Kuhmoisten Sanomat 4.6.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

03-5556355 AvOINNA MA–pE 7.30–21.00 | LA 8.00–22.00 | sU 9.00–21.00 MUKANA Myös: Koffi n limu a ja ilma pallo ja laps ille Kauppias Arja toivottaa kaikki tervetulleeksi täytekakkukahville perjantaina 6.6.2014 klo 10-18. Huomaa pidentyneet aukioloaikamme! VeTuLoA Te 1 50 5 kpl 4 00 2 kpl Ahaa-patukat á 18 g Koffin-limut 0,5 l Kesän makua! K uv a: Ve sa K oi vu. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 23 2014 64. vsk Keskiviikkona 4. kesäkuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Kahvi ja Valio iso korvapuusti 2 50 Yhteensä kuttele He R-kioski kuhmoinen TORITIE 51, 17800, KUHMOINEN | pUH
Terveysaseman keittiöllä on työskennellyt yksi henTerveysaseman ruuat ateriakuljetuksella kilö, joka jää eläkkeelle elokuun alussa. Tuntuu hyvältä ojentautua pitkäkseen. Hyväksyttäväksi tulivat myös budjetin ylitykset, joita kertyi joulukuussa myönnettyjen lisämäärärahojen jälkeen vielä noin 20 000 euroa. Kunpa mustarastas huiluineen kotiutuisi myös meille. Kohta se toden teolla koeponnistetaan, kun Jämsän ja Kuhmoisten alueella on juhannuksena ja tapahtumaviikonloppuina vakituisen väestön lisäksi yhteensä parikymmentätuhatta turistia, joista hyvä osa juhlii niin sanotusti kaksin käsin. Kirkkovaltuusto hyväksyi seurakunnan tilinpäätöksen vuodelta 2013, joka on 170 000 euroa alijäämäinen. Katse yltää yli avaran taivaankannen, se on sininen. Vaikka nyt on mahdollista potilaan luvalla tarkastella Kanta-palvelusta muuallakin tehtyjä sähköisiä reseptejä, on niiden tarkastelu kuitenkin hitaanpuoleista, ja asian saa varmasti paremmin hoidettua siellä, missä tiedot ovat heti käyttövalmiina. Peipot pistävät väliin omat kirkasKesä, olet tervetullut! ääniset huomautuksensa. Nyt selvitään tekemällä joitakin muutoksia vuodeosaston keittiöön, jonne tarvitaan esimerkiksi lisää keittiökalusteita. Kirkkovaltuutettu Kimmo Malin teki valtuustolle vastaesityksen, jonka mukaan kirkollisvero pidetään 1,50 prosentissa ja seurakunnan taloutta tasapainotetaan kuluja karsimalla. Kaupoissa on hetkittäin ruuhkaakin. Päivi Hotokka Terveysaseman alakerrassa sijaitseva jakelukeittiö lakkautetaan, päätti sivistyslautakunta toukokuussa. Ei pidä rehkiä yli voimiensa, ettei turhaan satuta itseään tai saa slaagia. Kaikissa paikoissa ei noita ole paljon tehty eikä varmaan missään kaikille potilaille. Kirkkovaltuusto päätti veron korottamisesta kokouksessaan maanantaina. Ehkä tässä vähitellen tajuaa, että ei ole kiire minnekään. Viihdetapaturmien lisäksi tulee tietenkin erilaisia sairauskohtauksia, joita muutenkin olisi tullakseen, juhlittiin tai ei, ja lisäksi mökkeilyyn ja vapaa-ajan viettoon liittyvä aktiviteetit altistavat sattumuksille ja tapaturmille eri tavalla kuin normaali kotielämä. Sirkuttajia riittää. Silloin on parasta soittaa kotipaikkakunnalle omalle terveysasemalle ja, jos siellä hyvin palvelevat, voivat tehdä sähköisen reseptin, jotta hoito pääsee jatkumaan. Pihanurmella keikutteleva västäräkki kallistelee päätään ja katselee silmiin kirkkain silmin: terveisiä etelän mailta! Ne mokomat muistavat meidät viime kesältä. Illemmalla hiilloksella paistuvien ahventen tuoksu ohjaa kohti kuistille katettua pöytää. Ei pidä harrastaa päihteitä niin paljon, että menettää kykynsä terveeseen harkintaan. Mökkien laatu ja varustelu ovat kohentuneet, ja lisäksi suuret ikäluokat ovat enimmäkseen saavuttaneet eläkeiän, jolloin on aikaakin olla mökillä vaikka kuukausia vuodessa. Vuodeosaston henkilökunta jakaa ateriat ja hoitaa tiskit. Kesä saapuu kevein askelin.. Meidän paikallisten ei kannata siitä harmistua vaan olla tyytyväisiä. Päivystysasiat periaatteessa hoidetaan koko maassa oleskelupaikkakunnalla, mutta Kuhmoisissa terveysaseman aukioloajat ja tukipalvelujen saatavuus tai oikeammin sen puute aiheuttavat tarvetta ohjata potilaita Jämsäänkin päivystysasioissa. Mukavaa ja turvallista kesää kaikille! Rauhallinen uni puhtaissa lakanoissa. Sivistystoimenjohtaja Pertti Terhon mukaan keittiön lakkauttaminen ei aiheuta suuria säästöjä henkilöstökuluissa, mutta keittiön toiminnan jatkaminen olisi vaatinut tiloissa suurta remonttia. Kuhmoinen ja Jämsä ovat Historiallinen korotus kirkollisveroon tähän asti olleet Ruoveden rovastikunnan ainoat seurakunnat, joissa kirkollisvero on ollut 1,50 prosenttia, muissa seurakunnissa vero on suurempi. Tokihan nykyään vapaa-ajanasunnoilla ollaan paljon muutenkin kuin kesällä. Kiva on pysähtyä seuraamaan, kun haarapääskyt sujahtelevat taivaalla. Ruoka tuodaan lämpiminä annoksina Päijännekodin keittiöltä, kun se aiemmin lämmitettiin terveysaseman keittiössä. Tuolloinkin korotus oli 0,25 prosenttiyksikköä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. Tänä vuonna asia tuli ajankohtaiseksi, kun seurakunnan henkilöstökulujen ja verotuottojen välinen kuilu kasvaa, kertoo talouspäällikkö Arja Lehtinen. Kohtuus muutenkin kaikessa on yleensä lopputuloksen kannalta hyväksi. Kunnallisiin terveyspalveluihin voi päästä kiireettömienkin asioiden osalta myös lomapaikkakunnallaan. Moottorisahoihin, kirveisiin, vesureihin ja puukkoihin pitää suhtautua melko varovasti, ja varata niillä tehtäviin töihin riittävästi suoritusaikaa. Tarkoituksena on aloittaa uusi ennakkovalmennus perhehoitajiksi aikoville syksyllä 2014. Jämsän vanhuspalvelut ja vammaispalvelut etsivät henkilöitä, jotka haluavat omassa kodissaan pitää huolta joko ikäihmisestä tai kehitysvammaisesta, joka tarvitsee tukea ja hoivaa. Tulevaisuudessa terveysaseman vuodeosaston asukkaat saavat ruokansa samalla tavalla ateriakuljetuksen välityksellä kuin kotipalvelun asiakkaatkin. Jämsän kaupunki etsii perhehoitajia Kesä on jälleen tullut. Pitkä oleskelu tuo myös muiden kuin kaupallisten palvelujen tarvetta. Kylä vilkastuu, ja palveluille on taas kysyntää, sekä uusille että vanhoille. Tuotot alittuivat noin 75 000 euroa. Simassa näkyy olevan mustaherukanlehtiä, salaatissa horsmanversoja ja voileivän päällä kirpeää ruohosipulia. Ja kerralla tulikin. Paljon joutavan ajan jälkeen nakkaan pari klapia kiukaan pesään, seuraavalla kerralla liekit kuumottavat jo kasvoja. Yötuuli virtaa kamarin läpi ja löyhyttää hiljalleen ikkunaverhoja. Ylimääräisiä kalusteita on kuitenkin varastossa Päijännekodin keittiöremontin jäljiltä. Perhehoitajalle maksetaan hoidosta palkkiota ja kulukorvausta. Laulurastas lurittaa, viheltelee, rupattelee ja kehittää uusia muunnelmia, ja aina vähän kovempaa kuin muut. Lomakausina lisääntynyt liikevaihto antaa mahdollisuudet laajempiin palveluihin paikalliselle väestölle ympäri vuoden. Kirkollisvero on ollut Kuhmoisissa tähän asti 1,50 prosenttia, ja sitä on viimeksi nostettu vuonna 1972. Veron korottamista on pohdittu jo usean vuoden ajan. Suviaika tuo jälleen kesäkuhmoislaiset. kesäkuuta 2014 2 KOLUMNI Jyrki Järvinen PÄÄKIRJOITUS 4.6.2014 Vesa Koivu Anu-Maarit Heinonen, Henna Kortelainen, Sirpa Nappar ja Pinja Sinivaara ovat toukokuussa valmistuneet lähihoitajiksi Jämsän ammattiopistosta. On ennakoitavissa, että jollekin aina silloin sattuu, kun tapahtuu. Aamu valkenee raikkaana. Laura Viita on valmistunut Jämsän ammattiopistosta matkailupalvelujen tuottajaksi ja Juho Nuuttila yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi. Voikukkien karvas aromi sekoittuu jalan alla tallautuvan pihanurmen maitoiseen tuoksuun. VALMISTUNEITA Päivi Hotokka Kuhmoisten seurakunnan kirkollisvero nousee 1,75 prosenttiin. Puun myyntituotot ja muut tuotot ovat epäsäännöllisiä, joten seurakunnan taloutta on vaikea suunnitella niiden perusteella. Höyryäviä varhaisvihanneksia, parsaa, retiisiä, kuminan versoja ja viimeisiä vanhoja perunoita. HoiArmas aika don turvallista onnistumista varten tarvitaan kuitenkin hoitosuunnitelmatiedot vakituisen kotikunnan terveyskeskuksesta. Malinin esitystä ei kannatettu, ja hän jätti asiasta eriävän mielipiteen. Usein matkalla tai lomaillessa tulee reseptistä pulaa, kun lääkkeet unohtuvat kotiin tai loppuvat syystä tai toisesta kesken. Terveyskeskuksen jakelukeittiön tilat vapautuvat muuhun käyttöön. Perhehoito voi olla lyhytaikaista tai jatkuvaa tai toimimista muiden perhehoitajien sijaisena. Pilvenhahtuvat ajelehtivat tuulen mukana. Kauempana suurten selkien yllä pilviröykkiöt alkavat kokoontua. Ajotiellä pikkukivet pistelevät mukavasti jalkapohjia. Myös henkilökunta voi tilata ruokansa ateriakuljetukselta. Ennaltaehkäisy ihan tavallisen maalaisjärjen voimalla tuo paljon turvallisuutta. Viikonloppuisin keittiöllä on ollut työvuorossa yksi henkilö Päijännekodin keittiöltä. Sateiden paisuttama puro kohisee, kieppuu ja hypähtelee kivien lomassa, ja varpaat kastuvat ruohikossa. Niina-Maija Simola valmistui AMK-sairaanhoitajaksi Tampereen ammattikorkeakoulusta 30.5.2014. Moottoriajoneuvoja ei pidä antaa lapsille leluiksi eikä itsekään yrittää tehdä niillä erikoisia temppuja. Viimeksikin taisin jo synkistellä sairaankuljetusasiasta. Mopossa tai mönkijässä pitää olla liikennevakuutus, vaikka vehje ei olisi rekisterissäkään ja vaikkei sillä ajettaisi muualla kuin omalla takapihalla. Ei kuitenkaan kannata etukäteen pelätä ja surra uhkaavia onnettomuuksia. Vesa Koivu Jämsän kaupunki järjestää tiedotustilaisuuden perhehoidosta kiinnostuneille Jämsässä Paunun koululla tiistaina 10.6.2014
Alakoulussa hymypatsaat saivat Anna-Sofia Koli ja Altti Nuuttila kakkosluokalta sekä Anna Vesa ja Kasper Kallio viidenneltä luokalta. Kilpailun järjestää Kehittämiskeskus Opinkirjo. Kuoron esittämän Lintu-kappaleen jälkeen oli vuorossa ylioppilaiden lakitus ja yhdessä laulettu Gaudeamus igitur. Kaikki yhdeksäsluokkalaiset ja abiturientit valmistuvat. Niina Huuhtanen Hyvään toveruuteen kannustavia Hymypatsaita jaettiin Kuhmoisten yhtenäiskoulun kevätjuhlissa tänä vuonna kuusin kappalein. Kuhmoisten lukion hyvä sijoitus lukiovertailuissa kielii siitä, että opetustyössä on onnistuttu ja sitä tulee jatkaa myös tulevaisuudessa. Henttonen pitää Kuhmoisten yhtenäiskoulun tapaisia oppilaitoksia parhaina kasvatuspaikkoina, joissa erityisesti kouluyhteisön tuki on vahvempi kuin suuremmissa kouluissa, koska kaikki tuntevat toisensa. Tämänvuotisen kevätjuhlan erikoisvieraaksi oli kutsuttu opetusneuvos Antti Henttonen, joka luovutti kaksi Hymypatsasta kouluyhteisössä hyvää toveruutta osoittaneille oppilaille. Tänä vuonna Lions-järjestö on kutsunut veteraanijärjestöt mukaan Hyvän toveruuden kilvan kummeiksi. Tänään te ylioppilaat olette tuntemattoman tulevaisuuden edessä. Toivomme, että sen avulla saadaan vähennettyä koulumaailman syrjintää ja kiusaamista. Kuvanveistäjä Heikki Niemisen veistämistä hymypatsaista tuli Hyvän toveruuden kilvan palkintoja lukuvuonna 1953–1954, jolloin nykyinen opetusneuvos Antti Henttonen toimi opettajien silloisen ammattilehden Opettajain Lehden päätoimittajana. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 4. Vilppula, Opintorahastoyhdistysten tuen yliasiamies, tuli Antti Henttosen luokse valkoisen kipsipatsaan kanssa, jonka hän oli Niemisellä teettänyt. Tilaisuus alkoi yhtenäiskoulun rehtori Jaana Hartuksen puheenvuorolla, jossa hän toivotti yleisön lämpimästi tervetulleeksi juhlaan. Teillä on valmiina perustukset ja kenties ensimmäinen ja toinenkin seinä jo valmiina. Yleisön laulettua kolmen säkeistön verran Suvivirttä, onnitteli Kuhmoisten seurakunnan vastaava kirkkoherra Auni Kaipia päättötodistuksen saaneita ahertajia ja toivotti heille onnea elämänmatkalleen. Hyvän toveruuden kilpailu on sodanaikaisen kaveria ei jätetä -periaatteen sovellus kouluympäristöön. Kouluvuosi päätettiin yhteislauluun Hei Muumit.. –Jos näin jatketaan, niin kouluja uhkaa pian hallavuosi. Näillä kriteereillä hymypatsaita on annettu opiskelijoille viimeisen Toveruuden symboli tulee pian eläkeikään Kesälomalle muumien tahdissa Opetusneuvos Antti Henttonen (oik.) luovutti peruskoulun ja lukion kevätjuhlassa hymypatsaat yhdeksäsluokkalaiselle Niilo Vesikalliolle ja kahdeksasluokkalaiselle Johanna Lampiselle. Pentti K. Rankinglistauksissa menestyimme keskimääräistä paremmin, mutta mielestäni tärkeintä on kuitenkin se, että jokainen meidän opiskelijamme on henkilökohtaisesti onnistunut ja tulee valmistumaan. Te valmistuvat olette nyt keränneet tiiliä omaan kasaanne. Tavoitteena vähentää syrjintää Reipas, rehti, ryhdikäs ja rehellinen. Perusopetuksen päätti lauantaina kolmetoista nuorta. Esitystä seurasi rehtori Jaana Hartuksen puhe, jossa hän antoi kiitoksensa arjen sujuvuudesta huolehtineelle koulun henkilökunnalle ja kehui Kuhmoisten yhtenäiskoulun oppilaita kovasta työstä ja opintien onnistuneesta päättämisestä. – Kaikki voivat olla tänään iloisia siitä, että jokainen saa ottaa askeleen eteenpäin. Pienet opetusryhmät takaavat myös sen, että oppi menee paremmin perille. Se on yksi elämän suola, jota tarvitaan niin sodassa kuin rauhassakin. Niina Huuhtanen Lukuvuoden koulutyö päättyi viime lauantaina 31. – Toveruus tekee mahdottomasta mahdollista. – Kriteerit laajenivat myöhemmin keskinäisen avunannon ja terveiden elämäntapojen alueelle. toukokuuta vietettävään kevätjuhlaan. Halusimme saada oppilaat ymmärtämään, että kädet on tarkoitettu auttamista eikä lyömistä varten. – Läpäisyaste on 100 prosenttia. kuudenkymmenen vuoden aikana koulumaailmassa lukuisia. Erikoisvieras jakoi hymypatsaita Rehtorin puheen jälkeen yleisöä viihdytti seitsemäsluokkalaisten musiikkija liikuntaesitys nimeltä Kevätsirkus, jonka perään peruskoululaisille luovutettiin päättötodistukset. – Hän tarjosi sitä palkinnoksi koulun kilpailuihin. Lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkinnon suoritti yhteensä seitsemän opiskelijaa. kesäkuuta 2014 Kuhmoisten lukion kevään 2014 ylioppilaat, ylärivissä vasemmalla Antti Kaunistoinen, Sofia Heino ja Maija Ahola, eturivissä vasemmalla Senni Vesikallio, Saija Vaskisalo, Jussi Udd ja Tuomas Kääpä. Henttoselle toveruus merkitsee paljon. Ajattelin, että näin kaunis poika ansaitsee oman kilpailun. Pienet koulut on säilytettävä Henttonen kertoo olevansa huolestunut tämänhetkisistä talousvaikeuksista ja säästöohjelmista, jotka murjovat etenkin pieniä kouluja. – Toivon, että pienet koulut pystytään säilyttämään. Tästä on hyvä jatkaa. – Olemme kaikki kuin muurareita, joiden työ alkaa epämääräisestä kasasta tiiliä. Läpäisyaste sata prosenttia Juhla jatkui yhtenäiskoulun kuoron esittämällä valloittavalla Cowboy-sikermällä. Hymypatsaiden ja stipendien jakoa seurasi uuden ylioppilaan, Senni Vesikallion, puhe, jossa uppouduttiin lukiovuosien aikaisiin muistoihin. Pyörittelin patsasta kädessäni ja tajusin sen muistuttavan paljon 3-vuotiasta poikaani. Rehtori Hartus muistutti vastavalmistuneita siitä, että tämänhetkinen koulutus on perusta, jonka päälle voi rakentaa juuri sellaisen tulevaisuuden kuin itse haluaa
Kari Rantamäki kertoo, että hälyttäviä suojalaatikoita käytetään ilkivallan torjumiseksi, kun laitteet usein ovat lentokenttien ja rautatieasemien kaltaisilla julkisilla paikoilla. kesäkuuta 2014 4 KIITOKSET HARTAUSKIRJOITUS Pertti Järvinen Tervetuloa Helluntaisrk. Messu kirkossa helluntaipäivänä 8.6. Tämän takia Kuhmoisiinkin on hankittu sydämenkäynnistäjä, de. Varmaa on ja sydämelle tärkeää, että otamme Jeesuksen joka päivä elämämme Herraksi ja Herra on kaikkitietävä ja kaikkialla läsnä oleva Vapahtajaksi, silloin saamme elää Hänen tuntemuksensa tuoksussa ja voimme nauttia niissäkin hetkissä, kun meitä sanan ja totuuden tähden vainotaan tai muutoin syrjitään. Siis on elämämme välillä ja lähes suuressa osin ainakin omasta mielestämme vaikeaa. klo 10. toukokuuta Kipparin edustalla. Rantamäki näytti, miten de. Miesten kotailta Hassissa, Erkki Lehmuksen Maahovissa, os. Saamme olla näitä jokainen, vaan on myös oleva tuomio jokaiselle, niin elävälle kuin kuolleelle. Kun laitteeseen pantiin virta päälle, käskevä miesääni otti välittömästi johdon käsiinsä ja sanoi kovalla äänellä: – Pysy rauhallisena! Soita apua! Avaa hengitystiet! Heli Karppinen SPR:n Kuhmoisten osastosta kertoo, että SPR järjestää koulutusta de. ONNEA! t. klo 18.30. arpajaiset, joiden arpajaisvoittoja voi tuoda ennakkoon kirkkoherranvirastoon aukioloaikana viimeistään to 12.6. klo 14. klo 15. klo 13. Jokaisella ihmisellä, joka näkee avun tarpeessa olevan, tuupertuneen ihmisen, on velvollisuus auttaa. brillaattori, joka auttaa hädän hetkellä. Silloin kun sairaudet painavat mieltä, vähävaraisuus tai sitten jokin muu maailman murhe. klo 12 alkavaan tapahtumaan. Siinä tulee armo suureksi, missä omat voimamme ovat vähäisiä. Jos näet apua tarvitsevan, jää auttamaan ja käske naapuria hakemaan laite Kipparista. Vesa Koivu Suomessa noin 3500 ihmistä saa vuosittain äkillisen sydänpysähdyksen sairaalan ulkopuolella. klo 10. Mila 15.6. Heistä vain noin joka kymmenes selviytyy, ja syy on usein avunsaannin hitaudessa. Kuhmoisissa otettiin saman tien käyttöön toinenkin defibrillaattori, kun Kuhmoisten kunta osti Vanhusneuvoston aloitteesta sydämenkäynnistäjän, joka sijoitetaan Kuhmolan alaeteiseen, hissin viereen. Luhtalantie 3, ma 9.6. Laitteen sijoituspaikaksi valittiin K-market Kipparin ovenpieli, sen takia, että paikka on keskeinen ja kaupan ovet ovat auki melkein aina, kun ihmisiä on liikkeellä. Antakaamme siis Hänen saattaa suunnitelmansa loppuun saakka, niin kuin meille sen Raamattu opettaa. Ei unohdeta toisiamme, ja etenkin uskon veljistä ja sisarista huolta pitäkäämme. Koulutamme koko henkilökunnan, että kaikki osaavat käyttää laitetta. Ollaan yhteydessä ja eletään Pyhän Hengen johdatuksessa. Ettemme luulisi että itse teemme, vaan Jeesus tekee meissä. Viedään viestiä maailmaan. Kippariin sijoitetun sydämenkäynnistäjän rahoittajat kokoontuivat yhteiskuvaan viime viikon tiistaina 27. Niissä elää suuri Jumalan olemus, herruus, valta ja voima aivan kaikessa, jok’ikisen ihmisen elämässä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. pidennetyllä aukioloajalla klo 16 saakka. Tapahtumassa on mm. Laite tuli maksamaan noin 2500 euroa, ja sen kustannuksiin osallistuivat Kuhmoisten Osuuspankki, Lions Club Kuhmoinen, Kuhmoisten Yrittäjät, SPR:n Kuhmoisten osasto, Kuhmoisten kunta, Kuhmoisten Seniorit ja Eläkeliiton Kuhmoisten yhdistys. Vierailijana prof. Ei Jeesus suotta rukoillut vielä siellä Johanneksen 17 evankeliumissa sitä, että me kaikki yhtä olisimme Hänessä, joka voi meidät vapahtaa. – Työnjako on sellainen, että sponsorit ovat kustantaneet laitteen, ja K-kauppa tarjoaa sille sijoituspaikan, Kalle Uimonen sanoi viikko sitten tiistaina 27. – Jos hälytysääni on tarpeeton, siitä pääsee eroon ottamalla laatikosta paristot pois. Sydämenkäynnistäjä Kippariin ja Kuhmolaan Tämän psalmin 139 sanoilla tahdon tervehtiä teitä veljet ja sisaret, jotka tahdotte elää uskossa ja Jumalan Pojan, Jeesuksen tuntemuksessa. Mummi . – Muistakaa hakea tämä laite ja panna se päälle, loppu on helppoa. Elämme vielä hetken maailmassa, vaan silti sydämemme on jo Jeesuksessa. Antti Hassi, aiheenaan Hassinkylän historia. Messu ja leiririppikoululaisten kon. Aloite laitteen hankkimiseksi tuli Leo Lepolalta, ja rahoittajiksi lähtivät kuhmoislaiset yritykset ja yhteisöt. Raamatussa on myös lupaus, Johannes 16, jakeet 7–16, Jeesuksen tulemisesta takaisin, omiaan uskovia, Hänelle niin rakkaita Jumalan lapsia noutamaan. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Viljo Talikainen Harmoisista 82 v. Ei ole yhden yhtäkään, jota Hän ei tuntisi ja olisi nimeltä kutsunut. Päivätuokio Päijälässä Veera Mäkipäällä, os. rmaatio kirkossa Pyhän Kolminaisuudenpäivänä 15.6. Toritie 44 EVANKELIUMIN-ILTA To 5.6. vasemmalla Leena Pihlanen, Kuhmoisten Osuuspankki, Terttu Aho, Kuhmoisten Seniorit, Eija Heinonen, Kuhmoisten Yrittäjät, Arto Kummala, Kuhmoisten kunta, Paula Jokela, Eläkeliiton Kuhmoisten yhdistys, Heli Karppinen, SPR:n Kuhmoisten osasto, Kalle Uimonen, jolla on ihmelaite sylissään, K-market, Olli Saarinen, Lions Club Kuhmoinen ja Hilkka Lintunen, Kuhmoisten vanhusneuvosto. Kirkkoherranvirasto on poikkeuksellisesti suljettuna tiistaina 10.6., mutta arvoinna torstaina 12.6. Kuhmolan sydämenkäynnistäjää säilytetään laatikossa, joka päästää kamalan metelin, kun laatikko aukaistaan. Tiedotamme aiheesta lisää myöhemmin. Myös jokaiselle, joka ei ole vielä Jeesusta itselleen ottanut sydämensä vapahtajaksi, on luvattu nämä sanat. kaikki yhtä olisimme Hänes. Ei tarkoita sitä, mitä olemme tehneet työksemme tai muuta vastaavaa, vaan sitä, mitä olemme olleet toisillemme, lähimmäisille. Kone neuvoo, mitä pitää tehdä, Sydänturvallinen Suomi -hanketta edustava Kari Rantamäki Helsingistä tiivisti sanottavansa, kun hän samana päivänä esitteli sydämenkäynnistäjää Kuhmolassa. klo 10–14 Tarjoilua Poikkea tutustumaan! ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.. Kuhmoisten seurakunta kutsuu Kuhmolan torille to 19.6. brillaattori ohjaa pelastustoimia, ja vakuutti, että sydämenkäynnistäjän kanssa ei voi tehdä mitään väärää. Hänen armossaan on meille siis kyllin. ONNITTELUT Kiitokset! Ritva ja Ahti HENGELLISET Onnittelut kultahääpäivän johdosta Leenalle ja Torstille 6.6.2014 toivottaa Jaana ja Marko perheineen Somat prinsessat jo 4 vuotta! Siiri 10.5. toukokuuta. Vaikka sydämenkäynnistäjä onkin K-kaupan oven pielessä siinä vasemmalla jauhesammuttimen yläpuolella, se ei tarkoita sitä, että kaupan henkilökunta olisi muuttunut osaksi pelastuslaitosta. Jokainen saa sen mukaan kuin on tehnytkin. klo 19 Seppo ja Tarja Ottman -----------------------------AVOIMET OVET La 7.6. Rauhanyhdistyksen seurat srk-kodissa helluntaipäivänä 8.6. Emme elä maailmasta, vaan Jeesuksesta. Arvajanreitintie 611, pe 13.6. brillaattorin käytössä, jos ihmiset sitä pyytävät. – Meillä ovet ovat auki arkisin klo 7–21, lauantaisin klo 7–18 ja sunnuntaisin klo 12–18. Siunaus olkoon jokaiselle lukijalle ja sanankuulijalle. Lähtö srk-kodilta klo 18
Nordmanin mukaan rakennuslupien myöntämisperusteet ovat vaihdelleet paljonkin 1960-luvun jälkeen. Ettei kenenkään mökki jäisi avohakkuun keskelle. Luonnonläheisyys lisää paikkakunnan elinvoimaa, koska se houkuttelee tulemaan tänne. Miksi metsiä kuitenkin saa hakata ilman ilmoitusta naapurille. Nordman on havainnut, että viime vuosien aikana hakkuualueet ovat muuttuneet aiempaa hurjemman näköisiksi, kun kantoja nostetaan ja maata muokataan. Metsänomistaja hakee taloudellista tuottoa ja tekee avohakkuun, kannot hän nostaa energiapuuksi. Alkuaikoina mökkiläiset ottivat järvestä juomavetensä.. Puustoa harvennettiin metsurityönä, ja Nordman toivoi, että kaadetut puut olisi viety pois hevosella, mutta lopulta hän joutui tyytymään traktoriin. Tuolloin mökkikulttuuri oli vasta syntymässä, eikä pienten järvien ranta-alueita juuri arvostettu, eihän siellä ollut esimerkiksi viljelysmaaksi sopivia paikkoja. Ennen rantayleiskaavan laatimista rakentaminen oli välillä jopa villiä. Se on huikea näky. kesäkuuta 2014 Päivi Hotokka Kun vapaa-ajanasukas tulee Kuhmoisiin, hän haluaa sienestää, marjastaa ja samoilla metsässä. – Mitä enemmän me olemme täällä, sitä enemmän käytämme palveluja. – Jotta minä sain rakennusluvan, sitä varten piti hakea naapurin suostumus. Hänellä on itsellään kolmisen hehtaaria metsää, jossa hän on teettänyt hakkuita. Nordman huomauttaa olevansa hyvissä väleissä rajanaapurinsa kanssa, ja hän on saanut luvan kerätä hakkuujätteitä polttopuuksi. Järvellä asuu muun muassa joutsenpariskunta, kuikka, kaakkuri ja telkkä, pihapiirissä lepakoita. Se on erämaata, jossa näkyy koko keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuus. Joskus suurten maanomistajien ja mökkiläisten toiveet eivät kuitenkaan kohtaa, pohtii Olavi Nordman, vapaa-ajan kuhmoislainen jo 1960-luvulta lähtien. Lähistöllä on hirvien yöpymispaikka, ja suurpetojakin on liikkunut alueella. Mökkitonteille ei ollut tieyhteyksiä, ja saareen kuljettiin veneellä pitkiä matkoja. Mökkiläinen puolestaan arvostaa luonnon monimuotoisuutta ja helppokulkuista metsää. Järven tila huolestuttaa Mökkiläiset haluavat varjella järveä viimeiseen asti, ja siksi Nordman on huolissaan myös hakkuiden vaikutuksesta veden laatuun. Palanen ojanvarren metsikköä on säästetty satakielten asuinpaikaksi, ja lastenlapsille on oma seikkailumetsä, jossa voi ylittää siltoja, kiipeillä kantojen päällä ja tutkia majavien tekemiä koloja. hän pohtii. Hän muistuttaa, että suurimmalle osalle vapaa-ajan asukkaista Kuhmoisissa tärkeintä ovat luonto ja rauha. – Kun on täydenkuun aika, auringon viimeiset säteet kohtaavat kuun Pirunkallion päällä. Jos suostumus pitäisi pyytää, naapurukset voisivat sopia siitä, minkä verran puita mökkitontin rajoille jätetään. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 4. Humus ja ravinteet ajautuvat järveen, vaikka hakkuualueille tehdään saostusaltaita. Se on rakennettu vuonna 1995. Nordmania ilahduttaa, että seurakunta on aikeissa suojella metsää Linnavuoren juurella. Tuntuvatko he tulevan mökkiläisten tonteilla sijaitseville marjapaikoille siksi, että suurten maanomistajien metsissä ei marjoja kasva ja siellä on vaikea liikkua. Viime kesän jälkeen Olavi Nordman on pohdiskellut myös ulkomaalaisten kaupallisten marjanpoimijoiden aiheuttamia ristiriitoja. Kuhmoisissa ollessaan Olavi Nordman paitsi sienestää ja marjastaa, myös hiihtää jäällä sekä Puukkoisten ja Asilammentien laduilla, tapaa ystäviään ja osallistuu kulttuuritapahtumiin. Ennen vesi oli aivan kirkasta. Nyt mökkejä on 24. Vuoden 2003 kesäkuhmoislaisena hän kokee yhdeksi tehtäväkseen tuoda esiin vapaa-ajanasukkaiden näkemyksiä. Ihmiset ovat mukavia, ja minulla on täällä paljon ystäviä ja tuttuja. – Jotenkin olisi kuitenkin päästävä sopuun, jotta maisemallisia arvoja ei tuhottaisi keneltäkään. Nordman sanoo ymmärtävänsä metsätalouden päämääriä, onhan hän itsekin ollut yrittäjänä 25 vuotta. Nordman nostaa vedestä laiturinsa pielestä lämpömittarin, jonka sisälle on kertynyt ruskeaa humusta. Olavi Nordman pitää Saaresjärveä Kuhmoisten helmenä, Hämeen historian sydänpaikkana ja idän ja lännen todellisena rajana, Mökkiläinen kaipaa oikeaa metsää jossa hämäläiset, karjalaiset, savolaiset ja varsinaissuomalaiset ovat kohdanneet. – Toivoa on, että järvi korjaa itsensä, sillä se on lähdepohjainen ja laskee Päijänteeseen, joten vesi vaihtuu hyvin. Hän osoittaa laskuojaa, jollaisia virtaa Saaresjärveen useita kymmeniä. – Joka puolella järveä on jyrkkiä vuorenrinteitä, ja ylhäällä on suoperäistä maata. Tällä vuonna 1966 hankitulla savolaisveneellä Nordmanin perhe teki aluksi mökkimatkansa Saaresjärven saareen. Saareen rakennettiin kolme mökkiä ja mantereelle kolme, jonka jälkeen Saaresjärven ympäristön katsottiin olleen täyteen rakennettu. Osa Olavi Nordmanin omistamasta metsästä on lapsenlapsille sopivaa seikkailumetsää, jossa voi ylittää ojan siltaa pitkin ja vaeltaa sammalikossa havupuiden lomassa. Historiallista erämaa-aluetta Olavi Nordmanin mökki, sininen Olavinlinna, sijaitsee Saaresjärven rannalla lähellä Linnavuorta. Luonto luo elinvoimaa Nordman ei suinkaan vastusta metsänhoitoa, vaan haluaa tehdä sen toisella tavalla. Rannasta näkyy saareen, jossa hän nuorena aloitti mökkeilyn, kun hänen vanhempansa hankkivat sieltä tontin vuonna 1966. Saaresjärven ranta-asukkaat ovat huolissaan siitä, pysyykö järvi tulevaisuudessa yhtä puhtaana kuin se on ollut. – Olen ollut täällä kesäasukkaana yli 45 vuotta, eikä minulla ole ajatustakaan lähteä pois Kuhmoisista. Yrittäjät palvelevat erinomaisesti
Enää ei tulisi heikoille jäille lähdettyä. Paluumatkalla lajitellaan kalat, ja rantaan saavutaan puolenyön jälkeen. Saalista päätyi fileeraukseen muutama hauki ja lahna. – Parasta on vapaus. – Järvelle mennään, mutta se vaatii tarkkaa suunnittelua. Rysä lipuu lopulta takaisin pinnan alle ja Sorvari ottaa suunnaksi Kannanlahden kalastustilan. Aloitteleva kalamies kävi tarkastamassa pyydykset useaan kertaan päivässä. Ei saa antaa periksi. Kymmenen minuutin matkanteon jälkeen saavutaan rysäpaikalle. Päijänne pitää huolen siitä, ettei yksikään päivä ole samanlainen kuin toinen. – Kesän juhliin olen joskus suostunut savustamaan Norjan lohta, kun on oikein kauniisti pyydetty. Ja se, kun näkee myyntikeikkojen yhteydessä paljon tuttuja, jotka morjestavat autojen kohdatessa jossain tienpätkällä. Yritän viettää poikani kanssa mahdollisimman paljon aikaa, koska ihmiselämä on rajallinen. – Se oli päälle kolmimetrinen Vator 12, 7,5 hevosvoiman moottorilla. Parasta on vapaus, tärkeintä on perhe Lokit syöksyvät kohti Päijänteen aaltoja, kun Sorvari irrottaa rysästä pienimpiä kaloja ja laskee ne takaisin vesistöön. – Haukea on mennyt viime aikoina yllättävän hyvin kaupaksi. Vielä 35 vuoden jälkeenkään työ ei kyllästytä. Taivas on harmaa ja koillistuuli viileä. Keskikesällä Sorvarin työpäivä alkaa seitsemän kahdeksan aikaan illalla kalastustroolilla. – Perheen asioista ei koskaan tingitä työn takia. Se vaatii sopeutumista ja joustavuutta. Päivi-vaimo ja Arttu-poika ovat Sorvarille kaikki kaikessa. Kun saalista alkoi tulla, Sorvari painui Jämsän torille myymään saamiaan kaloja ja osti ansaitsemillaan rahoilla ensimmäisen moottoriveneensä. Ilman heitä elämä olisi paljon tyhjempää. Luulen, että television kokkausohjelmilla on jotain tekemistä asian kanssa.. Vaikka Sorvarin veneet ovat vuosien varrella vaihtuneet isompiin, ei lapsenomainen into kalastukseen ole hävinnyt minnekään. Kesäisin Sorvari kertoo käyvänsä troolaamassa kolme kertaa viikossa, mutta nuorempana hän saattoi lähteä järvelle joka ilta, oli sää millainen tahansa. Moni asia on tässä ajassa ehtinyt muuttua. Viime keskiviikkona rysästä löytyi muun muassa haukea, lahnaa ja siikaa. – Ennen kala saatettiin tainnuttaa asiakkaan nähden, Kalastamista pieni hullunkiilto silmissä mutta nyt se on mennyttä maailmaa. – Ei tässä pärjää, jos ei ole sellaista pientä hullunkiiltoa silmissä. Seitsemän aikaan aamulla lähden kuljettamaan kaloja maailmalle ja vien pojan samalla päivähoitoon. Sorvari oli 14-vuotias, kun isä valmisti hänelle särkiverkot ja katiskan. Nykypäivän asiakas ei enää mielellään osta perkaamatonta kalaa, vaan suurin osa saaliista myydään valmiiksi fileoituna. kesäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 6 Niina Huuhtanen Kalalokin kimeä ääni kajahtaa ilmassa, kun ammattikalastaja Ari Sorvarin vene lähtee Kannanlahden pohjukasta liikkeelle. Työ ei ole erityisen rankkaa Kalastajan arki pitää sisällään monenlaista puuhaa. Tänä syksynä miehellä tulee 35 vuotta kalastusalalla täyteen. Suurimmat vonkaleet potkivat vimmatusti veneen pohjalla lojuvassa sinisessä saavissa, mutta lopulta ne tyytyvät kohtaloonsa. Sorvari alkaa nostaa rysää järvestä. Niin itse työ kuin kuluttajien makumieltymyksetkin. Troolilla siivilöidään Päijänteen aaltoja päälle kaksi tuntia, jonka jälkeen veneen nokka käännetään kotia kohti. Keskiviikkona 4. Vaikka kalansaalis saa hymyn kohoamaan Sorvarin huulille, ei mikään ilahduta häntä enempää kuin rannassa odottavat tutut kasvot. – Kalat perataan ja laitetaan kylmään. Yöaikaan minulla on kyliltä kaveri auttamassa. Jossain vaiheessa aamupäivää pääsen sitten nukkumaan. Sittemmin sen osti kuhmoislainen taksiyrittäjä Markku Arvaja. Kuhasta menee esimerkiksi tätä nykyä 85 prosenttia fileinä. – Joskus onnistuu ja tulee kalaa, ja toisinaan sitten ei. Pienyrittäjän on oltava valmis kokeilemaan uusia asioita ja etsimään tarvittaessa parempia kalapaikkoja, jos tutusta poukamasta ei enää saalista tulekaan. Sitten alkaa varsinainen työ. Yritteliäisyys on kaikista tärkeintä. Kalastajan työtä Sorvari ei pidä erityisen rankkana, vaikka työpäivät venyvät välillä pitkiksi ja järvi asettaa omanlaisensa haasteet työn suorittamiselle. Pienen ihmisen kanssa vietettyjä päiviä ei koskaan voi saada takaisin. Tähän ikään kun on päässyt, niin osaan käyttää harkintaa hieman erilailla kuin nuorempana. Perjantai-iltana Sorvarin kalastustilalla tuoksui savusiika. Ruokatrendit näkyvät myös Sorvarin työssä
Kirjonurmen tallin tienhaarassa on talonnumerot merkitty oikeaoppisesti: kun taloja on useita, kaikkien numerot näkyvät pihatien risteyksessä. Kunnan katukuvaan tulevat siis tänäkin kesänä kuulumaan erilaiset työkoneet. Suunnitelmien mukaan muutostyöt alkavat elokuussa, ja valmista pitäisi olla lokakuun loppuun mennessä. Opasta pelastajat perille Kun hätänumeroon 112 otetaan yhteyttä, soittajan on hyvä varmistua siitä, että hän tietää oikean osoitteen. – Oikea osoite löytyy aina, mutta kiireellisessä tehtävässä ajalla on merkitystä. Oman lisänsä näin kesäaikaan kuntamme katukuvaan tuovat erilaiset Kuhmoisten kunnan toteuttamat infrahankkeet. Tulevalle kesälle 2014 ajoittuu erityisesti kunnan keskustaajaman läpi kulkevan Toritien kunnostus. Mökin osoitteen voi esimerkiksi kiinnittää seinälle, jolloin kesävieraatkin löytävät sen. Hänen mukaansa numeroinnissa on muutenkin tapahtunut pientä parannusta, mutta edelleen moni mökki ja vakituinenkin asunto on merkitsemättä. Kuhmoisten Saarelantie sijaitsee Ansiolahdella, mutta myös Padasjoen rajalla on Saarelantie, joka saa alkunsa Harmoisten puolelta. 9 Lives -yhtiön Kuhmoisten ensihoitajat Erkka Hirvensalo ja Sanna Ropponen totesivat opastekyltit selkeiksi. Ensihoidolta kestää 30–40 minuuttia päästä veneellä saareen, joten kuljetus olisi usein nopeampaa, jos potilas tuotaisiin valmiiksi satamaan, Kirvesmäki vinkkaa saariasukkaille. Näihin paikkoihin apua hälytettäessä on soittajan kerrottava huolellisesti, missä paikka sijaitsee. kuntalaisille ja vapaa-ajanasukkaille tarkoitetun tilaisuuden Sahanrannassa. Ne pitäisi korjauttaa mahdollisimman nopeasti. Rakennuksia kun voi olla useita, eivätkä ne välttämättä ole loogisessa numerojärjestyksessä. Tilaisuuden tarkempi ohjelma on valmistumassa lähiaikoina. Koirat pidetään kiinni, jotta ne eivät häiritse pelastushenkilöstöä. Muuten pelastusajoneuvon kuljettaja ei osaa kääntyä oikealle tielle, sillä navigaattori ei välttämättä ole riittävän tarkka. Mikäli avun tarve yllättää, eikä riittäviä numerokylttejä ole risteyksissä, kannattaa lähettää joku paikallaolijoista ohjaamaan ajoneuvo perille. Tämän lisäksi talon numeron pitää olla esillä myös seinässä, jotta oikea piha löytyy tien varrelta. Satamanrinteen ja Koskenpartaan asemakaavahankkeet ovat vireillä ja mahdollistavat tonttitarjonnan lisäämisen keskustaajamassa ja sen läheisyydessä. Riihigalleriassa pidetään tänä kesänä Eino Viikilän 60-vuotisjuhlanäyttely, ja avajaiset ovat 18.6. Numerointi alkaa alusta sekä Tampereentien päässä että Oriveden rajalla, jolloin tien varrella on kahteen kertaan samoja osoitenumeroita. K uv a: Ve sa K oi vu. – Kun Päijänteen saarissa vietetään kesää, kannattaa miettiä, onko järkevää itse pyrkiä mantereelle, jos potilaan kunto sen sallii. Jos talo ei näy tielle, tulisi pihatien haarassa olla kyltti, joka kertoo talon numeron. Tie voi olla pitkäkin. Siksi auttajien turvallista perillepääsyä kannattaa miettiä jo ennen kuin hätä on käsillä. Timo Kirvesmäen mukaan parasta olisi, jos hätätilanteiden varalta autot pysäköidään niin, että hälytysajoneuvo mahtuu ajamaan pihaan. Uudistetun kirjaston avajaisia vietetään perjantaina 6.6. kesäkuuta 2014 KUNNANJOHTAJAN PUHEENVUORO Tuleva kesä on Kuhmoisissa totuttuun tapaan täynnä erilaisia tapahtumia ja tekemistä. Toivotan Teille kaikille Kuhmoisten Sanomien lukijoille aurinkoista ja lämmintä kesää! Terveisin Anne Heusala kunnanjohtaja Tervetuloa Kuhmoisten kesään! Päivi Hotokka Kenelle tahansa voi tulla eteen tilanne, jossa hälytysajoneuvon joutuu soittamaan kotiin tai mökille. Kuhmoisten kunnalla on jonkin verran tonttivarantoa, mutta näiden kahden kaavahankkeen avulla pystymme parantamaan merkittävästi tonttitarjontaa. Sekaannuksia tiennimissä Kuhmoisissa on pari ongelmallista tietä, jotka aiheuttavat helposti sekaannuksia. Täällä talkootyö on arvossaan, ja se näkyy erityisesti näissä tapahtumissa. Kirvesmäki kertoo, että Numerokyltti säästää tärkeitä minuutteja joskus ambulanssille tulee turhaa ajelua, kun se käy kääntymässä väärän pihatien päässä. Seinässä olevan numeron on oltava riittävän iso ja selkeä, jotta se erottuu. Yhteistyössä on voimaa, ja kaiken tämän tekevät mahdolliseksi paikalliset yhdistykset ja yritykset. Tänä vuonna vapaa-ajanasukkaille järjestetty tilaisuus päätettiin järjestää aiemmista vuosista poiketen Kuhmoissa Helsingin sijaan. Toisinaan Kirvesmäki on havainnut rikkinäisiä tai kadonneita tiennimikylttejä. Viime kesää 2013 siivitti kaukolämpöverkon rakentaminen, ja tämä työhän on jo loppusuoralla. – Uskomatonta, että näin voi olla, Timo Kirvesmäki huokaa. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 4. Voin vain todeta, että Kuhmoisissa sattuu ja tapahtuu erityisesti kesäaikaan. Tampereentieltä Päijälään johtavan Sappeentien numerointi muuttuu kesken kaiken, kun tie kulkee Oriveden kaupunkiin kuuluvan alueen läpi. Varsinaisesti Kuhmoisten kunta kiepsahtaa kesään lauantaina 7.6., kun yrittäjien järjestämä perinteinen tilaisuus järjestetään Kuhmolan torilla. Lisäksi järjestämme yhdessä yrittäjien kanssa perjantaina 4.7. Viime vuonna vietimmekin tapahtuman 20-vuotisjuhlaa. – Suurin ongelma on se, että kiinteistöille vievän pihatien alussa ei ole osoitenumeroa, sanoo Kuhmoisten ambulanssissa työskentelevä ensihoitaja Timo Kirvesmäki. Pelastajien navigointijärjestelmät löytävät vain tieosoitteen, joten talon nimestä tai muista paikannimistä ei ole hyötyä. Jos saman tien päässä tai varrella on useita taloja tai mökkejä, pitää tienhaarassa olla kaikkien numerot. Vaikka olemmekin Suomen kunnista pienempien joukossa, kokomme ei ole esteenä merkittävien kesätapahtumien järjestäjänä. Lukuisat kesätapahtumat näyttävät kunnastamme yhden sen parhaimmista puolista, olemme kokoon nähden aktiivinen kunta tapahtumien osalta. Aikainen kevät ja kesä ovat tuoneet elämää kaikkialle kuntaan. Kaiken ikäisille kuntalaisille tarkoitettu Puuhapuisto-hanke etenee myös ja tuo toteutuessaan omat lisänsä kunnan palvelutarjontaan. – Joissakin paikoissa asia on hoidettu tosi hienosti, vaikka tiellä olisi yhdeksän mökkiä, Kirvesmäki kiittää. Kuhmoisten kunta osallistuu tänäkin vuonna kesätapahtumien järjestämiseen. Kaavahankkeiden valmistuminen ajoittuu loppuvuodelle 2014 sekä vuodelle 2015. Kuhmoisten kunta on tuttuun tapaan mukana omalla teltallaan ja Tietokodallaan. Hänen kohdalleen on sattunut väärään osoitteeseen ajo sekä Sappeentiellä että Saarelantiellä. Yhdessä kunnassa ei pitäisi olla kahta samannimistä tietä, mutta eteläisempi Saarelantie katsotaan Padasjoen tieksi, koska pidempi osuus siitä sijaitsee naapurin puolella. Jo perinteeksikin muodostunut Nythän se kunta sopan keitti -kesätapahtuma on myös yhdistetty tähän tilaisuuteen
Kaitajärventien päässä on nuotiopaikka, jonne pääsee autolla. kesäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 8 Päivi Hotokka Navigaattorin kanssa retkeilevän kannattaa ottaa mukaan seikkailumieltä – ja mielellään perinteinen paperikartta. Sappeentietä Sappeen ja Päijälän välillä ajellessa on hyvä tietää, että tien numerointi alkaa alusta kaksi kertaa. Kokemuksesta tiedän, että pihan läpi kulkemiseenkin voi saada kysymällä luvan. Ei kuitenkaan kannata huolestua, jos joudut Kuhmoisissa eksyksiin joko navigaattorin kanssa tai ilman. Sappeentie noin 91, Kuhmoinen Takkulantie 55, Kuhmoinen Sappeen uimaranta Valkjärven rannalla, ei virallista osoitetta. Se on kyläkirkon äärimmäisen yksinkertainen tapuli honkaisella mäellä. Korpit pitävät retkeilijälle seuraa järven yllä. Torppa valmistui vuonna 1932. Tien varressa sijaitsevalta pysäköintipaikalta on vain lyhyt matka rannalle. – Toimituksen vinkki Kaitajärventie noin 240, Kuhmoinen Kaitajärven alue sijaitsee Pihlajakosken ja Harjunsalmen puolivälissä. Rukoushuonekunta omistaa ja ylläpitää edelleen kirkkoa ja hautausmaata. Ensin Sappeessa Kuhmoisten puolella ja uudestaan tien keskivaiheilla, kun tie ylittää Oriveden rajan. – Vinkkasi Juha-Pekka Pettersson. Navigaattori saa gps-paikannuksen avulla selville oman ja käyttäjänsä sijainnin ja lupaa etsiä parhaan reitin perille. Mattilantie 350, Kangasala Mattilan talon tiedetään olleen Pajulanjärven rannalla vuodesta 1557. Vielä toukokuussa laituri oli vedettynä maalle. Kuhmalahden Vehkajärven tapuli ei ole suurten Kuusisentie 8, Kangasala mestareiden työtä. – Toimituksen vinkki Partaalantie noin 50, Kuhmoinen Tehin Hiekan uimaranta sijaitsee suojaisassa poukamassa Tehinkärjen kainalossa, mutta sieltä on lähes suora näköyhteys Päijänteen selkävesille. Sen kellojen kaiku laskeutuu satasaarisen Vehkajärven rannoille. Hiljaisena hetkenä siellä saa kokea yksinäisyyttä jylhässä luonnossa. Jos päädyt jonkun pihaan, pyydä anteeksi ja tiedustele parempaa reittiä. Sappeen kenttä. Silloinkin on syytä varautua siihen, että joutuu peruuttamaan pois, mikäli tie yllättäen katkeaa maastossa. Kuhmoistenkin soratiet, metsätiet ja polut hämäävät helposti laitetta, joka sitten johdattaa käyttäjänsä erikoisille reiteille. Kissakulmantie 48, Kuhmoinen Kissakulman Nuorisoseurantalo on rauhallinen ja viihtyisä paikka perhejuhlille ja muille tilaisuuksille, juhla-astiasto 100 hengelle. Siinä on salokylän ihmisten aistittavaksi tihentynyttä kauneutta. – Vinkkasi Niina Saarinen. Rautakautiselta turvapaikalta on tehty merkittäviä arkeologisia löytöjä, ja jyrkältä rinteeltä Saaresjärvelle avautuvaa maisemaa on verrattu jopa Koliin. Ja sekin kävi selville, että Kuhmoinen on täynnä paikkoja, joilla ei ole osoitetta. Talolla on kesäisin runsaasti toimintaa: mansikkajuhlat, Touhulan yö, match-show Mattilantie 150, Kangasala ja lentopalloakin pelataan. Tiiviisti rakennettua kylää ovat asuttaneet Mattilan työmiehet, torpparit ja käsityöläiset. Vehkajärven Nuorisoseurantalo Touhula, talo valmistui vuonna 1927. Siellä voi hyvällä tuurilla nähdä esimerkiksi metsäsian, supikoiran tai kettuperheen. Vehkajärven ja Pajulan kylien asukkaat rakensivat vuonna 1841 itselleen kirkon Benjamin Helenin piirustusten mukaan. Osoite on tarpeen, että perille voi löytää navigaattorin opastuksella. Navigaattori sopii seikkailijoille KOMMENTTI Linnavuorentie noin 110, Kuhmoinen Kuhmoisten Linnavuori on retkeilypaikka sekä historian että luonnon harrastajalle. Hiekkarannalla on tilava grillikatos, lentopalloverkko, käymälä ja pukukopit. Alueella sijaitsevat Kaitavuori, Tonttukallio, Satojen oja ja Aittakomon vuori. – Vinkkasi Anni Liehu. Auton voi jättää pysäköintipaikalle vuoren juurelle. Ruolahdelle navigaattori opastaa helposti Nahkiaisentietä pitkin, vaikka Ruolahdentie on nopeampi ajaa. Myöhempinä aikoina talo jaettiin veljesten kesken, toinen puoli jatkaa edelleen maatilana, ja toiselle puolelle on rakentunut Mattilan kylä. Kun haluaa katsella maisemia, navigaattorin neuvoma reitti voi olla hyvä. Käänny siis ajoissa, jos näyttää siltä, ettei tie enää sovi ajoneuvollesi. Jos vain löydät asutusta tai vastaantulijoita, he varmasti neuvovat mielellään oikean suunnan. Ennen matkaan lähtemistä suosittelen vilkaisemaan koko reitin kartalta, ainakin jos haluaa välttää pienimmät ja huonokuntoisimmat tiet. – Vinkkasi Juha-Pekka Pettersson. K uv a: Ve sa K oi vu K uv a: Ve sa K oi vu K uv a: P äi vi H ot ok ka Kuva: Päivi Hotokka. Osoitteen perässä kesäretkelle Vesa Koivu Monet kesäasukkaat ja muut Kuhmoisista kiinnostuneet ovat kaivanneet osoitteita, että voisi paremmin tutustua Kuhmoisiin. – Vinkkasi Juha-Pekka Pettersson. Muutoin voi käydä niin kuin niille, jotka ajoivat Tampereelta Kuhmoisten kirkonkylän liepeille tahattomasti Länkipohjan ja Kylämän kautta ja ihmettelivät, miksi tie on niin kovin mäkinen ja mutkainen. – Vinkkasi Niina Saarinen. Touhulaa vuokrataan juhlatilaksi erilaisiin yksityisiin tilaisuuksiin. Keskiviikkona 4. Alueella on vaihteleva maasto, runsas kasvisto ja korkeita kallioseinämiä. Kuhmoisten Sanomien toimitus pyysi lukijoita vinkkaamaan sopivista tutustumiskohteista. Ylös johtaa Linnavuorentiestä erkaneva polku, joka on jyrkkä ja kivikkoinen, joten huonojalkaisille se ei sovellu. Nykyisin viehättävät talot suojaisine puutarhoineen toimivat enimmäkseen kesäasuntoina. – Sakari Salokangas, Kirkkojemme vanhat tapulit, WSOY 1967 Tampereentien ja Mattilantien risteyksessä sijaitseva Vehkajärven koulu toimii nykyisin kesäkahviona ja Mattilantie 6, Kangasala noin sadan asukkaan kylän kesäkeskuksena. Kaikkia uusia tiennimiä ohjelmistot eivät välttämättä tunnista. – Vinkkasi Anni Suomalainen. – Vinkkasi Juha-Pekka Pettersson. Hahmajärven seudulla laite voi ohjata kärrypolulle ja päättyvälle tielle. Kuhmoislaiset osoittautuivat kovin haluttomiksi esittelemään ja kiittämään omaa pitäjäänsä
Hyppytorneja on kolme, 1 metri, 3 metriä ja 5 metriä, ja paras peli siellä on niin sanottu pallohippa. nimme ostamaan R-kioskille pallojäätelöt. Tämän lisäksi raadin valitsemia kirjoituksia tultaisiin julkaisemaan Kuhmoisten Sanomissa kesän ja syksyn 2014 kuluessa. Mökin lukossa oleva ovi aukesi helposti. Kuhmoisten yläasteen oppilaiden lyhyitä kirjoituksia Koululaiset kirjoittivat Kuhmoisista kertyi kahdeksan. –Veneiden koot ovat kasvaneet ja yhä useampi tulee koko perheen voimin tapahtumaan mukaan. Kuhmoinen on kuin eri kylä, kun puoliakaan vastaantulijoista ei tunne. Kevättalvella Kuhmoisten Sanomat ja Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys kutsuivat niin nuoria kuin aikuisia kirjoittamaan vapaamuotoisen, todellisen tai kuvitteellisen kirjoituksen liittyen Kuhmoisiin, sen historiaan, luontoon, ihmisiin tai mielenkiintoisiin tapahtumiin. Jokinen vastasi naurahtaen: – Mitä?! Nythän ne vasta alkoivat! ven toiselta puolelta kuulee mökkiläisten juhlinnan... Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 4. K uv a: Ve sa K oi vu. Kirjoitukset pyydettiin lähettämään Kuhmoisten Sanomien toimitukseen. Suosittelen nuorille eli 10 vuodesta Amira Achek Kuhmoisten asukasmäärä tuplaantuu heti kesällä. Siltä ajalta on tästä kylästä tullut hyviä ja huonoja muistoja. Tämä kaksikko, Jokinen ja Arpi-Ari, oli pahamaineisin mökinryöstäjä koko Suomessa. Sitten tulee talvi. Jokinen, joka oli alkujaan kuhmoislainen, osoitti paikkaa kartasta: – Tää putsataan tänään. Uimalassa käydään uimassa satoi tai paistoi. Ihmiset kaivautuvat ulos koloistaan auringon paisteeseen. He olivat tyhjentäneet kesämökkejä Hangosta Jasmin Hännikäinen Olen elänyt koko elämäni Kuhmoisissa. Naumin leirikeskukseen odotetaan tänä vuonna Airolan mukaan 70–100 junioria. Kiva kesänviettopaikka, koska urheilukentän vieressä, jossa voi tehdä vaikka mitä, kuten juosta, hypätä pituutta ynnä muuta. Raitista ilmaa, urheilua ja parasta seuraa. Kuhmoisiin ei tunnu jäävän yhtään mitään. Satama täyttyy veneilijöiden kulkuvälineistä sekä vesiskoottereista, joilla kaikki haluisi ajaa. Leirille ilmoittauminen on nyt käynnissä Lahden purjehdusseuran sivuilla. Kerrankin viikonloppuna näkee autoja yleisillä parkkipaikoilla. – Se on sellainen päivän rykäisy, jota odottaa aina mielenkiinnolla. Tää on hyvä paikka meille, ei poliiseja katsos. Airolan mukaan vuoden 2014 kilpailuihin voivat osallistua katsastetulla veneellä varustetut seuran jäsenet. Tapahtuman järjestäjät kiittävät kaikkia osanottajia. Perinteinen Naumin leiri kokoaa tänä vuonna Sysmään nuoria opettelemaan veneilytaitoja heinäkuun 7–12. Aikuisten tekemiä erimittaisia kirjoituksia lähetettiin määräpäivään mennessä raadin arvosteltavaksi seitsemän. Parin lähdettyä Nesteeltä he suuntasivat kohti pohjoista suunnitelman mukaisesti. Niiles Airola Tepsistä nostaa kesän kohokohdaksi sisävesien suurimman purjehdustapahtuman, Päijännepurjehduksen, joka Päijännepurjehdus on monelle kesän kohokohta järjestetään heinäkuun kolmannella viikolla. Hetken ajamisen jälkeen he kääntyivät kohti Ruolahtea. Jaakko Heinämäki Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys puheenjohtaja Vesa Koivu Kuhmoisten Sanomat päätoimittaja ylöspäin ei nuorille, koska äkkisyvä tulee vastaan. Siellä olisi monta kohdemökkiä. Muistan, kun kuumina kesäpäivinä uin kavereiden kanssa uimalassa, josta eteJyri Laakso No onhan tuo frisbeegolfrata ihan kiva, kun voi kavereiden kanssa käydä kiekkoa viskomassa. Sopivan mökin löydettyään he parkkeerasivat auton puskan taakse. Joona Aittolahti Uimala sijaitsee urheilukentän takana. Purjeveneet olivat viime kesänä tuttu näky Päijänteen Tehin selällä. Vaikka Kuhmoinen on melko pieni ja sen palvelut vähenevät pikkuhiljaa, en tahtoisi jättää rakasta kotikylääni. Parasta on tietenkin se, että lapset tykkäävät. Juniorileirille pääsee mukaan, vaikka ei seuran jäsenyyttä olisikaan. Muistan, kun takapihan koivut kaadettiin, ja niiden mukana meni myös ”keinupuu”, jonka oksilla rakastin roikkua neljävuotiaana. Frisbeegolf Niina Huuhtanen Tehin pursiseura (TePS) on tänä vuonna järjestämässä muiden seurojen kanssa tapahtumia tutun kaavan mukaisesti. Päijännepurjehdus starttaa torstaina 17. joka ilta. päivä. heinäkuuta Säynätsalosta. –Kuva Ismo Glans. Päijänteen mestaruuspurjehdukseen kuuluu myös seuraavana päivänä purjehdittava ratakilpailu, joka seilataan 13. Kuhmoisten Sanomat julkaisee tässä kesälehdessä yhdellä kertaa kaikki ne, joihin lehti on saanut julkaisuluvan. Joulukadunavajaisina on poikkeus, jolloin Kuhmoinen herää vielä kerran ennen seuraavaa kesää. Niin helposta keikasta ei kuitenkaan ollut kyse, sillä kohta he kuulivat sireenien ujelluksen ja näkivät sinisten valojen vilkkumisen. Ne arvosteltaisiin aikuisten ja nuorten luokissa ja tallennettaisiin Kotiseutuyhdistyksen arkistoon. kesäkuuta 2014 Nina Järvinen – Oletkos kuullut tästä kirppukylästä nimeltä Kuhmoinen. Paniikki alkoi jo kasvaa, kun he kuulivat huudon: – Täällä on poliisi, astukaa ulos talosta! Arpi-Ari katsoi Jokista ja sanoi: – No, nyt loppuivat kissanpäivät... Rikoskumppani vastasi kieltävästi ja siemaisi kahviaan. Leiri on tarkoitettu 6–17-vuotiaille nuorille. Kisa päättyy sunnuntaina 20. JärMökkiparatiisi Muistoja Uimala Kuin uusi Ivaloon, eikä mikään jäisi heiltä huomaamatta – ainakaan kesämökkeilyn luvattu maa: Kuhmoinen. Päijätsalon purjehdus järjestetään 12. kerran järjestettävän tapahtuman suosio on Airolan mukaan lähtenyt uudelleen hyvään kasvuun. Myös mökin sisällä oleva irtaimisto lähti mukaan helposti. heinäkuuta, ja se kuuluu osaksi EteläPäijänne Ranking -kilpailua ja Päijänteen mestaruuspurjehdusta. heinäkuuta. Ihmiset myös tykkäävät siitä, että Päijänteen vedet ovat niin puhtaita. Muistan, kun Siwa katosi ja sen perässä Tehi ja kukkakauppa. Mutta uimala on myös yleinen ryyppäyspaikka, ei olisi väliä, mutta kun lasipulloja rikotaan rantaan. Samalla tulee käppäiltyä melkoinen lenkki. –Junioritoiminta on ollut hyvin onnistunutta ja olemme saaneet joka vuosi paljon innokkaita nuoria mukaan toimintaan. Jo 42. Kaikki lähtee. heinäkuuta
Tarpeen niin vaatiessa rattaita voi myös teettää. Kolme kertaa oli verkot viime kesänä järvessä, kannatuksen vuoksi pitää kortti maksaa, asiakas selvittää. – Mekaanisia kelloja korjatessa pystyy aina luovimaan. Halvat muovikellot markkinoille Matti Piili kävi kolmivuotisen kelloseppäkoulun vuosina 1969–1973 Espoon Tapiolassa. Mekaanisista seinäkelloista tunnetuimpia ovat vaikkapa Valmet, Junghans, Hermle ja Kienzle. – Jos voitelet kelloa, käytä ompelukoneöljyä. Onpa sellaisiakin kelloja, joihin ei voi edes patteria vaihtaa. Piilit ovat tunnettua kelloseppäsukua, ja Matti Piili on kelloseppä neljännessä polvessa. Kesken juttutuokion Piilin kelloliikkeen ovi kilahtaa, ja asiakas astuu sisään. Kun sähkökello pimahtaa, siinäpä se on, varaosia ei saa. Hän kertoi, että se oli löytynyt, kun kaivon pohjahiekkoja oli vaihdettu. Tyyli vaihtelee niukasta asiallisuudesta jugendiin ja klassismiin. Joskus jousi on poikki. Mies astui sisään ja näytti sotkuista taskukelloa. Maineikkaita taskuja rannekelloja ovat esimerkiksi Eterna, Zenith, Omega ja Leijona. August Pihl opetti poikansakin ammattiin, ja nämä perustivat kellosepänliikkeitä eri puolille Suomea. Harvoin mekaanisen kellon vika on paha. Salminen on tuonut sen meille huoltoon 10.5.1951. Nykyisin eri kellomerkkien sisällä saattaa tikittää sama tai lähes sama koneisto kuin kilpailijankin kellossa. Vanhoja kelloja korjautetaan Kelloliikkeen takahuoneen seinillä on seinäkelloja, joiden kotelo on tummaa jalopuuta tai petsattua ja lakattua koivua. Täyskorjauksessa kello puretaan, puhdistetaan, kootaan, säädetään ja koekäytetään. Pian uudet kvartsikellot löivät tarkkuudessa kaikki muut, ne heittävät korkeintaan minuutin vuodessa. Matti Piili osaa vanhat kellot Piilin kelloliikkeen työkirjat katkeamattomana sarjana ovat tallella ja käytössä aina vuodesta 1937 alkaen. – Mihin päin, Matti Piili kysyy. Kellojen korjaus on ollut ohjelmassa alusta pitäen, ja sen merkitys liiketoiminnalle on itse asiassa kasvanut. – Olen korjannut seinäkelloja 1970-luvulta lähtien, ja melkein tiedän purkamatta, mikä on vikana, jos kello oikuttelee, Matti Piili sanoo. Kello on puhdistettu ja nuppi korjattu, Matti Piili selvittää. Öljyt pikeentyvät, laakerit kuluvat, ja juoksu ei toimi niin kuin pitää. – Tämä Zenith on ollut meillä aikaisemminkin. Mutta takaisku tuli, kun Edvin Piili kuoli jo seuraavana vuonna 1959. kesäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 10 Vesa Koivu Pihakaivoamme puhdistettiin. – Saisikos kalastuskorttia. August Pihl oli itseoppinut kelloseppä, joka harjoitti ammattiaan useilla eri paikkakunnilla, ja Sysmän ja Joroisten kautta hän tuli Jämsään. Osa kelloista odottaa korjausta, osa taas tikittää korjauksen jälkeisessä testissä. Niinpä Matti Piilin asiakkaat tulevat nykyisin eri puolilta Suomea. – Vedä seinäkello kerran viikossa vaikka siinä riittäisikin vetoa kahdeksi viikoksi. – Oikeastaan suurin virhe tulee, kun kelloa laitetaan aikaan, Matti Piili virnistää. Kelloliike Piili Kuhmoisten kirkonkylällä myy kelloja, koruja ja optiikkaa. Sittemmin kelloala on muuttunut paljon. – Kun kello on paikallaan, se pitää saada vaateriin, ja käyntiäänen pitää olla tasainen tik, tik, tik, tik. – Esimerkiksi viisarikellot ovat palanneet, se on huomattu, että ajan näkee parhaiten kellotaululla varustetusta viisarikellosta. Kuhmoislaiset tietävät Piilin ennestään, ja vapaa-ajan asukkaat löytävät liikkeen helposti Toritieltä. Matti Piilillä on varaosia omasta takaa, sen lisäksi hänellä on verkosto, jonka kautta voi kysellä lisää. Tieto kellonkorjaajasta kulkee parhaiten tyytyväisten asiakkaiden myötä, ja sen lisäksi Kelloseppä Piilin tiedot löytyvät myös netistä. – Sijoita seinäkello kuivaan ja tärinättömään paikkaan. – Ei niihin alkuun oikein uskottu, ja kalliitakin ne olivat. Työkirjan mukaan V.H. – Olin niin nuori, kun isä kuoli, että en ehtinyt saada oppia häneltä. Osa kelloista on sellaisia, että niitä ei häiriön sattuessa voi korjata, vaan ne on heitettävä pois. On nimittäin niin, että kuljetuksessa kello voi helposti vioittua. Harvinaisempaa on, että kellon koneisto rakennetaan puusta tehtyyn runkoon niin kuin tässä 1800-luvun Schwarzwald-kellossa. Eikä epätasainen tik, tik – tik, tik. Kelloseppä Matti Piili lupaa, että tämäkin kello saadaan vielä aikaa mittaamaan. Älä käytä crc-öljyn tapaisia öljyjä, ne tekevät vahinkoa. – On mukava, kun vanhan kellon korjauttajalle voi kertoa kellon vaiheista, sanoo Matti Piili. Tytär Paula syntyi vuonna 1945 ja Matti vuonna 1952. Kellon hoito. Mutta amerikkalaisen äänirautavärähtelijäkellon tarkkuus oli huima, se edisti tai jätätti vain minuutin kuukaudessa. Ammattimiehet pitävät kirjaa tekemästään työstä, ja Matti Piilillä on käytössään hänen isänsä Edvin Piilin Kuhmoisiin perustaman kellosepänliikkeen työkirjat vuodesta 1937 lähtien. Ensimmäiset paristolla toimivat kellot tulivat myyntiin, kun Matti Piili aloitti ammatissa. Väliin minun on tehtävä kotikäyntejä ja vietävä kunnostettu kello perille ja asennettava se paikoilleen. – Tuossa on odottamassa ruotsalainen 1800-luvun Mora-kello, se on vähän hankalampi juttu. Piilin kelloliikkeen palveluvalikoima laajeni, kun Helmi Piili valmistui optikoksi vuonna 1958. Edvin Piili ja kuhmoislainen Helmi Rimminen menivät naimisiin vuonna 1941. – Jos kello ei käy, älä korjaa sitä lisäämällä punnuksia. Seinäkellon koneisto sijoitetaan usein jalopuusta tai koivusta valmistetuun koteloon. – Hyvää kesän jatkoa! Matti Piili toivottaa. Pojista Rikhard Piili jäi Jämsään, ja hänen poikansa Edvin Piili muutti vuonna 1936 Kuhmoisiin, jossa avasi oman kellosepänliikkeensä. Ihmiset korjauttavat vanhoja kellojaan. Parin viikon seurantatesti – Pidän korjattua seinäkelloa pari viikkoa koekäytössä, että näen, että se toimii. – Jos kello oikuttelee, vie se kellosepälle. – Kirkonkylälle. Joskus sen jälkeen kello oli pudonnut poikkijärveläiseen kaivoon, sillä myöhempiä merkintöjä kellon vaiheista ei kellossa eikä Piilin kirjanpidossa ole. Kiikutimme kellon kelloseppä Matti Piilille, joka avasi ja kuivasi kellon ja kertoi, että kello on aikanaan ollut hyvä kello, mutta nyt koneisto oli pilalla. Kellonkorjaajia on entistä vähemmän, ja yhä harvemmassa kellokaupoissa on kelloseppää. Mutta sittemmin kellojen kysyntä on taas elpynyt. Pidimme liikettä äidin kanssa yhdessä vuoteen 2010, ja senkin jälkeen hän on ollut suureksi avuksi, Matti Piili kertoo. Keskiviikkona 4. Numeronäytöllä varustetut, piippaavat halpiskellot mullistivat markkinoita, samoin kännyköiden yleistyminen vähensi kellojen myyntiä. Ennen Zenithin kaltaisilla kellonvalmistajilla oli omat tuotteensa ja tehtaansa
– Asiakas makaa lattialla patjalla, kaikki vaatteet päällä, Gardner täsmentää hoidon luonnetta. – Se on turvallista, se toimii ja on asiakasta kunnioittava hoitomuoto. Palkkatyöstä uutta perspektiiviä Sara Gardner sanoo, että kymmenen vuotta Kuhmoisissa on kulunut nopeasti. Viime aikoina hän on yrittänyt toden teolla opiskella suomen kieltä, sillä hän on saanut ensimmäisen palkkatyönsä Suomessa. Siellä on valmistumassa omenasiiderietikkaa hänen omalla reseptillään. Tänä kesänä Gardnerin kiinnostus puutarhanhoitoon ja kasveihin on johtanut uuteen aluevaltaukseen, sillä hän aikoo järjestää yrttija lääkekasveja käsittelevän kurssin. Nykyisin Mairela on paitsi koti, myös lomanviettopaikka, hoitola ja luonnonmukainen puutarha. – Sillä on monta käyttötarkoitusta. Sara Gardner oppi paljon puutarhanhoidosta edesmenneeltä miesystävältään, joka oli biodynaaminen viljelijä. Sara Gardner toivoo, että mahdollisimman monet kuhmoislaisetkin uskaltaisivat tulla kokeilemaan esimerkiksi thaihierontaa. Niinpä Mairelassa on nyt muistopuutarha. Alkujaan lontoolainen Sara Gardner muutti kymmenen vuotta sitten Kuhmoisiin, isovanhempiensa tilalle Puukkoistentien varteen. Vaikka aluksi tämä kaikki voi tuntua ulkomaalaisista työläältä, he huomaavat pian, että lomalla ei ole kiire ja on itse asiassa rentouttavaa, kun kaikki mukavuudet Mairelan luomutarhassa kasvaa ruokaa ja rohtoja eivät ole ihan vieressä. Niistä syntyy teetä, öljyjä, suoloja ja tinktuuroita. Sara Gardnerin kasvihuone on koottu kierrätysikkunoista. Itse juon sitä vähän joka päivä, se on terveellistä, mutta ei hyvää, Gardner irvistää. Aluksi Gardner työskenteli orpokodissa, mutta se oli hänelle pieni pettymys, koska työnä oli lähinnä istua tietokoneella ja tehdä avustushakemuksia. – Mutta loman lopuksi hekin sanoivat, että oli ihanaa! Thaimaasta tuliaisina hierontaa Tänä kesänä Sara Gardner tarjoaa vierailleen myös jotain uutta. – Jos olen vain yksin metsässä joka päivä, perspektiivini on epätasapainossa. Myös puutarhaan sytytetty nuotio kiinnostaa. Pesulle pääsee vasta sitten, kun saunaa on lämmitetty 1–2 tuntia. Hän halusi antaa käyttöön omaa työpanostaan, koska hänellä itsellään on Mairelassa vapaaehtoistyöntekijöitä nyt kolmatta kesää. – Heistä on mukavaa käydä saunassa ja tehdä itse tulet takkaan. Työntekijöitä välittää World Wide Opportunities on Organic Farms -järjestö. Gardnerin mukaan vierailijat viehättyvät siitä, kuinka kaikki on niin erilaista kuin kotona. Kielen opettelussa on vain yksi mutka: Gardnerin avustettava puhuu Kuhmoisten murretta. Gardner kertoo, että Mairelassa on käynyt kolme pariskuntaa häämatkalla. Thaimaan-matkalla Gardner osallistui vapaaehtoistyöhön kolmessa paikassa. Puutarhan yrttipenkeissä kasvaa muun muassa valeriaanaa, lipstikkaa, basilikaa, iisoppia ja sitruunaruohoa. Rohtoihin käytetään myös luonnonkasveja. Heidän tehtävänsä on istuttaa taimia ja kitkeä rikkaruohoja puutarhassa. Gardner työskentelee henkilökohtaisena avustajana. Kurssi yrttija lääkekasveista Mairelassa on tänä kesänä kaksi vapaaehtoistyöntekijää Kanadasta. Viimeksi vieraillut pari ei ollut lukenut kohteen kuvausta riittävän tarkkaan ja yllättyi tullessaan, kun majapaikassa oli ulkovessa ja suihkun sijaan rantasauna. Kasvihuoneessa vahvistuvat ruokakasvien taimet: purjoa, kaalia, lanttua, maissia, mangoldia, pinaattia, parsakaalia, kesäkurpitsaa. Vesi ei tulekaan hanasta, vaan se pitää hakea kaivolta. Kolmas työpaikka oli rankasta työkäytöstä pelastettujen norsujen turvapaikka. – Se auttoi minua paljon, koska selkäni on usein kipeä, Gardner kertoo, miksi innostui opiskelemaan hieromista. Ensin he yrittivät saada rahansa takaisin. Hän vietti alkuvuonna kolme kuukautta Thaimaassa ja opiskeli siellä thaihierontaa. kesäkuuta 2014 Päivi Hotokka Sara Gardner näyttää uunin päällä olevaa lasipurkkia. Seuraavassa paikassa hän rakensi savitaloja ja sai itsekin asua sellaisessa. Tässä talossa luotetaan luonnonlääkintään ja muihin vaihtoehtoisiin hyvää oloa ja terveyttä tuottaviin metodeihin. Kiireetöntä lomailua Etenkin heinäja elokuussa Mairelassa käy matkailijoita, enimmäkseen Iso-Britanniasta, mutta myös PohjoisAmerikasta. Sekä puutarhassa että sisällä päärakennuksessa esille ripustetut mietelauseet antavat pohdittavaa Mairelan vieraille. Oikeaoppinen thaihieronta sisältää jalkojen ja selän venytyksiä ja taivutuksia. On hyvä katsoa, mitä oikeassa elämässä tapahtuu, hän perustelee. Draco-koiranpentu on tilan tuorein asukas.. Gardner tarjoaa heille kiireettömyyttä, luonnonrauhaa, suomalaista maalaiselämää, meditaatiota ja reikihoitoa. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 4. Esimerkiksi mesiangervosiirappi on Gardnerin mukaan hyvää reumaan ja migreeniin. Hän tietää, että ulkomaalaisen ihmisen tapaaminen voi jännittää, mutta toisaalta, niin häntäkin pelottaa aluksi suomalaisten kanssa jutteleminen
Outi Oinaksen ja Ossi Leppäsen kuvataidenäyttely Pihlajakoskella 2.–30.6. Päijälän rukoushuone avoinna tiekirkkona To 26.6. Paikalla kunnanjohtaja Anne Heusala, hallintojohtaja Sanna Luukkanen, kehittämisasiamies Arto Kummala, tekninen johtaja Matti Lerssi, sivistystoimenjohtaja Pertti Terho ja yhtenäiskoulun rehtori Jaana Hartus. Kotiseutumuseo avoinna 18.6. Kesäkahvion avajaiset Vehkajärvellä Ke 18.6. Miesten kotailta Hassissa, vieraana Antti Hassi La 14.6. Lasten kerho Päijälän rukoushuoneella La 5.7. satamassa Kuhmoisten kunnan asukastapahtuma Kunnan näyttelyt ja museot Tekemistä Kuhmoisten kesässä • Pääkirjaston näyttelyt ja laaja aineisto • Elokuvanäytökset Kuhmolassa • Torstain toripäivät Kuhmolan torilla • 18-väyläinen, ilmainen frisbeegolfrata • Urheilukenttä tekonurmella • Beach volley kentät ja lajin avoin kesäcup • Puuhapuisto • Uimala ja uimarannat • Upeat luontokohteet ja ulkoilureitistöt ympäri kuntaa Kiepsauksessa 7.6. Rauhanyhdistyksen seurat seurakuntakodissa Su 8.6. –6.7. Lauantaitori Päijälässä Su 8.6. Hippokisat urheilukentällä To 3.7. Toripäivä Pihlajakoskella La 14.6. Lauantaitori Päijälässä Su 29.6. satamassa Kuhmoisten kunnan asukastapahtuma Katso lisätietoja 25.6. rmaatiomessu kirkossa Su 15.6. ”Hilman päivät” –näytelmän ensinäytös Vehkajärvellä Ma 7.7. Lauantaitori Päijälässä La 5.7. Amaya-pianotrion konsertti seurakuntakodissa Su 6.7. Tiekirkon ja taidenäyttelyn avajaiset Päijälässä 22.6. Kon. –3.8. Anita Ojalan kuvataidenäyttely Pihlajakoskella Heinäkuu Ke 2.7. Toripäivä Pihlajakoskella La 5.7. Yhteislaulutilaisuus Riihigalleriassa Päijälässä Su 29.6. Juhannustanssit Honkahovissa Su 22.6. Riihigallerian näyttely avoinna To 19.6. –3.8. Kirjapiiri Päijälän kirjastossa: Kari Hotakaisen Ihmisen osa La 14.6. Vanhusten kirkkohetki kirkossa La 28.6. Takakonttikirppis & Match-show Sappeessa Su 15.6. T ervetulo a ! Riihigalleriassa Eino Viikilän 60-vuotisjuhlanäyttely 18.6.-10.8. ilmestyvästä Kuhmoisten Sanomista 4.7. Lavatanssit Kuhmoisten satamassa Pe 6.6. Kesäkuhmoislaisten kirkkopyhä kirkossa Su 6.7. Peräkonttikirppis Kissakulman Torpalla 30.6. –10.8. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa Pe 4.7. Kotiseuturisteily Päijänteellä Su 29.6. kesäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 12 Kesän menomuistio Kesäkuu 2.–15.6. Mansikkajuhlat Vehkajärvellä Su 6.7. Kiepsaus kesään La 7.6. Kesähistoriapiiri Kissakulman Torpalla Tervetuloa Kuhmoisiin! www.kuhmoinen.. www.kuhmoinen.. Kai Fagerströmin valokuvanäyttely pääkirjaston galleriassa Ti 3.6. Vanha-Puolamäen kotimuseo avoinna Su 6.7. Kuoksenjärven kesätapahtuma Su 6.7. Vehkajärvi pyöräily Pe 13.6. Lauantaitori Päijälässä La 14.6. Metalliromun keräys Pihlajakoskella Pe 13.6. Avoinna ti-su klo 12-17 Kuhmoisten kotiseutumuseo 28.6.-3.8. 4.7. Seurakunta Kuhmolan torilla Pe 20.6. Iltarastit Harmoisissa To 5.6. Opastettu hautausmaa kierros Papinsaaressa Su 6.7. Pääkirjaston julkisivujuhla 6.–7.6. Pienkoneiden huoltokiertue Kuhmoisten satamassa To 5.6. Runon ja suven ilta Päijälän Pirtillä Su 6.7. Juhannuskokko Kylämällä La 21.6. Kesäasukas-/asukastapahtuma Sahanrannassa La 5.7. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa Su 6.7. Peräkonttikirppis Vehkajärvellä Ma 30.6. Iltarastit Karijärvellä To 3.7. Kuhmoisten kunnan teltalle Tietokodan viereen keskustelemaan kunnan asioista, sekä kertomaan ideoita ja toiveita. Säynätjärven juhannusjuoksu Pe 20.6. ti-pe klo 12-16, la klo 11-15, su klo 11-16 Pääkirjastossa kesäkuun ajan Kai Fagerströmin luontokuvia Yksi oikein, kaksi nurin Tietokota Kuhmolan torilla ti–ke 10–17 to–pe 9–18 la 9–14. Suven ja runon ilta Pihlajakoskella Su 6.7. Eino Viikilän näyttelyn avajaiset Riihigalleriassa Päijälässä 18.6. Keskiviikkona 4
Järj. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa La 19.7. Vanha-Puolamäen kotimuseo avoinna To 10.7. Lauantaitori Päijälässä La 19.7. Ilmoittautuminen 30.6.2014 mennessä. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa To 24.7. Touhulan yö Vehkajärvellä 29.8.–30.8. Hannale Lahtivirran kuvataidenäyttely Pihlajakoskella Ti 22.7. Nuorisoseuran juhlat Pihlajakoskella La 19.7. Konsertti Kuhmolassa Vanha-Puolamäen kotimuseo Orivedentie 63, Kuhmoinen Avoinna su 6.7., to 10.7. Rantakalaja toripäivä Pihlajakoskella Su 24.8. Huonekalumaalauskurssi Pihlajakoskella Su 13.7. Huhtalan torpan perinnepäivä Isojärven kansallispuistossa La 26.7. Vehkajärven korvissa soi viikko Ti 15.7. Tilaukset p. Lauantaitori Päijälässä Su 3.8. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa La 26.7. Kyläpäivä Pihlajakoskella La 26.7. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa To 10.7. Lauantaitori Päijälssä La 12.7. LC-kesäkonsertti kirkossa Ke 16.7. klo 12–16. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa Ke 16.7. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa 21.7.–27.7. Neste Rally, Päijälän pikataival Pe 1.8. Höyrylaivaregatta Kuhmoisten satamassa La 2.8. ”Hilman päivät” –näytös Vehkajärvellä 14.–20.7. Lastenteatteri Rolli Kuhmolassa La 12.7. kesäkuuta 2014 Kesän menomuistio Ti 8.7. Vanha-Puolamäen kotimuseo avoinna La 12.7. ”Varikolla”-tilaisuus Päijälän rukoushuoneella La 2.8. Kesän päättäjäiset Sappeessa Su 31.8. Sanajumalanpalvelus ja kesäjuhla Päijälän rukoushuoneella Ti 29.7. Lauantaitori Päijälässä La 26.7. Kisa on la 12.7.2014 Kuhmolassa. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa Su 13.7. Tilauksesta pienille ryhmille heinä–elokuussa. Kuhtuu-tori La 12.7. Järjestäjänä Kuhmoisten Kädentaitajat ry Raikkaita kesätuulia!. Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 4. Piitsilentisturnaus Vehkajärvellä Su 20.7. ja la 12.7. Yleisurheilukilpailut urheilukentällä To 10.7. Kotakirkko Ahti Liivenkorkeen kodalla Pe 29.8. Lastenelokuvafestivaali La 30.8. Venetsialainen ilta Pihlajakoskella La 30.8. Tanssit Honkahovissa Su 27.7. Iltarastit keskustan pohjoispuolella Elokuu Pe 1.8. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa Ke 23.7. Mato-onkikilpailut Mattilassa Vehkajärvellä Pe 11.7. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa To 17.7. Opastettu hautausmaakierros Papinsaaressa La 16.8. ”Hilman päivät” -näytös Vehkajärvellä La 12.7. Ennakkoilmoittautuminen ja lisätiedot Eila Lius 041 454 1415, 7.7.2014 mennessä. Lasten ja nuorten urheilutapahtuma Pe 11.7. 040 719 1836 Tuula Teräs Tervetuloa! KUHMOISTEN SAHTIMESTARUUSKILPAILUT la 4.7.2014 RAVINTOLA SAHANRANNASSA Lisätiedot 040 744 9417. Lasten kerho Päijälän rukoushuoneella La 26.7. Sahtija Olutseura Perakko RUISLEIVÄN TAITAJAA etsitään Kuhmoisissa Perinteisen hapanruisleivän tekijöille järjestetään kisa. Match Show Touhulassa Vehkajärvellä 12.7. Sataman valot –tapahtuma Kuhmoisten satamassa La 30.8. Terassitanssit Sappeessa La 19.7. –13.7. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa Ke 9.7. ”Punatukkaiselle tytölleni” -näytös Kalholanniemen kesäteatterissa Ke 9.7. Rallitori Pihlajakoskella Pe 1.8. Lasten kerho Päijälän rukoushuoneella La 12.7. Tähän voivat osallistua kuhmoislaiset ja kesäkuhmoislaiset leivän tekijät. Lasten kerho Päijälän rukoushuoneella La 19.7. Kinkerit Pihlajakoskella Su 20.7
kesäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 14 Cheek • Jenni Vartiainen • Kolmas Nainen Juha Tapio • Suvi Teräsniska • Apulanta • Sanni Pepe Willberg • Olavi Uusivirta • Jonna Tervomaa • Stig Samuli Putro • Neljänsuora • Martti Servo & Napander • dj. Matti Airaksinen, YleX Parasta ennen! -kiertue ym. Keskiviikkona 4. Osta liput ennakkoon: aitoo.fi. ym
Niina Huuhtanen Mikko Sinko silmäilee Poikkijärven rannan tuntumassa sijaitsevaa riihtä, jonka he vaimonsa Anjan kanssa ostivat kesämökkinaapureiltaan kaksi vuotta sitten. Heinäkuuksi yrittäjä Risto Lampinen lupailee vaniljapehmistä. – Kun edellinen loppuu, otetaan uutta tilalle, Arja Narikka kertoo. Ja että se näyttää mahdollisimman paljon alkuperäiseltä. – Seuraava projekti tulee olemaan riihen historian selvittäminen. Maanantaina jäätelöaltaassa oli kuningatarta, suklaata, mangomelonia, vaniljaa, lakritsia, supertiikeriä ja päärynää. Uutuusmaku on monivärinen sateenkaari. Mikko Sinko uskoo, että riihessä lymyää edelleen jonkinlaisia aarteita, jotka eivät ole heille vielä näyttäytyneet. Jäätelön saa joko vohveliin tai kuppiin, kuten muissakin Kuhmoisten jäätelönmyyntipisteissä. – Tärkeintä on se, että riihi säilyy. Nyt tekisi mieli alkaa virittää tätä taas uudelleen. Maanantaina kioskin tiskissä oli irish coffeeta, vanhanajan mansikkaa ja suklaata, salmiakkia, pistaasia, vaniljaa ja mango-melonia. Varoilla on hankittu Kuhmolan alakertaan uudet pöydät Puulon Oy:ltä. Irtojäätelöä myyvät Lauttakioski ja Euron Paikka satamassa sekä R-kioski ja Sarin Kotikahvila Toritiellä. Riihen historia mietityttää Riihi kunnostettiin viime vuonna, ja se on käynyt läpi suuren kasvojenkohotuksen. Kunnostusvaiheessa rakentajat löysivät hirsien välistä vanhoja luoteja ja hauleja. Sarin Kotikahvila aloitti jäätelön myynnin neljällä laadulla, ja kesän mittaan mukaan otetaan ehkä viides. Lapsille kioski tarjoaa pieniä jäätelöannoksia, ja kesän uutuutena ovat tulossa jäätelökahvit. Hänen mukaansa rommirusina on aina suosittu maku, samoin vanhanajan vanilja ja mango-meloni. Riihen ovella kävijän toivottaa nyt tervetulleeksi kaksi ruostunutta hevosenkenkää, kun taas sisällä hämmäsVanha riihi sai uuden elämän tystä herättävät valtavan kokoiset pärekorit. Se kunnostamisen tarkoituksena oikeastaan olikin. Sinkojen perustelut rahaston alullepanemiseen olivat yksinkertaiset. Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 4. Rähjäinen arvorakennus ei anna oikeanlaista kuvaa tästä kunnasta, jossa olemme viettäneet kesiä jo 35 vuoden ajan. – Olemme miettineet Anjan kanssa, että voisimme laittaa täältä löytyneitä vanhoja tavaroita esille. Tarkkaa tietoa riihen menneisyydestä Mikko Sinkolla ei vielä ole. – Kuhmola on Kuhmoisten keskus. Riihestä löytyneistä tavaroista hänen suosikkejaan ovat suuret pärekorit, joita löytyy sisätiloista liki kymmenen kappaletta. Monien työkalujen ja laitteiden käyttötarkoitus on Sinkoille edelleen mysteeri. Sataman lauttakioski avautui kesäkuun alussa, ja Nina Järvinen pyöritti maanantaina asiakkaille jäätelöpalloja. Kun laitoimme rahaston alulle, niin mainostimme sitä ahkerasti ja rahaa kertyi tätä kautta myös Kuhmoisten ulkopuolella asuvilta ihmisiltä. Riihen päätyseinän luodinreikien Mikko Sinko uskoo olevan peräisin sisällissodan taisteluista. Kenties täältä Kuhmoisista löytyy ihmisiä, jotka osaisivat auttaa tämän asian kanssa. Tietyt piirteet viittaavat siihen, että ainakin osa rakennuksesta olisi 1700-luvulta peräisin. Sorbetin ystävät voivat valita vadelman, passionhedelmän, mangon ja limen välillä. – Suosituimpia makuja ovat supertiikeri, lakritsi, Jätskitötterö aloittaa kesän mango-meloni, suklaat ja mansikka, Taina Hinskala Lauttakioskilta luettelee. Tästä syystä korjaukseen on käytetty riihestä löytyneitä parruja ja ulkopuolelta uusitut laudoitukset on käsitelty Kylämän riistanhoitoyhdistyksen hautatervalla. Kuhmoisissa on jäätelömauissa runsaasti valinnanvaraa, vaikka varsinaista jäätelökioskia ei torilla olekaan. Halutessaan jäätelön seuraksi saa kastiketta. Lahjoitusrahat käytetään Kuhmolan kiinteistön ja sitä ympäröivän torialueen kunnostamiseen. Pehmiskoneen käyttö on järkevää vasta, kun myyntiä on paljon, joten sitä säästetään huippusesongiksi. Lauttakioskilla valikoima vaihtelee päivittäin. Lahjoitusrahaston perustajat, kesäkuhmoislaiset Mikko ja Anja Sinko, toivovat, että rahastoa tuotaisiin esiin aiempaa aktiivisemmin kunnan tapahtumien yhteydessä. Kuhmola-rahastolle lahjoittajia. Rakennuksen hirsiseinillä näkyvät kuitenkin elämisen jäljet luodinreikien ja noen mustaamien laikkujen muodossa. Vaikka vanhan pärekaton tilalla onkin nyt huopakatto ja kuistin ulkomaailmasta erottava laudoitus on poistettu, näyttää rakennus edelleen itseltään. Maanantain makuja olivat herkku-nougat, minttusuklaa, päärynä ja vanilja. Hallintojohtaja Sanna Luukkasen mukaan rahaston saldo on ollut enimmillään 6.830 euroa, josta on käytetty 4.420 euroa. – Vanha riihi on meille tärkeä symboli ja maamerkki. Melkein neljännesvuosisadan Englannissa asunut Mikko Sinko kertoo arvostavansa vanhan säilyttämistä. – On tässä itsekin katsottava peiliin. Parhaat päivänsä nähnyt rakennus oli tuolloin huonossa kunnossa, mutta ei asiantuntijoiden mukaan kuitenkaan vielä avun ulottumattomissa. Jäätelöiden lisäksi myynnissä on sorbetteja, joiden menekki on kasvussa. Niina Huuhtanen Viime vuoden Kiepsaus kesään -tapahtumassa julkistettu Kuhmola kuntoon! -lahjoitusrahasto tuntuu hautautuneen unohduksiin. Kaikkiaan laatuja on parikymmentä. Kun sitten maapohjan oston myötä riihi siirtyi omistukseemme, ryhdyimme tuumasta toimeen. Ennen varsinaisia korjaustöitä Sinkot kävivät riihen tavaroita läpi sillä periaatteella, että ainoastaan historiallisesti merkitykselliset esineet säilytettäisiin. kesäkuuta 2014 Päivi Hotokka Viimeistään kesäkuun alussa irtojäätelöt ilmestyivät kioskien tiskeille. Olimme useasti puhuneet naapureittemme kanssa, että rakennus pitäisi kunnostaa. Euron Paikan makuja olivat maanantaina vanhanajan vanilja, mansikka ja suklaa sekä daim ja rommirusina. Sitä ennen pitää kuitenkin päästä riihessä säilytettävistä rakennustarvikkeista eroon. R-kioskilla tarjolla on kerrallaan seitsemän jäätelömakua, jotka vaihtelevat kesän mittaan
kesäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 16. Keskiviikkona 4
Nietjärvellä ja kuoli 17.7. Hän riensi kaatuessaan ensimmäisten joukossa hyökkäykseen. kesäkuuta 2014 Vesa Koivu Toisen maailmansodan alkuvaiheissa Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen syksyllä 1939. Nietjärvellä ja kuoli 16.7. Jokaisella on oma polkunsa. Eino Aarmas Nurmi vyöryttämään sitä, 200–300 metriä päästiin. – Sen saattoi arvata, että kunniamerkin myöntäjälle olisi ollut hyvin vaikea nimittää kolmas samaan pitäjään, Veikko Kilpanen sanoo. Puolipökerryksissä läksin liikkeelle. Pekka Ylänen Ilomantsissa 9.8. Luvussa Tuskien taival Tulemajoelle kerrotaan erään tien puolustamisesta (s. Onni August Ylisjoki kuoli KS:ssa 27.6. Jos olisin onnistunut siinä, mitä yritin, niin sitten. kesäkuuta. O l t i i n N i e t j ä r v e l l ä 12.7.1944 – 70 vuotta sitten, ja lopulta Nietjärven taistelut Laatokan pohjoispuolella päättyivät suomalaisten saavuttamaan torjuntavoittoon. Ylikersantti Asser Puolamäki kaatui Nietjärvellä 15.7.1944 ja sai vasta kuoltuaan nimityksen Mannerheim-ristin ritariksi numerolla 148. Kirjurialiupseeri Kilpanen kirjoitti tuolloin taistelujen aikana kaikki kunniamerkkiesitykset puhtaaksi. Siellä kuoli moni kuhmoislainen, myös Mannerheim-ristin ritariksi, järjestysnumeroltaan 148, kaatumisensa jälkeen nimitetty Asser Puolamäki. Vihtori Edvard Koivu Juustilassa.. Kuhmoisten Sanomat 17 Keskiviikkona 4. Asemasodan pitkinä vuosina Suomen armeija laiminlöi tilaisuuden vahvistaa puolustuslinjojaan Karjalan Kannaksella ja muilla keskeisillä rintaman osilla. Arvo Heino, Martti Lahnalahti, Pentti Lammila, Asser Puolamäki, Kauko Saarnikumpu, Oiva Terlin katosi Nietjärvellä, Paavo Kylämä haavoittui 15.7. Ne oli niin arkoja, että alkoivat perääntyä, ja me pääsimme juoksuhautaan ja ruvettiin Kersantti Veikko Kilpanen, alikersantti Veikko Salonen, nykyinen Unnaslahti, ja jääkäri Reino Kiiskinen ovat saaneet elää 70 rauhan vuotta kesän 1944 jälkeen, nyt viimeksi tapasivat Veljestuvalla maanantaina 2. Kun Neuvostoliitto sitten kesällä 1944 hyökkäsi, tästä maksettiin kallista hintaa. Lähimmät esimiehet arvioivat suorituksen ja tekevät esityksen. Leo Vihtori Helin haavoittui Viteleessä ja kuoli 30.6., Arvo Nikolai Järvinen Suurimäessä 30.6. Auvinen jäi vangiksi ja merkittiin kadonneeksi juhannuksena. Nietjärvellä oli kaatunut 2 miestä myös 13.7. Hirvosen kirjassa kerrotaan yksityiskohtaisestikin armeijamme vetäytymisestä ja torjuntataisteluista 1944. Olisivat helposti ammuneet meidät siihen, kun tulimme puoliavointa metsää. heinäkuuta 1941. Nyt olisi ollut kasapanos tarpeen, mutta minulla oli vain konepistooli. Markus Valo Suistamolla 8.7. – Esityksiä Mannerheimristin ritariksi ei tehty kevein perustein. Tällöin vastustaja sai tuekseen myös oman tykistönsä ja kranaatinheittimiensä tulen. Kuhmoisista lähti talvisotaan ja jatkosotaan monia satoja miehiä, joista yli 200 tuotiin sankarihautoihin tai siunattiin kentälle jääneinä. Kuhmoisten Sotaveteraanit ry, 2001. Väinö Veikko Järvinen, Bruuno Mäkinen, Joonas Ottelin ja Aimo Närvä Kaukoijärvellä, Veikko Kuittinen haavoittui Kaukoijärvellä ja kuoli 1.7., Viljo Kaitanen Suurimäellä 3.7. Leo Johan Tapio Lahtinen Kanneljärvellä ja Kalle Virtanen Sekeessä 15.6. Arvo Kaakko Sekeessä ja Tauno Kaiterlahti Lotinanpellossa 24.6. 132): Kenttäarmeijan näkökulmasta [sen] puolustaminen oli epäilemättä merkittävin kuhmoislaisten miesten panos koko jatkosodassa. – Olin niin lähellä panssarivaunua, että olisin yltänyt koskettamaan telaketjua. Simo Antero Suomalainen ja Lauri Piimäkorpi Nietjärvellä, Arvi Lamminen Äyräpäässä sekä Heikki Kalevi Huusko Impilahdella 15.7. neuvostojoukot aloittivat valtavan hyökkäysvalmistelun tykistöllä, kranaatinheittimillä, raketeilla ja lentopommituksilla painopisteen ollessa Nietjärven seudulla. Jalkaväkirykmentti 44:n I pataljoona määräsi, että kukkula on otettava takaisin vastaiskulla. Oiva Keskinen Salmissa 13.7. Suomi valtasi talvisodassa menettämänsä alueet ja eteni Syvärille saakka. Veikko Salonen lähti hänen kanssaan, ja vaunu löytyi. Hänet oli nähty 1945 elossa leningradilaisessa vankilassa, jonne hänen jälkensä päättyivät. Pari viikkoa aikaisemmin, 30.6., oli kaatunut 5 miestä Kaukoijärvellä ja mies Suurimäessä. – Ensimmäinen esitys tehtiin Asser Puolamäelle, toinen Esa Karjalaiselle, kolmas Veikko Saloselle. Tiedot ovat kirjasta Ari Hirvonen: Kuhmoislaiset kenttäharmaissa 1939–45. Aamulla 15.7. Veikko Salonen haavoittui sirpaleista, yksi meni läpi oikeasta poskesta ja juuttui jonnekin vasemman korvan etupuolisiin luihin. Siihen vaiheeseen minun sota katkesi. 70 vuotta kesän 1944 puolustustaisteluista Talvisodan jälkeen Suomen armeijan ylipäällikkö Gustaf Mannerheim halusi joukoilleen kunniamerkin, joka voitiin antaa sotilasarvoon katsomatta erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erityisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi. päivänä liput liehuvat Puolustusvoimien lippujuhlapäivän kunniaksi, ja keskuudessamme elää vielä sitkeitä miehiä ja naisia, joiden teot ratkaisevalla tavalla ovat vaikuttaneet meidän nykyiseen elämäämme. Päämajan kaukopartiot aloittivat uudestaan toimintansa. Panssarivaunu huomasi miehet ja perääntyi suomalaisten valtaaman puolustuslinjan tasalle, siitä se pystyi ampumaan juoksuhautaan, ja vastaisku pysähtyi. Tänään, kesäkuun 4. – Taju meni kankaalle, kun heräsin tarkistin aseeni ja kiinnitin ehjän lippaan konepistooliin. Tässä joukossa oli kolmas kuhmoislainen, alikersantti Veikko Gunnar Salonen. 144–). Jo se, että samaan pitäjään tuli kaksi Mannerheim-ristin ritaria on hyvin harvinaista. Asser Puolamäki – Maanviljelijä, ylikersantti, syntyi 9.6.1918 Kuhmoisissa, kaatui 15.7.1944 Nietjärvellä, haudattu Kuhmoisten sankarihautaan. Veikko Unnaslahti, silloinen Salonen, vähättelee ansioitaan sotilaana. kuoli sotasairaalassa 9.7. Myös otsaan osui sirpale. Matti 2 -partiota johti kuhmoislaissyntyinen Paavo Auvinen, joka takaa-ajetuksi jouduttuaan luovutti johdon Oiva Taposelle. Esko Johannes Partanen Summassa ja Väinö Peltola katosi Muolaalla 21.6. Kaikkiaan ritareita oli 191. Olavi Emil Salokangas Maanselässä 14.6. Esityksiä oli vajaat kolme sataa, kaikki toinen toistaan parempia. Esa Karjalainen – Esa Ukko Karjalainen Maanviljelijä, ylivääpeli, syntyi 18.2.1917 Kuhmoisissa, kuoli 29.10.1981, haudattu Kuhmoisiin Papinsaaren hautausmaalle. Erkki Adrian Tapanila Ilomantsissa ja Viljo Fabian Laitinen Juustilassa 13.8. Kirjassa on 1999 otettu kuva Nietjärveltä, jossa neuvostojoukot vyöryivät yli. Toinen toistaan parempia miehiä Saman rykmentin komentotoimiston kirjurialiupseerina tuohon aikaan toiminut Veikko Kilpanen ei oikein hyväksy Veikko Unnaslahden vaatimattomia puheita. Veikko Salonen oli ensimmäisten joukossa, kun tultiin juoksuhaudan päähän. SotaS:ssa. Melkein jokaisessa perheessä on joku, joka on ollut sodassa, ja jonka vaiheita muistellaan. Suomalaiset puolustautuivat sitkeästi talvisodassa, mutta joutuivat kevään 1940 rauhanteossa luovuttamaan suuria maaalueita voittajalle. Karjalan kannaksen sotilaallinen tilanne muuttui neuvostojoukkojen murrettua saksalaisten Leningradin piirityksen tammikuussa 1944. Hän itse kaatui pari viikkoa myöhemmin. – Sotilas ei itse voi arvioida omia ansioitaan. Ritari 169, 21.12.1944, vääpeli, joukkueenvarajohtaja 9./JR 44. – Ei ollut sellaisia suorituksia, mitä edellytettiin. Maailmansodan jatkuessa kesällä 1941 Suomi hyökkäsi Saksan mukana Neuvostoliittoon, vaikka Suomen korkein johto esitti kansalle tämänkin sodan puolustussodaksi. Kun perusteluja laadittiin, henkilön toiminnan kokonaisuus oli ratkaisevaa, ja jostakin erillisestä tapahtumasta saatiin siihen piste i:n päälle. Taisteluhaudoissa ei kunniamerkkejä ajateltu, mutta niitäkin esimiesten esityksestä myönnettiin. Tämän lisäksi hyväksymättä jääneitä ehdotuksia tehtiin 108. Kalle Olavi Rantanen Kivennavalla ja Urho Kunttu 16.6. Tyko Eelis Ahola Kivennavalla ja Tyyne Mirjam Mukkulainen kuoli lottana Kuhmoisten kunnansairaalassa 12.6. Kesällä 1944 Nietjärven pääpuolustusaseman edessä oli kilometrin päässä etuvartio, pieni mäen kukkana, jonka suomalaiset menettivät. Lauri Piimäkorpi totesi ennakoivasti sen tapahduttua: Kukahan meistä on seuraavana lähtövuorossa. divisioonan komentaja, eversti Ruben Lagus oli ensimmäinen Mannerheim-ristin ritari, hänet nimitettiin 22. Parasta leimapaperia käytettiin ja muotoseikat täytettiin. Ei ollut sellaisia suorituksia – Venäläinen oli jo asemissa, ja kypäriä vilkkui pitkin matkaa. Pentti Johannes Heikkilä Talissa 28.6. Mannerheimristin ritari Risto Ojala 70 vuotta sitten kesällä 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä ennen 4.9.1944 tehtyä aselepoa kaatui tai katosi kolmasosa, peräti 50, koko jatkosodan aikana 147 kaatuneesta tai kadonneesta kuhmoislaisista sotilaasta. Kaikki kolme kuuluivat samaan rykmenttiin ja olivat saman pitäjän miehiä. 5. Otto Soukkio haavoittui 26.6. sekä Niilo Ilmari Helander Äyräpäässä 17.7. Ritari 148, 18.7.1944, ylikersantti, joukkueenjohtaja 5./JR 44. Nietjärven taisteluista kerrotaan luvussa Raskas ja ratkaiseva viikko (s. Erkki Liperi Miinalanjoella ja Väinö Otollinen haavoittui Palalahdessa ja kuoli 4.7., Arvo Järvinen katosi Salmissa 7.7. Aimo Yrjö Salminen Talissa 29.6. Kaikkiaan Mannerheim-ristin ritareita on 191. Suomi päätti silti omista päämääristään ja kieltäytyi hyökkäämästä Muurmannin rautatietä ja Leningradia vastaan, vaikka Hitler tätä toistuvasti pyysi. 6.8. Täytyi perääntyä, ei saatu kukkulaa vallattua. Vääpeli Esa Karjalainen Harmoisista nimitettiin ritariksi vähän myöhemmin numerolla 169. – En osannut pitää varoani, se oli luultavasti kranaatinheittimen ammus, joka räjähti edessäni. Vilho Fridolf Setälä katosi Uusikirkolla ja Allan Aulis Virtanen Kanneljärvellä 19.6. Paavo Auvinen katosi Heinjoella ja Reino Kalervo Friman katosi Suurhyökkäyksessä kuolleet ja kadonneet kuhmoislaiset Sammatuksessa 26.6. Tappiollisin päivä oli 15.7.: samana päivänä kaatui 8 miestä Nietjärvellä, yksi Vuosalmessa. Antti Lahtinen haavoittui 15.7. Pataljoonan komentaja määräsi vänrikki Tuorisen selvittämään, oliko vihollisen panssarivaunu olisi tullut suomalaisten linjojen läpi. ja kuoli 8.10. Yksi pahimmista paikoista oli Kaukoijärvikin, jossa kaatui myös joukkueenjohtajan taistelulähettinä yli vuoden toiminut Aimo Närvä. Yli kaksi sataa kaatunutta Kesän 1944 kiivaissa viivytysja torjuntataisteluissa kansakunta teki kaikkensa, että me saisimme elää omassa maassamme ja päättää omista asioistamme. Kesällä 1944 kaatuneet tai kadonneet kuhmoislaiset: 11.6. – Heitin käsikranaatin juoksuhautaan. Suomen armeija torjui lopulta hyökkäyksen, ja Suomi pystyi solmimaan kunniallisen rauhan Neuvostoliiton kanssa
Ruolahdentiellä kuoppien syvyys hipoi sunnuntaina parhaimmillaan seitsemää senttimetriä. Valvonnasta huolimatta kaikilta teiltä löytyy jatkuvasti jotain ongelmakohtia, joita nopeasti muuttuvat sääolosuhteet pahentavat entisestään. Tiestön kuntoa tarkkaillaan säännöllisin väliajoin. – Sateella vilkas liikenne synnyttää nopeasti reikiä ja kuivana aikana tie alkaa pöllytä, kun suola sen pinnasta kuluu pois. 0200 2100), huonokuntoisista teistä. Missä kunnossa Kuhmoisten tiet mielestäsi ovat. – Kovin pahoja kohtia ei ole ollut missään. Pistotarkastuksia on säännöllisesti Liikenneviraston laatuvaatimukset asettavat yksityiskohtaisia kriteerejä tiestön talvija kesähuoltoa varten. Kuhmoisissa sorateiden kunnostus aloitetaan ennen kesäkuun puoltaväliä. Teräväreunaisia kraatereita, isompia ja pienempiä. Laaviston mukaan sorateillä saa olla jonkin verran epätasaisuutta kesälläkin. Sami Mustajärvi – Ne ovat mielestäni ihan kohtuullisessa kunnossa. Menen mökille Vuorikontien kautta ja se on oikein hyvä tie, tosin sen käyttö on niin vähäistä, että se varmaan säilyykin siksi paremmin. Hoitourakoitsija tarkastaa soratiet kesäisin vähintään kahden viikon välein ja tämän lisäksi konsultti ja aluevastaava tekevät pistokoetarkastuksia Kuhmoisten alueella. – Kokonniementie on niin kuoppainen, että meillä käyvät vieraatkin ovat innostuneet kiroamaan sitä. Tiet ovat hyvässä kunnossa vain siihen asti, kunnes jokin sadetai poutajakso niitä taas muuttaa. Pihlajakoskella tiet muuttuvat entistä huonommiksi. Kuhmoislainen Jarmo Penttinen moittii erityisesti sivuteiden kuntoa, mutta ei anna hyvää arvosanaa myöskään keskustan teille. Ei parannuksia sorateille tiedossa Kuhmoisissa teiden laadusta on nuristu jo pidemmän aikaa. Liikennettä vaarantavat syvät ja leveät halkeamat paikataan kuitenkin kaikilta teiltä heti, kun niistä meille ilmoitetaan. Toritie on taasen sen verran kapea, että kahden kuormaauton osuessa vastakkain ei ohi meinaa mahtua. Ruolahdentien soratieosuus kuuluu hoitoluokkaan kaksi, kuten suurin osa Jämsän alueurakan sorateistä. Näin ilmiannat kehnon tien Kuntalaiset voivat ilmoittaa Liikenneviraston Tieliikennekeskukseen, eli Tienkäyttäjän linjalle (puh. Laavisto kuitenkin myöntää, että nykyrahoituksella suurimmat korjaukset painottuvat päätieverkolle. Juhannukseen mennessä Jämsän alueurakan yhteensä 405 soratiekilometriä pitäisi olla nykyistä paremmassa kunnossa. Sorateiden hoito on jaettu kolmeen kesähoitoluokkaan. Päijälään ei tee mieli autolla enää edes lähteä. Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen aluevastaava Marja Laaviston mukaan Kuhmoisten tiet ovat hyvin samanlaisessa kunnossa Kuhmoisten tiestössä kaikki hyvin kuin muuallakin Keski-Suomessa. – Kaikkia päällystevaurioita ei ikävä kyllä ole mahdollista korjata. kesäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 18 Niina Huuhtanen Kuoppia, railoja ja töyssyjä tulee Ruolahdentiellä vastaan paljon. Päällystämättömillä osuuksilla joutuu auton kanssa kiertämään melkein metsän kautta että saa pahimmat kuopat väistettyä. Kuhmoisten tiestöä huolletaan Liikenneviraston asettamien valtakunnallisten ohjeiden ja laatuvaatimusten mukaisesti. – Kelirikkomursketta on mahdollista ajattaa vain pahimpiin kohtiin. Näin ollen tiestön hoitoon osoitettuja määrärahoja ei kohdenneta yksittäisille kunnille, vaan niitä käytetään koko alueen tarpeen mukaan. Pitkien sadeja poutajaksojen aikana voi kuitenkin näitäkin olla. Erillisenä urakkana keskustan parannustöiden pitäisi kuitenkin alkaa vielä tämän syksyn aikana. Rajansa kuitenkin kaikella. Tällä hetkellä Jämsän sorateillä on käynnissä kevätmuokkaus, jossa kulutuskerros kuoritaan kuoppien pohjia myöten ja irrotettu tien pintamateriaali sekoitetaan ja tasataan. Tieto vauriosta välitetään kyseisen alueen urakoitsijalle.. Erityisesti kelirikon aikaan keväisin teissä esiintyy sellaisia puutteita, jotka ovat syntyneet äkillisesti eikä niihin kaikkiin ole mahdollista reagoida. Keskiviikkona 4. Tämä kevät on ollut itse asiassa aiempaa helpompi tienhoidon kannalta. Heli Lehtinen – Etenkin Toritie on remontin tarpeessa. Sivuteistä meillä ei ole kauheasti mieheni kanssa kokemusta, mutta se vähä mitä niillä ollaan ajettu, niin kyllä siellä saa tarkkana olla. – Reikiä ei saisi esiintyä yhtenäisinä jaksoina yli kahdenkymmenen metrin matkalla eikä yksittäinen kuoppa saisi olla seitsemää senttimetriä syvempi. Pekka Stenberg – Kyllähän ne paremmassa kunnossa voisivat olla. Laavisto kuitenkin muistuttaa, että sorateillä toteutetaan vain välttämätön ylläpito eikä tämänkaltaisten teiden laatutasoa nähdä tarpeelliseksi nostaa. Tällä hetkellä Kuhmoisten teiden hoidosta vastaa Destia, jolla on oman henkilöstönsä lisäksi käytössään useita aliurakoitsijoita. Ei erityisen hyvässä, mutta ei huonossakaan. Parannuksia Kuhmoisten pikkuteihin ei aluevastaava Marja Laaviston mukaan ole kuitenkaan lähiaikoina tulossa. Kunnossapitotyöt toteutetaan hoitourakassa, johon kuuluu Kuhmoisten lisäksi neljän eri kunnan, Muuramen, Luhangan, Jyväskylän ja Jämsän alueita. Jos jotain kohtaa ei syystä tai toisesta voida välittömästi korjata, ne ainakin merkitään ylös myöhempiä toimenpiteitä varten. – Tänä kesänä hoitourakkaan ei ole suunniteltu Kuhmoisiin erityisiä ojitustai sorastuskohteita
Tämän kesän kohderyhmänä ovat erityisesti mökkiläiset ja tien 325 käyttäjät. Juhlatalon pihalla puffetti palvelee juhlijoita koko päivän. Vietnamilaiseen ruokakulttuuriin ovat vaikuttaneet entinen isäntämaa Ranska ja naapurimaa Kiina. Vietnam-näyttely on ollut aiemmin kolme kertaa esillä Helsingissä, ja tällä viikolla se avautui Kuhmoisissa. Päivi Hotokka Wanhan Pankin talossa pääsee tänä kesänä tutustumaan käärmeviinaan, nuudelikeittoon, banaaninlehteen käärittyyn savumakkaraan ja muuhun vietnamilaiseen katuelämään. Jukka Leppänen on työskennellyt suuren osan urastaan ulkomailla kehitysyhteistyöhön liittyvissä vesihuoltoprojekteissa, Vietnamin lisäksi muun muassa Sri Lankassa ja Tansaniassa. Apteekista sopivat rohdot Kuvissa on paljon ruokia ja ruokailijoita. – Olemme molemmat olleet aina kiinnostuneita valokuvaamisesta. Alkuaikoina lähes kaikki käyttivät perinteistä kartion muotoista, niinestä valmistettua hattua, mutta nyt niihin pukeutuvat enää maatyöläiset. Mansikkapyhän perinne juontaa 1800-luvun loppupuolelle. Pohjoisja Etelä-Vietnamin ruuat eroavat toisistaan, sillä pohjoisessa Kiinan vaikutus on vahvempi. Kesäkahvila sijaitsee tien Vehkajärven kesäkahvio työllistää nuoria 325 ja Mattilantien risteyksessä, kahvio aukeaa 15.6 2014 Vehkajärven vanhalla koululla ja on avoinna elokuun 10. Käärmeviina sen sijaan ei ole nautintoaine, vaan lääke. Mansikkajuhlien perinnettä kehitetään ajassa. Luvassa on monen tähden tanssit. Näyttelyyn kuuluu myös kaksi Arja Leppäsen kokoamaa paksua Vietnamleikekirjaa. Alkujaan juhla oli kirkollinen, sittemmin tilaisuus kehittyi markkinoiksi. päivään asti. 1980-luvulla Vietnam oli kauppasaarrossa, eivätkä kansainväliset järjestöt juuri toimineet maassa. – Kaikkea kokeilimme, ja käärmeviinaakin maistoimme, mutta emme havainneet mitään tehoa. Tanssin jytke hirsitalossa on aina kokemisen arvoista. Jukka ja Arja Leppänen ripustivat Valokuvia Vietnamista -näyttelynsä Wanhan Pankin viereiseen tilaan. Kun olin vapaalla, minulla ei ollut paljon tekemistä, joten otin valokuvia, lähinnä katu-, torija kasvokuvia, Arja Leppänen kertoo. Kesäkuhmoislaiset Arja ja Jukka Leppänen ovat pystyttäneet tyhjillään oleviin tiloihin kesäksi valokuvanäyttelyn ja kirpputorin. Se on perinteinen aamiainen Vietnamissa. Illaksi kutsutaan tanssihaluiset tanssimaan perinteiseen, hirsirakenteiseen Touhulaan. On hienoa, että vanhemmat haluavat jatkaa ja jakaa kokemuksiaan nuoremmalle sukupolvelle. Arja ja Jukka Leppäselle rakkaimpia kuvia ovat vanhan pankkiholvin oven tienoille ripustetut kasvokuvat. Entisen pankkiholvin oven ympärille on kerätty kadulla otettuja kasvokuvia. Se jää mieleen. Näytelmän jälkeen Touhulan kentällä pidetään urheilukilpailut lähinnä lapsille ja nuorille. Vietnamilaisessa luonnonlääketieteessä käytetään esimerkiksi sieniä, kääpiä ja kasvien kuoria. Nuoret ovat kaikki paikkakuntalaisia, ja heillä on erilainen koulutustausta. Ruokaa syödään paljon ulkona, eikä ole Nuudelikeitolla Vietnamissa tavatonta nähdä esimerkiksi vanhaa miestä kävelemässä aamulla pyjama päällä nuudelikeitolle. Elämässä on tärkeää syntyä. Niinpä tämän vuoden orkesteri Yhden tähden orkesteri saapuu paikalle, kun äiti käski pojat kokemaan aitoa tanssin jytkettä. Niissä näkyy kovan elämän eläneitä, mutta iloisia ja vähään tyytyväisiä ihmisiä. Mansikkapyhä on perinne, jonka soisi tarjoavan yhteisiä kokemuksia eri-ikäisille ihmisille. – Kun on kaikenlaista rumpua nurkat täynnä, niitä pitää ruveta purkamaan, Jukka Leppänen hymyilee. Anne Ahola haluaa juhlistaa myös kaikkien syntymäpäiväsankareiden arkea ikään katsomatta tarjoamalla heille ilmaiset kahvit syntymäpäivänään. Nuorisoseuran kahvilavastaava Anne Ahola odottaa nuorilta tänäkin vuonna luovaa panosta kahvilan toimintaan. Leppäset kertovat, että vietnamilainen kulttuuri liittyy hyvin vahvasti ruokaan. Tuolloin ei ollut sallittua vierailla yksityiskodeissa, mutta nyttemmin Leppäset ovat tutustuneet paikallisiin ja saaneet heistä ystäviä. kesäkuuta 2014 Jorma Mattila Vehkajärvellä pidetään sitkeästi kiinni Mansikkapyhästä Mansikkajuhlineen. Kesäkahvilassa Nuorisoseura järjestänee kesän aikana erilaisia yllätysohjelmia jäsenten mielihalujen mukaan. Näytelmiin on liitetty tekniikkaa. Valokuvat kertovat elämästä Vietnamissa, missä pariskunta on asunut ja työskennellyt kahteen otteeseen, vuosina 1989–1992 ja 1998–2002. lisen ymmärtämisestä ja välittymisestä sukupolvelta toiselle. Toisella puolella tilaa on Leppästen kesäkirpputori, jossa he myyvät kotimaasta ja matkoilta peräisin olevia tavaroita. Polkupyöristä on hiljalleen siirrytty liikkumaan mopoilla. Perinteen ylläpitoon riittää vahva tunne oleelJorma Mattila Vehkajärven Nuorisoseura järjestää tänäkin kesänä nuorille työpaikkoja Vehkajärven kesäkahvilaan, kun kahvilaan on palkattu 5 nuorta eripituisiin työsuhteisiin. Pidennetyt aukioloajat ja kahvilan laajentunut tarjonta mahdollistavat äkkinäisten täydennysostojen suorittamisen kahvilakäynnillä. Monet yrittäjät työskentelevät kadulla ruuan parissa, mutta ohikulkijat voivat tarkkailla myös parturien ja avaimentekijän työtä. Sitä kannattaa haja-asutusalueella juhlistaa. Jukka Leppäsen mukaan siellä käytetään lähes jokaisessa ruuassa hapatetusta kalasta valmistettua kastiketta. Näyttely ja kirpputori ovat avoinna keskiviikosta sunnuntaihin elokuun puoliväliin asti. Polkupyöristä mopoliikenteeseen Katuelämässä näkyy maan kulttuurin muutos sinä aikana, kun Leppäset ovat tunteneet Vietnamia. Mansikkajuhlia vietetään sunnuntaina 6.7.2014 Touhulassa. Kuiskaajakin on nykyisin äänimies.. – Useimmat eivät olleet kovin varautuneita valokuvaamisesta. Erään miehen ammattina on täyttää kadun varressa polkupyöräilijöiden renkaita. Kun mukana on ammattikoulun kokkilinjan opiskelijoita, on jännittävää nähdä, millaisia kahvilaherkkuja he luovat tarjottavaksi. Solistiksi lupautui Anette Ekholm. Jokainen voi kokea olevansa illan tähti omalla tanssitavallaan. Näyttely kuvaa myös vietnamilaista yritystoimintaa. Arja Leppänen kertoo, että kun maassa menee apteekkiin ja kertoo vaivoistaan, saa mukaansa sopivat rohdot sanomalehteen käärittynä. Touhulan valmistuttua tanssiinkutsut, urheiluja kulttuurimittelöt muodostuivat Mansikkajuhlien ytimeksi. Kuhmoisten Sanomat 19 Keskiviikkona 4. Kuvat ovat peräisin jälkimmäiseltä Vietnamin-jaksolta, jolloin Jukka oli maassa töissä, mutta Arja oli mukana vain oman vuorotteluvapaansa ajan. Todelliset perinteet eivät vaadi elääkseen kaupallista humua. Päiväjuhlana on Perinteistä Mansikkapyhää vietetään Vehkajärvellä Vehkajärven näytelmäpiirin valmistaman näytelmän Hilman päivät ensi-ilta kello 13.00. Kahvilakäynnin yhteydessä kannattaa varata aikaa myös tutustumiskäynnille Vehkajärven tunnelmalliseen kirkkoon, joka sijaitsee aivan vieressä. – Parhaat keittopaikat tiedetään, ja niissä on ruuhkaa. He kuitenkin halusivat, ettei kuvassa olisi paritonta määrää ihmisiä, Arja Leppänen kertoo. Kahvilan takahuoneista on mahdollista vuokrata kirpputoripöytä ja tarjota mahdollisuutta kesäisiin löytöihin tai itselle turhan tavaran realisointia
Mervi Löv kertoi, että yhdysvaltalainen neurokirurgi Alexander kuului niihin, jotka olivat sillä kannalla, että ihmisen jumalkokemukset syntyvät ihmisaivoissa, kunnes sairastui ja vajosi viikoksi koomaan. Paikalle oli saapunut niin kuhmoislaisia kuin pitkämatkalaisiakin, kaukaisimmat Rovaniemeltä. Järjestäjät odottavat myös tämän kesän turnaukseen yhtä innokasta osanottoa. – Olet kuin äidin sylissä, enkelin rakkaus on puhdasta rakkautta, valo täyttää sinut. Keskiviikkona 4. Eilatin edustalla toimi kaksi tukialusta, joilta sukellettiin. Turnaus on kaikille osallistujille maksuton, ja jokainen pelaaja osallistuu turnaukseen omalla vastuullaan ja reilun pelin hengessä. Kirjoista peräti yhdeksän oli kotimaista tuotantoa. perinteisiä avointen ovien päiviä. Vastaisen varalle ehdottaisin, että ehdokkaat jaettaisiin esimerkiksi kolmeen eri ryhmään – terveys, elämänfilosofia ja esoteerinen aihealue – tällöin töitä olisi helpompi vertailla. Vastoin aikaisempaa enkelit eivät kunnioittaneet Ranton itsemääräämisoikeutta vaan vaativat, että hänen tuli ryhtyä puhumaan enkeleistä myös muille. Järjestäjät ovat myös aiempina vuosina ilahtuneet, kuinka monipuolisena joukkueiden ikäsekä sukupuolijakauma ovat turnauksessa pysyneet, tämänkin toivotaan myös tänä kesänä jatkuvan. Tuona aikana Alexander tapasi olennon, joka johdatti hänet keskusteluihin maailmankaikkeuden luojan kanssa, ja tästä kirja kertoo. kesäkuuta Kuhmoisten upeanurmisella urheilukentällä. Ensimmäinen ajatus, mikä sinulle tulee mieleen, on hänen viestinsä. – Punainenmeri voi hyvin. Vesa Koivu Kylämällä, Ultran tiloissa vietettiin helatorstaina 29.5. Ääniä annettiin lähes tuhat, ja voittajaksi selviytyi Kirsi Ranton Ole se valo joka olet. Turnaus pelataan kuuden kenttäpelaajan ja maalivahdin muodostamilla joukkueilla, vaihtopelaajien määrää ei ole perinteisesti rajattu ja vaihdot voi suorittaa kesken pelin lennosta. – Sydämessäsi voit kutsua omaa enkeliäsi, eikä haittaa vaikket uskoisikaan enkeleihin. Pedon leukarustinkeihin oli matkaa metrin verran. Kirsi Ranton enkelit muistuttavat enemmän satukirjan enkeleitä kuin Raamatun enkeleitä. Ikäja sukupuolirajoitteita ei joukkueille ole. Loppujenlopuksi Mervi Löv tehtäväksi saaneena valitsi Vuoden kirjan ja päätyi siihen ainoaan käännöskirjaan, joka oli ehdolla: Eben Alexander, Totuus taivaasta. Puukilan esityksen jälkeen oli vuorossa tauko, jonka aikana oli mahdollisuus jaloitella, aterioida ja tutustua Ultran kirjakaupan valikoimiin. Ultra-lehden päätoimittaja Marko Kananen oli tyytyväinen päivien yleisömenestykseen. toukokuuta. Hän aloitti pyytämällä yleisöä hiljentymään rentoutusharjoitukseen, jossa mieli rauhoittuu. – Voit kuulostella, onko enkelilläsi sinulle asiaa. Ensimmäiset vedenalaiskuvaukseen soveltuvat kamerat olivat juuri tulleet, ja kuvattavaa riitti. Lähimpänä palkintopystin omistusta on Sappee, joka on ottanut liukasliikkeisellä joukkueellaan kaksi kiinnitystä palkintoon. – Tuntuu kovin epäoikeudenmukaiselta asettaa näitä paremmuusjärjestykseen. Enkeleiden kanssa hän uskaltautui keskustelemaan, kun Jumalan, syntien ja saarnojen osalta hän olisi pelännyt tulevansa tuomituksi. Haaralan Toivo todisti sitten, että Osku oli uinut 8 metriä, mikä tiesi kahdeksan markan tiliä. kesäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 20 Anssi Uuhiniemi Mikä on Kuhmoisten kylistä kovin, sitä tullaan taas ratkomaan vihreän veran shakin merkeissä kesäkuun viimeisenä viikonloppuna 28. Runsaasti väkeä Ultran päivillä Kirjakauppias Mervi Löv esitteli Vuoden 2013 rajatietokirja -kilpailun ehdokkaat ja voittajan Kylämällä Ultra-kustantamon avointen ovien päivillä helatorstaina 29. Turnaukseen ilmoittautumisia otetaan vastaan keskiviikkoon 25.6.2014 asti. Kaikesta on huolehdittu, kaikki on hyvin. Punainenmeri on sekä hautavajoama että trooppinen meri, mikä tekee siitä ja sen koralliriutoista ainutlaatuisia. Jo neljättä kertaa järjestettävä Kyläturnaus kerää paikallisja kesäasukkaat mittelemään paremmuudesta, ja turnaus alkaa olla vakiinnuttanut asemansa Kuhmoisten urheilukesässä. Tämä oli vapauttava kokemus, Ranto saattoi valita pelon ja rakkauden välillä, pimeyden ja valon välillä. Viime kesänä esiintyi kiinnostusta jakaa joukkueet alkulohkoissaan niin sanottuihin ”lenkkarijoukkueisiin” ja nappulakenkäjoukkueisiin tasosekä varuste-erojen tasaamiseksi. Mahdollisesti näiden kylien takaa voittajaksi saadaan tänä vuonna uusi mestari, se toivottavasti nähdään kuun lopussa. Turnaukseen ilmoittautumiset ja tiedustelut sekä kehitysideat voi osoittaa Anssi Uuhiniemelle. Voit antaa murheesi enkelin käsiin, joka nostaa ne puhtaimpaan valoon. – Tapanin perintö kantaa edelleen, päätoimittaja Kananen kertoi Ultra-lehden ja rajatietoyhteisön nykyisyydestä. Televisiostakin tuttu Kirsi Ranto kertoi sisäisestä kamppailustaan ja siitä, kuinka hänen enkelinsä ovat siinä auttaneet.. Hiljentymishetken jälkeen Kirsi Ranto kertoi, kuinka hänen elämänsä oli ajautunut kriisiin, keskellä arkea enkelit puhuttelivat häntä ja sanoivat, että hänellä oli vastuu omasta elämästään. – Enkelit ovat tuoneet vain sen ihanan rakkauden ja valon, ja auttaneet kysymään myös isoja ikuisia kysymyksia. Aiempina vuosina turnaus on pystytty pelaamaan kahdeksan kyläjoukkueen voimin, jotka on jaettu kahteen neljän joukkueen alkulohkoon. Nyt niitä on 470. Vuoden 2013 rajatietokirjan valintaan liittyi myös yleisöäänestys. Sukelluskouluttajana toimiva Osku Puukila kertoi, että hän oli oppinut uimaan, kun äiti lupasi hänelle markan jokaisesta uidusta metristä. Turnauksen kiertopalkinnon kylä voittaa omakseen voittamalla turnauksen kolme kertaa. Ranto myöntyi, ja tässä nyt oltiin. Toimitusjohtaja Arja Kuningas toivotti yleisön tervetulleeksi, Sade Hiidenkari kertoi taiteestaan, ja suuri Suomen ja Israelin ystävä Osku Puukila kertoi lempiaiheestaan Punaisestamerestä. Kirsi Ranto kävi keskusteluja enkeleidensä kanssa ja selvitteli elämäänsä, kunnes tilanne muuttui. Puukila kertoi, että hän oli tullut poseeranneeksi 16-metrisen valashain kanssa Puukilan itsensä ottamassa kuvassa. – Nykyisin otan pikkuisen rauhallisemmin, Osku Puukila tunnusti. Mikäli tämä vaihtoehto saa joukkueiden keskuudessa kannatusta ilmoittautumisen yhteydessä, pyritään tämä tänä vuonna toteuttamaan mikäli vain mahdollista. Keskusteluja enkelten kanssa Seuraava Ultran avoimien ovien päivän esiintyjä olikin Kirsi Ranto. – Kun kymmeniä vuosia sitten aloitin, tilanne oli neitseellinen. Nämä hänen enkelinsä ovat iloisia, tirskuvia ja tyttömäisiä ja hänelle sopivia avun tuojia. Kirjakauppias Mervi Löv esitteli Vuoden 2013 rajatietokirja -kilpailun kymmenen osanottajaa ja kiitteli niiden monipuolisuutta ja korkeaa tasoa. Sittemmin taistelusukeltajana ja pelastussukeltajana toiminut Puukila siirtyi Israelin Eilatiin opettamaan laitesukeltamista ja ohjaamaan matkailijoita, kun tutustuttiin meren ihmeisiin. Sappeen lisäksi turnauksen on tähän menKyläturnaus lähestyy nessä pystynyt voittamaan Puukkoinen, joka pysäytti Sappeen voittokulun viime kesänä
Heimo Rosellin kehittelemässä teräksessä hiiltä saattaa olla lähes 2%. Jos testitulos halutaan kääntää suomeksi, se tarkoittaa, että UHC-teräksestä tehdyt hakkurin terät kestävät käytössä kaksi kertaa pitempään kuin nykyiset. Paljo hiili heikentää rautaa, ja yleensä pyritään siihen, että hiiltä ei olisi metallissa enempää kuin 0,8%. Oikeanpuoleinen osa on menettänyt väärien valmistusmenetelmien takia erityisominaisuutensa, ja osan leikkauspinnan metalli vaikuttaa ”marmoroidulta”. Tällaisen halvan suurlujuusteräksen suurtuotantomahdollisuuksien tutkiminen olisi mielestäni erittäin kannatettavaa. Kuhmoisten Sanomat 21 Keskiviikkona 4. Yhdistetyllä lämpökäsittelyja muokkausmemetelmällä on saatu aikaan hienorakeinen ylihiiliteräs, jossa hiili on sitoutunut pääasiassa kiteiden sisään lujittaen niitä, eikä niinkään kiteiden välisille raerajoille, mikä on tyypillistä ylihiiliteräksille (C>0,7 %), mikä haurastuttaa normaaleja ylihiiliteräksiä. T a k a v u o s i n a R o selli lähetti näytteen UHC-terästä Tampereen teknilliseen korkeakouluun, jossa sen rautaa kuvattiin mikroskoopin läpi. Sepän työ ja raudan tutkiminen ovat vetäneet Heimo Rosellia voittamattomasti puoleensa. – Seoksettomuuus on myös etu hitsatessa, Heimo Roselli lisää. Reilut kymmenen vuotta sitten Kuhmoisten kunta rakennutti hallin 24-tien varteen puukkopajaa varten, ja tätä nykyä yritys työllistää Rosellin itsensä lisäksi kuusi työntekijää. Kun malmista tehdään rautaa, sen sekaan jää hiiltä. – On tuntunut siltä, että keksintö on ollut vielä keskeneräinen. Täytyy toimia ohjeiden mukaan niin valimossa, valssaamossa kuin silloinkin, kun tehdään varsinaisia tuotteitakin. Tämä ei anna hyvää kuvaa suomalaisesta metalliteollisuudesta eikä valtion kyvystä auttaa, kun keksinnöt pitäisi siirtää tuottavaan työhön. – Kyllä ne rakeet siellä kuitenkin on, mutta ne eivät vain näy, kun raerajat on täytetty järjestäytymättömillä rauta-atomeilla, Heimo Roselli lohduttaa. Kuva on 2,6-kertainen suurennos alkuperäisistä osista.. Kuvaus onnistui, mutta tutkijat eivät voineet antaa siitä lausuntoa, sanoivat vain, että he eivät ole koskaan aikaisemmin nähneet sellaista rakennetta. Heimo Roselli osaa tehdä sellaista rautaa, joka täyttää suuremmatkin toiveet kuin edellä esitetyt. Roselli osaa muokata raudan niin, että nämä kiderajat täyttyvät, ja samalla raudan ominaisuudet paranevat. Roselli Oy tarvitsee yhteistyökumppania, joka kykenisi viemään hankkeen maaliin asti, Heimo Roselli sanoo. Kiinteä rauta järjestäytyy kiteiksi, ja kun rauta murtuu, se murtuu kiderajaa myöten. kesäkuuta 2014 Vesa Koivu Eikö olisi kätevää, jos esimerkiksi saha tai pumppu olisi puolta kevyempi. Vasemmanpuoleisen osan leikkauspinta on tasaisen harmaa, ja osan ominaisuudet ovat sitä, mitä UHC-teräksellä kuuluukin. Tällä Roselli viittaa siihen, että tavallisia teräksiä valmistettaessa rautaan lisätään erilaisia lisäaineita, jotka saattavat heikentää sen hitsattavuutta. Oheinen kuvapari kertoo, miten UHC-teräs on menettänyt ominaisuutensa, kun osa on valmistettu väärin. Rosellin rauta on hyvää, pulma on siinä, että se on liian hyvää. Suuri kulutuskestävyys Tämä hiilipaljous ei mahdu uiskentelemaan rauta-aineen joukossa, vaan se muodostaa raudan kanssa kemiallisia yhdisteitä, karbideja, nämä ovat rautaa kovempia ja tekevät UHC-teräksestä kovaa ja kulutusta kestävää. Molemmat osat on valmistettu UHC-teräksestä. – Aikaisemmin en ole niin aktiivisesti hakenutkaan yhteistyökumppaneita, Heimo Roselli myöntää. UHC-teräksen käyttöönotto merkitsisi vähinerin suurta muutosta raudan käytössä. Heimo Roselli on kehittänyt oman UHC-teräksen nimellä kulkevan teräksen puukkoihinsa. Kuinka paljon säästyisi polttoainetta, jos autoon tai lentokoneeseen käytettäisiin puolet vähemmän rautaa kuin nyt. Nykyään suurlujuusterästen kysyntä on kasvanut voimakkaasti muun muassa autoteollisuudessa. Roselli tekee siitä pääasiassa puukkoja, mutta varsinainen teollinen läpimurto antaa odottaa itseään vielä 15 vuoden jälkeenkin. Oikea käsittely tuotteeksi asti Kun tehdään tuotteita Rosellin UHC-teräksestä, koko tuotantoprosessin pitää olla hallinnassa. Niin kuin Rosellin puukoista tiedetään, UHC-teräs ei ole vain kovaa, vaan se on myös notkeaa. Ruoste samoin etenee kiderajaa myöten. Nyt on toisin, ja kiinnostusta on havaittavissa. Eihän voi olla niin, että keksijän pitää paitsi keksiä myös tuotteistaa keksintö omalla riskillään. Huomionarvoista on myös se, että Rosellin teräksessä ei ole suuria määriä kalliita seosaineita, vaan se on raaka-aineiltaan halpaa. – Seppo Haavisto, diplomi-insinööri, metallitekniikka 2.6.2014 Suurlujuusteräkselle tarvetta Ylivoimainen. – Pienillä yrityksillä on pienet hankkeet ja isoilla isot. Vuosisadan teräskeksintö kiinnostaa Roselli Oy valmistaa työkaluja ylihiiliteräksen nimellä tunnetusta materiaalista, jonka kovuus-, lujuusja sitkeysyhdistelmä on mahdollista saada ylivoimaiseksi materiaalin termomekaanisen käsittelyn avulla. Se ei johdu karbideista, vaan ominaisuuksista, jotka Roselli työstää rautaan. Alkuun hän kävi töissä Vinnilän Konepajalla ja oman yrityksen hän perusti jo 1970-luvun puolivälissä. – Hakkurien terät, kaikenlaiset kulutusosat, ketjut, pultit, kuljettimet, levytavara rakennusteollisuuteen, erikoisen lujat betoniraudat, Heimo Roselli luettelee tuotteita, joissa UHC-teräksen ominaisuuksista olisi heti hyötyä. Tässä tapauksessa pienellä yrityksellä on iso hanke. Rautaruukki testasi taannoin laboratorioissaan Rosellin rautaa. – Tuomo Tiainen, Materiaalitekniikan professori, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 2002 Heimo Rosellin tuotantolaitokset ja myymälä sijaistevat 24-tien varrella Kuhmoisten Harmoisissa.Tekniikan Maailma -lehti testasi maailman parhaita keittiöveitsiä, ja Heimo Rosellin kädessä oleva kokinveitsi oli yksi kuudesta testatusta. Massahäviötestissä, jossa olosuhteet oli vakioitu, Rautaruukin paras oma teräs kului testiaikana 6 yksikköä ja Rosellin UCHteräksellä vastaava luku oli 3,5. – Tämä niin sanottu nanotekninen rakenne antaa raudalle elastisuutta, i s k u n k e s t ä v y y t t ä j a vetolujuutta. Kuten tunnettua nimitys UHC-teräs tulee englannin sanoista Ultra High Carbon, äärimmäisen korkea hiilipitoisuus. Kun UCH-teräksellä on poikkeuksellisen hyvä lämmönjohtokyky, se sopii hyvin myös hitsattavaksi, ja silloinhan siitä voidaan tehdä mitä vain
138 000,. Lautarakent. 050 912 8288 Käytettyjä, isoruutuisia ikkunoita karmeineen ja tiskipöydän kansi. Aiheena on käynnissä olevat hankkeet. KT-HUONEISTO, 2h+k+kh, 61 m 2 , lasitettu parveke. Lomakiinteistö, kallioisella 2120 m 2 :n männikköniemitontilla pieni pyöröhirsinen huvila, jossa on takkatupa, kk ja makuusoppi, 20 m 2 . Tiedustelut ja ilmoittautumiset Satulle 040 541 0334 viimeistään tiistaina 10.6. Sovi esittely. Vuokralainen valmiina. lauantai eli 14.6.2014 klo 9.00 – 11.00. Katso kuvia Etuovi 995954 ja sovi esittely. Uudehko 2007 valmis tunut talo rauhallisella Rekolan omakotialueella, viihtyisä, tasok kaasti varusteltu. 040 120 6997 Sivistystoimi Sivistystoimenjohtaja Pertti Terho p. Kehittämisasiamies Arto Kummala p. Johan on markkinat myydään Kerrostalokaksio 39 m 2 Tehinselkä, 3. 040 547 0982 JÄMSÄN SILMÄASEMA Keskuskatu 8 ma-pe 9-17 www.silmaasema.fi numeroista 014-712616 ja 040-7211311 koko kesän ajan SILMÄLÄÄKÄRIIN JA OPTIKKOLLE Kuhmoinen Louhikkotie, tilava OMAKOTITALO 5h+k+khh+sau natilat, 138/173 m 2 , autokatos, terassi. 040 712 2656 07.07. Tontti 2120 m 2 . Raivaus perustuu sähköturvallisuusmääräyksiin ja kuuluu toimenpitei siin, joilla parannamme sähkönjakelun varmuutta. – 03.08. 185 000,/tarj. Raivauksessa puustoa joudutaan karsimaan ja kaa tamaan joskus myös pihaalueilta. ja 07.07. 0400 342 789 KONEVUOKRAUS Talousvesianalyysit Suositusten mukaan käyttövesi tulisi tutkia neljän vuoden välein. Hallintotoimisto lomalla Kunnanjohtaja Anne Heusala p. Kuhmoinen Puistotie 4, KT-HUONEISTO , edullinen 1h+alk +kk+ph, 30 m 2 , parveke, talon 1. MECASER OY Puh. Heinäkuun paikalla liikuntapaikkojen hoitaja p. Siisti, hyvin hoidettu pikkuasunto, sopii sijoitusasunnoksi. 44 000,. Tasainen koivupuustoinen länsirantatontti 2806 m 2 Harmoinen Torittu tien varressa. Rehtori Jaana Hartus p. Kutsu informaatiotilaisuuteen Kuhmoisten teknisen lautakunnan julkinen infotilaisuus pidetään keskiviikkona 11.6.2014 klo 10.00–11.00 Kuntalan valtuustosalissa. 040 554 0887 07.07. 040 024 6453 14.07. Hp. 30 € sis. Hp. Tontilla yleiskaavan mukainen lomaraken nusoikeus. Etuovi 932403. Sovi esittely. Hallintojohtaja Sanna Luukkanen p. 77 500,/tarj. Päivähoidon ohjaaja Katri Kopponen p. 040 764 3520 16.06. loma kiinteistöön, kalliorantainen män nikkökumpare 5270 m 2 . Etuovi a39838 . – 03.08. 040 561 8210 23.06. ilmoitus Kuhmoisten Sanomissa 21.5.2014.. P. 040 091 5660 23.06. matkat, liput ja pullakahvin. Lisätietoja: Metsälinja Oy puh. – 03.08. Kuhmoinen Lummenne, LOMAKIINTEISTÖ Pippurin alueella. HENKILÖNOSTIN vuokrattavissa. 050 375 9161 ja Jukka Sinivaara p. Sivistystoimen kanslisti Satu Jokinen p. kesäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 22 ELENIA RAIVAA SÄHKÖJOHTOALUEITA Urakoitsijamme Metsälinja Oy raivaa puustoa Kuhmoisten kunnan alueella 9.6.–15.10.2014. Myydään ensisijaisesti yhdessä, hp. Heti vapaa. Kuhmoinen Väinöntie, OMAKOTITALO, pieni sievä, uuden veroinen, täydellisesti varusteltu. Hp. Pyy dämme maanomistajaa ottamaan yhteyttä ura koitsijaamme, jos raivaukselle on erityisiä esteitä. Hirsirunkoinen pientalo, hiljattain peruskunnostettu. 0400 243 554 SEURAT To 05.06.2014 Tule mukaan retkelle Kannuslahden laavulle! Lisätiedot ja ilmoitt. lossirannan vieres sä. Mukana on edustajia teknisestä lautakunnasta ja teknisestä toimesta. Päijänne lähellä. Hp. irtaimistoineen. 0400 23 27 86 Vanha, mutta hyväkuntoinen H-VENE. 98 000,. – 27.07. Etuovi 972229. MYYDÄÄN Betonisia kaivonrenkaita ja -kansia, nurmikonsiementä sekä viljojen ja nurmikasvien siemeniä Juhani Kaislo, Puttolan Siemen Oy Jämsä, p. 26 000,. ja 07.07. 240 000,/tarj. Antinkorven jäteasema on avoinna kesäkuun 2. kuvia Etuovi 937622 ja sovi esittely. – 22.06. Sovi esittely. P. Myyd. Tontti 800 m2. Kuljetus työ maalle ja käyttökoulutus. Hp. Tontilla makuuaitta ja rannassa savusauna. Keskiviikkona 4. Sovi esittely. Sovi esittely. Päijän teen satama lähellä. Rantatontti rajoittuu em. Pihassa varastorakennus/autokatos. – 18.07. To 12.06.2014 perinteinen kesäretki Rönnille. Hp./vh. 040 049 0796 30.06. Rakennuksessa tupak+makuuh sekä sauna ja pesutilat, 54 m 2 , avoterassi. 040 359 4540 14.07. 040 513 0598 harri.kiesila@pp.inet.fi KAIVINKONETYÖT TRAKTORITYÖT Tela-alustainen kaivinkone Yhdistelmäkaivinkone • Jätevesijärjestelmät • Pihat, pohjat, pylväät ja luiskat • Puutavaran ja risujen ajot • Kuormaus ja maansiirtotyöt • Vesakonmurskaus 8 m Heikki Ansiomäki Ansiomäentie 48, Kuhmoinen P. 040 182 2402 14.07. Kunnossapitovastaava Pekka Kyyrö p. Arpajaisvoittoja voi tuoda torille klo 8.30 alkaen. Heti valmis asutta vaksi. Maalämpö, lämmön talteenotto, takka. 88 000,/tarj. – 07.07. 040 534 1661 30.06. 040 120 6998 23.06. – 03.08. Etuovi 995957. Kuhmoinen Pihlajakoski Päijänne, LOMAKIINTEISTÖ ja RANTATONTTI. 23 500,. Avarat huonetilat. Varustelu mahdollis taa pyörätuolin käytön. 43 m 2 . Kanslisti Riitta Väisänen p. Pahoittelemme raivaustyöstä mahdollisesti aiheutu vaa haittaa. 020 638 3333 Retki Särkänniemen elämyspuistoon to 12.6. Kuhmoinen Puistotie 6, KAKSI HUONEISTOA: KT-HUONEISTO 1h+kk+kh, 31 m 2 , lasitettu parveke. 040 718 5959 07.07. 040 359 4547 16.06. Kts. Kuhmoinen Poikkijärventie, OMAKOTITALO/LOMA-ASUNTO tupak+mh+phwc, 45 m 2 + iso terassi. Heinäkuun paikalla työnsuunnittelija Minna KorppilaKauppinen p. rantahu vila, jossa on takkatupa, keittiö ja saunatilat, n. Raivattu puusto jää maanomistajan käyttöön. – 29.06. ja 07.07. – 25.07. Tontti 1451 m 2 . Etuovi a39998. ilt. Tanssit tahdittaa Jenkka jazz / Minna Pajula. Tied. as.kerroksessa. Etuovi 978337. Ilmoitt. 040 712 2547 ja vapaaajan ohjaaja p. Sopii mainiosti myös vapaaajan asunnoksi. – 10.08. 040 139 5398 Tekninen toimisto Tekninen johtaja Matti Lerssi p. Vuokrattu. – 03.08. Sij. Kikalle 0400 437341. Tekninen lautakunta Julkisivu-uudistus on valmis – nyt juhlitaan! perjantaina 6.6.2014 klo 12 – 16 Pääkirjastolla (Toritie 42) 12.00 Tervetulotoivotus kunnanjohtaja Anne Heusala 13.00 Pape Cisse & Mama Africa 15.00 Kuhmoisten Harrastajateatteri, kurkistus näytelmään Punatukkaiselle tytölleni Arvonta klo 13.30, 14.30 ja 15.30 Tervetuloa mukaan! Kuhmoisten kunta Kunta tiedottaa Kuhmoisten kunnanviraston kesäloma-ajat Kuhmoisten kunnanvirasto on suljettu heinäkuun ajan, asiakastapaamiset vain sopimuksesta. – 27.07. Nosto korkeus 9 m. Rakennusmestari Markus Virolainen p. Ympäristösihteeri MarjaLeena Rajala p. Kiepsaus-torilla myytävänä EL-huiveja. PP-Laboratorio Orivedentie 5, 17800 Kuhmoinen puh. Ks. p. Hp. Hp. krs, parveke. Aimolle 040 5570 940. 040 744 0810. Ton tilla lisäksi uudehko höylähirsinen vierasaitta, autotalli, sauna. Yhteispalvelupiste Marjatta Järvinen p. 33.000 €. Etuovi a39997. 040 034 4582 Terveydenhuolto Kuhmoisten terveysasema palvelee omia asiakkaitaan koko kesän. – 29.06. – 03.08. Sovi esittely. – 13.07. 040 824 8505 JÄMSÄN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS ILMOITTAA Kuhmoinen palvelee–lehdessä on virheellisesti ilmoi tettu Antinkorven jäteaseman aukioloajaksi juhannus. 47 000,. Kiireellisissä tapauksissa myös lomanviettäjiä palvelee Jämsän ensiapu Sairaalantie 11, p. Hinnasta voidaan neuvotella. Lähtö klo 11 Nesteeltä. Heinäkuun paikalla projektityöntekijät Jorma Ikonen p. Hp./vh. – 03.08. Heti vapaa. Kanslisti Maarit Mäkinen p. Erit täin hyvin hoidettu puutarhatontti 855 m 2 . 040 182 2410 07.07. – 08.08. Hp./vh. Koulusihteeri Tiina Hämäläinen p. 040 685 1932 23.06. Laaja vesitutkimus edullisesti kesäkautena Kuh moisista! Näytepulloja laboratorion ovelta
555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 Päätoimittaja Vesa Koivu Lomalla 5.6.–19.7.2014 TOIMITUS Kesätoimittaja Niina Huuhtanen 040 769 4777 Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 MUUTOKSIA AIKATAULUISSA Luopioisten Linja Oy (03) 536 4020 2.6.2014 alkaen. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 046 544 9230 __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,e . klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Kattomestarit Oy Katot kuntoon, pesuja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja huopa. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Hintoihin sisältyy alv 24%. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. klo 8 – 13 Puistotie 4, Kuhmoinen KIRPPUTORI Harmoisten Nuorisoseuran talolla la 14.6. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Olemme toimineet muoviteollisuudessa vuodesta 1992. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. klo 10–15 Myyntipöytiä varattavissa puh. KIRPPIS la 7.6. Tervetuloa myymään ja penkomaan! Kuhmoisten parhaalla liikepaikalla MYYDÄÄN tai VUOKRATAAN LIIKEHUONEISTO n. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Lisätietoja antaa Tuotantopäällikkö Ari Peltonen gsm 040 846 5237. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. www.merocap.fi KIIREAPU Kuhmoisiin Etsimme Kuhmoisten toimipisteeseemme tuotantoon kiireapua/ keikkatyöntekijää. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Ilmainen kustannusarvio. Omaat hyvät tietotekniikkataidot. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. tyhj. Hintoihin sisältyy alv 24%. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 0400 798143 p. tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. tapahtumat OPASOL OY p. Ark. 040 5773 746. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. (03) 555 1437 Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. Pidätkö tuotantotyöstä. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 0400 342 789 Amazing Race Kuhmoinen palkintojen jako kiepsauslauantaina 7.6. 24 t. Irma Kallio p. Puh. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . 50 m 2 Heti vapaa. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. ja Eurooppa OPASOL OY p. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. 0400 852 532 __________________________ PITOPALVELU yms. Oletko reipas, oma-aloitteinen, itsenäiseen työskentelyyn pystyvä, luotettava ja motivoitunut työntekijä. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 045 636 3889 / Eija __________________________ LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2792 (LT-2013) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. KUHMOISTEN SIIVOUSPALVELUT on hyväksytty yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajaksi ja voi näinollen tarjota tiettyjen ehtojen täyttyessä vanhuksille siivouspalveluja ALV 0%. erikoiskuljetukset/kotim. Työtehtäviin kuuluvat erilaiset muovituotteiden valmistamiseen liittyvät työtehtävät. Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen viimeistään 16.6.2014 mennessä osoitteella tuotanto@merocap.fi. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 10-12, 42100 Jämsä p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. kesäkuuta 2014 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. Työajat sovitaan yhdessä työntekijän kanssa tilanteen mukaan. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e / ilmoitus. Kuhmoisten Sanomat 23 Keskiviikkona 4. p. Tarvitsetko lisäansioita. (sis. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Toimimme tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa, tarjoamalla kokonaisvaltaista muoviosien ja myymäläkalusteiden suunnittelua ja sopimusvalmistusta teollisuuden ja kaupan eri aloille. AVOIMET TYÖPAIKAT Merocap on Vihdin Nummelassa sekä Kuhmoisissa toimiva muovin, muottien ja myymäläkalusteiden ammattilainen. klo 11.45 Kuhmolan torilla. Lisäksi työhön kuuluu myös vastaanotto ja lähetystoimintaa sekä erilaista varastotoimintaa. Uusia aikatauluja saatavana linja-autoistamme ja Matkahuollosta. Peltonen p
kesäkuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 24 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 GRILLIKINKKU 9 , 95 €/kg 0400 872 461 KESÄKUKKAMYYNTI Kuhmoisten torilla lauantaisin 10.5.–14.6. suljettu KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Lihapalvelus ta! 8 95 kg Kipparin PORSAAN JÄTTIPIHVI Suomi 19 95 kg NAUDAN SISÄPAISTIVARRAS Suomi 6 95 kg Tuore PÄIJÄNTEEN MUIKKU Herkut k-market kipparista! TARJOUKSET VOIMASSA TO-LA 5.-7.6.2014, ELLEI TOISIN MAINITA. Yritykset, yhdistykset, kerhot! Tervetuloa mukaan riemukkaaseen KIEPSAUS KULKUEESEEN lauantaina 7.6. Tiedustelut Taina 040 740 6374. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18 ja su 12-18 Helluntaina su 8.6. 040 520 4408 www.puutarhasuokukka.. p. www.pihla.fi Uudet Ikkunat ja ovet kotiisi asennettuina! Pyydä tarjous: 0800 160321/Markus markus.ahonen@pihla.fi KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. Ole paikalla klo 14.30 Kuhmoisten Nesteellä, josta lähdemme kohti Sahanrantaa klo 14.45. Keskiviikkona 4