat jo palveluspaikoissaan muualla Sappeessa. Harmoislainen puuseppä Severi Salminen oli juuri ennen kuolemaansa 1960luvun alussa tehnyt aloitteen muistomerkin hankkimisesta Papinsaaren ensimmäiselle haudalle. Sitten Tuomas Tuomaanpoika toimi muonamiehenä Joutsimatkassa, mistä perhe muutti nälkävuosien jälkeen Koirakiveen. Nuori äiti palasi pienen lapsensa kanssa takasin Vesijaon Pellin taloon ja meni siellä naimisiin talon rengin Tuomas Tuomaanpojan kanssa. Löysä tarkoittaa asuinpaikan tilapäisyyttä, joka köyhien vanhuksien osana oli vielä 1800-luvulla. Ihmisiä ajan virrassa osa III Anna Briitta – unohdettu Kuhmoisten Sanomien juhlavuoden kirjoituksia Anna Briitta Matintyttären jälkeen moni muukin kuhmoislainen on saanut viimeisen leposijansa Papinsaaren hautausmaalla
Hän muistuttaa, että ihmisellä on mahtava solumuisti, johon on talletettuna se, mitä hän tarvitsee. Mies muistuttaa, että hän ei koskaan käytä mallioppilaita kuten intialaiset joogagurut, vaan näyttää kaikki liikkeet itse. Elämän oikeat ilot erottuvat, ja kiitollisuuden tunne valtaa mielen. Silloin hengityksen rytmi, rauhallisuus ja hiljaisuus tulevat mukaan arkeen. Nosta kättä, hellitä. Se riisuu meidät turhasta, ja kun katsoo tähtitaivaan syvyyksiin, arkihuolet kutistuvat olemattomiin. Askel vain on rauhallisempi, ja sääri oppii kohta, mihin voi astua. Siinä sivussa on tullut soudettua Helsingistä Tallinnaan, hiihdettyä Finlandiaa ja päihitettyä huippu-urheilijoita esimerkiksi uinnissa. – Se ei rajoitu aikaan eikä paikkaan. – Olen finski juntti vain. Sitä pitää kuunnella. Saloranta löysi joogan 1960-luvulla, kun hänellä on kovaa vauhtia kasvava kirjapainoyritys Lahdessa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 23. Veikko Salorannan mielestä särkyja masennuslääkkeet tuhoavat ihmisiä. Saloranta itse kertoo käyttävänsä joogaan 2–4 tuntia vuorokaudessa. Polku on yhtä hyvä. Hän kertoo äidistään, joka joutui iäkkäänä vaikeaan leikkaukseen. JalYön valoa kapohja tuntee, kun ruoho vaihtuu tien pohjaksi. Vesa Koivu Kunhan asutus ei häikäise, yössä näkee kulkea. Kulku käy metsän kuiluun, ja kohta tie alkaa himertää vaaleampana, kun ei katso kohti. Jos jaksat, nosta vähän päätä, kuului Salorannan ohje. Kissa istuu ikkunalla.. Tässä iässä hän on antanut itselleen luvan jonkin verran vähentää oppilaiden määrää. Sen jälkeen vuosien laskeminen alkaa uudelleen nollasta. Tähdenlennot sammuvat saman tien niin, että ei ehdi toivoa mitään – ja olisiko vielä jotain, mitä toivoa. – 50–60 vuotta nuoremmilla on ongelmia tehdä niitä juttuja, mitä minä teen. Hän pyysi poikaansa hakemaan kirjakaupasta joogakirjan. Lahtelainen Saloranta vieraili Kylämällä Ultra-lehden Kirjan päivässä opastamassa nuoremmilleen, miten liikunta, hengitystekniikka ja oikea ravinto edesauttavat terveyttä. Tärkeintä on elää joogamaisesti Veikko Salorannan oppien mukaan jooga sopii kaikille, vastasyntyneistä satavuotiaisiin ja nukutuksesta juuri Veikko Saloranta opasti Ultra-lehden Kirjan päivän yleisölle, että jooga ei ole riippuvainen paikasta tai ajasta. Tällä Saloranta haluaa sanoa, että jooga ei ole akrobatiaa. heränneistä huippu-urheilijoihin. Kuun editse vilistää pumpulipilviä. Mutta se ei ole tiukkaa treenausta, vaan tärkeintä on elää joogamaisesti. Ei guru, finski juntti vain – Oikea elämäntapa löytyy itsestä sisältä, ei informaatiotulvasta. Vähenevän kuun sirppi nousee myöhään. Päiväkäyntinen metsä on kulkuisa yölläkin. – Pankinjohtajat jättivät minulle kuitenkin kaikkein arvokkaimman – terveyden. – Ei kerkiä sairastamaan. Yrittäjä teki 16-tuntista työpäivää ja mietti, onko tämä elämän tarkoitus. Salorannalla ei ole vaikeuksia kurottaa sormiaan lattiaan suorin polvin tai liittää kädet yhteen selän takana yläja alakautta. Tähtikirkas yö on valoisa, vaikkei kuuta olisikaan. marraskuuta 2011 12 Päivi Hotokka Veikko Salorannan tavoitteena on elää vielä yhdeksän vuotta, jolloin hänestä tulee satavuotias, ja ryhtyä silloin varhaiseläkkeelle. Itsensä kuunteleminen on tienviitta terveyden tielle. Kumma kyllä, ilon aiheet eivät kutistu, ne vain kirkastuvat. Musteensininen taivas kaartuu korkealla, Pohjantähti välkkyy, ja Linnunrata loistaa rohkaisevasti. Yli 90-vuotiaan sotaveteraanin ryhdin ja virkeyden salaisuus on jooga, jota hän on harrastanut pian 50 vuotta. Maa on marraskuisen märkä, mutta taivaan ja metsän raja erottuu, samoin yksinäiset puut taivasta vasten. Saloranta ohjaa edelleen neljää viikoittaista terapiajoogaryhmää Lahdessa. Sitä voi harjoittaa ahtaissakin tiloissa tai vaikka makuullaan sängyssä. Vaikka teoria ei oikein uponnut, siitä alkoi Salorannan tie joogaoppilaaksi, -opettajaksi ja Suomen joogaliiton sekä joogaopiston perustajajäseneksi. Kävely raikkaassa yössä asettaa asiat mittoihinsa. – Nosta vähän jalkaa, hellitä. Kun palaan, keittiön ikkunan lämpöinen valokaitale heittyy pihaan. Öiset lentokoneet etenevät radallaan yli taivaan kannen, ääntä ei kuulu. Pilvien suikaleet syöksyvät vallattomasti yli taivaankannen kuin Paul Desmondin saksofoni. Alempaa, idän puolelta työntyy valoisa pilvilautta, keskemmälle tultuaan se saa vauhtia ja hajoaa. Viikon kuluttua äiti oli kotona omillaan ja eli vielä viisi vuotta. Sen kuparinkeltainen valaisee melkein liikkumattomia yläpilviä, ne lepäävät paikoillaan kylläisinä kuin suomenlampaat laitumella. Heräämishuoneessa Saloranta antoi äidille ensimmäiset joogaohjeet, vaikka tämä vastusteli, että ei ole vielä saanut edes silmiään auki. 1990-luvun lamassa kävi huonosti, ja Saloranta meVeteraani joogaa itsensä satavuotiaaksi netti kaiken asuntoaan myöten. Saloranta ei kuitenkaan halua, että häntä kutsutaan guruksi
Lisäksi julkaisussa on kunnan palveluhakemisto, osoitekartta ja kylien esittelyä tapahtumineen.. Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 23. Keskiolutta liian helpolla Kuhmoisten Sanomat 1997 N:o 46 Saunapuita havaittiin viedyksi äskettäin usealta Vorikanniemessä Päijänteen rannalla sijainneelta mökiltä. Kauppiaiden ja kassanhoitajien on syytä tarkistaa ostajien ikä henkilöllisyystodistuksesta, ettei olutta mene alaikäisille. Työttömyysaste oli tuolloin 22,2 prosenttia. Kuhmoisten kunta ja yrittäjäyhdistys on hakenut Alkon myymälälupaa sinnikkäästi vuodesta toiseen, mutta näillä näkymin tämä keino on tiensä päässä. – Se tuntuu hyvältä. Kylätoimikunnan kevätkoRuolahden tielle suunnittelurahaa Kuhmoisten Sanomat 1997 N:o 15 kouksessa vieraillut kunnanjohtaja Rauno Riihimäki kertoi, että Keski-Suomen tiepiiri on myöntänyt 500 000 markkaa Ruolahdentien korjauksen suunnitteluun. Ja jos joku jää paitsi, hän voi hakea lehtensä Koskikaupasta, kertoo Päijälän kylätoimintaryhmän vetäjä Seija Ruokola. Puut on kuljetettu paikalta ilmeisesti moottorikelkalla. Alko Oy:n Pirkanmaan piirin piiripäällikkö Antero Elovaaran mukaan palvelulla täydennetään myymäläverkostoa. Kuhmoinen on yksi kymmenestä paikkakunnasta, joilla maanantaista alkaen voi matkahuollosta noutaa tilaamansa Alkon tuotteet. Yhdestä kohteesta oli viety puunkantotelinekin. Varkaille kelpaavat saunapuutkin Kuhmoisten Sanomat 1997 N:o 11 Työttömyyden lievä hellittäminen näkyy myös Kuhmoisten maaliskuun lopun tilastossa. Jos joku on nähnyt epäilyttävää liikettä alueella, niin poliisi on kiinnostunut vihjeistä. Kumulla menestyksekkäin kesäkausi kautta aikojen Kuhmoisten Sanomat 1997 N:o 44 Kuhmoisten Sanomat 1997 N:o 22 Poliisin valvonnan ohessa on tullut ilmi, että alle 18vuotiaat saavat liian helposti ostettua keskiolutta kaupoista. Jo seitsemäs perättäinen vuosijulkaisu sisältää tietopaketin paikkakunnalla Paikalliset palvelut tuoreessa oppaassa Kuhmoisten Sanomat 1997 N:o 20 toimivista yrityksistä ja erilaisten palvelujen tarjoajista. Saa olla oman seurakunnan pappi. – Lehti jaetaan tuoreeltaan toiminta-alueen postilaatikkoihin. Kuhmoisten seurakunta on saanut uuden työntekijän. Keski-Suomen työttömyysaste oli samana ajankohtana 19,3 ja koko maan 17,3. marraskuuta 2011 Uunituore ja epposen ensimmäinen Päikkäri on kylälehti, joka on tarkoitettu Päijälän seudun asukkaiden, mökkiläisten tai muuten Päijälän asioista kiinnostuneiden käyttöön, kerrotaan lööppisivulla. – Alko on luopunut uusien Vähittäismyymälää ei tule Kuhmoisten Sanomat 1997 N:o 4 vähittäismyymälöiden ohjelmasta ja lähtee nyt siitä, että se hakee enää uusia parempia kauppapaikkoja suurista keskuksista. Päikkäri tietää ja kertoo Päijälän elämänmenosta Kuhmoisten Sanomat 1997 N:o 41 Kuhmoisten Sanomat 1997 N:o 37 Kultakuumetta Kalholanniemessä Kuhmoisten Sanomat 1997 N:o 29 Ruolahden kyläkokous saattoi perjantaina kirjata sinnikkään ponnistelunsa kylätiensä kohentamiseksi tuottaneen ensimmäistä kertaa selvää tulosta. Hän iloitsee erityisesti siitä, että asuu ensimmäistä kertaa oman seurakuntansa alueella ja on sen jäsen. Kuhmoisten työttömyysaste 22,2 Kuhmoisten Sanomat 1997 N:o 17 Uunituore yritysja palveluhakemisto Kuhmoinen palvelee -97 on ilmestynyt. Seurakuntapastori Jukka Erola, 33, otti viran vastaan syyskuun alussa
Vastaavasti 12 kk:n määräaikaistilauksen 63 euron hinnasta on veron osuus 5,21 euroa ja muu korotus 1,79 euroa. (sis. Yleisön joukossa oli Maire Helminen, ei Maila Helminen, kuten lehdessä virheellisesti luki. 2012: kestotilauksena 58 . alv 9%) määräaikaisena 63 . Sen johdosta esim. ALV uhkaa tilaushintoja Kuhmoisten Sanomat maksaa postimaksun lasku ja maksu v. Kulttuuriyhdistys korjaa tilinumeron Päivi Hotokka Kuhmoisten Sanomien etusivulla kerrottiin viime viikolla Torstaituvassa käydystä keskustelusta. Lähetämme lähipäivinä tilauslaskut niille tilaajille, joiden uusi kestotai määräaikaistilausjakso alkaa vuodenvaihteessa. (sis. alv 0%) klo 10-14 www.paivapaloasemalla.fi. Muu korotustarve jää 2,21 euroon. ensi vuoden kestotilaushinta nousee 58 euroon, josta veron osuus on peräti 4,79 euroa. alv 9%) TILAAN KUHMOISTEN SANOMAT vuodeksi 2012 Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Maksajan nimi (jos on eri henkilö) Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Vastauslähetys Tunnus 5004639 17800 Kuhmoinen Kuhmoisten Sanomat lasku ja maksu v. (sis. Mikäli suoritus siirtyy ensi vuoden puolelle, joudumme laskuttamaan siitä 9%:n arvonlisäveron. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 23. marraskuuta 2011 14 Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry tiedottaa jäsenilleen, että yhdistyksen postittamassa jäsenmaksulomakkeessa on väärä tilinumero. Uudet ja uskolliset tilaajat palkitaan Tarjoamme tilaajillemme mahdollisuuden maksaa ensi vuoden tilaus arvonlisäverottomana ja tämän vuoden hinnalla (kestotilaus 51 euroa, 12 kk:n määräaikaistilaus 56 euroa). Oikaisu Kuhmoisten Sanomat Ensi vuoden alusta 9 %:n arvonlisävero uhkaa myös Kuhmoisten Sanomien tilaushintaa. (sis. Eduskunta on 16.11.2011 hyväksynyt ensimmäisessä käsittelyssä lakiesityksen, jonka mukaan vähintään kuukauden ajaksi tilattuihin sanomaja aikakauslehtiin sovellettava arvonlisäverokanta nousee nollasta 9 prosenttiin 1.1.2012 lukien. 2011: kestotilauksena 51 . Järvinen pahoittelee tapahtunutta ja kiittää tarkkaavaisia jäseniä asian informoimisesta. Jotta tilausmaksusta ei tarvitsisi maksaa arvonlisäveroa, tulee suorituksen näkyä tilillämme tämän vuoden aikana. Myös muut kuin kestotai 12 kk:n määräaikaistilaajat voivat tiedustella konttoristamme ensi vuoden tilausmaksun suorittamista etukäteen. alv 0%) määräaikaisena 56 . Mikäli lakiesitys menee läpi, saa Kuhmoisten Sanomatkin välitettäväkseen valtiolle tilaushintoihin kohdistuvan 9 %:n arvonlisäveron. Yhdistyksen puheenjohtaja Heljä Järvinen kertoo, että oikea tilinumero Osuuspankissa on FI51 5176 0440 0093 60
555 6090 Veikko Mattila p. /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Ilmoitushinnat 1.1.2011 alk. Hintoihin sisältyy alv 23%. 0400 425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. 050 331 5833 Sertifioitu märkätila-asentaja Laatoitusym. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Ohjelmapaikalla klo 11.30 Tarjan tuokio. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. Vääksy p. . Nevala KENKIÄ to 24.11. reitti ja maksut entiset. tapahtumat OPASOL OY p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 3 kk:n tilaus 29. /pmm Seurapalsta 1,85 . Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. remonttityöt suvi.soderholm@suomi24.fi __________________________ SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. (sis. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. ja lisärivit 3,. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Annelille puh. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. . 10-12, 42100 Jämsä p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. klo 13. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. 050 395 6087. Tilaushinnat 2011 (kotimaa) 12 kk/kestotilaus 51 . TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. erikoiskuljetukset/kotim. Pienlaskutuslisä alle 25,. ja Eurooppa OPASOL OY p. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 . (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. Van Gogh, Pito, Siikli, Nicola sekä multaporkkanaa, sipulia, lanttua, punajuurta, Oriveden karpaloa ym. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. tyhj. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Ark. tilaus 56 . Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. :n ilmoituksista on 3,30 . 0400-437341 PALVELUJA TARJOLLA. 0400 852 532 __________________________ LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. klo 9–10 Kuhmoisten torilla PERUNAA sopivasti säkeittäin. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Elinan apu p. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Alle 25,. /rivi. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ Lasimestari ky. 12 kk / määräaik. /pmm Takasivulla 1,33 . Uimaretki Jämsänkosken uimahalliin to 1.12.2011. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kartano Roosa juomat Kotikalja, kotisima valm. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ T:mi Laura Lindsten 044 2827 165 Toritie 44, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 . /pmm Tekstissä 1,25 . Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Peltonen p. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Hinta kolmelta riviltä 10,. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. marraskuuta 2011 SEURAT TORIMYYJÄT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2933 (LT-2010) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 23. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Tervetuloa mukavaan joukkoon! Johan on markkinat halutaan ostaa RT 2-3 h tai OKT järven rannalta Kuhmoisista. Ilm. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. 0400 477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 0400 798143 p. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. /ilmoitus. alv 23%) Etusivulla 1,43 . T:mi Ulla Pajuniemi Kpää Kuhmolan Torstaitupa kutsuu 24.11. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 __________________________ Ma 28.11. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). Lähtö linja-autoasemalta klo 11.30. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Kuhmoisten torilla 9-14 Kävely-, jokasäänja talvikenkiä, kumija nahkasaappaita, talvilenkkareita, aamutossuja ym. Kuhmoisten Kotijuomat 040 819 0867 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 89,e ja 5,90e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO PITOPALVELU yms. Irma Kallio p. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. Jumppaa ja bocciapelit Kuhmolassa 25.11.11. 040 824 9371 elina.wikman@gmail.com __________________________ Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 6 kk:n tilaus 35 . P. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. klo 10-13. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 050 331 5833 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p
3 pack! 8 90 3 pack (9,89/kg) -35% -21% 4 95 kg Suomalainen kokonainen KIRJOLOHI 2 kpl/talous otamme kinkkuvarauksia myös vastaan! PALVELEMME JOULUN ALLA SUNNUNTAISIN KLO 12-21 joulun odotukseen! Joulukadun avajaisissa arvomme 2 kpl perinteisiä JOULUKINKKUJA (pakaste) Arvontalaatikko löytyy myymälästämme JOULUJUHLA 2.12.2011 Kuhmolassa. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18 ja su 12-21 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Tarjoukset voimassa to-la 24.-26.11.2011, ellei toisin mainita. Juhla alkaa klo 13. Pikkupaketti ja siniset laulukirjat mukaan. VOIMASSA TO-LA 24.-26.11. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 23. marraskuuta 2011 16 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 TUORE POSSUNKYLKI 4 ,90 . (014) 712 616, ma-pe 9-17 Optikon ja silmälääkärin palvelut, laaja kehysmallisto ja laadukkaat linssit. Aloitetaan ruokailulla klo 12 (hinta 20?). Anja Vyyryläinen 050-3246157, Anneli Währn 0400-437341. /kg, 015 437 148 JÄMSÄN SILMÄASEMA Keskuskatu 8, p. Fazer Present RASIA 300 g, 3 -pack Ilman K-Plussa-korttia 6,99 kg Ilman K-Plussa-korttia 11,25 3 pack (12,50/kg) Lihapalvelu palvelee pe 7-19 ja la 7-16 3 99 kg ERÄ! VOIMASSA PE-LA 25.-26.11. HK Viljapossun juhlapöydän KINKKURULLA 2-3,5 kg, pakaste VOIMASSA TO-LA 24.-26.11. Nähdään Silmäasemalla! KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. Ilm. Jouluista ohjelmaa. Tervetuloa! EL-Kuhmoisten yhdistys ry Tilaa oma Kuhmoisten Sanomat!