Veikko Järvisen kipparoima m/s Ofelia saapui kutsuttuna Kuhmoisiin, mutta alus on liian uusi liittyäkseen Päijänteen Laivureihin. Päijänteen Laivurit yhtä perhettä Päijänteen Laivurit ry vaikuttaa olevan yhtä isoa perhettä. Vuonna 2003 alkanut kunnostus on vielä hieman kesken, ainakin ulko-ohjaamo ja sisustus vaativat pikkuisen viilaamista. m/s Pulp rantautuu Lauri Partasen kipparoimana.. – Parasta tässä on se, ettei tarvitse ajaa nurmikkoa, mies nauraa. Kaikki halukkaat mahtuivat mukaan, kuten tässä vieraat nauttivat Päijänteestä m/s Iitinvirran kyydissä. Pääasiassa vanhoista höyryhinaajista koostunut laivajoukko oli toinen toistaan upeampi, ja ihailijoita riitti rannalla. vsk Keskiviikkona 24. Järvinen toteaa, että monta kertaa piti hammasta purra ja kirosanojakaan ei säästelty tekovaiheessa, mutta mitään hän ei pois vaihtaisi, ei edes laivaa. Osa laivoista lähti lauantaina kierrokselle kohti Koreakoivua. Uivat omakotitalot ankkuroituivat rantaan Partanen osti laivan ja aloitti sen uudelleenrakentamisen vuonna 2000. Jos Päijänteen Laivureihin tahtoo liittyä, se ei välttämättä ole niin helppoa, sillä aluksia ei ole saatavilla kovinkaan usein, ja laivan pitää olla riittävän vanha. Vuonna 1926 Joutsenossa niitattu hinaaja on yksi viimeisimpiä hinaajia, joka liikennöi Saimaalla. Merivartioston veneestä aiemmin jo yhden aluksen tehnyt mies sanoo, että hänelle kasvoi vimma tehdä uusi laiva. – Päijänne on kiva järvi ajella. – Tällä hinattiin tukkia sellun valmistukseen, Partanen kertoo. Ofeliassa herkkuina ovat muun muassa keskuslämmitys sekä neljä makuuhyttiä. – Me olemme kaikki samanhenkisiä, ja juttua riittää, Partanen kuvailee. Laiva on lähes talviasuttava, sillä aluksessa tarkenee majailla vielä kymmenessä pakkasasteessa. Pohja jätettiin, mutta viiden vuoden aikana aluksesta muutettiin kaikki muu. Aivan entisaikojen kunnossa ei m/s Pulp enää tosiaankaan ole, vaan sitä on tuunattu paljon nykyaikaisemmaksi. Ei ole ehtinyt edes kaikkia paikkoja käydä. – Tämä piteni nelisen metriä ja leveni metrin verran, mies kertoo. – Tämän olen tehnyt periaatteessa itse, vain pohja oli valmis, Järvinen kertoo. Yksin kippari ei laivaansa kuljeta, vaan aina mukana on perhettä tai vieraita. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 34 2011 61. Nytkin m/s Pulpin kyydistä nauttii yhteensä viisi henkilöä Partasen lisäksi. Usein tuleekin kuljettua samoilla reiteillä kuin mihin on tottunut. Alkujaan höyrykoneella kulkenut alus on dieselöity, kuten jokainen muukin rannassa ollut laiva. – En varmaan pystyisi myymään, vaikka joku tämän tahtoisi ostaakin. Huoltotunteja ei lasketa, mutta ajotunteja laivalle tulee vuosittain satakunta. Haukkasalossa tukikohtaansa pitävä mies sanoo viettävänsä kaikki kesän viikonloput vesillä. – Tämähän on kuin uiva omakotitalo, jämsäläinen kippari luonnehtii. Yksi näistä vanhoista laivoista on jämsäläisen Lauri Partasen kipparoima m/s Pulp. – Tämä on ollut todella iso työ. Yhdistyksellä on paljon yhteisiä kokoontumisia, ja usein vietetään aikaa laivureiden tukikohdissa, joita ovat Harmoistenlahdella sijaitseva Iso-Salinsaari sekä Jämsän Taivassalon Syvälahti. Mikäs siinä on majaillessa, kun mukavuuksiin luetaan sauna, suihku, keittiö ja kuusi kiinteää vuodepaikkaa. Päijänteen Laivureiden laivoja, ja muutama yhdistykseen kuulumaton alus lipuivat Kuhmoisiin perjantaina. elokuuta 2011 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Henna Siponen Viikonloppuna satamassa huomiota herättivät upeat laivat, joita oli ankkuroitu sahan edustalle. Aiemmin Partasella oli pienempi laiva, mutta nälkä kasvoi syödessä
Toisenlaisia arvioitakin on tehty paljon, muun muassa Sven-Olof Jakobsson mainitsee kirjassaan Viimeinen tippa useita tahoja, joiden mielestä öljyntuotannon huippu saavutetaan/saavutettiin vuosina 2007–2016. Samassa yhteydessä yhtiö kuitenkin vihjaa, että haja-asutusalueiden postinjakelu on joutumassa vaikeuksiin, koska kilpailu kiristyy eikä jakeluun myönnetä verovaroja. ”Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas”. Poliitikot eivät tästä väistämättömästä asiasta edes puhu, öljyn käytön vähentämistäkin käsitellään lähinnä ilmastokysymysten näkökulmasta. Tämä kaikki tulee tietenkin vähentämään öljyn kulutusta, mutta syöksykierre on joka tapauksessa väistämätön. Haluan kiittää Ruolahden koulun entisiä oppilaita, opettajia sekä kaikkia heitä, jotka vuorollaan ovat hoitaneet kirjastoa, Sohvi Koskinen sanoo. Hintojen nopea kallistuminen syö ihmisten palkkojen ostovoiman ja johtaa talouden vääjäämättä lamaan. Niissähän ulkopuolinen yrittäjä hoitaa valtionyhtiö Itellan tarjoamia palveluja ja kantaa oman yrityksensä ohessa osan riskeistä. Toivottavasti tämä kaikki voidaan jollain tavalla välttää, mutta näyttää siltä, että öljyntuotannon vähenemiseen varautuminen on aivan liian hidasta. Hän jakaa kirjeen oikeaan osoitteeseen, luki osoitekentässä melkein mitä tahansa. Ykköspostin kuuluu mennä perille seuraavaksi arkipäiväksi ja kakkospostinkin kohtuullisessa ajassa. Ruolahden koululaiset kunnostautuivat Kuhmoisten ahkerimpina koululainaajina, sijaitsihan kirjasto koulukiinteistössä, kirjastonhoitaja Sohvi Koskinen kertoo. Herääkö ihmiskunta vasta, kun viimeinen tippa on jo käytetty. Tällä kertaa Itella lupaa, että säästöt eivät vaikuta postinjakeluun. Asukkaat taajamissa ja maaseudulla eivät vaadi paljoa. Autoja lentoliikenne muuttuu niin kalliiksi, että vain harvoilla on enää varaa niitä säännöllisesti käyttää. Luvussa ovat mukana myös ulkopaikkakuntalaisten pelaamat rahat. Silti jossain on vikaa, sillä osa Itellan ratkaisuista tuntuu käsittämättömiltä. Sähköisellä puolella vaihtoehtoja viestien välittämiseen on paljon, siihen emme välttämättä tarvitse Itellan uusia ratkaisuja. Oikeaan osoitteeseen lähetetty, oikeilla postimerkeillä merkitty lähetys voi saapua parin päivän päästä takaisin lähettäjälle. Öljyn hinta on noussut 1990-luvun 10–30 dollarin tasolta tämän hetken yli 100 dollarin tasolle. Ihminen rapistuu kuin kirkon maali ajan saatossa. Säästöt eivät näyttäisi myöskään koskevan asiamiesposteja, joita suurin osa toimipisteistä jo on. Ruolahden kirjasto suljetaan. Siinä vaiheessa, kun öljyn kasvavaa kysyntää ei pystytä enää tuotannolla kattamaan, hinnan nousu tulee vain kiihtymään eikä sille ole enää loppua. Syntymäänsä ei kukaan voi määrätä eikä kuolinpäivää päättää. Siinä välissä on elämä aurinkoisine kesineen. Ruolahden kirjasto on ollut tärkeä osa kyläyhteisöä vielä koulun aikana. Alkuvuonna Kuhmoisissa automaatteihin käytetty rahasumma on asukasta Euroja automaatteihin kohden neljä euroa suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. RAY:n mukaan tilastojen kärjessä ovat paikkakunnat, jotka sijaitsevat vilkkaiden liikenneyhteyksien varrella tai joissa on suosittuja kauppatai matkailukohteita. Syynä on vuosia jatkunut kirjaston käytön väheneminen. Uusia öljykenttiä löydetään edelleen, mutta todellisuudessa öljylöytöjen huippu on ollut jo vuonna 1964, sen jälkeen uusien löytöjen määrä on jatkuvasti vähentynyt. Toimipisteessä saa tarvitsemansa palvelun nopeasti ja ystävällisesti. – Kiitokset myös vuokra-isännälle viime vuosista. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 24. He haluavat postinsa oikeaan laatikkoon ehjänä kerran päivässä ja paperiset uutislehdet mahdollisimman tuoreeltaan. Viimeisistä öljyvaroista saatetaan ruveta jopa sotimaan, kuten on jo muutaman kerran käynytkin, tosin todellinen syy on aina verhottu jonkun tekosyyn taakse, jotta on saatu kansainvälisen yhteisön tuki omalle toiminnalle. Kirjaston omaa kokoelmaa ei myydä suinpäin, vaan kirjat sijoitetaan pääkirjastoon ja muihin kirjastoihin. Näyttäisi siltä, että paikalliset työntekijät pystyvät toteuttamaan nämä vaatimattomat toiveet ja vähän enemmänkin. Kun ajattelemme nykyistä talousjärjestelmää, joka perustuu edelleen suurelta osin öljyyn, on selvää, että jo öljyntuotannon huipun saavuttaminen aikaansaisi valtavia ongelmia: siis se hetki, jolloin öljyntuotantoa ei pystytä enää lisäämään. – Nyt on kiitoksen aika. Hänen tehtävänään on valvoa maakunnan ja kuntien etua, ideoida hankerahoitusUusi maakunta-asiamies ta ja hakea sitä maakuntaan sekä edistää valtionhallinnon alueellistamista. Jos pitää itsestään ja läheisistään haluaa elää parasta tavoitellen ja onnea lähimmäisilleen tuottaen. Kuoli ihminen nuorena tai vanhana, välissä ollut elämä iloineen ja suruineen on ennalta määrätty. Summa on lähellä koko Suomen keskiarvoa, 60:a euroa. Tästä asiasta on hyvin erilaisia mielipiteitä, virallisesti uudet löydöt kuulemma pitävät huolen siitä, että parikymmentä vuotta ainakin pystytään tuotantoa vielä kasvattamaan. Paikallisella tasolla postipalvelut toimivat paremmin kuin hyvin. Itse asiassa muiden kuin OPEC-maiden öljyntuotantokin on kääntynyt laskuun jo 1990-luvun lopulla, vain OPEC-maat pystyvät enää ylläpitämään tasapainoa tuotannon ja kulutuksen välillä jotenkuten. Aamuisin ja iltaisin kuuntelen radiosta hartauden, ja sunnuntaisin jumalanpalveluksen, jos en kävele kauniiseen kirkkoon. Ihminen, Jokainen päivä on armo uus joka on onnellinen omassa elämässään, huomioi myös muut kanssamatkaajat. Lisiä siihen olisi saatavissa vielä vanhemmasta, jo 50-luvulla poistetusta aineistosta, joka aikoinaan löytyi Ruolahden koulun vintiltä. Saapuneesta paketista saattaa tulla ensin tekstiviesti-ilmoitus, seuraavana päivänä pakettikortti ja vielä seuraavana saapumisilmoitus Itellan kuoressa. Nyt on syksyinen aamu, elokuun puoliväli. Mutta elämänlaadun voi päättää itse. Ihmistä korjataan jumalan taholta, niin kuin kirkkoa maalataan ulkoapäin. Hyvä esimies korjaa työyhteisön asiat kaikille sopiviksi, jotta palveluita edelleenkin ostetaan ja käytetään. Esimerkiksi ruuan tuotannossa ja lentoliikenteessä tällaiset ratkaisut ovat vielä sitä paitsi aivan utopiaa. Keski-Suomessa eniten pelattiin Kyyjärvellä, missä summa oli 122 euroa asukasta kohden. elokuuta 2011 2 KOLUMNI Jouni Kuningas LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 24.8.2011 Päivi Hotokka Ystävällinen postinjakaja tuo paketin pihaan ja tietää, mistä talon omistajaa kannattaa etsiä kuittausta varten. Milloin öljyntuotannon huippu sitten saavutetaan eli milloin öljylähteet noin keskimäärin koko maailmassa alkavat ehtyä. Valtakunnallisen yhtiön pitäisi vielä ajatella asiaa paikallistasolta lähtien ja pitää huolta, että peruspalvelut pystytään hoitamaan sujuvasti ja varmasti. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisissa käytettiin tammi–kesäkuussa peliautomaatteihin rahaa 58 euroa asukasta kohden, kertoo Raha-automaattiyhdistys. Puhumattakaan siitä, että lajittelukoneen uutisoitiin tuhoavan sata kiloa postia päivässä. Siellä summa kasvoi tänä vuonna 19 eurolla. Tasapainoinen oppilas koulussa ei kiusaa toisia, yhteistyöhaluinen työntekijä hoivatyössä haluaa tehdä parhaansa omalta kohdaltaan, jotta asiakas on onnellinen. Kiinan, Intian ja muiden vastaavien suurien ja nopeassa talouskasvun vaiheessa olevien valtioiden teollistuminen ja autoistuminen pitää nimittäin huolen siitä, että öljyn kulutus kasvaa vielä pitkän aikaa, vaikka sähköautoja ja vastaavia ratkaisuja Viimeinen tippa yritetään jatkuvasti kehittää. Kuhmoisten Sanomat Keski-Suomen liiton maakunta-asiamiehenä aloittaa syyskuussa filosofian tohtori Hannu Koponen. Se on aikamoinen määrä kadonneita lähetyksiä! Viime viikolla Itella ilmoitti aloittavansa yli sadan miljoonan euron säästöohjelman, joka toteutetaan kolmen vuoden aikana. Kohta lähden uimaan ja sitten lenkille ja kauppaan. Harkinnassa on ajatus tehdä varastoon oma nimikkokokoelma vanhasta Ruolahden kirjaston kokoelmasta. Nyttemmin asiasta on ollut harvemmin puhetta, ja jos on ollut, niin viralliset tahot ovat vakuutelleet öljyä riittävän kauas tulevaisuuteen. Perusasiat kuntoon postinjakelussa Parikymmentä vuotta sitten arvioitiin öljyvarojen riittävän ehkä noin 30 vuodeksi, jonka jälkeen öljyä yhä saataisiin, mutta huomattavasti suuremmin kustannuksin ja jatkuvasti pienenevin määrin. Koponen on työskennellyt aiemmin Keski-Suomen liitossa projektipäällikkönä kansainvälisessä Baltic Climate -hankkeessa. Siinä vaiheessa talousjärjestelmämme tulee hyvin todennäköisesti romahtamaan, niin radikaaleja muutokset tulevat olemaan. Yleensä säästöt ja henkilöstövähennykset eivät ainakaan paranna palvelua. Haluamme, että yhtiö huolehtii ennen kaikkea perinteisen postin jakelusta, koska sitä ei toistaiseksi tee kukaan muu. Eila Takala Vesa Koivu Vielä tänä torstaina on Ruolahden lähikirjasto avoinna asiakkaille, ja sitten yli satavuotias kirjasto sulkee ovensa. Taloussuhdanteet heittelevät tietenkin hintoja ylös alas, mutta trendi on ollut huolestuttavan nopeasti nouseva jo yli kymmenen vuoden ajan. Jokainen aamu on armo uus, ja jokainen elämä elämisen arvoinen, oli se pitkä tai lyhyt. Pihlajanmarjat punoittavat pihapuussa. Räntäsateet syksyisin, talvisin paukkuvat pakkaset
elokuuta 2011 Päivi Hotokka Keski-Suomen liitto jatkaa Kuhmoisten Pihlajakosken ja Kärpänkylän mahdollisten tuulivoima-alueiden tutkimista. Tuulivoima-alueet aiotaan merkitä 3. Siellä on myös kalasääksen pesä. Pauli Nieminen törmäsi ongelmaan, sillä autoa, jossa hänen kassinsa piti olla, ei löytynyt mistään. Ilmavoimien Teknillisen Koulun johtaja eversti Pasi Hakala viittasi alokkaille Sotilasvala on kova lupaus suunnatuissa saatesanoissaan valakaavan lukijan, sotaveteraani Veikko Kilpasen vuosiin jatkosodassa. Hän ei ollut ehtinyt edes lounaalle, vaikka viimeiseen tarkastukseen ennen viikonloppuvapaalle pääsyä oli aikaa enää puoli tuntia.. – Vala on kova lupaus, eversti Hakala sanoi. Seppeleenlaskun jälkeen hän tapasi muut alokkaat koululla, ja joukko järjestäytyi valan vannomista varten. Mies myönsi, että sekasotku alkoi hermostuttaa. – Muotoa täyttämään, ei jäädä siihen häröilemään, johtajat kiirehtivät sotilaita. Maakuntaliitto on saanut Kärpänkylän tuulivoimasuunnitelmat herättävät vastustusta viisi Kärpänkylän tuulivoimapuistoa vastustavaa kannanottoa yksityisiltä henkilöiltä. Eräs kommentin jättäjä ehdottaa, että mikäli tuulivoimapuisto toteutuu, sen itäreunaa pitäisi siirtää huomattavasti lännemmäksi. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessakaan kaveria ei jätetä missään olosuhteissa. Keski-Suomen tuulivoima-alueiden joukosta on lausuntokierroksen jälkeen karsittu pois viisi. – Todellinen rakkaus voi vaatia jopa uhrautumista toisen edestä. Pauli Nieminen oli tästä ryhmästä ainoa, joka sai vannoa valan kotikunnassaan. Ihailtavana oli muun muassa helikopteri, autoja ja heittoistuin. Muita kuhmoislaisia ei kesän saapumiserään sattunut. Päivi Hotokka Ilmavoimien Teknillisen Koulun 171 alokasta vannoivat sotilasvalansa Kuhmoisten urheilukentällä torstaina. Tällöin haitat vähenisivät ja siirtoetäisyys sähköverkkoon pienenisi. – Tämä on vain hyvin pieni pykälä ylöspäin. Lausuntoja pyydettiin yhteensä 14:stä tuulivoimaan soveltuvasta alueesta. Pauli Nieminen arveli, että alokasajan päättyminen ei muuta juuri mitään. Valan myötä alokkaat nimitettiin lentosotamiehiksi. Vain pieni pykälä ylöspäin Ennen valaa sotilaspastori Heikki Myllykoski muistutti alokkaita, että sotilasvala on ilmaus suostumuksesta ja halusta kantaa huolta lähimmäisistään. – Tuulivoimaloiden lapojen pyörimisestä aiheutuu lähialueella varjon vilkkumista, kun aurinko paistaa voimalan takaa. – Tuntui kuin kotiin olisi tullut, hän totesi valatilaisuuden jälkeen. Hän kiinnitti huomiota kristillisen rakkauden merkitykseen. Vastustajat huomauttavat, että alueella on loma-asutusta, ja ovat huolissaan tuulivoimaloiden meluja välkehaitoista. Nieminen aikoo jatkaa palvelustaan aliupseerikurssilla, jonne hän on halunnut alusta lähtien. Kunnan lausunnossa todetaan, että tuulivoiman rakentaminen tukee erinomaisesti Kuhmoisten Hiilineutraalit kunnat -hanketta ja kunnan pyrkimyksiä päästöttömän energian tuottamiseen. Armeija on erilainen maailma Koulukeskuksen pihassa esiteltiin valapäivänä Teknillisen Koulun kalustoa. Ei voi sanoa mitään yhtä asiaa, sillä armeija on kokonaisuutena niin erilainen maailma. Hänen koulutukseensa ei kuulu helikopterien tai muiden ilma-alusten huoltoa, vaikka niitä koulukeskuksen pihalla esiteltiinkin.. Nieminen aloitti viimeisen alokasaamunsa Hallin kasarmilla hiukan muita aikaisemmin, sillä hän matkasi yhdeksäksi sankarihaudalle kunniavartioon. Hakalan mukaan sotilasvala ilmentää Puolustusvoimien johtamisoppia parhaimmillaan: oikeudenmukaisuutta, esimerkillisyyttä ja alaisista huolehtimista. – Uskon, että teistä nuorista löytyy samaa peräänantamattomuutta. Kuhmoisten urheilukentälle kokoontui torstaina vannomaan sotilasvalaansa 171 alokasta Ilmavoimien Teknillisestä Koulusta, joka sijaitsee Jämsän Hallissa. Pauli Nieminen halusi ja pääsi aliupseerikurssille. Kuhmoisten kunta suhtautuu myönteisesti tuulivoimaalueen kaavoittamiseen. Tähän mennessä Niemisen varusmiespalvelus on ollut sellaista kuin hän odottanutkin. Maakuntakaava ainoastaan merkitsee tuulivoimalle sopivat alueet, tuulivoimaloiden rakentaminen ja energian tuottaminen ei kuulu maakuntaliitolle. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 24. Liitto aikoo vielä selvittää sekä Pihlajakoskelle että Kärpänkylälle kaavailtujen tuulivoima-alueiden rajoja ja tehdä tarkempia linnustoselvityksiä. Ennen valalounasta varusmiehet luovuttivat aseensa pois. vaihemaakuntakaavaan. Kaavan luonnosta ryhdytään tekemään syksyllä, jolloin siihen merkittävistä alueista päätetään. Lausunnoissa todetaan, että läheisellä Pyhänpään alueella on maisemallista ja kulttuurihistoriallista arvoa ja että tuulivoima-alue sijaitsee lintujen muuttoreitillä. Kuhmoislainen lentokapteeni Mikko Koli suoritti Drakenilla ylilennon. – Tuulivoimaloiden äänivaikutus riippuu itse voimalan aiheuttamasta äänestä sekä voimaloiden lukumäärästä, maaston muodoista, sääoloista ja alueen taustaäänistä, vastine jatkuu. He astuivat palvelukseen heinäkuun alussa. Ohimarssin vastaanottivat Toritiellä valakaavan lukija Veikko Kilpanen, Teknillisen Koulun johtaja eversti Pasi Hakala ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Silmu Sarvala. Keski-Suomen liitto toteaa, että 1–2 kilometrin etäisyys kulttuurimaisemasta tai arkeologisesta kohteesta ei ole tuulivoiman toteuttamisen este. Puolen tunnin etsimisen jälkeenkin kassi jäi kadoksiin. Valan myötä varusmiehet sitoutuvat olemaan osa yhtenäistä joukkoa ja puhaltamaan yhteen hiileen. Tämä ilmiö syntyy yleensä vain tiettyinä vuorokauden aikoina, jolloin voimala voidaan pysäyttää, liiton vastineessa sanotaan välkehaitasta. – On ollut riittävästi haastetta
Ihmismielen päätelmät ja mielipiteet kestävästä ja kestämättömästä vain näyttävät vaihtelevan ja jäävän mielipidekysymyksiksi. Maksuton makkaraja mehutarjoilu. Samalla hän pääsi yllättämään, sillä leveälierisestä päähineestä tuli hetkessä taskuun mahtuva kiekko. 4-vuotiaat klo 9-11.30 Vapaita kerhopaikkoja voi kysyä lastenohjaaja Katri Mikkolalta 040 5778469 VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Elsa Lyydia Seppälä Pihlajakoskelta 93 v ja Mika Kalevi Kilponen Kirkonkylästä 20 v. Ilmajoen musiikkijuhlilta peräisin oleva päähine oli – pitämättömänä – kuin uusi. Harjunsalmen hattupäiset martat päättivät esittää valokuvaajalle paremman puolensa! – kuva Ritva Perttu KOULURUOKA tänään kala, perunat, salaatti to cappellipaistos, salaatti pe jauhelihakeitto, juusto, vihannes ma jauhelihakastike, perunat, salaatti ti lihamureke, perunat, salaatti ke kalaruoka, perunat, salaatti VIIKON NIMET tänään Perttu to Loviisa pe Ilmi, Ilma, Ilmatar la Rauli su Tauno ma Iina, Iines, Inari ti Eemil, Eemeli ke Arvi Onnea Maralle 30.8. Liivejärventie, su 28.8. Tervetuloa tutustumaan historialliseen taloon! Kotakirkko Ahti Liivenkorkeen kodalla os. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. (Matt.7:24–25) Kirkon ja seurakunnan menestystä ei ensisijaisesti mitata osallistujamäärillä tai Raamattujen levinneisyydellä, vaan sillä kuinka Jeesuksen sanoihin suhtaudutaan. klo 18. klo 14. Senhän arvaa, mitä tapahtui kun pyhäkoulunopettaja kaatoi kannusta vettä laatikkoon. Myös meidän yksittäisten syntisten elämässä se kaikkein keskeisin kysymys kuuluu: ”Mikä on suhteemme Jeesukseen?” hattu oli nyt päässä vasta toista kertaa! Puheenjohtaja Henna Hellsten nimittikin Sannin päivän tilaisuuden hattujen tuuletusillaksi. Katso Kuhmoisten Sanomien seurapalsta. t. Tervetuloa! Järj. Aihe: ”Iltarukoukseni” Kahvitarjoilu. Länkipohjantie 2, pe 26.8. IHA ry Kiitos teille kaikille, jotka aikaansaitte yllätyssyntymäpäivieni onnistumisen! Arja 70 v. 5-vuotiaat klo 12-15 Ti 30.8. – kuva Ritva Perttu syyttä, jota täydensivät Haitilta ja Jamaikalta hankitut erikoisuudet. Höpöttelyiltaa Hiksulassa emännöinnyt Hilkka Kauppinen näytti ensimmäisenä hattumallia: kirpputorilta ostettu leveälierinen komistus taittui hetkessä taskuun mahtuvaksi kiekoksi! Kun kaikki yli kaksikymmentä hattupäätä kertoivat päähineensä tarinan, saattoi todeta, että harjunsalmelaiset eivät ole varsinaisia hattuihmisiä. Ilosanoman illat To 25.8.-11 klo 19.00 Jari Ketola To 1.9.-11 klo 19.00 Seppo Ottman Helluntaiseurakunta Toritie 44 TERVETULOA HENGELLISET ONNITTELUT ONNEA Joonas 18 v. Marttojen kekseliäisyyttä osoittivat lukuisat päähineisiin laitetut lisukkeet kuten pelargonian kukka, perhonen, rusettinauha, kirjavalehtinen maahumala. Tuo pyhäkoulunopettaja havainnollisti Jeesuksen Jeesus-kallio kertomusta näyttäen pienessä laatikossa olevia omakotitalon pienoismalleja. Room. Lähtö Päijännekodilta klo 12.30. Kesäisenä sunnuntaina eräs pyhäkoulunopettajista piti opetuksensa seurakunnan pastorin pojalle, kahdelle suomalaiselle lähettiperheen lapselle sekä joukolle aikuisia. Naisten hetki Päivi ja Antero Sorrilla os. Sääli, että paikalla ei ollut tällä kertaa muita lapsia, sillä opetus oli hyvä. Tervetuloa naiset mukaan uuteen toimintaan! LAPSITYÖ 3-5-vuotiaiden päiväkerhot alkavat viikolla 35: Ma 29.8. su helluntaista 28.8. Jeesus sanoo: Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Miesten kotailta Uotilan talossa Jouko Seppälällä, os. Madeiralta tuotu miesten hattu toi iltaan kansainväliHiksulan emäntä Hilkka Kauppinen näytti hatun mallia. KIITOKSET. Moni päähineistä oli menneen sukupolven jäämistöä. Perhekahvila srk-kodissa ke 31.8 ja 7.9. Kaikille avoin ystävyyden retki Velisjärvelle 31.8. Toinen noista pikkuruisista mökeistä seisoi hiekan päällä ja toinen oli liimattu erikoisliimalla graniitin tapaiseen kiveen. Hiekalle rakennettu talo meni ”myrskyssä” menojaan, kun taas tukevalle alustalle perustettu rakennus pysyi paikallaan, aivan kuten Jeesuksen alkuperäisessä puheessakin. Suurimmalla osalla kauan sitten hankittu Täällä Japanissa seurakuntamme sunnuntaiaamun jumalanpalvelusta edeltää pyhäkoulu, jossa käyvien lasten määrä vaihtelee viikoittain. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa su 28.8. elokuuta 2011 4 HARTAUSKIRJOITUS Anssi Savonen Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 11. Kastettu: Iitu-Sisko Tamminen Kirkonkylästä. klo 10-12. klo 19. Alan muotiliikkeestä pääkaupungista varta vasten hääjuhliin kymmenen vuotta sitten ostettu kevyt komistus oli nyt käytössä toisen kerran. Mitä sanoo maailman levinneimmän kirjan päähenkilö elämän kestävästä perustasta. Heinäpellolle tarkoitettu myssy palveli yhä kantajaansa. Tässä maanjäristysten vaivaamassa maassa puhe tukevasta perustasta on aina ajankohtainen. johdosta Tepo onnittelee Kaikille avoin YHTEISKRISTILLINEN ILTA Riitta ja Jouko Anttosella ke 31.8.2011 klo 19 Esa Suojala puhuu aiheesta: ”Kristus teissä, kirkkauden toivo”. 2. klo 10. mummu ja pappa Harjunsalmen martat tuulettivat hattujaan Ritva Perttu Kuninkaallisten hääjuhlista mallia ottaneina Harjunsalmen martat saapuivat syyskautensa avajaisiin Pihlajakosken Kärpänkylälle – hattupäisinä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 24. 3-vuotiaat klo 9-11 Ma 29.8. Lepolanpolku 7 (entinen kanttori Ruususen talo) ke 31.8. Lähtö srk-kodin pihasta klo 18. Hellehattuja oli hankittu Kiepsausja Kuhtuu-torilta
elokuuta 2011 Päätoimittaja puhuu Päivi Hotokka Säännöllinen pääkirjoitus alkoi ilmestyä Kuhmoisten Sanomissa kesäkuussa 1984. ”Mitä enemmän niille juttelee, sitä enemmän maitoa ne antavat.” Yhdestä kutusta saadaan maitoa kolme litraa päivässä. Ainilla ja miehellään Veikolla on tällä hetkellä kaksi lypsävää kuttua, Sirkku ja Pulmu. Yhteistyössä maatalouslautakunnan kanssa on Kuhmoisiin saatu täksi illaksi käyttöön suurta suosiota saavuttanut Ieva-tietokone, jonka avulla voi hakea helpotusta elämänkumppaniongelmaan.-Kotikuntansa kohtalosta kiinnostuneilla nuorilla on nyt mahdollisuus käydä tänä iltana esittämässä omat tietonsa ja toiveensa elämänkumppanista tietokoneelle ravintola Tehin pienemmässä kabinetissa. Kuhmoisten Sanomat 1984 N:o 43 Kirkonpenkeistä ollaan montaa mieltä Vuonna 1986 vietettäviä kirkon 200-vuotisjuhlia varten Kuhmoisten kirkko korjataan ja korjauksen yhteydessä aiotaan myös penkkejä muuttaa. Luotettavan ATK-ohjelmoijan haltuun voi uskoa ujoimmatkin toiveensa, sillä ulkopaikkakuntalaisena hän ei niitä voi välittää kyläläisten korviin. Maitoallergiasta kärsivät voivat käyttää kutunmaitoa. On Päijänne-purjehdusta, Päijänteen ympäri pyöräilyä, Päijänteen ympäri ajoa moottoripyörillä, Suomi juoksee -viesti kulkee Päijänteen laitaa 4-tiellä ja moottorikelkkailijat tutustuvat safareillaan Päijänteen maisemiin. Kutunmaito ei ole niin rasvaista kuin lehmänmaito ja se sisältää enemmän hivenaineita, kertoo Aini. Puutteita on erityisesti vanhusten asunnoissa. Lisäksi eräissä osissa kuntaa ei myöskään saada sähköä talouksiin. Kuhmoisten Sanomat 1984 N:o 11 Pekven kottikärryillä Napapiiriltä Helsinkiin Kottikärryjen työnnön uusi maailmanennätys on nyt 1066 kilometriä. Henkilöä kohden oli asumispinta-alaa lähes 30 neliömetriä ja keskikokoinen kuhmoislainen asunto oli vuoden 1980 lopussa noin 71 neliötä. Kirjoitus sijoittui yleensä sivun kolme oikeaan ylänurkkaan. Myytäväksi asti juustoa ei juuri riitä, mutta tuttaville Aini aina kirkolla käydessään sitä tuo. Muun muassa koululautakunta on ollut asialla erityisen innokkaasti pelätessään koululaisten loppuvan kylästä tykkänään. Mainittuna vuonna 344 asunnosta puuttui vesijohto, viemäri, lämmin vesi ja WC. Kuhmoisten Sanomat 1984 N:o 22 Kuhmoisten Sanomat 1984 N:o 9 Ievastako apua kuhmoislaisille. Aini Koskinen itse on kotoisin Tyrvään pitäjästä, joka on perinteinen kuttupitäjä. -Kuhmoisten Sanomat 1984 N:o 42 Kutunjuustoa Puukkoisilta Aini Koskinen Puukkoisilla valmistaa kuhmoislaisille melko vierasta kutunjuustoa. -Kuntasuunnitelmaan on nyt tulossa pienvenesatama. Uutiset kertovat, että Pekve Ky:n kaksipyöräiset kottikärryt kestivät matkan mainiosti, eikä mukana olleita varakärryjä tarvittu. Eivät edes laakerit kuumenneet. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 24. Kutut lypsetään kahdesti päivässä samalla tavalla kuin lehmätkin. Suurin osa puutteellisista asunnoista sijaitsee taajamien ulkopuolella. Hartauskirjoitus oli ilmestynyt säännöllisesti lehden kakkossivun vasemmassa ylälaidassa jo aiemmin. Vapaa-ajan viettäminen veneillen on tullut yhä varteenotettavammaksi vaihtoehdoksi kesämökin hankkimiselle. Aini Koskinen kertoo kuttujen olevan hyvin seurallisia elämiä. Koskisen perhe itse ei käytä kutunmaitoa muuten kuin juustonvalmistukseen. Sitä ei kuitenkaan nimetty pääkirjoitukseksi, vaan tekstin tunnusmerkkinä oli päiväys ja sulkakynälogo. Kuhmoisten Sanomat 1984 N:o 29 Kuhmoisten elämää sävyttävät pitkin vuotta erilaiset Päijänne-keskeiset tapahtumat. Veneilijöiden laituriasiat eivät silti vielä ole asianmukaisessa kunnossa, vaikka luulisi vesillä liikkumisen kuuluvan itseoikeutettuna Päijänteeseen tutustumiseen. Satama on tosiaankin suunnitelmissa kreivin aikaan, sillä mikä muu paikkakunta voisi tarjota monenlaiset kaupan ja muiden elinkeinojen palvelut melkein Päijänteen rannassa. Kokeilumielessä yksi penkki on kallistettu viistompaan asentoon, josta seurakuntalaisten mielipiteitä on saatu melko runsaasti. Ruoka maistuu maanantaisin. Maatalousmetsätieteen ylioppilaat tekivät ME:n työntämällä kottikärryillä tulevan monitoimitalonsa peruskiven Napapiiriltä Helsinkiin. Kolmannes kuhmoislaisista asunnoista on ilman vesijohtoa, ilman lämmintä vettä tullaan toimeen 47 prosentissa talouksista. Kuhmoisten Sanomat 1984 N:o 39 Kuhmoisten Sanomat 1984 N:o 1 Asuntotilanne Kuhmoisissa Vuoden 1980 väestölaskennan mukaan keskimääräinen asumisväljyys oli Kuhmoisissa 0,7 henkilöä huonetta kohden, jolloin myös keittiö luettiin huoneeksi. Väestön väheneminen Kuhmoisissa on viimeinkin otettu vakavasti ja syntyvyyden lisäämisestä kunnassa on puhuttu useissa eri lautakunnissa. Ennätys mikä ennätys, mutta mieltä lämmittävää on sekin, että kyseiset kärryt ovat lähtöisin kuhmoislaisen Pekka Vekkailan yrityksestä
Kuhmoisten entisen sahan ovet avattiin yleisölle lauantaina. Ensivaikutelma oli väärä, ja pian sahan koneista ahtaat tilat olivat täynnä kiinnostuneita vieraita. Miehet muistelevat entisiä aikoja ja sahan isoa työllistävää vaikutusta kunnassa. Alakuva: Aulis Enqvist kertoo olleensa viimeinen mies, joka on käyttänyt kuvassa olevaa turbiinia. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 24. Samalla viereinen Heinsaari valaistiin upeasti Sataman Valot -tapahtuman merkeissä.. Millainen projekti olisi herättää saha henkiin, kyseli eräs vieraista kierroksen loppupuolella. Kattiloiden vieressä ovat niin kutsutut vesilasit, joista vedenpinnan korkeutta tarkastellaan. – Kun höyry lauhdutetaan, pakopuolelle syntyy niin sanottu imu, ja koneeseen saadaan paljon lisää tehoa, Enqvist valaisee. Kierros alkoi tutustumalla höyrykoneeseen, jonka moottori on otettu Ålandlaivasta, ja laiva aikoinaan kävi jopa Amerikassa asti. – Työ oli silloin työtä, ja kädentaitoakin on ollut paljon, toteaa puolestaan Aarne Lehtinen. Jos metsäpuolikin lasketaan mukaan, on heitetyt arviot työntekijöiden lukumäärästä sadan työmiehen luokkaa. Höyrykattiloiden päällä, jonne uskaliaimmat rohkenivat kiivetä tikkaita pitkin, on pieni luukku. Kuulemma tunnelista mahtui isokin mies sisään, vaikka se ei totisesti siltä vaikuttanut. Tuhkatkin vielä pesässä Saha kätkee uumeniinsa myös useita mahtavan kokoisia lämmityspesiä, joissa poltettiin puuta ja purua. Aluksi tuntui, että paikalle oli saapunut vain varttuneempaa herrasväkeä kuuntelemaan entisen työmiehen Aulis Enqvistin kertomuksia. Kuhmoisten vanha saha oli vaikuttava näky perjantaija lauantai-iltoina, kun saha valaistiin auringon laskiessa. Kuhmoisissa Enqvist toimi lämmittäjänä kahden muun miehen kanssa, ja työtä tehtiin vuoroissa. Varoventtiilien yhteydessä sijaitsee myös se kuuluisa sahan pilli, jonka äänen muistavat monet paikalliset. Jos paine nousee liian suureksi, on ylemmällä tasanteella varoventtiilit, joista liika höyry voidaan päästää pois. Mainiemeltä Kuhmoisiin Aulis Enqvist liittyi Kuhmoisten Sahan työmiesten vahvuuteen vuonna 1963. Manusluukuksi kutsuttava huoltotunnelin luukku avattiin silloin, kun kattilan sisätilat vaativat puhdistusta tai huoltoa. Tuhkatkin vietiin pois tynnyreissä, ja korsteenin korkeutta kysyttäessä Enqvist Saha kiinnosti vieraita muistaa hänelle kerrotuksi lukemaksi 42 metriä. Pesät ovat olleet lämpiminä viimeksi 1980-luvun lopulla. Aikoinaan höyry pyöritti turbiinia, ja sitten vieressä oleva generaattori saatiin liikkeelle. Aiemmin mies oli työskennellyt Mainiemen sahalla Padasjoella. Kaiken kaikkiaan sahan sisäosiin tutustuminen oli mielenkiintoinen tapahtuma, ja monet intoutuivat muistelemaan entisiä aikoja rehevin sanankääntein. Tutustuminen sahaan sujuu leppoisasti jutellen. Olipa Enqvist muuten viimeinen mies, joka sahalla on turbiinia ajanut. Sahan toisessa kerroksessa sijaitsevat höyrykattilat, joita on kaksi rinnakkain. – Kone on noin vuodelta 1925 ja se on saksalaisvalmisteinen, kertoo Enqvist. – Puutahan on ensin tuotava. Sivukorvalla kuuli porukoissa kerrottavan vaikka minkämoista tarinaa sahalla yöpymisistä aina makkaranpaistotuokioihin. – Viimeiset tuhkat on vielä pesässä, huomaa joku yleisöstä. Laitteethan ovat paikallaan, ja veden saa Päijänteestä, Enqvist toteaa naureskellen. Yläkuva: Aarne Lehtinen ja Erkki Peltonen kuuntelevat Aulis Enqvistin tarinoita sahasta. elokuuta 2011 6 Henna Siponen – Kyllä se niin oli, että kun sahan pilli aikoinaan soi, niin kylän kauppiaat hieroivat käsiään yhteen ja hykertelivät, kun työmiehet tulivat ostoksille työpäivän jälkeen, Erkki Peltonen muistelee Kuhmoisten Sahan työmiesten paljoutta. – Sahan puolella meitä on ollut nelisenkymmentä, Enqvist laskeskelee. Miehet tutkailevat sahan voimanpesää, eli höyrykonetta, jonka moottori on käynyt Amerikassa asti. Ne ovat vuodelta 1953. Päijänteen vesi pumpattiin ensin pintalauhduttajaan, sitten lauhdutusvesi kulkeutui säiliöön, ja viimein lauhde lauhdutti koneen höyryä
klo 9-17 2 täkkiä+2 tyynyä 30 e , 2 kpl tyyynyjä 10 e , pussilakana+tyynyl. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. ja Eurooppa OPASOL OY p. 014-821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. (sis. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT JämSec Security Vartiointija turvallisuuspalvelut P. Järjestelyistä vastaavat SPR Kuhmoisten os. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. 040-536 5663, 0400-350 483 Kaikille avoin Ystävyydenretki seurakunnan leirikeskukseen Velisjärvelle ke 31.8. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. 040 587 7830 __________________________________ Toritien Hiushuone Toritie 52, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ T:mi Laura Lindsten 044 2827 165 Toritie 44, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Tervetuloa! Cooperin testi ke 31.8.klo 18 urheilukentällä. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ __________________________ Kartano Roosa juomat Kotikalja, kotisima valm. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Elinan apu p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. tapahtumat OPASOL OY p. 050 347 1630 Markus Ahonen Hirviveikot ry Hirviammuntakilpailu RHY:n radalla la 3.9.2011 klo 10.00 alkaen, jonka jälkeen klo 12.00 hirvikokous Lahtivajalla Kinalassa. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400-779 632 / 040-504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Kuhmoisten Kotijuomat 040 819 0867 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. Panostaja Ari Rajala 0400-711492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 040 824 9371 elina.wikman@gmail.com __________________________ Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, puh. Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2933 (LT-2010) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Puh. Asiakaspalvelu, ilmoitusvalm. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Vanhoja hirsiä tai purettava hirsitalo/riihi/aitta. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. ja Seurakunta. 0400 852 532 __________________________ __________________________ Lasimestari ky. Vääksy p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). 020 755 1810 www.jamsasecurity.com __________________________ Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 555 1066, 040-708 7647 __________________________ Tili Salo 040-508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 040-555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Myllykuja 6. 0400-122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. 8 e , petauspatjat (eri kok.) alk. 555 6090 Veikko Mattila p. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050-5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Lähtö klo 12.30 Päijännekodilta, ajetaan Iltaruskon ja Terveyskeskuksen kautta Toritietä linja-autoasemalle, josta niikuin kaikilta matkanvarrella olevilta pysäkeiltä pääsee kyytiin. 0400-779 632 / 040-504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 050 331 5833 Sertifioitu märkätila-asentaja Laatoitusym. 15 e , naisten paidat ja neuleet 15 e , fleecepaita 10 e , sukat 10 paria/10 e , naisten caprit 10 e , T-paidat 2 kpl/10 e ja paljon muuta. Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 89,e ja 5,90e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 040 522 3645 tai 0400 232 786. toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Kesätoimittaja Henna Siponen 040 769 4777 Toimittaja Päivi Hotokka Lomalla vko 34. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Peltonen p. VUODEVAATEJA TEKSTIILIMARKKINAT Kuhmoisten torilla pe 26.8. P. remonttityöt suvi.soderholm@suomi24.fi SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelu Valkjärvi kaikki siivousalan palvelut p. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Hintoihin sisältyy alv 23%. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Matka ja tarjoilu ilmainen. 03-555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 0400 798143 p. 15 e , aluslakanat alk. erikoiskuljetukset/kotim. alv 23%) Etusivulla 1,43 e /pmm Tekstissä 1,25 e /pmm Takasivulla 1,33 e /pmm Seurapalsta 1,85 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 0400 22 88 22 OSTETAAN IKKUNAT OVET ASENNUS WWW.PIHLA.FI Puh. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 24. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . tilaus 56 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 29e Ilmoitushinnat 1.1.2011 alk. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 10-12, 42100 Jämsä p. TIETORUUSU Kirkkotie 8,0400477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 040-746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. 0400-425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400-593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 050 331 5833 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. 020 730 4040 Fax 014-712 951 Lindroos Esa 0400-344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040-700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18 Puh/fax 555 6310 Kuhmoinen 0400-742310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050-9136226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Irma Kallio p. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. (03) 555 6607 __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Tilaushinnat 2011 (kotimaa) 12 kk/kestotilaus 51 e 12 kk / määräaik. Ark. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. tyhj. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 0400 610 454 Ilmoitus paikallislehdessä tavoittaa TANSSITAAN.... (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. P. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. elokuuta 2011 KOKOUKSET SEURAT TAVATAAN TORILLA... (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. Johtokunta TYÖSUORITUKSIA Johan on markkinat myydään Siisti saunallinen RTkaksio 62 m 2
Elokuun loppuun asti on esillä kuhmoislaisten miesten kädentaitonäyttely, vielä siis ehtii käydä tutustumassa. Lokakuun 2. Hanke toteutunee koulun johdolla ja toimituksellista opastusta on luvattu Kuhmoisten Sanomista. Kuhmoisten Sanomat Kirjastossa jatkuu vielä elokuun ajan miesten harrastenäyttely. Kaikki kirjaston tämän kesän näyttelyt ovat vetäneet valtavasti yleisöä: moni teki seurueineen rengasmatkan Riihigallerian upeasta Osmo Rauhalan näyttelystä kirkonkylän näyttelyihin. On surullista, että Ruolahden lähikirjaston toiminta päättyy. Henna Siponen Kuhmoisten Naisvoimistelijat aloittivat kautensa maaVoimistelijoiden kausi avattiin lenkillä Kuhmolan pihalla pidettiin pieni lämmittely ja sitten lähdettiin Tikan rantalenkille. Opastettuina vierailukohteina ovat Vehkajärven vanha puukappeli, Tampereen ortodoksinen kirkko ja Sastamalassa varhaiskeskiaikaiset Pyhän Marian ja Pyhän Olavin kirkot. Syksyllä on luvassa opastettu kävely kirkonkylän Päijälänraitille, tällöin perehdytään sen asutusja rakennushistoriaan. Kuhmoisista marjat matkaavat Riitan Herkkuun Vaasaan, jossa ne pakastetaan. Tavataan Kuhmoisten kirjastoissa! Sohvi Koskinen. Marjoista saaduilla rahoilla pariskunta on hankkinut isomman pakastimen, mutta myös maksanut polttoainekuluja, jotka vievät oman osansa. Iltareippailulle oli kutsuttu kaikki kynnelle kykenevät, ja etenkin jokainen tänä vuonna 60 vuotta täyttävä. Vastatkaahan kirjastonhoitajaharjoittelijamme Johanna Tuusan laatimaan kyselyyn, joka koskee lehtivalikoimaamme. Kaikki halukkaat eivät mahtuneet ensimmäiselle retkelle, ja syyskuisen retken ohjelma on paljolti sama, tutustutaan lähisaarien ja rantojen vanhaan asutukseen ja elinkeinoihin. Riitan Herkku osti Rummukaisen mukaan viime vuonna puolukkaa 3,5 miljoonaa kiloa, joista Rummukaisen osuus oli noin 35 tonnia. – Aikamoisia määriä, mies toteaa. päivänä on vuorossa retki Vehkajärven, Messukylän ja Tampereen kautta Sastamalan Pyhän Olavin kirkkoon, jossa tutkitaan Osmo Rauhalan ja Kotiseutuyhdistyksellä vilkas syksy Kuutti Lavosen kuuluisia maalauksia. – On niitä joskus tullut enempikin, mutta tämä on hyvä alku uudessa paikassa, kertoo Pirkko Rummukainen. Savosta Kuhmoisiin tulleet Savolaiset kertovat poimineensa tänä vuonna mustikkaa, metsämansikkaa, vadelmia ja nyt puolukoita. Kuhmoisissa, entisen Siwan tiloissa, on tästä viikosta alkaen hyörinyt puolukan ostaja. – Kyllä me tykätään marjastaa ja sienestää. Tänä vuonna lehden ilmestymisestä vastaavat Kotiseutuyhdistys ja Kädentaitajat ry. Uusia asiakkaita on saatu päivittäin, ja erikoista ihastusta on herättänyt uutuushylly, mistä löytyi helposti teoksia, joita asiakkaat kaupungeissa olivat jonottaneet kuukausikaupalla. – Viime vuonna Kuhmoisista soitettiin paljon, että voiko meille tuoda, kertoo Jämsänkoskella Haaviston kyläkaupalla viisi vuotta puolukkaa ostanut Reijo Rummukainen. Teknisen toimen asioissa emme pystyneet auttamaan paljoakaan toimiston ollessa kaksi viikkoa kiinni, ja monet asiakkaat toivoivatkin, että olisi vaikkapa puhelinpäivystys koko kesän kuten menneinä vuosina. elokuuta 2011 8 KULTTUURIN MERKITYS SUOMESSA -keskustelupaneeli la 27.8.2011 klo 11–16 Kuhmolassa, Tervetuloa! Henna Siponen Kauniin punaiset marjat herättävät ulkoilijan huomion metsässä. Pakastus erottelee roskat marjoista, ja raaka puolukka on hyvä hyytelöiden valmistuksessa. Tämä on hyvä ulkoilumuoto. Kirjaston Info-piste oli täystyöllistetty kuten infonumerokin. – Tämä on hyvää hyötyliikuntaa. Savolaiset marjastamassa Kuhmoissa mökkeilemässä olevat Yrjö ja Helena Savolainen toivat ensimmäisten joukossa marjasaavinsa punnittaviksi. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 24. KirjastolKirjaston kuulumisia la oli tarjota Heikki Häiväojan näyttely, missä maestro itse vieraili kaksi kertaa, ja heinäkuussa Kuhmoisten Sanomien 60-vuotisnäyttely, missä käytiin useamman kerran pistäytymässä, joten vieraskirjat eivät anna lähimainkaan oikeata kuvaa kävijämääristä. Lainaus nousi ja käynnit myös. Janne Ollila on tullut omien töidensä jälkeen auttamaan Reijo Rummukaista painavien puolukkalaatikoiden kanssa. Kuhmoisten kirjasto ottaa entiseen tapaan vastaan ilmoittautumiset Kotiseutuyhdistyksen retkille. Lomakkeet löytää lehtienlukupöydiltä tai tiskiltä. Kolmeksi viikoksi ostotilat vuokrannut jämsänkoskelainen sanoo, että puolukassa olisi monille urheiluseuroille tai koululuokille hyvä tulonhankkimiskeino. Kesän toinen kotiseuturisteily Päijänteelle on vuorossa syyskuun 10. Kuhmoisten Joulu ilmestyy perinteiseen tapaan marraskuussa. Tällä kertaa keruureissuun käytettiin kuutisen tuntia ja tuloksena oli lähes 50 kiloa marjaa. Ämpäri täyttyy nopeasti marjoista ja samalla saa hyvää liikuntaa. Henkilökohtaisen kutsun sai Olli Vainio, joka vastasikin haasteeseen ja lähti rohkeasti ulkoilemaan Tikan rantalenkille naisjoukossa. Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys tarjoaa Kaukolan koulun oppilaille mahdollisuutta toimittaa kotiseutuaiheinen lehti. Ja vihdoinkin saatiin myös wlan-yhteys asiakkaille, osittain valvontakameran ansiosta. Syynä on kirjaston käytön jatkuva väheneminen vuosien ajan. – Kyllä kai, jos keliä riittää, niin tuodaan vielä, Yrjö Savolainen toteaa. päivänä. Ja mikä parasta, puolukka saa olla roskaista, eikä raaka puolukka haittaa. Rummukanen kertoo, että marjan hinta on nyt kohdillaan, maanantaina tästä punaisesta kaunokaisesta maksettiin 1,30 euroa kilolPuolukasta kuntoilua ja rahaa ta. nantaina järjestämällä yhteisen kävelylenkin keskustan tuntumassa. Kirkkoveneellä soutamisesta kiinnostuneet ryhmät voivat varata käyttöönsä yhdistyksen kirkkovenettä Erkki Lekkerimäeltä niin kauan kun vedet ja säät sallivat. Samalla voi hymyillä tai irvistää uudelle valvontakameralle, joka vihdoin saatiin asennettua. Ahkerimmat noukkivat marjaa omiksi tarpeikseen, ja joku on huomannut puolukanpoiminnan markkina-arvon. – Itsekin kerään joka vuosi. Itselle myös, mutta pakastin on jo täynnä, Helena Savolainen hymyilee. Matkan varrella tutustutaan myös paikallishistoriaan kirkkoarkkitehtuurin lisäksi. Maanantaina ensimmäisen tunnin aikana kuhmoislaiset marjastajat kiikuttivat noin 600 kiloa puolukkaa myyntiin. Viime vuonna kerättiin vaimon kanssa 700 kiloa. Kiitokset kaikille mukana olleille! Pääkirjaston kesä on sujunut mukavan vilskeen merkeissä