Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 5 2014 64. – Minullekin se on mieleinen homma, ja monet pitävät kunnia-asianaan maksaa jäsenmaksua, Anni Liehu kertoo. Vuorolistan mukaan tehtiin, ja palkkioksi pääsi ilmaiseksi tansseihin, kun ei ollut oma työvuoro. Tämä on tiivis ja kiva sakki, ja talkoohenki on hyvä. – Yhdessä suunnitellaan ja yhdessä tehdään. Nuorisoseuran silloinen rahastonhoitaja Aittolahden emäntä, Vieno Aittolahti, hoiti tanssi-iltojen ravintolaa ja pyysi Annia avukseen. Ravintolassa oli aina kaksi ihmistä kerrallaan. – En silloin tiennyt, millainen virka rahastonhoitajan virka on. Hän työnsi tilikirjat siitä pöydän yli ja sanoi, sää otatkin nyt nää, Anni Liehu kertoo. – Siitä se alkoi, joka torstai oltiin Torpalla. Torstaitanssit olivat hyvin suositut läpi 1960-luvun, ja väkeä saapui aina naapuripitäjistä saakka. Sittemmin tehtävä on tullut tutuksi. Sitten myöhemmin Anni Liehu kävi Torpalla tansseissa. Toiminta oli vilkasta. – Ei tullut velkaa silloinkaan, Anni Liehu sanoo napakasti. Kahvitarjoilun jälkeen hän ehti kuuntelemaan, kun Seppo Unnaslahti kertoi Äkämäen Pohja-Kauppilan vaiheista.. Kuhmoisten kunta antoi avustusta, ja myöhemmin yhdistys sai myös valtion rahaa Kotiseutuliiton kautta. Seppo Unnaslahden vetämä talohistoriapiiri aloitti vuonna 2000, ja saman vuoden syksyllä järjestettiin ensimmäinen patikkaretki. Yhdistystä ja taloa pidettiin yllä, järjestettiin arpajaisia, opintokerhoja, ulkoilutapahtumia. Vuonna 1998 käynnistyi viimeisin taloremontti. Omaa rahaa ja talkoita tarvittiin. Viihdyn yksinkin. Torppaa vuokrataan myös perhejuhlia varten. Vuonna 1962 Anni Liehu liittyi Kissakulman Nuorisoseuran jäseneksikin. Tärkeä osa kirjanpitoa on reskontra, kirja johon yhdistyksen päivittäinen rahaliikenne merkitään. Hän laatii myös tilit, tilinpäätöksen ja talousarvioehdotuksen, suunnittelee varojen hankintaa ja pitää huolta omaisuudesta. – On mukavaa olla ja tehdä toisten kanssa. – Torppa on kuin toinen koti, se on minulle rakas ja mieluinen paikka. Torstaitanssit kohensivat yhdistyksen taloutta, ja tanssirahoilla Torppaa kohennettiin ja tehtiin siitä talvikäyttöönkin sopiva. Reitti Kissakulman Nuorisoseuran talolle, Torpalle, on tullut tutuksi, mutta koulutyttönä sinne ei ollut lupa omin päin mennä. Esimerkiksi Kissakulmalla kesiään viettävä Toini Anttila harjoitti nuorisoseuralle kesänäytelmiä, joita lähdettiin esittämään Padasjoelle, Vehkajärvelle ja Puukkoisille. lämmittämään tiloja illan talohistoriapiiriä varten. Hoidan pihaa, pidän astiat järjestyksessä, pesen pöytäliinat joka juhlaa varten. Minulla ei ole kiire pois Torpalta, vaan varaan aikaa, että ehdin olla. Ei tullut velkaa silloinkaan Kun torstaitanssit hiljenivät 1970-luvulla, hiljeni myös seuran toiminta. vsk Keskiviikkona 29. Kalle Aittolahti hankki uusimmat levyt ja nauhoitti ne sopivaan järjestykseen niin, että tanssi kävi. Anni Liehu on laajentanut reskontraa päiväkirjan suuntaan lisäämällä kirjaan myös tietoja tilaisuuksista ja niiden osanottajista. Anni Liehu 50 vuotta rahastonhoitajana Anni Liehu tuli Torpalle jo iltapäivällä keskiviikkona 22.1. Kissakulman Nuorisoseuran jäsenille on juhlahetki, kun Anni Liehu tulee käymään ja kysyy, vieläkö haluatte maksaa yhdistyksen jäsenmaksun. – Ensimmäiset muistoni Torpasta ovat, kun kävimme siellä lapsena katsomassa näytelmiä. Rahastonhoitaja hoitaa seuran varoja ja on niistä vastuussa johtokunnalle. – Vieno Aittolahti istui minua vastapäätä yhdistyksen vuosikokouksessa 1964. Syyslounas ja lasten hiihtokilpailut tulivat ohjelmaan vuonna 2002. tammikuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Vesa Koivu Anni Liehun synnyinkoti on Kenttälä Tampereentien varrella Kuhmoisten Poikkijärvellä. Yhdistyksen jäsenmäärä on pysytellyt yli sadan, sen talous on kunnossa, ja kuluneenkin vuoden 2013 tilinpäätös näyttää hyvältä
Valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti Kuhmoisissakin vanhukset hoidetaan mahArvokasta kokemusta vanhustenhoidosta dollisimman pitkään kotona. Kolin kansallispuisto nousi kuitenkin vain niukasti sen edelle, sillä Kolille haki 209 paimenporukkaa. Vaalien lähestyessä toki tätä pakkopuolta hallituspuolueet puheissaan pehmentelevät, ja oppositiopuolueet jopa lupaavat kuntien pakkoliitokset estää, jos pääsevät seuraavaan hallitukseen. Vesa Koivu Lauluntekijä Pekka Simojoki Kangasalta saapuu kitaroineen Kuhmoisiin ja konsertoi seurakuntakodilla ensi viikon keskiviikkona 5. Vain vanhukset ja omaiset voisivat varmistaa, että se todella on sitä, mutta myönteinen merkki on, että asioista keskustellaan avoimesti. Kuva on otettu muutama viikko sitten Eilatissa, ja Osmo on juuri lähtemässä oppilaansa kanssa sukeltamaan koralliriutalle. Euroopan parlamentin vaalit tulevat ensin, ja vähän surkuhupaisaa on lukea suunnitelmia siitä, että Eurooppaan Suomen etuja valvomaan pitäisi äänestää ehdokkaista eniten niitä, joiden poistumista Suomen politiikasta toivotaan. Jämsä on vanha kumppanimme sote-yhteistyön kautta, eikä sillä suunnalla varmaan suuria yllätyksiä ole tulossa. On se euro semmoinen konsultti. Kelit sopivat nyt hyvin retkiluisteluun, ja retkiluistimia saa vuokrata Sahanrannasta. Näissä on eri vaihtoehtoja oman toiminnan, ostopalvelujen ja ulkoistusten välillä kokeiltu. Valtakunnan poliitikot ovat sopineet kuntauudistuksesta demokraattisesti. Siinä vaiheessa, kun iäkkään ihmisen kunto alkaa heiketä, omaisten ja ystävien kannattaa pitää huolta siitä, että hänen tilanteensa kartoitetaan ajoissa kotiavun saamista varten. Kuhmoisissa väestö on ollut iäkästä jo pitkään, ja hyvää vanhusten hoitoa on ehditty kehittää ja harjoitella. Orivesi purkaantui erilleen Kangasalan kunnan sotetoiminnasta ja on ruvennut toimittamaan palveluja yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Toisena ajankohtaisena asiana on AKT:n työsyrjintäoikeudenkäynti, joka tosin saattanee vielä jatkua korkeammissa oikeusasteissa. Tavallaan kyllä, jos se olisi sellainen sanaleikki, anagrammi. Päivää Paavalista, sanoi jo vanhakin kansa. helmikuuta. Isojärvi oli kohteista toiseksi suosituin. Vähälumisen talven päivät ovat jo kääntyneet hieman pidemmiksi. Tilaisuuden järjestävät Kuhmoisten Helluntaiseurakunta ja Kuhmoisten evankelis-luterilaisen seuPekka Simojoki konsertoi rakunta. Sitten, kun kotona ei enää pärjää, on aika siirtyä palveluasuntoon, jonne ei ainakaan nykyisin tarvitse odottaa vuoroaan kovin pitkään. Päijännekoti ja terveysaseman vuodeosasto ovat tiiviisti keskenään tekemisissä ja huolehtivat siitä, että jokaiselle tarjotaan sopiva paikka. Ulkopuolisen silmin hoito Kuhmoisissa vaikuttaa hyvältä. Osa siitä on vapaaehtoisten varassa, mutta onneksi aktiivisia yhdistyksiä vielä on. Täällä ei kielletä toimittajia kuvaamasta palvelutalon asunnoissa, kuten Ylelle oli Helsingissä käynyt. Jos se pitää paikkansa, ei olisi lumikolaa kannattanut syksyllä ottaa liiteristä ollenkaan esille. Kun asukkaat ovat tuttuja ja hoitohenkilökunta keskustelee keskenään, vältetään turhaa pompottelua. Perinnetiedon mukaan tuohon Paavon päivään, 25.1., mennessä olisi puolet talven lumista satanut. Osa sanoo, ettei kuntia mihinkään pakoteta, mutta kuntien valtionosuuksia rukkaamalla saadaan muutosja liitosvastarintaa murenemaan. Viime vuonna hakemuksia täytettiin kaikkiaan 470. Sama hakija saattoi hakea useampaan paikkaan. Paikallispoliitikot ja kuntien sekä kuntayhtymien virkamiehet huhkivat pää märkänä, kun yrittävät saada rahan ja resurssin riittämään alati kapenevalla rahoituspohjalla valtion kunnille säätämien velvollisuuksien toteuttamiseksi. Miten entistä suurempi joukko huonokuntoisia suomalaisia hoidetaan niin, että heidän elämänlaatunsa säilyy. Aina kuitenkin joku kunta maksaa, ja potilaitten palveluitten pariin pääsemisen reunaehtoja säätelee valtio laeilla ja asetuksilla. Siinä on äänestäjillä miettimistä, mitä lippuunsa Kiitos, liimaa! eduskuntavaaleissa piirtää. Työntekijät tuntevat ihmiset hyvin, joten he ovat perillä kunkin tilanteesta. Sen hallintopaikka on Hollolan Salpakankaalla. Heistä 14 pääsee maksua vastaan lomailemaan Luutsaareen ja vahtimaan rantaniityillä laiduntavia lampaita. Kangasala on liittänyt itseensä muutaman naapurikuntansa ja on melko vakiintuneen tuntuinen toimija. Ahde ja Räty eivät enää saane asiaansa sovittua, mutta tapaus osoittaa, että useimmiten asiat kannattaisi hoitaa ja sopia muuten kuin käräjätuvassa. Sen avulla vanhusten koteihin tuodaan kokonaisvaltaista huolenpitoa. Paimenet arvotaan hakemuksen palauttaneiden joukosta, ja kaikille arvontaan osallistuneille ilmoitetaan tuloksesta tammikuun loppuun Isojärven paimeniksi 200 hakemusta mennessä. Mallit varmaan vielä muuttuvatkin, kun aina etsitään kustannustehokkaampia vaihtoehtoja. Pienen paikkakunnan hyvät puolet näkyvät myös vanhustenhoidossa. Padasjoki on niissä kuvioissa peruspalvelukuntayhtymä Oivan jäsen. Aamulehti nosti toissa sunnuntaina Kuhmoisen esiin Suomen toiseksi iäkkäimpänä kuntana. Vesa Koivu Leena Hattunen ravintola Sahanrannasta kertoo, että Päijänteen jäälle on avattu retkiluistelurata, joka alkaa Kuhmoisten satamasta, pujottelee Papinsaaren ja mantereen välistä, läpi Kukkosten salmen ja kiertää Ansiossaaren. Nimettömänä pysyttelevät talkoolaiset auraavat viitoittamatonta rataa. Pekka Simojoki on yksi tunnetuimpia tämän ajan hengellisten laulujen tekijöitä, hän on kirjoittanut monia rakastettuja lauluja, messuja ja musikaaleja. Helsingin käräjäoikeuden tuomio on kovanpuoleinen, ja asiassa on huomion arvoista myös se, että vastuu tuomionkin muodossa leviää sekä työnantajalle että mahdollisen kiusaajan esimiehillekin, jos eivät puutu asioiden sopimattomaan kulkuun. Samaan aikaan voimistuu jälleen keskustelu vanhusten hoidosta ja kohtelusta hoitolaitoksissa. – Toivomme, että autot ja muut ajoneuvot eivät ajaisi pitkin rataa ja että pilkkijät eivät kairaisi siihen reikiä, Hattunen sanoo. Kotihoidon työntekijät huomaavat, jos palveluasunnolle on tarvetta. Kuhmoislainen Osmo Puukila, joka on jo pitkään toiminut sukeltamisen opettajana Eilatissa, tervehtii pakkasissa värjötteleviä Kuhmoisten Sanomien lukijoita Punaisenmeren rannalta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 29. Metsähallituksen neljään lammaspaimenkohteeseen tuli tänä vuonna ennätysmäärä hakemuksia, yhteensä 618. Tähän mennessä joku on varmaan miettinyt, miten tuo otsikko tähän liittyy. Päijännekodilla ja terveysasemalla järjestetään vanhuksille myös tekemistä. Kun ollaan takaisin satamassa, matkaa Retkiluistelurata Ansiossaaren ympäri on kertynyt 6–7 kilometrä. Esimerkiksi kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen on koettu toimivaksi järjestelyksi. Nämä auttajat saavat hymyn asukkaiden kasvoille ulkoiluhetkillä, esityksillä ja laulutuokioilla. – kuva Jaakko Heinämäki Tervehdys Punaiseltamereltä Kuhmoisten Sanomat Lammaspaimenviikolle Isojärven kansallispuistoon haki ensi kesäksi 200 perhettä tai seuruetta. Valintaperustehan toki on sekin. Maantieteellisistä syistä liitoskumppaneiden määrä on edelleen rajallinen. Aiemminkin olen kirjoitellut tälle palstalle jo parisen vuotta sitten oman kuntamme liitosnäkymistä, joissa ei ole paljonkaan edistymistä ilmentynyt. tammikuuta 2014 2 KOLUMNI Jyrki Järvinen PÄÄKIRJOITUS 29.1.2014 Päivi Hotokka Koko maa ja euroalue näyttävät olevan ajautumassa arvaamattomaan ahdinkoon. Myös uudesta virsikirjasta löytyy hänen yhdessä Anna-Mari Kaskisen kanssa tekemiään lauluja.
Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 29. Alhon mukaan Kuhmoisissa asiat ovat kuitenkin erittäin hyvin, sillä aikoihin ei yksikään ysiluokkalainen ole jäänyt ilman opiskelupaikkaa. Vauvoja syntyi vuoden aikana viisi, ja asukkaita kuoli 41. Lähtökohtana ovat nuoren omat tarpeet ja toiveet. Kuhmoisissa asiat hyvin Yhdeksäsluokkalaisten kanssa Tytti Alho työskentelee yhteishaun aikaan. Seuraavaksi kaudeksi Padasjoki hakee rahoitusta kunnan omalle etsivälle nuorisotyöntekijälle, ja Kuhmoinen palaa takaisin aiempaan malliin, jossa Etsivän nuorisotyön sanotaan auttavan syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia. Alho huomauttaa, että nuorelle toiminta on aina vapaaehtoista, tuli hän työntekijän luokse mistä syystä tahansa. – Kyllä se minunkin mielestäni on vähän ikävä tilanne, Kangasaho myöntää. Merkkipaalun kunniaksi Kustannus Oy Rajatieto saa yrittäjäyhdistyksen kusYhdistyksessä yli sata yrittäjää tantamana sivun kokoisen ilmoituksen tämän vuoden Kuhmoinen palvelee -lehteen. Rahoituskausi jatkuu tämän vuoden marraskuun loppuun asti. Yhteensä Työttömien määrä lisääntyy hitaasti paikkakunnalla oli joulukuun lopussa 162 työtöntä. Kaikkiaan kunnan väkiMuuttoliike plussan puolella luku väheni viime vuoden aikana 29 ihmisellä. Koska Padasjoelta nuoret lähtevät usein opiskelemaan Lahteen ja Kuhmoisista monet Jämsään, Kangasaho uskoo, että etsivä nuorisotyö on helpompi järjestää kunnissa erikseen. Hän seuraa haun tuloksia ja auttaa nuoria tekemään täydennyshakuja, jos he eivät heti pääse mihinkään toisen asteen oppilaitokseen. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin, jotka julkaistiin eilen tiistaina. Tästä huolimatta Kuhmoisten asukasluku pieneni, koska viime vuonna kuntalaisia kuoli edelleen enemmän kuin syntyi. Siten kuolleita oli 36 enemmän kuin syntyneitä. Aiemmin Jämsän etsivän työn ohjaajat kävivät Kuhmoisissa tarvittaessa, nyt Alho on paikkakunnalla keskimäärin 1–2 päivää viikossa ja tekee tiivistä yhteistyötä koulun kanssa. Toisaalta Padasjoen kunnassa työskentelee kaksi nuoriso-ohjaajaa, joista toinen on erityisnuorisotyöntekijä. – Padasjoella etsivälle nuorisotyölle on ehkä enemmän tarvetta, koska siellä toimintaa ei ole ollut aikaisemmin. Autan käytännön asioissa, kuten opintotuen hakemisessa. Vuoden 2012 loppuun verrattuna Kuhmoisissa oli viime vuoden lopussa 25 työtöntä enemmän. – Kuhmoisissa on väkilukuun nähden paljon yrityksiä, ja niiden järjestäytymisaste on todella hyvä. Kuhmoisissa nuoret asuvat useimmiten lähellä vanhempiaan tai muita sukulaisiaan, jolloin heillä ei ole vaaraa jäädä tyhjän päälle samalla tavalla kuin kaupunkiin opiskelemaan muuttaneilla nuorilla. Päivi Hotokka Etsivä nuorisotyö on entistä näkyvämpää Kuhmoisissa tänä vuonna, kun Kuhmoisten ja Padasjoen yhteinen työntekijä Tytti Alho aloitti työnsä. Samalla viikolla yhdistykseen liittyi myös 101. 15–29-vuotiaat nuoret ohjataan Alhon juttusille esimerkiksi silloin, jos he keskeyttävät toisen asteen opinnot tai armeijan. Kuhmoisten Sanomat Punaisen ristin Kuhmoisten yhdistys järjestää Ystävyyden retken Pihlajakosken kirjastoon ensi lauantaina 1. – Voin olla tukena, jos peruskoulun tai lukion käymisessä on vaikeuksia tai jos arjen hallinta tuntuu hankalalta. – Voin lähteä tapaamaan nuoria kotiin, koululle tai vaikka Nesteelle, tai minun luokseni voi tulla nuorisotalolle. Ainoastaan Multialla työttömyyden kasvu oli tätäkin hitaampaa, 4,2 prosenttia. Tytti Alho pitää kuitenkin syrjäytymistä tarpeettomana sanahirviönä. Keski-Suomen työllisyystilanne oli joulukuussa maakunnista kolmanneksi huonoin. Padasjokelainen Tytti Alho on koulutukseltaan nuorisoja vapaa-ajanohjaaja, ja hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Kuhmoisten 4H-yhdistyksen toiminnanjohtajana. Lisäksi työttömyys kasvoi Kuhmoisissa hitaammin kuin suurimmassa osassa maakuntaa. Vain tämän vuoden ajan Jämsän etsivät työskentelevät myös Kuhmoisissa. – Ihan pienissäkin asioissa voi tulla, jos tarvitsee käytännönläheistä apua. Kirjastossa on retkeläisille kahvitarjoilu, ja lääkäri Sirpa Markkanen kertoo terveysaseman toiminnasta. Päivi Hotokka Viime vuoden loppu lisäsi työttömyyttä kaikkialla Keski-Suomessa, myös Kuhmoisissa. Jos asukasluvun kehittyminen jatkuisi samalla tavalla kuin viime vuonna, asukkaiden vähenemisvauhti olisi hidastumassa. Lisäksi Kuhmoisiin muutti ulkomailta viisi ihmistä. Vuonna 2012 Kuhmoisten asukasmäärä putosi 67 ihmisellä ja sitä edellisenä vuonna 49 ihmisellä. – Jo yhteistyökuviosta sovittaessa mietimme maakuntarajaa, jonka vuoksi kuntien verkostot ovat erilaiset, kertoo Avituksen toimitusjohtaja Matti Kangasaho. Muutenkaan nuoret eivät ole hunningolla, sillä Jämsän etsivät työntekijät ovat ottaneet yhteyttä opiskelun keskeyttäneisiin ja työnsuunnittelija auttaa työttömäksi jääneitä eteenpäin. Työllistämispalveluja ovat esimerkiksi palkkatuettu työ, työkokeilu ja starttiraha. Maakunnan suurin työttömyysaste oli Saarijärvellä, missä työttömiä oli 20,8 prosenttia. Päivi Hotokka Kuhmoisten ja Padasjoen etsivää nuorisotyötä rahoittaa kuntien lisäksi opetusja kulttuuriministeriö. Etsivä nuorisotyö ei kuitenkaan Alhon mukaan ole nykymuodossaan sitä, mihin nimi viittaa, sillä työntekijät eivät varsinaisesti käy etsimässä nuoria kadulta tai kodeista. tammikuuta 2014 Etsivä nuorisotyöntekijä auttaa arjessa – Kuhmoisissa on älyttömän hyvä tilanne, sillä jo monen vuoden ajan kaikki ysiluokkalaiset ovat päässeet opiskelemaan, arvioi etsivä nuorisotyöntekijä Tytti Alho uutta työmaataan. Alho arvioi, että hänen juttusilleen pääsee viikon sisällä yhteydenotosta. Kuhmoisten ja Padasjoen yhteinen etsivä työntekijä Tytti Alho tutustuu kuitenkin tämän vuoden aikana myös Jämsän ja muun KeskiSuomen palveluihin, vaikka hänen työnsä ei todennäköisesti jatku Kuhmoisissa. Päivi Hotokka Kuhmoisten Yrittäjät sai viime viikolla sadannen jäsenensä, kun Ultra-lehteä julkaiseva Kustannus Oy Rajatieto liittyi yhdistykseen uudestaan. Kuhmoisten työttömyysaste oli kuitenkin joulukuun lopussa KeskiSuomen keskiarvon tuntumassa, 16,8 prosenttia. helmikuuta. – Olen tosi onnellinen, toteaa Kuhmoisten Yrittäjien puheenjohtaja Eija Heinonen sadan jäsenen saavuttamisesta. yritys. On mahdollista, että lähden mukaan asioimaan esimerkiksi sosiaalitoimistoon tai te-toimistoon. Päivi Hotokka Kuhmoisiin muutti vuonna 2013 enemmän ihmisiä kuin kunnasta muutti pois. Paikkakunnalle muutti vuoden aikana 76 ihmistä ja pois lähti 74 ihmistä. Neuvoja voi hakea myös oma-aloitteisesti, tai nuoren vanhemmat voivat ottaa yhteyttä. Työllistämispalveluihin osallistui joulukuun lopussa 46 kuhmoislaista, mikä on 4,8 prosenttia työvoiman määrästä. Viimeksi hän toimi Padasjoen yläkoululla koulunkäyntiavustajana. Tosin aiemminkin 2000-luvulla on ollut yksittäisiä vuosia, jolloin väkiluku on pienentynyt noin 30 ihmisellä. Vuoden lopussa asukkaita oli yhteensä 2409. Lukumäärä vähentyi marraskuusta yhdeksällä, mutta kasvoi viidellä edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. Hän arvostaa myös kunnan työnsuunnittelijan palveluita. Tapaaminen kestää noin kaksi tuntia.. Etsivää nuorisotyötä koordinoi työvalmennussäätiö Avitus. Ei ainoastaan syrjäytyneille Pienillä paikkakunnilla nuorten ongelmat liittyvät usein siihen, että palveluja on vaikea hakea, koska ne ovat hajallaan. Paras tilanne oli jälleen Muuramessa, työttömiä 12,1 prosenttia. Hän muistuttaa, ettei tarvitse olla syrjäytynyt tullakseen hänen luokseen. – Lähdemme liikkeelle perusasioista: ovatko toimeentulo ja koulutai työasiat kunnossa ja onko asuntoa. Joulukuun aikana kuhmoislaisten työttömien määrä lisääntyi seitsemällä henkilöllä eli 4,5 prosentilla. Työn tarkoituksena on antaa nuorelle tukea silloin, kun hän sitä tarvitsee, ettei hän jää ajelehtimaan tyhjän päälle. Tapaamiseen ovat kaikki tervetulleita, SPR retkeilee Pihlajakoskelle paikalle saavutaan omilla kyydeillä
Hän kertoi olleensa ensimmäistä kertaa mallina oikealle taiteilijalle. Jeesus jäikin pariksi päiväksi opettamaan kansaa ja jatkoi sieltä sitten Galileaan. pastori Mira Kivilahti. Minulla aika lentää, taiteilija ihmetteli ajan lähestyessä loppuaan. klo 19. klo 13. Parinkymmenen henkilön yleisö tarkkaili hiljaa, kun Ruoho kiirehti saadakseen työn valmiiksi kahdessa tunnissa, kuten oli suunnitellut. Toritie 44 ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa kynttilänpäivänä 2.2. Svetlana Ruoho huomautti yleisölleen, että tällä kertaa kyseessä oli nopea esitys. klo 19 ILOSANOMAN-ILTA Arto Kaija Pöllänen -----------------------------------------------------------------PEKKA SIMOJOEN KONSERTTI ke 5.2. Uimahalliretki Jämsänkoskelle La 8.2. Mallina oli jämsänkoskelainen Olga MinchenMuotokuva kahdessa tunnissa kova. Riitta Grönroosin tilkkutaidenäyttelyn avajaiset ja Lainan-päivän kahvit pääkirjaston galleriassa Su 9.2. – Halusin malliksi nuoren tytön, hengittävän henkilön, jolla on koko elämä edessä, Ruoho perusteli. Se on todella hieno, Minchenkova totesi. Se ei myöskään tarkoita sitä, että kun Jeesus on herättänyt meissä uskon, elämä muuttuisi täydellisesti niin, että kaikki maalliset huolet olisivat täydellisesti poispyyhityt. Taiteilija selittää katsovansa välillä kokonaisuutta ja maalaavansa sen eheäksi, sen jälkeen hän palaa takaisin yksityiskohtiin. Kuhmoisten Martat To 13.2. Perhekahvila ke 5.2. Naistenilta, järj. Vanhojenpäivä La 15.2. Lämpimät kiitokset, teitte pienimuotoisesta juhlastani suurenmoisen! Tuire KIITOKSET Viime sunnuntaina viettiin 3. Elokuva Kuhmolassa: Onneli ja Anneli S. Teemme työtä niin, että uskon liekki saisi meissä jokaisessa palaa täydellä teholla. Pekka Simojoen konsertti seurakuntakodissa, järj. – Joskus se oli vaikeaa, mutta täytyy vain keskittyä omaan työhönsä. Mutta sellainen ihminen, joka on saanut uskon sisimpäänsä, saa kohdata elämän vaikeudet Herraan luottaen ja tietäen, ettei koskaan ole omien vaikeuksien kanssa yksin. – Jokainen muotokuva kuitenkin jännittää, koska siinä on kova vastuu. Ihmismieli vaan on sillä lailla erikoinen, että helposti emme ymmärrä lahjan arvoa, jos se meille ilmaiseksi annetaan. Joka päivä ja hetki. Historiapiiri Kissakulman Torpalla, järj. Usko ei ole asia, jonka voimme omin avuin ja teoin Usko on lahja saada. Kissakulman ns To 6.2. Jeesus lupaa pitää meistä huolta maailman loppuun asti! Siunattua viikkoa jokaiselle ja hyvää tulevaa kynttilänpäivää sekä Yhteisvastuukeräyksen aloitusta. Siivousiltamat Nuutinrinteessä, järj. Kastettu: Miro Matti Orava Kirkonkylästä. helmikuuta asti. Svetlana Ruoho valitsi mallikseen Olga Minchenkovan, koska halusi maalata nuoren naisen, jolla on koko elämä edessään. Usko on meille ilmainen lahja, jonka Jeesus voi meissä herättää, jos me sitä häneltä pyydämme. Sunnuntain aiheena oli Jeesus herättää uskon . Elokuva Kuhmolassa: Ei kiitos Ke 12.2. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa to 6.2. Matka jääkiekko-otteluun Tampereelle Tappara–HIFK, järj. Kuinka meissä voi herätä usko Jeesukseen Kristukseen. Pitkävedentie 350, ke 29.1. klo 18 Seurakuntakodilla Seurakuntien yhteinen tilaisuus Vapaa pääsy Tervetuloa Helluntaisrk. tänään silakkapihvit to broileripatukat pe kinkkupasta ma lihapullat ti broilerikastike ke kebabkiusaus ja runebergintorttu tänään Valtteri to Irja pe Alli la Riitta su Jemina, Lumi, Aamu ma Valo ti Armi, Ronja ke Asser TAPAHTUMAT Helmikuu 7.1.–4.2. – Tykkään kuvasta kovasti. Katsojien edessä työskentelyyn hän tottui jo taidelukiossa, kun työharjoituksena oli mennä Pietarin kaduille maalaamaan. Tätä Uskon lahjaa ei voi missään rahassa tai materiassa mitata. SPR:n Kuhmoisten osaston ystävävierailu Pihlajakosken kirjastoon Su 2.2. klo 10. Uskon lahja on tavoittelemisen arvoista. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuolleet: Reino Sakari Kanerva Kirkonkylästä 82 v ja Hannu Ilmari Vekkaila Kirkonkylästä 71 v. Svetlana Ruohon taidenäyttely pääkirjaston galleriassa La 1.2. SPR:n Kuhmoisten osaston perinteinen ystäväkonsertti Päijännekodilla Su 9.2. Päijännekodissa ja 12.2. Mutta kuinka onkaan meidän laitamme tänä päivänä, kun emme fyysisesti voi Jeesusta nähdä ihmisen hahmossa emmekä voi omin korvin hänen puhettaan ja opetuksiaan kuulla. Se on kallisarvoisempaa kuin mikään omaisuus ja kestävämpää kuin mikään muu maailmassa. srkkodissa klo 10–12. Helluntaiseurakunta ja Kuhmoisten seurakunta. sunnuntaita loppiaisesta. Penkinpainajaiset Pe 14.2. Maalatessaan Svetlana Ruoho oli nopea, loi malliin pikaisia silmäyksiä ja asteli välillä kauemmas tarkastelemaan koko kuvaa. Hoidamme orastavaa uskoa rukouksella, Raamatun lukemisella ja kuulemisella ja seurakuntayhteydellä. – Eikö teitä väsytä katsella. Hän keskittyi vuorotellen suuriin linjoihin ja kasvojen pieniin piirteisiin. Pidämme lahjaa arvokkaana, jos kykenemme arvioimaan sille hinnan. Siihen riittää se, että rukoilemme vilpittömästi, että Jeesus oikeasti tulisi elämäämme. Tavallisesti hän käyttää muotokuvaan enemmän aikaa. – Tätä on kiinnostava katsella, yleisö vakuutti. Torstaituvan seurakuntahetkessä Kuhmolassa to 6.2. Kuhmoisten seurakunnasta mukana pastori Mira Kivilahti. Hän maalasi öljyväreillä nuoren naisen muotokuvan. Kirkkoherranvirasto on to 30.1. Kuhmoisten MLL Su 16.2. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 29. Mutta aina uskon, että onnistun. Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Samarian kaupungin asukkaista, jotka Jeesusta kuultuaan uskoivat hänen olevan maailman pelastaja ja olivat halunneet hänen jäävän Samariaan. Päivi Hotokka Taiteilija Svetlana Ruoho työskenteli viime perjantaina yleisön edessä kirjaston galleriassa, missä hänen näyttelynsä on esillä 4. tammikuuta 2014 4 VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Paula Niemitalo KOULURUOKA To 30.1. liikuntatoimi Ke 5.2. Pekka Simojoen konsertti srk-kodissa ke 5.2. Päijälän päivätuokio Esa ja Elvi Hartikaisella, os. – Se tuntui hyvältä, mutta selkää alkoi vähän pakottaa. poikkeuksellisesti avoinna klo 12–16. klo 18. Helluntaiseurakunta Ke 5.2. Svetlana Ruoho myönsi, että mallina oleminen onkin vaikeaa, ei välttämättä sen helpompaa kuin taiteilijana työskentely. Elokuva Kuhmolassa: Mafiaperhe K16 Ti 4.2
Saunakin puuttui aluksi. Meillä oli maitotinki Ojalasta, josta me lapset pareittain joka päivä haimme sen. Mielestäni tämä juoma oli tosi hyvää, kun sen pinnalla kellui pieniä voiryynejä, vallankin, kun samalla söimme Kaiholan leipomon ruistai hiivaleipää. Vuonna 1951 vanhempani ostivat tontin Hahmajärven rannalta Sunttilan isännältä Oiva Niemeltä, sillä tontin edellinen omistaja lähti käpälämäkeen taloudellisten ongelmiensa vuoksi. Isäni kuoltua vuonna 1995 Takatasku lahjoitettiin minulle ja perheelleni. Resepti oli alun perin Mimmi-mummon. Ojalan elämänmenosta opimme monia maalaiselämään liittyviä asioita. Olemme kehittäneet aluetta rakentamalla vierasmajan, päämajan, kesäkeittiön ja varastorakennuksen sekä erilaisia puukansia, kuten viisikulmaisen Pentagonin. Erityisesti jäi mieleen se, kuinka hän näytti kuvia ystävistään, jotka olivat menehtyneet Kuru-laivan suuronnettomuudessa Näsijärvellä. Muut aitat tuotiin Koivumäestä (Narikasta) ja Kärpäsmäestä sekä kaksoisaitta Hahmajärven Koppeloniemestä. Koska Hahmajärvi ei ole suorassa yhteydessä suuriin vesireitteihin, emme kuule turhaa moottoriveneiden äänekästä pärinää järvellämme. Käpälämäen rakentamisen jälkeen talon ympärille kasvoi nopeasti suuri vatukko, josta saimme useiden vuosien aikana merkittävän marjasadon. Velisjärven ja Hahmajärven välissä on vesijako, Hahmajärven vedet laskevat Kokemäenjoen vesistöön, Velisjärven Päijänteeseen. Oikealla istumassa Elsa Kallio, Sinikka ja Marjatta Kallio, Hilkka Isosaari, Päivikki ja Timo Kallio ja äärimmäisenä vasemmalla Pauli Kallio ja Leidi-koira.. Takataskun tontille rakennettiin saunamökki Kärpäsmäen maitohuoneesta yhdistelemällä siihen uusia hirsiä. Käpälämäen rauha järkkyi 1970-luvulla, kun Hahmajärven koulun lopettamisen jälkeen kunta myi lahtemme toisella rannalla olevan koulun Espoon kaupungille, joka teki siitä kesäsiirtolan. Herkkuamme olivat uudet perunat ja kokonaisina paistetut muikut kermakastikkeessa. Nyt mieheni kanssa verkoilla käy Hannu Kuortti, joskaan muikkusaaliit eivät ole entisen veroiset. Aluksi asuimme kirkonkylällä Kalliossa. Katselimme yhdessä hänen valokuva-albumeitaan. Sen portaaksi isäni osti Vilho Grönqvistiltä painavan myllynkiven. Vanhoja hirsiaittoja talteen Isäni ihaili vanhoja hirsirakennuksia, joita hän siirrätti Käpälämäkeen, joista ensimmäinen on 1700-luvulta peräisin oleva Puukilan aitta, minne se aikoinaan oli siirretty Heikkilän pihasta. Sen teki vesikattoon asti Osmo Puukilan isä Taisto Puukila apunaan Yrjö Järvinen sekä Toivo Kivimo. Käpälämäki oli Hahmajärven ensimmäinen kesähuvila. Parvekkeella Kallioiden koko perhe joskus 1950-luvulla. Isäni vielä eläessä Käpälämäestä lähdettiin sunnuntailounaan jälkeen kahville Takataskuun mukanamme äitimme herkulliset leivonnaiset. Hirret myi kunta, ja ne kaatoi ja ajoi rakennuspaikalle Arvo Walo. Suurehko hirsitalo nimettiin siis Käpälämäeksi. Sen sijaan Hallista lähtenet Hornetit ja muut sotilaskoneet ajoittain suihkivat alueellamme. Silloin kävimme uimassa Puukilan rannassa. Kylällä isä tapasi vanhoja tuttujaan kuten Aarne Heinosta, Arvo Grönqvistiä ja kirjakaupassa ”Heinon tyttöjä”. Elsa ja Pauli Kallio viettivät kesiään Käpälämäessä Kuhmoisten Hahmajärvellä. Isästäni oli liikaa se, että hänen tuli kestää äänekkäiden lapsien melskettä talvet ja kesät. 1980-luvulla isäni kaivoi ja rakennutti Käpälämäen alakerran. Isäni mielestä Takatasku on eräs Hahmajärven kauneimpia, avautuuhan edessämme useampi kilometri mitä ihaninta järven selkää. Kaikki nämä muodostavat aittarivistön, jolloin niiden ja päärakennuksen väliin jää sisäpiha. tammikuuta 2014 Koulu-uudistaja, rehtori Pauli Kallio Osa 4 Kalliosta Käpälämäkeen ja Takataskuun Sinikka Sahi Perheemme vietti kesiään 1940-luvun lopulta asti Kuhmoisissa, koska isä opiskeli Jyväskylän kesäyliopistossa. Kun isä sai tilaisuuden, hän osti vuonna 1974 Vintturinniemen Pirttiniemestä Aulikki Niemi-Savolaisen isältä Takataskuksi nimetyn tilan. Vielä Käpälämäen rakentamisen jälkeenkin sain viettää aikaa Mimmi-mummoni kanssa kirkonkylässä. Tontti sijaitsi lähellä tietä, ja sille rakennettiin Hahmajärven ensimmäinen kesämökki. Isäni ei kalastanut, sillä luulen, että hän jotenkin alitajuisesti pelkäsi vedessä liikkumista. Perheemme muutti uuteen huvilaansa 24.6.1953, aikaa on kulunut 60 vuotta. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 29. Naisväen näkökulmasta elämä maalla ei ollut helppoa, sillä käytössä oli vain puuliesi, eikä tontilla ollut kaivoa, saati sitten hyviä kylmätiloja. Leikkitoverinani oli naapurissa asuvan poliisi Helmisen Marja-Leena tytär. – kuvat Sinikka Sahin kokoelma Saunaa lämmitetään Käpälämäessä. Yhdellä meistä kolmesta oli lepopäivä, joka oli mukavaa, sillä pelkäsimme kävellä korpisella tiellä, jossa ei ollut laisinkaan asutusta. Siksi lapsuudessani Hahmajärven muikut meille toimitti Ahosen pappa, Puukilan Taisto tai Ojalan Heimo (Kangasjärvi). Sarja päättyy. Isällä oli nyt takataskussaan mahdollisuus lähteä pois Käpälämäestä. Mieleeni ovat jääneet myös piimänhakumatkat Kuhmoisten meijeriltä. Osa puista vietiin Karjukosken sahalle sahattavaksi permantoja kattolaudoiksi
Paikalle on tarkoitus Vesa Koivu Tuore Maankäytön periaateohjelma jakautuu kuuteen osaan: asuminen, maisema, liikenne, luonnonvarat, elinkeinot ja vapaa-aika. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 29. Maankäytön periaateohjelma esittelee Kuhmoista luettelemalla pitäjän parhaita puolia – Päijännettä, Isojärven kansallispuistoa ja erilaisia retkeilyreittejä – ja tuo esiin tahtonsa kehittää niitä ja niiden käyttöä asukkaiden ja lomalaisten hyväksi. Hakemuksen johdosta esitettävät muistutukset on toimitettava kirjallisina 17.2.2014 mennessä Kuhmoisten kunta, rakennuslautakunta, Toritie 34, 17800 Kuhmoinen. Ja kunta on tarvittaessa valmis myös käyttämään etuostooikeutta asuintonttitarjonnan parantamiseksi. Tarkoitus on, että se valmistuisi jo tämän vuoden puolella. Nyt on oikea aika pohtia, mitä kirkonkylän sataman seudulta halutaan. kirjastossa (Toritie 42) sekä Kuhmoisten kunnan verkkosivulla www.kuhmoinen.fi > Puuhapuiston suunnitelmat. Vaikka ohjelma on valtuuston hyväksymä, se ei Marja Kuisma korostaa vuorovaikutusta Vesa Koivu Maankäytössä ollaan kunnallisen itsehallinnon ytimessä. Ohjelman laatija luettelee myös mahdollisuuksia edistää periaateohjelman toteuttamista erilaisin suunnitelmin: kyläsuunnitelmat, maisemanhoitosuunnitelmat ja katukuvasuunnitelmat. Koskenpartaalla tarkoitetaan entistä TVH:n varikkoa ja sen koillispuolesta metsikköä. – Maankäyttöä ohjaamalla kunta antaa mahdollisuuksia kuntalaisten toiminnoille ja elinkeinoille. Se on selkeä ohje minulle. – Sen lisäksi sataman alueella on Kuhmoisille tärkeä identiteettimerkitys, aluearkkitehti Kuisma sanoo. Jo mainittujen Koskenpartaan ja Satamarinteen lisäksi kunta kohdistaa huomiota valtatie 24:n varteen, Kuhmoisten kyliin, tiestöön ja kevyen liikenteen väyliin. Sen jälkeen kun Koskenparras ja Satamarinne ovat muotoutuneet, kaavoittajan huomio kohdistunee valtatie 24:n ympäristöön. Sen sijaan kunta on valmis vaihtamaan kunnan metsäpalstoja taajamien yhteydessä oleviin maihin. KOMMENTTI Pienikin ilmoitus tilatussa paikallislehdessä huomataan. Tämä kaavamerkintä viittaa toistaiseksi kaavan laatijan hyviin toiveisiin vailla käytännön vaikutuksia. Hän on tyytyväinen Kuhmoisten kunnan tuoreeseen maankäytön periaateohjelmaan. Sen sijaan Satamarinteen kaava on moniulotteisempi, Marja Kuisma kertoo. Keski-Suomen maakuntakaavassa Kuhmoisten kirkonkylä merkitään tunnuksella (ca), joka tarkoittaa seudullisesti merkittävää keskustatoimintojen aluekeskusta, johon kuuluu asutuksen lisäksi kauppaan ja palveluihin liittyviä toimintoja, yksikkökoko alle 3 000 kerrosneliömetriä. Sataman kaavaa valmistellaan kunnassa laajalla kokoonpanolla, ja aiheesta tullaan järjestämään myös yleisötilaisuuksia niin, että kaikki saavat äänensä kuuluviin. Kirkonkylän yleiskaava on vuodelta 1991. Päijänteen Ympäriajo -nimisen enduromoottoripyöräkilpailun maastokokeiden ajamiseen Kuhmoisten kunnan alueella 29.3.2014. Se ei pyri olemaan viimeinen sana maankäytön suunnittelussa, vaan kutsuu paikallisia asukkaita mukaan vaikuttamaan ympäristön rakentumiseen. – Ohjelmassa lukee, että laadimme tarvittaessa kyläsuunnitelmia. Muilta osin suuri osa Kuhmoisista sijoittuu maakuntakaavassa Päijänteen kehittämisalueen sisälle. Marja Kuisma on Kuhmoisissa saapuvilla yleensä maanantaisin. – Koskenpartaan kaava on pieni ja selkeä. Kuhmoisissa 27.1.2014 Rakennuslautakunta Vesa Koivu Kuhmoisten kunnalla ja Pälkäneen kunnalla on yhteinen aluearkkitehti Marja Kuisma, hän tekee Pälkäneelle kolme neljäsosaa ajastaan ja Kuhmoisille neljäsosan. Pertti Terho Markus Virolainen sivistystoimenjohtaja rakennusmestari KUULUTUS MAASTOLIIKENNELUPAHAKEMUKSESTA Helsingin Moottorikerho ry hakee maastoliikennelain 30 §:n mukaista lupaa 79. Sen sijaan Kuhmoisten kirkonkylän kulttuurihistoriallisesti merkittävistä arvoalueista – kirkonmäki, sahanlahti ja Päijälän raitti – ei ole mainintaa. Pohjoisreunallaan nyt muodostettu alue väistää Kuhmolan tontin, ulottuu sen itäpuolella Ansiolahdentiehen saakka ja väistää taas Ansiolahdentien eteläpuoleisen asutuksen ja päätyy lillukkoon Paloaseman koillispuolella. Hyvä niin, mutta monenlaista tarpeetontakin on tarttunut matkaan. Kaava on tärkeä alueen maanomistajien kannalta, mutta se koskee myös alueen yrittäjiä, alueen naapurustossa eläviä ja sataman palveluita käyttäviä ja muita siellä vierailevia. Kunnan viranhaltijat saavat ohjelmasta myös suoria toimintaohjeita. Alue rajoittuu lännessä Karjukoskeen, pohjoisessa Ala-Karkjärveen, idässä jo rakennettuihin tontteihin ja etelässä 24-tien varressa kulkevaan Hannikaisentiehen. tammikuuta 2014 6 Kunta tiedottaa Puuhapuiston suunnitelmat nähtävänä Sivistystoimi ja tekninen toimi ovat suunnitelleet Toritien ja vt 24 väliselle maa-alueelle liikunnallista puuhapuistoa. Ohjelman varsinainen maapoliittinen sisältö voidaan tiivistää varsin lyhyeen, mutta muun aineiston sisällyttämistä siihen voidaan ainakin osittain perustella sillä, että se avaa lukijalle sitä näkökulmaa, josta ohjelman laatija aihetta lähestyy. Siitä päästään keskusteluun, ja kuntalaiset voivat vaikuttaa. Lupahakemus reittikarttoineen on nähtävillä 27.1.–17.2. Varsinaisena maapoliittisena asiana kerrotaan, että Kuhmoisten kunta pitää tärkeänä, että maatalousmaat säilyvät maatalouden käytössä, ja että kunta välttää uusien yhdyskuntarakenteiden rakentamista aktiivisessa käytössä oleville maatalousmaille. Kunnalla on suuri harkintavalta, miten se ohjaa maan käyttöä – eritoten, kun maakuntakaavassa Kuhmoisten kunnan alue on lähes tyhjä merkinnöistä. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueen viihtyisyyteen ja esteettömyyteen, on myös huolehdittava turvallisista Kaavoituksen lähtökohdat Kuhmoisissa kevytliikenteen yhteyksistä ja turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt. Kaavatyö on jo käynnistynyt siltä osin, että kunta on valinnut konsultit, jotka tekevät suunnittelutyön. Ohjelma on laadittu keskustelevaan muotoon, se on helppolukuinen ja hyvää yleiskieltä. Ohjelma on lähtökohta, ja se toteutuu sitä kautta, että siihen sitoudutaan, aluearkkitehti Kuisma selvittää. Perinteisten teollisuustonttien tarjonta on ohjelmantekijöiden mukaan riittävää, sen sijaan kunta etsii uusia ratkaisuja erityyppisten yritysten tilatarpeisiin, esimerkiksi vuokrattavien työhuoneiden kiinteistöjä. Aluearkkitehti Marja Kuisma kertoo, että Satamarinteen kaavan tiimoilta järjestetään myös yleisötilaisuuksia.. Niin kuin ohjelman valtuustokäsittelyn yhteydessä 16.12.2013 todettiin, valmis ohjelma on laventunut elinkeinoohjelman suuntaan. Ei varmaankaan tarvita maankäytön periaateohjelmaa siihen, jos olemme sitä mieltä, että latukarttojen pitäisi olla paremmin saatavilla ja että suosimme lähiruokaa ja siisteyttä uimarannoilla. Satamarinteeseen halutaan kaavoittaa monipuolista ja korkealaatuista asumista, palveluja ja liiketoimintaa. Ohjelman nyt valmistuttua vuorossa ovat valtuuston 23.6.2013 alkuun paneman Koskenpartaan kaavan ja Satamarinteen kaavan laatiminen. – Ohjelmasta kuntalaiset saavat tietää, mikä on kunnan linja. ole samaan tapaan laillisesti sitova kuin esimerkiksi kaava. 2014 Kuhmoisten teknisessä toimistossa sen aukioloaikoina (ma–ke ja pe 9–15). Satamarinteeseen kuuluu tässä yhteydessä Päijänteen Kuhmosiin kurottavan lahden länsiranta etelästä luetellen Euron Paikka ja siitä Satamatien itäja pohjoispuoli aina Toritielle saakka, kuitenkin pois lukien Toritien varren rakennettujen kiinteistöjen tontit. Valtuuston kesäisellä päätöksellä 23.6.2013 käynnistettiin Koskenpartaan asemakaava ja asemakaavan muutos sataman alueelle. Aluksi ohjelma kommentoi omaa luonnettaan. Kyläsuunnitelman tarvitsevia kyliä arvioidaan tarvittaessa, tässä kunnanhallitus ja maankäytön ohjausryhmä ovat avainasemassa. Metsää vaihdetaan taajamatontteihin kaavoittaa asuntoja ja korkealaatuisia rantatontteja. Alueen idea-suunnitelmat ovat nähtävänä 6.–14.2. Kuhmoisten kunnanvaltuuston hyväksymä kaavoituskatsaus valmistui 23.6.2013 ja maankäytön periaateohjelma 16.12.2013
Takaisin lähdetään klo 14.45. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. säkeittäin sopivasti. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Vuokolle 050 3789413. Lähtö Nesteeltä klo 9.15 Toritien kautta. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. tyhj. Nahkasaappaita. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 24 t. tammikuuta 2014 SEURATOIMINTA TORILLA TAVATAAN ELOKUVAT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2836 (LT-2012) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Tervetuloa! Kissakulman Ns Uimahalliretki Jämsänkoskelle to 6.2.2014. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Tervetuloa! Tänään klo 13 yhteislaulut ja 2 euron kahvit Päijännekodilla. Vieraana Seurakunnan talouspäällikkö Arja Lehtinen. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________ __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ PITOPALVELU yms. Liukuestekenkiä nastaja kitkapohja. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. Peltonen p. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis. Hinta 10 €, yli 75 v. 0400 351 034. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. Nevala Mafiaperhe Esitys Kuhmolassa su 2.2. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. Keilaus alkaa klo 11, minkä jälkeen mahdollisuus ruokailuun. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Aiheena Ansiolahden Läntelä. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,00 e . (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. Hintoihin sisältyy alv 24%. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. Multaporkkanaa (makea Nantes), Oriveden PUOLUKKASURVOSTA 8e/kg, 20e/3kg ym. Lähtö linja-autoasemalta klo 11.45, ajetaan Toritien kautta. Paluumatkalla poikkeamme ostoksilla. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 5 €. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Irma Kallio p. Asiantuntija Eija Heinosen vinkit kodin pintojen puhdistukseen. Jäsen tai ei, olet sydämellisesti tervetullut! KENKÄ ALE torstaina Kuhmoisten torilla 9–16 KAIKKI TALVIKENGÄT ALE-HINNOIN!! KUOMA-lenkkareita, -nilkkureita, -toppasaappaita. 25 €. klo 11.45 kuntojumppa Kuhmolassa. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. 0400 798143 p. Ark. Hintoihin sisältyy alv 24%. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Tervetuloa kuulemaan ja nauttimaan! SPR Kuhmoisten Osaston ystävätoiminta järjest ä ä t e r v e h d y s k ä y n n i n Pihlajakosken kirjastoon la 1.2.2014 klo 11–13. klo 18, os. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. klo 9 – 10 Kuhmoisten torilla hyvää hiekkamaan PERUNAA VanGogh, Pito, Siikli ym. ym. P. Illan hinta 5 €, sis. Aamutossuja... (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. klo 17.00 Liput 5,e – K16 – KOKOUKSET Kuhmoisten Erämiehet ry:n sääntömääräinen TALVIKOKOUS Lehdesmäessä 16.2.2014 klo 13.00 Tervetuloa! Johtokunta Torstaitupa Kuhmolassa 30.1. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. SPR tarjoaa kahvit ja lääkäri Sirpa Markkanen kertoo klo 12 terveyskeskuksen toiminnasta. Kimmon Kenkä Kankaanpää. Nuutinrinteentie 35. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka. Ma 3.2. Ilmoittautumiset 10.2.2014 mennessä Anjalle 050 324 6157. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. Ke 12.2.2014 keilaretki Lahteen. erikoiskuljetukset/kotim. Vuokra 280 e /kk. Ilm. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Työja laitossandaaleja. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 29. Siivousiltamat ke 12.2. ja Eurooppa OPASOL OY p. KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Vierastuokiossa klo 11.30 esittäytyy Päijälän kylä, jonka edustajat ovat luvanneet tuomisiksi omaa ohjelmaa. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ I SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Historiapiiri Torpalla ke 5.2.2014 klo 18.00. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. klo 10–13. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 10-12, 42100 Jämsä p. 045 636 3889 / Eija __________________________ Johan on markkinat vuokrattavana Remontoitu KT-yksiö 29,5 m 2 , oh+kk+alkovi+sh+parveke, keskustassa, palvelut lähellä. tapahtumat OPASOL OY p. TERVETULOA! Kuhmoisten Sotaveteraanit ry / Naisjaoston päiväkahvit Kuhmolassa maanantaina 3.2.2014 klo 13. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. (sis. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. NOKIAN KUMISAAPPAITA (myös lämminvuorisia). tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. (03) 555 1437 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. kahvit. 0400 852 532 __________________________ KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Retken hinta: keilaus +matkat yhteensä n. Pe 31.1. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj
Ei pärinää huvin vuoksi Kuhmoisissa on autojen ja traktoreiden lisäksi 90 moottoripyörää, 100 mopoa ja 90 moottorikelkkaa. Ruolahdentien varrella sijaitsevalla Säynätjoen tilalla käytössä on seitsemän rekisteröityä ajoneuvoa: neljä traktoria, kaksi autoa ja yksi peräkärry. Tilasto on päivitetty viimeksi syyskuun lopussa. – Ensin ajattelee, että eihän niitä paljon ole, mutta kun laskee, niin moottoreita on yllättävän monessa laitteessa, Elina huomaa. Linjaautoja ei ole yhtään. Ilkka kulkee kokouksiin ja Elina liikunnallisiin harrastuksiin. Jos työkoneita vaihdetaan suurempiin, niitä varten tarvitaan suurempia traktoreita. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 29. Ilkka ja Elina Säynätjoki käyttävät autoa vapaa-ajallaan myös omien menojensa vuoksi. Kaikenikäismoottorikelkkaa. Kun laskemista jatketaan muihin polttomoottorilla toimiviin koneisiin, tarkkaa lukumäärää on jo vaikea sanoa. Niitä tarvitaan etenkin kylillä sijaitsevissa Enemmän ajoneuvoja kuin ihmisiä talouksissa, joissa viljellään maata. Polkupyörää liikkumiseen käyttävät vain perheen pojat. – Sinne kyllä kulkisi bussi, mutta pysäkille on kotoa matkaa neljä kilometriä. 14-vuotiasta Joonasta ja 11-vuotiasta Samulia kuljetetaan iltaisin harrastuksiin kolmisen kertaa viikossa. Neljän hengen perheessä ajoneuvoja on siten melkein kaksi henkilöä kohti. Työhöni kuuluu esimerkiksi iltapuheluita, joiden jälkeen en pääsisi enää bussilla kotiin. Maatilalla tarvitaan useita traktoreita muun muassa siksi, että työt voivat jatkua, vaikka yksi niistä olisi remontissa. – Kun traktoreita on useampi, ei aina tarvitse vaihtaa traktoria koneen edestä toiseen. – Lisäksi minulla on usein ainakin kevättöiden aikaan joku apuna. tammikuuta 2014 8 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 PALVIKYLKI 8 , 95 e/kg 0400 872 461 Päivi Hotokka Kuhmoisiin on rekisteröity selvästi enemmän ajoneuvoa kuin kunnassa on asukkaita. Jos mukaan lasketaan myös rekisteröimättömät ajoneuvot, perheen moottorien lukumäärä kasvaa veneellä, yhdellä traktorilla, kahdella leikkuupuimurilla ja ajettavalla ruohonleikkurilla. Toyota ja Kia suosittuja merkkejä ten Kuhmoisiin rekisteröityjen henkilöautojen joukossa suosittuja ovat myös Nissan, Opel ja Volvo. Suosituimmat uusien autojen merkit olivat Toyota, Kia ja Volkswagen. Kuhmoisissa ei Trafin mukaan ole yhtään sähköllä toimivaa henkilöautoa, mutta yksi auto voi käyttää polttoaineenaan sekä bensiiniä että etanolia. Esimerkiksi keskisuomalaisessa Toivakassa on myös noin 2 400 asukasta ja ajoneuvoja noin 3 100. Jämsän Silmäasemalla silmätautien erikoislääkäreiden vastaanotot Markku Katajakunnas to 06.02.2014 to 13.02.2014 to 20.02.2014 to 27.02.2014 to 06.03.2014 Kari Kauppinen ke 12.02.2014 ke 26.02.2014 Ajanvaraukset numerosta (014) 712 616 ja 040 7211 311 Kuhmoisten Ala-Karkjärvi kuurankukkien koristamana. Autojen lisäksi Kuhmoisten ajoneuvomäärää kasvattavat etenkin traktorit ja perävaunut. Säynätjoen perheessä ei ole kaksipyöräisiä moottoriajoneuvoja tai Päivi Hotokka Viime vuonna Kuhmoisissa ensirekisteröitiin 29 uutta henkilöautoa. – Koneiden kanssa riittää räplättävää, Ilkka Säynätjoki toteaa. – kuva Liisi Lius Kuurankukkia Ala-Karkjärvellä Tilaa Kuhmoisten Sanomat!. Kun rekisteröityjä ajoneuvoja on noin 3 200 ja asukkaita vuodenvaihteessa 2 400, se tarkoittaa, että ajoneuvoja on noin 1,3 asukasta kohti. Kuhmoisten ajoneuvoista puolet, noin 1 600, on autoja. – Onneksi pystymme naapureiden kanssa järjestelemään niin, että yleensä ei tarvitse kuljettaa kuin toiseen suuntaan. Yhdellä nostelen suursäkkejä lannoittimeen, yhdellä kylvän, yhdellä äestän, Ilkka Säynätjoki kuvailee. Ajoneuvojen määrä on samankaltainen muissa samankokoisissa kunnissa. Tieto perustuu Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin tilastoon Suomen ajoneuvokannasta. Autoista vajaa 1 300 on henkilöautoja, vajaa 300 pakettiautoja ja 100 kuorma-autoja. – Saan ajaa autolla ihan tarpeeksi, ei ole tarvetta enää muulle moottorin pärinälle, Elina jatkaa. He liikkuvat päivittäin myös ilman moottoreita, kun ulkoiluttavat koiraa kävellen. Työ vaatii monta traktoria Koska Kuhmoisissa on paljon iäkkäitä ihmisiä, joilla ei ole lainkaan autoa tai muuta ajoneuvoa, joihinkin perheisiin keskittyy paljon ajoneuvoja. Kylä on täynnä ihania maisemia, kun pakkasta on piisannut. Autoja riittää siis keskimäärin kahdelle kolmasosalle kuhmoislaisista. Tällöin pitäisi ottaa huomioon ainakin moottorisahat, raivaussahat, nosturi, vesipumppu ja työnnettävät ruohonleikkurit. Näistä 21:ssa oli bensiinimoottori ja 8:ssa dieselmoottori. Autolla töihin ja harrastuksiin Säynätjoen perheessä tarvitaan työkoneiden lisäksi kaksi autoa, koska Elina käy palkkatyössä Jämsänkoskella. Traktoreita kunnassa on 500 ja perävaunuja matkailuvaunut mukaan lukien 700. Vanhoista traktoreista ei kannata hankkiutua eroon, koska niiden käyttöarvo on suurempi kuin rahallinen arvo. Ilkka Säynätjoen New Holland -merkkinen traktori on henkilöautoon verrattuna suuri, mutta ei kaikkein suurin tilan traktoreista. Ilkan puolestaan on päästävä liikkumaan tilalta sillä välin, kun Elina on töissä