Ranta pitääkin merkittävänä, että Suojoki toi taiteen tavallisten ihmisten luo ja tutustutti paikalliset sen tekemiseen. heinäkuuta 2013 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka – Tämä ilma sopii hyvin kirjan julkistamistilaisuuteen, tuumi taiteilija Niilo Suojoesta kirjan kirjoittanut Sirkka-Liisa Ranta torstaina iltapäivällä. vsk Keskiviikkona 3. Hän kutsuu teosta elämäkerran sijaan henkilökuvaksi, koska Niilo Suojoen varhaisista vaiheista on saatavilla niukasti tietoa. Taiteilija löysi paikkansa – Suojoki näki heti, että tämä on hänen paikkansa, Sirkka-Liisa Ranta kuvaa. Siellä oli laatikollinen luonnoksia, leikekirja hänestä tehdyistä lehtijutuista 1950–60-luvuilta, Riihigallerian vieraskirjat kahdelta ensimmäiseltä kesältä ja muistikirja tauluista, joita hän oli myynyt, Ranta sanoo. Jopa autonsa ja Fannin autokoulun hän rahoitti maalauksilla. Ranta kertoo aloittaneensa tutkimustyön kirkonkirjoista, joista hän selvitti, millä paikkakunnilla Suojoki asui ennen Kuhmoisiin muuttoa. Tutustutti ihmiset taiteeseen Teoksessa kuvaillaan Niilo Suojoen maalauksia ja näyttelyitä niistä aikanaan tehtyjen lehtiarvioiden avulla. Nuoruudesta niukasti tietoa Sirkka-Liisa Ranta sai kirjan tehtäväkseen pari vuotta sitten. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 27 2013 63. Samaan aikaan hän etsi haastateltavia, jotka olivat tavanneet taiteilijan. Niilo Suojoen tarina koottiin kirjaksi – Kirjan tekeminen oli vireillä jo vuonna 1998, kun tulin Kuhmoisiin kirjastonhoitajaksi, Sohvi Koskinen kertoo. Ensimmäinen näyttely Riihigalleriassa pidettiin vuonna 1968. Tämän takia etenkin lapset usein jopa pelkäsivät häntä. Kirja kertoo hänen maalausmatkoistaan ja oman kodin, Ihantolan, sekä Riihigallerian rakentamisesta Kuhmoisiin. Suojoen tarkoituksena oli pitää galleria omien töidensä näyttelytilana, mutta hän kuoli syöpään jo toisen kesänäyttelyn jälkeen vuonna 1969. Tietokirjailija, filosofian tohtori Sirkka-Liisa Ranta kirjoitti kunnan toimeksiannosta kirjan Riihigallerian perustajasta Niilo Suojoesta. 1940-luvun loppupuolella taiteilija rakensi talon ja myöhemmin sitä vastapäätä joen toiselle puolelle Riihigallerian useista lähiseudulta siirretyistä riihistä. – Jo tässä tilaisuudessa on tullut esiin henkilö, jota en ole haastatellut, koska en ole osannut ottaa häneen yhteyttä. Rajuilma oli katkaissut sähköt, joten tilaisuutta vietettiin Riihigalleriassa kynttilän valossa, ukkosen jyristessä ja tuulen ravistaessa pihan puita. Tämän jälkeen hän asui ainakin Lohjalla, Helsingissä ja Tampereella ennen kuin päätyi Kuhmoisten Leppäkoskelle eli Päijälään. Ranta uskoo, että rakennuksen esikuvana olivat paitsi itäkarjalainen arkkitehtuuri, myös Langinkosken keisarillinen kalamaja, klassisen ajan temppelit ja toisaalta suomalainen kansanomainen rakentaminen. Asuinrakennus on nykyisin yksityisomistuksessa. Kuhmoisten kunnan kustantama noin satasivuinen teos Pienten on unelmoitava suuria, Niilo Suojoki – taidemaalari ja rakentaja täydentää Riihigallerian ainutlaatuista kokonaisuutta kertomalla tarinan sen synnystä ja rakentajasta. Kuvituksena on pääasiassa Suojoen töitä, mutta Ranta on saanut käsiinsä myös jonkin verran valokuvia taiteilijasta ja hänen vaimostaan Fanni Suojoesta. Julkistamistilaisuudessa Sirkka-Liisa Ranta totesi, että kuten aina, uutta tietoa kertyy siinä vaiheessa, kun kirja on jo painettu. Fanni Suojoki jatkoi näyttelyiden järjestämistä kuutena kesänä, minkä jälkeen galleria siirtyi Kuhmoisten kunnalle. Päivi Hotokka Niilo Suojoki syntyi vuonna 1908 Hämeenlinnassa aviottomana lapsena. Ranta uskoo, että Riihigallerian perustaja Niilo Suojoki olisi ollut dramatiikasta mielissään, sillä hän oli räväkkä persoona, joka sanoi suoraan, mitä ajatteli. Suojoki on kertonut, että parhaita taulujen ostajia olivat lääkärit ja johtajat, koska heillä oli rahaa. Taiteilija olikin merkinnyt muistikirjaansa tarkasti ostajien ammatit, joiden joukossa on jopa kreivitär. Suojoen tarinaan tutustuminen elävöittää vierailua Riihigallerian näyttelyssä.. Monissa kuhmoislaisissa taloissa on Niilo Suojoen taidetta, sillä hän maksoi palveluksista ja hyödykkeistä usein tauluilla. – Pari vuotta sitten sain vihjeen ostoja myyntiliikkeestä, jonne oli tullut Niilo Suojoen tavaraa. Eläviä muistoja Suojoesta löytyi Kuhmoisten lisäksi esimerkiksi Länkipohjasta ja Tampereelta. Maalausmatkoillaan Suojoki ja hänen vaimonsa Fanni kiertelivät polkupyörillä Tampereen lähiseutua, ja yhdellä näistä matkoista he saapuivat Leppäkoskelle
Sysmäläinen Markku Lepistö on parhaillaan kirjoittamassa kirjaa Pylväläisestä. Vain valtavirroista syrjässä voi aistia kehityksen suunnan. Silti huomaa, että alan asiantuntijat saivat osavoiton. Kuka on syrjäytynyt. Repoveden kansallispuistossa Kouvolan ja Mikkelin puolivälissä ollaan jo huolestuneita siitä, miten vierailijajoukot sopivat suojeltavien kasvija eläinlajien sekaan. Jos saan arvata, niin KeskiSuomen sairaanhoitopiirin johtajan lausunto KSML:ssa 27.6. Silti voisi olla hyödyksi aika ajoin pohtia, olisiko Kuhmoisilla heille jotakin tarjottavaa polkujen, järvien ja metsien lisäksi. Kuitenkin vasta hänen kehittämänsä uistinmalli eli ”Pylväläinen” on tehnyt hänestä kalastuksen historiaan jäävän miehen. Luontomatkailun suosio näyttää kasvavan. Pylväläisen itsensä tekemistä, alkuperäisistä uistimista keräilijät ovat valmiit maksamaan satoja euroja. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 3. Repoveden nettisivuilla listataan enemmän matkailuyrityksiä, mutta listasta ei voi päätellä mitään niiden todellisesta toiminnasta. Isojärven kansallispuistossa tätä vaaraa ei toistaiseksi ole, sillä siellä on kävijöitä vain kymmenesosa Repoveden määrästä, vaikka puisto on suurempi ja vanhempi. Näin olemme voineet osoittaa, että myös Kuhmoisissa ymmärretään Koreakoivuun liittyvät arvot. Tämä johtuu väestön määrään suhteutetusta päätöksentekokoneistosta ja siitä, Silmänkääntötempulla kuntaliitoksiin että vastuukunta yksin on vastuussa rahoista. Jaakko Heinämäki Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys Kataisen hallituksen sotesuunnitteluryhmä on jättänyt väliraporttinsa. Menneitä aikoja koskevat jutut ovat erityisen kiinnostavia ja auttavat palauttamaan mieleen omiakin muistoja. Nykyisten Rapala-uistinten maailmanlaajuisen maineen ja globaalin liiketoiminnan alku voidaan liittää Pylväläiseen ja hänen kehittämäänsä uistimeen eli vaappuun. Vuosikausia on ollut tapanani liikkuessani Suomessa ja poiketessani baariin kahville tai ravintolaan syömään hakea käsiini paikallistai maakuntalehti. Ne antavat mahdollisuuden etsiä yhteyttä elämän peruskysymyksiin, niihin, jotka eivät löydy median kohuotsikoista. Menneet vuosikymmenet niin painokelpoisine kuin painokelvottomine muistoineen alkavat elää. Vaikka joskus kiireessä Hesari jäisikin lukematta, Kuhmoisten Sanomat ja Oriveden Sanomat tulevat aina luetuiksi. Kuitenkin siten, että pikkukunnan äänenpaino lähestyy nollaa. Myös jatkossa järjestetään opastettuja risteilyjä Koreakoivuun. Siinä kun poliittinen hallitus haluaa vähintään 50 000 hengen kuntia aluksi isännöimään ja myöhemmin suureen kuntaliitokseen, niin asiantuntijat haluavat yli 200 000 hengen väestöpohjaa soteen. Onko pikkukunta virtuaalirahoineen ja ilman todellista itsenäinen. Keskisuomalainen kertoi juhannuksen alla, että vaikka telttaretkeily leirintäalueilla on vähentynyt, maastossa teltassa yöpyminen on kasvattanut suosiotaan. Retkeilijät lomailevat yleensä vaatimattomasti eivätkä kaipaa erityisiä palveluita. Hieno kikka hallituksen laariin. Kuhmoislaisille tämä merkitsee, että pitäjässä olisi Isojärven kansallispuiston lisäksi toinenkin kansallispuisto. Kätketty tai ainakin niukasti mainostettu helmi – sellaisen löytäjä saattaa jopa haluta säilyttää salaisuuden itsellään. Luin tuon edellä olevan Jukka Pirttijoen tekstin hiljaisuuden retriitissä Heponiemessä Karjalohjalla. Joskus voi olla hyväksi kokea, että vähästä, pienistä elämyksistä, syntyy paljon. Voiko paikallislehden merkitystä sanoa sattuvammin. Sysmä Seuran yhdessä Metsähallituksen kanssa käynnistämät mökin kunnostustyöt varmistavat mökin ja saunan säilymisen. Hän kuoli vuona 1979 Kuhmoisten vanhainkodissa. Toivo Pylväläisen omalaatuinen elämä ja elämänpiiri herättivät huomiota jo hänen eläessään. Kari Keskinen majuri evp. Laivuri Olavi Virtanen hankki viime vuonna saaKotiseutuyhdistys tukee erakon mökin kunnostusta ren rantaan ponttonilaiturin helpottamaan rantautumista. Pylväläinen oli kirjoilla Kuhmoisissa. Herätkää päättäjät ruususen unesta ja ryhtykää päättämään! Jos näistä kolmesta mallista kuhmoislaisena olisi pakko valita, niin ottaisin maakunnan kokoisen kuntayhtymän. Etelä-Päijänteen kunnissa kalastajaerakon ja hänen mökkinsä arvo on oivallettu. Tämä taas johtaa edelleen siihen, että isäntä voi tahtoessaan ohjata nykykuntien soten valtionosuudet itselleen. Ne, jotka Isojärvelle tulevat, pitävät yleensä kokemastaan. Määrätietoista työtä asian hyväksi on tehty eri tasoilla jo usean vuoden ajan. Tämä asiantuntijoiden yhtymämalli on käytössä muualla Euroopassa: suuret sote-alueet ja pienet kunnat. Kiihkeärytminen informaatiotulva johtaa siihen, että tiedämme paljosta vähän, riennämme asiasta toiseen syventymättä kunnolla mihinkään. Ymmärtäen Pylväläiseen liittyvän kulttuurisen ja kaupallisen arvon myös Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys on osallistunut mökin kunnostukseen. Siksi kanslioihin tuleekin tilata paikallislehtiä, joiden lukijan ääni -palstat kuulukoot korkeiden virkamiesten päivittäiseen lukupakettiin. Papinsaaressa hautakiviä katsellessani tulin ajatelleeksi, että kotipaikka voisi tällaisella vanhalla ihmisellä olla se paikkakunta, jonka hautausmaalla on eniten tuttuja nimiä. Järvet, kalliot ja metsät miellyttävät silmää. Kentällä liikkuen virkamiehet tapaavat paikallisen vallan edustajia, kontakti kansaan on ohut. 100 000 kulkijaa vuodessa kuluttaa maastoa melkoisesti. Nykyistä suurempi määrä matkailuyrityksiä saattaisi tuoda Kuhmoisiin lisää tuloja. Osavoitto syntyy siten, että kunnat saavat valita vastuukunnan ja kuntayhtymän välillä. Sitä täsmennetään muun muassa maksuperusteiden osalta. Viime vuonna edesmenneen Anna-Maija Raittilan kirjassa Uudenkuun päiväkirja 1990–2000 lainataan Lentiiran rajaseutupastori Jukka Pirttijokea seuraavasti: Täkäläiset eivät ole syrjäytyneet elämästä. Mikäli yritykset vievät aktiivisesti matkailijoita puistoon, ne mainostavat retkeilymahdollisuuksia myös pelkällä olemassaolollaan. Isojärvi on melko tuntematon retkeilijöiden keskuudessa siitä huolimatta, että se sijaitsee kohtalaisen hyvien liikenneyhteyksien lähellä. Ellei hallitus kaadu, niin Suomi siirtyy sotessa komentotalouteen. Pari viikkoa sitten Kuhmoisten Sanomissa oli hyvin kirjoitettu ja kuvitettu juttu Kuhmoisten Kotiseutuyhdistyksen järjestämästä risteilystä Koreakoivu-saareen ja Rapalan kartanoon. heinäkuuta 2013 2 KOLUMNI Pentti Rauhala LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 3.7.2013 Päivi Hotokka Kansallispuistojen kävijämäärä kasvaa. Puhutaan jopa yli tuhannen euron hinnoista. Toisaalta Isojärven kansallispuiston etuna voi pitää sitä, että sieltä retkeilijä löytää helpommin luonnonrauhaa kuin suosituimmista puistoista. Hautakivissä olevat nimet palauttavat mieleen tapahtumia vuosien varrelta. Viikonlopun kestävä hiljaisuuden retriitti, jossa sitoudutaan puolitoista vuorokautta kestävään hiljaisuuteen, mietiskelevä kävely Papinsaaressa tai upea hiljainen kesäaamu mökillä Kylämällä ovat henkilökohtaisella tasolla syrjäytymistä hetkeksi valtavirrasta. Omalla kohdallani Kuhmoinen määrittyisi tällä perusteella kotipaikaksi, vaikka en ole syntyperäinen kuhmalainen, joskin Kuhmoinen on pitkäaikaisin lapsuudenaikaisista asuinpaikoista. Ilmeisesti mökki ja alue liitetään osaksi Päijänteen kansallispuistoa. Arvaan edelleen, että tämä ei Kataiselle eikä Urpilaiselle mitenkään sovi. Samoin eläkepäivät antavat mahdollisuuden ajoittain katsella television aamupäivän alueuutisia. Raportti on tehty tarkasti vain Jyrki Kataisen hallituksen omaan tahtoon rajattuna. johtaisi sekin nimenomaan kuntayhtymämalliin. Vallan keskuksissa, esimerkiksi ministeriöissä, kosketus elämään on numeroita ja keskiarvoja. Repoveden ja Isojärven kansallispuistot eroavat ehkä toisistaan siinä, paljonko matkailupalveluyritykset käyttävät puistoja hyödykseen. Retkeläisillä oli mahdollisuus tutustua erakkokalastaja Toivo Pylväläisen mökkiin, joka on Koreakoivu-saaren Kuhmoisten puoleisessa osassa. Postmodernissa suomalaisessa Neuvostoliitossa halutaan valta keskittää kahteen käteen. Pylväläinen asui mökissä 1930-luvulta lähtien lähes kuolemaansa asti. Puistossa on reittejä päivän tai yhden–kahden yön mittaisille retkille. Paikallislehti antaa kosketuksen entisten asuinpaikkojen ihmisiin ja elämään. Raportti ei ole lopullinen. Syrjäytyneitä ovat ne hallitusherrat, jotka vannovat kilpailun ja kasvavan kansantuotteen nimeen. Maasto on Retkeilijän kätketty helmi vaihtelevaa sekä vaikeusasteeltaan että maisemiltaan. Maakuntauutisia katsomalla saa hyvän valtakunnallisen kuvan ajankohtaisista aiheista, kuten kuntatai sote-uudistuksesta. Pitkän etäisyyden vuoksi emme ole voineet osallistua fyysisesti varsinaiseen työhön, mutta olemme tukeneet Sysmä Seuran tekemää kunnostustyötä rahallisesti. Todennäköisesti Isojärvenkin kävijämäärä lisääntyy edelleen ilman erityisiä ponnisteluja. Metsähallitus on lupautunut vastaamaan mökin hoidosta. Lepistö tulee kirjan ilmestyttyä Kuhmoisiin esitelmöimään aiheesta kotiseutuyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa. Esitetty malli muistuttaa Jämsän ja Kuhmoisten nykyistä sote-aluetta
Peltonen muistuttaa, että sinilevä elää omaa elämäänsä ja vesi saattaa puhdistua pienestäkin tuulenvireestä. Vielä ei tiedetä, mitkä niistä päätyvät suojeluohjelmaan, sillä suot valitaan vuoden 2014 loppupuolella. Kuhmoisissa kartoitetaan Aukeasuon lisäksi viereinen Kaareslammin ja Leppälammin välinen suo sekä joitakin pienempiä alueita. Niiden mukaan järven vedenlaatu on ollut kaikilla osa-alueilla lähes erinomainen, ja esimerkiksi veden kokonaisfosforipitoisuus on vastannut karujen järvien tasoa. Peltonen teki sinilevähavaintoja Ruolahden Tehin Sinilevää jälleen rantavesissä hiekalla ja laittoi uimareille varoituskyltin, vaikka uimarannan vesi oli ollut vielä viikkoa aiemmin puhdasta. – Ala-Karkjärvi on mukana ensi vuoden seurantaohjelmassa. Paikkakunnan työttömistä työnhakijoista kaksi kolmasosaa oli yli 50-vuotiaita. Vältä varmuuden vuoksi Kaikissa vesistöissä on sinilevää, mutta usein vasta lämmin ja tyyni sää tekevät ne näkyviksi. Pyyhkeet jäivät Tehin hiekalla rannalle, vaikka pahimmat sinileväkukinnot olivatkin uimarannalla jo rauhoittuneet. Mikäli esimerkiksi väritai ravinnearvoissa on jotain radikaaleja muutoksia, niin syytä aletaan selvittää. – Muistaakseni Tuusulanjärvellä Uudellamaalla on yritetty taannoin kerätä suurimpia sinilevälauttoja pois. Myös Muuramessa, Kyyjärvellä ja Toivakassa tilanne oli muihin KeskiSuomen kuntiin verrattuna parempi.. Maanomistajat kritisoivat sitä, että kirjeet katselmuksesta olivat tulleet perille vain päivää ennen maastokäynnin tekemistä. Kuhmoisissa oli toukokuussa työttömiä työnhakijoita 13,8 prosenttia. Peltonen kävi kiertämässä Kuhmoisten keskustan uimarannat tiistaina 25. Viimeisimmät tilastot Kuhmoisten Ala-Karkjärven vedenlaadusta ovat vuodelta 2002. Ukkonen vioitti puhelinlinjoja Kuhmoisten keskustassa, eivätkä kaikki lankapuhelimet toimineet vielä tiistainakaan. Soneran mukaan korjaustyöt olivat maanantaina käynnissä. Työllisyysasteella mitattuna Kuhmoinen sijoittuu Keski-Suomen kuntien joukossa keskitasolle. Sinilevän vähentämiseen ei Koistisella ole valitettavasti minkäänlaisia poppakonsteja. Laine arvelee, että levätilanne olisi ainakin AlaKarkjärvellä huomattavasti kehnompi kuin esimerkiksi viime vuonna tähän aikaan. Ala-Karkjärvi seurannassa Asutuskeskuksien jätevedet tai pelloille levitettyjen lannoitteiden sisältämä fosfori lisäävät järvien rehevöitymistä. Koko Keski-Suomen työttömistä työnhakijoista naisia oli 13,8 prosenttiyksikköä Työllisyys koheni Kuhmoisissa enemmän kuin miehiä. Muutamaa päivää myöhemmin keskustan uimapaikoilla ei ollut enää näkyviä määriä sinilevää. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 3. Soita kartoitetaan suojeluohjelmaan Niina Huuhtanen Työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt huhti –toukokuun välisenä aikana 16,9 prosenttia. – Jos järvi pääsee rehevöitymään, niin siitä palautuminen ei tapahdu hetkessä. Sinilevä pysyy käyttämään ilmasta veteen liuennutta molekulaarista typpeä hyväkseen, jonka takia sillä on kilpailuetu muihin kasveihin nähden. Vaikka levää olisi rannassa runsaastikin, ei se välttämättä ole myrkyllistä. Verkkoyhtiö Elenia korjasi vielä lauantaina sähköverkon vakavimpia vikoja, mutta tuolloin Kuhmoisissa oli enää yksittäisiä talouksia vailla sähköä. Levälle altistuminen voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa myrkytysoireita, joten sinileväistä vettä ei tulisi käyttää esimerkiksi saunatai pesuvetenä. Paras tilanne Keski-Suomen alueella oli Luhangassa, jossa työttömyysaste oli 8,8 prosenttia. Ilmatieteen laitoksen mukaan torstain ukkosessa salamointi oli rajuinta Padasjoella, missä havaittiin 94 maasalamaa sadalla neliökilometrillä. Saasteiden aiheuttamien muutosten prosentuaalista osuutta sinilevien esiintymiseen on Koistisen mielestä kuitenkin mahdotonta arvioida. Ukkonen aiheutti sähköjen katkeamisen pariksi tunniksi, jolloin kaupat joutuivat sulkemaan ovensa, koska esimerkiksi maksupäätteet eivät toimineet. Kuhmoisten Sanomien lukija Ari Laine oli tehnyt sinilevähavaintoja Ala-Karkjärven rannalla, ja nyt levää on nähty myös Päijänteessä. Sinilevätilanne pahin vuosiin Keurusselän ympäristönja terveydensuojelutoimiston terveystarkastaja Sami Peltonen vahvistaa Laineen epäilyksen oikeaksi. Kypärä vastasi, että ajoitus oli mennyt tiukalle, koska kyseessä oli ensimmäinen kartoitettava suo Kuhmoisissa. Isku ei katkaissut puuta, vaan teki siihen halkeaman ja kuori kaarnat koivun alaosasta. Paikalliset huomauttivat myös, että Aukeasuon laidalla sijaitsevalla riistanhoitoyhdistyksen ampumaradalla ammutaan suolle päin, jolloin haulit lentävät sinne. En ole nähnyt koskaan yhtä paljon sinilevää Kuhmoisten ja Jämsän alueilla. Niina Huuhtanen Kuhmoisten rantavesissä on alkanut näkyä viime viikkojen aikana yhä enenevissä määrin vihreitä sinilevän hippusia, jotka saattavat nopealla vilkaisulla näyttää erehdyttävän paljon siitepölyltä. – Tämä on pahin tilanne miesmuistiin. heinäkuuta 2013 Päivi Hotokka Rajuilma ylitti Kuhmoisten kirkonkylän torstaina iltapäivällä. Seurakuntakodin parkkipaikan reunalla kasvavaan koivuun iski salama. Suojeltavilla alueilla pitää olla valtakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja. Koistisen mielestä ei ole syytä olettaa, että AlaKarkjärven poikkeuksellisen runsaat sinileväkukinnat johtuisivat vesistöön valuneista jätevesistä tai lannoitteista. Päivi Hotokka Suunnittelija Timo Kypärä ja harjoittelija Emma Marjakangas Keski-Suomen elykeskuksesta lähtivät tiistaina tutustumaan Kuhmoisten Aukeasuohon mukanaan ryhmä lähiseudun maanomistajia. Mitä enemmän helle hellii, sitä suuremmalla todennäköisyydellä sinilevää ilmestyy vesistöihin. Myös runsaat sateet saattavat huuhtoa maaperästä ravinteita järveen ja edesauttaa sinilevien kukintaa. Mikäli vedessä on näkyviä määriä sinilevää, en voi suositella siinä uimista. Salamanisku teki torstaina seurakuntakodin edustalla sijaitsevaan puuhun halkeaman ja irrotti kaarnat sen alaosasta. Tämä on kuitenkin todella haastavaa, sillä levä on hyvin hajoavaa eikä sitä saa helposti nostettua pois vedestä. Mikäli järveen valuu vuosien saatossa runsaasti pesuvesiä tai muita saasteita, niin tulokset alkavat näkyä vedenlaadussa jossain vaiheessa. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömiä on kunnassa kuitenkin aiempaa enemmän. Vain harvat sinilevät ovat vaaraksi terveydelle, mutta niihin kannattaa kaikesta huolimatta suhtautua varovaisuudella. – Tilanteet muuttuvat nopeasti ja on mahdotonta arvioida, missä vaiheessa levätilanne helpottaa. – Tällä viikolla sinilevä saattaa olla myrkyllistä, mutta kesän lopussa esiintymä voi olla myrkytöntä. Työttömiä miehiä oli Kuhmoisissa 17,3 prosenttiyksikköä enemmän kuin naisia. Tänä vuonna levien kukinnalle on ollut otolliset olosuhteet niin ilman kuin vesienkin lämpötilojen suhteen. Elykeskuksen mukaan toukokuussa työttömyysaste oli koko Keski-Suomessa 13,3 prosenttia. Asia käy ilmi Keski-Suomen ely-keskuksen toukokuun työllisyyskatsauksesta. Reheviin ja ravinteikkaisiin vesistöihin sinilevää kertyy yleensä herkemmin, mutta karummatkaan olosuhteet eivät ole este sen kasvulle, kertoo Keski-Suomen elykeskuksen limnologi Arja Koistinen. – Ainakaan Keski-Suomen ely-keskuksella ei ole tietoa siitä, että suoria päästöjä olisi tapahtunut. Salamanisku vaurioitti lisäksi Teboilin bensiinipumppuja, jotka saatiin toimintaan perjantaina. kesäkuuta ja kertoo havainneensa vedessä runsaasti sinilevän hippusia. Tarkoituksena oli kartoittaa suon luontotyypit valtakunnallista soidensuojeluohjelmaa varten. Eniten työttömiä oli Kinnulassa, jossa työttömyysaste oli 16,8 prosenttia. – Esiintyäkseen levä tarvitsee otolliset olosuhteet niin lämpötilojen kuin ravinteidenkin suhteen. Vika Salama iski kirkon alapuolelle haittasi myös Kuhmoisten Sanomien asiakaspalvelun puhelinlinjaa. – Suojeluohjelmaan pyritään valitsemaan valtakunnallisesti arvokkaita soita, ja nyt kartoitamme sopivia, Kypärä kertoo. Keski-Suomessa kartoitetaan yhteensä noin 110 suota. Kaiken kaikkiaan Keski-Suomen työja elinkeinotoimistossa oli toukokuun lopussa yhteensä 17 077 työtöntä työnhakijaa
Välimerellinen herkutteluilta Kapsäkissä Su 7.7. Aina on kiire, ollaan levottomia, ei ole saanut tehdyksi tätä ja tuota asiaa. Äidit olivat työntäyteisiä, yöt menivät vähillä unilla. Kaikkiaan huutokauppa kesti kuusi tuntia ja kymmenen minuuttia. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuolleet: Raili Sylvia Hernetkoski Harmoisista 85 v ja Pekka Juhani Mäkinen Kirkonkylästä 79 v. Tämä on suurin ja ensimmäinen. Sade ei haitannut kaupankäyntiä Lehtolan tilalla. Rukous, rakkaus ja ruisleipä. Korkeiksi nousivat ainakin puuesineiden, etenkin Yli kuuden tunnin huutokauppa käsintehtyjen, hinnat. Kaikki tavarat menivät kaupaksi, kirjurin mukaan 300 eri esinettä, Raivonen totesi jälkikäteen. Harmoisten nuorisoseurantalon 100vuotisjuhla La 6.7. Rukous on meidän elämässämme, jokapäiväisestä elämästä ja sen levottomuudesta. Oriveden ja Kuhmoisten diakoniatyöntekijät ovat tavattavissa Päijälän rukoushuoneessa ti 9.7. klo 10. On suurin voima rakkaus, se toimii, kestää voittaa ja niin kuin päivän kirkkaus se sydämiimme koittaa, vaan tuomion, se alla on, ken vastuutaan ei tunnekaan, vaan itseään vaan hoitaa (virsi 431). Su 7.7. Kotajärven kesänäyttelyn avajaiset Su 7.7. Lehtolan talon pihalla tungeksi heti huutokaupan alkaessa kymmenittäin ihmisiä, Raivosen arvion mukaan yhteensä kävijöitä oli noin 150. Tänä päivänäkin monelle olisi ruisleipä hyvin tärkeä. klo 12. Arsenikkia ja vanhaa pitsiä -näytelmän ensi-ilta. Tänään Arvo To Ulla, Ulpu Pe Unto, Untamo La Esa, Esaias Su Klaus, Launo Ma Turo, Turkka Ti Jasmin, Ilta, Jade Ke Saima, Saimi TAPAHTUMAT Heinäkuu Ke 3.7. Kyytivaraukset Marko Aarroskarille 0400 240081. klo 12 – 16. Päivi Hotokka Ajanvietettä ja aarteenetsintää tarjosi Kyllikki Raivosen järjestämä huutokauppa lauantaina Kärpänkylällä. Hetken kuluttua alkanut vesisade harvensi yleisöä hiukan, mutta iso joukko jäi kastumisen uhallakin seuraamaan myyntiä, ja myöhemmin väkeä saapui lisää. Kaiken keskellä kärryssä hääräsi meklari Unto Sarvala. Näissä sanoissa on meille paljon kerrottavaa. Sahtikilpailu, järj. Meklari Unto Sarvala sai kaikki huutokaupan esineet kaupaksi. Kesäilta virran varrella Päijälän rukoushuoneessa to 4. Pihlajakosken ja Ruolahden päivätuokio Kirsti Virenillä yhteislaulujen merkeissä ke 10.7. ja 11.7. Puukoista syntyi kunnon kilpahuuto, ja melko arvokkaiksi osoittautuivat myös vanhat tupakointivälineet, joihin kuului esimerkiksi Työmies-savukelaatikko. Sahtinäytös Hinskalan saunalla, järj. klo 19 Reijo Rahnasto Tervetuloa Helluntai srk Toritie 44 Kotiseurakuntasi kutsuu Sinua, olet sydämellisesti tervetullut mukaan tilaisuuksiin ja toimintaan! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 7. Käytännön työ ja rukous eivät ole toistensa vastakohtia, vaan kuuluvat yhteen ja täydentävät toisiaan. Eihän elämä tähän karkaa. Voisimmeko hidastaa vähän tahtia ja rauhoittaa mieltä. Opastettu kierros Papinsaaren hautausmaalla 7.7. ONNITTELUT ONNEA! 18-v. Juho toivoo Kotiväki Rukoile, että Jumala näyttää sinulle, missä sinua tarvitaan. Lähtö pääportilta. klo 13. Eihän sitä pidä muualta lähteä etsimään. Perakko ry La 6.7. Maailma tarvitsee myös rukoustamme. Odotellaan, joku ei ole vieläkään vastannut viestiin. Perakko ry La 6.7. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Avioliittoon kuulutettu: Veli Pekka Taponen ja Anni Kaisa Jäppinen molemmat Keski-Lahden seurakunnasta. Kun luemme Isä meidän -rukousta, tulee esiin jokapäiväinen leipämme. su helluntaista 7.7. Ajatella vaikka ruisleivän tekoa ja niitä ihania leivän tuoksuja. Jalkapallo-ottelu PadY–Ylöjärven Ilves urheilukentällä Ke 3.7. Vietämme kesäkuhmoislaisten kirkkopyhää, kirkkokahvi messun jälkeen. Maisemanhoitosuunnittelun kyläkävely Puukkoisilla To 4.7. Opastettu hautausmaakierros Papinsaaren hautausmaalla su 7.7. Meidän äitimme joutuivat rukoilemaan paljon, kun isät olivat rintamalla, kasvattamaan lapset, hoitamaan karjaa. Talousesineiden ohella uuden omistajan saivat muun muassa sähkökirjoituskone, huopikkaat ja 1900-luvun alun korsetti. Myynnissä oli satavuotiaan Lehtolan talon irtaimisto, sillä Raivonen luopui edesmenneen miehensä kotitalosta ja sen tavaroista. Kuhmoisten Harrastajateatterin näytelmän ’Viimeisen päälle poliisi’ ensi-ilta Kalholanniemen kesäteatterissa Su 7.7 Vehkajärvellä Mansikkajuhlat Touhulassa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 3. heinäkuuta 2013 4 VIIKON NIMET Maila Kaiterlahti HARTAUSKIRJOITUS HENGELLISET Ilosanoman-ilta To 4.7. klo 19 Eino ja Anneli Santala ------------------------------Sanan ja sävelen ilta To 11.7. Tilaisuutta kunnioittivat tasavallan presidentti ja rouva Jenni Haukio. Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi. Suuren peräkärryn päälle oli nostettu laatikoittain tavaraa, ja lisää myytävää oli sen takana, alla ja ympärillä. Rukous, rakkaus ja ruisleipä Piti kutoa sukkia rintamalle, leipoa ruisleipää, lähettää paketteja. Meklari piti yllä rivakkaa tahtia, ja jos yleisön joukossa avasi suunsa väärään aikaan, saattoi vaikkapa päätyä yllätyskorin omistajaksi kahdella eurolla. Päijälän rukoushuone toimii tiekirkkona ajalla 23.6. Nämä olivat aiheena Kansallisilla sisarpäivillä Jyväskylässä. – Tilaisuus onnistui oikein hyvin. Piti tarttua auraan, kääntää maata, kylvää satoa kasvamaan. Tervetuloa tiekirkkoon, jossa kahvitarjoilu 9.7. klo 18. Opastettu hautausmaakierros. klo 11. Toripäivä ja suven ja runon ilta Pihlajakoskella La 6.7. Uuden omistajan löysi esimerkiksi emalinen potta. Myös osa astioista sai ostajat korottamaan hintoja ahkerasti. – 4.8.2013. Lasten kerho Päijälän rukoushuoneessa La 6.7. Hätä oli suuri jokapäiväisestä leivästä. Lasten kerho Päijälän rukoushuoneessa la 6.7. Puhujana Tom Riska. Kesäilta Päijälän rukoushuoneessa Pe 5.7. Oppaana Marjatta Hukki
Sitä saa vielä Suomesta, mutta ei kaikkia laatuja, Luukkola kertoo digiajan vaikutuksista. Pekka Luukkola Helsinkiläinen valokuvaaja, tietokirjailija, pro• jektipäällikkö ja tutkija Syntynyt vuonna 1968 • Teoksia muun muassa Matka Suomeen, Tuntu• rien helmet ja Maiseman aika Kuvaamisen lisäksi kirjoittaa ja taittaa kirjansa • itse Ars Fennica -ehdokas vuonna 2011 • Fotofinlandia-kilpailun toinen palkinto vuonna • 2008 Valokuvateoksia palkittu kahdesti Vuoden kirja• valiot -kilpailussa Kotisivut www.luukkola.fi • Teos Mo[nu]ment on kuvattu Isojärvellä vuonna 2010. Hän uskoo, että Isojärveltäkin löytyy vielä uusia hyviä kuvauskohteita. Luukkola on entinen pikajuoksija, ja vanhemmalla iällä hän on jälleen innostunut yleisurheilusta kunnon ylläpitämiseksi. – Olen esimerkiksi tutkinut ja kuvannut, millaisia värejä eri ilmansuunnissa on samanaikaisesti, hän paljastaa. Tämä Luukkolan tuoreimman kirjan kannessa oleva ja myös nykytaiteen museo Kiasman kokoelmiin kuuluva kuva on otettu Kuhmoisten Isojärvellä. Luukkola kuvailee, että hänen töissään yhdistyvät luonto, tekniikka, taide ja visuaalinen idea. Olen melko pieneltäkin alueelta löytänyt useita kuvauspaikkoja. Tähän maisemaan Luukkola yhdistää liikkuvaa tulta. Pimeät rannat hyviä kuvaamiseen Monet Isojärvellä kuvatut teokset kuuluvat Maan varjossa -teossarjaan. Näköjään näen JärviSuomen sellaisena, Pekka Luukkola pohtii. Toinen kehuja keräävä paikka Kuhmoisissa on urheilukenttä. Aiemmin Pekka Luukkola tunnettiin luontoja maisemakuvaajana, ja hänen vuonna 2003 ilmestyneestä teoksestaan Matka Suomeen on otettu jo kymmenes painos. – Sähkömoottorilla pystyy hoitamaan kaikki normaalit ajelut, se on hiljainen ja ympäristöystävällinen. – Isojärvi on niin iso järvi, että en ole ehtinyt vielä koluta sen kaikkia sopukoita. heinäkuuta 2013 Päivi Hotokka Oranssi tulivana veden päällä antaa vastakohdan sinihämyiselle etelätaivaalle valokuvaaja Pekka Luukkolan teoksessa Rowing II . – kuvat Pekka Luukkola. – Filmin valmistus vähenee. Kiireisen viime vuoden jälkeen Luukkola pyrkii ottamaan kesän rennosti, mutta ideoita uusiin projekteihin putkahtelee jatkuvasti. Mökkien valot häiritsisivät kuvaamista. kiertämään puunrunkoa, tarvitaan kuvaustilanteessa kekseliäisyyttä. Järven hyvä kalakanta innostaa kalastamaan muun muassa siikoja, joita ei miehen harmiksi tänä vuonna ole vielä jäänyt pyydykseen. Pekka Luukkolan Maiseman aika ja Matka Suomeen -kirjoja on nyt myynnissä Kuhmoisten Kädentaitajien myymälässä. Lomalla kalastusta ja yleisurheilua Isojärvessä on Luukkolan kannalta muutakin kiinnostavaa kuin maisemat. – Se on todella upea kenttä järven rannalla. Viime syksynä ilmestyneessä kirjassa Maiseman aika on kymmenkunta Kuhmoisissa otettua kuvaa. Hän kuvaa usein laakafilmikameralla, joka on nykyään jo harvinainen. Syksyllä kuvia oli esillä myös Tampereen taidemuseon laajassa yksityisnäyttelyssä. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 3. Viime aikoina Luukkolan työskentely on kuitenkin kehittynyt taiteen suuntaan. Maiseman aika -kirjassa on myös joitakin Päijänteellä otettuja kuvia. Hänen kuviinsa voi lisäksi tutustua Keuuruun museossa, jossa Ikiliikkuja -nimisessä yhteisnäyttelyssä on myös Kuhmoisissa toteutettuja teoksia. Reilun viiden vuoden ajan hän on kuvannut järvellä entistä aktiivisemmin. Lisäksi Luukkolaa kiehtovat Lapin Isojärvi tallentuu valokuvataiteeseen ja saariston avarat maisemat. Nimellä on tieteellinen pohja: kun kesäaikaan aurinko liikkuu laskiessaan lähes suoraan pohjoiseen, eteläiselle taivaalle nousee noin puolen tunnin kuluttua sininen verho, joka on konkreettisesti maapallon varjo ilmakehässä. – Kuvissani hämyisyys yhdistyy usein järvimaisemiin. Kuvan suunnitteluun ja valmisteluun voi kulua jopa kuukausi. Tekniikka, taide ja visuaalisuus Kun tuleva kuva on saanut hahmonsa Pekka Luukkolan mielessä ja sopiva ympäristö on löytynyt, alkaa aiheen tekninen toteutus. Siitä on parikymmentä vuotta, kun Luukkola on käynyt Isojärven maisemissa ensimmäisen kerran, sillä hänen kesäpaikkansa sijaitsee Kuhmoisissa. Luukkolan työskentelyssä ensimmäisenä syntyy idea kuvasta, sen jälkeen hän etsii paikan, jossa sen voisi toteuttaa. Jotta tuli saadaan kulkemaan juuri haluttua reittiä, esimerkiksi Pekka Luukkola kuvaa maailmallakin tunnettua valokuvataidetta Isojärvellä samoissa maisemissa, joissa Pekka Halonen maalasi sata vuotta aikaisemmin. Kalustona Luukkolalla on useimmiten järeä laakafilmikamera jalustoineen. Mo[nu]ment -kuvassa palava tuohenpala lentää ilmassa kiveen sidottuna. Rowing II -teoksessa tuli on kiinnitetty soutuveneen airoihin, mutta koska on hämärää ja valotusaika on pitkä, venettä ei näy, ainoastaan tulivana ja maisema. Kuvaajalla saattaa olla työssä mukanaan 30–40 kiloa varusteita, esimerkiksi kolme kameraa. Luukkola liikkuu järvellä käsin veistetyllä puuveneellä, jossa on sähkömoottori. Suurikokoiselle filmille syntyy erittäin tarkkoja kuvia myös pitkillä valotusajoilla. Viime kesänä verkkoon tarttui kolmikiloinen lahna. – Isojärvellä on pitkät pätkät rakentamattomia rantoja. Kuvaaja ylistää Isojärveä yhdeksi Suomen hienoimmista järvistä, sillä se on puhdas, syvä ja sijaitsee korkealla, jolloin valumaalueet eivät ole suuria
– Isäni on aikoinaan ollut Niina Huuhtanen Tunteita ja tunnelmia Älä näkemättä jätä -kuvataidenäyttely Sirkka Juvakka ja Terttu Salokannel Pihlajakosken sataman kulttuurimakasiini Pihlajakoskentie 420 29.6–6.7.2013 Kulttuurimakasiinin räystäissä roikkuu kaksi pääskysen pesää, joista kuuluu sirkutusta. Valkjärveläisille kotiseutu elää lapsuuden muistoissa. Juhlapaikka vaihtelee yhdentoista kunnan alueella. Viserrys lakkaa aikuisen linnun tuodessa poikasille ruokaa. Entinen kotikunta ja karjalainen kulttuuri säilyvät muistoissa niin kauan kun löytyy yksi, joka kertoo tarinaa jälkipolville. Aikaa yhden teokseen tekemiseen voi kulua useitakin viikkoja. Vaikka juhlijoista suurin osa on jo iäkkäämpiä, on joukossa ainakin muutamia nuoremman sukupolven edustajia. Yleensä kaikki liittyy jollain tavalla luontoon, Salokannel kertoo. Minun tehtäväni on jatkaa tätä perinnettä. Valkjärvi-juhlassa nähtiin monenlaista ohjelmaa runonlausunnasta ja kuorolauluun. – Minusta on hienoa, että vielä kuudenkymmenenkuuden vuoden jälkeen näin moni tulee paikalle, MarjaLiisa Pessinen sanoo. Pessinen ei ole ainoa, jonka suhde Valkjärveen tulee verenperintönä. Juhlat alkoivat sunnuntaiaamuna kymmeneltä Kuhmoisten kirkossa messun merkeissä, jonka jälkeen laskettiin seppeleet Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille ja sankaripatsaalle. Tamperelaisen Sirkka Juvakan maalaukset saavat yleensä alkunsa hänen ottamistaan valokuvista. Vaikka oma kotikunta Valkjärveläisiltä vietiinkin, ei karjalainen identiteetti ole minnekään vuosien saatossa kadonnut. Innostus taiteeseen syttyi työväenopiston kursseilla, joista myös kymmenen vuotta kestänyt ystävyys sai alkunsa. Lopulta on kuitenkin ihanaa saada jotain kaunista aikaan. Edessä kansallispukuun pukeutunut Valkjärven pitäjäseuran puheenjohtaja Marja-Liisa Pessinen.. Tapaamme täällä ystäviä, tuttuja ja sukulaisia. Hän sanoo mieluummin: käyhän siihen maahan lepäämään, Sipponen lausuu. Sellaista, johon katsoja voi tarttua. Pihlajakosken sataman kulttuurimakasiinissa on esillä tämän viikon lauantaihin asti tamperelaisten Sirkka Juvakan ja Terttu Salokanteleen maalauksia Tunteita ja tunnelmia Älä näkemättä jätä -nimisessä näyttelyssä. Karjala meni, mutta identiteetti säilyi aktiivinen juhlien järjestäjä Kuhmoisissa. – Veri on vettä sakeampaa. Valkjärvi pitäjäseuran puheenjohtaja Marja-Liisa Pessinen on kulkenut isänsä mukana juhlissa jo pikkutytöstä lähtien. Suurin osa Tunteita ja tunnelmia vanhassa makasiinissa töistä on öljy-, akryylija akvarellimaalauksia, mutta joukkoon on mahdutettu myös grafiikkaa, pastelliliitutöitä ja öljyllä pleksille maalattuja kuvia. – Saan innoitukseni arkisista ja tavallisista asioista. Juhlan lopussa yleisö lauloi seisaaltaan Hämäläisten laulun ensimmäisen, toisen ja kolmannen säkeistön. En osaa tehdä sellaista taidetta, jossa värejä on vain abstraktisti heitelty tauluun. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 3. Juvakalle on tärkeää, että teoksissa on jotain tunnistettavaa. Ensimmäisiin Valkjärvi-juhliin väkeä kerääntyi paikalle 1 300, ja tänä vuonna juhlijoita laskettiin olleen Kuhmoisten kirkossa 270. Molempien taitelijoiden töissä on kuitenkin yksi yhdistävä tekijä: rakkaus luontoon. Puolitoistatuntisen juhlan aikana ehdittiin kuunnella karjalaiseen tapaan useita puheita niin pitäjäseuran kuin kunnankin edustajilta ja ylistää kotiseutua yhteislaulun voimin. Luonto löytyy teoksista Vaikka Juvakan ja Salokanteleen taustat ovat lähestulkoon identtiset, eivät heidän maalauksensa ole samanlaisia. Varsinainen juhla pidettiin Kuhmoisten koulukeskuksessa puoli kahdelta iltapäivällä. Nyt he käyvät jatko-opintoja samassa opinahjossa viidettä vuotta. – Maalatessa kaikki muu katoaa ympäriltä. – Pidän siitä, että työni esittävät selkeästi jotain. – Jos karjalainen haluaa saada koiran makaamaan, ei hän käske sitä maahankommennolla. Menetetyn Karjalan muiston vaaliminen on Valkjärvijuhlassa vahvasti läsnä niin puheissa kuin lauluissakin. kerran. – Mieheni ihmettelee välillä kenelle terassilla juttelen, kun kerron kuulumisiani pihan västäräkeille, Sirkka Juvakka kertoo. Suosio säilyy läpi vuosien Valkjärvi-juhlaa vietetään joka vuosi juhannuksen jälkeisellä viikolla. Kansleri Kauko Sipponen muistutti juhlapuheessaan, että karjalaiset juuret näkyvät ja kuuluvat kielessä ja tavoissa, vaikka kotia ei enää olisikaan. heinäkuuta 2013 6 Niina Huuhtanen Perinteisiä Valkjärven pitäjäseuran juhlia vietettiin tänä vuonna 66. Ehkä tässä on luontoa rakastavan taitelijan Sirkka Juvakan seuraavan työn aihe. Yhtäkkiä päivä saattaakin olla illassa aivan huomaamattani, Juvakka kuvailee. Tämän tilaisuuden tarkoitus on vaalia menetetyn kotiseudun muistoa. Terttu Salokanteleen monissa maalauksissa värit ja pehmeät muodot tanssivat harmoniassa muodostaen kokonaisuuden, josta katsoja ei välttämättä ensi silmäyksellä ota selvää. Maalaamiseen molemmat naiset suhtautuvat intohimoisesti. Aiheiden skaala on laaja eikä värien käytössä ole kursasteltu. Näiden muistumien tallentaminen tuleville sukupolville on monelle juhlijalle tärkeää työtä. Kansallispukuihin verhoutunut väki on ylpeä juuristaan. – Maalaamiseen saa kulutettua monia tunteja aiheesta riippuen. Niitä, jotka haluavat ottaa selvää juuristaan. Kuhmoisten mieskuoron laulu ja Salme Hyötysen runonlausunta ihastuttivat satoja juhlavieraita, joista monet ovat kiertäneet kymmenissä Valkjärvi-juhlissa elämänsä aikana. Idea maalaukseen voi lähteä esimerkiksi päivän lehdessä olevan kuvan tai mökkilaiturin liepeillä notkuvan ketun myötä. Ensi vuonna juhlallisuudet siirtyvät vuorostaan Korpilahdelle. Mutta olisihan se tylsää, jos kaikki taide olisi samanlaista, Juvakka sanoo. Sekä Juvakka että Salokannel ovat valmistuneet Pirkkalan nelivuotisesta taidekoulusta viime vuonna. Pessisen tavoin pitäjäseuraan kuuluvalle Varpu Lankiselle juhla merkitsee paljon, ja innostus toimintaan on lähtenyt isän jalanjäljistä. Siinä missä Juvakka on tarkka, on Salokannel huolettomampi. Juvakan taideteoksien aiheet vaihtelevat kesämökin ohi lipuvasta purjeveneestä puutarhassa kasvavaan särkyneeseen sydämeen
Teema on erittäin sopiva, sillä Pirkko Viikilän puutarha on toinen pihapiirin nähtävyyksistä. Kirjastossa on esillä suurikokoinen teos Haaksirikko – Älkää jättäkö meitä , joka luovutetaan Suomen Merimuseolle Kotkaan näyttelyn Maalarin ja kivisepän keskustelu jälkeen. Eino Viikilän teoksia on ateljeenäyttelyn lisäksi esillä tänään päättyvässä näyttelyssä jyväskyläläisessä Galleria Patinassa, Längelmäellä Leporannan taidekeskuksessa ja Naivistit Iittalassa -näyttelyssä. Se on jopa niin suosittu, että taiteilija joutuu muistuttamaan kasveista innostuneita vieraita pihan perällä odottavasta näyttelystä. Teoksessa Viimeinkin kaalit onnistuivat iloitseva puutarhan omistaja ei huomaa, ketkä kaikki vielä uhkaavat satoa hänen selkänsä takana. Puupohjille maalatut linnut ja valkoliljat toistuvat värikkäinä ja elävinä. Minun puutarhani – meidän puutarhamme. Karhunmetsästäjä.. Mukana on tietenkin hänen lasuuritekniikalla maalaamiaan muotokuvia ja maisemia. Yhteisnäyttelyä suunniteltiin jo yli vuosi sitten Heikkilän vielä eläessä. Saarela työstää suomalaisia kivilajeja, kuten graniittia, dioriittia ja migmatiittia. – Ahti otti minuun yhteyttä muistaakseni keväällä 2012. Näyttelyssä on myös maalaus nimeltä Tyttö ja helmikorvakoru . Toisenlaisiakin vaikeuksia voi puutarhassa tulla vastaan. Niiden lisäksi esillä on muun muassa tänä keväänä valmistunut pronssireliefi Karhunmetsästäjä . Taiteilijan vieressä on Kalamiehen unelma vuodelta 2006. Viikilä selittää, että näin voi joskus käydä: kun pylvään päältä tipahtaa, täytyy huutaa apuun hyvä veli -verkostoja. Eino Viikilä. Keramiikkaveistokset Minun puutarhani – meidän puutarhamme ja TaisteYllätysvieraita puutarhassa lu kasvimaan herruudesta kertovat siitä, että kaikki vipeltäjät eivät kunnioita ihmisten tekemien istutusten yksityisyyttä. Saarelasta piti alun perin tulla kultaseppä, mutta tulevan vaimon tapaaminen piti hänet kotipaikkakunnalla, ja hän opiskeli kiviseppäartesaaniksi Tyrvään käsija taideteollisuusoppilaitoksessa. Erityisen kiinnostavia ovat puulle tehdyt maalaukset, sillä niiden pohjana on käytetty Sulkavan kirkon kattopaanuja, vanhan kirnun lautoja ja tervaskannosta sahattuja paloja. Esillä on myös hänen ensimmäinen kiviveistoksensa, Vene . Hän kertoo tekevänsä mielellään esittäviä veistoksia, mutta uusimmassa, juuri ennen näyttelyä valmistuneessa Taivaan pasuunassa hän on kokeillut abstraktia aihetta. Hän oli kuullut minusta ja ehdotti näyttelyä, Joni Saarela kertoo. Häneltä kysytään usein, miksei hän käytä veistoksissaan helpommin käsiteltävää marmoria. Talven aikana on syntynyt enimmäkseen keramiikkatöitä. Lopputuloksena on tarkka, jopa valokuvamainen maalaus, jossa värit ovat puhtaita ja syviä. Veistoksia kovista kivilajeista Joni Saarelan vesiaiheiset veistokset keskustelevat onnistuneesti Heikkilän Haaksirikko -teoksen kanssa. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 3. Taiteilijan mukaan heillä ei kuitenkaan toistaiseksi ole näin tapahtunut. Miehet ehtivät suunnitella näyttelyä ja sopia gallerian tilankäytöstä. Päivi Hotokka Ateljeenäyttely Eino Viikilä Kurkelantie 88 30.6.–7.7.2013 Puutarhanhoidosta syntyi vahingossa teema Eino Viikilän tämänkesäiseen ateljeenäyttelyyn. heinäkuuta 2013 Päivi Hotokka Kiveä, puuta ja vernissaa Ahti Heikkilä ja Joni Saarela Kuhmoisten kirjaston galleria Toritie 42 1.–31.7.2013 Pääkirjaston gallerian heinäkuun näyttely esittelee helmikuussa menehtyneen Ahti Heikkilän monitaitoisena taiteentekijänä. Lisäksi kovat kivilajit kestävät suomalaisen talven. – Vesi ja luonto ylipäänsä ovat lähellä sydäntäni, joten se näkyy myös töissä, taiteilija sanoo. Saarela sanoo olleensa heti valmis, kun tarjolla oli suuri, valvottu näyttelytila koko kuukaudeksi. Saarela on hakannut kivestä esiin muun muassa Järvenneidon , Kaarnaveneen vangin ja Kalastajan morsiamen . Yksi keramiikkaveistoksista havahduttaa, sillä siinä esiintyvä koira ei ole jalustan päällä vaan roikkuu kiikkerästi sen reunalla etutassuistaan. – Se on kamalan yksitotinen, valkoinen pinta vaatii kohdevalon. Kiviseppä Joni Saarelan veistoksissa esiintyy usein vesiaihe. Renessanssiajan taiteessa käytetty laseeraus tarkoittaa tekniikkaa, jossa läpikuultavia sävyjä maalataan ohuina kerroksina. Maalausten lisäksi Heikkilältä on näyttelyssä valokuvia, puupiirroksia painopohjineen sekä akryylilasille tehty kaiverrus. Viikilä on antanut tällekin tytölle oman säväyksensä. – Monessa perheessähän puutarhan laajentaminen otetaan miehen selkänahasta – hänen suostumuksellaan tietysti, Viikilä sanoo. Hänen kanssaan näyttelytilan jakaa sastamalalainen taidekiviseppä Joni Saarela. Sen onnistuminen sai Saarelan innostumaan kivestä taiteen materiaalina. Maalaus kuvaa Raumanmerellä vuonna 1951 tapahtunutta hinaaja Nallen haaksirikkoa, jossa hukkui laivan koko miehistö, päällikkönä Ahti Heikkilän isä. Lintumaalauksia puupohjilla Näyttelyssä tulee hyvin ilmi Ahti Heikkilän monipuolisuus. Veistos Laajennetaan puutarhaa kuvaa sitä, kuinka isäntä joutuu hommiin, kun rouva saa uusia ajatuksia. Taiteilija väittää, ettei suuremmin ajatellut teemaa, mutta näyttelyyn on päätynyt useita viljelemistä ja sen hankaluuksia kommentoivia teoksia. Kaksineuvoinen puolestaan esittää tilanteen, jossa viljelyneuvoja satelee kumpaankin korvaan. Kiviseppä tosin myöntää, että kovien kivien veistäminen on kallista ja epäterveellistä työtä. – Minusta on tärkeää, että pintakäsittelyllä saa kivestä esiin erilaisia väriskaaloja. Eino Viikilän kesänäyttelyssä on peräti 28 uutta teosta, ja vain kaksi näyttelytilassa esillä olevista töistä on nähty aikaisemmin. Se on mukaelma hollantilaisen Johannes Vermeerin kuuluisasta maalauksesta Turbaanipäinen tyttö , joka on tullut tunnetuksi nimellä Tyttö ja helmikorvakoru siitä tehdyn elokuvan mukaan. Ahti Heikkilän lintumaalaukset on tehty puukirnun laudoille ja tervaskannosta sahatuille pohjille
Serkot huomauttivat Osuuspankin automaatin joutuneen koville ihmisvilinän vuoksi. Mervi ja Noora Västisen pöydästä suosituimmat Roisku ja Loisku -runokortit loppuivat jo puoleenpäivään mennessä. Kyllä siinä usko meinasi loppua. – Tämä kuvahan pitäisi laittaa Kapsäkin seinälle, Irma Serkko ehdottaa. – Olin varma, että en jaksa soutaa koko matkaa. Vaikka tapahtuma keräsi tänäkin vuonna suhteellisen runsaasti osanottajia, ei myyjäisten mainonta ollut ainakaan Sisko Koivusen mielestä riittävää. Oikean tekniikan oppii paremmin paikan päällä kuin internetin soutuvideoiden parissa. Irma ja Leo Serkko tarkastelevat Eija ja Esa Ampujan kanssa Koivusten pöydän antimia.. – Kun aloin hidastella, niin perämies rääkäisi minut oikeaan rytmiin mukaan. heinäkuuta 2013 8 Niina Huuhtanen Yhteensä 172 kilometriä neljässä päivässä. Onneksi mitään pahempaa ei sattunut. kesäkuuta Lahdesta startannut kirkkovenesoutu alkoi pienten vastoinkäymisten saattelemana, kun 14 henkisen ryhmän alta romahti laituri ensimmäisellä taukopaikalla Pulkkilanharjulla. Mäkitalon rooli veneessä ei ollut vaatimaton. Tahdissa pysyminen on vaikeinta. Onneksi välillä voi kuitenkin pitää lyhyitä taukoja. Joukon nuorimmaisen titteli kuuluu kuitenkin Mäkitalon 14-vuotiaalle pikkuveljelle Roope Mäkitalolle, joka oli mukana puolet matkasta. Kuhmoisista kotoisin olevan Kalervon Koivusen ottamista kuvista löytyi muun muassa otos Toritien varrella majaa pitäneestä Heinon kirjakaupasta, jossa tätä nykyä sijaitsee Kapsäkin liike. – Kirkkovene liikkuu sulavammin kuin soutuvene, mutta rytmittäminen on hommassa avainasemassa. – Toki tapahtuma on perinteinen, joten ainakin paikalliset tietävät, että myyjäiset pidetään tähän aikaan kesästä. – Puitteet ovat erinomaiset ja paikka tarpeeksi keskeinen, jotta ihmiset löytävät tänne helposti, Västiset kommentoivat. Mäkitalo oli onnettomuushetkellä ottamassa soutajista ryhmäkuvaa. – Hermot olivat kovilla, kun soudimme keskellä Päijänteen selkää hirveässä aallokossa. Kova tuuli Päijänteellä haittasi soutajien matkantekoa. – Seisoin laiturin toisessa päässä kameran kanssa, kun laiturin laudat alkoivat yhtäkkiä repeillä minua kohti. Sahanrannan ravintolassa kesätöissä olevasta Mäkitalosta ei ulospäin näy matkan rasitus lainkaan, vaikka epäilykset omasta jaksamisesta juolahtivat mieleen matkan varrella. Veteen tippuneista kännyköistä ja ruhjeista huolimatta soutajat jatkoivat matkaa ja saavuttivat Jyväskylän maanantaina 1. Tänä vuonna nuori nainen tempoi airoja yhteensä liki kolmekymmentä tuntia. heinäkuuta viiden aikaan iltapäivällä. Viime vuoden suvisouduissa hän souti kuusikymmentä kilometriä. -Kuva Erik Jokinen Niina Huuhtanen Kuhmolan perinteiset kädentaitajien kesämyyjäiset keräsivät reippaasti osallistujia lauantaina 29. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 3. Päivittäin matkaa kertyi soutajille noin neljäkymmentä kilometriä. Irma Serkko käytti loput kolikkonsa Koivusten pöydästä löytyneeseen kehystettyyn valokuvaan ohdakkeesta. Järvenpääläisten Eija ja Esa Ampujan ostoskassiin päätyi vielä viime hetkillä muun muassa kortteja ja muuta pientä tavaraa. Veneessä oli yhteensä 14 soutajaa ja perämies. Siinä jäi varmaan ainakin muutamalla ostokset ostamatta, kun täällä ei voi maksaa kuin käteisellä. kesäkuuta seitsemän aikaan illalla muutaman tunnin aikataulusta jäljestä. Mäkitalo ei ollut soutajan paikalla ensimmäistä kertaa. Niihin nuorella naisella on itse asiassa jo suunnitelmia äitinsä Merja Ailama-Mäkitalon kanssa. Mäkitalo ei epäile hetkeäkään, kun häneltä tiedustelee halukkuutta osallistua ensi vuoden soutuihin. Yhdessä hetkessä kaikki olivat vedessä ja muutama jäi jopa romahtaneen laiturin alle. Hän kiskoi ykkösairoja ja piti muiden soutajien tahtia yllä. Toivottavasti ensi vuonna ilmoitukset olisivat kuitenkin hieman suurempia kuin tänä vuonna. Jos joku laittaa airon väärään aikaan veteen, niin homma tyssää siihen. Venekunnan perämieheksi valittiin 16-vuotias Anu Laine, joka suoriutui Mäkitalon mielestä tehtävästä erinomaisesti. Toivottavasti osallistujia löytyy myös ensi vuonna. – Automaatista loppui käteinen kello kahdentoista aikaan päivällä. Kirkkovene kiisi Päijänteellä Kirkkovene saapui Pihlajakosken satamaan lauantaina 29. Taukopaikalla romahti laituri Perjantaiaamuna 28. Kun väsyy, niin vauhti automaattisesti hidastuu. Suvisoudun ideoinnista ja järjestämisestä vastasi tänäkin vuonna lahtelainen Kari Mäkitalo. Vene tuntui jokaisen vedon myötä lipuvan tuplasti taaksepäin. Viimeiset asiakkaat saapuivat Kuhmolaan vain viisi minuuttia ennen myyjäisten päättymistä. Ryhmä yöpyi tempauksen aikana Ykskoivun saaressa Padasjoella, sitten Pihlajakoskella Kuhmoisissa ja lopuksi Kärkisissä Korpilahdella. Näin pitkän matkan 17-vuotias kesäkuhmoislainen Mikaela Mäkitalo souti kirkkoveneellä tämän vuoden suvisoudussa Lahdesta Jyväskylään. Puolisonsa Leon kanssa myyjäisiin tullut Irma Serkko oli Kuhmolan kesämyyjäisissä toista kertaa, vaikka pariskunnalla on ollut Kuhmoisissa mökki jo vuosikymmeniä. Kirkkovenesoutu kuulostaa rankalta, mutta Mäkitalon mukaan suvisoutuun osallistuminen ei vaadi ihmiseltä urheilutaustaa tai harjoittelua. Automaatista loppui käteinen Monet myyjäisvieraat pysähtyivät helsinkiläisten Kuhmolan kesämyyjäisissä kävi kuhina Sisko ja Kalervo Koivusen pöydän ääreen tiirailemaan puisiin kehyksiin aseteltuja valokuvia Kuhmoisista. Aamuyhdeksältä alkaneilla markkinoilla myytiin ripeään tahtiin kaikkea hunajasta värikkäisiin räsymattoihin asti. Kirjakaupan kuva herätti välittömän nostalgia-aallon pöydän äärelle kerääntyneiden ihmisten keskuudessa. Ensi vuonna naisporukka kasaan Tämän vuoden suvisoutu keräsi mukaan useita nuoren polven edustajia. kesäkuuta. – Pohdimme äidin kanssa, että keräämme tyttöporukan kasaan ja lähdemme sen kanssa soutuun mukaan. Matka oli elämys, mutta siihen sisältyi myös selkäkipuja ja hetkiä, jolloin tuntui, ettei määränpäätä saavuteta koskaan. Ei siinä kuitenkaan mitään hernekeittoja ehdi keitellä tai silmiään lepuuttaa
Saadusta summasta 30 000 euroa osoitetaan Kuhmoisille ja Padasjoelle lokakuusta 2013 vuodeksi eteenpäin. A-lohkossa pelaa tällöin neljä kovinta joukkuetta, joista kolme pääsee jatkoon välieriin. Sappeen voittoputki katkesi Urheilukentän toisella puolella Lästilä ja Kylämä potkivat palloa rivakalla tahdilla toisesta päästä toiseen päähän. B-lohkossa taistelee neljä haastajajoukkuetta, joista ainoastaan yksi pääsee kamppailemaan kokeneempia vastaan välierissä. Ensi vuonna tapahtuma yritetään järjestää jälleen juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna, mutta asiaan liittyy myös hienoinen vaaran paikka. Kangasahon arvioiden mukaan Kuhmoisissa ja Padasjoella on tällä hetkellä noin viisikymmentä työelämän ulkopuolella olevaa alle 30vuotiasta henkilöä. – Jämsässä kaksi ihmistä on ohjannut vuodessa noin sataa nuorta, joten yksi ihmiTukea ministeriöltä Työvalmennussäätiö Avitus on saanut 90 000 euron avustuksen opetusja kulttuuriministeriöltä etsivän nuorisotyön järjestämiseen Jämsän, Kuhmoisten ja Padasjoen alueilla. Etsivän nuorisotyön avulla haetaan ratkaisuja nuoren elämän senhetkisiin haasteisiin. Tukea ja ohjausta arjen hallintaan Jämsän etsivät nuorisotyöntekijät ovat käyneet talven mittaan ohjauskeskusteluita noin kymmenen kuhmoislaisen nuoren kanssa. Omalle etsivälle katsotaan kuitenkin olevan Kuhmoisissa tarvetta. Ei haittaa, vaikka et olisi koskenut palloon kolmeenkymmeneen vuoteen. Sekajoukkue otti mittaa Puukkoisten kakkostiimistä. Sadesää ei haitannut Kuhmoisten urheilukentällä järjestettävää jalkapallon Kyläturnausta sunnuntaina 30. Kokonniemi ja Sappee kävivät hurjan taiston ykköskentällä. – Vakava riski on olemassa, että tästä turnauksesta tulee perinne. – Tämä on tapahtuma, jonne ovat kaikki tervetulleita. Kaiken kaikkiaan pelejä kertyy jokaiselle joukkueelle vähintään kolme. Toimitusjohtaja Matti Kangasahon mukaan Etsivä tulee kuhmoislaisten nuorten luokse kokemukset Jämsän etsivästä nuorisotyöstä ovat olleet positiivisia. Tiukka vääntö päättyy tasalukemin 2–2. Tämän vuoden kyläturnauksen joukkueet oli alun perin tarkoitus jakaa nappija lenkkarisarjoihin. Tapahtuman järjestäjänä toimivan Timo Flinckin mukaan kyläturnauksen ideana on kerätä ihmiset yhteen pelaamaan jalkapalloa hyvässä hengessä. nen riittää tämän kokoisella alueella oikein hyvin. Koska lenkkarisarjaan ilmoittautui mukaan vain kaksi joukkuetta, päätettiin kahdeksan tiimiä jakaa Aja B-lohkoihin edellisten vuosien tulosten perusteella. Haasteet liittyvät usein koulunkäyntiin, raha-asioihin ja omaan identiteettiin. Alustavien arvioiden mukaan Kuhmoisten ja Padasjoen kustannukset ovat yhteensä noin 50 000 euroa. Vastatusten käyvät Puukkoisten ja Sappeen joukkueet, joista Puukkoinen vie voiton lukemin 3–0. Ei tätä kannata ottaa liian tosissaan. Uskon, että nuoret näkevät meidät viranomaisverkoston ulkopuolisena toimijana, joka ei tuo mitään ylimääräisiä pakotteita heidän elämäänsä. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 3. Sappeen joukkue on ollut voitokas kahtena edellisenä vuotena, mutta tänä vuonna mestari joutui väistymään puukkoislaisten tieltä. Niina Huuhtanen Kuhmoisten urheilukentältä kuuluu kannustushuutoja. Ennakkosuosikki Sappee häviää pelin Puukkoisille 5–1. kesäkuuta. – Aloimme potkia palloa kun ei ole enää kirjoja, joita lukea, Flinck vitsailee viitaten Puukkoisten lokakuussa lakkautettavaan kirjastoon. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran kolme vuotta sitten, jolloin mukana oli yhteensä viisi joukkuetta. Meidän tehtävämme on ohjata heidät oikeiden palveluiden äärelle ja tukea heitä arjen hallintaan liittyvissä tilanteista muutenkin. Toivoisin, että ihmiset uskaltautuvat vielä rohkeammin mukaan pelaamaan. Lopulta tuomari viheltää pelin päättyneeksi. Kyläturnauksen joukkueet ovat Flinckille aiemmilta vuosilta tuttuja yhtä lukuun ottamatta. Nuorten kokonaismäärä on Kuhmoisissa ja Padasjoella sen verran pieni, että yhden etsivän kontolle uskalletaan laskea kahden paikkakunnan neuvoa tarvitsevat nuoret. heinäkuuta 2013 Niina Huuhtanen Etsivän nuorisotyön hanke tuo Kuhmoisiin ja Padasjoelle yhden työntekijän, jonka tehtävänä on ohjata koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jääneitä 15–29-vuotiaita nuoria. Hanke toteutetaan yhteistyössä Jämsän työvalmennussäätiö Avituksen kanssa. Tänä vuonna nurmikentälle on kerääntynyt viime vuoden tavoin kahdeksan tiimiä. Aamukymmeneltä alkaneen kyläturnauksen finaali pelataan iltapäivällä kolmen aikaan. Pallo sai kyytiä kyläturnauksessa Timo Flinck kirjaa kyläturnauksen lukemia tulostaululle. – Joukkueet on koottu kylittäin, mutta kylien rajat ovat aika häilyvät. – Nuoret ottavat hyvin ohjausta vastaan. – Kylämä on uusin tulokas. Osa nuorista hakeutuu omaehtoisesti etsivätyön asiakkaiksi, mutta useimmiten läheisten tai koulun huoli johtaa nuoren tavoittamiseen. Mukana on tänä vuonna todella paljon kesäkuhmoislaisia, Flinck kertoo. Kuntien maksettavaksi jää tällöin yhteensä 20 000 euroa. Kylämän joukkueen kannustajien huuto melkein peittää muun yleisön sparrauksen alleen. Kyläturnauksen tunnelma säilyi Flinckin mielestä erinomaisena koko päivän. Tästä tilanteesta ei syntynyt maalia.. Puukkoisten ja Sappeen jalkapallon kyläjoukkueet käyvät kiivasta kamppailua pallosta viimeisille minuuteille asti. Nuoret tarvitsevat tukea monenlaisiin arjen asioihin. Tuomaritoiminta järjestettiin tänäkin vuonna talkoovoimin. – Nuoret pohtivat usein, miten he pärjäävät omilla siivillään
Ohjaajina toimivat Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n juniorikouluttajakoulutuksen suorittaneet nuoret purjehtijat. Kierroksia keräsi yhteensä 23 lasta. Talossa hissi. heinäkuuta 2013 10 KOKOUKSET Morsiusniemen yksityistien kokous 21.7.2013 klo 14. Kuumuudesta huolimatta iltapäivällä kenttää kiersi kävellen neljän tytön porukka. Tilava yksiö Päijänteen rannan tuntumassa sij. Sovi esittely. Kts. Johan on markkinat myydään 1. Huoneisto heti vapaana. Tiehoitokunta Riitta-Sisko Keinonen Etelä-Päijänteen Jollakeskuksen nuoret purjehtijat kisailivat sunnuntaina Kuhmoisissa Tanhuan leirikeskuksessa. Hp. Sij. Kuhmoinen Myllykuja, RTHUONEISTO 2h+kk, 50,5 m 2 . Helle ja samaan aikaan käynnissä olleet lastenleirit verottivat tällä kertaa hiukan tapahtuman osallistujia. – kuvat Heli Ojala Päijänteen Jolla Ranking – 1. Lisätietoja EteläPäijänteen Jollakeskuksesta saa nettisivuilta jollakeskus. Kolmas osakilpailu, Pre Päitsi, purjehditaan nimensä mukaisesti juuri ennen Päijännepurjehdusta. uudehkossa kerrostalossa. Kuhmoisten Kumun järjestämä Mini kakkosnelonen on lasten vastine pääsiäisen Kuhmoisten kakkosnelonen -kuntoilutapahtumalle. Anna Vesa, Siiri Vaskisalo, Tuuli Ahokas ja Emmi Vesa poikkesivat kesken lenkkeilyn vilvoittelemaan sadettimien luona. kuvia Etuovi 928001 ja sovi esittely. Tontti 2120 m 2 . kuvia Etuovi 918371 ja sovi esittely. Hp. Pieni näppärä tila-auto Opel Agila (2001) siisti P. Edullinen rivitalokaksio, josta pintaremontilla saatavissa viihtyisä asunto. Huoneisto heti vapaa. 82 500,-. Toinen osakilpailu käydään Sysmän Naumissa pidettävällä nuorten purjehdusleirillä parin viikon päästä. Tontilla makuuaitta ja rannassa savusauna. KT-HUONEISTO Kuhmoinen Papinsaarentie 1h+k+ph+s, 38 m 2 , parveke. Vanhemmat vaikuttavat myös toimintaryhmissä ja ovat kiinteästi mukana Jollakeskuksen kesässä. – Mukaan pääsee helposti tulemalla rohkeasti mukaan viikkoharjoituksiin, rohkaisee pääkouluttajana toimiva Milja Lusila. Miniversiossa jokaisesta urheilukentän ympäri tehdystä kierroksesta saa suoritusmerkinnän ja arpalipun. puistoon rajoittuvan rivitalon päätyhuoneisto, hoidettu puutarhaympäristö. Heti vapaa. Etuovi 974372. MYYDÄÄN YHDESSÄ TAI ERIKSEEN: Kuhmoinen Pihlajakoski Päijänne, LOMAKIINTEISTÖ ja RANTATONTTI. Seinät vanhaa hirttä. – Kannustan rohkeasti Jollarankingin ensimmäinen osakilpailu kisattiin leirillä mukaan jokaista, joka miettii, voisiko kilpaileminen ollakin se juttu, sanoo leiripäällikkö Panu Tast. Etuovi 917074. Tarjoamme mahdollisuuden päästä turvallisesti ja helposti mittaamaan, miltä kilpaileminen tuntuu. Lisäbonuksena lapsen purjehdusharrastuksesta nauttii koko perhe. Pienin veneluokka oli optimistijollat, jossa ensimmäiseksi tuli Pihla Ojala, Lahden pursiseura. 210 000,-/tarj. LOMAKIINTEISTÖJÄ : Kuhmoinen Lummene, LOMAKIINTEISTÖ, Nivunniemen lomaasuntoalueella sijaitsevalla 4884 m 2 :n runsaspuustoisella ilta-aurinkoon antavalla rinnetontilla 51 m 2 :n huvila, jossa iso takkatupa, keittiö ja saunatilat sekä tilava vilpola. 150 000,-. Tänä vuonna leiri huipentui päätöspäivänään 30. Zoom8veneillä nopein oli Aku Keinonen, Tehin pursiseura. Harjoituksen seuraaminen satamalaiturilta tai Majakkapaviljongin kahvilasta on viihdyttävää. Sovi esittely. Optari: 1) Pihla Ojala 1-1-3 5p; 2) Roope Rellman 2-2-1 5p; 3) Helmi Rintamäki 3-3-2 8p; 4) Helena Selin 4-4-4 12p. Kierrosten välillä Emmi Vesa, Anna Vesa, Tuuli Ahokas ja Siiri Vaskisalo pysähtyivät vilvoittelemaan kentän kastelulaitteilla ja juomaan mehua. Mh. Hp. Puinen tervattu soutuvene (myös vaihto muoviveneeseen) 2. Tontilla yleiskaavan mukainen lomarakennusoikeus. Jollakeskus tuottaa EteläPäijänteen pursiseuroille monipuolista junioripurjehdusja veneilytoimintaa sekä tekee harrastusta tunnetuksi alueella asuville ja lomaileville lapsille. Se sisältää kaksi täyttä kilpailupäivää. Suunnitelmaa kierrosten Juniorit keräsivät kierroksia hellesäässä lopullisesta lukumäärästä heillä ei ollut. Tanhuassa kisattiin kolmessa luokassa. Zoom8: 1) Aku Keinonen 2-1-1 4p; 2) Kerttu Yliheikkilä 1-2-3 6p; 3) Pasi Karppinen 4-4-2 10p; 4) Tiuku Tapola 3-3-4 10p. Keskuslämm.talo. Kuhmoinen Kylämä Kaijanjärvi, LOMAKIINTEISTÖ. lossirannan vieressä. Trapetsilla roikkuva Onni Hinskala ja pinnamies Atte Airola kiitävät Still380-sarjan voittoon. 49 500.-. Iso etelärinteinen tontti 1,1920 ha. Lomakiinteistö, kallioisella 2120 m 2 :n männikköniemitontilla pieni pyöröhirsinen huvila, jossa on takkatupa, kk ja makuusoppi, 20 m 2 . Purjehdusta harrastamaan. Tasokkaat varusteet ja materiaalit, pesutilat laatoitettu, kaikissa lattioissa lämmitys. Siinä kilpaillaan Jollakeskuksen kalustolla ja toiminta sisältää ohjausta. 63 000,-. Rantatontti rajoittuu em. Kuhmoinen Teinuksentie, LOMAKIINTEISTÖ Kuoksenjärven rannalla, upea juuri valmistunut kelohonkainen pikkuhuvila, jossa on sauna, pesuhuone ja saunatupa, 25 m 2 . lomakiinteistöön, kalliorantainen männikkökumpare 5270 m 2 . kilpailu Still 380: 1) Onni Hinskala, Atte Airola 1-1-1 3p; 2) Linda Kivi, Sofia Tast 3-2-2 7p; 3) Jenna Rantanen, Silja Tast 2-3-3 8p; 4) Emmi Rintamäki, Moona Rantanen 4-4-4 12p 5) Iivari Heickell, Leevi Airola 6-5-5 16p; 6) Maria Selin, Laura Kivi 5-6-6 17p. Matka jatkui välillä kärrynpyöriä heitellen ja polvennostohyppyjä tehden. Jollaranking on ennen kaikkea kilpailemaan opettelemisen paikka. Vmh. 45 000,-/vmh 49 900,-. Etuovi 905603. Aikaa kerätä kierroksia oli kuusi tuntia. Vmh. Jollakeskuksen toiminnasta vastaavat yhteistyössä Asikkalan pursiseura, Heinolan pursiseura, Hollolan veneseura, Lahden purjehdusseura ja Tehin pursiseura. – Paljon, tytöt huikkasivat vastaukseksi kysymykseen, montako kierrosta oli jo takana. Leirikilpailu: Sarja Jollis: Leo Kuokkanen, Saimi Vilander, Saara Virros, Liisa Keinonen, Leevi Kuokkanen, Iris Ingalsuo, Erin Ingalsuo, Liinu Konttila Sarja Treenis: Ella Rintamäki, Antti Selin, Justus Ojala, Oscar Virros, Pinja Tapola TULOKSET Päivi Hotokka Lasten ja nuorten Mini kakkosnelonen -liikuntatapahtumaa vietettiin viime viikon keskiviikkona lähes 30 asteen helteellä varjottomalla urheilukentällä. 050-584 6892 (Lounela). Harjoittelu sekä leireillä että sunnuntaisin viikkopurjehduksissa Vääksyn Majakkapaviljongin edustalla tapahtuu osaamisen mukaan jaetuissa pienryhmissä. Päijänteen Jollaranking sisältää kolme osakilpailua, joista Tanhuassa purjehdittu oli ensimmäinen. Nouto, Sukkalahden venelaiturilta klo 13.45. Myydään ensisijaisesti yhdessä, hp. Oma kaunis puutarhapiha. Paikka, Selkäsaari/ Saloranta. Nätti juuri kunnostettu pikkuhuvila, hirsipanelia, tupa, kk ja 2 mh sekä sauna, 40 m 2 + kuisti 11 m 2 . Purjehduskausi kestää toukokuun lopusta syyskuuhun asti. Esittely su 7.7.2013 klo 15.00– 15.30 Papinsaarentie 15. Jollakeskuksen nuorisopurjehdusleiri Tanhuassa on kasvanut neljän toimintavuoden aikana Päijänteen suurimmaksi, tänä vuonna leirivahvuus oli yli 60. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 3. Mainio senioritai sijoitusasunto. Kuhmoinen Kokonniementie, RT-HUONEISTO 2h+kk+s, 46 m 2 , rauhall. Siinä parhaita olivat Onni Hinskala ja Atte Airola, molemmat Asikkalan pursiseurasta. Hp. kuvia Etuovi 915867 ja sovi esittely. Hp. Lounaisrinteinen vuokratontti 3600 m 2 . Kts. Lisäksi tontilla on ulkorakennus, jossa on lämpöeristetty vierasaitta. Katso kuvia Etuovi 903647 ja sovi esittely. fi ja Facebookista. Aiemmin virallisena kilpaveneenäkin käytetty Still 380 on kahden purjehtijan ohjattava. VOIDAAN MYÖS VUOKRATA. Seuraavaa leiriä aletaankin odottaa jo heti loppuseremonioiden päätyttyä. kesäkuuta purjehduskisaan, joka samalla avasi Päijänteen Jollaranking -sarjan. 31 500,-. Huoneisto heti vapaana. Etuovi 906202. – Aiempaa purjehduskokemusta ei tarvita, kokeneet ohjaajat auttavat lapsia jokaiselle sopivaan tahtiin, Lusila painottaa. 165 000,Kts. 60 000,-
Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 0400 779 632 / 040 504 7374 ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Puh. Liikuntatoimi HUUTOKAUPPA la 6.7.2013 klo 10.00 Liivejärventie 121. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. Mahdollisuus Maaseudun Terveysja Lomahuollon tukeen. erikoiskuljetukset/kotim. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Hintoihin sisältyy alv 24%. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ Lasimestari ky. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen (03) 5445 100 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Suoraan valmistajalta. 11 km, tie oikealle Liivejärventie, jota n. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 MATKAILUAJONEUVOT Asuntoautovuokraus Jorma Hypén 050 376 2578 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. –17.11.2013. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Ark. tapahtumat OPASOL OY p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Tukihakemus on jätettävä viimeistään 15.7.2013. 0400 717838 hannu.tuovinen@saunalahti.fi __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 0400 852 532 __________________________ __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. klo 17–20 Kisa jatkuu tiistaisin koko kesän ajan ja siihen osallistuneiden kesken arvotaan kauden päätyttyä frisbeepalkintoja. (sis. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. alv 24%) Etusivulla 1,61 e /pmm Tekstissä 1,40 e /pmm Takasivulla 1,48 e /pmm Seurapalsta 2,02 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). ORTOKENKIÄ ongelmajaloille KUOMA-lenkkareita (myös tarralla). Lomakohteessa viihtyisät huoneet ja ravintola, rauhallinen kylpylä, jossa arkisin ohjattua vesijumppaa, pururata ja ulkoliikunta-alue. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. KENKÄ ALE torstaina Kuhmoisten torilla 9–17 Suuri valikoima Rieker-kenkiä ja sandaaleja, Pomar-, Sieviym. tyhj. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ la 6.7. 0400 477 809 www.tietoruusu.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,30 e /ilmoitus. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Invest Tuovinen Oy Kokonaisvalt. ja Eurooppa OPASOL OY p. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 10-12, 42100 Jämsä p. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 Päätoimittaja Vesa Koivu Lomalla 10.6.–21.7.2013 TOIMITUS Kesätoimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 RÄYSTÄSKOURUA PRIMA alk. klo 13.00 vuokralle tarjotaan Haemme pitkä-aikaista vuokralaista hyväkuntoiseen vapaa-ajan asuntoon Pohjois-Kuhmoisiin Noin 1ha:n tontti järven rannalla, noin 120 m 2 :n talo ympärivuotiseen käyttöön kaikilla mukavuuksilla (sähköt, vedet, ilmalämpöpumppu/sähkö/ vuolukivitakka, koneellistettu keittiö). klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Irma Kallio p. 0400 798143 p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 60 e 12 kk / määräaik. Hintoihin sisältyy alv 24%. kävelykenkiä (leveä lestisiä). Peltonen p. Tuetun loman hinta täysihoidolla 2 h huoneessa on 140,00 € + matkat. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. tilaus 65 e Ilmoitushinnat 1.1.2013 alk. Vääksy p. Kuhmoisten Nesteeltä Puukkoistentietä n. heinäkuuta 2013 SEURAT TORIMYYJÄT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2836 (LT-2012) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 050 533 2907 Johan on markkinat Kutsu kaverit koolle lehti-ilmoituksella!. Lomajakson teema: ”Hyvää oloa ja terveyttä”. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Sopii hyvin vanhemmalle pariskunnalle. Tanssikenkiä, Työja sporttisandaaleja. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. 1,2 km. Alakerrassa keittiö, olohuone, erillinen wc, uusi sauna/suihkuhuone ja terassi.Yläkerrassa tilava makuuhuone länsiparvekkeella ja olohuone. Retken järjestää EL Kuhmoisten yhdistys ry (osallistuminen ja tuki eivät edellytä jäsenyyttä) Kaikille avoin leikkimielinen Frisbeegolfkisa koulukeskuksen radalla taas tiistaina 9.7. 03-7333 576 Vielä ehdit mukaan kylpylälomalle Lehmirantaan 12. Farmarisäiliö n. 2 e /m, PALOTIKKAITA alk. 24 t. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Pihapuiden kaato, vinssaus Pienkuormaajapalvelut p. Lisätietoa Janne Hassi, puh 050 582 8342 Yksiö, 30 m 2 , Kuhmoisten keskustassa. 1200 l, k-auton Erikoiskuljetus-tauluja 2 kpl, uppopumppuja, puutarhajyrsin, sähköperämoottori, työkaluja, mattoja, joitakin huonekaluja ym. ym. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. ja su 7.7. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. rakennuspalvelu: työnjohto/valvonta, kirvesmiehet, muurarit, perustukset ym. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Hakemuksia ja lisätietoja Aimolta 040 557 0640. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Tervetuloa! Kimmon Kenkä Kankaanpää www.kimmonkenka.fi LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 95,e ja 6,70e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. P. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. Tilaushinnat 2013 (kotimaa) (sis. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. Pihalla huoltorakennus (autotalli ja 2 vajaa). Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. NOKIAN KUMISAAPPAITA, puutarhakenkiä. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 3. 12 e /m AINOASTAAN PERJANTAINA Kuhmoisten torilla 10–12. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,00 e
heinäkuuta 2013 12 JÄMSÄ, Teollisuuskatu 1 A • Puh. Turnauksessa seurataan myös pistepörssiä, jonka voittaja, paras maalivahti sekä puolustaja palkitaan. Kisa on la 13.7.2013 Kuhmolassa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 3. Ennakkoilmoittautuminen ja lisätiedot Eila Lius 041-4541415 tai Heikki Vilppala 0400-821549, 10.7.2013 mennessä. 9-17, la 9-13 tekniset@gmail.com • www.tekniset.. 0440-715050 • ark. Mukana ovat myös joukkueet Vääksystä, Länkipohjasta ja Jämsänkoskelta. Finaaleissa peliaika on 2 kertaa 15 minuuttia, ja jos pelitilanne on silloin tasan, pelataan jatkoaikaa seuraavaan maaliin asti, jotta voittajajoukkue selviää. JSV Jämsän Sähköja Valaisin Oy JÄMSÄ Muista: ASENNUSPALVELUMME Ilmaiseksi... 050 347 1630 Markus Ahonen Keskiviikkokisat 19.6. 0440-715050, 040-3558885 Säilöntäaika on parhaimmillaan MANSIKKAA poimittuna ja itsepoimien Keskisen tila, Paaterintie 32, Harjunsalmi Tilaukset ja tiedustelut 040 7538129 Voit maksaa nyt myös pankkikortilla Säilöntäaika on parhaimmillaan MANSIKKAA poimittuna ja itsepoimien Keskisen tila, Paaterintie 32, Harjunsalmi Tilaukset ja tiedustelut 040 7538129 Voit maksaa nyt myös pankkikortilla Säilöntäaika on parhaimmillaan MANSIKKAA Keskisen tila, Paaterintie 32, Harjunsalmi Tilaukset ja tiedustelut 040 7538129 Voit maksaa nyt myös pankkikortilla RUISLEIVÄN TAITAJAA etsitään Kuhmoisissa Perinteisen hapanruisleivän tekijöille järjestetään kisa. Kirkonkylän koulun kuudesluokkalaiset ja heidän apujoukkonsa järjestävät turnauksessa puffetin. 9-17 la 9-13 Teollisuusk.1 a Jämsä p. Järjestäjänä Kuhmoisten Kädentaitajat ry (Suomen Palloliiton) Tampereen piirin D12-poikien ykkösen ottelu PadY – Ylöjärven Ilves Kuhmoisten nurmella 3.7.2013 klo 18 – Puffetti – IKKUNAT OVET ASENNUS WWW.PIHLA.FI Puh. Peliaika on 2 kertaa 10 minuuttia ottelua kohden. Tähän voivat osallistua kuhmoislaiset ja kesäkuhmoislaiset leivän tekijät. heinäkuuta heti aamusta alkaen. Yleisöllä on vapaa pääsy kannustamaan Kuhmoisten joukkueet kaksoistai jopa kolmoisvoittoon. Liikuntasalin pääovet ovat avoimet. Neljä eniten pisteitä saanutta joukkuetta jatkaa pelejä semifinaaleihin, joissa ratkeavat loppuotteluparit ja pronssista pelaavat joukkueet. ei mutta halvalla! Upo MIKRO 20 l 69,-20% 50,(139,-) -20% 5,90/ kpl Kuljetamme ja asennamme tuotteet kotiisi! Kysy lisää SÄILIÖPAKASTIN 299,JÄÄKAAPPIPAKASTIN 399,TUULETTIMET 16,ILMASTOINTILAITE 349,Kodinkoneet, Valaisimet, Sähkötarvikkee t ja asennukset Katso tarjoukset www.tekniset.fi ark. Turnaukseen on ilmoittautunut kuusi joukkuetta, joista kolme on Kuhmoisista. Tilaa oma Kuhmoisten Sanomat! Yhteystiedot sivulla 11.. 40m Tytöt 3v: 1) Minnea Lehtonen 13.3 Pojat 5v: 1) Anton Kirvesmäki 10.4 Pojat 7v: 1) Topias Suosaari 9.0 60m: Tytöt 10v: 1) Päivi Leppänen 10.63 Tytöt 11v: 1) Katri Johansson 11.3 100m: Miehet: 1) OlliPekka Nuuttila 12,5; 2) Kalle Nuuttila 12,7 Pituus Tytöt 10v: 1) Päivi Leppänen 2,92 Tytöt 11v: 1) Katri Johansson 2,85 Pojat 5v:Anton Kirvesmäki 1,80 Pojat 7v: Topias Suosaari 2,46 Pojat 8v: 1) Tuukka Lehtonen 3,02; 2) Altti Nuuttila 2,56 Pallonheitto: Tytöt 3v: 1) Minnea Lehtonen 3,17 Tytöt 6v: 1) Mona Kirvesmäki 7,93 Pojat 5v: 1) Anton Kirvesmäki 8,03 Keihäs: Tytöt 10v: 1) Katri Johansson 8,26 Tytöt 11v: 1) Päivi Leppänen 4,59 Tytöt 13v: 1) Tuuli Ahokas 22,73 Pojat 5v: 1) Anton Kirvesmäki 4,64 Pojat 7v: 1) Topias Suosaari 7.91 Pojat 8v: 1) Tuukka Lehtonen 10,29; 2) Altti Nuuttila 9,45 Miehet: 1) Kalle Nuuttila 38,24; 2) Olli-Pekka Nuuttila 38,23 Kuula: Tytöt 10v: 1) Katri TULOKSET Johansson 4,64 Tytöt 13v: 1) Tuuli Ahokas 9,59 Pojat 7v: 1) Topias Suosaari 3,11 Pojat 11v:1) Taavi Ahokas 6,47 Naiset: 1) Leena Järvinen 6,73; 2) Anja Vyyryläinen 6,14 Miehet: 1)Tero Sarkanen 12,24; 2) Tapani Strandman 8,70 800m: Tytöt 10v: 1) Katri Johansson 4.20,8 Pojat 5v: 1) Anton Kirvesmäki (KU) Pojat 7v: 1) Topias Suosaari 4.37,9 Miehet: 1) Olli-Pekka Nuuttila 2.10,40; 2) Kalle Nuuttila 2.31,78 1000m: 1) Tuuli Ahokas 3.38,40 Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten koulukeskuksen liikuntasalissa järjestetään sählyturnaus ensi lauantaina 6. Pelit etenevät siten, että alSählyturnauksessa kuusi joukkuetta kusarjassa jokainen joukkue kohtaa toisensa kerran