heinäkuuta. Ei ehkä ihan voittoa tule, mutta jos ei viimeisenäkään tulisi maaliin, Iivari Heickell pohtii odotuksiaan. – Kilpailu meni kohtalaisen hyvin. Päijälän kesäjuhlassa piispa Joel Luhamets julisti rohkeasti pelastussanomaa vapautettuna ihmisenä ja vapaana virolaisena. Maassahan on 300 000 venäläistä, joista lähes kaikki ovat ortodokseja. Raamattupiirejä oli enimmillään 10, nyt puolenkymmentä. PM-kilpailu käytiin merellä, missä purjehdusolosuhteet ovat melko toisenlaiset kuin Päijänteellä. Itävallassa kisataan järvellä Itävallan kilpailuolosuhteista Kuhmoisten purjehtijoilla ei vielä ole tarkkaa tietoa. Hän on yksi kolmesta arkkipiispan alaisesta apulaispiispasta. Jos siellä olisi mukavaa ja menestyisikin. Päivi Hotokka Iivari Heickellin ja Onni Hinskalan kesä on kulunut pitkälti purjehtien. Pojat kilpailevat Zoom8jollalla, joka kehitetty Suomessa. Niinpä poikien veneet pakattiin rekkaan Itävallan-matkaa varten. Viron evankelis-luterilaisessa kirkossa on noin 160 000 jäsentä, noin 12 prosenttia väestöstä ja noin 20 prosenttia virolaisista. Tätä toimintaa tarvittiin, sillä Virossa ei ollut raamattukouluja eikä kristinuskon perusopetusta. Kisakokemusta ei vielä ole niin paljon, että pääsisi voittoon, mutta tämä oli hyvää treeniä, Heickell toteaa. Sinne hänet kutsui yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lahtinen. Viro oli neuvostovallan alainen vuodesta 1940 mutta itsenäistyi 1991 uudelleen. Silloin he suunnittelivat raamattuseminaarien ja -piirien pitämistä Pöltsamaan kaupungissa ja aloittivat tämän toiminnan. Sen jälkeen he osallistuivat varsinaiseen Päijännepurjehdukseen Ella-veneellä yhdessä Arthur Heickellin, Mattias Lindforsin ja Nestori Heickellin kanssa. – Merellä tuulet ja aallot ovat erilaisia. Lattian läpi kuuluivat alakerran äänet. vsk Keskiviikkona 29. Isot kilpailut käydään yleensä purjehtijoiden omilla veneillä. Purjehtijat matkalla MM-kisoihin Kilpailuun osallistui 35 Zoom8-purjehtijaa. Kilpailemisen lisäksi tapahtumassa oli muuta oheistoimintaa. Menestystä ja epäonnea Toissa viikonloppuna järjestetyssä Päijännepurjehduksessa kuhmoislaisilla oli syytä iloon, mutta myös epäonnea. Luhamets ja Lahtinen tapasivat ensi kerran vuonna 1993 Virossa. Hänet valittiin piispaksi vuonna 2015. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 30 2015 65. Kilpaa purjehdittiin kolmena päivänä, ja osakilpailujen pisteet laskettiin yhteen. Sydämessään hän tiesi, että hänestä tulee uskova, mikä sitten toteutuikin vuonna 1972 kristillisen nuorisotapahtuman aikaan. Iivari Heickell sijoittui luokassaan 22:nneksi, ja Onni Hinskala oli 28:s. Joka sunnuntai kirkossa käy noin 10 000 kirkon jäsentä. PM-kilpailu oli selvästi suurempi tapahtuma kuin muut kisat. Päijälän rukoushuoneelle Joel Luhamets tuli kuin kotiinsa: hän syntyi Pöltsamaan rukoushuoneessa, jonka yläkerrassa asui hänen saarnaajaisänsä perheineen. – Emme pystyneet enää purjehtimaan, vaan tulimme koneella rantaan, Hinskala kertoo. – Onhan se hauska mennä kokeilemaan vielä isompaan kisaan. Tapahtuman aloittaneessa Pre Päitsi Junior -nuortenkilpalussa Onni Hinskala purjehti Zoom8luokan voittoon ja Iivari Heickell sijoittui kolmanneksi. Pienestä koosta on etua silloin, kun kesän aikana käydään kilpailemassa monessa eri paikassa, sillä veneen kuljettaminen sujuu helposti. Padasjoelta startannut kilpailu ei kuitenkaan sujunut yhtä menestyksekkäästi kuin nuorten kisa. Ennen varsinaista kilpailua purjehtijoilla oli Kirkkonummella kaksi harjoituspäivää, ja jo aikaisemmin kesällä Heickell ja Hinskala kävivät hankkimassa kilpailukokemusta mereltä. Iivari Heickellin ja Onni Hinskalan mielestä Päijänteelläkin riittää vielä harjoiteltavaa, sillä kaikissa olosuhteissa täytyy osata purjehtia. Eri veneluokissa oli osallistujia kaikista Pohjoismaista ja lisäksi Baltian maista. Kilpailupaikkana on kuitenkin Päijännettä pienempi järvi. – Suomessa sille on aika hyvin kisoja, ja purjehdusseurassa pystyy harrastamaan sillä, Onni Hinskala sanoo. Kaksikolla on yllään MM-takit ja Suomen joukkueen paidat.. Harvoin täällä on niin kovia tuulia kuin siellä, pojat kertovat. Viime viikolla he osallistuivat nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailuun Kirkkonummella, ja ensi viikolla he ovat jo Zoom8-veneiden MM-kisoissa Itävallassa. Se on toiseksi pienin venetyyppi suositun optimistijollan jälkeen. heinäkuuta 2015 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Risto Ojala Virolainen piispa Joel Luhamets vieraili Päijälän Kristillisen Yhdistyksen kesäjuhlassa sunnuntaina 26. – Koko kisa ei mennyt ihan putkeen, mutta hauskaa oli, Heickell hymyilee. Maailmalla Zoom8 ei ole yhtä yleinen venetyyppi kuin optimistijolla, mutta Suomessa se on näppärä harrastusväline. Venekunta joutui keskeyttämään kilpailun, kun veneen takastaagi, eli mastoa taaksepäin vetävä naru, katkesi Tehinselällä Jyväskylän päässä. Hän kasvoi kristillisessä perheessä ja on aina uskonut Jumalan olemassaoloon. Virolainen piispa Joel Luhamets kävi Päijälässä Sama toiminta aloitettiin myös Tartossa 1997, jolloin Luhamets siirtyi sinne kirkkoherraksi. – Se on suhteellisen nopea, eikä kauhean iso, Heickell jatkaa. Virolaispiispa Joel Luhamets kirjoittaa nimensä vieraskirjaan vaimonsa Tiinan kanssa. Vapaussanoma viriää Virossa jumalanpalvelusten kävijämäärä kasvaa, ja se on sama juhlapyhinä kuin tavallisina sunnuntaina, paitsi jouluna, jolloin kaikki tulevat kirkkoon. Kirkossa kastetaan ihmisiä yhtä paljon kuin haudataan
Lapsiperheissä kolea ja sateinen kesä on kelju. Autourheiluihmisenä mieltäni lämmittää ”Suurajojen”, siis nykyjään Neste Oil Rallin paluu Kuhmoisten maisemiin. Ja mikä onkaan asian kääntöpuoli. Maakaapelissa kulkeva sähkö parantaa myös puhelinyhteyksiä, sillä nykyisellä järjestelmällä alueita on voinut pitkien sähkökatkojen aikana jäädä kokonaan tietoliikennemottiin, kun langatonta signaalia välittävien mastojen vara-akut ovat tyhjentyneet. Teiden varsilla roikkuvat ja peltojen poikki kulkevat johdot jäävät pian kokonaan historiaan. Silti Kuhmoisten kesä on aina ihana, kelistä riippumatta. Eikä kesä tähän lopu. Tapahtumakalenterista löytyy menovinkkejä myös elokuulle. Ralli on hyvä tilaisuus osoittaa, että täällä osataan palvella iloisin mielin niin vapaa-ajan asukkaita kuin satunnaisia vierailijoitakin. Mutta ei valiteta, vaan ollaan ylpeitä siitä, että pikkuinen pitäjämme pystyy tarjoamaan jokaiselle jotakin. Hyvästit ilmajohdoille Muuttuva ilmasto vaikuttaa hankaloittavan olosuhteita entisestään, joten nyt on hyvä aika olla työn touhussa. Riitta Liimatainen Timo Turusen uistimeen tarttui YläKarkjärvestä peräti 11,5-kiloinen ja 115-senttinen hauki. Suurkiitos siis heille. Turvallinen veikkaus kuitenkin on, että niitäkin saadaan vielä kokea, tai viimeistään syysmyrskyt aiheuttavat sähköjen pätkimistä. Ukkosmyrskyt eivät ole jyllänneet eikä metsäpaloja ole ollut. Kärpäntien osakaskunta on kokouksissaan päättänyt hyväksyä rallien tuoman hankaluuden ja koettaa tänäkin vuonna kääntää sen voitokseen. Vielä tänä kesänä ei Kuhmoisissa ole kärsitty rajuista ukkosista, puuskatuulista ja niiden aiheuttamista sähkökatkoista. Tästä huomaamme, että kesään pitäisi kuulua vähän kaikkea. Paula Jokela Kärpän yksityistien tiehoitokunnan pj Varokaa koiran omistajat, taas on epämääräisiä makkaroita kylvetty koirien kulkuväylille. Tälläkin viikolla voi vielä pistäytyä vaikka Työväentalolla Anna Juurikan näyttelyssä ja Riihigalleriassa ehtii vielä tutustumaan Nivarpäiden tuotantoon. Rantapäivät ovat jääneet vähiin, kun sade on uhannut kastella jo matkalla viileisiin vesiin pulikoimaan. Nopea laajakaista valokuitupiuhaa pitkin on kuitenkin odotettu, koska se takaa toimintavarmuuden ja riittävän nopeuden myös erittäin vaativaan työskentelyyn. Maakaapeli ei kärsi tuulesta tai lumen painamista puista, mutta kaivinkonekuskien täytyy olla varovaisia sen läheisyydessä. Maanviljelijät tuskailevat märkien peltojen kanssa. Käykäähän vilkaisemassa ja tervetuloa mukaan! Ihanaa kesänjatkoa ihan kaikille!. – Otin Reijo Oinakseen yhteyttä, ja hän tuli ammattimiehen ottein fileoimaan hauen. Ylisjoki kertoi piipahtaneensa torilla ostamassa mansikoita, kun sade taukosi. Iso osa tietoliikenteestä ja viestinnästä, mukaan lukien televisioja radiolähetykset, kulkee nyt internetin kautta, yhä useammin langattomasti. Kotipuutarhuria eivät kasteluhommat ole työllistäneet, ja nurmikko on hoitunut pelkällä lyhentelyllä. Olisi ollut suotavaa, että valokuitu olisi saatu maahan kirkonkylän ympäristössä samalla kertaa, kun Elenia kaivaa omaa kaapeliaan. Ja taaskin heinäkuussa on ollut liian vähän viikonloppuja ja on pitänyt valita tapahtumista mielenkiintoisin. Vaikka langaton palvelu on herättänyt käyttäjissä epäilyksiä, useat kertovat kokemuksestaan, että se saattaa toimia jopa paremmin kuin vanha johdollinen yhteys. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 29. Tänäkin kesänä on nautiskeltu useista mielenkiintoisista tapahtumista, näyttelyistä ja konserteista. Vaikka eihän nämä makkaran kylväjät juurikaan ole sieltä terävimmästä päästä. Ensi viikonloppuna ajettava ralli tuo taas huimasti elämää niin Pihlajakoskelle kuin Päijäläänkin. Suuri tapahtuma tuo Kuhmoisiin merkittävää taloudellista hyötyä ja tekee jälleen kuntaa tunnetuksi laajalle yleisölle. Itse en olisi pystynyt muuhun kuin tarttumaan moottorisahaan, Turunen kiittää. Nyt kun samaan kyytiin ei aivan ehditty, joudutaan tienvarret avaamaan ehkä uudestaan. Auringonpistoksesta tai palaneesta ihosta ei ole ollut juurikaan pelkoa, ja hukkuneita on ollut poikkeuksellisen vähän. Puhelinoperaattorit ovat jo monissa paikoissa keränneet piuhat pois ja korvanneet ne langattomilla yhteyksillä. Kaikilla tekijöillä on oma paikkansa luonnon tasapainossa. Ainakin Iso-Kärpän, Kärppälän, Tervalan, PeräLättilän, Äskölän ja Tullan omistajat ovat yksityistien osakkaiden mukana mahdollistamassa mainiota kauppapäivää Pihlajakosken kahden pikataipaleen alueella toimiville yhdistyksille. Ensi vuonna yhteistyötä voidaan toivottavasti hyödyntää. Kiitoksen ansaitsevat ahkerat talkoolaiset, mutta aivan erityinen kiitos pitää antaa myös niille maanomistajille ja yksityisteiden osakkaille, jotka ovat mahdollistaneet rallin antamalla alueensa kisan käyttöön. Se on tänäkin vuonna tullut monesti todettua. Pölyttäjäpörriäisten puute vaikuttanee hedelmäja marjasatoon. JärviKesä ja vesimittarit vesissä ei kellu levälauttoja. Suomen kesä on lyhyt mutta vähäluminen. Yhden päivän haitasta on kuitenkin kaikille hyötyäkin. Ampiaisia ja muita pörriäisiä on näkynyt harvakseltaan. Kärpäsistä ei ole ollut suurempaa riesaa, ja paarmatkin ovat hermostuttaneet vain parina päivänä. Meillä ainakin jälkipolvi alkoi hyvin pian loman alettua kiipeillä hermostuksissaan seinille ja kuluttaa aikaansa keskenään kinaamalla. Lomalaiset ovat kärvistelleet sisätiloissa tai lähteneet matkoille lämpöiseen. Monen kirkonkylän ympäristössä asuvan kuhmoislaisen tilanne paranee jo tämän kesän jälkeen, kun sähköyhtiö Elenia saa valmiiksi 30 kilometrin maakaapelointiurakkansa. Paikallista kauneutta voivat Facebookin käyttäjät ihastella perustamassani Kuhmoinen kuvissa -ryhmässä. Hyttysiäkin on toisin paikoin vaivaksi asti. Kaivoihin ei ole tarvinnut vettä kantaa. Rallikansan viihtyvyyKiitos talkoolaisille ja osakkaille deksi alueella on paitsi parkkialuetta, myös viime vuoden tapaan mahdollisuus aamupalaan ja hirvikeittoon. Havupuut näyttävät nautiskelleen viileästä kesästä. No, lunta on kyllä nestemäisessä muodossa tullut riittämiin. Joku, jolla ei ole lainkaan omaatuntoa, tekee taas tällaista ajattelematta lainkaan, että yhtälailla sen makkaran voi pistää joku Varokaa epämääräisiä makkaroita pieni lapsi suuhunsa. Viime vuonna merkityksi tullut ”Neuvillen kivi” Kärpäntie 177:n kohdalla on vaarassa tänäkin vuonna. Nautitaan siis vielä kesästä. Käyttäjää toimintavarma sähköverkko ilahduttaa, sillä pitkien katkojen lisäksi pois jäävät myös lyhyet pätkimiset, jotka haittaavat sähkölaitteiden kanssa työskentelyä, jos varavirtaa ei ole tarpeeksi. heinäkuuta. Toivon pitkämielisyyttä myös niiltä, joita tapahtuma ei varsinaisesti ilahduta. Kaikki tietysti tehdään talkootyönä ja tuotto menee Kärpäntien hyväksi. Valittamisen sijaan yritin miettiä, mitä positiivista on säätilasta seurannut. Meidän ihmisten on joskus siihen vaikeaa sopeutua. Sähköyhtiöt ymmärsivät jo joitakin vuosia sitten, että niille on pitkän päälle edullisempaa ryhtyä upottamaan kaapelia maahan kuin maksaa jatkuvasti korvauksia pitkittyneistä sähkökatkoista. heinäkuuta 2015 KOLUMNI Silmu Sarvala PÄÄKIRJOITUS 29.7.2015 Päivi Hotokka LUKIJAPOSTIA LUKIJAKUVA Kari Tuomola tapasi Kuhmoisten tiettävästi vanhimman miehen, 95-vuotiaan Sulo Ylisjoen, Toritiellä maanantaina 20. Tai sitten sohvalla lötköttää kolme lasta kuulokkeet korvilla ja nenä kiinni puhelimen näytössä. Mutta aina löytyy myös ilonaiheita, kun vain jaksaa etsimällä etsiä. Mies kertoo teutaroineensa hauen kanssa lähes kolme tuntia ennen kuin sai sen veneeseen
Ranta-alueilla vessavedet johdetaan umpisäiliöön. Vuonna 2016 sähköverkkoa saneerataan kahdeksan kilometrin verran Lokkitien ja Rantatien välisellä alueella. Yleinen on maaperäkäsittely, johon kuuluvat saostussäiliöt ja maaperäsuodattamo tai imeytyskenttä. Liikenneturvallisuuden vaarantamiRikollisuus pysynyt ennallaan sia oli sen sijaan seitsemän kappaletta enemmän. Rantaja pohjavesialueiden kiinteistöjen vaatimuksiin ei enää tule muutoksia. Rekola-Karklampi -välillä korvataan 23 kilometriä ilmajohtoa 30 kilometrillä maakaapelia. – Joillakin alueilla olemme keskustelleet muutamien uusien jätevesiratkaisujen omistajien kanssa, ja he ovat olleet tyytyväisiä silloin, kun kaikki on tehty asianmukaisesti. • Muutoksia tarvitaan etenkin niillä kiinteistöillä, jotka sijaitsevat vesistöjen lähellä tai pohjavesialueilla. Pyytävätkö kuhmoislaiset neuvoja jätevesiasioissa. Toinen ojaanajo tapahtui yksityistiellä Päijälän kylän pohjoispuolella lauantai-iltana ennen kahdeksaa. Järjestelmien uusimisen vauhti on kuitenkin hiipunut. Vapaa-ajan kiinteistöjen Talonomistajien kiinnostus jätevesiasioihin on hiipunut omistajat ovat aktiivisempia kuin vakituiset asukkaat. – Eniten kysytään, onko oma järjestelmä riittävä uusien vaatimusten mukaan. Poliisin hälytystehtävät sen sijaan lisääntyivät viime vuoteen verrattuna. Ennusteella on kuitenkin säävaraus. Rakennustöiden lisäksi Elenia suunnittelee ensi vuoden maakaapelointitöitä. Myös liikennerikosten kokonaismäärä noudattaa viime vuoden tasoa. – Ratkaisuja on laidasta laitaan. Erilaisten suojausten käyttö vaikuttaa työn etenemisnopeuteen ja kustannuksiin. Nyt tekijöitä on saatavilla paremmin, eikä koskaan tiedä, kuinka hinnat nousevat. Suunnitteluun tarvitaan kuitenkin ammattilaista. Kuhmoislaisella on mahdollisuus kasvattaa pistejohtoaan seuraavan kerran kahden ja puolen viikon kuluttua Siilinjärvellä. Aja B-kiireellisyysluokkien tehtävät pysyivät samana, mutta kokonaisuudessaan poliisi hälytettiin apuun 47 kertaa useammin kuin tammi–kesäkuussa 2014. Päivi Hotokka Jätevesineuvoja Tuija Manerus, kuinka paljon hajaasutusalueen kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä on vielä kunnostamatta uusien vaatimusten mukaisiksi. • Jätevesiasetus esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2003, mutta sitä muutettiin vuonna 2011. FAKTA Kuhmoisten Sanomat Kuhmoislainen Juho Kaitanen otti motocrossin MXJ-luokan Suomen cupin kärkipaikan lauantaina Karkkilassa. Lisäksi on asetettu työryhmä pohtimaan kuivan maan kiinteistöjen tilannetta. Ajoneuvoa kuljetti mies, joka puhalsi seulonta-alkometriin 1,47 promillea. – Jos ilmastolliset olosuhteet ovat tällaiset, on Mänttäläinen Juha Koivu peitteli kaivantoa Päijälänraitilla maanantaina. Kuhmoisten Sanomat Perjantai-iltapäivällä puoli viiden aikaan henkilöauto ajautui ojaan 24-tieltä Länkipohjantien risteyksen lähellä. Ovatko uusien järjestelmien omistajat tyytyväisiä laitteisiinsa. Perjantai-iltana puoli kymmeneltä tavattiin Päijänteellä Kuhmoisten alueella vesijettiä kuljettanut mies, joka puhalsi alkometriin 1,36 promillea. Hurjan näköinen tilanne päättyi onnellisesti perjantaina. Miestä epäillään muun muassa törkeästä rattijuopumuksesta. Vaikka valopylväs kaatui ojaanajon yhteydessä 24-tiellä, onnettomuusauton kuljettaja pääsi jatkamaan matkaa.. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 29. Maakaapeliverkon on tarkoitus olla käytössä lokakuun loppuun mennessä. Lisäksi Elenian aliurakoitsijat käyvät Rekisalossa laskemassa kilometrin pätkän sähkökaapelia Päijänteeseen. Lammi uskoo purkutöiden valmistuvan marraskuun loppuun mennessä. Mikä on tyypillisin ratkaisu vanhentuneisiin jätevesijärjestelmiin. Elenian kenttäpäällikkö Hannu Lammin mukaan viimeaikaiset sateet ovat pehmentäneet maastoa ja hankaloittaneet maanrakennusta. Onko jätevesimääräyksiin tulossa vielä muutoksia. Kun maakaapeliverkSähköverkon rakentaminen etenee aikataulussa ko on otettu käyttöön, 1970–1980-luvuilla rakennettu ilmajohtoverkko puretaan. Tilanteessa valopylväs kallistui maahan asti, mutta auto ja kuljettaja pääsivät jatkamaan matkaa ajamalla sen jälkeen, kun Kuhmoisten VPK hinasi auton takaisin tielle. Millaisia kysymyksiä asiakkaillasi on. Paras olisi ryhtyä tutustumaan asioihin hiljakseen. Toivoisin, että ihmiset olisivat aktiivisempia, mutta tämä ei ole pelkästään Kuhmoisten ongelma. Liikennerikkomuksia oli viisi, ja rattijuopumuksia neljä tapausta vähemmän kuin alkuvuonna 2014. Liikennerikosten määrä sen sijaan väheni viidellä ja hälytystehtävien lukema kahdella prosentilla. Uusimmat muutokset pidensivät siirtymäaikaa 15.3.2018 saakka. Jätevesineuvoja Tuija Manerus tulee Kuhmoisiin seuraavan kerran 5. Valtakunnallisesti puhutaan 120 000:sta vakituisesti asutusta kiinteistöstä. • Vapautettuja ovat kiinteistöt, joiden kaikki omistajat ovat syntyneet ennen 9.3.1943. Maanrakennustöissä on päivästä riippuen 3–6 työntekijää. Vapautusta voi hakea myös hankalan elämäntilanteen vuoksi. – Remontteja täytyy joka tapauksessa tehdä. – Kyllä, teemme käyntejä pyynnöstä. viisaampaa välttää maastovaurioita ja siirtää purkuhommia, kunnes maasto kantaa maanrakennuskoneita. Myös kuivakäymälät ovat lisääntyneet. Monet hakevat vahvistusta omille ideoilleen. • Tavoitteena on muun muassa vähentää järvien rehevöitymistä ja parantaa kaivovesien laatua. Miten kannustaisit niitä kiinteistönomistajia, joilla on asia vielä hoitamatta. Myös keskusta-alueen kivikkoinen maasto on hidastanut kaivuutöitä. • Kiistelty jätevesiasetus antaa määräyksiä jätevesien käsittelystä haja-asutusalueella. HenKaksi ojaanajoa viikonloppuna kilöauto ajautui ojaan tien oikealle puolelle oikealle kaartuvassa mutkassa. Kuhmoisissa oli heti keväällä jokunen käynti, mutta sen jälkeen niitä ei ole kysytty. Hänen kyydissään oli nainen, joka tunsi onnettomuuden jälkeen kipua kyljessään. Jos se ei ole, halutaan tietää, millaisia toimenpiteitä vaaditaan. Tänä kesänä runkoverkkoa uusitaan kahdessa kohteessa. – Sitä ei pysty kukaan sanomaan. Maakunnallisissa tilastoissa Keski-Suomen rikollisuus on lisääntynyt 32,4 prosenttia alkuvuoden 2014 lukemiin verrattuna. Kaatunut valopylväs siirrettiin syrjään. Kaitanen ajoi kisan molemmissa lähdöissä toiselle tilalle ja kartutti pistetiliään yhteensä 44 pisteellä. • Määräykset eivät koske kiinteistöjä, joissa on pelkkä kantovesi, eivätkä niitä, jotka kuuluvat tai aiotaan liittää kunnan vesijohtoverkostoon. Puhelimitsekaan ei ole kyselty neuvoja. Mahdollisista aikataulumuutoksista päätetään kuitenkin tapauskohtaisesti. elokuuta. Juho Kaitanen johtaa Suomen cupia kuuden pisteen erolla Latvalaan. Tekevätkö jätevesineuvojat vielä kotikäyntejä kiinteistöille. – Kivikkoisilla reiteillä kaapelien ehjänä pysyminen tulee varmistaa massanvaihdoilla, suojaushiekalla ja muilla suojausmenetelmillä. Kaitasen lähin kilpakumppani Joel Latvala sijoittui ensimmäisessä lähdössä kolmanneksi, mutta Kaitanen kärkeen Karkkilassa jäi toisessa erässä 13. heinäkuuta 2015 KUHMARI KYSYY Kuhmoisten Sanomat Sisä-Suomen poliisilaitoksen tilastojen mukaan rikollisuus Kuhmoisissa tammi–kesäkuun aikana oli samalla tasolla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Häntä epäillään vesiliikennejuopumuksesta. tilalle. – Olen tänä kesänä käynyt Kuhmoisten Tietokodalla kolme kertaa, ja yhteensä asiakkaita on ollut kahdeksan. Sekä vuoden 2015 että vuoden 2014 tammi–kesäkuussa poliisille ilmoitettiin 102 rikoksesta. – Siirtymäaikaa on jo pidennetty kahdella vuodella maaliskuuhun 2018 asti. Tuomo Hyttinen Sähköyhtiö Elenian toukokuussa alkaneet sähköverkon maakaapelointityöt etenevät suunnitelmien mukaan. Kaitasen menestys perustuu ennen kaikkea tasaisuuteen, sillä hän on ollut kolmen parhaan joukossa kuudessa erässä kymmenestä. Myös kirkonkylän ulkopuolella nähdään kaapelikelan rullausta, kun Hahmajärventien ja Poikuskulman seudulle kaivetaan kolme kilometriä sähköverkkoa
eikä 8.8. Sirkka Juvakka alkoi aktiivisesti maalata 1990-luvulla, rakenteli ensimmäisen oman näyttelynsä 2004 ja valmistui 6-vuotisesta Pirkanmaan taidekoulusta 2012. Laskimme kiitollisin mielin seppeleen myös viereiselle sankarihaudan muistomerkille, jossa lepäävät vapaussodan, talvija jatkosodan sankarivainajat. Finlanders Honkahovissa Oikaisu: Ruolahden kesäjuhlan oikea päivämäärä on 15.8. 1952 palaneesta kirkosta oli jäljellä vain sammaloituneet kivirappuset ja kellot, jotka olivat löytyneet Valkjärven pohjasta. Mielenkiintoisia kysymyksiä löytyi polun varrelta. Piti tunnistaa työkaluja: kaulain, harppi vai pokara. Luontopolulla kaulain ja pokara Myös Harjunsalmella kokoonnuttiin yhteiseen lauantaipäivän viettoon luontopolun merkeissä. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 29. kuten viime viikon tapahtumakalenterissa kerrottiin.. Lauantaiselle kotikyläkierrokselle lähdimme kävellen pienellä porukalla kohti Nousealan kylää. Yksi joukostamme löysi riemukseen isänsä lapsuuskodin kivijalan. – Tässä Pihlajakosken näyttelyssä on erityisesti tämä uusi puugrafiikka kiinnostanut kävijöitä, kertoo taiteilija. Matkalaukullinen muistoja Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mira Pitkäniemi kiipesi traktorin lavalle ja aloitti kierrätyshuutokaupan. Laskimme seppeleen kirkon muistomerkille kunnioittaen kaikkia suomalaisia, jotka ovat siunatut viereiseen kirkkomaahan. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuolleet: Rauha Pasinen Kirkonkylästä 91 v ja Aimo Antero Uosukainen Harmoisista 81 v. Tulkkimme välityksellä Meeri kertoili heille lapsuusmuistojaan kotinsa tanhuvilta ja naiset vastaavasti meille elämästään. Purolan isäntä Timo Rännilä oli luovuttanut pihapiirinsä lähtö-, maalija kahvittelupaikaksi. – Tässä mainio hellimiskohde mökille, ei haittaa, vaikka jäisi talveksi odottamaan seuraavaa kesää, tämä vauva ei siitä pahastu, innosti meklari, ja niin vaihtoi nukensänky nukkeineen omistajaa. Batia Murvitz, piano, Lea Tuuri, viulu ja Lauri Rantamoijanen, sello. Koskettava oli sunnuntain jumalanpalvelus kirkonmäellä. Piti arvioida siemenmäntyjen määrää ja haavan ympärysmittaa. Lempeästi päivänkakkarat nyökyttelivät kirkon rinteessä, kun lauloimme sydämestämme: siunaa ja varjele meitä Korkein kädelläs. klo 18 Vieraana pastorit Pietarista Helluntaiseurakunta Toritie 44 Messu kirkossa 10. Pady:n C-14 -joukkueen jalkapallopeli urheilukentällä 30.7–31.7. Puolisoni isän lapsuudenkodista ei ollut jäljellä kiveäkään. Päivänkakkarat, Kotiseuturakkautta harakankellot ja mäkitervakot tervehtivät meitä iloisesti tien varrella. Tarjolla oli mielenkiintoinen valikoima toisille tarpeettomia ja toisille tuiki tarpeellisia, suorastaan välttämättömiä esineitä. Säävaraus Jarmo Oksanen laulaa. Lapsuutemme kotiseutu on kuin kappale taivasta, ehkä se muistuttaakin meitä siitä oikeasta kodista, jonne olemme matkalla. Tänään Olli, Olavi Uolevi, Uoti To Asta Pe Helena, Elena La Maire Su Kimmo Ma Nea, Neea, Linnea, Vanamo Ti Veera TAPAHTUMAT To 30.7. Siellä missä kerran oli ollut elävä kylä taloineen, olivat metsä ja pusikot vallanneet pihapiirit. Teatteri Tenho esitti makasiinikahvilassa Päivi Himasen käsikirjoittaman ja ohjaaman katkelman esityksestä Matkalaukullinen muistoja – laulelmia, tarinoita ja tuokiokuvia. Tapuliin nostettuna ne soivat kauniisti kutsuen Herran huoneeseen, jonka seininä kohosivat nyt koivut ja pihlajat, sininen taivas kattona. Niityt olivat pitkän heinän vallassa. Siellä ovat juuremme, sieltä ammennamme voimaa, vaikka elon laineet olisivat heittäneet meidät kauaksikin maailmalle. Kuunnellessani toisten tarinointia vanhempiensa kotikylästä saatoin vain kuvitella, miten elämä oli siellä soljunut iloineen ja suruineen ennen sotaa. Myös Saarijärven korkeus merenpinnasta selvisi osallistujille viimeistään maalissa: 98 metriä. Kyläyhdistyksen makkaragrilli ja lettupannu levittivät torille kilvan herkullisia tuoksuja. Aurinko helli meitä, vaikka sadetta oli luvattu. Teemaksi oli valittu metsä ja vanhan ajan työvälineet sekä turvallisuus. Iloitsivat vierailustamme kovin. Sirkka Juvakka oli rakentanut taidenäyttelynsä kulttuurimakasiiniin. Jouko Sihvo muistutti puheessaan, että olimme ainoa Euroopan maa, jota ei miehitetty. Rallitori Pihlajakoskella Pe 31.7. Kyläpäällikkö Heimo Nupponen oli avustajineen rakentanut noin viiden kilometrin pituisen luontopolun Harjunsalmen Saarijärven ympäri metsäautoteitä ja polkuja hyväksi käyttäen. su helluntaista klo 10. Siellä kaksi pietarilaisnaista viettävät kesiään. klo 15. Frisbeegolfin viikkokisa koulukeskuksen radalla Ti 4.8. Ruusupensaat kertoivat tarinaa menneestä ajasta. Peipposen säestämänä lauloimme Soi kunniaksi Luojan nyt virsi kiitoksen. Mukana diakoni Jouni Saarikoski. Huutokaupan jälkeen oli taas vuorossa kulttuuria. Tällaista kotiseuturakkautta sain olla todistamassa vieraillessani karjalaisten matkassa rajan takana Valkjärvellä Valkjärvi-juhlilla. Pappi kertoi, kuinka hän lapsena oli tullut mummonsa käsipuolessa sunnuntaisin tähän kotikirkkoon. Vanhan ajan metsätyöt -näyttely Kuhmoisten kirjastossa Ti 4.8. Torimyyjien pöydissä oli tarjolla monenlaista ostettavaa, kuten sukkia, kasseja, puuesineitä, koruja, pajutöitä, leivonnaisia, kippoja ja koriste-esineitä. Kylällä vietettiin viidettä kyläpäivää taiteen, kierrätyksen ja mukavan yhdessäolon merkeissä. Esillä oli öljyvärija akryylimaalauksia sekä uusimpana tekniikkana puugrafiikkaa. Puiden lehvien lomasta pilkistävä aurinko kertoi meille Jumalan rakkaudesta. Paula Jokela Pihlajakosken satamatori heräsi eloon taas lauantaina. Ahtauduimme pienen pieneen kamariin kahvittelemaan tuliaispiirakoittemme kera. klo 11 Jämsän Vapaakirkko Kuhmolan Torilla Kotiseutu on ihmiselle rakas, kannamme sitä sydämessämme. Kylät kokoontuivat lauantaina Pihlajakosken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mira Pitkäniemi meklaroi kierrätyshuutokauppaa lauantaina Pihlajakoskella. Kun vielä Seppälän serkukset Loviisa, Pietari, Alma, Severi ja Selia viihdyttivät torikansaa haitarimusiikilla, oli aurinkoinen lauantaipäivä Pihlajakoskella täydellinen. Neste Oil -rallin pikataival Pihlajakoskella, Päijälässä ja Ouninpohjassa Elokuu 1.8.–31.8. Hän puhui myös, kuinka Jumala ohjaa kansojen kohtaloita, emmekä niitä aina ymmärrä, mutta olisiko jo nyt anteeksiannon aika. Espoolaiset Hannes ja Hartti Alkino olivat kuitenkin keskittyneet jäätelön syöntiin ja Pihlajalahden sorsien tapaamiseen. Jumalan ihmeellistä johdatusta oli, että saimme säilyttää itsenäisyytemme menetyksistämme huolimatta. Turvallisuus olikin tärkeää, sillä vilkkaasti liikennöity 24-tie jouduttiin ylittämään kaksi kertaa. Saarnaa kenttäpiispa Pekka Särkiö Amaya-Trion konsertti srk-kodissa su 2.8. Poislähteissämme kävimme vielä uimassa Raakolanjärvessä, Meerin lapsuuden uimarannassa. Vapaaehtoinen ohjelma 10 €. Tulehan tutustumaan ilmaisen kahvin kera 30.7. heinäkuuta 2015 HARTAUSKIRJOITUS Tarja Koskela-Kivistö VIIKON NIMET ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Tervetuloa LÄHETYSILTA Su 2.8. Yksi talo oli säästynyt kuin ihmeen kaupalla, keuruulaisen Karhun Meerin kotitalo. Käytetäänkö tätä työkalua hevosen kengitykseen, saavilautojen vuolemiseen vai päreiden kiskontaan
Opettajan tiedustellessa syytä Hassi joutui keksimään hätävalheen, jotta ei olisi jäänyt kiinni. Vielä ehdin tutustua vanhoihin pyyntimenetelmiin, vastata yhteen luontoaiheeseen, toiseen perinneaiheiseen kisaan ja syödä muikut. Kansakoulun muistojuhlan järjestäjiin lukeutuva Leena Haljala aloitti kyläkoulussa syksyllä 1948. Arvosana määräytyi sen mukaan, kuinka nopeasti koululaiset saivat asemoitua liitutaulun kunnat kartalle. kysyy 80-vuotias äitini. – Tämän tyylistä narubassoa käytettiin tukkikämpillä ja jopa omatekoisia haitareita. – Mihin niillä kaikilla on kiire. Paikalla on koululaisia kaiken kaikkiaan viideltä eri vuosikymmeneltä. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 29. – Koulukirjoissa oli paljon mielenkiintoista sisältöä. – Kerroin, että näin erotan oikean käden vasemmasta. Huhtalan torpan perinnepäivässä musisoivat Timo Kvist, Reijo Lahti, Olavi Blåstedt ja Jouko Vilkman. Lopulta Puukkoisten maamiespirttiin kerääntynyt salillinen malttaa siirtää keskustelunsa tuonnemmaksi, kun tilaisuuden juontaja Tapio Nieminen kutsuu Seija Lehtosen pitämään juhlapuhetta. Puukkoisten tilalliset pitivät kuitenkin päänsä, ja kansakoulun ensimmäinen Puukkoisten koululaiset juhlivat lukuvuosi starttasi vuonna 1903. Koulukirjat innostivat lukemaan Koulun rakentamista Puukkoisille esitettiin kuntakokouksessa jo vuonna 1888. Tänä vuonna ohjelmassa oli niin verkon pauloitusta, järviruokomattojen valmistusta kuin luonnonkasvien hyötykäyttöä juomaksi sekä herneiden ja porkkanoiden valmistamista koruiksi. Ja kenenkäs muun tapaankaan hanuristien penkiltä kuin lukijoille jo tutuksi tulleen Olavi Blåstedtin. Puukkoisten kansakoulu yhdisti aikoinaan puukkoislaiset isännät ponnistelemaan kylän yhteisen hyvän vuoksi. – Minulla on periaate, etten koskaan pese tai kiillota näitä ajopelejä. Terttu Hassi muistaa kouluajoiltaan parhaiten yhdessä olemisen ja tekemisen. Heidän ystävyytensä oli muullakin tavalla vahva. – Ihan alkua en tiedä, mutta tämä on ollut Sysmässä Tauno Ylösen hanurimuseossa 20 vuotta. heinäkuuta 2015 Tuula Kindberg Metsähallituksen järjestämässä Isojärven kansallispuiston perinnepäivässä ei ollut ohjelmasta pulaa. Kvartsi-iskoksilla valmistettiin erilaisten työkalujen kärkiä ja koruja jo tuhansia vuosia sitten, kuten olemme voineet päätellä arkeologisista kaivauksista. Minulla ei ole vastausta. Mutta tullessani Puukkoisiin saavun kotiin, Terttu Hassi kertoo. Perinnepäivien onnistumisen takana omalta osaltaan on vahvasti luontovalvoja Pekka Repo. Puukkoisten kansakoulun viimeisiä kevätjuhlia vietettiin keväällä 1972 oppilaskadon vuoksi. Rennosta tunnelmasta vastaavan musikanttijoukon soittopelit ansaitsevat oman esittelynsä. Esimerkiksi maantiedon kokeessa Olkkola laittoi taululle pitkän listan kuntien nimistä. Kansakoulussa oppinsa saivat niin Savijärvet, Haljalat, kuin Kaakot ja Flinckitkin. Jouko Vilkman Tietoa, taitoja ja elämyksiä Huhtalan torpalta vastaa bassosta. – Muistakaa käyttää hiekkaa ja vettä välillä työstön tehostamiseen, muistuttaa Sasseli penkin ääressä uurastavia. Juhlaan onkin syytä, sillä Lehtonen puhuu joukolle Puukkoisten kansakoulun entisiä oppilaita. Laatikko toimii kaikupohjana, ja soitto tapahtuu uittokeksillä. Se on yli 100-vuotias kalossilaatikko, johon on viritetty kaksi moottorisahan erivahvuista vetonarua kieliksi. Tohtori sai kokea Niilon kalasumput ja siitä merkiksi jätti aina pirtupullon tilalle. Seuraavaksi jokaiselle oppilaalle jaettiin Suomen kartta ja kasa nuppineuloja. Lupaan kirjoittaa haitarista. Vuosikertaa 1945 edustava käsityönopettaja Terttu Hassi kertoo hinkuneensa kouluun vanhemman veljensä perässä hyvissä ajoin ennen oppivelvollisuutensa alkua. Peruskorjauksen jälkeen sillä on Esko Könönen soittanut. Vaikka suurin osa Puukkoisten kansakoulun oppilaista lähti sittemmin Puukkoisista, ei Puukkoinen hevin lähde kansakoululaisista. – Silloin oli aivan erilainen yhteishenki kuin nykyään. Kysyn, miksi haitarin palkeissa lukee Pikku-Niilo. Hätävalhe erivärilapasista Haljala muistelee vanhaa opettajaansa Reino Mooses Olkkolaa, joka jäi mieleen persoonallisten opetusmetodiensa vuoksi. – Kuva Jyrki Kauhanen Tuomo Hyttinen Satapäinen väki ei hiljene kolmannestakaan pyynnöstä. – Jätin ne tuohon nähtäväksi, kun niitin ja haravoin näillä tämän alueen, Repo sanoo. – Et sitten kirjoita minusta. Tarinansa on myös toisen pelimannin, sahalahtelaisen Reijo Lahden haitarilla. Erään kerran Hassi pyysi veljeään neulomaan käsityötunnille parin lapasia. Minulle tämän hommasi ystäväni Ensio Lahtinen pari vuotta sitten. Musiikkia PikkuNiilon haitarilla Täällä eivät haitaritkaan ole mitä tahansa, joskaan eivät nyt ihan omatekoisia. Kaikki kunnioitus niille, jotka niin tekevät, mutta se ei ole minun juttuni. Veli täytti sisarensa pyynnön, mutta teki toisen käden lapasen erivärisellä langalla kuin toisen. Ammatinvalinnastaan huolimatta Hassi ei ollut kouluaikana erityisen hyvä käsitöissä. Kärryyn nojaa Kiepsauksessakin usein nähty moottoripyörä Jawa vuosimallia 1952. – Olen kirjoilla Helsingissä. Puukkoisten maamiespirttiin kokoontunut väki kävi koulunsa eri vuosikymmenillä ja suurin osa tunnistaa kasvonpiirteiden perusteella mistä talosta toinen henkilö on lähtöisin. Tohtori osti tämän haitarin Viipurista ja lahjoitti Niilolle. Eniten kiinnostusta keräsi Tomi Sasselin ohjeistama kvartsilohkareista murrettujen porakivien käyttö. Seija Sipponen otti lauantaina kuvan vuonna 1950 Puukkoisten kansakoulussa aloittaneista Rauni Haapalahdesta, Liisa Sipposesta ja Pirkko Sepästä.. – Ostin tämän hänen perikunnaltaan ja on muuten alkuperäisessä kunnossa ja ikää 80 vuotta. Ei koskaan pesua tai kiillotusta 20 moottorisahasta ovat näytteillä vanhimmat. Syytinkituvan takapihalla ovat edustavasti vierekkäin traktorit Valmet 565 vuosimallia 1968 ja International vuosimallia 1969. Tuolloiset kunnallispäättäjät pelkäsivät, etteivät laajan Puukkoisten kylän reunaalueiden lapset lähtisi parinkymmenen kilometrin päähän omaan kouluun, vaan valitsisivat naapuripitäjien opinahjot. – Kun katson salia, minusta tuntuu hyvin nykyaikaiselta. Se innosti minua lukuharrastukseen, joka on säilynyt näihin päiviin asti. Kvartsi on riittävän kovaa käytettäväksi pehmeämpien kivilajien kuten harmaaja mustaliuskeen työstöön. Maamiespirtti on täynnä kansakoululaisia, vaikka se lakkautettiin 43 vuotta sitten, Seija Lehtonen sanoo. Haljalan mielestä Puukkoisten kansakoulu antoi hyvät eväät tulevaa elämää varten. Kolmas hanuristi on Timo Kvist Kuhmoisista. Oppilaat jakoivat koulumatkan varrella asuvien postin ja kävivät naapurien luona kylässä ilman kiireen tunnetta. Sahalahdella vaikutti Nuuttilan Niilo, jonka kalaja eräkaveri oli tohtori Jalmari Kosonen Tampereelta. Vanhinta vuosikertaa edustaa vuonna 1931 opintiensä aloittanut Lea Mäkinen
Viime lauantaina järjestelyt kuitenkin aiheuttivat sydämentykytyksiä toimitsijoille, kun ilmoittautumisia varten pystytetty tietokonejärjestelmä kaatui pahimmalla mahdollisella hetkellä. Miehissä Harri Huotari kipaisi sadalla metrillä 0,8 metrin myötätuulessa 60-vuotiaiden uudeksi SE:ksi 12,24 sekuntia. Myös neuvoja jaetaan puolin ja toisin. – Yksinkertaisia ja hyviä järjestelyitä. – Ei meillä ole mihinkään kiire. Viime vuonna 55-vuotiaiden naisten keihäänheiton Suomen mestaruuden voittanut Sirpa Nieminen-Köyrylä, Risto Vataja, sekä Rantalan ja Kilpeläisen perheet palkittiin kukkasin ja Kumun viirein urheiluseuran eteen tehdystä työstä.. Keihästä ei puristeta turhan kovaa, vaikkei se heti lentäisikään halutuille metrilukemille. heinäkuuta 2015 TULOKSET Veteraanikisoissa kolme SE:tä Kansalliset veteraanikilpailut Kuhmoisten urheilukentällä 25.7.2015 Miehet 85 Kuula 1) Leo Saarinen, Harjun Urheilijat -82, 11.05 M85 Kiekko 1) Leo Saarinen, Harjun Urheilijat -82, 26.67 M80 Kiekko 1) Vilho Juusola, Oriveden Ponnistus, 12.99 M75 100m +0,8 m/s 1) Tuomo Ilomäki, Viherlaakson veikot, 16.87 M75 Korkeus 1) Oiva Hauhia, LahtiSport 35+, 132; 2) Jaakko Hoppu, Kunto-Pirkat, 114 M75 Kuula 1) Usko Jokinen, KuntoPirkat, 11.67; 2) Jouni Tenhu, LahtiSport 35+, 11.36; 3) Eero Järvenpää, KU-68 , 10.834) Arto Rajala, JKU, 9.99 M75 Kiekko 1) Oiva Hauhia, LahtiSport 35+, 33.67; 2) Eero Järvenpää, KU-68, 30.42; 3) Arto Rajala, JKU, 27.50; 4) Jaakko Hoppu, KuntoPirkat, 19.19 M75 Keihäs 1) Jouni Tenhu, LahtiSport 35+, 42.64; 2) Eero Järvenpää, KU-68, 33.75 M70 100m +0,8 m/s 1) Antero Jalkanen, JKU, 15.64; 2) Kyösti Poutiainen, HKV, 16.88 M70 400m 1) Markku Juopperi, SpoVE, 1.11.79 M70 800m 1) Markku Juopperi, SpoVe, 2.49.14; 2) Reijo Kauppila, Kunto-Pirkat, 3.27.31 M70 3000m 1) Reijo Kauppila, KuntoPirkat, 15.58.65 M70 Korkeus 1) Kyösti Poutiainen, HKV, 132; 2) Kunto Viiru, Kajaanin Kipinä, 129 M70 Kuula 1) Valto Koskinen, Jämsänkosken Ilves, 10.31 M70 Kiekko 1) Valto Koskinen, Jämsänkosken Ilves, 28.30 M70 Keihäs 1) Esko Kuutti, Vihdin Urheilijat, 50.75; 2) Kauko Tuisku, Porvoon Urheilijat, 49.89 M65 400m 1) Ahti Finning, KuntoPirkat, 1.09.90 M65 800m 1) Ahti Finning, KuntoPirkat, 2.47.04 M65 3000m 1) Raimo Niemi, SpoVe, 12.34.74 M65 Korkeus 1) Matti Kostamo, Polvijärven Vauhti, 143; 2) Reijo Sundell, Vihdin Urheilijat, 132 M65 Kuula 1) Reima Oinaanoja, HKV, 12.31; 2) Reino Sainio, KU-58, 11,29; 3) Simo Hämeenkaski, Kuhmoisten Kumu, 7.79 M65 Kiekko 1) Reino Sainio, KU-68, 41.38; 2) Reima Oinaanoja, HKV, 39.48; 3) Pentti Keisanen, Jyväskylän Toverit, 25.14; 4) Lauri Laakso, Jyväskylän Toverit, 24.65 M65 Keihäs 1) Esa Kiuru, Hartolan Voima, 51,48; 2) Pentti Keisanen, Jyväskylän Toverit, 29.47 M60 100m +0,8m/s 1) Harri Huotari, HKV, 12.24 SE ; 2) Ari Aartola, HKV, 13.66 M60 800m 1) Markku Pääkkö, SpoVe, 2.49.88 M60 Pituus 1) Ari Aartola, HKV, 486 + 0.88 m/s; 2) Mauri Merikanto, HKV, 455 -1.62 m/s; 3) Pertti Nousiainen, Kunto-Pirkat, 369 0.79 m/s M60 Korkeus 1) Osmo Koivisto, KuntoPirkat, 138 M60 Kuula 1) Rauno Möttönen, Kunto-Pirkat, 12.67; 2) Arto Kemppainen, Toijalan Vauhti, 12.11; 3) Erkki Tanttu, Kunto-Pirkat, 11.39; 4) Pertti Nousiainen, KuntoPirkat, 9.19 M60 Kiekko 1) Rauno Möttönen, KuntoPirkat, 47.15; 2) Hannu Luomanen, LahtiSport 35+, 41.88; 3) Osmo Koivisto, Kunto-Pirkat, 34.14; 4) Timo Taajaranta, Porvoon Urheilijat, 34.13; 5) Erkki Tanttu, Kunto-Pirkat, 33.14; 6) Esko Ahonen, KuntoPirkat, 32,20; 7) Arto Kemppainen, Toijalan Vauhti, 31.58 ; 8) Pertti Nousiainen, Kunto-Pirkat, 30.98 M60 Keihäs 1) Hannu Kortesluoma, Kankaanpään Urheilijat, 42.40; 2) Esko Ahonen, KuntoPirkat, 39.12; 3) Reijo Vuorinen, Vaajakosken Kuohu, 38.12; 4) Timo Taajaranta, Porvoon Urheilijat, 36.53; 5) Pertti Nousiainen, KuntoPirkat, 32.84 M55 100m -1,9 m/s 1) Hannu Puttonen, KuntoPirkat, 13.11; 2) Tapani Nippala, Kunto-Pirkat, 13.36; 3) Erik Strömberg, HKV, 13.63 M55 400m 1) Christer Strömberg, HKV, 58.08; 2) Veijo Rytkönen, HKV, 1.07.18 M55 Pituus 1) Tapani Nippala, KuntoPirkat, 491 + 0.76 m/s M55 Kiekko 1) Hannu Puttonen, KuntoPirkat, 28.99 M55 Keihäs 1) Sauli Saunamäki, Toijalan Vauhti, 41.32 M50 800m 1) Jari Marjomaa, HKV, 2.14.79 M50 3000m 1) Jukka Kaukola, Kuopion Reipas, 9.45.50 M50 Korkeus 1) Jorma Hypen 125 M50 Kuula 1) Kari Eskola, Harjun Urheilijat, 82 12.10; 2) Leo Väkiparta, Keski-Uudenmaan YU, 11.30 M50 Kiekko 1) Leo Väkiparta, KeskiUudenmaan YU, 31.43 M50 Keihäs 1) Leo Väkiparta, KeskiUudenmaan YU, 41.81; 2) Pertti Terho, Kuhmoisten Kumu, 27.49 M45 100m +0,38 m/s 1) Kimmo Vainio, LahtiSport 35+, 12.98; 2) Voitto Suosaari, LäU, 13.22 M45 Kuula 1) Mika Parkkali, PUV, 12.38 M45 Kiekko 1) Voitto Suosaari, LäU, 26.81 M45 Keihäs 1) Petri Satto, Hämeenlinnan Tarmo, 55.02; 2) Kari Peltokangas, JKU, 42.37 M40 100m +0,38 m/s 1) Henry Andberg, HKV, 12.64 M40 800m 1) Antti Mattila, Kuhmoisten Kumu, 2.24.77 M40 3000m 1) Antti Mattila, Kuhmoisten Kumu, 10.17.70 M40 Pituus 1) Henry Andberg, HKV, 550 -2.53 m/s M40 Korkeus 1) Henry Andberg, HKV, 170 M40 Kuula 1) Henry Andberg, HKV, 10.88 M40 Kiekko 1) Henry Andberg, HKV, 30.60 M40 Keihäs 1) Toni Rahunen, Tapanilan Erä, 52.39; 2) Jarkko Piekkari, Hämeenlinnan Tarmo, 47.48; 3) Henry Andberg, HKV, 43.06 M35 100m -2,3 m/s 1) Aku Kallio, Kosken Kaiku, 12.44; 2) Oskari Puhakka, JKU, 12.70; 3) Saku Liehu, Kuhmoisten Kumu, 13.31 M35 400m 1) Oskari Puhakka, JKU, 57.24; 2) Aku Kallio, Kosken Kaiku, 1.01.80 M35 Pituus 1) Aku Kallio, Kosken Kaiku, 564 +2.24 m/s; 2) Saku Liehu, Kuhmoisten Kumu, 534 -0.50 m/s; 3) Jari Lehtonen, Kuhmoisten Kumu, 511 +0.25 m/s M35 Korkeus 1) Teemu Salminen, Toijalan Vauhti, 170; 2) Jari Lehtonen, Kuhmoisten Kumu, 145 M35 Kuula 1) Teemu Salminen, Toijalan Vauhti, 9.87; 2) Saku Liehu, Kuhmoisten Kumu, 9.16 M35 Kiekko 1) Aku Kallio, Kosken Kaiku, 18.72 M35 Keihäs 1) Sami Orava, Kuhmoisten Kumu, 39.28 M30 100m -2,3 m/s 1) Ilari Rautanen, HKV, 12.47 Naiset 75 Korkeus 1) Seija Sario, HKV, 109 N70 Kuula 1) Rauha Ervalahti, KuntoPirkat, 9.30 SE N70 Kiekko 1) Rauha Ervalahti, KuntoPirkat, 23.00 N70 Keihäs 1) Rauha Ervalahti, KuntoPirkat, 19.76 N65 400m 1) Maija Kumpula, Haukiputaan Veikot, 1.21.68; 2) Sinikka Salo, Kunto-Pirkat, 1.41.24 N65 800m 1) Maija Kumpula, Haukiputaan veikot, 3.04.32; 2) Sinikka Salo, Kunto-Pirkat, 3.51.44 N65 Kuula 1) Pirkko Povelainen, JKU, 8.41; 2) Annikki Haapaniemi, Kunto-Pirkat, 5.85 N65 Kiekko 1) Pirkko Povelainen, JKU, 16.26; 2) Annikki Haapaniemi, Kunto-Pirkat, 13.53 N65 Keihäs 1) Pirkko Povelainen, JKU, 15.61 N60 Pituus 1) Toini Nousiainen, KuntoPirkat, 331 +0.33 m/s N60 Kuula 1) Toini Nousiainen, KuntoPirkat, 7.22; 2) Arja Mäntykivi, Polvijärven Vauhti, 6.51 N60 Kiekko 1) Elisa Yli-Hallila, HKV, 22.17; 2) Toini Nousiainen, Kunto-Pirkat, 18.17 N60 Keihäs 1) Elisa Yli-Hallila, HKV, 23.20 SE; 2) Toini Nousiainen, Kunto-Pirkat, 20.00 N55 100m +1,0 m/s 1) Leena Tenhu, JKU, 15.74 N50 100m 1) Maarit Nippala, Uplakers, 16.83 N50 800m 1) Jaana Kiminkinen, JKU, 2.51.14; 2) Arja Hirvelä, Jämsänkosken Ilves, 3.07.53 N45 800m 1) Anne Ahvenjärvi, KuntoPirkat, 2.40.72; 2) Arja Mäkelä, JKU, 3.00.74 N45 Kuula 1) Mari Kyrönlahti, JKU, 8.00 N45 Kiekko 1) Sari Orava, Kuhmoisten Kumu, 18.97 N45 Keihäs 1) Mari Kyrönlahti, JKU, 29.36 N40 100m +1,0 m/s 1) Anne Yli-Olli, JKU, 14.27 N40 3000m 1) Katja Sorri, JKU, 11.37,36 N40 Pituus 1) Anne Yli-Olli, JKU, 434 + 1.47 m/s N40 Keihäs 1) Anne Yli-Olli, JKU, 25.54 N35 100m +1,0 m/s 1) Taru Piekkari, Hämeenlinnan Tarmo, 14.72 N35 Kuula 1) Henna Helminen, Hämeenlinnan Tarmo, 10.36; 2) Kati Lehmussaari, Kuhmoisten Kumu, 8.77; 3) Anu Virtanen, Hämeenlinnan Tarmo, 7.41 N35 Kiekko 1) Henna Helminen, Hämeenlinnan Tarmo, 24.57; 2) Kati Lehmussaari, Kuhmoisten Kumu, 20.22; 3) Anu Virtanen, Hämeenlinnan Tarmo, 19.63 N30 3000m 1) Pilvi-Sisko Rantala, Kuhmoisten Kumu, 14.26,84 N30 Kuula 1) Maija-Liisa Hyppönen, JKU, 8.80 N30 Kiekko 1) Maija-Liisa Hyppönen, JKU, 23.20 Helsingin Kisa-Veikkojen Henry Andberg oli nopein sadalla metrillä ennen LahtiSport 35+ -seuran Kimmo Vainiota ja Längelmäen urheilijoiden Voitto Suosaarta. Emme me pääse enää tansseihinkaan, Sainio vitsaili. Kuulapaikalla pohditaan parasta työntökulmaa, ja pituushyppypaikalla aprikoidaan sitä, miksi jalka jää laahaamaan eikä pyörähdys oikein suju. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 29. Tuomo Hyttinen Kolmea veteraaniluokan maailmanennätystä hallussaan pitävä Leo Saarinen ei säästellyt kehuja puhuessaan Kuhmoisten Kumun isännöimistä veteraanikilpailuista. Täältä ei voi olla pois, Saarinen sanoi. Naisten 70-vuotiaiden sarjassa Kunto-Pirkkojen Rauha Ervalahti työnsi kuulaa 9,30 metriä ja 60-vuotiaiden keihäänheitossa Helsingin Kisa-Veikkojen Elisa YliHallila viskasi keihäänsä 23,20 metrin päähän. Soini Nikkisen kentällä nähtiin tänä vuonna kolme Suomen ennätystä. Kumulaisia palkittiin Vaikka veteraanikilpailuissa nähtiin kansallisia ennätystuloksia, löytyy tapahtuman pihvi tervehenkisestä leikkimielisyydestä. Kuhmoisten Kumu muisti veteraanikisojen aluksi muutamia kumulaisia, jotka ovat olleet vuosia aktiivisesti mukana Kumun toiminnassa. Kangasalan urheilijat -68 -seuraa edustavat Eero Järvenpää ja Reino Sainio eivät kuitenkaan harmistuneet pienestä viivästyksestä
pnt. Vuoden takaiseen tilanteeseen Kuhmoisten työllisyystilanne on heikentynyt merkittävästi. klo 20-01 FINLANDERS HONKAHOVI KAHVIO ARVONTA 15€ Kiitokset kesästä Kuhmoisissa! Tervetuloa päättäjäisiin! Pienikin ilmoitus paikallislehdessä huomataan! Kuhmoisten Sanomat Työttömien työnhakijoiden määrä nousi Kuhmoisissa yhdeksällä kesäkuun lopussa kuukauden takaiseen tilanteeseen verrattuna. 18 pack TO-LA 79 kpl TO-LA 2 99 6-pack sis. Keski-Suomen tilanne näyttää muutenkin synkältä, sillä maakunnan työttömyysaste oli muihin verrattuna korkein, 18,2 prosenttia.. Fanta tai Sprite VIRVOITUSJUOMAT 0,33 l, 6-pack (1,06/l) 6 pack VIHREÄ RYPÄLE 500 g Espanja (3,18/kg) tai NEKTARIINI 1 kg rs Italia tai PERSIKKA 1 kg rs Italia 1 kg rs Italia 1 59 rs TO-LA 8 95 kg 8 95 kg LAVAINFO 040 548 6806, Nuutinrinteentie 80, Kuhmoinen www.honkahovinlava.fi Tiistai 4.8. Kuhmoisissa oli kesäkuun lopussa 147 työtöntä työnhakijaa. heinäkuuta 2015 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA Kuhmoinen klo 9-10 Naudan grillipihvejä! 0400 872 461 Jämsän Silmäasemalla silmätautien erikoislääkäreiden vastaanotot Markku Katajakunnas to 13.08.2015 to 20.08.2015 to 27.08.2015 Kari Kauppinen ke 12.08.2015 ke 26.08.2015 Ajanvaraukset numerosta (014) 712 616 ja 040 7211 311 TANSSIT Kylämän Seurantalo Jukolassa La 1.8.2015 klo 20.00-24.00 Duo Harmaat Herrat Järj. Työttömistä 13 oli alle 25-vuotiaita ja yli vuoden Työttömien määrä kasvussa työttömänä olleita oli 53 henkilöä. Kesäkuussa 2014 paikkakunnalla oli 130 työtöntä työnhakijaa. Raj. Työnvälitystilaston mukainen työttömyysaste oli 16,2 prosenttia työvoimasta. Tervetuloa paikalliseen RUOKAKAUPPAAN! K I P PA R I palvelemme MAPE 7-21, la 7-18, su 12-18 meidät löydät myös facebookista www.facebook.com Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. 18 95 18-pack sis. pantit 2,70 KARJALA III-OLUT 0,33 l, 18-pack(2,74/l) Voimassa 22.6.2015 alkaen. 0,90 Coca cola. Kylämän Kyläyhdistys ry. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 29. 03 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com KIPPARI Tuore porsaan ULKOFILEEPIHVI PALVELUSTA! TO-LA OMASTA UUNISTA! TO-LA RANSKALAINEN PATONKI Tuore porsaan JÄTTIPIHVI PALVELUSTA 7 95 kg TO-LA ERÄ! Tuore LOHIFILEE Norja, vakuumipakattu. 2 kpl/tal