Rakennusperintöpäivät 7.–8. Ajovalojen kiiluessa pimeydessä viimeinenkin purjevene ja pari moottorivenettä lipuivat satamaan. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 36 2013 63. Irwin Goodmanin rennon letkeä Vain elämää kaikui kuin illan tunnusmusiikkina. Siinä ohessa hän ehti kysellä, miten tulijoita oli onnestanut sorsametsällä, ja sopia paluukyydit Haukkasalon lossille.Viidentoista vuoden järjestysmieskokemuksella homma oli hyvin hanskassa. Pientä taukoa toivova saattoi lähteä ja astella takaisin satamaan, ihailla juhlavalaistuksessa loistavia aluksia ja tervehtiä tuttuja, sillä eiväthän nämä veneet olleet ensi kertaa Pihlajakosken satamassa tai Pihlajakosken venetsialaisissa. Sataman kenttä täyttyi henkilöautoista, ennestään sinne oli jo pysäköity retkibussi. syyskuuta 2013 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Herkuttelijan keräilykohde KERÄILYETU 50% Paistopata 3 l, 33,5 x 21,5 x 18 cm 49 95 norm. elokuuta Pihlajakoskella vietettiin kesäkauden päättäviä venetsialaisia. Vonkamiehessä ilta sykki jo kiihkeänä, ulkoterassilta kuului yltyvä puheensorina, ja kasaribiisit kohosivat kohti taivasta. Rohkeimmat olivat jo siirtyneet tanssilattian puolelle. Tuotteiden viimeinen lunastuspäivä 5.1.2014. Pieniä seurueita ja rakastavaisia vaelsi pitkin kylän raittia. 59,90 tuote Paistinpannu ø 28 cm 44 95 norm. Ravintolan puolella virvoitusjuomat ja suolapala tekivät kauppansa. vsk Keskiviikkona 4. Osa lähti veneiltään kohti ravintola Vonkamiestä, osa tyytyi ulkoiluttamaan koiraa. Viinipulloja poksauteltiin ja maljoja kohotettiin. Hän puhutteli nimeltä sisään saapuvia, kätteli nuoret miehet ja halasi tuttuja tyttöjä. 89,90 Paistinpannu ø 24 cm 34 95 norm. Keski-ikäinen järjestysmies seisoi vantterana terassin sisäänkäynnin luona. Toinen mokoma kulkuneuvoja oli parkkeerattu kaupan luo. Taksit toivat paikalle lisää väkeä, ja illan kehittymistä tutkailevat autot liikkuivat hiljaksiin. Ginger , Elviira , Plevier , Riia , Ofelia , Tuksu Juokslahdelta ja pieni Manta , yhteensä toistakymmentä alusta oli kiinnittynyt Pihlajakosen suureen laituriin. Huom! Keräily ei ole voimassa Neste Oil K-marketeissa. Lännen puoleinen taivas kajasti vielä, kun Pihlajakosken venetsialaiset olivat päässeet jo hyvään alkuun. Osa juhlijoista oli pukeutunut rooliasuihin, muuhun joukkoon sulautuivat ainakin munkki ja nunna, intiaani, karjapaimen, dago ja gringo. Kesämökin rannassa kokko leimahti liekkeihin, kipunat sinkoilivat, ja tuokion ajan neljä metriä korkea liekki valaisi lahden pintaa. Illan tummetessa kynttilöita ja lyhtyjä sytytettiin portinpieliin ja Pihlajalahden ja Iso Pihlajajärven rannoille. Veneilijät saunoivat, kokkasivat ruokaa ja valmistautuivat istumaan iltaa ystäviensä kanssa. syyskuuta. KAUPPIAS HOITAA HOMMAN KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen puh. Hyvin bassotetut menobiisit tekivät kauppansa, mutta humppaan lähtijöitä ei tahtonut löytyä. 03 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-21 la 7-18 su 12-18 KEVYESTI kalalla! HINNAT VOIMASSA PE-LA 6.-7.9.2013 KARISIIKA Suomi AHVENFILE Suomi KUHAFILE Eesti MUIKKU 10 90 kg 26 90 kg 18 90 kg 4 95 kg Venetsialaiset Pihlajakoskella Vesa Koivu Viime lauantaina 31. Jo paljon ennen kuin livebändi Bat ja Ryyd astui lavalle, äänimatto oli sellainen, että keskusteleminen oli mahdotonta ja varmaan myös tarpeetonta. Pihlajalahden etelärannalle, puron suun oikealle puolen, oli ankkuroitunut vielä neljä isoa alusta. 69,90 Grillipannu 38x25x7,5 cm tuote Keräilyaika 2.9.-24.12.2013. 99,90 Uunivuoka suorakulma 3 l 38,5 x 24 x 10,5 cm Uunivuoka ovaali 2 l 37,5 x 25 x 10,5 cm 29 95 norm
Esihistoria on tarinankertojan aarreaitta. Hän viittaa väitöskirjassaan vain dramaattisiin ja poikkeuksellisiin olosuhteisiin, possibly a battle , joiden vallitessa linnavuori on jouduttu jättämään. Alkavassa viikonvaihteessa, Kuhmoisten rakennusperintöpäivillä, kaikilla on tilaisuus tutustua siihen, miten täällä on eletty ennen, ja miten eletään nyt. Uskon, että Otto haluaisi olla mieluummin emäntänsä seurana kirjastossa kuin odottamassa häntä Hei Otto ja Riitta! ulkopuolella. Jälkien perusteella niistä ei puuttunut dramatiikkaa. Kuhmoisten kirkko ja muutamat kuhmoislaiset maalaistalot on rakennettu jo 1700-luvulla. Ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia kuin ennenkin. Nuori arkeologi Jussi-Pekka Taavitsainen, nykyinen Turun yliopiston professori ja Suomen tiedeakatemian jäsen, johti Päijälän Linnavuoressa arkeologisia kaivauksia vuosina 1983–1988. Vai eikö se vain ole osunut silmiini. Tänä kesänä sukuseuran vuosikokous oli 10.8.2013 Padasjoen seurakunnan leirikeskuksessa Särsjärven rannalla. Anteeksipyyntöä odotan tuolle minun ihmiselleni, kun se on pahoittanut mielensä. Posti, kauppa ja tieyhteys olivat Kasiniemessä, mutta äänestämässä he tietenkin kävivät Ämmätsässä, Luopioisissa. Guillou sepittää tunnettujen tosiasioiden sekaan uusia juonenkäänteitä. Vaikka kaikki palaset olisivat kohdallaan, voi jokainen joskus silti haukkua tai valittaa senhetkistä yksinäisyyttään. Illalla sentään palvelu pelaa, kun yhdeksän aikoihin otetaan päiväpeitto pois, että pääsee nukkumaan, kun on ensin saanut iltavoileivän. Sen filmatisointi oli Ruotsin kallein elokuva. Kesällä 2012 tutustuttiin Luopioisissa sukuun kuuluvan Hirvelän torpan asioihin Luopioisten kotiseutumuseossa ja hautausmaalla. Aineksia nimittäin olisi. Kaskikoivikot on muokattu pelloiksi ja päästetty takaisin metsittymään. Taavitsaisen väitöskirja suomalaisista linnavuorista keskittyi Kuhmoisista löytyneeseen esineistöön ja julkaistiin vuonna 1990. Kirjailijan johtopäätös on suoraviivaisempi: paikalla on käyty katkera taistelu – ehkä tuon aikakauden suurin, josta on säilynyt jälkipolville mitään merkkejä. syksyllä 2012 Kukkia-seura paljasti hautausmaalla muistomerkin Hirvelän torpan traagisten kuolemien uhreille. Trilogian päähenkilö, temppeliherra Arn Magnusson, paljastuu Ruotsin varhaishistorian suurmiehen, Birger-jaarlin, isoisäksi. Monet aseet Kuhmoinen maailmankartalle. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. Kirjasta on yksi kappale lahjoitettuina Padasjoen ja Yrjölän sukuseura kokoontui Padasjoella Kuhmoisten kirjastoissa. Kaupan täti oli lukenut ajatukseni, kun oli sanonut, että joskus olisi kiva olla vaan sohvan nurkassa ja herkutella, mutta ei kun taas lähdetään. Ehkä tähän voisi vielä lisätä, että sen jälkeen, kun ikkunoihin keksittiin laittaa tuplat. Helteisin terveisin, Niina Huuhtanen kesätoimittaja Harmoisten Yrjölän tilan perustivat Sappeeseen Lummene-järven rannalle 1770-luvulla Harmoisten Purolan talon poika Yrjö Yrjönpoika ja Harmoisten Hukin ratsutilan tytär Sofia Antintytär. Hirvelä on Luopioisten puolella, mutta autotie sinne vei Palsa–Kasiniemi-tieltä. Siitä lähtien, kun varaava, ulos lämpiävä uuni otettiin käyttöön, Suomessa on ollut ihana asua. Oton sanelusta kirjoittanut Riitta Liimatainen Mukava kuulla, että Otto ei ole yksinäinen. Aina kannattaa ottaa asioista ensin selvää ennen kuin kirjoittaa lehteen. Jos talo on pysynyt asumiskunnossa sata tai kaksisataa vuotta, se voi yhtä hyvin jatkaa tehtävässään toiset kaksisataa vuotta. Tai sitten pitää kyhnätä kyljessä. Pahoitteluni, jos tekstistäni on aiheutunut emännälle tarpeetonta mielipahaa. Merkittävä määrä Linnavuoren esineistä on aseita tai sellaisia työkaluja, joita rautakauden ihminen käytti myös aseena. ovat rikkinäisiä ja todennäköisesti käytössä hajonneita: katkenneita keihäänkärkiä, nuolenpäitä ja irronnut metallinen ruoskannuppi. Hei, minun nimeni on Otto, tai virallisesti Otto-Jalmari. Kuinka ukrainalainen ruoskannuppi päätyi Kuhmoisiin. Joka tapauksessa hyökkääjä murtautui puolustuksen läpi, sillä useimmat aselöydöt tehtiin vuoren päältä, muinaislinnan sisältä. Kuhmoisissa on aittoja, joiden vanhimmat osat ovat vielä vanhempia. Ulkonakin pitää kyhnyttää kyljessä, kun istutaan Vuf, mietteitä kirjaston edessä penkillä, toki siinä on se namitasku silloin lähempänä. Hän operoi kahden ajanjakson taitteella: sen, jota ei vielä kunnolla tunneta – ja sen, josta on tiedossa riittävästi faktoja, jotta niiden väliin voi kutoa tarinan. Koiranomistajana olen huomannut, että nelijalkaiset viihtyvät usein meidän ihmisten kanssa ja ilmaisevat erimielisyytensä omalla koirakielellään. Hänen ristiretki-trilogiansa kertoo aikakaudesta, jolta Päijälän Linnavuoren esineistö on peräisin. Uusiin rakennuksiin kehitetyt materiaalit ja menetelmät saattavat helposti mädättää vanhan talon. Esimerkiksi vanhat, jo vähän nuhraantuneet ikkunat ovat usein kestävämpiä ja kauniimpiakin kuin uudet. Kutsuvat esihistoriaksi sitä aikaa, jolta ei ole säilynyt kirjoitettuja lähteitä. Uskottaville käänteille ja tosiasioiden tulkinnoille on tilaa enemmän kuin vaikkapa tarkoin tutkitulle 1900-luvulle sijoittuvassa fiktiossa. Ovat kirjoittaneet, että olen yksinäinen. Suntio kertoi Padasjoen kirkon historiasta, ja sen jälkeen oli mahdollisuus lyhyesti tutustua hautausmaahan. Niinpä niiden kunnostamiseen kannattaa uhrata aikaa ja varoja. Sukukokouksessa palattiin myös edellisen vuoden kokoukseen. Kun korjaajat osaavat alkuperäiset työtavat ja materiaalit, rakennuksen ikä pitenee kerta kerralta. Ehkä karjalaiset: vuorelta löytyi karjalaistyyppisiä kirveitä. Minäpä hieman oikaisen asioita. Moni vapaa-ajan asukas on myös halunnut hankkia itselleen rakennuksen, jossa näkyvät menneiden vuosikymmenten aikakerrostumat. Oheistuotteiden myynti on tehnyt Guillousta miljonäärin, ja kirjasarja on menestynyt hyvin myös Suomessa. Moni kuhmoislainen asuu yhä talossa, jossa suvun esivanhemmat ovat asuneet. Tutkitulta alueelta löytyi kolme ja puoli sataa esinettä. syyskuuta 2013 2 KOLUMNI Mikko Porvali LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 4.9.2013 Vesa Koivu Kuhmoisissa tapahtui jotain suurta, ehkä merkittävintä Suomessa vuosisatoihin. Kaskenpolttajien raivaamat viljelykset, laitumet ja kulkuväylät näkyvät yhä maisemassa. Talon pitoon kuuluu, että sitä huolletaan. Samalla ammattilaisten työnäytöksissä päästään perehtymään siihen, miten kannattaa toimia, että arvokas perintö säilyy jatkossakin. Heidän jälkipolvistaan muodostuu Yrjölän sukuseura. Ristiretki-trilogiaa on myyty paljon. Ennen sain käydä kirjastossa sisälläkin, mutta siitä tuli niin paljon valituksia, että virkani kirjastokoirana lopetettiin. Ketkä hämäläisten linnoitusta piirittivät. Asumiseen tarkoitettu rakennus säilyy parhaiten nimenomaan asuttuna.. En ymmärrä, missä välissä kerkiäisin olemaan yksinäinen, kun aina sanotaan, että lähdetäänkö. Tällä mahdollisuudella ratsastaa muun muassa ruotsalainen kirjailija Jan Guillou. Jos omistajaa kiinnostaa, Joensuun yliopistosta löytyy konstit, joilla rakennuksen todellinen ikä voidaan selvittää. Tihkusateisessa säässä kokoonnuttiin ensin Padasjoen kirkkoon, jossa laulettiin suvivirsi suntio Eero Virtasen johdolla. Ja jos korjataan liian innokkaasti, menetetään parempia rakennusosia kuin mitä nykyisin enää mistään saa. Tai ehkä novgorodilaiset, jotka olivat saaneet karjalaisia oppaikseen. Missä viipyvät vastaavat kotoiset yrittäjät. Voi olla, Rakennukset ovat arvokasta perintöä että osa niiden hirsistä on alun perin veistetty jo 1500-luvulla. Se on myös osa sitä yhteistä perintöä, jonka täällä asuneet ihmiset ovat jättäneet meille. Ruoskan nystyräkuula lienee peräisin Dneprin rannoilta Kiovan eteläpuolelta, nykyisestä Ukrainasta. Tarkoitukseni ei ollut missään tapauksessa kritisoida Riittaa koiranomistajana tai antaa sellaista käsitystä, että Oton koiranelämä olisi täysin rempallaan. Särsjärvellä pidettiin vuosikokous, syötiin ja kuunneltiin Heinon ”sukuorkesterin” esityksiä. Se on hyvä. Sukuseuran pääosalla juuret ovat 1800-luvulta Padasjoelta tai Kuhmoisista, mutta niin sanottu maaltapako on aiheuttanut sen, että sukuseuran jäsenet asuvat nykyisin ympäri Suomea ja maailmaa. Vastuullisena tiedemiehenä Taavitsainen on maltillinen johtopäätöksissään. Olin siitä tosin varma jo pääkirjoitusta tehdessäni. Uusien asukkaiden myötä rakennukseen tulee uusia kerrostumia. Aikojen mittaan polut ja kärrytienpohjat ovat muuttuneet autolla kuljettaviksi teiksi, tai ehkä jo kasvaneet uudelleen umpeen. Guillou rakentaa tarinansa Ruotsin kirjoitetun historian aamunkoittoon. Me tuon minun ihmiseni kanssa käymme neljä kertaa päivässä lenkillä ja sitten me käymme yhdessä kirjastossa ja kaupassa ja missä muualla nyt sattuu mieleen juolahtamaan, mutta me olemme aina yhdessä. Yhdistyksen julkaisemasta sukukirjasta on jäljellä enää muutamia kymmeniä kirjoja, joten halukkailla ostajilla alkaa olla kiire saada oma kappaleensa. Kukaan ei kirjoittanut siitä, sillä kirjoitustaito ei ollut vielä saavuttanut Pohjolaa. Niin koirien kuin ihmistenkin elämässä tulee joskus eteen hetkiä, jolloin jokainen voi tuntea olonsa yksinäiseksi, vaikka arkeen kuuluisi pitkiä kävelylenkkejä, voileipiä ja muuta mukavaa. Kuka kirjoittaisi omasta historiastamme – ja popularisoisi vaikkapa Kuhmoisten linnavuoren tapahtumat. Vanha rakennus ei ole vain omistajansa ylpeydenja huolenaihe. Pauli Sumanen Yrjölän sukuseuran puheenjohtaja Talo kestää satoja vuosia, kun se on tehty huolella ja sen materiaalit on valittu tarkoitukseen sopivaksi. Mutta eikö kukaan ole kirjoittanut siitä myöhemminkään. Guilloun kirjat saivat Ruotsissa vuosituhannen vaihteessa aikaan historiainnostuksen, joka ei ole laantunut vieläkään
Koulusihteeri työskentelee rehtorin apulaisena, ja hänen tehtäviinsä kuuluvat muun muassa oppilasasioiden hoito, asiakaspalvelu, laskujen käsittely sekä rehtorin päätösten valmistelu. Apua työnhaun aloittamiTE-toimistoon vain ajanvarauksella seen saa esimerkiksi puhelimitse valtakunnalliselta Työlinjalta tai Kuhmoisten kunnan yhteispalvelupisteestä. Hämäläinen on suorittanut sihteerin ammattitutkinnon ja hän on toiminut Jämsässä koulusihteerinä ja opintosihteerinä muiden työtehtäviensä ohella. syyskuuta 2013 Ohjaaja Kaisa Rastimo vieraili Kuhmoisissa viime viikonvaihteessa, kuvassa häntä ympäröivät (vas.) Maija Ahola, Sofia Heino, Tuomas Kääpä ja Saija Vaskisalo, kaikki he olivat pukeutuneet Mariella Rauhalan suunnittelemiin vahtimestarin ja piccolon asuihin. TE-toimisto ohjaa asiakkaansa hoitamaan rutiiniasiat, kuten työnhakuun tehtävät muutokset, joko verkossa tai puhelimella. Uudistuksen uskotaan myös vähentävän ruuhkia ja parantavan henkilökohtaista palvelua. Sunnuntain Myrskyssä katsojana oli nelisenkymmentä koirien ja elokuvan ystävää. HaastatTiina Hämäläinen koulusihteeriksi teluun pyydettiin Hämäläisen lisäksi Päivi Anttila, Satu Jokinen, Taija Kuivalainen ja Silmu Sarvala, kaikki Kuhmoisista. Uusi työnhakija rekisteröityy TE-toimistoon netissä. Terho kiitti myös Kuhmoisten Kulttuuriyhdistystä ja sen puheenjohtaja Liisa Peakea tapahtuman järjestelyistä. – Kun yhdistykset ja kunta yhdessä järjestävät tilaisuuksia, toivoisin, että niitä myös käytettäisiin hyväksi. Loistavat elokuvapäivät Kuhmolassa Vesa Koivu Kuhmolaan tultaessa, sivummalla sen tuulikaapissa makasi suuri koira ja heilutti häntäänsä. Lipunmyyjät ja popcorn-kauppiaat olivat pukeutuneet loistavanpunaisiin piccolo-asuihin. Rattijuopumuksesta epäilty mies määrättiin ajokieltoon. Hämäläinen aloittaa työnsä 1. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 4. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten yhtenäiskoulun uudeksi koulusihteeriksi on valittu filosofian maisteri Tiina Hämäläinen Kaipolasta. Väkeä vain olisi voinut olla enemmän, Mariella Rauhala Kuhmoisten Kulttuuriyhdistyksestä sanoo. Lehden lukijoihin kuuluva Matti Sihto kysyi, mitä taloa 1930luvulla otettu kuva esitti. Ja konsepti on kiva – teemallisia, johonkin ohjaajaan tai aiheeseen keskittyviä ohjelmistoja pikku mausteilla lisättynä, Mariella Rauhala Kuhmoisten Kulttuuriyhdistyksestä summaa. Myrsky -elokuvan esityksen päätyttyä yleisö aploMaaret Aittolahti, Sonja ja Emma Vaskisalo sekä Niko Vaskisalon sarplaninac Jaro tulivat Kuhmolaan viime sunnuntaina 1.9. Rekisteröitymisen jälkeen TE-toimistosta otetaan työnhakijaan yhteyttä. Lopuksi paikalle saapui myös yksi Myrsky -elokuvan tähtiroolia esittäneistä koirista, Niko Vaskisalon sarplaninac Jaro. Ja kun vastaus oli myönteinen, tilaisuus päättyi siihen, että aikuisten saattamat lapset tekivät tuttavuutta suuren koiran kanssa. Heinähattua ja Vilttitossua saapui katsomaan vajaat kolmekymmentä ihmistä, Säädyllisen murhenäytelmän näki vajaat kymmenen ihmistä samoin kuin Suolaista ja makeaa . Kulttuuriyhdistys aikoo jatkaa elokuvapäivien järjestämistä. Sihteerin paikka tuli avoimeksi, koska Kuhmoisten pitkäaikainen koulusihteeri Aini Raivonen jäi eläkkeelle. deerasi, ja Kaisa Rastimo vastasi yleisön kysymyksiin ja kertoi elokuvasta. Ennen viimeisenä esitetyn Myrsky -elokuvan alkua Kuhmoisten sivistystoimenjohtaja Pertti Terho kiitti Kaisa Rastimoa hänen elokuvistaan ja myötämielisyydestä, jota hän oli osoittanut tuomalla ne Kuhmoisiin katsottavaksi. Maaret Aittolahti ja tytöt olivat pukeutuneet Myrsky-elokuvasta tuttuihin, Mariella Rauhalan suunnittelemiin kaukasialaisiin kansanasuihin. – Osaako kukaan arvata montako koiraa näytteli elokuvassa Myrskyä. Kuhmoisten Sanomat Keski-Suomen työja elinkeinotoimisto palvelee syyskuun alusta lähtien työnhakijoita pääosin vain ajanvarauksella. Koulusihteerin tehtävää haki 16 ehdokasta, joista viittä haastateltiin. Sakotettujen lisäksi muutama kuljettaja sai huomautuksen. Asioinnin hoitamiseen saa kuitenkin neuvontaa toimipaikoissa myös ilman ajanvarausta. Kaisa Rastimo vieraili viikonvaihteessa myös Pihlajakoskella tutustumassa Jorma K. Lapset kysyivät, saiko koiraa silittää. Elokuva teatterissa nähtynä ja valkokankaalta katsottuna on aivan toista kuin televisiosta tai You Tubesta tihrustettuna. Ne, jotka viikonvaihteessa jättivät väliin Kaisa Rastimon Kuhmolassa esitetyt elokuvat, jäivät paljosta paitsi. – On ollut ilo, että olemme saaneet järjestää nämä päivät, onhan elokuvilla Kuhmoisissa jo pitkät perinteet. – Kuhmola on hyvä paikka. Vesa Koivu Kuhmoisten Sanomissa julkaistiin viikolla 34 kuva maatalon pihapiiristä. lokakuuta. Maila Kaiterlahti tunnisti helposti lapsuudesta tutun Kuvassa oli Kortelahden talo näkymän, kyseessä on vielä tänäkin päivänä ryhdikkäänä seisova Kortelahden talo Päijänteen Säynätlahden tuntumassa. – Tapahtuma onnistui hyvin. Kuhmoisten Sanomat Viisi kuljettajaa sai Kuhmoisissa sakkoja viime viikon tiistaina. TE-toimisto siirtyy pelkkään ajanvarauspalveluun muun muassa niukkenevien resurssien vuoksi. Kuhmoislainen mies puhalsi alkometriin tasan promillen. Pahimman virheen teki kuljettaja, jonka auton nopeus oli Länkipohjantiellä 83 kilometriä tunnissa, kun Kahdeksaakymppiä koulun kohdalla nopeusrajoitus oli 50 kilometriä tunnissa. Rastimo kyseli. Työnantajat saavat tulevaisuudessakin toimistoissa palvelua myös ilman ajanvarausta. Poliisi valvoi tuolloin aamupäivän aikana liikennettä pääosin Länkipohjantiellä koulun kohdalla. Lisäksi samana päivänä kello 11 poliisipartio sai rattijuopon kiinni Kirkkotiellä. Vastauksia saapui kolme, joista kaksi osui oikeaan. – On paikallaan, että myös maaseudulla asuvilla – eikä vain suurten kaupunkien asukkailla – on tilaisuus nähdä elokuvia. Lehtosen elokuvataloon ja keskustelemassa Mikko Niskasesta. Kuvan tunnisti myös Sarvisalon Veikko, nykyisin Veljestuvalla asuva Veikko Unnaslahti, jonka kulkureitille Sarvisalosta tultaessa Kortelahdon talo osui kuin itsestään.. Yläaulassa oli esillä pieni kokoelma Mariella Rauhalan suunnittelemia Myrsky -elokuvan pukuja. Oikea vastaus oli, että tätä yhtä koiraroolia esittämään tarvittiin yhteensä 70 koiraa. Liisa Peake antoi kunnian tapahtuman järjestellyistä Mariella Rauhalalle ja kiitti puolestaan kuntaa myötämielisyydestä tapahtuman järjestelyissä. Paikalla oli myös jyväskyläläinen elokuvakriitikko Jarmo Valkonen. tervehtimään ohjaaja Kaisa Rastimoa ja elokuvapäivien yleisöä
Erityisesti nautin ihmisten kohtaamisesta kasvoista kasvoihin ja sydämestä sydämeen. Jään kaipaamaan aamuuinteja sinisen taivaan alla sorsien uiskennellessa seuranani. Kotiseutu yhdistää, vaikka se onkin enää vain sydämessä. Avoimet ovet metsänhoitoyhdistyksessä Pe 6.9. Lähikirjastot Päijälässä, Puukkoisilla ja Pihlajakoskella palvelevat kuntalaisia ja vapaa-ajanasukkaita normaaliin tapaan. Kirjailija Eija Wager Kuhmoisten pääkirjastossa Pe 6.9. Reilun viikon päästä Punaisen Ristin kerääjät ottavat vastaan lahjoituksia kauppaliikkeiden edustalla ja eteistiloissa. Nälkäpäivän hernekeitto Kuhmolassa, järj. Hiljaiset kirkonkellot kutsuivat juhlajumalanpalvelukseen, johtuen salaman iskusta laitteisiin. Päivät kuluivat paljolti riehakkaan koiranpennun koulutuksessa sen järjestäessä menoa ja meininkiä ja joskus vaarallisiakin tilanteita. Elokuva Kuhmolassa: Red 2 K-12 Muista ystävää nimipäivänä!. A-M Kaskisen sanoin: Ole onnellinen nyt, kaikki mitä kauan hait, tässä on nyt elämäsi juhlahetki. Suosittelen asiakkaita nauttimaan kirjaston materiaaleista lokakuun alkuun asti, jotta meidän paikkamme eivät kuukauden aikana täyty palautetuista lainoista. Kuhmoisten pääkirjaston vastaava kirjastonhoitaja Sohvi Koskinen kertoo, että asiakkaalle avautuu yhteisen kirjastoverkon myötä aiempaa huomattavasti laajempi valikoima, johon pääsee käsiksi yhden kirjastokortin avulla. – Lisäksi katsastamme varaston materiaalin läpi ja syvennymme lehtitarjonnan saloihin. päivänä kolmen viikon ajaksi Keski-Suomen kirjastoverkon laajenemisen takia. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. SPR Kuhmoisten osasto Niina Huuhtanen Kuhmoisten pääkirjasto sulkee ovensa syyskuun 9. Kiitos S-Market Oskarille tarjoilusta. Palautukset eivät kuitenkaan rekisteröidy kirjaston tietokantaan ennen uudistuksen valmistumista. Sataman valot -tapahtuma La 7.9. Netin keskustelupalstat eivät ole mitään sen rinnalla. Tervetuloa yhteiseen ateriahetkeen! Ilosanomapiiri 7. Seuraavana sunnuntaina vietettiin kesäkuhmoislaisten kirkkopyhää kauniissa säässä pienellä porukalla. Tarinointia ilman kiirettä. Puukkoisten lähikirjasto lopettaa toimintansa uudistuksen jälkeen 1. – Useilla asiakkailla saattaa olla kaksi tai jopa kolme kirjastokorttia, joten viimeksi käytetyn kortin etsimiseen järjestelmästä ja siinä olevien tietojen päivittämiseen kuluu oma aikansa. Sohvi Koskinen Kuhmoisten pääkirjastosta kertoo, että sulkuaikana henkilökunnalle järjestetään muun muassa koulutuksia. Sytytellessäni venetsialaislauantaina roihut valaisemaan joen rantaa lähetän niiden myötä Luojalle suuret kiitokset tästä ihanasta kesästä. TAPAHTUMAT Syyskuu To 5.9. Lounastuokio srk-kodissa ti 17.9. Uuteen kirjastoverkkoon kuuluu yhteensä 21 kuntaa ja yli 50 toimipistettä. Vietin lähes koko kesän maaseudun rauhassa kuin Herran kukkarossa. – Asiakkailla on käytettävänään yli 2,3 miljoonaa kirjaa ja muuta aineistoa. SPR Pe 13.9. Toritie 44 Kotiseurakuntasi kutsuu Sinua, olet sydämellisesti tervetullut mukaan tilaisuuksiin ja toimintaan! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 16. Sen varat ovat sitomattomia, ja niillä voidaan nopeasti auttaa äkilliseen hätään joutuneita. Lounaan ja lounaskahvit voi nauttia paikan päällä, ja hernekeittoa voi viedä kotiin, kunhan on omat astiat, joissa kuljettaa. Ovelta ovelle kerääjinä toimivat koululaiset, he keräävät pareittain kirkonkylän Nälkäpäivää vietetään 12–14.9. Enkä unohda aamua, jolloin melkein törmäsin joutsenperheeseen. Lounaan hinta on 6 e . Rakennusperintöpäivät Kuhmoisissa La 7.9. Tulen kaipaamaan joen rauhoittavaa solinaa ja iltasouteluita Sole-koirani kanssa taivaanrannan värileikkiä ihaillessamme. klo 18. Elokuva Kuhmolassa: Smurffit 2 K-7 27.–29.9. asti, tänä aikana aineiston lainaaminen ei ole mahdollista. Perhekahvila srk-kodissa ke 11. Miesten kotailta Päijälän rukoushuoneella La 28.9. Siinä hän nyt seisoi edessäni! Valkjärvi-juhlat vietettiin Kuhmoisissa. Päivä oli pilvinen, mutta kirkossa tuntui paistavan aurinko, kun lähes 300 vierasta läheltä ja kaukaa täyttivät sen. Mikäli asiakkaat haluavat palauttaa aineistoa kirjaston ollessa suljettuna, voi ne tiputtaa kirjaston pääoven palautusluukusta. Ala-Karkjärven Wenehtialaiset 7.–8.9. syyskuuta 2013 4 KIITOKSET VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Tarja Koskela-Kivistö KOULURUOKA Ilosanoman-ilta To 5.9. Valoisuuden tuntua vielä täydensi Jenniurkurin kajauttaessa upeasti: On kesän kirkas huomen ja suvi sunnuntain… Seppeleenlaskulla kunnioitettiin Karjalaan jääneitä ja sankarivainajia. Jäin häntä silloin kaipaamaan, kun hänen perheensä muutti toiselle paikkakunnalle. Varhaiskasvatustapahtuma Ota syliin! Kuhmolassa Pe 20.9 Musiikkinäytelmä Linjuriauto Vehkajärven Touhulassa La 21.9. Kotiseutuyhdistyksen retki Heinolan seudulle Su 29.9. syyskuuta kello 10–15. Iloinen puheensorina täytti hyvissä ajoin kirkonmäen. Keräyksen tuotto tilitetään Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Kuukauden aikana yhdistetään eri kirjastojen asiakasja kokoelmarekisterit. Kuhmoisten Sanomat SPR Kuhmoisten osasto järjestää Nälkäpäiväkeräyksen jo 33. Yhteinen kirjastoverkko tuo materiaalin pieniin kirjastoihin myös nopeammin ja halvemmalla. Piispantarkastus Kuhmoisten seurakunnassa Pe 27.9. Elojuhla ja myyjäiset Päijälän rukoushuoneella Su 29.9. Lions Club Kuhmoinen auttaa järjestämällä kerääjän Alkon luo. Kesämuistoja Kuinka paljon erilaisia tapahtumia ja elämyksiä voikaan sisältyä kesään, vaikka en käynyt Kuhmoisten kirkonkylää kauempana. Kirjapiiri Päijälän kirjastossa: Veikko Huovisen hamsterit Su 15.9. Kellosalmen Kekri To 12.9. omakotialueilla ja keskustan kerrostaloissa. klo 12. Elokuva Kuhmolassa: Kekkonen tulee K-12 Ti 17.9. taivas ke 4.9. Kuhmoisten pääkirjasto on auki viimeistä kertaa ennen sulkua rakennusperintöpäivillä sunnuntaina 8. Olemme sopineet, että ainoastaan yksi kortti jätetään voimaan Pääkirjasto hiljenee liki kuukaudeksi ja sillä pystyy lainaamaan normaalisti uudistuksen jälkeen. klo 10. Viikon päästä torstaina Kuhmolassa on hernekeittoa tarjolla. Ole onnellinen nyt, kuinka suuren lahjan sait, kuinka rikas onkaan tämän päivän retki! tänään jauhelihakeitto to broilerikastike ja pasta pe lohikiusaus ma lihapullat ti broilerinugetit ke jauheliha-perunaviipalevuoka tänään Ansa to Roni, Mainio pe Asko la Miro, Arho, Arhippa su Taimi ma Isto, Eevert, Vertti ti Kalevi, Kaleva ke Santeri, Aleksanteri, Santtu, Aleksandra, Sandra, Ali, Ale ISO KIITOS Teille kaikille verenluovuttajille, jotka ilmoitusongelmista huolimatta olitte paikalla. Pääkirjaston ovet pidetään suljettuina 30.9. Kesä on nyt säilötty sydämeen ja pakkaseen nautittavaksi sopivina annoksina pitkinä, pimeinä talvikuukausina. kerran. Syystori Päijälän Pirtillä Su 22.9. klo 19 Seppo ja Tarja Ottman Tervetuloa Helluntaisrk. Kuhmoisten pääkirjastosta on käyty lainaamassa yhteen talouteen parhaimmillaan yli sata kirjaa tulevaa sulkuaikaa silmällä pitäen. VÄESTÖMUUTOKSIA Kastettu: Emil Tapio Hermanni Liehu Jyväskylän seurakunnan jäseneksi. Olisipa ollut ilo tavata ja tarinoida kirkossa ja kirkonmäellä Sanan ja kahvikupin äärellä isommallakin joukolla. Kaukana kiire ja maailman melske. Yhden riemastuttavimmista kohtaamisista koin Pihlajakosken runoillassa, kun luokkatoverini 60 vuoden takaa käveli luokseni. – Lainausaikoja on pidennetty sulkuajan yli, joten myöhästymisilmoituksia ei tänä aikana tietenkään lähetetä. Lainaa nyt, palauta lokakuussa Koskisen mukaan asiakastietojen siirtäminen vanhasta Pallas Pro -järjestelmästä uuteen Auroraan ei tapahdu hetkessä. lokakuuta. Kuulin useammankin sanovan kirkkoamme kauniiksi, ihastellen sen lämpimiä värejä. Tästä syystä myös sulkuaika on suhteellisen pitkä. Puukkoisten tupailta Ala-Köntissä La 14.9. Meillä jokaisella on omat riemastuttavat kesämuistomme, joista saamme voimaa tulevaan syksyyn ja talveen. Sain hengen ja sielun ravintoa sekä taide-elämyksiä yllin kyllin. ja 18.9. su helluntaista 8.9. klo 10-12
– Kuhmoisissa on panostettu tapahtumaan erittäin paljon, kiittää Rakennusperintöpäivien parissa työskentelevä Hanna Hämäläinen ympäristöministeriöstä. Maat valitsevat itse myös päivien teemat. Muutamia vuosia myöhemmin muut Euroopan maat järjestivät samanlaisia tapahtumia, ja Euroopan neuvosto perusti Rakennusperintöpäivät vuonna 1991. Vierailut ovat joko ilmaisia tai alennushintaisia. Kuhmoisissa Rakennusperintöpäivät järjestää Kuhmoisten kulttuuriyhdistys yhteistyössä Kuhmoisten kotiseutuyhdistyksen, kyläyhdistysten, seurojen, kunnan, yrittäjien ja yksityishenkilöiden kanssa. Esimerkiksi Pyhtäällä tutustutaan vanhaan perunamakasiiniin, joka muutettiin ensin ratsastusmaneesiksi ja sitten palloiluhalliksi ja kokoustilaksi. Joka maassa oma teemansa Suomessa Rakennusperintöpäivien teemana on tänä vuonna Eläköön rakennus! Teema tuo esiin vanhojen rakennusten uusia käyttötarkoituksia. Kuhmoisten oma kokonaisuus on valtakunnan mittakaavassa hyvin laaja, sillä yksin paikkakunnan alueella on 25 tutustumiskohdetta, joista monissa pidetään työnäytöksiä tai esitelmiä. Samoissa paikoissa jaossa on myös Virran varrelta -lehti, joka esittelee laajasti Päijälän kylän kohteet. Tietoa, keskustelua ja tutustumista Päivien tavoitteena on lisätä tietoa kulttuuriperinnöstä ja kasvattaa sen arvostusta, herättää keskustelua ja tutustuttaa asukkaita paikallisiin kohteisiin. Suomessakin teemat ovat kuitenkin vaihdelleet paikannimistä puistoihin ja puutarhoihin. Hämäläisen mielestä suomalaiset tapahtumat ovat kuitenkin sisällöltään runsaita ja monipuolisia. Suomessa Rakennusperintöpäivät keskittyy rakennusten ja rakennetun ympäristön esittelyyn, mutta muualla Euroopassa aihe on laajempi ja hajanaisempi. – Rahkeemme eivät riitä käsittelemään esimerkiksi leivonnaisia. Euroopan rakennusperintöpäivät sai alkunsa Ranskasta vuonna 1984, jolloin yleisö pääsi avointen ovien päivänä tutustumaan ilmaiseksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Viikonlopun koko ohjelman voi noutaa mukaansa Kuhmoisten kirjastosta tai kirkonkylän liikkeistä. Tapahtumissa on tarkoitus antaa yleisön tutustua kohteisiin, jotka tavallisesti ovat suljettuja. Esimerkiksi Norjassa käsitellään tänä vuonna naisten ja miesten historiaa, Alankomaissa valtaa ja kunniaa. Suomessa suppeampi Hanna Hämäläinen kertoo, että Suomessa teemapäivät ovat päätyneet ympäristöministeriön hallinnoitavaksi, ja aihepiiri on pidetty suppeana, koska laajempaan ei ole ollut mahdollisuuksia. – kuva Vesa Koivu. Joissakin paikoissa yleisö pääsee myös yksityiskoteihin. Suomessa Rakennusperintöpäiviä hallinnoi valtakunnallisesti työryhmä, jossa ovat mukana Museovirasto, Opetushallitus, Suomen Kotiseutuliitto, Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura ja ympäristöministeriö. syyskuuta vietettävien Rakennusperintöpäivien tapahtumia järjestetään Kuhmoisissa nyt ensimmäistä kertaa. Useimmilla muilla paikkakunnilla kohteita tai tapahtumia on vain yksi, kaupungeissa muutama. Tapahtumat järjestetään syyskuussa, mutta jokainen maa päättää itse tarkemmasta ajankohdasta. Rakennusperintöpäivät on Euroopan laajuinen tapahtuma, joka tuli Suomeen vuonna 1992. Ohjelma on esillä myös tapahtumakalenterissa Kuhmoisten kunnan nettisivulla. syyskuuta 2013 Päivi Hotokka Ensi viikonloppuna 7.–8. Esimerkiksi Tampereen Pispalassa järjestetään tänä vuonna toista kertaa kierros, jonka aikana voi vierailla kaupunginosan ainutlaatuisissa asuinrakennuksissa. Tänä vuonna Suomessa järjestetään Rakennusperintöpäivien yhteydessä noin 50 tapahtumaa sekä kaupungeissa että maaseudulla. Hämäläisen mukaan suunnitelmissa on laajentaa Rakennusperintöpäiviä kattamaan myös kulttuuriympäristöt. ajatuksena on lisäksi auttaa ihmisiä ymmärtämään paitsi omaa kulttuuriaan, myös muita kulttuureja. Euroopan neuvoston mukaan tapahtumiin osallistuu yhteensä yli 20 miljoonaa ihmistä. Liki 30 vuotta sitten alkusysäyksen saaneita päiviä kutsutaan englanniksi nimellä European Heritage Days , ja tapahtumat liittyvät rakennusperinnön lisäksi myös muuhun kulttuuriperintöön. Parhaimmillaan mukana on ollut noin sata paikkakuntaa, mutta viime vuonna määrä putosi alle viidenkymmenen. Kansainvälisenä Hae ohjelma mukaan Tässä lehdessä esittelemme joitakin kuhmoislaisia Rakennusperintöpäivien kohteita. Puolamäen talo vanhan Orivedentien varrella. Kiinnostus tapahtumien järjestämiseen on ollut Suomessa laskussa Monet suljetut ovet avautuvat viime vuosina. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 4. Päiviä vietetään kaikissa Euroopan neuvoston 47 maassa ja kolmessa muussa maassa, jotka ovat allekirjoittaneet Euroopan kulttuuriyleissopimuksen. Viime vuosien teemoja ovat olleet esimerkiksi liikuntaja urheiluympäristöt, rakennetut maisemat, kunnanja kaupungintalot sekä seurantalot
Esillä on muun muassa talon vanhaa esineistöä ja vanhoja tekstiilejä. Tuula Teräksen suvulle Puolamäki tuli, kun Luopioisista lähtöisin oleva Jooseppi Vuorikko osti talon vuonna 1898. Tervakset on hankittu jo keväällä ja pienitty kuivumaan. Hän pohtii, että entisaikoina leipä on ollut maaseudulla tiukassa. Toivo Puolamäki rakensi pihanpuolen eteiset 1930-luvulla. Tila jaettiin neljään osaan isojaon yhteydessä 1700-luvun loppuvuosina, Puuksamen Teppola perustettiin Tehinniemeen, Puolamäki Asilammen rannalle, Silta-Teppola Karjukosken yläpuolelle ja Lammin-Teppola Kuhmalammin rannalle. – Itse olen käsitellyt tervalla pirtin raput, ovet, puuvaraston seinät ja tietenkin puuveneet, Jukka Ruoho kertoo. 1800-luvun kuluessa pirtti muutettiin uloslämpiäväksi, ja seiniä ja kattoa on pyritty valkaisemaan. Se on alkujaan savupirtti. Vahtien tehtävänä on pitää huolta, ettei palo ylly liikaa, ja tallomalla tiivistää maata haudan päällä, jotta sinne ei synny ilmataskuja. Pihapiiriin kuuluu luhtiaitta, jonka alaosassa on maitokamari, jyväaitta ja pyöräliiteri. Ennen polttoa ne hakataan kapeiksi liisteiksi. syyskuuta 2013 6 Päivi Hotokka Kelkantie, Kylämä Kun tervahauta sytytetään Kylämällä torstai-iltana, se tietää talkooporukalle ainakin kolme täyttä vuorokautta vahtivuoroja. Ruoho uskoo, että torstaina sytytetystä haudasta saadaan tervaa lauantaina. Puolamäen pirtn katto on keskeltä laitoja korkeammalla. Tervahaudan päällä on nurinpäin aseteltu turvekerros, joka estää hiekan ja saven pääsyn puiden väliin. Paikka on perinteinen polttopaikka, sillä alarinteessä näkyy pitkänomaisina kuoppina useita luultavasti Tervanpolton perinne elää Kylämällä 1800-luvun tervahautoja. Pirtin länsiseinässä on luukulla suljettu hirrenkorkuinen aukko, tällaisia käytettiin savupirttien valoaukkoina. Polton jälkeen on vielä edessä iso työ, kun terva ja tervankusi eli vetinen terva erotellaan toisistaan. Silti nokea on säilynyt uurteissa ja hirren halkeamissa. – Näillä konsteilla on saatu tervaa omaan tarpeeseen tai pientä lisätienestiä, mutta sekin on vaatinut hirveän paljon työtä. Kerrotaan, että Puolamäessä aukon kautta on myös toimitettu sisään uunissa poltettavia halkoja. Tuula Teräs kertoo, että esimerkiksi talon tytär, vuonna 1911 syntynyt Toini Puolamäki maalasi 1920-luvulla pirtin katon valkeaksi. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. – Jos poltto onnistuu, saamme 50–60 litraa tervaa. Tervaa saadaan vasta lauantaina Hauta sytytetään yläpäästä, ja sen tulee palaa hitaasti kytemällä. Kylämän Riistamiehet ry pitää yllä harvinaista perinnettä, sillä Jukka Ruohon tietojen mukaan vanhanmallista pitkää hautaa eli rännihautaa ei polteta enää missään muualla. Talouskeskus siirtyi Tuula Teräksen omistukseen vuonna 2007, ja hän on kohentanut kiinteistöä Museoviraston ohjeiden mukaan ja perustanut kotimuseon. Silmämääräisestikin on helppo nähdä, että seinät eivät ole pystysuorat, vaan ne kallistuvat ulos, kun hirsikehikko levenee ylöspäin. Puolamäen talo ja kotimuseo Teppolan talo oli osa Kuhmoisten keskiaikaista ryhmäkylää, joka sijoittui Päijänteen rannalle nykyisen Papinsaaren sillan ja Rantalan välimaille. Katon lankut eivät ole sahatavaraa, vaan ne on ensin halkaistu pyöreästä puusta ja sitten käsikirveellä tasattu. Välipohja on holvattu niin, että pirtin katto on keskeltä korkeammalla kuin reunoilta. Niin kauan kestää, että tulen edellä valuva terva saavuttaa kahden metrin päässä olevan putken suun. Päällimmäiseksi laitetaan vielä kerros savea, joka tekee haudasta ilmatiiviin. Pitkä hauta on epätaloudellisempi ja suuritöisempi kuin rannikolla tyypillisesti käytetty pyöreä tervahauta, mutta haudan rakentamisen jälkeen poltto onnistuu yhdeltäkin henkilöltä. Vesa Koivu Orivedentie 63, Kuhmoinen Kun Kuhmoisten kirkonkylältä lähdetään terveysaseman ohi kohti Päijälää, kotimuseona toimivan Puolamäen talon pihapiiri vinttikaivoineen on oikealla heti omakotialueen päätyttyä. Samuel Teppola pystytti Puolamäen pirtin 1700luvun viimeisinä vuosina. Jukka Ruoho kertoo, että Kylämän Riistamiesten järjestämän polttonäytöksen yhteydessä on torstaina ja lauantaina tarjolla nokipannukahvit ja myynnissä muun muassa makkaraa. Tervaksia tarvitaan noin kaksi kuutiota, ja ne ladotaan hautaan viuhkamaisesti, ylhäältä alaspäin ja sivuilta keskelle. Kylämän Riistamiesten kodan viereen rakennettu tervahauta on ollut käytössä kolme kertaa 1990-luvulla, mutta vuoden 1997 jälkeen siinä ei ole valmistettu tervaa. Asuinrakennusta jatkettiin 1800-luvun aikana lisäämällä pirtin jatkoksi keittiö, sali ja kaksi kamaria. Kylämällä valmistettu terva menee myyntiin, ja näytöksen yhteydessä on mahdollisuus ostaa aiemmissa poltoissa valmistunutta tervaa. – Idea on lähtöisin isältäni Esko Ruoholta, joka halusi opettaa taidon jälkipolville. Päärakennusta vastapäätä on vuonna 1905 rakennettu navetta, jonka tukirakenteet ovat tiiltä, mutta seinät kanervan varvuista ja savesta. Kylämän tervahaudan päälle laitetaan vielä tiivis savikerros, ennen kuin se sytytetään torstai-iltana. Pihkainen tervaskanto syntyy, kun vanha mänty on aikanaan katkaistu kirvestä käyttäen. – Kun metsästäjät liikkuvat maastossa, he painavat mieleen löytämänsä tervaskannot, ja niitä on kerätty maanomistajan luvalla, Jukka Ruoho kertoo Kylämän tervaksien synnystä. Pirtin länsiseinän luukku on säilytetty.. Tervahaudalle löytää, kun kääntyy Kylämäntieltä vasemmalle Kelkantielle ja heti 50 metrin jälkeen uudestaan vasemmalle. Jos ilmataskuihin kertyy palamisessa syntyvää tärpättikaasua, se voi räjähtää ja pilata koko polton. Kylämällä tervahauta on rakennettu hiekkarinteeseen, joten sen seinämät on kivetty ilmatiiviiksi
syyskuuta 2013. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 4
Lähtö lauantaina 28.9. Retken hinta 40 €/henkilö sis. Kuhmolan edestä klo 9.00 ja paluu n. Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys. Retken pääkohteita opastuksineen ovat mm. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. syyskuuta 2013 8 KOTISEUTUYHDISTYKSEN JÄRJESTÄMÄ SYYSRETKI 28.9. kievarikahvit ja ruokailun Heinolassa Itä-Häme talossa. 18.15. Ennakkoilmoittautuminen Kädentaitajien myymälässä puh. 045-639 3883. kansallisen herättäjän Ivar Arwidsonin syntymäpaikka, Kurhilan 1700-luvun kestikievari, Anianpellon entinen markkinapaikka, Kymenkartanon läänin vanha pääkaupunki Heinola ja kaupungin kuuluisa museo, vuoden 2012 kylä Kalkkinen, laatupalkintoja saanut viinitila ja Asikkalan ”miljoonan tiilen” kirkko
syyskuuta 2013 On ilo palvella!. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 4
syyskuuta 2013 10. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4
– Yläkerran lattia on ikuinen ihmetyksen aihe. – Pesuhuoneen ja vessan ovet on tehty ulkosaunan eteisen lattialankuista. – Rakennus oli todella hyvin säilynyt verrattuna moniin muihin samanlaisiin vesimyllyihin. Kun Lattunen näki Pihlajakosken myllyn myynti-ilmoituksen kiinteistövälitysfirman ikkunassa, hän lähti saman tien katsomaan, minkälaisesta paikasta oikein on kyse. Hirsistä näkee, että niitä on jatkettu ja paikkailtu eikä niitä näin ollen ole tehty alun perin juuri myllyä varten. Mustat jäljet sisäseinillä ovat peräisin 1950-luvun tulipalosta, kun sähköjohtojen eristeet sulivat kuumuudessa hirsiin kiinni. – Tämä oli hyvää vauhtia lahoamassa. Kun vesi pääsee kosketuksiin puun kanssa, on lahovauKesäkoti vanhasta myllystä rion syntyminen vain ajan kysymys. – Rakennuksen nurkkarakenteet ovat ihan uskomattoman tarkkoja. Ensin niitä järsittiin moottorisahalla, jotta niistä saatiin rouheamman muotoiset. Teimme kiinteistövälittäjälle saman tien tarjouksen, joka lopulta hyväksyttiin. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 4. Ne ovat kuitenkin olleet siinä aina. – Yhdestä seinästä löytyy entisen myllärin pojan kuittaus, kun hän on päässyt armeijasta pois. Monet kysyvät, mistä tuollaisia vanhoja lankkuja oikein on saatu. Nykyään lattiat laitetaan suoraan kiinni hirsirunkoon, jolloin säästetään materiaalikustannuksissa. Tämä oli kylän elämisen edellytys, josta on esimerkiksi toimitettu sähköä kouluun ja läheisiin taloihin. – kuva Ismo Lehtonen Uutta kattoa ovat rakentamassa Pekila Oy:n miehet Mehis Metsääär ja Vello Printz. Tästä syystä verhotangotkin on tehty ruosteisesta harjateräksestä. Muutaman vuoden päästä rakennus olisi ollut avun ulottumattomissa. Jopa niin erikoinen, että Lattusen mielestä siitä voisivat nykyisetkin hirsirakentajat ottaa oppia. Puruiset kuvat on otettu vuonna 2012, kun myllyn katon vanhat huonoksi menneet rakenteet purettiin. Harjateräksestä verhotangot Vanhasta myllystä löytyy myös paljon uutta, ajan ja talon henkeen sopivia palasia. Saunarakennukseen johtavien pariovien alaosassa on edelleen kolo, josta myllärin kissa kulki aikoinaan työmaalleen. Niitä on nimittäin joka puolella. Ei voi kuin ihailla senaikaista ammattitaitoa. – Liuskan alla on kaksi lohkaistua myllynkiveä, joiden tarkoitus on ilmeisesti tukea rakennetta, Pertti Lattunen paljastaa. Punamullatun ja ränsistyneen rakennuksen sisältä löytyi säilykepurkkeja, kalaverkkoja, puutavaraa ja jyrsijöiden syömiä lasivillapaketteja. Rakenteiden alta virtaava vesi on useiden myllyjen akilleen kantapää. syyskuuta 2013 Niina Huuhtanen Pihlajakoskentie 399, Pihlajakoski – Kun katson täällä jotain yksityiskohtaa, niin alan monesti miettiä, että kukahan tuonkin on tehnyt ja mitähän hän on ajatellut sitä väkertäessään, Pertti Lattunen sanoo. Kaikesta huolimatta Lattunen näki rakennuksessa jotain ainutlaatuista, johon oli pakko tarttua. Hän on käynyt kuvaamassa niitä eri puolilla Suomea ja kerännyt niistä historiikkia. Lopuksi ne hiottiin. Pihapiiriin eksyneitä vieraita ei uusi omistaja ainakaan ole käännyttänyt takaisin. Minä en missään vaiheessa kokenut, että tämän rakennuksen kunnostaminen olisi ollut ylivoimainen tehtävä. – Aikanaan tämä oli hyvin suosittu paikka jauhaa viljaa ja tänne tultiin kauempaakin. Ne näyttävät ihan tietokoneen piirroksilta, vaikka ne on käsipelillä saatu aikaan. Lattunen osti kiinteistön yritykselleen juuri oikeaan aikaan. Erikoisia tai tavanomaisesta poikkeavia yksityiskohtia ei tarvitse varsinaisesti etsiä Pihlajakosken 84-vuotiaasta myllyrakennuksesta. Alakerran palkistorakenne on myllyn erikoisuus. Katon ulkoasu tehtiin puretun mallin mukaisesti niin sanottuna kolmiorima kattona. Toisaalle on kirjattu ylös jonkun isännän nimi ja hänen tuomansa viljamäärä. Rakenteellisia erikoisuuksia Pihlajakosken myllyn hirsirakenne on Lattusen mielestä mielenkiintoinen. Joku toinen olisi voinut ajatella, ettei tämmöistä rytöä kannata lähteä korjaamaan. Kummastusta ovat aiheuttaneet esimerkiksi pesutilojen ja vessan kuluneen näköiset tiiliseinät, jotka ovat patinoituneesta ulkomuodosta huolimatta upouudet. – Tähän on rakennettu erillinen runko, joka kannattelee välipohjan lattioita. Ne on jätetty muistoksi menneistä ajoista. –Myllyssä on alkujaan ollut pärekatto, mutta eipä niitä oikein tahdo löytää mistään, joten päädyimme tekemään toiseksi alkuperäisimmän version. Vanha mylly on remontoitu kesäasunnoksi, jota on tarkoitus vuokrata erikoisesta tunnelmasta kiinnostuneille. Hyvää vauhtia lahoamassa Pihlajakosken myllyn uusi isäntä Pertti Lattunen on harrastanut myllyrakennuksia jo seitsemän vuoden ajan. Lattunen on käyttänyt mahdollisimman paljon alkuperäisiä rakenteita ja materiaaleja, ja sisätiloiltaan rakennus näyttää itse asiassa lähes entisenlaiseltaan. Rakentamallamme koskiparvekkeella on edelleen sähköjohdon pätkiä, joista on lähtenyt taloihin virta. Mylly on rakennettu käsin veistetyistä pelkkahirsistä. -kuva Ismo Lehtonen. Vettä oli tullut paikka paikoin sisään ja osa yläosan hirsistä oli lahonnut. Pääoville vievää liuskaa pitkin kuljetettiin viljasäkit sisään. Vaikka mylly onkin fyysisesti Lattusen ja hänen yrityksensä omistuksessa, kokee hän rakennuksen olevan siitä huolimatta jollain tavalla kylän yhteinen. Minusta itse väkästelty sopii tämän paikan henkeen paremmin kuin uudet kaupasta ostetut tavarat. – Se oli rakkautta ensi silmäyksellä
Vehkajärven kirkossa pidetään nykyisin jumalanpalvelus 1–2 kertaa kuukaudessa. Rukoushuoneen avajaisia vietettiin vuonna 1915. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. Kyläläiset rakensivat ainutlaatuisen pienen kirkon vuonna 1841, ja edelleenkin siitä huolehtii Vehkajärven rukoushuonekunta. Piirustukset laati rakennusmestari A.V. Värit vaihtuneet vuosien aikana Vaikka kyläkirkko ei pröystäile, se on kuitenkin tilavampi kuin voisi olettaa: istumaan mahtuu 200 henkilöä. Kellotapuli rakennettiin samaan aikaan kirkon kanssa. Vuonna 1997 kiinteistö siirtyi Irma Kalliolle, joka kunnosti sen yksityistilaisuuksiin ja -juhliin sopivaksi. – Minusta tämä on sopusuhtainen, näyttävä ja nätti kirkko, Neuvonen sanoo. Kauko Neuvosen mukaan talkoisiin osallistuu yleensä 30–40 henkilöä. 1800-luvulla Vehkajärvi kuului Sahalahden kappeliseurakuntaan, vaikka matka Kuhmalahdelle olisi ollut lyhyempi. syyskuuta 2013 12 Päivi Hotokka Kuusisentie 8, Vehkajärvi, Kangasala Vehkajärven kirkko sijaitsee harjun päällä aivan Tampereentien kupeessa, noin 23 kilometrin päässä Kuhmoisten keskustasta. Kirkon omistavalla rukoushuonekunnalla ei ole suunnitelmia suurista remonteista lähiaikoina. Nykyinen kello on vuodelta 1901, ja sitä käytetään edelleen perinteisesti vetämällä. Vuonna 1962 rakennus remontoitiin perusteellisesti, ja pohjoispäädyn suuri, pyöreä ruusukeikkuna katosi tässä yhteydessä. Nieminen Lahdesta, ja rakennustöitä johti rakennusmestari August Laaksonen. Myös urut kärsivät jonkin verran lämpötilaeroista. Ainekset kootaan mahdollisuuksien mukaan sadonkorjuun tuotteista. Sen jälkeen pitotaloja on ollut paljon, erikseen Eila Harsia haluaa mainita ruolahtelaisen Ilma Laineen ja kirkonkyläläisen Laila Säilän opetukset. Nyt paikka tunnetaan nimellä Kuhmoisten Seurahuone. Kirkko on ollut vaalea sisältä ja ulkoa, mutta 1970luvulla ulkoväriksi valittiin punainen, ja sisäseinät ovat siniset ja vihreät. Alkuun sisäkatto oli tasalaipioinen, mutta vuoden 1931 remontissa se muutettiin holvimaiseksi. – Sähkölaskut ovat aikamoiset. Kovimmilla pakkasilla jumalanpalvelukset järjestetäänkin rukoushuonekunnan omistamassa Lepoonin talossa. – Porkkanaja lanttulaatikkoa, hölskytyskurkkuja ja rosollia. Lämpötilaerot rasittavat urkuja Talvisin kirkko lämmitetään vain jumalanpalveluksia varten, minkä vuoksi lämpötilan vaihtelu näkyy sisätiloissa maalien kupruiluna. Kuhmoislaista perinneruokaa Seurahuoneelta – Voi sanoa, että olen käynyt talouskoulun kiertokouluna, Eila Harsia kertoo. Jumalanpalvelukset näkyvät piikkinä sähkönkulutuksessa. Vain valojen kanssa oli ongelmia, kun myyrät ilmeisesti katkoivat kaapeleita. Alttaritaulun ovat lahjoittaneet Edvard ja Hilma Mattila, urut Iida Wassman ja ryijyn Raili ja Timo Mattila. – Hän on niin pitkä mies, että jouduimme nostamaan lamppuja ylöspäin, jotta hän ei löisi päätään niihin, Neuvonen selittää. – Emme saa avustuksia valtiolta tai muualtakaan. Itse lounaspaikka on myös yksi Rakennusperintöpäivien tutustumiskohteista. Muutama vuosi sitten tehdyn maiseman avaamisen jälkeen pihalta voi katsella tien yli Vehkajärvelle. Kirkon esineistö on saatu pitkälti lahjoituksina. Vesa Koivu Pappilantie 1, Kuhmoinen Irma Kallio tarjoaa Kuhmoisten Seurahuoneella Rakennusperintöpäivien yhteydessä hämäläistä pitoruokaa. Kiviselle mäentörmälle perustetun rakennuksen tuntee vieläkin sen pohjoispäätyyn sijoitetusta pienestä tornista. NKY lahjoitti kiinteistön 1950-luvulla Kuhmoisten seurakunnalle, ja siitä tehtiin seurakuntakoti. neet. Sähköjen tulon jälkeen kirkon valaistus on hoidettu loisteputkilla, jotka on sijoitettu kirkkosalin sivuille. Kangasalan urkutehtaan valmistamat 5-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1936. Hautausmaalla sankarihaudan muistomerkkiä pidetään Suomen ensimmäisenä. Kalaa, silliä ja silakkaa ja lämpimäksi ruuaksi karjalanpaistia, Irma Kallio luettelee. Viime viikon perjantaina Eila Harsia istui Kuhmoisten Seurahuoneen keittiön portailla ja kuori perunoita kohta alkavan yksityistilaisuuden ateriaa varten.. – Jälkiruoka kauden marjoista. – Kirkkomatkaa pidettiin pitkänä, joten syntyi ajatus kirkon rakentamisesta, Neuvonen sanoo. Se on satulakattoinen puukirkko, jonka sivuilta ulkonevat eteinen ja sakaristo. Perinteen tuntemuksen ruokien valmistukseen tuo Eila Harsia, joka leipoo leipää ja tekee laatikot vanhojen pitokokkien neuvojen mukaan. Vanhat kynttiläkruunut ovat paikallaan, mutta niiden korkeuteen piti tehdä pieni muutos, kun kappalainen Markku Viitala aloitti työnsä Kuhmalahdella. Kirkkoa ylläpidetään lähinnä testamenttilahjoituksilla, kertoo rukoushuonekuntaan kuuluva Kauko Neuvonen. Hänen ensimmäisiä opettajiaan olivat naapurin emännät Kerttu Porttila ja Kaisa Roinila. Evakkona Kuhmoisiin tullut Harsia kiersi nuorena tyttönä 1950-luvulla kuhmoislaisissa taloissa pitokokkien apuna valmistelemassa suuria juhlia. Kirkko rakennettiin paikallisen puusepän Benjamin Helenin piirustusten mukaan yhteiselle maalle. Sähköt kirkkoon saatiin vuonna 1971, jolloin kamiinalämmitys vaihtui suoraan sähkölämpöön. Kaikilla emännillä oli omat tapansa tehdä, ja Eila Harsia pyrki tekemään kussakin talossa talon tapojen mukaan. Viime vuosina kirkko ei ole vaatinut suuria remontteja. Rukoushuonekunta järjestää keväisin ja syksyisin Kuhmoisten kirkonkylän Nuorten kristillinen yhdistys rakennutti sen alun perin Rukoushuoneeksi. Lisäksi siellä järjestetään häitä ja hautajaisia muutaman kerran vuodessa ja 3–4 musiikkitilaisuutta vuosittain. Kirkon penkit on todennäköisesti veistetty paikan Kylä pitää huolta Vehkajärven kirkosta päällä, mutta saarnastuoli on Neuvosen tietojen mukaan tuotu muualta. Vuosien varrella kirkon ja tapulin värit ovat muuttutalkoot kirkon ylläpitämiseksi. Kirkon alttaritaulu Jeesus ristillä ja kirkastettuna on Otto Berggrenin maalaama. Kauko Neuvonen pitää Vehkajärven kirkkoa ulkonäöltään sopusuhtaisena
Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 4. Projektit eivät kuitenkaan päättyneet vielä tähän. Juha Kuljun oikealla puolella näkyy oviaukko entiseen karsinaan, jossa on ollut lehmiä 1960-luvulle asti. Räikeän väriset seinät vaihtuivat kolme vuotta kestäneessä sisäremontissa vähitellen hillitympiin sävyihin. Vanhan sisustuksen alta tuli esiin 1920-luvun korkea tupakeittiö paneelikattoineen ja lautalattioineen. Suuresta tilasta erotettiin sisaruksille omat makuuhuoneet, yhteinen keittiö, takkaja olohuone, Juha Kulju ja Paula Rivinoja-Kulju kertovat. Puurtamisen lomassa päätalon rakenteista ja ullakolta löytyi pieniä ja vähän suurempiakin aarteita. Alatalon vasemmalla puolen, koivun varjossa, näkyy nykyisin vanhana tupana tunnettu rakennus. Navetan kaikki hirret ja kantavat rakenteet ovat alkuperäisiä. Viikonlopun Rakennusperintöpäivien yhteydessä kiinteistön omistavat Strandbergin sisarukset esittelevät pihapiirin vanhinta rakennusta, joka on vuoteen 1809 mennessä valmistunut vanha tupa. Otteleen kantatila on perustettu Pitkäveden rannalle viimeistään 1500-luvulla. Hirsiseiniin ja ulkoverhoilulautoihin raapustettujen nimien ja vuosilukujen lisäksi vintiltä on löytynyt vanha naisten nyöritettävä nahkakenkä, lypsyjakkara ja kunniakirja, joka myönnettiin aikoinaan Maria Heinon lehmälle. Etualalla alatalo joelta päin katsottuna, sen vasemmassa päädyssä on talon juuri valmistunut laajennus. Mikkolan talon pihapiiri vuonna 1896. Alatalo valmistui kokonaisuudessaan 1800-luvun loppuvuosina, ja isäntäväki siirtyi asumaan siihen. – Navetta on toiminut kirjakaupan varastona ja oli aika hurjassa kunnossa vielä pari kuukautta sitten, Juha Kulju toteaa. Vasemmalla on ylätalo, oikealla alatalo ja alataloa vastapäätä seisoo talousrakennus. – Tulevaisuudessa häämöttävät muun muassa aitan alakerrassa sijaitsevan kymmenen hengen puusaunan sekä pesuja takahuoneen remontit. Päärakennuksen muodosti nyt vanhana tupana tunnettu malkakattoinen, tilava tupa, jonka suuri leivinuuni on muurattu liuskekivestä ja tiilestä. Sotien jälkeen karjasta ja viljelystä luovuttiin, irtaimisto myytiin huutokaupalla ja Mikkolasta muodostettiin metsätila. Siivoaminen oli navetan remontin suuritöisin vaihe. – Heinon sisarukset tekivät vuoden 1956 paikkeilla suuren remontin, jossa puulattiat päällystettiin muovimatoilla, seinät tapetoitiin voimakkaan värisillä tapeteilla ja katto madallettiin haltex-levyillä, jotka maalattiin vihreiksi. – Navetassa oli paljon erikokoisia puulaatikoita, joilla on kuljetettu Heinon kirjakaupan tavaroita. Navetassa oli rottien muumioita Päätalo ei ole kuitenkaan ainut kohde, joka on kokenut kasvojenkohotuksen. Pihan alareunan suurta navettaa ei enää ole. – Aivan erityinen aarre oli olohuoneeseen johtava väliovi, jossa on kiinni vanha ovikello, Paula RivinojaKulju paljastaa. Kuljut ovat saaneet ulkopuolista apua ainoastaan putkija sähkötöihin. Suurtehoimuriin sujahti 50 vuotta vanhojen olkien lisäksi rottien muumioita, hiirten pesiä ja pienten eläinten luita. Maanviljelys kukoisti tuhannen hehtaarin Mikkolassa 1900-luvun alkupuolella. syyskuuta 2013 Vesa Koivu Liehuntie 931, Orivesi Sappeentien suunnalta tultaessa Liehuntietä kuljetaan pari sataa metriä ja käännytään punaisen autotallin kohdalta vasemmalle. Sekä päätalon että navetan remontit on tehty alusta loppuun itse. Päätalon lattialautojen alta löytyneillä sanomalehdillä on tapetoitu yksi navetan seinä. Sen jälkeen kun viimeinen tilalla asunut isäntä Eemeli Mikkola kuoli vuonna 1938, tilaa johdettiin vielä sukulaisten toimesta Vääksystä ja Kuhmalahdelta käsin. Tämän jälkeen kunnostustyöt sisälsivät oikeastaan pelkkää nikkarointia. Palkolliset asuivat ylätaloa, jota laajennettiin niin, että 1930luvulla siihen kuului vanhan tuvan lisäksi keittiö, neljä muuta huonetta, eteinen ja kolme kuistia. Keskikerroksesta alkaneessa remontissa purettiin ensin väliseinät, poistettiin haltex-levyt, muovimatot ja seinätapetit. Siinä missä muista raken. – kuva Vihtori Mikkola myymälätiloiksi. Mikkolan vanhan tuvan leivinuuni on rakennettu liuskekivestä ja tiilestä. – Kipsikerros piti ensin kostuttaa, jonka jälkeen sitä rapsuteltiin milli milliltä siiklillä pois 70 neliömetrin alueelta. Availin innokkaasti muutamia, mutta ei sieltä sitten löytynyt muuta kuin olkia, Juha Kulju sanoo. Itse päätalostakin löytyy itse asiassa vielä pientä viimeisteltävää. Talouskeskus oli 1960-luvulla vuokrattuna Helsingin kaupungin kesäsiirtolaksi. Koko päätalon sisäremontin työläin vaihe sijoittuu keskikerrokseen, jossa muovimaton alta paljastunutta kipsikerrosta kihnutettiin irti jopa kolmen kuukauden ajan. Erkki Mikonpojan aikana, 1757–1826, Mikkolan talouskeskus siirtyi nykyisille sijoilleen. Viimeisin remonttikohde on ollut 1920-luvulla tehty sisäpihan navetta, joka on menneen kesän aikana kunnostettu oleskeluja nuksista on löytynyt niin arkkujen verhoiluun käytettyjä koristenauharullia kuin erikoisia koneitakin, ei navetta ollut kätköjen suhteen kovinkaan suotuisa. – Ihan kaikki ikkunalistat tai kititkään eivät ole vielä paikallaan, Paula RivinojaKulju tunnustaa. Mikkola lohkottiin siitä omaksi tilakseen vuonna 1757, ja Mikkolan ensimmäisenä isäntänä toimi MikMikkolan vanha tupa Otteleen suunnalla ko Jaakonpoika. Nykyisin rakennukset toimivat Helmi Mikkolan perillisten Timo, Arto ja Päivi Strandbergin ympärivuotisena vapaa-ajan asuntona, ja vanha tupa säilytetty sellaisenaan muistuttamassa entisistä ajoista. Tullaan Mikkolan talon 1800-luvun alussa perustettuun pihapiiriin, jota rakennukset ovat ympäröineet neljältä taholta. Minulta loppui energia jo kuukauden jälkeen, mutta vaimo konttasi Remontin keskeltä voi löytyä aarteita sinnikkäänä lattioita vielä pari kuukautta minun jälkeeni, Juha Kulju muistelee. Se muodostaa nykyisen ylätalon pohjoispään. Niina Huuhtanen Toritie 61, Kuhmoinen Jos Heinon kirjakaupan aiemmat omistajat pääsisivät kurkistamaan talon sisään nyt, eivät he luultavasti tunnistaisi paikkaa samaksi
Opiskelu kannattaa aloittaa muutamasta ja kartuttaa tietoa vaikkapa yhden sienen verran vuodessa. Lapsille on luvassa luontoaiheisia tehtäviä ja naamiotyöpaja, kaikille kiinnostuneille onkikilpailu. Koppaan ovat siisti omiin lokeroihinsa päätyneet vaaleahelttaiset haaparouskut, mustat torvisienet ja ruskeat sikurirouskut. Runsaasta sadosta käytetään hyväksi vain hyvin pieni määrä, vaikka tuo metsän herkku olisi monipuolinen, terveellinen ja maksuton ravintolisä aterioille. Saalistus on helppoa, sillä kohde ei juokse karkuun eikä veistä pahempaa asetta tarvita. Suolasieniksi soveltuvat rouskut tunnistaa maitiaisnesteestä, tatit alapinnan pillikerroksesta ja orakkaat pikkupiikeistä. Myrkyllisyyttä ei voi tunnistaa pintapuolisesti ulkonäöstä tai tuoksusta, vaan tarkat tuntomerkit ja sekaantumisvaarat pitää opetella niin ruokasienistä kuin myrkkysienistäkin. Tatit, rouskut, vahverot, orakkaat ynnä muut odottavat viikonlopun sateiden jälkeen runsassatoisina poimijoitaan. Torvisienet soveltuvat tosi hyvin kuivattavaksi. Moni aprikoi: mikä sieni tuo mahtaa olla, voiko sen syödä, mitä ruokaa siitä voisi tehdä. syyskuuta Kellosalmen Siltapuistossa, nostosillan kupeessa olevan Kelossin pihapiirissä. Kekriä vietetään lauantaina 7. Sienitiedossa alkuun pääsee helposti ensi viikonloppuna Kellosalmen Kekri -tapahtumassa Padasjoen puolella. Sikurirouskut saa laittaa suoraan pannulle omaan liemeen muhimaan ja siitä pakkaseen. Sienet kannattaa kerätä koriin ja eri lajit erotella jo metsässä omiin osastoihin. Sienitietoa kekritapahtumassa Syksy on sopivaa aikaa sienitietouden lisäämiseen, sillä harjoitteluaineksia on tarjolla runsaasti. Peruspuhdistus tehdään jo metsässä, ei kannata kantaa roskia ja toukkaisia sienen osia kotiin saakka. Kaikkien sienestäjien on syytä tuntea yleisimmät myrkkysienet. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. Näistä haaparouskut pitää keittää ennen ruuaksi valmistamista. Koulutetut sienineuvojat esittelevät näyttelyyn kerättyä satoa ja opastavat sienten käsittelyssä. Metsässä on kuitenkin myös syötäväksi kelpaamattomia ja jopa myrkyllisiä sieniä, joita kannattaa varoa. On muistettava, että keittämistä vaativa kangasrousku muistuttaa sikurirouskua. syyskuuta 2013 14 Maire Heija Nyt ovat metsät ja maastot täynnä erikokoisia, -näköisiä ja -värisiä sieniä. Sienistä voi käsistään taitava rakennella mahtavan pöytäkoristeen, kuten tämä Kristina Koskisen tekemä kantarelliasetelma osoittaa.. Kuvassa valikoimaa esittelee Kristina Koskinen. Myynnissä on muun muassa muikkuja monessa eri muodossa ja syksyn satoa lähiseudun tuottajilta. Opiskele yksi sieni vuodessa Sienten säilöntätapoja lyhyt kypsennys sienen omassa nesteessä ja pak• kaseen (kantarellit, kehnäsienet, orakkaat) keittäminen, huuhtelu ja suolaus puhtaisiin • purkkeihin (rouskut) kuivattaminen (mustat torvisienet, suppilovah• verot, tatit) Viime syksynä Kellosalmen Kekrin sieninäyttelyssä oli sienineuvojien luona runsaasti sienitietoutta janoavaa yleisöä
(014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 11.9.2013 yhteislaulut Päijännekodilla klo 13 Rantasen Veikon säestyksellä. Peltonen p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 4. Pihapuiden kaato, vinssaus Pienkuormaajapalvelut p. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen (03) 5445 100 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 6.9.2013 pelataan bingoa ja lauletaan klo 13 Kuhmolassa. Kannuslahden laavulla makkaranpaistoa, omat eväät mukaan. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,30 e /ilmoitus. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. erikoiskuljetukset/kotim. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. kotiin, mökille, yrityksille www.lukkomokki.fi 040 570 1790 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 95,e ja 6,70e/lisärivi (alv 0%) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Tervetuloa! Katri ja Rauni Helminen PUOLUKKAA LAPIN LAKKAA To Kuhmoisten tori 14-15 KUTSU maanmittaustoimitukseen Yksityistietoimitus Toimitusnumero: 2013-452484 Kuhmoisten kunnassa Anttulan kylässä Kokonniemen yksityistie Hakija Matti Inkiläinen Aika ja paikka Torstaina 19.9.2013 kello 9.00. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Toimitukseen osallistuminen Toimitukseen kutsutaan Kokonniemen yksityistien tiekunta sekä muut asianosaiset, joiden oikeutta toimitus välittömästi koskee. Puukkoisten TUPAILTA 13.9.-13 klo 18Vehmaantie 137, Ala-Köntti. (sis. 0400 717838 hannu.tuovinen@saunalahti.fi __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 10-12, 42100 Jämsä p. Tilaushinnat 2013 (kotimaa) (sis. Hintoihin sisältyy alv 24%. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. tapahtumat OPASOL OY p. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 MATKAILUAJONEUVOT Asuntoautovuokraus Jorma Hypén 050 376 2578 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Asianosaisten poissaolo ei estä toimituksen suorittamista. Lähdetäänpä oikein joukolla katsastamaan Isojärven kansallispuiston alkusyksyä 14.9.2013! Kimppakyydit Kuhmolan pihasta klo 12. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Irma Kallio p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. P. ja Eurooppa OPASOL OY p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. tyhj. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. 040 744 0810 Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2836 (LT-2012) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 _________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Toimitusinsinööri: Jussi Mäkikunnas Keski-Suomen maanmittaustoimisto, 040 503 74 77 jussi.makikunnas@ maanmittauslaitos.fi www.maanmittauslaitos.fi KUULUTUS Päijänteen lukko ja mökkipalvelu lukkotyöt ja talonmies• palvelut esim. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,00 e . Hintoihin sisältyy alv 24%. rakennuspalvelu: työnjohto/valvonta, kirvesmiehet, muurarit, perustukset ym. 0400 852 532 __________________________. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. alv 24%) Etusivulla 1,61 e /pmm Tekstissä 1,40 e /pmm Takasivulla 1,48 e /pmm Seurapalsta 2,02 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 24 t. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. tilaus 65 e Ilmoitushinnat 1.1.2013 alk. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. syyskuuta 2013 SEURAT TORIMYYJÄT Johan on markkinat vuokrattavana Remontoitu yksiö krstalossa. Ark. Kuhmoisten kunnantalo, Toritie 34 A, valtuustosali Toimituksen tarkoitus Toimituksessa käsitellään Kokonniemen yksityistien ja muiden tiehen kohdistuvien tieoikeuksien lakkauttaminen kiinteistön Marttila 2:94 kohdalla sekä muut mahdolliset asiaan liittyvät tiejärjestelyt. 0400 798143 p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Invest Tuovinen Oy Kokonaisvalt. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Vapaa 1.10.2013. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 60 e 12 kk / määräaik. 0400 477 809 www.tietoruusu.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p
ja 28.9. Kuhmoinen Myllykuja, RTHUONEISTO 2h+kk, 50,5 m 2 . Kts. Vmh. irtaimistoineen, hp. Puukkoisten lähikirjasto suljettu la 7.9.! Puukkoisten kirjasto vielä avoinna syyskuussa 14., 21. pesuhuone. Tasokkaat varusteet ja materiaalit, pesutilat laatoitettu, kaikissa lattioissa lämmitys. – 8.9.2013 Esite jaossa kirjastossa ja kuhmoislaisissa liikkeissä. Kuhmoinen Lummenne, LOMAKIINTEISTÖ Nivunniemen lomaasuntoalueella, 51 m 2 :n huvila, jossa iso takkatupa, keittiö ja saunatilat sekä tilava vilpola. Sitten minä pelästyin kauheasti, kun se kala saatiin sieltä ja Oliver löysi vaarin verkosta jättihauen menin Simo-vaarin taakse. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 4. Tontilla lisäksi ulkorakennus, jossa on lämpöeristetty vierasaitta. 43 m 2 . Huoneisto heti vapaana. Sovi esittely. Seinät vanhaa hirttä. Oikotie 7995139. kerroksessa. 165 000,-/tarj. Haluan kiittää kaikkia tukijoitani kuluneesta kilpailukaudesta ja toivon, että voimme jatkaa uudessa luokassa ja sarjassa ensi kaudella. Janne Virtasen mukaan poika ei kuitenkaan pelästynyt kalahirviötä mahdottomasti, koska alkoi jo samana iltana kysellä, pääsisikö taas mukaan verkoille. 60 000,-. Erittäin hyvin hoidettu puutarhatontti 855 m 2 . Sitten me mentiin rannalle näyttään sitä iskälle ja Marikalle. Lisätietoja: www.kuhmoinen.fi >>> Tapahtumakalenteri Tervetuloa! Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry Kuhmoinen Väinöntie, OMAKOTITALO, pieni sievä, uuden veroinen, täydellisesti varusteltu. Kaitanen loukkasi nilkkansa kilpailun tiimellyksessä, vaikka kolaritai kaatumistilanteesta ei ollut kyse. Tasainen koivupuustoinen länsirantatontti 2806 m 2 Harmoinen-Torittutien vieressä. Hp. Talon 2. Tontilla makuuaitta ja rannassa savusauna. 87 000,-. Uusi parveke, kunnost. klo 17 Lauantaina 7.9. Etuovi 974372. Etuovi 932403. – Tähän lajiin toki sisältyy aina loukkaantumisen riski. MYYDÄÄN YHDESSÄ TAI ERIKSEEN: Kuhmoinen Pihlajakoski Päijänne, LOMAKIINTEISTÖ ja RANTATONTTI. Näin Oliver itse kertoi kalajuttuaan isänsä kirjaamana: – Minä sain naapurin Marjan kanssa verkoista sen kahdeksan kilon hauen ja Simo-vaarin kanssa. Heti vapaa. Kts. Tontti 2120 m 2 . Neljänneksi hän sijoittui useassa kilpailussa. Sovi esittely. Viime vuonna Juho Kaitanen saavutti Suomen Cupissa MXC/A-luokan hopeaa. Nyt pitää vain toipumisen lisäksi keskittyä koulunkäyntiin ja myöhemmin peruskuntoharjoitteluun ensi kautta varten. Reissun aikana hän halusi oppia kalastamaan. – kuva Janne Virtanen Päivi Hotokka Kuhmoisten moottorikerhoa edustavan Juho Kaitasen kilpailukausi motocrossin Suomen Cupissa päättyi sunnuntaina loukkaantumiseen Orimattilan kilpailuissa. klo 10.00 – 15.30 Klo 14.00 vieraina Maatiainen ry:n toiminnanjohtaja Maija Manninen ja Anja Alanko Mahdollisuus ostaa perinnekasvien siemeniä! Tervetuloa! Metsänomistajat KANTA-HÄME METSÄNHOITOYHDISTYKSESSÄ AVOIMET OVET Vietämme valtakunnallista metsänomistajaviikkoa ja tarjoamme kahvit Kuhmoisten toimistollamme (Pukkalantie 1) torstaina 5.9.2013 klo 10 – 14 Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista metsäasioista! Kuhmoisten Sanomat 4-vuotias Oliver Virtanen Sastamalasta vietti mökkiviikonloppua Kuhmoisissa isovanhempiensa mökillä Lievejärven rannalla. Rantatontti rajoittuu em. kuvia Etuovi 937622 ja sovi esittely. Varustelu mahdollistaa pyörätuolin käytön. Rakennus käsittää tupakeittiön ja makuuhuoneen sekä saunaja pesutilat, 54 m 2 , avoterassi. 29 000,-. 63 000,-. – Mato-ongella laiturin nokasta ongitut särjet saivat kalamiehen vietit heräämään, ja seuraavana aamuna poikani sitten halusi lähteä Simo-vaarin ja naapurin Marjan kanssa kokemaan verkkoja, kertoo Oliverin isä Janne Virtanen. syyskuuta 2013 16 Kuhmoisten rakennusperintöpäivät 7. Myyd. Oma kaunis puutarhapiha. Etuovi 905603. 150 000,-. Oliver Virtanen ja vaari Simo Lievejärvi ihmettelivät verkolla noussutta kahdeksan kilon haukea. Tänä vuonna sarjassa ajetaan kaksi kilpailua enemmän kuin edellisenä vuonna. Myydään ensisijaisesti yhdessä, hp. Orimattilan kilpailu oli kahdeksas kymmenen kilpailua käsittävässä Suomen Cupissa. LOMAKIINTEISTÖJÄ: Kuhmoinen Lummenne, LOMAKIINTEISTÖ Pippurin alueella, lautarak. – Jännitys ja innostus olivat aamulla melkoisia, kun verkkojen kokeminen koitti. Hp. lossirannan vieressä. kuvia Etuovi 915867 ja sovi esittely. Kts. 4884 m 2 :n runsaspuustoinen ilta-aurinkoon antavalla rinnetontti. Vuokrattavana: Kuhmoinen Toritie, pieni KTHUONEISTO 1h+kk, 29,5 m 2 heti vapaana. Pihassa varastorakennus, jossa autokatos. rantahuvila, jossa on takkatupa, keittiö ja saunatilat, n. 108 000,-/tarj. Juho Kaitasen kausi päättyi loukkaantumiseen. Lounaisrinteinen vuokratontti 3600 m 2 . Pojan kalastusura alkoi kunnon vonkaleella, sillä verkkoon oli takertunut kymmenien siikojen lisäksi jättihauki, jolla oli painoa kahdeksan kiloa ja pituutta 112 senttimetriä. Hp. Lomakiinteistö, kallioisella 2120 m 2 :n männikköniemitontilla pieni pyöröhirsinen huvila, jossa on takkatupa, kk ja makuusoppi, 20 m 2 . Tervetuloa! ”Italiasta Inkooseen” kirjailija Eija Wager pääkirjaston vieraana perjantaina 6.9. Kuhmoinen Teinuksentie, LOMAKIINTEISTÖ Kuoksenjärven rannalla, upea juuri valmistunut kelohonkainen pikkuhuvila, jossa on sauna, pesuhuone ja saunatupa, 25 m 2 . – Kyllähän se harmittaa aikalailla, kun hyvin mennyt kausi päättyy näin loppukaudesta. kuvia Etuovi 918371 ja sovi esittely. Hp. Heti vapaa. Keskuslämm.talo. Katso kuvia Etuovi 903647 ja sovi esittely. Mahdollisuudet olivat hyvät sijoittua lopullisissa tuloksissa mitaleille, Kaitanen sanoo. Juho Kaitasen paras tulos tältä kaudelta on osakilpailun kakkostila. 200 000,-/tarj. klo 15.00 pääkirjastossa vieraana Päivi Andersson Uutta ja vanhaa rakennusperintöä Kuhmoisissa Rakennusperintöpäivien johdosta kirjasto on poikkeuksellisesti avoinna myös sunnuntaina 8.9. Edullinen rivitalokaksio, josta pintaremontilla saatavissa viihtyisä asunto. Ennen sunnuntain kilpailua Kaitasen sijoitus cupin kokonaistilanteessa oli MXC/A-luokassa toinen. Suomen Cupin MXC/ A-luokkaa johtaa ennen kahta viimeistä kilpailua Matias Murto, ja toiseksi nousi Joel Kolehmainen. Sij. Vuokra 260,-/kk. Tontilla yleiskaavan mukainen lomarakennusoikeus. Hp. lomakiinteistöön, kalliorantainen männikkökumpare 5270 m 2