Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 30 2014 64. vsk Keskiviikkona 23. Kuuden esiintyjän kokonaisuudesta muodostui erittäin monipuolinen, sujuva ja toimiva. Erityisen mielenkiintoisen konsertista tekivät vaihtuvat kokoonpanot. – Sovittaminen sujui hyvin siihen nähden, kuin vähän sitä on tehnyt, Emma Kaakko mietti. Gershwinin Summertime soi iloisesti Paula Tervalan, Timo Ruokolan ja Matleena Junttasen esittämänä. Muusikot pääsivät sovittamaan Kesäisen reipasta tahtia konserttiin toi laulun, saksofonin ja kitaran kokoonpanolla esitetty Gershwinin Summertime, joka oli omiaan solisti Matleena Junttaselle. Ukkonen lisäsi dramatiikkaa Varsin dramaattinen sovitus oli Chydeniuksen Sinua, sinua rakastan, joka soi Matleena Junttasen laulun, Anu Kaakon sellon, Emma Kaakon viulun, Timo Ruokolan kitaran ja Paula Tervalan pianon yhteispelinä. Ainoastaan kitaran vahvistus putosi pois katkoksen ajaksi. Emma Kaakko lauloi soolona kaksi kappaletta.. Muusikoiden taidot pääsivät Kuhmoisten kirkossa oikeuksiinsa, ja konsertin musiikillinen taso oli korkea. Seija Ruokolan, Timo Ruokolan, Anu Kaakon ja Emma Kaakon esitys jatkui kuitenkin täysin häiriintymättä. Ukkonen puuttui peliin myös Laulut kun kuolevat -teoksen aikana, kun sähköt katkesivat kirkosta hetkeksi. Muut esiintyjät lauloivat säkeistöt ilman säestystä siten, että kukin yhtyi lauluun yksi kerrallaan. Päätöskappaleessa Oi, Herra luoksein jää jo ilta on yleisö sai kuulla intron Tervalan saksofonilla. Laulusolisteina esiintyivät Seija Ruokola ja Matleena Junttanen, mutta myös Trio Soinnukkaasta tuttu viulisti Emma Kaakko. Konsertin kuluessa yleisön aplodit voimistuivat kappale kappaleelta, kun sekä yleisö että muusikot lämpenivät. Kaikilla heillä on vahva musiikillinen tausta, ja moni on suorittanut alan opintoja eri oppilaitoksissa korkeaNuoret muusikot yhdistivät taitonsa koulua myöten. Esimerkiksi Schubertin Ave Mariassa laulusolisti Emma Kaakon ilmaisu oli voimakasta. Konsertin päätöskappaleena kuultiin Oi, Herra luoksein jää jo ilta on, jonka esittivät yhdessä kaikki muusikot: Emma Kaakko, Matleena Junttanen, Anu Kaakko, Seija Ruokola, Paula Tervala ja Timo Ruokola. – Samalla joutui opettelemaan uutta alaa, kun teimme sovitustyötä, Anu Kaakko kertoi. Perinteisesti varoilla on tuettu paikallista nuorten toimintaa. heinäkuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka Lions Club Kuhmoisen perinteinen kesän kirkkokonsertti poikkesi tänä vuonna totutusta siinä, että esiintyjinä oli maankuulujen muusikoiden sijaan nuoria kuhmoislaissyntyisiä, tulevia tähtiä. Heti aloitusteoksessa Sua kohti Herrani lavalla olivat kaikki muusikot ja yleisö pääsi kuulemaan kaikkien kolmen solistin laulua. Ukkosen jyrinä tehosti vaikutelmaa, ja Emma Kaakko pääsi näyttämään taitojaan viulusoolossa. Esiintyjät kertoivat, että sujuvuus moninaisissa kokoonpanoissa saavutettiin noin kuudella yhteisellä harjoituskerralla, ja pienemmissä porukoissa harjoituksia pidettiin suunnilleen saman verran. Herkkyys ja vahvuus vuorottelivat esityksissä. Kirkkokonsertin ohjelmisto alkoi ja päättyi hengellisellä musiikilla, mutta väliin mahtui klassisia teoksia, elokuvamusiikkia ja iskelmää. Lions Clubin järjestämän konsertin tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Paula Tervala soitti pianoa ja saksofonia, Anu Kaakko selloa ja Timo Ruokola kitaraa. Lisäksi konsertti vaati jokaiselta tuntikausien itsenäistä harjoittelua
Yksi syy monipuolisen kasvuston säilyttämiseen on pölyttäjähyönteisten elinympäristön suojeleminen. Pellon laidassa kukkivat kellokasvit, päivänkakkarat, apilat, matarat ja muut. Petri Saukkonen, Vantaa Keski-Suomen ely-keskuksen aluevastaava Marja Laavisto kertoi Kuhmoisten Sanomien lukijoille viikon 23/2013 lehdessä, että liikenneviraston laatuvaatimusten mukaan yksittäinen kuoppa soratiellä ei saisi olla seitsemää senttimetriä syvempi. Maassa pesivien Ei minkkiä Kuhmoisiin metsäkanalintujen munat ja poikaset päätyvät myös minkin ruokapöytään. Eteläisessä Suomessa kilpailu pääkaupunkiseudun kanssa kiristyy, ja siksi selvittäjät korostavat kuntien talouden tervehdyttämistä, työpaikkojen lisääntymistä, työttömyyden vähenemistä ja asukasluvun kasvua. Nyt se on tullut Kuhmoisten rannoille. Kun minkki on varsinainen tappokone, sen pesään katoavat nopeasti ja tehokkaasti kokonaiset koskelopoikueet. Ihminen kaipaa omiin tarpeisiinsa hoidettua metsää, jossa on helppo liikkua ja puut kasvavat vahvoiksi ja tasalaatuisiksi. Mitä enemmän kasvilajeja alueella kasvaa, sitä enemmän eläinlajeja siellä viihtyy. Yhdyskuntarakenteen kannalta tulisi kehittää etenkin Tampereelta Lahden kautta Kouvolaan kulkevan valtatie 12 varrella sijaitsevia taajamia sekä alueen kuntakeskustaajamia. Selvittäjä Seppo Huldén tiedotti eilen 22. Siinä pulmallista on toisaalta alueen asukkaiden äänen kuuluminen päätöksenteossa, toisaalta palveluiden tuottaminen lähellä kuntalaisia. Ilman näitä pörriäisiä ruuantuotanto kuihtuu. Kukkaloisto ilahduttaa luonnonystävää Tämän vuoksi niin maaseudun kuin kaupunkienkin asukkaita kehotetaan edistämään monimuotoisuutta esimerkiksi perustamalla omalle pihalle pieni niitty. Molempia näistä tyypeistä tarvitaan, sopivassa suhteessa niin, että kaikilla lajeilla on mahdollisuus elämiseen. Monimuotoisuus on kuitenkin hyväksi myös suoraan ihmisille, sillä tutkimuksen mukaan monimuotoinen lähiympäristö voi vähentää allergioiden syntymistä. Saariston luodoillahan pettämätön yhdistelmä on mies, koira, lehtipuhallin ja haulikko. heinäkuuta 2014 2 KOLUMNI Henrik von Bonsdorff LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 23.7.2014 Päivi Hotokka Heinäkuu näyttäytyy kauneimmillaan ojanpientareilla. Kun kettutytöt päästivät minkkejä vapauteen turkistarhoista, he eivät tienneet minkälaisen karhunpalveluksen tekivät alkuperäiselle eläimistöllemme ja erityisesti linnustolle. Kuhmoisten Sanomat Salpausselän kuntajakoselvityksessä ovat mukana Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola. Ottaisivatkohan riistamiehet tästä aloitteen ja vastuun organisoinnista. Selvittäjät tulevat myös arvioimaan onko olemassa vaihtoehtoisia yhdistymismalleja. Elinvoiman kannalta oleellisia ovat Helsinki–Lahti–Pietarikehityskäytävä sekä yritysten uudet kasvualat. Muu luonto pärjää hankalakulkuisemmassa ja kitukasvuisessakin ympäristössä, jossa taistellaan elintilasta. Laiskemmalle ratkaisu on oivallinen, mutta toisaalta niittyjä ja pientareita täytyy myös niittää kerran tai kaksi kesässä, jotta pajukko ei valtaa niitä. Tien ylläpitäjä vastaa siitä, että tie on turvallisesti liikennöitävässä kunnossa tielle ilmoitetun Varokaa Kylämäntiellä! nopeusrajoituksen puitteissa. Nyt me viherpiipertäjät ja muut lintujen ystävät voisimme kerrankin liittoutua metsämiesten kanssa ja ottaa yhteiseksi tavoitteeksi tehdä Kuhmoisista minkkivapaan alueen. Samalla tavalla monimuotoinen metsä saattaa antaa talousmetsää epäsiistimmän vaikutelman. Tämä Pohjois-Amerikasta 30-luvulla turkistarhausta varten tuotu näätäeläin on peto, joka ei sovi Suomen luontoon. Ketoja ja niittyjä halutaan vaalia kauneuden lisäksi myös siksi, että ne säilyttävät luonnon monimuotoisuutta. Tien kunnossapito on laiminlyöty taas siihen malliin, että se on tiellä liikkujille vaarallisessa kunnossa. Tie on yhtä huonossa kunnossa kuin aikaisempinakin kesinä. Jonkinlainen vihjepuhelin tai vaikkapa sosiaalisen median ryhmä, jonne voisi havaintonsa kertoa ja tilata paikalle loukun tai metsästäjän ja koiran. Onpa minkki pesiytynyt sisällekin ja hävitys on ollut totaalinen. Metsämiehet hoitaisivat sitten varsinaisen hävitystyön siten kuin laki määrää eli ei lähdetä itse lynkkaushommiin. Tasaisten nurmikenttien sijaan ehdotetaan luonnonkasvien kylvämistä. Pikkutarkalle persoonalle luonnonkasvien vaaliminen voi tuntua tuskastuttavalta, sillä se tarkoittaa, että pihalla on jaksettava katsella myös koiranja vuohenputkia, joita on totuttu pitämään rikkaruohoina. Minkki saattaa asettua pitkään käyttämättä olevan saunan tai mökin alle ja haju on kauhea, kun omistaja keväällä saapuu paikalle. Kun ajatte kuoppaan Kylämäntiellä ja autonne hajoaa, niin muistakaa osoittaa korvausvaatimus kaikista teille aiheutuneista kustannuksista tien niin kutsutulle ylläpitäjälle. Tämä toteutuu Kylämäntiellä vain, jos nopeusrajoitus lasketaan 30 kilometriin tunnissa! Tien ylläpitäjä on myös korvausvelvollinen jos vahinkoja aiheutuu ylläpitovelvollisuuden laiminlyönnistä. Lisätään me Kuhmoisissa tähän toimiva tiedustelu. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 23. Ehdotuksen pohjaksi selvittäjät ovat pohtineet uuden isomman kaupungin menetystekijöitä ja sitä, miten pärjättäisiin nykyisellä kuntarakenteella. Kuntajakoselvitys etenee Lahdessa. Ilahdun, kun huomaan ketoneilikan levinneen kuivassa rinteessä. – kuva Petri Saukkonen Aikoinaan minkkiä näki lähinnä Stockmannin tavaratalossa ja linnanjuhlissa. En myöskään kannusta sotaan mäyrää ja kettua vastaan, jotka kuuluvat Suomen luontoon vaikka tipupaisti heille välillä maistuukin. heinäkuuta, että hän ja toinen selvittäjä Rolf Paqvalin työstävät ehdotustaan kesän ajan ja painottavat siinä kuntataloutta, kuntien kilpailukykyä ja edunvalvontaa. Poikasia hoitavaa emoa ei tietenkään saa tappaa, mutta kohta ollaan elokuun puolella ja toukokuussa syntyneet poikaset alkavat itsekin saalistaa. Kummassakin asiassa selvittäjät pitävät suuren kunnan toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia olennaisesti parhaana. Tiessä on syviä sadeveden uurtamia railoja sekä runsaasti 13–15 cm syvyisiä ”pommikuoppia” joihin ajaessa rikkoo auton renkaan, vanteen tai pahimmillaan jopa alustan. Kuhmoisten kivikkoiset rannat ovat loistava elinympäristö minkille, joka syö kalaa ja pikkujyrsijöitä. Nurmikkoa sotkuisemman pihan sietäminen saa palkinnon, kun värikkäät kasvit puhkeavat kukkaan, ehkä jopa vuosi vuodelta runsaampina. Työnjako voisi olla sellainen, että me rantojen asukkaat toimisimme ikään kuin tiedustelijoina ja välittäisimme havainnot ja tiedot minkkien toiminnasta riistanhoitoyhdistyksille. Selvittäjät käsittelevät myös keskeneräisen soteuudistuksen vaikutuksia. Valitettavasti minkille maistuu kesällä erityisen hyvin vesilintujen poikueet ja jopa aikuiset vesilinnut. He katsovat, että suurella kunnalla on paremmat mahdollisuudet sopeutua, kasvattaa elinvoimaa ja parantaa työllisyyttä sekä saada lisää verotuloja. Kesä tuli, ja Kylämäntiestä ei mitään uutta kerrottavaa. Meidänkin mökkimme pihapiirissä asuu kärppä, joka on mukava naapuri ja pitää myyräkannat kurissa. Pitää tosiaan ihmetellä jos jollekin on jotain maksettu tien ylläpidosta. Läpitunkemattomat pusikot ovat ehkä linnuille mieluisia elinympäristöjä, ja tuulen kaatamat tai pystyyn lahonneet puut houkuttelevat monenlaisia pikkuötököitä. Huldén ja Paqvalin nostavat esille uusien toimintatapojen käyttöönoton palvelutuotannossa, tältä osin he haluavat vertailla peruspalvelujen kustannuksia suhteessa palvelutasoon. Pidetään kuitenkin maltti mukana tässäkin hommassa ja keskitytään minkkiin
Rikoksista 45 oli liikennerikoksia, joiden määrä väheni kahdeksalla. Karkjärveen johdetaan vesiä myös valtatie 24:sen alitse kirjaston kohdalta. Avo-ojaa pitkin johdetut vedet ovat osittain pohjavettä, jotka suodattuvat moreeniharjun läpi luonnollisesti. Roihan mielestä järven ravinnemäärissä ei näyttäisi tapahtuneen merkittäviä muutoksia pidemmän ajanjakson aikana, vaikka tämän kesän näytteenotossa ravinnepitoisuudet olivatkin koholla verrattuna Ala-Karkjärven normaaleihin ravinnepitoisuuskeskiarvoihin. Vanhemmat konstaapelit Mikko Koskinen ja Kai Leino Jämsän poliisiasemalta valvoivat liikennettä toukokuussa kirkonmäen juurella. Kaikista tehtävistä rikoksia oli alkuvuonna 99, ja niiden määrä väheni edellisvuodesta 29:llä. Kuhmoisten kirkonkylän uimalassa nautittiin maanantaina hellesäästä ja Ala-Karkjärven lämpimistä vesistä. – Pintaveden kokonaisfosforin määrä on ollut korkeimmillaan tämän vuoden kesäkuussa. Kuhmoisissa ei ole tänä vuonna tehty yhtään ryöstöä, huumausainerikosta tai henkirikosta. Sisä-Suomen poliisilaitoksen mukaan kaikkien tehtävien yhteismäärä vähentyi Kuhmoisissa yhdeksällä, viime vuoden 178 tehtävästä 169:ään. Jos fosforia esiintyy vesistössä liikaa, alkaa järvi vähitellen rehevöityä. Myös kentän huoltorakennuksissa on Ikosen mukaan määräysten mukaiset jätevesijärjestelmät niin uimalan kuin urheilukentänkin puolella. Villiyrttien aromeja on luvattu löytyvän myös päivän tarjoiluista. – Ala-Karkjärven suurin fosforikuormittaja on peltoviljely, jonka osuus on 40 prosenttia. Hyvän ja tyydyttävän taasen alle 18 mikrogrammaa. Aika oli 1,5 minuuttia pidempi kuin alkuvuonna 2013, mutta toisaalta koko vuonna 2012 keskimääräinen toimintavalmiusaika oli 26 minuuttia. Edellisen kerran Ala-Karkjärvestä on otettu näytteitä vuonna 2002. Tämäkin hulevesijärjestelmä on rakennettu rakentamishetken määräysten mukaisesti. Päihtyneen henkilön vuoksi Kuhmoisiin on tänä vuonna kutsuttu poliisi neljä kertaa, yhden kerran enemmän kuin edellisvuonna. Ala-Karkjärven vedenlaatua seurataan – Suomen ympäristökeskuksen vedenlaatuaineisto alkaa Ala-Karkjärvestä jo vuodesta 1968. Murtautumalla tehtyjä varkauksia on tänä vuonna ollut seitsemän, yksi vähemmän kuin viime vuonna. Tietonsa luonnonkasvien käytöstä voi testata päivän aikana tietovisan yhteydessä. heinäkuuta 2014 Päivi Hotokka Lähes kaikenlaiset poliisille kuuluvat tehtävät ovat vähentyneet Kuhmoisissa alkuvuoden aikana, jos tilannetta verrataan vuoden 2013 tammi–kesäkuuhun. Yksi tärkeimmistä tavoitteista järvien seurannassa on luoda riittävä ja luotettava kuva järvien vedenlaadun vertailutilasta sekä ajallisesta, paikallisesta ja alueellisesta vaihtelusta. Huussista vedet menevät umpikaivoon ja niin sanotut harmaat vedet sakokaivojen kautta imeytykseen. Loput 85 prosenttia imeytyvät moreeniharjun läpi maaperään. Kuhmoisten Ala-Karkjärvi kuuluu niin sanottuihin R12kohteisiin, joissa näytteitä otetaan vesistöistä 12 vuoden välein. – Mitattaviin suureisiin kuuluvat lisäksi happi, humus, pHja rauta-arvot. – Hulevesien arvioitu kokonaiskuormitus AlaKarkjärveen on noin 0,2 prosenttia. Murroista neljä tehtiin vapaa-ajanasuntoihin ja yksi vakituiseen asuntoon. Pahoinpitelyjä on tänä vuonna tilastoitu kolme, kun samaan aikaan edellisenä vuonna niitä oli viisi. Kun mukaan lasketaan kiireellisyysluokat A ja B, poliisi pääsi tapahtumapaikalle Kuhmoisiin keskimäärin 31 minuutissa. Niina Huuhtanen Kuhmoisten kunnan projektipäällikkö Jorma Ikonen tyrmää väitteet, joiden mukaan keskustan urheilukentän hulevesiä valuisi Ala-Karkjärveen. Jotkut vesistöt ovat tarkkailun alla vuosittain, toiset esimerkiksi kolmen tai kuuden vuoden välein. Moottorikulkuneuvoja ei ole varastettu yhtään. Perinnepäivässä yleisö pääsee tutustumaan perinnetöihin ja nauttimaan Huhtalan torpan ja sen pihapiirin ainutlaatuisesta historiaa henkivästä tunnelmasta. Häiriökäyttäytymisestä ja ilkivallasta aiheutuneita tehtäviä oli alkuvuonna Poliisin tehtävien määrä vähentynyt kymmenen. – Pohjalla oleva salaojaputkisto kerää luonnollisesta imeytymisestä noin 15 prosenttia sakokaivoihin. Roihan mukaan AlaKarkjärvi voidaan saatujen tulosten perusteella luokitella sekä ekologisesti että fysikaalis-kemiallisesti hyvään käyttökelpoisuusluokkaan. Perheväkivallan vuoksi tehdyt kotihälytykset vähentyivät seitsemällä, sillä alkuvuodesta 2013 niitä oli kymmenen ja tänä vuonna kolme. Päivän aikana kävijät pääsevät tutustumaan esimerkiksi luonnonkasvien erilaiseen käyttötapoihin Villiyrttejä Huhtalan torpalla kuten villalangan kasvivärjäykseen. Urheilukentän perustukset on Ikosen mukaan kaivettu kokonaan moreeniharjuun. – Sinilevää on kaikissa Suomen järvissä. Sinilevää ei ollut ainakaan silmin havaittavissa rannan tuntumassa. Metsistä tulevan huuhtouman kuormitus on 28 prosenttia ja haja-asutuksen 18 prosenttia. Suurimmat leväkukinnat ovat kuitenkin herkkiä säätilojen vaihteluille, joten olosuhteet vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka paljon sinilevää järvissä esiintyy. Muihin samankokoisiin järviin verrattuna Ala-Karkjärven on arvioitu olevan hyvässä jamassa. – Mielestäni kentän hulevesissä ei ole mitään ongelmaa. Lapsivieraita viihdyttää iltapäivällä Saunatontun kierros. Hälytyksen tullessa poliisi ehti Kuhmoisiin keskimäärin vajaassa 23 minuutissa, kun tehtävä luokiteltiin kiireellisyysluokkaan A. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 23. Nyt jo seitsemättä kertaa järjestettävien perinnepäivien ohjelmassa on tänä vuonna muun muassa perinnetaitajien työnäytöksiä, kärryajeluja, perinneympäristötietoutta ja kirkkovenesoutu Luutsaaren kalapirtille. Niina Huuhtanen Kuhmoisten Ala-Karkjärvellä suoritetaan tänä vuonna vedenlaadun seurantaa. Seurannassa saatua aineistoa käytetään Roihan mukaan hyväksi esimerkiksi vesistöjen ekologisen tilan ja muutossuuntien arvioinnissa. Leväkukinnat ja vesikasvien runsastuminen ovat selkeimpiä merkkejä rehevöitymisestä. Nämä tehtävät vähenivät neljällä. Pohjassa lukemat ovat olleet suurimmillaan elokuussa 1968. Aiempina vuosina AlaKarkjärvessä esiintyneistä runsaista sinileväkukinnoista Roiha ei vielä tässä vaiheessa huolestuisi. Ravinnearvot ovat kunnossa Ravinteiden ja erityisesti fosforin merkitys vedenlaatuun on merkittävä. Huhtalan torpan perinnepäivän järjestää Metsähallituksen luontopalvelut yhdessä Kuhmoisten kotiseutuyhdistyksen ja Keski-Suomen maaja kotitalousnaisten kanssa. Mikäli mielii saada pientä hikeä pintaan, voi torpalla myös kokeilla niittotöitä viikatteen kanssa tai testata kehräystä, karstausta ja kuusien kuorintaa. Kuluneiden 46 vuoden aikana Ala-Karkjärven ravinnearvoissa on tapahtunut jonkin verran vuosien välistä vaihtelua. Roiha ei pidä todennäköisenä sitä, että keskustan urheilukentän hulevedet vaikuttaisivat sen suuremmin Ala-Karkjärven leväesiintymiin. Kaikkia varkauksia on tänä vuonna tehty yhteensä kymmenen, ja tämä luku on yhden suurempi kuin viime vuonna. Tapahtumaan on vapaa pääsy.. Keski-Suomen ely-keskuksen ylitarkastajan Toni Roihan mukaan vesinäytteitä on otettu Ala-Karkjärvestä helmikuun alussa ja kesäkuun loppupuolella. – Keskiarvon perusteella järven ravinnepitoisuusarvot ovat kunnossa, vaikka yksittäisillä näytteenottokerroilla hyvän raja-arvo on ylittynyt. Viimeiset näytteet järvestä otetaan syyskuussa. Jos rehevöityminen etenee tarpeeksi pitkälle, se voi aiheuttaa vedessä myös fysikaalisia muutoksia, jotka näkyvät veden samentumisena ja syvänteiden happitilanteen heikentymisenä. Kentän hulevesissä ei ole ongelmia Kuhmoisten Sanomat Isojärven kansallispuistossa sijaitseva Huhtalan torppa herää eloon ensi lauantaina. Neljältä eri syvyydeltä otettavien vesinäytteiden avulla on tarkoitus mitata muun muassa järveen liuenneiden ravinteiden määrää ja seurata vesistön lämpötilakehitystä. Yhteensä Ala-Karkjärvestä on otettu näytteitä 17 kertaa. On aika epätodennäköistä, että urheilukentältä tulevat hulevedet olisivat ainakaan koko järven mittakaavassa merkittävä leväkukintojen aiheuttajia. Ne poistavat kiintoaineen purkuvesistä hyvin. Aineistoa vuodesta 1968 lähtien Järvien vedenlaatua seurataan Suomessa hyvin vaihtelevasti. – Pienissä ja keskisuurissa vähähumuksisissa järvissä, kuten Ala-Karkjärvessä, erinomaisen ja hyvän järviveden tulee sisältää fosforia alle 8 mikrogrammaa litraa kohti. Pintaveden kokonaisfosforin määrä on vuosien varrella vaihdellut 10–21 mikrogramman välillä litraa kohti, kun taas pohjan kokonaisfosforitasot ovat pyörineet 10–30 mikrogramman tuntumassa. Roiha kertoo, että seurannan tarkoituksena on pitää kirjaa kaikista erilaisista järvityypeistä, joita Suomessa esiintyy
On, on niitä nähty. Kesäjuhla Päijälän rukoushuoneessa su 27.7. Myös kyläsuunnitelman tekemistä varten on ajateltu perustaa suunnitteluryhmä. Ilmari Peltola ryhtyi toimeen kuultuaan kyläläisten toiveita omasta rekisteröidystä kyläyhdistyksestä ja kokosi asiaa suunnittelevan ydinryhmän. – Koetamme jakaa vastuuta niin, ettei puheenjohtaja tee kaikkea. Kohtaamisessa on iloa, vaikka monet vaivatkin tulevat taas kerran toiselle kerrotuksi. Mukana mm. Soili Juntumaa, Kari Keskinen ja Terhi Ratalahti jakavat vaelluskokemuksiaan. HENGELLISET Joku kulkee ohitse ja hymyilee ystävällisesti. su helluntaista 27.7. Maana Leinonen sanoo runossaan: ”Tahtoisin nähdä enkelin, kyttyrää kantavan. Aina ei kulku ole helppoa. Heimo Nupponen ja kylätalkkarinakin toimiva Pertti Keskinen laskeskelevat, että alueelle mahtuu 200– 300 vakituista ja vapaaajantaloutta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 23. Innostus on kohdallaan Harjunsalmen kyläyhdistyksen toimialue on entinen Harjunsalmen koulupiiri, joka ulottuu Peltolankylälle, pohjoisessa Jämsän rajalle, puoleenväliin matkaa Pihlajakoskelle ja Haikupohjaan. klo 18. Messu kirkossa 7. – Kyläläisten innostus tuntuu olevan kohdallaan, joten yhdistyksen toiminnan toteutumisesta ei ole epävarmuutta, Nupponen toteaa. VIIKON NIMET Tänään Olga, Oili To Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia, Tinja Pe Jaakko, Jaakob, Jimi, Jaakoppi La Martta Su Heidi Ma Atso Ti Olavi, Olli, Uolevi, Uoti Ke Asta Päivi Hotokka Harjunsalmen tuore kyläyhdistys ryhtyy heti reippaasti toimeen. Yhteislenkkejä ja tiedonkeruuta Suosittu luontopolku on yksipäiväinen tapahtuma, jossa osallistujat kiertävät merkittyä reittiä ja vastaavat sen varrella kysymyksiin. klo 19 Arto Ojala Pekka Pökälä ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Sanajumalanpalvelus Päijälän rukoushuoneessa 7. Rukoillaan silmiemme aukeamista nähdä kohtaamiset arjessa. Perustavassa kokouksessa tehdyn alustavan kyselyn mukaan ainakin 35 ihmistä on kiinnostunut yhdistykseen liittymisestä. Ilmari Peltola esitteli jo perustavan kokouksen yhteydessä omaa kuvakokoelmaansa Harjunsalmen ihmisistä ja maisemista. Erityisen rakkaita ovat ystävien viestit heidän esirukouksistaan. Iloisin ja odotetuin Kohtaamisia kohtaaminen on se, kun pienet pojat soittavat mummun ovikelloa. Toisena toimintahaarana on kylätiedon kerääminen. Lisää pontta hanke sai kunnan keväällä järjestämässä kyläpäivässä, kun harjunsalmelaiset kuulivat, millaista toimintaa muilla kylillä on. Toisen matka on jo pitkälle ehtinyt, toisen vasta alkupuolella. Kuhmoisten Seniorit tarjoavat kirkkokahvin kirkon eteisessä. Mukana mm. Yhdistyksen tavoitteena on kehittää kylää, ajaa kyläläisten etua ja edistää heidän hyvinvointiaan sekä vaalia kylän perinteitä. klo 15. Väliaikaisen hallituksen jäsen Heimo Nupponen kertoo, että yksi perustamiseen vaikuttanut syy oli nimenomaan luontopolku. Toinen tervehtii ja jää keskustelemaan, eihän olla tavattu aikoihin. su helluntaista 27.7. Tämän lisäksi Harjunsalmella aiotaan järjestää Harjunsalmella vaalitaan luontoa ja historiaa muutakin luonnonläheistä toimintaa. Parhaimmat pisteet saaneet vastaajat pääsevät palkinnoille. Ihan maajalassa. Tarkkoja rajoja ei kuitenkaan piirretä karttaan, ja kaikki halukkaat saavat osallistua yhdistyksen toimintaan. Varsinainen hallitus muodostetaan, kun yhdistyksen rekisteröinti on valmis. heinäkuuta 2014 4 HARTAUSKIRJOITUS Eila Carlson Tervetuloa Helluntaisrk. klo 13. – Arveltiin, että jos parikymmentä ihmistä tulisi, mutta listassa oli lähes viisikymmentä nimeä, Nupponen sanoo. Leena Lehtinen Kansan Raamattuseurasta. Perustava kokous oli suuri menestys. ja Helvi Emilia Friman Iisalmen seurakunnasta 83 v. Kuolleet: Pekka Mauno Juhani Ottelin Kirkonkylästä 67 v. Haluaisi niin mielellään nähdä joskus enemmän valoa. Väliaikaiseen hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Ilmari Peltola ja Sampo Keskinen, Heimo Nupponen, Marko Aarroskari, Satu Lahnalahti sekä Outi Ylönen. (Huom. Tässä sitä taivalletaan iloinemme ja suruinemme. Heimo Nupponen ja Pertti Keskinen (kuvassa) kävivät viime viikon torstaina maastossa hahmottelemassa tulevan luontopolkutapahtuman reittiä. Tarpoivat ohitsesi arkivaatteissa, reppu selässä, kassia kantaen, huulilla hyvä sana, silmissä siunaus.” Heitä on, enkeleitä. Joskus joku kysyy, olisiko apu jotenkin tarpeen. Selkä voi painua kumaraan kuormien alla. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin pari viikkoa sitten, ja jo nyt valmistellaan kesän luontopolkutapahtumaa, joka järjestetään piakkoin. – Lähden vetämään yhteislenkkejä Ison Pihlajajärven lähiympäristössä, ja ajatus on järjestää jonakin vuonna patikka järven ympäri, Nupponen suunnittelee. Lisää tietoa on tarkoitus hankkia haastattelujen ja kuvien avulla. – kuva Heimo Nupponen. Joku tulee tervehtimään tuomisineen. Asukkaiden määrää on vaikea arvioida. ”Varikolla”-tapahtuma Päijälän rukoushuoneessa pe 1.8. Pohdinnassa on myös retkien järjestäminen luontokohteisiin, kuten Linnavuorelle. Toritie 44 EVANKELIUMIN-ILTA To 24.7. Yhdistyksen nimeksi tuli Harjunsalmen kyläyhdistys. Pyhiinvaellus-sunnuntai Päijälän rukoushuoneessa su 3.8. Lausuntaa Merja Peltola, yksinlaulua Jenni Lättilä. Tie voi olla kivinen ja kuoppainen. Tällaista tapahtumaa järjestettiin viimeksi Harjunsalmella 2000-luvun alkupuolella, ja kyläläiset ovat kaivanneet sitä. Siipien välkettä pilvistä odottaessasi et vain huomannut. Jaksaisin paremmin tätä omaani pitkällä kivisellä tiellä. Lahden seurakuntien puhallinorkesteri ja rallilegenda Ari Vatanen. klo 13. VÄESTÖMUUTOKSIA Kastetut: Iippa Ukko Uljas Rujala Kirkonkylästä. aika!). Siinä ihan vierellä, maanrajassa, omine kyttyröineen. klo 10
– Talvella istutaan keikkatuolissa ja kudotaan sukkaa. Paloniemen navetan ja Ruolahdentien erottaa kaukaisuudessa, kun vähän siristelee silmiään. – Minulle on tärkeää, ettei täällä ole ainoastaan istutettuja kukkia, vaan myös luonnonkukkia. – Talvella oikein odotan, että pääsen työntämään sormet multaan. Nyt hänellä on ikää 87 vuotta eikä innostus rakkaaseen harrastukseen ole laantumaan päin. Myös takapihan heinät, päivänkakkarat ja niittyleinikit saavat kasvaa vapaasti koko Puutarha on vanhuuden henkireikä kesän ilman ihmisen sormien kosketusta. Talvella kudotaan sukkaa Korppila on ollut kiinnostunut puutarhanhoidosta nuoresta lähtien. Tytöt tiesivät heti, missä aiemmin taloa asuttaneen Kostiaisen vanha kukkapenkki sijaitsee. Multa-Korppilassa majaa pitävä Kirsti Korppila viihtyy kesäasunnollaan puolet vuodesta. – Hain kukkapenkin paikkaa rautseipään kanssa, kun naapurista tuli pari tyttöä kysymään, että mitä ihmettä oikein puuhaan. Kylmä sää hidasti kasvua jonkin verran, vaikka kasvit ilmojen lämmettyä ottivat kiinni menetettyä aikaa. Tiikerililjat, ukonhatut, ranta-alpit, pionit ja monet muut ovat hänelle ystäviä, joiden seurassa aika ei käy pitkäksi. Ei ole tarvinnut kuin vähän aikaa nyppiä kukkapenkkiä, niin työpäivän ajatukset ovat jääneet taakse. Kai sitä jotenkin ajattelee, että aina jokin kukka voisi kukkia vielä paremmin. Hän päätti lähteä aarteenetsintään. Pitkän ruohon seasta Korppila löysi ympyränmuotoisen kukkapenkin, johon hän istutti leimukukkia. Tästä vaatimattomasta ympyrästä puutarha on pikkuhiljaa vuosien varrella laajentunut. Turbaanimainen varjolilja ei ottanut nokkiinsa ukkosen mukanaan tuomasta rankasta sadekuurosta. Olen niin murheellinen, sillä köynnöskrassi on ollut silmäteräni puutarhassa. – Luonto on kaikista paras tekijä. Puutarhansa suhteen Korppila on kriittinen. Tuolloin pihamaalla ei ollut yhtä ainoaa kukkasta. – Olen aina rentoutunut kukkien parissa. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 23. heinäkuuta 2014 Niina Huuhtanen Ruolahtelaisen Kirsti Korppilan kesämökin puutarhassa tuoksuvat aamuisin valkoapilat. – En tiedä, mistä tällainen vähättely juontaa juurensa. Puutarhassa hyörimisessä parasta on sen tuoma mielenrauha. Mitä nyt orkidea ja kaktus hänen huomiotaan satunnaisesti vaativat. Minulla ei ole koskaan ollut sitä ongelmaa, sillä puutarhassa on aina jotain kitkettävää. Tästä syystä Korppila ei aja kesämökin pihassa kukoistavien valkoapiloiden päältä ruohonleikkurilla. Sitten hän istahtaa alas. Ensimmäiset kukat Kirsti Korppila toi kesäpaikalle Multa-Korppilan tilalta. Kirsti Korppilan suosikkipaikka on etupihalla, josta hän päivittäin ihailee hämäläistä perinnemaisemaa. Kuuden seitsemän aikaan hän lähtee rauhassa kiertelemään ja katselemaan, mitkä puutarhan asukeista ovat puhjenneet yön aikana kukkaan. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä vuonna 1985 tontti mökkeineen päätettiin erottaa Kirsti Korppilalle ja hänen edesmenneelle miehelleen vanhuuden kesäpaikaksi. Monet vanhat ihmiset sanovat, että heillä ei ole mitään tekemistä kotona. Talvisaikaan innokas viherpeukalo joutuu kuitenkin pitämään kukkien hoidosta hieman taukoa. Ruolahden kylän pohjoisreunalla sijaitsevan kesämökin puutarhasta aukeaa näkymä Perinnönmäelle. Rautseipäällä aarteenetsintään Kesäpaikka on alun perin ostettu lisämaana Multa-Korppilaan. Aamut ovat Korppilan mielestä päivän parasta aikaa. – Istun tässä ja katselen tätä hämäläistä maisemaa, joka näyttää erilaiselta riippuen siitä, paistaako aurinko vai onko pilvistä. Ja odotetaan sitä kevättä. Puutarhanhoito on Korppilalle eräänlainen vanhuuden henkireikä. Myyrät sen sijaan piinaavat Korppilan kukkapenkkiä edelleen. – Myyrien jäljiltä maahan jäi vain kolme tainta jäljelle. Pienistä kaivuutyöläisistä on kärsinyt erityisesti aitan eteen istutettu köynnöskrassi, joka on aiempina kesinä kasvanut runsaana aitan pilareiden ympärillä. Satunnaiset ukkoset ja niiden mukanaan tuomat rankat sadekuurot ovat nekin jättäneet Korppilan mielestä jälkensä puutarhan kasveihin. Samaa näkymää pystyy katselemaan myös suoraan kahvipöydästä käsin. Myyrät mellastavat mullissa Tänä vuonna Korppilan puutarhan kiusana ovat olleet alkukesän viileät ilmat ja maan mullissa möyryävät myyrät. Sen tekemänä kaikki värit sointuvat yhteen. – Monesti ystävät tuovat tullessaan minulle kukkia, kun he tietävät, että tykkään näistä puutarhajutuista.. Ehkä jopa liian. Nautin maisemasta vähintään yhtä paljon kuin kukkien hoitamisesta. Korppila kuitenkin tiesi, että joskus aiemmin pihalla oli ollut kukkapenkki. Kirsti Korppilan puutarhan rautapadassa kukkii monenlaisia orvokkeja
von Bonsdorff on ottanut osaa kisaan lukuisia kertoja, ja nyt tulos oli kaikkien aikojen paras. – Silloin kun ei ollut tuulta, aika kului leppoisasti. Kesäkuhmoislaisen ja Tehin Pursiseuraa edustavan Henrik von Bonsdorffin kipparoima purjevene Shearlangstone IV sijoittui yleiskilpailun 17. Tästä enemmän ensi viikon Kuhmoisten Sanomissa.. Sai koko ajan olla nostamassa ja laskemassa pallopurjetta, spinaakkeria, Heikki Vilppala selvitti. Sitten kun oli vähän tuulenvirettä, purjehtiminen oli aikamoista jumppaa. Vain viisitoista minuuttia ennen tulosten julkistamista Peltonen kävi vielä viskomassa saapasta siinä toivossa, että jalkine lentäisi 10 tuumaa pidemmälle kuin hänen paras heittonsa. – Jos Janne saa uuden ennätyksen, niin joudun heittämään vielä uudestaan, heittopaikalla päivystänyt Markus Seppälä tuumaili. Kultamitalin saaja ratkottiin Riman alitusta ja ylitystä Pihlajakoskella toiseksi parhaiden heittojen perusteella, ja voittajaksi kruunattiin täten Markus Seppälä. Laura Perón on pyörinyt Pihlajakosken Nuorisoseuran kesäjuhlissa pienestä pitäen. heinäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 6 Niina Huuhtanen Joensuulainen Laura Perón katselee Pihlajakosken Nuoriseuran talon pihassa, kuinka 5-vuotias Ella Timonen limboaa ketterästi kepin alta. Lauantaiaamuna 19.7. – Tää vähän kesti, siinä ehti paahtua auringossa. – Maali näkyi jo, kun aika loppui. Isä Pekka Vienonen usuttaa 16-vuotiasta tytärtään limboamaan. Tehin Pursiseuralle kolmoisvoiton. Tällä kertaa ohittelimme toisiamme vuoron perää, ikävä vain, että hän teki sen viimeisen ohituksen. Tänä vuonna KoskelaKivistön ei kuitenkaan tarvinnut tyytyä kakkostai kolmossijaan, sillä 75 pisteen tulos riitti naisten sarjassa helposti voittoon. Rima täytyy alittaa niin, ettei vartalo kosketa rimaa tai maata. – Ilma oli sellainen, että se suosi nopeita veneitä. Miesten mölkyssä menestynyt Matti Valtonen koitti onneaan myös renkaanheitossa. Aivan viime vuoden kävijämääriin ei kuitenkaan päästy. Silloin lapsena olin tosin paljon taipuisampi kuin nyt. Voisin tulla ensi vuonnakin, jos kutsu käy, Heikki Vilppalan tyttärenpoika Deniz Karaburcak kommentoi. – Huipputulos, Pekka Vienonen huudahtaa. Päijännepurjehdus päättyi täyteen tyveneen Kolmoisvoitto Zoom 8 -luokassa Päijännepurjehduksen yhteydessä käytiin perjantaina 18.7. Päiväjuhlassa nähtiin todellisia taidonnäytteitä, kun eri-ikäiset lapset keplottelivat itsensä riman alta. Runkoaan lähtee venyttämään 10-vuotias Emil Nilsson. Näin ei kuitenkaan ole kauaa. Päijännepurjehdukseen lähti 151 venekuntaa Säynätsalosta Jyväskylästä, reitti vei alas Päijännettä kääntöpisteelle Pulkkilanharjun luo, ja sieltä suunnattiin kohti maalia, Padasjoen satamaa. – Tavallisesti olemme saaneet ihailla, kun Kauko Kanninen veneineen katoaa horisonttiin. Veneitä oli vierellä, ja huudeltiin toisille. Tämän jälkeen Nilsson taivuttaa itseään taaksepäin ja lähtee liikkumaan vaakasuoran kepin alta. Laura Perón pudistelee päätään. Toimitsija Pekka Vienonen kutsuu seuraavan akrobaatin testaamaan taitojaan. 98-vuotisen Nuorisoseuran puheenjohtaja Sara Seppälä kertoo kahden vuoden päästä juhlistettavien 100-vuotisjuhlien suunnitelmien olevan auki. Kesäkuhmoislainen Tara Seppälä innostui Pihlajakosken nuorisoseuran kesäjuhlissa limboamisesta. Lukuisista pihapeleistä hänen suosikkinsa oli lapsena limbo, mutta nyt hän ei enää omien sanojensa mukaan pysty alittamaan rimaa yhtä sulavasti kuin nuorempana. Kultamitali ei jäänyt Janne Peltoselta ainakaan yrittämisestä uupumaan. Venekuntaan kuuluivat Niiles Airola, Atte Airola, Leevi Airola ja Kyösti Hallikainen Kyösti. Heikki Vilppala otti osaa kisaan nyt 29. nuorille tarkoitettuja esikisoja. Keskiviikkona 23. sijalle. Ne ehtivät maaliin ennen kuin tuuli kokonaan tyyntyi, Henrik von Bonsdorff kertoi. kerran. Jokin spektaakkeli sinne pitää keksiä. Kun aika loppui, suuri osa veneistä oli tulossa Ykskoivun molemmin puolin. Miesten saappaanheitossa oli käynnissä suorastaan sietämätön trilleri, kun Markus Seppälä ja hänen poikansa Erkka Seppälä heittivät saman tuloksen, 30,90 metriä. Kuhmoisista purjehdukseen osallistuivat myös Heikki Vilppala, Juha Hinskala ja Kalle Saarinen, mutta he eivät päässeet maaliin saakka. Enää ei onnistu. Vesa Koivu Heinolan Pursiseuraa edustava Jyri Lehtisen kipparoima purjevene Auvo voitti Päijännepurjehduksen viime viikonloppuna. Viime vuoden saappaanheiton Open-mestari Janne Peltonen joutui tänä vuonna tyytymään kolmossijaan hävittyään vain 20 sentillä Seppälöille. – Olen ollut monesti pitkän aikaa ykkössijalla ja sitten joku on aina tullut ja heittänyt pidemmälle. Omassa luokassaan Shearlangstone IV tuli sijalle kuusi. – Alamme jo hyvissä ajoin suunnittelemaan juhlia. Veneet pääsivät hyvin liikkeelle, mutta vain 40 venettä ehti perille sunnuntai-iltapäivään klo 14 mennessä, joka oli takaraja. Hveneellä Päivin miehistöön kuuluivat Ensio Valo ja Deniz Karaburcak. Nilsson mätkähtää polvilleen siinä vaiheessa, kun rima on numero kymmenen kohdalla. Kovia kamppailuja käytiin aikuisten kesken muun muassa mölkyssä, renkaanheitossa ja saappaanheitossa, joissa vanhojen taitureiden tilalle saatiin jälleen uusia nimiä. Onni Hinskala, Iivari Heickell ja Atte Airola ottivat Zoom 8 -luokassa . Nuorisoseuran kesäjuhlissa oli jälleen runsaasti niin paikallisia kuin kesäkuhmoislaisiakin osanottajia. – Limbo oli sellainen, että siihen oli pakko päästä. 100-vuotisjuhlat lähestyvät Tarja Koskela-Kivistö on vuosien varrella nähnyt mölkkymestaruuden lipuvan käsistään aivan viime hetkillä. – Voitto tuli ihan puskista! Menin huvikseni heittämään vielä kerran ja sieltä se sitten pärähti, Tarja KoskelaKivistö iloitsee. Sietämätön trilleri saappaanheitossa Pihlajakosken Nuorisoseuran tämänvuotisissa kesäjuhlissa nähtiin lauantaina runsaasti niin riman alituksia kuin ylityksiäkin. Koskela-Kivistön tulosta lähimmäksi pääsi miesten sarjan voittanut Matti Valtonen 74 pisteellä. Ensin rima asetetaan sopivalle korkeudelle
klo 20–00.3 PITOPALVELU yms. 046 544 9230 __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. tapahtumat OPASOL OY p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PESULAPALVELUT JEC PESULA PALVELU OY Nuutinrinteentie 35, Kuhmoinen p. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. 0400 852 532 __________________________. Järj. 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9.30–15, ti ja pe 9.30–13, to sulj. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Irma Kallio p. Defibrillaattoria. tyhj. 045 636 3889 / Eija __________________________ LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. 0400 798143 p. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. p. Esillä vuosikokousasiat. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 23. Kunta tiedottaa KOULUKESKUKSEN SISÄLIIKUNTATILOJEN KÄYTTÖVUOROHAKEMUKSET KAUDELLE 11.8.2014 – 24.5.2015 tulee toimittaa kirjallisesti liikuntatoimistoon Toritie 34, 17800 Kuhmoinen tai sähköpostilla petra.laakso@kuhmoinen.fi su 3.8.2014 mennessä. Ark. (sis. heinäkuuta 2014 SEURAT PIHAKIRPPIS PÄIJÄLÄSSÄ 26.–27.7.2014 klo 10–17 Toivonkummuntie 26 Kuhmoisten Sanomat Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. Hintoihin sisältyy alv 24%. ja Eurooppa OPASOL OY p. ...TAVATAAN Jukka Luukkanen Band Kuh moin en Viehkeät valssit Taipuisat tangot Grilli ja kahvio Sähäkät sambat Huikeat humpat Liput 10 . Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 050 533 2907 Erkki savustaa torstaina 24.7. Kalasäilykkeitä Inarijärven kaloista tarjoushinnoin. Hakemuksissa tulee ilmetä kunkin harjoitusvuoron vastuuhenkilö ja hänen osoitteensa ja puhelinnumeronsa, sekä mitä tilaa hakee ja mille ajalle. Liikuntatoimi KIRPPUTORIT KOKOUKSET Nihtilän yksityistien vuosikokous pidetään su 3.8.2014 klo 14.00 Sahanrannassa. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Kattomestarit Oy Katot kuntoon, pesuja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja huopa. Tervetuloa! 0400 398 093 SPR Pihlajakoski päivässä klo 13. TORILLA... erikoiskuljetukset/kotim. Hoitokunta Hirviveikot ry kesäkokous la 9.8.2014 klo 11 Seppälässä. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Asiakaspalvelu Taija Kuivalainen 040 515 2345 Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 TOIMITUS Kesätoimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Lomalla 21.7.–23.8.2014 Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2792 (LT-2013) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi palaute@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. P. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 040 136 3013, 045 636 3889 __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Tervetuloa tutustumaan laitteeseen. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Ensiapuopettaja Heli Karppinen esittelee mm. 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. klo 9–16 Kuhmolan torilla LOHTA ym. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 24 t. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. Peltonen p. 10-12, 42100 Jämsä p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Sihteeri Johan on markkinat vuokrattavana Yksiö Kuhmoisten keskustassa. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. 040 536 5663, 0400 350 483 _________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Ilmainen kustannusarvio. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Reserviläiskuoro Vinosyöttö Tunnelmatanss it 26.7. Hintoihin sisältyy alv 24%. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis
Etuovi a39997. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL ennakoi jokija täplärapusaaliista hyvää, koska vuoden 2013 kannat jäivät edellisvuotta vahvemmiksi. Heti valmis asuttavaksi. 250 m 2 . Neste Rally, Päijälän pikataival Pe 1.8. Tie perille, sähkön saa. Etuovi a39838. kirkkoherra Auni Kaipia Ruokailu ja kahvitarjoilu Klo 13 KESÄJUHLA Kansan Raamattuseuran lähetti Leena Lehtinen Kristillisen yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lahtinen Olet sydämellisesti tervetullut! Hyvä Kuhmoisten Sanomien tilaaja, muistathan ilmoittaa osoitteenmuutoksesta meillekin! Länsi-Päijänteen kiinteistötsto Oy LKV [A] Toritie 50, 17800 Kuhmoinen Veikko Mattila 0400 634924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi www.etuovi.com www.oikotie.fi Kuhmoinen Puistotie 6, KOLME HUONEISTOA: KT-HUONEISTO 3h+k+kh, 73 m 2 , lasitettu parveke. Sopii mainiosti myös vapaa-ajan asunnoksi. Rapuja voi pyytää lokakuun loppuun asti.. Höyrylaivaregatta Kuhmoisten satamassa Kuhmoisten Sanomat Vuoden 2014 ravustuskausi alkoi maanantaina puolen päivän aikaan. Huhtalan torpan perinnepäivä Isojärvellä La 26.7. Tontti 800 m 2 . Etuovi 978337. Vapaa pääsy. 26 000,-. Keskiviikkona 23. Lauantaitori Päijälässä La 26.7. klo 18.00 Alhojärventie 268, 42100 Jämsä avoinna 24.7. Kyläpäivä Pihlajakoskella La 26.7. Tilava huoneisto. Kesäjuhla Puukkoisilla Su 27.7. Edullinen, vaatii pientä pintahuoltoa. 98 000,-. Päijänne lähellä. Hyvässä lykyssä heinäkuun lämpimät ilmat saattavat saada ravut liikkeelle ja vauhdittaa viileän kesäkuun viivästyttämää kuorenvaihtoa. RKTL:n mukaan kantojen rakenne oli hyvä, ja nuoria rapuja oli runsaasti kasvamassa tämän kauden saaliiksi. Tontilla lisäksi uudehko höylähirsinen vierasaitta, autotalli, sauna. Tanssit Harmoisten Nuorisoseurantalolla La 26.7. Siisti, hyvin hoidettu pikkuasunto, sopii sijoitusasunnoksi. Kuhmoinen Puistotie 4, KT-HUONEISTO , edullinen 1h+ alk+kk+ph, 30 m 2 , parveke, talon 1. Varustelu mahdollistaa pyörätuolin käytön. Kts. Hp. Tutustuttavissa omatoimisesti, kts. Hirsirunkoinen pientalo, hiljattain peruskunnostettu. KT-HUONEISTO, 2h+k+kh, 61 m 2 , lasitettu parveke. Hinnasta voidaan neuvotella. ajo-ohjeet Etuovi a48464. Kuhmoinen Pihlajakoski Päijänne, LOMAKIINTEISTÖ, käsittäen kaksi erill. 88 000,-/tarj. Vuokralainen valmiina. Erittäin hyvin hoidettu puutarhatontti 855 m 2 . Etuovi a39998. 175 000,-/tarj. Rallitori Pihlajakoskella Pe 1.8. heinäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 8 Perinnepäivä Huhtalan torpalla lauantaina 26.7. Hp. Lautarakent. Sovi esittely. klo 12–15 Työnäytöksiä, kirkkovenesoutua ym. 040 767 1733 Tervetuloa uuden taideateljeen avajaisiin 23.7. Myynnissä kahvia, pullaa, räiskäleitä ja paistettuja muikkuja. ”Varikolla”tilaisuus Päijälän rukoushuoneella La 2.8. Heti vapaa. Vapautuu 1.9. tiedot Etuovi 995954. Hp./vh. Hp/vh. Rakennuksessa tupak+makuuh sekä saunaja pesutilat, 54 m 2 , avoterassi. rantahuvila, jossa on takkatupa, keittiö ja saunatilat, n. Sovi esittely. Sanajumalanpalvelus ja kesäjuhla Päijälän rukoushuoneella Ti 29.7. TAPAHTUMAT Heinäkuu Ke 23.7. Lasten kerho Päijälän rukoushuoneella La 26.7. Sovi esittely. as.kerroksessa. Tanssit Honkahovissa La 26.7. Kallioinen männikköniemitontti 2120 m 2 , jolla pyöröhirsinen pikkuhuvila 20 m 2 , takkatupa, kk ja makuusoppi, rannassa savusauna. Uudehko 2009 valmistunut talo rauhalli-sella Rekolan omakotialueella, viihtyisä, tasokkaasti varusteltu. Pihassa varastorakennus/autokatos. Tasainen koivupuustoinen länsirantatontti 2806 m 2 Harmoinen– Torittutien varressa. Kuhmoinen Väinöntie, OMAKOTITALO, pieni sievä, uuden veroinen, täydellisesti varusteltu. Päijänteen satama lähellä. 43 m 2 . 77 500,-/tarj. 44 000,-. Etuovi a48624. Lisäksi kiinteistöön kuuluu kalliorantainen rakentamaton männikkötontti 5270 m 2 , jolla oma rakennusoikeus enint. Kuhmoinen Louhikkotie, tilava OMAKOTITALO 5h+k+khh+ saunatilat, 138/173 m 2 , autokatos, terassi. Etuovi 932403. Avarat huonetilat. 250 m 2 . kuvia Etuovi 937622 ja sovi esittely. Kuhmoinen Poikkijärventie, OMAKOTITALO/LOMA-ASUNTO, tupak+mh+ph-wc, 45 m 2 +iso terassi. Hp. yksityistilaisuus, ei avoinna yleisölle) Päijälän kristillisen yhdistyksen kesäjuhla sunnuntaina 27.7.2014 Päijälän rukoushuoneella Klo 10 Jumalanpalvelus Kuhmoisten vs. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa To 24.7. 5000 m 2 määräala, runsaspuustoinen loivarinteinen tontti suositun Lummennejärven rannalla. KT-HUONEISTO 1h+k+kh, 31 m 2 , lasitettu parveke. Hp./vh. Sovi esittely. Hp./vh. Sovi esittely. Myydään yhdessä, hp. – 5.8.2014 klo 14.00 – 18.30 (Su 27.7. 22 500,-. 240 000,-/tarj. tonttia. Rak.oikeus enint. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen seurannan perusteella näyttäisi siltä, että parhaat rapusaaliit ovat odotettavissa loppukaudesta. Hp. Sovi esittely. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa La 26.7. Myyd. Kuhmoinen Lummenne, Mieltiönsaarentie, RANTATONTTI n. irtaimistoineen. Hp. Tontti 1451 m 2 . Kuhmoinen Lummenne, LOMAKIINTEISTÖ Pippurin alueella. TERVETULOA! www.luontoon.fi/isojarvi puh. 55 000,-/tarj. 48 000,Etuovi a49439. Tänä vuonna ravustukseen osallistuu yli satatuhatta suomalaista. Heti vapaa. Sovi esittely. Rapukausi paranee vanhetessaan Vuoden 2013 ravustuskauden päätyttyä vesiin jäi jonkin verran huippuvuosia harvemmat, mutta kuitenkin vuotta 2012 vahvemmat jokija täplärapukannat. Vuosien 2006–2010 keskimääräinen saalis on ollut seitsemän miljoonaa rapua, joka on yli kaksinkertainen määrä verrattuna vuosituhannen vaihteeseen. Iltarastit keskustan pohjoispuolella Elokuu Pe 1.8. Kts. Maalämpö, lämmön talteenotto, takka