Nuorille osaajille suunnatuissa Taitajakisoissa menestynyt Jaakko Nuoret puusepät jatkavat Puulonin toimintaa Järvi osallistui tänä kesänä Suomen edustajana kädentaitojen maailmanmestaruuskilpailuihin. Se sisältää kolme eri vaihetta, joista lokakuun vaihteessa alkava kattoremontti on viimeinen. Meneillään olevat työt ovat vasta lähtölaukaus terveysaseman tulevaisuudelle. Pyrin olemaan tukena, mutta haluan antaa heille myös vapautta toteuttaa asiat omalla tavallaan, Sarvala valaisee. Jos kosteus pääsee lämpimään sisäilmaan, homeitiöt alkavat aikaa myöten jyllätä rakenteissa, Mika Kyrö valaisee. Ennen kaivantojen täyttöä uusiksi laitetaan myös salaojat, ulkopuoliset viemäröinnit ja muu tekniikka, esimerkiksi rännikaivot. Kattoremontti nostaa hieman kattokulmaa ja julkisivuja, ja päädyt saavat sen myötä uuden ilmeen vaaleasta rappauksesta. – Vanhat valurautaputket olivat esimerkiksi syöpyneet ja kuluneet. Sekä eristystä että tuuletusta parannetaan. Sarvala uskoo jatkajien osaamiseen. – Terveysasema kengitetään nyt uutta vastaavaksi, Kuhmoisten kunnan tekninen johtaja Mika Kyrö esittelee. – Samat ongelmat ovat tämän ikäisissä rakennuksissa arkipäivää ympäri maan: perustuksissa ei ole kosTerveysaseman työt hyvässä vauhdissa – Tuon kosteamman läikän kohdalla oli laudoitus, Jukka Jortikka Rakennuspalvelu H.Kangasvieristä näyttää. Sokkeli ympäröidään vielä lisäeristyksellä. teussulkua. Puulonin uudet omistajat ovat saanet oppinsa Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksen puuseppälinjalla. Olli oli heti kiinnostunut, kun hänen opettajansa nosti asian esiin täällä käydessään. Hän puhdisti perjantaina terveysaseman eteläisen siiven perustuksia kuivatusta ja kosteussuojana toimivaa bitumisivelyä varten. Tällä hetkellä alullaan on remontin toinen osio, jossa suunnataan katseet alakerrasta vapautuvien tilojen, kuten entisen keittiön, uusiokäyttöön. Työt kolmessa vaiheessa Terveysaseman remontti on jaettu useampaan osioon, joista nyt meneillään on ensimmäinen. – Pojat ovat käsittääkseni jo sopineet aika pitkälle keskenään roolituksesta. – Meillä ei ollut jatkajaa tiedossa, eikä yrityksen sisällä ollut siihen halukkuutta. Rakennuksen kaikki perustukset avataan ja pinnoitetaan kosteutta eristävän bitumisivelyn jälkeen bitumihuovalla. Remontissa alakerran lattiat avattiin, ja viemäritekniikka, vesijohdot ja radonputket uusittiin. Uusiksi laitetaan myös palo-oastoinnit sekä kattoturvalaitteet, kuten lumiesteet. Ensilumen tullessa pihan pitäisi olla jo siisti, sillä Terveysaseman remontin ensimmäinen ja näkyvin osuus on valmistumassa tämän vuoden puolella. – Uusiokäyttöä punnitsee suunnittelutyöryhmä, jolla saattaa jo syyskuussa olla valmis luonnos vaihtoehdoista kunnanhallitukselle esitettäväksi, Mika Kyrö paljastaa. vsk Keskiviikkona 26. – Invapaikat tuodaan ihan pääoven ja hammashoitolan oven viereen, ja pihan valaistusta lisätään. – Terveysaseman rakenteet olivat vielä terveet, mutta jos remonttia ei olisi tehty, rakennus olisi varmasti mennyt huonoon kuntoon, ja aika pian kaiken lisäksi. Yläpohjasta ylöspäin uusitaan kaikki. Toukokuussa aloitettiin alimmaisen kerroksen talotekniikan uusiminen, ja kesäkuussa alkoi pihan mylläys eli perustuksien avaaminen, lisäeristäminen ja kosteudentorjunta. – Terveysaseman yläkerrassa remontteja on tehty ajallaan, mutta alakerrassa, jonne kaikki viemärivedet tulevat, oli paljon vanhentunutta tekniikkaa, Kyrö selvittää. Itse rakennuksen ilmettä muuttaa eniten kattoremontti, sillä kosteusriskien välttämiseksi katon kaltevuutta lisätään. Remontilla varmistetaan, ettei rakenteissa ole kosteutta, eikä sitä voi sinne jatkossa enää mennäkään. – Tässä on kyse aika ainutlaatuisesta koulun ja yrityselämän yhteistyöstä. Olli Hietajärvi tuli meille työharjoitteluun vuosi sitten, ja ajatus yrityskaupasta alkoi itää silloin, Unto Sarvala kertoo. tuvat käytännöllisyydellä. – Kirkkain keihäänkärki tässä saneerauksen ensimmäisessä osiossa on rakennuksen peruskunnon takaaminen. Lisäksi osa sosiaalitiloista oli käyttökunnottomia. Seuraavat vuodet näyttävät, millaisia tarpeita ja paineita toiminta asettaa remonteille esimerkiksi vuodeosaston oheistiloissa. Meneillään ovat viimeistelytyöt, joiden aikana uudistetut tilat saavat vielä uuden katon ja lattian. – Kun rakennuksen perusterveys tulee kuntoon, voidaan jatkossa keskittyä sisällä olevaan toimintaan ja pienempiin remontteihin. Ainoastaan kattoremontti jatkuu kevättalveen. Uusia parkkipaikkoja on jo tässä vaiheessa tehty 13, ja lisää on vielä tulossa. elokuuta 2015 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Anna Karhila Terveysaseman pihassa on meneillään melkoinen myllerrys. Uudet jatkajat Olli Hietajärvi, Jaakko Järvi ja Tomas Nordström aloittavat työnsä syyskuun alussa. Unto Sarvala, 64, jatkaa taustatukena antaen vuosien varrella karttuneen hiljaisen tietonsa alkavien yrittäjien menestyksen turvaamiseksi. Pihan mylläyksessä viheralueet vähenevät ja korvauTältä terveysasema näyttää, kun remontin ensimmäinen osio on valmis. – Aikataulut sallivat sen, että remonttia voitiin nopeuttaa, ja nyt tavallaan vain aikaistettiin budjetissa aiemmin kolmelle vuodelle jaettuja rahoja. Sorakasat peittävät osin näkyvyyden Orivedentielle, ja seinänvieriä kiertää syvä kaivanto. Pohjoisen siiven kohdalla kaivanto on jo täytetty, ja meneillään on seinien maalaus. Anna Karhila Puulon Oy on vaihtanut omistajaa. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 34 2015 65. Budjetti pitää, vaikka ylittyi Terveysaseman saneeraus on tähän mennessä ylittänyt jo tälle vuodelle annetun kustannusarvion, mutta Kyrön mukaan hankkeen kokonaisbudjetti ei ole paukkunut. – Maallista mammonaa tärkeämpää minulle oli se, että firma jatkuu ja osaaminen säilyy, Unto Sarvala sanoo.. – Remontti parantaa kokonaisuudessaan merkittävästi koko talon energiataloutta, Kyrö summaa. Tomas Nordströmillä on lisäksi merkonomin koulutus. Terveysasema oli vielä terve Vesivahinkojen mahdollisuus ja kosteuden pääseminen rakenteisiin ehkäistään myös ulkona
Kotouttamispalveluita järjestävistä kuntapaikoista on ollut pulaa jo aiemmin, eikä tarjontaa ole tälläkään hetkellä riittävästi. Esimerkiksi Suomen oppilaitoksissa koulutetuista ulkomaalaisista hoitoalalle Näkökulmia pakolaiskeskusteluun koulutetut ovat työllistyneet hyvin, mutta taas esimerkiksi liiketalouden alalle koulutetut huonommin. Pakolaisille sopivat tilat puuttuvat Kuhmoisista. Maahanmuuttajiin tulisi suhtautua myös mahdollisuutena tarjota elinvoimaa väestönkatoalueille. elokuuta 2015 KOLUMNI Seppo Unnaslahti PÄÄKIRJOITUS 26.8.2015 Niina Huuhtanen LUKIJAPOSTIA Kallionauhus komeana Kesämökin pihassa kasvava kallionauhus yllätti tänä vuonna vantaalaisen Toini Suomisen oikein toden teolla. Pakolaiskeskustelua on viritelty myös Kuhmoisissa – lehden palstoilla pörinä alkoi muutama viikko sitten. Saa elää monipuolista kesää, satoi tai paistoi. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 26. Ehkä siltä matkalta jäi joitain muistoja 3–12-vuotiaiden lastenlasten mieliin saariasumisesta Tehinselän äärellä Kuhmoisten ja Sysmän välillä. – Kuva Niina Huuhtanen Nyt on nähty joka puolella aurinkoisia ilmeitä ja kaikki kiittelevät säätilaa. Esimerkiksi Närpiön väestöstä 9 prosenttia on ulkomaalaisia, työttömiä 3 prosenttia, eivätkä tomaattiviljelmät pyörisi ilman ulkomaalaisia. Suomen valtion rahoittamilla uusilla turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksilla näyttää olevan kysyntää hiipuvissa keskuksissa. Pitkäniemen mukaan isoin kynnys pakolaisten vastaanottamiseen on tilojen puute. Kunnan veronmaksajien kannalta pakolaisten vastaanottoon voi liittyä taloudellisia riskejä, vaikka periaatteessa valtio vastaakin turvapaikanhakijoiden menoista ainakin siihen saakka, kun he eivät ole kunnan asukkaita. Elettiin aikaa, jolloin nautakarjanpito riippui ratkaisevasti kuivaheinän laadusta ja määrästä. Ja hyvähän se on, että näin on käynyt. Kesää suunnitellaan jo edellisenä talvena, päivämääriä varataan kesäjuhliin, matkoihin, lomiin ja elämyksiin. Se on arvokas osa yhteisöjen ja koko yhteiskunnan elämässä. Tilastot tasoittuvat, sato kypsyy ja mielialat kohenevat. Keskustelun tasolle aihe näillä näkymin jääneekin. Aina ei toive täyty. Sellainen päivä oli menneenä sunnuntaina Päijänteellä tyynessä ja aurinkoisessa säässä kierrettäessä Sarvisalon saarta ympäri ja välillä maissa poiketen. Kun kalenteria selaa, palautuu mieleen kaikki se tarjonta, mitä Kuhmoinen lähiseutuineen antaa. Tulijoiden runsas määrä on avannut Suomeen useita uusia vastaanottokeskuksia ja luonut kunnille paineita tarjota lisää kuntapaikkoja. Väestön ikärakenteen muutos ja väestönkasvun pysähtyminen ovat suurempi uhka työllisyydelle, talouskasvulle ja sitä kautta hyvinvoinnille kuin se, että maamme aktiiviväestöstä ja työvoimasta kasvava osa on ulkomaalaisia. Kuhmoisissakin Heinämäen ehdottama vähäinen turvapaikanhakijoiden vastaanotto toisi kysyntäpohjaa palveluille ja aikanaan, jos osa turvapaikanhakijoista saa pakolaisstatuksen kunnan asukkaina, valtionosuustuloja ja verotuloja. Vaikka asianmukaisia tiloja löytyisikin yksityisiltä henkilöitä, ovat ne yksityisessä käytössä. Talkootyön määrää ei pysty tilastoimaan eikä yhteishengen voimaa mittaamaan. juttunsa paljon puhuvasti: Työllisyystavoite kaipaa maahanmuuttoa. Parin metrin korkuisessa kasvissa on vielä useita nuppuja jäljellä, joten kukinta jatkunee Harmoisten Nivunniemessä vielä jonkin aikaa. Uuden rakennuksen pystyttäminen ei ainakaan tämän hetkisessä taloustilanteessa tulisi kysymykseen. Sotaa pakenevat pakolaiset haluavat pääosin varmasti tehdä työtä ja maksaa veroja, jos saavat siihen tilaisuuden. Aina oli syrjäytettävä kesäiset kulttuuririennot, kun se heinä... Olettamus on, että ainakin silloin on lämmintä ja aurinkoista. Tulihan se viimein – oikea kesä! Hyvien ilmojen vartoilu on palkittu nyt elokuussa. Jaakko Heinämäen asiallisen pohdiskeleva kirjoitus (KS 5.8.) sai heti kommentin Ari Karlssonilta (KS 19.8.). Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että tulijalle järjestettäisiin valtion tuella kunnasta asunto, sosiaalija terveyspalvelut sekä ohjausta ja suomen kielen opetusta. Siinä meni koko heinäkuu pyhän ja arjen kanssa. Osa varmaan hakeutuu turvapaikan saatuaan suurempiin keskuksiin työnhakuun. – En ole koskaan nähnyt sitä näin mahtavan komeana, Suominen sanoo. Pakolaisja maahanmuuttajakysymystä voi lähestyä Heinämäen tapaan sekä eettiseltä että hyötytavoitteiselta kannalta. Jos maan hallituksen mittavat suunnitelmat biotalouden edistämistoimista toteutuvat, niiden yhdeksi pullonkaulaksi voi tulla työvoiman puute haja-asutusalueilla. Nyt eletty kesä olisi ollut kuivaheinäntekijöille painajaismainen. Pentti Rauhala Yle Uutisten mukaan pakolaisten määrä ylittää tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 1993 huipun. Vaikka vastaanottokeskuksen perustaminen Kuhmoisiin ei näytä kovin todennäköiseltä, voisi kunta osallistua vastuunkantoon myös muulla tavoin, esimerkiksi tarjoamalla apua tarvitseville kuntapaikan. Mikäli kesäkuukausien vauhti jatkuu samanlaisena, Suomeen voi tulla tänä vuonna jopa yli 15 000 turvanpaikanhakijaa. Kun paikoista lähes kaikki menevät kiintiöpakolaisille, ei turvapaikanhakijoille varsinaisia kuntapaikkoja enää riitä. Yhteen kesään mahtuu aika paljon. Siitä kertyi kokemusta alkuja keskikesältä. Joskus tulee silmäiltyä vanhoja kolumnitekstejä vuosikymmenten takaa. Niissä ammattialani tuska purkautuu vähän väliä. Välimeren yli vyöryvä turvapaikanhakijavirta on koko Euroopan yhteinen asia, inhimillinen katastrofi. Museotavaraksi jääneet heinäseipäät ja nappulat saavat lojua katoksissaan tarpeettomina. Tämä on 10 000 ihmistä enemmän kuin oli arvioitu. On ollut ilo tavata ystäviä kesän kuluessa ja tavata tuntemattomiakin, kun on ollut opastuksia siellä ja täällä, mutta yhtä muistettavia ovat hetket ja päivät, kun on päässyt valmiiseen pöytään toisten kehittelemiin ja opastamiin tilaisuuksiin. Suomessa maahanmuuttajien työllistyminen on ollut keskimäärin huonompaa kuin kantaväestön. Kenties kuntaan saataisiin tällä tavoin lisää paljon kaivattuja asukkaita ja hyvässä lykyssä muutama työpaikkakin siinä sivussa. Alakohtaiset ja kansallisuuksien väliset erot työllistymisessä ovat kuitenkin suuret. Tämä heikentää maahanmuuttajien kotoutumista, uuteen maahan sopeutumista. Eihän sitä enää eläkeiässä jaksaisi viikkokausia painaa helteessä ja sateessa. Koneistus on nyt järeää ja tehokasta ja tuoresäilöntämenetelmät kehittyneet. Myönteisten turvapaikkapäätösten lisääntyessä oleskeluluvan saaneiden ihmisten odotusajat vastaanottokeskuksissa venyvät usein pitkiksi. On toki ymmärrettävää, että tämä eteemme nopeasti tullut haaste herättää Ari Karlssonin esittämiä kysymyksiä. Kun silloin nuorempana kuivaheinänteko syrjäytti kesäisen maaseutukulttuurin ja kelasilppurin ajaminen voitti jopa juhannuksenvieton, nyt voi ottaa vahinkoa takaisin. Suuria hankaluuksia oli töiden järjestelyssä nytkin, mutta laadukasta satoa tuli riittävästi. Näiltä retkiltä on hyvä palata omille juurille ja lähipiiriin. Helsingin Sanomien kolumnisti Paavo Rautio otsikoi 23.8. Pirautus kunnanvaltuuston puheenjohtajalle Mira Pitkäniemelle paljastaa, että aihe on ollut epävirallisesti esillä myös kunnan kahvipöydässä. Sellaisilla väestörakenteeltaan epäedullisilla alueilla, kuten Kuhmoisissa, pakolaisväestöstä aiheutuva lisäkysyntä voisi osaltaan talvikautena korvata liikeelämän palveluille kesämökkiläisten kysyntää ja tarjota työtä myös kantaväestölle. Asiaan vaikuttaa ratkaisevasti hankittu suomen kielen taito. Kun sateet viivyttivät töitä ja mustuttivat heiniä pilalle, ilo oli kaukana. Se vaatii pitäjänrajan ylittämistä silloin tällöin, ja se on aina hyödyllistä. Monipuolinen kesä Heinää tehtiin meilläkin jopa 3 000 seivästä parhaimmillaan. Valinnanvaraa on ollut kulttuurin, liikunnan ja luontoelämysten parissa, mutta yksityisyyteenkin on voinut joskus vetäytyä
Yhtiöt pitivät lukuisia kriisikokouksia. – Toivotan hyvää jatkoa, muutosta ei pidä pelätä. – Aina ei nähdä, että se, mikä tapahtuu ulkopuolella, vaikuttaa myös meihin. Syy siihen, ettei Kaipia hae avoimeksi tulevaa virkaa, ei hänen mukaansa missään tapauksessa ole seurakuntalaisissa. Täällä on ollut helppo kohdata ihmisiä ja helppo mennä vierailemaan koteihin. Nyt on vaihdettu kupariputket komposiittiputkiksi lähes kaikissa yhtiöissä. Heikki Vilppala Anna Karhila Keskisen marjatilan läheisyydessä Harjunsalmella paloi vajaa hehtaari metsänpohjaa viime viikolla. elokuuta 2015 LUKIJAPOSTIA Päivi Hotokka Kuhmoisten kirkkoherrana vajaa kaksi vuotta toiminut Auni Kaipia jättää paikkakunnan hyvillä mielin. Toimittuaan yli puolitoista vuotta Kuhmoisissa kirkkoherrana Auni Kaipia palaa takaisin vakituiseen virkaansa Kangasalan kappalaiseksi. Kaipia kiittää seurakuntalaisia kohtaamisista ja lämpimästä vastaanotosta. Kuhmoisissa seurakunta on perinteisellä tavalla osa ihmisten elämää. Hyvä asia on, että kunnan ilmoituksen mukaan vesiarvot ovat nyt kohdallaan. Pappi ja seurakunta ovat aina läsnä. Päätökset viran hoitamisesta piti nimittäin tehdä kolmessa paikassa: Kuhmoisissa, Kaipian vakituisessa seurakunnassa Kangasalla ja Tampereen tuomiokapitulissa. Seurakunta ja tuomiokapituli valitsevat kirkkoherran yhteistyössä siten, että tuomiokapituli antaa valitulle lopullisen virkamääräyksen tehtävään. Vt. Kupariputkien elinkaareksi lasketaan 50–60 vuotta, mikäli putkistoon tuleva vesi on vesilainsäädännössä määriteltyjen raja-arvojen mukainen. Päivi Hotokka Kuhmoisten seurakunnan kirkkoherran virka on julistettu haettavaksi. Syyskuun alusta lähtien Kuhmoisten kirkkoherrana toimii oman virkansa ohella Jämsän seurakunnan kirkVäliaikainen kirkkoherra Jämsästä koherra Pentti Leppänen. Prosessi kestää muutaman kuukauden. Palo syttyi myöhään tiistai-iltana, ja saatiin hallintaan nopeasti. Paikalla oli Jämsästä ja Kuhmoisista kolme sammutusyksikköä sekä kaksi säiliöautoa. Ja kun juhlaa vietetään, siihen käytetään kunnolla aikaa. Kuumavesiputkiston vuotoja ilmeni ainakin 15 kiinteistössä viiden kuukauden aikana loppuvuodesta 2014 alkaen. Vt. Kun on juhla tai tapahtuma, sinne kutsutaan aina seurakunnan edustaja mukaan. Nyt tutkimus osoittaa, että kuumavesikierrossa olevien putkien ennenaikaisen syöpymisen todennäköinen syy on selvinnyt. Palon havaitsi tavaralähetystä valtatie 24:n varteen marjatilalle tuonut kuormaautokuski, joka hämmästeli metsästä nousevaa savua. Herää kysymys, mitä kaikkea on vesiarvoissa tapahtunut esimerkiksi kymmenen vuoden aikana. – Heti toisen sunnuntain jälkeen tiesin, ketkä käyvät säännöllisesti kirkossa. Kaipia kokee, että jos hän tulisi vakituiseen virkaan, olisi viisasta asua oman seurakunnan alueella. Metsänpohja tulessa Harjunsalmella Tuli eteni hiekkaharjulla kasvavalla männikkökankaalla rauhallista vauhtia matalana maastopalona, joka poltti lähinnä puolukoita ja muita varpuja. Valtaosa niistä tapahtui tammi–helmikuun 2015 aikana. Seurakunta tarvitsee yhteistyötä Samaan aikaan meneillään ovat olleet kuntaliitosselvitykset ja seurakuntien rakenneuudistus. kirkkoherran Auni Kaipian mukaan järjestely merkitsee pappistyövoiman vähentymistä Kuhmoisten seurakunnassa ja tulee näkymään jonkin verran toiminnassa uusina työjärjestelyinä ja sijaisten käyttönä. Kaipia viittaa kenttäpiispa Pekka Särkiön saarnaan Virmailan sukujuhlapäivänä, kun hän toteaa, että seurakuntien rakenteet voivat olla vaikka minkälaisia, mutta Kuhmoisten kirkossa kuullaan Jumalan sanaa tulevaisuudessakin. – Työ on ollut mielenkiintoista, ja olisin muuten kiinnostunut jatkamaan, mutta haluan asua Kangasalla, missä minulla on talo, hän sanoo. Kuhmoisten kirkkoherran virka tuli avoimeksi, kun kirkkoherra Jukka Erola jäi eläkkeelle helmikuun alussa. Kirkkoherran vaali on välillinen, mikä tarkoittaa, että kirkkovaltuusto valitsee kirkkoherran pätevien hakijoiden joukosta. Auni Kaipian aika Kuhmoisissa on ollut täynnä muutosta ja epävarmuutta. Sattumasta ei voida puhua. Kuhmoisten seurakuntaa mietityttävät vähenevät verotulot. Marjatilan isäntä lähti tarkistamaan tilanteen, ja kutsui palokunnan paikalle. Hän luottaa Kuhmoisten seurakunnan päättäjiin ja rohkaisee heitä tekemään sen, mikä on tarpeen. Leppäsen vastuulla ovat hallinnolliset ja seurakunnan johtamiseen liittyvät tehtävät. Tampereen teknillisen yliopiston neljä tutkijaa analysoi lähettämiämme putkinäytteitä. Yhteistyötä kannattaa tehdä eri tahojen kanssa, kaikkea osaamista ei tarvitse olla itsellä. Elämää on varjostanut myös Jukka Erolan sairaus. Kuhmoislaiset ovat olleet hänen mukaansa ystävällisiä työpestin alusta loppuun asti. kirkkoherrana toiminut Auni Kaipia palaa omaan virkaansa Kangasalan kappalaiseksi. syyskuuta asti, ja tuomiokapituli suunnittelee haastattelevansa hakijat 30. Seurakuntapastori Mira Kivilahti hoitaa Kuhmoisten seurakunnassa papin käytännön työtehtävät. Putkivuotojen aikana asukkaat ovat olleet henkisissä paineissa peläten taas uusia vuotoja: eräät peruivat lomamatkansa, muuttoja oli väliaikaisasuntoihin, yhdeltä tyrehtyi asunnon myynti. Ihmetystä aiheuttaa se, että vuodot alkoivat ja loppuivat äkisti. Kaupunkiseudulla niiden osaaminen on vähentynyt, Kaipia kertoo. Ainoat raportit, mitä on saatu pyydettäessä terveystarkastajalta, on veden pH-arvotutkimukset (happamuus) ajalta 29.8.2013–27.1.2015, keskimäärin joka toiselta kuukaudelta. Onko veden muista laatuvaatimuksista tietoja esimerkiksi kymmenen vuoden ajalta. Kaipia kehottaa myös miettimään laajasti, tehdäänkö paikkakunnalla päällekkäisiä asioita. syyskuuta. – Tämä on ollut mielenkiintoista ja antoisaa, hän kiittää. – Kuvat Tampereen teknillinen yliopisto. Isännöitsijät ja putkimiehet juoksivat tukka putkella vuotokohteesta toiseen. – Liitokset ovat täällä outoja ajatuksia, joten ihmisillä on pelkoja ja vääriä käsityksiä, Auni Kaipia pohtii. Hänen työtehtäväänsä Väistyvä kirkkoherra rohkaisee muutokseen kirkkoherra Jukka Erolan sijaisena jatkettiin pätkä kerrallaan, ja joskus lopulliset päätökset sijaisuudesta tulivat vasta, kun uusi jakso oli jo alkanut. – Minut otettiin avosylin vastaan. Sammutustyötä helpotti pimenevä ilta, joka paljasti kipinät. Ensimmäisenä hämmästytti se, kuinka harvassa ihmiset asuvat keskustan ulkopuolella. Tutkittavan putken halkileikkaus vuotokohdasta, näkyvillä putken sisäpinta. Vuotojen pikapaikkaukset, suojarakennelmien ja väliseinien ynnä muiden rakennelmien purkaminen, kuivaukset ja uusien putkistojen asentaminen maksoivat yhtiöille useita kymmeniä tuhansia euroja. Uusimmat rikkoutuneet putket ovat vuodelta 2003. Siinä missä Kangasalla pappi kiirehtii sunnuntaina messun jälkeen jopa kolmeen kotiin kastamaan lapsia, Kuhmoisissa toimitukset ovat tavallisemmin hautajaisia. Monessa huoneistossa vesiämpäreille ja pesuvadeille tuli uutta käyttöä. Vuotoja ei ole ollut yhtiöissä aikaisemmin. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 26. Poimintoja tuloksista: – pääosa korroosiotuotteesta (putken sisäpinnalla) on kuparioksidia – löydettiin huomattavia määriä myös alumiinia, piitä ja rautaa Taloyhtiöt tutkituttivat putkivaurioiden syyt – kupariputkien materiaaleissa ei havaittu mitään epänormaalia – veden laatu vaikuttaa olennaisesti pistekorroosion todennäköisyyteen ja tiheyteen – korkeahkot alumiini(Al), pii(Si) ja rautapitoisuudet (Fe) viittaisivat ongelmaan vesikemiassa Tutkija totesi lisäksi, että muissa tutkimuksissa on todettu korkeahkojen AlSija Fe-pitoisuuksien kiihdyttävän ratkaisevasti kupariputkien syöpymistä. Aikaisempia ei ole saatavissa. Tampereen tuomiokapituli päätti kirkkoherran vaalista ja väliaikaisesta virkajärjestelystä viime viikon torstaina. Hakemuksia otetaan vastaan 18. Mistä nuo metallipitoisuudet ovat peräisin. – Täällä eletään metsäelämää luonnon lähellä. Kuhmoisissa osataan virret Kuhmoinen on ollut Auni Kaipialle monella tapaa erilainen työympäristö kuin jäsenmäärältään yli kymmenkertainen Kangasalan seurakunta. Tuli ei ehtinyt levitä puihin, joten vauriot rajoittuivat lähinnä metsänpohjaan. – Ihmiset osaavat laulaa paljon virsiä. Kaipian mielestä Kuhmoisissa on ollut todella nopeaa tutustua ihmisiin, koska kunnassa on vain yksi koulu, yksi palvelutalo, yksi vuodeosasto. Seurannassa olleissa seitsemässä taloyhtiössä kirjattiin viiden kuukauden aikana 75 vuotoa
Täällä maalla ihmisten elämät kohtaaLähimmäinen vat luonnollisella tavalla, jaetaan ilot ja surut, ollaan toisten tukena ja apuna. Lumihiutaleesta joulutontuksi Vuonna 2004 lakkautettu Päijälän koulu oli aikanaan Kuhmoisten suurin kyläkoulu. Winkelman muistelee veljensä Pentti Huokosen kanssa erästäkin koulumatkaa, jolloin auto ei ollut lähtenyt käyntiin paukkupakkasten takia. Päijälässä koululaistapaaminen on järjestetty vain kerran aiemmin, kun vuosina 1944–1945 koulunsa aloittaneet luokat kokoontuivat yhteen. – Jotkut tapaamani koulukaverit olivat maininneet, että olisi kiva tavata Päijälän koulua käyneitä. 31.8.2015 Toivoo H & H Paljon Onnea Iskä 50v. Nuo peilit suuntaavat valon myös siihen suuntaan, mistä löytyy täydellinen rakkaus, armolliseen Jumalaan. Vaikka moni Päijälän koulun oppilaista on päätynyt myöhemmin elämässään asumaan muualle, on useimmilla jonkinlaisia kytköksiä kylään edelleen. klo 10-14, mutta suljettu torstaina 27.8. Ehdotin asiaa Ullalle ja hän lähti viemään ideaa kanssani eteenpäin. Jeesus myös ymmärsi, että voimme auttaa lähimmäistämme vain sen verran, mihin hän on valmis ja mitä apua hän on haluaa milloinkin ottaa vastaan. . Kuljimme usein kouluun isommalla porukalla, Mirja Winkelman kuvailee. Kun väkeä on sen verran vähän, jaksetaan olla kiinnostuneita siitä, mitä toiselle kuuluu. – Kaikki on ihan näkösiänsä. – Lopulta meidät vietiin hevoskyydillä kouluun. Vaikeutena hyvänä lähimmäisenä olemisessa on usein se, että emme aina ollenkaan tiedä, mitä lähimmäisemme toivoo, haluaa ja tarvitsee. Raamatussa meille annetaan monia erilaisia peilejä, joilla voimme tutkia omaa tapaamme olla lähimmäisiä. ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 14. Jeesus kysyi kohtaamiltaan ihmisiltä: ”Mitä sinä haluat, että minä sinulle tekisin?”. Jeesus kunnioitti jokaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta ja luotti siihen, että jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija. Helluntaisrk. Ensimmäinen ilmoitus tapaamisesta olikin heti keväällä Virran Varrelta -lehdessä, jonka jälkeen ilmoittautumisia alkoi tulla Koulumuistoja seitsemältä vuosikymmeneltä todella nopeasti, Marja Ikonen kertoo. Lauantaisessa tapahtumassa ikärajoja ei kuitenkaan ollut, ja paikalle olikin saapunut oppilaita jopa seitsemältä eri vuosikymmeneltä. Kun aikanaan menin Helsinkiin opiskelemaan, minusta oli outoa, kun kadulla vastaantulevat eivät katsoneet silmiin. Opastettu hautausmaakierros Papinsaaressa su 30.8. VÄESTÖMUUTOKSIA Kastettu: Otso Tapio Viikilä Tampereen Messukylän seurakunnan jäseneksi Kuolleet: Helmi Annikki Huovinen Kirkonkylästä 86 v ja Helmi Nousiainen Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta 92 v. Oppaana kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti, aiheena ”Kuhmoisten koululaitoksen palveluksessa olleet”. (Room 13:10). . . Päijälän koulun entiset oppilaat kokoontuivat yhteiskuvaan Päijälän Pirtillä lauantaina.. Joskus lähimmäinen on liian lähellä. – Pienessä kylässä lähes jokainen koulun oppilas oli tuttu, vähintäänkin tiedettiin mistä talosta muut olivat. 14-vuotiaana koulun perässä muualle muuttanut Matti Åkerlind vierailee Päijälässä edelleen uskollisesti. klo 10. Kuluneista vuosista huolimatta nimet ja kasvot tuntuivat olevan hyvin muistissa. Vaatii rehellisyyttä, rohkeutta ja nöyryyttä huomata oma rakkaudettomuus ja taitamattomuus. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 26. elokuuta 2015 HARTAUSKIRJOITUS Auni Kaipia ONNITTELUT VIIKON NIMET Tervetuloa EVANKELIUMIN-ILLAT Torstaisin klo 19 27.8.Tommi Leskelä 3.9.Seppo Virtanen ym. Mutta saamme kääntyä Jumalan puoleen pyytämään apua. Hänen tarpeensa tai ratkaisunsa jostain syystä ärsyttävät meitä ja tuntuvat jopa uhkaavan jollain lailla olemassaoloamme. – Tunnistin Parkkilan Pasin heti, kun näin hänen kävelevän ovesta sisään, vaikka ei olla nähty yli 40 vuoteen, Seija Tietäväinen sanoo. Vaikkapa Paavalin opetus roomalaisille: Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Idea Päijälän koulun entisten oppilaiden tapaamisesta sai alkunsa kevättalvella kyläaktiiveilta Marja Ikoselta ja Ulla Lahtiselta, jotka molemmat ovat käyneet koulunsa Päijälässä. su helluntaista 30.8. – Olisin saanut olla lumihiutale, mutta minut laitettiin lopulta joulutontuksi, koska sormeni olivat niin kömpelöt. Silloin saatamme huomata, ettemme haluakaan olla hyviä lähimmäisiä, vaan alamme toimia ilkeästi häntä kohtaan. Kotakirkko Liivenkorkeen kodalla (Liivejärventien päässä) su 30.8. Täällä Kuhmoisissa ihmiset tuntevat toisensa ja jakavat toistensa elämää. Kiitos, kuhmoislaiset, lähimmäisyydestä täällä oloni aikana! Onnea Juho 30 v. Meillä oli tietenkin hirveä hätä, ettei vaan myöhästytä! Useissa koulumuistoissa isossa roolissa ovat opettajat, jotka ovat milloin unohtaneet oppilaansa jälki-istuntoon ja milloin tuskastuneet koululaisten liikaa vasemmalle kallistuvaan käsialaan. Kirkkoherranvirasto on poikkeuksellisesti avoinna keskiviikkona 26.8. klo 13. Häneltä saamme olla oppimassa täydellistä rakkautta sekä sitä, mitä lähimmäisyys olisi suhteessa elämämme erilaisten ihmisiin. Toritie 44 Tänään Ilmi, Ilma, Ilmatar To Rauli Pe Tauno La Iina, Iines, Inari Su Eemeli, Eemil, Eemi Ma Arvi Ti Pirkka Ke Sini, Justus, Sinikka Paljon Onnea Iskä 50v. klo 16. Monet näkivät entisiä opiskelututtujaan ensimmäistä kertaa sitten kouluaikojen. 92 vuotta toimineessa opinahjossa oli parhaimpina 1950–1960-luvun vuosina oppilaita yli 70. 1960-luvulla opiskelleen Helena Pesosen mieleen ovat jääneet mukavat askartelutunnit ja koulun kuusijuhla, jolle näin aikuisena kelpaa jo vähän naureskellakin. 28.8.2015 Terveisin Emäntä Niina Huuhtanen – Et ole muuttunut yhtään! – Suakaan en ole nähnyt kymmeneen vuoteen. – Mökki on täällä, ja siellä tulee käytyä joka viikonloppu, nykyisin Tampereella asuva Åkerlind kertoo. Tämän kaltaisia huudahduksia raikui Päijälän Pirtillä lauantaina, kun liki 90 Päijälän entisen kansakoulun oppilasta kokoontui saman katon alle muistelemaan kouluvuosiaan. Pian itsekin totuin siihen ja ymmärsin osittaisen syyn: ihmisiä on liian paljon. Kierroksen päätteeksi pastori Mira Kivilahti pitää iltahartauden museokappelissa. Koulutaipaleensa vuonna 1957 aloittanut Tapio Konttila muistelee erityisellä lämmöllä laulukoetta, jossa kaveri sai laulusta nelosen ja hän vitosen, kun jätti kokonaan laulamatta. Peilit ovat teräviä ja kirkkaita. Onnittele ystävääsi lehtiilmoituksella! Lähimmäinen on ihminen, joka kuuluu elämäämme. Hän voi olla maantieteellisesti lähellä tai kaukana
Hakijoita oli niin paljon, että jouduimme heti ensimmäisenä vuonna arpomaan viikkojen saajat, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Maija Mikkola muistelee. Tupa, ulkorakennukset ja villiintyneet marjapensaat ovat kuin suoraan 1960-luvulta. Viikon aikana lammaspaimenet ovat uineet ja saunoneet. Niittoa ja marjanpoimintaa Paimenet saavat viikon ajaksi käyttöönsä luonnonkauniilla paikalla sijaitsevan tilan päärakennuksen, rantasaunan ja veneen. jotain yllättävää. – Me raivasimme pihapiiriä ja löysimme pusikoista valtavan määrän mustaherukkapensaita ja yhden karviaispensaankin. Jotta pääsee pesulle, vesi pitää lämmittää saunassa, ja sitä ennen nostaa järvestä. Lahdella lipuu joutsenperhe, ja tuuli uittaa laineita mantereen ja pienen Naulasaaren yhdistävän kivikannaksen pieliin. – Heti kun näin linkin, ajattelin, että tuo olisi aivan mahtavaa, Liisa Söderlund kertaa. Talokansiossa on paimenia varten ohjeet, ja lampureille voi aina soittaa, jos huomaa Lampaat lumoavat Luutsaaressa Eetla Kettunen, Marko Kettunen ja Liisa Söderlund nauttivat viikon ajan lampaista ja upeista maisemista Luutsaaren lammaspaimenina. Eläimet ovat kuitenkin heille rakkaita, ja luonnossa liikkuminen tuttua. Huiman suosion saanut idea laajeni nopeasti muihin Metsähallituksen kohteisiin. – Nämä ovat niin ihania, että täällä vierähtäisi helposti vielä toinenkin viikko, Liisa Söderlund huokaa. Pihapiirin muut rakennukset ovat 1800-luvulta. Eetla Kettunen pitelee kivennäissankoa turvassa sillä välin, kun äiti Liisa Söderlund siivoaa ruokintakaukaloa. Paimenviikkojen tuloilla katetaan tilan ylläpitoja kunnostustöitä, Mikkola valaisee. Luutsaaren puolella metsä on mustanaan suuria mustikoita. • Osa saaresta liitettiin kansallispuistoon vuonna 1994, kun valtio osti kalapirtin vieressä sijaitsevan Luutsaaren tilan. Tuvan vuokraaminen viikko kerrallaan lammaspaimenille tarjosi oivan ratkaisun työntekijöitä kuormittaneeseen vesihuoltoon. Pääosassa on ollut rentoutuminen ja nauttiminen, vaikka työtäkin on riittänyt. Lammaskokemusta ei vaadita Luutsaaressa lampaiden hoito on helppoa, sillä ne saavat juomaveden suoraan järvestä. Marko niitti lisäksi rannasta kaislikkoa aika isolta alalta. Paimenien tehtävänäkin onkin kivennäisten jakamisen lisäksi vain lampaiden laskenta, halailu ja paijaaminen. ARVOKAS PERINNEBIOTOOPPI • Luutsaari sijaitsee Isojärven kansallispuiston pohjoisosassa. Samanlaisia vaatimattomia mökkejä voi vuokrata muutenkin, mutta lampaita ei muualla ole. Luutsaareen suuntaavan kulkijan täytyy mutkitella useampi kilometri toistaan pienemmillä teillä. – Olimme aivan ällistyneitä. – Paimeniksi hakeutuu monenlaista väkeä kaveriporukoista lapsiperheisiin. – Lampaat olivat se juttu, joka tänne houkutteli. Lampaat ovat tehneet Luutsaaren talon ympäriltä kauas metsäniityille ulottuvalle laitumelle omat polkunsa. – Talokansiossa on hyviä vinkkejä, mitä asukkaat voivat kesän aikana tehdä, ettei tila kokonaan villiintyisi, Liisa Söderlund näyttää. Lampaista kolme on muita vähän arempia, mutta muut tulevat mielellään halailtaviksi. Luutsaareen Söderlundin ja Kettusten perhe päätyi lähes sattumalta, kun Liisa Söderlundin ystävä vinkkasi tammikuussa avoinna olevasta hausta. Maksullisia lammaspaimenviikkoja on Metsähallituksen suojelukohteilla ollut tarjolla vuodesta 2007. Tilan nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1959. Järvestä on noussut pieniä ahvenia, ja marjoja on löytynyt pihapiiristä ja metsästä valtavasti. Paimenviikoille oli tarvetta Paimenviikkojen idea lähti Kolilta, jossa perinnemaisemaa hoitaneille lampaille ei ollut luontaista juomapaikkaa. Suosio on alusta asti ollut valtava. – Aamuisin lampaat lähtevät laiduntamaan ja saattavat käydä kaukanakin. • Lampaat laiduntavat Luutsaaressa kesäkuun alusta syyskuun puoliväliin. Helsingissä asuva perhe on yksi niistä viidestätoista onnellisesta, jotka pääsivät tänä kesänä lammaspaimeniksi Luutsaareen. Kuumimpana aikana ne hakeutuvat varjoon makaamaan ja märehtimään. Pienellä laumalla on selvä päivärytmi, jonka paimenetkin ovat oppineet. Bää on hyvä kutsu, jolla ne saa houkuteltua ihmisten luo. Saarella viikon viettäneet Liisa Söderlund ja Marko Kettunen sekä heidän tyttärensä Eetla Kettunen, 8, paijaavat innoissaan kymmenen keväisen karitsan laumaa. • Lammaspaimenten haku Metsähallituksen kohteisiin on avoinna aina tammikuussa. Tänä kesänä paimenviikkoja oli tarjolla jo kuudessa kohteessa. – Eetla huomasi yhtenä aamuna, että kahdella pässillä oli verta sarventyngissä. – Täällä oppii äkkiä arvostamaan pieniä arjen mukavuuksia. Aikaa menee moneen asiaan yllättävän paljon, Marko Kettunen pohtii. • Luutsaaren maat on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnebiotoopiksi, jota hoidetaan laidunnuksella ja niittämällä. – Luutsaaren tilan rakennukset olivat olleet vailla käyttöä pitkään, ja uhkasivat rapistua. – Me asumme ihan Helsingin keskustassa, mutta harrastamme retkeilyä ja hiihdämme. Liisa Söderlund tekee Aalto-yliopistossa väitöskirjaa valokuvataiteesta, ja Marko Kettunen työskentelee tutkijana. Vastineeksi he huolehtivat lampaista sekä pitävät pihapiirin asuttuna ja avoimena. Tupaa vuokrataan myös lammaspaimenkauden ulkopuolella. Yksi ryhmä ovat eläkeläiset, jotka haluavat opettaa lapsenlapsilleen perinteisiä taitoja, Mikkola kuvailee. Saaren vanhin rakennus on vuonna 1833 syyskalastuksen tukikohdaksi rakennettu kalapirtti, jota ylläpitää Luutsaaren kalapirtin kannatusyhdistys. Pihassa vastassa on villan tuoksu ja iloiset lammaspaimenet. Lampurit rauhoittelivat, että naarmut kuuluvat asiaan, kun pikkupässeillä alkaa olla haluja selvittää kuka on laitumen herra, Liisa Söderlund kertoo. – Meidän suosikki on tämä ihana musta numero 30, joka on tosi kesy, Liisa Söderlund esittelee laumaa. Lampaat ovat kirmanneet talon kupeeseen laitumelta kivennäissangon houkuttelemina. Luutsaaressa lampaat ovat laiduntaneet jo toistakymmentä vuotta, mutta paimenviikkoja on ollut tarjolla vasta vuodesta 2012. Lampaat rakastavat rapsutuksia ja ruokaa. elokuuta 2015 Anna Karhila Elokuisena aamupäivänä Isojärven kansallispuiston pohjoiskulmassa on aurinkoista ja hiljaista. Tilan viimeinen isäntä Bruuno Luutsaari viljeli maita 1980-luvulle saakka perinteisin menetelmin, joten alueella on säilynyt muun muassa arvokasta niittykasvilajistoa. Tänä vuonna hakijoita oli yli 900, joista paimeniksi arvonnassa pääsi 83. Lampaiden hoitajilta ei vaadita aiempaa kokemusta. Perillä on käveltävä vielä vajaa kilometri ja ylitettävä kaksi siltaa, ennen kuin polku putkahtaa idylliseen pihapiiriin. – Mutta meillä on kyllä ajankohdan suhteen ollut valtava onni! Ilma on koko viikon ajan ollut aivan mahtava, ja mustia ja punaisia herukoita, vadelmia ja mustikoita on löytynyt niin paljon, että joka päivä on voinut leipoa jotain, Söderlund hehkuttaa. Paimenviikon hinta on 400 euroa. – Viikossa on huomannut hyvin, että lampaat ovat omia persooniaan. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 26. Illaksi ne palaavat aina nukkumaan talon kivijalan viereen, Marko Kettunen selvittää. Eetla Kettunen esittelee ylpeänä paimenviikosta kokoamaansa kirjaa, jolla hän korvaa lampaiden hoitamisessa kuluneen ensimmäisen kouluviikon.. Eetla käy myös partiossa. Paimenten tehtävänä on pitää Luutsaari asuttuna ja hoidettuna, ja katsoa samalla kymmenpäisen lammaskatraan perään
/ 12.11. Seitsemän osakilpailun ja neljäntoista erän jälkeen Juho Kaitanen on edelleen Suomen Cupin sarjapisteissä toisena. Hyvinkäällä lauantaina ajetussa osakilpailussa hän sijoittui jälleen yhteistuloksissa viidenneksi. Vaikka esimerkiksi Jämsän vanhustenpalvelujen henkilökunta siirtyy uuden yrityksen palvelukseen, Päijännekodin henkilökunta työskentelee edelleen Jämsän kaupungille. – Sopimukseen sisältyy, että uuden yrityksen työnSote-ulkoistus näkyy Kuhmoisissa vain hitusen tekijät antavat asiantuntijaapua kaupungin henkilökunnalle. Harmoisten Hirvimiehet juhlivat viime lauantaina, vasemmalla jahtivouti Olli Nikula. Perakkolaiset olivat kuitenkin tällä kertaa pääosin hauskanpidon näkökulmasta päättäneet viettää lauantai-iltapäivää vierailemalla kussakin neljässä keskustan olutta tarjoavassa ravintolassa. – Kun yhtiö tuottaa erityispalveluja, se pystyy ehkä rekrytoimaan asiantuntijoita paremmin kuin kaupunki, Tuula Liehu arvioi järjestelyn hyötyjä kuhmoislaisille. Olimme saaneet paljon enemmän elämyksiä kuin olimme osanneet odottaa ja meitä oli palveltu todella asiantuntevasti ja hyvin. Paluukyyti lähtee klo:14.30 ja auto ajaa samaa reittiä takaisin. Seuran jahtivoutina on toiminut vuodesta 2003 alkaen Olli Nikula. Jämsän sosiaalija terveysjohtajan Tuula Liehun mukaan tilanne ei ole ongelmallinen, koska Kuhmoisten yksiköt ovat olleet varsin itsenäisiä jo aiemmin. Samoin Jämsän äitiysja lastenneuvoloiden toiminta siirtyy yritykselle, mutta Kuhmoisissa työskentelee oma terveydenhoitaja, joka jakaa työaikansa neuvolan ja kouluterveydenhuollon välillä. Ensinnäkin jokaisessa paikassa tuli tunne, että vierailuamme on oikeasti odotettu ja siihen paneuduttu. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 26. Vielä 1900-luvun alussa metsästys tapahtui epävirallisissa seurueissa, ja saaliina saatiin lähinnä pienriistaa. Sosiaalija terveystoimen johtavat virkamiehet pysyvät edelleen Jämsän kaupungin palveluksessa, sillä palvelujen järjestämisvastuu säilyy kaupungilla. / 10.12. mennessä! Kunta tiedottaa. / 17.9. Yhteensä uuden yrityksen palvelukseen siirtyy noin 430 vakituista ja 60 määräaikaista työntekijää. Päivi Hotokka Vaikka kiinteistönvälitysyritys Aninkainen on lopettanut toimipisteensä Kuhmoisissa, kuten Kuhmoisten Sanomissa 19. elokuuta kerrottiin, kuhmoislainen kiinteistönvälittäjä Kari Silén jatKari Silén jatkaa asuntojen välitystä kaa Huoneistomedia-ketjun Lahden toimipisteen yrittäjänä. Vierailujen loppuyhteenvedossa olimme lähinnä hämmentyneitä. Suuri osa Jämsän terveyspalveluista ulkoistettiin jo vuonna 2010 toiselle kaupungin ja Pihlajalinnan yhteisyhtiölle, Jokilaakson Terveydelle. Vesijumppa alkaa klo:13.00 ja kestää 30min. Juhlassa jaettiin kolme Kuhmoisten riistahoitoyhdistyksen myöntämää pronssista ansiomerkkiä Juha Simolalle, Eero Ikoselle ja Pekka Koivuselle. Silén välittää yrityksensä Asuntoclub Oy:n kautta kiinteistöjä myös Kuhmoisissa. Kunnat määräävät asiakasmaksut Kuhmoisissakin saadaan sote-palveluja uudelta yritykseltä, sillä esimerkiksi kaikki työterveyshuollon sekä päihdeja mielenterveystyön työntekijät siirtyvät Jämsän Terveydelle. Jäljellä on vielä kaksi osakilpailua, joista ensimmäinen käydään ensi lauantaina Orimattilassa. Päivi Hotokka Motocross-kuljettaja Juho Kaitanen jatkaa tasaisen varmoja suorituksiaan MXJluokan Suomen Cupissa. Kuhmoisten kunnan uimahallikyydit Jämsänkoskelle, Koskikaraan Ensimmäinen uintikerta on 3.9.2015 Lähtö linja-autoasemalta klo: 11.30! Auto ajaa Toritien läpi ja ottaa keskustasta tulijat kyytiin. Suomen riistakeskuksen hallitus oli jo aiemmin tänä vuonna myöntänyt kultaisen ansiomerkin Veikko Aholalle. Palvelut toteutuvat kuitenkin sen mukaan, mitä Kuhmoisten ja Jämsän tilausneuvottelussa on sovittu. Sosiaalija terveysjohtaja Tuula Liehu (kesk.) keskusteli viime viikon keskiviikkona Jämsän sairaalassa järjestetyssä yleisötilaisuudessa Jämsän talousja suunnittelupäällikkö Erkki Kainulaisen ja Pihlajalinnan henkilöstöpäällikön Nina Mäkelän kanssa. Hirvikannan kasvun myötä anottiin myös lupia yksittäisten hirvien kaatoon. Päivi Hotokka Jämsän kaupungin ja Pihlajalinna Terveys Oy:n yhteisyritys Jämsän Terveys Oy alkaa tuottaa useimmat Jämsän sosiaalija terveyspalveluista syyskuun alussa. Kerroimme lisäksi, että huonoimmillaan meitä on ehkä kolme, mutta enimmillään jopa 15–20. Tavallisesti Harmoisten Hirvimiehet järjestävät kerran kolmessa vuodessa peijaiset, mutta nyt peijaisia lykättiin viime syksystä kesään merkkipäivän kunniaksi. Harmoisten Hirvimiehet 50 vuotta Hirvenkaatoluvat ovat vaihdelleet alkuvuosien muutamista luvista jopa useisiin kymmeniin, viime vuosina lupamäärä on vakiintunut noin kahteentoista. Yhteistoiminta-alueen kunnat määrittelevät sote-palvelujen maksut ja hoitavat maksuliikenteen. Yhdistyksen tarkoituksena on muun muassa vaalia ja tukea sahtija olutkulttuuria Kuhmoisissa ja edistää sahdin ja oluen monipuolista ja hallittua käyttöä. Harmoisissa on metsästetty niin kauan kuin siellä on asuttu. Hinta: 13 € ja yli 75-vuotiaat 7 € Torstain uintipäivät: 3.9. Kuhmoisiin muutos ei vaikuta juuri lainkaan, koska Kuhmoissa sijaitsevien toimipaikkojen työntekijät jäävät Jämsän kaupungin palvelukseen. Perakkolaiset saivat hyvää palvelua Mitä saimme. Nyt nämä kaksi yhtiötä toimivat rinnakkain ainakin jonkin aikaa, kun Jokilaakson Terveys pyörittää muun muassa Jokilaakson aluesairaalaa ja ensiapua sekä Jämsän terveysasemia. Hänen yrityksensä kuului Huoneistomediaan myös aiemmin, ennen Aninkaista. Ilmoittautumiset Liikuntatoimeen Pipsalle, puh: 0400344582 viimeistään tiistaihin 1.9. Tuli mieleemme, että osaammekohan arvostaa tarpeeksi keskustan ravintoloitamme ja niiden palveluja. Lääkärit käyvät Jämsässä kokouksissa muiden lääkärien kanssa, eikä koulutuksista suljeta ketään pois. 21. Kun Kuhmoinen ja Jämsä syksyllä neuvottelevat Kuhmoisten seuraavan vuoden sote-palveluista, mukana on myös Jämsän Terveys Oy:n edustajia. Metsästysmaita seuralla on noin 5 600 hehtaaria. / 1.10 / (15.10.) / 29.10. Kuhmoisten terveysasema pysyy Jämsän kaupungin alaisuudessa. / 26.11. Ensimmäisessä erässä Kaitanen ajoi seitsemänJuho Kaitanen jälleen viidenneksi neksi ja toisessa erässä neljänneksi. heinäkuuta 1965 pidettiin Harmoisten Hirvimiesten perustamiskokous Litulla. Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti viime syksynä, ettei Kuhmoinen liity Jämsän ulkoistukseen. Eero Lampi Kuhmoisissa toimii Sahtija olutseura Perakko. Toiseksi edelleen jokaisessa paikassa saimme oluen, joka todella yllätti meidät täysin, eivät olleet alkuunkaan tavanomaisia kylmäkaappioluita. Vierailumme päätteeksi saimme vielä selvityksen oluesta, jonka olimme juuri nauttineet. Palveluihin liittyviä päätöksiä tekee Kuhmoisten ja Jämsän yhteinen sote-lautakunta, kuten ennenkin. elokuuta 2015 Päivi Malin Harmoisten nuorisoseurantalo täyttyi lauantaina iloisista juhlijoista, kun Harmoisten Hirvimiehet juhlivat rennon kesäjuhlan merkeissä 50-vuotista taivaltaan. Toiveenamme oli, että saisimme maisteltavaksemme ja sokkoarvioitavaksemme jonkun ravintolan itsensä vapaasti valitseman oluen. Yhteistoiminta-alueella työskentelee saman alan henkilökuntaa rinnakkain kahden eri työnantajan alaisuudessa. Paikat olivat Neste, Wanha Pankki, Euron Paikka ja Sahanranta. Alkuvaiheessa jäseniä oli vain muutamia, nykyisin seurassa on parisenkymmentä aktiivijäsentä. Lopputuloksissa voiton vei sarjaa johtava Joel Latvala. Niin, ja meitähän oli 6–9 iltapäivän ajankohdasta riippuen. Juhlimaan oli kutsuttu metsästäjien lisäksi myös maanomistajat perheineen
040 136 3013, 045 636 3889 PITOPALVELU yms. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin P. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi _________________________ Rakennushuolto P. T:mi Ulla Pajuniemi, K:pää JUMPAT ALKAVAT MAANANTAINA 31.8.2015 Kuhmoisten yhtenäiskoulun liikuntasaleissa, Länkipohjantie 64. Ark. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 65 e 12 kk / määräaik. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 26. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. ja Eurooppa OPASOL OY p. Pienikin ilmoitus paikallislehdessä huomataan! Ota yhteyttä ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi KOULURUOKA Tänään Nakkikeitto, vihannes, juusto To Kalapuikot, perunasose, kananmunakastike, salaatti Pe Kebabkiusaus / riistakiusaus, salaatti Ma Pyttipannu, kananmuna, salaatti Ti Broileria hapanimeläkastikkeessa, pasta, salaatti Ke Mantelikala, perunasose, salaatti. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 ________________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 KENKIÄ to 27.8. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 045 137 2276 mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 0400 798143 p. TOIMITUS Toimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 28.8. tilaus 70 e Ilmoitushinnat 1.1.2015 alk. Maanantaisin 18.00 – 19.00 Kuntomix uusi sali 19.00 – 20.00 Jumppamix uusi sali Tiistaisin 17.00 – 17.45 Lasten temppujumppa 4-7v . Lisätietoja www.knv.seura.info Kuhmoisten Naisvoimistelijat Kuhmoisten Sotainvalidit ry:n Naisjaoston PÄIVÄKAHVIT Veljestuvassa 2.9.2015 klo 13 Sotainvalidien Veljesliiton 75-vuotispäivän merkeissä. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, Kysy lisää! 040 185 2727 METSÄPALVELUT MSU-Metsäpalvelu ky Pihapuiden kaadot, raivaus, istutus ja hakkuu Mikko Sulanto p. Kirjoita omalla nimelläsi, nimmerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Kuhmoisten torilla 9–14 Kävelyja terveyskenkiä Kuoma-lenkkareita Nokian kumisaappaita ym. asti Toimittaja Anna Karhila 040 358 1888 Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Irma Kallio p. 040 547 1511 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 331 1582 HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. elokuuta 2015 SEURAT TORIMYYJÄT Löydät Kuhmoisten Sanomat myös facebookista – käy tykkäämässä! LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 115,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) __________________________ __________________________ __________________________ __________________________ __________________________ SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. (sis. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. uusi sali Keskiviikkoisin 18.30 – 19.30 Habaa (lihaskuntoilua) vanha sali Jäsenmaksut: aikuiset 30€, lapset 15€ (ilmoittautumisen yhteydessä) Jumppaturva-vakuutus 5€ kahdella ensimmäisellä viikolla. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PESULAPALVELUT JEC PESULA PALVELU OY Nuutinrinteentie 35, Kuhmoinen p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 __________________________ __________________________ Paikallislehti tavoittaa, luithan tämänkin... alv 24%) Etusivulla 1,79 e /pmm Tekstissä 1,55 e /pmm Takasivulla 1,62 e /pmm Seurapalsta 2,23 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. tapahtumat OPASOL OY p. Hintoihin sisältyy alv 24%. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 0400 121 997 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. 040 129 2386 mikko.sulanto@msu-metsapalvelu.fi PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. 24 t. Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860 Kuhmoisten Sanomat Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2734 (LT-2014) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Toimitusjohtaja Ossi Simola postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi palaute@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@ kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 0400 783 630 _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Huom! Sisäänkäynti liikuntasaleihin etuovelta. Tilaushinnat 2015 (kotimaa) (sis. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. erikoiskuljetukset/kotim. Hintoihin sisältyy alv 24%. Peltonen p. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Kirjanpitopalvelut MV p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Ad-autokorjaamo Valtuutettu Citroen ja Peugeot huolto Pietiläntie 8, Jämsä 014 716 119 / 0400 551 162 HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p . 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy 050 461 7575 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi _________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 0400 852 532 __________________________ KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p
elokuuta. Tuotto-osuus on pitkäaikainen sijoitus pankkisi pääomiin. elokuuta 2015 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 RILLILÄTKÄT 13,95 € /kg ! 0400 872 461 Ilmoitus Kuhmoisten Osuuspankin jäsenille Nyt voit omistamisen lisäksi sijoittaa omaan pankkiisi. Ensimmäinen anti on merkitty kokonaisuudessaan täyteen. Sisään päästiin murtautumalla. Vene oli 60 hevosvoiman perämoottorilla varustettu. Menestytään siis yhdessä! Tuotto-osuuden merkintäaika jatkuu 31.12.2016 saakka, mutta Kuhmoisten Osuuspankin hallituksella on oikeus keskeyttää anti milloin tahansa. Pirtin sisätiloja oli lievästi sotkettu, mutta tiedossa ei toistaiseksi ole, onko tiloista viety jotakin. Merkintäpaikkana toimii Kuhmoisten Osuuspankin konttori. Sijoittamalla tuet osuuspankkisi vakavaraisuutta ja paikallista pankkija yritystoimintaa. Ruorijuoppo jäi kiinni Pihlajakoskella Päijälän Pirtille murtauduttiin Kuhmoisten Sanomat Päijälän Pirtille tunkeuduttiin luvatta aikavälillä 15.–17. Yksin liikkeellä ollut 54-vuotias ulkopaikkakuntalainen mies puhalsi alkometriin 1,65 promillen lukemat. Kuhmoisten Osuuspankissa alkaa uusi Tuotto-osuusanti 3.9.2015. Poliisi kuitenkin tutkii asiaa varkautena.. Tarkemmat ehdot saat konttoristamme tai osoitteesta www.op.fi/kuhmoinen Kuhmoisten Sanomat Poliisin venepartio tavoitti sunnuntaina Pihlajakoskella päihtyneen miehen veneen ruorista. Tavoitteemme on maksaa sinulle siitä mahdollisimman hyvää korkoa. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 26