lokakuuta 2012 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 43 2012 62. vsk Keskiviikkona 24
Kunnan vastuulla olevat kulkuväylät tulisi saattaa kuntoon, kuten esimerkiksi Jussilan kujan alapää, missä asfalttipinta on ollut vuosia vaarallisesti hajonneena. Jos mieleeni ei muuta jäänyt, niin ainakin tuo alun ensimmäinen lause. Onkohan asiantilan parantamista on tarkoituksellisesti hidastettu. Olli Vainio Sata vuotta sitten Kissakulmalla perustettiin ompeluseura, ja tarkoituksena oli koota varoja paloruiskua varten. Lausunto pitäisi olla: ”Tämä on maa, jonne haluan tulla”! Pimenevissä päivissä pitäisi liikkeiden yrityskilvet erottua valokilpinä ja täysin vanhentuneet poistaa. Niin kuin eräs keskustelija kunnallisvaalipaneelissa sanoi: kaikkien lapset ovat kaikkien lapsia. Synnin palkka on kuolema, iankaikkinen kadotus. Kyllähän Kuhmoisissakin ajetaan kännissä ja kilvettömillä autoilla, mutta suhailijatkin pyrkivät sovittamaan olemisensa sopivaisuuden mukaan. Ja naapureitakin seurataan. Päätoimittajan otsikointi Längelmäen kohtalosta edellisen viikon Kuhmarissa oli hyvin tilannetta kuvaava. Lehti suorastaan pullistelee kirjoituksia. Vaikka Kuhmoisissa asuinkin, kävin koulua Längelmäellä ja pääsin ripille Längelmäen kirkossa. Saamme olla kiitollisia pitkän linjan kuhmoislaisille siitä, että huomaavaisuus ja vaatimaton perusrehellisyys ovat osa Kuhmoisten tätäkin päivää. Jos liikkuminen sitten on epäilyttävää, naapurin kanssa on helppo sopia, että rekisterinumerot merkitään ylös. Aina pitäisi olla jotain sanottavaa. Jo luonnostaan me olemme perisyntisiä ja olemJumalan sana me ansainneet kadotuksen. Olen kuullut, että kunnan sisällä on koulun lukkoasiassa liikkunut hyviä ehdotuksia, miten asiat tulisi hoitaa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 24. Mielestäni tämä kerrottiin selkeästi jo kuulemistilaisuudessa ennen tuota lausuntoa, mutta asia haudattiin pöytälaatikkoon. Kaikki on syntiä, mikä ei ole Jumalasta. Oli aikoinaan ikävää seurata lehdistä Längelmäen kunnan hajoamiseen johtanutta riitelyä. Nyt, kun syntyy uutta kaivostoimintaa, Pajalassa voitaisiin tilannetta ehkä miettiä uudelleen. Jyväskyläläinen päällikkö totesi taannoin lehtiartikkelissa, että he tekevät Toritien korjaukset heti, kun kuhmoislaiset ilmaisevat mitä he tahtovat. Silloin on syytä puuttua asioihin, jos lapsi muuttuu ilman näkyvää syytä pelokkaaksi ja vetäytyväksi tai päinvastoin aggressiiviseksi. Itse kukin meistä vanhenee vuosi vuodelta. Löysin Ruotsin puolelta sellaisenkin erikoisuuden kuin Pajalan rautatieasema. Vaalien aikaan kovin monilla tuntuu Alku ja loppu olevan sanottavaa mitä erilaisimmista asioista. Kuhmoisten Sanomat on siitä oivallinen väline, että voimme tarkistaa aina neljän vuoden välein, miltä politiikassa mukana olevat henkilöt kuvassa näyttävät. On tietenkin totta, että osaa meistä – ja jossakin vaiheessa meitä kaikkia – rasittaa se, että kaikki vahtaavat toisiaan ja tietävät toistensa asiat, välillä paremmin kuin omansa. Tähän kohtaan kuuluisi nimenomaan kunnan yleisilme ja sen kohentaminen, ettei Toritie olisi taas pian siinä kunnossa, kuin ennen tätä viimeistä remonttia, jolloin siitä sanottiin, että on kuin tulisi ryssän maalle kun katseli Toritietä. Kun se oli hankittu, ryhdyttiin kokoamaan omaa kirjastoa. Olemme onnekkaita, meillä tosiaan pihaan voi tulla, ja sisällekin. Normaalisti yleisönosastokirjoituksia ei tahdo saada lypsämälläkään. Tämä ei anna kovin hyvää kuvaa kunnan palveluista. Raamattu puhuu suuresta luopumuksesta lopun aikana. Vaimoni, joka nyt ei yleensä hermostu, oli säikähtänyt todella tilannetta ja suutuksissaan näyttänyt nyrkkiä kuljettajalle! Olen aikaisemminkin puhunut, että autoliikenne pitää eriyttää Toritien varteen pois nykyiseltä ”ajoradaltaan”, vai odotetaanko asiassa ensimmäistä kuolonuhria. Onko näin haluttu pönkittää omaa valtaa. Onkohan kyse valtapelistä. Kun kylillä liikkuu tuntemattomia autoja, se pannaan merkille. Tai vaikka näinkin – jos Maalla on turvallista äiti ei satu kiireissään muistamaan, että lapsella on koulun jälkeen vielä soittotunti, koulutaksi muistuttaa siitä. Toivottavasti nämä ehdotukset toteutetaan mahdollisimman pian eikä niitä heitetä sivuun, koska ne mahdollisesti tulevat ”väärältä” taholta. Vielä ei kuitenkaan ole joulu, vaikka ensimmäiset joululaulut on jo radiosta kuultu. Odotan Kuhmoisten päättäjiltä hyvää yhteistyötä ja valoisampaa toiveikkuutta tulevaisuudesta. Ei ole pihapiiriä ympäröivää muuria tai aitaa, ja jos on, portti on auki ja ovikin. Tutkin tällä hetkellä työssäni Pohjoiskalotin museoita, taidepaikkoja, luontokeskuksia ja muita nähtävyyksiä. Monet luopuvat uskosta, ja Jumalan sana ei enää merkitse mitään. Homoja lesboparien hyväksyminen on vastoin Jumalan sanaa. Voi kunpa meillä oisi joulu ainainen. Längelmäki olisi voinut pelastua yhteistyöllä, sen sijaan itsenäisyys tuhottiin itsekkäillä hajota ja hallitse -menetelmillä. Yhteisöllisyys sinänsä ei anna turvaa, vaan se, että pidetään huolta siitä, että yhteisössä hyvät arvot ovat voitolla. Nämä pyörivät mielessäni kunnan vetovoiman lisäämiseksi. Huonon päätöksen epäkohtia olisi voitu jo heti alkuunsa korjata helposti ja nopeasti eikä katsella sivusta, hidastella ja jarruttaa parannusten tekoa. Sopivaisuus suojelee. Kyllä tulisi Kuhmoisten asiat kuntoon jo seuraavalla valtuustokaudella, mikäli edes osakaan ehdotuksista kelpaisi tulevalle päättäjäeliitille. Eiköhän olisi jo vihdoinkin aika jonkin riittävän ison tahon puhaltaa peli poikki ja käskeä mahtikäskyllä hoitaa asiat kiireesti kuntoon. Hän kutsuu, ota vastaan tämä pelastus. Nuo säkeet tulivat mieleeni tutkiessani viime viikon Kuhmoisten Sanomia. Ihmiset tuntevat toisensa, ja lasten perään katsotaan. Asema toimi yli kolmenkymmenen vuoden ajan, kunnes lakkautettiin 1970luvun alussa. Sellainen ei tulisi kuuloonkaan suuressa maailmassa. Ahti Heikkilä Olen pitkin syksyä ihmetellyt, miksi koulun liikuntatilojen iltakäyttäjien sisäänpääsyepäkohtien korjaukset kestävät niin kauan. Niinpä niin. lokakuuta 2012 2 KOLUMNI Timo J. Hymyilläkin pitää, vaikka kuinka ottaisi asiat ja kanssaihmiset päähän. Myös osa kirkkomme teologiasta on luopumista Jumalan sanasta. Muuten ihan hyvältä kuulostava asia, mutta Pajalaan ei saatu koskaan rautatietä. Tällöin valtapelin uhreiksi ovat joutuneet tavalliset liikunnan harrastajat. Pelkkä politiikan tuntemus kun ei aina auta, ehdokkaan pitää muistaa myös nukkua riittävästi, jotta mahdolliset rypyt eivät näkyisi kasvoilla. Mutta kuinka paljon keveämpi niitä ilman on elää! Perheväkivalta ja koulukiusaaminen ovat vaikeita asioita kaikkialla, mutta kun kaikki tuntevat kaikki, muutos tutun lapsen käytöksessä huomataan. Vain muutama harva vaivautuu kirjoittamaan mieltänsä koskettaneista asioista. Tiedottaminen on ollut surkeaa. Kauko Saksala Vaimoni oli koiran kanssa rauhallisella kävelyllä Saharannasta ylöspäin, kun Toritien ja Sahatien mutkasta ilmestyi yht’äkkiä kuhmoislaisen kuljettajan auto, jalkakäytävällä, suoraan tulossa päin! Siis auton oli pitänyt ajaa jalkakäytävää pitkin jo ainakin kukkakaupan ohi, mahdollisesti Osuuspankin ohi tai jopa niin kuin näyttää tapana olevan tehdä: ”läpiajo” Kipparilta saakka. Nyt vähäisiä selityksiä on pantu antamaan tahot, jotka eivät ole epäkohdille mahtaneet mitään. Syntyperäisenä kuhmoslaisena en voi ajatellekaan muuta kuin itsenäistä Kuhmoista. Joulun sijaan nyt keskustellaan vaaleista. Mistä aloitat, sinne myös lopetat! Eikö vieläkään parannusta liikuntatiloihin pääsyssä. John Murolo vaimoineen ei ollut uskoa silmiään, kun hän Kuhmoisissa näki pienen lapsen pipo silmillään kävelevän kouluun, siis ilman aikuista saattajaa. Mutta Jumala valmisti ihmiskunnalle pelastuksen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa, joka tuli maailmaan ja sovitti meidän syntimme ristillä. Ehkä sen sentään voi jotenkin kestää.. Tunnusta syntisi ja ota vastaan syntien anteeksiantamus, minkä Jeesus hankki, niin olet matkalla taivaaseen, et helvettiin. Maalla on edelleen hyvä ja turvallista asua. Leppänen LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 24.10.2012 Vesa Koivu Mistä aloitat, sinne myös lopetat! Olin sunnuntaina Rovaniemellä media-alan kurssilla, jossa saimme koulutusta kirjoittamisen. Poliisia ei tarvita joka väliin. Tavaraa ja ihmisiä kuskattiin Ruotsin Rautateiden linja-autoilla, rautatietariffien ja lippujen hinnoilla. Pyhätyö on tavallista, lapsia ei saa kurittaa, avoliitot ovat tavallisia ja niin edelleen. Hyvät päättäjät, miltä kuulostaisi Kuhmoisten rautatieasema. Jos posti jää noutamatta, kohta mennään katsomaan, onko joku hätänä. Joku voi ajatella, että on merkki elinvoiman puutteesta, että pitäjässä ei ole tappelijoita, rosvojengejä tai järjestettyä huumejakelua. Molemmat turvallisuutta ja hyvää elämää tavoittelevia päämääriä. Ja varaskoplien toiminta alkaa käydä jo vaikeaksi, kun niistä varoitetaan paikallislehden palstoilla. Tiedottamisen olisi pitänyt hoitaa sen tahon, joka hankintapäätöksen on tehnyt ja toteuttanut. Toiveikkuutta toimintaan, please! Havahdun ajatuksistani. Toimitusten ja päätoimittajien toive voisi kenties olla, ”kunpa meillä oisi vaalit ainaiset”. Kummallako lie helpompaa, kunnallispoliitikolla vai kolumnistilla. Jumalan tahto on, että kaikki pääsevät taivaaseen. Takavuosina kun asuin eräässä toisessa pienessä pitäjässä, sain sen käsityksen, että siellä tahtonsa sai läpi se, joka törkeimmin käyttäytyi. Kerrotaan että syy oli se, että suunnittelijoiden esitys torpattiin täydellisesti juuri Nyt riitti alussa mainitusta syystä, ja tätä taas suunnittelijat eivät kestäneet?! Vaalipaneelissa puhuttiin EU:sta valtakunnanpolitiikkaan, eikä kukaan vastannut yleisön taholta esitettyyn kysymykseen, miten kasvatettaisiin kunnan vetovoimaa ulkopuolelta tuleville
Kuhmoisissa On aika valita... Vaikka kaikki paikalliset ehdokkaat kannattavat itsenäisyyttä, on ääni hallituspuolueille ääni pakkoliitoksille. Kuhmoisten keskustie on hiljainen. Olemme kuhmoislaisia, osa 2 Sote-menot ovat kasvaneet, ja kunnat ovat joutuneet ottamaan vastuulleen velvollisuuksia, joita ne eivät pysty täyttämään. Hallitus ei ole myöskään vielä ilmoittanut, millaista sosiaalija terveyspalvelujen mallia se Suomeen ajaa. Puolueen valinta on kuitenkin vaaleissa se suurin kannanotto. Muutoinkin koko hallituksen toiminta on täysin halvaantunut kuntavaalien alla. Pienet kunnat voivat edelleen tuottaa sosiaalija terveydenhuollon palvelut yhteistyössä ilman, että liitytään väkisin yhteen. Esimerkiksi miten pienet tienpätkät kylällä hoidetaan tai lukion opetus järjestetään. Ovathan kokoomuspoliitikot jo pidemmän aikaa mustamaalanneet kehäkolmosen Pitääkö maaseudun pysyä asuttuna. Onko se reilua äänestäjiä kohtaan, sopii kysyä. Hallitus ei halua huolehtia kaikista suomalaisista, nyt on valittu jyvät akanoista eli pikkukuntien asukkaiden kustannuksella luodaan uutta uljasta 70 keskuskaupungin Suomea. Rakennemuutoksen näkee, kun katsoo S-marketin kohdalta Hinskalan kurviin. Kuntauudistus on laitettu jäihin. Hallintoa on ollut tapana tarkastella budjetin kannalta, vaikka hallinto hyvin yksinkertaistettuna on tavallisten asioiden ratkomista. Kyllä valtionosuuksia pitää lisätä niin, että kuntatalous vahvistuu ja kunnat voivat hoitaa tehtävänsä. Paljon isoja asioita, joiden todellinen tavoite halutaan pitää äänestäjiltä salassa ääntenlaskuun asti. Koulutuksen tarve ei vähene, eivätkä vanhukset nuorru kuntarajoja siirtelemällä! Minna Korppila-Kauppinen ehdokas (kesk.) Äänestyksessä itsenäisyys. ulkopuolista Suomea, muun muassa antamalla loukkaavia lausuntoja Itä-Suomen yliopistosta ja väittämällä, että Lapin yliopistosta valmistuneet eivät kelpaa kuin lumitöihin. Tai miten järjestetään kirjaston, paloaseman, terveyskeskuksen palvelut ja niin edelleen. Keskustan kunta-maakunta malli turvaa lähipalvelut kaikille. Suomessa on sote-kriisi, mutta se ei johdu kuntakoosta. Politiikan pitää olla täällä sellaista taidetta, että käytettävissä olevilla voimavaroilla saadaan hyvä lopputulos. Hallitus ja muut puolueet ajavat Suomea niin päinvastaisiin suuntiin, että äänestäjien tulee myös miettiä, äänestetäänkö kunnan itsenäisyyden puolesta vai vastaan. Tämä lausahdushan ei tullut yllätyksenä enää. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 24. Pääministeri istuu varmasti vaali-iltana Virkkusen kuntakartta kourassaan, ja jokainen puolueensa pylvästä nostattava ääni on hänen mielestään ääni suomiuudistukselle pakkoliitoksineen! Uudistusta toki tarvitaan, mutta vaihtoehtoja on. Samaa voi kysyä myös perussuomalaisten linjasta, vieläkään ei ole tullut selvyyttä, kannattavatko he vahvojen peruskuntien mallia (hallituksen esitys) vai keskustan kotikunta-maakuntamallia, joka takaa itsenäisyyden myös pienille kunnille! Olen ylpeä siitä, että olen ehdokkaana puolueessa, joka oikeasti välittää maaseudun ihmisistä ja haluaa pitää koko maan asuttuna. Kunta ei ole liikelaitos, jonka tulisi tuottaa voittoa. Vaalipäivän äänestys su 28.10.2012 klo 9–20 Kuhmolassa Toritie 57 VAALIPUHEITA Pääministeri puolustaa kuntauudistusta voimakkaasti – retoriikan perusteella voisi kuvitella ongelmien ratkeavan kuntakoon suurentamisella. Siihen vaaditaan päättäjiltä rohkeutta, järkeä, mielikuvitusta ja kykyä päättää. Koska toimintamenot pysyvät korkeina suhteessa verotuloihin, kunnallisvaaleissa pitäisi olla kysymys siitä, miten palvelut järkiperäistetään ja tuotetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Säästäminen ei ole kunnan perustehtävä, eikä demokratia ole säästämistä. teologian opiskelija 51 Markus Rantanen nuorisotyönohjaaja 52 Ilm oi tu ks en m ak sa a Kr is til lis de m ok ra at it Ku hm oi st en po . Minua ei haittaa, vaikka olisinkin sitten modernien kokoomuslaisten mielestä vanhahtava! Mira Jokinen ehdokas (kesk.) Usein kuulee sanottavan, että kuntavaalit ovat pienillä paikkakunnilla ennemmin henkilökuin puoluevaalit. Järkiperäistäminen on sitä, että etsitään ratkaisu, joka tuottaa vähiten tappiota. maist. Tästä voimme tehdä päätelmät, että kuntauudistuksen todellinen tarkoitus on syrjäseutujen tyhjentäminen asukkaista. Ikärakenne nyt vain on muuttunut sellaiseksi, että tiettyjä palveluja tarvitaan enemmän. Jukka Mäkinen ehdokas (kok, sit.) Suomen hallituksen pääministeri, kokoomuslainen Jyrki Katainen sanoi tässä taannoin, että koko Suomen asuttuna pitämisestä puhuminen on vanhahtavaa. lokakuuta 2012 TURVALLISUUDEN TEKIJÄT Risto Ojala yhteiskuntatiet. Näin se luultavasti on usein mennytkin, mutta tällä kertaa tilanne on toinen. Kuntakoon suurentaminen ei tuo kylätielle lisää elämää. Vanhuspalvelulaki odottaa tuloa päätöksentekoon
Annika Kariuki, huilu, Kuhmoisten Kirkkokuoro. Muutokset ovat myös jossain määrin pakollisia, sillä ajan kuluessa asiat ympärillämme muuttuvat, mekin muutumme. Pihlajakoskelainen viljelijä Kimmo Jokela lopetti puinnit lokakuun ensimmäisellä viikolla. taivaassa ke 31.10. Muistohetki vuoden varrella kuolleille Papinsaaren siunauskappelissa pyhäinpäivänä 3.11. – Mullikat otettiin sisälle pari viikkoa sitten ja lehmät kävivät viimeisen kerran laitumella noin kuukausi sitten, hän muisteli viime viikolla. Rantalan omaa sadonkorjuuta eivät niinkään viivästyttäneet märät pellot, vaan viljan myöhäinen kypsyminen. Tänä kesänä laidunkausi täytyi lopettaa hiukan normaalia aikaisemmin, koska märissä olosuhteissa suuri määrä karjaa polkee pellon huonoksi. Monet muutokset ovatkin elämämme kannalta hyviä asioita, sillä ne voivat tuoda uutta merkitystä ja uusia voimia elämämme arkeen. – Kyllä viljelijöillä on ollut havaittavissa tavallista enemmän huolenaiheita. Yöpakkaset ovat hyviä, koska ne kuivattavat pellon pintaa, Rantala sanoo. Naisten hetki Papinsaaren siunauskappelissa ke 24.10. Talvirajoitukset ensi viikolla. ja 31.10. Esiintyjinä Anne Jokinen, Aino-Helena Lindén ja Marjaana Moisio. Sirpa Virtanen Padasjoelta. Nämä muutokset sanellaan meille ylhäältä käsin, kouluntai työnjohdon toimesta. klo 10–12. Rehukauraa ja -ohraa lypsykarjalleen viljelevä Jokela kuitenkin uskoo, että sadosta riittää karjalle syötävää kevääseen asti. klo 16. Aivan kuten Jeesus on tutussa lähetyskäskyssään meille luvannut: Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. Yleensä työ saadaan tehtyä syyskuun puolella. Uskon, että ne saadaan muokattua. Messu pyhäinpäivänä 3.11. Keski-Suomen Pro Agria -keskuksen johtaja Vesa Laitinen kertoo, että kuluneelle kesälle on ollut tyypillistä satotilanteen vaihtelu peltolohkojen välillä pienenkin alueen sisällä. Vilja oli pakko korjata silloin, kun pellolle pääsi, joten jyvät ovat märkiä ja niiden kuivattaminen tulee kalliiksi. Turvamme muutoksen keskellä Päivi Hotokka Kuhmoislaiset viljelijät kertovat, että viljojen puinti onnistui tänä syksynä, vaikka harvinaisen runsaat sateet ovat haitanneet sadonkorjuuta. Kuhmoisten Kirkkokuoro. Sato saatiin talteen Kuhmoisissa Rehupaalit odottavat talvea Länkipohjantien varressa. klo 10. Siksi myös sadonkorjuuseen voitiin ryhtyä 1–2 viikkoa aikaisemmin kuin joissakin muissa osissa EteläSuomea. Ilosanomapiiri 7. Kimmo Jokelan lypsylehmät ja nuoret eläimet laiduntavat kesällä. – Sato voi olla normaali tai heikko riippuen maan rakenteesta, pellon vesitaloudesta ja siitä, onko pellolla painanteita. Mukana mm. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 24. Laatukin on hänen mielestään tyydyttävä, vaikka siitä ei vielä voi tehdä tarkkoja päätelmiä. Aiheena ”Kun on luopumisen aika”. Rajoitukset ovat voimassa maalis-huhtikuulle siihen asti, kunnes ajo-olosuhteet sallivat siirtymisen kesänopeusrajoituksiin. Jokelalla muokkaus on kesken, noin viidennes alasta oli viime viikolla jäljellä. Toiset muutoksista taas ovat meidän oman tahtomme mukaan tapahtuvia. Silloin luonto muuttaa kesän vihreän värinsä syksyn ruskan väriloistoon ennen kuin riisuutuu pitkän ja pimeän talven varalle. Kaikkien elämämme muutosten keskellä on arvokasta ja turvallista tietää, että on olemassa Yksi, joka ei koskaan muutu tai katoa elämästämme, vaikka kaikki muu elämässämme muuttuisikin: Kaikkivaltias Jumala on ja pysyy meidän rinnallamme nyt ja aina, kaikkina elämämme päivinä. Perhekahvila srk-kodissa ke 24. Kauran sato on normaali siellä, missä puinnit ovat onnistuneet. Paikalleen jääminen koko ajan eteenpäin menevässä ajassa ja maailmassa on mahdotonta. klo 19. Töitä on joutunut tekemään huonoissa oloissa, kosteaa viljaa on joutunut kuivaamaan enemmän ja koneita on jäänyt kiinni pellolle, Laitinen sanoo. Jotkut näistä muutoksista annetaan meille toisten toimesta, ulkoapäin, kuten esimerkiksi lasten ja nuorten koulun vaihto alakoulusta yläkouluun ja yläkoulusta lukioon tai ammattikouluun. – Öljyä kuluu kaksintai kolminkertainen määrä normaaliin vuoteen verrattuna, Jokela sanoo. Keski-Suomessa nopeusrajoitusmerkit vaihdetaan 30.–31.10. Huom. – Tämä on ollut aika ainutlaatuinen kesä. lokakuuta 2012 4 KUTSUT VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Mira Kivilahti KOULURUOKA Kissakulman Torpalla sunnuntaina 28.10.2012 klo 13 Onnitteluiden vastaanotto klo 12.30 alkaen Ohjelmassa kuvaelma seuratoiminnan vaiheista 1912–2012 Kahvitarjoilu Juhlan lopuksi historiikkikirjan julkaisu ja myynti Vapaa pääsy Tervetuloa! Kissakulman nuorisoseura SEURATOIMINNAN 100-VUOTISJUHLA Messu kirkossa uskonpuhdistuksen muistopäivänä su 28.10. Peltojen tilanne vaihtelee paljon Juha-Pekka Rantalan mukaan Kuhmoisten alueen pelastukseksi koitui se, että täällä päästiin keväällä pelloille suhteellisen aikaisin. – Pakko odottaa, että pellot kuivahtaisivat ja kantaisivat koneita. Hiljaisen laulun ilta kirkossa su 28.10. Hänen mukaansa ohrasato on kärsinyt märkyydestä eniten. Syksyisin linnut aloittavat muuttomatkansa viilenevästä pohjolasta etelän lämpöön ja aurinkoon. – Tarkoitus olisi kyntää, mutta en ole vielä aloittanut. Hän pohtii, että sadon valmistuminen meni ehkä myöhään kostean ja pilvisen kesän vuoksi. 2012, tällöin sallitut ajonopeudet laskevat 100 kilometristä tunnissa 80 kilometriin tunnissa noin 300 tiekilometrillä, tieosuudet ovat samat kuin edellisenäkin talvena. Myös työpaikalla syksyisin usein ainakin mietitään muutoksia, kun aletaan suunnitella seuraavan vuoden toimintaja taloussuunnitelmia. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa to 25.10. Hän on meidän kanssamme ja suojelee meitä ja meidän elämäämme, mihin muutoksiin elämämme sitten ikinä meitä johtaakaan. Aiemmin kesällä korjattuun säilörehuun sateet eivät vaikuttaneet yhtä paljon kuin syksyiseen viljan puintiin. aika! Kotiseurakuntasi kutsuu Sinua, olet sydämellisesti tervetullut mukaan tilaisuuksiin ja toimintaan! www.kuhmoistenseurakunta.fi Gideon ilta To 25.10.-12 klo 19.00 Juha Pohto Ahti Mikkonen Helluntaiseurakunta Toritie 44 TERVETULOA HENGELLISET Syksy on monessa mielessä muutosten aikaa. Myös meille ihmisille syksy tuo elämäämme usein muutoksia. Lähtö srk-kodilta klo 17.45. – Laadussa jonkin verran kärsittiin. Syysmuokkaus vaatii kuivumista Viime aikojen sateet lykkäsivät viljelijöiden suunnitelmia peltojen syysmuokkauksesta. klo 19. kirkossa klo 10. tänään uunimakkara, perunat, salaatti to kaali-jauhelihalaatikko, salaatti pe broilerikeitto, vihannes, juusto ma makaronilaatikko, salaatti ti pinaattiohukaiset, kinkkusalaatti, tuoresalaatti ke hedelmäinen kalkkunakastike, riisi, salaatti tänään Rasmus, Asmo to Sointu pe Niina, Nina, Amanda, Ninni, Manta la Helli, Hellin, Hellä, Helle su Simo ma Alfred, Urmas ti Eila ke Arto, Arttu, Artturi Kuhmoisten Sanomat Talvija pimeänajan nopeusrajoitukset otetaan käyttöön koko maassa tällä ja ensi viikolla. – Määrällisesti sato oli kohtalainen, arvioi kauraa ja kevätrypsiä tänä vuonna viljellyt Juha-Pekka Rantala. Joissakin paikoissa kauraa on edelleen pellolla, ja syksyn märkyys aiheuttaa siihen esimerkiksi homevikoja. Monet esimerkiksi päättävät syksyllä muuttaa elämänsä suuntaa ja aloittavat jonkin uuden harrastuksen, uuden asian opiskelun tai muuttavat vaikka uudelle paikkakunnalle löytääkseen uutta suuntaa elämäänsä. klo 18. klo 18
Se paloi näköjään aika hyvin, pojat kertovat tekniikastaan. Tyttöjen joukkueella Reetta Sihdolla, Paju Sarvalalla ja Nella Stenholmilla on oikea ote: yksi pitää sadetakkia puiden suojana sillä välin, kun toiset vuolevat sytykkeitä, kokoavat nuotion ja sytyttävät. Harmillista kyllä, liekki ei tartu sytykkeiden päällä oleviin puihin. Vaikka partiolaiset laittavat ruokaa retkikeittimillä, on päivittäin hyvä olla yksi aikuisten keittiössä valmistama pääruoka. – Pitäisi olla pienempiä puutikkuja, Kaunistoinen arvioi. Majakkaleikissä etsijä pyörii paikallaan tehokkaan valon kanssa, ja muut yrittävät lähestyä häntä niin, etteivät tule nähdyiksi. Lounaaksi syödään makkarakeittoa katoksen suojassa reserviläisten entisellä ampumaradalla. Kun nuotio syttyy, se palaa iloisesti sateessakin. – Sytykkeenä oli kaarnaa. Leirille saavuttiin tiistaina patikoimalla noin kuuden kilometrin matka. Nella Stenholm veistää kiehisiä, kun Reetta Sihto ja Paju Sarvala kokoavat nuotiota suojassa sadetakin alla. Isommat partiolaiset eli seikkailijat viipyivät kaksi yötä ja nukkuivat puolijoukkueteltassa, pienemmät sudenpennut yöpyivät yhden yön Saaresmajan yläkerrassa. – Ei minulla ole sen kummempia ohjeita. Kolmetoista partiolaista osallistui viime viikolla Kuhmoisten Korpisusien syysleirille Saaresmajalla Linnavuoren kupeessa. – Tänään ollaan taas majakkaa, Aapeli Poikala ja Reetta Sihto pyytävät. Kipinävahteja oli kaksi tai kolme kerrallaan, ohjaajat valvoivat omalla vuorollaan Huonon sään syyslomaharjoitus yksin. – Kun vanhemmat auttavat, leirin vetäjät voivat keskittyä siihen, mitä tekevät, huoltajana leirille osallistunut Silmu Sarvala sanoo. Nuotion sytyttäminen huonossa säässä kuuluu taitoihin, joita partiolaisten tulee opetella.. Ihanteellinen sää olisi kunnon räntämyräkkä. Nuotio syttyy ensimmäisellä tulitikulla. Ruuan jälkeen Markus Rantanen ilmoittaa, että seikkailijoiden tehtävänä on huonon kelin haaste: nuotion sytyttäminen sateessa. – Kohta tulee kunnon etelänmatkan tunnelma. – Erittäin huonosti! Sudenpentujen mukaan mökin yläkerrassa oli kylmä, etenkin tyyny jäähtyi pahasti. Varusteet kuljetettiin leiripaikalle autokyydillä. Entä miten ensimmäinen yö sujui. – kuva Marko Aarroskari. Nuotio yhdellä tulitikulla Keskiviikkona puoliltapäivin alkaa sataa, mutta se ei partiolaisia häiritse. Tavaroita siirrellään pois teltan reunoilta, pojat laittavat lisää puuta kamiinaan. – On jännää, kun pitää piiloutua ja liikkua yhtä aikaa. Pimeässä on hauskempaa Kun ilta hämärtyy, seikkailijoille on luvassa maastoleikkejä pimeässä. Kuivuu teltta samalla. Hän itse sai juosta keskellä yötä saunalle hakemaan tulitikut ja sanomalehteä, jotta sammunut tuli saatiin syttymään uudelleen. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 24. Ja pimeässä kaikki on hauskempaa! Kuhmoisten Korpisudet pitivät ensimmäisen virallisen lipunnostonsa leirin alkajaisiksi Saaresmajalla. – Jotkut olivat koittaneet laittaa kourallisen vettä kamiinan päälle, Eljas Liehu kertoo. Haette puita ja teette nuotion, ohjaaja Antti Kaunistoinen sanoo. Seikkailijoilla oli teltassa vuorotellen kylmä ja kuuma. – Kun kamiina sammui, oli kylmä. lokakuuta 2012 Päivi Hotokka Sade ropisee kamiinateltan kattoon, ja joku huomaa, että tyyny on kostea. Lipun nostivat Ida Heickell ja Antti Kaunistoinen. – Valitettavasti sataa vain vettä. Aapeli Poikalan ja Leevi Aittolahden tiimi onnistuu pikavauhtia. Silti leirille tarvitaan mukaan vapaaehtoisia vanhempia, jotka auttavat muun muassa kuljetuksessa ja muonituksessa. He voivat tulla paikalle esimerkiksi vain muutamaksi tunniksi. Partiolaiset kertovat patikoinnin onnistuneen hyvin ja kuivassa säässä. Leiriläiset huolehtivat itse puiden kantamisesta, tiskauksesta ja osin myös ruuanlaitosta. Etelänmatka on melko kaukana tästä tavasta viettää syyslomaa
Hoitajat saavat määrätä influenssa-, hepatiittija vesirokkorokotteita. Täysi-ikäiset voivat katsella internetin kautta omia reseptejään, kun kirjautuvat palveluun verkkopankkitunnuksilla. Kun Mylläri puhuu bangladeshilaisen perheensä kanssa Skypen välityksellä, hän huomaa, kuinka erilaisissa todellisuuksissa ihmiset maapallolla elävät. Moneen kertaan katsoin ja tarkistin. He eivät ymmärrä, miksi tältä näyttävä nainen esittelee suomalaisia tapoja. Kun äiti asuu eri todellisuudessa Aina ihonväristä ei kuitenkaan ole apua maahanmuuttajien kanssa. – Ensimmäisen reseptin kirjoittaminen oli jännää, kun vastuu tulikin itselle. Sittemmin hän on löytänyt Bangladeshissa asuvan äitinsä ja sisaruksensa. Reseptit kirjoitetaan nykyään lähes pelkästään tietokoneella. – Innostuin heti, enkä tiennyt, mihin pääni laitoin. Apteekissa henkilökunta hakee tiedot Reseptikeskuksesta ja toimittaa lääkkeen. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 24. – Tämä on todella tarkkaa työtä ja rajattua lääkkeenmääräämistä. Kauppisen lisäksi Jämsän seudulla työskentelee yksi reseptejä kirjoittava hoitaja, kätilö-terveydenhoitaja, joka toimii pääasiassa ehkäisyneuvolassa. – Nykyisin suositellaan, että adoptoitu lapsi voisi pitää äidinkielensä. Toisaalta hän tietää, kuinka suomalainen kulttuuri toimii, ja osaa neuvoa siihen liittyvissä asioissa. Mylläri on vuoden alussa aloittanut Suomen Punaisen Ristin Hämeen alueen monikulttuurisuuskehittäjänä, ja Aleksis Kiven päivänä 10. Koska yhteistä kieltä ei enää ole, Myllärin Suomessa asuva, bengalia puhuva ystävä tulkkaa keskustelua. – Toki tiesin lääkkeistä jo etukäteen, mutta nyt tietoa syvennettiin, kun perehdyttiin tarkoin niiden vaikutusmekanismeihin ja yhteisvaikutuksiin. Vaikka Kauppisella on pitkä kokemus terveydenhoitoalalta, koulutuksesta sai paljon lisää tietoa lääkkeistä ja potilaan tutkimisesta. Kauppinen ottaa kiireellisissä tapauksissa asiakkaita vastaan myös ilman ajanvarausta, mutta varaaminen on suositeltavaa. Kaikki heistä aloittivat uudessa työnkuvassaan syyskuun alussa, kun saivat työnantajien kanssa neuvoteltua toivomansa palkankorotuksen. Hän on vähitellen jatkokouluttautunut, ja keväällä päättyneen koulutuksen jälkeen hänellä on oikeus kirjoittaa joitakin lääkemääräyksiä. Lisää tietoa lääkkeistä Työn ohessa suoritettu koulutus oli tiukka rupeama, johon kuului lähiopetusta 2–3 päivää kuukaudessa sekä kotitenttejä, näyttöjä ja valtakunnallisia tenttejä. Tumman ihonvärinsä takia Anu Mylläri on usein kokenut olevansa yhteisön ulkopuolella. Äidinkieli katosi Suomessa Kun Anu Mylläri tuli Suomeen 2,5-vuotiaana, hän puhui ainoastaan bengalia. SPR:n monikulttuurisuuskehittäjä Anu Rohima Mylläri puhui kuhmoislaiselle yleisölle kaksi viikkoa sitten kirjaston ja SPR:n Kuhmoisten osaston järjestämässä tilaisuudessa.. Kauppinen ja hänen kurssitoverinsa olivat ensimmäiset lääkkeenmääräämiskoulutuksen käyneet sairaanhoitajat. Reseptejä kirjoittavat hoitajat joutuvat kuitenkin noudattamaan tiukkoja sääntöjä. Kauppinen on yksi ensimmäisiä sairaanhoitajia, joilla on rajoitettu oikeus kirjoittaa reseptejä. Työnantaja tarjosi Paula Kauppiselle mahdollisuutta Lääkemääräyksiä myös hoitajalta osallistua lisäkoulutukseen, joka alkoi vuoden 2011 alussa. Paljon apua lääkäreille Paula Kauppinen kokee, että hoitajan reseptinkirjoitusoikeus auttaa paljon lääkärien työtä Kuhmoisten terveysasemalla. Päivi Hotokka Kuhmoisten terveysasemalla aletaan kirjoittaa sähköisiä reseptejä ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Sähköinen resepti ensi vuonna Päivi Hotokka Anu Rohima Mylläri on kasvanut suomalaiseen kulttuuriin, mutta monet ihmiset kohtelevat häntä täällä kuin ulkomaalaista. – Mietin, mitä olen jäänyt vaille, esimerkiksi sellaisia asioita, jotka eivät ole arvokkaita tässä kulttuurissa. Paula Kauppisen vastaanotolle pääsee parhaiten varaamalla ajan samasta puhelinnumerosta kuin lääkäriajankin. Heidän olisi vaikea ymmärtää myös sitä, että Mylläri on käynyt armeijan ja jopa ollut töissä Puolustusvoimissa. Lisäksi yhteydenpitoa auttaa, että sisar ja veli ovat oppineet vähän englantia. Minun täytyy laittaa valkoinen nainen kertomaan siitä, mutta itse voin kertoa maahanmuuttajana Suomessa olemisesta. Heillä on oikeus hoitaa silmätulehdusten lisäksi nieluja virtsatietulehduksia, mutta vain yli 12-vuotiaiden nielutulehduksia ja vain terveiden naisten virtsatietulehduksia. Alkuun uudet asiat tuntuivat jännittäviltä. Sairaanhoitaja Paula Kauppinen on työskennellyt Kuhmoisten terveysasemalla koko työuransa. Tähän mennessä hän on kirjoittanut keskimäärin 20 reseptiä viikossa, parhaimmillaan jopa kymmenen päivässä. Kun lähdin Bangladeshista, side meidän todellisuuksiemme välillä katkesi. – Emme me mitään lääkäreitä ole, vaan tämä on pientä avustusta, jotta lääkäreille jäisi aikaa vaativiin tehtäviin. Lisäksi he voivat uusia joitakin reseptejä, jos siitä on sovittu potilaan hoitosuunnitelmassa. lokakuuta hän vieraili Kuhmoisissa kertomassa työstään ja kulttuurien kohtaamisesta Suomessa. Meidän täytyy aina nähdä asiakas ja perehtyä asiaan. – Meillä on eri todellisuus, he eivät edes tiedä, mitä kysyisivät. Hän valmistui keväällä 1,5 vuotta kestäneestä koulutuksesta, ja reseptejä hän on voinut kirjoittaa syyskuun alusta alkaen. Aina pitää olla myös lääkärin konsultointimahdollisuus, Kauppinen kertoo. Tällöin reseptiä ei anneta lainkaan potilaan käteen, vaan se tallennetaan tietokoneella valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Potilas saa kuitenkin ohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä. Vuonna 2006 julkaistiin hänen omaelämäkerrallinen kirjansa Adoptoitu . Koulutuksen järjestivät Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. lokakuuta 2012 6 Päivi Hotokka Silmätulehdus ei välttämättä vaadi Kuhmoisissa enää lääkärin vastaanottoa, vaan terveysasemalla työskentelevä sairaanhoitaja Paula Kauppinen voi määrätä siihen lääkityksen. Hänet on adoptoitu lapsena Bangladeshista Pohjanmaalle. Koulutus oli niin laaja, että oikeutta on mahdollisuus laajentaa. Erilaisen kulttuurin ja yhteiskunnallisen aseman huomaa esimerkiksi siitä, että äiti ja sisarukset eivät juuri koskaan kysy Mylläriltä mitään. Kauppinen arvioi, että tulevaisuudessa hoitajat saavat todennäköisesti määrätä nykyistä useampia lääkkeitä. Potilaalla on edelleen oikeus saada myös paperinen resepti, jos hän sen haluaa. Koska hänelle ei tämän jälkeen kukaan enää puhunut kieltä, se unohtui. – Työ on ollut vielä käynnistymisvaiheessa, ja nyt se alkaa lisääntyä, hän uskoo. Anu Myllärin mukaan vaikeinta hänen elämässään on ollut hyväksyä se, että hänessä on jotain, joka ei ole peräisin suomalaisesta kasvatuksesta. Tällaisia lääkkeitä ovat verenpaine-, astmaja kolesterolilääkkeet sekä diabeteksen hoitoon käytetyt lääkkeet insuliinia lukuun ottamatta. Se kehittää kykyä oppia muita kieliä, Mylläri kertoo. Etukäteen ei tarvitse tietää, vaatiiko asia käyntiä hoitajalla vai lääkärillä, vaan se arvioidaan puhelimessa. Tästä kokemuksesta on apua hänen nykyisessä työssään maahanmuuttajien parissa. – Sisarukseni eivät saaneet mahdollisuutta kouluttautua tai valita ammattiaan, mutta he saivat äidin sylin. Mylläri ei yleensä selitä muualta tulleille adoptiotaustaansa, koska se on heille monimutkainen asia käsittää. – En voi kertoa maahanmuuttajanaisille naisen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa
Pentti Paajanen ja Erkki Lekkerimäki tarjoilivat, ja Mikko Lehto nautti alkavasta illasta. Aikaa ei ole koskaan tarpeeksi. – Hän eli niinkuin Suomen Olavi Kuittinen ja Risto Astikainen antoivat näytöksen siitä, kuinka nuijasodan aikaisella tuliaseella ammutaan. Jumala pyrkii murtamaan meidät ja saamaan meidät näkemään oma rikkinäisyytemme ja syntisyytemme. Hukin tilan tuore isäntä yrittäjä Osmo Kullaa kertoi muutamin sanoi itsestään, ja toivotti vieraat tervetulleeksi. Hänellä ja hänen puolisollaan Tuija Kullaalla on Suonenjoella matkailualan yritys. Talon suuruudenaika oli ehkä 1800-luvun lopulla, kun Tilkku-Mattina tunnettu Matti Juhonpoika hallitsi Hukin tilan lisäksi lukuisia muita suuria maatiloja seutukunnalla. Kotailta aloitettiin tuttuun tapaan mehuja makkaratarjoilulla. Isojaon maatilojen yhteyteen synnyttämiä niittykuvioita ja palstoja oli satamäärin – siitä nimi miehelle. Seppo Unnaslahti kertoi joitain pääpiirteitä Harmoisten keskiaikaisesta ryhmäkylästä ja Hukin talon vaiheista sen jälkeen. Astikainen näytti videotykin avulla näytteitä elokuvasta ja kertoi oikean ajankuvan vaatimista ponnisteluista. Astikainen toimi sarjan tuottajana, käsikirjoittajana, ohjaajana ja yhtenä näyttelijöistä. Kapinan johtaja Jaakko Ilkka mestattiin samana vuonna Isonkyrön kirkolla. – Jumalan sana on kuin tuli ja vasara, jolla hän murtaa kalliot ja kiviset sydämet. mies, Ja kuoli – hirsipuussa . Kuhmoislaisiakin osallistui kapinallisten puolella Padasjoen Nyystölässä käytyyn taisteluun, jossa nuijamiehet lyötiin vuonna 1597. Illan vierailija, eläkkeellä oleva tv-toimittaja Risto Astikainen kertoi tv-sarjastaan Nuijasota. – Ei niinkään, Ilkka oli paikallinen mahtimies, kauppias ja nimismies. Ne ovat mainiota runoutta, mutta melkein kaikki Kramsun tiedot ovat väärin, Astikainen reklamoi. Kaikkea muuta voi ostaa, vaihtaa, lainata tai varastaa, mutta aikaa on aina niukasti, Risto Astikainen selitti elokuvan tekoon viitaten.. Loppurukouksen jälkeen oli vuorossa loppuvirsi 598, ja Ensio Valo harmonikkoineen säesti miesten jyhkeää laulantaa. Risto Ojala juonsi tilaisuuden ja kiitteli yli 70:tä miestä osanotosta. Astikaisen vauhdikkaan esityksen jälkeen Hukkiin kokoontuneet miehet lauloivat P.J. Hannikaisen Pyhäaamun rauhan ja virren 588. – Ol’ Ilkka talonpoika vaan, Siis suur’ ei suvultansa. – Ei hirsipuussa, vaan Ilkka mestattiin, Astikainen oikaisi. Musta ruuti ja linnunmunan kokoinen kuula pujotettiin piipun suun kautta piippuun, paineltiin tiiviisti piipun takaosaan ja sytytettiin luntun avulla. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 24. Kun lunttu ei oikein toiminut, käytettiin tulitikkua. lokakuuta Harmoisten Hukin tilalla. lokakuuta 2012 Miesten kotailta Harmoisten Hukilla Vesa Koivu Miesten kotailta järjestettiin viime perjantaina 19. Nuijasodassa talonpojat nousivat hajanaiseen kapinaan Ruotsin kuningas Sigismundia vastaan, syynä sotaväen aiheuttama rasitus ja raskas verotus. Niin Astikainen kuin yleisön joukossa istunut Veikko Kilpanenkin osasivat Kaarlo Kramusun 1800-luvun lopun Jaakko Ilkka -runot etuperin ja takaperin. Risto Ojala siirtyi loppuhartaudessa nuijasta vasaraan ja Jumalan vasaraan
Valto Savolaisella oli kova työ pyydellä yleisöltä ehdotuksia laulettaviksi lauluiksi, kunnes sitten salin keskivaiheilta kuului kirkas ääni: – Tahdon rakastella sinua. Hän oli saapunut kitaroineen, haitareineen ja ilmapalloineen viihdyttämään kuhmoislaista vanhusten viikon yleisöä Päijännekodille perjantaina 12. Mutta ei nyt sentään. Sieltä täältä kuului rupattelua ja naurun helkettäkin. Reippailemaan lähdettiin Päijännekodin edestä. Kuhmoisten kunnan hallinnoimasta Anni Toivosen rahastosta saatu virkistysstipendi mahdollisti perjantain musiikkitilaisuuden. Listalla oli muun muassa läskisoosia, rusinasoppaa ja kalakeittoa, myös silakkalaatikkoa, karjalanpaistia, lettuja, mustikkakiisseliä ja kesäkeittoa. lokakuuta. Paras uimari sai taas ilmapalloteoksen muistokseen. Eipä mitään, kun uimapuoli alkoi yleisöltä sujua, Savolainen kiihdytti tahtia niin, että suuri osa kuulijoista oli kovassa uimisen touhussa. – Hei, kaikki, jotka kertovat ensisuudelmasta saavat ilmapallon, Valto Savolainen lupasi. Hyvien arkirutiinien lisäksi oli järjestetty ylimääräistä ohjelmaa. Savolainen on kiertänyt Suomea esiintymässä lapsille jo 12 vuotta, vanhuksille hän on esiintynyt kuutisen vuotta. Vanhustenviikon huipennus onnistui, yleisö alkoi lämmetä, ja aplodit laulujen lomassa olivat hyvät, jalkakin vipatti soiton tahtiin. – Voitte panna lauluvihkot pois, sen te osaatte ulkoa. – Oliko se biisitoive, vai lipsahtiko se muuten vaan, Valto Savolainen oli heti juonessa mukana ja viritti laulun Jos sais kerran reissullansa . Kuhmoisten Päijännekodin keittiö valmisti ja tarjoili koko viikon ajan vanhusten toiveruokia. Suurta tyytyväisyyttä yleisössä herätti se, että Valto Savolainen pani välillä myös hoitajat laulamaan. SPR:n Kuhmoisten osaston vapaaehtoiset saapuivat auttamaan niin, että kaikki halukkaat pääsivät mukaan. Erityisesti haluan mainita viriketoiminnanohjaaja Elina Sihdon, joka on pannut paljon aikaansa järjestelyihin. Tanssit onnistuivat hyvin, sillä tanssittajiksi oli saatu myös miehiä. lokakuuta.. Torstaina Päijännekodilla saattoi taputella, rapsuttaa ja helliä koiria, ja koko viikon ajan Päijännekodin aulassa oli esillä vanhojen tavaroiden näyttely. Tiistaina oli vuorossa tuttu bingo, ja keskiviikkona tanssittiin Olavi Blåstedtin säestyksellä. Ensin laulettiin Jänis istui maassa , sitten Metsäkukkia ja Suhmuran Santra . Nyt sitten yleisön joukosta ehdotettiin jo Levotonta Tuhkimoa , mutta ei sekään ehdotus mennyt läpi. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 24. Päijännekotilaisten lisäksi konserttia kuuntelemaan oli tullut vanhuksia niin Veljestuvalta, Kiurukujalta kuin Suutolastakin. – Kuka on Karjalasta, pelaatteko te bingoa. – Kiitos viikon onnistumisesta niin kuhmoislaisille vapaaehtoisille kuin talon omalle henkilökunnallekin. Yleisö oli niin ujoa. – Oliko se iltamissa, Savolainen houkutteli ja taivutteli pallosta sydämen muotoisen. Maanantai oli ulkoilupäivä, tällöin peräti 18 vapaaehtoista saapui Päijännekodille vanhuksia ulkoiluttamaan, tästä kiitos SPR:n Kuhmoisten osastolle ja sen ystävätoiminnalle. Hän ui kuin sammakko Sen sijaan tuolijumppa tärppäsi, ja sai yleisönkin mukaansa. Päätteeksi laulettiin Kultainen nuoruus . Mutta eipä se auttanut. Yleisön piti pyöritellä käsiään samaan malliin ja tahtiin. Valto Savolainen lauloi: Hän ui kuin sammakko, ui kuin kissa, ui kuin ankka, Monipuolinen vanhustenviikko Kuhmoisissa porskutti kuten possu, kroolasi kuin Tartsan. Päijännekodille saapui muhoslainen Valto Savolainen, joka soitti, lauloi ja taivutteli ilmapalloista hauskoja esineitä. lokakuuta 2012 8 Vesa Koivu Vanhustyön keskusliiton järjestämää valtakunnallista vanhustenviikkoa vietettiin 7.–14. Lopuksi vuorossa oli yhteislaulua. Savolainen kyseli ja viritti yhteislauluksi Heilin Karjalasta . Rakkauslaulussa muisteltiin ensisuudelmaa – rakkaus saapuu joka aamu uudelleen . – kuva Anna Sundell – On teillä täällä hienot tilat, muhoslainen Valto Savolainen kiitteli. Ja nyt te saatte laulaa, se kuulostaa paljon paremmalta, kun minä olen hiljaa, Savolainen kannusti. Kotihoidon ohjaaja Irma Nyrhilä, joka on johtajan asemassa Päijännekodilla, oli tyytyväinen viikon järjestelyihin. Varmaan ensisuudelma oli hyvin muistissa, mutta eihän sopinut ruveta siitä kaikkien kuullen selittämään. Savolainen kiitteli kovasti Päijännekotia, ja arveli, että talossa on varmaan oma uima-allaskin. Laulut olivat Valto Savolaisen omaa tekoa ja kertoivat kotipuolesta, Sanginjoen tulvista, kenttäsirkkelimies Pentistä ja rakkaudesta
He keräsivät rahaa 8. Puulaakilentopallon ottelusarja alkaa koulukeskuksella Pe 26.10. Nina Järvinen, Jasmin Saarikoski ja Jasmin Hännikäinen myivät mausteita MLL:n kirpputorilla Kuhmolan alakerrassa. Eräjärven Tupateatterin ensiillassa Suomen kantaesityksenä Missä on kotisi, enkeli. Eläkeliitto La 24.11. Höyhensaaret-konsertti Kuhmolassa, järj. Yhtenäiskoulun joulujuhla. Hirvipeijaiset Päijälän Pirtillä La 3.11. Lokakuu Osku Puukilan valokuvanäyttely kirjastossa 31.10. Mäkimaan Muhkun Kekrijuoksu S u 4 . – Me käymme mökillä talvellakin. Kunnallisvaalien äänestys Kuhmolassa Su 28.10. Viime talvina jää on vain ollut niin huono, että on ollut vaikea päästä Päijänteelle. Ostin päähineen sen värin takia, se tulee ulkoiluasun yhteyteen, se on sininen. Uotila oli käynyt myös Kuhmolassa sisällä, MLL:n kirppiksellä, ja ostanut muutamia kirjoja. Nina Järvisellä, Jasmin Saarikoskella ja Jasmin Syysmarkkinat hyvässä poutasäässä Hännikäisellä oli oma myyntipöytä MLL:n kirpputorilla. luokan leirikoulurahastoon myymällä maustepurkkeja ja – No kun tuoksu on niin hyvä ja raikas, Tiina Uotila perusteli ostostaan, melonille tuoksuvaa, pirteän väristä saippuaa. Päiväretki Padasjoen uimahalliin Ma 19.11. luokan leirikoulurahastoon. Joulutori ja joulupuuro Päijälän Pirtillä Ke 5.12. Kuhmoisten Seniorit ry:n joulujuhla To 22.11. Sylvi Haverinen löysi markkinoilta sinisen lakin.Haveristen vapaa-ajan asunto on Kuhmoisten Tehinniemellä. – Kuinkahan paljon näissä on tekstiä – sen verran saisi olla, että itse jaksaisi lukea. Nyt Tiina Uotila teki saippuakauppoja. Hirvikeittoa kyläläisille Pihlajakosken nuorisoseurantalolla, järj. He keräsivät rahaa 8. Päiväretki Padasjoen uimahalliin Ke 24.10. – Nämä ovat kotimaisista raaka-aineista ja suurin osa myös lisäaineettomia, Nina Järvinen kertoi. Muistohetki vuoden varrella kuolleille siunauskappelissa La 3.11. Päiväretki Padasjoen uimahalliin Ke 5.12. Hirviveikot ry La 3.11. – Tullut vaan toisia kattomaan, Ylisjoki selvitti. – Ja ne pakolliset viinerit! – Ihana ilma! Hauskaa, että toriyleisö on vähän erilaista kuin tavallisesti. Verenluovutus Kuhmolassa La 3.11. – Toppahousut, ja näissä on ratsastuspaikat. Seuratoiminnan 100-v. Erkki Kauhanen ja Lions Club La 24.11. Yhtenäiskoulun itsenäisyysjuhla La 8.12. Ostamisen tarvetta hänellä ei ollut, sillä vaatetta on niin, ettei kaikkia ehdi käyttämään, ja ruoka tuodaan Päijännekodilta. – Viipurinrinkelit menivät heti torin avauduttua, torikauppias Seppo Nissilä selvitti ensi sanoikseen. Kädentaitajat ry To 8.11. lokakuuta 2012 TAPAHTUMAT Vesa Koivu Kuhmoisten syysmarkkinoita saatiin viettää hyvässä syyssäässä viime lauantaina 20. Tiskin toisella puolen hymyili Nurmijärveläinen Anne Noponen, jolla on oma toiminimi Saippuapaletti. Pinon päällimmäisenä näkyi olevan Arto Paasilinnan Ihmiskunnan loppulaukka . – Satukirjat on aina kirppisjuttuja, satukirjoja ja palapelejä, jos löytyy. Rauhamäki päätyi valitsemaan kirjat Panu Ponteva seikkailee ja Rasmusnalle . Joulupuuroa Kylämällä Seurantalo Jukolassa To 20.12. Konserttimatka Lahden Sibeliustaloon sinfoniakonserttiin, järj. Syksyksi täällä torilla on vilkasta, Sulo Ylisjoki selvitti. Amazing Race Kuhmoinen 13– 25-vuotiaille Pe 26.10. – Läksin vain katselemaan, ja tämä oli heräteostos. Hiljaisen laulun ilta kirkossa Marraskuu Pe 2.11. Pikkujoulu Pihlajakoskella Pe 30.11. Elina Sihto oli jo ostanut miehelleen palvilihaa ja kirpparilta talviratsastushousut itselleen. Ruolahtelainen Tuula Rauhamäki selasi markkinamatkan yhteydessä lastenkirjoja kirpputorilla. Seurakunnan naisten hetki siunauskappelissa Ke 24.10. – Käytän valmistuksessa paljon glyseriiniä, sen takia nämä sopivat hyvin kuivalle ja atooppiselle iholle. Tiina Uotilan ostoskassiin oli kertynyt jo ruisleipä ja kaksi lihapiirakkaa. Hän tekee käsityönä erilaisia saippuoita. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 24. sivistystoimi Ke 14.11. 1 1 . Tytöt olivat saaneet apua Minna Korppila-Kauppiselta, jonka kautta he olivat saaneet myyntituotteet, ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuhmoisten osaston puheenjohtaja Anu Koskiselta, jolla on oma tytär samalla luokalla. asti Ke 24.10. R e t k i Kätevä&Tekevä -messuille Lahteen, järj. Joulukadun avajaiset Toritiellä Joulukuu La 1.12. – Tulin vaan toisia kattomaan ja itteensä näyttämään. juhla Kissakulman torpalla Su 28.10. – Pari kertaa viikossa käyn kylällä, leivät ja maidot saan marketista. Muutama vuosi sitten 90-vuotispäiviään viettänyt Sulo Ylisjoki oli tullut markkinoille kotoaan Myllykujalta. Viisi lastenlasta on tulossa käymään, ja luettavaa pitää olla, iltasadut. Hänellä mielessä olivat jo tulevan joulun joululahjat. Eräjärven seurantalolla Su 28.10. Matka Tampereen Teatteriin, Seela Sella seisaallaan, järj. Hän kertoi, että tuli lähteneeksi markkinoille, kun mökkinaapuri oli huomannut markkinoista kertovan ilmoituksen. -pakkauksia. Sylvi Haverinen seisoi tekstiilejä myyvän Pipo ja panta -kojun edustalla ja tunnusteli käsissään sinistä, myssymäistä päähinettä. lokakuuta, ja ihmisiä näytti olevan mukavasti liikkeellä. – Jotain lämmintä sen pitäisi isälle olla, kävisiköhän fleekepaita, Elina Sihto pohti tutkiessaan markkinatorin vaaterekkejä
Joku on nostanut ikkunapuitteen nojalleen seinää vasten, ja oravan varjo heijastuu sen lasista. Paikallinen opas, Suleiman, ja autonkuljettaja olivat meitä vastassa. Alue on edelleenkin poliittisesti epävakaata: Georgian ja Venäjän välinen konflikti vuonna 2008 on ratkaisematta Etelä-Ossetiassa ja Abhasiassa. Onnettomuus tapahtui noin kello 18.30 valtatie 24:llä kaksi kilometriä Pihlajakosken tienhaarasta Jämsän suuntaan. lokakuuta 2012 10 ILMOITUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖKSESTÄ Hakija: Matti ja Terhi Unnaslahti, Kissakulmantie 519, 17800 Kuhmoinen Diaarinumero: LSSAVI/162/04.08/2011 Toiminta ja sijainti: Maidontuotantotoiminnan laajentaminen Kuhmoisten kunnan Harmoisten kylässä, tilalla Unnaslahti (RN:o 3:13). Kaupungin siisteys vaihtui maaseudulla roskaisuuteen. Vesa Koivu Valokuvaaja Kai Fagerström on voittanut kansainvälisen valokuvauskilpailun Wildlife Photographer of the Year 2012 sarjan Urban Wildlife. Maanjäristykset ovat yleisiä, mutta matkamme aikana emme onneksi kokeneet niitä. Heti kaupungin ulkopuolella alkoi maaseutu, jonka elintasosta ei syntynyt epäilystä. K a i F a g e r s r t ö m i n ja Heikki Willamon valokuvanäyttely Viimeiset vieraat oli viime kesänä 20.6.–12.8.2012 esillä Kuhmoisten Riihigalleriassa. Samoin Armenian ja Azerbaidzhanin välisen sodan (1991–1994) seurauksena Vuoristo-Karabah on Armenian miehittämä. Tukholmasta hankitut viisumit olivat kunnossa, ja kaikkien matkatavaratkin tulivat perille. Kai Fagerström palkittu luontokuvasta Vesa Koivu Ruolahtelainen Jorma Paloniemi osallistuu Musiikkipajan karaokekilpailuun, jonka voittaja ratkeaa itsenäisyyspäivänä 6.12.2012. Bakun vanha kaupunki on muurin ympäröimä, ja siellä on restauroiden koetettu säilyttää vanha rakennuskanta tai tehty uusvanhaa. Nykyään Venäjän ja Azerbaidzhanin sekä Georgian välinen raja kulkee pitkin pohjoisempana olevaa isoa Kaukasusta. Lisäksi Arabiemiraattien idea keinotekoisista saarista oli levinnyt myös tänne. Aikaa äänestää on tämän viikon lauantaihin saakka. Iso-Britannian luonnonhistoriallinen museo järjestää vuosittain suuren kansainvälisen Vuoden luontokuvaaja -valokuvauskilpailun. Paloniemi kävi heittämässä oman kilpakeikkansa Kylpylä Yyterissä viime viikonvaihteessa. Jo matkalla lentokentältä kaupunkiin saimme ensimmäisen käsityksen öljyvaroilla rakennetuista komeista rakennuksista sekä hyvästä moottoritiestä. Päätös sisältää ratkaisun toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen nähtävilläolo: Päätös on kuulutusaikana 24.10.–23.11.2012 yleisesti nähtävillä Kuhmoisten kunnanvirastossa, Toritie 34 A, Kuhmoinen ja Länsija SisäSuomen aluehallintovirastossa, Wolffintie 35, Vaasa. Kilpailuun osallistui lähes 50 000 kuvaa sadasta eri maasta. Kaukasuksen alueesta Kaukasus-vuoristo muodostuu kahdesta luode-kaakkosuuntaisesta vuorijonosta Mustanmeren ja Kaspianmeren välisellä kannaksella. – kuvat Eero Ikonen Retkellään kuhmoislainen miesjoukko sai nähdä niin uutta kuin vanhaakin Bakua, taustalla sitä uudempaa: “liekehtivät tornit”.. Vaikka Azerbaidzhanin bruttokansantuote asukasta kohden on alle 30 % Suomen vastaavasta, hyvinvointi ei ole kovinkaan tasan jakautunut. Näimme hienoja mainoksia ja alkavia työmaita Kaspianmereen tulevista saarista ja niille rakennettavista loistohotelleista ja -huviloista. Kaspianmeren alueella on öljyä, ja sen tuoma varaus näkyy myös Bakun katukuvassa, jota on suurella rahalla laitettu nykyaikaiseen kuntoon, meikäläisittäin ehkä hiukan yliampuvasti. Vuorten välisissä on vedenjakaja, ja laaksoissa kulkevat joet laskevat joko Kaspianmereen tai Mustaanmereen. Seutu on tuliperäistä, tosin aikoihin yksikään tulivuori ei ole ollut Kuhmoisten miehet Kaukasuksella Osa 1 aktiivinen. Hirvikolari Pihlajakoskella Kuhmoisten iskuryhmä Bakussa, selin Osmo Haaki, hänestä vasemmalle Heimo Halkomäki, jonka takana osittain näkyvissä Heikki Vilppala, Jussi Hölttä, opas Nadja Ripatti ja takana Sipi-Heikki Tapanila, Hannu Haavisto, Pekka Lehmussaari ja Heikki Kurjonen sekä keskellä paikallisopas Suleiman. Azerbaidzhan ja sen pääkaupunki Baku Azerbaidzhan on muslimivaltio, mutta varsin vapaamielinen. Sitä ovat hallinneet useat eri heimot ja valtiot, joista osasta on jäänyt vain muistoja. Muurin ulkopuolinen keskusta-alue on modernia, mutta kuitenkin vanhahtavaan tyyliin rakennettua. Maan väkiluku on noin 9,1 miljoonaa. Voittajakuvan esittelyssä Fagerström kertoo, että hänellä on kuvaamaan ryhtyessään mielessä, millaisen kuvan hän haluaa. Päätös on lisäksi luettavissa www.avi.fi/ymparistoluvat Valitusaika päättyy: 23.11.2012 Lisätiedot: Ympäristöylitarkastaja Kaija Kuivasniemi puh. Mies tunnetaan taitelijanimellä Kulkuri silloin, kun hän laulaa tai vetää karaokeiltoja. Keskipalkka on Bakussa vain noin 700 euroa kuukaudessa ja koko maassa 400 euroa. Fagersrtömin tummasävyinen voittajakuva Salaista elämää esittää oravaa, joka istuu autiotalon lattialla. 0295 018 760 kaija.kuivasniemi@avi.fi KUULUTUKSET Eero Ikonen Valtaosalle yhdeksän miehen porukasta matka alkoi keskiviikkona 3.10.2012 Kuhmolan edestä. Toisinaan hän saa otettua kuvan melko nopeasti, toisinaan vie paljon aikaa, että kuvan kaikki osaset ovat paikoillaan, niin, ja kuvan kohdekin. Kaikkialla Bakun ympäristössä näkyi runsaasti öljypumppuja sekä rannikolla myös öljynporauslauttoja. Jorma Paloniemi osallistui syyskuun puolella kilpailun alkukarsintaan Hotelli Jämsässä, sarjassa 60 vuotta täyttäneet, ja nyt ovat vuorossa semifinaalit. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 24. Törmäyksestä ei aiheutunut henkilövahinkoja, mutta auton etukulma vaurioitui. Azerbaidzhania syytetään ihmisoikeusloukkauksista. Alue on kautta aikojen ollut eri suunnista tulevien kulkureittien solmukohta. Yleiskilpailun lisäksi kisassa palkitaan 11 sarjan voittajat, ja Kai Fagerström voitti näistä sarjan Villiä luontoa asuinympäristössä. Helsingin lentoasemalla porukkaan liittyi vielä pari miestä sekä opas Nadja Ripatti. Siksi siellä pyritään ottamaan täysi hyöty kaikista kansainvälisistä tapahtumista, kuten viimekeväisistä Eurovision-laulukilpailuista ja juuri käyntimme aikana meneillään olevasta UEFA:n 17-vuotiaitten tyttöjen jalkapallocupin loppuottelusta. Studioraati valitsee finalistit, mutta finalisteista kaksi valitaan yleisöäänestyksen perusteella. Aiemmin siellä on ollut tulenpalvontaan perustuvia uskontoja. Ensimmäinen osuus Bakuun sujui näppärästi Aeroflotin lennoilla Moskovan kautta, ja perillä oltiin varhain torstai-aamuna. Bakun loistoautot, kansainväliset merkkitavaraliikkeet ja komeat rakennukset antavat selvän viitteen vauraasta yläluokasta. Laajemmissa laaksoissa on viljavia peltoalueita tai laidunmaaksi käyvää savannia. Paloniemen kilpailukappale on Jesse Kaikurannan suosikkikappale Vie minut kotiin , ja näytteen Paloniemen tulkinnasta voi kuunnella kilpailun internetsivulta http://karaokekilpailu.com/ aanestys/ Jorma Paloniemi kilpailee karaokessa Kuhmoisten Sanomat Henkilöauto ja hirvi kolaroivat Pihlajakoskella lauantaiiltana
555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen (03) 5445 100 __________________________ Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Ja oheisohjelmistossa tanssiesityksiä kotija ulkomailta. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 __________________________________ SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. Toritie 34 A, 17800 Kuhmoinen tai osoitteesta www.kuhmoinen.fi. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. Tervetuloa! EL Kuhmoisten yhdistys ry LIIKUNTA Puulaakilentopallon ottelusarja alkaa tänään keskiviikkona. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. Tarjouskilpailu on avoin kaikille, joilla on oikeus ostoliikenteen harjoittamiseen. Tarjoukset tulee jättää viimeistään 15.11.2012 klo 15.00. Hintoihin sisältyy alv 23%. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Peltonen p. Ilmoittautumiset 31.10. tapahtumat OPASOL OY p. Ark. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. lokakuuta 2012 Kätevä & Tekevä Messut Lahdessa 4.11.2012 Järjestämme matkan messuille 4.11. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________________ __________________________________ Lasimestari ky. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Ohjelmatuokiossa klo 11.30 aiheena muisti ja ikääntyminen. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 24. 040-7191836. ja Eurooppa OPASOL OY p. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Kuhmoinen 23.10.2012 Kunnanjohtaja. Mukana viisi joukkuetta: Tuottajat, Kelkka, Moottorikerho, Peikot eli Peräkylän Peikot sekä Venyttäjät eli ViihdeVenyttäjät. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Hinta 20 e , sisältää matkan ja pääsylipun. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Tarjouskilpailuasiakirjat ovat noudettavissa sivistystoimistosta os. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 044 3201707 tuure@kuhmoistenasennus.net HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. 0400 798143 p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. tyhj. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,85 e . toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. tuvassa vietetäänkin puuropäivää, tarjolla uutis-, perinneja riisiomenapuuroja. klo 10-13. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Näytteillä monenlaisia käsitöitä, työpajoja, materiaaleja ym. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. 24 t. Tervetuloa! Seuraavalla viikolla 1.11. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi Torstaitupa kutsuu Kuhmolaan 25.10. klo 13 Kuhmolassa. 0400 477 809 www.tietoruusu.fi __________________________ ATK-tuki, kotisivut, tietoja kodinkonekorjaukset p. (sis. Lisäksi kahvittelua seurustelun lomassa. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 0400 425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Laittakaapa kalenteriinne! Liikuntatuokio pe 26.10. alv 9%) 12 kk/kestotilaus 58 e 12 kk / määräaik. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,85 e . kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. tilaus 63 e 6 kk:n tilaus 38 e 3 kk:n tilaus 30 e Ilmoitushinnat 1.1.2012 alk. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Vääksy p. Evästäjinä Jämsän Muistiyhdistys ry:n projektityöntekijät Maarit Salonen ja Anu Lehtonen. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,20 e /ilmoitus. 0400 852 532 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. Ottelut pelataan vanhaan tapaan koululla uuden salin puolikkaissa. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. 10-12, 42100 Jämsä p. alv 23%) Etusivulla 1,55 e /pmm Tekstissä 1,35 e /pmm Takasivulla 1,43 e /pmm Seurapalsta 1,94 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Tilaushinnat 2012 (kotimaa) (sis. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Irma Kallio p. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 92,e ja 6,50e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. PUULAAKILENTOPALLOA Tänään keskiviikkona Kelkka – Tuottajat (Peikot) Venyttäjät – Peikot (Tuottajat) Ensi keskiviikkona Tuottajat – Venyttäjät (Kelkka) Moottorikerho – Kelkka (Venyttäjät) NAISTEN VAATTEITA (esim. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Lähtö Kuhmolan pihalta klo 9.30. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Tervetuloa! Kuhmoisten Kädentaitajat ry RETKET SEURAT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2872 (LT-2011) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. mennessä puh. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. erikoiskuljetukset/kotim. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________________ PITOPALVELU yms. toppapuku 50,e ) Tarinatalossa torstaina klo 9–16.30 Kunta tiedottaa Kuhmoisten kunta pyytää tarjouksia ASIOINTILIIKENTEEN hoitamisesta ajalla 1.1.–31.12.2013 seuraaville reiteille: Harjunsalmi-Pihlajakoski-Ruolahti, Harmoinen, Kissakulma, Kylämä, Puukkoinen ja Päijälä
Lehden painoon mennessä lopullinen äänestäjien määrä ei ollut vielä tiedossa. Ne väistävät yleensä ihmistä. Jouni Joutsimatkan mukaan yksi uusi pesä maksaa yli 300 euroa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 24. Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Laatikainen kertoo, että jälkien perusteella käyttäytyminen on ollut tyypillistä karhulle. Se ei kuitenkaan auttanut, vaan seuraavana yönä pesillä käytiin taas. Tarmo Lehtonen esitti maanantaina henkilöllisyystodistuksensa vaalitoimitsija Petri Kuivalaiselle ennen kuin sai äänestyslipun ja luvan mennä koppiin. Perjantaina ja lauantaina Kuhmoisissa äänesti jonkin verran myös muiden paikkakuntien asukkaita, pääasiassa pääkaupunkiseudulta, mutta myös Kangasalta. Kuhmoisissa tärkeitä asioita ovat kuntaliitokset ja terveyspalvelujen säilyminen. Otso heitteli 30 kilon painoisia laatikoita maahan ja vei osia niistä mukanaan myös evääksi. Jouni Joutsimatka kuuli keskiviikkona, että pesille on tapahtunut jotakin. Mehiläiset eivät selviä ilman pesäänsä, koska ne paleltuvat eivätkä saa ruokaa. Päivi Hotokka Toiseksi viimeinen kuntavaalien ennakkoäänestyspäivä maanantai oli pääkirjaston äänestyspaikalla tasaisen vilkas. Varsinainen äänestyspäivä on ensi sunnuntaina 28. – Näin pienessä kunnassa kuntavaalit ovat henkilövaalit, henkilöllä on suurempi osuus kuin puolueella. Viikon ennustettu sademäärä on vedeksi muutettuna 5–10 millimetriä. Syksyisin ennen talviunille ryhtymistä karhut etsivät ravintoa sieltä, mistä sitä saa vähimmällä energiankulutuksella. Torilla tavataan!. Ehkä ihmiset ovat siksi lähteneet liikkeelle, pohti vaalitoimitsija Petri Kuivalainen. Etsiessään talven varalle energiapitoista ravintoa se hajottaa mehiläispesiä, syö osan kennoista ja ottaa osan Karhu haki herkkua mehiläispesistä mukaan. Torstaina tarhuri aitasi pesät sähkölangalla. lokakuuta 2012 12 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 PALVIKYLKI 8,95 e /kg 0400 872 461 Muista joulutilaukset ajoissa! Päivi Hotokka Karhu jätti terveisinä kynnenjälkensä Jouni Joutsimatkan mehiläispesiin viime viikolla. Yöpakkasia on yleisesti. Rikottujen pesien mehiläisille käy huonosti, koska ne eivät selviä kylmässä ilman kotiaan ja ruokaansa. määräistä työtä. – kuva Jouni Joutsimatka Kynnenjäljistä oli helppo päätellä, että pesillä oli käynyt karhu. Siksi niille kelpaavat mehiläispesät, marjat ja vilja. Kun kysyttiin, lupauduin tulemaan. Karhu rikkoi samalla paikalla sijainneista kuudesta pesästä kaksi. Kuhmoisten Sanomat Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan sateet voivat tulla loppuviikolla koko maassa lumena, joten autoilijoiden on syytä varauAutoilijoiden syytä varautua liukkauteen tua talvisiin ajokeleihin. Mehiläispesät sijaitsivat Saarikon tilalla Tampereentien varressa, alle sadan metrin päässä asuinrakennuksesta. Tuolloin äänensä voi antaa Kuhmolassa kello 9–20. – Tänään on pitkästä aikaa aurinkoista. Ennakkoäänestys päättyi eilen tiistaina. Hän mietti, että liitosasioista ei ole julkisuudessa kovin paljon puhuttu ennen vaaleja. Kuntavaaleissa Kuhmoisissa on 2 158 äänioikeutettua, joista 22 on muiden maiden kuin Suomen kansalaisia. Viime viikon vilkkain äänestyspäivä oli perjantai, sunnuntaina oli Petri Kuivalaisen mukaan hiljaista. Hän tarkisti paikan ja yhdeltätoista illalla vei sinne kynttilän sekä ripusti puihin ihmiseltä tuoksuvia kankaita. – On epätodennäköistä, että karhuun törmää. Karhujen ei olisi pitänyt tietää, että ne ovat siellä, Joutsimatka sanoo. Vähän ihmiset ovat ihmetelleet uusia kasvoja, kuten minua, Kuivalainen hymyili toimitsijan pöydän toiselta puolelta. – Pesät oli hiljattain siirretty sinne. Rikospaikalle jäi tyhjiä kehyksiä, kun vierailija oli popsinut hunajan, mehiläisten talvisokerin ja mehiläisvahan. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa samaan aikaan äänestäneiden osuus oli 32,6 prosenttia. Toimitsijoiden mukaan myös tiistai oli vilkas äänestyspäivä. Karhut vetäytyvät talviunille ensimmäisten pakkasten ja lumisateiden aikaan, viimeistään joulukuun alkupuolella. Paikalle piipahti muun muassa Tarmo Lehtonen, jolla ei ollut vaikeuksia löytää lappuun sopivan ehdokkaan numeroa. Tammikuussa presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella toiseksi viimeisen ennakkoäänestyspäivän loppuun mennessä kuhmoislaisista äänioikeutetuista oli äänestänyt 35 prosenttia. Loppuviikolla pohjoisesta pääsee virtaamaan kylmempää ilmaa ja sateet tulevat etelää myöten osittain lumena. lokakuuta. Laatikaisen mukaan se on yllättävän vähän siihen nähden, että hänen tietojensa mukaan karhuja on liikkunut alueella. Lisäksi tarhurille koituu vierailusta runsaasti yliKarhun vierailun jäljiltä Jouni Joutsimatkan mehiläispesät olivat rikkinäisiä ja heitelty pitkin poikin. – Minulle tämä on ensimmäinen vaalityö. Kuhmoisten, Padasjoen ja Kuhmalahden alueella on tänä vuonna tehty tätä ennen kymmenkunta karhuhavaintoa, joista neljä Kuhmoisissa. Vaikka eläin mellasti talon pihapiirissä, Laatikaisen mukaan karhuista ei pitäisi olla uhkaa ihmisille. – Varmaan vaalien jälkeen Henkilö merkitsee enemmän kuin puolue sitten taas. Maanantai-iltaan mennessä 688 kuhmoislaista eli 31,9 prosenttia kunnan äänioikeutetuista oli käynyt äänestämässä ennakkoon. Edellisissä kunnallisvaaleissa vuonna 2008 Kuhmoisissa kävi äänestämässä yhteensä 68 prosenttia äänioikeutetuista, ja ennakkoon äänesti 39 prosenttia. Voimakas matalapaine on keskiviikon aikana tuomassa vesitai lumisateita koko maahan. – Tunnelma on ollut mukava