Niiden kanssa purjehduksen perustaitoja on luontevaa harjoitella. Parin viikon takaiseen Pre Päitsi Junior 2014 -ratakilpailuun osallistuneet nuoret miehet ottivat kilvassa kolmoisvoiton Tehin Pursiseuralle. Pojat harjoittelivat tulevaa koitosta varten heinäkuun alussa Naumin purjehdusleirillä. vsk Keskiviikkona 30. – Jos ei anna tilaa, niin suoritus voidaan hylätä. Yhteensä lähtöjä oli kuusi, joista neljä oli torstaina ja kaksi perjantaina. Eli pitää olla maalissa ensimmäisenä, jos haluaa voittaa, Onni Hinskala täydentää. Pienestä pitäen purjehdusta harrastanut kolmikko kertoo harjoittelevansa lajin hienouksia Zoom 8 -jollilla niin kauan kuin mahdollista. Perjantain viimeistä lähtöä varjosti ukkosrintama, joka toi mukanaan omat haasteensa matkankäyntiin. Kilpailusta ei otettu turhia paineita Toista kertaa järjestetyt kilpailut olivat Hinskalalle, Heickelille ja Airolalle ensimmäiset laatuaan. – Toinen päivä meni oikeastaan siinä, että yritimme pitää tulokset samoina tai kuroa etumatkaa pidemmäksi, Atte Airola kertoo. – Kaatunut Zoomi on myös erittäin helppo saada ylös. Optimistijollasta tulee tyyliin uimaallas, jos se kaatuu, Iivari Heickell perustelee. Pre Päitsi Junior -kilpailussa kolmoisvoiton napanneet nuoret saivat kisasta palkinnoksi pokaalit ja isot karkkipussit.. Minkäänlaisia paineita ei nuorukaisilla kilpailusta kuitenkaan ollut. Ensi vuonna Airola yrittää houkutella mukaan myös veljensä. Atte Airola nyökyttelee vieressä. Zoom 8 -luokassa purjehtineet kuhmoislaiset saapuivat maaliin peräkanaa. – Jos kaikki tulevat isolla ryminällä poijulle, niin pitää tietää, ketä kuuluu väistää, Iivari Heickell sanoo. Atte Airola ei pahemmin jännittänyt Pre Päitsi -kilpailua. Ensimmäisen päivän neljä lähtöä etenivät mukavan tuulenvireen saattelemana. Kölistä kiinni ja kallistaa, niin veneen saa pystyyn. heinäkuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Niina Huuhtanen Onni Hinskalaa, Iivari Heickelliä ja Atte Airolaa hymyilyttää. Ensimmäinen startti oli Purjehdukseen opitaan jo lapsena torstaina puolenpäivän aikaan. – Ukkonen jyrisi ja tuli sairas kaatosade. Iivari Heickell (oik.) purjehti Onni Hinskalan (vas.) ja Atte Airolan kanssa Zoom 8 -jollien kanssa Kuhmoisten sataman edustalla viime keskiviikkona. Vaikka kilpailijat olivat taitotasoltaan melko tasavertaisia, oli pistetilanne heti ensimmäisen päivän jälkeen melko selvä. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 31 2014 64. Yhteen purjehdukseen kului aikaa noin 30–45 minuuttia. – Tarkoituksena on saada mahdollisimman vähän pisteitä, Atte Airola selventää. Suurempaan veneeseen siirtyminen on niiden jälkeen helppoa. Tuulen takia joutui olemaan tarkkana, ettei vene kaatunut, Heickell kuvailee. – Tavoite oli ihan alusta lähtien se, että me viedään kolmistaan voitto, Iivari Heickell sanoo. Luulimme, että siellä on enemmän sellaisia, joilla on paljon kokemusta purjehtimisesta, mutta näin ei sitten ollutkaan, Iivari Heickell pohtii. Pre Päitsi Junior -kilpailuun osallistui yhteensä viisi nuorta. – Niin, ja poijun puoleinen vene saa kiertää poijun aina ensimmäisenä, Atte Airola täsmentää. – Zoomissa on se hyvä puoli, että sinne ei tule vettä, jos se menee nurin. – Ei me ihan vielä EteläPäijänne-rankingiin olla valmiita, Iivari Heickell myöntää. Vaikka Pre Päitsi Junior -kilpailusta ei ole vielä ehtinyt kulua montaakaan viikkoa, haaveilevat Hinskala, Heickell ja Airola jo seuraavista. – Se jännitti, kun ei tiedetty, ketä muita on kisaamassa. Päijännepurjehdukseen kuuluva kaksipäiväinen Pre Päitsi Junior -kilpailu kisattiin 17–18. Pojat muistuttavat, että sääntöjen täytyy olla myös lapsille ja nuorille suunnatuissa kisoissa hyvin hallussa, jotta vältytään onnettomuuksilta ja yhteentörmäyksiltä. päivä heinäkuuta helteisessä ja aurinkoisessa säässä Jyväskylän Juurikkasaaressa. Paalupaikalle ylsi 13-vuotias Onni Hinskala viidellä pisteellä. Kilpailija voi käydä protestoimassa tuomareille, jos joku ei ole noudattanut sääntöjä, Onni Hinskala varoittaa. Onni Hinskalasta oli mukavaa lähteä vanhempana kisaamaan esimerkiksi ulkomaille. Sitä ennen täytyy kuitenkin hankkia hieman kokemusta. Ei vielä EteläPäijänne-rankingiin Herrasmiesmäiset tavat olivat purjehduskilpailuissa lajin luonteeseen kuuluen vahvasti läsnä. – Se, joka saapuu ensimmäisenä maaliin saa yhden pisteen, seuraava kaksi ja niin edelleen. Toiseksi sijoittui 14-vuotias Iivari Heickell kymmenellä pisteellä ja kolmanneksi 12-vuotias Atte Airola neljäntoista pisteen turvin
Se tuo maalle sekä asujia että asiakkaita. 1930-luvun Maatalouden tietosanakirja kertoo, että hyvä ruovikko tuottaa noin seitsemän tonnin hehtaarisadon kuivaa heinää. Nykyisin suositellaan, että ruovikkoja ja kaislikkoja niitettäisiin tarpeen mukaan, mutta ei kokonaan. Rantalaitumilla käyvä karja söi sitä omin päinkin, vedessä kahlaten. Puhutaan Green Care -toiminnasta, eli vihreästä välittämisestä. Viisikymmentäluvulla maaja metsätalouden koneellistuminen romahdutti hevosten määrän lyhyessä ajassa kymmenesosaan. Voi olla, että se harmittaakin. Ravin ja ratsastuksen lisäksi hevosta käytetään nykyään myös ihmisten erilaisten ongelmien ratkaisijana. Pienimmillään pollejen määrä oli 1980-luvun vaihteessa, jolloin hevosia oli enää 31 500. Tiheä ruovikko tukkii järvenlahtia ja kapeikkoja. Ruoko niitettiin vihreänä veneestä, kuivattiin ja syötettiin talven mittaan. Kuvassa vasemmalta oikealle Anni Haukilahti, Sirkka Juvakka, Niklas Vihinen, Linda Järvinen, Lilja Järvinen, Juha Mäenpää ja Eeva Kuvaja. Tuuhea, taipuisa kukkaröyhy on 15–30 sentin mittainen. Siihen aikaan hevoset olivat työhevosia. Järvikaislasta taas ei oikein ole rehuksi. Suomessa hevosia on nykyään noin 75 000. Tarpeettomien tuhojen välttämiseksi yleisöä pyydetään muutenkin ottamaan huomioon viljelykasvustot, kun he liikkuvat reitin varrella. Tätä ominaisuutta hyödynnetään, kun ihmistä halutaan auttaa kehittämään tunnetaitojaan. Kasvimassan voi kompostoida vaikka peltojen tai puutarhojen maanparannusaineeksi. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 30. Ruoko ja kaisla ottavat käyttöönsä pelloilta ja metsäojista valuvia ravinteita ja puhdistavat sillä tavoin vettä. Opastustaulussa on kaksi karttaa, joista löytää runsaasti tärkeitä kohteita ja pitäjän tarjoamia palveluja. Järviruoko voi kohota jopa kolmen metrin korkuiseksi kasvustoksi. Se tarkoittaa noin viittä proHevosella menee lujaa senttia suomen peltoalasta. Hevostalous on yksi maaseudun valopilkkuja. Kirkonkylän ulkopuoliOpastetaulut palvelevat sista kohteista oman täpin on saanut Riihigalleria. Ihmiset ehkä nauttivat katsellessaan, kuinka kaislikko taipuu tuulessa ja pitää sille ominaista kahinaa. Ratsastus on lasten ja nuorten lajeista suosiossa 12. Alueen viljelijät haluavat muistuttaa ralliyleisöä siitä, että roskat eivät kuulu luontoon. Kesäniitto parin, kolmen vuoden välein, kun kasvusto on vielä vihreä, puhdistaa järviä ja lampia ylimääräisistä ravinteista. Istumassa on Tarja Koskela-Kivistö. Nykyään hevostalleja on noin 16 000, ja hevoset työllistävät Suomessa kokotai osa-aikaisesti yli 15 000 henkilöä. Toivottavasti se antaa voimaansa myös Kuhmoisten lukion tulevaisuudelle. Hevosen merkitys on muuttunut valtavasti, mutta se on jälleen yhteiskunnan kannalta merkittävä eläin. Yksi hevonen tarvitsee rehuntuotantoon ja laiduntamiseen yhdestä puoleentoista hehtaariin peltoa. Jukka Kauppinen Puheenjohtaja MTK-Keski-Suomi Ralliyleisön huomioon LUKIJAPOSTIA. Hevosten määrä oli Suomessa korkeimmillaan sodan jälkeen vuonna 1950, jolloin niitä oli miltei 410 000 huolimatta siitä, että 50 000 hevosta oli luovutettu sotakorvauksena Neuvostoliittoon. Jämsäläisen kuvaamataidon opettajan Juha Mäenpään vetämälle kurssille osallistui tänä vuonna yhdeksän innokasta taiteenharrastajaa. – Että kyllä tästä voi sanoa, että kyseessä on kuhmoislaisten yhteinen idea. Kunnan Lapeprojektin miehet asensivat opastetaulut paikoilleen. Kuvasta puuttuvat Loviisa Seppälä ja Sinikka Nupponen. tilalla, ja se on kymmeneksi suosituin paikan päällä seurattavista urheilulajeista. Naudat, lampaat ja hevoset syövät nurmea, olutja limsatölkit tai kertakäyttögrillit eivät kuulu niiden ruokavalioon. Kisakatsomoina ja parkkipaikkoina käytetään myös peltoalueita. Ruo’on ravinteet päätyivät eläinten hyväksi ja lopulta lantaan. Hevonen toimii hyvänä terapeuttina myös fyysisesti: ratsastusterapia on vakiinnuttanut paikkansa liikuntavammaisten kuntoutusmuotona. Hyvin moni aloittaa ratsastuksen vasta aikuisena. Tämän jälkeen hevosten määrä on noussut kiihtyvään tahtiin. Hevonen on iso eläin, joka rauhoittaa liian vilkasta ihmistä. – kuva Mikko Kivistö. Sinilevälle ja kelluville vesikasveille jää vähemmän elintilaa ja ravintoa. Monivuotisista, paksujuurakkoista vesikasveista on hyötyäkin. Ne vaikuttavat yli puolen miljoonan suomalaisen elämään. Sellainen löytyy esimerkiksi satamasta, Kuhmolan luota, Nesteen pihasta, Frisbeegolf-radan tuntumasta ja onpa yksi löytänyt tiensä myös Harjunsalmelle. Kaislikot kuhisevat elämää, ne suojaavat kaloja, lintuja ja kaikkia pieniäkin hönniäisiä niiden omissa puuhissa. Järviruoko, Phragmites australis, kasvaa sekä vedessä että kostealla maalla, rantaniityillä ja ojissa. Suomenhevosia on 26 prosenttia. Laumaeläimenä se on halukas ottamaan kontaktia ihmiseen. Ennen kukintaa niitetty järviruoko on ravinteikasta ja maistuu lehmille mainiosti. Myös miesten määrä harrastuksessa lisääntyy. Järvikaisla kasvaa vain vedessä, kaislan lehdet ovat surkastuneet lehtitupiksi, ja varsi on sisältä hohkainen, ja kaislan tähkäviuhko harittaa. Peltoalueille heitetyt tölkit ja muut jätteet ovat uhka myös eläinten terveydelle. Karttojen 24 täppiä näyttävät esimerkiksi pankkiautomaatin, torin, urheilukentän, taksin, Alkon, kirjaston, kirkon ja monen muun kohteen sijainnin. Kaislikko peittää näköalaa järvelle, haittaa vesille pääsyä ja pilaa uintipaikan. Niistä suurin osa aloittaa yhä ravihevosena, mutta hyvin suuri osa ainakin lopettaa ratsuhevosina. Ruovikko käytti tarkkaan vesiin valuneet ravinteet, ja talvirehuksi korjaaminen oli hyvä tapa pitää järvet puhtaina. Suomenhevosten kantakirjaus aloitettiin vuonna 1907. Poneja ja lämminverisiä ratsuhevosia on jo 40 prosenttia Suomen hevoskannasta. Sen ontossa varressa on runsaasti harmaanvihreitä, pitkiä ja kahisevia lehtiä. Neste Oil Rally kokoaa Keski-Suomeen jälleen kymmeniä tuhansia rallivieraita. Osalla tietysti ajettiin kilpaakin. heinäkuuta 2014 2 KOLUMNI Miia Lahtinen PÄÄKIRJOITUS 30.7.2014 Vesa Koivu Kun koulu ensi viikolla alkaa, aloittaa myös Kuhmoisten lukion ratsastuslinja. Hevostalous on ainoa kasvava eläintuotannon ala, ja se on merkittävä myös kasvituotannon kannalta. Kunta kustansi kyltit, niiden kertoma suunniteltiin ryhmätyönä kunnassa, ja jämsäläinen Jokilaakson merkintä valmisti varsinaiset taulut. Kuhmoisten kunnan työnsuunnittelija Minna Korppila-Kauppinen kertoo, että hän pani omasta aloitteestaan taulujen teon alulle, mutta kun ne saatiin paikoilleen, hän sai kuulla, että moni muukin oli ehdottanut taulujen tekoa. Kaislat keinuvat Vesa Koivu Kuhmoisissa liikkuva on huomannut, että eri puolille kirkonkylää on ilmaantunut uusia opasteita. Järvikaisla, Scoenoplectus lacustris, muodostaa komeita, heleän vihreitä vedenylisiä suojaisiin lahdelmiin ja jokiin. Raviurheilu on ollut Suomessa perinteisesti vahvaa, mutta ratsujen osuus hevosmäärästä kasvaa koko ajan. Suomen Ratsastajainliitolla on noin 50 000 jäsentä, ja ratsastusta harrastaa 160 000 suomalaista. Pihlajakosken makasiinissa heinäkuun toisena viikonloppuna järjestetyllä akvarellimaalauskurssilla inspiroiduttiin kesäisestä satamasta. Keskisuomalaisviljelijät vetoavat ralliyleisöön, välttäkää roskien heittämistä luontoon ja huomioikaa viljelykasvustot. Lannalla taas kasvatettiin leipäviljaa ja ohraa sahdintekoa varten. Ennen viljelynurmia järviruokoa korjattiin karjanrehuksi. Akvarellikurssin satoa Rannat kasvavat kaislaa, vai ruokoako se on. Sitä paitsi ensi viikonloppuna ravataan kuninkuusravit Porissa, tosin ikävä kyllä ilman suoraa kuhmoislaisedustusta. Se on hyvä syy miettiä tarkemmin, mitä hevonen nyky-Suomessa merkitsee
Sivut kertovat pirtin vaiheista ja yhdistyksen toiminnasta, sivuilta löytyy myös runsas valikoima kalapirttiin liittyviä valokuvia. – Se ei velvoita mihinkään, Äikäs nauratti yleisöä. Kalapirtin perustamisesta tulee Luutsaaren pirtti 180 vuotta tänä vuonna kuluneeksi 180 vuotta, ja sen juhlistamiseksi kannatusyhdistys on perustanut pirtille omat kotisivut internettiin. Kunnassa avoimia työpaikkoja on perinteisesti enemmän kesäkuukausien aikana. Väliajalla oli niin paljon arpajaisten voittopalkintoja lunastamatta, kuulumisia vaihtamatta ja kahvia kahviteltavana, että tauko venyi sovitusta puolesta tunnista juuri sopivan mittaiseksi. Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi KeskiSuomessa toukokuusta kaikissa ammattiryhmissä, kaikilla koulutusasteilla ja 55–59-vuotiaita lukuun ottamatta myös kaikissa ikäryhmissä. Vain ne, joiden vanhemmilla on rahaa, voivat lähteä lukioon. Ja lontoolaispubin tarjoilija vastasi: – Padasjoelta. Matias Annala kääri arpajaislipuista voiton toisensa jälkeen. Viimeisessä sketsissä Taisto oli lähtenyt pakettimatkalle Lontooseen. Korppila-Kauppinen kuitenkin uskoo, että työntekijöiden kesän aikana keräämä kokemus ja näyttö edesauttavat työllistymistä myös jatkossa. Pirtin näyttämö oli käydä pieneksi, kun Suvi Antila esitti vauhdikkaan tanssin nimeltä Sail. Nykyisin museona toimiva kalapirtti sijaitsee Isojärven kansallispuistossa. Ensin nähtiin, kuinka sukkelasti rahat lähtevät kukkarosta, kun suuren maailman menoon tottumattomat muuttavat maalta kaupunkiin. Kesäjuhlat Puukkoisilla Vesa Koivu Kahdeksan kuhmoislaista taloa muodostivat vuonna 1834 Ryysälän nuottakunnan ja rakensivat Isojärven rannalle kalapirtin tukikohdaksi syksyistä muikunpyyntiä varten. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli KeskiSuomessa 30,2 prosenttia. Mitä pidempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeammaksi työllistyminen muuttuu. Kun pihalla, puffetissa ja eteisessä tungeksivat ihmiset asettuivat paikoilleen, Pirtin juhlasali oli melkein täynnä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta eli työnvälitystilaston mukainen työttömyysaste oli Keski-Suomessa kesäkuun lopussa 16,8 prosenttia. Ja se tepsikin, kun hän pyysi pubissa oluen. heinäkuuta 2014 Niina Huuhtanen Työja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Kuhmoisissa oli kesäkuun lopussa työttömänä 130 henkilöä. Äiti ja poika yöpyivät Uuhiniemessä Maija-tädin vieraana. Korppila-Kauppisen mielestä tulevaisuuden tärkein tavoite on saada tilanne säilytettyä vähintään nykyisellä tasolla. Puukkoisten kesäjuhlien yleisö seurasi tapahtumien käänteitä herpaantumatta. Paras tilanne oli Kyyjärvellä, jossa työttömyysaste oli 12,1 prosenttia. Sen jälkeen oli vuorossa yhteislauluna laulettu Hämäläisten laulu. – Mistä – neiti – on – kotoisin. Luutsaaren kalapirtin kannatusyhdistys perustettiin maaliskuussa 1969, se kertoo kalapirtin vaiheista ja vaalii talkoovoimin pirttiä historiallisesti arvokkaana kohteena tuleville sukupolville. Kuhmoisten kunnan työnsuunnittelija Minna Korppila-Kauppinen on tyytyväinen Kuhmoisten parantuneeseen työllisyystilanteeseen. Oltiin Pirtillä Puukkoisten kesäjuhlissa lauantai-iltana 26. Toinen uutinen oli, että Juhani Savijärvi on lupautunut yhdistyksen puheenjohtajaksi, hänen toimikautensa alkaa ensi vuoden alusta. Sikermän aloitti Miksi sinulla ei ole kurahousuja -runo, ja sitten oli vuorossa Savusauna ja Ylistys pienelle naiselle. Pirtillä, kun sketsihahmo Taistoa ohjailtiin Lontoon sokkeloissa. Ja niinhän olikin, ilta-aurinko ei laskenut vaan siilautui puiden lehvien lävitse ja Pirtin sivuikkunoiden kautta juhlasaliin. Työja elinkeinoministeriön mukaan työttömyys lisääntyi kuluvan vuoden toukokuusta. Pulma oli, että hän ei osannut sanaakaan englantia. Naisia työttömänä oli 58. Ohjelmassa kevyttä ja vakavaa Juhlapuheen piti Ylä-Köntistä lähtöisin oleva Pekka Sammalisto. Ja lopulta lähti kukkarokin hierojan matkaan. Taisto arveli, että ehkä häntä ymmärretään, jos hän puhuu oikein hitaasti suomea. Emma Kaakko toimi kertojana lauantaina 26.7. Toimimattoman Turvesuo Oy:n yhtiökokous osoittautui varsin kovaksi pähkinäksi tottuneellekin kokoushaille. Kuhmoisissa työvoimaan kuului kesäkuussa 914 henTyöttömyys laskee työnsuunnittelulla kilöä, joista yli puolet, eli 72, oli miehiä. Parhaimmistoon kuuluivat myös Muurame ja Konnevesi, joiden työttömyysasteet jäivät alle 13 prosenttiin. Illan juontaja Tapio Nieminen oli tyytyväinen ohjelman edistymiseen. Koko maassa työttömiä työnhakijoita oli 337 203, joka on viime vuoden kesäkuuhun verrattuna 35 480, eli 11,8 prosenttia enemmän. Päivä sujui hyvin joukon jatkeena, mutta illalla Taisto halusi tutustua paikalliseen elämään. Heikoin työllisyystilanne oli Kannonkoskella ja Äänekoskella, joissa molemmissa työttömyysaste oli yli 19 prosenttia. Pekka Sammalisto kiitti kuntaa hyvästä toiminnasta lukion suhteen.. En tiedä, kuinka käy, mutta te olette saaneet kuulla yhden mielipiteen, joka vastustaa suuria lukioita, Pekka Sammalisto päätti puheensa vakavan osan. Niin uusi kuin luopuva puheenjohtajakin saivat yleisöltä huumaavat suosionosoitukset. Tämän jälkeen okskulmalainen Aimo Heinävaara lausui runoja veikeästi kertoillen, melkein kuin jutellen. – Kuhmoisten kunta on tehnyt hienoa työtä pitämällä yllä omaa lukiota, olen voinut seurata asiaa Kuhmoisten Sanomien välityksellä. Duon osan yksi. Kuhmoisten kunta on saanut tukityöllistettyä työttömiä työnhakijoita esimerkiksi metsänraivaustöihin. Matias oli jo päivällä ottanut osaa Puukkoisten kesäjuhlien urheilukilpailuihin. Kotisivut löytyvät nettiosoitteesta www.kalapirtti. Hallituksen linjaus pitää kaataa vaalien jälkeen. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 30. Hän muisteli toinen toistaan hauskempia sattumuksia poikavuosiltaan, siinä oli hiihtokilpailuja, perunanviljelyä, häitä ja häiden jälkeisiä. Jos näin menetellään, suuri määrä lahjakkuutta menee hukkaan. Taisto halusi puhutella tarjoilijaa ja tekikin sen samalla tavalla hyvin hitaasti puhuen. Viimein saatiin edes yksi asia päätökseen, kun päätettiin, että päätetään, mitä päätetään, ennen kuin päätetään mitään. Näyttämöllä oli vuorossa sarja sketsejä. Mauri Kuusinen aloitti toisen puoliajan esittämällä Unohtumattoman illan. Työttömyys piinaa eniten yli 50-vuotiaita. – Illan teemaksi alkaa muodostua pieni on kaunista ja paikallinen on kaunista. – Tammikuussa tilanne oli aika huono, mutta nyt kokonaistilanne näyttää ihan hyvältä. Suvi Manninen oli heittänyt myös tikkaa ja rengasta, ja saappaanheitossa hän voitti pokaalin. heinäkuuta. – Kun lukiossa pitää olla vähintään 550 oppilasta, se tarkoittaa, että lukio voi olla vain Jyväskylässä, Tampereella ja Lahdessa. Olemme saaneet ohjattua työntekijöitä hyvin yksityiselle puolelle. Tämä on viisi ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. – Olen myös etsinyt yrityksille sopivia työntekijöitä ja laittanut aktiivisesti työnhakijoille viestiä, mikäli olen huomannut sopivia työpaikkailmoituksia esimerkiksi internetissä mol.fi:ssä. Vesa Koivu – Voitto tuli, neljä voittoa, Matias Annala kertoi äidilleen Suvi Manniselle, kuinka hyvin arpajaisissa onnisti. Keski-Suomessa oli kesäkuun lopussa 21 578 työtöntä työnhakijaa. Keski-Suomessa oli 1 993 ja koko maassa 34 960 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin kuukautta aiemmin. Naiset soittivat varmaotteisesti Täällä Pohjantähden alla ja Beethovenin Kolmesta duosta viululle ja sellolle 1. Tähän Taisto ihmettelemään: – No, miksi – me – sitten – puhumme – englantia. Lopuksi Sammalisto vakavoitui ja moitti hallituksen suunnitelmia pienten lukioiden lakkauttamiseksi. Tapio Nieminen toivotti yleisön tervetulleeksi, ja Mauri Kuusinen soitti alkumusiikit. Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsti Salminen kertoo, että kotisivuille on tulossa monenlaista kiinnostavaa aineistoa, esimerkiksi kalapirtin historiaan kiinteästi liittyvän Ahti Rytkösen päiväkirjamuistiinpanoja. Riitta Äikäs, jota leikillisesti puhuteltiin kyläpäälliköksi, kertoi, että Puukkoisten kyläyhdistys on nyt rekisteröity, ja että ihmisten toivottiin liittyvän sen jäseniksi. – 40 metrin juoksu, pallon heitto, tikka ja renkaanheitto, Matias luetteli lajeja. fi. Omalta kylältä löytyy ohjelman esittäjiä, on laulua, puhetta, tanssia, lausuntaa, ja nyt esiintyvät Emma ja Anu Kaakko. Kuhmoisissa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli kesäkuun lopussa 14,2 prosenttia. Työttömien määrä on noussut 2 686, eli 14,2 prosenttia viime vuoden kesäkuusta. Kuhmoinen oli ainoa kunta koko Keski-Suomessa, joka on pystynyt vähentämään työttömien määrää edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna
Vankilassa hän kohtasi sitten ruandalaisen papin, jota syytettiin kansanmurhasta tekaistun jutun pohjalta. Miesten kotailta Harmoisten Kauppilassa, Erkki Peltolalla, os. klo 13. Otin hänet putsarikaverikseni. – Kaikkia huumeita, mitä löytyy, olen kokeillut ja olen tehnyt rikoksia henkirikoksia myöten. Tilaisuuden lopuksi vs. Hän ei valikoinut ihmisiä vaan sanoi, minulla ei ole vihollisia vaan vain haavoitettuja ystäviä. Samassa tilaisuudessa valtiotieteen maisteri, tietokirjailija Reima T.A. Aiheeseen sopien Auni Kaipia oli valinnut loppurukoukseksi piispa Desmond Tutun kokoamista afrikkalaisista rukouksista ghanalaisen rukouksen Iloni kiirii lintujen lailla. Hän kertoi olevansa entinen rikollinen, joka on istunut pitkään vankilassa. Kuhmoisten Sanomat Pekka Visuri kertoo Mannerheimista jatkosodan ylipäällikkönä keväällä 1944 A.I. Ruokailun jälkeen oli puheiden vuoro. Päijälänraitilta Kylämälle päin vesijohtoverkossa on havaittu paineen vaihtelua. Arwidsson -Seuran esitelmätilaisuudessa Padasjoen pääkirjastossa torstaina 7.8.2014. Kalevi Rautiosta ja Seppo Jokisesta tuli hänelle tärkeitä ihmisiä. – Se oli opettavaista aikaa, sairaalan pyjamassa kaikki ovat samanlaisia. – Leenalle kiitos päivän teemasta, erilaisuuden hyväksyminen. kirkkoherra Auni Kaipia. VÄESTÖMUUTOKSIA Kastettu: Minttu Minja Maria Suominen Kirkonkylästä Kuollut: Raimo Ensio Salo Espoon Tuomiokirkkoseurakunnasta 81 v. Mannerheimista Padasjoella Kuhmoisten Sanomat Kunnan vesilaitos tiedottaa, että ukkosten takia Päijälänraitin paineenkorotusasemalla on ollut toimintahäiriöitä. Leena Lehtiselle oli erityisen vaikeata ymmärtää katolisia kristittyjä, mutta hän pääsi ennakkoluuloistaan. Vankilan jälkeen Jarkko Lassilan tie vei Siuntion Karismakodin ja Lohjalla sijaitsevan Vivamo-opiston kautta uusiin vaiheisiin. klo 10. Veteraaneja kentällä. Hän kertoi olleensa puheissa saarnamiesten ja muiden uskovien kanssa, mutta ei pitänyt näitä minään, sillä usein keskustelut päättyivät ravintolapöydässä siihen, että nämä tunnustivat hänelle pettävänsä vaimoaan tai muuta sellaista. Veteraanikisoissa ikäsarjat alkavat 30 ikävuodesta ylöspäin. – Se ulottuu maan ääriin, mutta sen voi aloittaa ihan läheltä. Kentällä mitellään kuulassa, kiekossa, keihäässä, korkeudessa, pituudessa ja juoksussa. klo 19 Seppo ja Tarja Ottman VIIKON NIMET Tänään Asta To Helena, Elena Pe Maire La Kimmo Su Nea, Linnea, Neea, Vanamo Ma Veera Ti Salme, Sanelma Ke Toimi, Keimo ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa kirkastussunnuntaina 3.8. On vain yhdenlaisia ihmisiä 140 vuotta! Hyvää syntymäpäivää Äidille ja Isälle! Toivottavat: Harri, Pekka, Juha ja Pasi perheineen Ps. Jos sellainen on, pyydän heitä ottamaan tähän yhteyttä, Jarkko Lassila kertoi. Kuhmoisten urheilukentällä. klo 12. Vierailijana on opetusneuvos, kesäkuhmoislainen Antti Henttonen ja aiheena kesä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana. klo 18.30. Jarkko Lassila tutustui vankilassa ruandalaiseen pappiin, jota uhkasi kova tuomio tekaistun kansanmurhasyytteen takia. Vikaa ryhdyttiin heti korjaamaan. Mukana Lahden seurakuntien puhallinorkesteri ja rallilegenda Ari Vatanen. – Kalevi saattoi olla tiukka, kun puhuttiin Jeesuksesta, mutta muuten hän kieltäytyi puolustautumasta, jos häntä moitittiin. Päivä alkoi jumalanpalveluksella, jossa saarnasi vs. Lehtinen puhui Jaakobin kirjeen pohjalta siitä, että uskovat eivät saa erotella ihmisiä rikkaisiin ja köyhiin eikä muutenkaan ulkoisten ominaisuuksien pohjalta. – Tämä oli ensimmäinen kristitty, joka eli uskonsa mukaan, ainoa rakkaudellinen ihminen, johon olin törmännyt. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 30. Opastettu hautausmaakierros Papinsaaressa su 3.8. – Jeesus on luvannut rauhaa ihmissydämeen ja antanut tehtäväksemme rakastaa lähimmäisiämme niin kuin itseämme. ONNITTELUT Tampereella 14.5.2014 syntynyt iskän tuleva kalakaveri sai 19.7.2014 kasteessa nimen Iippa Ukko Uljas Rujala Kastepappina Mira Kivilahti Kummeina Joni Härmä, Maria Pesonen, Petra Pesonen, Markus Rujala ja Vili Sirén Kiitokset kaikille Iipan juhlapäivää kanssamme viettäneille! Elli-Sofia ja Niko KASTETTU Vesa Koivu Päijälän Kristillisen yhdistyksen kesäjuhlia vietettiin viime sunnuntaina 27. heinäkuuta 2014 4 Tervetuloa Helluntaisrk. Hän valaisi asiaa kertomalla kolme vuotta sitten kuolleesta miehestään evankelista Kalevi Lehtisestä. Ojala puhui Jeesuksen antamasta lähetystehtävästä. Oppaana Marjatta Hukki. Pyhiinvaellussunnuntai Päijälän rukoushuoneessa su 3.8. Hämeentie 181, to 7.8. heinäkuuta kylän rukoushuoneella. Kalevi Lehtinen vei Leena Lehtisen 15 vuodeksi Saksaan, jossa Leena Lehtinen sai opetella uskovien välistä suvaitsevaisuutta. ”Varikolla” –tapahtuma Päijälän rukoushuoneessa pe 1.8. – Joka ei armahda toista, ei itse saa armoa. Valtiotieteen tohtori, eversti evp Pekka Visuri on äskettäin julkaissut aiheesta kirjan Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat 1944. Käykäähän tsekkaamassa mökin edusta:) Leena Lehtinen Kansan Raamattuseurasta toimi Päijälän Kristillisen Yhdistyksen kesäjuhlien iltapäivän pääpuhujana. Vaelluskokemuksiaan jakavat Soili Juntumaa, Kari Keskinen ja Terhi Ratalahti. Luoto puhuu Temppeliherrain ritarikunnasta ja risti-retkiajan keskeisistä myyteistä. Kisojen isännöinnistä vastaa Kuhmoisten Kumu, joka täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Nyttemmin Jarkko Lassila osallistuu katulähetykseen Turussa, ja suuri osa ihmisistä, jotka tulevat puheille, on sellaisia, jotka ovat saaneet seurakunnassa jossain vaiheessa nenilleen, luopuneet seurakunnasta ja luopuneet uskostakin. klo 15. – Kysyn heiltä, onko teillä ketään sellaista ihmistä, johon ette olisi pettyneet. Toritie 44 EVANKELIUMIN-ILTA To 31.7. Pääpuhujaksi oli kutsuttu Leena Lehtinen Kansan Raamattuseurasta. Kun kumpikaan näistä ei ole vielä toteutunut, meillä on tehtävää. Puheenvuorojen välissä sopraano Jenni Lättilä lauloi ja säesti itseään urkuharmonilla, ensimmäisenä oli vuorossa Armas Maasalon Tuhansin kielin. Lassila ihmetteli, kun mies rukoili vain toisten puolesta: olisi nyt huolehtinut itsestään, mutta ei. kirkkoherra Auni Kaipia kiitti Päijälän Kristillistä yhdistystä sen tekemästä työstä sekä tilaisuuden ohjelman suorittajia ja puhujia. Yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lahtinen toivotti yleisön tervetulleeksi ja pohti yhdistyksen ja sen toiminnan tarpeellisuutta. Tutustuminen Kauppilan kotimuseoon. Kertokaamme siitä toisille ihmisille, jotka eivät vielä ole astuneet siihen todellisuuteen. Ennen Saksan vuosia Leena Lehtinen toimi sairaalasielunhoitajana Kokkolassa. Lähtö pääportilta. Oman osuutensa aluksi Risto Ojala pyysi yleisöä yhtymään Jenni Lättilän johtamaan virteen 577, Sun kätes, Herra, voimakkaan. Jenni Lättilän laulun jälkeen oli vuorossa Jarkko Lassilan lyhyt ja vaikuttava puhe. Ukkosvaurioita vesihuollossa Kuhmoisten Sanomat Yleisurheilun kansalliset veteraanikilpailut järjestetään ensi lauantaina 2.8. – Jumala ei ole mielipidekysymys vaan todellisuutta meille. Sopraano Jenni Lättilä lauloi, soitti ja säesti virsiä Päijälän rukoushuoneella
Ennen ostopäätöstä kaikki kojut kierretään läpi ja vasta sitten tehdään päätös, keneltä tuotteita ostetaan. Mukaan lähtee lopulta iso pussillinen pottuja. Vesa Koivu Ryhmä ammattitanssijoita valmisteli tanssiesitystään viime viikon ajan Kuhmoisten koulukeskuksen vanhassa juhlasalissa. Vuosien saatossa Peltonen on kuitenkin ehtinyt kerätä ympärilleen vakioasiakkaiden köörin, jotka käyvät joka kesä hamstraamassa hänen pöydältään pottuja. – On ollut todella vilkasta, Kilpeläinen huokaisee tyytyväisenä. Heikki Peltonen on käynyt torilla myymässä vihanneksia jo nuoresta lähtien. Tästä huolimatta toripöytien valikoima on niin runsas, että uusien asiakkaiden houkutteleminen oman myyntipisteen luokse on välillä jopa hieman hankalaa. – Kysyin kummitädiltäni Kaisa Heickelliltä, voitaisiinko tulla Kuhmoisiin. Ensiksi tanssii yksi notkea nainen. Pöydän antimista kaupaksi ovat käyneet erityisesti perunat. – Suuri kiitos Kuhmoisten kunnalle! Koreografi Reija Wäre keskustelee yleisön kanssa.. – Olin juhannusaattona täällä ensimmäistä kertaa myymässä. Henkilöauton takakontissa torille matkaavat niin perunat, sipulit kuin tillitkin, jotka Peltonen käy nostamassa ylös omalta kasvimaaltaan. Vakioasiakkaita jo vuosien takaa – Aika hyvännäköisiä perunoita, Heikki Sarekoski kehaisee ja pysähtyy harmoislaisen Heikki Peltosen vihannespöydän eteen. Mutta kaikkia yhdistää jazztanssi. Seuraavaksi lisäämme koreografista materiaalia, suunniteltuja liikkeitä, ja kehittämme esitystä eteenpäin. Yhtäkään moitteen sanaa ei Peltonen muista koskaan kuulleensa perunoistaan. Toisessa pätkässä mies on ajatuksissaan ja liikkuu. Tanssiteos valmistuu ryhmätyönä vähin erin uusien tapaamisten myötä. heinäkuuta, että he esittäisivät kuusi näytettä kehitteillä olevasta esityksestä. Kolmannessa osassa nainen liikkuu kipakasti, ja muu ryhmä tulee mukaan. Mansikat ovat olleet torikansan suosiossa, mutta myös porkkanat ja perunat ovat menneet hyvin kaupaksi. Minna Kilpeläinen kauhoi asiakkaille mansikoita Särkiön marjatilan kojulla jatkuvalla syötöllä. Torilla hyörivät asiakkaat ovat Kilpeläisen mielestä erittäin hintatietoisia. – Hinnat vaihtelevat. – Ensimmäisellä viikolla marjat loppuivat aina ennen puoltapäivää. Tänä vuonna sato on ollut Peltosen mukaan kohtuullinen. Mukaan tulee seitsemän tanssijaa lisää, heistä kaksi on miehiä. heinäkuuta 2014 Niina Huuhtanen Kello ei vielä edes puoltapäivää, mutta mansikat ovat jo loppuneet padasjokelaisen Särkiön marjatilan kojulta. Löytyypä pieneltä myyntipöydältä silloin tällöin myös kukkia. Päivänvarjojen alla tarjoiltavat kahvit ovat Mansikat ja perunat ovat torikansan suosikkeja houkutelleet paikalle torstaipäivänä varsin mukavasti asiakkaita. Koreografi Wäre kokoaa ja järjestelee lankoja, mutta hän saa käyttöönsä sen, mitä tanssijat hänelle antavat ja mitä uutta yhdessä syntyy. Jossain vaiheessa päivää saatamme huomata, että nyt kilpailijat ovat laskeneet hintoja ja sitten joudumme vähän miettimään, että pitäisikö meidänkin. Kyllä tässä saa koko kesän taas istua. – On hienoa, että on saatu treenata täällä neljä päivää. Torilla on myynnissä muun muassa vihanneksia ja kalaa. Kiertymisistä ja kohtaamisista tulee mieleen Miklós Jancsón elokuvat, mutta sitten se muuttuu joksikin muuksi. Hän katselee liikkuvia naisia, naisetkin ovat kiinnostuneita Ahtista, ja katseet vaihtuvat ilman flirttiä. Loppupäivästä niin saatetaan joskus tehdä. Otteita tulevasta tanssiesityksestä Viimeisessä osassa tarvitaan polvisuojia, se on huippuvauhdikas, ja siinä mennään mukkelismakkelis. Koreografi Reija Wäre kertoi lauantaina 26. Vuosien varrella torimyyjien määrä on Peltosen mielestä vähentynyt. – Aluksi saatte nähdä osan, jossa yhdistellään eleitä ja tanssia. Yksi tekee eleen ja liikesarjan, ja liike siirtyy seuraavalle ja muuntuneena kaikille. – Ja myyjä on loistava, Jorma Vuorinen lisää. Vilskettä on ollut torilla riittävästi. Kokonaisuus jäi minulle hämäräksi, kun yritin samalla ottaa valokuvia. Hän tekee hitaita, voimaa ja tasapainoa vaativia liikkeitä. Ja kun tilat järjestyivät, kutsuin tanssijaystäväni tänne, kuhmoislaista sukua oleva tanssija Elina Pohjonen kertoo. – Siikli loppui tänään ensimmäisenä. Reija Wäre selvittää, että ryhmän kaikilla tanssijoilla on oma taustansa ja omaa särmää, on katutanssia, balettia ja esimerkiksi nykytanssia. Asiakas lupaa noutaa sen myöhemmin. Esitys on ohi, ja paikalle osanneet parikymmentä katselijaa osoittavat suosiotaan. Tanssiryhmällä ei ole vielä nimeä, eikä esitykselläkään, ensi-ilta on vuoden 2015 puolella. Ne olivat aivan ihania, Lea Vuorinen hehkuttaa. Neljännessä näytteessä Ahti etsii seuraa. Särkiön marjatilan herkut saapuivat Kuhmoisten torille heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 30. Vai ostetaanko keneltäkään. Tehokasta myyntityötä tekevä Minna Kilpeläinen asettaa viimeisen mansikkalaatikon sivuun odottamaan. Särkiön kojulta saa tuoreiden vihannesten ja marjojen lisäksi myös kahvia ja pullaa. Tanssijat vastaavat yleisön kysymyksiin ja kertovat, että he ovat kokoontuneet Kuhmoisiin eri puolilta maailmaa. – Kävimme myös viime vuonna ostamassa tästä perunat. Nainen katsoo häntä taaempaa ja ryhtyy mukailemaan tämän liikkeitä, ensin myötäillen sitten osallistuen. – Erotumme muista varmaan sillä, että tässä on myynnissä vähän kaikkea. Se on jostain syystä suosittu, vaikka muut lajikkeet ovat aivan yhtä hyviä. Kahvien perässä monet tuntuvat meidän luokse tulevan. Kilpeläisen mielestä viikon kiireisimmät päivät ajoittuvat yleensä loppuviikolle
heinäkuuta. Seuraavaksi Timo Sahi vei vieraansa kirkonmäelle ja esitteli kirkon ja sen muistomerkit. Äänestyksessä veneilijät voivat äänestää niitä satamia, joissa he ovat vierailleet edellisen kesän aikana. – Kun tultiin Vintturinniemeen, nostimme maljan Hämeen viirin alla ja lauloimme Hämäläisten laulun, Timo Sahi kertoo. Meillä oli kauluspaita ja ylioppilaslakki. Osa retkeläisistä tutustui myös paikalliseen kotiseutumuseoon. Jyrki Vesikansa kertoi, että tuolloin osakunta oli nuorille opiskelijoille tärkeä. Tulopäivänä lauantaina kunta tarjosi vieraille tervetuliaiskahvit, ja kunnanjohtaja Arvo Sorri esitteli heille pitäjää. Heinolan maalaiskunnasta kotoisin oleva Laatunen opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa ja toimi Hämäläis-Osakunnan kuraattorina vuosina 1963–1966. Tutustumiskierroksen päätteeksi Timo Laatunen muisteli 50 vuoden takaista kesäjuhlaa. Ohjelma alkoi puolilta päivin Aseja varusmuseolla, jossa tutkittiin Ari Lehtosen kokoamaa esineistöä. Kauluspaita ja ylioppilaslakki – Osakuntien kesäjuhlilla ja retkillä on pitkät perinteet, käytiin eri puolilla Hämettä, tuolloin oli Kuhmoisten vuoro. Vuorossa oli käynti sankarihaudoilla. Vielä 1960-luvullakin kaikki oli muodollisempaa kuin nykyään. Kuhmoisten satamaa ei vielä tänä vuonna pääse äänestämään, mutta ehdokkaiden joukossa on jo useita satamia Päijänteeltä, esimerkiksi Jämsä ja Kellosalmi. Äänestä vuoden vierassatamaa! Näin myös pienet ja syrjäisillä paikoilla olevat satamat voivat menestyä äänestyksessä. Huomio kiinnittyi myös seinälle aseteltuun konepistoolikokoelmaan. Timo Sahi, Timo Laatunen ja Leena Löyttyniemi laskivat muistomerkille kukkalaitteen, jonka värit mukailivat HämäläisOsakunnan osakunnan värejä, valkoisia gladioluksia ja punaisia ruusuja. – Sota tulee ihan eri tavalla mieleen, kun näkee näitä vehkeitä, joita miehet on käyttäneet. heinäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 6 Vesa Koivu Melkein päivälleen 50 vuotta sitten Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunta tuli vierailulle Kuhmoisiin. Vielä nykyäänkin Kuhmoisissa kesiään viettävä Timo Sahi oli yksi noista Kuhmoisissa vierailleista osakuntalaisista. Vasemmalla toimittaja ja tietokirjailija Jyrki Vesikansa, oikealla punaisessa paidassaan varatuomari Olli Puntila, joka on tehnyt elämäntyönsä osuuspankkien liikepankki OKO:n johdossa, hän on myös Suomen Olympiakomitean pitkäaikainen jäsen. Monet kestävät ystävyyssuhteet syntyivät tuolloin. – Näin elokuvan tekijöitä, ja ihmettelin, miksi Rukajärven tiessä suomalaisilla joukoilla oli venäläiset konepistoolit. Hän puolisonsa Sinikka Sahin kanssa järjesti HämäläisOsakunnan riemukesäjuhlat Kuhmoisiin, ja tapaaminen toteutui viime lauantaina 26. Timo Laatunen piti vieraiden puolesta kiitospuheen. Historiaa opiskellut, myöhempi toimittaja ja tietokirjailija Vesikansa on syntynyt Helsingissä, mutta hän liittyi Hämäläis-Osakuntaan sukunsa juuria kunnioittaen. Tähän mennessä Viikilän töihin on käynyt tutustumasta 2036 henkilöä. Vesa Koivu Eino Viikilän 60-vuotisjuhlanäyttely Yksi oikein, kaksi nurin on esillä Kuhmoisten Riihigalleriassa, nähtävänä on niin veistoksia, maalauksia kuin grafiikkaakin. Äänestyksen vuoden 2014 satamasta voitti Kemi ja sitä ennen Rääkkylän Paksuniemen Satamakahvila. Kunkin sataman saamat äänet jaetaan kyselyssä ilmoitettujen satamavierailujen määrällä. Kuvassa Viikilän keramiikkatyö Lapuva. Ei siinä ajateltu hyötymistä. – Ihminen etsii itseään ja haluaa tutustua uusiin ihmisiin. Loppuilta kului yhdessäolon merkeissä. Uimaveden lämpötila oli 27,5 astetta, ja juhla-ateria oli mainio. Vielä ehtii Vesa Koivu Äänestys Vuoden vierassatamasta 2015 on käynnissä. – Venäläisen erottaa niin kuin tässä siitä, että sen piipun suojus on poikkileikkaukseltaan kulmikas, kun suomalaisessa se on pyöreä. Näyttely on avoinna 18.6.–10.8.2014 tiistaista sunnuntaihin paitsi perjantaina 1.8.2014, jolloin se on kiinni Jyväskylän suurajojen takia. Osakunnan kuraattori, varatuomari Timo Laatunen esitti tervehdyksensä lähemmäs kolmen sadan opiskelijan puolesta. – Käytiin sankarihaudoilla, ja oli kulkueet lippuineen, Jyrki Vesikansa täydensi. Äänestys käy päinsä nettiosoitteessa www.spvsatamaaanestys.fi.. Riihigalleria sijaitsee Päijälän kylällä, sillan tuolla puolen, noin 19 kilometriä kirkolta. Hämäläis-Osakunnan riemukesäjuhlan osanottajille. Tapaamme toisiamme vieläkin, muutenkin kuin osakunnan yhteydessä. hyvää, paikallista sahtia. Tapahtuman 50-vuotismuistoksi Riemujuhlaksi kutsutaan tilaisuutta, joka järjestetään 50 vuotta varsinaisen tapahtuman jälkeen varsinaisen tapahtuman muistelemiseksi ja juhlistamiseksi. – Oli kunnan ja seurakunnan tervehdykset, jumalanpalvelus ja juhlaillalliset. Keskiviikkona 30. Kuhmoisten sankarivainajien muistoa kunnioittaen 26.7.2014 Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan riemukesäjuhliin osallistuvat osakunnan seniorit – Timo Sahi, Timo Laatunen ja Kotitalouslehden entinen päätoimittaja Leena Löyttyniemi laskivat kukkalaitteen. Suomen Messujen ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n järjestämän kilpailun avulla halutaan kannustaa virallisia vierassatamia kohentamaan palvelujaan. – Koulun lattialla nukuttiin, ja illalla saatiin myös Hämäläis-Osakunnan riemukesäjuhla Suomen Puolustusvoimien eläkkeellä oleva ylilääkäri, lääkintäkenraalimajuri Timo Sahi, kukkalaite kädessään, esitteli Kuhmoisten kirkonmäkeä viime lauantaina 26.7. Majoitus ja illalliset, joiden ohjelmasta vieraat vastasivat, järjestettiin yhteiskoululla. Sitten seurue suuntasi Sahien kesäpaikkaan Hahmajärvelle. – Sunnuntaina oli vuorossa retki Päijänteelle, proomun kyydissä
Lajeina metsästyshaulikko ja metsästystrap. Lähtö Kuhmolan pihasta klo 10.00, ajetaan Toritien kautta. Ilmainen kustannusarvio. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. Lauantain 2.8. mennessä. 045 636 3889 / Eija __________________________ LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Retken hinta 30 € sis. (sis. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 75 e /kpl AINOASTAAN PERJANTAINA Kuhmoisten torilla 10–12. Ilmoittautumiset viimeistään perjantaina 08.08. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Ark. La 16.08.2014 klo 12 Frisbeegolfia koulukeskuksessa. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. klo 18 Metsästäjätutkinnot 14.8. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Ilmoittautumiset Kikalle 0400 437341 ma 11.8. 24 t. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Irma Kallio p. Paluu n. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. p. 0400 852 532 __________________________ Pe 08.08.2014 Sokkoretki. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. erikoiskuljetukset/kotim. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 30. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9.30–15, ti ja pe 9.30–13, to sulj. ja 12.8. Puh. 2 e /m, PALOTIKKAITA alk. tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. klo 17. Pirkko 0407217547 tai Elli 0405144461. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. tyhj. tapahtumat OPASOL OY p. 10-12, 42100 Jämsä p. Tutustumme Veli Ähtävän veistosgalleriaan, ruokailu ja hirviesittely Himosvuoren takamailla Hirvikartanossa. pullakahvin. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. klo 17.00 Liput 5,€ – K12 – Kuhmoisten Reumayhdistyksen jäsenet: Retkipäivä Jämsän seudulle torstaina 14.08.2014. MYÖS KORTTIMAKSU Tervetuloa! 0400 398 093 RÄYSTÄSKOURUA PRIMA alk. Paluumatkalla piipahdamme Huopaliike Lahtisen tehtaanmyymälässä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. ja 19.8. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Kilpailua tai ohjattua harjoittelua valintasi mukaan. Ikkunat ja ovet asennettuina! Soita maksutta: p.0800 155 099 www.pihla.fi Kuhmoisten Riistanhoitoyhdistys järjestää Kuhmoisten Nesteellä Metsästäjätutkintokurssi 5.8., 7.8. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PESULAPALVELUT JEC PESULA PALVELU OY Nuutinrinteentie 35, Kuhmoinen p. heinäkuuta 2014 SEURAT Kuhmoisten Sanomat Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Lähtö Nesteeltä Toritien kautta klo 9.00. Ilmoittautumiset 5.8. 040 136 3013, 045 636 3889 __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 03 7333 576 Kesäkaverit Esitys Kuhmolassa su 3.8. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 040 536 5663, 0400 350 483 _________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. klo 13 Aukeasuon ampumaradalla. ja Eurooppa OPASOL OY p. Kuhmoisten Erämiehet ry järjestää haulikkokilpailut su 3.8. Veteraanikisojen toimitsija, muistathan tulla kentälle viimeistään klo 11. 0400 798143 p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Asiakaspalvelu Taija Kuivalainen 040 515 2345 Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 TOIMITUS Kesätoimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Lomalla 21.7.–23.8.2014 Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2792 (LT-2013) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi palaute@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Tervetuloa! Erkki savustaa Kuhmolan torilla torstaina 31.7. kahvit ja lounaan. mennessä Paulalle 0500 844 534. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. Suoraan valmistajalta. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Kattomestarit Oy Katot kuntoon, pesuja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja huopa. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. klo 9–16 LOHTA ja RAUTUA Kalasäilyke-tarjous 3 prk valikoima 14 €. Hintoihin sisältyy alv 24%. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Hintoihin sisältyy alv 24%. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Retken toteutuminen edellyttää vähintään 20 osallistujaa. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. Tervetuloa mukaan! URHEILUKILPAILUT. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. klo 18 METSÄSTYS PITOPALVELU yms. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Osallistumismaksu 5 € sis. 046 544 9230 __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. Peltonen p. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi
Rantakalaja toripäivä Pihlajakoskella Su 24.8. Neste Rally, Päijälän pikataival Pe 1.8. Ilmoittautumiset 6.8. Konsertti Kuhmolassa Syyskuu Ti 2.9. Rallitori Pihlajakoskella Pe 1.8. Retken hinta 25 €/hlö, sis. Kohteet Tunkelon Isotalo, Längelmäki, Kuhmalahden Taidepappila ja Riihigalleria, Päijälä. mennessä Kuhmoisten kirjastoon, p. 040 359 4543. mennessä Kuhmoisten kirjastoon, p. Kesän päättäjäiset Sappeessa Su 31.8. Lastenelokuvafestivaali La 30.8. Kotiseutuilta Päijälän Pirtillä Hyvä Kuhmoisten Sanomien tilaaja, muistathan ilmoittaa osoitteenmuutoksesta meillekin!. Tapaamme mm. Kotakirkko Ahti Liivenkorkeen kodalla Pe 29.8. Markkinat Kuhmolan torialueella Marraskuu La 1.11. heinäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 8 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA Kuhmoinen klo 9-10 SÄILYKKEET 4 prk/20 € 0400 872 461 Kulttuuriretki la 9.8. NESTERALLIN TIEJÄRJESTELYISTÄ JOHTUEN! TAPAHTUMAT Elokuu Pe 1.8. Sprinttisuunnistusharjoitus koulukeskuksen kartalla. Yhteistyössä Kirjonurmen talli avoimin ovin ja ratsastusesityksin perjantaina 29.8. klo 14 Vanha-Puolamäessä, Orivedentie 63. Kansalliset veteraanikisat urheilukentällä La 2.8. Lähtö Kuhmolan edestä klo 11.00, paluu samaan paikkaan n. 040 359 4543. Seuraa ilmoittelua Kuhmoisten Sanomissa ja yhdistyksen kotisivuilla www.kuhmoistenkulttuuriyhdistys.fi Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys järjestää: Jämsän Silmäasemalla silmätautien erikoislääkäreiden vastaanotot Markku Katajakunnas to 07.08.2014 to 14.08.2014 to 21.08.2014 to 28.08.2014 Kari Kauppinen ke 13.08.2014 ke 27.08.2014 Ajanvaraukset numerosta (014) 712 616 ja 040 7211 311 RIIHIGALLERIA SULJETTUNA PERJANTAINA 1.8. Elokuun Kuvia -elokuvatapahtuman aiheena on hevonen ystävänä. Peräkonttikirppis Torpalla La 9.8. Syyslounas Kissakulman Torpalla Lokakuu Su 5.10. Lauantaitori Päijälässä Su 3.8. 29.-30.8. Höyrylaivaregatta Kuhmoisten satamassa La 2.8. La 16.8. Iltarastit Puukkoistentien varrella Su 7.9. Elokuva Mielensäpahoittaja Kuhmolassa La 20.9. ”Varikolla”tilaisuus Päijälän rukoushuoneella La 2.8. Keskiviikkona 30. Touhulan yö Vehkajärvellä 29.8.–30.8. Histamiini-hevosen ja hahmon luoneen kirjailijakäsikirjoittaja Raili Mikkasen. Sataman valot -tapahtuma Kuhmoisten satamassa La 30.8. Muistatko viel -konsertti la 23.8. Tanssit Työväentalolla Ti 12.8. Opastus Nesteen risteyksestä. kuljetuksen, lounaan ja sisäänpääsyt. Opastettu kierros Papinsaaren hautausmaalla La 9.8. Nostalgiaa ja ikivihreitä sävelmiä esittävät Satu Rantanen, laulu, ja Antero Rantanen, piano. Elojuhla Päijälän rukoushuoneella La 18.10. Venetsialainen ilta Pihlajakoskella La 30.8. Hinta 15 €, sis. Kirpputori Työväentalolla La 9.8. klo 17.30. Syystori Päijälän Pirtillä Su 28.9. Ilmoittautumiset 21.8. kahvit