” Laitan taikinan kohoamaan ja saatan mennä laiturille onkimaan. Pekka Rantala f Sivu 6–7 Koe Päijänne purjein Koe Päijänne purjein Onko sinulla JUTTUVINKKI. Välillä pelasimme ihmiskimbleä. Puhdetöissä painoimme perunalla hattuun, teimme miniryijyjä, vihtoja ja huovutimme eläimiä. Tiistaina leivoimme karjalanpiirakoita ja pullia. Illalla iltaohjelmassa teimme savitöitä ja arvailtiin vanhoja esineitä. Torstaina meillä oli vuorossa tehdä ryhmissä iltaohjelmia. Entisaikaa Velisjärvellä TARJOUS 4 kk 39 € Paperilehden tilaus kotimaahan. Velisjärven leirikeskuksessa on leireilty jo lastenja nappulaleiriläisten kanssa. Päivällä etsimme myös ohjaajia piiloista ja opettelimme erilaisia tansseja. Pelasimme mölkkyä ja kyykkää. Varhaisnuortenleirin leiriläiset Varhaisnuorten leirillä leirin teemana oli entisaika. Joka aamu oli kämppätarkastus ja joka ilta kävimme saunassa ja uimassa. Sigalit Saarikivi f Sivu 10 Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 25 – 2024 – 74. Viimeviikolla vietetyltä varhaisnuorten leiriltä raportoivat leiriläiset itse. Keskiviikkona pelasimme ja leikimme vanhoja leikkejä kuten kymmentä tikkua laudalla. Kerro se meille – toimitus@kuhmoistensanomat.fi Monen lapsen kesän kohokohdat sattuvat ensimmäisille lomaviikoille. Tarjous voimassa 21.7.2024 asti. Iltaohjelmassa oli ohjaajien iltaohjelmaa. Ja illalla lapset pääsivät esiintymään ohjelmassa eritavoin. Väliaikaohjelmana oli bingoa. Veliksellä on kiva saada kavereita ja pitää hauskaa. Myöhemmin kesällä ohjelmassa on vielä ikinuorten leiri. ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi KesäArja Heinilä leiriläiset. Puhdetöissä perunalla painamista Maanantaina tulimme leirille ja tutustuimme toisiimme. Leirin teemana oli entisaika. Joka aamu oli myös lipunnosto ja illalla -lasku. Illalla pidimme lavatanssit. vsk SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Ke 19.6.2024 ” Täällä on huikea palvelun taso ja ystävällisiä ihmisiä. Leiriläiset tutustuivat karjalanpiirakoiden ja pullien leivontaan, vanhoihin seurapeleihin, käsitöihin ja jopa tanssin saloihin
”Ravintolavaunussa on joskus hauska matkustaa, kahvikupin hinnalla niin monta muuta hauskaa saa”. Jos niitty on jo ajettu alas, tai jos juhannuksena on tärkeämpääkin tekemistä, voi kukat käydä ostamassa Saijan kaupasta. 2. Heljä Järvinen Jos heilaa ei ole löytynyt alkukesään mennessä, on juhannus hyvä hetki taikoa sellainen. Kyseessä on kuitenkin tuiki tärkeä toimenpide. 3. Luku merkitsee kuntien keskiarvoa parempaa elinvoimaa. Kuhmoisten luonto ja elinvoimaohjelmassa todettu yhteisöllisyys vetävät puoleensa ja suurten kaupunkien ruuhkat karkoittavat. Nyt en matkustanut ravintolavaunussa, vaan Tampereen ratikassa. Vetovoimaa ja pitovoimaa mitataan väestö-, työpaikkaja koulutustasomuutoksella. Tässä muistutuksena muutama vinkki: 1. Jos ei erota voikukkaa kissankellosta (voi voi), voi ottaa pelkkiä voikukkia. Jo vanha kansa tiesi, että tietyillä toimenpiteillä se onnistuu. Kuhmoisten kunnanvaltuusto hyväksyi 20.5. Pirkko Lehto-Järvinen Hyvä mieli lipun hinnalla Kiitos jäteasemalle Kävimme ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin viemässä jätteitä Antinkorven jäteasemalle. f Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Onko Kuhmoisissa elinvoimaa. Ellei sitten tähtää ensi vuoden juhannukseen. Kaikkihan sen ymmärtää, lapsilla ei ole koskaan mummuja liikaa! Päivä oli pelastettu, ratikkalipun hinnalla sai moni hyvän mielen. Kuhmoisten vapaa-ajan asukkaat ry:ltä pyydettiin lausunto Kuhmoisten kunnan elinvoimaohjelmasta. Elinvoimaindikaattorin taso vuonna 2022 ja sen muutos vuodesta 2015 vuoteen 2022 ovat olleet Kuhmoisissa huomattavan positiiviset. Vuoronperään kertoivat, että heillä on yksi pappa. Kuhmoinen mahdollistaa toimenpiteet vakaalla taloudella, hyvinvoivalla henkilöstöllä ja yhdessä tekemisellä. Olipa mukava nähdä, kuinka siisti ja kiva jäteasema meillä onkaan. Pirkanmaan keskusalueilla indeksin arvot olivat vuonna 2022 seuraavat: Tampere 2,73, Kangasala 3,11 ja Orivesi 2,03 eli Kuhmoista paremmat, mutta naapurikunnissa Jämsässä -0,51, Padasjoella -1,72 ja Sysmässä -0,28 eli Kuhmoista huonommat. Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Olisi äärimmäisen tärkeää selvittää, mistä käänne johtuu. Järvenkin ympäri voi humpata, varsinkin jos harrastaa ultramatkajuoksua. KOLUMNI PENTTI RAUHALA PÄÄKIRJOITUS NÄIN KIRJOITAT f Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@ kuhmoistensanomat.fi. f Malttia juhannusliikenteessä ja järki päässä vesillä liikkuessa. Seuraava elinvoimaohjelma on ehdotettu laadittavaksi kaudelle 2026–2035. Kunta edistää vapaa-ajan ja viihtymisen mahdollisuuksia vakituisille ja kausiasukkaille sekä matkailijoille. f Pirhan digiklinikka palvelee. Hyvää juhannusta kaikille! Juhannusheila taikomalla. Kuhmoisten indeksi kääntyi vuonna 2019 negatiivisesta positiiviseksi. Tuorein elinvoimaindeksi vuodelta 2022 on 1,85. Kuntaliitto on laatinut vuodesta 2015 lähtien kuntakohtaista elinvoimaindikaattoria, jossa tarkastellaan kunnan vetovoimaa ja pitovoimaa. Ulkonäköni vain kertoi, että ikää oli todennäköisesti oman mummun verran. Ellei naapuri ole ostamastaan halkokuormasta sinulle velkaa jo kolmatta vuotta. Toinen ehti sanoa, että hänellä on kaksi mummua. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 19. kesäkuuta 2024 LUKIJAPOSTI ” Elävien ihmisten kokemukset vaikuttavat. Vastapäätä istui kaksi pientä poikaa, noin 3-4 -vuotiaita. Pojat innostuivat kovasti juttelemaan. Tai toisinpäin. Tarkista kuitenkin ennen häitä, että teillä on yhteinen maku grillimakkaran ja muun tärkeän suhteen. Yhdistys totesi lausunnossaan, että monipaikkaisuus tuo elinvoimaa, palvelujen kysyntää ja osallisuutta kuntaan. Kurkkaa kaivoon. Siinä tapauksessa voidaan harkita oman käden oikeutta. Jos jo kerran kokeiltu vätys väijyy kaivon/lammen/järven pintavedessä, saa uuden kurkkauskerran. Kuhmoisten Sanomissa julkaistut jutut Kuhmoisiin muuttaneista ovat erinomaista kuntamarkkinointia. Kausiasukkaat haluavat vaikuttaa ja osallistua sekä käyttää paikallisia palveluita. Kun vihdoin onnistuu, ja näet unelmiesi (tässä voi jonkin verran joustaa) prinssin tai prinsessan peilautuvan vedestä, ole nopea. Ei myöskään kanssamatkustajien, kaikki hymyilivät. 19.6.2024 f Aurinko nousee 3.35 f Aurinko laskee 23.07 Onnea nimipäivänä! Tänään Siiri To Into Pe Ahti, Ahto La Juhannuspäivä, Paula, Pauliina, Liina Su Aatu, Aatto, Aadolf Ma Juha, Jukka, Janne, Jani, Jussi, Juho, Juhani, Johannes, Juhana Ti Uuno Ke Jorma, Jarmo, Jarkko, Jere, Jarno, Jeremias Viikon tärpit f Maastopalovaroitus uhkaa estää juhannuksen kokot. Kunnan tulisi aktiivisesti edistää kausiasukkaiden paikkakunnalla viettämän ajan lisääntymistä, vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakinaisiksi asunnoiksi sekä Kuhmoisista lähtöisin olevien paluumuuttoa. Ilahtuneena kerroin, että minullakin on lastenlapsia ja tykkään kovasti lapsista. Kunnioita varoitusta. Kirjoittaja oli Kuhmoisten vakinainen asukas 1957-1971 ja Kuhmoisten kausiasukas 1976-2019. Eivät tilastot. Velipoika halusi selvästi pistää paremmaksi, ja tomerasti ilmoitti, että hänellä onkin sata mummua! Vieressä äitiä nauratti, ja sanoi, että onkohan vähän liiottelua. Jos kaivo on helteessä kuivunut, se ei käy. Vaihtoehdoksi käy lampi. f Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. Tanssi kaivon ympäri seitsemän kertaa (tämä on tärkeä). Heilalle on käyttöä toki silloinkin. Soteasemia auki on viisi, päivystys toimii Taysissa. Älä kuitenkaan katko naapurin vaivalla ja substraalilla kasvattamia pihakukkia. Lapsen mielestä ei ollenkaan. Sormus äkkiä sormeen, ennen kuin se ehtii juosta karkuun. Lähtövuonna 2015 indeksin arvo oli -3,25. Naurusuin toinen pojista riemastui ja kirkkaalla äänellä totesi: Mummu tuli! Tiesin heti, ettei poika tarkoittanut omaa mummuaan. Ohjelman mukaan kunta luo kuntalaisille hyvät puitteet sujuvaan ja aktiiviseen arkeen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Onko niin, että vastavoimana väestön voimakkaalle keskittymiselle lähinnä suuriin yliopistokaupunkeihin, koronan vauhdittamana on pieni vastavirta paikkariippumatonta etätyötä tekeviä tai eläkeläisiä. Hieno paikka kerta kaikkiaan. Kuhmoisten elinvoimaohjelmaan lausuntokierroksen jälkeen lisätty toimenpide houkutella aktiivisesti kausiasukkaita ja matkailijoita on hyvin perusteltu. Elävien ihmisten kokemukset vaikuttavat, eivät tilastot. Päijänne on aika haastava. Kuhmoisten kunnan elinvoimaohjelman vuosille 2024–2025. Vanhassa laulussa rallatellaan. Saman aina vaan toistuessa, kannattaa vaihtaa kaivoa/lampea/järveä. Kerätään seitsemän niittykukkaa. Oli kovin lämmin päivä, väsyneenä istahdin penkille. Elinvoimaohjelman tavoitteena on tarjota Kuhmoisissa houkutteleva asuinympäristö sekä kunnan asukasmäärän ja tunnettavuuden kasvattaminen. Kaikki oli järjestyksessä ja palvelu todella hyvää
Tuettavat kohteet lisäävät maaseutualueen vetovoimaa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Pirkanmaan ELY-keskuksen 800 000 euron erillismäärärahaa kohdistetaan luonnonvarojen kestävään hoitoon sekä vesiensuojelun tilanteen parantamiseen. Tuulivoimahankkeet hyödyttävät kuntataloutta muun muassa vuokraja kiinteistöverotulojen kasvun myötä. Pohjoisimmillaan hankealue sivuaa Ruolahdentietä. Tukea voi saada vesiensuojelun toimenpiteille kuten kunnostuksiin, joissa rakennetaan luonnonmukaisi ratkaisuja osaksi vesienhallintaa tai ravinteiden kierrätyksen ja kuormituksen hallintaa. Valtteri Väyrynen suhtautuu Myrskyn hankkeeseen myönteisesti, sillä tuulivoima tukee hankealueiden taloudellista hyvinvointia ja muuta toimeliaisuutta. Hassissa sen sijaan näkyy vain tv-kanavat 1 ja 2, ja niiltä on seurattu Urheiluruudusta lentopalloa, etenkin naisten otteluita. Maanantaina kokoontunut kunnanhallitus päätti pyytää kaavoitusaloitteeseen maankäyttöjaoston lausunnon. päivään mennessä. – Tavoitteena on, että osayleiskaavan osallistumisja arviointisuunniKarijärven alueen voimaloiden määrä, sijainti ja kokonaiskorkeus tarkentuvat hankkeen osayleiskaavoituksen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn edetessä. Kaavoituksen rinnalla hankealueella tehdään myös kattavat tuulimittaukset ja selvitetään sähkönsiirron toteutusvaihtoehdot. Ne parantavat maaseudun maisemanhoitoa, kylämaisemien ja luonnon monimuotoisuutta sekä ekosysteemipalveluja. Kunnanjohtaja Valtteri Väyrysen mukaan kaava-asioiden valmistelu kuuluu maankäyttöjaostolle ja näin varmistetaan asian eteneminen pykälien mukaan. Yleisötilaisuus loppu vuodesta Tuulivoimahanke vaatii YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista aina, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään kymmenen kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megavattia. Tuulivoimaloiden sijoitussunnitelmassa on huomioitu voimaloiden vaikutus toisiinsa, olemassa oleva tieverkosto, voimalapaikkoja lähinnä sijaitsevat vakituisen ja loma-asumisen kiinteistöt sekä muut avoimien tietolähteiden kautta saatavissa olevat ympäristömuuttujat. Hukkumiset tapahtuvat useimmiten uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä. Kun pukee pelastusliivit päälle vesillä liikuessaan, ottaa kaverin mukaan uimaan ja vilvoittelemaan saunasta sekä varmistaa, että jalat yltävät pohjaan tarvittaessa, voi huoletta lähteä nauttimaan vesistä, SUH muistuttaa. Maankäyttöjaoston tulee jättää lausuntonsa elokuun 14. Alueen kokonaisteho on enimmillään 100 megawattia. Useimmat hukkumistapaukset tapahtuvat tutuissa vesissä lähellä rantaa. SUH muistuttaa muun muassa lapsien valvomisesta ja sääntöjen opettamisesta heille, pelastusliivien käytöstä, uimapaikkojen sekä veneen merikelpoisuuden ja varustuksen tarkistamisesta, omien kykyjen realistisesta arvioinnista sekä alkoholin välttämisestä vesillä. Järjestämme tuolloin kaikille avoimen yleisötilaisuuden, hankkeesta vastaava Myrskyn hankekehityspäällikkö Ilkka Oikarinen kertoo. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 19. Karinjärven hankkeessa YVA-menettely ja osayleiskaavoitus pyritään viemään eteenpäin samanaikaisesti. Vahinko käy usein tutuissa vesissä ELY-keskukselta tukea ympäristöinvestointeihin Kuhmoisten Sanomat ELY-keskukset myöntävät tänä vuonna EU:n maaseuturahoitusta yleishyödyllisiin ympäristöja ilmastoinvestointeihin. Rantaosayleiskaavan rakentamispaikkojen käyttötarkoituksen muutokset yhtiö on neuvotellut kiinteistöjen omistajien kanssa. – Karijärven hanke on todellinen piristysruiske. Kaavoitusaloitteen hyväksymisen jälkeen hankkeen seuraavat vaiheet ovat kaavoituksen osallistumisja arviointisuunnitelman sekä ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen. Tukea yleishyödylliseen investointihankkeeseen voivat hakea julkistai yksityisoikeudelliset yhteisöt, kuten kyläyhdistykset, järjestöt, osuuskunnat, oppilaitokset ja kunnat. Pirkanmaan ELY-keskus voi myöntää jopa 80 prosenttia tukea yleishyödyllisille ympäristöja ilmastoinvestoinneille. Alustavien suunnitelmien mukaan alueen tuulivoimaloista läntisin sijoittuu reilun kahden kilometrin päähän Kuhmoisten kirkosta. Vallitsevassa taloustilanteessa tarvitaan juuri tämänkaltaisia investointeja, jotka luovat pohjaa vakaalle kasvulle, Väyrynen sanoo. Tervetuluu kannustamaan ja mukavaa juhannuksen aikaa suven immeisille! HPPP Kunta pyytää maankäyttöjaoston lausunnon tuulivoimayhtiön kaavoitusaloitteeseen ” Karijärven hanke on todellinen piristysruiske.. Kuhmoisten Sanomat Suomalainen uusiutuvan energian yhtiö Myrsky on jättänyt Kuhmoisten kunnalle kaavoitusaloitteen tuulivoimaosayleiskaavan laatimiseksi. Voimaloiden huoltoteiden osalta Myrsky pyrkii hyödyntämään olemassa olevaa tiestöä, ja hankealueen sisäinen sähkönsiirto pyritään sijoittamaan olemassa olevan ja rakennettavan tiestön yhteyteen. Hassi-Puukkoisten Paremmat Pojat (HPPP) valmistautuvat jo legendaariseen aatonaaton haasteotteluun. Voimala pari kilometriä kirkosta Karijärven hankealueen koko on 681 hehtaaria ja se sijoittuu Kuhmoisten kuntakeskuksen itäja koillispuolelle. Kaavoitusaloitteen jättämisen hetkellä jokainen hankealueen alustavien voimalapaikkojen maanomistajista on solminut maanvuokrasopimukset Myrskyn kanssa. Myrsky on tilannut puolustusvoimien pääsesikunnalta hankkeelle ja sen alustaville voimalapaikoille lausunnon. Puukkolan pelurit ovat harjoitelleet etänä kansainvälisiä viihdekanavia apuna käyttäen. Tosin Myrsky myös valitsee hankkeessa käytettävät konsultit. Hankealueella on voimassa Kuhmoisten sisävesijärvien rantaosayleiskaava, joka on lainvoimaistunut vuonna 2002. Suomessa hukkuu vuosittain 100–150 ihmistä, joista puolet kesän aikana. telma sekä YVA-ohjelma ovat julkisesti nähtävillä loppuvuodesta 2024. Lisäksi tukea voi saada investointeihin luonnon monimuotoisuuden edistämiseen. Juhannus se tulla jolkottelee jälleen kerran. Hassin Hakkurit on päätJuhannussäpinää sivukylillä tänyt lyödä Puukkoisten Pelurit Pälämän pohjaan tänä vuonna. Uiminen ja vesillä liikkuminen ovat mahtavia tapoja pitää huolta kunnostaan. Puukkoisille on vedetty männä vuonna laajakaista. tällä hetkellä voimaloiden suunniteltu yksikköteho on kuudesta kymmeneen megawattia ja korkeus enintään 300 metriä. Hassin kyläseura tarjoaa kaikille makkarat ja limpparit, alueella muuten voimassa kaikki oikeudet. Illan aluksi on joukkueiden välillä alkulämmittelynä voimailukisa, ettei lähdetä pelaamaan kylmiltään. Tiekuntien ja maanomistajien kanssa tehdään sopimukset teiden käytöstä ja parannuksista, uusien teiden rakentamisesta sekä sähkönsiirtoreiteistä sitten, kun lopulliset voimalapaikat tarkentuvat kaavoituksen edetessä. Pirkanmaalla tukea myönnetään erityisesti investoinneille, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää hoitoa ja parantavat vesiensuojelun tilannetta. Maanomistajat suotuisia Myrsky-yhtiön tiedotteen mukaan hankealueen suunnittelu aloitettiin maanomistajien yhteydenoton perusteella. Myrsky huolehtii kuluista Myrksy-yhtiön laatiman kaavoitussopimusluonnoksen mukaan yhtiö vastaa osayleiskaavan laatimisen ja siihen tarvittavien selvitysten laadinnan konsulttikustannuksista sekä YVA-menettelyn mukaisen arviointiohjelman ja -selostuksen laadinnan kustannuksista. Hankealueella tuotettu sähköenergia siirretään alustavan suunnitelman mukaan alueen länsipuolella sijaitsevaan Fingridin Hikiä-Toivila 110 kV -voimajohtoon. Näin se ehtii käsiteltäväksi seuraavana maanantaina pidettävään kunnanvaltuuston kokoukseen. kesäkuuta 2024 3 LUKIJAPOSTIA Kuhmoisten Sanomat Suomen uimaopetusja hengenpelastusliitto jakaa vinkkejä vesiturvallisen juhannuksen viettoon. Alustavien selvitysten mukaan Karijärven alueelle voidaan rakentaa 8–10 tuulivoimalaa. Näistä saadut tulokset sekä sidosryhmien esittämät näkemykset huomioidaan Myrsky-yhtiön mukaan hankkeen suunnittelussa. Tuomariksi on kutsuttu ammattimaisella lattariotteella toimiva Kuhmoisten Marlon Brando. Iltakymmenen jälkeen ei ole sinne Hassista päässyt yhteyksiin lankapuhelimella
Kirja on kesälukemiseksi hyvin sopiva. ent. Maitosoosia oli tarjolla kesäaikaan useimpina aamuina perunoiden kanssa, ja tietysti oli sitä suolakalaa. Useille kilpailijolle paras matka oli ”Coloradon suden” tapaan kotimatka. Kiitos Päijännekodin hoitajille äidin hyvästä hoidosta. Perunat, suolakala, leipä ja talkkunavelli, niitä useimmiten oli kesäaikana pöydässä. – Hempeää voi lukea vain välipalaksi, miettii Milja Rauhamäki. – Keräilen keittokirjoja. Peli keskeytyi kymmeneksi minuutiksi, 35 000 katsojaa hurrasi tälle Bubiksikin nimetylle, tulevalle maskotille. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 19. – Sitä vain alkoi vähitellen hahmottaa sanoja. Emäntä vetää sikeitä seitsemään asti, kertoo Kari Rauhamäki. Mitäpä siis laittaa särpimeksi. Nähtäväksi jää miten selvitään elokuussa Pariisissa. – Meillähän on yksi Suomen parhaista kirjastoista Kuhmoisissa, kehaisee Kari Rauhamäki. Keskimääräinen tahti on 200 kirjaa vuodessa. klo 10 messu. Huom. Edellinen osa on julkaistu Kuhmoisten Sanomien numerossa 20. Perunavelli oli eräs kesäruoka, samoin kauravelli. 11.6.1930 k. Linnun käytöksestä olisi voinut ennustaa tuloksen 1–1. Jos sattui sadeilma, niin vaari lähti Saarekselle täkyuistinta soutelemaan, ja saattoi sieltä tuoda puolenkymmentä hauenvonkaletta. Molemmat pitävät dekkareista, erityisesti ruotsalaisista. 22.5.2024 Kaivaten Jukka ja Auli Vesa, Nelli ja Emilia sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. kesäkuuta 2024 PAKINA Kuolleet Sirkka Sanelma Ottelin 93 v La 22.6. Ihme, jos ei tuolla joukkueella viidessä vuodessa saada jo kellojen siirtelyä loppumaan. Äitini Kerttu Nihtilä (1921– 1988) kirjoitti tämän muisteluksen tausta-aineistoksi elintarviketieteiden laudaturseminaariesitelmääni varten. Kotisohvilla saatiin pitkään odotella mitalisadetta Roomasta. Potkupallon Euroopan mestaruuden ratkonnan ollessa kesken, kesäkuun viimeisen lauantain kyläturnauksen voittajaa ei enää edes viitsi veikata. Lihatiinussa uiskenteli pari tuiki suolaista läskinpalaa. Arja Heinilä Rauhamäen pariskunnan kirjakokoelma on parin kolmen tuhannen niteestä supistettu noin viiteensataan. Kirjasto palvelee lukunälkäisiä Kaikkiruokaisiksi lukijoiksi itseään tituleeraavilla Rauhamäillä on yksi tyylilaji, mistä he eivät kuitenkaan perusta. Kaikki viisitoista selvittivät hienosti tiensä finaaliin runsaista poissaoloista eli kotisohville jäänneistä huolimatta. Kisoja ja karsintoja Niin siinä taas kerran kävi kuten usein ennenkin jalkapallon EM-karsinnoissa. Peitsi puolueeton pakinoitsija LINNAJÄRVEN TORPAN RUOKATALOUS 1920-LUVULLA OSA 7/8 KUKA MUKA LUKEE Kun kutuaika oli ohi, loppui kalantulo, ja silloin vasta alkoi kaikkein ankein aika. Ottelin Sirkka Sanelma OTTELIN Enkeli hiljaa vierellä kulki, kädestä otti, syliinsä sulki. Ti 25.6 klo 14 Tuumaustauko. Lähes kaiken vapaa-aikansa lukeva pari pärjää vallan mainiosti ilman omaa kotikirjastoa. Meinasi tulla räntäsadetta, kunnes tuli viimein piristävä Oliverin sadekuuro. Oman huonon suorituksen ja etukäteen tiedossa olleiden vammojen luettelun jälkeen alettiin usein heti haastattelussa puhua itseään mukaan olympialaisiin. Ennen ja jälkeen yöunien – Tämä on eräänlainen sairaus. Su 23.6. Aivan kuin siellä olisi helpompaa kisata maailman parhaiden kanssa. Kari Rauhamäki teki mummonsa ristikoita jo ihan pienenä poikana. Silloin aina näen vaarin pellavaisessa paidassa pirtin pöydän päässä syömässä mansikoita. Merja Lättilän ”Yllätysmatka” sopii hyvin luettavaksi kesälomapäivänä. Herneeli papupuuroa keitettiin myös. Onko pääasia kisamatka, ei niinkään menestys. Siihen käytetyt herneet olivat hyvin pieniä ja tummanruskeita. Pian se siirtyi tarkkailemaan tilannetta Belgian maalin ylärimalle jonka jälkeen lehahti kentän poikki Suomen maalin ylärimalle. Rakkaamme Arja Heinilä Kesäkuhmoislaiselta Merja Lättilältä on tänäkin vuonna ilmestynyt uusi omakustannedekkari. Nykyään luen muutaman tunPositiivinen riippuvuus pitää mielen virkeänä nin ennen nukkumaanmenoa, kertoo Milja Rauhamäki. s. Ja jos ei selvitä, niin siitäkin selvitään. Heinonen o.s. Jos ne pari pihalla tepastelevaa kanaa olivat hyvin ystävällisellä tuulella, saattoivat pyöräyttää joskus munan, ja se keitettiin ja hienonnettiin maitoAlkukesän ankeutta toukokuussa Kesälomalle murhamysteeri kastikkeen joukkoon. Herään yleensä viiden maissa. Mukana kuvioissa on myös nettideittirakastaja ja rakennusfirma, joiden kaikki touhut eivät ihan kestä päivänvaloa.. Suomi ei mahtunut muun Euroopan mukaan. Suojaansa otti siivillään, kuiskasi hiljaa – lähdetään. Edellisistä Lättilän kirjoista vanhat tuttu rikoskomisario Ritva Arvetvuo keskustelee työparinsa Jussi Kolin kanssa tutkimusten etenemisestä ja välillä arkipäiväisistä asioistaan luontevasti työn lomassa. Tarina etenee lähes kokonaan dialogin muodossa. Kumpikaan ei muista, että heitä erityisesti olisi opetettu lukemaan. messua ei kirkossa ja aika. klo 14 viikkomessu Päijännekodilla, Luomakunnan sunnuntai. Viimeiset luut kopasta oli keitetty jo keitoksi, eikä enää hyvien ilmojen tultua olisi säilyneetkään. – Esimerkiksi Liza Marklundin kirjat, mutta ei voi montaakaan laittaa edelle toistansa. – Siinä vaiheessa kun muuttaa, on kirjamäärä aika rasittava, selventää Milja Rauhamäki vähentämisen syytä. Keittoa niistä ei tullut, koska eivät hajonneet millään keittämisellä, mutta niistä tuli hyvä puuro, joka saostettiin ruisjauholla, keitettiin kauan hyvin kypsäksi ja syötiin kirnupiimän kanssa. Keittokirjat ovat myös kotikokkailijalle mieluisaa luettavaa. Rauhamäet ovat lukeneet aina viisivuotiaasta lähtien. Lukijan oma mielikuvitus saa värittää kirjan tapahtumapaikat ja henkilöt mieleisikseen. Juoni punoutuu ystävysten Liisa Murron ja Kirsti Pekolan ympärille. Suomi voitti 2–0. Niitä oli minunkin lapsuudessani niin, että niitä tosiaan syötiin joka päivä. Runojakaan en muuten lue, mutta Heli Laaksosen satakunnan murteella kirArja Heinilä Murha ei ole koskaan mukava asia, mutta lukijana sen selvittämiseen osallistuminen on mukavaa. Itsekin palloillut P. Keittelen kahvit ja alan rauhassa lukea. Ville Särkkä, Heikki Ruokonen. Kun sitten tuli mustikka-aika, syötiin mustikkapöperöä, mustikkamaitoa ja mustikkakeittoa. minuutilla Suomen kenttäpuoliskolle. Kirjailija ei niinkään käytä kuvailuun sanoja. Ei yhtään pöllömpi peli. ” Ei saa olla niin imelää, että siirappi liukenee suussa. Juhlapyhien, helluntain ja juhannuksen aikaan tehtiin viiliä. Brysselin EU-karsinnat saatiin myös päätökseen. Minulla on niitä 150, Kari Rauhamäki sanoo. – Ei saa olla niin imelää, että siirappi liukenee suussa. Kunnes sitten tuli marjojen aika! Ah, ensin ne metsämansikat. Marjo Kortelainen, Hannele Erola. Kuhmoinen tulee tottakai mainituksi, kuten myös eräs kaikkien kuhmoislaisten tuntema taiteilija. Järvestä alkoi taas tulla kalaakin silloin tällöin. Eikä voi suomalaisiakaan yhtään väheksyä, sanoo Kari Rauhamäki. Aiheena oli omavaraisuuteen perustuva entisajan ruokatalous, jossa niukkuus oli yleinen vieras. Myös norjalaiset, tanskalaiset ja islantilaiset ovat hyviä. Ota mukaan runo tai ajatelma. Hän kertoo lukevansa melkein koko valveillaoloaikansa. Tästäkin varmaan selvitään. Huuhkajat-kutsumanimen alkutahdit lyötiin 2007 Suomi–Belgia -ottelussa, kun iso huuhkaja laskeutui 18. Striimaus. Iso teksti ja lyhyet luvut tekevät lukemisen helpoksi ja innostavat lukijaa seuraamaan murhamysteeriä ja sen tutkimustyötä. Nyt jos minä jonkun marjan saan käteeni, pistän silmäni kiinni ja vedän sitä tuoksua sisääni. – Positiivinen sairaus, tarkentaa emäntä
Nautimme hetkestä, toistemme tarinoista ja seuraavan kesän odottelusta. Arja Heinilä. Karin ja Antero Holmilan ”Miksi Venäjä toimii niin kuin se toimii”, sanoo lopuksi Milja Rauhamäki. Päätalon nimeää lempikirjailijakseen myös Milja Rauhamäki. Minulla on tiedossa loistavia kalapaikkoja lähettyvillä. Ja vielä sen, että minulta saa kysyä kalavinkkejä. Nyt ja myöhemmin. Onni löytyy hetkistä ja pienistä asioista. – Kirjaston väki tuntee lukumakumme. Olen ollut useissa paikoissa ja kalastellut monilla merillä. Kun on tyytyväinen nykyhetkeen, niin se näkyy myös ulospäin. Saada ihmiset huomaamaan, että onnellisuuteen ei ihmeellisiä asioita tarvita. Olen ollut jokseenkin tyytyväinen aina siihen, missä kulloinkin olen. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 19. – Minulla on tapana lukea kevättalvisin koko hänen tuotantonsa. Sillä mistä tulen, ei ole merkitystä. Viitaten edelliseen vastaukseeni, silläkään ei ole väliä. Siellä on niin fantastinen palvelu, Kari Rauhamäki kertoo. Kirjastosta koko sarjan saa tarvittaessa lainaan. Mistä tulet. Unelmani on tehdä kaikki yhtä iloisiksi ja tyytyväisiksi, kuin minä olen. Murteet ovat kielen kukkia, jatkaa Kari Rauhamäki. Suuristakin saa ja pitää haaveilla, mutta jokaisesta hetkestä pitää nauttia. Nyt olen jo neljänä vuonna palannut kesäksi Kuhmoisiin ja tutuiksi käyneille kala-apajille. – Minun täytyy palata Päätalon ”Nuorikkoa näyttämässä” -kirjaan uudestaan ja uudestaan, hän perustelee. Olen nähdäkseni ankkuroitunut tänne ja hyvä niin. Saamme noin kerran viikossa tekstarin, että nyt voi noutaa kassillisen. Yhteensä olen lukenut sen ainakin viisitoista kertaa. Päätalo voi kirjoittaa kaksi kolme sivua vaikka veden heitosta nurkan taakse, mutta sekin on kuvailtu niin hyvin. Lapsuudessani sodasta traumatisoituneet aikuiset eivät pystyneet kertomaan mitä oikein oli tapahtunut. Ei murehdita menneitä, eikä huolehdita tulevia. Menneisyydestäni en halua puhua, vaikkei siinä mitään salattavaa olekaan. Pariskunta lukee eri lehdistä kirja-arvosteluita ja ympyröi kiinnostavat. Lähdin tutkimaan hänen salaisuuttaan. Rauhamäet ovat lahjoittaneet oman Päätalo-kokoelmansa pois. Aina löydän sieltä jotain uutta. Hän pystyi kirjoittamaan hyvin ei mistään, Kari Rauhamäki sanoo. Painostavasta ilmapiiristä kuitenkin lapsena aistin, että jokin kalvaa vanhempien mieltä, lisää Milja Rauhamäki Kirjojen avulla nekin asiat selviävät. Kirjastossa Rauhamäet käyvät kerran viikossa. Onki, kaunis järvimaisema ja kala silloin tällöin riittää jo melkoisen pitkälle. kesäkuuta 2024 5 ILKKA IHMETTELEE KUKA MUKA LUKEE Onkipoika kertoo, jos hiljentyy kuuntelemaan Positiivinen riippuvuus pitää mielen virkeänä joitetut runokirjat olen kyllä lukenut. Täällä minun on hyvä olla. Vaikka jotkut kalamiehet, ja ehkä naisetkin, välillä omia apajiaan salailevat, niin minä en. En muistanut kirjailijaa enkä kirjan nimeä, ainoastaan muutaman henkilön nimen ja sen, että tapahtumapaikkana oli tunturi pohjoisessa, kertoo Kari Rauhamäki vierellään vaimonsa Milja Rauhamäki.. Luulen, että hän vastasi kysymyksiini seuraavasti: Kuka olet. – Minua kiinnostaa muutenkin historia ja sodan aikainen ja jälkeinen ajanjakso. Rakastakaa toisianne ja tietysti itseänne. – Kaikkien pitäisi lukea Arja Heinilä Milja ja Kari Rauhamäki ovat kirjaston suurkuluttajia. Olen ihmetellyt valtatiellä Onkipojan ohi ajaessani hänen tyyneyttään ja rauhallisuuttaan. Kuvanottohetkellä heidän kirjastokassissaan on kirjoja ainakin kirjailijoilta Lapena, Hannula, French ja Cornwell. Jos kysyjä vain malttaa kuunnella ja on vilpitön, niin kerron niistä varmasti. Martti J. Olen Onkipoika. – Kirjastossa he löysivät kerran myös hatarien muistikuvieni pohjalta erään nuoruuteni aikaisen seikkailukertomuksen. Päätalot luetaan aina keväisin Isännän ehdoton suosikkikirjailija on Kalle Päätalo. Talvi on varattu yksityisyydelle. Aikaisemmin minulla oli palavampaa matkusteluntarvetta ja uusiin paikkoihin tutustumisen paloa. Minne menet. Kuhmoisten Sanomien Kuka muka lukee -sarjassa kirjaston suurkäyttäjät kertovat lukutavoistaan ja -mieltymyksistään Mitä haluaisit sanoa Kuhmoislaisille. Tänäkin kesänä Onkipoika onkii 24-valtatien varrella Karklahdella ja toivottaa Kuhmoisiin tulijat tervetulleiksi. Vietän talven yhdessä läheisteni kanssa ja nautimme yhdessäolosta
Toiminta on laajentunut kahdesta maasta seitsemään. Työelämä on vienyt miestä asumaan ympäri Eurooppaa ja sen ulkopuolellekin, mutta kesäkuhmoislainen hän on ollut vuodesta 1977 asti. Näin ihmiset tietäisivät käyneensä juuri Kuhmoisissa. – Työt kestivät pari vuotta ja sen jälkeen minulle tuli sellainen historiallinen olo. – Päijänne on upea, ja tästä näkee vähän laivaliikennettäkin. Ihmiset ovat mutkattomia, ymmärtävät toisiaan ja viljelevät hyvää huumoria. – Huvilan pihassa oli auto, emmekä uskaltaneet mennä eteenpäin. Kun tultiin Päijänteen rantaan, oli aikamoinen totuttelu aaltoihin, järven käyntiin ja siihen, miten nopeasti olosuhteet voivat muuttua. – Olen saanut puuhailla kansainvälistymisen ym. – Jossain vaiheessa Karin kertoessa paikasta tajusimme Pirjon kanssa, että puhe on samasta paikasta, johon olimme sattumalta törmänneet. – Pitäjästä löytyy valtakunnallisesti tunnettuja ja hienoja matkailumagneetteja, mutta niiden nimeen olisi hyvä ujuttaa sana ”Kuhmoinen”. – Yleensä hän lähtee aamupalan jälkeen ulos. Entisöintityötä johti Tehinniemestä kotoisin oleva Heikki Hienonen. Ehkä sen helmaan johdatti vanhempien Mustajärven rannalta hankkima kesämökki Pekan ollessa yhdentoista vanha. Rantalaa ei meinaa saada Aavarannasta kirkonkylälle kuin hyvästä syystä. Sattuma vei Aavarantaan Pekka Rantala on siis mökkeillyt Kuhmoisissa polvihousupojasta lähtien, mutta Tehinniemeen Rantalat päätyivät sattumalta. Täällä mieli lepää, Rantala sanoo. Mutta aina on yhtä kiva katsoa. Rantala itse kuvaa Kuhmoista perheensä lisäksi yhdeksi harvoista pysyvistä asioista hektisessä elämässään. Innostava johtaja ja ilmapiirin luoja Pekka Rantala on työskennellyt viimeiset viisi vuotta Epassin toimitusjohtajana. Ravustuskin on tullut tutuksi, maailman hienoin Päijänne saattaa tarjoilla kattilaan ”jättimäisiä, minihummerin kokoisia” saksiniekkoja. Välillä keli on sellainen, ettei meikäläisellä ole tuonne mitään asiaa, Rantala nyökkää Tehinselkää kohti. kesäkuuta 2024 ” Ihmiset ovat mutkattomia ja viljelevät hyvää huumoria. Kääpän kalastusalustuksen kaukainen puksutus kuuluu kesään, Rantalat kuvailevat. Vuosituhannen alussa Pekka ja Pirjo alkoivat etsiä omaa kesäpaikkaa. Pelkästään Rantaloiden kausiasunnon tontilla Tehinkärjessä on monenmoista luontoa. Sitä kannattaisi miettiä ihan porukalla, tuore kesäkuhmoislainen Pekka Rantala vinkkaa. Otin kuitenkin auton rekisterinumeron ylös, jos uskaltaisin soittaa omistajalle. Samoin kuin paikallisesta savukalasta, jota osataan jo etukäteen odottaa. Että tämä paikka jää tähän minun jälkeeni, lapsille ja ehkä heidän lapsilleen. Hikeä pukkaa, mutta pulssi laskee Rantala otti kesäkuhmoislaisen kasteen vastaan hämmentyneenä ja nöyränä. Kaupankäynnin käytännön asiat hoituivat P.J:n pojanpojanpojan Heikki Hannikaisen kanssa. Heikki varmaan ymmärsi nopeasti, että meidän pyrkimyksemme on entisöidä ja säilyttää paikan henki. Vaimo Pirjo kertoo Pekan elävän minuuttiaikataulun mukaan kaikkialla muualla, mutta ei Kuhmoisissa. Sen rakennukset eivät olleet suojeltuja, mutta Rantalat tekivät kaikkensa niitä suojellakseen. Paikallisen lukion menestys sekä viihtyisä ja aktiivinen Toritien raitti kerää kiitokset Rantaloilta, samoin onkipoika ja jouluna tienvarteen sytytetyt tulet. Kesäisin kulkee entisiä höyrylaivoja. Tehinniemen naapureista on tullut ystäviä, sellaisia, joille voi soittaa ja kysyä, mitä kuuluu. Tullessaan tutustumaan kunnan myyntiin laittamaan Tehinkärjen pohjoisosaan pariskunta päätyi epähuomiossa eteläkärkeen, mäelle, josta avautui harhanäyn kaltainen maisema hiekkarantoineen. Paikalliset ihmiset ovat sympaattisuudessaan kuitenkin tulleet tutuiksi. Lintuja, nisäkkäitä, hiekkarantaa, saari. On kiva tietää, että vaikka mikä tahansa muussa elämässä muuttuukin, niin tämä ei muutu, Rantala itse jatkaa. Pysyvä piste kesäkuhmoislaisen hektisessä elämässä Noppapeli Yatzy kuuluu yhä Pekka ja Pirjo Rantalan harrastuksiin, ja siitä pääsevät nauttimaan myös Aavarantaan kutsutut vieraat. Hikeä pukkaa, mutta silti olo on täysin rauhallinen. Omistajat olivat puhelua edeltävänä iltana olleet Paajaseen yhteydessä ja vahvistaneet haluavansa myydä Aavarannan. Jossain vaiheessa päivää huhuilen syömään, ruoan jälkeen hän menee taas ja illalla saunassa nähdään. Vene rannasta kuitenkin löytyy, ja lähivuosien tavoite onkin ”laajentaa reviiriä” Vääksyä, Sysmää, Pihlajakoskea ja Sahanrantaa kauemmas. Ne ovat sen vuoksi, että missä tahansa voin katsella, miltä pihalla näyttää. – Meillä on pihassa kamerat osoittamassa järvelle. Sellaista kansallismaisemaa, Rantala kertoo. – Kuhmoinen on paikka, jossa rauhoittua. – Mustajärvi Sappeen kylän lähellä on pieni ja kaunis erämaajärvi. Vaikka kyllä minä tiedän, miltä täällä näyttää. Katja Alatalo Markkinoinnin ammattilainen antaa kuhmoislaisille päättäjille ja yhdistysaktiiveille yhden vinkin. Tuoretta kalaa ja muna-anjovisleipä Märkäpaitainen Rantala tiivisti jo Kiepsaus-torilla Kuhmoisten hienouden kolmeen asiaan: luontoon, ihmisiin ja Päijänteeseen. Apuja tuli museovirastolta sekä entisöintiarkitehti Lasse Kolehmaiselta Jyväskylästä. Kranttuja he eivät olleet, muutkin pitäjät kuin Kuhmoinen olisi käynyt, mutta tarjontaa oli niukasti. – Lisäksi täällä on muodostunut ihmissuhteita, jotka eivät perustu avunantoon. Sellaisia ovat tuoreen kalan hakeminen torilta ja muna-anjovis leivän nauttiminen aamupalaksi Sarin Kotikahvilassa. Veneilyreviiri kaipaa laajentamista Apua, ja ehkä huumoriakin, on tarvittu silloin, kun Rantala opetteli Hauskasen Pentin avulla uittamaan kalaverkkoja jään alle. Ajatus jatkumosta ja juurtumisesta Aavarannan omistivat säveltäjä Pekka Juhani Hannikaisen jälkeläiset. Täällä on huikea palvelun taso ja ystävällisiä ihmisiä, jotka tulevat silloin, kun lupaavat, Pekka ja Pirjo yhdessä kiittelevät. Tiivistetysti yhtiön liikevaihto on tuona aikana yli kymmenkertaistunut, henkilöstö on kasvanut 50:stä 500 työntekijään. Vaikka pulssi vähän nousee asioita tehdessä, niin henkinen pulssi kuitenkin laskee. Numero hukkui silloin käytössä olleeseen Nokian kommunikaattoriin, Rantal muistelee. Kun asioita markkinoidaan, niin toisto on tärkeintä. Aavarantaan liittyi maakunnallisesti arvokas maisema. Puskaradio kuitenkin toimi ja pari kuukautta myöhemmin Rantaloille vinkattiin Aavaranta-nimisestä paikasta, josta Paajasen Kari osaisi kertoa paremmin. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 19. – Olemme tarvinneet apua tosi monessa asiassa. Kevään odotetuin vieras on kuitenkin kuikkapariskunta, joka joka kevät saapuu tuttuihin maisemiin pesimään. Tuli jonkinlainen ajatus jatkumosta ja juurtumisesta, Pirjo Rantala muistelee. – Muutaman kymmenen metrin päässä tuolla nousevat jylhät pystysuorat kalliot, ja niiden päällä kasvaa Akseli Gallen-Kallelan maalausten henkisiä ikihonkia. Ensimmäisinä vuosina emme kuitenkaan uskaltaneet kiveäkään siirtää, Rantala kertoo. – Niin se voi mennä. – Luulen, että meille löytyi heti yhteinen sävel. Välillä menee melojia, viime kesänä näin ensimmäisen avovesiuimarin. Samoin kuin Kiepsaus-torilla saavista niskaan kaadetun veden, joka ei tuntunut koskaan loppuvan. Luonto on aina ollut Rantalalle tärkeä
Yrittäjien piti keksiä uutta tekemistä. – Toki itsensä piti aikanaan ensin myydä paikallisille, mutta sen jälkeen vaihdettiin kuulumisia kaupan tiskillä ja kahviteltiin kodinkoneita viedessä, Tervalat kertovat. Kuhmoisiin halutaan väkeä, mutta työpaikka on järjestettävä ensin, Pekka sanoo. Samoin kuin paikallisesta savukalasta, jota osataan jo etukäteen odottaa. Mehuasemat paitsi Kuhmoisista myös lähikunnista lopettivat toimintaansa. – Pekka oli aina sanonut, että haluaisi muuttaa takaisin, jos elinkeino löytyy, Irja muistelee. – Olisi pitänyt jättää pienempi tarjous, Pekka nauraa. – Työntekijöistä halutaan huolehtia muutenkin kuin normaalilla kuukausipalkalla. Tässä työssä on tietynlainen vapaus, vaikka välillä tunteekin olevansa tyhjän päällä, Irja pohtii. Marja Metso jäi uusille omistajille töihin ja perehdytti nämä tuotteisiin. pärillä. Metsot olivat jo kolmen vuosikymmenen ajan pitäneet Toritien varrella Radio ja Pyörä -nimistä liikettä. Täällä on tehty merkittäviä satsauksia tulevaisuuteen rakentamalla päiväkoti ja uusi koulu. kesäkuuta 2024 7 Pysyvä piste kesäkuhmoislaisen hektisessä elämässä Noppapeli Yatzy kuuluu yhä Pekka ja Pirjo Rantalan harrastuksiin, ja siitä pääsevät nauttimaan myös Aavarantaan kutsutut vieraat. Kaupunkivuodet olivat tulleet täyteen ja lapsuuden kotipitäjä Kuhmoinen veti puoleensa. ”Kauppiaaksi en ikinä lähde” – 35 vuotta yrittäjyyttä takana ” Päässä surisee koko ajan.. Rantala kuvasi kasteensa yhteydessä Epassia tämän päivän lounasseteliksi – mobiiliksi maksuvälineeksi, joka on kehitelty työnantajille, jotka haluavat pitää huolta työntekijöistään. Samoin dartsin heittoon. – Olin aiemmin Lahdessa Keskolla töissä. Kun kotiviinin valmistus tuli muotiin, hyllystä löytyi välineet siihen. Tykkään kasvattaa asioita, mutta kaikki lähtee siitä, että tuote on hyvä. Viimeisimmät opit hänellä on VoiceWell-hoidoista. Pienten ja suurten kodinkoneiden lisäksi Radio ja Pyörä myi veneitä, perämoottoreita, polkupyöriä, rollaattoreita, mopoja ja niiden varaosia. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 19. – Ehkä sitten kuitenkin olen ollut yrittäjähenkinen. 1990-luvun lamasta Radio ja Pyörä selvisi lähes vaurioitta, mutta kaupanrakenteen muutokselle sekään ei voinut mitään. Jossain vaiheessa ovet oli pakko sulkea, mutta Radio ja Pyörä ei lopettanut toimintaansa. – Se voi olla työsuhde-etuja, mutta myös arvoja ja työn tarkoitus. – Kysyin, että olivatko he ehkä ajatelleet liikettä myyvänsä, kun Jaakollekin oli ikää ja sairauksia alkanut tulla. Hyvistä työntekijöistä on pula, ja heitä pitää pystyä houkuttelemaan ja heistä pitämään kiinni, Rantala sanoo. Tai ei ura yksin Irjan ole. Rantala varoo kehumasta itseään, mutta Pirjo-vaimo kuvailee miestään innostavaksi johtajaksi ja ilmapiirin luojaksi, jota ilman kasvuun johtavaa innostusta ei syntyisi. Katselin kauppiaiden elämää ja päätin, että en ainakaan kauppiaaksi ryhdy, Irja sanoo. Katja Alatalo – Ei kai se niin hurjalta ole näyttänyt, kun poikakin sitten ryhtyi yrittäjäksi, lähes 35-vuotista taivaltaan yrittäjänä juhliva Irja Tervala toteaa. Aikaisemmat kesäkuhmoislaiset ovat tehneet kaikkea hienoa ja pitää miettiä itsekin, miten voisin olla avuksi, Rantala pohtii. Yksi ohje heillä yrittäjyydestä haaveileville kuitenkin on: – Hanki kunnon tilitoimisto. Pekka järjesti pariskunnalle töitä soittamalla rohkeasti Jaakko ja Marja Metsolle. Mehujen puristamista myyntityön ohessa Yksi vaihe Radio ja Pyörän historiassa on mehujen valmistaminen. – Kalastuspuoli oli merkittävä ja sillä oli maine pitäjän ulkopuolellakin. Eikä loppua näy, sillä antenniverkon käyttäjiä riittää vielä vuosiksi ja digita kehittää palvelua yhä. Mehuasema oli kuitenkin hyvä lisä yrittäjien tienesteihin. Etenkin, kun kellon ja kameran asennuksen jälkeen mehustaminen onnistui liikkeen aukioloaikanakin. Yhtäkkiä Tervalat huomasivat omistavansa ne. Palvelimme puhelimitse ja toimitimme tuotteita asiakkaille, Tervalat kertovat. Syksyn valtava omenasato sai asiakkaat kyselemään mehumyllyjen perään, mutta ne olivat pieniä. Kuhmoinen on uniikki Rantala on työnsä puolesta tutustunut digitalisaation antamiin mahdollisuuksiin, mutta mikään somen käyttäjä hän ei itse ole. Yritys on siis olemassa, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä radioiden ja pyörien kanssa. Myymälä loppui, mutta palvelu jatkui Ja niitä myyntituotteitahan riitti. Paikallisen lukion menestys sekä viihtyisä ja aktiivinen Toritien raitti kerää kiitokset Rantaloilta, samoin onkipoika ja jouluna tienvarteen sytytetyt tulet. – Päässä surisee koko ajan. Meijerin tiloissa oli sattumalta paikallisen mehuaseman mehustuslaitteet. Hinta on pieni ja itse saat keskittyä siihen työhön, mitä parhaiten osaat. Katja Alatalo Katja Alatalo Irja ja Pekka Tervala kannustavat nuoria tutustumaan yrittäjyyden antamiin mahdollisuuksiin. – Kun kuuntelee tarinoita muilta mökkipaikkakunnilta, niin Kuhmoinen vaikuttaa uniikilta. Kodinkoneita alettiin myydä marketeissa ja kalastustarvikkeita huoltoasemilla. Irja kouluttautui ensin vyöhyketerapeutiksi ja sitten hierojaksi. Mehustusta kesti aikansa. Asiaa oli kyllä mietitty, ja jonkun kanssa ehkä vähän puhuttukin. Lisäksi nuorempia sukupolvia kiinnostavat itse työn substanssin ja palkan lisäksi se, mitä muuta työyhteisö tarjoaa. Yrittäjä keksii koko ajan uutta Radio ja pyörä täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Pekan yrittäjähenkisyys pyrkii esiin uusina ideoina, joiden toteuttamiseen ei kuitenkaan tahdo löytyä aikaa. Työ oli fyysistä ja aikaa vievää, ja jossain kohtaa meijerin tiloistakin oli luovuttava. Vuokrakuluja pienentääkseen Radio ja Pyörä muutti Sähkösyrjästä meijerin tiloihin ja valikoimaan jäivät isot kodinkoneet. Koronan jälkeen paluuta toimistoarkeen ei enää ole ollut, ja työnantajat joutuvat keksimään uusia tapoja, miten pitää yhteyttä työntekijöihin. Ideat olisivat varmaan ihan hyviä, jos väestön volyymi olisi isompi. Sitä hän on tehnyt yhdessä puolisonsa Pekan kanssa ja tämän aloitteesta. – Ilmoitimme vain sulkevamme myymälän. Viime vuodet Pekan leipätyönä ovat olleet antenniasennukset, joita riittää pitäjän ulkopuolellakin. – Tilanne on sama vieläkin. Senpä vuoksi hän vielä miettiikin, miten voisi vuoden 2024 kesäkuhmoislaisena tehdä pitäjää laajemmin tunnetuksi. Jos tuli asiakas, niin toinen lähti häntä palvelemaan. Tähän asti tunnettuutta on kasvatettu kutsumalla vieraita Aavarantaan. Kuhmoinen on ollut pariskunnalle hyvä paikka asua ja yrittää. Ensin työt, sitten muutto Pekka Tervalalla oli toisenlaiset suunnitelmat. Prosessi kuitenkin kesti, ja myyntipäätöksen jälkeenkin kesti vielä vuoden verran, ennen kuin kauppa vaihtoi omistajaa
Luontoisa-yrityksen Pasi Niemelän mukaan Kuhmoinen voisi saada elinvoimaa siitä, että se veisi turisteja Päijänteelle. Turengissa järjestettävien melontaretkien ohella tarjolla on charter-purjehduksia Päijänteellä. Se tarkoittaa, että alusta on ajettava 30–60 asteen kulmassa sivuvastaiseen, käännyttävä toiselle halssille ja jatkettava taas sivuvastaiseen. Nyt, kun kansallispuistot on kävelty läpi, niin luontoon voi lähteä erilaisilla kulkuneuvoilla. Päijänne kun on hiljaisuutensa ja erämaisuutensa vuoksi poikkeuksellinen paikka Etelä-Suomessa. Tuulta on kuutisen metriä sekunnissa ja taivas puolipilvinen. – Se on maaginen hetki, kun koneet sammutetaan ja purjeet nostetaan. Ketään ei juuri näe. Luonto on ympärillä, kaikki sen äänet kuuluvat. Kolmen tunnin maaginen hetki Me olimme puhtaasti matkustajia. Reilun 30-jalkaisen sluuppimme kaksihenkinen miehistö tietää tehtävänsä ja toimii turhia kysymättä. – Purjehdus on ollut meille pitkään rakas harrastus. Päijänne on harvinainen paikka Etelä-Suomessa, sillä siellä on hyvin hiljaista. Siihen ei kyllästy. Sunnuntaisen purjehduksemme reitti suuntautui Uotilansaaren ja Rekisalon ohitse kohti Varpusenlinnanselkää. Jotain maagista siinä oli, kun purjehdimme hiljaisuuden vallitessa Vähä-Aitasalon ja Ison Aitasalon välistä. Mutta purjehdusretkillä voi olla puhtaasti matkustaja, tai osallistua aktiivisesti purjehdukseen, Niemelä kertoo. Niillä saa liikkeelle kymmenen hengen ryhmiä. Ensin mastoon nousee isopurje, sen jälkeen keulapurje genua. Kuhmoinen mainostaa itseään Päijänteen paratiisina, mutta Niemelän mukaan turistien vieminen Päijänteelle on lapsen kengissä verrattuna vaikka Helsingin charter-tarjontaan. kesäkuuta 2024 Maaginen hetki Päijänteellä Katja Alatalo Miehistökin sen myöntää – sunnuntainen sää on lähes täydellinen purjehdukselle. Saari saattaa olla neitseellinen, siellä ei mene edes polkuja, Niemelä sanoo. – Meillä on Helsinkiä paremmat olosuhteetkin. Jokainen asiakas tulee vähintään tunnin matkan päästä. Vastatuulen vuoksi matkaa pitää tehdä luovimalla. Haluamme, että se voisi palvella turisteja jatkossakin, Niemelä kertoo. Eri alan yrittäjät yhteistyöhön Niemelällä on charter-purjehduksia varten käytettävissä kaksi purjevenettä. Paluumatkalla tervehdimme pesäpuun latvassa istuvaa kalasääskeä. Se saa jo tukan hulmuamaan. – Kuhmoisten haaste on sen sijainti. Luontoon eri kulkuneuvoilla Niemelä ja hänen vaimonsa omistavat luonnonläheisiä elämyksiä tarjoavan Luontoisa-yrityksen. Lisäksi siellä on lähes aina hyvä keli. Mistään ei kuulu pärinää eikä putputusta. Olet osa luontoa, ja myös sen armoilla, Pasi Niemelä kuvailee. Silloin pelkkä purjehdus ei riitä, vaan ympärille vaaditaan muutakin: kokoustiloja, majoitusta ja tietenkin sauna, Niemelä sanoo. Ei kuitenkaan vielä äärimmilleen, sillä se ei hörpännyt vettä. Kuten purjeveneellä. Koronan myötä suomalaiset hurahtivat luontomatkailuun. Molempia tarvitaan. Moottorit sammutetaan kuitenkin jo Papinsaaren kohdalla. Vene kuitenkin kallistuu sen verran, että laidoista on pidettävä kiinni. Mielestämme Kuhmoinen voisi saada tästä lisää elinvoimaa. – Toki jonkinlaista liikuntakykyä pitää olla ihan veneeseen pääsemisen vuoksi. Elämyksellinen charter-purjehdus sopii lähes kaikille. Tervehdimme pesäpuunsa latvassa istuvaa kalasääskeä ja palasimme kotisatamaan laivareittiä pitkin. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 19. Kolmen tunnin purjehduksen aikana oli helppo ymmärtää, mitä Niemelä sanoi puhuessaan maagisuudesta. Aina verrattain lämmin, harvoin tuulee kohtuuttomasti. Halssilta toiselle vaihtaminen on jännittävää. Purjehdus palauttaa ihmisen osaksi luontoa ja luonnon armoille – mutta purjehtimaan lähdetään tietysti vain silloin, kun kelit sen sallivat.. Sieltä kurvasimme luoteeseen ja tuulen niin salliessa purjehdimme varovasti Vähä-Aitasalon ja Ison Aitasalon välistä. Niemelä haluaisikin avata keskustelua siitä, miten eri alojen toimijat saataisiin toimimaan yhdessä. Lisäksi veneessä ei oteta kahta askelta samalla tasolla. Kukaan ei tarjouksesta huolimatta uskaltanut tarttua ruoriin. Asumme Turengissa pienellä kylällä ja veneily on tuonut meidät tänne, toiseen pieneen kylään. Jos matkustajat malttavat istua, ei ole vaaraa elokuvamaisesta kohtauksesta, jossa joku saa isopurjeen puomin takaraivoonsa. Tuulen tarttuessa purjeisiin nopeus kasvaa yli 20 solmuun, eli 40 kilometriin tunnissa. Lähdemme liikkeelle Kuhmoisten satamasta konevoimin
Kukat ja kuvat yhdistyvät Koivu on harrastanut valokuvausta ensimmäisestä kesätyöajastaan lähtien. Koivua kiinnostavat kaikenlaiset kuvauskohteet; ihmiset, lemmikit, häät ja hautajaiset. Ne pärjäävät vähällä hoidolla ja suojaamattomina, Vesa Koivu sanoo. Arja Heinilä Hehkuvan mustanpunainen kukka, vaaleampi juonne terälehden keskellä, keltainen kurkku, näin kuvailee Vesa Koivu harrastuksensa tulosta päivänliljaa. Siemenkylvöstä nousi esiin yksi ilahduttava poikkeus, joka kukki hyvin tavallisenakin kesänä. Postitse tai linja-autorahtina myytävät taimet ovat kestäviä ja monivuotisia. Yhdessä he ovat tehneet myös lehtijuttuja aikakauslehtiin ja Helsingin Sanomiin. Nyt pionit kukoistavat Koivun puutarhassa täydessä loistossaan. Luontoisa-yrityksen Pasi Niemelän mukaan Kuhmoinen voisi saada elinvoimaa siitä, että se veisi turisteja Päijänteelle. – Vaaleanpunainen daalia on 1860-luvulta. Lisäksi siellä on lähes aina hyvä keli. Olin jo käynyt penseäksi näitä uutuuksia kohtaan, ja väittelin tavallaan itseäni vastaan, kun rekisteröin tämän reippaan päivänliljan nimellä ”Ai Ei Vai”, Vesa Koivu kertoo. – Olen testannut näitä kasveja puutarhassani Kuhmoisissa vuosikymmenten ajan. Vesa Koivu kylvi vuonna 1994 maahan kaksitoista siementä. – Pioneita on vaikea lisätä, siksi niitä on vain muutama lajike myynnissä, Koivu selventää. Niillä on helppo napsia valokuvia ja kuvankäsittelyohjelmalla pienet virheet saa korjattua vaivattomasti. Hyvältä tuoksuva pikkunarsissi on löydetty 1990-luvulla autiotalon pihasta. Valokuvien muokkaus ja käsittely kuuluu myös hänen ammattitaitoonsa. – Hankimme aikoinaan Yhdysvalloista kohtalaisen kokoelman uusia, värikylläisiä päivänliljoja. Kukkia monelta mantereelta Kasvatettaviin kukkiin liittyy usein jokin tarina. – Daaliat ovat hyvin löytäneet asiakaskuntansa. Sieltä kurvasimme luoteeseen ja tuulen niin salliessa purjehdimme varovasti Vähä-Aitasalon ja Ison Aitasalon välistä. Maaginen hetki Päijänteellä Sunnuntaisen purjehduksemme reitti suuntautui Uotilansaaren ja Rekisalon ohitse kohti Varpusenlinnanselkää. Niistä iti kuusi. Vesa Koivu kasvattaa perinnekukkia ja jalostaa niistä uusia lajikkeita. Osoittautui, että Suomen viileissä kesissä nämä uutuudet avautuivat huonosti ja jäivät väriltään sameiksi. Pionien lisäksi Ai Ei Vai myy muun muassa erilaisten liljojen ja kurjenmiekkojen taimia. Arja Heinilä. Pionien ja muiden perennojen myyntija istutusaika on syyskuusta routaan asti. Tervehdimme pesäpuunsa latvassa istuvaa kalasääskeä ja palasimme kotisatamaan laivareittiä pitkin. Sittemmin harrastuksesta tuli osa työtä. Valokuvaaja ikuistaa juhlat Valokuvaus, valokuvat, kuvankäsittely, vanhojen valokuvien korjaus ja valokuvauskurssit kuuluvat kukkien lisäksi yrityksen toimenkuvaan. – Minua pyydetään kuvaajaksi tilaisuuksiin, joissa halutaan viettää aikaa ilman, että joudutaan keskittymään kuvaamiseen, kertoo valokuvaaja Vesa Koivu. Nykyään lähes jokainen kantaa mukanaan älypuhelinta, jossa on hyvä kamera. Ryhdyin omaan jalostustyöhön. Pioneita Vesa Koivun puutarhassa on paljon ja monta lajiketta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 19.kesäkuuta 2024 9 Kuka kutsutaan juhliin, kun juhlaväki haluaa keskittyä oleelliseen. Joku on ostettu kymmeniä vuosia sitten jalostajalta Amerikasta ja joku tuotu Siperiasta Neuvostoliiton hajottua. Purjehdus palauttaa ihmisen osaksi luontoa ja luonnon armoille – mutta purjehtimaan lähdetään tietysti vain silloin, kun kelit sen sallivat. – Järjestän myös valokuvauskursseja tilauksesta pienille ryhmille. Valokuvaaja on kuitenkin syytä kutsua paikalle, kun on tarve laadukkaille tuote-, tilanne-, tai henkilökuville. Viljelyyn ei ole käytetty keinolannoitteita tai myrkkyjä. Yritän säätää niin, että kasveja olisi sopiva määrä ja ne olisivat oikeaan aikaan sopivan kokoisia. Pioneja luonnonmukaisesti Kukat ovat Ai Ei Vai -yrityksen toinen osa-alue. Hän on toiminut valokuvaajana puolisonsa Rea Peltolan kanssa tekemissään puutarhakirjoissa. Tai kun haluaa nauttia juhlistaan ilman huolta ja vaivaa kuvaamisesta. Sain sitä ystäväni kautta Karjalohjalta. Arja Heinilä ” Vaaleanpunainen daalia on 1860-luvulta. Pikkukurjenmiekan sain Otavan puutarhakoulun opettaja Anssi Krannilalta, jonka äiti oli jalostanut siitä terveen puutarhakasvin 1950-luvulla, Koivu kertoo. Kirjoja on tullut tehtyä seitsemän kappaletta. Ne myydään suoraan maasta nostettuina paljasjuurisina tai paakkutaimina. – Keväällä ei oikein voi myydä, sillä kasvit ovat kasvuvaiheessa ja juuret kärsivät siirtämisestä. Toimintavarmoja daalioita on tarjolla kolmea eri lajiketta. Vaaleankeltakukallinen Kiinanpioni on suoraan luonnosta. Ammattilaisvalokuvaajien työ on kännyköiden myötä vähentynyt. Ai Ei Vai on myös Vesa Koivun yrityksen nimi, joka lupaa kukkia sinulle, ja kuvia sinulle. Päijänne kun on hiljaisuutensa ja erämaisuutensa vuoksi poikkeuksellinen paikka Etelä-Suomessa. Kaikki menevät, mitä vaan pystyy tekemään
Arja Heinilä Kesän taideperinteet jatkuvat Pihlajakosken Kulttuurimakasiinissa, jossa löytyy nähtävää ja koettavaa viikoittain. Vanha rakennus vinoine seinineen ja lattioineen aiheutti paljon lisätöitä. – Tulossa on ainakin sunnuntaimessu, välimerellinen kokkauskurssi ja makrameekurssi. Olen sopinut viiden vuoden tilavuokrasta, enkä aio luovuttaa heti. – Tarjonta tulee laajenemaan esimerkiksi suolaisella purtavalla. Monet heistä tulevat nyt kahville joka aamu ja jotkut vielä illalla uudestaan. Kuhmoinen on Saarikivelle tuttu entuudestaan hänen poikansa morsiamen perheen kesäpaikkakuntana. Sirpa Kivilaakso Joonas Sinivaaran ja Enni Kurkelan yhteisnäyttelyn teemana on luonto. Kesätapahtuman Leffoja ja laivoja -hengeen sopii näyttely nimeltään Purjeita ja pintamateriaaleja. Kati Koskisen näyttelystä löytyy kukka-asetelmien lisäksi kissamaalauksia. – Investoin tähän paljon. Herkut valmistuvat uudessa keittiössä Kahvilan toiseen päätyyn on rakennettu tilava ja toimiva keittiö uuneineen ja pakastimineen. Seinillä on paljon pieniä tauluja, joissa on erilaisia lausahduksia, positiivisia ja hassujakin. – Ensin maistuu tulisuus, sitten tulevat maut esille, Saarikivi kertoo. – Ihmiset ovat positiivisia ja ihania. Ne ovat tärkeitä pihlajakoskelaisille. Onhan sitä pakko kokeilla, vaikkei toimittaja varsinainen pullaihminen olekaan. Saarikivi kuvitteli remontin kestävän kaksi viikkoa. Kurkelan teoksissa pääroolissa ovat luonto, tunnelmat ja eläimet: kissat, lehmät, ketut jopa saimaannorpat. Asiakkaiden suosikiksi on muodostunut amerikkalainen kanelikierrepulla. Taiteilijat Maija Arposen ja Pia Viikilän teoksista löytyy esinekoosteita, maalauksia ja pastellitöitä. Orvokki rakastaa purppuraa Sisustus on uuden yrittäjän oloinen. Kahvilassa on myös kyläyhdistyksen oma nurkka, lasten leikkipaikka ja vanhojen valokuvien esittelyseinä. Näyttely avautui tällä viikolla ja toteutuu yhteisnäyttelynä tamperelaisen Enni Kurkelan kanssa. – Vaikka niitä ei erityisesti lukisi, voi positiivinen sanoma vaikuttaa alitajuisesti. – Olen puhunut viimeisen kymmenen päivän aikana enemmän suomea kuin aikaisempana kahtenakymmenenä vuotena. Täytyy sanoa, että herkku vie kielen mennessään. Seinien alaosaan halusin siniharmaata rauhoittamaan tunnelmaa. kesäkuuta 2024 ” Ihmiset ovat positiivisia ja ihania. Tapahtumat elävöittävät kahvilaa Kahvittelun ja herkuttelun lisäksi makasiinikahvilan tulevaan kesään mahtuu erilaisia tapahtumia. Nautin täällä olemisesta, sanoo Pihlajakosken Makasiinikahvilan uusi yrittäjä Sigalit Saarikivi, ystävien kesken Sigi. Kesäkuun viimeisen viikon taiteilija on taidemaalari Nina Inkiläinen, jonka akryylija öljyvärimaalauksissa vaihtuvat luonto ja eläinaiheet, satumaiset ja puolirealistiset kuvat. Sirpa Kivilaakso Joonas Sinivaara. Monessa eri maassa eläneenä ja monen mutkan kautta Helsingissä viimeksi asunut Saarikivi muutti kesäksi Kuhmoisiin. Tiskin taustaseinä on maalattu makuhermoja kutkuttavaksi purppuranpunaiseksi. Valikoima ei ole muutenkaan joka päivä samanlainen. Makasiinissa kansainvälinen kattaus ”Pihlajakosken tuli” on Saarikiven salaisella reseptillä valmistettu chiliseos, jota Pihlajakosken Makasiinikahvilan yrittäjä Sigalit Saarikivi myy pikkupurkeissa kotiin vietäväksi. – Laitan taikinan kohoamaan ja saatan mennä laiturille onkimaan. Kuhmoisista tunnetun Leena Aalto-Heikkilän ja Altti Nuuttilan ja Virpi-Marja Palokallion akvarellien ja öljyvärimaalausten raikkaat ja rohkeat värimaailmat eri tekniikoin toteutettuina sointuvat keskenään ja antavat tilaa toisilleen. Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 19. Tiskin takaa löytyy myös pehmiskone. Suunnittelemme tänne joogaja rentoutumispäivää. – Inspiraationi lähteinä ovat pohjoismaiset myytit ja tarinat sekä muinaisusko, kalliomaalaukset ja luonto. Keittiö mahdollistaa myös sen, että joitain tuotteita voi tehdä menekin mukaan, jolloin hävikkiä ei synny niin paljon. Taidenäyttelyt vaihtuvat viikoittain ja jatkuvat elokuun puoliväliin asti. Kaikenlaista mukavaa on vielä tulossa. Se vei kuusi. – Minusta on tärkeää, että asiakkaat voivat haistaa valmistuvan pullan tuoksun. Arvostan sitä suuresti. – Pidän hyvin tärkeänä pitää esillä nuo historialliset valokuvat. Pyrin kuvaamaan luonnon moninaisuutta suhteessa edeltäjien tarinoihin, Sinivaara kertoo. Ehkä siksi olen aina pitänyt purppurasta ja fuksian punaisesta, Saarikivi sanoo. Ymmärrän suomea ja puhun sitä mielelläni, Helsingissä sitä vaan ei ole tarvinnut, hän nauraa. TAITEILIJOITA f Paula Niinimäki ja Aira Mäkinen f Svetlana Ruoho f Pia Håland f Kati Koskinen f Anu Kuula Arja Heinilä Kahvilayrittäjän päivä alkaa aikaisin aamulla. Kaikki tehdään paikan päällä ja on varmasti tuoretta. Kyseinen perhe vinkkasi Saarikivelle vapautuneesta yrityspaikasta tuntien hänen kokkausja leipomistaitonsa. Teoksissa korostuvat koskematon luonto, sen kauneus ja arvostus eläimiin Heinäkuun taidekierroksen aloittaa kolmen taiteilijan yhteisnäyttely. Kahvilassa saa tänä kesänä palvelua niin suomen, saksan, englannin, ranskan, heprean kuin ruotsinkin kielellä. Kurkela kertoo maalaavansa mielellään perinteisin tekniikoin akvarellija guassivärein muun maussa Luonto kutsuu kulttuurimakasiiniin usvaisella pellolla jolkottelevaa kettua. Tarjolla on myös erilaisia kakkuja, bageleita ja jäätelöä. Keittiön pitää myös pysyä pystyssä ja vahingoittumattomana tulevat talvet. Tänne voi myös tulla pitämään syntymäpäiviä tai vastaavia, iloitsee Saarikivi. – Nimeni on hepreaksi orvokki. Paikalliset asukkaat ovat tukeneet ja auttaneet Saarikiveä remontin aikana ja sen jälkeen. Tämä on oppimisen vuosi, kuuntelen asiakkaita, tämä tulee paranemaan koko ajan. Kuhmoisista kotoisin oleva Joonas Sinivaara on toista kertaa mukana näyttelyssä tussija mustekynä piirroksilla
Hintoihin sisältyy alv. 0400 121 997 HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. 040 746 9617 www.kuhmoinen-keittiot.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. Pienlaskutuslisä alle 25€:n ilmoituksista on 5 €. 040 586 7729 www.countryhelp.fi KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KEITTIÖT Rakennushuolto Pekka Peltonen Hörhäntie 2, 17800 Kuhmoinen p. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. 0400 852 532 Kuhmoisten Sanomat TOIMITUS Puolueeton kotiseutulehti ISSN 0356-228X Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 228 (LT-2022) Asiakaspalvelu, ilmoitusmyynti ja -valmistus Tuija Käki-Lahtinen ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Valmis pdf-aineisto julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja valmistettavan ilmoituksen aineisto edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä. Hinta kolmelta riviltä 15 € ja lisärivit 5 €/rivi. Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. 24%. ILMOITUSAINEISTO Toimittaja Arja Heinilä 045 635 5335 toimitus@kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Katja Alatalo 040 716 8052 toimitus@kuhmoistensanomat.fi Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Avoinna: ma 9.30–15.00 ti, ke ja pe 9.30–13.00 to suljettu ILMOITUS-, TILAUSJA LASKUTUSASIAT p. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. Rauhallista keskikesän juhlaa kaikille! Juhannuksena palvelemme: To 7–20 • Pe 8–16 • La 9–19 • Su 9–20 Keittiö aukeaa klo 10 ja menee kiinni 1/2 h ennen sulkua. 040 571 0327 henni@paijat-tili.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 044 244 9779 KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 040 551 7540 Seijan Pidot Tmi Pitopalvelu Seija Ruokola p. MYYDÄÄN METSÄTILOJA/ KIINTEISTÖJÄ LOUNAS arkisin klo 11–14 20.–26.6. 24%) Etusivulla 1,95 € /pmm Tekstissä 1,70 € /pmm Takasivulla 1,77 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. kesäkuuta 2024 11 LOUNAAT TORIMYYJÄT SEURAT ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA Kuhmoinen klo 9-10 Katso viikkotarjous FB 0400 872 461 KOKOUKSET LIIKEHAKEMISTO Liikehakemisto: 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. Tervetuloa. 24%. Irma Kallio p. 040 829 8158 jarmo.laakso@paijanne-sahko.fi SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 040 700 1165 SÄHKÖASENNUS TURVE OY Kaikki sähköalan työt p. 0400 638 764 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. Myös pikkuhommat. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET PÄIJÄNNE SÄHKÖ OY Jarmo Laakso p. Puffetti ja arpajaiset. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. 040 483 0860 ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi OSOITTEENMUUTOKSET ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi (perjantaina tehdyt muutokset ehtivät seuraavan viikon lehteen) Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat ja elinkeinoelämä Hannu Lahtinen Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta sinä haluaisit lukea. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 040 540 9090 kai.kultalahti@hotmail.com SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. erikoiskuljetukset/kotim. klo 10 mennessä – ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Leppoisaa juhannusta! Koskelan yksityistien tiekunnan VUOSIKOKOUS pidetään sunnuntaina 14.7.2024 klo 15.00 Sinivaaroilla, Koskelantie 6, Pihlajakoski. Ilmoitusaineistot ensi viikon lehteen ma 24.6. %) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Kuhmoisten AA-ryhmä kokoontuu ke ja su klo 18.00 Rekolantie 1, Iltaruskon kerhohuone.. 040 708 1456 LASILIIKKEET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. Hallitus Kalholanniemen kesäteatterilla ke 26.6.2024 klo 18.00 yhteislaulut hanureilla säestettynä, esilaulajana Kati Nuijanmaa. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. ILMOITUSHINNAT 2024 (sis. TERVETULOA KAIKKI MUKAAN! Onko alkoholi ongelma. arkisin 7.00–19.00 la 8.00–19.00 su 9.00–19.00 Keittiö palvelee 10–18.30 Kuhmoinen (03) 555 6382 TEHIN TIEHOITOKUNNAN VUOSIKOKOUS su 7.7.2024 klo 13.00 RANNASSA. 0400 638 764 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Kanuuna Oy Saunaja kylpyhuoneremontit, laattatyöt, sisäremontit ja sisustuskirvesmiehen työt. 98 €, 6 kk 59 €, 3 kk 42,50 € 12 kk jatkuva digikesto 58 € (kysy myös muita vaihtoehtoja asiakaspalvelusta) Katkaistun lehtitilauksen tilausmaksuja ei palauteta. Painopaikka Lehtisepät Oy www.kuhmoistensanomat.fi Lehdelle toimitettu materiaali on lehden omaisuutta ja se saa käyttää sitä omissa kanavissaan: Verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa. 040 166 4495 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut Mia V Ky mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 0400 131 170, Kirkkotie 8 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! Putkiasennus Lehtonen Oy p. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € /ilmoitus. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 19. 0400 852 532 Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. tapahtumat OPASOL OY p. Hoitokunta Vietämme juhannusta ja toimistomme on suljettu 20.–23.6. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 ILMALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! Myynti, asennus, huolto Putkiasennus Lehtonen Oy p. Piili Kuhmoinen p. Hintoihin sisältyy alv. 040 551 7540 Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 24 t. 040 547 5411 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. Kirjoita omalla nimelläsi. 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy p. p. ja Eurooppa OPASOL OY p. Meidän lauluvihko. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi Päijät-Tili Toritie 44, p. 044 493 8191 JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 Teemu Sarhemaa 0400 551180 Timo Sormunen 044 244 9779 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille. Petri Liehu p. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. TILAUSHINNAT 2024 (kotimaa, sis. Linnan Saneeraus ja Pelti Mitsubishi Electric RW25 050 320 1518, www.linnatuli.fi ISÄNNÖINTIPALVELUT asuntotrio.fi, Toritie 50 Mika Lyytinen 040 727 4769 Mika Järvinen 0400 236 344 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV, Anne-Maj Ronni, IAT p. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKETTA Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. To Palermon kanapasta Pe EI LOUNASTA, juhannusaatto Ma Jauhelihakastike Ti Leivitetty kummelin turska lee Ke Makaronilaatikko Valikoimastamme löydät kaikkea mukavaa kalastuksesta mökkituliaisiin sekä kesäpeleistä virvokkeisiin. alv 10 %) 12 kk jatkuva kesto (sis. alv. 040 8271583 Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. Paavolankatu 4, 42100 Jämsä p. näköislehden) 94,50 € 12 kk määräaik. 040 555 0454 kalletapani.nurminen@gmail.com AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Peugeot, Mitsubishi huolto. 040 740 6374 Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. Käsitellään yksityistielain 58 § mukaiset asiat. 0400 638 764 S
1,5 kg Vakuumipakattu, Norja Rajoitus 2 kalaa/talous Valio AURA SINIHOMEJUUSTOPALA 170 g (14,71/kg) HK VILJAPORSAAN FILEEPIHVIT 600-640 g (10,92-11,65/kg) HALLOUMI 250 g (15,96/kg) 14 95 kg Plussa-etu –39 % ••••• Plussa-etu –21 % ••••• Aino JÄÄTELÖT 850-900 ml (3,70-3,92/l) Rajoitus 1 erä/talous Hartwall NOVELLE KIVENNÄISVEDET 24 x 0,33 l/pl, sis. kesäkuuta 2024 Sahatie 9, 17800 Kuhmoinen • puh 040 548 6806 • www.sahanranta.fi JOKA PÄIVÄ KESÄLOUNAS klo 11-15 KEITTIÖ AVOINNA klo 11-20 Ter vet ulo a! To 20.6. JUHANNUSBILEET: DJ klo 20, Antti Toivola klo 22, DJ klo 24-01.30 La 22.6. Manserockia kuudella kielellä – Ari Kankku Kankaanpää klo 20-22 Pe-la 21.-22.6. pantit 2,40 Plussa-etu –14 % ••••• Plussa-etu –41-49 % ••••• Plussa-etu –12 % ••••• 3 PKT Plussa-etu –20 % ••••• 9 99. kmarketsuomi PALVELU PELAA MA–LA 8–21 SU 10–19 Hinnat voimassa to–su / ellei muuta mainittu / niin kauan kuin erät riittää. Hannu Auvinen klo 13-16 S S S S S S S J J U U B B U U U U U U U U U H H H H H H H A N N N Q Q Q N N N N S S S S S I I I I I I I I I I I I I U H I I I V V V V V V V V V V V V E E E E E E E E E E E E Ö Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä Ä A I A A A A A M M P P L L L L L L L G G Z Z Z Z S S S Ä Ä S R R R R R R R R R R P P O O U M M Y Y T T T T E L T E T T J T T A A A A A A A A M N S J U U U H A A N N N N N U U O O O O O O O M A A A H I H I T A A A A S U A A N A K K K K K K A K A A K K K K K K K P K K F A A K N SANASOKKELO ETSI 30 SANA A Sanoja on pysty-, vaakaja vinoasennossa. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI Ollaanko Facebook-kavereita. tilausjakso diginä ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi 58 58 €€ 25 25 €€ 2 pkt 24-pack 3 pkt rs kg 2 kpl pkt Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. Jari Grek klo 13-16 Su 23.6. Yhdyssana lasketaan yhdeksi sanaksi. Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 19. Kasvatettu, Suomi Rajoitus 2 fileetä/talous ERÄ! Leroy SAVUKIRJOLOHI Kokonainen n. PALVELUTISKI AVOINNA TORSTAINA JA PERJANTAINA TUORETTA KALAA JA GRILLATTAVIA LIHAHERKKUJA JUHANNUSPÖYTÄÄN! 2 KPL Atria HIILLOS GRILLIMAKKARAT 400 g ja MAKKARAPIHVI 320 g (3,75-4,69/kg) Rajoitus 2 erää/talous 3 00 10 95 10 00 5 00 3 99 6 99 2 PKT Ilman Plussa-korttia 2,49 pkt Ilman Plussa-korttia 3,19 kpl Ilman Plussa-korttia 4,69 kpl Ilman Plussa-korttia 6,25-6,79 pkt Ilman Plussa-korttia 12,49 pack Ilman Plussa-korttia 7,99 rs HYVÄÄ JUHANNUSTA MEILLÄ ON MISTÄ VALITA EDULLISESTI JUHANNUKSEN AUKIOLOAJAT: torstaina 8–22 juhannusaatto 8–19 la ja su 10–21 ERÄ! Kalaneuvos MIEDOSTI SUOLATTU RUODOTON KIRJOLOHIFILEE C-leikattu, vakuumipakattu. 1 2 3 AUTA LINTUA LÖYTÄMÄÄN OIKEALLE PESÄLLE JUHANNUSTANSSIT TORPALLA la 22.6. klo 17–21 Urho Tuhkanen & Unehtumattomat Tervetuloa! Liput 15€ Kissakulmantie 48 Kuhmoinen Tilaa näköislehti ja lue lehti verkossa! 12 kk jatkuva digikestotilaus + arkisto 3 kk määräaik