Näiden lisäksi alueeseen kuuluu myös Maakesken ja Lahden välillä sijaitsevat tilat. Niina Huuhtanen Ukrainan kriisi ja sitä seuranneet Venäjän määräämät tuontikiellot ovat koetelleet viljelijöitä jo pian puolen vuoden ajan. Valio on luvannut hakea kaikki maidot, oli tilanne mikä hyvänsä. Tulevaisuudessa maailmanmarkkinat vaikuttavat yhä enemmän maitotuotteiden hintoihin. Me olemme tyytyväisiä siihen, että pystymme pitämään edes yhtä maitoautoa ajossa. Sukupolvet vaihtuvat ja ajat muuttuvat. Piripintaan täytetyn lastin arvo on noin 17 000 euroa. Oikeastaan päinvastoin. Tukileikkaukset ja maidon hinnanalennukset merkitsevät vähintään 20 prosentin laskua Unnaslahden tilan liikevaihtoon. –Yhdessä paikassa on kahvinkeitin ladattu aina valmiiksi. Esimerkiksi Valion tuotantoketju pellolta kauppaan työllistää jopa 30 000 ihmistä. Salmi & Tannisen rauhallisesti kiiruhtava auto kerää maitoa Sysmän eteläpuolella sekä Kausalassa ja Korialla Kouvolassa. – On yritettävä tuottaa maitolitra nykyistä halvemmalla. Helmikuun alusta alkaen maidosta maksetaan tuottajille 35 senttiä litralta. – Myös julkisten hankintojen kilpailutuksessa olisi muistettava, että tuontiruoasta ei jää tänne euroja, vaan kaikki karkaa maailmalle. Kallisarvoista lastia kuljettavan auton mittariin kertyy kuukaudessa kilometrejä huikeat 23 000. Koska tilanne on ollut päällä jo elokuusta lähtien, ei lisätuki korvaa tappioita kuin korkeintaan kuukauden tai kahden ajalta. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 42015 65. Iso osa tuloista tulee kuitenkin maidon kuljettamisesta. Mikäli Venäjän tuontikiellot ovat voimassa vielä pitkään, pitää Unnaslahti mahdollisena sitä, että maidon tuottajahinta laskee entisestään. Ei pidä myöskään unohtaa kotimaisen ruoan työllistävää vaikutusta. Entinen oli kolme ja puoli vuotta vanha ja sillä oli ajettu 800 000 kilometriä, joten vaihto oli ihan paikallaan. vsk Keskiviikkona 28. Tietämättömyys tuontikiellon kestosta aiheuttaa Unnaslahdessa huolta. päivänä ja se meni saman tien laskuja maksaessa. Toiset valittavat tilanteesta enemmän kuin toiset, mutta kaikkia se tietenkin huolestuttaa. Voimme saada säästöjä aikaiseksi rehunkorjuusta lähtien. – Kyllähän kaikki raha tulee tietenkin tarpeeseen. Ne ovat iso kustannus joka tapauksessa. Tilan isäntä Matti Unnaslahti toivoo, että ihmiset miettisivät nykyistä enemmän ruokaostoksiensa alkuperää. Tällä viikolla Valio ilmoitti tuottajilleen, että hinta putoaa vielä 3,3 sentillä. Tammikuun puolessa välissä Venäjän asettamien tuontikieltojen vaikutuksia helpotettiin maksamalla Aja B-tukialueiden maidontuottajille lisätukea 12,5 senttiä litralta joulukuussa meijeriin toimitetusta maidosta. Reitti on pitkä ja aikataulu tiukka, joten paljon ei ole aikaa jäädä juttelemaan. Salmi & Tanninen työllistää tällä hetkellä kuusi henkeä. Maitoauton lisäksi kuljetusliikkeellä on käytössään kaksi sorakasettia. Uskomme maidontuotantoon ja menemme täysillä eteenpäin.. Maatalous on kautta linjain kuristumassa, joten pienten maaseutupitäjien verokertymä alenee väistämättä. Yhteensä meillä on tiloja 85, joten kiirettä pitää, jotta saadaan käytyä kaikki läpi aina kahdessa vuorokaudessa. Tämän tilanteen kanssa on opittava elämään, vaikka synkältähän tämä tällä hetkellä näyttää. Tannisen mukaan maidontuottajien ahdingosta puhutaan maidonkeruun yhteydessä jonkin verran. Erityisen pahasti pakotteista ovat kärsineet suomalainen maitosektori ja maidontuottajat. – Suurin vaara tässä on se, että ilman rajoituksia maitoa tuotetaan liian paljon ja hinnat romahtavat. – Haemme maitoa tiloilta joka toinen päivä. Venäjän toimien lisäksi kapuloita rattaisiin saattaa tuoda myös EU:n maitokiintiöjärjestelmän poistuminen, joka on säädellyt tuotetun maidon kokonaismäärää ja pitänyt maidon hinnanvaihtelut kurissa. Eikä se nykyään enää sellaista olekaan, että kahviteltaisiin joka paikassa. – Uusi maitoauto lähti ensimmäiseen ajoon tiistaina. Venäjän tuontikielto oli ehtinyt olla voimassa kuukauden, kun Valio laski maidon tuottajahintaa 44,3 sentistä kuudella sentillä. Maanantai-iltapäivänä oli lypsylehmä Euron vuoro. Lisätuki maksettiin tilille kuun 14. – Investoimme viime vuonna uuteen pihattoon ja lypsyrobottiin. – Omistamme osuuskuntien kautta osuuden Valiosta, joten tiedämme, että he ovat joka asiassa 100 prosenttisesti tuottajiensa puolella. Kokonaisuudessaan se ei korvaa Venäjän pakotteista aiheutuneita tappioita, sanoo kuhmoislaisen maitotilan isäntä Matti Unnaslahti. Vaikka takana ovat hyvät ajat, niin jo kuuden sentin pudotus tuntui tulopuolessa. – Ei tätä ole otettu tiloilla millään hyvällä vastaan. tammikuuta 2015 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Pakotteet kuristavat maitoketjua Salmi & Tannisen uusi maitoauto otettiin käyttöön viime viikolla. Lisätuki lämmitti mieltä kuitenkin vain hetken. Kuljetuspalvelut porskuttavat Vaikka Venäjän pakotteet tuntuvat maidontuottajien kukkarossa, eivät vaikutukset ainakaan toistaiseksi ole ulottuneet kaikkiin maitoketjun osapuoliin. Synkkyyteen Unnaslahti ei kuitenkaan suostu vaipumaan, vaikka vyötä hetkellisesti pitäisikin kiristää. Unnaslahtien maitotilalla on syntynyt vasikoita viime aikoina tiuhaan tahtiin. Kuhmoislaisen Salmi & Tanninen Oy:n Eetu Tannisen mukaan ajat ovat huolestuttavat, mutta hanskoja ei siitä huolimatta ole heitetty tiskiin. Maidontuottajan kannalta suurin kysymys on kuitenkin se, kuinka pitkäksi aikaa. Maitolitra täytyy tuottaa halvemmalla Vaikka Venäjän määräämät rajoitteet ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia, kertoo Matti Unnaslahti olevansa tyytyväinen siihen, että maito on haettu heidän tilaltaan entiseen tapaan. – Vuonna 2009 maidon hinnat putosivat reilusti ja sen jälkeen hinnoissa on ollut tasaista nousua. Eetu Tanninen kertoo, että auto vetää 42 000 litraa maitoa. Jos säät suosivat, niin saamme ajoissa säilörehun korjattua, jolloin voimme säästää ostorehuissa. Vaikka kuljetusliikkeen työssä Venäjän pakotteiden vaikutukset eivät sen suuremmin näy, askarruttaa maitotilojen tulevaisuus mieltä. Meille ei ole annettu minkäänlaisia rajoituksia maidontuotantoon. Kiintiön poistuminen tulee varmasti tuntumaan hinnassa ja siinä voi tapahtua rajuakin sahaamista
Matkalla se sai kiireellisimmän hälytyksen ja tilalle piti hälyttää toinen ambulanssi Jämsästä. Kokousten lisäksi esimerkiksi sosiaalihuollon käytännön tehtäviä kunnan alueella hoitivat luottamushenkilöt virkamiesorganisaation ollessa varsin suppea. Ensin hurmataan joku kärkipoliitikko, joka ei kuntataloudesta mitään ymmärrä. Näyttääkin siltä, että kysyntä verkkoyhtiö Kuuskaistan vetämälle valokuituverkolle pienenee ja pienenee koko ajan. Ilman valtion ja EU:n tukea valokuituverkon rakentaminen ei kannata. Vaimoni soitti Vaasan hätäkeskukseen kello 00.50, josta luvattiin hälyttää apua paikalle pikaisesti. Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Kiitos! Anja Katainen Pitkäaikaisen vaikuttajan Veikko Kilpasen poismeno sai minut muistelemaan menneitä. Ja Madrid maksaa. Kilpasen Veikko aikalaisineen teki monia suuria päätöksiä, jotka vaikuttavat vieläkin kunnan toimintaan ja meidän kuntalaisten hyvinvointiin. Muistelin aikaa, jolloin parikymppisenä untuvikkona aloittelin kunnallisten luottamustoimien parissa. On mahdotonta laskea, kuinka paljon aikaa on käytetty ja työtä tehty yhteisen hyvän eduksi. Syynä saattoi olla pohjaton tiedonhaluni tai tahtoni oppia ja kunnioitukseni kokeneita poliitikkoja kohtaan. Päätökset on kuitenkin tehty kuntalaisten eduksi kulloisenkin ajan parhaan näkemyksen perusteella. Syitä ovat ainakin verkkainen päätöksenteko, kehno rakennuttaja ja teknisen kehityksen aliarviointi. Mutta olin kuitenkin aivan noviisi ja ehkä hieman yllättäenkin sain merkittävää tukea vanhempieni lisäksi muiltakin pitkäaikaisilta kunnallisvaikuttajilta poliittisesta kannasta riippumatta. Käyhän Kuhmoisissa paljon vapaa-ajan asukkaita, jotka eivät tarvitse mökeillään ympärivuotista yhteyttä. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 28. Laajakaistasoppaa selvittäessä on helppoa olla jälkiviisas. LUKIJAPOSTIA Suomea pidetään eräänä maailman vähiten korruptoituneena maana. Kunnioitus edellisten sukupolvien puurtajia kohtaan antaa voimia jatkaa luottamustoimien parissa. Kari Keskinen Las Palmas / Kuhmoinen Ulkoistus ja kunnan talous Nopeat langattomat laajakaistayhteydet alkavat vallata alaa Kuhmoisissa. Suurin virhe oli ennakkotilausten kerääminen 300–400 tilaajalta ilman takuuta verkon valmistumisesta. Meillä Kuhmoisissa on pääasiallisesti iäkkäitä ihmisiä, joille on tärkeää, että ambulanssi saapuu tarvittaessa paikalle nopeasti, eikä liian myöhään. Sen tavoitteena on saada 99 prosenttia vakinaisista asunnoista 100 megabittisen laajakaistan piiriin tämän vuoden loppuun mennessä. Palkat kyllä otetaan auliisti vastaan ilman ulkoistusta vastaavia vähennyksiä. He suorittivat ensihoidon useaan kertaan mittaamalla muun muassa verenpaineet, sykkeen ja veren sokerit. Olen hyvilläni siitä, että yhteisten asioiden hoitoon täältä löytyy uusiakin ihmisiä. Kyse on lume-demokratiasta. Taysista suositeltiin soittamaan ambulanssi. Lisäksi kesällä Kuhmoisissa on lähes 10 000 kesäkuhmoslaista, jotka voivat tarvita nopeaa ensiapua. Toinen hyvä puoli asiassa on se, että langattomat yhteydet saattavat loppujen lopuksi palvella suurempaa asiakasmäärää kuin kiinteät yhteydet. Vuoden 2014 aikana kunta ehti liittyä ja vetäytyä Keski-Suomen valokuituverkot oy:stä, ja puntaroida laajakaistan kannattavuutta. Tämän tukevan pohjan ansiosta asumme ja elämme vieläkin Kuhmoisten itsenäisessä kunnassa. Myös kunnallisissa luottamustehtävissä tuli opetella itse ja ottaa laajalti selvää asioista. Kuhmoisten ensivasteauto tuli paikalle noin 11 minuutin kuluttua hälytyksestä. Pitäjän pitäjät Viime sotien jälkeinen aika oli myös kunnallisessa elämässä hyvin vaativaa. Espanjassa asia on jo ratkaistu: 8 100 kunnanvaltuustoa pohtii kiihkeästi vaikkapa kunnan roskalaatikkojen paikkoja. Ambulanssin tulo paikalle kesti runsas kaksi tuntia, joka tuntui tuskastuttavan pitkältä. Heidän kanssaan todettiin, että akuutti tilanne oli mennyt ohi ja potilasta ei tarvitse kuljettaa sairaalaan. Saamme olla kiitollisia kaikille ahkerille luottamushenkilöille, joiden ansiosta meillä on näin hyvä kunta. Sillä välin kun yksityiset toimijat ovat kiinnittäneet tukiasemia pitkin poikin Kuhmoista, on kunta tehnyt omia laskelmiaan langallisen laajakaistaverkon rakentamisesta. Kartalla ihottumaa muistuttava 4G-peitto leviää tämän vuoden aikana yhä syrjäisemmille seuduille. Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. Vaimoni soitti Taysiin, koska olin ollut ennen joulua siellä sydämen varjoainekuvauksessa. Heidän toimintansa oli ammattitaitoista ja rauhoittavaa. Väite on kuin suoraan Suomen 1970-luvun ”itsenäisestä” ulkopolitiikasta. Mukana oli vielä pitkän linjan poliitikkoja, Veikko mukaan lukien. Kunnanvaltuustoille ulkoistus saadaan näyttämään edullisilta perin yksinkertaisin keinoin. Koska julkinen tuki on myönnetty kunnan ja Kuuskaistan yhteistyölle, on se pidettävä pelissä mukana. Sopasta löytyy myös hyviä sattumia. Eniten ihmetystä herätti ambulanssin viipyminen. Summa on mitätön miljoonien eurojen takausten rinnalla, joita ei onneksi myönnetty. Profeetan tutkintoa ei tarvita, kun pohditaan missä vaiheessa mentiin metsään. Mihin kuntaa tämän jälkeen tarvitaan. Yritän omalta osaltani tarvittaessa antaa samanlaista tukea kuin itse aikanaan sain monelta jo edesmenneeltäkin päättäjältä. Kuntien into ulkoistaa sotensa on näyttö lähinnä siitä, että itse ei osata tahi edes viitsitä tehdä omia töitä. Hätäkeskus ilmoitti, että Kuhmoisten ensivastehenkilöt ovat saaneet hälytyksen kello 00.54 ja ambulanssi tulee Jämsästä, kesto runsas puoli tuntia. Sodasta selviytyneet naiset ja miehet ottivat hyvin pian osaa järjestötoimintaan ja yhteisiin luottamustoimiin muutoinkin vaativasta elämästä huolimatta. Jos ei nyt 99 prosenttia, niin ainakin 90 prosenttia saatetaan tavoittaa Kuhmoisissa langattomalla 4G-tekniikalla jo tänä vuonna. Jo nyt operaattoreiden tarjoamat 4G-yhteydet tavoittavat huomattavan osan kunnan väestöstä. Markku Hjelm Kuhmoisiin on saatava päivystävä ambulanssi Hiekoittajat! Voisiko potkukelkkailijoille jättää hiekoitIloisen potkukelkkailijan toive hiekoittajille tamattoman kaistan. tammikuuta 2015 KOLUMNI Silmu Sarvala PÄÄKIRJOITUS 28.1.2015 Tuomo Hyttinen Näin kirjoitat lukijapostiin Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@kuhmoistensanomat.fi. Kunnan oli hoidettava monia säännöstelyyn, asutukseen ja jälleenrakennukseen liittyviä tehtäviä. Heitä muistaen jatkamme työtä meidän kaikkien parhaaksi.. Aikaa kului runsaasti, osin omien töidenkin kustannuksella. Omien kuntalaisten huolto oli kunnan käsissä, ja asioiden hoito oli merkittävältä osin luottamushenkilöiden työtä. Valokuituverkon rakentaminen on osa Laajakaista kaikille -hanketta. Kiinnostuksen yhteisiin asioihin olin saanut kirjaimellisesti jo äidinmaidosta ja toimintaa olin seurannut läheltä koko pienen ikäni. Miksi Kuhmoisten ambulanssi ei päivystä. Kuhmoisten kunnalla ei kulunut laajakaistan rakentamiskustannuksiin rahaa kuin 210 000 euroa. Paikalle tulleen ambulanssin henkilökunta hoiti asiansa asiantuntevasti ja osaavasti. Ensivasteryhmään kuuluivat Jan Ahokas, Juha Karppinen ja Artturi Heickell. Sitten otetaan asia pois valtuustolta. Kuinkahan moni nykyään pystyisi osallistumaan joskus kaksikin päivää kestäneisiin kokouksiin. Olen sitä mieltä, että Kuhmoisiin pitää saada päivystävä ambulanssi! Kiitokset niille, joille ne kuuluvat: suurkiitokset Janille, Juhalle ja Artturille. Mielestäni ambulanssin tuloon meni aivan liian kauan aikaa. Koulutukseen ei välttämättä ollut mahdollisuuksia, ja monet opettelivatkin itse monipuolisesti eri alojen osaajiksi. Sitten pannaan sivuun kunnan talousjohtaja. Katson väitettä Espanjassa asuvana suomalaisena. Tekniikka ohittaa byrokratian Perjantai-iltana 23.1.2015 minulle tuli yhtäkkinen hengenahdistus, joka paheni illan mittaan. On turhaa miettiä, ovatko ratkaisut nykyvalossa olleet oikeita tai vääriä. Potilaan kannalta merkittävintä oli kuitenkin heidän rauhallinen käyttäytyminen ja potilaan rauhoittaminen. Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Tukiasemia asennetaan niin Kylämälle ja Kissakulmalle, kuin Ruolahteenkin. Kaiken tämän on suunnitellut yksi älykäs ja osaava yritysjohtaja
Niina Huuhtanen Kokoomuslainen kunnanvaltuutettu Kimmo Malin jatkaa kunnanhallituksen puheenjohtajana hallituskauden 2015–2016 loppuun asti. Kuhmoisten työttömyysprosentti laski vuoden 2014 aikana Keski-Suomen keskiarvon alapuolelle. Kunnallisvalituksessa vaaditaan päätöksen kumoamista ja täytäntöönpanokieltoa hallinnon oikeusperiaatteiden, hallintolain selvittämisvelvollisuuden, hallintosäännön ja hankintalain rikkomisen perusteella. – Kuuskaista on ottanut aikalisän ja ilmoittanut meille, että heillä on rahoitusneuvottelut käynnissä. Veikkauksen tilastojen mukaan Kuhmoisissa lototaan asukaslukuun suhteutettuna lähes tuplasti enemmän kuin Jyväskylässä ja Tampereella. Uusien ohjeiden mukaan palkkatuki kohdistetaan ensisijaisesti yli 300 päivää työmarkkinatukea nostaneiden henkilöiden työllistämiskustannuksiin. Asia käy ilmi Veikkauksen tilastoista. Varat on korvamerkitty palkkatukityöllistämiseen. – Palkkatuki ei suinkaan ole ainoa keino. Määrärahoja voidaan siirtää tietyin rajoituksin hallinnon tulosalueen sisällä. Kolmanneksi suurimman valtuustoryhmän sosiaalidemokraattien valtuutettu Silmu Sarvala jatkaa toisena varapuheenjohtajana. Puolueiden voimasuhteet muuttuivat kunnanhallituksessa valtuustoryhmien sopimuksen mukaisesti. Ikonen ymmärtää asukkaiden huolen, mutta pyytää ihmisiä malttamaan mielensä vielä hetkeksi. Vaikka Kuhmoisissa lototaan ahkerasti, ei kuntaan osunut yli 100 000 euron voittoja vuonna 2014. Kokoomukselle kolmas paikka Tuomo Hyttinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus tutkii kolmen jämsäläisen valtuutetun jättämän kunnallisvalituksen Jämsän kaupunginvaltuuston 1. Yli 10 000 asukkaan kunnista eniten lotottiin Forssassa, joka löytyy kokonaistilaston sijalta 10. Lainsäädäntö ja määrärahojen kohdennus antavat reunaehdot palkkatuen myöntämiselle, Raittila-Parkkinen kertoo Raittila-Parkkisen mukaan Keski-Suomessa kohdennetaan 9 miljoonaa euroa vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneisiin. Veikkauksen tiedottaja Niina Vienon mukaan Kuhmoisissa lototaan muutenkin innokkaasti. Lisäksi palkkatuella voidaan työllistää yrityksiin alle 30-vuotiaita nuoria, joiden osaamisessa on puutteita. Myös pitkäaikaistyöttömyys, eli yli vuoden työttömän olleiden määrä, laski Kuhmoisissa viime vuoden aikana. Suurimmat kunnat eivät yllä lähellekään listan kärkeä. Nyt se on tehty mahdottomaksi, KorppilaKauppinen kertoo. Tyypillisesti pelaamistilaston kärjestä löytyy asukasluvultaan pieniä kuntia, joissa käy vuoden mittaan runsaasti matkailijoita ja mökkiläisiä, joiden pelaaminen kirjautuu kyseiselle kunnalle. Kuudenneksi eniten lottoa Laajakaistan selvitystyöt jatkuvat Niina Huuhtanen Kuhmoisten kunta selvittää edelleen vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat laajakaistan rakentamisen Kuhmoisten alueelle. Kunnallisvalitus tutkitaan HAO:ssa. KorppilaKauppisen mukaan Kuhmoinen oli yksi harvoista kunnista, jotka pystyivät vähentämään merkittävästi työttömien määrää edellisvuoteen verrattuna. Lahtinen on Pihlajalinna-konserniin kuuluvan Jokilaakson Terveys Oy:n hallituksen jäsen. Keski-Suomen alueella järjestetään runsaasti eri alojen ammatillista koulutusta, Raittila-Parkkinen sanoo. Kuhmoisten kunnan hallintojohtaja Sanna Luukkanen kertoo, että kunta on varannut työllisyysmäärärahoja tälle vuodelle 300 000 euroa. – Te-toimisto ei suostu järjestämään työvoimakoulutusta, eikä edes lyhempiä työnhakuvalmennuksia Kuhmoisissa, vaikka olen niitä viimevuonna useaan kertaan tiedustellut, Minna Korppila-Kauppinen kertoo. Kuhmoisten edelle kärkiviisikkoon sijoittuivat Pello, Pelkosenniemi, Kolari, Pertunmaa ja Kustavi, jossa rahaa käytettiin suhteessa eniten. Määrärahaa voi jäädä yli Pirjo Raittila-Parkkinen muistuttaa, että TE-toimisto antaa työttömille myös muita vaihtoehtoja avoimille työmarkkinoille pääsyyn. Suurin Kuhmoisissa lotottu rahasumma osui kuntaan vuonna 2002, kun joku onnekas pelaaja voitti 1,5 miljoonaa euroa. Kesälomalaiset ovat varmaankin yksi tekijä, joka selittää Kuhmoisten korkeaa sijoittumista pelitilastoissa. Ensinnäkin työttömän on oltava 500 päivää ansiosidonnaisen tai peruspäivärahan piirissä. Kuhmoisten kunta nimesi laajakaistahankkeelle työryhmän syksyllä 2013, kun varmistui, että hankkeelle ei saada haettua rahoitusta. – Paikkoja olisi, mutta tukia ei saada, KorppilaKauppinen sanoo. Esimerkiksi työvoimakoulutus on erinomainen tapaa kehittää osaamista. – Kesä–elokuussa näkyy trendinomainen kasvu. Käytännössä vuoden alusta voimaan tulleiden linjausten jälkeen palkkatukea voidaan Keski-Suomen alueella myöntää pääasiassa 800 päivää, siis vähintään yli kaksi vuotta, työttömänä olleisiin. – Eri työllistämistoimenpiteillä Kuhmoisissa pystyttiin viime vuonna työllistämään 40–70 henkilöä kuukausittain, Korppila-Kauppinen kertoo. tammikuuta 2015 Työllisyydenhoito vaikeutuu Kuhmoisissa Aikaisemmin kunnat joutuivat maksamaan 50 prosenttia yli 500 päivää työmarkkinatukia nostaneiden henkilöiden tuesta. Tukilinjaukset lain mukaan Keski-Suomen työja elinkeinotoimiston kehittämispäällikkö Pirjo RaittilaParkkinen sanoo, että palkkatukilinjaukset muuttuivat vuodenvaihteessa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä. Kunnanhallituksen muiksi jäseniksi valittiin Lea Aittolahti (ps), Juha Järvenpää (kok), Henna Hellstén (kesk) ja Susanna Manninen (kok). Palkkatuen myöntämisen yleisissä edellytyksissä annetaan TE-toimistolle toimivalta asettaa ehtoja tuen saamiselle. Vuoden alusta lähtien 50 prosentin maksuvelvollisuus alkaa 300 päivästä ja nousee 70 prosenttiin 1000 työttömyyspäivän jälkeen. Selvitystyöryhmän puheenjohtaja Eero Ikonen kertoo, että työ jatkuu edelleen ja tavoitteena on, että helmikuun loppupuolella työryhmä tuo esityksensä valtuutettujen päätettäväksi. Kuntouttavan työtoiminnankin tavoitteena on saada asiakas palkkatuen piiriin. Ero muihin vuodenaikoihin ei ole kuitenkaan niin suuri, että Kuhmoisten sijoitusta voisi selittää pelkällä kesälomalaisten pelaamisella. – Vaikka vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden joukossa on eipitkäaikaistyöttömiä ja joukko on heterogeeninen, kohdentuu palkkatuki vahvasti pitkäaikaistyöttömiin, Raittila-Parkkinen kertoo. Tuomo Hyttinen Kuhmoisissa käytetään rahaa lottoamiseen Suomen kunnista kuudenneksi eniten asukasmäärään nähden. Korppila-Kauppinen sanoo, että uusi linjaus rankaisee asiansa hyvin hoitaneita kuntia. Luukkasen mukaan kaikkea ei lakimuutoksen vuoksi saada käytettyä palkkatukitoimintaan. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin keskustan Jarkko Sumioinen. Kuvassa Minna Korppila-Kauppinen (vas.) ja Sanna Luukkanen tutkivat viime vuoden työttömyystilastoja. – Joka tapauksessa työllisyyden hoito vaikeutuu, koska ilman palkkatukea työllistäminen on työnantajalle huomattavasti kalliimpaa, Luukkanen sanoo. Lain mukaan palkkatuella voidaan työllistää myös henkilöitä, joiden sairaus tai vamma alentaa pysyvästi henkilön tuottavuutta ja yli 60-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä. Mikäli varoilla halutaan työllistää työttömiä sivistystai teknisessä toimessa, tarvitaan määrärahasiirtoon valtuuston päätös. Jämsään verrattuna Kuhmoisissa lototaan 34 prosenttia enemmän. Kuhmoisten kunnan tavoitteena on löytää paras mahdollinen ratkaisu, jolla alueen tietoliikenneyhteyksiä saadaan parannettua. Lausunnon sisältö ei ehtinyt Kuhmoisten Sanomiin lehden mennessä painoon. Jokilaakson terveys ei edes pystyisi hoitamaan kilpailutuskriteereissä mainittuja sosiaalipalveluja. – Töitä tehdään kaiken aikaa, eivät ne ole pysähtyneet. Kuhmoisissa jo aloitetut maastotyöt pysähtyivät eivätkä ole jatkuneet kesän 2013 jälkeen. Toivomme, että ne ratkeavat parhain päin. Minna Korppila-Kauppisen mukaan vaarana on se, että Kuhmoisissa työttömyys räjähtää käsiin. joulukuuta tehdystä kokouspäätöksestä. Minna Korppila-Kauppinen sanoo, ettei kunnan työllistämisvalikoimasta löydy tehokkaita vaihtoehtoja. – Voimme järjestää kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua, mutta ne ovat lähinnä tilastojen kaunistelua. En täten ole yhteisöjäävi, eikä muitakaan esteellisyysperusteita ole, Lahtinen kertoo. Tuomo Hyttinen Keski-Suomen työja elinkeinotoimiston uudet palkkatukilinjaukset hankaloittavat työttömien työnhakijoiden työllistämistä Kuhmoisissa vuonna 2015. Kunnanhallituksen nimeämä selvitystyöryhmä on kartoittanut erilaisia vaihtoehtoja, joilla laajakaistaverkosta olisi mahdollista saada taloudellisesti kannattava. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 28. Jämsän kaupunki päätti eilen lausunnostaan kunnallisvalitusta varten. – Tällaisia henkilöitä on Kuhmoisissa alle 20 ja osa heistäkin työkyvyttömiä, Kuhmoisten kunnan työnsuunnittelija Minna Korppila-Kauppinen sanoo. – Valtuuston päätös on luonteeltaan periaatteellinen eikä siinä syrjitä tiettyä tuottajaa. Toiseksi työmarkkinatukea voi saada myös työtön, joka tulee työmarkkinoille ensi kertaa eikä täytä niin sanottua työssäoloehtoa. Kokoomuksella on nyt kahden sijaan kolme paikkaa, ja vastaavasti keskustalla kaksi paikkaa entisten kolmen sijaan. Ikonen on saanut kuntalaisilta runsaasti kyselyitä laajakaistahankkeen edistymisestä. Määrärahan pitäisi auttaa pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa. – Valtioja kuntasektorin välillä on valtakunnallisesti neuvoteltu merkittävä työllistämistoimien määrärahakohdennus vähintään 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneisiin asiakkaisiin. Viimeisenä valitusperusteena mainitaan Jämsän kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Merja Lahtisen (kesk) esteellisyys. Työmarkkinatukea voi saada kahdella ehdolla. Kuhmoisten kunnanvaltuusto päätti asiasta maanantaisessa kokouksessaan
Tulevaisuudessa voi olla mahdollista, että jokaisen seurakunnan on kuuluttava seurakuntayhtymään, jossa henkilöstöä jaettaisiin seurakuntien kesken. Hän pitää lähtösaarnan messussa 8.2. Samoin seurakunnat ja kirkot ovat yhä uudestaan ja uudestaan huomanneet, ettei pelkkä puhe riitä. Ensi sunnuntaina alkava kirkon jokavuotinen suurkeräys, Yhteisvastuukeräys, kerää tänä vuonna varoja juuri kaikkein köyhimmille ihmisille Suomessa. Kiitos kaikille äitiä hoitaneille. Siellä pöydälle nousee ehdotus seurakuntayhtymien pakollisuudesta. Ehdolla kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi oli myös Lea Sinivaara, joka sai kuusi ääntä. kirkkoherra Auni Kaipia.. Raha ei riitä aina edes elämän perustarpeisiin, ruokaan ja vaatteisiin. Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin muun muassa luottamushenkilöiden valinnoista kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi, kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi ja kirkkoneuvoston kokoonpanosta. Jeesus ei pelkästään puhunut rakastamisesta, vaan rakasti ja välitti käytännössä. Päijälän päivätuokio Matti ja Kaisa Lahnajärvellä, os. Aloite annettiin kirkkoneuvostolle käsiteltäväksi. Avioliittoon kuulutetut: Mikko Johannes Peltonen ja Karoliina Laura Maaria Järvinen molemmat Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnasta. Myllykuja 6 as 1, ke 28.1. Kirkkovaltuusto sai kokouksessa tiedokseen, että yhtäjaksoisesti sairaslomalla ollut kirkkoherra Jukka Erolan palvelussuhde päättyy tammikuun viimeisenä päivänä. klo 10. Raamattupiiri Iltaruskossa ke 4.2. Mahdollisuudet auttamiseen ovat monissa seurakunnissa pienet verrattuna apua hakevien määrään ja tarpeeseen. Seurakuntien diakoniatyön puoleen kääntyvät myös monesti ne avuntarvitsijat, jotka ovat väliinputoajia muiden auttamistahojen kriteereissä. Kristilliseen elämäntapaan ei myöskään kuulu pelkkä ulkokohtainen aineellinen auttaminen, vaan sellainen auttaminen, jossa tunnustaudutaan kärsivien kanssa sisariksi ja veljiksi, joiden kanssa eletään ja uskotaan yhdessä jakaen se mitä kenelläkin on. Kirkon olemukseen kuuluu se, että olemme, elämme ja toimimme yhdessä, että välitämme toinen toisestamme. Yhteisvastuu Kirkko auttaa jatkuvasti apua tarvitsevia ihmisiä seurakuntien diakoniatyön kautta. klo 13. Köyhimpiä ovat yhden huoltajan lapsiperheet ja pitkään työttömänä olleet. Erola siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle helmikuun alussa. Sinikka, Marita ja Eila ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Perhemessu kirkossa 3. kirkkoherra Auni Kaipia. klo 18. Unnaslahden vastaehdokas Risto Ojala taas valittiin kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi yhdeksällä äänellä. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa to 29.1. Messun jälkeen on keittolounas ja juhla kaikille srk-kodissa. Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Seppo Unnaslahti äänin 9-8. Toritie 44 Tänään Kalle, Kaarlo, Kaarle, Mies To Valtteri Pe Irja La Alli Su Riitta Ma Jemina, Lumi, Aamu Ti Hugo, Valo Ke Ronja, Armi Tänään Kalapala, kermaviilikastike, perunat,salaatti To Kasvissosekeitto, kananmuna, vihannes, sämpylä Pe Jauheliha-perunalatikko/maksalaatikko, salaatti Sydämellinen kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaan äitimme Impi Kyllikki Kangasjärven muistoa ja otitte osaa suruumme. Tampereen tuomiokapituli katsoo, että muutostilanteessa viran täyttäminen vakinaisella henkilöllä ei ole tarkoituksenmukaista. tammikuuta 2015 HARTAUSKIRJOITUS Auni Kaipia SURUKIITOKSET VIIKON NIMET KOULURUOKA Tervetuloa EVANKELIUMIN-ILTA To 29.1. Kirkkoherran virkaa hoitaa syksyyn asti nykyinen vs. Eteiskahvit. Risto Ojala (oik.) luovutti kirkkoneuvoston vanhimpana kokouksen johtamisvastuun vastavalitulle kirkkovaltuuston puheenjohtajalle Seppo Unnaslahdelle. Kokouksen päätteeksi Uudistuvan seurakunnan kirkkovaltuustoryhmä jätti kahdeksankohtaisen valtuustoaloitteen, jossa esitetään muun muassa tiedottamisen ja yhteistyön uudistamista. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 28. Perhekahvila ke klo 10–12 Päijännekodissa 4. Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Heljä Järvinen. Esimerkiksi kirkkoherra voisi tällöin työskennellä kahden tai useamman seurakunnan alueella. Kirkkoherra Erola eläkkeelle Tuomo Hyttinen Kuhmoisten kirkkovaltuusto kokoontui valtuustokauden ensimmäiseen istuntoonsa maanantaina. su ennen paastonaikaa 1.2. Haitissa, jossa maanjäristyksen jälkeinen maan jälleenrakentaminen on edelleen menossa, Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan lasten mahdollisuutta päästä kouluun. Kirkkoherra Jukka Erola jää eläkkeelle 1.2.2015. Tämän vuoden ulkomainen keräyskohde on Haiti. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valittiin vuosiksi 2015–2016. Teot puhuvat enemmän kuin sanat. Yhteisvastuukeräys kutsuu meitä tähän elämän ja uskon yhteyteen kotimaassamme sekä ulkomailla. Nyt kirkolla, sinulla ja minulla, sillä me ihmiset juuri muodostamme kirkon, on mahdollisuus kiinnittää asiaan paremmin huomiota. Köyhyydessä elää muun muassa 100 000 lasta ja 200 000 eläkeläistä. Messu kirkossa Kynttilänpäivänä 8.2. ja srkkodissa 11.2. klo 19 Pauli Rahkonen Helluntaisrk. klo 10. Kirkkoherran virkaa ei täytetä vielä, koska evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen pitäisi päättää toukokuussa kirkon rakenneuudistuksista. Vasemmalla vs. klo 13. Tarvitaan konkreettisia tekoja kärsivien lähimmäisten hyväksi. Suomen väestöstä 12 prosenttia elää laskennallisesti köyhyydessä. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuolleet: Veikko Kilpanen Kylämältä 93 v, Martta Hölttä Kirkonkylästä 90 v ja Mauno Sakari Hellsten Harmoisista 82 v. HENGELLISET Kirkkoa moititaan monesti siitä, ettei se huomioi riittävästi apua tarvitsevia ihmisiä. Yhteisvastuukeräys alkaa
Siksi pitää nytkin luonnehtia pitkää elinkaarta ja elämäntyötä toteamalla, että Kilpanen on kyntänyt pitkän vaon kotiseutunsa vainiolla. Kylämän kansakoulu oli lapsuusvuosien opinahjo 1920ja 1930-luvuilla. Veikko Kilpanen perusti perheen sodan jälkeen ja Kannuksen pientila siityi hänen nimiinsä 1951. Hän oli syntynyt Kuhmoisissa 8. Omien sanojensa mukaan hänestä ei aina tykätty, mutta silti hänet noteerattiin ja arvostettiinkin. Vahinkovakuutustarkastajan tehtävä Tapiola-yhtiöissä oli useita vuosia päätoiminen työ ja edellytti liikkumista laajasti maakunnassa. Asioitsija-nimike sisältää paljon muutakin kuin vakuutukset ja veroilmoitukset. Matkakohteita eri kokoonpanoissa ehti kertyä 27 maan kamaralle. Lautakuntia, toimikuntia sekä edustuksia kuntainliitoissa voisi luetella melkoisen määrän. Keskustelut tietokoneen kautta säilyttivät yhteydet ystäväpiiriin viimeisiin elinpäiviin saakka. Vuoden 1921 ikäluokkaa komennettiin koulutuskeskukseen Lempäälään 1941 ja sieltä kohta rintamalle. Kylämällä, Kannuksen entisessä torpassa, on Kilpasia asunut monessa sukupolvessa. Suomalainen ruokakulttuuri oli hänen ominta alaansa saavuttaen monissa kilpailuissa palkintosijoja ainoana miehenä. Hän oli asioihin terävästi kantaa ottava ja sanavalmis, laajaa keinovalikoimaa käyttänyt vaikuttaja. päivänä 93-vuotiaana. Sen antama esimerkki on johtanut samaan tulokseen jo kuudella muulla kylällä. Kirkkovaltuustoonkin hän ehti 1960-luvulla. Näkyvyyttä tuli jo alkuvuodesta 1956 Kilpasen ollessa valitsijamiesehdokkaana Urho Kekkosen vaaliliitossa. – Kuva Kuhmoisten Sanomien arkisto.. Monipuolisia luottamustehtäviä Työtehtävien rinnalla tuli hoidettavaksi monenlaisia luottamustehtäviä, joihin hänellä oli vetoa ja halua. Koulutuskeskuksessa alokas Kilpanen ilmoittautui kirjanpitäjäksi ja niin hänestä tuli komppanian kirjuri Syvärillä, missä kului kolme nuoruusvuotta. Lähiympäristön luonto kirvoitti runosuonen sykkimään, mutta tutuilta soilta, ahoilta ja kallioilta poimittiin talteen myös runsaat luonnonantimet. Kunnanvaltuuston puheenjohtajana hän oli 1973–75 ja varapuheenjohtajana kaikkiaan 12 vuotta. Siviiliin pääsy merkitsi paluuta kotiin Kylämälle ja metsätöihin mistä oli lähdettykin Suomea puolustamaan. Vanhuusvuosina askel lyheni, mutta henkinen vireys säilyi ja osallistuminen sotaveteraanien, torstaituvan ja kotailtamiesten toimintaan toivat vaihtelua. Kotipuutarha kukoisti, ja erikoisvihannekset toivat lounaspöytään harvinaisia makuvivahteita. Sen laajennettu painos ilmestyi seuraavana vuonna. Toimenkuva laajeni vähitellen testamentteihin, lainhuutoasioihin, perunkirjoituksiin ja pesänselvityksiin jopa Valtiokonttorin toimeksiannosta. Kylämän kyläkirjan aineistoa Kilpanen tuotti ahkerasti ja 2002 painetusta kirjasta tuli ensimmäinen Kuhmoisissa. Seppo Unnaslahti Talonpitokilpailu keräsi Uuno Niemelän talon pihamaalle maatalousseuralaisia sankan joukon elokuussa 1985. Gebhardilaiseen osuustoimintaan hän oli kasvanut nuoruusvuosista alkaen ja erityisesti Kylämän pienviljelijäyhdistyksessä ammatillinen kurssitoiminta, yleismiehen tehtävät ja vuosikymmeniä kestänyt sihteerin pesti olivat elävän kylän ja sen asukkaiden vilkasta vuorovaikutusta. – Kuva Kuhmoisten Sanomien arkisto Tasavallan presidentti myönsi Veikko Kilpaselle pitäjänneuvoksen arvonimen 1.7.1988. Pienviljelijöiden paikalla Kuhmoisten maatalousseuran johtokunnassa hän oli 1970–87 ohjaamassa maatalousneuvontaa. tammikuuta 2015 Veikko Kilpanen 1921–2014 MUISTOKIRJOITUS Kaikkien kuhmoislaisten tuntema kulttuurin harrastaja, kotiseutumies ja kunnallisvaikuttaja Veikko Kilpanen kutsuttiin viimeiseen iltahuutoon joulukuun 20. Kehityskykyinen nuorukainen siirrettiin Jalkaväkirykmentti 44:n esikuntaan kirjurialiupseeriksi 1943 ja kotiutettiin alikersanttina marraskuussa 1944. Lahjakkuus ja itseopiskelu veivät eteenpäin jopa sotavuosina. Osuustoimintamieskin Kilpanen oli kuuluen jäsenenä Kuhmoisten osuuskaupan ja osuusmeijerin hallintoneuvostoihin ja toiminta osuuspankin tilintarkastajana 25 vuotta näistä pitkäkestoisin. Sivuansiot vaihtuivat jo 1950-luvulla metsätöistä kynätöihin. Kilpanen tunnettiin vertauksia ja kielikuvia viljelevänä sanankäyttäjänä ja tunteisiin vetoavana runoilijana. Oli siis Veikko, joka osasi eläytyä moneen rooliin ja nauttia niistä kaikista: ahkera työmyyrä toimistossaan, maailmanmatkaaja, sanan säilää heiluttava kunnallispoliitikko ja kuitenkin yli kaiken kotikontuunsa kiintynyt luontoihminen. Asiakasmäärä kohosi lähes kahteen sataan pääasiassa Kuhmoisissa ja Padasjoella. Kuhmoisten kotiseutumarssi syntyi 1976, sävellysten vihko Lapsuusajan kaislikkorannalla 1996 ja runoista koottu teos Pieni kaarnalaiva 80-vuotispäiville 2001. Oppilaitoksen kehittämisessä Kilpanen oli keskeisesti mukana liittovaltuustossa 14 vuotta ja liittohallituksessa 1981–88. Tehtävät lisääntyivät nopeasti kunnassa ja kuntainliitoissa, joten tehtävänimikkeitä kertyi kymmeniä. Saman vuoden syksyllä hänet valittiin kunnanvaltuustoon ja tämän jälkeen vielä seitsemän kertaa niin, että valtuustovuosia kertyi 32 maalaisliitto-keskustapuolueen ryhmässä. Metsätöistä kynätöihin Kansakoulu ja metsätyöt olivat tavanomainen lähtöasema pienviljelijän pojalle. Myös Veikko Kilpanen osallistui Kuhmoisten Maatalousseuran syyskesäiseen elojuhlaan. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 28. Kunnanhallituksessa hänellä oli jäsenyys 1969–72 ja 1983–84. Veikko-pojan vanhemmat Hilma ja Nestor Kilpanen asuivat lyhyen aikaa Suurjärven kylässä Heimalan maalla Puustellinimisessä mäkituvassa, josta tuli Veikon syntymäkoti, kunnes heti samana vuonna tultiin Kylämälle. Vuodesta 1956 alkanut ja 1980-luvun lopulle jatkunut kunnallispoliitikon ura on yksi pisimpiä ja monipuolisimpia Kuhmoisissa. Hänelle oli myönnetty muun muassa Kunnallisliiton hopeinen kunniamerkki, Suomen Leijonan ansioristi ja korkeimpana tunnustuksena pitäjänneuvoksen arvonimi 1988. Maatalousverotuksen uudistaminen 1968 avasi Veikko Kilpaselle uuden työkentän, jossa tottuneelle kynämiehelle oli tekemistä erityisesti talvikaudeksi kirjanpitojen ja veroilmoitusten parissa. Jämsänjokilaakson ammatillisten koulujen kuntainliitto ja sen tarjoama koulutus oli Kuhmoisten kuntalaisille merkittävä. toukokuuta 1921. Kirjanpitoasioissakin Kilpanen siirtyi tietokoneen käyttäjäksi yli 70-vuotiaana, ja asiakkaiden hartaasti pyytäessä hoiti muutamia asiakaskokonaisuuksia vielä 90-vuotiaana. Suuritöinen oli tielautakunnan puheenjohtajuus ja kokousten runsaudessa verolautakunta oli omaa luokkaansa. Musiikki oli Veikko Kilpasen harrastuksista ehkä kaikkein rakkain. Julkinen toiminta tuotti useita huomionosoituksia. Hän toimi Keskisuomalaisen freelancertoimittajana ja usean lehden levikkityössä ja sen ohella vakuutustarkastajana. Kotiseutuni Kuhmoinen on paikallisen murteen tallentamiseen kuuluva teos vuodelta 2008. Lämminhenkinen seuramies Vaikka työvuodet olivat kiireisiä, Veikko Kilpasella oli myös taito jakaa aikaansa harrastuksille ja laajan ystäväpiirin kestitsemiseen. Sen koulun johtokunnassa hän oli puheenjohtajana vuoteen 1972, jolloin koulu lakkautettiin. Oli siis kyse menevästä miehestä, jonka arkinen työkin vakuutusmiehenä edellytti jatkuvaa autoilua maakunnan eri osissa. Kun runoja oli ja uusia syntyi, hän alkoi myös säveltää. Ja kun vapaa-aikaa järjestyi, Kilpasen perhe suuntasi ulkomaanmatkoille, usein omalla autolla
– Pyöreitä vuosia juhlitaan sitten vähän isommin. Metsään hamuavan hiihtäjän ei kannata suunnata suksiaan Ruolahdelle ainakaan vielä. Ratamestari Eero Lampi on nähnyt paljon vaivaa kisajärjestelyjen eteen. Yllättävää Jokisen mukaan on se, kuinka paljon kertakäyttöpoletteja käytetään. Kuhmoislaista väriä nähdään kuitenkin toimitsijapuolella. Kävijöitä 19.–25. Tämä vuosi näyttää paremmalta. tammikuuta 2015 oli 45 vähemmän kuin 20.–26. Opastusta saa pyydettäessä Ensimmäisen kuukauden aikana kuntosalimaksuista on kerätty rahaa kunnalle noin 3 000 euroa. Kilpailut ovat osanottajamäärältään suurimmat Suomessa. Alustavien tulosten mukaan pihabongauksen runsain laji oli tänäkin vuonna talitiainen, mutta tilhiä ja keltasirkkuja havaittiin lähes yhtä paljon. – Kuva Lomamökit Ruolahti Niina Huuhtanen Suomen suurin lintutapahtuma Pihabongaus järjestettiin viime viikonloppuna jo kymmenettä kertaa. Osa kilpailijoista saapuu suoraan kansainvälisiltä arvokisanäyttämöiltä. Hömöja töyhtötiaisen määrät pysyivät alhaisella tasolla. Parkkitilaa on Puukkoisten maamiespirtillä, josta hiihtäjät saavat myös latukarttoja tarvittaessa. Alustavat tulokset perustuvat yli 10 000 pihan havaintoihin. Kuhmoisissa on uraa yhteensä yli 200 kilometriä. Tuomo Hyttinen Padasjoella on mahdollista seurata kansainvälisen tason hiihtosuunnistusta, kun kotimaan huiput kerääntyvät viikonloppuna kilpailemaan sprinttimatkojen Suomen mestaruuksista. Keskimäärin pihoilla vieraili 41,8 yksilöä ja 6,9 lajia per piha. – Kunhan ei tulisi suojasäätä eikä vettä taivaalta. Kuntosalikävijät vähentyneet Nasu tekee luisteluladun Tuomo Hyttinen Latutamppareille on ollut viime viikkojen aikana runsaasti töitä Kuhmoisissa. Naisten viestijoukkue voitti viikonloppuna Sveitsin hiihtosuunnistuksen Euroopan mestaruuskilpailuissa hopeaa. Viime viikolla vihossa 117 nimeä. – Liikuntaneuvoja Hannele Kaperilta ja minulta saa opastusta, jos sellaista tarvitsee. Vuonna 2014 Kuhmoisissa bongattiin lintuja 36 pihalla ja havaintoja tehtiin yhteensä 248. – Vähänkin kun menee metsän puolelle, niin laduntekoon ei vielä riitä lunta, Haikonen kertoo. Lauantaina käytäviin henkilökohtaisiin sprintteihin on ilmoittautunut 600 kilpailijaa. Tämän vuotinen erikoisuus on se, että pääsarjan kilpailut ovat samalla niin sanottuja WRE-kilpailuja. Ajoneuvoon mahtuu yhteensä 18 ihmistä. Pääurasto alkaa Lummenneelta ja päättyy Jämsän rajalle. Radan suunnittelutyöt alkoivat jo elokuussa. Viime syksynä hankitun Sisu NA-110:n, eli tuttavallisemmin Nasun, avulla latu saadaan maastoon parilla– kolmella ajokerralla. Kuhmoisten moottorikelkkailijat ry:n sihteeri Reijo Soininen kertoo, että lisälumien myötä kelkkareitit vain paranevat. Viime vuosien aikana Kuhmoisten moottorikelkkareitistöön on panostettu huomattavissa määrin. Kotimaisemissa ei suunnisteta, koska kotikenttäetu olisi ilmeinen. – Syksyllä meni pari täyttä kahdeksantuntista viikkoa suunnittelutyön merkeissä. Sunnuntaiseen sprinttiviestiin on ilmoittautunut 200 paria. – Ensimmäiseksi uusitaan laitteiden huonokuntoisimpia nahkapehmusteita. Pienten alkuvaikeuksien jälkeen kuntosalin käyttö on toiminut hyvin. Tilhien runsas määrä selittyy syksyn hyvällä pihlajanmarjasadolla. Lammen lisäksi yli 20 vapaaehtoista kuhmoislaista avustaa tapahtuman järjestämisessä. Äikäs sanoo, että Puukkoisten ladut ovat käyttökunnossa Isojärven latuja lukuun ottamatta. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 28. Ennätyksellisen paljon Pihabongauksessa näkyivät myös räkättirastas, taviokuurna, punarinta ja pähkinänakkeli. Reijo Soinisen mielestä Kuhmoinen on sijainniltaan kelkkaharrastajalle sopiva. Viherpeippo putosi jo kymmenen tavallisimman lajin listalta, ja varpusia oli vähemmän kuin koskaan ennen. Jos lunta riittää, niin kyllä Kuhmoisten maastossa kelpaa ajella. Samalla välitetään tietoa lintujen suojelusta ja kerätään tietoa Suomen talvilinnuston muutoksista. Pukkoisten kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riitta Äikäksen mukaan Puukkoisista löytyy hiihdettävää latua 30 kilometrin edestä. Myös maksullisuuden mukanaan tuoma muutosvastarinta on pikkuhiljaa heikentynyt. Moottorikelkkauraa yli 200 kilometriä Myös moottorikelkkailukausi on saatu aloitettua. Kuhmoisten kunnan liikunnanohjaaja Petra Laakso sanoo huomanneensa, että tammikuussa kuntosalikävijöiden määrä on harventunut esimerkiksi syksyyn verrattuna. Yhteensä ratamestarilla on ollut suunniteltavana 60–70 erilaista rataa. WRE-kilpailuissa on mahdollista saada luokittelupisteitä, joiden perusteella kilpailija voi saada suotuisamman lähtöpaikan kansainvälisissä kilpailuissa. Kisapäivänä viiden asteen pakkanen olisi ihanteellisin lämpötila. – Syysiltoina punttisali oli täynnä miltei joka ilta. Kuhmoisten Sanomat kävi vertailemassa punttisalilla nimensä vihkoon kirjanneiden määrän vuosien 2014 ja 2015 tammikuun viimeisenä ehjänä viikkona. Kuhmoislaisia kilpailijoita ei tänä vuonna sprinteissä nähdä, koska kilpailun järjestää paikallinen PäijätRasti ry. Laakso ei kuitenkaan laita punttisalin hiljenemistä maksullisuuden piikkiin. Matkailuyrittäjä Matti Haikonen on tehnyt noin 12 kilometriä luistelulatuja vanhalla armeijan kalustolla. – Alussa tuli joitain kommentteja, mutta nyt käyttäjät ovat hyväksyneet tilanteen, Petra Laakso kertoo. Marjalintuja, kuten mustaja räkättirastaita sekä tilhiä bongattiin tämän vuoden tapahtumassa enemmän kuin koskaan aiemmin. Armeijan käytöstä poistama Sisu NA-110 toimii paitsi laduntekokoneena, myös henkilökuljetuksessa. Poletin hankkineet ovat ostaneet käyttöaikaa kuntosalille tasaisesti kaikista kolmesta maksuluokasta. Kartalta löytyvät paitsi latureitit ja latumestareiden puhelinnumerot, myös hyödyllisiä taukopaikkoja. Toissa viikonloppuna olin ensimmäistä kertaa tänä talvena ajamassa Kuhmoisissa, Soininen sanoo. Syysloskassa tekee harvemmin mieli liikkua. – Raatesalmesta löytyy lepopaikaksi Korpipaari, Äikäs vinkkaa. Päijät-Rasti ry viettää myös lauantaina merkkipäiviä, kun seura täyttää 45 vuotta. tammikuuta 2015 Tuomo Hyttinen Yhtenäiskoulun kuntosalin käyttö on hiljentynyt viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan lähiluontoa. tammikuuta 2014. Sivistystoimessa suunnitellaan myös erilaisia liikuntavuoroja kuntosalin käyttäjille. – Padasjoen sijainti Suomen asukkaisiin nähden on hyvä. Yhtenäiskoulun kuntosali muuttui maksulliseksi tammikuun alusta lähtien. Vika on kuitenkin saatu korjattua ja ovet toimivat Jokisen mukaan moitteettomasti. Lammen mukaan juhlat jäävät SM-sprintin järjestämiseen. Vapaaehtoisia on yhteensä yli 200. Tammikuussa kahdeksantuntiset päivät eivät enää riitä. Pihabongauksessa tarkkaillaan tammikuun viimeisenä viikonloppuna tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla. – Veikko Konivuori ja Raimo Pohjonen ovat tehneet hiihtolatuja tänne Puukkoisille. Ruolahdessa latuverkostoa on kunnostettu vanhaan malliin, mutta uudella tekniikalla. Kuhmoislaisen ratamestari Eero Lammen mukaan osanottajien määrä on sellainen mitä kisajärjestäjät tavoittelivat. Oven ohjelmistovirheen vuoksi kaikki poletit eivät ole toimineet. – Sää on ainoa kysymysmerkki. Vuosijuhla sprintaten Toiseksi aktiivisin lintubongauspitäjä. Kertakäyttöpoletteja menee paljon Sivistystoimen kanslisti Satu Jokinen kertoo, että uuden kuntosalipoletin hankkijoita on jo hieman yli 100. – Moottorikelkalla vastaavan jäljen saa 6–7 kierroksella, Haikonen sanoo. Petra Laakso ei osaa vielä kertoa tarkemmin millaisesta toiminnasta on kyse. – Näin pystymme seuraamaan kävijämäärän kehitystä tarkasti vuoden mittaan. Ehkä niitä käyttävät satunnaisesti Kuhmoisissa vierailevat, jotka eivät viitsi ostaa kokoaikaista käyttöaikaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että opastusta saa jo nyt pyydettäessä. Yksilöitä havaittiin 1 506 ja lajeja 26. Asukaslukuun suhteutettuna Suomen aktiivisimmat pihabongarit olivat viime vuonna Enontekiössä, Kuhmoisissa ja Kustavissa. Henkilökohtaisia sarjoja on lauantaina 32 ja viestisarjoja 16. Ajan mittaan keksitään uusia parannuskohteita, Satu Jokinen sanoo. – Tammikuussa on ollut niin hyvät ulkoilusäät, että ehkä ihmiset ovat siirtyneet ulos. Kymmenen parhaan joukkoon ylsivät myös Halsua, Puumala, Pertunmaa, Luhanka, Savukoski, Padasjoki ja Taivalkoski. – Viime vuonna lumitilanne oli niin heikko, ettemme voineet pitää edes perinteisiä kelkkakunkkukisoja. Järvien runsaat vesimäärät ovat aiheuttaneet päänvaivaa latumestareille, Riitta Äikäs kertoo. – Poletteja saa kiikuttaa R-Kioskille koko ajan. Viime viikonlopun bongauksia voi ilmoittaa vielä tämän viikon perjantaihin asti osoitteessa www.pihabongaus.fi. Loppuviikolle Lampi toivoo pientä pakkasta. Radat on nyt saatu valmiiksi ja latupohjat kuntoon. Kaikki kerätyt varat eivät suinkaan huku kunnan kirstuun, vaan niillä pyritään kunnostamaan kuntosalilaitteita. Satu Jokinen toivoo, että kaikki kuntosalilla kävijät muistaisivat leimata itsensä kuntosalin ovenpielessä sijaitsevaan laitteeseen, vaikka menisivätkin treenaamaan yhdessä kaverinsa kanssa
Tervetuloa! 06.01.2015 on hallituksen kokous Kuhmolassa klo 11. Lähtö Nesteeltä klo 9.15 Toritietä. Lähdön uusi kellonaika on 11.30! Auto ajaa Toritien läpi ja ottaa keskustasta tulijat kyytiin. Tervetuloa! Hallitus 27 €. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Hintoihin sisältyy alv 24%. Asiakaspalvelu Taija Kuivalainen 040 515 2345 TOIMITUS Toimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 Kuhmoisten Sanomat Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Rauno Riihimäki Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2792 (LT-2013) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi palaute@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 65 e 12 kk / määräaik. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. mennessä! Johan on markkinat halutaan vuokrata 2h+k/kk. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 040 833 2008/ Anja. 045 636 3889 / Eija __________________________ LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan toimittajien kanssa erikseen. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. ja Eurooppa OPASOL OY p. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 0400 798143 p. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 28. (sis. Tied. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. tapahtumat OPASOL OY p. Peltonen p. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 0400 121 997 __________________________________ PITOPALVELU yms. Ohjelmassa klo 11.30 nojatuolimatka maailmalle kuvin ja sanoin esittäjänä Merja Lättilä. Lukijapostiapalstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimittaja Päivi Hotokka opintovapaalla 1.9.-14–31.5.-15 sijaisuutta hoitaa: Toimittaja Tuomo Hyttinen 040 358 1888 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 115,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. SEURAT KOKOUKSET ELOKUVAT Löydät Kuhmoisten Sanomat myös facebookista – käy tykkäämässä! Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 0400 852 532 __________________________ KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy 050 461 7575 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. Tilaushinnat 2015 (kotimaa) (sis. Tervetuloa! Esitys Kuhmolassa su 1.2. Torstain uintipäivät: 5.2.; 5.3.; 19.3.; 2.4.; 16.4.; 30.4. erikoiskuljetukset/kotim. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. Toritie 63 C. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. Olkaa pysäkillä ajoissa! Vesijumppa alkaa klo 13.00 ja kestää 30 min. alv 24%) Etusivulla 1,79 e /pmm Tekstissä 1,55 e /pmm Takasivulla 1,62 e /pmm Seurapalsta 2,23 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Arpajaiset. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin P. klo 17.00 Liput 6 € – K7/4 – Viikossa aikuiseksi Kunta tiedottaa Kuhmoisten kunnan uimahallikyydit Jämsänkoskelle, Koskikaraan Päiväretket vesivoimisteluun jatkuvat TORSTAISIN Jämsänkosken uimahallille. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. Ruokailu omalla kustannuksella. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 046 544 9230 __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Kattomestarit Oy Katot kuntoon, pesuja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja huopa. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 11.02.2015 Keilaretki Lahteen. Kikalle 0400 437341 09.02 mennessä. Irma Kallio p. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Paluukyyti uimahallilta lähtee takaisin Kuhmoisiin klo 14.30 ja auto ajaa samaa reittiä takaisin. Ensimmäisen kerran ilmoittautumiset Tuula Teräs 040 719 1836 ilmoittautumiset viimeistään maanantaihin 3.2. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi _________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Ensimmäinen uintikerta on 5.2.2015. Kirjoita omalla nimelläsi, nimmerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Matka ja keilaus n. Sen jälkeen klo 13 kaikki tervetulleita jatkamaan päivää Kuhmolassa laulaen ja nauttien välillä pullakahvit 2 €. Ilmainen kustannusarvio. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PESULAPALVELUT JEC PESULA PALVELU OY Nuutinrinteentie 35, Kuhmoinen p. 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma klo 9.30–15.00 ti, ke ja pe klo 9.30–13.00 to sulj. Savuton vuokralainen, ei kotieläimiä. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. tyhj. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. tammikuuta 2015 Torstaitupa Kuhmolassa 29.01. klo 10 – 13. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Hallitus kokoontuu klo 17.30. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. Hinta: 13€ ja yli 75-vuotiaat 7€. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 24 t. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Kaikki tervetulleita mukaan nojatuolimatkalle! Kuhmoisten Sotaveteraanit ry/Naisjaoston päiväkahvit Kuhmolassa maanantaina 2.2.-15 klo 13. Ilm. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, Kysy lisää! 040 185 2727 OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Hintoihin sisältyy alv 24%. Vieraana Eija Heinonen kertomassa pesulapalveluista. tilaus 70 e Ilmoitushinnat 1.1.2015 alk. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. p. Ark. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Lähtö tapahtuu edelleen linja-autoasemalta. 040 136 3013, 045 636 3889 __________________________ Kuhmoisten Ammattiautoilijat ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS ke 11.2.2015 klo 18.00, os
Soneran 4G tulee keväällä keskustaan Elisan ja DNA:n lisäksi Sonera alkaa tarjota 4G-verkon palveluita Kuhmoisissa tänä vuonna. Torstaitupa Kuhmolassa Ke 25.2. Lisäksi työnteko ja viihtyminen ovat siirtyneet verkkoon ja ihmiset reagoivat nopeasti, jos yhteydet eivät toimi, Juha Peltomäki Elisa Oyj:stä sanoo. Tällä hetkellä DNA:lla on Kuhmoisissa useita 4G-tukiasemia ja lisää on tulossa edelleen. Elisa Oyj Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäen mielestä viisi tukiasemaa palvelevat pienen kunnan aluetta suhteellisen hyvin. Torstaitupa Kuhmolassa To 12.2. Peltomäen mielestä verkon toimintavarmuus onkin nykyään parempi kuin muutama vuosi sitten. Metsäveroilta Kuhmoisten Osuuspankilla To 19.2. Verkon laajentamista tehtiin keskustan lisäksi Lummenneella, Ylä-Karkjärvellä, Nihinmäellä ja Vuorikon alueilla. Pääkirjaston galleriassa Kauko Pudaksen maalauksia ja keräilyä ”Tunturin tuolla puolen” Helmikuu Su 1.2. Mika Kyrö valittiin virkaan viidellätoista äänellä. Myös DNA jatkaa langattomien yhteyksien kehittämistä tänä vuonna. Turkoosi väri kertoo 3G-yhteyksien kattavuudesta. DNA:n tuotantojohtajaJarkko Laarin mukaan DNA:n nopeaa 4G-verkkoa laajennetaan Kuhmoisissa kevättalven aikana muun muassa Myllykylässä, Päijälässä, Nihinmäellä, Konivuorella, Ojamäellä ja Pihlajakosken seudulla. – Yritämme rakentaa mahdollisimman tasaisesti ja tunnistaa alueet, joissa on esimerkiksi paljon mökkiläisiä. Peltomäen mukaan Elisan 4G LTE -verkkoa on tähän mennessä rakennettu kaikkiin Keski-Suomen kuntiin Luhankaa lukuun ottamatta. – Liikumme keskustaalueilta kohti haja-asutusaluetta. Vuoden 2015 suunnitelmiin on otettu mukaan myös Konivuoren ja Kylämän seutu. Luhangan keskustaan Kilpailu langattomista verkoista kiristyy rakennetaan 4G peittoa vielä tämän kevään aikana. Violeteilla alueilla on pääsy DNA:n 4G-yhteyksiin. Elisa otti Kuhmoissa viime vuonna käyttöön yhteensä viisi uutta tukiasemaa, jotka käyttävät 800MhZ taajuusalueella toimivaa 4G LTE -tekniikkaa. Liikuntatoimi To 29.1. Kyröstä tekninen johtaja. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 28. Torstaitupa Kuhmolassa To 29.1. Uutta kipinää yrittäjyyteen –keskustelutilaisuus Ravintola Sahanrannassa 5.1.6.2. Suomessa verkko-operaattorit investoivat tietoliikenneyhteyksien parantamiseen satoja miljoonia euroja vuodessa. Tällä hetkellä Elisan 4G -verkon valtakunnallinen väestöpeitto on jo yli 94 prosenttia. Elisan mastot kalustettiin uudella 4G-tekniikalla viime kevään ja kesän aikana. Jatkamme palveluiden kehittämistä edelleen ja tarkoitus olisi laajentaa verkkoa myös vuonna 2015 ja vielä sen jälkeenkin. tammikuuta 2015 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 KINKKUMAKKARA 8 ,95 € / kg ! 0400 872 461 Niina Huuhtanen Suomalaiset operaattorit rakentavat 4G-verkkoa kovalla tohinalla. Päiväuintiretki Jämsänkoskelle, järj. Siirtonopeudet jäävät kuitenkin kapeamman taajuuskaistan vuoksi puoleen 1800 MHz tukiasemista. Jos yllätyksiä ei tule, niin tänä vuonna tavoitetaan yli 90 prosentin väestöpeitto. Timo Saxén Soneran viestinnästä kertoo, että viime vuonna 4G-verkon vahvistamisessa pääpaino oli isoissa kaupungeissa. Torstaitupa Kuhmolassa To 5.3. Valtuusto hyväksyi esityksen yksimielisesti. Sivistystoimi To 26.2. Kokoomuksen kunnanvaltuutettu Kimmo Malin esitti valtuustolle, että teknisen johtajan virkavaali toimitettaisiin suljetulla lippuäänestyksellä. – DNA:lla on Kuhmoisten kunnan alueella noin 75 prosentin väestöpeitto 4G LTE -tekniikalla. Torstaitupa Kuhmolassa To 5.2. Elokuva Viikossa aikuiseksi Kuhmolassa To 5.2. Saxén kertoo, että keskustan ulkopuolella hyödynnetään myös 800 MHz taajuusaluetta, joka tarjoaa laajemman kuuluvuusalueen maaseutuympäristössä. Keskustan jälkeen rakentaminen jatkuu Saxénin mukaan muun muassa Kissakulman, Ruolahden ja Pihlajakosken alueella. Toimintavarmuus parantunut Elisalla, DNA:lla ja Soneralla ollaan yhtä mieltä siitä, että toimivat verkkoyhteydet ovat tätä päivää. – Varautuminen on parantunut eivätkä verkkokatkot ole enää niin pitkiä. Elisan 4G-verkko kattaa kartassa näkyvän punaisen alueen. Loput kuusi ääntä annettiin padasjokelaiselle teknikolle Tapio Rantaselle. – Nykyään on myös enemmän laitteita, jotka vaativat yhteyksiä. – Internet on tänä päivänä yhtä tärkeä kuin puhepalvelu joitakin vuosia aiemmin. Alueet, jotka eivät ole punaisella kuuluvat 3G-verkon piiriin. Keskusta toteutetaan 1800 MHz taajuusalueella toimivalla tukiasemalla, joka tarjoaa parhaimmillaan jopa 150 MB/s siirtonopeuden. Torstaitupa Kuhmolassa Maaliskuu To 5.3. – Ensimmäisenä tavoitteena on ottaa 4G käyttöön Kuhmoisten keskustassa keväällä. Torstaitupa Kuhmolassa Niina Huuhtanen Kuhmoisten kunnanvaltuusto valitsi maanantaisessa kokouksessaan uudeksi tekniseksi johtajaksi jämsäläisen teknikon Mika Kyrön. Toisaalta olemme kuitenkin sähkön varassa. – Kissakulma haluttiin erityisesti ottaa mukaan ohjelmaan tänä vuona, koska alueelta tuli aikoinaan palautetta 3G-verkon rakentamistahdista. TAPAHTUMAT Tammikuu To 29.1. Kyrö aloittaa teknisenä johtajana maaliskuun alussa, valitusajan loputtua. Verkon kehittämiseen ollaan siis valmiita käyttämään tuohta. Sen tulisi olla yhtä kattava kuin puhepalvelu ja tarjolla kaikille, Jarkko Laari DNA:lta painottaa. SPR:n perinteinen Ystävänpäivänkonsertti Päijännekodilla To 12.2. Oopperamatka Tampereelle: Giuseppe Verdin Nabucco, järj. Päiväuintiretki Jämsänkoskelle, järj. Liikuntatoimi Su 8.2. Liikuntaneuvontaa ja –mittauksia kirjastolla, järj. Liikuntatoimi To 12.3. Vaikka vuoden 2014 alussa käyttöön otetulla 800 MHz:n taajuudella alettiin rakentaa verkkoa myös harvaan asutuille alueille, alkaa hajaasutusalueiden ja pienempien paikkakuntien verkon vahvistaminen tosissaan vasta nyt