Tämä lumirakentamisen taidonnäyte valmistui aivan hiljattain Kylämälle. Lunta haalittiin kasaan joulukuun alusta lähtien. Viime talvena rakennettiin myös hyppyrimäki, mutta nyt hyppyrimäen lumet säästettiin linnaan, Janne ja Paavo sanovat. Janne oli lapiohommissa aina, kun työt eivät haitanneet rakentamista. Linnan harjalta laskee alas kaksi liukumäkeä, toinen jyrkkä ja toinen loiva kierteinen. Pihaa ei saanut aurata traktorilla, vaan kaikki piti kolata käsin linnan rakennusaineiksi. Lunta pudoteltiin kasaan myös katolta. Oli lasten aika leikkiä piilosta. tammikuuta 2011 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka Paavo Juurikka peuhaa kenties Kuhmoisten suurimmassa lumilinnassa. – Siitä joutuisi kuitenkin tekemään taas entistä suuremman. Kaikki lumi yhteen kasaan Paavon kanssa lumilinnaa on rakentanut hänen siskonsa mies, Janne Myllymäki. Liukumäki ei avajaispäivänä ollut kovin liukas, koska sen jäädyttämistä vielä odotettiin. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 4 2011 61. – Se oli vähän pienempi. Janne Myllymäki arvioi, että 90 prosenttia linnan valmistamisesta on lumikasan tekemistä ja vain 10 prosenttia luolien kaivamista ja muuta rakentamista. – Emme suunnitelleet mitään etukäteen, vaan ryhdyimme vain kaivamaan. Onneksi uloskäyntejä on kaksi. Vaikka sisällä on ihmisiä, heidän äänensä eivät kanna paksujen lumimuurien ulkopuolelle. Kun aikuiset olivat kyllikseen ihastelleet holvikaaria, heidät komennettiin ulkopuolelle. Pääkäytävällä mahtuvat liikkumaan 190-senttiset miehetkin, sivuhaaroihin eksyvien on parasta olla hiukan lyhyempiä ja melko solakoita. Lumilinnaa testasivat Havu Sarvala, Sohvi Juurikka, Paju Sarvala, Urpu Sarvala, Paavo Juurikka ja Olavi Myllymäki. Lumilinnan avajaisia vietettiin sunnuntaina. Janne Myllymäki ja Paavo Juurikka ovat Kuhmoisten ehkä suurimman lumilinnan arkkitehdit ja rakennusmestarit.. Ulospäin linna on suuri, valkoinen ja hiljainen. Lumikasan kovertaminen aloitettiin noin kolme viikkoa ennen avajaisia. Sisällä tekee mieli purkaa lankakerää edetessään tai jättää jälkeensä vana karkkipapereita, jotta osaisi ulos useiden käytävien ja huoneiden labyrintista. Illan pimetessä linnan takaovelle sytytetään lamppu, Paavon lumilinna avautui leikkijöille jolloin etupuolen ikkunoissa loistaa kaunis valo. – Kun pihalta loppui lumi, sitä haettiin pulkalla Hevosniityltä. Rakennuksen käyttöönottopäivänä mäet kaipasivat vielä vähän jäädyttämistä, jotta ne luistaisivat liukkaasti. vsk Keskiviikkona 26. Pälvi Mäkinen ja Paju Sarvala tarjoilivat herkkuja kioskista. Rakennuksen esikuva pystytettiin viime talvena. Janne Myllymäki uhkasi, että enää ensi vuonna hän ei ryhdy rakennustöihin. Kaikkia vieraita rohkaistiin tutustumaan myös linnan sisätiloihin, sillä keskihuoneeseen pystytetystä kioskista tarjoiltiin kuumaa mehua ja pientä purtavaa
Lumet ja pakkaset puheenaiheena täällä Lahdessa, varmaan myös Kuhmoisissa. Säänkestävää sähköä. Pelkoa koetaan lähipalveluiden ja päätöksenteon etääntymiMihin menet Kuhmoisten kunta. Jyväskylän ja Lahden välille haikailtu nopea rautatieyhteys tuskin tulisi pysähtymään Kuhmoisissa. Auraukset, huonot kelit ovat aina uusi jokavuotinen ilmiö. Yksin asuvien ihmisten ei jäsenkortti kannata hankkia. Vai väittääkö joku, että nimet tyyliin Sastamala, Akaa tai Siikalatva ovat helpommin paikannettavia. Eikö olekin kätevää. Tavallinen kansalainen ei voi tehdä muuta kuin varautua pahimpaan. Ajatellaan maanjäristyksen ja tulvien uhreja maailmalla. Tällöin ilmassa kulkevista linjoista luovutaan ja sähkönjakelu toteutetaan kaapelitekniikalla. Taloudelliseen ahdinkoon joutuneita kuntia patistellaan yhteen. Lyhyet katkokset hidastavat työntekoa ja rasittavat sähkölaitteita. Tuntikausien sähkökatkot koettelevat harvoin keskustataajamia, mutta niinkin voi käydä, jos linjoissa on paljon korjattavaa hankalissa paikoissa. Teki pieneen eläkkeeseen jopa toistakymmentä euroa. Millä mielellä Talvisia ajatuksia he aloittavat päivänsä. Vastuu toimivista linjoista kuuluu sähköyhtiölle. tammikuuta 2011 2 KOLUMNI Sampo Keskinen LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 26.1.2011 Päivi Hotokka Vuodenvaihde toi mukanaan jälleen muutoksia suomalaiseen kuntakenttään. Aurinkoista kevättalvea kaikille kanssaihmisille, kunhan pälviä ilmestyy, niin Kuhmoinen taas kuhtuu! Maria Ampuja Kuhmoisten Sanomat Poliisi sai lauantaina aamuyöllä kiinni Harjunsalmella liikkuneen rattijuopon. Johan se menee monta elämän vuotta hukkaan, kun joka päivä on käytävä kaupassa, tarvitsi tai ei, että saa niitä bonuksia ja voi ajatella, että nyt olen saanut jäsenmaksuni takaisin. Varataan vain aikaa enemmän lumitöihin ja matkoihin. Kuitenkin kuulostaa siltä joka vuosi, että se on jokin uusi asia, johon ei ole varauduttu. Lisäksi varsinkin vanhoissa kunnissa kunnan nimeen ja itsenäiseen asemaan liittyy suuresti kotiseuturakkautta. Sen saadaksesi sinun on maksettava 50–100 euroa riippuen siitä, onko Sokos, K-kauppa tai joku muu. Vastaan kävelee mykkiä ihmisiä, asiathan puhutaan sähköisesti Facebookissa. Vuokra nousi 18 euroa. Korjattavaa silti löytyy aina myös meidän yhteiskunnassa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 26. Eila Takala. Ulkoillaan silloin, kun on kivat kelit, ja yritetään pysyä pystyssä. sen vuoksi. Näin on ollut iät ja ajat. Lumikolat ja lapiot ovat heiluneet ja puuliiterin pinot pienentyneet. Hyvinhän meillä on sentään asiat. Sähköisesti kehittynyt yhteiskunta on ottanut huomioon myös ihmisen raadollisuuden. Asumiseen ja ruokaan pieni eläke melkein hupenee. Vuosi 2011 on päässyt hyvään alkuun normaalissa talvisäässä. Nämä ovat asioita joiden saatavuudesta täytyy huolehtia. Mutta vikaa ei ennemmin löytynyt – syy – kun ei ollut kaupassa pankkia. Sähköjen katkeilu on haitannut monen työpaivää viikonloppuna ja alkuviikosta. Lumen ja jään painon alla taipuvat puut kertoivat jo etukäteen, että sähkönjakelun kannalta vaikeita aikoja on tulossa. Onko toivoa paremmasta huomisesta. Yhteistyötä voidaan tehdä myös seutuja maakuntatasolla. Helppoina aikoina sähkö tuntuu itsestäänselvyydeltä, mutta loppujen lopuksi jakeluverkko haavoittuu helposti. Sähkön puuttuminen voi tulla kalliiksi, jos päivän ansiot jäävät saamatta tai työ myöhästyy rankasti aikataulustaan. Kesällä sähköverkon vaurioita aiheuttavat ukkosmyrskyt, talvella runsas lumi tai kova tuuli. Maantiedon tunneilta tuttu litania naapurikunnista muuttui, vaan ei lyhentynyt. Toivottavasti resurssit riittää turvaamaan elintärkeät palvelut ja tuloerojen kasvu pysähtyisi. Hävisin muutaman euron. Pitkistä katkoksista haitta voi olla melkoinen, sillä tätäkään lehteä ei jaettaisi ajallaan, jos koko kylästä katoaisi virta tiistaina iltapäivällä. Seurataan tarkkana Arkadianmäen touhuja, että osataan keväällä äänestää. Muuten asiat voitaneen hoitaa myös etäämmällä, kunhan maaseudun erityispiirteet huomioidaan. Alkometri näytti 1,67 promillen lukemaa. Kuntaliitokset ovat tämän ajan kotimaan politiikan suuria kysymyksiä. Partio pysäytti ulkopaikkakuntalaisen miesautoilijan kello 3:n Rattijuoppo Harjunsalmella jälkeen yöllä valtatie 24:llä ja puhallutti hänet. Vattenfall kuitenkin lupaa, että yhtiö on rakentamassa säänkestävää sähköverkkoa. Ei kehtaa enää turhista valittaa. Joskus on liikaa lunta, joskus liian vähän. Vielä enemmän vaarassa ovat syrjemmällä asuvat yrittäjät ja etätyöläiset. Mitään optimaalista kuntakokoa ei ole määrätty, vaan asiat voidaan tehdä tehokkaasti niin pienissä kuin suurissa yksiköissä. Tällaista se on Suomen talvi. Tietysti tässä kaikessa on yksi ikävä asia, kun itse hoidetaan kaikki asiat, nenee työpaikkoja. Nimittäin jos joudut sairaalaan, niin ei hätää, pankki hoitaa silloinkin maksusi suoraveloituksena, sinun tarvitsee vain tehdä suoraveloitussopimus. Ja kun kauppaosuuskunta päättää perustaa pankin liikkeen yhteyteen, niin jo alkaa kassatytöiltä kuulua muiden pankkien korteista, kuinka ne jatkuvasti temppuilee. Netti saa yhä enemmän käyttäjiä, sillä nimittäin hoituu maksuasiat käden käänteessä, ei jonotusta, ei tilillepanomaksuja. Jos menet kauppaan, sinulla on oltava jäsenkortti. Sähkötöntä tupaa tuskailevaa asukasta helpottaa heti, jos saa tietää vian syyn ja arvioidun korjausajan. Ehkä yhdessä tämä onnistuisi. Kuntaliitos ei tietenkään ole ainut ratkaisu ikääntymisen ja talouden tuomiin haasteisiin. Tulihan eläkkeisiin taas prosenttikorotus. Jo 1300-luvulla menetimme aseman emäpitäjänä Padasjoelle, sillä tämä oli lähempänä Hämeenlinnan ja Viipurin välistä maantietä. Niin, oliko sitä jäsenkorttia. Kaukana ovat ajat, jolloin radalle suunniteltiin Harmoisten, kirkonkylän, Paaterin, Hertunjärven ja Pälämän asemia. Kylältä kuului selviytymistarinoita: asiakkaalle esimerkiksi lainattiin kännykkää, jotta hän saattoi sen valossa tutkia liikkeen valikoimaa. On pakkasta ja loskakeliä. Sähköverkkoyhtiö Vattenfallilla on kiitettävän ripeä ja tarkka tiedotuspalvelu sähkökatkoksista internetsivuillaan. Asukkaissa kuntaliitos herättää tunteita – usein yllättävän voimakkaita. Jopa puhelimella voi hoitaa verkkopankkia hyväksi käyttäen kaikki maksut. Älypuhelimet ja muut kannettavat laitteet auttavat toki tässä pulmassa. Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta. Ensimmäiset liukkaat ovat yllätys, lumentulo on yllätys. Uudelleenkoulutuskaan ei auta, kun internet on joka paikassa. Padasjoki, Asikkala ja Sysmä ovat kaikki samankaltaisia maaseutupitäjiä. Valtatie neljän siirtyminen Päijänteen toiselle puolen siirsi meidät syrjään valtakunnan ykkösväylältä. Vattenfall tarjoaa tietoa myös tekstiviestillä ja puhelimella, mutta näistä mahdollisuuksista kannattaa ottaa selvää jo ennen kuin ongelmia ilmenee. Jos naapurissa on huonokuntoista väkeä, voisi vilkaista, tarvitaanko apua. Nuoria ja terveitä tuskin säävaihtelut haittaa. Heidän täytyy investoida kunnollisiin varajärjestelmiin, jotka pitävät huolta, että sähkölaitteet eivät ylikuormitu ja että virta ei katkea kriittisellä hetkellä. Tämän lisäksi kuljettajalla ei ollut ajokorttia. Lepäile rauhassa. Tällaisen tavallisen kansalaisen kannalta kunnan tärkeimmät tehtävät ovat koulut, päiväkodit ja terveyspalvelut. Samaan maakuntaan kuuluvista naapureista Jämsä alkaa olla siksi suuri, että Kuhmoinen kumppanina vain vikisee. Olisiko sen pitänyt ottaa helikopterit käyttöön lumen pudottamisessa jo ennen kuin linjat alkoivat rikkoontua taipuneiden ja kaatuneiden puiden vuoksi. Tänä vuonna muutokset ulottuivat muutaman vuoden tauon jälkeen taas Kuhmoisten rajoille. Pelkkiä ulkoisia merkkejä tarkastelemalla luontevimmat liitoskumppanit Kuhmoisille löytyisivät etelästä. Ja jos haluaa täyttää makOodi sähköiselle yhteiskunnalle susiirtolomakkeita pankin maksupalveluun, ne voi laittaa ilmaiseksi kotimaan liikenteessä omaan pankkiin vaikka iltalenkillä ollessa, ja eräpäivänä veloitetaan. Kuhmoisten osalta ongelma vain on sopivan partnerin löytäminen. Kuhmoinen on aina ollut hieman syrjäseutua. Sääli vain, että sähköjen pettäessä yleensä myös nettiyhteys katkeaa, jolloin tieto jää saamatta. Toivottavasti kulkuväylien kunnossapitäjät ottavat myös liikuntarajoitteiset huomioon. Seuraavassa tai viimeistään sitä seuraavassa liitoksessa ollaan tilanteessa, jossa lista lyhenee. Mikään Päijänteen alueen kunnista ei ole saavuttanut Puumalan tapaan keskeistä asemaa valtakunnan viestimissä. Toki liitoksia on tehty myös ei-taloudellisin perustein, mutta vähemmistöön ne ovat jääneet. Asiakkaan ainoa tehtävä tässä tiedonsiirtoverkossa on, että tilillä on rahaa. Etelä-Päijänteen alueelle koottava kunta olisi Suomen ylivoimaisesti mökkivaltaisin ja profiloitumalla kesäasukasmyönteisimmäksi mielikuvaetu olisi merkittävä. Ihan mukavasti tässä menee kesää odotellessa. Syntyvän kunnan nimi voisi olla jotain Päijänteeseen liittyvää, jolloin uuden kunnan asettaminen kartalle ei tuottaisi kenellekään vaikeuksia. Loput menee ”pillereihin”, jos jää, niittenkin tarve iän myötä sen kun lisääntyy. Rollaattorilla ja pyörätuolilla liikkuvan on lumisohjossa miltei mahdoton päästä eteenpäin. Kaapelit eivät vaurioidu tuulesta, mutta aika näyttää, tuoko tulevaisuuden älykäs sähkötekniikka muita ongelmia
Aiemmin hän työskenteli kolmena päivänä viikossa. Kuhmoisten Sanomat Pariskunta tunkeutui luvatta kuhmoislaiseen kesäasuntoon toissa viikonloppuna 14.–16. Pienten rahoitus vaakalaudalla Opetusministeriön alaisuudessa lukiokoulutusta kehittävä työryhmä esitti marraskuussa muutoksia sekä opetuksen sisältöön että koulutuksen järjestämiseen. Kuhmoinen jatkaa myös mukana Keski-Suomen lukioiden kehittämishankkeessa vuoteen 2012 asti. Sähköiset palvelut jättäisivät heille aikaa muuhun työhön. Vattenfall pyrki pudottamaan puista lumia helikopterista roikkuvan paalun avulla myös Kuhmoisissa. Notkahduksen aiheuttaa kaksi peräkkäistä 14–15 • lapsen ikäluokkaa. – Kukin kunta vastaa oman lukionsa kustannuksista. Verkostolukioon liittymisestä päättää kunnanvaltuusto. Terhon mukaan hanke on opettajille etuoikeus, koska he saavat olla mukana lukio-opetuksen kehittämisessä jo nyt. Perusopetuksessa on käynnissä useita hankkeita. Pertti Terhon tammikuu lähti käyntiin vauhdikkaasti, kun hän lisääntyneestä työajasta innostuneena ahnehti hoidettavakseen paljon tehtäviä. Päätöksiä yhteistyön laadusta ei vielä ole tehty, mutta on mahdollista, että lukioita johtaa yksi rehtori. – Uhkana on, että jos ei verkostoidu, ei saa rahoitusta, Terho pelkää. Tuolloin kunnan väkiluvusta poistui 32 naista ja 18 miestä. Eläketuloja sai 1 252 henkilöä. Vuoden 2009 lopussa asukkaita oli 2 589, joten viime vuoden aikana kunnan asukasluku väheni 33 henkilöllä. – On tarkoituksenmukaista opiskella yhden opettajan johdolla, jos aineen ryhmässä on Kuhmoisissa yksi oppilas, Padasjoella yksi oppilas ja Asikkalassa viisi oppilasta, Terho antaa esimerkin. Tilastokeskus kertoo tarkempia tietoja kuntien väestönmuutoksista myöhemmin tammikuussa. He asuivat mökissä viikonlopun aikana sekä sotkivat asunnon sisätiloja. Kuhmoisten Sanomat Digita Oy tekee Kuhmoisten täytelähetinasemalla laiteasennustöitä tänään keskiviikkona 26. Valinnan vapautta ja etäopiskelua Terhon mukaan Kuhmoisten yläkoulu ja lukio käyttävät tulevaisuudessakin samoja opettajia keskeisten aineiden opetuksessa. Oppilasmäärä ei kasva Verkostoituminen auttaa säilyttämään Kuhmoisten • lukion vain, jos oppilaat pysyvät. Esityksen mukaan lukioiden täytyy tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä. Etäopetuksessa käytetään usein videoneuvottelulaitteita, mutta Terhon mielestä internetissä toimivat sähköiset oppimisympäristöt sopivat paremmin nykyaikaan. Terhon johdossa toimivat päivähoito, koulut ja iltapäivätoiminta, kunnan kolme keittiötä, kulttuuritoimi ja vapaa-ajan toimi. Katkot vaivasivat kyliä tasaisesti pohjoisesta etelään ja idästä länteen. tammikuuta 2011 Päivi Hotokka Lukiokoulutukseen on tulossa suuria muutoksia, eikä Kuhmoisten pieni lukio voi enää jatkaa yksin. Puihin tiukasti jäätyneen lumen putoamiseen tarvittaisiin plussan puolelle nousevaa lämpötilaa ja melko kovaa tuulta. Päivi Hotokka Sivistystoimenjohtaja Pertti Terhon työ muuttui vuoden alussa kokoaikaiseksi. Padasjoki ja Asikkala ovat jo päättäneet lähteä verkostolukioon, mutta Sysmä harkitsee vielä yhteistyötä Hartolan ja Heinolan kanssa. Verohallinnon tuoreimpien tietojen mukaan Kuhmoisissa oli 975 palkansaajaa vuonna 2009. Syynä sähkökatkoihin ovat lumesta ja jäästä raskaat puut, jotka taipuvat linjoille ja vaurioittavat niitä. Samat asiat ovat edessä kaikissa lukioissa. – On selvää, että valtion korotettu tuki pienille lukioille on voimassa enää tämän ja ensi vuoden. Sivistystoimenjohtaja Pertti Terhon työ sisältää niin päivähoidon kuin kunnan viestinnäkin kehittämistä. – Kun on paljon asioita hoidettavana, tulee joskus skitso olo siitä, että kukas minä oikein olenkaan. Sähköverkkoyhtiö Vattenfallin Sähköt pois laajalta alueelta mukaan erityisesti kevyet lehtipuut taipuvat metsän puolelta linjojen päälle. Siksi kunnanhallitus esittää, että Kuhmoinen perustaa muiden pienten lukioiden kanssa Etelä-Päijänteen verkostolukion, jonka suunnitellaan aloittavan elokuussa 2012. Naisia jäi silti jäljelle miehiä enemmän, sillä vuoden 2009 lopussa Kuhmoisissa oli Asukasluku vähenee, mutta hitaammin 1 313 naista ja 1 276 miestä. Etelä-Päijänteen lukiossa olisi yksi keskisuuri keskuslukio, Asikkalassa sijaitseva Vääksyn yhteiskoulun lukio. Joillakin alueilla, kuten Puukkoisilla, Kissakulmalla ja Harmoisissa, sähköt katkesivat jo maanantaina ennen puolta yötä, eikä niitä ollut saatu palautetuksi vielä tiistaina iltapäivällä. Verkostolukiossa valinnan vapaus lisääntyy. Sivistystoimenjohtaja uskoo, että lukion uudistukset etenevät nopeasti, kun uusi hallitus muodostetaan. tammikuuta. Vuoden alusta lähtien Terho on ryhtynyt myös kehittämään kunnan viestintää ja tiedottamista. Vaikka monilla asioilla on aikataulunsa, huono valmistelu johtaa epäselvyyksiin ja lisätöihin. Hän vakuuttaa, että opettajien työpaikkoja ei ole tarkoitus lakkauttaa. Lisää aikaa sivistystoimenjohtajalle Suuri osa Terhon työajasta kuluu kouluasioihin. – Kulttuuritoimi on kärsinyt siitä, että työaika ei ole riittänyt. Asunnosta myös Pariskunta asui luvatta kesämökissä varastettiin omaisuutta. Vääksyn yhteiskoulun lukiossa on noin 200 oppi• lasta ja Padasjoen lukiossa noin 50. fi/karttapalvelu. Henkilökunnan määrä voi kuitenkin vähentyä, kun opettajia jää eläkkeelle. Vuoden 2009 aikana Kuhmoisten asukasluku väheni 50 henkilöllä eli 1,9 prosentilla. Verkosto turvaa lukion – Näkisin, että jokaisessa yksikössä olisi lisäksi lukion arkea pyörittävä henkilö, Pertti Terho sanoo. Pariskunnan nainen vastusteli voimakkaasti, kun poliisi otti tunkeutujia kiinni. – Koulutoimi söisi vaikka koko työajan, koska meneillään on isoja muutoksia. Tällöin joidenkin aineiden opettajat saattaisivat tulla Kuhmoisiin muista lukioista. Tähän on varattu 20 prosenttia hänen työajastaan. Palkansaajien määrä oli vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna 7,7 prosenttia ja eläkkeensaajien määrä 0,4 prosenttia. tammikuuta 2011. digita.fi/kartat sekä Digitan karttapalvelusta www.digita. Ministeriön työryhmän mukaan tietotekniikkaa tulisi käyttää ylioppilaskokeissa jo vuonna 2014. Valinnaisten aineiden pieniä ryhmiä voidaan yhdistää, ja opetus saattaa toteutua esimerkiksi etäopetuksena. Ennusteen mukaan oppilasmäärä pysyy noin • 28:ssa pari seuraavaa vuotta. Päivi Hotokka Tilastokeskuksen julkistamien ennakkotietojen mukaan Kuhmoisissa oli viime vuoden lopussa 2 556 asukasta. TV-lähetyksissä katkoksia tänään. Vuoden 2008 aikana asukasluku pieneni 64:llä ja vuoden 2007 aikana 28:lla. Pertti Terho korostaa, että lukion täytyy verkostoitua, jotta opetuksen laatu voidaan turvata. Asennustöiden vuoksi kaikissa tv-lähetyksissä esiintyy lyhyitä katkoksia klo 9.00 ja 16.00 välisenä aikana. Maanantain ja tiistain lumisade haittasi kuitenkin työtä, sillä helikopterilla ei voi lentää huonossa säässä. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 26. Päivi Hotokka Sähkökatkot vaivasivat koko Kuhmoisten aluetta tiistaina. Lyhyitä katkoja esiintyi jo viikonloppuna ja maanantaina päivällä. Vattenfall hyvittää automaattisesti sähkölaskuissaan kaikki yli kuuden tunnin pituiset sähkökatkokset. – Näkyvin asia on kunnan kotisivujen parantaminen. Ilman lupaa mökissä oleilleet henkilöt saatiin kiinni Kuhmoisten keskustasta yleisövihjeiden perusteella. Pyrimme kehittämään esimerkiksi sähköistä asiointia, sillä henkilöstön määrä Kuntalassa on pieni, ja työntekijöiden aikaa kuluu rutiiniasioihin, kuten lomakkeiden täyttämiseen. Pienemmiksi ”haarakonttoreiksi” eli filiaaleiksi on suunniteltu Kuhmoisten, Padasjoen ja Sysmän lukioita. Silloin tarvitaan pysähtymisen hetkiä, jolloin voi miettiä rauhassa. Toisinaan laajan tehtäväkentän hallitseminen on vaativaa. Verkosto voidaan muodostaa myös kolmen lukion kesken. Hänen alaisuudessaan työskentelee noin 60 henkilöä, joista puolet on opettajia. Viiden vuoden päästä määrä voi pudota jopa • 15:een, mutta sen ennustetaan jälleen nousevan. Se on käyttöpäällikkö Markku Vänskän mukaan nopea ja tehokas keino lumien poistamiseen. Yhteistyötä suunnittelemaan kootaan kuntien yhteinen työryhmä. – Lähtökohta on, että lukiolaisille annetaan nykyaikaiset mahdollisuudet oppimiseen. Kuhmoisten sivistystoimenjohtaja Pertti Terho painottaa, että päätösvalta lukiosta säilyy omassa kunnassa, sillä kyseessä ei ole isäntäkuntamalli. Enimmillään sähköt puuttuivat yli 2 500 taloudelta. – Ajankäytön hallinta on oleellista, sillä kaikkea ei voi hoitaa samaan aikaan. Näkyvyysalueen voi tarkistaa internetsivuilta www
Anja Vyyryläinen ja Tapani Strandman vastaavat liikunta-asioista ja Vappu Korvenranta tiedotusasioista. Hän tutkii, miten tulehdus vaikuttaa soluihin. Toisinaan käytetään suoraan ihmisistä tai eläimistä eristettyjä soluja. – Alue on mielenkiintoinen, koska tulehdustaudit ovat niin yleisiä, Turpeinen kertoo. Apuraha merkitsee Tuija Turpeiselle noin puolen vuoden palkkaa tutkimustyöstä. Hän teki jo pro gradu -työtään Tampereen yliopistolla, ja jatkoi siellä heti valmistumisen jälkeen väitöstutkimusta. – Väitöskirja on nyt päässyt hyvään alkuun, sillä ensimmäinen artikkeli on julkaistu ja toinen lähetetty lehteen. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Aira Kyllikki Paloniemi Ruolahdelta 94 v. Hänen tutkimuksensa liittyy solussa sijaitsevaan signaalinvälitysreittiin. klo 10-12. Myös lääketeollisuus kiinnostaa, koska siitä minulla ei vielä ole kokemusta, Turpeinen kertoo. Matkalla ne kohtaavat monia vaikeuksia, suuri osa kuolee, mutta osa saavuttaa tavoitteensa. Apurahaa voivat hakea Kuhmoisissa syntyneet, • siellä asuvat tai paikkakunnalla koulunsa käyneet. TERVETULOA Sanan ja rukouksen ilta To 27.1.-11 klo 19.00 Tommi Leskelä Helluntaiseurakunta Toritie 44 HENGELLISET SURUKIITOKSET Rakkaamme Aira Kyllikki Paloniemi on siunattu haudanlepoon. Minä olen perjantaisin apteekissa töissä ja maanantaista torstaihin teen tutkimusta laitoksella. klo 10. klo 18. Tähän mennessä Turpeinen on saanut rahoituksen tutkimuksen ohjaajan kautta, ja Ester Uotilan rahastosta myönnetty stipendi on hänen ensimmäinen henkilökohtainen apurahansa. tammikuuta. Perille päästyään ne ovat täysin näännyksissä ja menehtyvät mataliin puroihin latvavesissä synkkien metsien keskellä. Rehtorin rahasto Ester Uotila toimi Kuhmoisten yhteiskoulun reh• torina vuosina 1954–1970. klo 11.30 diakoni Tarja Vesikallio. Miesten kotailta Pihlajakosken Elokuvatalossa pe 28.1. Lähtö srk-kodilta klo 17.30. Yksi vakavasti otettava teoria esittää, että maailmankaikkeus on olemassa vain, jos joku havaitsee sitä. klo 13. Apteekista laboratorioon Patavedellä asunut Tuija Turpeinen on käynyt peruskoulun ja lukion Kuhmoisissa. – Työ on pääosin laboratoriossa työskentelyä. Pyrimme mallintamaan tulehdusta ja tutkimaan sitä eri menetelmillä. Oppineet olivat kirkonmiehiä, joiden rooliin kuului selittää yksinkertaisetkin asiat rahvaalle Jumalan tekoina, vaikka moni harrasti kammiossaan luonnontieteellisiä kokeita. Ennen oli vain tapana heittää asiat Jumalan huomaan. Päivi Hotokka Kuhmoisista kotoisin oleva Tuija Turpeinen tutkii Tampereen yliopiston lääketieteen yksikössä, farmakologian osastolla kroonisia tulehdustauteja. – Farmasia on monipuolinen ala. Maailmankaikkeus ja meidän olemassaolomme ovat peruskysymyksiä. Aiheina: Kiinan matka/ Pekka Lehmussaari ja elokuvan tekeminen/Jorma K. Raili Lehtinen toimii emäntänä ja Anneli Rujala apuemäntänä. Kuhmoisten kunnanhallitus myönsi viime viikolla hänelle väitöstutkimusta varten 10 000 euron apurahan Ester Uotilan rahastosta. Turpeinen valmistui proviisoriksi vuonna 2009. Ne koostuvat kuolemattomista soluista, jotka jakautuvat jatkuvasti. Tuija Turpeisen työpäivät Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksella kuluvat useimmiten laboratoriossa. tammikuuta 2011 4 VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Pekka Pohjola KOULURUOKA Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 4. Päivätuokio Päijälässä Esa ja Elvi Hartikaisella ke 26.1. Perhekahvila srk-kodissa ke 26.1 ja 2.2. On totta, että tieteen edistyessä monet asiat ovat saaneet selityksen, ilman että niihin tarvittaisiin Jumalaa. Rahastosta tuetaan sydänja verisuonitautien tai • gerontologian tutkimusta. Eli maailma olisikin olemassa meitä varten. Voisivatko puut houkutella kaloja tuomaan ravinteita itselleen. Ajatus tuntuu kiehtovalta ja se antaisi selityksen olemassaolon tarkoitukseen. Arvokkaita ravinteita, typpeä ja fosforia oli siirtynyt maapallon meriltä kauas sisämaahan metsiä lannoittamaan. Lämmin kiitos kaikille, jotka otitte osaa suureen suruumme. Apuraha myönnetään vähintään kolmen vuoden • välein. ”Jos uskot, voit perustella teismiäsi sillä, että maailmankaikkeuden olemassaolon perimmäisen mysteerin paras selitys on kaiken takana oleva Luoja”, toteaa itse ateistiksi tunnustautuva tähtitieteen professori Esko Valtaoja. Voisiko kaikki olla äärettömän älykkään olennon työtä – olennon, jonka täydelliseen kieltämiseen tai havaitsemiseen ihmisen kyvyt tiedon tasolla tuskin tulevat koskaan yltämään. klo 13. Suuri kiitos myös Päijännekodin ja vuodeosaston henkilökunnille Airan hyvästä hoidosta. – Tiesin, että haluaisin terveyspuolelle, mutta mietin lääketieteellisen ja farmasian välillä. Hän on osa ryhmää, joka selvittää solumallin avulla tulehdusmekanismin käyttäytymistä. Entä olisiko maailma parempi paikka ilman ihmiskunnan historiaan olennaisesti kuuluvaa Jumalaa, johon moni uskoo, turvaa ja jota kohtaan voi tuntea harrasta kiitollisuutta esimerkiksi luonnon kauneudesta ja sen monista ihmeistä. Maailmankaikkeudella, suurenmoisella luonnolla, ihmisillä ja ihmisten olemassaololla ja teoilla on tarkoitus. su loppiaisesta 30.1. Tapio Rujala jatkaa yhdistyksen puheenjohtajana, ja sihteeriksi valittiin Anneli Währn. Tuija Turpeinen on tuttu myös Kuhmoisten apteekista, jossa hän on palvellut asiakkaita kesäisin. Tammisunnuntai, kirkkokahvin srk-kodissa messun jälkeen tarjoaa Kuhmoisten Sotaveteraanit ry. Tämä on vain yksi ihmeellisyyksistä, joita on vaikea mieltää kehitysopin ja luonnonvalinnan tulokseksi. Uotila kuoli vuonna 1986 ja testamenttasi varojaan • stipendirahastoon. Väitöstutkimus rahoitetaan kokonaan apurahoilla. Parin kolmen vuoden päässä häämöttää valmistuminen filosofian tohtoriksi, sillä Tampereelta ei voi saada farmasian tohtorin nimikettä. Sitten ohjelmasta paljastui yksi luonnon suurista mysteereistä. Lukion jälkeen hän piti välivuoden ja työskenteli apteekissa, missä syntyi päätös lähteä opiskelemaan Tuija Turpeinen tutkii tulehduksen mekanismeja farmasiaa Kuopioon. Onko sattuma parempi selitys kuin suunnitelmallinen Luoja. Tutkimuksessa käytetään yleensä laboratoriossa kasvatettuja solulinjoja. Metsän eläimet, muun muassa karhut, sudet ja suuret linnut levittivät yltäkylläisyydessä kalat pitkin Aina on tilaa Luojalle metsiä. Torstaituvan seurakuntahetkessä Kuhmolassa to 3.2. Raamattupiiri Iltaruskon kerhohuoneessa ma 31.1. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 26. tänään Joonatan to Viljo pe Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies la Valtteri su Irja ma Alli ti Riitta ke Jemina, Lumi, Aamu tänään pyttipannu, salaatti to lihapullat, perunat, salaatti pe pinaattikeitto, kananmuna, karjalanpiirakka ma suikalekastike, perunat, salaatti ti risotto, salaatti ke jauhelihapihvit, perunat, salaatti Kuhmoisten Sanomat Eläkeliiton Kuhmoisten osaston hallitus kokoontui 12. Omaiset Pari viikkoa sitten pysähdyin katselemaan televisiosta luontodokumenttia, jossa kerrottiin Tyynenmeren lohivaelluksesta. Lehtonen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun kehitetään uusia lääkkeitä tulehduksellisiin sairauksiin. Eläkeliiton Kuhmoisten osasto järjestäytyi Onnittelu, kutsu ja kiitos paikallislehdessä tavoittaa.. Turpeinen kuuluu 37 tutkijan immunofarmakologian ryhmään. Lohet vaeltavat kutemaan syntypaikoilleen Alaskan ja Kanadan jokilatvoille – jotkut jopa yli 3000 km. Paula Jokela valittiin rahastonhoitajaksi ja jäsensihteeriksi. Mutta vaikka utelias ihminen tutkii ja selittää maailmaa ja ilmiöitä, jatkuvasti paljastuu uusia ihmeitä, jotka jättävät tilaa Luojalle. Väitöstä varten tarvitaan neljä artikkelia. Turpeinen oli apurahan ainoa hakija
Pastori Mira Vaha piti puheen ansiomerkkien saajille ja sanoi, että nämä olivat todiste siitä, että seurakunnan toiminnalla on luja pohja näin kirkkoa ravistelevien mullistustenkin keskellä. Varsinkin metsäisillä seuduilla on hyvä varustautua tunnistamaan lintu digikameran sekä hyvien lintukirjojen avulla. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksi• mimäärät Bird Life Suomelle viimeistään 4. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Osmo Haaki. – Meillä on julistettu Jumalan sanaa ja pidetty huolta seurakuntalaisista. Kokousta edelsi juhlahetki, joka aloitettiin laulamalla virsi 433. Näitä lintulajeja ei kovin usein tavata, tai sitten niitä ei tunnisteta. Leppänen Vihreä, kyljestä keltaraitainen lintu on Kuhmoisissa mitä todennäköisemmin viherpeippo. Kuusitiaisella on musta pää sekä valkea niskalaikku. Seurakunta on paikka, jossa kasvetaan kiitokseen. – Olemme kaikki saman arvoisia, mutta on tärkeää, että hyvästä työstä myös kiitetään. Leppänen Jos vastaat myöntävästi, annan muutaman vinkin. Erehtymisen mahdollisuudet Timo J. Pihabongaus ei ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole ratkaiPihabongaus 29.–30.1.2011 sevaa. Kirkkoherra Jukka Erola toivotti paikalle saapuneet tervetulleeksi. – Ja, muistathan kertoa ajoissa Pihabongauksesta muillekin. Jämsän seurakunnan sairaalasielunhoidon johtokuntaan vaalikaudeksi 2011– 2014 valittiin Tytti Rantanen ja varalle Päivi Sorri. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 26. vältä lintupaikalta, voit miettiä etukäteen jonkin muun pihamaan ruokintapaikkaa bongauskohteeksi: sukulaiset, naapurit, ystävät jne. Leppänen antaa vinkkejä pihabongausta varten. – Kukin hallinto on vuorollaan täyttänyt tehtävänsä, kirkkoherra Erola lausui. – Ota lintukirjat tai netin lintusivut esille ajoissa ja tutki kaiken varalta myös satunnaisten ruokintapaikalla piipahtelijoiden ulkonäköä ja ääniä. Vesa Koivu Kuhmoisten seurakunnan uusi kirkkovaltuusto kokoontui ensimmäiseen istuntoonsa maanantaina 24. Harvalukuinen metsien asukki, kuusitiainen, voidaan toisinaan sekoittaa runsaslukuisempaan sinitiaiseen. Näyttää siltä, että tämän talven urpiaiset ovat jokseenkin varmasti tavallisia urpiaisia. – Juhlistamme tätä iltaa myös jakamalla ansiomerkkejä seurakunnan luottamushenkilöille ja työntekijöille. – Digikameralla tai videokameralla napattu kuva-aineisto helpottaa lajien tunnistusruuhkaa ja suurten yksilömäärien laskemista isoista lintuparvista. – Seuraile etukäteen, mihin aikaan vuorokaudesta linnuilla on tapana käydä ruokintapaikalla, mikäli haluat, että pääset ilmoittamaan mahdollisimman suuria yksilöja lajimääriä – pihabongaus ei ole kilpailu, mutta mikäpä estää kilpailemasta itsensä kanssa. 20 vuoden hopeinen ansiomerkin saivat Outi Linnarinne, Maiju Sarvala, Heikki Haljala, Maila Kaiterlahti ja Veikko Matoniemi. Bongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Heikki Haljala kiitti seurakuntaa muistettujen puolesta. Tiedot voi ilmoittaa myös tapahtuman jär• jestäjän sivulta löytyvällä lomakkeella: www.birdlife.fi Timo J. Kun tehdään näin, samoja lintuyksilöitä ei tule laskettua moneen kertaa. Sinitiaisella on sinivalkoinen pää. helmikuuta postikortilla osoitteella Bird Life Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. neuvoston varsinaisiksi jäseniksi valittiin Taina Järvenpää, hänen henkilökohtainen varajäsenensä on Helinä Lehmussaari, Veikko Matoniemi (Kari Liehu), Erkki Palonen (Oskari Juurikka), Kari Raivonen (Hannu Lahti), Tarja Rantala (Maila Kaiterlahti) ja Päivi Sorri (Tytti Rantanen). Tämän vuoksi Pihabongauksen osallistujien on ilmoitettava nimensä. Viime vuonna lintujen pihabongaukseen osallistui Kuhmoisista 16 pihaa tai muuta aluetta. – Jos oma piha ei tunnu hyHaluatko valmistautua pihabongaukseen etukäteen. tammikuuta. Tilintarkastajaksi valittiin JHTT Erja Laaksonen ja varalle JHTT Erkka Ollila Audiator Oy:stä. Siinä teidän työnne saa kiitoksen, hyvät ansiomerkkien saajat. tai sunnuntaina 30.1. Kahvihetken jälkeen uusi kirkkovaltuusto kokoontui järjestäytymisistuntoonsa. • Laske montako yksilöä kutakin lajia on enim• millään näkyvissä samaan aikaan. Pihabongauksen alustavat tulokset kerrotaan Bird Life Suomen verkkosivuilla 1. Taviokuurnien ja kolmen eri käpylintulajin erottaminen toisistaan ei aina onnistu pitempäänkään lintuja harrastaneelta. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Sirpa Markkanen vuodet 2011–2012 ja varapuheenjohtajana Veikko Matoniemi. Osallistumismaksua ei ole eikä ilmoittautumista tarvita. Pihabongauksen tarkoituksena on virkistää talvisia päiviä ja houkutella yleisöä mukaan tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja. Kirkkovaltuuston kokouksessa ojennettiin useita Kirkkopalvelun myöntämiä ansiomerkkejä huomionosoituksena pitkäaikaisesta toiminnasta seurakuntatyössä. helmikuuta ja lopulliset tulokset helmikuun lopussa. – Varmista ennakkoon, että ruokintapaikalla on tarpeeksi ruokaa – varaa linnuille mahdollisimman monipuolista syötävää. Tundraurpiaisia on Keski-Suomessa melko vähän. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja. tammikuuta 2011 Kuhmoisten Sanomat Pihabongauksessa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla kotipihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 29.1. Kolmantena vasemmalla oleva Heikki Haljala kiitti seurakuntaa ansiomerkin saaneiden puolesta.. Myös pähkinänakkeli ja puukiipijä muistuttavat varsinkin heikossa valossa hieman toisiaan. Siniharmaaselkäinen pähkinänakkeli on hyvin harvinainen. Näillä pihoilla bongattiin 614 lintuyksilöä, jotka edustivat 20:tä eri lajia. Pienikokoisia ja pieninokkaisia vihervarpusia nähdään tammikuussa hyvin harvoin. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Juha Simola, talouspäällikkö Arja Lehtinen ja lastenohjaaja Katri Mikkola ojensivat Kirkkopalvelun myöntämät ansiomerkit huomionosoituksena pitkäaikaisesta toiminnasta seurakunnan hyväksi. Molemmat ravaavat mielellään metsiköissä puidenrungoilla. Tiedot havaintojen tekijästä ovat tärkeä osa lintuhavaintoa. Hän kutsui seurakuntaa ilosanomasta kertovaksi joukkueeksi ja vertasi käsillä olevaa hetkeä viestikapulan vaihtoon. Niiden tunnistaminen on oma taitolajinsa. Postikortissa on lintuhavaintojen lisäksi oltava • havainnoitsijan nimi, osoite ja havaintopaikan osoite, havainnointiajankohta ja havainnoitsijoiden määrä. Kirjavanruskea puukiipijä on hieman runsaslukuisempi, mutta ei mitenkään yleinen. Käpylintuja nähdään erittäin harvoin ruokintapaikoilla. Meillä on myös kaunis kirkko, kaunis hautausmaa, viihtyisä seurakuntakoti ja työntekijät, jotka kokevat seurakunnan itselleen läheiseksi. Tee näin Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit. Uusi kirkkovaltuusto koolla Timo J. 10 vuoden pronssinen ansiomerkki luovutettiin Hannele Erolalle, Jukka Erolalle, Sinikka Keräselle, Annikki Saloselle, Tellervo Liehulle ja Sirpa Markkaselle. – Seurakunta tunnetaan kotina, johon on hyvä tulla. Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen
Vuoden 2010 liikkujat Pallon vieritys käynnissä, Tapio Rujalan keskittyminen on näköjään herpaantunut. Sirkka Sarkanen heittää ja toiset jännittävät, vasemmalla Tapio Rujala, Tyyne Lehtonen, Anja Vyyryläinen ja Vappu Korvenpää. Pelaajilla näkyy olevan kaksi heittotapaa. Viime perjantaina 21. Sitten on toisen joukkueen ensimmäisen heittäjän vuoro, tarkoitus on heittää oma pallo lähemmäksi kuin vastustajan pallo. Sitten oli vuorossa pallon vieritys jalkojen välitse. Anja Vyyryläinen 260 kertaa Tapani Strandman 249 Aino Aittolahti 306 Laura Järvinen 271 Helvi Narikka 306 Helga Rantanen 220 Anneli Währen 201 Lahja Haukilahti 254 Eeva Kaleva 280 Tapio Rujala 294 Anneli Rujala 255 Tyyne Lehtonen 138 Taimi Lahtinen 295 Mirja Viilto 127 Osmo Lahtinen 12 Eila Saarikko 213 Maila Suni 138 Anssi Vaskisalo 122 Vappu Korvenpää 155 yhteensä 4 096 kertaa Kun kerralla on kävelty neljä kilometriä, kokonaissuoritus on 16 384 kilometriä. Se meni niin lähelle valkoista, että muilla ei ollut juuri mahdollisuuksia heittää lähemmäs. Kovalla pallolla pelaamisesta ei sisällä tulisikaan mitään. Ensimmäinen laittoi pallon vierimään kujannetta pitkin, viimeinen Jumppaa, bocciaa ja pallon vieritystä otti pallon ja kipaisi jonon eteen ja pisti pallon taas vierimään. Sen voitti Raili Katainen. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 26. Kun se pääsee lähemmäs valkoista palloa, vuoro vaihtuu. tammikuuta Kuhmolan yläsalissa oli koolla kymmenkunta kuntoilijaa. Kaikki asettuivat jonoon ja haara-asentoon. Meille on tulossa kolme pistettä. Siinä on opettelemista. Kun lasketaan, että yksi liikuntatunti vastaa neljän kilometrin kävelyä, kävelimme viime vuonna yhteensä 16 384 kilometriä, Anja Vyyryläinen kertoi. Mutta peliin kuuluu, että punaiset saivat yrittää osua maaliin niin, että valkoinen ja sininen pallo singahtaisivat erilleen. Jos valkoinen pallo on lähellä pelialueen takarajaa, heittäminen vaatii aivan eri opettelun. – Kun mittaan reunasta, kumpikin on 8 sentin päässä, millin sisällä sama, Tapani Strandman pyöritteli päätään. Bocciapallo on hyvin käteen sopiva ja vähän luttana, se ei vieri kovin hyvin. Sen sisällä on jonkinlaisia painavia jyväsiä, mutta se ei ole täynnä niitä. Ensimmäisten heittäjien jälkeen heittovuoro on häviöllä olevalla joukkueella. Sininen joukkue pääsi aloittamaan, ja Maila Suni heitti maalipallon ja sen perään oman sinisen pallonsa. Peli koostuu neljästä erästä, ja monta kertaa tilanteet olivat niin täpärät, että tuomarin oli otettava mittakeppi esiin voittajan löytämiseksi. Liikuntakorttiin merkitään päivittäinen kävely, jonka pituus on vähintään 4 km, tai sitä vastaava liikuntasuoritus. Aloittaja arvotaan, ja hän heittää valkoisen pallon maaliksi ja sen perään oman värillisen pallonsa mahdollisimman Boccia sisäpelinä lähelle maalipalloa. Tarkka peli ja kilpailevan pallon klikkaaminen luontuu lyhyillä etäisyyksillä hyvin. Bocciaa voi pelata sekä sisällä että ulkona, sisäpelissä käytetään pehmeitä muovipäällysteisiä palloja, joiden halkaisija on reilut 8 senttiä. Toiset heittävät korkean kaaren, jolloin pallo putoaa jyrkästi alas ja jää melkein paikoilleen. Aina parittomalla viikolla on liikuntaa ja parillisella yhteislaulua Kuhmolan alakerrassa. Varsinaista lajiliittoa Suomessa ei ole, vaan laji on Suomen Invalidien urheiluliiton hoidossa. Pallot ovat sinisiä, punaisia tai valkoisia. tammikuuta 2011 6 Vesa Koivu Kuhmoisten Eläkeliiton perjantai-iltapäivät ovat jälleen käynnistyneet. Kesällä pelataan petankkia ja mölkkyä, mutta ei niin säännöllisesti, silloin on muutenkin paljon valinnan varaa. Boccian jälkeen ja ennen tarkkuusheittokisaa Anja Vyyryläinen kertoi vuoden 2010 liikuntakisan tulokset, ja kaikkien liikuntakortin palauttaneiden kesken arvottiin retkireppu. Valkoinen pallo toimii maalipallona, toinen joukkue käyttää sinisiä palloja, toinen punaisia. Sarkasen oikealla puolella Anneli Rujala, Leena Järvinen ja huippuheittäjä Maila Suni.. Ei kukaan ota tätä peliä liian vakavasti, saadaan hauskuutta, yhdessä olon iloa ja pientä onnistumisen iloa, kun pallo menee sinne, minne se on tarkoitettu. – Tämä sopii hyvin talven sisäpeliksi. Lämmittelyn jälkeen Tapani Strandman kertasi bocciapelin säännöt, ja porukat jakautuivat kahteen joukkueeseen. Tapani Strandman piti porukalle alkulämmittelyn, jossa koeteltiin myös hoksottimia. – Kyllä nää meidän porukat liikkuu hyvin, terve tuloa vaan mukaan kaikki! Pienikin liikkuminen on kaikki terveydelle hyväksi! Tapio Rujala kertoi, että tärkeintä on, että iäkkäät ihmiset ja kaikki muutkin liikkuisivat omaksi terveydekseen. – Liikuntakortteja palautettiin 19 kappaletta. Toiset vierittävät palloa pehmeällä otteella, suuntahan on helppo ottaa, vaikeudeksi jää arvioida, kuinka kauas pallo vierii. – Hyvä, melkein keskelle! – Tyyne! – Voi perhonen! – Kiitos! Sininen pökkäsi valkoisen punaisen syliin. Tarkka rannevippaus ei Boccia muistuttaa kuulapeli petankkia. Kenttä on kuusi metriä leveä ja 12 metriä pitkä. – Tässä leikin varjolla tulee myös liikuttua. Boccia on myös ollut paralympialaislaji jo vuodesta 1984. lennä, vaan tarvitaan koko käden käyttöä
Maisteri Esteri Uotila ja pastori Aarne Arjanheimo kuulustelivat kouluun pyrkijät, ja ensimmäiselle luokalle otettiin 44 oppilasta. Samoihin aikoihin järjestetyillä Lahden hevosmarkkinoilla työhevosten keskihinta oli 40 000 – 50 000 markkaa. Puhelinjohdot kaapeloitiin kesän aikana välillä Karklahden mäki Ruolahden tienhaara, uusia puhelinpylväslinjoja rakennettiin 80 kilometriä ja yhteyksiä kylien puhelinkeskuksiin kohennettiin. Juoksisin niin mielelläni metsässä haukkumassa lintuja ja kurre oravaa niinkuin nuo toisetkin koirat. Päätoimittajana jatkoi kauppias Paavo Valassalmi, ja hän kannusti tilaamaan lehteä. Kuhmoisten Valo ja Voima Oy vetosi vahvasti paikallisiin. Huhtikuussa lehti uutisoi, että Valo ja Voima Oy oli päässyt sopimukseen Harmoisten Sähkö Oy:n kanssa siitä, että sähkön jakelu Harmoisissa siirtyy Valolle ja Voimalle heti, kun yhtiö on ehtinyt rakentaa uudet voimalinjansa. Kunnioittaen ”Koiravanhus” Kuhmoisten traktorikyntömestaruuskilpailut pidettiin 3.10. Vesa Koivu Jo useamman vuoden ajan Kuhmoisten Sanomien palstoilla oli pahoiteltu puhelinverkon huonoa kuntaa, avolangat vyyhtesivät pylväissä, välillä ne oli vedetty jopa eläviä puita myöten. Kuhmoisten Sanomat 1954 N:o 1 Metsänhakkuut Kuhmoisissa Vesa Koivu Suururakka Kuhmoisten sähköistämiseksi jatkuu, ja Emil Peltola raportoi hankkeen vaiheista. Vuoden lopulla Paavo Valassalmi pääsi kiittämään lehden lukijoita, sillä Kuhmoisten Sanomien tilaajamäärä oli kohonnut yli tuhanteen. Ehkäpä saan Teiltä surulleni lievitystä. Pihlajalahden seudun maamiesseuran järjestämänä Perä-Lättilän pellolla. Parannusta ei ollut odotettavissa, sillä linjan kunnossapito kuului puhelimen haltijalle. Varovaisestikin laskien merkitsee ilmoitettujen puumäärien hakkaus ja myynti kuntamme metsänomistajille noin 160–180 miljoonan markan tuloja kantorahoina, ehkä huomattavasti enemmänkin. Tilalle perustettiin täysin kuhmoislainen Keski-Päijänteen Puhelinosuuskunta. Kuhmoisten Puhelin Oy:llä ei ollut varoja eikä mahdollisuutta parantaa palvelua. Edellä olevat numerot valottavat taas jo muutenkin yleisesti tunnettua ja tunnustettua metsätalouden merkitystä Kuhmoisissa ja varsinkin metsänmyyntitulojen ja metsätyöpalkkojen leijonan osuutta kuntamme talouselämässä. Minä pikkuinen koiran rakki haluaisin ilmaista Teille, hyvä poliisi, suruni. Ulosotossa maksettavia palkkoja on varsinkin ajokustannusten osalta erittäin vaikea arvioida, mutta voitanee hakkuuja ajopalkat ilman varsinaisia kaukokuljetuskustannuksia arvioida nousevan ainakin noin 60–80 miljoonaan markkaan, todennäköisesti huomattavasti ylikin. Sähkökäyttöisiä helloja, pyykkikoneita ja sirkkeleitä oli ryhdytty hankkimaan. Osuuskunta tarvitsi pääomaa, sillä ohjelmassa oli linjojen kohentamista ja kaapelointia, puhelinkeskuksen automatisointi ja monta muuta tehtävää. Niin hyvä poliisi, ilmoittakaa vaikka Kuhmoisten Sanomissa, täytyykö minun olla kiini näin syrjäseudulla. Toiminnassa oli jo 19 muuntopiiriä. Kunnassamme ilmoitetut hakkuumäärät ovat suuremmat kuin missään muussa Metsänhoitolautakunnan alueen 20 kunnassa ja tulee niiden mukaan Metsänhoitolautakunnan koko alueella hakattavasta puumäärästä Kuhmoisissa hakattavaksi sahapuista 13,4 %, lehtipuista 26,8%, kuusipaperipuista 14,5%, mäntypaperipuista 14,7% ja polttopuista 17,5%, hakkausilmoitusten luku Kuhmoisissa on 18% kaikista. tammikuuta 2011 Kaksi kertaa kuukaudessa Vesa Koivu Vuonna 1954 Kuhmoisten Sanomat alkoi ilmestyä kaksi kertaa kuukaudessa, ja lehden logon alapuolinen selvitys kirjoitettiin muotoon ” Puolueeton kotiseutulehti”. Miksi minun täytyy olla kettingissä koko kaunis kevät ja kesä. Se ei pelkästään tarjonnut sähköä ostettavaksi, vaan yhtiön osakkuus oli tarjolla kaikille halukkaille, vaikkakin suuri osa osakeantien osakkeista jäi Kuhmoisten kunnan ostettavaksi. Tulokset: 1) Arvo Korppila, Ferguson, 88,5 pist., 2) Erkki Ranta, Ferguson, 87,0, 3)Heikki Tapanila, Ferguson, 83,3, 4) Sakari Lättilä, Zetor, 79,9, 5) Kalle Ylä-Närvä, Fordson Major, 65,3, 6) Toivo Lättilä, Bolinder Munktell, 60,1. Kaulaani niin kuumentaa tuo pantakin, kun täytyy pitää sitäkin kaulassa, kun isäntäväkeni laittavat siihen jonkun merkin, kuuluvat sanovan sitä veromerkiksi. Emil Peltola saattoi kehaista, että Kuhmoisten puolella loistava valtakunnan verkon valo näkyy niin Längelmäen, Jämsän, Kuhmalahden kuin Sysmänkin puolelle, sillä sähköverkkoa on rakennettu tasapuolisesti koko kunnan alueelle toisin kuin naapureissa, missä sähkönjakelussa on keskitytty suuriin asutuksiin. Parempien yhteyksien tarpeen on täytynyt olla pakottava, kun osuuskuntaan liittyi maaliskuussa 1954 heti perustamisen yhteydessä 380 jäsentä, vaikka liittymismaksu osuuskuntaan oli peräti 40 000 markkaa. Sähkön kulutus oli vuonna 1953 kaksinkertaistunut edellisestä vuodesta, se johtui käyttäjäkunnan lisääntymisestä mutta myös siitä, että sähköä oli ryhdytty käyttämään yhä useampiin tarkoituksiin. Hakkausilmoituksia on Kuhmoisissa tehty 445 kpl. Kuhmoisten Sanomien levikki oli tuolloin noin 800 kappaletta, joista 100 jaettiin muualle maahan. Osuuskunta osti kirkonkyläläiseltä Asser Naarajärveltä kiinteistön, johon sijoitettiin osuuskunnan konttori ja asunnot osuuskunnan palveluksessa oleville insinööri Lemettiselle ja teknikko Luodolle. Puhelinoloja kohentamaan Kuhmoisten Sanomat 1954 N:o 10 Yleisöltä Koiravanhuksen kirje Hyvä Poliisisetä. Sähköistäminen etenee Kuhmoisten Sanomat 1954 N:o 19. Tilat koulutyötä varten oli saatu entisestä Korolan pappilasta. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 26. Kuhmoisten Sanomat 1954 N:o 19 Arvo Korppila Kuhmoisten kyntömestariksi Näinä päivinä julkaistun tilaston mukaan on Itä-Hämeen Metsänhoitolautakunnalle tehtyjen hakkausilmoitusten mukaan ilmoitettu Kuhmoisissa hakattavaksi kuluvana hakkauskautena sahapuita 102 553 runkoa, lehtipuita 75 732 runkoa, kuusipaperipuita 16 631 pm 3 , mäntypaperipuita 4 975 pm 3 , polttopuita 21 452 pm 3 ja muunlaista puuta 15 pm 3 . Kesäkuussa lehti uutisoi, että kauan hankittu Kuhmoisten yhteiskoulu pääsi aloittamaan toimintansa syksyllä. Olisi niin hauskaa olla vapaana, niinkuin Liehunkulman, Leppäkoski–Sappeen tienvarsilla ja monella muulla kulmalla saavat koirat nauttia vapaudestaan. Harmoisiin päätettiin rakentaa kaksi uutta muuntopiiriä. Puhelinosuuskunnan toimitusjohtaja Lemettinen kiitteli joulukuussa lehden palstoilla niin Kuhmoisten kuntaa kuin Kuhmoisten Osuuskassaakin myötämielisestä suhtautumisesta
Karkjärven koulun pääovi lämpökameralla kuvattuna. – Oven alla kynnys vuotaa lämpöä, se on kiveä, eikä sitä vaihdeta, Esa Paakkinen sanoo. Lasitiilinen ikkuna kuvattuna rakennuksen sisältä päin. Tilanne on OK. Ikkunaa on auottu. Muista nuohota – Sillä kiinteistön omistaja tekee tilin, että kattila on hyvin nuohottu, Paakkinen sanoo. Sen verran olen selvillä uudemmasta rakennuskannasta, että lämpökameran kertoma voi olla hyvin karuakin katsottavaa. – Noki eristää, ja lämpö ei siirry lämmitysjärjestelmään vaan karkaa ulos. – Halusin nähdä, mistä lämpö vuotaa ulos. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 26. tammikuuta 2011 8 Vesa Koivu Kun Esa Paakkinen osti Karkjärven koulun kuusi vuotta sitten, siinä oli toimiva vesikeskuslämmitys. Tilanne on OK. Lämpö vuotaa ikkuna-aukkojen kautta. – Lämmityskulujen säästämiseksi olemme myös käyneet läpi kaikki ikkunoiden ja ovien tiivisteet ja olemme vaihtaneet pattereiden termostaatit. Karkjärven koulu kaukaa katsottuna. Kivijalan betonisokkeli näkyy kuvassa hieman lämpimämpänä kuin ylempi kerros. Esa Paakkisella on matkailualan yritys meola oy, ja koulukäytöstä poistettu Karkjärven koulu on muutettu uuteen käyttöön soveltuvaksi. Karkjärven koulukiinteistö on alun perin hyvää tekoa, ja Paakkinen pitää sitä arvossa. – Kuvaamiseen meni puoli tuntia. Kiinteistössä on painovoimainen ilmanvaihto. Kiinnosti katsoa, mitä kamera näyttää. Siellä täällä taas tiivisteet olivat menneet ruttuun. – Nämä järeät järjestelyt tarvitaan, mutta lämpökameran kuvista näkee, että ilmanvaihdon kautta karkaa lämpöä silloin kun keittiö ei ole käytössä ja pakkasta on yli viisi astetta, Esa Paakkinen kertoo. Siellä missä ikkunoissa ja ovissa on ollut vain yksinkertaiset lasit, Paakkinen on vaihtanut tilalle lämpölasit. Lämpökameran kuvasta näkee, että kissan lämmönhukka tulee sen pään alueelta. Ullakon päätykolmio loistaa usein lämpimänä, tässä se on viileä. – Kolmessa ikkunassa oli ylimääräistä lämpövuotoa sen takia, että ikkunan sulkevat haat olivat löystyneet. Padasjoen kunta on hankkinut itselleen lämpökameran ja aikoo käydä läpi kaikki kiinteistönsä lämpökameran avulla. Karkjärven koulussa on toimiva painovoimainen ilmanvaihto, eikä siihen ole tarvetta puuttua. Tässä kuvassa lämpötila vaihtelee -3 ja + 6 asteen välillä. Vanhat tyylin mukaiset ovet ja ikkunat säilytetään, ja se onkin helppoa, sillä ne ovat hyvässä kunnossa. – Rakennan ilmanvaihtokanavaan säätimen, iirispellin, joka kuristaa aukon puoleen silloin kun tuuletustehoja ei tarvita. Peruslämpö on 18 astetta ja kun tilat ovat käytössä 21 astetta. Siinä on hyvät majoitus-, kokousja ruokailutilat. Kun oviin on vaihdettu lämpölasit, lämpöhävikki on saatu samalla tasolle kuin tavallisissa tuplalla varustetuissa ikkunoissa. – Oikeastaan olin perillä tilanteesta, mutta halusin varmistua asiasta, Esa Paakkinen kertoo. Hän vaihtoi lämmityksen polttoaineeksi hakkeen, ja vanha haloilla lämmitettävä kattila jäi varajärjestelmäksi. – Halusin kuitenkin tarkistaa tilanteen. Haat korjattiin ja tiivisteet vaihdettiin. Tässä yhteydessä lämpökameran kuva motivoi Esa Paakkista. Kissan nimi on Alisa. – Taloa hoidetaan ja kunnostetaan vanhaa kunnioittaen niin, että talon henki säilyy. Korvausilma otetaan ikkunan alta, venttiili näkyy vaaleana raitana. Karkjärven koulua hoidetaan ja kunnostetaan talon henkeä kunnioittaen, Esa Paakkinen kertoo. Alimpaan kerrokseen, puolittain maan alle on rakennettu ajanmukainen ravintolakeittiö. Pääoven kivikynnys tässä tavallisen kameran läpi katsottuna.. Sen sijaan kahta laitosliettä ja astianpesukonetta varten on täytynyt rakentaa koneellinen ilmanvaihto. Kiinteistö on rakennettu 1950-luvulla, ja se on sen verran hyvin tehty, että lämpökamerankaan avulla ei päästä Lämpökameralla energian hukkaa vastaan kovin suuriin säästöihin. Koneellinen ilmanvaihto keittiössä käynnistyy silloin, kun liesiä tai pesukonetta käytetään. Varisseet laastinpaikat näkyvät kylminä, lämpö vuotaa. Äskettäin Esa Paakkiselle tarjoutui tilaisuus tutkia talon lämpövuodot lämpökameran avulla. Tässä kuvassa lämpötila-asteikko on -9 asteesta +asteeseen. – Jos kattilan takana poistuvien palokaasujen lämpötila on yli 200°, sen pitäisi olla kattilan hoitajalle hälytysmerkki. Yläpohjaan voisi ehkä lisätä 10 senttiä eristettä. Ikkunathan ne ovat. – Tiesin sen muutenkin, Esa Paakkinen sanoo. Laitteiden yläpuolella on suuri huuva, josta johtaa 40 sentin putki katolle
Se on se sama niskatuki, jota käytetään formuloissa. Lehtosten suunnitelmissa on osallistua tällä autolla Jämsän helmikuiseen Rokkiralliin. Henri Lehtonen taistelee yleisen luokan 4. – A-finaalissa oli mukana myös hyvä ystäväni Nina Paananen. Piikkipyörät alle ja huomiovalot paikoilleen.. EVK-sarja on tarkoitettu etuvetoisille ja kardaanivetoisille autoille. Kilpailuun kuuluu neljä kisaa, joista kolmen parhaan kisan pisteet otetaan huoKun lippu heilahtaa mioon. – Naisten luokassa minun alkueräni lähtö oli tasainen. – Silloin saa hiukan kolistella, kun ajetaan kilpaa ja taistellaan tilasta. Kaikki eivät enää rakenna autojaan itse, vaan teettävät esimerkiksi moottorit toisilla maksua vastaan. – Kaikissa meidän autoissa on nykyään Volvo 200:n laatikko, se on hyvä ja kestävä ja kohtuuhintainenkin. Pois käytöstä jäänyt niskatuki auttoi sivutörmäyksessä mutta uusi ei, ja Jokkiksessa sivuttaistörmäykset ovat tavallisia. Vaikka Jokkiksessa rutataan peltiä, se ei ole tarkoitus. – Se oli minun paras kisani viime kaudella, voitin sen, Heidi Lehtonen kertoo. Keräsimme seitsemän pyttyä kahdessa päivässä. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 26. sijalla, ja Hollolaan mennessä jännitti, säilytänkö sijoitukseni sarjassa, naisten kilpailuun oli ilmoittautunut melkein 30 osanottajaa. sijalla. Olen vain ottanut vaihdelaatikosta synkronirenkaat pois. sijasta Hollolan kisassa sunnuntaina. – Nuo Hollolan kisat menivät kuitenkin hyvin meidän porukoilta. Ajattelin, että en hellitä, enkä hellittänyt. Auto on alun perin Harjunsalmelta Lahnalahden veljeksiltä. Ensimmäisenä maaliin Kilpailussa on tarkoitus ajaa mahdollisimman kovaa ja muitten edellä. On hieno tunne, kun pääsee maaliin ja lippu heiluu. Henkka esimerkiksi rakentaa koreja myös muille kuin meidän omalle porukalle, Heidi Lehtonen sanoo. Jokainen haluaa tuoda ajokkinsa ehjänä maaliin, että pääsee myös seuraavaan lähtöön. – SM-kisojen ensimmäisenä päivänä voitin lähtöni ja pääsin suoraan sunnuntain kisaan. Mutta tahallaan ei saa ajaa toista päin, Henri Lehtonen selvittää. Samalla autolla Heidi Lehtonen voitti naisten luokan kisan lauantaina. Voitto Hollolassa toi Heidi Lehtoselle koko EVK-sarjan naisten luokan voiton. ja 3. Tämä kilpuri on koriltaan Ford Anglia, se on edelleen Kuhmoisten Urheiluautoilijoiden väreissä. Pitää olla tulenkestävät ajohaalarit ja alusvaatteet, myös kypärä, kengät ja käsineet sekä Hansniskatuki. Heidi ja Henri ajavat jokamies-sarjan EVK-sarjaa, Heidi naisten luokassa ja Henri yleisessä. Sunnuntain lähdössä moottorista irtosi puolan johto, ja ajo päättyi siihen. Pitoa pitää olla mahdollisimman paljon, ja taitoa tarvitaan siihen, että auto ei jää sutimaan paikoilleen. tammikuuta 2011 Vesa Koivu Heidi ja Henri Lehtonen ajavat kilpaa jokamies-sarjassa ja edustavat Päijät-Hämeen Urheiluautoilijoita. Turvallisuuskin maksaa. Lähtökiihdytyksen jälkeen painoimme rinnakkain eka mutkaan. – Olin silloin EVK-sarjassa 5. – Volvon 200-sarjan autoissa on vaihdelaatikko, joka toimii ilman kytkintäkin. Viime vuosi ei tuonut Henri Lehtoselle yhtä suurta menestystä. – kuva Hannu Tamminen Henri Lehtonen esittelee Opel Kadettia. Mustavalkoinen lippu tarkoittaa varoitusta, ja jos nousee musta lippu, se tarkoittaa, että auto on suljettu pois kisasta. Käsijarrua tarvitaan, sillä auto ei saa yhtään liikkua ennen lähtömerkkiä, Heidi Lehtonen täydentää. Kauden paras sijoitus yleisen luokan 14. Lehtosten kalustolla ajaneet Nina Paananen Puolangan moottorikerhosta oli naisten luokassa 2. sijalla, Henrik Lehtonen oli lauantaina 14. Rahalla pärjäämisen ja kilpavarustelun välttämiseksi on sääntö, että jokaisen kilpailun jälkeen mikä tahansa kilpailuun osallistuneista autoista voi mennä myyntiin, arpa ratkaisee. Kun autoa valmistellaan kilpuriksi jokkiskisaa varten, korista riisutaan pois kaikki ylimääräinen. Tuomarit valvovat kilpaa, ja jos rikkoo sääntöjä, kuljettajalle nousee lippu. – Keväällä olisi meininki kokeilla, miten tämä kulkee. Voitin ja pääsin finaaliin. – Kun lippu heilahtaa, on lähdettävä, että kerkee, Henri Lehtonen tiivistää. ja sunnuntaina 7. ja sunnuntaina 4. Nina löysäsi ensin, pääsin kärkeen ja sitten vain pidin sijani. – Ensimmäisessä kilpailussa sijoituin toiseksi, toisessa kisassa en päässyt maaliin, kolmannessa olin seitsemäs ja kun voitin viimeisen kisan, voitin koko sarjan, Heidi Lehtonen kertoo. Lauantain kisassa Heidi Lehtonen oli 1. Kaluston kanssa oli hankaluuksia. Tulin eka mutkaan sisärataa, sain siitä edun, pääsin kärkeen ja voitin sen lähdön. – Vaihtaa voi repäisemälläkin, ilman kytkintä, Henri Lehtonen sanoo. Jouset ja iskunvaimentimet vaihdetaan jäykempiin, ja auton painopistettä yritetään saada mahdollisimman alas. Siihen lisätään jäykistimiä vahvistamaan koria ja turvaamaan kuljettajaa. Kausi huipentui Päij-HUA:n järjestämään Hollolan kisaan. – Sain sitten palkintopokaalin ja pienen stipendin Jokkis-risteilyllä, kun päättynyttä kautta juhlittiin. Taidot ratkaisevat Jokkiksessa Tarkoitus on, että jokamiesluokassa mahdollisimman moni pääsee ajamaan ja että kuljettajan taidot ratkaisevat. Jokkiksessa lähtö ratkaisee paljon. – Kaasu pohjaan, kytkin ylös ja käsijarru vapautettava. Auto oli minulle uusi, ja sai jännätä, kestääkö auto maaliin. Välierässä oli seitsemän autoa yhtä aikaa eka mutkassa, sisäradan turvin pääsin kärkeen. Koriin on tehty lisätukia, lattia on uusi, akselit on vaihdettu ja niitä on siirretty eteenpäin. – Kyllä Jokkiskin on muuttunut siihen suuntaan, että ihmiset laittaa rahaa autoihin. Kun se saatiin korjattua, seuraavassa lähdössä katkesi vetoakseli, Henri Lehtonen kertoo. Viime vuonna kausi alkoi vähän ennen vappua ja jatkui lokakuun lopulle niin, että melkein joka viikonloppu oli kisoja. Sen takia auto rakennetaan niin, että se lähtee hyvin liikkeelle. Kuusipisteturvavyöt pitävät kuljettajan paikallaan yllättävissäkin tilanteissa. Moottoria on siirretty puoli metriä taaksepäin. Nyt siinä on Volvon kone ja vaihdelaatikko. ja Antti Kärkinen Joensuun Urheiluautoilijoista yleisessä luokassa 7.. sija Hollolassa. Pelkästään uusille ajoasuille tulee hintaa noin 1 500 euroa. Hans-niskatuki jakaa mielipiteitä
Jari Kauppista on pyydetty muun muassa muuraustöihin, koska hänellä on niistä kokemusta. listoilla vasta viikon verran. – Hän on ammattitaitoinen, käynyt alan kouluja ja ollut suurissakin firmoissa siivoamassa. Työvoimareservin kylärenkien ja -piikojen vuosi on lähtenyt reippaasti käyntiin. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 26. Asiakkaat vaikuttavatkin tyytyväisiltä, sillä esimerkiksi lattiatyömaa laajeni yhdestä huoneesta useampaan, kun talon omistaja huomasi työn jäljen olevan hyvää. Ladut Karkjärven kuntorata, 2,6 kilometriä, sekä koulun ja kuntoradan välinen yhdyslatu, noin 1 kilometri, ovat avoinna sekä perinteisen että vapaan tyylin hiihtäjille. Työvoimaa voi kysyä yhdistyksen kirpputorin puhelinnumerosta tai käymällä paikan päällä. Hän on ehtinyt olla yhdistyksen Mika Piilonen ja Risto Vataja työskentelevät omakotitalon lattian kimpussa. – On lähdettävä etsimään kauempaa. Mika Piilonen ja Risto Vataja lähtevät jatkamaan lattian rakennusta, Jari Kauppinen ja Harri Paloniemi asentavat tänään kattotuoleja rakennustyömaalla. Viime vuoden aikana porukalla on ollut vaihtelevia työtehtäviä myrskytuhojen raivaamisesta haravointiin ja nurmikonleikkuuseen. Matkaa koululta Karhunkierroksen kautta takaisin koululle kertyy 10 kilometriä. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina 7.2.2011 kunnanviraston hallintotoimistossa. Uusi hankekausi käynnistyi vuoden alussa ja jatkuu • koko vuoden. – Mainostaa itse itseään, Marjatta Kauppinen täydentää. Joissakin huviloiden rakentamisessa miehet ovat olleet mukana alusta loppuun eri työvaiheissa. Mistä töitä tämän jälkeen. Mutta päivittäin sinne ei voi lähteä ajelemaan, Jari Kauppinen toteaa. Yhdistyksen uusi toiminnanjohtaja aloittaa hel• mikuussa. Ryytjärven molemmin puolin on lyhyen matkaa vähän kapeampi latu-ura. Lisäksi Puukkoisilla on Lahnasillasta Raatesalmeen uusi latu, jonka pituus on 15 kilometriä. Siksi Mika Piilonen ja Risto Vataja viihtyvät omakotitalon lattiatyömaalla. PUULAAKILENTOPALLOA Ottelutulokset Joustavat – Tuottajat 2–0 (25–21, 25–22) Kelkka – Moottorikerho 2–0 (25–24, 25–17) Sarjatilanne Kelkka 10 8 2 18–5 18 Joustavat 10 6 4 14–9 14 Moottorikerho 10 4 6 9–15 9 Tuottajat 10 2 8 5–17 5 Seuraavat ottelut Tänään: Joustavat – Kelkka (Moottorikerho) Moottorikerho – Tuottajat (Kelkka) Ensi keskiviikkona: Moottorikerho – Joustavat (Tuottajat) Kelkka – Tuottajat (Joustavat). – Jos kunnon korvauksen saa, voi lähteä vaikka Helsinkiin. tammikuuta 2011 10 Kunta tiedottaa TALVIKELI KUNNANVALTUUSTON KOKOUS pidetään Kuntalassa maanantaina 31.1.2011 alkaen klo 18.00. – Lumitöitä on ollut aika vähän, ehkä ihmiset eivät ole vielä löytäneet meitä, Mika Piilonen pohtii. Siivoaja on oikea aarre – Marjatta on meille aarre, sillä oikeita siivoajia on vaikea saada, Työvoimareservin varapuheenjohtaja Hanna Levo kehuu. Talvikeleillä on sitä paitsi mukava työskennellä kattojen ja seinien suojassa, jonne tuuli ja tuisku eivät pääse. Lattia on purettu alas asti ja rakennetaan nyt uudestaan. Rahoitusta koko vuodeksi Kuhmoisten työvoimareservin toimintaa rahoit• tavat Keski-Suomen ely-keskus ja Kuhmoisten kunta. Järville ei voi tehdä latuja jään päälle nousseen veden vuoksi. Puukkoisilla pääsee hiihtämään Raatesalmen, Lahdenpohjan ja Kalkkisen välistä latua, joka on pituudeltaan 7 kilometriä yhteen suuntaan. Työntekijäporukka on kuitenkin epäileväinen siitä, löytyykö Kuhmoisista koskaan töitä työllistämisjakson jälkeen. Risto Vataja puolestaan sai paikan kunnan uuden työnsuunnittelijan kautta. – Siinä oppii aina jotain uuttakin, he sanovat. Hanna Levo lisää, että samalla he voivat näyttää ihmisille taitojaan, kun käyvät tekemässä töitä eri asiakkaille. Latukartta on koulun takana viittatolpassa, koulun ja Paljunmäen välissä. Luistelu Koulukeskuksen kaukalo ja sitä kiertävä luistinrata ovat hyvässä kunnossa. Viime vuonna päästiin noin 11 työllistettyyn kuukausittain. Hanna Levo kertoo, että nykyisin yhdistys tekee yhteistyötä pääasiassa työnsuunnittelija Mira Jokisen kanssa, kun ennen kumppanina oli TE-toimisto eli työvoimatoimisto. Lumi painaa metsää, ja hiihtäjien kannattaa varoa ladulle mahdollisesti taipuneita puita. Puukkoisten latutilannetta voi tiedustella esimerkiksi Riitta Äikkäältä numerosta 040 825 2471. Häntä kysyttiin yhdistyksen työllistettäväksi, koska oli tiedossa, ettei hänellä ollut töitä. Yksityiset henkilöt voivat hankkia Työvoimareser• vin kautta tekijöitä esimerkiksi kotitalousavuksi, mutta yhdistys myös välittää työntekijöitä yrityksille tuntitai vuorokausiveloituksella. Kuhmoisissa 25.1.2011 Silmu Sarvala kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Hotokka Maanantaiaamuna Kuhmoisten työvoimareservin toimipisteessä työntekijät jakaantuvat työmaille. Ryytjärven latu on kunnossa. Työnsuunnittelijan kanssa voidaan sopia esimerkiksi sellaisen henkilön palkkaamisesta, jolla on vaara pudota pitkäaikaistyöttömäksi. Ennen lähtöä pakettiauto tankataan ja tarkistetaan, missä tarvittavat työkalut ovat. Monenlaisiin muihin hommiin Työvoimareservin miehet ja naiset lähtevät, ja heidät voi palkata töihin kuka tahansa. Miehet ovat purkaneet huoneesta myös vanhan leivinuunin. Latu koululta Ryytjärven laavun kautta Karhunkierrokselle on sen verran leveä, että se sopii sekä perinteiselle että vapaalle hiihtotavalle. Ala-Karkjärven jääladulle ei kannata mennä kastelemaan suksiaan. Puukkoisten latuja pidetään jatkuvasti kunnossa, ja laduille on tulossa viitat. Yhdysladulla on joitakin hiekkaisia tienylityksiä. Rengit ovat valmiita myös pudottamaan lumia rakenRengit ja piiat liikkuvat työstä toiseen nusten katoilta, sillä heidän käytössään on asianmukaiset turvavarusteet. Vaikka monet työt ovat kausiluonteisia, tammikuussa tilapäistä työvoimaa on kysytty yllättävän paljon. Marjatta Kauppisella ei juuri nyt ole kiire siivoustai muihin hommiin. Miehistä monilla on taustaa rakennusalalla. Työvoimareservin työntekijät pohtivat, että selvin hyöty työllistämisjaksosta on karttuva työkokemus. Yhdistyksen tavoitteena on työllistää 12 henkilöä • joka kuukausi. Mika Piilonen on ollut Työvoimareservissä renkinä viime kesästä lähtien. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: § 3 Kunnanvaltuuston kokouskutsu, esityslista ja kokouksesta tiedottaminen § 4 Kunnanvaltuuston pöytäkirjojen tarkastamistapa ja nähtävilläpito vuonna 2011 § 5 Kunnan ilmoitusten tiedoksisaattaminen vuonna 2011 § 6 Kunnanhallituksen vaali vuosiksi 2011 2012 § 7 Jäsenen nimeäminen Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan yhteiseen tilaajalautakuntaan § 8 Valtuutettujen aloitteiden käsittely § 9 Tilapäislainan ottovaltuudet vuonna 2011 § 10 Vanhustentukirahaston säännön mukainen tiliselvitys § 11 Kuhmoisten kunnan ja Jämsän kaupungin jätetaksojen muutos § 12 Yhdistystuen myöntäminen pitkäaikaistyöttömiä työllistäville yhdistyksille § 13 Etelä-Päijänteen verkostolukion perustaminen sekä mahdolliset ilmoitusasiat ja muut asiat. He ovat olleet muuttoapuna ja maalaamassa vanhoja taloja
Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. erikoiskuljetukset/kotim. Peltonen p. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________________ SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 03-555 0111 ja 040-700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18 Puh/fax 555 6310 Kuhmoinen 0400-742310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050-9136226 www.juhansahko.net SÄLEKAIHTIMET Kotimaiset sälekaihtimet mittatilauksena edullisesti, nopeasti. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. remonttityöt suvi.söderholm@suomi24.fi SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelu Valkjärvi kaikki siivousalan palvelut p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 03-555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 0500 79 79 00 www.kkcenter.fi TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Toritie 64 (Pohj.portti) 040-522 3645 ’ HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. P. 050 304 6064 SEKALAISET TORILLA TAVATAAN SEKALAISET Ilmoitus tilatussa, odotetussa paikallislehdessä tavoittaa!. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 050 331 5833 Sertifioitu märkätila-asentaja Laatoitusym. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. 0400 852 532 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Tervetuloa joukolla mukaan! Tammisunnuntaina 30.1. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. ym. 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. hoidot, hieronta, lääkintävoim., akupunktio. Sydämellisesti tervetuloa! Kuhmoisten Reumayhdistys ry tiedottaa: Kerhotilaisuus maanantaina 31.1.2011 klo 13.00 Kuhmolassa. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 26. 0400 798143 p. Panostaja Ari Rajala 0400-711492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Kaisan HiusPalvelut Toritie 50, Kuhmoinen p. TIETORUUSU Kirkkotie 8,0400477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Fysioterapeutti Eija Puikkonen Fysik. 040 587 7830 __________________________________ Toritien Hiushuone Toritie 52, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ T:mi Laura Lindsten 044 2827 165 Toritie 44, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 0400-779 632 / 040-504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. 040-746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Nevala Kuhmoisten Erämiehet Ry TALVIKOKOUS Lehdesmäessä Su 13.2 klo 15. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Veikko Mattila p. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT JämSec Security Vartiointija turvallisuuspalvelut P. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 0400 634 924 __________________________ Kari Paajanen p. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 020 730 4040 Fax 014-712 951 Lindroos Esa 0400-344 531 __________________________ LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. tyhj. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 014-821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. Tilaushinnat 2011 (kotimaa) 12 kk/kestotilaus 51 e 12 kk / määräaik. 040-536 5663, 0400-350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. 555 1066, 040-708 7647 __________________________ Tili Salo 040-508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 555 6090 Veikko Mattila p. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ Lasimestari ky. 040-555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, puh. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. (sis. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050-5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASIJA KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistetilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Vääksy p. Vieraana fysioterapeutti Piia Arrenius. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Irma Kallio p. klo 1013. Heti vapaa. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400-593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 040 541 3823 www.markkukaakko.com __________________________ Sähkötyö J. Tervetuloa! Johan on markkinat VUOKRATTAVANA Kaksio, sauna, hissi. Kuhmoisten Sotaveteraanit ry/ Naisjaoston päiväkahvit ja vuosikokous Kuhmolassa maanantaina 7.2.2011 klo 13. tapahtumat OPASOL OY p. 045 132 3348 __________________________________ Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. Torstaituvan puhujavieras klo 11.30 on sairaanhoitaja Henna Kytölehto Helsingistä Mehiläisen sairaalasta, aiheenaan: Sydämen asialla. 050 331 5833 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Ky Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. tilaus 56 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 29e Ilmoitushinnat 1.1.2011 alk. 0400-425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. Tervetuloa! Hallitus kokoontuu heti kerhotilaisuuden jälkeen. Karpalotarjous 10 e /3 l. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. (03) 766 0099 __________________________ __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. ja Eurooppa OPASOL OY p. 020 755 1810 www.jamsasecurity.com __________________________ Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 89,e ja 5,90e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400-779 632 / 040-504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. messun jälkeen Kuhmoisten Sotaveteraanit ry tarjoaa seurakuntakodissa kirkkokahvit. alv 23%) Etusivulla 1,43 e /pmm Tekstissä 1,25 e /pmm Takasivulla 1,33 e /pmm Seurapalsta 1,85 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. tammikuuta 2011 KOKOUKSET SEURAT TORILLA TAVATAAN Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 3068 (LT-2008) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________________ TARJOUSPYYNTÖ Omakotitalon maalausurakka töineen ja tarvikkeineen. Keväällä 2011 Yhteydenotot: 050 551 2662 Ovet ovat avoinn a Ku h m o l a s s a taas 27.1. Hintoihin sisältyy alv 23%. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita! Kuhmoisten SotaveteraaKuhmoisten SotaveteraaKuhmoisten Sotaveteraanit ry ja naisjaosto To Kuhmoisten torilla 9-13 Hyvää hiekkamaan PERUNAA sopivasti säkeittäin ym. Ark
pantit 3,60 Fazer Jumbo MAKEISPUSSIT 350-400 g Ilman K-Plussa-korttia yks. Liikenneonnettomuuksissa pelastuslaitos kävi viime vuonna hiukan edellistä useammin, sillä vuonna 2009 onnettomuushälytyksiä oli 15. Naiset pelasivat myös loistavat pelit, lauantaina sijoitusta jouduttiin ratkomaan pikkupisteillä ja sunnuntaina tuli voitto molemmista peleistä ja lopullinen sijoitus oli seitsemäs. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 26. pantit 3,60 -11% Tarjoukset voimassa 27.-29.1.2011, ellei toisin maininta. Toisaalta vuonna 2008 ensivastetehtäviä oli lähes 30. Irtaimiston vahingot koostuvat lähes pelkästään kevättalvella tapahtuneesta ambulanssin palosta. TuliViime vuonna neljä rakennuspaloa paloihin kirjattiin myös yksi rakennuspalovaara ja kaksi muuta tulipaloa. Kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa. Miehet voittivatkin hyvillä peleillä lohkonsa, ja saivat täten sunnuntain pelivuorot kylpylähotellin Maininki-saliin. Kannustusja huoltojoukot olivat tietenkin mukana tuttuun tapaan. tammikuuta 2011 12 KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. Naisten joukkueessa pelasivat Anja Kvist, Asta Olkkonen, Tuulikki Lakio, Pirkko Veteläinen, Helena Siljander, Elina Valkonen, Satu Kajasto, Kirsi Lahtinen ja Heidi Tapaninen Lauantaina tietysti oli uintien jälkeen perinteisesti juhlaillallinen tansseineen. Jämsän ja Kuhmoisten alueella tapahtuneissa onnettomuuksissa ei viime vuonna kuollut yhtään ihmistä. Näitä kirjattiin viime vuonna 20. Mukava reissu sai taas kaikki toteamaan, että ensi vuonna uudestaan. Eniten lähtöjä aiheuttivat ensivastetehtävät, joissa pelastuslaitoksen yksiköt antavat henkeä pelastavaa ensiapua silloin, kun ambulanssi ei vielä ole ehtinyt paikalle. Kesän myrskyt lisäsivät jonkin verran luonnononnettomuuksiksi kirjattujen hälytysten määrää viime vuonna. Hämyjen joukkueen Uuno Turhapurot -ryhmäkuvassa Keijo Rantala, Eino Kvist, Jarmo Rantala, Asko Ylönen, Kim Oulasvuori, Tero Sarkanen ja etualalla Petri Olkkonen. – kuva Keski-Suomen pelastuslaitos Heli Sarkanen Ikaalisissa pelattiin 14– 16.1.2011 Kylpylä-Volleyn Juhlaturnaus. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-20 ja su 11-20 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN nopea, helppo, palveleva k-market kippari Karhu III-OLUT 0,33 l tlk 24-pack Ilman K-Plussa-korttia 24,99 24-pack (2,70/l) sis. SunnunIkaalisten Kylpylä-Volleyn 20-vuotisjuhlaturnaus taina valitettavasti viimeisessä pelissä menetettiin pronssi, ja sijoitus oli neljäs. Ensivastelähtöjen määrä sen sijaan kaksinkertaistui vuoteen 2009 verrattuna. Maaliskuussa Päijälässä tapahtuneessa tulipalossa tuhoutui rintamamiestalo korjauskelvottomaksi. Palokunnan yksiköt pelastivat kymmenen henkilöä. 2,60 ps (6,50-7,43/kg) Possun ULKOFILEE Suomi 7 95 kg TOMAATTI Suomi 3 99 kg VERIGREIPPI TAI GREIPPI 1 49 kg Tapolan KUUMA MUSTAMAKKARA 6 95 kg VOIMASSA 3.1.-2.3.2011 22 50 24-pack (2,39/l) sis. Lentopalloa on käyty pelaamassa kutsuturnauksena 20 vuotta. Päivystysalueella oli välittömässä vaarassa kuitenkin 436 henkilöä, joista 60 loukkaantui. Vuoden aikana Kuhmoisten tulipaloissa aiheutui rakennuksille noin 75 000 euron vahingot. Lihaksia viriteltiin tuleviin peleihin vielä tanssin tahdeissa. Kuhmoisissa tapahtui viime vuonna 12 tulipaloa. Hämyn miehet olivat pukeutuneet Uuno Turhapuro -asuihin juhlan kunniaksi. Niistä neljä oli rakennuspaloja, kolme liikennevälinepaloja ja kaksi maastopaloja. Palomestari Tuomas Lyytikän mukaan elokuussa oli pari sellaista päivää, jolloin pelastuslaitos joutui töihin myrskyvahinkojen vuoksi. Lauantain paukkupakkasessa matkattiin jäätietä pitkin Ikaalisten keskustan liikuntasaliin pelaamaan alkueriä. Rakennuspalojen määrä on sama kuin vuonna 2009. Miehet menettivät pronssimitalin sunnuntain viimeisessä pelissä ja sijoittuivat turnauksen neljänneksi. Irtaimistoa tuhoutui paloissa noin 139 000 euron arvosta. Kuhmoisista matkasi taas peliporukkaa sekä miesettä naishämyihin, joukkueissa oli pelaajia muualtakin. Perjantaina aloitettiin altailla polskuttelemalla ja jatkettiin iltasella karaokella äänihuulien avausta kannustushuutoja varten. Toiseksi eniten VPK:ta tarvittiin liikenneonnettomuuksissa, 19 kertaa. Tilaisuudessa muistettiin ansaitusti järjestelyistä vastaavia ihmisiä, jotka vuodesta toiseen hoitavat asiat, ja porukan tehopakkaukset Anja ja Timo Kvist saivat huomionosoitukset. Hälytystehtävistä 81 sijaitsi Kuhmoisten alueella. 4 00 2 ps (5,00-5,71/kg) -23% VOIMASSA 7.-30.1.2011 2 ps! Päivi Hotokka Kuhmoisten VPK osallistui vuonna 2010 yhteensä 86 hälytystehtävän hoitamiseen. Hyvä tilaajamme, kun osoitteesi muuttuu, kerro meillekin, jotta saat Kuhmoisten Sanomat tuoreeltaan luettavaksesi! Yhteystietomme edellisellä sivulla.