– Onko oikein, että Kuhmoisissa on toimiva sairaankuljetusauto tallissa, mutta se ei yöaikaan lähde hälytyksiin. kysyy Karppinen. maaliskuuta Kuhmoisten VPK:n harjoituksissa oli kymmenen miestä paikalla. Mukana oli myös melkein yhtä kauan palokunnassa ollut Veikko Rantala, joka tuli sivutoimiseksi kunnan palopäälliköksi uudenvuodenpäivänä 1970. huhtikuuta alkaen Kuhmoisten alueen perustason sairaankuljetus päivystää maanantaista sunnuntaihin päivisin kello 8–22, ja se on silloin välittömässä lähtövalmiudessa. maaliskuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Risto Ojala Kuhmoisten VPK:n nuorisoosastoon kuuluu kahdeksan nuorta. Savusukelluskelpoiset suorittavat myös niin sanotut kuuman ja kylmän savusukellusharjoituksen. Palokunnan sammutussopimuksen mukainen lähtövalmius on viisi minuuttia, jonka kuluessa ensimmäinen paloauto lähtee. Vauvanukella elvytystä harjoittelevat Petteri Haverinen (vas.) ja Timo Lahtinen.. Alaikäraja on 10 vuotta, ja nyt ikähaarukka on 10–14 vuotta. Aprillipäivänä ensihoito muuttuu 1. Palomiehet hälytetään tehtäville tekstiviesteillä, hakulaitteilla ja viranomaispuhelimella eli virvellä. Tämän kelpoisuuden edellytyksenä on vuosittain hyväksytysti suoritetut lihaskuntotestit, savusukellusradan suorittaminen sekä hapenottokykyä mittaava polkupyörätesti. Porukka ikääntyy; opiskelu ja työ vievät nuorempia muualle. Keski-Suomen Pelastusalan Liitto järjestää palokuntien peruskurssit miehistölle. Jatkuva koulutus takaa pätevyyksien ylläpidon. Emme ole tyytyväisiä tulevaan tilanteeseen. Nykyisin VPK:ssa on runsaat 15 aktiivista jäsentä. Täydennystä kaivataan ja nuoriso-osastosta toivotaan jatkajia. Sairaanhoitaja Satu Laulainen piti heille vuosittain vaadittavan peruseli painalluspuhalluselvytyskoulutuksen. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 13 2014 64. – Pelkäämme, että yöaikaiset hälytykset tulevat lisääntymään Kuhmoisten ensivasteyksikölle. Kymmenen paikalla 10. Elvytystä harjoiteltiin kolmella rastilla: ensimmäiseksi elvytystä defibrillaattorin kanssa sekä larynxtuben laittoa potilaan hengitysteiden turvaamiseksi, toiseksi painelu-puhalluselvytystä suhteessa 30:2 ja kolmanneksi lapsen elvytystä lapsinukella. Palokunnassa on nyt viisi savusukelluskelpoista miestä. Palokuntaa ei ole enää aikoihin kutsuttu palosireenillä hälytyksiin, mutta väestöhälyttimiä testataan ajoitNuorissa on VPK:n tulevaisuus tain. vsk Keskiviikkona 26. Miehistöpula alkaa nakertaa Kuhmoisten palokuntaa. 20-metrisiä letkuja palokunnalla on yhteensä yli kilometri. Joukossa on yksi tyttö. Laskiaistiistaina nuoret harjoittelivat letkujen perusselvitystä pihalla iltahämärissä silmät sidottuina, ja se sujui hyvin. Harjoituksissa oli mukana myös pisimpään palokunnassa ollut Reijo Enberg, joka on aloittanut VPK:ssa jo 1967, lähes 50 vuotta sitten. Nuoriso-osasto käy tiistaiiltaisin harjoituksissa paloasemalla. Nuoret voivat päästä sammutusosastoon täytettyään 18 vuotta. Jämsässä on yksi ambulanssi jatkuvassa lähtövalmiudessa koko vuorokauden. Käytön jälkeen ne pestään, koeponnistetaan, kuivataan ja kierretään kiepeille tai letkukehikoihin, jotka on valmistanut kuhmoislainen Pek-Ve. Palokunnalla on harjoitukset joka maanantai, jolloin harjoitellaan ja opetellaan perustaitoja niin, että ne sujuvat rutiinilla. Yöllä korvaavat sairaankuljetukset tulevat Jämsästä tai Padasjoelta. Sammutusosasto ukkoutuu Kuhmoisten VPK on KeskiSuomen pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Kuhmoisten VPK:n päällikkö Juha Karppinen kertoo: – Jos sairaankuljetus on yöllä kaukana, hätäkeskus hälyttää ensivasteyksikön, jonka tehtävänä on turvata potilaan elintoiminnot lähimmän sairaankuljetusyksikön saapumiseen asti. Nuoriso-osaston harjoituksiin osallistuivat yhtä lukuunottamatta kaikki sen jäsenet: Viona Korhonen, Eetu Ahonen Jämsänkoskelta, Otto Hinskala, Nestori Heickell, Onni Hinskala, Iivari Heickell ja Pasi Karppinen. Tarvittaessa Tampereelta voi tulla lääkäriyksikkö joko autolla tai helikopterilla. Tällä hetkellä kuusi miestä on suorittamassa kuormaja linja-auton ammattipätevyyskurssin
Asiantuntijat vaihtuvat, ja heilläkin on täysi työ pysyä selvillä, mitä heidän alueeseensa kuuluu. Muistoksi tästä suurenmoisesta työstä hänelle ojennettiin Sotainvalidien Veljesliiton tunnuksella varustettu lasilintu Valkoviklo. Ai niin, vielä yksi juttu. Jos Kuhmoisiin liittyvään kysymykseen ei löydy vastausta oman paikkakunnan sisältä, on osattava jatkaa oikeaan suuntaan. Lainsäädäntö tähtää tähän, ja monet instituutiot tarjoavat jo nyt avoimesti internetissä tilastoja ja taulukoita. Kun laitoksia, liittoja ja kuntia yhdistellään yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi, aluerajat voivat muuttua moneen kertaan. Vetoan kaikkiin tiellä liikkujiin, ajetaan rauhallisesti ja näytetään hyvää esimerkkiä myös lapsille ja nuorille. Mutta pian oltaisiin taloudellisimmissa eläinyksiköissä: 60 lypsävää parsinavetassa, 80 lypsävää vapaaparsipihatossa, 130 mullia tallustelemassa teuraskuljetukseen. maaliskuuta huomionosoituksia. Oletteko koskaan selailleet sellaisia kirjoja, jotka esittelevät perheen pienimmille elämää maalla. Sekin on valhetta suurimman osan vuodesta. Monimutkaistuvassa maailmassa niin tutkijoilla, toimittajilla kuin yksityisillä kansalaisillakin tulee olla mahdollisuus saada ja käsitellä yhteiskuntaan vaikuttavaa tietoa, ajantasaista ja vanhaa. Ei kun siis, ei sitä. Samaan aikaan kun tietoa on tarjolla entistä enemmän, sen käsittely on vaikeampaa. nyt koulutetaan osaajia avoimen datan tulkitsijoiksi, sillä kaikki tieto ei ole valmiiksi havainnollisesti järjestettyä. Heistä noin puolet on tulossa ratsastuslinjalle, puolet yleislinjalle. Marja Pihlavamäki Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Sotainvalidien Naisjaosto jakoi päiväkahvitilaisuudessaan Veljestuvalla 12. Hakijamäärä täytti ennakko-odotukset, sillä ratsastuslinjalle toivottiin vähintään kymmentä, parhaassa tapauksessa jopa viittätoista opiskelijaa. Nopeusrajoitus on 40 km tunnissa Vahingon vaara on suuri. Arkistojen järjestäminen ei ole ensimmäisenä mielessä, kun tietokantoja yhdistetään ja toimipaikkoja siirretään. maaliskuuta 2014 2 KOLUMNI Miia Lahtinen LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 26.3.2014 Päivi Hotokka Tiedon avoimuus on hyvä ja välttämätön päämäärä. Ne ovat suloisia kirjoja. Parhaassa tapauksessa mukaan saadaan kissa tai sikalayrittäjän lasten marsu. Kukaan ei ajattele, että rikotaan lakia. Toisella sivulla on sitten uuteen karsinaan muuttaneet 40-kiloiset possut, sitä seuraavalla 70 kilon siat ja niin edelleen. Ihan hauskan näköisiä kirjojahan siitä tulisi. Etenkin ennen tietotekniikan vallankumousta tapahtuneiden asioiden selvittäminen käy monimutkaiseksi, kun sähköisiä arkistoja ei välttämättä ole olemassa. Esimerkiksi Toritiellä ja Rekolantiellä nopeusrajoitus on 40 km tunnissa, mutta ajonopeus voi olla jopa 60–100 km tunnissa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 26. Ainakin lapset oppisivat laskemaan paremmin kuin nykyisillä kahdeksan laiduntavaa lammasta -kirjoilla, 1 vasikka iglussa ja 2 vasikkaa karsinassa. Ja joissa viljelijä täyttää lomakkeita netissä, kunnes yön pimeinä ja yksinäisinä tunteina vaihtaa sivuille epäsopivaa materiaalia: valtavia Zetoreita, Valmetteja ja New Hollandeja, isompia kuin kellään koko maakunnassa. Kesä on tulossa, vanhukset liikkuvat entistä enemmän Rekolantien suunnalla ja lapset matkalla uimarannalle. Lannan lapioiminen ja kuljettaminen ovat melkein yhtä oleellinen osa maatilan töitä kuin se ruokkiminenkin. Vain yksityisyydensuojan alaiset asiat on salattava. Kai. Kuhmoisten kirkonkylällä ajetaan jatkuvasti ylinopeutta. Lehmä katsoo leppoisasti suoraan silmiin. Joskus ne ovat jopa niin tarkkoja, että pienissä kunnissa yksityisyys on koetuksella, kun taulukon sarakkeeseen tilastoituu vain yksi ominaisuudet täyttävä henkilö. Sotainvalidiyhdistyksen Naisjaoston uusi puheenjohtaja Sirkka Toivonen kiitti pitkäaikaista naisjaoston puheenjohtajaa Marjatta Hukkia ansiokkaasta työstä Kuhmoisten sotainvalidien hyväksi. Tai paimenkoira. Lisäksi totuudellisuus vaatii, että kirjoista löytyvät sivut, joissa kuusisataa minkkiä pyörittelee silmiään ja irvistelee häkkinaapurille, lehmälle viritetään valtaisia tissiliivejä, ja EU-tarkastaja mittaa pellon pinta-alaa pikku laitteillaan. Marjatta Hukki johti Naisjaostoa yhtäjaksoisesti 33 vuotta. Toiset ajavat rajoitusten mukaan, mutta paljon ajetaan liian lujaa, esimerkiksi isojen perheiden äidit, taksit ja paikkakunnan silmäätekevät. K uv a: M ar gi t Ti ck le n. Lisäksi tarvitaan joku, joka osaa tehdä löydöistään oikeita johtopäätöksiä. Kanoille jyviä, hevosille kauroja, lehmille heinää ja sioille kaadetaan jotain ämpäristä. Lasten annetaan unohtaa, että eivät eläimet mitään umpipusseja ole niin kuin muumit vanhan vitsin mukaan. Ja kana, se on juuri muninut kuusi munaa, jotka kerätään vasuseen. Vikaa lastenkirjoissa todellisuuteen pitäisi olla. Kuka tekee ensimmäisenä kirjan Pikku-Valtteri maalla, jossa ensimmäisellä sivulla enon maatilalle on juuri saapunut erä 20-kiloisia possuja. Tapauksesta riippuen ilmansuunta saattaa olla pohjoinen, etelä tai länsi. Eksyksiin voi joutua silloin, kun ei tarkalleen tiedä, mistä tiedonmurusia etsisi. Kaksi possua syö tyytyväisenä kaukalostaan auringon paistaessa. Villava lammas kaitsee karitsoitaan. Jo Lukeminen kannattaa aina, ainakin lapsille lukeminen. Tietenkään lapsille ei pidä tehdä eläinkirjoja Oikeutta eläimille -yhdistyksen materiaaleista, mutta jotain yhteneväisyyttä Tietoa on, kuka sen järjestäisi. Kirjoissa eläimiä syötetään koko ajan. Kesä maalla on kohta hetken totta. Ratsastuslinjan perustaminen lisäsi hakijamäärää, ja lukioon haki kevään yhteishaussa yhteensä parikymmentä Kuhmoisten lukioon noin 20 hakijaa opiskelijaa. Silloin pitää löytää taitava henkilö ratkomaan pulmia. Aurinko paistaa, ja ne pihan omenapuun punaiset ja siniset lintuset laulavat. Valitettavasti niukkenevien varojen aikana tiedonhaun ammattilaisiin ei satsata niin paljon kuin tietoyhteiskunnassa olisi tarpeen. Mutta kohta se on hetken totta. Tai kissaemo, jolla on kaksi leikkisää pentua. Marjatta Hukille ojennettiin Valkoviklo-lasiteos muistoksi 33 vuodesta Kuhmoisten Sotainvalidien Naisjaoston puheenjohtajana. Kivaa ja idyllistä, mutta ei lainkaan totta. Sitten hymyillään kuin se vuohipukki siellä laitumella. Esimerkiksi Tilastokeskuksen, Kelan ja Eläketurvakeskuksen palvelut ovat laajoja. On tuurista kiinni, osuuko kohdalle joku, jolla on mahdollisuus kaivautua arkistoihin riittävän syvälle. Sotainvalidien Veljesliitto on myöntänyt Kuhmoisiin vuonna 2014 seuraavat ansiomerkit: Kultainen ansiomerkki Helvi Narikalle ja hopeiset ansiomerkit Jukka Erolalle, Hannele Erolalle, Terttu Aholle, Eija Puikkoselle, Kari Tuomolalle sekä Naisjaoston johdossa 33 vuotta Sirkka Toivoselle. Niitä on tosi paljon: Päivä maatilalla, Puppe maalla tai Tutustumme maailmaan: Kotieläimet. Päivi Hotokka Yhtenäiskoulun lukion oppilasmäärä näyttäisi kaksinkertaistuvan syksyllä. Lasten kotieläinkirjoissa on myös aina kesä. Esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen juuret johtavat Hämeenlinnaan, kalatalousasioista keskustellaan Lahden kanssa, erikoissairaanhoidosta pitää kysyä Tampereelta ja ely-keskuksen asiantuntijat haetaan Jyväskylästä
Tuhka kuljetetaan ruuveilla pois kattilasta. – Valitsin kirjoitettavat aineet seniorivuoden puolivälissä, mutta se oli vähän liian myöhään. maaliskuuta 2014 Päivi Hotokka Kuhmoisten kaukolämpö tuotetaan nyt hakkeella varsinaisessa voimalassa. Hakekattilan teho on 2,2 megawattia, ja voimalassa on häiriötilanteita varten varalla myös 2 megawatin öljykattila. Lenkki kiertää suon, joka on hankaloittanut ladun kunnostusta. Paikkakunnan metsänomistajat ovat suhtautuneet mukavasti Lähellä tuotettu hake lämmittää kylän asiaan, Ruokola sanoo. Kun viimeiset kokeet alkavat olla käsillä, osallistujat voivat ottaa vähän rennommin kuin ensimmäisissä, jolloin ei lainkaan tiennyt, mitä odottaa. Uudistamisen kustannuksiksi arvioidaan 18 000 euroa. Muista kevään kokeista englantia pidettiin yleisesti vaikeana. Uran raivaustyöt ovat jo käynnistyneet. Näin keväällä polttoainetta toimitetaan pari kertaa viikossa. – Kun kone oppii meidän tapamme ja me opimme sen tavat, Lassi Ruokola hymyilee. Palaminen tapahtuu laitteen mustassa alaosassa, ja punaisessa yläosassa lämpö siirtyy veteen, joka kulkee kaukolämpöputkistossa. Toritien varrella Nestettä vastapäätä sijaitseva lämpölaitos käynnistettiin helmikuun lopussa ja on siitä lähtien ollut koekäytössä, mutta käytännössä se tuottaa jo tarvittavan lämmön. Alkuvaiheessa ihmiset joutuvat välillä säätämään laitteiden toimintaa, mutta myöhemmin tarve vähenee. Hake siirtyy kattilaan oikealla näkyvän harmaan kuljettimen avulla. Saija Vaskisalo ja Senni Vesikallio tekivät perjantaina psykologian kokeen, Jussi Udd ja Tuomas Kääpä historian ja Antti KaunisReaaliin valitaan lempiaineet toinen fysiikan. Kaikista raaka-aineista saadaan yhtä paljon polttotehoa, mutta ainoastaan karsittu ranka voidaan kuivattaa täysin. Polttokattilan yläpuolella sijaitsee lämmön talteenottolaitteisto. – Hyvin se palaa muun hakkeen joukossa, Ruokola sanoo. Rekka mahtuu peruuttamaan sisälle voimalan varastoon, missä hake kipataan kuiluun. – Emme olettaneet, että kaikki lähtevät mukaan yhdellä kerralla. Sivistyslautakunta hyväksyi uuden latu-uran suunnitelman helmikuun kokouksessaan. Ruokola on tyytyväinen siihen, että tällä hetkellä lämpölaitos toimii juuri niin kuin on suunniteltu. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 26. Uuden uran arvellaan myös helpottavan Ryytjärvelle uusi hiihtolenkki laavun huoltotöitä. Mustaojan yli rakennetaan uusi silta, ja lisäksi tarvitaan pari uutta ojarumpua. Lämpö syntyy hakkeesta, joka tulee Kuhmoisista tai lähiympäristöstä. – Laitos on pelannut koko ajan, eikä sitä ole tarvinnut sammuttaa, kertoo Kuhmoisten Lämpö Oy:n yrittäjä Lassi Ruokola. Toiseksi parasta haketettavaa on karsimaton ranka ja kolmanneksi parasta hakkuutähteet. Vesikallio kertoo kuulleensa, että nykyisin kirjoitusten ainevalikoimaa suunnitellaan jo lukioon haettaessa. Sisällä hakevarastossa yksi kasa höyryää, koska mökkitontilta korjattu risu on ollut kosteaa. Mitä viileämpää verkostosta palaava vesi on, sitä enemmän automatiikka ohjeistaa lykkäämään haketta kattilaan, jotta lämpöä syntyy tarpeeksi. – Kai siitä ainakin läpi pääsi, Jussi Udd toteaa. Hänen mukaansa paras hake syntyy karsitusta rangasta. Uran rakentamista varten puustoa pitää raivata noin 2,4 kilometrin matkalta. Perjantaina paikalla olleet abit olivat kukin valinneet kirjoitusurakkaansa kaksi tai kolme reaalikoetta. En ehtinyt käydä kaikkia kursseja, Senni Vesikallio kertoo. Lievän hälytyksen jälkeen voimala jatkaa toimintaansa normaalisti, mutta vakavammassa tilanteessa se alkaa ajaa itseään alas. Reaalikokeen voi nykyisin valita yhdentoista aineen joukosta, ja vain yhden aineen koe tehdään yhtenä päivänä. Kuhmoisten Lämpö voi ostaa hakkeen raaka-aineeksi pieniäkin eriä energiapuuta, jos niitä on tarjolla lyhyen ajomatkan päässä. Se lähettää yrittäjien puhelimiin hälytyksen esimerkiksi silloin, jos jossain on liian kuumaa tai kylmää tai jos jokin pumppu tai moottori ei toimi. Jokainen tekee omat ratkaisunsa. Lämpölaitoksen hakevarastoon mahtuu noin 400 kuutiometriä haketta. Kokeen suorittanut Kaunistoinen sanoo, että vaikeustasoa on hankala arvioida, kun ei aiemmin ole tehnyt samaa koetta. – Raaka-ainetta on varastossa jonkin verran. Yhteen rekkakuormalliseen mahtuu keskimäärin sata kuutiometriä haketta ja voimalan polttoainevarastoon noin 400 kuutiota, siis 4–5 rekallista. Siirtoruuvit kuljettavat polttoaineen kattilaan. Monet heistä kertovat valinneensa aineet sen perusteella, minkä opiskelu on tuntunut mukavalta. Kokeessa on kymmenen tehtävää, ja se on aika paljon. Hänen mielestään viimeistään kakkosvuoden alussa kannattaisi päättää ne reaaliaineet, joiden kokeet haluaa suorittaa. – Otin niitä aineita, joissa olen pärjännyt, Jussi Udd sanoo. – Valitsin kirjoitettavat aineet ensin ja jatko-opiskelusuunnan sen jälkeen, mutta aineet osoittautuivat siihen sopiviksi, Vaskisalo kertoo. Kuhmoisten Lämpö hakettaa puun itse ja on toistaiseksi ostanut hakkeen kuljetuksen ulkopuoliselta yritykseltä. Niin varhainen valmistautuminen kuulostaa tämän vuoden abeista kuitenkin pelottavalta. Yrittäjä ei ole huolissaan siitä, että kaikki alkuvaiheessa kaukolämmöstä kiinnostuneet kiinteistöt eivät ole liittyneet verkostoon. Rekka pääsee peruuttamaan siltoja pitkin kuilun ylle, jolloin lasti kipataan alas. Talvella rekallinen päivässä Haketta kuluu, sillä talven kylmimpinä kausina lämpövoimala tarvitsee sitä rekkakuormallisen päivässä. – Ainahan kaikkia kokeita sanotaan vaikeammiksi kuin edellisenä vuonna, Antti Kaunistoinen miettii. Kuilun pohjalla tankopurkain siirtää haketta hiljakseen seinän toiselle puolelle, missä polttokattila sijaitsee. Lämpölaitoksen nurkalla tuoksuu tuore puu. Voimala käy nyt 30 prosentilla maksimitehostaan. Päivi Hotokka – Nyt tuntuu helpommalta, enää ei jännitä, totesi Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukion abiturientti Saija Vaskisalo viime perjantaina ennen kevään ylioppilaskirjoitusten toista reaalikoetta. Kone valvoo laitteistoa Valvomossa tietokone tarkkailee, että kaikki sujuu niin kuin pitääkin. Myös pitkästä matematiikasta on puhuttu tänä vuonna vaikeana. Latu kulkee edelleen kokonaan kunnan omistamalla maalla. – En ehtinyt tehdä loppuun kaikkia tehtäviä. Jussi Udd, Antti Kaunistoinen, Senni Vesikallio ja Saija Vaskisalo astelivat perjantaiaamuna yhtenäiskoulun vanhaan saliin tekemään ylioppilaskirjoitusten reaalikoetta.. Ryytjärven maastoon raivataan 3,4 kilometrin mittainen hiihtolenkki. Latu on voitu tehdä vasta sen jälkeen, kun suo on jäätynyt. Päivi Hotokka Ryytjärven laavulle hiihdetään ensi talvena uutta latu-uraa pitkin
Arvontapöydällä on esimerkiksi sukkia, kasseja, kakkuja ja tällä kertaa kukkaIso kasa arpoja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi kimppujakin. Lähtö srk-kodilta klo 18. klo 13. Päijälän päivätuokio Hannu ja Ulla Lahtisella, Tuomaalantie 60, ke 26.3. Kun hän oli kävellyt hetken, hänen uskonsa avun saantiin nytkähti käyntiin, ja toivon pilkahduskin heräsi eloon, kun eräästä talon ikkunasta pilkotti valoa. KIITOKSET Lämmin kiitos! t. (2. Valtakunnallinen Yhteisvastuukeräys kerää tänä vuonna varoja saattohoidon kehittämiseen Suomessa ja ihmisoikeuksien parantamiseen Guatemalassa. Vuonna 1975 peruskoulu tuli Kuhmoisiin. Elvytys onnistui, mutta pysähdys jätti sellaiset vauriot, että loppuelämänsä Verkama vietti pääosin omaishoidossa. Salli Salonen ja Aira Säynätjoki (oik.) osallistuivat yhteisvastuuarpajaisiin viime viikon tiistaina. Historiapiiri Torpalla, järj. Vierailijana Osmo Pekonen aiheenaan Kalevala ja muut pohjoiset eepokset. Erkki Verkama jatkoi lukion rehtorina. 14:31) Uskon Raamatun lupauksiin pitäisi kantaa – ei taakoittaa – läpi elämän. Epäuskon lisääntyessä miehen mielessä, hän tuumi, että siellähän voi olla vihainen koirakin pihalla, joka puree takamukseen ja isäntä ampuu haulikolla kun rosvoksi luulee. Pihlajalahden maaja kotitalousseura La 5.4. Erkki Verkama osallistui myös kunnallispolitiikkaan. Tunnustuksena pitkästä urastaan ja onnistumisestaan työssään Erkki Verkama sai vuonna 2002 opetusneuvoksen arvonimen. Me olemme kaikin tavoin ahdingossa, mutta emme umpikujassa, neuvottomat, mutta emme toivottomat, vainotut, mutta emme hyljätyt, maahan kukistetut, mutta emme tuhotut. Lukion jälkeiset opinnot Verkama suoritti Helsingin yliopistossa pääaineinaan luonnontieteet. Edu Raamattu sanoo uskosta: Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy. Kotiseutuyhdistys Su 6.4. Rehtorina Erkki Verkama oli erittäin ylpeä koulustaan, toiminnan keskipisteenä oli aina oppilas, hänen parhaansa ja tulevaisuutensa. 4:8-9) Erkki Verkama syntyi 17.5.1940 Valkeakoskella seitsenlapsisen perheen kuopukseksi. Elokuva Kuhmolassa: Talvinen tarina K12 Ke 9.4. Kohtalo päätti kuitenkin toisin. Matka sinfoniakonserttiin Sibeliustaloon, järj. – Torstaituvassa keräykseen tienattiin jo yli 500 euroa, Anni Lehtonen kertoo. Mies oli jo kauhun vallassa ja heitti taloa kohti isolla kivellä ja huusi: ”Piä ketale tunkkis”, ja kävelee pois. Ryhti suorassa hän lähestyi taloa, mutta alkoi ajatella, että mitähän se isäntä sanoo, kun keskellä yötä tullaan. Myös muita pienempiä kunnallisia luottamustehtäviä hänellä oli useita. Tavoite toteutuikin vuonna 1985, tällöin Verkama valittiin Hämeenlinnan yhteiskoulun lukion rehtoriksi ja 1994 Hämeenlinnan lyseon lukion rehtoriksi. Paula Tanninen arvioi, että tuokiossa käy ruokailijoita 50–70. Jos toisen usko ja toivo alkaa horjua, niin kuin tällä nuorella miehellä tai Pietarilla aallokossa, niin silloin pitää kaivaa esiin suomalaista sota-ajan asennetta: tuleen ei jäädä makaamaan, mutta kaveriakaan ei jätetä. Käsitettä tiimityöskentely ei varmaankaan ollut vielä silloin keksitty, mutta sitähän se työ oli parhaimmillaan. Eero Lampi Päivi Hotokka Arvontakulhoon kertyi runsaasti lappuja viime viikon tiistaina seurakunnan lounastuokiossa. pastori Mira Kivilahti. (Gal. Kuolemankin lähestyessä uskon tulisi kantaa ja antaa toivoa, että elämä jatkuu, ei kipua, ei tuskaa, ei kyyneleitä ja saan nähdä edellä menneet. 5–6 vapaaehtoista emäntää valmistaa lounaspöydän, ja ruokailuun voi osallistua pientä maksua vastaan. Kristillisen uskon suuruus ei ole sanoissa vaan teoissa, ei lain, vaan toisen palvelemisen teoissa. klo 10–12. Baptistisrk. Hän oli kaksi kautta, vuodet 1973–76 ja 1981–84 kunnanvaltuustossa sekä vuodet 1977–80 kunnanhallituksessa. Jussi Heikkilä 3.4. Lounastuokion emäntinä toimivat muun muassa Paula Tanninen ja Anni Lehtonen. Luontoharrastusten lisäksi sydäntä lähellä oli ennen kaikkea Lions Clubin toiminta. Kissakulman ns. Ehkä mielessä jo silloin oli paluu lähemmäs kotiseutua isompiin ympyröihin. Verkot olivat usein vesillä Päijänteellä, pilkkijäätkään eivät jääneet vieraiksi. Lasten pääsiäistapahtuma ja perhekahvila srk-kodissa ke 9.4. Torstaitupalaiset leipoivat ja lahjoittivat kahvimyynnin tuoton keräykseen. Uimahalliretki Jämsänkoskelle Pe 4.4. klo 10. Kun sisäinen minämme näkee epäuskonsa hetkellä sielunsa sopukoissa pilkottavan tutun valon, ja kaverikin vielä jeesaa, tiedän, turvassa ollaan, ei mitään hätää. Paaterintie 108. Sappeen kylän kirkkopyhä, kirkkokahvit srk-kodissa messun jälkeen. Pe 28.3. (Hepr. Miesten kotailta Vanha-Paaterissa, vieraana Osmo Pekonen Pe 28.3. klo 9.30–12. klo 18.30 Vanha-Paaterissa, os. Harrastuksista päällimmäisinä olivat kalastus ja metsästys. Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 26. Seija Laukkasen öljyvärija akvarellimaalauksia pääkirjaston galleriassa Ke 26.3. Jo Kuhmoisissa ollessaan Erkki Verkama oli pariin otteeseen lyhyitä jaksoja Hämeen lääninhallituksessa. Tällöin yhteiskoulu lakkautettiin, tilalle tulivat keskikoulun ja kansalaiskoulun yhdistänyt yläaste sekä Kuhmoisten lukio. Auttoihan Jeesuskin Pietarin aallokosta ylös, kun tämä sinne epäuskossaan vajosi, eikä ajatellut, että heikot sortuu elontiellä ja mennyt ohitse. Arpojen myynnistä saadut rahat lahjoitetaan kirkon Yhteisvastuukeräykseen. tänään jauhelihaperunasoselaatikko to uunimakkara pe itämainen possupata ma liha-makaronilaatikko ti siskonmakkarakeitto ke broilerikiusaus tänään Manu, Manne, Immanuel, Immo to Sauli, Saul pe Armas la Jouni, Joni, Joonas, Joona, Jonne, Jonni su Usko ma Irma, Irmeli ti Peppi, Raita, Pulmu ke Pellervo Kiitä tai onnittele lehtiilmoituksella! TAPAHTUMAT Maaliskuu 11.3.-8.4. 11:1) Ilman toivoa ihmiseltä menee elämisen halu. Lasten pääsiäistapahtuma srk-kodissa Ke 9.4. – Yhteisvastuuarpajaiset ovat aina sellaiset, mitkä vetävät kivasti, kertoo lounastuokion vapaaehtoinen emäntä Paula Tanninen. Yhteisvastuukeräykseen voi osallistua vielä huhtikuun ajan esimerkiksi kirkkoherranvirastossa toimiston aukioloaikoina. (Matt. Kalevi Jokinen kertoo sukututkimuksesta kirjaston galleriassa, järj. Hänen autostaan puhkesi rengas Ajatteliko Pietari aallokossa: ”pidä tunkkis”. Verkama koki sydänpysähdyksen toukokuussa 2003. Aseen kanssa tavoiteltiin lähinnä hirviä ja sorsia. paastonajan su 30.3. Toritie 44 ILOSANOMAN-ILLAT Torstaisin klo 19 27.3. SPR:n kevään muotinäytös Kuhmolassa Su 6.4. Palkinnot ovat seurakunnan vapaaehtoisten lahjoittamia. Hän muun muassa suunnitteli aloittavansa latinan ja italian kielten opiskelua. Lounastuokiota vietetään seurakuntakodissa kerran kuukaudessa. klo 11.30. 6:2) Joskus epäuskokin hiipii selkäpiihin, niin kuin eräällä nuorella miehellä. maaliskuuta 2014 4 VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Jouni Saarikoski KOULURUOKA Tervetuloa Helluntaisrk. Muutaman opettajavuoden jälkeen Erkki Verkama valittiin Kuhmoisten yhteiskoulun rehtoriksi vuonna 1970, valintahetkellä Hän oli 30vuotiaana yksi nuorimmista oppikoulun rehtoreista Suomessa. Keräys on esillä myös vapunpäivänä perheiden vapputapahtumassa seurakuntakodissa. Miesten kotailta pe 28.3. Aarne Tenkanen esiintyy Ravintola Sahanrannassa Su 30.3. Perhekahvila ke 2.4. Toisaalta edelleen Kylämällä oleva vapaa-ajan asunto olisi oletettavasti toiminut yhtenä kalastusja metsästysharrastuksen tukikohtana. Erkki Verkama nukkui pois 24.2.2014. keskellä räntäistä syysyötä, eikä autossa ollut tunkkia, no ei auttanut kuin lähtä kävelemään. ryhmä ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 4. Kor. Verkama onnistuikin kahta kautta työssään erinomaisesMUISTOKIRJOITUS Erkki Verkama 1940 – 2014 ti: nuoresta iästään huolimatta hän oli isällisen lempeä, mutta samalla päättäväinen ja oikeudenmukainen, toisaalta Verkama osasi johtaa myös opettajiaan. Elokuva Kuhmolassa: Walter Mittyn ihmeellinen elämä K12 Huhtikuu To 3.4. Päijännekodissa. Keräyspöydällä on arpalippujen lisäksi myynnissä yhteisvastuutuotteita, kuten paitoja, heijastimia ja keittiössä tarvittavia käyttötavaroita. Lisää palkintoja tuodaan vielä arpalippujen myynnin yhteydessä. Pitää olla uskoa johonkin tulevaan, jotta voisi olla myöskin toivoa sen odottamiseen. Erkki Verkama valmistautui monin tavoin jäämään eläkkeelle syksyllä 2003. Matka Tampereen Työväen Teatteriin: Kuninkaan puhe, järj. sivistystoimi. Torstaituvan seurakuntahetki Kuhmolassa to 3.4
Itsenäistyneessä Kuhmoisten seurakunnassa oli kaksi pappia, mutta ainoastaan kirkkoherralla oli virkatalo, Korola. Rakennuksia kunnostamalla siitä saatiin leirikeskus. Ennen sopimuskauden umpeutumista vapauttaminen koski kaikkia torppareita, myös kirkon virkatalojen torppareita, joiden itsenäistymisestä säädettiin erillislailla vuonna 1921. Polku Velisjärven sivua kirkonkylään oli luonnollisin kulkureitti, mutta ratastie oli tehty Hahmajärven suuntaan. Asukkaat tulivat Hahmajärven länsipuolelta Liehun talon torpasta Aukeissuolta, mutta joutuivat luopumaan rakentamastaan torpasta kopolalaisten muuttaessa. Erityinen poikkeus on karjamäärässä: Järvenpään torpassa oli 15 lypsylehmää. Lapsia syntyi kymmenen, mutta kaksi kuoli pienenä. He olivat 14:ttä sukupolvea Päijälän Kopolasta polveutuen. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 26. Järvenpään torppa oli asutettu Kopolan maalle ankarana katovuonna 1867. Kauppakirjaan merkittiin torpan nautinta-ajaksi 50 vuotta. Päijälässä tapahtui samanlainen kehitysja murroskausi kuin Harmoisissa ja kirkonseudun suurkylässä. Hän oli syntynyt Pataveden Mattilassa vuonna 1837. Nykyisen Päijälänraitin tuntumaan kasvoi ja kehittyi ryhmäkylä jo satoja vuosia sitten. Hagelin oli talollisenpoika Jyväskylän Keljosta, joten maan viljeleminen ja kiinteistön omistus olivat luonteva yhdistelmä maalaispitäjän kappalaiselle. Sitä ketjua voidaan seurata vuoteen 1878, jolloin talonväki muutti omaan torppaansa Velisjärven länsipäähän, missä oli valmiina Järvenpään torppa. – kuva Kuhmoisten seurakunnan kokoelmat Kopolasta Järvenpäähän sa, kun pinta-alaa oli 300 hehtaaria. Kappalainen tuli Kopolaan Kopolassa voidaan isäntiä luetteloida vuodesta 1539. Tuo määrä on suurin, mitä torppareilta voi Kuhmoisissa löytää mistään asiakirjasta. Toinen pääasia oli, ja luopujien kannalta oleellinen, Järvenpään torpan pidättäminen omaan käyttöön ilman vuokraa 50 vuodeksi. Ennen talokauppaa kappalainen oli mennyt naimisiin ja pääsi nyt muuttamaan Kopolan lähinaapurista Takalan talon hyyryläisen huoneista omaansa ryhtyäkseen heti rakennustöihin, joiden lopputulos näkyi Kopolan pappilana ja näkyy edelleen Kuuloliiton kurssikeskuksen päärakennuksena. Ne olivat keskitasoa selvästi suuremmat, olihan torpassa oma nuottakin sekä paja sepäntöitä varten. Kahtena eri talona asutusta Kopolasta toinen puolisko siirrettiin kauas Kuhmoisten luoteiskulmaan Kankijärvelle, mutta toinen Kopola jäi Päijälään, sekin talo siirrettiin kosken länsipuolelle. Omistajanvaihdos tapahtui 45-vuotiaan isännän Juho Aatami Joonaanpojan myydessä rakkaan vaimonsa Heta Liisa Joonaantyttären kanssa sukutilansa kappalainen Tobias Hagelinille. Papin ja talonisännän lukkoon lyömä kauppa kevätkylvöjen aikaan vuonna 1878 sisälsi kaksi pääasiaa: Rahaa käytettiin 9 100 mk, joka on vuosikymmenen normihinta KuhmoisisVasemmalla Hilma Järvenpää (1878–1962) ja oikealla Maria Järvenpää (1876–1961), keskellä vuonna 1909 syntynyt Tyyne Taipale, joka oli Hilman ja Marian sisaren Edla Järvenpään ja Edvard Lehdon tytär. Näin tapahtuikin, sillä torppari kuoli vuonna 1910. Selityksenä täytyy olla laajat ja rehevät laidunmaat kaskeamisen tuloksena sekä torppariperheen ahkeruus. Kaupan vauhdittajana on saattanut olla velkaantuminen, mutta siitä ei ole näyttöä löytynyt. Kun torppari oli vapaa maaveron maksusta ja tässä tapauksessa myös taksvärkistä, näytti talosta luopuminen suotuisalta vaihtoehdolta. Uusi koti löytyi Rasinkylän Piilolasta, mutta vaihtui pian Jyrkysen omistamaan Kuoksenjärveen. Kaskimaat olivat laajoja Peltoa Järvenpäähän saatiin raivattua kuusi hehtaaria. Perheettömät pojat ja tyttäret asuivat kotona ja jatkoivat vanhempiensa jalanjäljissä. Kiertämällä päästiin hevosrattailla kirkkoon ja muille asioille. Hänen perunkirjoituksessaan todettiin torpan varat. Isojako aiheutti ryhmäkylien asutuksen hajauttamisen laajoille alueille. Torpan vävy Matti Sakarinpoika joutui perheineen lähtemään. Vaikka kappalainen Hagelin myi Kopolan Kuhmoisten seurakunnalle, eivät järvenpääläisten nautintaoikeudet heikentyneet. Kappalainen asui vuokralla eikä päässyt harjoittamaan maanviljelystä, kuten toiset vakinaiseen virkaan valitut tekivät. Yksityismaita koskeva laki säädettiin kolme vuotta aikaisemmin. Kuitenkin torpassa oli paririihet, mikä selittyy sillä, että kasket olivat laajoja eikä niiden rukiita ehditty yhdessä riihessä puida. Poikkeuksellisesti vanhukset Mikko ja Maria Dahlman saivat jäädä asumaan syytingille uusien asukkaiden kanssa. Historiallisten tapahtumien ympyrä sulkeutui vuonna 1964, kun seurakunta osti maidensa sisällä olleen ja autioksi jääneen tilan takaisin. Maanviljelyn ja viljan kasvattamisen perustana oli riittävä pinta-ala sopivasti rehevillä mailla, jotka soveltuivat kaskiviljelykiertoon. maaliskuuta 2014 Seppo Unnaslahti Kuhmoisten seurakuntaelämässä ja sen historiassa tuttuja kiinnekohtia ovat Kopolan pappila ja Järvenpään leirikeskus. Torpparinemäntä Heta Liisa Joonaantytär kuoli 61-vuotiaana keväällä 1898. Hevoskierto rakennettiin aikanaan, ja sillä saatiin helpotettua puintityötä. Sisaruksista kolme meni naimisiin, ja he asuivat muualla. Riukuaitojakin oli tehtävä kilometritolkulla. Torpassa 15 lypsylehmää Järvenpäässä asiat luontuivat yksinkertaisemmin, kun kaskimaat ja laitumet olivat lähellä ja kalavettä mielin määrin. Jo vuonna 1898 oli torpassa monet rattaat, kun muissa torpissa asuttiin vielä kinttupolkujen takana. Niillä molemmilla on paitsi seurakunnallinen, myös talonpoikainen yhteinen tausta, pieni sirpale Kuhmoisten torpparihistoriaa. Silloin torppari olisi ollut jo melkein 100-vuotias. Kopola oli pelloistaan aika pieni, ja kylältä oli lähdettävä monien kilometrien päähän kaskenpolttoon ja karjaa laiduntamaan. Vain muutama talo jäi alkuperäiselle paikalle kylävainion tuntumaan. Kaskiviljelyyn ja isoon karjamäärään perustui torppariperheen toimeentulo. Torpasta taloon ja talosta torppaan Osa 7. Monen vanhan kantatilan lehmämäärä oli alle kymmenen ja torppareiden vielä vähemmän. Kuoleman sattuessa lapsilla oli oikeus asua torpassa 100 markan vuosivuokralla sopimuskauden loppuun, eli vuoteen 1928. Itsenäiseksi tilaksi Järvenpää lohkottiin vasta vuonna 1933, ja sen pinta-alaksi mitattiin 37 ha. Kuva on otettu Velisjärven Järvenpäässä vuonna 1953
Sakari Myllymäki tuntee myös nimityksen taposjää ja lisää, että keväisin sellainen jää heikkenee nopeasti, kun saumat irtoilevat, ja silloin pitää varoa. Keskimaa on Keski-Suomen maakunnan suurimpia yrityksiä yli 700 miljoonan euron vuosimyynnillään. Heillä on 30 vuoden näyttelijäkokemus ja yhteistyötä kouluttajina viitisen vuotta. Miehet eläytyivät Janen, naiset Tarzanin rooliin. Työ on osa-aikaista 4h/pv, 4 viikon jakso, ja alkaa ma 2.6.2014. Kuhmoisissa koulutukseen osallistui 16 teatteriharrastajaa, puolet miehiä, puolet naisia ja kolmasosa nuoria. Tarjoamme vaihtelevia työtehtäviä asiakaspalvelussa, mahdollisuuden kerryttää työkokemusta, hyvät nykyaikaiset ja toimivat työskentelyolosuhteet sekä käytännönläheisen perehdytyksen. Kaikki pitivät tärkeinä äänenavausharjoituksia sekä näyttämöteknisiä jippoja, kuten näyttämöllä liikkumista ja pienten eleiden tehokasta käyttöä. Poliisin mukaan kuljettaja oli peruuttanut autoa risteyksessä, kun se luisui ulos tieltä. Kokeneet konkarit Liisa Kuusinen ja Hannele Nikkinen pitivät tätä menetelmää mielenkiintoisena, vaikka kokevatkin itselleen luontevammaksi ryhtyä luomaan roolihahmoa välittömästi. Ensimmäinen kilpailija lähtee liikkeelle klo 7.01. – Emme käytä samaa sabluunaa jokaisessa koulutuksessa, selittää Lehtinen. – kuva Seija Tanninen Kuhmoisten Sanomat Päijänteen 79. Sunnuntai-iltana 16. Tyytyväisistä kommenteista päätellen muutkin kurssilaiset kokivat samoin. Kaikki opitaan tekemällä, ei luentoja kuuntelemalla. – Tavoitteena on, että harrastajat viihtyisivät oman tekemisen kanssa lavalla entistä paremmin. Lähes 20 vuotta sitten oli Kuhmoisten harrastajateatterin edellinen koulutus, joskin muutamat ovat käyneet pienimuotoisissa koulutuksissa Jämsässä tai Jämsänkoskella. Veneen omistajaa tai hänestä tietävää pyydetään ottamaan yhteyttä Jämsän poliisin numeroon 071 87 46500. Ilmiö on erityisen Taposjäätä Päijänteellä tuttu isojen selkien rannoilta. Nuorimmille osallistujille koulutus oli jatkoa koulun teatterikerholle. S-kanava.fi ELOKUVAT Walter Mittyn ihmeellinen elämä Esitys Kuhmolassa su 30.3. Lehtinen on pitkään toiminut harrastajateatterien ohjaajana. Kilpailun pituus on 810 km, maastokokeita on 24, ja niiden pituus on noin 190 km. Päijänneajo viikonvaihteessa. Vuonna 1982 syntyneen naisen ajonopeus oli Arvajan kohdalla 100–120 kilometriä tunnissa, kun paikalla on 80 kilometrin nopeusrajoitus. Olemme tehneet yhdessä vuosittain jonkun retken, tämä on nyt tämän vuoden retki, iloitsee puheenjohtaja Tiina Uotila. Uutta oli se, että omaan rooliin on etsittävä erilaisia reittejä sen sijasta, että ryhdyttäisiin heti eläytymään. pääkaupunkiseudulle. ympäriajo käynnistyy Vierumäeltä lauantaina 29.3. Yhteistyössä Pietarin yliopiston kanssa Lehtinen ja Rantanen ovat kouluttaneet myös elokuvaalalle opiskelevia venäläisnuoria. AmmattiKairan kulkijat kouluttamassa näyttelijät tulevat eri puolilta Suomea, ja ovat usein aloittaneet harrastajateattereissa, kertoo Jämsästä kotoisin oleva Rantanen. Seija Tannisen isä Veikko Unnaslahti sanoo, että näin syntynyttä jäätä kutsutaan nimellä taposjää, tavallisesti vain taposjää on epätasaisempaa ja vaikeakulkuisempaa kuin kuvassa. maaliskuuta jäi 24-tiellä kiinni kuljettaja, joka ajoi ylinopeutta ja liian lähellä edellä kulkevaa autoa. Vapaamuotoiset hakemukset 4H:lle 30.4.2014 mennessä osoitteella: Kuhmoisten 4H-yhdistys, Toritie 65, 17800 Kuhmoinen kesätyöntekijä S-market Kuhmoinen Oletko kiinnostunut asiakaspalvelutehtävistä S-market Kuhmoisissa. Sakari Myllymäki kertoo, että joskus kuviojäätä saattaa olla Askonkärjestä pitkälle selälle, toista kilometriä. ja päättyy sunnuntaina 30.3. Asiakasomistajia on yli 115 000. Päivän päätteeksi valmisteltiin ryhmissä improvisoiden pieni vuoropuhelu. Hänen odotuksensa kohdistuvat joukkokohtauksissa toimimiseen, toisen kuuntelemiseen ja kehon kielen käyttämiseen. Auton kuljettajaksi epäillään vuonna 1951 syntynyttä miestä, joka puhalsi tapauksen jälkeen alkometriin 1,66 promillea. Toisena kurssipäivänä niitä harjoiteltiin ensin omassa ryhmässä, sitten kouluttajien ja muiden arvioidessa. Keskimaa työllistää noin 2000 keskisuomalaista. Kuhmoisten Moottorikerhon järjestämä maastokoe 5 ajetaan Hakin monttuna tunnetulla moottoriharjoitusradalla. Lisätietoja antaa marketpäällikkö Heini Reinikka puh. Sunnuntain harjoituksia varten kurssilaiset saivat kotona opiskeltavaksi lyhyen käsikirjoituksen, jossa jokaiselle oli oma rooli. Eemil Pohjola ajaa numerolla 46, Joonas Korpela numerolla 205 ja Matti Korpela numerolla 484. – Tämä on ollut monen vuoden haave. avuksi. maaliskuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 6 AVOIMET TYÖPAIKAT Kuhmoisten Lions Clubin avustuksella Kuhmoisten 4H-yhdistys palkkaa 14–20-vuotiaita nuoria Päijännekodille vanhusten ulkoiluym. Improvisointiharjoituksissa lauantaina rämmittiin suolla, käveltiin tulisilla hiilillä, puhuttiin serbokroatiaa ja savvoo vuorotellen, kehuttiin pareittain toisiaan sanoin ja elein, tömisteltiin norsuina. maaliskuuta heti puolenyön jälkeen Orivedentien ja Hahmajärventien risteyksessä. Keskiviikkona 26. Olethan vähintään 18-vuotias. Hän ajoi useita kilometrejä alle 10 metrin päässä edellä menevästä ajoneuvosta. S-market on nykyaikainen, monipuolinen ja edullinen ruokakauppa. Perä edellä ojaan Vesa Koivu Kuhmoisten Sanomat julkaisi viime viikolla Seija Tannisen ottaman kauniin kuvan Päijänteen tämäntalvisista jääkuvioista, ja toimitus kysyi, mitä lehden lukijat voivat kuvioista kertoa. Erkki Kauppilalle Pihlajakoskelta ja Sakari Myllymäelle Haukkasalosta ilmiö on tuttu. Sininen soutuvene on ollut löytäjällä talvisäilytyksessä, mutta hän haluaisi päästä siitä eroon. Osuuskauppa Keskimaa on marketja tavaratalokauppaa, matkailuja ravitsemiskauppaa sekä liikennemyymäläja polttonestekauppaa harjoittava monialayritys, joka tarjoaa palveluja yli 100 toimipaikassa. Erkki Kauppila selvittää, että kuviollinen jää syntyy, kun järvi jäätyy, ja tuuli rikkoo jo syntyneen jään, joka jäätyy sitten uudestaan. Paikalle osuneet sivulliset hälyttivät poliisipartion. Päijänne kierretään ympäri myötäpäivään. Koe käynnistyy lauantaina klo 10.36, ja kuuma ryhmä on vuorossa lähes heti perään. Naiselle määrättiin sakkorangaistus. Taposjäähän voi syntyä näinkin hauskoja kuvioita. 050 438 3843 Vapaamuotoiset hakemukset 4.4.2014 mennessä s-kanava.fi. klo 17.00 Liput 5 € – K12/9 – Anita Ojala Sahanrannasta viime syksyltä tutut Kairan kulkijat Kai Lehtinen ja Heikki Rantanen saapuivat uudelleen Kuhmoisiin, tällä kertaa kouluttajina. – Tutustumme ensin porukkaan ja teemme sen perusteella suunnitelman, mitä harjoitteita otetaan. Odotamme asiakaspalveluintoa ja aitoa halua toimia asiakaspalvelutehtävissä, oma-aloitteisuutta, yhteistyökykyä ja halua oppia uusia asioita sekä valmiutta vuorotyöhön. Isojärven Ouninpohjasta jo viime vuoden keväällä löytynyt vene kaipaa omistajaansa. – Ihana viikonloppu sekä keholle että mielelle, kiitteli Tiina Uotila. Nuoret harrastajateatterilaiset Jussi Udd, Saija Vaskisalo ja Juhani Vaskisalo tarkkoina Kai Lehtisen opastuksessa Taksimatka-sketsissä improvisoivat Paula Tanninen, Matti Mattila, Jussi Udd ja Jonna Nissinen Päivi Hotokka Autolla liikkuneen kaksikon ajoneuvo joutui ojaan lauantaina 15
040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Ark. Takaisin lähdetään klo 14.45. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 10-12, 42100 Jämsä p. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Tervetuloa! Johtokunta MTK Kuhmoinen ry:n KEVÄTKOKOUS pe 4.4. KOULUT JA KURSSIT JÄMSÄNJOKILAAKSON MUSIIKKIOPISTON OPPILASVALINNAT KEVÄÄLLÄ 2014 Hakuaika varsinaiseen musiikinopetukseen 1.–30.4.2014. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Iloisen ohjelman klo 11.30 alkaen tarjoaa Sirkka bingon ja levyraadin kera; bingo ja kahvi yhteensä 3 euroa. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 040 592 8403 (apulaisrehtori) p. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e / ilmoitus. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Peltonen p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. tapahtumat OPASOL OY p. Voit sopia luennan ajankohdasta mittarinlukijan kanssa 7.4.2014 jälkeen puh. 0400 798143 p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Lähtö linja-autoasemalta klo 11.45, ajetaan Toritien kautta. Tervetuloa mukaan! Historiapiiri tänään keskiviikkona klo 18 Kissakulman Torpalla! SEURAT Kokoa lenkkiporukka lehti-ilmoituksella! Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2836 (LT-2012) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Tapiolle p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Hakulomakkeita varsinaiseen musiikinopetukseen ja ilmoittautumislomakkeita musiikkileikkikouluun saa myös Jämsänjokilaakson musiikkiopistolta, Kuhmoisten sivistystoimesta, kirjastosta ja yhtenäiskoululta. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . Laita sähköpostiviestin otsikoksi ”Vesimittarinluku 2014” ja viestiin puhelinnumero, josta Sinut saa kiinni virka-aikana. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. (03) 555 1437 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Ilmoittautumislomake musiikkileikkikouluun http://www.jamsa.fi/fi/kasvatusja-koulutus/musiikkiopisto/musiikkileikkikoulu. Hintoihin sisältyy alv 24%. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. 045 636 3889 / Eija __________________________ Kuhmoisten Harrastajateatteriyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS 9.4.2014 klo 18.00 Martintie 8 B 5. tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. 040 826 2310 tai lähettämällä yhteydenottopyynnön sähköpostilla kunta@kuhmoinen.fi. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Ilmoittautuminen musiikkileikkikouluun 12.5.2014 mennessä. maaliskuuta 2014 Torstaitupa Kuhmolassa 27.3. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. Tervetuloa! Johtokunta KOKOUKSET Kunta tiedottaa Kuhmoisten kunta lukee kaikkien kulutuspaikkojen vesimittarit viikon 15/2014 aikana. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Ilmoitt. Hinta 10 €, yli 75 v. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. klo 10–13. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 2014 klo 12.00 paloaseman alakerrassa. ja Eurooppa OPASOL OY p. 044 5388 857. KOPIOPALVELU värija mv-kopiot ja -tulosteet A3-kokoon asti Kuhmoisten Sanomat Toritie 52, Kuhmoinen ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj.. Näiden kulutuslukemien mukaan laskutus tapahtuu vanhan taksan mukaisin hinnoin. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. 24 t. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. P. erikoiskuljetukset/kotim. Lisätietoja p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 570 8151. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. (sis. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. 040 712 2640 (toimisto) Johan on markkinat vuokrattavana Remontoitu 1 krs:n kolmio 74 m 2 Jämsän Kaipolassa. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. Ohjeet ja hakulomake http://www.jamsa.fi/fi/kasvatus-ja-koulutus/ musiikkiopisto/hakeminen. 5 €. tyhj. Irma Kallio p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,e . kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 26. Kuhmoisten kunta, tekninen toimi Uimahalliretki Jämsänkoskelle to 3.4.2014. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 0400 852 532 __________________________ PITOPALVELU yms. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Ar-Mi Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Hintoihin sisältyy alv 24%
Vuonna 2013 Kuhmoisten Osuuspankki sai yli sata uutta asiakasta ja 90 uutta omistajajäsentä. Asiakkaisiin kuuluvat myös yritykset ja yhteisöt. – On ihan uskomatonta, kuinka täyteen putkea ja sähköjohtoa katot on tuupattu, Sarhemaa hämmästelee. Ennen hänen tuloaan pesula oli entisen vanhainkodin rannassa. Lähes kaikki uudet asiHyvä tulos yllätti akkaat tulevat Sarhemaan mukaan Kuhmoisten ulkopuolelta, vaikka kanta-asiakkaiden merkittävin ryhmä ovatkin paikalliset asukkaat. Pankki teki liikevoittoa 456 000 euroa, mikä on yli 100 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden lopussa asiakkaita oli yhteensä 3 682, ja kokonaismäärä lisääntyi 14:llä. Työuransa hän aloitti 1970 toimistotehtävissä – Ne eivät olleet mun juttu, hän tunnustaa. – Haasteena on pitää kaikki asiakkaat tyytyväisenä ja olla samalla kustannustehokas. Talletuskanta pieneni reilulla kahdella prosentilla, koska asiakkaat siirsivät matalan korkotason takia varojaan tileiltä esimerkiksi rahastoihin. Aini Raivonen oli vuodesta 1984 kunnan palveluksessa koulusihteerinä 29 vuotta ja jäi eläkkeelle viime vuonna. Päivi Hotokka Kuhmoisten Osuuspankki palvelee asiakkaita jo uudistetuissa tiloissa, mutta seinien takana vielä porataan ja maalataan. Teemu Sarhemaan mukaan asiakkaiden ensimmäiset kommentit uudesta ilmeestä ovat olleet rohkaisevia. Hän oli kunnan ja työntekijöiden yhteistyötoimikunnassa vuodesta 1986 ja pitkäaikainen työsuojeluvaltuutettu. Kuhmoisten Osuuspankin vakavaraisuus oli viime vuonna 23,5 prosenttia, kun lakisääteinen alaraja on 8 prosenttia. Päänvaivaa aiheuttaa myös pankkien sääntelyn kiristyminen. Hän on ollut terveyspesulanhoitajana syksystä 1992 ja kunnan palveluksessa lähes 35 vuotta, ensin perhepäivähoitajana vuoden 1980 alusta. Vaatimukset ovat pienille pankeille samat kuin suurille ja aiheuttavat siksi paljon työtä. Myös asiakkaiden määrä kasvoi. Vakavaraisuutta pyritään edelleen lisäämään uudella sijoitustuotteella, asiakasomistajille tarjottavalla tuotto-osuudella. – Parasta pesulatyössäni on se, että työn jälki näkyy, työ on itsenäistä, saa liikkua ja ihmiset ovat tyytyväisiä, Vataja kertoo. He eivät olleet asioineet pankissa ennen remonttia, mutta pitivät uusittuja tiloja siisteinä. Pesulanhoitaja Eija-Riitta Vataja tykkää työstään kunnan pesulassa. Asiakkaat ovat saPäivi Hotokka – Viime vuosi meni paremmin kuin odotimme, sanoo Kuhmoisten Osuuspankin toimitusjohtaja Teemu Sarhemaa. Pankin luottokanta kasvoi viime vuonna yli viidellä prosentilla. Kunnan palveluksessa hän on oli 28 vuotta, ensin perhepäivähoitajana 1985–90 ja sitten kotiavustajana vuoteen 1999. noneet värejä hyviksi ja harmonisiksi, palvelupäällikkö Leena Pihlanen kertoo. Remontin yhtenä tavoitteena on lisätä tilojen viihtyisyyttä ja käytännöllisyyttä henkilökunnan kannalta. Uusi ilme perustuu OPryhmän väreihin ja pankeille yhteisesti suunniteltuun tyyliin, mutta Kuhmoisissa sisustukseen on tehty omia muokkauksia. Sarhemaa ennakoi, että tulevaisuudessa myös puhelinneuvottelut ja verkon välityksellä käytävät videoneuvottelut lisääntyvät. maaliskuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 8 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 KARJALANPAISTIA! 0400 872 461 Risto Ojala Tasavallan presidentti myönsi itsenäisyyspäivänä 2013 Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin koulusihteeri Aini Raivoselle ja siivoustyön etumies Raija Syvälahdelle sekä Suomen Valkoisen Ruusun mitalin pesulanhoitaja Eija-Riitta Työn jälki näkyy Vatajalle ja korjausmies Pekka Salmiselle. Kaikki huoneet on riisuttu paljaalle betonille, ja sisätilat uudistetaan kokonaan. Muista siirtää kellot kesäaikaan sunnuntaina!. Se lisää tsemppiä, Sarhemaa kuvailee. Hän on ollut Kuhmoisten Osuuspankin taloustoimikunnassa vuodesta 1986, Kumun hiihtojaostossa 1984–94 ja 1998 lähtien sekä Kumun johtokunnassa vuodesta 2005 lähtien. Keskiviikkona 26. Omistajajäseniä oli vuoden lopussa 1 778, ja heidän määränsä kasvoi 49:llä. Eija-Riitta Vataja tavoitettiin Kuhmoisten kunnan pesulasta. Koska sisäkatot olisi sen takia jouduttu joka tapauksessa purkamaan, vuonna 1987 valmistuneen talon liikehuoneisto päätettiin uusia kokonaan. Aulan vihreällä verhoillut tuolit ovat Puulonin valmistamia. – Se, mikä toimii Helsingin Aleksanterinkadulla, ei välttämättä toimi Toritiellä, Osuuspankin uusi ilme on valoisa sanoo Kuhmoisten Osuuspankin toimitusjohtaja Teemu Sarhemaa. Irene ja Aleksi Vakkila asioivat Kuhmoisten Osuuspankissa viime viikon perjantaina. Asiakaspalaute kertoo, että Kuhmoisten Osuuspankkia suositaan, koska se on nopea tekemään päätöksiä, lähellä ihmistä ja helposti tavoitettavissa. Hän oli kunnan palveluksessa jo vuosina 1972–74 osastoapulaisena ja toimistotyöntekijänä yhteensä vajaan vuoden. Se on sijoitus osuuspankin omaan pääomaan, jolle tavoitellaan tänä vuonna 3,25 prosentin korkoa. Remontin tarve pankin konttorissa lähti liikkeelle ilmastointilaitteiden uusimisesta. Asiakkaat haluavat lainaa ja palveluja täältä samalla hinnalla kuin he saisivat Helsingistä. Hän oli MLL:n Kuhmoisten osaston johtokunnassa 1987–96. Etenkin paikallisia, Puulonin valmistamia tuoleja on kehuttu. Ennen kunnan tehtäviin siirtymistään hän oli muiden työnantajien palveluksessa vuodesta 1965. Hänen aikanaan koulukeskuksessa ehti olla seitsemän rehtoria: Erkki Verkama, Eero Lampi, Raimo Lehikoinen, Kari Heikkilä, Pasi Hämäläinen, Pertti Laakso ja Sinikka Mäkinen. – On maalaispankin elinehto, että myös ulkopaikkakuntalaiset voivat olla asiakkaita. Paikallisesti esimerkiksi väliovien pallokuvioinnista on tehty peittävämpi ja palvelutiskin väri on vaalea kokonaan oranssin sijaan. Maailmanlaajuisen vaikean taloustilanteen takia Sarhemaa pitää viime vuoden menestystä yllättävänä. – Huoneissa on mukavampi jutella, sillä pankkiasiat ovat yksityisiä. – Piristää heti, kun on uutta. Puulonin tuoleille paljon kehuja Remontissa lisättiin henkilökohtaiseen neuvontaan tarkoitettuja huoneita, joihin eivät kuulu aulan äänet. Voitto kasvoi peräti 41 prosenttia. Sarhemaan mukaan hyvään tulokseen vaikutti se, että pankki realisoi sijoituksiaan. – Tilat ovat tosi valoisat ja viihtyisät. Ne ovat paitsi kauniita, myös tukevia istua. Lisäksi hän on ollut muiden työnantajien palveluksessa. Raija Syvälahti oli koulukeskuksen siivoojana syksystä 1999 lähtien ja jäi eläkkeelle viime vuonna