Miikka Kumpulainen & Ola Nordman keskustelevat Linnavuoren mysteeristä ja esittelevät Linnavuorta klo 12.30 Järj. syyskuuta 2021 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI f Sivu 5 T UORE T ORI VESIJAKO € P. Oinassaaren rannassa saivat paikalle saapuneet myös herkutella avotulella paistetuilla letuilla. Ahola, Vesijaonraitti 303, 17630 Vesijako, p. – Tulkaa kyytiin vaan, kyllä tänne mahtuu, kirkkoveneen kapteeni Erkki Lekkerimäki houkutteli. Vene kulki kuitenkin kevyesti myös yhdeksän soutajan voimin. Yksi heistä oli Nastolasta Kuhmoisiin kyläilemään saapunut Kerttu Laaksonen, jonka emäntänä toiminut Pirjo Lehtonen oli soutanut kirkkovenettä vain kerran. LINNAVUOREN MYSTEERI -tapahtuma Euroopan kulttuuriympäristöpäivä Linnavuorella pe 10.9. Ilon, valon ja yhdessäolon juhlaksi tarkoitettujen Wenehtialaisten teemaan kuuluvat myös tuikut ja tulet rannoilla sekä ajanviettäminen veden äärellä. Kierroksen jälkeen yksi onnellisimmista oli varmasti Helsingissä asuva kesäkuhmoislainen Tuija Virtanen, joka oli lähtenyt töistä aikaisemmin ehtiäkseen varmasti linja-autoon ja kirkkoveneen kyytiin. Anna Karhila. PERUNAMARKKINAT lauantaina 11.9. Pienten hengähdystaukojen kera järven kiertämiseen meni puolisen tuntia. Anna Karhila Oikukas, sadekuuroinen ja tuulinen sää säikytteli perjantaina perinteisten Ala-Karkjärven Wenehtialaisten järjestäjiä ja osallistujia. Perunat lajiteltu ja pakattu 18,25 kg säkki 8,10 kg säkki Myös porkkanaa, punajuurta, lanttua ja sipulia KAHVITARJOILU Markkinoilla myös myynnissä KEITTOANNOKSIA, LÄMMINTÄ SAVUKALAA, TERNIMAITOA, SYYSKUKKAISTUTUKSIA sekä useita muiden tuotteiden myyjiä. vsk Keskiviikkona 8. 050 336 5163 pasi.ahola@pp3.inet. klo 9-13 Perunalajikkeina Nicola, Annabelle, Melody, Challenger, Timo, Siikli ja Afra. Kuhm.Kotiseutuyhdistys ja Kuhmoisten kunta Odotettua enemmän vaurioita Lasitaiteilija Jouni Kopsa joutui huhkimaan tukalassa kuumuudessa, kun hän konservoi Papinsaaren siunauskappelin värilasiteosta. Mahtava kokemus kotijärvellä Anna Karhila Kerttu Laaksonen (vasemmalla) ja Tuija Virtanen (keskellä) olivat ensimmäistä kertaa soutamassa kirkkovenettä. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 36 2021 71. Kirkkovene saatiin kuitenkin vesille, kun ensin odotettiin pahimman puuskan laantumista. www.vesijaontuoretori. Avatkaa käsi joka vedon jälkeen, ettei niska jännity, perämiehenä venettä ohjaillut Erkki Lekkerimäki neuvoi. – Ihan mahtava kokemus! Kotijärvi avautui aivan uudella tavalla, Virtanen kiitteli. Pirjo Lehtosellekin kerta oli vasta toinen. Mukana oli peräti neljä ensikertalaista. Kymmenen vuoden ajan Kuhmoisissa käytössä ollut vene on 12 metrin mittainen, ja soutajia siihen mahtuu 14. – Kyllä vähän jännittää, naiset nauroivat ennen lähtöä. Sopiva rytmi löytyi yllättävän helposti, ja vene pääsi nopeasti aika kovaankin vauhtiin. – Seuratkaa tahtiairoja, ja vetäkää kevyesti ja rauhallisesti pinnalta. Kerta oli ensimmäinen, sillä aiempina vuosina hän oli myöhästynyt Wenehtialaisista päivällä. Kirkkoveneen kyytiin nousi entisen leirintäalueen rannasta yhdeksän soutajaa, ja yksi soutaja saatiin vielä mukaan uimalan laiturilta matkan varrelta
Saunomassa käytiin kerran viikossa, enempään ei ollut aikaa. Tänä vuonna valmistui uusi rationaalinen rakennelma, jossa kulkevat vain autot. Moni peruutettu kaukomaanmatka halutaan vapauden koittaessa realisoida. Usein julkisessa puheessa tuodaan esiin saunan myyttiset piirteet iättömänä syntymän ja kuoleman, taikuuden ja parantamisen paikkana. Päivi Hotokka paivi.hotokka @kuhmoistensanomat. Osku Puukila Jo muutama keskustelu itseäni vanhempien ihmisten kanssa viime ja tällä viikolla antoi runsaasti uusia näkökulmia suomalaiseen saunaan. Vaikka kyse oli poikkeuksellisesta pandemia-ajasta, ilmiöstä on ollut myös paljon opittavaa. Käytin sitä viimeksi pari viikkoa sitten kiinnittäesKiitos palautuksesta säni kotailtakutsun. Silta tulevaisuuteen Onkin odotettavissa, että varovaisuudesta huolimatta niin festivaalit kuin ulkomaanmatkat tuottavat avautuessaan vastareaktiona ketsuppi-ilmiön. Jo pitkään on vaikuttanut siltä, että niin sanotut mökkiläiset eläköityivät yhdessä rakennustensa kanssa. Toisaalta tämä saattaa luoda uusia palvelutarpeita. Teräskaiteet ja terävä kivimurska kestänee kovempaakin kulutusta. Keskustelukumppanini kuitenkin muistuttivat, että ennen kylpeminen oli saunassa oikeastaan sivuseikka. Kuhinaa on ollut, ja vasta syksy hiljentää raitin. Kiitos löytäjälle ja palauttajalle. Kun kylpeminen oli sivuseikka. Harvoin keskustellaan saunan käytännöllisestä merkityksestä tai saunomisen muutoksista. Lapsia siellä ei enää ole näkynyt. Kirkkoneuvoston päätöksistä Lisäksi § 127 osalta kirkkoneuvosto päätti seuraavasti: Kirkkoneuvosto toteaa oikaisuvaatimuksen aiheettomaksi. Matkailuyrittäjien kannalta tämä suvi ei kuitenkaan ollut varsinainen superkesä, sillä monet suuntasivat matkansa leirintäalueille ja vesille omine keittiöineen ja eväineen. Merkille pantavaa kuitenkin on, että saunominen ei ole Suomessa koskaan kohdannut paheksuntaa tai merkittävää suosion laskua. Timo Huttunen, kirkkoherra, kirkkoneuvoston puheenjohtaja Pekka Kotiaho, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Käydessäni aamulla postilaatikollani sen pohjalla oli iloinen yllätys: kadonnut nitojani. Uskon lisäksi, että työn ja vapaa-ajan rajapinta muuttuu tulevaisuudessa vapaammaksi. Kirkkoneuvoston pöytäkirjat ovat julkisia asiakirjoja, ja ne ovat luettavissa osoitteessa Hollolan seurakunnan nettisivulla. Tämän kolmannen sillan rakentamisessa oli omaa draamaa, mutta siinä tuo teräsversio vihdoin on. Pilkkijöitä siinä näkyi joka päivä. Sateen pelko ei ollut soutajia häirinnyt ja se palkittiin lopulta pilvettömällä taivaalla ja Eila Liuksen Wenehtialaisten tunnelmaa letunpaistoperinteitä vaalivan Liisin avotulilettukestityksellä Oinassaaren rannassa. Sitten tuli suoraviivaisempi puusilta, jossa oli eri kaistat autoille ja kävelijöille. Suomen kesä on parhaimmillaan uskomattoman monipuolinen ja kaunis. Siinä oli tarralappu: Tämä löytyi satamasta. Siksi moni suuntasikin huvittelumatkansa eri puolille Suomea. On houkutteleva ajatus, että etätöitä voi usein tehdä paloina pitkin päivää keskellä luontoa. . Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 8. Talven aikana on kuitenkin tärkeä hetki pohtia tulevaisuutta ja pienen kunnan näkymiä osana suomalaista matkailua ja kesäasumista. Kirjoittaja on kapellimestari ja kesäkuhmoislainen. Koronavuotena lisääntyneet etätyöt ovat tulleet jäädäkseen. Myös pelkkä säätila vaikuttaa yllättävän voimakkaasti ihmisten liikkumisaktiivisuuteen. Kirkkovene liiti ilta-aurinkon saattelemana tuttuun tapaan reippaiden, iloisten soutajien airojen rytmikkäillä vedoilla Erkki Lekkermäen ystävällisessä ja rauhallisessa ohjauksessa. . Monella saattaa myös olla todellisuutta ruusuisempi kuva uuden kesäasuntonsa tai vaikkapa ison veneen ylläpidosta. Siksi on odotettavissa, että myös kesähuviloilla vietetään aikaa yhä enemmän. Useat päätyivät tuttaviensa kesähuviloille tai peräti hankkimaan oman maatilkkunsa vesien ääriltä. Illan täydensi tyyntynyt keli ja pilvetön kirkastakin kirkaampi tähtitaivas. syyskuuta 2021 KOLUMNI Raine Ampuja PÄÄKIRJOITUS LUKIJAPOSTI 8.9.2021 . Siksi monet ihmiset saattoivat tänä vuonna nähdä oman maansa näköalat uusin silmin. Asumisvaatimukset ovat samalla kasvaneet kuin Päijänteen veneiden runkomitat. Saunakulttuurin annetaan ymmärtää olevan muuttumatonta, suomalaisuuden juurille vievää. Kuluneen kesän kotimaanmatkailu oli ennätysvilkasta, ja heinäkuussa tilastokeskus kirjasikin enemmän matkailualan yöpymisiä kuin koskaan aiemmin historiansa aikana. Etenkin on syytä kuulla nuoremman polven tuoreita toiveita ja tavoitteita. Vielä 1960-luvulla sillan keskellä oli idyllinen istuinpaikka, jossa pienet kalastajat kiskoivat ensi ahveniaan ja moni lempi leimahti. Yhden ehdotuksen myös tohdin esittää: Papinsaaren silta on valmis. Ongelmien kohtaamisen onkin johdettava toimenpiteisiin ja uusiin innovaatioihin. Kokeile omenaa myös puuroon, pastaan, lihapulliin tai raastepihveihin. Kivipenger ei houkuttele eikä liikenteen sekaan ole turvallista mennä. Saunominen toki oli rituaali, joka erotti arjen ja pyhän toisistaan. Työväenopiston teatteri-ilmaisun kurssille kaivataan vielä lisää nuoria. Uloslämpiävä, jatkuvalämmitteinen kiuas oli nopeampi, nykyaikaisempi ja siistimpi. Alamäkeä ei ole näköpiirissä edelleenkään, sillä nyt on alkanut yleisten saunojen uusi nousu, samoin savusaunojen arvostus kasvaa. Puutöitä varten piti kuumentaa materiaalia. Risto Ojala Ala-Karkjärven Wenehtialaiset kokosivat jälleen perinteisesti syyskuun ensimmäisenä perjantaina kylän ja rantojen asukkaat yhteisölliseen iltaan. Kuhmoisissa tilanne vaikuttaa jo pelkästään Sahanrantaa ja Toritietä katsellessa hyvältä. On ilo kokea, että Kuhmoisissa on rehellisiä ihmisiä. Siinä missä savusaunaa saatetaan nykyään pitää saunanautinnon huippuna, 1950-luvulla savusaunoja purettiin, poistettiin käytöstä ja uudistettiin. Kesän matkailulukuja katsellessa on hyvä huomioida, että kauniit luvut saattavat silti tulevina kesinä muuttua nopeasti. Kirkkoneuvoston jäsen Risto Ojala omassa mielipidekirjoituksessaan (Kuhmoisten Sanomat 1.9.2021) ikään kuin tiedottaa kirkkoneuvoston päätöksistä 17.8.2021. Aurinko laskee 20.04 Onnea nimipäivänä! Tänään Taimi To Vertti, Isto, Eevert Pe Kalevi, Kaleva La Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri, Ali, Aleksandra, Ale Su Vilja, Valma Ma Orvo Ti Iida, Isla, Iita Ke Sirpa Ke Sirpa Sirpa Viikon tärpit . Myös ulkomaisten turistien puute himmensi joillakin alueilla lukuja. Saunat rakennettiin suuriksi, koska niissä piti mahtua valmistamaan maltaita tai kuivattamaan satoa. Rehellisyys maan perii. Samalla kausiasuminen synnyttää uusien ikäpolvien kautta myös uusia tarpeita. Lämmin kiitos kaikille yhteisestä järjestelyistä ja osallistumisesta! Ensi vuonna uudestaan. Katsomme välttämättömäksi täsmentää ja korjata hänen esittämiään näkemyksiään suorilla lainauksilla kokouksen pöytäkirjasta. Hollolan seurakunnan kirkkoneuvosto päätti §128 Lea Sinivaaran vastaesityksen mukaisesti seuraavasti: Kirkkoneuvosto jättää asian pöydälle, ja palauttaa asian Kuhmoisten–Padasjoen kappelineuvostolle uudelleen käsiteltäväksi ja antaa sille tehtäväksi selvittää aidosti, mitä hyötyä ja haittaa nykyisessä toimintamallissa kappelin alueella on, ja mitkä ovat todelliset syyt kappelin eriyttämiselle huomioiden talousarviossa olevien määrärahojen riittävyys nykyisen toimintatason turvaamiseksi erillisinä kappeleina. Kirkkoneuvoston päätöksistä tiedottamisesta vastaa kirkkoherra, joka toimii virkansa puolesta kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Ilolla olikin nähtävissä, että tämä vuosi innosti myös nuorempia vesistöjen ääreen nauttimaan enemmän kuin vuosiin. Kehitys ei päättynyt tähän, vaan sähkökiukaiden yleistyminen toi saunat myös rivija kerrostaloihin, vaikka niitä ei yleensä pidetä saunakulttuurin kohokohtina. Aurinko nousee 6.28 . Toisaalta saunomisen helppous on muuttanut myös osan mökkisaunoista sähköllä lämpiäviksi. Kirkkoneuvoston jäsenillä on luonnollisestikin oikeus esittää mielipiteitään asioista, mutta tärkeää olisi, että lukija tietäisi, milloin on kysymys luottamuselimen päätöksestä ja milloin yksittäisen ihmisen mielipiteestä. Käytännön sijaan saunakulttuurissa korostuvat nyt rentoutuminen ja elämysten tavoittelu. 4H:n keppihevoskerho puolestaan on vailla ohjaajia. ” On syytä kuulla nuoremman polven toiveita ja tavoitteita. Hellekesän ja poikkeusolojen yhdistelmä oli aivan erityinen. Illan hämärtyessä valaistuivat rannat toinen toistaan kauniimmilla liekkipadoilla, kynttilöillä ja tunnelmavaloilla. Ehkä tuota teknokraattista näkymää voisi vielä visuaalisesti kehittää. Minulla oli varanitoja, jossa oli osoitetarra
Brander-Keskisen mukaan asiasta on jo keskusteltu Leader-ryhmä Vesurin kanssa, mutta hankehakemus viimeistellään vasta, kun sijainti varmistuu. elokuuta Kuhmoisissa tapahtuneesta vakavasta väkivallanteosta epäillään yhtä henkilöä. Yhtenä esikuvana Brander-Keskinen pitää Tukholman Sinnenas Trädgårdia, joka on avoin kaikille, mutta perustettu erityisesti vanhustenhoidon ja kuntoutuksen tarpeisiin. Tähän mennessä yhteistyöhön Kuhmoisten aistien puutarhan ystävät ry:n kanssa ovat ilmoittautuneet ainakin Kopolan kurssikeskus ja Kuhmoisten Seniorit. Teon nimikkeenä on tapon yritys. Brander-Keskinen toivottaa edelleen tervetulleiksi myös muut ideat Kuhnun uudeksi käyttötarkoitukseksi. Karhu kulkee yhä roskisten väliä Tiistaiaamuna sen jäljistä oli havaintoja Hiukkolansaaren jätepisteeltä. Vuonna 2020 käyntimäärä oli samalla ajanjaksolla 22 700 ja vuonna 2019 määrä oli 14 000. Ajatus aistien puutarhasta syntyi keväällä sen jälkeen, kun Kuhnun rakennuksen paikallaan säilyttämisen puolesta oli kerätty yli sata nimeä, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Brander-Keskinen. Teko tapahtui yksityisessä asunnossa, ja Väkivallasta epäilty vangittiin rikoksesta epäilty ja uhri olivat toisilleen ennestään tuttuja. Ensi vuonna ohjelmassa olisi raivaamista, maansiirtotöitä, aitojen korjaamista ja kasvualustojen rakentamista. Vielä ei varmuudella tiedetä, kuinka puutarhan ylläpitoon tarvittavat rahat ja työvoima hankitaan tulevaisuudessa. Laatikaisen mukaan karhu voidaan karkottaa uudelleen, mutta sen häiriökäyttäytymisestä pitäisi jälleen saada tuore, alle kaksi tuntia vanha havainto. Pirkanmaalla suosiota on kasvattanut erityisesti Helvetinjärven kansallispuisto, jonka käyntimäärät ovat kaksinkertaistuneet vuoteen 2019 verrattuna. Alkoholilla epäillään olleen osuutta tapahtumiin. 16 000 käyntiä. syyskuuta. Taloa on ajateltu myös kurssitilaksi. Ostajaehdokas Santtu Keskinen ja keväällä perustettu Kuhmoisten aistien puutarhan ystävät ry ovat tehneet aiesopimuksen kiinteistön vuokraamisesta kymmeneksi vuodeksi. Kuhmoisten aistien puutarhan ystävät ry Havainnekuvasta näkyy, kuinka Kuhnun kiinteistön aita suunnitellaan maisemoitavaksi kirsikkapuiden avulla. Pysäköinti invapaikkoja lukuun ottamatta siirrettäisiin alapihalle, jolloin rakennuksen ympäristö olisi puutarhan käytössä. Tämä on kolmanneksi suurin osuus Suomen kunnista, edellä ovat vain Brändö ja Puumala. Poliisin mukaan uhrilla ei enää ole hengenvaaraa. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 8. Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson uskoo, että pandemian jälkeen luontomatkailun löytäneet ihmiset ovat tulleet jäädäkseen ja että kansallispuistoilla on nyt pysyvästi uusi kysyntätaso. Kuhmoisten Sanomien tiedon mukaan lauantain tapahtumat sijoittuivat entiselle meijerin kiinteistölle Martintielle. Sunnuntain ja alkuviikon aikana karhu on ehtinyt käydä jo Harmoisissa, Välkkälänharjulla, Poikkijärvellä ja Länkipohjantiellä roskisten kimpussa. 38,7 prosenttia 12–19-vuotiaista on saanut ensimmäisen annoksen. Lisäksi säät olivat toisenlaiset. Helvetinjärvellä laskettiin heinäkuun loppuun mennessä 42 700 käyntiä ja Seitsemisessä 27 700. – Olemme jo katselleet muitakin vaihtoehtoja yrttitarhan toteuttamiselle, mutta tämä polku katsotaan nyt ensin loppuun, hän viittaa Kuhnun kiinteistöön. – Se meni Padasjoelle, mutta tuli heti sunnuntaina takaisin, kertoo Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Laatikainen. Kuhmoisten Sanomat Lauantaina 28. Sijainti keskellä kirkonkylää on ihanteellinen, koska puutarhalla kiertelyn jälkeen voi kävellä kaupoille ja kahviloihin. RekrytointityöSivistysjohtajaksi kaksi ehdokasta ryhmä valitsi heidät kunnanvaltuuston haastateltavaksi maanantaina 13. Aluksi haetaan Leader-rahoitusta Aistien puutarhaa varten perustettiin yhdistys, koska yleishyödyllinen toimija voi hakea Leader-rahaa hankkeen toteuttamiseen. Vuoteen 2019 verrattuna kävijämäärät ovat kuitenkin kasvaneet. Talon remontointi myöhemmin Yhdistys on tehnyt suunnitelman Aistien puutarhan perustamisesta siten, että se voisi aueta yleisölle vuonna 2024. Aistien puutarhan perustamiseen liittyy kuitenkin yhä ratkaisemattomia kysymyksiä. Pihaan tulleesta karhusta voi ilmoittaa hätäkeskukseen tai kiireettömässä tilanteessa Kari Laatikaiselle tai petoyhdyshenkilö Jarmo Hietaselle. Se ei kuitenkaan auttanut. Hänet vangittiin viime viikon torstaina todennäköisin syin Pirkanmaan käräjäoikeudessa. syyskuuta 2021 Päivi Hotokka Entiselle Syrjänmäen alakoululle, sittemmin nuorisotalo Kuhnuna tunnetulle kiinteistölle suunnitellaan puutarhakohdetta, mikäli kunnalle jätetty ostotarjous hyväksytään. Hänen mukaansa ideoita rakennuksen uudelle käytölle tuli tuolloin joka puolelta, mutta puutarha-ajatusta lähdettiin viemään eteenpäin, koska se tuntui sopivan Kuhmoisiin hyvin. Nimi liittyy siihen, että puutarhassa oleskelu tarjoaa virikkeitä kaikille aisteille. Keski-Suomessa Leivonmäellä käyntejä oli 20 300 ja Päijänteen kansallispuistossa 16 400. Päivi Hotokka Kuhmoisissa roskiksia penkonut karhu yritettiin karkottaa viime viikon torstaina Välkkälänharjulla. Nyt käyttökiellossa oleva talo toimisi alkuun huoltorakennuksena, ja Puutarhasta voisi tulla uusi matkailukohde sen remontoinnin aika tulisi myöhemmin. Kaikista kuhmoislaisista kaksi rokoteannosta on nyt saanut 71,5 prosenttia. syyskuuta, ja kunnanvaltuusto tekee päätöksen 27. Kuudes koronatartunta. Liisa Brander-Keskinen uskoo, että Aistien puutarha kiinnostaisi Kuhmoisissa käyviä ryhmämatkalaisia, joita tänäkin kesänä on ollut ainakin 16 bussillista. Tapon yrityksen tekovälineenä epäillään olleen terävä astalo. Kuhnun käyttö nuorisotalona lopetettiin, koska paljastui, että sen rakenteista saattaa haihtua sisäilmaan haitallisia yhdisteitä. Poliisi ei kuitenkaan kerro tapahtumien kulusta enempää, koska esitutkinta on edelleen kesken. Sisäänpääsy on ajateltu maksuttomaksi, joten yleisöltä ei tule rahavirtaa ylläpitokustannuksiin. Kansallispuistoja ylläpitävä Metsähallitus arvioi, että käyntimäärien laskuun vaikuttaa se, että suomalaisilla oli tänä kesänä monipuolisempia mahdollisuuksia lomailuun kuin kesällä 2020. Kuhmoisten Sanomat Ennätyksellisen vuoden 2020 jälkeen Isojärven kansallispuiston kävijämäärä on pienentynyt, kuten muissakin kansallispuistoissa. Sen sijaan nuorten rokottaminen on Kuhmoisissa vasta alussa. syyskuuta. Puretun saunan perustusten päälle rakennettaisiin kasvihuone. Puutarhan ideointiin on osallistunut kymmenkunta ihmistä. Isojärvellä tilastoitiin tammikuun alusta heinäkuun loppuun noin Isojärven kävijämäärä tasaantui Kuhmoisten Sanomat Sivistystoimenjohtajan valinnassa jatkoon pääsevät filosofian maisteri Pertti Terho Kuhmoisista ja kasvatustieteiden maisteri Leila Qvist-Pettersson Laukaasta. Vuonna 2023 muun muassa rakennettaisiin kasvihuone ja istutettaisiin yrttitarha. Kunnanhallitus käsittelee valintaa kokouksessaan 20. Osa töistä voidaan tehdä talkoilla, mutta Brander-Keskinen pohtii puutarhalle myös palkattua työvoimaa. Runsas lumikerros saattoi vähentää alkutalven kävijämääriä, ja toisaalta kesän helteet vähensivät haluja patikointiin. Päivi Hotokka Kuhmoisissa on viime viikolla todettu kuudes koronatartunta koko epidemian aikana, selviää THL:n ylläpitämästä tilastosta. Aistien puutarhan pysäköintipaikka tulisi alapihalle. – Se on niin vilkas kaveri, että emme ole pysyneet perässä. Elokuun lopusta lähtien Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on ohjeistanut, että kahdesti rokotettujen ei tarvitse käydä koronatestissä lievistä oireista, paitsi jos he ovat olleet läsnä altistustilanteessa tai työskentelevät sosiaalija terveydenhuollossa
syyskuuta 2021 SANAN KULMA Tarja Koskela-Kivistö Kouluruoka Tänään Tonnikalaperunaviipalevuoka To Stroganoff, perunasose Pe Kasvissosekeitto, grahamlihapiirakka Ma Uunimakkara, perunasose Ti Broilerikeitto, sämpylä Ke Kalapala, perunat, kananmunakastike Ruokapalvelu Tänään Lindströminpihvit, kahvikiisseli Helmivelli, leikkele To Carbonarakastike, puolukkarahka Lämmin kurkkukeitto Pe Juustoinen kalavuoka, persikkakiisseli Siskonmakkarakeitto La Broileripyörykkä, marjakiisseli Uunipuuro, mehukeitto Su Riistakäristys, mousse Kukkakaalikeitto, munakokkeli Ma Kalkkunakastike, tyrnikiisseli Ohravelli, leikkele Ti Jauheliha-perunaviipalevuoka, marjarahka Lohikeitto Ke Gulassi, suklaakiisseli Mannavelli, leikkele Ruokalista koskee Päijännekotia, terveysasemaa, toimintakeskusta ja kotipalvelua. Päiväkoti Tänään Riisihiutalevelli, smetanalohi, perunasose, smoothie To 4-viljan puuro, pinaattikeitto, kananmuna, grahamlihapiirakka Pe Murot, palapaisti, perunat, marjoja, hedelmiä Ma Kaurapuuro, lihamakaronilaatikko, jogurtti Ti Munakas, hernekeitto, pannukakku, marjasose Ke Ohrahiutalevelli, lohikiusaus, smoothie Kirjoittaja on muuttanut Kuhmoisista pääkaupunkiseudulle alle kaksikymppisenä, mutta juuret ovat syvällä lapsuuskodin mullassa Pihlajakoskella. Koskettavasti Anna-Maija Raittila on tämän runoillut virressä 463: Luonnon varjelijaksi Luoja meidät tarkoitti, liittoon pienten, suurien, heikkojen ja vahvojen. Kuhmoisissa perustettiin Syrjänmäen koulun lisäksi 1800-luvun lopussa Ruolahden, Harmoisten, Pihlajakosken ja Puukkoisten koulut. Osaa opettajista muistettiin lämmöllä, mutta aikoinaan kouluissa vallitsi kova kuri, eikä koulukiusaamiselta silloinkaan vältytty. Tapahtumat Syyskuu 6.8.–15.9.2021 Kuhmoisten linnavuoren mysteeri -näyttely kirjastossa 11.9. Hiljattain on vietetty Suomen luonnon päivää ja puiden halausviikkoa. Loppusyksystä ne kutsuvat toivon mukaan helisevät tilhiparvet herkuttelemaan. Messun jälkeen Kuhmoisten Kotiseutuyhdistyksen ja Pihlajakosken kyläyhdistyksen tarjoamat kahvit. Kirkon vastuulla oli 1800-luvulla antaa alkuopetus kiertokouluissa, joita pidettiin kinkeripiireissä ja joiden tarkoituksena oli opettaa lapset lukemaan ja kirjoittamaan. He kunnioittavat sitä, koska se ruokkii ja ravitsee heidät. Se on kotimme. On äärimmäistä kuivuutta, nälänhätää ja pakolaisia etsimässä turvaa sekä elämisen mahdollisuuksia. Kuhmoisissa tämä oli haaste, sillä asutus oli hajallaan ja lapsia syntyi vuodessa 200, tiestö puuttui ja tarvittiin runsaasti talkoohenkeä ja kuntakokouksen myötämielistä suhtautumista koulujen perustamiseen. Olet sydämellisesti tervetullut! Viettäessäni lähes koko kesän maalla on minulla ollut ilo seurata kesän etenemistä kohti syksyä. Elokuva Kuhmolassa: Ryhmä Hau Lokakuu 2.10. Sudenkorennot suihkivat ympärilläni ja pääskyset sinisellä taivaalla, Sole-koirani pitäessä rannalta minua tarkkaan silmällä. Minna Asplundin grafiikkaa kirjastossa 25.9. Olemme pahasti rikkoneet luonnon tasapainoa. Suomen MM-rallin erikoiskoe Päijälässä 5.10. Auringonlaskun aikaan tyynellä järvellä soudellessani sain seurata kuikkien sukeltelua ja joutsenpariskuntaa. Miestenpäivä seurakuntakodilla 26.9. Kirjapiiri Päijälän pirtillä: Ritva Hellstenin Raija 9.10. Kuhmoisiin yhteiskoulu perustettiin 1954 ja peruskoulumuotoinen opetus alkoi 1975. Elokuva Kuhmolassa: Peruna 18.9. Syystori Päijälän pirtillä 19.9. Vuonna 1866 tuli kansakouluasetus. Luomakunta kutsutaan kirkastettuun kunniaan uuden taivaan, uuden maan. Vuonna 1921 astui voimaan oppivelvollisuus, jonka mukaan kaikkien lasten piti käydä koulua. Naisten tupaillan osallistujat kuuntelivat perjantaina Seppo Unnaslahden esitystä Kuhmoisten kansakouluista. Tukalat hellepäivät viileyteen ja näännyttävä kuivuus lotisevaksi vesisateeksi, jota luonto todella kaipasi. Ihmissuku yksinään pystyy ylpeydessään Luojan liiton särkemään. Intiaanit puhuvat Äiti Maasta. Viimeisimpinä kouluina lakkautettiin Ruolahden ja Päijälän koulut 2000-luvun alussa, ja tällä hetkellä kaikki lapset käyvät kirkonkylällä koulunsa. Messu Kuhmoisten linnavuorella 12.9. Kulttuuripäivä Päijälän pirtillä 10.10. Vuonna 1865 Aleksanteri II:n aikana annettiin kunnallisasetus, jonka mukaan kunnan vastuulla oli kansakoulun ylläpito. Viime perjantaina illan kutsuvieras kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti kertoi Kuhmoisten kunnan kansakouluista ja niiden vaiheista. Elojuhla ja myyjäiset Päijälän rukoushuoneella Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunta Kastettu: Leonel Kalle Konstantin Puntala Kuolleet: Hellä Marjatta Hämeenkaski 76 v Luomakunnan sunnuntain messua vietetään 12.9. Oikaisu Toisin kuin Kuhmoisten Sanomissa viime viikolla etusivulla mainittiin, Hirviveikkojen ykkösjoukkueessa ampui Antero Luukkonen, ei Luukkanen. Syksyn runsaasta sadosta saamme mekin Luojaamme kiittää. Valoisat kesäyöt ovat muuttuneet pimeässä sykkivään tähtitaivaaseen. Elokuva Kuhmolassa: Isä 20.9.–16.10. Meitä on todella ravisteltu tänä kesänä järkyttävillä luonnon ääri-ilmiöillä, kuten eri maiden tuhoisilla maastopaloilla ja rankkasateiden aiheuttamilla tulvilla, jotka veivät mennessään koteja, ihmisiä ja autoja. – Kuhmoisiin ensimmäinen kansakoulu päätetNaisten tupailta aloitti viidennen kautensa tiin rakentaa 1881, mutta hämäläiseen tapaan asiaa harkittiin perusteellisesti ja vasta vuonna 1889 valittiin tontti Syrjänmäen koulun rakennuspaikaksi, kertoi Unnaslahti ja lisäsi oppilaiden saapuneen kouluun kunnan eri kolkilta ja koulunkäynnin vaatineen oleskelua kirkonkylällä koulukortteerissa sukulaisten luona aina kouluviikon ajan. – Kansakoulu aiheena on tuttu jokaiselle, ja sen vuoksi oli helppo suostua Lean pyyntöön saapua vieraaksi, Seppo aloitti ja kertoi ensimmäisen koulun ja koulupäivän olevan ikimuistoinen ja valtava muutos lapsen elämässä. Enin osa osallistujista oli käynyt koulunsa Kuhmoisten eri kansakouluissa. Unnaslahden esityksen jälkeen jokainen iltaan osallistuja sai kertoa oman koulumuistonsa. Luonto selviää ilman ihmistä, mutta ihminen ei ilman luontoa. klo 10.00 poikkeuksellisesti Linnavuorella, Linnavuorentie 115, Kuhmoinen. Luonnossa olemme kaikki riippuvaisia toisistamme. Jäätiköt sulavat ja korona jyllää edelleen muuntuneena, mutta onneksi rokotukset antavat nyt turvaa. Mukana Anne Pettersson ja Hannele Erola Säähän kannattaa varautua sopivalla vaatetuksella ja retkijakkarankin voi ottaa mukaan. Lea Sinivaara. Kaikkiaan vuosisadan vaihteen jälkeen Kuhmoisissa oli 17 eri koulupiiriä ja kansakoulua sekä yli 7 000 asukasta. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 8. Elokuun alku ilahdutti lukuisilla, erilaisilla perhosilla, ja nyt pihlajat notkuvat marjaterttujen painosta. Lea Sinivaara Seurakunnassa pystytään taas järjestämään kokoavaa toimintaa, johon kuuluvat esimerkiksi Naisten tupaillat kerran kuukaudessa. Mykkä huuto sorretun, maailmamme turmellun nousee kohti Kristusta, kaiken uutta luomista. Vuonna 1889 asetettiin uusi kansakouluasetus, jonka mukaan kunnan piti rakentaa koulu sinne, missä vähintään 30 oppilasta ilmoittautui kouluun eikä koulumatka saanut olla yli viittä kilometriä. Sadonkorjuuja kirppistapahtuma työväentalolla 12.9. Kukkakedot ovat muuttuneet siemenpankeiksi ja lintujen värikkäät konsertit vaihtuneet syvään hiljaisuuteen. Siellä hiljaisuuden keskellä aika pysähtyy ja voi kokea yhteyden ympäröivään luontoon. Koronarajoitusten vuoksi illat järjestetään toistaiseksi seurakuntakodissa tai kirkossa, jotta kaikkien olisi turvallista osallistua tilaisuuteen. Onko ihme, jos alkaa tuntea olevansa osa luontoa, kun aamu-uinnilla uiskentelivat seuranani toisinaan sorsaperhe, yksinäiLuontoäidin hoidossa nen telkkä tai isokoskelo. Aluksi kansakoulu oli 4-vuotinen, ja kun opiskelu oli vapaaehtoista, maatilojen työt veivät usein voiton koulunkäynniltä. Kun lapsimäärä sivukylillä väheni alle 25 oppilaan, jouduttiin kouluja lopettamaan ja lapsia kuljetettiin koulukyydeillä lähimpiin kouluihin
Lisäksi yksi kohta aivan teoksen yläreunassa oli vaurioitunut niin pahasti, että se suojattiin jo vauriokartoituksen yhteydessä, Kopsa sanoo. Ääni putosi viskibassoksi Pahiten vaurioitunut kohta piti purkaa, ja siinä tuli yllättäen avuksi helle. Paksut lasinpalat asetellaan muottilaatikkoon, ja niiden väliin varistetaan lasimurskaa, joka ulottuu lähes lasinpalojen puoliväliin. – Tekniikka on Suomessa aika tuntematon. Kopsa aloitti lasiteoksen konservoinnin toukokuussa, ja viime viikolla hän viimeisteli työn teoksen pesulla. Kuumailmapuhallin olisi kuitenkin ollut liian raju, eikä tulityövälinettä olisi edes voinut käyttää peitteiden alla. Kädessä hänellä on valokuva, jossa näkyvät puretut ja numeroidut lasinkappaleet vielä paikoillaan. Epoksihartsin käsittely vaatii lisäksi hyvät suojavälineet. Rakoihin nousee vettä kapillaarisesti, ja lisäksi syksyllä sade osuu suoraan teokseen. Muualla teoksessa ei purkamiseen tarvinnut turvautua, ja Kop sa täytti rakoja pieni pala kerrallaan epoksihartsilla. Myös Helle kiusasi, mutta myös auttoi irti ne lasit, jotka oli välttämätöntä irrottaa. Se sopii paremmin huonetiloihin ja Keskija Etelä-Eurooppaan, sillä ulkopintaan jäävässä ikkunassa syksy ja talvi ovat sille vaikeita, Kopsa kuvailee. Viime viikolla miehet tekivät viimeisiä manttelivaluja. Vauriot olivat hyvin pieniä, mutta hyvin tärkeitä korjata. Itse lasiteoksessa Kopsa pitää yllättävänä sitä, kuinka Kristuksen hahmo on siinä kuvattu. – Värjäsin ensin liiman mustaksi pigmentillä ja sekoitin sitten kovettimen ja liiman toisiinsa. Valmista ehkä lokakuussa valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Alhaalla on vielä mustia piikikkäitä muotoja, jotka voisi tulkita orjantappurakruunuksi. Kyllä siellä työskenteli pienissä pätkissä, kun joi paljon, mutta välillä oli pakko siirtyä sisätiloihin. – Teoksessa oli paljon murtumia ja yksi lasin kappalekin oli pudonnut kappelin lattialle. – Seuraava iso työ on kappelin ulkopuolella olevan vesialtaan korjaus. – Yllättäen auringon lämpö riitti peitteen alla pehmittämään puitteet. Kopsa suunnitteli lämmittävänsä epoksihartsia saadakseen ” Aloitan samaan tapaan alhaalta maan ja kasvun elementeistä, jotka vaihtuvat taivaan sineen ja ylimpänä auringon kirkkauteen. – Hahmon mustuus yllättää ja askarruttaa. Rappaustekniikka Laurell Oy:n työmiehet Jussi Hovi ja Vesa Hietanen kertovat, että aikataulu on pitänyt hyvin, vaikka remontin aikana on tullut pieniä lisätöitä. Tekniikan heikko kohta ovat hartsin ja lasin väliin valussa jääneet tai myöhemmin syntyneet pienenpienet raot ja hartsiin syntyvät hiusmurtumat. – Parhaimmillaan mittasin lämpötilaksi 49 astetta. Työ piti tehdä heti, sillä liima kovettuu 15 minuutissa. Se oli kaiken lisäksi tasaisempi lämpö kuin pistemäinen puhallin. Miksi Somersalo on tehnyt hahmosta niin mustan, kun ylösnousseessa Kristuksessa on kirkkotaiteessa yleensä keskeistä valkeus. Aivan omanlaisen osansa kuumuudesta sai Kuhmoisten siunauskappelin värilasiteosta kesän ajan konservoinut Jouni Kopsa. Hahmon sisällä kulkee pätkiä punaisesta lasista, jotka ylhäällä muodostavat ristin. Vaikka telineillä oli muuten hyvä työskennellä, aamusta asti paistaneen auringon takia olosuhteet kävivät välillä sietämättömiksi. Jouni Kopsa on itse tehnyt lasitaidetta 40 vuotta. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 8. Anna Karhila Kuhmoisten siunauskappelin remontti on ehtinyt loppusuoralle. – Myös Hugo Simberg tunnettiin graafikkona ja maalarina, ja silti hän suunnitteli Tampereen tuomiokirkkoon mittavat lasiteokset. Elementtityöt ovat jo valmiina, ja rakennustelineiden purku alkoi tämän viikon maanantaina. Konservoinnin aikana paljastui, että vaurioita oli paljon enemmän kuin Kopsan vuonna 2018 tekemässä arvioinnissa oli tullut ilmi. Puhdistettuja lasipaloja. Siunauskappelin värilasiteoksen on suunnitellut ja toteuttanut Kuhmoisissa syntynyt taidemaalari ja graafikko Jaakko Somersalo, joka kuoli kappelin valmistumisvuonna 1966. Koska lasi teos oli koko ajan paikallaan, työasennot olivat välillä hankalia. Eteläisemmän Euroopan tekniikka Siunauskappelin värilasiteos on yksi Suomen suurimpia värilasiteoksia, ja luultavasti myös suurin Suomessa dalle de verre -tekniikalla tehty teos. – Somersalo on käyttänyt lasia samalla tavalla kuin käytän itse töissäni. Koko teoksen reilusti yli tuhannen menevä lasinpalojen joukko on 2 senttimetriä paksua läpivärjättyä lasia. Kun vesi jäätyy rakoihin, ne laajenevat vuosi vuodelta. – Loppuosaan kaadetaan 2-komponenttivaluhartsi joka leviää lasien väliin,sitoo palat paikalleen ja muodostaa teokselle samalla puitteet. Teen myös abstraktimpaa, ja jos kuvaan luontoa, aloitan sen samaan tapaan alhaalta maan ja kasvun elementeistä, ruskeasta ja vihAnna Karhila – Pahiten vautioitunut kohta oli suunnilleen tämän kokoinen, Kristuksen ylösnousemusta kuvaavan Kuhmoisten siunauskappelin lasiteoksen konservoinut Jouni Kopsa näyttää. Kappelissa taas oli hyvin viileää, Kopsa sanoo. Mikäli urakan alkuperäinen aikataulu pitää, työt reästä, jotka vaihtuvat taivaan sineen ja ylimpänä auringon kirkkauteen. Se on luultavasti noin kuukauden työ, Hovi arvelee. Miksi Kristus on niin musta. Hahmo muodostuu teoksen keskelle mustista epoksihartsipuitteista ja osittain myös betonipuitteista. Kopsa pursotti liiman rakoihin paperista taitetulla suppilolla. syyskuuta 2021 Kuhmoisten siunauskappelin värilasiteoksessa vauriot ovat syntyneet noiden pienten rakojen ja hiusmurtumien kautta. Dalle de verre -tekniikassa käytetään tavallista paksumpaa, noin 20 millimetrin paksuista lasia, jota työstetään pöytään kiinnitetyllä pystytaltalla ja vasaralla. – Ilman maskia ääni putosi seuraavana päivänä viskibassoksi. Siunauskappelin teos on tiettävästi hänen ainut lasityönsä, mutta Kopsa sanoo, ettei se ole poikkeuksellista. Pahinta vauriokohtaa oli myös oikaistava lautavedolla, sillä se oli pullistunut ulospäin. Jouni Kopsa. Anna Karhila Menneen kesän kovat helteet kiusasivat ulkotöiden tekijöitä. Siitä piikataan vanha betoni pois, uusitaan vesieriste eli kernit ja valetaan uusi betoni. – Arvio tehtiin nostokorista käsin, ja nyt telineillä työskennellessä pääsin paljon lähemmäs teosta. Somersalo kiehtoo Kopsaa, sillä vaikka Somersalon teoksia on ulkomaisissa museoissa, hänestä on niukasti tietoa saatavilla. Hän työskenteli siunauskappelin seinän ja telineitä suojaavan peitteen välissä, paikassa, joka kokosi kaiken lämmön
– Joku aina sulki oven selän takana, kun tarvittiin, muttei sulkenut, kun ei tarvittu. Maalattian päälle on valettu betonilattia 1970tai 1980-luvulla. Saunasta on purettu yläkatto, jonka päällä ennen kuivattiin sipulit. Paljakka, joka on lapsena saunonut Valkilassa. Hevosen tarha rajautui saunan seinään. Vaikka perinteiset kiuaskivet olivat pyöreitä järvenpohjakiviä, uudessa versiossa ne on korvattu kovemmalla kivellä, jota Syyslahti on hankkinut Pennalasta. – Savusaunassa ei ollut pukuhuonettakaan, ja ulkona pestiin. Nykyisen loma-asunnon paikalla oli ennen 1950-lukua Rooperiksi kutsuttu talo, jossa oli kaksi asuntoa. Vanhat lauteet olivat pienet ja korkeat, joten Hannu Syyslahti rakensi tilalle tukevammat 1990-luvulla. Ennen saunaa käytettiin paljon muuhunkin kuin peseytymiseen. Valkilan saunassa kummitteli Vanha käytössä oleva savusauna on myös Sappeen Valkilassa Tampereentien ja Sappeentien risteyksessä. Se oli työlästä etenkin talvisin, jolloin lumia piti luoda ja puita tarvittiin paljon. Ensimmäiset tiedot entisestä Vanhan Tehin torpasta ovat juuri 1850-luvulta, ja sauna on selvästi vanhin jäljellä oleva rakennus. Pikkupuilla sauna lämpiää nopeammin, mutta löylyt ovat ärhäkät. Hannu Syyslahden tiedossa on, että tämäkin savusauna on kerran syttynyt tuleen lämmityksen aikana, mutta palo ei päässyt pitkälle. – Vettä käytettiin hirveän vähän ja pestiin kuumalla vedellä. Vanhassa kiukaassa ei ollut arinaa, mutta Syyslahti on lisännyt sen, jotta tuli saa paremmin ilmaa. Nykyisin Valkilan saunaa lämmittävät talon omistajat Esa ja Susanna Korkeela. Tämänkään saunan kiuas ei ole alkuperäinen, vaan siihen on muurattu osia tiilestä. Lauhaa lämpöä talon vieraille Nykyisin Syyslahden savusauna lämpiää erityisesti vieraille. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 8. Uusi kiuas on tarkoituksella melko pieni, koska saunojia ei yleensä ole paljon. Hannu Syyslahti muistaa, että sauna oli käytössä 1960-luvun alkupuolelle saakka. Paljakka kertoo, että ainakin 1800-luvun lopulla syntynyt Katri-mummu koki savusaunassa kummittelua. syyskuuta 2021 Päivi Hotokka Kun etsitään Kuhmoisten vanhinta käyttökuntoista saunaa, tässä on yksi hyvä ehdokas. Onko sinulla kertomus vanhasta tai uudemmasta saunasta. – Löylyt ovat maailman parhaat, makeat ja viipyilevät. Uusi sauna rakennettiin muualta tuoduista vanhoista hirsistä. Toisessa niistä asui Leo Hauskanen perheensä kanssa. Myös ovet ovat alkuperäisiä Syyslahden savusaunassa. Postikorteista tunnetuksi tulleen saunan ympäristö on nykyisin heinittynyt. – Olen antanut talon omistajien käyttää saunaa, ja se onkin pysynyt hyvässä kunnossa, kun sitä on käytetty, Iso-Ruolahden nykyinen isäntä Tapio Helin sanoo. Ota yhteyttä toimitukseen toimitus@kuhmoistensanomat.fi tai 045 6355 335. Hannu Syyslahti kertoo polttavansa puuta yleensä noin 2,5 pesällistä. – Tein uuden kiukaan ja lauteet sekä nostin nurkkia ja hirsiä. Hän muistaa, kuinka saunaa lämmitettiin lauantaisin leipomisen ohessa. – Pikkupoikana kuuntelin saunassa monesti kahinaa, joka syntyi, kun hevonen kihnutti seinään itseään. Sauna ei kuitenkaan ole tämän talon tontilla, vaan rajan toisella puolella Iso-Ruolahden tilan mailla. Sen jälkeen kiuasnurkkauksen paloturvallisuutta parannettiin. Lämmitystapa vaikuttaa lopputulokseen. Ruolahdentien varrella, lähellä Tehin risteystä sijaitsevan saunan kuva on levinnyt maailmalle ainakin viidessä erilaisessa Suomi-postikortissa. Syyslahdessa Tehinselän rannalla nököttää savusauna, jonka arvellaan olevan peräisin 1850-luvulta. Saunojan täytyy varoa, ettei kolauta päätään ovenkamanaan löylyihin kulkiessaan. Postikorttisauna peräisin 1950-luvulta – Sauna oli kolmen asunnon yhteinen. Saunan lähellä sijaitsi Tuomisto-niminen kiinteistö, jossa oli Ruolahden puhelinkeskus. Nykyinen päärakennus on 1930-luvulta, ja siinä ovat asuneet Hannu Syyslahden isä, tämän veli ja veljesten äiti Emma. Sen jälkeen se toimi varastona, kunnes vuonna 1993 Syyslahti päätti kunnostaa saunan jälleen. Samoin hevosen valjaisiin kuuluvat luokit taivutettiin lämpimästä puusta saunan seinään kiinnitettyjen tappien avulla. Siellä on käynyt saunojia esimerkiksi Japanista, Saksasta ja Sveitsistä. – Mummu Aira Korkeela lämmitti saunaa usein, mutta nyt se ollut vähemmällä käytöllä, kertoo Vivi Päivi Hotokka Kuhmoisten kuuluisimmaksi saunaksi tituleeratun saunan vaiheista on paljastunut uutta tietoa. Pesuvesi lämmitettiin kiukaan edessä pyöreässä mustassa padassa. Syyslahden mukaan saunassa on myös palvattu lihaa, valmistettu maltaita Savusaunasta lämpöä yli 150 vuotta sekä kuivattu viljaa ja esimerkiksi sipulia ja herneitä. Sen tiedetään olleen olemassa jo ennen vuotta 1884, jolloin talo siirtyi nykyiselle omistajasuvulle. Edelleen seinillä ovat tallella paikat, joiden päälle riu’ut tai laudat nostettiin kuivaamista tai lämmitystä varten. Seinät, ovet ja maalattia ovat kuitenkin niin kuin toistasataa vuotta sitten. Kun lämmityksen aloittaa kahden aikaan iltapäivällä, saunomaan pääsee iltaseitsemältä. Veneenveistäjäveljekset lämmittivät siellä puita, joista taivutettiin veneen kaaria. – Lämpö on lauhaa, ja kiukaasta saa oikein etsiä kuumia kiviä. Sitä ennen paikalla oli savusauna. Tielle sauna ei näy, koska se sijaitsee viime aikoina loma-asuntona käytetyn talon takana. Talon ja saunan välissä kulkee tontin raja, koska alueella on aiemmin ollut enemmänkin asutusta, ja sauna on ollut talojen yhteinen. Veneen kaaripuiden lämmittämiseen Hannu Syyslahti on lapsena saunonut myös alkuperäisessä saunassa. Hauskasen mukaan hänen isänsä on kirvesmiehen kanssa rakentanut nykyisen saunan 1950-luvulla. Sauna lämpiää lähes pelkästään lepällä, koska se palaa puhtaasti eikä nokea paikkoja. Päivi Hotokka. Tämä rakennus on nyt purettu. Hannu Syyslahden mielestä saunan eteisessä on mukava vilvoitella. Varsinkin silloin saunominen on mukavaa, kun ulkona on oikein sateista ja kylmää. Kaikki saunoivat siellä peräkkäin omalla vuorollaan
Petri Liehu p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. 20 v. %) LIIKEHAKEMISTO __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 HUUTOKAUPAT Kuolinja konkurssipesät, myös ostot. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. HIRVIVEIKOT tarjoaa HIRVIKEITTOA Pihlajakosken rantamakasiinin edessä lauantaina 18.9.2021 klo 12–15. Oriveden PUOLUKKAA ja KANTARELLIA Nevala Ota yhteyttä ja lisää yrityksesi liikehakemistoon! 6 kk 3 riviä vain 115 € +10 € / lisärivi (alv. 050 555 8742 www.ompelimooutis.fi Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Juhlaja pitopalvelu. 050 913 6226 www.juhansahko.net KIINTEISTÖNVÄLITYS OP Koti Järvi-Häme Oy LKV, Vesa Teräväinen p. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen __________________________ Hieronta, vyöhyketerapia, purentahoidot Irja Tervala p. p. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. Kutsumme seuran jäsenet, maansa seuralle vuokranneet sekä Hirviveikkojen metsästysalueella vakituisesti asuvat seuralaisineen keitolle. 040 586 7729 www.countryhelp.fi HIERONTA JA LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. Paavolankatu 4, Jämsä p. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 8. 050 913 6226 www.juhansahko.net LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktorikalustolla Vesa Arrenius p. 24%) Etusivulla 1,92 € /pmm Tekstissä 1,67 € /pmm Takasivulla 1,75 € /pmm Seurapalsta 2,48 € /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 040 708 1456 LASI& KEHYSLIIKKEET Jämsän Lasi ja Kehys Oy Kaikki lasialan työt, tuulilasit ja kehystys. Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET www.lukkomokki.fi 040 570 1790 SEURAT Tervetuloa KUHMOLAAN ti 14.9. (sis. Käsitellään sääntömääräiset asiat, vuoden 2020 tili, ja 2021 lopputilitys sekä yhdistyksen lopetusasia. Alle 25 €:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 5,00 €. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Toritie 63, p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. p. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15.00, ti, ke ja pe 9.30–13.00, to sulj. kok. Lämpimästi tervetuloa. 10%) 12 kk / kestotilaus 79 € 12 kk / määräaik. Hinta kolmelta riviltä 10 € ja lisärivit 4 €/rivi. Irma Kallio p. Hintoihin sisältyy alv. 040 769 8133 Päijänteen Kiinteistöpalvelut LKV www.paijanteen.fi Timo Sormunen p. 0400 121 997 __________________________ KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri Janhonen p. Hintoihin sisältyy alv. Kirjoita omalla nimelläsi, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. ja Eurooppa OPASOL OY p. Peltonen p. Piili Kuhmoinen p. Myös rakentamisen ja sisustamisen palvelut. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. 0400 647 931 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. 045 636 3889 / Eija Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Parhaat merkit, paras palvelu! myynti, asennus, huolto Sähkötyö J. klo 12.00 Kuuloliiton asiantuntija Sanna Lehtoväre kertoo kuuloasioista ja Kopolan toiminnasta. Ad-autokorjaamo. tilaus 85 € Ilmoitushinnat 1.1.2021 alk. Hirviveikot ry KOKOUKSET Päijälän Seudun kyläyhdistys Kuhmoisten Vanhustentaloyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS ti 14.9.2021 klo 10.00 Iltaruskon kerhohuoneella, Rekolantie 1. 044 244 9779 __________________________ Timo Sormunen 044 244 9779 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. Ark. Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 paivi.hotokka@ kuhmoistensanomat.fi Toimittaja Anna Karhila 040 716 8052 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Anna Engblom 040 483 0860 ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi Tuija Käki-Lahtinen opintovapaalla LOUNAAT TORIMYYJÄT ELOKUVAT Maanantaina klo 10–11 KUHMOISTEN TORILLA hyvää Pälkäneen PERUNAA säkeittäin sopivasti useita eri lajikkeita. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 TILITOIMISTOT Kirjanpitopalvelut MV mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi __________________________ Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Pienlaskutuslisä alle 25 €:n ilmoituksista on 5 €. 014 716 119 / 0400 551 162 HAUTAKIVET Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 MAALÄMPÖPUMPUT Pumppumies Puoliväli Oy 040 565 5148 www.pumppumies.fi Maalämpöjärjestelmät avaimet käteen asennuksella! ILMALÄMPÖPUMPUT JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. alv. 24 t. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 040 72 666 28 __________________________ PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 SIIVOUSPALVELUT SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. 0400 980 292 ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 24%. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 040 547 5411 KUHMOLASSA SU 12.9. klo 9-17 • Seppolantie 16, Jämsä • p. alv. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. erikoiskuljetukset/kotim. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. 0400 783 630, (03) 555 6137 PITOPALVELU yms. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Uutismedian liiton jäsen Levikki 2 302 (LT-2020) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 0400 641 924 Harmoinen _________________________ Hieronta ja hermoratahieronta Kirsi Valkama p. Tilaushinnat 2021 (kotimaa) (sis. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 € / ilmoitus. KLO 16 (maskisuositus) * K 7 * 6 € PÄIJÄNTEEN LUKKOJA MÖKKIPALVELUT ABLOY KÄYTTÖLUKOT, TURVALUKOT, SARJOITUKSET YMS. 0400 131 170, Kirkkotie 8 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. Kolarikorjaukset ja -maalaukset. 0400 638 764 OMPELUPALVELUT Ompelimo OutiS Outi Savunen p. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Hallitus. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. tapahtumat OPASOL OY p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Valtuutettu Citroen, Mitsubishi ja Peugeot huolto. 040 8271583 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka LASITUKSET Jokilaakson Lasitus Korjaus/lasitukset 24/7, terassilasitukset yms. 24%. 040 740 6374 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. syyskuuta 2021 TOIMITUS Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 0400 852 532 __________________________ Markku Hjelm RA/INS, MHJ-Suunnittelu, suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto, vastaava tj Korppilankuja 93, Kuhmoinen 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi RAKENNUTTAMINEN / TYÖNJOHTO Markku Hjelm RA/INS, MHJ-Suunnittelu, rakennuttaminen, valvoja, vastaava työnjohto Korppilankuja 93, Kuhmoinen 050 551 2662 markku.hjelm@mhjs.fi __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p
Lahjoitus oli osa kampanjaa, jossa Lähi-Tapiola satsaa satamien turvavälineistöön. – Oma isäni Uuno Toivonen oli kolmen sodan kävijä ja sai siipeensä jokaisella reissulla, Toivonen kertoo siitä, miksi sotainvaliditoiminta on hänen sydäntään lähellä. Hän on myös viimeinen miespuolinen kuhmoislainen sotaveteraani. Pelastusrengas ja siihen kuuluvat heittoliina ovat yleisillä rannoilla, venesatamissa ja laitureilla lakisääteisiä, pakollisia turvavarusteita. Liina lähtee lentoon ja kahva jää pelastajalle, Liivenkorkee näyttää. Joka kesä tulee yksi tai kaksi tilannetta, joissa joku tipahtaa laiturilta veteen, Hinskala laskee. Palvelu pelaa: MA-LA 7-21 SU 9-21 Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. Pelastusrenkaissa onkin aina mukana heittoliina. Toiseksi tärkeäksi tekijäksi sataman jatkuvassa vilkastumisessa Hinskala nimeää Päijänteen satamien kehittymisen. Lahjan vastaanotti Veikko Unnaslahden poika Seppo Unnaslahti. Siksi apuvälineet ja nopea reagointi ovat tärkeitä. – Jos veteen pudotessa lähtee taju, lähtee myös henki, Hinskala sanoo. kmarketsuomi TILAA JA MAKSA OSTOKSET VERKOSSA, NOUDA KAUPALTA TAI TILAA KOTIINKULJETUS www.k-ruoka.fi /03 555 6061 Toivomme riskiryhmiin kuuluvien asioivan liikkeessä aamupäivän aikana ja muiden asiakkaiden mahdollisuuksien mukaan iltapäivisin. Viime viikon tilaisuudessa Sotainvalidien Veljesliitto muisti myös Unnaslahtea tämän syntymäpäivän johdosta rahalahjalla, jonka myönsi syrjäytymisen ehkäisemiseen pyrkivä Me-säätiö. Päivi Hotokka. OMAN KYLÄN KAUPPA Tarjoukset voimassa to–su / ellei muuta mainittu / niin kauan kuin erät riittää. Hannu Toivoselle ansioristi Sotainvalidien Lahden piirin puheenjohtaja Pentti Löfgren (vas.) luovutti Hannu Toivoselle Sotainvalidien Veljesliiton ansioristin. Hannu Toivonen lupaa jatkaa Kuhmoisten Sotainvalidien toimintaa niin kauan kuin viimeinen sotainvalidi on elossa. – Meidän täytyy tarkkaan miettiä, mitä järjestämme isän hyväksi tällä rahalla, Seppo Unnaslahti tuumi. Kuhmoisissa toimii edelleen myös sotainvalidiyhdistyksen naisjaosto, joka on Lahden piirissä ainoa jäljellä oleva naisjaosto. Kuhmoisissa on elossa vielä yksi sotainvalidi, tammikuussa sata vuotta täyttänyt Veikko Unnaslahti. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 8. Toisaalta pelkkä rengaskaan ei rannassa riitä, sillä ilman köyttä tai liinaa ei pelastettavaa saa vedettyä maalle. Juha Hinskala nosti pois 15 vuotta palvelleen vanhan renkaan. Sataman pelastusvälineistöön kuuluvat lisäksi sammutin, tikkaat sekä pitkän varren päässä oleva pelastuskoukku. – Me emme kilpaile keskenämme, vaan kilpailemme veneilijöistä Päijänteen ulkopuolisten satamien kanssa. ERÄ! Lämminsavustettu kirjolohifilee n. syyskuuta 2021 Anna Karhila Anna Karhila – Paras vinkki on heittää pelastusrengas tuulen yläpuolelle, silloin se ajautuu sopivasti pelastettavan luo, Lähi-Tapiola Keski-Suomen edustaja Jami Liivenkorkee vinkkaa. Hinskala otti ilahtuneena lahjoituksen vastaan. Jos pelastusrengasta ei ole lähellä, nurinpäin käännetty ämpärikin on yllättävän tehokas kelluttaja. Toivonen on toiminut Kuhmoisten yhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2009 lähtien ja saman ajan myös piirihallituksen jäsenenä, perusteli Sotainvalidien Lahden piirin puheenjohtaja Pentti Löfgren ansiomerkkiä. 700 g PLUSSA-KORTILLA VALIO Oivariinit 500-600 g (4,98-5,98/kg) isot rasiat RS 2 99 HK Viljaporsas-nauta jauheliha tai Vikkelät kanan jauheliha 600 g (4,98/kg) RS 2 99 KG 14 90 Päivi Hotokka Kuhmoisten Sotainvalidit ry:n puheenjohtaja Hannu Toivonen vastaanotti viime viikolla Sotainvalidien Veljesliiton ansioristin, jonka puolustusministeri Antti Kaikkonen myönsi hänelle viime vuonna. Parantuneet palvelut houkuttelevat Päijänteelle lisää väkeä. Jos lähtee taju, lähtee myös henki Liivenkorkee ja Hinskala muistuttavat, että veteen putoaminen on aina vaarallista. Liivenkorkee vaihtoi yhdessä Kuhmoisten satamayrittäjä Juha Hinskalan kanssa viime viikolla vierasvenelaiturin vanhan pelastusrenkaan Lähi-Tapiolan lahjoittamaan uuteen renkaaseen. Tämän jälkeen yhdistys voi muuttua perinneyhdistykseksi. Hellekausi sai ihmiset liikkeelle, syömään ja kaupoille. – Koukku on kuin keksi, mutta ilman terävää piikkiä. – Kyllä näitä tarvitaan. Se on sijoitettu usein renkaan keskelle. 03 555 6061 markus.ahonen@k-market.com KIPPARI Ollaanko Facebook-kavereita. – Yöpyjiä oli ehkä sama määrä kuin aiemmin, mutta poikkeavia kulkijoita oli todella paljon enemmän. Vilkkain kesä ikinä Rengasta tarvitaan joka kesä Jami Liivenkorkee (vas.) toi Kuhmoisten sataman vierasvenelaiturille uuden pelastusrenkaan. Kuhmoisten satamassa pelastusrenkaita on yhteensä seitsemän. Se on vierasvenelaiturin pelastusvälineistä kaikkein käytetyin. Ansioristejä on myönnetty Veljesliiton 81-vuotisen toiminnan aikana yhteensä vajaa 4 000. – Kahvasta otetaan tukeva ote ja heilautetaan. Sillä on kätevä nostaa mitä tahansa veteen putoavaa, vaikka reppuja, Hinskala sanoo. Anna Karhila Satamayrittäjä Juha Hinskala kertoo, että mennyt kesä oli vilkkain koko sataman historiassa