vsk Keskiviikkona 30. – Hallinta-aikoja ei tarkkailla jatkuvasti, joten asiasta ei kannata kauheasti huolehtia, Lehtinen lisää. Uurnalle on aina tilaa myös sukuhaudoissa.. Hautapaikka varataan vasta siinä vaiheessa, kun kuolemantapaus on sattunut. – Seurakunta ei voi ottaa toiveita vastaan, koska ihminen saattaa esimerkiksi muuttaa pois paikkakunnalta. Toisinaan haudan hallinta on siirtynyt kaukaisille sukulaisille, jotka eivät voi tai halua hoitaa hautaa. Kuhmoisten Sanomien lukija haluaa tietää, mitä haudoille tapahtuu sen jälkeen, kun tuo aika on kulunut. Kun haudan hallinta-aika päättyy, seurakunnasta voidaan olla yhteydessä siihen henkilöön, joka on seurakunnan rekisterissä merkitty haudan haltijaksi. Haudan haltija voi joko huolehtia haudan hoitamisesta itse tai ostaa hoidon seurakunnalta enintään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Myös uurnalehdon perustaminen on vauhdittanut hautausmuodon yleistymistä. Tulevaisuudessa Kuhmoisten seurakunta pyrkii luopumaan hautojen reunakivistä, koska ne hankaloittavat haudan hoitoa. Lehtisen mukaan hoitokehotuksia ei anneta joka vuosi, eikä koko hautausmaata käydä läpi. Uurna mahtuu hautoihin aina. Noin 6 500 hautauksen tiedot tallessa – Nyt työn alla ovat sellaiset haudat, joissa ei ole tapahtunut mitään moniin vuosiin. Sarvala arvioi, että reilun sadan vuoden aikana Papinsaareen on haudattu kenties 7 000 vainajaa. Siksi muutokset haudan haltijoissa ja osoitetiedoissa tulee ilmoittaa seurakuntaan. Mikäli haluaa esittää omaan hautaamiseensa liittyviä toiveita, Maiju Sarvala suosittelee kertomaan niistä läheisille. Papinsaaren hautausmaalle on arvioiden mukaan haudattu vuodesta 1891 lähtien yhteensä noin 7 000 vainajaa. Kirkkolain suositus on, että hallinta-aikaa pidennetään kerrallaan korkeintaan kymmenen vuotta. Joskus yhteydenotoista paljastuu Papinsaaressa sijaitsevan haudan haltija, joka ei ole aiemmin ollut Kuhmoisten seurakunnan tietokannassa. Uurnahautaus kannattaa esimerkiksi silloin, jos sukuhaudassa ei ole tilaa arkulle. Itselleen ei voi varata hautaa ennakkoon, sillä sen kieltää hautaustoimilaki. Tätä kutsutaan hautojen laputukseksi, ja Papinsaaren hautausmaan osasto 10:llä se on juuri päättynyt. Kivet poistetaan vain haudan haltijan luvalla ja poistamisesta tiedustellaan silloin, kun viereiseen hautaan haudataan vainaja. Maiju Sarvalan mukaan etenkin sukuhautoihin muualta Suomesta tuotavista vainajista valtaosa haudataan uurnassa. Mikäli kuhmoislainen vainaja tuhkataan, hänet täytyy ensin siunata kotipaikkakunnalla ja sen jälkeen kuljettaa tuhkattavaksi Tampereelle, Lahteen, Jyväskylään tai Hämeenlinnaan. – Hauta ei automaattisesti palaudu seurakunnalle, talouspäällikkö Arja Lehtinen rauhoittelee. huhtikuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka Kirkkoherranvirastossa eletään parhaillaan yhtä vuoden kiireisimmistä kausista, kun kevään tulo saa ihmiset kyselemään omaistensa hautojen hoidosta. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 18 2014 64. Kun hoitokehotuksen jättämisestä on kulunut vuosi, hauta palautuu seurakunnan hallintaan. Reunakivistä halutaan luopua Mikäli haudan hallinta-aika on kulunut umpeen, hauta on hoitamaton eikä haltijaa tavoiteta, seurakunta voi jättää haudalle tiedonannon. Uurnahautaus yleistyy Viime vuonna Papinsaaren hautausmaalle tehtiin 64 hautausta, joista 19 oli uurnahautauksia. Nykyisin haudan hallintaoikeuden voi lunastaa kerralla enintään 25 vuodeksi. Tällöin haudan hallintaoikeudesta voi luopua ilmoittamalla asiasta kirkkoneuvostolle. Kun alkuperäinen hallintaoikeus päättyy, oikeutta voi jatkaa lunastamalla lisävuosia. Siten jo noin 30 prosenttia Kuhmoisiin haudattavista vainajista tuhkataan. Kaikkien hautojen haltijaa ei välttämättä lainkaan löydy. Toimistosihteeri Maiju Sarvala on tallentanut hautojen haltijoiden tietoja järjestelmään 2000-luvun alkupuolelta lähtien, ja tallessa on nyt noin 6 500 vainajan tiedot. Hautausmaalla on edelleen tilaa arkkuhautauksille, mutta uurnahautaukset ovat lisääntyneet viime aikoina. Haudan hallinta-aika on eri asia kuin haudan hoitosopimus
huhtikuuta 2014 2 KOLUMNI Ossi Viita PÄÄKIRJOITUS 30.4.2014 Vesa Koivu Äskeisten paikallislehtien päätoimittajapäivien tunnetuin esiintyjä oli Mikael Pentikäinen, joka on toiminut sanomalehti Etelä-Saimaan, Suomen tietotoimiston ja Helsingin Sanomien päätoimittajana. Progressiivisen verotuksen sijaan hallitus on viime vuosina suosinut tasaveroa korottamalla arvonlisäveroja ja ratkaisuillaan pakottanut kunnat nostamaan veroprosenttiaan. Luottamalla alaisiin, alaiset vastasivat luottamalla häneen ja työskentelemällä paremmin. Miksi veroja ja maksuja korotetaan huonoina aikoina. Näin verotuksella ei enää tasata tuloeroja vaan päinvastoin kasvatetaan niitä. Verojen ja maksujen korotuksissa ei kuitenkaan ole mitään järkeä silloin, kun taloudessa menee jo muutenkin huonosti. – kuva Erkki Palonen Vesa Koivu Salpausselän kuntajakoselvityksessä ovat mukana Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola. Kun muutama vuosi sitten sairastuin ja tarvitsin sairaalahoitoa, viimeistään silloin tajusin, miksi veroja kannattaa maksaa. Siinä oli myös esityksen heikkous, Pentikäinen ei lainkaan käsitellyt tilannetta, jossa toinen osapuoli toimii toisilla säännöillä: kun annat, sinulta otetaan. Kaikki nämä ovat vääriä ratkaisuja tavallisten ihmisten kannalta. Pääomaverotuksellekin laitettiin mitätön progressio. Mikael Pentikäisen kokemus luottamuksen vastavuoroisuudesta on valloittava: antaessaan saa. Joku roti veronkorotuksiin Huussipussista seinävaatteeseen Viikonloppuna pääkirjastossa päättynyt Jämsän työväenopiston Kuhmoisten osaston näyttely esitteli harrastusryhmien talven aikana tekemiä käsitöitä. Joukko siisti talon nurkkia sisäja ulkopuolelta, ja pihamaalta kaadettiin muutama puu, jotta vapputansseihin tulijoiden autoja mahtuu parkkiin. – kuva Päivi Hotokka Työväentalo vappukuntoon Kuhmoisten työväentalon keväisiin siivoustalkoisiin kokoontui viime lauantaina mukavasti porukkaa, parhaimmillaan 25 henkilöä. Pentikäinen aloitti ystävysten välisestä luottamuksesta, Luottamista ja hyväksikäyttämistä mutta hänen varsinainen asiansa oli, että koko talous ja yhteiskunta elävät luottamuksesta. Hän ei vain halunnut puhua siitä. Kun luotat, sinuun luotetaan. Minkähän takia tällaiseen toimenpiteen mentiin. Huussipussin ja patalappujen lisäksi näytteillä oli esimerkiksi paitoja, mekkoja, ompelukoneen suojuksia ja pikkuryijyjä. kysyy iloinen veronmaksaja. En väitä olevani mikään talouden asiantuntijaa, enkä normaalisti ole siitä kiinnostunut pätkän vertaa. Yhteensä 450 kuntalaista osallistui tilaisuuksiin, ja raportit löytyvät netistä samoin kuin edellä mainitut työryhmien raportit.. Eri ryhmien ompelemat, tuunaamat, kirjomat, kutomat ja maalaamat esineet sopivat saumattomasti toistensa seuraan. Arvioitiinko niin, että lamaa enää tule. Päättäjien tehdessä veroratkaisujaan pyytäisin, että heillä olisi sen verran historiatietämystä, että aina hyviä vuosia seuraavat huonot ja onneksi huonojen jälkeen tulevat hyvät vuodet. Vuosi sitten Pentikäinen irtisanottiin Helsingin Sanomista, ja perusteluna oli, että hän ei enää nauttinut omistajan luottamusta. Maksujen nosto olisi edessä vasta hyvinä vuosina, jolloin kerättäisiin puskuriin varoja, joita voitaisiin käyttää laman kaatuessa päälle. Kuntien valtuustot päättävät syyskuussa 2014, syntyykö uusi kunta. Jos Pentikäinen ei halunnut puhua omista potkuistaan, muutakin aineistoa olisi ollut. Miksi veroja ja maksuja korotetaan huonoina aikoina. Aina. Verojahan pitäisi alentaa huonoina aikoina. Ihan älytöntä! Eihän kellään yksityisellä ole varaa hoitaa omaa talouttaan tällä tavoin, jos haluaa välttää konkurssin. Demokratiatyöryhmä on herätellyt raporttinsa lukijoita panemalla ensimmäisen luvun otsikoksi: ”Jos äänestämällä voisi vaikuttaa, se kiellettäisiin lailla.” Selvittäjät Huldén ja Paqvalin ovat saaneet myös kuntajakoselvitykseen kuuluvan kuntalaistapaamisten kierroksen käytyä. Mutta, mutta. Sen verran Mikael Pentikäinen tyydytti meidän uteliaisuuttamme, että kertoi, että Antti Herlin ei ollut hänen potkujensa takana. Pentikäinen kertoi, että kirjoittaminen oli aluksi terapiaa, sitten se paisui kirjaksi, ja nyt hän kiertää myymässä kirjaa ja rahoittaa sillä vaalikampanjaansa. Lääkärit, kirurgi ja sairaanhoitajat olivat kaikki äärettömän ammattitaitoisia ja vielä ystävällisiä kaiken kiireen keskellä. Jos näin käy, uusi kunta aloittaisi toimintansa vuoden 2017 alusta. Ja nämä hyvien aikojen maksujen korotukset eivät liiaksi veisi palkansaajien ostovoimaa. Pentikäinen on ruvennut ehdokkaaksi europarlamenttiin keskustan listoilta. Yhden pienen toiveen heitän. Siitä lähtien olen ollut iloinen, että saan maksaa veroja, joilla ylläpidetään kaikille meille muun muassa näitä korkeatasoisia keskussairaalapalveluja. Olen humanistisen alan ihmisiä: historian tutkija, asianhallinnan ammattilainen ja asiakirjojen arkistoija. Vaikka Mikael Pentikäinen olisi seisonut päällään, hän ei olisi voinut saada Sanoma Oy:n luottamusta, kun omistaja ei sitä halunnut antaa. Sehän vain vähentää sitä elintärkeää kulutustamme, joka pitää talouden pyörät pyörimässä. Viimeistään nyt on mittani täynnä! Miten ihmeessä valtio hoitaa talouttaan, ei kun siis meidän rahoja, näin järjettömästi. Salpausselän kuntaselvitys etenee Toimeksianto ei ole helppo, kun tarkoituksena on yhdistää kuntia entistä suuremmiksi yksiköiksi ja samanaikaisesti pitäisi keksiä keinoja kehittää lähidemokratiaa. Työväenyhdistys oli tyytyväinen, että naapurin maanomistaja Timo Ansiomäki antoi luvan raivata vähän myös rajan toiselta puolelta. Ja kun tämä veronkorotus kirpaisee huonoina aikoina niitä, joilla jo ennestään on riittävän tiukkaa. Tulosta tuli. Verokehitys on mennyt aivan väärään suuntaan. Etelä-Saimaan ajoilta hän kertoi, kuinka luottamus kasvaa sitä jakamalla. Luottamuksen ja hyväksikäytön välinen jännite ei varmaankaan ole jäänyt päätoimittajayhdistyksen luennoitsijalta huomaamatta. Vai katsottiinko, että kovaa tiliä tekevät rikkaat ja hyvätuloiset joutuvat maksamaan liikaa veroja ja niitä päätettiin pienentää. Varallisuusvero poistettiin kokonaan. Hetkinen, hetkinen – juuri näinhän muutamia vuosia sitten hallitus teki: laski veroprosenttia. Selvittäjinä toimivat Seppo Huldén ja Rolf Paqvalin, ja heidän esityksensä valmistuu elokuussa. Siis elää kuin pellossa hyvinä aikoina säästämättä mitään. Arvoitukselliset potkut ottivat niin koville, että Pentikäinen on kirjoittanut lähes neljäsataasivuisen kirjan, jonka aiheena on luottamus. Ja alkaa sitten kiristelemään, kun ne lamavuodet taas tulevatkin! Joku roti tähän kaikkeen pitäisi saada. Kun nyt edes pidettäisiin ne valtion verot ja maksut hyvinä aikoina samoina, eikä lähdettäisi niitä laskemaan. Vahvemman kädessä luottamus on kuin oikku. Demokratiaa, palveluverkkoja, kunnallistaloutta ja kuntien henkilöstöä sekä tulevaisuutta pohtineiden työryhmien raportit ovat valmistuneet ja ne on julkistettu. Jos ihmiset luottavat poliisiin ja oikeuslaitokseen, se vähentää rikollisuutta enemmän kuin itse rangaistukset. Lain mukaan asiasyitäkin pitäisi olla, mutta usein sivullisen on vaikea saada selkoa, onko niitä: Kontiolahti, Parikkala, Kinnula, Heinola, Nokia ja monet muut. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 30. Esimerkiksi kunnanjohtajia erotetaan luottamuspulan takia kuin liukuhihnalta. Mitättömän pienillä sairaalamaksuilla minua hoidettiin kuin sitä herraa pappilassa. Kone Oy:n johtaja ja suuromistajahan on äskettäin tullut myös Sanoma Oy:n johtoon
Satamarinne asukkaille, yrittäjille ja ulkoilijoille – Alueelle voidaan saada esimerkiksi lisää ympärivuotista toimintaa, ja siellä on mahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle, hän ehdottaa. Ilkka Sivula ei usko, että Kopolalle löytyy ostajaa nopeasti. Ulla Salmi ryhtyy ensimmäiseksi pohtimaan kulkua Satamasta uuden alueen läpi Toritielle, Kipparin nurkille. Satamarinteen asemakaavoituksen yhteydessä pohditaan, halutaanko alueelle sijoittaa uusia asuinrakennuksia ja millaisia niiden tulisi olla. Kaikista 155 työttömästä 61 oli ollut työttömänä yli vuoden. – En luopuisi siitä mistään hinnasta. Päivi Hotokka Väestömuutokset ovat Kuhmoisissa olleet maaliskuun loppuun mennessä vähäisiä. Lintutorni ja esiintymislava. Kiinteistöä on remontoitu 1980-luvun alussa, jolloin Kopolaan valmistui myös uusi majoitusja koulutusrakennus, mutta sen jälkeen peruskorjausta ei ole tehty. – Kevyt liikenne on suuressa roolissa. Mikäli uusi omistaja on halukas, liitto saattaisi vuokrata kurssitiloja käyttöönsä myös myöhemmin.. Kuuloliiton talouspäällikkö Ilkka Sivula kertoo, että liittovaltuuston tekemän myyntipäätöksen taustalla on Kelan kilpailutus. – Toivoisin, että kuntalaiset ottaisivat osaa suunnitteluun tässä vaiheessa, jotta valituksia ei tarvitsisi jättää kaavan valmistumisen jälkeen, Malin lisää. Sivula kertoo, että Kopolan vuokraamista virkistysja majoitustoimintaan on pohdittu, mutta se vaatisi kiinteistössä suuria korjausja perusparannustöitä. Viimeistelytöitä tehdään myöhemmin kesällä. Konsulttiyritys ja Kuhmoisten maankäytön ohjausryhmä työstävät kertyneitä ideoita yhdessä eteenpäin. Vähäisestä osanottajamäärästä huolimatta ideoita ja ajatuksia alueen kehittämisestä syntyi paljon ja moni niistä on jalostettavissa eteenpäin, sanoo maankäytön ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Malin. Ryhmissä muistutettiin myös senioriasuntojen tarpeesta. Rysä pitää aluetta Kuhmoisten käyntikorttina, joka pitäisi saada tunnetuksi myös matkailijoille. Päivi Hotokka Kuhmoisten työllisyys otti maaliskuussa askeleen parempaan suuntaan, sillä maaliskuun lopussa työttömiä oli 13 vähemmän kuin helmikuun lopussa. Ulla Salmi, Jouni Vaskisalo ja Rea Peltola pohtivat, millaiset tieratkaisut olisivat sopivia Satamarinteen uudistettavalle asemakaava-alueelle. Alueelle sijoittuvien uusien tonttien kauppaan sisältyy, että kiinteistöt liitetään kaukolämpöön. Kaikkia ideoita ei voida toteuttaa tai edes ehdottaa kaavan avulla, mutta esimerkiksi rakennusten luonnetta, sijaintia ja kokoa voidaan ohjata kaavoituksella. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Kuhmoisten asukasluku oli maaliskuun lopussa 2 390. Tilanteeseen vaikutti todennäköisesti ainakin se, että työllistämispalveluihin osallistui maaliskuussa 12 henkilöä enemmän kuin helmikuussa. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 30. huhtikuuta 2014 Päivi Hotokka Aluksi kartalle piirtyy kulkureittejä kävelijöille ja autoilijoille, sen jälkeen asuintaloja, ja lopuksi ideat muuttuvat villimmiksi. – Kela kilpailutti kuntoutusja sopeutumisvalmennuskurssinsa, eikä Kopolaan tullut niistä ainuttakaan. Pian lenkkeilijöille kiemurtelee pidempi polku paloaseman takaa Vellahden rantaa pitkin, asiointia varten on suora reitti keskustan palveluihin ja autoilijat pääsevät teitä pitkin talojen pihoihin. – Olin positiivisesti yllättynyt illan annista. – Erillistaloille oma laituripaikka Päijänteelle, Rea Peltola ehdottaa. – Siitä on myös yhteys Puuhapuistoon ja uimarannalle. Luku on vain hiukan enemmän kuin Keski-Suomen keskimääräinen työttömyysaste, joka oli 16,3 prosenttia. Alueen kehityksen yritystoiminnan voisi kytkeä nykyistä vahvemmin paikallishistoriaan: miilunpolttoon, pajaja sahatoimintaan. Alkuvuonna syntyi kolme uutta kuhmoislaista, mutta Alkuvuonna kolme vauvaa samaan aikaan kuoli yksitoista kuntalaista. Suunnitteluavustaja Maria Kirveslahti kuunteli ryhmän ideoita ja kirjasi ne muistiin. – Kuntalaiset voivat antaa palautetta missä tahansa kaavaprosessin vaiheessa, Timo Rysä huomauttaa. Kuhmoisten työttömyysaste oli maaliskuussa 16,9 Työllisyystilanne kohentui prosenttia. Taustalla toinen ryhmä pohti alueen kehittämistä projektipäällikkö Timo Rysän kanssa. Lintutorni Vellahden pohjaan, esiintymislava ja tapahtumapaikka ravintola Sahanrannan viereen, lähituotteiden myyntihalli, yrittäjä kuljettamaan turisteja läpinäkyväpohjaisella veneellä, hotellilaiva! Projektipäällikkö Timo Rysää miellytti erityisesti keskustelussa esiin tullut tarinallisuus. Kuhmoisten kunnan työnsuunnittelija vinkkaa, että parhaillaan haetaan esimerkiksi korjuuesimiestä Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistykseen, farmaseuttia Kuhmoisten apteekkiin ja eri aineiden tuntiopettajia yhtenäiskouluun. Päivi Hotokka Satamarinteen uudistettavalle asemakaava-alueelle rakennetaan kaukolämpöverkko. Rinteeseen voisi sijoittaa joko kaksikerroksisia rivitaloja nykyisten Lautatarhanpolun talojen tasalle tai korkeampaa rakentamista heti Toritien liikekiinteistöjen taakse, jolloin ylemmistä kerroksista olisi näkymä järvelle. Viime vuoden maaliskuuhun verrattuna Kuhmoisissa oli viisi työtöntä enemmän. – Monelle se on paikka, missä silmät ovat avautuneet siihen, että olen tasavertainen ihminen muiden kanssa ja hyvä kuulovammasta huolimatta, Satu Laitinen kuvailee. Kaavaluonnoksen on tarkoitus valmistua loppukesällä ja varsinaisen kaavaehdotuksen syksyllä. Laitisen mukaan Kuuloliiton jäsenet puolustavat Kopolaa kiihkeästi esimerkiksi netin keskustelupalstoilla. Kopolasta vastaavana henkilönä jo 31 vuotta toiKopolalle etsitään uutta omistajaa minut Satu Laitinen sanoo, että tieto kurssikeskuksen myyntiin laittamisesta tuli täysin yllätyksenä lokakuussa. Satamarinteen eli Toritien ja sataman välisen alueen kaavamuutosta suunnittelee Sweco Ympäristö Oy, josta viime viikon tilaisuudessa paikalla olivat projektipäällikkö Timo Rysä ja suunnitteluavustaja Maria Kirveslahti. Satamarinteen kaukolämpölinja kulkee Kuhmolan takaa rinteeseen ja päättyy paloaseman pannuhuoneeseen, jolloin myös paloasema lämmitetään kaukolämmöllä. Yhteensä työllistämispalveluihin, kuten palkkatuettuun työhön, työkokeiluun tai työvoimakoulutukseen osallistui maaliskuun lopussa 51 kuhmoislaista. Päivi Hotokka Kuuloliiton, aiemmin Kuulonhuoltoliiton, omistuksessa 1970-luvulta lähtien ollut Kopolan kurssikeskus on myynnissä. Rakennustyöt pyritään saamaan valmiiksi kesäkuun alkuun mennessä, jolloin kaukolämmön urakka-ajan on sovittu päättyvän. Entä mitä muuta alueelle olisi kiva saada. Avioliittoja ei tänä aikana solmittu eikä avioeroja tapahtunut. – Kursseilla on aina hyvä henki ja sieltä saa hirveästi eväitä. – Energia on suuri. Kuhmoisiin muutti kolme henkilöä, kunnasta muualle Suomeen yhdeksän henkilöä ja ulkomaille viisi. Lyhyt matka palveluihin Ideointi-illan osallistujat jaetaan kahteen ryhmään, jotka saivat eteensä kaavamuutosalueen tyhjät kartat ja muutamia vinkkejä Timo Rysältä. Samalla tavalla kaukolämpö aiotaan viedä myös Koskenpartaan uudelle asemakaavaalueelle. Useat ihmiset ovat käyneet siellä kursseilla lapsesta lähtien. Sivulan mukaan viime vuonna Kelan kurssit tuottivat puolet Kopolan kurssikeskuksen tuloista, noin 200 000 euroa 400 000 eurosta. Ryhmä hahmottelee Satamarinteeseen puurakenteisia pientaloja ja kerrostai rivitaloasuntoja niille, jotka eivät halua vaivoikseen oman talon kunnossapitoa. Myös Ilkka Sivula myöntää, että paikasta on tullut jäsenille hyvin läheinen. Satamarinteen ideointilaisuuteen saapui viime viikon tiistai-iltana vain kymmenkunta henkilöä, joista suuri osa oli kunnanvaltuutettuja, mutta vähäisestä yleisömäärästä huolimatta kokoon kertyi ajatuksia kaavavalmistelijoita varten. Jouni Vaskisalo tarttuu ajatukseen. Siksi Kuuloliitto jatkaa edelleen tilaisuuksien järjestämistä siellä. Tekninen lautakunta päätti viime viikolla, että SataSatamarinteeseen kaukolämpö marinteen runkolinja toteutetaan vielä tänä keväänä. Satamarinteen kaavauudistuksesta järjestetään vielä toinen yleisötilaisuus, jonka yhteydessä todennäköisesti tehdään kävelyretki alueelle. Kopola tunnetaan entisenä pappilana, ja sen päärakennus on valmistunut vuonna 1878. Suunta on kuitenkin sama kuin aiemmin, vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana väkiluku pieneni 19 henkilöllä. Kunta palkkaa nuoria kesätöihin viheralueiden hoitoon. Kopolassa järjestetyt kurssit ovat aina saaneet erinomaista asiakaspalautetta
klo 11–14. Elämässämme on asioita, joita haluamme pitää omana tietonamme. Ikkunaa voi pitää ensin raollaan, ja päivä päivältä enemmän auki. tänään Mirja, Miia, Mira, Mirva, Mirka, Mirjami, Mirkka to Vappu, Valpuri pe Vuokko, Viivi la Outi su Roosa, Rosa, Ruusu ma Melina, Maini ti Ylermi ke Helmi, Kastehelmi tänään nakit, ranskalaiset, perunasalaatti, sima ja munkki to–pe 1.–2.5 vappuvapaa ma lihamureke ti silakkapihvit ke makkarakastike Onnittelu, kutsu ja kiitos paikallislehdessä tavoittaa.. Jumala on meidän apumme. Ruukun alaosaan tarvitaan myös reikiä liian kasteluveden poistumista varten. Tiedämme, että hengellisen elämän hoitamisessa on hyvä oppi rukoilla, se paljastaa kaiken päivän valoon. Näkyykö rikkaruohoja. Luonto muistuttaa Jumalan suuresta hyvyydestä. Huono homma joka tapauksessa, parasta on suojata puut etukäteen. Totuttaminen vie ainakin pari viikkoa. Esimerkiksi tomaatit on kylvetty jo maaliskuussa, ja niiden pikkutaimet on nyt aika harventaa isompiin ruukkuihin. Lopulta taimet viedään ulos ruukuissaan, mutta niiden päälle levitetään vielä harso yön ajaksi ja pahimman auringonpaahteen suojaksi. (Luuk. OJENNA KÄTESI. Tiedustelut Katri Mikkola 040 577 8469. Hän kantaa meitä rakkaudellaan ja poistaa pilvet elämämme yltä armon auringon valolla. Vapputapahtuma srk-kodissa to 1.5. Jussi Heikkilä ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 2. Toritie 44 EVANKELIUMIN-ILLAT Torstaisin klo 19 1.5. Vesa Koivu Kevät tekee tuloaan. Valitettavasti omenapuut, joiden juuret ovat eri lajiketta kuin latva, ovat usein pilalla, jos ne joudutaan leikkaamaan. Kevät ei kuitenkaan sulje pois sellaisia, jotka elävät tämän kirkkauden aikana monien taakkojen alla. Perennojen kuivat varret saksitaan pois. Toivomme kevään kirkkauden auttavan meitä ja tuovan kaiken päivän valoon. Reijo Heikkilä ym. Ota virallinen henkilötodistus mukaan. klo 14. Tämä ei estä meitä iloitsemasta keväisestä valosta ja kirkkaudesta. Vihanneksia ja yrttejä voi kasvattaa koko kesänkin suurissa ruukuissa vaikka parvekkeella. Luojan kädessä on elämämme voima. Kun suojukset on poistettu, ikivihreät kasvit on hyvä kastella lämpimällä vedellä. On aika tehdä puutarhassa tarkastuskierros ennen kuin lehdet puhkeavat pensaisiin ja puihin. Jos puun runko tai pensaan verso on jyrsitty talven aikana ympäriinsä kuorettomaksi, jyrsitty haara kuolee parissa vuodessa. su pääsiäisestä 4.5. Monen vuoden tauon jälkeen tänä keväänä on liikkeellä paljon suuria ja elinvoimaisia kimalaisia, tämä mönkii keräämässä ruokatarpeita virvaliljan kukassa. Jos sen verran katsoo eteensä, että ei astu päälle, muuta ei tarvita, niin sopu säilyy. Pienissä ruukuissa kasvavia kasveja täytyy kastella säännöllisesti, mutta vesi ei saa jäädä seisomaan kasvien juurille. Ensimmäisenä vuonna lehdet puhkeavat vielä ja kukkia ja hedelmiäkin voi tulla. Kimalaiset ovat rauhallista väkeä, eikä niitä kannata pelätä. Naisten askarteluilta kimppujen merkeissä srk-kodin 7. Multaa on hyvä olla 30 sentin paksuudelta. klo 15–18, Kuhmola, Toritie 57 Tervetuloa! Kevään koittaessa valtaa into siistiä, puhdistaa kotiamme. Alimmaiseksi ruukkuun pannaan ruukunsirpaleita ja kevytsoraa ainakin 5 sentin paksuudelta. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Raili Iina Sihto Puukkoisilta 92 v. Tilaisuus päättyy klo 14. Jeesus puhui kansalle ja sanoi: minä olen maailman valo, se joka seuraa minua ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. Mutta joskus ajattelee, rukoileeko nykyajan kiireiPäivän valoon nen ihminen milloinkaan. Tarvikkeista 10 €. Ruusuista, marjapensaista ja koristepensaista leikataan myös kuivuneet ja muuten vioittuneet oksat pois ensimmäiseen terveeseen silmuun saakka. Lounas ja juhla ja lopuksi kahvi srk-kodissa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 30. Hän antaa meille kaiken, mitä tarvitsemme, olipa elämäntilanteemme tällä hetkellä mikä tahansa. Ikkunalaudalle kylvetyt vihannesten ja yrttien taimet pidetään mahdollisimman valoisalla paikalla. www.veripalvelu.fi • www.sovinkoluovuttajaksi.fi VERENLUOVUTUS KUHMOISISSA ti 6.5. taivaassa ke 7.5. Maan alta kasvaa kyllä uusia versoja. Pensaista on paras leikata kaikki jyrsityt oksat elävää kuorta myöten pois mahdollisimman pian. Kylvöjä ja harvennuksia Kauppojen siemenpussit houkuttelevat, ja nyt onkin hyvä aika kylvää ruukkuihin pitkän kasvuajan vaativia kesäkukkia, monia vihanneksia ja yrttejä. huhtikuuta 2014 4 VIIKON NIMET Maila Kaiterlahti HARTAUSKIRJOITUS KOULURUOKA Tervetuloa Helluntaisrk. Ikivihreät kasvit, kuten alppiruusut ja pienet havupensaat on ehkä suojattu kuivattavalta kevättalven auringolta verkoilla tai havuilla. Laihtunut paalujuuri on löyhässä silloin, ja juuressa on vain vähän vararavintoa uutta yritystä varten. Jos puussa on kapeakin kaitale kuorta, joka ulottuu jyrsityn kohdan yli, puun voi ehkä vielä pelastaa sivelemällä paljaan paikan päälle oksavahaa, joka suojelee kuivumiselta. Perhekahvila ke klo 10–12 30.4. Kasvi ei kuitenkaan pysty kuljettamaan ravintoa juurilleen, ja parin kesän kuluttua juuret kuolevat. 8.5. Sikäli kuin se tuli tehtyä, syksyllä asennetut rungonsuojat voi jo poistaa, jotta puiden rungot pääsevät tuulettumaan. Pajun keltaiset kukat keinuvat tuulessa, ja suuret, pörröiset kimalaiset suristavat etsimässä sopivia pesäkoloja. Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon. Liian tiheitä pensaita voi harventaa leikkaamalla huonokuntoisimpia oksia maanrajaa myöten. Gideonien kirkkopyhä. Samalla nyhdetään näkyviin nousseet rikkakasvit. Tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Voikukat taas lähtevät helpommin maasta hiukan myöhemmin, varhaisessa nuppuvaiheessa. Uutta kevättä kotipuutarhassa Mennyttä mikä mennyttä, tästä ei enää puuta tule. Lämmintä vettä ikivihreille Talvenarkojen kasvien havut ja pakkashuovat vedetään myös syrjään. Ovatko myyrät tai jänikset jyrsineet pensaiden tai puiden runkoja. Myös puun voi leikata maata myöten, jos kasvi on juurta myöten samaa lajiketta. Tapahtumassa kahvio, arpajaiset, kirpputori, Kissalanväen musiikkituokiot klo 11 ja 12, luonto-/temppuilupolku, naamiaisasukilpailu (paras palkitaan), askartelua, piirustusta, kasvomaalausta, hiljaisuuden huone. Ovatko ruusut kestäneet talven vaihtelevat säät. Ämpärillinen kädenlämpöistä vettä jokaista tainta kohti sulattaa mahdollisen roudan ja auttaa kasvit hyvään alkuun. Ilmoittautumiset Taina Hinskalalle 040 740 6374. Mitä suurempi ruukku on, sitä helppohoitoisempi ruukkutarha. Vasta kun taimet ovat tukevia ja hyvinvoivan näköisiä ulkosallakin, ne istutetaan maahan. Maksuton luovuttajainfo 0800 5801. 8:17) Luonto herää myös valoon, silmut puhkeavat, saamme seurata luonnon ihmeitä ja elämän kierto kulkua. klo10. Kun hallanvaara on ohi, taimet voi siirtää puutarhaan, mutta sitä ennen ne on totutettava tuuleen ja auringonpaisteeseen. klo 18. srk-kodissa ja 7.5. Auringonsäteitten paljastaessa on korjattavaa kotimme siisteydessä niin kuin omassa hengellisessä elämässämmekin. klo 10. Päijännekodissa. Aikaisin keväällä on helppo irrottaa juurineen talven mittaan laihtuneet koiranputket ja saunakukat ja vesiheinät. Kuhmoisten ja Jämsän kehitysvammaisten kevätkirkko Kuhmoisten kirkossa to 8.5. Raamattupiiri Iltaruskossa ma 5.5
Kymmenen lapsen suurperhe lisänään Jeremiaan sisarten lapset sekä talon palvelusväki lapsineen toi ääntä ja eloa taloon. Siellä perhe kasvoi, mutta paikalleen ei jääty, ja saatiin asuttavaksi suurempi torppa Patavedeltä. Vuonna 1873 Jeremias Juhonpoika nyt Jeremias Ruolahti -nimisenä teki sopimuksen Ranta-Lättilän isännän kanssa pienen maapalstan vuokraamisesta. Paikkaa nimitetään Karjalaisniemeksi, jonne rakennettiin mökki, saatiin laidunta lehmälle ja alkoi taksvärkin teko RantaLättilään. Kukaan ennustajaeukko tuskin osasi kuvitella, että tämän renkimiehen Kallepojasta oli vielä tuleva kuuluisa sananjulistaja, Sysmän kirkkoherra ja merimiespappi Ameriikan mantereelle. Se oli Lepsala eli Mäkelä ja kuului Suurjärven Vanha-Vinnilän maihin, joita omisti Samuli Täppinen. Vastoinkäymiset alkoivat 1860-luvun huonoista säistä. Sen myötä torppa vaihtui jälleen, mutta ei tavanomaisesti, vaan itsenäistyen. Yksi kuolonkevään uhreista oli Ruolahden 43-vuotias emäntä Maija Liisa. Luultavasti Iisakki-veljen välityksellä ja neuvomisella tehtiin irtiotto Kelkankylän kivisistä pelloista ja vuokrattiin Hukki Harmoisista vuonna 1848. huhtikuuta 2014 Seppo Unnaslahti Yhtenä esimerkkinä lampuoteista kerrottakoon pälkäneläisen lampuotisuvun muuttamisista taloista taloihin ja pitäjistä toisiin. Oksalan rustholli Pälkäneellä tunnetaan nykyisinkin hyvin joka kesäisten perinnepäivien pidosta. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikko 30. Yhtä oli puuttunut: maa ei ollut omaa. Useita vuosia kului, kunnes Jeremias meni uusiin naimisiin, lapset erkaantuivat palveluspaikkoihinsa, mutta vielä oli tehtävä uusi yritys. Jeremias Ruolahti otti vähäiset tavaransa ja äidittömät lapsensa mukaansa ja muutti Pihlajakoskelle. Hän oli nähnyt vanhemman veljensä Iisakin onnistuneen järvenpinnan alentamisen Unnasjärvellä. Muonamies olisi ollut sidoksissa taloon, mutta itsellisen työnhankinta oli omalla vastuulla. – kuva Vesa Koivu. Mäkelässä asuneista tuli Mäkisiä. Kaikki näytti lupaavalta ja sujuikin hyvin 1860-luvun katovuosiin asti. Kaksoset näkivät päivänvalon Ruolahden talossa 20.5.1879. Vuokrasopimus tehtiin 24-vuotiaan Jeremias Juhonpojan nimiin, mutta hänen kanssaan muuttivat isä, äiti ja kaksi sisarta. Talollisesta oli tullut itsellinen. Heidän poikansa Juho Juhonpoika (1785–1861) vuokrasi Kytölän taloa Luopioisten Padankoskella ja hänen poikansa Aaro Juhonpoika (1815–1887) vuorostaan Paavolan taloa Luopioisten Kelkankylässä eli Vahdermetsässä. Jeremias ryhtyi samaan, mutta vielä paljon suurempaan hankkeeseen Ruolahdella. Muutettava oli, koska omistus viljeltyyn maahan puuttui, vaikka ahkeruus ja ammattitaitokin riitti suurten alojen hallintaan. Heille annettiin kasteessa nimet Erkki ja Kalle. Lampuotiaika loppui siihen, kun 26-vuotissyntymäpäivänään Jeremias solmi avioliiton 25-vuotiaan Maija Liisa Kustaantyttären kanssa Ruolahdella 2.7.1850. Torpasta taloon ja talosta torppaan Osa 11 Lampuotisuku Pälkäneeltä Kuhmoisiin Jeremias Juhonpoika kaivatti 150 vuotta sitten kanavan vesien esteenä olevan harjun poikki. Täydellinen kato koettiin kasvukaudella 1867, ja seuraava vuosi oli kuolon vuosi kulkutautien riehuessa ilman pidäkkeitä. Hypoteekkiyhdistys otti talon haltuunsa, ja uutta viljelijää alettiin etsiskellä ensin vuokraajaksi ja lopulta ostajaksi. Paikka oli niin pieni, ettei sitä nimitetty torpaksi, vaan rippikirjan sivulla perheenpään nimen edessä oleva sana itsellinen kertoo miehen sen ajan yhteiskunnallisen aseman. Ennen äitiä oli jo kolme pikkulasta kuollut perheestä. Ansio oli hankittava erilaisilla töillä, joita Päijänteen rantakylässä oli tarjolla. Sen jälkeen Ruolahdenlammin vedet pääsivät esteettä Päijänteeseen, ja hyvää peltoa saatiin aika määrä. Kotoaan hän muutti rengiksi Vanhaan Tehiin varanimismies Hägglundin palvelukseen ja oppiin. Joku matemaatikko laskekoon, montako kuutiota maata ja kiviä on liikuteltu, kuinka paljon hevoskuormia on ajettu, ja kuinka monia kymmeniä miljoonia lapionpistoja siihen on käytetty. Tiedossa ei ole, minkä mittainen vuokrasopimus Jeremias Juhonpojalla Hukin talosta oli, mutta kolmeen kasvukauteen jäi viljely Harmoisissa. Uutta viljamaata tarvittiin Ruolahdessakin, ja sen hankkimiseen raivausintoinen Jeremias oli mies paikallaan. Jeremias ei nähnyt uutta vuosisataa eikä kuullut Helmikuun manifestista, sillä hänen kuolinpäivänsä on 12.1.1899. Se oli merkkitapaus lampuodille ja koko suvulle: päästä vävyksi ja isännäksi suureen taloon. Jeremias Juhonpoika sai Hypoteekkiyhdistykseltä rahoituksen ja alkoi kaivattaa kanavaa harjun läpi Päijänteeseen. Aaron vanhin veli Iisakki oli päässyt vävyksi Kuhmoisten Unnasjärvelle, mutta pikkuveli Jeremias oli vielä taloa vailla. Ruolahden talon uudesta isäntäväestä löytyi Kallerengille vaimoksi Heta, joka oli isännän sisarpuoli. Sitten tapahtui niin, että Hietala myi Hukin vuonna 1850 Matti Kauppilalle, jota kutsuttiin Tilkku-Matiksi. Siellä hän tutustui uudistuvan maatalouden menetelmiin, joita valistunut isäntä suosi. Tilattoman oli hyvin vaikea päästä eteenpäin, koska kiinnitettävää omaisuutta ei ollut, takuumiesten löytäminen oli vaivan takana ja isosta torpasta oli tehtävä runsaasti taksvärkkiä. Torppari Kalle Mäkinen sai asiat kuitenkin järjestettyä, ja kauppakirjan tekoon päästiin 20.1.1893. Taloja oli kyllä myytävänä joka puolella, mutta rahoitus oli ongelma. Aina tätä ennen oli elämää suunniteltu pätkissä, vaikka 1700-luvulta asti oli näyttöä tarmokkaasta maanviljelystä. Kaksospojat kapaloihin käärittyinä perhe siirtyi itsenäisempään elämänpiiriin Peltolankylälle Juralan torppariksi vuosiksi 1879–1883. Kanava toimittaa tehtäväänsä vielä tänäkin päivänä, se on harjun niskan kohdalta ehkäpä 20 mertiä leveä ja 7 metriä syvä. Lähekkäin olevat Kauppila ja Hukki sopivat luontevasti yhdysviljelykseen. Oksalassa oli vuokraajana muuan Juho Antinpoika (1760–1828), jonka vaimokin oli samasta säädystä eli lampuodin tytär Pälkäneen Ruokolasta. Suurissa perheissä uusien viljelysmaiden raivaaminen oli elintärkeä asia. Vihkiminen tapahtui juhannuksen aikaan 1878. Torpparin epävarmasta elämästä oli pyrkimys yhä ylöspäin. Pian talo kuitenkin vaihtui, ja uusi renkipaikka oli syntymäkoti Ruolahti, jonne Hypoteekkiyhdistyksen avulla oli tullut uusi isäntä, Iisakki nimeltään. Tästä suururakasta on kulunut aikaa noin 150 vuotta, ja sen ajan on uusi pelto tuottanut satoa. Pituudeltaan maaleikkauksen on täytynyt olla yli 70 metriä, että vedet ovat päässeet liikkeelle. Mäkelä antoi heille kaikille sukunimenkin, vaikka sieltä muutettiin pois. Hukin omistaja oli muuttanut Hietalan rustholliin Padasjoen kirkolle. Mäkelässä asuttiin 14 vuotta ja siellä syntyivät kolme nuorinta lasta. Ruolahden suuri kanavatyö Muuttokuormiin nousivat Jeremiaan sisaret ja vanhemmatkin, jotka saivat pojaltaan syytingin Ruolahden talossa viimeiset vuotensa asuen. Katovuodet aiheuttivat verorästit ja korkorästit. Poika aloitti jälleen alusta Jeremiaan kuoltua hänen Kalle-poikansa teki paluun samaan Ruolahden taloon – rengiksi! Kalle Jeremiaanpoika oli syntynyt vuonna 1853 ja oli kotitalon vararikon aikoihin 15-vuotias. Häneen palataan vähän myöhemmin, mutta renkiKalle pääsi töihin isänsä kuivattamalle uutismaalle ennen muuttoa. Se monivuotinen työ on nähtävissä tänäkin päivänä
Kun Juhani ja Joonas Kalhola lähtivät laivalla Kuhmoisista Vääksyyn, Erkki oli saattamassa ja vastaanottamassa. – Kun sitten tultiin laivalla takaisin Kuhmoisten satamaan, Erkki oli siellä meitä vastassa. Urheiluasuja ei tuohon aikaan tunnettu, vaan juostiin uikkarit jalassa ja yläruumis paljaana. Tällöin suunnistetaan Kuhmoisten ja Jämsän rajamailla Karijärven leirikeskuksen tienoilla. ke 14.5. Ennen sotia Kalholanniemessä järjestettiin runsaasti juhlia, ja olipa järjestäjänä kuka hyvänsä, hyvin usein Kuhmoisten Sahan torvisoittokunta soitti. Sillan kohdalla oli tiessä niin pahat mutkat, että oli jokavuotinen homma nostaa ainakin yksi auto rotkosta takaisin tielle. päivänä juostaan taas Kuhmoisissa aivan kirkonkylän pohjoispuolella keväällä 2013 ajantasaistetulla kartalla. – Kävin ladulla tekemässä miinauksen, kyykkäsin ja peittelin sen lumella. Lomakkeita saa kunnanvirastosta. Oli kuulas syyspäivä, Eino Vainio seisoi Riihimäellä, ja Manu oli Terriniemessä kyntämässä Vainion peltoja, toisella puolen Ylä-Karkjärveä. Soutuvene ei nopeudessa pärjännyt kanootille alkuunkaan, ja pojat suorivat Lehtoniemen rantaan ja siitä Lammasmäkeen, jossa he piilottelivat pahimman aikaa ison kiven alla olevassa luolassa. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja. Tapaus ei jäänyt kostamatta. Sai yskänlääkettä palkkioksi. Se oli reenattu homma. Europarlamenttivaalit 2014 Europarlamenttivaalit toimitetaan sunnuntaina 25.5.2014. Hän oli jo käynyt kotona ja saunassa. Äänioikeusrekisterin tiedot ovat tarkastusta varten nähtävillä ja maksutta saatavissa maistraateissa virka-aikana 14.4.2014 lukien. Kissa Erkin sylissä on Tipsu. Hiihtoa ja mäenlaskua Kylmällälähteellä oli Erkkiveljen ja Veikko Vainion tekemä hyppyrimäki. Poika oli ajanut pyörällään laivaa nopeammin. Erkki ehti Loviisaankin ensin. kesäkuuta Harmoisissa. Hyppyrikin oli sellainen ylöspäin heittävä. Aina kun linja-auto pysähtyi, Erkki ajoi pyörällä ohi, Juhani Kalhola kertoo. Ennakkoäänestys Ennakkoäänestys tapahtuu Kuhmoisten pääkirjastossa, os. Sahalta sai rimaa, ja rungon päälle Erkki neuloi ja pingoitti vehnäjauhosäkeistä saatua kangasta. Yleisön joukossa oli myös Joonas Peltonen, jota kuulon puuttumisen takia nimitettiin myös KuuroJoonaaksi. Isoilla pojilla oli hiihtorata, joka kiersi Kaakkosaaren ja Ruontakusen kautta. Eräänkin kerran Juhani Kalholan setä pelasti etelästä päin tulleen henkilöauton, joka keinui kiikun kaakun sillan kaiteen päällä. Toritie 42, 17800 Kuhmoinen. Kausi alkaa tiistaina 13. Tiistaina syyskuun 2. – Kaadettiin kanootti kumoon ja sukellettiin kanootin alle niin, että meillä oli pää kanootin istuma-aukossa. huhtikuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 6 Kunta tiedottaa Kunnanvirasto pidetään suljettuna pe 2.5.2014. Ilmoituskortti Väestörekisterikeskus on perustanut 9.4.2014 äänioikeusrekisterin ja lähettää jokaiselle äänioikeutetulle (joiden osoite on tiedossa) ilmoituskortit viimeistään 1.5.2014. Kanootin istuma-aukkoon mahtui hyvin kaksi nappulakokoista poikaa, ja siinä he meloivat Kalholanniemen tuntumassa. – Myöhemmin kesällä heinäväki löysi puron varresta Alhon notkosta lääkepöntön, oli tippunut autosta ja kulkenut virran mukana. Juhani ei hypyssä loukannut itseään, mutta huopatossutkin lähtivät jalasta, ne oli sidottu tiukasti isän haapalaudasta tekemiin metrisiin suksiin. Voittoon hippulat vinkuen Kesäjuhlien ohjelmaan kuului myös urheilua. Miehet sanoi, nyt ne hemmetin pojat kippasi sen kanootin, eikä kumpikaan nouse pintaan. Se oli kieltolakiaikaa. – On se kaunista kahtella, kun torvilla soitetaan, Joonas Peltonen sanoi, kertoo Juhani Kalhola, joka poikaviikarina oli kuulemassa, mitä juhlakentällä puhuttiin. Kesäjuhlien aikaan isommat pojat olivat jossain, mutta Juhani Kalhola ja Salmisen Aaro saivat luvan perästä kanootin käyttöönsä. klo 10 – 19 ti 20.5. klo 10 – 15 to 15.5. Vaalipäivän äänestys toimitetaan klo 9 – 20. Tällöin käytössä on aivan uusi kartta, jonka maastotyö on tehty syksyllä 2013. Tottakai. klo 10 – 16 ma 19.5. klo 10 – 19 su 18.5. 040 359 4540) viimeistään tiistaina 13.5.2014 klo 16. Ei tarvittu puhelimia Manu Rönnkvist oli sitten myös Eino Vainiolla renkinä. Muu äänioikeutetun perheenjäsen ei voi äänestää kotiäänestyksen yhteydessä. Vuonna 1933 perhe siirtyi Pitkäniemeen, joka sekin sijaitsi Ylä-Karkjärven rannalla. Seuraavat rastit pidetään tiistaina 3. klo 10 – 16 la 17.5. klo 10 – 15 Äänioikeutetun, joka haluaa äänestää ennakolta, on ilmoittauduttava ennakkoäänestyspaikassa vaalitoimitsijalle. Kuhmoisten kunnan tapahtumakalenterissa on ainakin osittain tarkennettu opastuksen alku. Erään kerran oli taas juhlat, soittokunta soitti, ja väkeä oli pilvin pimein. Yskänlääkettä palkkioksi Hirsvalkaman kohdalta alkava Kopolanjoki, joka kuljettaa vesiä Ylä-Karkjärvestä Ala-Karkjärveen, alitti silloisen maantien syvässä notkossa. Manu Rönnkvist ei ollut erikoinen urheilumies, mutta hänellä oli aina jotain kujetta mielessä. Kotiäänestys suoritetaan ennakkoäänestysaikana erikseen ilmoitettavana aikana. Kun ohjelmassa oli tauko, miehet tulivat rantaan tupakalle. Vernissalla ja maalilla kanoottiin saatiin vedenpitävä pinta. – Kuunneltiin, mitä tapahtui. – Ne sanoi, että se on hieno mäki, laske edellä. Kaikkiin näihin tapahtumiin järjestetään viitoitus, joka alkaa tien 24 varrelta. Päijät-Rastin mukaan tällöin on käytössä kenties seuran paras kartta, jonka viimeisin päivitys on kolmen tai neljän vuoden takaa. päivänä Kuhmoisten iltarastikausi päättyy Puukkoisten suunnalla noin 5 kilometrin päässä keskustasta. – kuva Tauno Siimes Pojanviikarit Kalholan kulmilla Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisissa suunnistetaan kesällä iltarasteilla viisi tai kuusi kertaa. Tätä pojat olivat odottaneet ja varautuneet järjestämään pienen välinäytöksen. Kilpakaverit purskahtivat nauramaan, mutta lähettäjä ei huomannut vaan lähetti. – Manu paineli menemään ja voitti, kun toisten juoksusta ei naurun takia tullut mitään. Loppumatka äidin kotipaikoille Loviisaan mentiin kapearaiteisella junalla. Pojat käänsivät kanootin oikein päin, ja perän kautta haarajaloin hinautuivat takaisin kanoottiin ja karkuun. Sitten kun olin ilmassa, tajusin, että tässä oli joku juttu. Se ajoittuu luultavasti heinäkuuhun, jotta myös kesäasukkaat pääsevät osallistumaan tapahtumaan.. Kotiäänestys Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestyseikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan. Kuului vain kolinaa rannasta, kun joku otti veneen ja lähti poikia pelastamaan. – Mitä tarvittiin, oli helppo saada, kun isä oli maalari. Isä Joonas Kalhola oli maalari, ja Ruotsinpyhtäältä kotoisin oleva äiti Karin toimi hattumodistina ja pitokokkina. Kuhmoisten kunnan keskusvaalilautakunta www.vaalit.fi Vesa Koivu Vuonna 1930 syntynyt Juhani Kalhola asui ensimmäiset vuotensa Kalholan pihapiirissä. – Kun kilpailijat kokoontuivat lähtöviivalle, Manu kiristi uikkarit yläasentoon, ja pirri tuli puntista esiin. heinäkuuta rastit ovat osa Jämsän Retkiveikkojen iltarasteja. Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse (puh. Isot pojat usuttivat 6-vuotiaan Juhanin hyppäämään. Se pysyi hyvin sulana, ja sitten oli vihaisia poikia, kun hiihtivät suksensa siihen. Mutta eipä takaa-ajajia näkynyt. Kuudentena tapahtumana järjestetään mahdollisesti sprinttisuunnistus koulukeskuksen maastossa eli frisbee-radalla. Vaalia varten kunta muodostaa yhden äänestysalueen ja äänestyspaikkana on Kuhmola, os. toukokuuta, jolloin juostaan tänä keväänä ajantasaistetulla kartalla Velisjärventien varressa. – Hirmu naurun kanssa pojat tuli sitten kaivamaan minua ja kamppeita kinoksesta. Luvassa on tarkkaa suunnistusta pienpiirteisessä vuoden 2005 SM-kisojen maastossa. Ohjelmaa myös väliajalla Juhanin vanhempi veli Erkki Kalhola teki kanootin. – Vääksyyn palattiin linjaautolla. – Evert Kalhola sitoi narun auton oven kahvaan ja toisen pään sillan vastapäiseen kaiteeseen niin, että kuljettaja pääsi pois autosta. Teatterin nykyisen parkkipaikan kohdilla oli santamonttu ja maantiellä siitä Hirsvalkamaan päin juostiin kilpaa, matkana 100 metriä. Keskiviikkona 30. Aikaisemmin Karin Johansson toimi Päijänteen laivoilla kokkina, ja siellä hän Joonas Kalholan tapasikin. Kuhmoisten ainoat retkipyörät Erkki Kalholalla ja Aaro Salmisella oli retkipyörät, joissa oli kippurasarvet, ja niillä pojat pyöräilivät pitkin Etelä-Suomea. Iltarastikausi alkaa toukokuussa Tiistaina heinäkuun 29. Oikaisuvaatimus on tehtävä maistraatille viimeistään 9.5.2014 klo 16. Silloin tuli kiire. klo 10 – 19 pe 16.5. Poikkeuksellisesti torstaina 3. 040 359 4540. – Huutelivat siitä toisilleen, matkaa järven yli oli liki pari kilometriä. Toritie 57, 17800 Kuhmoinen. Tapahtumat järjestää Päijät-Rasti. Lisätietoja keskusvaalilautakunnan sihteeriltä, puh. Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalitoimitsijalle selvityksen henkilöllisyydestään. Erkki ja Juhani Kalhola noin 81 vuotta sitten. Se oli jyrkässä rinteessä ja niin uusi, että kukaan ei siitä ollut vielä laskenut. – Isännät huusi, että nyt köllit saatte selkään, kun ihmisiä pelottelette
040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. klo 12:20 Katse Kuhmoisiin! – maankäytön ohjausryhmän puheenjohtaja Päivi Malin n. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Kattomestarit Oy Katot kuntoon, pesuja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja huopa. krs. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. 040 182 2410. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 30. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. erikoiskuljetukset/kotim. Tiedustelut p. klo 12:30 Kylien merkitys Kuhmoisissa – valtuuston puheenjohtaja Mira Jokinen Keskustelua klo 13:00 Yhteisön voima kylien kehityksessä – kylien liiketoiminta-asiamies Juha Kuisma klo 14:00 Kylät esittäytyvät Työpaja: kyläkohtaisten toimintalinjojen valinta ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu klo 16:00 Tilaisuus päättyy Tilaisuutta varten on ennakkotehtävä, jonka pohjalta kyläläiset voivat tehdä miniesittelyn kylästään ja/tai alkaa työstää ajatuksia kyläsuunnitelman näkökulmasta ja rakenteesta. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . 046 544 9230 __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. Peltonen p. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. huhtikuuta 2014 SEURAT Vappuiloa! ELOKUVAT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2792 (LT-2013) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. Tervetuloa mukaan! Kuhmoisten pääkirjaston galleriassa 3.–31.5.2014 Kalle Hermanni Aution toiset väärät äänet! Maalauksia ja piirustuksia Avajaiset la 3.5.2014 klo 14 Tervetuloa! LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Johan on markkinat vuokrattavana 2h+k, 58 m 2 , Puistotie 4, 3. Hintoihin sisältyy alv 24%. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. pv. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. ja Eurooppa OPASOL OY p. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Irma Kallio p. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________. 24 t. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Hintoihin sisältyy alv 24%. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. pv sekä kevätretki 22. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Ilmainen kustannusarvio. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. ja 15. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Ennakkotehtävän saa internetistä osoitteesta: www.kuhmoinen.fi -> ajankohtaista. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 045 636 3889 / Eija __________________________ LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 10-12, 42100 Jämsä p. (03) 555 1437 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Tarkemmat tiedot seuraavissa Kuhmoisten Sanomissa. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. klo 12:15 Tervetuliaissanat – kunnanjohtaja Anne Heusala n. 044 713 46 88 Torstaitupa toukokuussa 8. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e / ilmoitus. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. tapahtumat OPASOL OY p. Ark. Torstaitupa The Amazing Spider-Man 2 Esitys Kuhmolassa su 4.5. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. tyhj. klo 17.00 Liput 5,€ – K12/9 – Kuhmoisten kunta kutsuu KYLIEN PÄIVÄ KUHMOISISSA Kuhmolassa 10.5.2014 klo 12 16 Teemana kyläsuunnitelmien laatiminen OHJELMA: klo 12:00 Soppaa ja tutustuminen n. 0400 852 532 __________________________ PITOPALVELU yms. Ennakkotehtävän voi tehdä joko yksittäinen kyläläinen tai yhteisö. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. p. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 0400 798143 p. (sis. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Ilmoittautumiset ke 7.5.2014 mennessä: kunta@kuhmoinen.fi tai p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Iloista vappua! t. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,e
Turnauksen pronssi puolestaan matkasi Asikkalaan XD:n kukistettua Jyryn 9–6. Turnauksen parhaina maalivahteina palkittiin Sahanrannan Jari-Pekka Ukkonen ja Euron Paikan Jarkko Lehtonen. Voittajajoukkue tuulettaa: ylärivissä Erkki Nieminen, Sanna Helminen, Jari-Pekka Ukkonen ja Joona Aittolahti. Puolivälierien jälkeen välieriin selvisivät kuhmoislaisjoukkueista Sahanranta sekä Euron Paikka, vierailijoista jatkoon itsensä pelasivat Asikkalan XD sekä Jämsänkosken Jyry. Keskiviikkona 30. huhtikuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 8 Jämsän Silmäasemalla silmätautien erikoislääkäreiden vastaanotot Kari Kauppinen ke 07.05.2014 ke 21.05.2014 Markku Katajakunnas to 08.05.2014 to 15.05.2014 to 22.05.2014 Ajanvaraukset numerosta (014) 712 616 ja 040 7211 311 Hyvä Kuhmoisten Sanomien tilaaja, kun osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä meillekin! Yhteystietomme edellisellä sivulla. Alemmassa rivissä Ari Ansiomäki, Mika Helminen, Sakari Nieminen ja Niklas Peltonen, edessä Ville Kiiski. Aamupäivän alkusarjan jälkeen lohkovoittajiksi selviytyivät Sahanranta sekä XD, jotka molemmat selvittivät lohkonsa tappioitta. Välierissä Euron Paikka kukisti tiukassa ottelussa viime hetken maalilla XD:n ja eteni finaaliin. huhtikuuta kahdeksan joukkueen voimin. Turnauksen isäntä Jussi Ahola puolestaan halusi kiittää kuhmoislaisia yrityksiä ja muita, jotka tukivat turnauksen järjestämistä muun muassa lahjoittamalla pelaajapalkintoja. Muina osanottajina olivat viime vuodelta tutut XD Asikkalan seudulta sekä Länkisääret Längelmäeltä. Joukkueiden pelattua omat kolme Kotiturnauksessa menestystä kotijoukkueille alkulohko-otteluaan jokainen joukkue jatkoi puolivälieriin. Kuhmoista turnauksessa edustivat viimevuotinen voittaja Sahanranta, Euron Paikka sekä Kuhmoisten Salibrandy. Paikalle oli saapunut lähemmäs sata innokasta salibandyn ystävää eri ikäluokista mittelemään turnauksen voitosta. Parhaaksi puolustajaksi arvostettiin XD:n riveissä pelannut Antti Mäkinen ja hyökkääjäksi Sahanrannan Mika Helminen. – kuva Mika Helmisen arkisto. – Turnaukseen osallistuneet joukkueet olivat pääosin tyytyväisiä päivään ja ovat mukana myös tulevaisuudessa mikäli turnaus myös ensi vuonna saadaan järjestettyä. Sahanranta varmisti turnausvoiton jäämisen kotikuntaan voittamalla omassa ottelussaan Jyryn 8–6. Anssi Uuhiniemi Kuhmoisten koulukeskuksella oli tavallista lauantaipäivää enemmän säpinää heti aamusta asti, kun järjestyksessään toinen salibandyn Maailmannapa Cup pelattiin 26. Uusina tuttavuuksina turnauksessa olivat Jämsän Elonen, Jämsänkosken Jyry sekä Isolahden Pullistus Muuramesta. Pitkä turnauspäivä oli selvästi verottanut Euron Paikan voimia enemmän, ja puolustava mestari Sahanranta otti finaalissa voiton 13–2. Osallistuneet joukkueet jaettiin kahteen neljän joukkueen alkulohkoon A sekä B. Alkusarjassa tiukan keskinäisen ottelun käyneet Sahanranta ja Euron Paikka ratkoivat siis turnausvoiton keskenään. Tuomaroinnissa on vielä selkeä kehittämisen kohde, totesi turnausta organisoimassa ollut Simo Juurikka