vsk Keskiviikkona 28. – kuva Petra Laakso Esineiden nostaminen vedestä on toistaiseksi ainoa käyttötarkoitus, jonka Juha Hovila on supermagneetille keksinyt.. – Jos joltakin on pudonnut laiturilta kännykkä, niin kyllä se onnistuu, että tulen keräämään, hän hymyilee. Suomalainen NAUDAN SISÄPAISTIPIHVI Juhla Mokka KAHVI 500 g, raj. Hovila ei ole vielä keksinyt magneetille muita käyttötarkoituksia. 03 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-21, Helatorstaina suljettu, la 7-18, su 12-18 Herkut k-market kipparista! 3 pkt! Suomalaiset PORSAAN LEIKKEET Tarjoukset voimassa pe-la 30.-31.5.2014, ellei toisin mainita. Kolmen polkupyörän ja uimalan rakennuksesta kadonneen syöksytorven lisäksi laiturien päästä löytyi esimerkiksi rollaattori ja grilliarina. – En ollenkaan aavistanut, että illan päätteeksi laiturilla olisi näin paljon tavaraa, sanoo Hovila, joka odotti saaliiksi lähinnä viisisenttisiä. 9 95 kg 16 95 kg 10 00 3 pkt (6,67/kg) Lihapalvelusta! Lihapalvelusta! -19 % Etu K-Plussa-kortilla Ilman K-Plussa-korttia yks. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 22 2014 64. Erittäin vahva magneetti kuitenkin tarttui metalliesineisiin, ja vedessä ne oli melko kevyt nostaa pintaan. Magneetin kanssa oltava varovainen Sukeltajat siivoavat uimalan pohjan vuosittain, mutta polkupyörät ja rollaattori olivat uponneet mutaan niin, että ne eivät olleet esillä. – Tästä työstä oli tosi iso apu, Laakso kiittää miehiä. Laite on Uimalan pohjasta nousi pyöränraatoja hankittu Saksasta, ja samanlaisia myydään esimerkiksi verkkokaupoissa. – Vedestä laiturille tavarat sai nostaa käsin. Hovilan mukaan tarkkana pitää olla esimerkiksi autoon mennessä, ettei magneetti tee lommoa ajoneuvon kylkeen. toukokuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Lihapalvelu palvelee Kesäaikaan Ma-La KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen puh. Varsinainen uimakausi alkanee kesäkuussa koulujen päättymisen jälkeen. Magneettiin on kiinnitetty 15-metrinen köysi, ja se oli Hovilan mukaan riittävä uimalan rantaan. Koska magneetti on niin tehokas, se poimii myös korut ja kolikot, vaikka niissä on vain hyvin pieni määrä rautaa. Liikuntatoimen työntekijä Petra Laakso kertoo, että uimalan ranta naarataan vielä sukeltamalla Hovilan ja Östmanin tekemän vapaaehtoistyön lisäksi. 4,15 pkt (8,30/kg) Päivi Hotokka Juha Hovila ja Tuomas Östman ryhtyivät viime viikon tiistaina hetken mielijohteesta pudottamaan uimalan laiturin päästä veteen voimakasta magneettia. Lisäksi miehet nostivat vedestä korvakoruja, pullonkorkkeja ja viiden sentin kolikoita. Kalastusvälineeseen tarttui muun muassa kolme polkupyörää, yksi rollaattori, uimalasta kadoksissa ollut pitkä syöksytorvi, grilliarina ja peltinen polttoainekanisteri. 1 erä/tal. Tehokkuus voi aiheuttaa myös ongelmia, sillä magneetin käsittelyssä on oltava varovainen, ettei se syöksy kiinni lähimpään metalliesineeseen
Siltalaan. Kaikista parasta retkessä oli tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia. Oletko valmistunut muusta oppilaitoksesta kuin Kuhmoisten lukiosta tai Jyväskylän seudun ammattiopistoista. Oli maittavaa keittoa ja pullakahvit päälle. Siinä olisi paljon kuvaa ja sanaa tiedonjanon sammuttamiseen. Onnittelen padasjokelaisia kirjaurakan valmistumisesta. Toivottavasti se silloin ottaa paremmin huomioon pienet yrittäjät, paikallisen tuotannon ja työn laadun. Nyt ilmestynyt kirja kuvaa 1900-luvun elämää naapurissa. Palvelujen ulkoistamisen ja kilpailuttamisen tarkoitus on säästää kuntien rahaa ja auttaa järjestämään laadukkaasti sellaisia palveluja, joita varten ei kannata palkata kuntaan omaa henkilökuntaa. Kirja alkaa häätappelulla Auttoisilla yli sata vuotta sitten. Sitten vedettiin lääninraja ja maakuntaraja välillemme. Isompana perehdyin Padasjokeen lisää. Omat muistikuvani eteElämää naapurissa läisestä naapurista alkavat vasta kesästä 1956, kun pääsin äidin kanssa maatalousnäyttelyyn. Kilpailutettavat tehtävät ovat laajoja, eikä pieni yritys selviä niiden hoitamisesta omin voimin. Rastit olivat hakusessa ja ohjeet vähän vajaat. Hän sai myös musiikkiopiston päättötodistuksen Kokkolan konservatoriosta. toukokuuta 2014 2 KOLUMNI Seppo Unnaslahti LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 28.5.2014 Päivi Hotokka Sitä oli hartaasti odotettu ja monta vuotta tehty. Tarvitaan yritysten yhteenliittymiä, joiden muoKilpailutuksesta liian usein sotkua dostaminen ei käy käden käänteessä. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että kilpailutus johtaa parempaan. Ja sitten Virmailan suku on syventänyt valtavasti Padasjoki-tuntemusta ja kohtalonyhteyttä emäja kappeliseurakunnan välillä. Siellä oli monta kartanoa, mutta meillä ei yhden yhtäkään. Raittiusliikkeellä oli työsarkaa mittaamaton määrä, ja työväenyhdistykset kannattivat kieltolakia. Kylät, talot, yritykset, papit, kunnallismiehet, monet metsäpomotkin ja konttoreiden virkailijat kävivät tutuiksi. Kirjan sisään on annettu tietoiskun paikka entiselle kunnanjohtajalle Teuvo Komulaiselle, joka johti 1970-luvun alusta lähtien päättäväistä kunnallista elinkeinopolitiikkaa. Padasjokelaiset yhteisöt ja järjestöt kasvoivat ja kuihtuivat eri aatteiden ristiaallokossa. Viime aikojen julkisen keskustelun perusteella suomalainen kuntien kilpailuttamiskäytäntö vaikuttaa suorastaan ongelmavyyhdeltä. Yrityskimppa vaatii muun muassa toisen tuntemista, pelisääntöjä ja työnjakoa. Kuhmoislaiset jatkoivat matkaa Keuruun keilahallille, ja kuudella riitti vielä energiaa keilata tunnin ajan. Uutisiin on päässyt esimerkiksi suureen Fazer-konserniin kuuluva Blue Service Partners, joka epäonnistui surkeasti pääkaupunkiseudulla päiväkotien puhtaanapidossa. Se on tuttuakin tutumpaa kuullun, luetun ja itse koetun pohjalta. Ja niin ovat pienviljelmät ja suuretkin tilat vaipuneet historiaan, ja vain harvalukuiset EU-kelpoisiksi kasvaneet porskuttavat eteenpäin. Hääsoittajalta meni henki, ja kolme muuta miestä joutui rautoihin. – kuva Niklas Peltola Ilmapallo Norjasta VALMISTUNEITA Sonja Puolamäki on valmistunut ylioppilaaksi Kaustisen musiikkilukiosta. Kun työntekijöitä ei olekaan riittävästi, työn laatu alkaa kärsiä. Anja Vyyryläinen Tapio Rujala, Timo Kvist ja Tapani Strandman testaavat selättimiä. Esimerkiksi Kuhmoisissa tyytyväisiä eivät ole olleet yrittäjät eivätkä asiakkaat. Joskus käy niin, että yritys haukkaa tarjousta jättäessään liian ison palan. Nämä kirjoittajat osaavat ottaa lukijan heti otteeseensa. Tohtorit Pekka Ahtiainen ja Jukka Tervonen ovat ulkopuolisina ja puolueettomina tutkijoina porautuneet Padasjoen ytimeen ja lausuneet asioita, joita paikkakuntalainen ei itse rohkene myöntää. Osa taas käveli maastolenkin kotakirkolle. Tarjouskilpailun järjestäjän on tiedettävä, mitä tekee. Uuno Pulkkila sammutti tiedonjanoni kirjallaan, koska oma pitäjänhistoriamme ilmestyi vasta jouluksi 1965. Oli tosi hauska ja mielenkiintoinen liikuntapäivä. Lista on loputon Seinä-Kallesta K.R. Sitten oli arvonta, ja kuhmoislaiset voittivat 4 palkintoa. Tässä on historiankirjoituksen arvo, sillä ulkopuolinen ammattitutkija löytää tasapuolisen totuuden, johon tulevatkin sukupolvet voivat nojata. Paljon on samankaltaisuutta, mutta muutamia selviä eroavuuksia. Hankintalaki määrää kilpailuttamisen säännöt ja tilanteet, jolloin kilpailuttaminen on pakollista. Asiakkaat haluaisivat tukea paikallista elinkeinotoimintaa ja käyttää tuttuja tekijöitä, mutta Jämsä voi tarjota vain kaukaa tulevia yrittäjiä, jolloin kysymykseksi jäävät myös matkakustannukset. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 28. Sieltä löytyisi vahvistusta olettamuksille ja muistikuville ja parhaimmillaan yllätyksiäkin. Ostin Heinon kirjakaupasta 51 vuotta sitten Padasjoen historian, joka on luettu melkein rikki. Padasjoen kunnan elinkeinopolitiikka oli aikoinaan mallina monelle maalaiskunnalle, jotka kamppailivat samantyyppisissä ongelmissa. Liikuntaa tuli kaikille moLiikuntapäivä Keuruulla nista eri lajeista. Kuhmoinen ja Padasjoki ovat olleet kuntapari, lähinaapurit, samantyyppiset paikkakunnat Päijänteen rannalla laajoine metsineen ja pienehköine peltoineen. Kaupunginhallituksen määräyksen mukaisesti palveluja pyrittiin ulkoistamaan, eikä kaupungin oma tuotanto siten ole ollut mukana kilpailussa. – kuva Anja Vyyryläinen Kesäkuhmoislainen Timo Peltola löysi Päijänteen rannalta, Ruoniemestä tyhjentyneen lasten ilmapallon. Ilma oli mitä komein ja ulkoiluun sopiva +30 astetta. Jatkan taas tutkintaa, mitä tekivät Fieandt, Schildit, Mäkijärvet, Holmit ja Hämeet. Kun tarpeeksi monta kilpailutusta on mennyt pieleen, on vähitellen myönnettävä, että se ei aina ole oikea ratkaisu. Padasjoen etuna on edelleenkin hyvä sijainti, ja aikoinaan näkyvyyttä saatiin tehokkaalla tiedottamisella. Hän kertoo, kuinka totinen paikka oli kunnan asukasluvun voimakas alamäki. Kuhmoisten EL-yhdistyksestä oli mukana kahdeksan jäsentä ja Nappi-koira, kun menimme kimppakyydillä Keuruulle 22.5.2014. Vaikka yrittäjä saisikin tiedon tarjouskilpailusta, matkassa on monta mutkaa. Palloa tutkimalla selvisi, että se oli lähtenyt liikkeelle Norjasta ja saapunut ilmavirtojen mukana Suomeen. Niin ovat yrityksetkin nousseet, kukoistaneet ja monet kuihtuneet. Olen jo lukenut sitä paljon, ja vastaisuudessakin lehteilen sitä harva se päivä. Neljä meistä kuhmoislaisista heitti frisbeeradan, oli hieman liian lämmin ilma, ja juomavarasto hupeni alkuunsa. Nousuun sitä ei saatu, koska maatalouden rakennemuutos on vuosikymmenet harventanut kyliä sulkien kouluja ja lopettaen palveluja. Olen hankkinut Padasjoen historian, uunituoreen, 670-sivuisen tietojärkäleen. Tapahtuma oli Keuruun liikuntapuistossa, oli pienoiskivääriammuntaa, frisbeen heittoa yhteen koriin ja ketjun heittoa sekä 9-korinen frisbeerata. Nyt se on käsissäni, ja toiveet täyttyvät sivu sivulta. Näin täytetyn suden, röhkiviä emakoita ja Topias Kilven esittelemän kotiseutumuseon. Meno oli kuin Härmässä, vaikka oltiin hitaassa Hämeessä. Laki aiotaan uudistaa vuonna 2016. Kisa-alue oli tosi laaja, ja ruokailu houkutti porukan paikalle. Tiivistä yhteiseloa on ollut, me kappeliseurakuntana, heillä pääpaikka. Viime viikolla Jämsän kaupungin aterialiikelaitos ilmoitti, että kilpailuttamisen jälkeen ulkoistetut ruokapalvelut maksavat noin 100 000 euroa enemmän kuin kaupungin itse tuottamat. Kun Jämsän kaupunki kilpailuttaa sosiaalija terveyspalvelujen tuottajia, tieto ei kulje riittävän hyvin kuhmoislaisille yrittäjille. Lähetä valmistumistietosi osoitteeseen toimitus@ kuhmoistensanomat.fi, niin julkaisemme ne veloituksetta.. Enää ei kaupungin liikelaitos pystyisikään tuottamaan palveluja, koska ulkoistamismääräyksen yhteydessä henkilökuntaa vähennettiin. Lopuksi oli pihatanssit
Mansikan tunneliviljely on yleisempää, mutta vadelmaa kasvaa yhteensä isommalla pinta-alalla. Keurusselän ympäristönja terveydensuojelutoimisto esittää, että Keuruun kaupungineläinlääkärin Kuhmoisten toimipiste voidaan siirtää Kuhmoisista Jämsään. Yritysten pitää olla rekisteröityneitä yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajaksi. Ensimmäiset vihertävänvalkoiset kukat ilmestyivät Keskisen tilan vadelmaviljelmiin viime perjantaina. Harjunsalmella kasvaa kilometrikaupalla vadelmaa jos haitat ylittäisivät hyödyt. Joissakin tapauksissa myös sopimuksen ulkopuolelle jääneitä yrittäjiä voidaan ottaa palveluntuottajiksi, esimerkiksi jos hyväksytyt tuottajat eivät pysty toteuttamaan tilausta tai tilanne on kohtuuton asiakkaan kannalta. – Monella alalla on sama ongelma. Ainakin viikoittain pitäisi käydä katsomassa Hilma-tietokannassa, onko sinne tullut tarjouspyyntöjä. – Tässä on kehittämisen paikka. Kuhmoisten Yrittäjien puheenjohtaja, siivouspalveluyrittäjä Eija Heinonen kertoo, että ainakin häneltä kilpailutus meni ohi. Marjojen viljely tunneleissa on Keskisen mukaan Suomessa vielä suhteellisen uusi menetelmä. Puutarhayrittäjä ei ole siirtänyt vielä mansikan viljelyä vadelmien tavoin tunneleihin, mutta tulevina kesinä tilanne saattaa muuttua. Suomessa on lukumääräisesti enemmän tiloja jotka viljelevät mansikkaa kausihuoneissa, mutta pinta-alallisesti vadelma on hallitseva. – Ei tätä muuten tekisi, Tunneliviljelyssä luotetaan keinovalojen sijaan luonnonvaloon. – Tällä menetelmällä on mahdollista saada suurempia satoja, mutta myös laadukkaampia marjoja. Mutta ei nähdäkseni kuitenkaan merkittävästi. Kaupungin ohjeiden mukaan hankintailmoitukset julkaistaan Hilmassa ja yrittäjäjärjestölle tiedotetaan asiasta. Hänen mukaansa itse kilpailutus kuitenkin toteutettiin ohjeiden ja määräysten mukaisesti, ja kaupunkia sitoo velvoite hoitaa asia sopimuksen mukaan. Mustikan viljely olisi ainakin kiinnostavaa sen runsaan markkinakysynnän vuoksi. Veteraaneista kukaan ei ole halunnut käyttää palveluja. Jämsän puitejärjestelyssä kotipalveluyritykset ilmoittivat voimassaolevat hinnat 31.12.2014 asti, ja sopimuskausi jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. Katsotaan, mihin sen jälkeen ryhdytään. Mustikalle olisi kysyntää Vadelmaviljelmien lisäksi Keskisen marjatilalta löytyy myös avomaalla kasvavaa mansikkaa muutaman hehtaarin verran. Tähän mennessä palaute on ainakin ollut positiivista eikä minua ole kaduttanut, että lähdin tätä koittamaan. Tuolloinkaan kuhmoislaiset yritykset eivät jättäneet tarjouksia. Maankäyttöja rakennuslain mukaan kunta ei saa myöntää lupaa sellaisen uuden, alueen ympäristökuvan kannalta oleellisen rakennuksen rakentamiseen, joka sijaitsee kaava-alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja Kunta torjuu eläinlääkärin siirron joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, jos kunta ei sitä ennen ole arvioinut asemakaavan ajanmukaisuutta. Toisaalta pienen yrityksen on vaikea osallistua tarjouskilpailuun, jossa palveluja tulee toimittaa koko Jämsän yhteistoiminta-alueelle. Keski-Suomen ely-keskus perusteli osaltaan päätöstään 10.2.2014 maankäyttöja rakennuslain kyseisellä pykälällä 60, kun se torjui poikkeuslupaa Jussilanhovin rakentamiseksi. Vadelmia on myynnissä sekä Keskisen tilalla että Kuhmoisten torilla koko satokauden ajan. – Kyllä hinnat nousevat sitä mukaan, mitä laadukkaammasta tuotteesta on kyse. Keskinen kasvattaa vattuja tilallaan nyt jo seitsemättä kesää. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 28. Sato on tasaisempi, marjat kookkaampia ja lopputuote puhtaampi, koska torjunta-aineita tarvitaan aiempaa vähemmän. Kallista, mutta kannattavaa Keskinen pystytti ensimmäiset viljelytunnelit vuonna 2008 ja aloitti vadelman viljelyn ensimmäisenä Keski-Suomessa. Valtuuston kantaa asiassa tarvitaan sen takia, että kyseisen korttelin tontille Soranummi 291-404-5-56 on suunnitteilla kerrostalo. Kunnanhallitus torjui esityksen toimipisteen siirrosta ja edellyttää, että Kuhmoisissa säilyy eläinlääkärin toimipiste jatkossakin.. Palvelut kilpailutettiin samalla tavalla myös edelliseksi sopimuskaudeksi 1.7.2011–31.12.2013. Sampo Keskinen hypistelee skotlantilaisen Glen Ample -nimisen vadelmalajikkeen versoja, joihin on ilmestynyt kukkia vastikään. Nyt hyväksytyt tuottajat ovat valmiita tulemaan Kuhmoisiin. –Isokokoinen, näyttävä ja maukas, luonnehtii Keskinen Glen Ample -lajikkeen marjoja. – Juhannuksena pääsee maistelemaan jo ensimmäisiä vattuja, Keskinen ennustaa. Jämsän sosiaalija terveysjohtaja Tuula Liehu myöntää, että tässä tapauksessa ilmoittelu lehdissä olisi ollut paikallaan. Sampo Keskinen tarkastelee kukkaan puhjenneita vadelmanversoja kausitunnelissa. Jälleenmyyjät arvostavat etenkin sitä, että kausihuoneissa viljellyt vadelmat säilyvät pidempään kuin esimerkiksi avomaalla kasvatetut marjat. Kuluttajan kannalta mielenkiintoiseksi kysymykseksi nousee se, miten tunneliviljellyn kustannukset vaikuttavat marjojen hintaan. Päivi Hotokka Kuhmoislaiset sotaveteraanit ovat olleet tyytymättömiä heille tarjottavaan, kotona asumista tukevaan siivousapuun sen jälkeen, kun Jämsän kaupunki kilpailutti palveluntarjoajat viime syksynä. Suomalainen kuluttaja ostaa joka tapauksessa mielellään suomalaista, vaikka hinta olisikin hieman korkeampi. Tänä vuonna vadelmaa kasvaa tunneleissa muutaman hehtaarin alalla. Tarjouspyyntöjen kanssa tuskailevia yrittäjiä Eija Heinonen muistuttaa siitä, että Keski-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies palvelee asiassa kaikkia yrittäjiä, myös järjestöön kuulumattomia. Kaikenlaisia suunnitelmia sitä mielessä aina pyörii. Paikalliset yritykset kuitenkin tuottivat palveluja Kuhmoisissa, koska kilpailutuksessa hyväksytyt yritykset eivät pystyneet siihen. Veteraanien siivouspalvelun järjestelyt kesken Liehu lupaa, että Kuhmoisten veteraanien siivouspalvelun toteuttamisesta keskustellaan vielä asiakkaiden kanssa. Vesa Koivu Kuhmoisten kunnanhallitus kokoontui maanantaina 26.5.2014 ja päätti esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto toteaisi, että Toritien ja Jussilankujan kulmauksessa sijaitsevan korttelin 204 asemakaava on ajantasainen. On mielenkiintoista nähdä, miten tunneliviljely yleistyy Suomessa tulevaisuudessa. Verkossa toimivassa Hilmassa julkaistaan kaikki julkisen sektorin tarjouspyynnöt. – Tällä hetkellä Suomessa viljellään tunneleissa vadelmaa noin 20 tilalla. – Nyt puuhailemme pihamaalle uutta kasvihuonetta ja huoltorakennusta. Harjunsalmella sijaitsevalla Keskisen tilalla vadelmat kasvavat katetussa tilassa, eräänlaisessa kevytrakenteisessa kasvihuoneessa. Palvelun hintaa tarkistetaan sopimusajan kuluessa erikseen sovitulla tavalla. Vadelmaa on ollut tilalla viljelyssä jo tunneleiden pystyttämisestä lähtien. Keskinen arvioi tunneliviljellyn vadelman hintojen pyörivän samassa hintaluokassa avomaalla kasvatetun vadelman kanssa. Tarjouskilpailu suoritettiin puitejärjestelyn avulla, jolloin hyväksyttyjä palveluntarjoajia on useita, ja palvelu hankitaan hinnaltaan edullisimmalta tuottajalta. Kilpailutukseen ei osallistunut kuhmoislaisia yrittäjiä, joten tuttujen henkilöiden sijaan veteraaneille on tarjottu apua jämsäläisiltä yrityksiltä. toukokuuta 2014 Niina Huuhtanen Muoveilla peitettyihin tunneleihin on asetettu suoraan riviin yhteensä kolmentoista kilometrin verran vatturuukkuja. Vaikka tunnelit ovat melko kalliita ja viljelymenetelmä vaatii paljon työtä, on investointi Keskisen mielestä silti kannattava. Runsaiden sateiden tai myrskyjen aiheuttamia haittoja pystytään lisäksi hallitsemaan paremmin kausihuoneen tapaisessa katetussa tilassa
Ja tuo yhteys elävään Jumalaan meille syntyy uskon kautta Jeesukseen, Jumalan Hengen välityksellä. – Kauppatieteet avaavat mahdollisuuksia moneen juttuun eivätkä sulje mitään pois. Ehdokkaista eniten ääniä keräsi Kuhmoisissa kokoomuksen Henna Virkkunen, joka pääsi ensimmäisenä keskisuomalaisena edustajana Euroopan parlamenttiin. klo 10. Jumalan Henki tuo ihmisen sisimpään nuo ”elävän veden virrat”. Puhujana Timo Tuikka Suomen Evankelisluterilaisesta Kansanlähetyksestä, ”Suuressa mukana Kyproksella – apostolien ajoista tämän päivän lähetystyöhön.” Kirkkovaltuuston kokous srk-kodin Martta-salissa ma 2.6. KUTSUT Viime viikon lehdessä Ellan juhlapaikan nimi oli väärin, joten tässä kutsu uudestaan: tänään Alma to Oiva, Oliver, Olivia, Oivi pe Pasi la Helka, Helga su Teemu, Nikodemus ma Venla ti Orvokki, Viola ke Toivo Päivi Hotokka – Lukio oli hienoa aikaa ylipäänsä. Psalmin kirjoittaja toteaa onnesta näin: Minun onneni on olla lähellä Jumalaa (Ps.73:28). – Tykkään asiakaspalvelusta ja siitä, että työpäivät ovat tasaisia ja viikonloput vapaat, jolloin voi keksiä kaikenlaista. klo 18. Lukiota Heino suosittelee muillekin kuhmoislaisille, myös siksi, että oma oppilaitos saadaan säilytettyä. Lukioon kannatti Heinon mukaan mennä. Hakupapereihin hän merkitsi Jyväskylän, Joensuun ja Tampereen yliopistot. Myös meidänkin onnemme, minun onneni ja sinunkin onnesi, joka tätä hartautta luet, on olla lähellä Jumalaa. Varmaan jokainen meistä haluaisi olla onnellinen. Valinnat eivät onneksi ole elinikäisiä. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen Heino alkoi valmistautua kauppatieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Pienen lukion hyvä puoli on siinä, että oppilaat tuntevat opettajansa hyvin ja päinvastoin. klo 13. Vaikka nautintojen maljasta sä joisit, et pisaraakaan siihen janoon saa. “Onneni on olla lähellä Jumalaa” Lämmin kiitos teille kaikille, jotka kunnioititte äitimme Marjatta Nuutisen muistoa ja myötäelitte surussamme. toukokuuta 2014 4 VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Reijo Heikkilä Tervetuloa Helluntaisrk. Nettikurssissa paljon tekemistä Sofia Heino suoritti ylioppilaskirjoituksissa yhteiskuntaopin, terveystiedon, lyhyen matematiikan, englannin, äidinkielen ja lyhyen saksan kokeet. Kiitokset myös Kuhmoisten terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunnalle äitimme sydämellisestä huolenpidosta. Erityisen kiinnostavana ja opettavaisena aineena hän piti psykologiaa, joka tarjosi tietoa monelta alueelta, esimerkiksi ohjeita lastenkasvatukseen. Kun Raamattu puhuu tässä onnesta, niin ei ole kysymys niinkään ulkonaisesta onnesta ja menestymisestä, vaan ensisijaisesti sisäisestä onnesta ja tyytyväisyydestä, jonka Jumalan lähellä oleminen tuo ihmisen sisimpään. Kuhmoisissa hylättiin 11 ääntä. Raamattu, Pyhän Hengen innoittama Jumalan sana, neuvoo meille myös tietä onneen. Perussuomalaisista eniten ääniä keräsi Jussi Halla-aho ja sosiaalidemokraateista Miapetra Kumpula-Natri. Lukio parantaa yleistietoa ja mahdollisuuksia päästä opiskelemaan. Toiseksi suosituin puolue Kuhmoisissa oli kokoomus, joka sai 25,5 prosenttia äänistä. Eräässä hengellisessä laulussa lauletaan: Maan turhuudella tyydyttääkö voisit, sen janon joka kaipaa Jumalaa. Lähellä Jumalaa oleminen tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että sinulla ja minulla olisi yhteys elävään Jumalaan. Tukiopetusta on helposti saatavissa, jos sitä tarvitsee. Onnittele, kutsu tai kiitä ilmoituksella!. Ykkösellä opiskelu oli aika raskasta, kun kursseja oli paljon, mutta erityisesti mieleen ovat jääneet penkkarit ja vanhojentanssit, muistelee Kuhmoisten lukiosta valmistuva ylioppilas Sofia Heino. – Hevoslukiota pidän tosi hyvänä juttuna, se voi olla Kuhmoisten valttikortti. Kolmanneksi parhaiten Kuhmoisissa pärjäsi perussuomalaiset, joka sai 18,3 prosenttia äänistä. Pölläset, Kangasalta 5.6. Keskustaa äänesti 30,3 prosenttia uurnilla käyneistä. Näinhän tuo asia on, sitä ihmisen sisimmässä olevaa kaipuuta Jumalan yhteyteen, joka siellä on, ei voi tyydyttää, ei maailman turhuus, ei edes nautintojen maljat. Ja kun nuo virrat virtaavat sisimmässämme, silloin me voimme kokea myös tuota sisäistä onnea ja tyytyväisyyttä. Kannatusta saivat myös Olli Rehn (kesk.), 54 ääntä, Alexander Stubb (kok.), 52 ääntä, Anneli Jäätteenmäki (kesk.) 52 ääntä ja Paavo Väyrynen (kesk.) Kuhmoisista eniten ääniä keskustalle 50 ääntä. Heino harmitteli ennen lukion alkua valinnaisaineiden vähäistä määrää, mutta huomasi myöhemmin, ettei pakollisten kurssien jälkeen edes jaksa suorittaa suurta määrää valinnaisia kursseja. Siunattua alkavaa kesää kaikille hartauden lukijoille. Päivätuokio Päijälässä Veera Mäkipäällä, os. Luhtalantie 3, ma 9.6. Päivi Hotokka Europarlamenttivaaleissa suurimman kannatuksen keräsi Kuhmoisissa keskustapuolue. – Olisi ollut kiva kirjoittaa muitakin aineita, mutta aikaa on rajallisesti. Lähetysilta srk-kodissa ke 28.5. Se on meidän onnemme tässä ajassa ja onnemme myös kerran iankaikkisuudessakin. Tämän kevään englannin koe jäi mieleen hyvin vaikeana, ja sellaisena sitä pidettiin myös valtakunnallisesti. Jotta hän sai kaikki tarvittavat opinnot kokoon ajoissa, joitakin kursseja piti opiskella itsenäisesti netin välityksellä. Ihminen on luotu ja suunniteltu elämään Jumalan yhteydessä, ja jos tuota yhteyttä ei ole löytynyt, niin ihminen voi kokea sisäistä tyhjyyttä ja tarkoituksettomuutta silti, vaikka kaikki ulkonaiset asiat olisivatkin hyvin. Rauhanyhdistyksen seurat srk-kodissa helluntaina 8.6. – Oli hauskaa aloittaa toisena vuonna, koska abivuonna tiesi, mitä on edessä. Esimerkiksi lakitiedon kurssi vaati yhteensä reilun 20 tehtävän tekemisen, ja ne olivat lähinnä esseetehtäviä. Kristillisdemokraatit sai Kuhmoisissa 7,5 prosenttia äänistä, vasemmistoliitto 5,4 prosenttia ja vihreät 4,8 prosenttia. SDP:n kannatus putosi alle puoleen sekä edellisistä europarlamenttivaaleista että kuntavaaleista, sillä sen kannatus oli vain 6 prosenttia. klo 15. Äänestysaktiivisuus jäi siten hiukan alhaisemmaksi kuin Suomessa keskimäärin, sillä koko maan äänestysprosentti oli 40,9. Muiden puolueiden kannatus jäi alle prosentin. Tilapäistä lohtua ja apua niistä voi saada, mutta pysyvän tyydytyksen ihmisen sisimpään antaa vain Jumalan yhteyden löytyminen. Virkkunen sai Kuhmoisista 57 ääntä. klo 18. Asialista nähtävänä seurakunnan taloustoimistossa. Opiskelualan valinta tuntui Heinosta vaikealta, eikä hän ole vieläkään varma, millaiselle alalle lopulta päätyy. Hetki ennen lakkiaisia hänestä tuntuu hyvältä, että yksi rupeama on nyt takana. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Marjatta Nuutinen Kirkonkylästä 83 v. – Nettikurssit olivat työläämpiä kuin luokkaopetus, mutta kyllä siinä oppikin. Lukiosta parasta yleissivistystä Keventääkseen viimeisen vuoden urakkaa hän jakoi kokeet kolmeen osaan ja aloitti ylioppilaskirjoitukset yhteiskuntaopilla jo toisen vuoden keväällä. Messu kirkossa 6. Toivon, että siitä tulee pitkäikäinen. Toritie 44 EVANKELIUMIN-ILLAT Torstaisin klo 19 29.5. su pääsiäisestä 1.6. klo 10. Kuhmoisissa äänestämässä kävi 747 henkilöä eli 39,2 prosenttia äänioikeutetuista. Jeesus sanoo: Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 28. Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen (Joh.7:37-39). Ottmannit, Jämsästä Haluatko olla onnellinen. Ystävät, pyritään olemaan lähellä Jumalaa. Lapset perheineen SURUKIITOKSET ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa helatorstaina 29.5. Koko maassa äänestettiin eniten kokoomusta, jolle annettiin 22,6 prosenttia äänistä, ja toiseksi eniten keskustaa, joka sai 19,7 prosenttia. Tuore ylioppilas Sofia Heino juhlii lauantaina kotonaan ja uskoo, että vieraita on tulossa melko paljon. Kauppatieteistä mahdollisuuksia Kuluvan kesän Sofia Heino työskentelee Kuhmoisten Osuuspankissa. – Missään ei saa näin sivistävää koulutusta. Joka uskoo minuun hänen sisimmästään on, niin kuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat. Mikäli ovet eivät heti aukea, hän aikoo seuraavana vuonna yrittää uudelleen
Lisää näkemystä torpparielämään sain Kalle Antinpoika Pätiälän elämänvaiheista muistelmaromaanin, muistitiedon ja arkistokäyntien lisäksi kesäteatterin ansiosta. Hänen elämänsä alkoi 1819 Luopioisissa ja päättyi 80 vuotta myöhemmin täällä Päijänteen Sarvisalossa. Vauraat torpparitkin lainasivat isännälleen rahaa tiukan paikan tullessa. Torpparin pääsy talolliseksi tapahtui tässä tapauksessa kartanonisäntä Kalle Antinpoika Pätiälän avustuksella. Ja siirtoväen asuttaminen on aivan oma lukunsa. toukokuuta 2014 Seppo Unnaslahti Vielä toistuu torpasta taloon muutto, kun Sappeen Rimmintaipaleen uusiksi asukkaiksi ja omistajiksi muutti Heikkilän perhe Luopioisten Rautajärveltä. Tällaisen isännän alustalaisena oli Adolf Heikkilä, jolla varmaankin oli monien torppareiden tavoin haaveena hankkia oma tila. Kiinteistökaupat kokeneena tuli Pätiälästä auttaja ja neuvonantaja. – kuva Sirkka-Liisa Rannan kokoelma Torpasta taloon ja talosta torppaan osa 15 Vaihtuvuutta Rimmintaipaleessa Kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti – kuva Vesa Koivu. Juurien tunteminen on hyödyksi ja menneiden sukupolvien työtä on kunnioituksella muisteltava. Perinnönjaossa tyttö sai vähemmän kuin poika, kunnes siinä asiassa päästiin tasa-arvoisuuteen 1870-luvun lopulla. Huomattavasti suurempi määrä on niitä, jotka lunastettiin vapaaehtoisesti, kun lakiteksti ja rahoitusehdot varmistuivat. Arvelen niitä olevan noin 20. Lisätutkimusta kaipaisi se, kuinka monta torppaa Kuhmoisissa ostettiin vapaaehtoisesti ennen vuotta 1918. Samalla voitiin Heikkilän torpat maat liittää kartanoon, sillä suuri hevosten ja lypsylehmien määrä vaati runsaasti rehualaa, ja leipäviljan kasvatukseenkin Rautajärven suuret vainiot ja savimultamaat olivat sopivia. Yksityiskohtainen elämäntarina keräytyi kokoon vähitellen, mutta siinä tarvittiin maakunta-arkiston tuolien kuluttamista. Tästä on esimerkkinä Käenniemen torppari, ja sieltähän Kalle Antinpoikakin oli syntyisin mutta oli sitten joutunut vanhempiensa kuoltua herra Palmfeltin häätämäksi. Kaikki tämä tapahtui luottamushenkilöiden voimin. Rautajärven kartanoon oli kuulunut Heikkilä-niminen torppa, missä asui Adolf Aukustinpoika vaimonsa Senobian ja viiden poikansa kanssa. Kun samaan aikaan 1920-luvulta alkaen hyväksyttiin yleisesti kantatilojenkin pirstominen, muotoutui Kuhmoisten pitäjästä pienviljelysvaltainen karjatalouspitäjä. Valtaosa kaupoista tapahtui vuokralautakuntien välityksellä. Talon kauppahinta oli korkea, 16500 mk, käsittihän talo yli 300 ha maata. Vasta lohkomisja lainhuutoasiat olivat maanmittareiden ja tuomareiden hoitoon kuuluvia unohtamatta kuitenkaan paikallisten lautamiesten osuutta yhdessä poliisikonstaapelien kanssa. Ja edelleenkin kaikissa kyläkirjaharrastuksissa ja historiapiireissä sivutaan torpparija talonpoikaisaihetta ja jatkuvasti käynnissä olevaa rakennemuutosta. Kalle Pätiälän ja torppareiden välillä ei ollut korkeita kynnyksiä, vaan asiallista tukea puolin ja toisin ja ennen kaikkea – työntekoa aamusta iltaan ja sunnuntaina kirkkoon. Sen jälkeen, kun torppa oli hankittu omaksi, alkoivat vähitellen niiden jakamiset entistä pienemmiksi. Se oli hyvin omavarainen kestämään talvisodan, mutta 1940-luvun sota-aika, tavarapula ja työvoimapula koettelivat kovasti. Yleinen torpparivapautus säädettiin vasta Suomen itsenäistyttyä. Rimmistä oli kauppakirja tehty jo heinäkuussa 1916. Ruotsinkielisten säätyläisomistajien valta murtui Luopioisissa, kun torpparikansan joukosta noussut Kalle Antinpoika (1839–1919) lopetti edellisten omistajien ylellisen seuraelämän Rautajärven kartanossa ja keskittyi jatkuvaan ahkeroimiseen ja yksinkertaisen tarkkaan elämäntapaan. Heikkilän veljeksistä vanhin, Aleksi, siirtyi avioliiton myötä isännäksi Sappeen Valkilaan. – Sarja päättyy. – Kuva Uuden Tehin heinätöistä on otettu joko kesällä 1926 tai 1927. Adolf oli syntynyt Joulupäivänä 1861 Murtorannan torpassa yhdeksän lapsiseen perheeseen. Alunperin sukututkimuskin tapahtui pelkästään mieskantaisesti, mutta jo onneksi aikoja sitten tajuttiin äiti ja isä samanarvoisiksi. Hän rahoitti torpparinsa talonoston Kuhmoisista. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 28. Kuhmoisissa niitä oli kaksi, eteläinen ja pohjoinen. Jotkut muutkin kartanonomistajat pyrkivät ostamaan torppareiden vuokraoikeuksia saadakseen suurennettua peltokuvioita ja tehostettua maanviljelyä.Siihen liittyi aina se, että oma tila neuvottiin jostain kauempaa. Pääsin mukaan historialliseen näytelmään Luopioisten Rautajärvelle kahdeksan vuotta sitten. Se kauppa, joka Rimmistä tehtiin 21.11.1904, toteutui täydellisesti Pätiälän rahoituksella. Edelliset sukupolvet joutuivat valintojen ja ratkaisujen eteen ja sitähän se on tänäänkin. Rimmissä alkoi vieraspaikkakuntalaisten liikemiesten useiden kiinteistökauppojen ketju hinnan kohotessa jatkuvasti. Pätiälä lainasi vielä 300 mk lisää leimamerkkeihin ja tämän jälkeen haki taloon kiinnityksen, kuten yleinen käytäntö oli. Ensimmäisen maailmansodan aiheuttama inflaatio näkyy talon hinnassa, se oli 60000 mk. Torppari Heikkilä ja hänen esivanhempansa olivat palvelleet Rautajärven kartanoa useissa torpissa aikojen alusta. Talonpoikainen Heikkilän suku asettui Sahalahdelle kokonaisalaltaan pienemmälle, mutta viljelyksiltään Rimmiä suurempaan paikkaan ensiluokkaisten peltojen kyntäjiksi. Kiinnostus maanomistusja torpparikysymykseen heräsi jo lapsuudessa kuultuani puheita isoisäni isoisästä Juho Yrjönpojasta. Hän oli ollut kasvattina Heikkilänimisessä torpassa, jäänyt sinne kokonaan ja omaksunut sukunimekseenkin torpan nimen. Seisomassa vasemmalta Iida Lahtinen, Pentti Laine, Hilma ja Viljo Raivonen, Arvid Koivunen, Miina Qvik – Punalan Miina – ja Sulo Tapanila. Rautajärven kartanoa omisti 1890-luvun alusta maineikas Kalle Antinpoika, joka vaatimattomista oloista ja kotoaan häädettynä oli alkanut menestyä kuitenkin ja hankki monta kartanoa Hämeestä itselleen ja pojilleen. Kartanonisäntä Pätiälän avulla oli torppari Heikkilästä tullut talollinen Sappeeseen. Reessä istuvat lapset Erkki, Lyyli, Raili ja Heikki Tapanila. Menneiden vuosisatojen elämä ja varsinkin tämä aihepiiri piirtyy esiin pelkästään miesten kautta, sillä he hallitsivat vaimojensa omaisuutta. Kuhmoisissa oli äärimmäisen harvoja riitaisiksi menneitä lunastuksia, vaikka vastalauseitakin esitettiin. Loppulauseet Talvella, kirjoitussarjani alussa, esitin väitteen torpparija talollisväestön jatkuvasta muuttoliikkeestä pitäjän sisällä, mutta myös rajojen yli. Viimein turkulainen poliisikomissaari otti kaupassa takkiinsa. Näytelmä sai Häme tekopalkinnon vuodelta 2006 Hämeen Heimoliitolta. Väite on tullut todistetuksi, vaikka tähän on poimittu vain muutamia esimerkkejä erityyppisistä tapauksista ja eri aikakausilta. Rimmissä oli kuitenkin heikonpuoleiset pellot ja vähitellen kypsyi päätös hankkia kunnollinen maanviljelystila. Leskivaimot olivat isännän asemassa, ja muutamat leskenä eläneet torpparinvaimot rohkenivat lunastaa vuokraviljelmänsä. Se oli YliToukola Sahalahden Taustialan kylässä, jonne muutettiin viimeistään kevääksi 1917
Kukaan ei uskaltanut huuKirkonpenkkien pituus hämmästytti huutajia taa ovia, ja seurakunnan talouspäällikön Arja Lehtisen mukaan niitä voi vielä myöhemmin kysellä puhelimitse. Esimerkiksi pieni maapallo ja kuparireliefi vaihtoivat kumpikin omistajaa eurolla. Silloin hinnat saattavat nousta korkeiksi. Jämsänkosken lukio oli 274. Monen metrin pituiset penkit eivät sovi mihin tahansa tilaan, eikä niiden kuljetuskaan ole aivan yksinkertaista. Hiukan myöhemmin meklari Heikki Vilppala nosti esiin saman sarjan laseja ja juomakannun. Kunnan tekninen toimi on myös karsinut puiden oksistoa eri puolilta kirkonkylää. Vuokra-asuntoja kaivataan! Kuhmoisten lukiossa alkaa syksyllä 2014 ratsastuslinja, jonne on hakeutunut oppilaita eripuolilta suomea. Nappulaleiri (2004–2006 syntyneet) Leirimaksu 30,€ (pääsee 30 leiriläistä ) 30.6.– 4.7. Lasten leiri (2007–2009 syntyneet) Leirimaksu 15,€ (pääsee 20 leiriläistä ) 24.6.– 27.6. sijalle ja Kangasalan lukio sijalle 187. Sen mukana tuli lappunen, joka kertoi myllyn tarinan: ”Rekisalon pappa Juho Jokinen osti kahvimyllyn vuonna 1888, kun sai pojan (toisen emännän ainoa poika).” – Minulla on näitä kahvimyllyjä toistakymmentä. Talvi ja liikenne ovat painaneet uusia maamassoja paikoilleen, ja jyräämisen jälkeen tie päällystetään. Seurakunta myi huutokaupassa irtaimistoa, jonka se sai apteekkari Signe Ruokolahden testamenttilahjoituksena. Lisäksi myynnissä oli kirkon tapulista tyhjennettyä esineistöä ja ylimääräisiä kirkonpenkkejä. Rekisalon papan kahvimylly Hyvän tilaisuuden huomasi ainakin Seppo Pohja, joka huusi itselleen kaksitoista kappaletta Iittalan Ultima thule -sarjan jälkiruokamaljoja 50 eurolla. Varhaisnuorten leiri (2000–2003 syntyneet) Leirimaksu 35,€ (pääsee 30 leiriläistä ) 27.6.– 28.6. Hän vilkaisi ympärilleen ja totesi, että leirikeskuksen riiheen oli kerääntynyt aika paljon porukkaa. ja Jämsän lukio sijalla 294.. Penkit kiinnostivat yleisöä, mutta moni huokasi ne nähdessään. Mikäli leireille ilmoittautuu enemmän leiriläisiä, kuin niille mahtuu, niin leiripaikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ritva Koivunen iski silmänsä iäkkääseen kahvimyllyyn. Jorma Hypén sai todennäköisesti Sappeen rukoushuoneella olleen tekstitaulun. Keskiviikkona 28. Se olisi johtanut jokakeväisiin routimisongelmiin tien ja väylän rajassa, siksi maanvaihtoihin ryhdyttiin, rakennusmestari Virolainen sanoo. Vapaita leiripaikkoja voi kysellä myöhemminkin myös em. Lokkitien risteyksestä Päijännekodille päin on jouduttu tekemään noin 150 metrin matkalta suuria maanvaihtoja, sillä kevyen liikenteen väylää tehtäessä osoittautui, että tien perustus oli huono. toukokuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 6 Kunta tiedottaa Kunnanvirasto pidetään suljettuna pe 30.5.2014. Kirkonpenkit kiinnostivat monia, mutta niiden suuren koon vuoksi varsinaista huutokilpailua ei syntynyt. Liikuntaja nuorisotoimisto Päivi Hotokka Seurakunnan järjestämässä huutokaupassa oli lauantaina aarteenetsinnän tuntua. Lopulta yksi huutajista osti kaksi penkkiä ja sopi maanantai-aamuna seurakunnan kanssa ottavansa myös loput samaan kauppaan. Samantapainen mutta pienempi maamassojen vaihto on tehty myös routimisesta kärsineellä Päijänteentiellä. – Näytti siltä, että kevyen liikenteen väylä tulee paremmin perustetuksi kuin itse tie. sijalla järjestykseen kevään ylioppilaskirjoitusten pohjalta, ja vertailuluku on saatu neljän pakollisen aineen pistemäärän keskiarvosta. Huutokauppa ja sen yhteydessä pidetyt kahvio ja makkaramyynti tuottivat seurakunnan diakonia-, nuorisoja aikuistyöhön yhteensä noin 2 700 euroa. Savea on ajettu pois, ja kantavia aineksia on tuotu tilalle. Kuhmoinen 23.5.2014 Sivistystoimi VELISJÄRVEN KESÄLEIRIT 2014 Kunnan ja seurakunnan yhteiset kesäleirit pidetään Velisjärven Järvenpäässä seuraavasti: 23.6.– 24.6. Seppo Pohja teki seurakunnan huutokaupassa hyviä löytöjä, kun osti pari laatikollista Iittalan Ultima thule -sarjaa. Lisäksi myynnissä oli tapulista löytyneitä, käyttämättömiä ja käsittelemättömiä ovia, joiden alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta jotka on kenties valmistettu kirkon peruskorjausta varten vuonna 1985. Tarkemmat aikataulut ja ohjeet leirikirjeessä. Tältä osin metsurityöt on jo tehty, ja risujen pois kuljettaminen on käynnissä, Markus Virolainen kertoo. Tämä on niistä vanhin ihan varmasti, Koivunen kertoi. – On paljonkin kiinnostavia esineitä, jos ne olisivat kohtuuhintaisia, pohti Ritva Räsänen. Lopputuloksena myös lasit päätyivät Pohjan omistukseen. Kokonniementie valmistuu kesäkuussa Vesa Koivu Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukio menestyi hyvin Yleisradion tekemässä lukioiden välisessä vertailussa, se oli 442 lukion joukossa sijalla 95, ja pistemäärä oli 18,17. Kokonniementiellä on rakennettu hulevesijärjestelmää, kaukolämpöverkkoa ja kevyen liikenteen väylää. Yle asetti lukiot paremmuusKuhmoisten lukio 95. Haluamme auttaa nuoria löytämään asunnon lukuvuodeksi 2014 – 2015, joten jos sinulla on vapaa vuokra-asunto elokuusta alkaen, niin ilmoitathan siitä sivistystoimistoon satu.jokinen@kuhmoinen.fi tai 040 712 2656. Ennen kaupanteon alkua ostajat kurkkivat Velisjärven leirikeskuksessa myynnissä olevia nyssäköitä ja huomasivat, että niissä oli sekaisin taidelasia, arvoastioita ja edullisempaa tavaraa. – Tarkoituksena on avata tilaa ja näkymiä, että katuvalot valaisevat tietä ja auttavat kulkijoita eikä niin, että valo jää puiden latvuksiin. Ikinuortenleiri (1980–1995 syntyneet) Leirimaksu 10,€ Ilmoittautuminen leireille maanantaina 2.6.2014 klo 9.00–15.30 numeroon 040 5410 334. Rekisalon papan vuonna 1888 hankkima kahvimylly pääsi Ritva Koivusen kokoelmaan. numerosta. Padasjoen lukio tuli 12. Vesa Koivu Kuhmoisten kunnan rakennusmestari Markus Virolainen kertoo, että Kokonniementie ja sen varteen rakennettava kevyen liikenteen väylä valmistuvat kesäkuun aikana. – Voimme käydä mittaamassa ne. – Pihalla oleva talonpoikaiskaappi on ihana, ja tuossakin olisi hyvä laatikko. Syntyi jälleen tiukka huutokilpailu, jota Vilppala yllytti parhaansa mukaan. Historiallisten ja designesineiden ohella huutokaupassa tehtiin edullisia löytöjä. Ovia ei tuotu huutokauppapaikalle, vaan niistä oli nähtävänä vain kuvat. Myös Jorma Hypén sai mukaansa palasen historiaa, sillä hän osti taulun, joka on todennäköisesti peräisin Sappeen rukoushuoneesta
kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. tavanomaisista toimistotöistä. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Peltonen p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. Irma Kallio p. Ark. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 050 469 4922. Kuhmolan alakerrassa, Toritie 57, Kuhmoinen Kokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksessä säädetyt yhtiökokousasiat. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Toivomme, että olet oma-aloitteinen, ripeä, asiakaspalvelusta pitävä ja siitä kokemusta omaava, myönteisesti elämään suhtautuva, tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja olet valmis tarttumaan haasteellisiinkiin tehtäviin. 0400 852 532 __________________________ PITOPALVELU yms. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 798143 p. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 28. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Ilmainen kustannusarvio. (03) 555 1437 Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. Hintoihin sisältyy alv 24%. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. 046 544 9230 __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. järj. tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. tyhj. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Hintoihin sisältyy alv 24%. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Tervetuloa! Hallitus AVOIMET TYÖPAIKAT To 05.06.2014 laavuretki Isojärven kansallispuistoon. Tervetuloa! Kuhmoisten Sanomat Oy :n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 12.6.2014 klo 14.00 alk. Kävelemme Kannuslahden tulentekopaikalle, jossa tarjolla kahvit ja makkaranpaistoa. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. p. klo 17.00 Liput 5,€ – K12 – Cooperin testi urheilukentällä tiistaina 3.6.2014 klo 18. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. KIINNOSTUITKO. tilausja ilmoitusasioista, markkinoinnista ym. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Kuhmoisten Sanomat hakee osa-aikaista (20 h/vko) TOIMISTOTYÖNTEKIJÄÄ huolehtimaan asiakaspalvelukonttorin monipuolisista tehtävistä, mm. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,e . ja Eurooppa OPASOL OY p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Toimi täytetään määräaikaisesti ajalle 1.7.2014 – 30.6.2015. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Ammatillisen osaamisen suhteen odotamme sinulta kaupallista peruskoulutusta tai työkokemuksen myötä hankittuja vastaavia taitoja, sekä tietokoneen perusohjelmistojen (Word, Excel, Internet) lisäksi InDesignin, PhotoShopin ja Corelin perusosaamista; Illustratorin ja/tai YAP:n lehtiohjelmiston tuntemuksen katsomme eduksi. 10-12, 42100 Jämsä p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. toukokuuta 2014 SEURAT TORIMYYJÄT KOKOUKSET ELOKUVAT LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Tule mukaan! Ilmoittautumiset Kikalle 0400 437 341. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e / ilmoitus. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Kattomestarit Oy Katot kuntoon, pesuja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja huopa. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 045 636 3889 / Eija __________________________ LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ Maleficent – Pahatar Esitys Kuhmolassa su 1.6. Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2792 (LT-2013) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 TOIMITUS Kesätoimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. erikoiskuljetukset/kotim. (sis. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. 24 t. Kuhmoisten Kumu Kuhmoisten Sotainvalidit ry:n Naisjaoston päiväkahvit 4.6.2014 klo 13.00 Aune Koskisella, Salojärventie 35. Tiedustelut toimitusjohtaja Kati Sirén p. Yhteislähtö klo 12.30 Kuhmolan edestä. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Kimppakyydit Kuhmolasta klo 13. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluettelon ja palkkatoivomuksen kera 10.6.2014 mennessä osoitteella Kuhmoisten Sanomat, Kati Sirén, Toritie 52, 17800 Kuhmoinen, kuoreen merkintä ”toimistotyöntekijä”, tai sähköpostitse kati.siren@kuhmoistensanomat.fi
Tämän jälkeen projektin toteuttaminen siirtyy tekniselle toimelle. Näyttelyssä on mukana asiakirjoja 1900-luvun alkupuolelta sekä kuvia maankuuluista vaapuista, Koreakoivun mökistä ja myös itse Pylväläisestä. Sukupolvien kohtauspaikaksi suunnitellussa Puuhapuistossa laitteet on kohdistettu neljälle eri käyttäjäryhmälle iän perusteella. Maissin taimi työntyy kasvaessaan kalvon läpi, ja kesän loppuun mennessä kalvo hajoaa auringonvalossa. –Hyväksymme myös osaPuuhapuiston välineet valitaan pian tarjoukset ja muodostamme niiden pohjalta kuntalaisia mahdollisimman hyvin palvelevan kokonaisuuden. Tosin hänellä oli paljon kalastuksesta ja tarinoista kiinnostuneita ystäviä, jotka vierailivat saarella joskus pitkiäkin aikoja. Niina Huuhtanen Puuhapuiston leikkija liikuntavälineistön kilpailutus päättyy tällä viikolla. Viime vuonna rehumaissin viljely onnistui Helinin tilalla erinomaisesti avomaalla, ja tällä kertaa mahdollisuudet ovat vieläkin paremmat, sillä siemenet saavat muovin suojakseen. Kokonaisuudessaan puiston pitäisi valmistua vuoteen 2017 mennessä.. Lisäksi lietelannan ravinteet liukenevat kasvin käyttöön paremmin, kun maa on kosteaa. – Meille maissi on tullut jäädäkseen, hän sanoo jo edellisen vuoden kokemusten perusteella. Kylvö tehtiin sunnuntaina ja maanantaina valkeakoskelaisen Juha Kalistajan omistamalla kylvökoneella. Hän asui Koreakoivun eli Harhun saarella lähes 40 vuotta seuranaan vain eläimet. –Leikkikenttä ja kuntoilualue on tarkoitus rakentaa tänä vuonna. Kirja valmistunee vielä tänä vuonna. Muovi edesauttaa maissin kasvua tarpeeksi kypsäksi, jolloin se ehtii myös kuivua. Mökki on kunnostettu Sysmä-seuran toimesta ja sisustuskin on saatettu siihen kuntoon kuin se oli silloin, kun mökissä vielä oli asukas. Ostorehuja tarvittiin viime vuonna aiempaa vähemmän. Kalvon alla maissintaimet kasvattavat pidemmät juuret kuin avomaalla, mistä on hyötyä elokuussa, jos maa on kuivaa. Kalvo pysyy paikallaan multakerroksen avulla, jonka kone nostaa sen reunoille. – Lämpö on ykkösjuttu, mutta myös kosteus jää kalMaissi itää kalvon alla von alle. Kone kylvää maissin neljään riviin, lisää kylvökseen kasvinsuojeluainetta ja peittää samalla kerralla siemenet ohuella kalvolla. Juha Kalistajan maissinkylvökone on tuotu Irlannista. Tekemistä pitäisi siis riittää alle kouluikäisistä senioreihin asti. toukokuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 8 Päivi Hotokka Tapio Helin epäilee, että Ruolahdelle saapuvat autoilijat saattavat hieraista silmiään tällä viikolla. On helppo kuvitella, että ajatus kulki vapaana myös Harhun saarella – sijaitseehan se kolmen kunnan ja kahden läänin alueella Tehinselän äärellä. Tehintien risteyksessä sijaitsevan Iso-Ruolahden tilan pelloilla kiiltelee muovikalvoa. Maissi on tärkeää saada riittävän kuivaksi, jotta se soveltuu hyvin lypsylehmien rehuksi. Keskiviikkona 28. Ruolahdelle hän tuli koneensa kanssa sunnuntaina illansuussa, jolloin kylvettiin noin puoli kymmeneen asti, ja maanantaina aamuviideltä jälleen jatkettiin. Helin viljelee tänä vuonna maissia 21 peltohehtaarilla, joista osa sijaitsee Tampereentien varressa. Puuhapuiston välineistön budjetti on 22 500 euroa. Pylväläinen vietti viimeiset vuotensa Kuhmoisten vanhainkodissa ja hänet on haudattu Papinsaareen. Juha Kalistaja kertoo käyneensä parin kolmen viikon pituisen kylvösesongin aikana Pohjanmaalla asti hommissa. Kirjaa odotellessa kannattaa käydä tutustumassa kirjastossa vielä tämän kuun ajan esillä olevaan näyttelyyn ja tyytyä selailemaan nettisivuja. Pylväläinen oli tunnettu paitsi mestarikalastajana myös lennokkaiden juttujen kertojana. Tämän voimakkaan persoonan tarina kiinnosti Markku Lepistöä siinä määrin, että hän alkoi kirjoittaa Pylväläisen elämäkertaa. Rehu on toiminut lehmien ruokinnassa hyvin, ja hehtaarisato voi olla jopa kolminkertainen samalla paikalla viljeltyyn säilöheinään verrattuna. Sivistystoimisto ottaa välinevalmistajien tarjouksia vastaan vielä perjantaihin asti, kertoo sivistystoimistossa harjoitteluaan suorittava Tuomo Hyttinen. Hautakiven kävivät Koreakoivusta noutamassa Pylväläisen kalakaverit, kertoo Markku Lepistö. Maissi on tullut jäädäkseen Tapio Helin olisi mielellään kylvänyt maissin jo toukokuun puolivälissä, mutta koneurakoitsija ei ollut tuolloin saatavissa. Se levittää siementen päälle muovikalvon, joka pitää allaan lämmön ja kosteuden. Tarjoukset käydään läpi todennäköisesti jo ensi viikon aikana. Aiheita tarinoihin oli varmaankin syntynyt Pylväläisen asuessa eri puolilla Suomea, Pietarissa ja viimeksi ennen Koreakoivuun asettumista Kotkassa ja Asikkalassa. Eräs näistä oli Lauri Rapala, joten ei ole ihme, että Pylväläisen vaappujen kerrotaan olleen mallina maailmankuuluille Rapalan vaapuille. Toivo Pylväläinen -näyttelyyn ehtii vielä Kirjaston näyttelyssä on esillä esimerkiksi Toivo Pylväläisen henkilökohtaisia asiakirjoja. – Lehmät tykkäävät siitä kuin hullu puurosta. Paula Jokela Sysmä-seuran aktivisti Markku Lepistö on koonnut näyttelyn Päijänteen erakosta, Koreakoivun keisarista, Mestarikalastajasta, Vaapun isästä Toivo Pylväläisestä, joka eli vuosina 1894–1979. Luvassa on mielenkiintoisia tarinoita, mutta varmaan vielä paljon jää myös salaisuudeksi. Jos sataa kovasti, kalvo estää maan kuorettumisen, Kalistaja luettelee muovin hyötyjä