Kallio-Taposen mukaan myyntipisteellä ei ole kärsitty toimettomuudesta, sillä tanssilattia on täyttynyt jokaisena seitsemänä iltana. Sali alkaa täyttyä puoli tuntia ennen tanssien alkua ja ihmisiä tulee kello yhteentoista asti. Pakkanen kypsyi lavatanssijaksi myöhemmällä iällä, mutta Auviselle tanssihaut tulivat tutuiksi jo murrosiässä. Salissa on jalkaan sopiva lattia Jämsäläiset Päivi Auvinen ja Jorma Pakkanen käyvät tanssilavalla ensimmäistä kertaa tänä kesänä. – Lattiakin on sellainen, että se sopii jalkaan, Auvinen kehaisee. – Kiva tulla tänne. Pariskunta on lajien suhteen melko kaikkiruokainen, mutta mieluiten he taipuvat tangon tahtiin. – Minulla on 200 kilometrin mittainen työmatka, mutta ajan sen mieluusti. Kilpailutuksen voitti Väinö Paunu Oy, joten Tampereelle ja takaisin vievät ensi maanantaista alkaen Paunun bussit. Vaikka nostalgiset kellertävät Luopioisten Linjan autot katoavat maisemasta, muutos tuo mukanaan uusia bussivuoroja. Honkahovia vuokraavan Kuhmoisten Kumun puheenjohtaja Tero Sarkanen myöntää, että tanssien järjestäminen tiistai-iltaisin mietitytti etukäteen. Tunnelma hiipuu yleensä vasta puolen yön maissa, ja tanssit loppuvat puoli yhdeltä. Reitti siirtyi keväällä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestettäväksi, ja sen liikennöinti kilpailutettiin. – Munkkeja menee eniten, mutta sillivoileivät rupeavat maistumaan loppuillasta, Kallio-Taponen paljastaa. Jos esiintyjälistaa keventää, ei lavoilla ole tungosta, Syrjänen luettelee Honkahovin suosiota selittäviä syitä. Luopioisten Linja ei enää ensi viikolla aja Kuhmoisiin. Auvinen kertoo, että vuosien saatossa kädenalitansseja näkyy tanssipaikoissa enemmän kuin nuoruusvuosina. Kuhmoinen ei kuitenkaan ole mukana tässä Tampereen seudun kuntien yhteistoimintasopimuksessa, vaan kunta ja Keski-Suomen ely-keskus jakavat bussiliikenteestä aiheutuvat kustannukset. Autoista pursuileva parkkipaikka kuitenkin osoittaa päivävalinnan osuneen kohdalleen. Joukkoliikenneinsinööri Riikka Salkonen Tampereen joukkoliikenteestä kertoo, että mikäli lipputulot eivät riitä kattamaan linjaautovuorojen kustannuksia, ne jaetaan Tampereen alueen kunnille suhteessa kunnan alueelta kyytiin nousseiden matkustajien määrään. Sekä Honkahovi että esiintyjät onkin jo varattu ensi kesälle. Toivotaan, että menestys kantaa ensi vuoteen, Sarkanen sanoo. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 31 2015 65. Kun tämän kesän esiintyjiä katsoo, niin ei siinäkään heikkoja lenkkejä ole. Sillileipiä menee loppuillasta Ruotsinpyhtääläinen Kielo Kallio-Taponen on työskennellyt Kuhmoisten kuuluisimman tanssilavan kahviossa joka tiistai-iltana juhannuksesta lähtien. Syrjäsen mukaan onnistuneen ensimmäisen kesän takaa löytyy järjestelmällinen työ. – Kuva Niina Huuhtanen. Päivi Hotokka Tutut Luopioisten Linjan bussit eivät enää koulujen alkamisen jälkeen kuljeta matkustajia Kuhmoisista Tampereen suuntaan. Aikataulut voi tarkistaa Tampereen joukkoliikenteen aikataulukirjasta linjan 42 kohdalta. Yhdet pyörähtelevät hikipäisinä, toiset askeltavat maltillisemmin. Tilausajoja jatkamme entiseen malliin, yhtiötä edustava Maija Kankaanpää kertoo. Tuomo Hyttinen Ohjelmatoimisto Finnmanage ky:n Manu Syrjänen ei peittele tyytyväisyyttään puhuessaan Honkahovin tämän kesän kävijämääristä. Luopioisten Linja vaihtuu Paunuun Tampereen-reitillä Luopioisten Linjalle kilpailutuksen tulos tarkoittaa vuoroliikenteen pienenemistä noin yhdellä kolmasosalla. – Todella mukavaa, että ihmiset ovat ottaneet tanssit omakseen. Tanssiorkesteri avaa Honkahovin toiseksi viimeiset tanssit Kulkurin valssilla, ja parketin valtaavat kymmenet valssinhimoiset jalkaparit. Illan paluuvuoro Tampereelta kello 18.25 ajetaan arkisin myös talvella. Vastapäivään virtaava ihmismassa sisältää monenlaisia tanssijoita. Tuomo Hyttinen Valkoiset puvut saavat Pekkaniskan pojat näyttämään Blues Brothers -yhtyeen peilikuvalta. Aikataulu noudattaa tämän vuoden suunnitelmaa, eli 24tien varressa tanssahdellaan jälleen juhannusviikosta eteenpäin. – Paikan pitää toimia, kahvilan ja tarjottavien täytyy olla hyviä. Ihmiset ovat täällä niin hyvällä mielellä liikenteessä. Lähes kaikki Tampereentietä kulkevat vuorot jäävät pois. Tanssijoita on ollut keskimäärin 300 henkeä illassa, eli jokainen tiistai Ensi kesän esiintyjälista jo selvillä on ollut voitollinen. Toisaalta illan pääesiintyjät eivät vaikuta virkavallan kanssa asioivilta blues-muusikoilta. Paketin täytyy olla kunnossa liikenteenohjauksesta ja pääsylipun ulkoasusta lähtien. Monissa lavatanssipaikoissa tosikkoharrastajat pitävät aloittelijat poissa, mutta Honkahovissa riittää tilaa kaikille. Alkoholia Honkahovissa ei tarjoilla, vaan eväät ovat kaikin puolin päihteettömiä. Heinäkuun viimeinen tiistai sopi onneksi Holopaisen kesälomasuunnitelmiin, ja hän pääsi paikalle Päijälän vapaa-ajan asunnoltaan. Tampereella bussit lähtevät Pyynikintorilta ja kulkevat Hämeenkatua pitkin sekä yliopistollisen sairaalan ohi. Myös muiden vuorojen kellonajoissa on muutoksia. vsk Keskiviikkona 5. Hyvinkääläinen Sirpa Holopainen harmittelee sitä, ettei Honkahovissa järjestetä tansseja viikonloppuisin. – Myös esiintyjästä riippuu, että mitä tanssitaan, Pakkanen sanoo. Kuhmoisten sivistystoimen hallintosihteerin Satu Jokisen mukaan sopimus on samanlainen kuin aiempinakin vuosina. Auvinen ja Pakkanen käyvät säännöllisesti treenaamassa jämsäläisessä tanssiseurassa. Esimerkiksi arkiaamuisin Kuhmoisista lähtee kyyti sekä kello 7.20 että 8.20. Vaikka Kallio-Taponen jo tunnistaa muutaman Honkahovin vakiokävijän, suurin osa tanssiporukasta vaihtuu viikoittain. – Meille jäävät Pälkäneeltä ja Padasjoelta Tampereelle ajavat vuorot. Matkahuollon reittihausta vuoroja ei enää vanhaan tapaan löydy. Olen Honkahovissa toista kertaa, Holopainen kertoo. elokuuta 2015 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Tanssiparketti täyttyi Honkahovissa Jämsäläinen Jorma Pakkanen vei Päivi Auvista Honkahovin tanssiparkettia pitkin viime viikon tiistaina. Honkahovissa pariskuntaa miellyttävät muun muassa sen avarat tilat. Kokonaisuus merkitsee
On kaikki syy toivoa, että tanssikaudesta tulisi menestyksellinen tanssien järjestäjälle. Iltapäivällä sitten sama toisinpäin. Se katkaisisi mukavasti edes hetkeksi työsiirtolassa ahertavan mökkiläisen päivän. Lisäksi haastateltava voi esittää ihan vain mielipiteen. Ryhmä lisää maahamme”normaalisti” pyrkivien pakolaisten määrää. Tuota ei varmaan kannata kirjoittaa. Tanssipaikan suosion syntyminen on mystinen juttu. Kaiken lisäksi valtio olisi ensisijaisesti vastuussa kustannuksista. Tosin edesmennyt legendaarinen tanssinopettaja Åke Blomqvist totesi, että jos mies osaa hyvin tanssia, hänellä on varma menestys parisuhdemarkkinoilla. Kuntapäättäjä ei uskalla kertoa kunnan tulevaisuuden hankkeista, koska asia täytyy ensin esitellä toimielimissä. Rönnin lavalla vaimoani saattaa häiritä, kun vajoan nostalgisiin lapsuuden muistoihin enkä keskity tanssimiseen. Erkki Blomroos Kylämä Siipiratasalus Isojärvelle Tanssilava Honkahovi näyttää kuluvana kesänä nousseen uuteen kukoistukseen. Muutaman sadan metrin päässä on koulukeskus, jossa pakolaisten lapset voisivat aloittaa koulunkäynnin. Aikaisempina vuosina yleisöä on ollut satunnaisen kävijän arvion mukaan niukalti. Yksi luonnonvara, mitä täällä ei voi olla huomaamatta, ovat metsät. Ehkäpä aikaa myöten muutama pakolaisperhe saattaisi löytää pysyvän kodin Kuhmoisista. Firmalla pitäisi olla pari pientä sähköautoa käytössä, jotta apukuskit puolestaan pääsisivät tarvittaessa takaisin lähtösatamaan. Välillä käytiin salaa puskassa naukkaamassa piilossa olevasta Koskenkorva-pullosta. Kysymyksessä on niin sanottu kiintiöpakolaisten erikoisryhmä, joka koostuu ensisijaisesti täydelliseen sekasortoon ajautuneelta Lähi-idän alueelta lähteneistä ihmisistä. Tällöin lienee myös mahdollista saada nimekkäitä esiintyjiä kohtuupalkkioilla. Näin pöytäkirjan ulkopuolelta. Rakennus on alkujaan rakennettu sisäoppilaitokseksi runsaine huone-, keittiöja muine tiloineen. Taitavammat viestijät taas pyrkivät asettelemaan sanansa siten, että lopputulos vaikuttaisi mahdollisimman mairealta. elokuuta 2015 KOLUMNI Pentti Rauhala PÄÄKIRJOITUS 5.8.2015 Tuomo Hyttinen LUKIJAPOSTIA Mitähän jos Kuhmoinen ilmoittaisi olevansa kiinnostunut ottamaan pakolaisia. Suurimmalla osalla tanssijoista on tanssikaverina oma kumppani. Yksi päivittäinen edestakainen vuoro, laivalla lounastarjoilu, missä tarjottaisiin järvestä pyydettyjä Ahdin antimia ja korpikuusen kyyneliä palan painikkeeksi. Honkahovin tanssipäivä on ollut tänä kesänä tiistai, jolloin ei kesäaikanakaan ole liikaa tanssitarjontaa. Työtoverini, jonka perheellä oli aikoinaan kesäpaikka Näsijärvellä, kertoili, että hän aamusella souti Tampereella työpaikan omaavan isäpapan Tarjanteelle tai Pohjolalle, laiva hidasti riittävästi vauhtiaan ja uusi matkustaja otettiin kyytin. Tämä johtuu tanssikansan ikärakenteen muutoksesta. Vaikka tanssiyleisö painottuukin nuoruutensa muistoja kaipaileviin senioreihin, näkyy lavoilla ilahduttavasti myös nuorta joukkoa, jota tanssi kiinnostaa harrastuksena. Kaiken lisäksi pakolaiset asuisivat keskellä suomalaista kirkonkyläyhteisöä, joka helpottaisi integroitumista eli kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Mediassa annettujen tietojen mukaan Suomen nyt vastaanotettavan pakolaiskiintiön määrä on alle tuhat henkeä. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 5. Kun sota päättyi ja tanssit tulivat jälleen luvallisiksi, otettiin niistä ilo irti. Pienten paikkakuntien lavoilla ja kyläyhdistysten tanssi-iltamilla on oma kotoinen ilmapiirinsä ja tunnelmansa. Yhdistetäänpä nämä kaksi asiaa – mitä saadaan. Toimittajan kunnioitus näkyy kokemattomien haastateltavien kohdalla hermostuneisuutena. Mainittu Isojärven kansallispuisto tietysti, mutta muutakin voi mieleen juolahtaa: vaikkapa höyrykäyttöinen matkailualus Isojärvelle. Kuluneen vuoden aikana olen yrittänyt näyttää esimerkkiä ja antaa pääkirjoituksissa palasen itsestäni. Matkailijoita ja paikallisia asukkaita otettaisiin kyytiin myös matkan varrelta ikään kuin ”lennosta”. Rönnin lava Eräjärvellä on toiminut keskeytyksettä vuodesta 1948. Ajat ovat toiset kuin ennen vanhaan, jolloin rytmikäs kävely riitti ilman sen kummempia askelkuvioita. Sellaiset alukset, joissa tulipesään työnnetään metrisiä koivuhalkoja, lienevät aika harvassa. Syynä on pelko siitä, mitä kylillä puhutaan jutun julkaisun jälkeen. KaÄlä laita tätä lehteen lastaja pohtii, mitä naapuri ajattelee, jos hän esittelee kymmenkiloista kuhaa lehden sivuilla. Kuhmoisten satama, Päijänne, Isojärven kansallispuisto tulevat tällöin mainituiksi. Myönnän, etten ole alan asiantuntija. Viime aikoina paljon puhutussa monikulttuurisuudessa nähdään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia, kuitenkaan unohtamatta vanhaa hyväksi koettua totuutta, maassa maan tavalla. En ole höyrykone-expertti, mutta minulla on sellainen käsitys, että Suomen harvoissa höyryaluksissa poltetaan käytännön syistä naftaa höyryn kehittämiseksi. Risteilyjä kysynnän mukaan. Älä laita tätä lehteen. Varmaan meitä suurten ikäluokkien edustajia tanssi kiehtoo siksi, että vanhempamme suhtautuivat tanssiin hieman varauksellisesti, ellei jopa kielteisesti. Älkää ymmärtäkö väärin. Näillä lausahduksilla alkavia virkkeitä kuulee liian usein. Yksi tapa toistuu viestijän kokemuksesta riippumatta. Lavatanssit kesäharrastuksena Tällöin voi olettaa, että tansseihin saa tanssin harrastajajoukkoja laajemmaltakin alueelta. Suomi on äskettäin lupautunut jakamaan EU:n alueelle kohdistuvaa pakolaispainetta. Koko mediakenttä ei ole varustettu iltapäivälehtien moraalilla. Olisipa todella mainiota, jos jonkun vuoden kuluttua voisi kellonsa tarkistaa saaren takaa höyryävän ”vispilän” mukaan. Tänä kesänä tilanne on ollut toinen. Aina silloin tällöin ennen lehden painoon lähettämistä jutun kohteena oleva henkilö soittaa ja haluaa pehmentää sanomisiaan ympäripyöreämmiksi. Honkahovilla on monia etuja puolellaan. Hyvä idea on myös tanssikurssien järjestäminen. Miksei Honkahovikin voisi muodostua tulevina kesinä vetovoimaiseksi tanssikansan kohtaamispaikaksi. Kiireiselle matkailijalle, jolla ei olisi aikaa edestakaiseen matkaan, tulisi avuksi ajokortin omaavien nuorten ajopalvelu, matkailijan auto ajettaisiin valmiiksi määränpäähän odottamaan. Toivonkin, että Kuhmoisten Sanomiin haastateltavat ja lukijapostiin kirjoittavat ihmiset uskaltaisivat tuoda ajatuksensa ilmi entistä rohkeammin. Niitä ja puutavaraa täällä riittää. Tuntematta yksityiskohtia ja vaatimuksia mielestäni Kuhmoisissa saattaisi löytyä luontevat resurssit muutaman kymmenen henkilön sijoittamiseksi. Usein nämä kiertyvät siihen, mitkä olisivat kesäkunnan vahvuudet ja miten kesäasukas voisi auttaa kesäkuntansa selviämistä, muutenkin kuin käymällä ahkerasti paikkakunnan kaupoissa ja liikeyrityksissä. Vakaumukset, tunteet ja näkökannat, jotka tuovat haastatellun lähemmäs lukijaa ja tekevät jutusta hitusen paremman.. Jaakko Heinämäki Mökkimatkan aikana on mahdollisuus pohdiskella monenmoisia ajatuksia. Se on erilainen kuin vaikkapa Vantaan Pavilla, joka näyttää jo melkein tanssitaidon kilpa-areenalta. Tällöin ammattitaitoinen toimittaja osaa erottaa puheesta oleellisen ja jättää kohulausunnot lehtiöön. Krouvin lava Sysmän ja Hartolan rajamailla on täydessä korvessa jopa niin, että pimeässä tuskin ilman navigaattoria osaa perille. Tähän vaikutti varmaan sodan aikainen tanssikielto. Jätän ehdotukseni puuhamiesten harkittavaksi. Erikoisesti lapsiperheille olosuhteet olisivat hyvät. Omat varhaiset lapsuusmuistoni Oriveden Päilahdesta liittyvät Rönnin tansseihin suuntautuvaan autoliikenteeseen, joka tuolloin ei ollut aivan tavanomaista hiljaisessa kylässä. Mutta väkeä riittää eikä se varmaan ole yksin lavan yhteydessä toimivan perinnejuoman anniskelun ansiota. Yleensä lehteen ei haluta materiaalia, josta joku lukija voi pahoittaa mielensä. Pöytäkirjan ulkopuolelle nimittäin halutaan yleensä ne parhaat palat. Lähes poikkeuksetta lehdistön läsnäolo otetaan vakavasti. Pakolaisryhmän sijoittaminen Kuhmoisiin toisi muutaman kaivatun lisätyöpaikan, euroja liike-elämälle, oppilaita kouluun ja verotuloja kunnalle. Asiaa koskevissa kirjoituksissa korostetaan usein matkailun merkitystä. Ehdotus ei ole uusi, mutta olemme uusien haasteiden edessä. Toimittaja törmää viikoittain haastattelutilanteissa tiettyihin fraaseihin tai tapoihin. Siispä sellainen metsien keskelle Isojärvelle! Päijänteellä ajetaan vuoroliikennettä, risteillään, purjehditaan ja hyvä niin, mutta olisiko Isojärvi tarpeeksi iso yhdelle vanhan ajan höyrylaivalle. Tanssiparketti on tilava ja mahdollistaa kohtalaisen suuren yleisön ilman, että tungos häiritsee. Parhaimmillaan kesäinen tanssi-ilta voi olla eri-ikäisten samalla seudulla asuvien tai sieltä kotoisin olevien leppoisa kohtaamispaikka. Ilmoittelu on näkynyt myös maakuntalehdissä. Perustellun mielipiteen, joka herättää lukijan ajattelemaan, ja josta voi varmasti olla eri mieltä. Lavan sijainti on hyvä. Tämän vuoksi jo suljettuja vastaanottokeskuksia on avattava ja uusia perustettava, jotta luvattu ryhmä voitaisiin ottaa vastaan. Nyt tanssikansa on raitistunut. Enää ei myöskään tansseista etsitä kumppania samalla tavalla kuin ennen. Joskus haastateltavat puhuvat vahingossa ohi suunsa tai sanovat jotain sopimatonta. Pakolaisia Kuhmoisiin Kirkonkylässä on tyhjillään entisen metsäkoulun, sittemmin Meola-nimisen yrityksen käytössä ollut rakennus
Satu Lahnalahtea lukuun ottamatta perhepäivähoitajat työskentelevät keskustan alueella. Päivi Hakanen säestää pianolla. – Mutta ne olisivat muutenkin, kun meillä on 15 vuoden ajan ollut lapsia. Mies jäi kiinni Toritiellä perjantaina kello 17.30. Sattumalta juuri Harjunsalmen suunnalla olikin tarvetta hoitajalle. Omille lapsille uusi tilanne Satu Lahnalahtea ei lainkaan kaduta, että hän soitti kuntaan kysyäkseen perhepäivähoitajan paikasta. Kahdensadan vuoden ikäisessä pirtissä viulu on soinut ennenkin, sillä tilan entinen isäntä Kalle Puolamäki oli viulunrakentaja ja soittaja. – Enoni lähti jatkosotaan 19-vuotiaana ja oli jo sitä ennen rakentanut kaksi viulua. Nyt lähialueen lapsista riittää Lahnalahdelle jopa elinkeinoksi, sillä hän aloitti perhepäivähoitajana viime marraskuussa. Olemme uineet vähän vähemmän kuin ennen, mutta uineet silti. Oman kylän päivähoitaja KYLILLÄ KYSYTTYÄ – Rannassa käymme katsomassa sisiliskoja, jotka varmaan tekevät uusia sisiliskoja. Kevättalvella lähistöllä liikuskeli ukkometso, joka tosin toisinaan esti metsään lähtemisen. Kädentaitaja oli myös hänen veljensä, jatkosodassa kaatunut Mannerheim-ristin ritari Asser Puolamäki, joka on omin käsin rakentanut kokonaisen salin kaluston. – Kalle oli sekä viulun rakentamisessa että soittajana itseoppinut. – Lasten määrän lisääntyminen ei oikeastaan ollut minulle yllätys, sillä alueella monet talot ovat vaihtaneet omistajaa, ja useisiin on tullut sen ikäisiä asukkaita, että heillä on lapsia. Toisaalta paremmalla säällä on kivempi purjehtia kuin rankkasateessa. – Mietin, mitä voisin tehdä, ja totesin, että viimeiset 15 vuotta olen hoitanut lapsia. Kuhmoisten Sanomat Viikonlopun Neste Oil -rallit pitivät poliisin kiireisenä. – Kolme vuotta on sellainen ikä, että lapsi ajattelee perheeseen tulevan kilpailijoita, Lahnalahti pohtii. Olisi silti kiva, että loppukesästä olisi vielä vähän parempi sää. Sunnuntaina Vanha-Puolamäessä kuullaan jälleen viulun säveliä, kun viulisti Jonas Hirvelä soittaa muun muassa Vivaldin ja Sibeliuksen sävellyksiä, elokuvamusiikkia ja vauhdikasta unkarilaista musiikkia. Hän soitti kuitenkin kauniisti korvakuulolta, Teräs muistelee. Kuhmoisissa poliisi käYli 2 promillea Toritiellä räytti autonratista miehen, joka ajoi 2,17 promillen humalassa. – Ensimmäinen konsertti järjestettiin vuonna 2010. 1940-luvulla syntyneen miehen epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen ja liikennerikkomukseen. Perhepäivähoitajista kolme on vakituisia ja kolme määräaikaisia. Hoitolapsista varsinkin Ruben Seppälä on oikea tutkija, joka usein jopa tunnistaa löytämänsä ötökät. Tuula Teräksen sylissä on Kalle Puolamäen tekemistä viuluista kaksi viimeistä. Lomalla en ole tehnyt mitään erityistä, olen vain ollut kavereiden kanssa. Myöhemmin keväällä on ihasteltu kurkia ja töyhtöhyyppiä. Ajokieltoja määrättiin 30:lle ja rattijuopumuksia kirjattiin 19 kappaletta, joista kahdeksan oli törkeitä. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 5. Siksi museo oli tänä vuonna avoinna vain kahtena sunnuntaina, Teräs kertoo. Aamuisin hoitoa tarvitsevat eskarit menevät ryhmäperhepäiväkotiin, mutta iltapäivisin eskarilaisia hoitaa koululla tilanteesta riippuen yksi tai kaksi koulunkäyntiavustajaa. Jokaisella kerralla on ollut pirtti täynnä väkeä, ja uskon, että tälläkin kerralla väkeä tulee sen mikä pirttiin sopii, Tuula Teräs hymyilee. Kun hoitolapsia tulee omaan kotiin, täytyy huushollin pysyä jatkuvasti riittävän siistinä. Hälytystehtäviä KeskiSuomessa hoidettiin yhteensä 678.. Hoidossa on kahden oman lapsen lisäksi kahden muun perheen lapsia, yksi tai kaksi kerrallaan. Oman perheen ja hoitolasten yhdistäminen on tosin välillä aiheuttanut kitkaa. – Veljeksillä ei ollut kotona taitajan mallia, sillä heidän isänsä kuoli, kun pojat olivat pieniä. Perheen kuopuksella on ollut hankaluuksia sopeutua uuteen tilanteeseen. Hoidossa on niin kotoisaa, että myös hoitolapset kutsuvat Sadun isää papaksi. Koska tilat eivät riitä kaikille, kunta on joutunut perustamaan eskarilaisille oman koululla toimivan päivähoitoryhmän. Me vain purjehdimme, eikä lämpötilalla ole väliä. He ovat varmaankin koulukäsitöistä saaneet kipinän tekemiseen, Teräs pohtii. – Ei se ole pahemmin vaikuttanut, onhan tälläkin hetkellä ihan kohtalainen sää. Soittaessaan hän istui höyläpenkin päähän, ja Tessu-koira hyppäsi viereen penkille laulamaan. Luulen, ettei hän edes osannut lukea nuotteja. Ralli näkyi poliisin toiminnassa myös muualla kuin liikenteessä. elokuuta 2015 Päivi Hotokka Kuhmoisissa on tänä syksynä noin 50 päivähoitoa tarvitsevaa lasta, enemmän kuin pitkään aikaan. Pienten lasten kanssa on hyväkin, ettei ole liian kuuma. Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho Tuusula Päivi Hotokka – Harjunsalmi oli noin 30 vuotta hiljainen kylä, lapsia oli todella vähän, sanoo kylällä lähes koko ikänsä asunut Satu Lahnalahti. Satu on nuorena asunut kesät mökillä, joten se on hänelle enemmän kuin pelkkä kesämökki. Tässä on hyvätkin puolensa, esimerkiksi kantarelleja löytyy. Ensimmäisen viulun Kalle antoi naapurinpojalle, joka ei kuitenkaan oppinut soittamaan, ja viulu on ajan saatossa hävinnyt. Ryhmiksessä on tilaa 12 hoitolapselle kerrallaan, ja lisäksi Kuhmoisissa on nyt kuusi kunnallista perhepäivähoitajaa, joista yksi jää syksyllä eläkkeelle. Sofia Tast Hämeenlinna – Ei se vaikuta. Hiekkakakkua leipovat Kristiina ja Adalmiina Lahnalahti, Satu Lahnalahden sylissä on Iiris Seppälä. Meillä Miten viileä sää vaikuttaa lomaasi. Isoilta onnettomuuksilta kuitenkin vältyttiin, vaikka poliisin arvion mukaan liikennettä oli tänä vuonna enemmän kuin aikaisempina vuosina. – Tässä työssä kaikki päivät ovat aina erilaisia, eikä tule suurta määrää paperiTutut leikit ulkona ja sisällä kuuluvat perhepäivähoitaja Satu Lahnalahden ja lasten arkeen. Anna Karhila Vanha-Puolamäen kotimuseossa pidetään tämän viikon sunnuntaina Kuhmoisten kulttuuriyhdistyksen järjestämä viulukonsertti. Viime vuonna, kun nuorin heistä täytti kolme vuotta, Lahnalahti ryhtyi etsimään töitä. Polkupyörän osista koottu teroituskone on yksi hänen keksintöjään. Hän huomasi Kuhmoisten kunnan etsivän perhepäivähoitajaa ja päätti kysyä paikkaa, vaikka asuukin keskustan ulkopuolella. – Ensimmäisinä kesinä kävijöitä oli valtavasti, mutta aivan viime vuosina on ollut hiljaisempaa. Rallialueella Keski-Suomessa kirjattiin pahoinpitelyitä 13 kappaletta. Rangaistuksia annettiin tiellä liikkujille runsaasti, suurin osa ylinopeudesta johtuen. Iloa tuovat myös perheen omat eläimet: pari emolehmää vasikoineen, kissat, koirat ja gerbiilit. Lahnalahdella itsellään on yhteensä seitsemän lasta, joista viisi on jo kouluikäisiä. Eskarilaisille oma hoitoryhmä töitä. – Tietyistä kulttuuriasioista jäämme sivuun, mutta päivähoidon järjestämiin tapahtumiin lähdemme täältä. Lisäksi paikkakunnalla on yksi yksityinen perhepäivähoitaja. Sivukylällä asuminen vaikuttaa Lahnalahden mukaan perhepäivähoitajan arkeen siten, että kirjastossa ja kerhoissa ei ole ihan helppo piipahtaa. Jatkosodan aikana hän rakensi vielä tämän yhden, jolla hän sitten soitti kotona, Vanha-Puolamäkeä nykyään emännöivä Tuula Teräs kertoo. Ympärillä on yllin kyllin luontoa, joten hoitopäivinä tehdään usein pieniä retkiä. Sodan jälkeen veljensä Erkin kanssa tilanpitoa jatkanut Kalle harrasti soittaViulu soi VanhaPuolamäessä misen lisäksi muun muassa kansantanhuja ja näytelmäkerhoa. Ehkä helpommin tulee lähdettyä mökiltä kylille, jos on viileää. Luonto on aina lähellä Lahnalahden pihassa on tilaa juosta ja leikkiä. Teksti: Päivi Hotokka Kuvat: Tuomo Hyttinen Pasi Arrenius Järvenpää – Ei juuri mitenkään. Pirtti on säilynyt liki ennallaan, ja lukuisat vanhat esineet kertovat talon historiasta. Vanha-Puolamäki siirtyi Tuula Teräksen omistukseen vuonna 2007, ja kaksi vuotta myöhemmin siellä avattiin kotimuseo. Lisäksi turvallisuusasioiden on oltava kunnossa. on kesämökki Padasjoen Kasiniemessä, ja käymme usein kesäisin Kuhmoisissa kaupassa ja syömässä. Kalle Puolamäki oli monitaitoinen tekijä, sillä hän teki itse myös kalusteita ja erilaisia koneita Puolamäkeen
– Se oli ponnistus, joka ansaitsee tulla muistetuksi. ja niiden palvelu on siksi turhaa. klo 18. 14-vuotiaana tukkikämpille Näyttely todistaa, kuinka kovaa työtä puunkaato ja kuljetus ovat olleet käsija hevospelillä. Tällaiset kuolleet, kuvitellut jumalat, eivät voi tietenkään ihmistä auttaa Mitä hyötyä on Jumalan palvelemisesta. Päivi Hotokka Vanhan ajan metsätyöt Kuhmoisten kotiseutuyhdistys Kuhmoisten pääkirjaston galleria Toritie 44 1.–31.8.2015 Kirjaston gallerian lattialla huomion nappaa oikea kaksiosainen tukkireki. Eniten RAY:n nettija mobiilipelejä pelattiin tämän vuoden alkupuoliskolla Keski-Suomessa Kinnulassa, noin 23 eurolla asukasta kohden laskettuna. Raamatun ilmoittama Jumala, ei ole kuitenkaan tällainen puu-ukko, vaan elävä ja todellinen Jumala, joka toimii maailmassa, näkymättömän, mutta kuitenkin todellisen Henkensä kautta. Summa on noussut edellisvuodesta 85 sentillä. Perinteistä kiinnostuneelle näyttely tarjoaa runsaasti tutkittavaa: sekä esineitä kotikokoelmista että paikallisia valokuvia. klo 18.30. – On melko harvinaista, että saimme näinkin hyvän kokoelman vanhoja työkuvia, sillä ennen ei juuri kuvattu työtä, pohtii näyttelyn kuraattoriksi nimetty Heikki Heimala. Miesten kotailta Harmoisten Nuorisoseurantalolla, os. Su Erja, Nadja, Eira Ma Lauri, Lasse, Lassi Ti Sanna, Susanna, Sanni, Susanne Ke Kiira, Klaara. Alkuvuonna on kuitenkin kuollut 33 kuhmoislaista, mikä on jonkin verran enemmän kuin edeltävinä vuosina. Kylätie 77, pe 14.8. Hartaus Papinsaaren museokappelissa ke 12.8. (Joh.14:17) Toinen syy, jolloin Jumalan palveleminen on turhaa, siitä Jeesuksen sanat kuulijoilleen (Mat. Mutta, jos me palvelemme Jumalaa, Raamatun, Jumalan sanan mukaan, niin silloin Jumalan palvelumme ei ole turhaa, vaan siitä on todellista hyötyä elämäämme, elämään tässä ajassa ja kerran myös iankaikkisuudessa. Vuodenvaihteen jälkeen Kuhmoisiin on muuttanut 43 ihmistä, ja Kuhmoisista on lähtenyt muualle 31 asukasta. Paavali sanoo tästä hyödystä näin (1. klo 10. klo 19 Pauli Rahkonen Riikka Miettinen Tervetuloa Helluntaisrk. Järven jäällä lasti saattoi olla painavakin, mutta mutkaisilla ja mäkisillä metsäurilla painoa piti keventää. Seuraavaksi yhdistyksen kartoitustyöryhmä keskittyy käsityöläisten välineisiin. Ne ovat kuin linnunpelätin kurkkumaalla, jotka eivät voi pahaa tehdä, mutta ei niistä apuakaan ole. Lehto huomauttaa, että Kuhmoisten sijainti vedenjakajalla oli erittäin edullinen metsätalouden kannalta. Tänäänkin me voimme laittaa toivomme tähän elävään Jumalaan ja me saamme kokea elämässämme sen, ettei Jumalan palvelu ole turhaa. Ansiomerkit ovat arvokkaita muistoja, jos joku löytää sellaisen kotoaan, se kannattaa laittaa talteen, Heikki Heimala kehottaa. Näyttely liittyy kotiseutuyhdistyksen projektiin, jossa kartoitetaan kotikokoelmien vanhoja esineitä. Jotkut kyselevät tänäkin aikana samanlaisia asioita. Yhteensä kunnan väkiluku on vuoden alusta vähentynyt 13 henkilöllä. Vastaavanlaisia avioeroja tapahtui yksi. Näyttelyn avajaisissa viime lauantaina oli mukana myös metsätyöperinnettä harrastava Olli Lehto. Kuhmoisissa pelaamiseen käytetty kokonaisrahamäärä on Digipeleihin 5,30 euroa per asukas laskenut selvästi. Mukana diakoni Jouni Saarikoski. Parireki on yksi vetonaula Kuhmoisten kotiseutuyhdistyksen Vanhan ajan metsätyöt -näyttelyssä. – Ronkkelit puuttuvat, kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti opastaa. Isä yritti ehdottaa minulle ammattikoulua, mutta minulla oli tarkoituksena saada jouluksi nahkapusero. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin. Vierailijana mestaripelimanni Heikki Lahti. Myös naisten osuus muistettava Näyttely muistuttaa myös siitä, että puunhakkuu ei ole ollut pelkästään miesten työtä. Tänään Salme, Sanelma To Keimo, Toimi Pe Lahja La Silva, Sylvi, Sylvia Otsikon kaltaisen kysymyksen esittivät Israelilaiset profeetta Malakialle (Mal.3:14). Se on varustettu metsään lähtevälle työntekijälle sopivaksi. 4:8–10) Oikeasta uskosta on hyötyä kaikkeen, sillä siihen liittyy lupaus sekä nykyisestä ja tulevasta elämästä. Voiko Jumalan palvelu sitten olla turhaa. – Isäni oli metsätyömies, ja 14-vuotiaana lähdin hänen matkaansa kämpille. Tämä on 2,60 euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tim. Kampanjaa vauhditettiin polttopuiden pilkkomisesta myönnetyillä ansiomerkeillä. tilaisuuden perumaan sairastumisen vuoksi. Järjestäjänä Kuhmoisten Martat. Jämsän Vapaakirkko Kuhmolan Torilla Valitettavasti jouduimme 30.7. Siunattua loppukesää kaikille! Kuhmoisten Sanomat Keski-Suomessa pelattiin RAY:n digipelejä, eli nettija mobiilipelejä tämän vuoden tammi–kesäkuussa 7,50 eurolla aikuista kohti. VÄESTÖMUUTOKSIA Kastettu: Cecilia Maria Elisabeth Nikula Tukholmasta Avioliittoon vihitty: Tuomo Juhani Leppänen ja Terhi Johanna Lehtinen molemmat Lahden Joutjärven seurakunnasta Säävaraus Jarmo Oksanen laulaa. Sota-aikana podettiin polttopuupulaa, kun miehet olivat rintamalla. Siksihän me näemme vaivaa ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan. Sahat ja kirveet kuljetettiin pyörällä. Tammikesäkuun välisenä aikana paikkakunnalla käytettiin nettija mobiilipeleihin reilut 78 euroa, kun vuotta aiemmin summa oli yli 93 euroa. Kuhmoisissa pelaamiseen käytettiin alkuvuonna 5,30 euroa per asukas. Puutavaraa uitettiin Hahmajärven alueelta rannikolle Poriin ja Päijänteeltä Kotkaan. Liisa Peake, Lea Heinämäki, Seppo Unnaslahti ja Veikko Mattila tarkastelevat tukinajoon käytettyä parirekeä. elokuuta 2015 HARTAUSKIRJOITUS Reijo Heikkilä Kutsu ja kiitä lehtiilmoituksella! VIIKON NIMET ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi EVANKELIUMIN-ILTA To 6.8. Ronkkeleilla tarkoitetaan kehikkoa, jonka päälle puut lastataan. Toritie 44 Messu kirkossa 11. Myös Olli Lehto on sitä mieltä, että kuhmoislaisten naisten osuus metsätöissä jätetään liian usein mainitsematta. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 5. Viime vuonna syntyi yhteensä kymmenen vauvaa, ja vuonna 2013 vain viisi. klo 11. – Aluksi keskityimme metsätyövälineisiin, koska Kuhmoinen on aina ollut metsäpitäjä, ja huomattava Sukellus metsätyön rankkaan historiaan osa elannosta on saatu metsästä, Heimala perustelee. Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen. Lähtö srk-kodilta klo 18. Yksi katseenvangitsija näyttelyssä on Olli Lehdon omistama, 1910–20-luvuilla valmistettu polkupyörä. Vuonna 1942 kehotettiin mottitalkoisiin vanhoja miehiä, naisia ja koululaisia. – Metsätyömiehen päivittäinen energiantarve oli 5 000–6 000 kilokaloria, mikä vastaa 5–6 kiloa perunoita, kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Heinämäki muistuttaa. – Tapasin naisen, joka kertoi olleensa 11-vuotias, kun väänsi isänsä kanssa näreitä, joilla tukit sidottiin yhteen. Ensimmäinen syy: Jos me palvelemme kuolleita jumalia, sellaisia, jotka eivät todellisuudessa ole jumalia, vaan ainoastaan ihmisten omia tekeleitä, tai kuvitelmia. 15:8–9) Tämä kansa kunnioittaa minua huulillaan, mutta sen sydän on kaukana minusta. Siten kuolleita on kirjattu 25 enemmän kuin Jo kahdeksan vauvaa tänä vuonna syntyneitä. Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä solmittiin neljä sellaista avioliittoa, jossa pariskunnan nainen on kuhmoislainen. – Minulla on tieto, että se olisi ollut työnjohtajan pyörä. Koko maassa digipelaamiseen käytettiin noin 6,70 euroa aikuista kohti. Tulehan tutustumaan ilmaisen kahvin kera la 8.8. su.helluntaista 9.8. Päivi Hotokka Kuhmoisissa on alkuvuonna kesäkuun loppuun mennessä syntynyt kahdeksan lasta. Tällaisista kuolleista jumalista ja niiden palvelemisesta Jeremia sanoo osuvasti (Jer.10:5). Jos tahti jatkuu samana loppuvuonna, ikäluokasta tulee suuri verrattuna edeltäviin vuosiin. Puiden nostamisessa rekeen on auttanut yksinkertainen vinssi. Turhaan he minua palvelevat, kun opettavat oppejaan, ihmisten tekemiä käskyjä. Unnaslahti arvioi, että reki on valmistettu 1920–30-luvuilla, ja tällaiset välineet ovat olleet käytössä 1960-luvun lopulle asti. Näinhän tuo asia on, jos Jumalaa palvellaan ihmisoppien mukaan, se on turhaa. Kuivaa polttopuuta kukkurakuorma, tuoretta vähemmän, jotta hevonen jaksaa vetää. Tilaisuudessa Ulla Haili esittää pari isänsä Konsta Jylhän laulua. Heikki Heimala toivoo, että näyttely innostaa ihmisiä keräämään ja säilyttämään esineitä sekä osallistumaan kartoitukseen. Joskus se voi sitäkin olla, Raamattukin ilmoittaa kaksi syytä, jolloin Jumalan palvelu on turhaa. Seppä Väinö Vuorinen on raudoittanut reen tukevasti, jotta se kestää tukkien painon. Sen sai helpommin metsätöillä
Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 5. – He olivat sulkeneet pihansa, mutta antoivat kuitenkin meille pysäköintipaikan, kun juttelimme mukavia. Jos kuvaaja ei ollut tilanteen tasalla, kameraan tallentui pelkkä pölypilvi. – Tämä on paras paikka Päivi Hotokka Tuhansien ihmisten yleisömeren hallitseminen on liki mahdotonta, mutta siitä huolimatta rallitapahtumat sujuivat perjantaina hämmästyttävän hyvin. Parkkimaksukin on kova siihen nähden, että pitää tien varteen pysäköidä. – Kuulin juuri, että Ogier on vetänyt siellä pohjat. Ruusuja roskiksille, risuja hinnoille Jätesäkkien runsas määrä miellyttää Kinnusta ja Kapulaisia, koska alue pysyy siten siistinä. Pihlajakoski 2:n jälkeen tankkaustauolla Latvallalla on jo päättäväisempi ilme kuin tallikaverillaan. Yhtälössä on lukuisia muuttujia: ralliautojen reitit, yleisön ohjaus, autojen pysäköinti, lipunmyynti, ruokakojut. Vain se jäi harmittamaan, ettei paikallislehteä päästetty jututtamaan kuskeja erikoiskokeilla maalin jälkeen. elokuuta 2015 Päivi Hotokka Klassinen Ouninpohjan erikoiskoe sai niin MM-rallin kuskit kuin yleisönkin innostumaan perjantaina, mutta siitä huolimatta katsojia riitti mukavasti Kuhmoisten muillekin erikoiskokeille. Porsche puuttuu joukosta Pihlajakoskella iltapäiväaurinko lämmittää, kun yleisö taivaltaa sataman ohi lähtöja maalialueiden katsomoihin. Koju mainostaa, että asiakkaita palvellaan suomen lisäksi englanniksi, ruotsiksi, ranskaksi ja espanjaksi. Sinne on istuutunut myös seurue, johon kuuluvat Jukka Kinnunen, Tero Kapulainen ja Marko Kapulainen. Toiveissa olisi katselupaikka, josta voisi nähdä pitkän pätkän reittiä. – Kymmenen euroa on aika korkea hinta meille. Myös ralliyleisön tunnelmat pysyvät korkealla, kun Jari-Matti Latvala tekee Ouninpohjassa vielä uuden ennätyksen, yli 15 sekuntia Ogierin aamupäiväistä nopeamman. – Kuva Kari Tuomola Pihlajakoskella kuskit päästelivät parastaan juuri ennen maaliviivaa. Erittäin rajoitettu pääsy katsomoaitojen ulkopuolelle lienee turvallisuuskysymys. Porukka on käynyt ralleissa jo yli kymmenen vuotta, jopa kaksikymmentä. Siksi en uhmannut sääntöjä ja livahtanut nauhan ali, vaikka se on erikoiskokeilla varsin tavallista. Marko Hakkarainen, Jonatan Hakkarainen, Heikki Laukkanen ja Esa Hakkarainen tulivat Pihlajakoskelle viime vuoden kokemusten perusteella.. Suurimmat kiitokset jättitapahtuman onnistumisesta kuuluvat niille lukemattomille yhdistyksille, jotka haalivat kasaan talkoolaiset. Ralliorganisaatio myöntää lehdistölle kahdenlaisia passeja, ja vain isojen medioiden liivillisillä toimittajilla on oikeus mennä kilpailualuelle. Se on hieno pätkä, olen itsekin ajanut sen pari kertaa. Kameran nopeinkaan sarjakuvaus ei ehdi auton vauhtiin, sora ropisee jalkoihin. Esimerkiksi Eric Camillin raju ulosajo Päijälässä sai kymmenet uteliaat raivaamaan polun pusikon läpi tien varteen. KOMMENTTI Päijälän erikoiskokeilla Jari-Matti Latvala ei aivan yltänyt Sebastien Ogierin vauhtiin. – Tulimme liian myöhään. – Viime vuonna ei koko päivänä mennyt niin paljon kahvia kuin nyt aamun tunteina. Seuraavana päivänä kutsuvat ehkä Keuruun suunnan rallipätkät. Heitä ilahduttaa, että joku kehuu rukoushuoneen kojun palautevihossa Päijälää parhaiten koskaan järjestetyksi erikoiskokeeksi. Kun oli viileää, ihmiset poikkesivat odotellessaan kahville ja letulle, osa makkarallekin, rukoushuoneen myyntipisteellä työskentelevä Elvi Hartikainen kertoo. – Porsche vain puuttuu joukosta, hän harmittelee. – Kovaa mennään! tuumii Esa Hakkarainen katsomossa. Kapealle sillalle kuskien täytyy kuitenkin jarruttaa. Näissä talkoissa mikä tahansa ei riitä, vaan joka hetki pitää olla tilanteen tasalla. Ruokajonot ovat siirtyneet katsomojen lähellä sijaitseville kojuille. Harvinaisen sujuva sirkus seurata rallia, kun näkee kaikki autot. Pihlajakosken nuorisoseurantalon edessä, parkkipaikan kupeessa nuorisoseuran myyntikoju houkuttelee makkaratarjouksen avulla lähtijöitä pysähtymään. Päijälän keskustassa katselupaikka on idyllinen, kun autot ylittävät sillan ja jatkavat Pirtin ohi kohti pohjoista. Ilman huolellista suunnittelua rallista tulisi helposti vaarallinen tapahtuma, kun päätähtinä ovat kahtasataa kiitävät ajoneuvot. Tästä lähtee nousu kohti koko viikonlopun voittoa. Olemme ehkä myyneet jopa enemmän kuin viime vuonna, Liisa Seppälä kertoo. Kaikki liikkuu jatkuvasti johonkin suuntaan. Päijälässä järjestäjät vielä skarppaavat, jotta iltapäivän erikoiskoe sujuu yhtä hyvin. Vaikka ensimmäiset autot starttasivat Päijälässä vasta puoli yhdentoista aikaan, portille kertyi jonoa jo ennen yhdeksää. Hannu Lahtinen arvioi, että aamupäivän aikana ohjattiin parkkiin yhtä paljon autoja kuin viime vuonnakin. Miehiltä saavat kiitosta etenkin paikalliset Eero ja Raili. – Kreikkaa emme osanneet, mutta muuten olemme pärjänneet ihan hyvin, Seppälä hymyilee. – Pikkuisen voisi kiristää vauhtia, porukka kommentoi näkemänsä ja kuulemansa perusteella. Pääkaupunkiseudulta tulevat Esa Hakkarainen, Marko Hakkarainen, Jonatan Hakkarainen ja Heikki Laukkanen aloittivat oman ralliviikonloppunsa Pihlajakoskelta, joka on jo edellisvuodesta tuttu katselupaikka. Ennen kaikkea he kuitenkin odottavat kisan voittoa Jari-Matti Latvalalta. Jari-Matti Latvala ryhtyy lunastamaan häneen kohdistuneita odotuksia ja voittaa Pihlajakosken kuten aamupäivälläkin. Lisää vauhtia, Jari-Matti Latvala! Tästä kohdasta ei paljon näe, miehet harmittelevat. Massiivinen organisaatio kuitenkin toimi, koska Kuhmoisissa suuria ruuhkia ei syntynyt ja ihmiset pysyivät hyväntuulisina. Porvoolaisen Ilkka Eskolan tekee mieli makkaraa. Kuvassa kaasuttaa Dani Sordo, joka oli pätkällä viidenneksi nopein. – Meillä on ollut kiitettävästi asiakkaita. Jokainen kuski heiluttaa ohi ajaessaan, hän kuvailee talkoolaisten tunnelmia. He tunnustavat, että tämä on ensimmäinen kerta, kun on ostettu liput. Vielä ehtii näkemään Ouninpohjan tai Himoksen erikoiskokeen, jos etenee reippaasti. Yöksi he suunnittelevat menevänsä mökille Tupakkisaareen. Haussa hyvä katselupaikka Parisataa metriä Sappeen suuntaan on katsomoalue, jossa saa paremman käsityksen vauhdista, kun autot kiitävät alamäkeen. Kun Päijälä on nähty, Eskola aikoo suunnata iltapäiväksi Ouninpohjaan. Palvelua viidellä kielellä Hakkaraisten seurue jää katselemaan myös myöhempien luokkien ajoa, mutta monet lähtevät takaisin pysäköintipaikkojen suuntaan, kun kärkikymmenikkö on mennyt. Muistiin ensi vuotta varten: Kuhmoisten Nesteen tankkauspaikalla haastattelu varmaankin onnistuu helpommin. Lippujen hinnoittelu saa kuitenkin kritiikkiä. MM-sarjaa johtava Sebastien Ogier ajaa niin taitavasti, ettei auto edes liiraa sillan jälkeisessä kurvissa. Kuskit puristavat autoistaan vielä viimeiset vauhdit ennen maaliviivaa
Uimosen, Taavi Ahokkaan ja Leevi Nuuttilan hyökkäysvoiman lisäksi Padyn puolustuksestakin löytyy kuhmoislaista verta. Täällä on ihan paras kenttä, Leevi Nuuttila sanoi. Padyn valmentaja Pasi Lehtinen oli syystäkin tyytyväinen ottelun jälkeen. – Suoritan tutkintoa aikuiskoulutuksena, ja minun pitäisi valmistua jouluna tai viimeistään ensi keväänä. Pady toteutti hienosti valmentaja Pasi Lehtisen puolustavaa pelitapaa ja ratkaisi ottelun varhaisessa vaiheessa. Seinäjoelta kotoisin oleva Karhila opiskeli lukion jälkeen hevosenhoitajan tutkinnon ruotsinkielisessä koulussa Kemiön saarella. – Meillä ei ole muita tavoitteita kuin se, että pelataan hyvin ja pelaajat nauttivat, Lehtinen kertoi. Arvajan maatilalla Karhiloilla on tällä hetkellä kaksi siitostammaa ja varsoja. Kiekonheitto: P5: 1) Jimi Kauppinen 2.91; P6: 1) Adam Mejd 5.52; 2) Miro Nyman 4.47; 3) Evert Pasinen 2.91; T7: 1) Karoliina Huusari 5.02; 2) Iiris Korhonen 3.95; 3) Neea Matoniemi 3.56; P7: 1) Elias Mejd 7.97; P8: 1) Oliver Koskelainen 13.36; 2) Joakim Tuomola 12.20; 3) Neeri Anttila 10.88; T10: 1) Alice Koskelainen 16.10N; aiset: 1) Kati Lehmussaari 20.44; 2) Elina Siponen 9.12; Miehet: 1) Olli-Pekka Nuuttila 23.96; 2) Kalle Nuuttila 23.10; 3) Mohamed Mejd 7.97. Hevosten lisäksi Karhila tykkää lukemisesta ja käsitöiden tekemisestä. Historia ja etenkin hevosalan historia on Karhilan mielestä hänen ominta aluettaan. elokuuta 2015 Kuhmoisten Kumun keskiviikkokisat 22.7.2015 40m juoksu: P5: 1) Jimi Kauppinen 15.87; P6: 1) Evert Pasinen 9.39; 2) Adam Mejd 9.7; 3) Miro Nyman 12.17; T7: 1) Iiris Korhonen 8.26; 2) Karoliina Huusari 9.07; 3) Neea Matoniemi 9.34; P7: 1)Elias Mejd 8.61; P8: 1) Vilho Rauhamäki 7.31; 2) Neeri Anttila 7.54; 3) Joakim Tuomola 8.10. Opintojen ansiosta Karhila kertoo ymmärtävänsä kotiseutuhistorian tärkeyden, vaikka hän itse ei olekaan Kuhmoisista kotoisin. – Hevosurheilun jälkeen jäi ajatus, että toimittajan työ voisi olla sellaista, jossa olisi mahdollisuus päästä hyödyntämään omaa osaamistani. Taavi Ahokas kuritti TaPaa kahdella lisämaalilla, ja tilanne oli viidentoista minuutin jälkeen jo 3–0. Taavi Ahokkaan mukaan kotiyleisölle pelaaminen sai pelaajat yrittämään hieman enemmän kuin tavallisessa sarjaottelussa. Korkeushyppy: P6: 1) Evert Pasinen 72; 2) Adam Mejd 67; P7: 1) Elias Mejd 67; P8: 1) Neeri Anttila 100; 2) Oliver Koskelainen 95; 3) Joakim Tuomola 80; T10: 1) Alice Koskelainen 105; Miehet: 1) Olli-Pekka Nuuttila 160; 2) Kalle Nuuttila 150. Kuhmoisten urheilukentällä ei kuitenkaan nähty pelokasta altavastaajaa, vaan pikemminkin päinvastoin. Opinnäytetyö on vielä tekemättä. TULOKSET Tuomo Hyttinen Padasjoen yritys lähti vaikeista asetelmista torstaiseen C14-poikien Tampereen piirin syyssarjan avausotteluun Tampereen palloilijoita vastaan. Loukkaantumiset rasittivat Padya siinä määrin, että maalissa peluutettiin joukkueen kolmosmaalivahtia ja vaihtopenkki koostui kokonaisuudessaan kaksi vuotta nuoremmista 03-joukkueen pelaajista. Kuhmoislainen pelaajanelikko asetti riman hieman korkeammalle. Niina Huuhtanen Kuhmoisten Sanomien uusi toimittaja Anna Karhila, 34, on työntekijänä kaikkiruokainen. – Olen juurtunut Kuhmoisten ja Jämsän rajamaille. Anna Karhila aloitti Kuhmoisten Sanomissa tällä viikolla toimittaja Tuomo Hyttisen määräaikaisen työsopimuksen päätyttyä. Kuhmoisten Sanomiin Karhila päätti hakea nähtyään avoimesta työpaikasta ilmoituksen lehdessä. – Suurin osa otteluista pelataan hiekalla tai tekonurmella. Elämänsä aikana Karhila on työskennellyt esimerkiksi museossa, hevosenhoitajana, kirjastosihteerinä, arkistojärjestäjänä ja toto-pelipisteen hoitajana. Taavi Ahokas pääsi kokeilemaan lisämaalien tekoa muutamasta vastahyökkäyksestä, mutta hyvin torjunut TaPan maalivahti Jesse Kivipuro onnistui pitämään eron kahdessa maalissa. Nyt Karhilalla on työn alla agrologin opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Toisella puoliajalla pelin painopiste kääntyi vääjäämättä kohti Padyn kenttäpäätyä. – Vähän jännitti aluksi, mutta hyvin meni, Tuuli Ahokas summasi illan pelin tunnelmat. Viittä vaille valmis agrologi Monipuolisen työhistorian lisäksi Karhilalla on värikäs opiskelutausta. Olen tavallaan ajautunut pätkätyöläiseksi, koska tykkään tehdä erilaisia ja monipuolisia töitä. TaPa kavensi vielä ottelun loppunumeroiksi 4–2, mutta Padyn voitto ei tosiasiassa ollut missään vaiheessa uhattuna. Joukkueen puolustuspeli pysyi kuitenkin hyvin kasassa. Tuorein työkokemus Karhilalla on MTK:lta, jossa hän työskenteli hankesihteerin ja tiedottajan tehtävissä. Peli pysyi Padyn hallinnassa koko ensimmäisen Pady voittoon kuhmoislaisvoimin puoliajan. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 5. TaPa onnistui ensimmäisen puoliajan lopussa kaventamaan tilanteen 3–1:een. – Kulta on meidän tavoite aina, Tino Uimonen tuumasi. Raviurheilu on toimittaja Anna Karhilan ykkösharrastus. minuutilla Kivipurokaan ei enää pystynyt pidättelemään väistämätöntä, ja Leevi Nuuttila iski täysosuman Taavi Ahokkaan puskun jälkitilanteesta. Kuhmoislaiset tekivät kotiyleisönsä edessä joukkueen kaikki neljä maalia. Varsinkin Vili Lehtinen oli alati vaarallinen kärkipelaaja Taavi Ahokasta tavoittelevilla pystysyötöillään. Jälkitilanteesta Leevi Nuuttila onnistui kuitenkin kasvattamaan Padyn johdon 4–1:een. – Silloin kun oikein rentoudun, niin luen Resiina-lehteä. – Tykkään kehittää itseäni. – Kuva Antti Karhila. Tämän jälkeen matka jatkui Jyväskylän yliopistoon Suomen historian pariin. Tuuli Ahokas pelaa yleensä keskikentällä puolustavassa roolissa, mutta torstaina hän luuti puolustuslinjassa topparina. TaPan maalivahti Jesse Kivipuro torjui Taavi Ahokkaan (44) puskun. Pituushyppy: P5: 1) Jimi Kauppinen 132; P6: 1) Evert Pasinen 233; 2) Adam Mejd 183; 3) Miro Nyman 175; T7: 1) Karoliina Huusari 223; 2) Neea Matoniemi 216; 3) Iiris Korhonen 193; P7: 1) Elias Mejd 182; P8: 1) Neeri Anttila 293; 2) Joakim Tuomola 235; T10: 1) Alice Koskelainen 349; 2) Martta Korhonen 288; Miehet: 1) Kalle Nuuttila 512; 2) Olli-Pekka Nuuttila 493. Arvajalla, Kuhmoisten ja Jämsän rajalla, asuva Karhila on myös toimitAnna ymmärtää kotiseutuhistorian tärkeyden tanut Suomenhevosliiton Suomenhevonen-lehteä. Katsojien lisäksi valmentajat ja pelaajat kiittelivät nurmikentän laatua. TaPan puolustus sai tuurinkin avulla estettyä Padyn kaksikkoa tekemästä lisämaaleja. Toimittajan työstä Karhila on saanut kokemusta Hevosurheilu-lehdessä, jossa hän työskenteli viime kesänä kesätoimittajana ja tämän jälkeen freelancerina. Ottelun 53. Olen ollut pienestä pitäen kiinnostunut vanhoista junista, koska Seinäjoen mummolani sijaitsee ison risteysaseman vieressä. Joukkue osoitti vajaamiehisenäkin kuuluvansa ylempään piiriliigaan, jonne Pady pääsi hyvin sujuneen kevätsarjan ansiosta. Pidän siitä, että tässä työssä pääsee sanoin ja kuvin tuomaan asioita ihmisille ja saa ottaa itse asioista selvää. Odotan uudelta työltä vaihtelevuutta ja sitä, että saan tutustua paikkakuntaan paremmin. Kulta aina tavoitteena Pady sai otteluun salamaalun, kun Tino Uimonen tälläsi pallon takayläkulmaan kulmapotkun jälkitilanteesta pelin neljännellä minuutilla
Syysleimupenkki ei vielä ollut kukassaan, mutta lajikemäärät nähtyämme uskoimme senkin olevan värikylläinen syksymmällä! Jälleen kerran tarttui useammalle perennojen ystävälle mukaan erilaisia kasveja Viinitila viineineen viehätti kotipihaan istutettaviksi ja saimme hyvät neuvot kaupan päälle. Kannattaa kokeilla mansikoita tavallisessa vihersalaatissa, erittäin hyvä makuyhdistelmä. Matkan päätepiste oli Pihlajakoskella, missä kyläläiset olivat järjestäneet juhlijoille vastaanoton. Kaikille mukavaa kesän jatkoa ja nauttikaan pihojen upeasta kukkaloistosta! Pihlajalahden maaja kotitalousseuran puutarharetki tehtiin Perennapuutarha Pöntiselle. Viinit tehdään heillä pääosin omista marjoista ja myös metsämarjoja variksenmarjasta alkaen käytetään viinien valmistuksessa. Sankarihaudalla pidetyn seppeleenlaskuhetken jälkeen vieraat kokoontuivat Kuhmolaan pääjuhlaan. Lappalainen itse on useamman vuosikymmenen tehnyt kangastauluja ompelemalla, jotka kaukaa katsottuina näyttivät aidosti maalatuilta. Keväisen retken tapaan matkasimme tämän jälkeen Perennapuutarha Pöntiselle Sysmän Nuoramoisiin, jossa puutarhatilan isäntä ja emäntä ottivat meidän taas lämpimästi vastaan. Tilan esittelyssä kävi ilmi, että viinitilan marjaviinit ovat jo useampana vuonna saaneet Vuoden tilaviini -tittelin. – Kuinka hyvä terveys ja osakepeli luonnistuvat veronmaksajan eduksi, nähdään jatkossa. Vaikka sukujuhla tapaa yleensä keskittyä menneisyyden muisteluun, juhlapuhuja Jussi Seppälä otti esiin useita ajankohtaisia keskustelunaiheita. – Työ jatkuu, kunnes viimeistäkään veteraania ei keskuudessamme enää ole. Kuhmoisten Sotaveteraanit ry:n puheenjohtajana toimiva Seppälä totesi, että veteraaniyhdistys onkin nykyisin pieni sosiaalinen instituutti, jonka pääosa työstä on veteraanien tukemista. Kuljettajamme Risto Luopioisten Minimatkoista hoiteli ajamisen mallikkaasti – on aina helppo liikkua kun on iso auto ja oma kuski. elokuuta 2015 REDWINE FOR AINO Tervetuloa leipomon myymälään! Ma – Pe 9.00 – 17.00 La 8.30 – 14.00 Su suljettu Kesällä palvelemme www.leipomohanki.fi Lea Sinivaara Kesäisenä keskiviikkona 15.7. Kiitos vielä kerran kaikille mukana olleille mukavasta matkaseurasta – nähdään taas ensi keväänä Kouvolan seudulle suuntautuvalla puutarhamatkalla. – Kuva Heikki Koivisto Kuhmoisten Sanomat Virmailan sukuyhdistys juhli noin 150 henkilön voimin Kuhmoisissa viime sunnuntaina. Pihlajalahden maaja kotitalousseuran järjestämälle tämän vuoden toiselle puutarharetkelle osallistui kaikkiaan 35 henkilöä. Juhlan päätteeksi sukuyhdistys piti vuosikokouksensa, jossa sukuneuvostoa päätettiin laajentaa, ja uusiksi neuvosto jäseniksi valittiin Anneli Pastila, Leo Suomaa ja entinen pääministeri Paavo Lipponen. Samoin pioniryhmän kukinta loisti useassa värissä, tosin sade oli osaa kukista hakannut. Sanna Lappalainen esitteli meille huvilaa ja kertoi esillä olevien töiden taiteilijoista. Pihamaalla on myös oma panimonsa, joten myös siidereitä ja oluita oli heillä myynnissä. He pitivät Kuhmoista kauniina kesäisenä juhlapaikkana vesistöineen, Seppo Unnaslahti kertoo. Ei ihme, että niistä useimmat olivat jo varattuja. Tilaviinitilat saavat myydä vain heillä paikanpäällä valmistettuja mietoja tuotteita, joten ikävä kyllä emme voineet ostaa mukaan erittäin hyvää vadelmalikööriä. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että kaikki värisävyt olivat eri kankaita ja varjostukset oli tehty erilaisilla tikkauksilla. – Nyt, kun ajat ovat vaikeat, punnitaan todellisten johtajien kyvyt ja katsotaan kuka miljoonansa ansaitsee. Hän puhui muun muassa veteraanien asemasta nykypäivänä, työllisyyspolitiikasta ja sotepalveluiden yksityistämisestä ja tuulivoimasta. Vastuunkantoa Seppälä peräsi myös yritysjohtajilta palkkaja eläkeasioissa. Pitkän kaavan mukaan vietetty juhla alkoi kirkossa messulla, jossa saarnasi kenttäpiispa Pekka Särkiö. Paavo Lipponen sukuneuvostoon Seppälä kritisoi Jämsän terveyspalvelujen enemmistöomistajan Pihlajalinnan listautumista pörssiin. Mitään viiniä ei tarvinnut ostaa sokkona, vaan sitä sai maistella pientä korvausta vastaan viinituvassa. Suosittelen lämpimästi tutustumaan näyttelyyn! Kuhmoisiin palasimme hyvissä ajoin neljän maissa ja tällä kertaa sää oli varmasti kesän yksi lämpimimmistä koko päivän. Retken aluksi suuntasimme kohti Vääksyä, jossa kävimme aamukahvilla Cafe Viipurilaisessa, joka on maan kuulu maistuvasta hapanleivästään, tarttui niitä lämpöisiä leipiä useammalle matkalaiselle mukaankin. Sukuyhdistyksen varapuheenjohtaja Inkeri HaarlaKettunen esitteli juhlassa Virmailan suku kesäisissä tunnelmissa sukuhaarat, Kuhmoisten Mieskuoro lauloi isänmaallisia lauluja, ja muusikot Paula ja Pekka Tervala esiintyivät. Pihlajakosken satamassa Jussi Pasanen antoi kylän tietoiskun sukujuhlan yleisölle. Toukokuun retkellä näyttelypihan kasvit olivat aivan pieniä kylmän kevään vuoksi ja siitä heräsi toive nähdä piha upeassa loistossaan – ja sen todellakin saimme nähdä! Esimerkiksi kuunliljalajikkeita heillä on yli 20 ja ne olivat upeasti omassa penkissään. Marjaviinit ovat toki maultaan erityyppisiä kuin rypäleviinit, mutta tämän tilan viinit olivat luokassaan kyllä palkintojensa arvoiset. – Yleisö antoi juhlasta hyvää palautetta. Lisäksi tilalla oli lähituotteiden myymälä, josta sai ostaa juustoja, vihanneksia, juureksia ja tietysti myös mansikoita. Työt olivat kauniin kolmiulotteisia. Kolmas kohteemme tällä kertaa oli Vääksyn keskustassa Danielson-Kalmarin Huvilassa oleva Ars Kalmari -nykytaiteen näyttely. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 5. Nykyisissä oloissa on vaikea uskoa Sipilän yhteiskuntasopimuksen syntyvän. Myös huvilan puisto oli näkemisen arvoinen. Kalkkisissa oli toinen kohteemme, Viini& Puutarhatila Pihamaa, jossa nautimme retkilounaana parsapiirakkaa useamman salaatin ja viinilasillisen kera. Illansuussa osa vieraista nousi Kuhmoisten satamassa Elbatar-laivaan ja seuraili samoja vesireittejä kuin Virmailan suvun edustajat jo 15 sukupolven ajan tätä ennen. – Kuva Inkeri Haarla-Kettunen