Kun haastattelurumba on ohi, taiteilija pääsee jatkamaan näyttelyn teosten työstämistä. Tänä kesänä Heretyn kämpällä Isojärven kansallispuistossa avattiin ensimmäistä kertaa kesäkahvila. Taiteilijan mukaan hahmot ovat hänen oma juttunsa, joka on uran aikana jatkunut luonnollisesti, kehittynyt ja syventynyt. Se sai hyvän arvion Helsingin Sanomissa, ja Nevalainen nousi yleisön tietoisuuteen pääkaupunkiseudulla. Alun perin Häkkinen suunnitteli sulkevansa kahvilan kokonaan syyskuussa, mutta sitten tuli superlämmin syyskuun ensimmäinen viikonloppu, joka osoittautui yhdeksi kauden parhaista. – Tykkään paperista enemmän kuin kankaasta, ja tekniikka antaa mahdollisuuden repiä osan paperista pois, mahdollisuuden poistaa työstä kerroksia. 3 riviä 10 € (sis.alv) Päivi Hotokka Isojärven kansallispuistossa vieraili tänä vuonna elokuun loppuun mennessä noin 700 kävijää enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Tuolloin hänellä ei vielä ollut käsitystä, millainen elämäntapavalinta taiteilijaksi ryhtyminen on. Myös taidekoulujen opettajat pelottelivat taiteilijan urasta haaveilevia. Elokuun lopussa Isojärvellä oli käynyt 9 399 ulkoilijaa. – Se oli uskomaton helpotus, sillä en tiennyt, minne palaisin, kun olin lähdössä Japanista.. Päivi Hotokka Vuoden nuoreksi taiteilijaksi 2016 valittu Reima Nevalainen on ponnistanut taiteen ammattilaiseksi Kuhmoisten lukiosta. – Kun olen tutustunut taidealaan, olen huomannut, että siellä voi pärjätä, kun uskoo omaan tekemiseensä. Samaa teemaa nähdään myös ensi vuoden näyttelyssä. – Kuva Jari Kuusenaho taiteilijatalossa, jonne hän pääsi neljäksi vuodeksi valintaprosessin jälkeen. Luvut ovat peräisin Metsähallituksen tilastosta. Kesän kokemukset ovat olleet niin myönteisiä, että Riitta Häkkinen lupailee kahvilan avaavan ovensa jälleen ensi vuonna. Nyttemmin hän on Kuhmoisten lukiosta palkituksi taiteilijaksi päässyt merkittävän Galerie Forsblomin taiteilijatalliin. Lokakuun aukiolot riippuvat säistä, ja ajantasaisen tiedon niistä saa Majatalo Villasen Facebook-sivulta. – Olen odottanut syksyä, koska kesällä on vaikea maalata. Nevalainen käyttää usein tekniikkaa, jossa hän päällystää kankaan paperilla ja maalaa paperin päälle. Syksyllä on helpompi maalata Vuoden nuoren taiteilijan titteliin kuuluu Tampereen kaupungin myöntämä 20 000 euron stipendi sekä mittava yksityisnäyttely Tampereen taidemuseossa ja Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museossa. lokakuuta 2015 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Jonkun toisen vanha voi olla toiselle uusi! Ilmoita JOHAN ON MARKKINATosastollamme edulliseen rivihintaan alk. Loppukesällä ja alkusyksyllä kahvila oli auki vain viikonloppuisin. Riitta Häkkinen kahvilaa ylläpitävästä Majatalo Villasesta kertoo, että asiakkaat löysivät kahvilaan erittäin hyvin ottaen huomioon, kuinka kehno alkukesän sää oli. Teoksista noin puolet on jo valmiina. – Kuva Seija Tanninen Isojärvi ja Heretty vetävät vierailijoita Lue lisää eräja luontoaiheista sivuilta 5–9. Heretyn kämpällä järjestetyistä tapahtumista yleisöä kiinnosti erityisesti mahdollisuus tavata ilvestutkija. Näyttely avataan Tampereella ensi vuoden kesäkuussa. Isojärven kansallispuiston maisemat houkuttelivat sateisenakin kesänä entistä enemmän retkeilijöitä. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 40 2015 65. Nevalaisen perhe muutti Kuhmoisiin pojan ollessa neljännellä luokalla. Käännekohta oli ensimmäinen yksityisnäyttely Helsingissä vuonna 2010. Oriveden opistolla oli kuitenkin opettajia, jotka rohkaisivat Nevalaista. Reima Nevalainen on tiennyt tunnustuksen saamisesta viime keväästä lähtien, joten hän on valmistautunut näyttelyyn jo kesän ajan. – Siitä on todella iso apu, koska voin mahdollisimman paljon keskittyä taiteelliseen työhön. Edelleen hän pitää pienistä paikkakunnista, vaikka on asunut kaksi vuotta Japanin Kiotossa. Nevalainen sanoo olleensa myös onnekas. Syksyllä on viileämpää ja hämärämpää, silloin on helpompi keskittyä. Nevalainen tunnetaan ihmishahmoisista maalauksistaan. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat tänä vuonna kasvaneet myös valtakunnallisesti. vsk Keskiviikkona 7. – Myös kesäasukkaat ovat upeasti käyneet kahvilassa. Kankaanpään taidekoulusta valmistumisen jälkeen kuvien tekemisestä alkoi muodostua ammatti. Lisäksi monet ihmiset Kuhmoisista, Länkipohjasta, Jämsästä ja Orivedeltä ajelivat kahville varta vasten. Reima Nevalainen uskoo, että lapsuus Kuhmoisissa on vaikuttanut häneen ja hänen työhönsä. – Vaikka en ole taiteilijaperheestä lähtöisin, vanhemmat rohkaisivat minua lähtemään lukion jälkeen Oriveden opiston kuvataidelinjalle, Nevalainen kertoo. Nykyisin Nevalainen asuu ja työskentelee Porvoon Alkuun suuri yksityisnäyttely museossa tuntui Reima Nevalaisesta pelottavalta, mutta Vuoden nuori taiteilija -tunnustuksen julkistamisen jälkeen jännitys alkoi haihtua. Näyttelyyn on tulossa muun muassa pari nelimetristä maalausta
Tänään, parin kuukauden väännön jälkeen nähdään lähentymistä tapahtuneen, mutta tahmeaa on ollut. Palava hake on puun korjuussa syntynyttä hakkuujätettä ja rankoja, jotka eivät tukkipuuksi kelpaa – toisten roskaa siis. Totta se kuitenkin on. Hakkeen tuottamiseen ei tarvitse hakata järeää puustoa, Läheltä lähelle eikä sitä tarvitse kuljettaa kaukaa. On ulkoisia syitä; maailman kaupan Kiina-ilmiö, liian vahva euro, tuotepalettimme huono yhteensopivuus kysyntään, teollisuuden heikko uusiutuminen ja Venäjän sanktiot. ”Jos nykyjohto ei edusta toimialan terävintä osaamista, se on pakko vaihtaa. Kilpailukykymme huono asema on kiistaton. Alkuperäinen materiaali palautetaan omistajalle näyttelyn jälkeen. Myös valmiit paketit toimitetaan samaan paikkaan. Samaan aikaan meillä on lukuisa joukko maailman taloutta seuraavia instituutioita. Taloudellinen epävarmuus, työelämän sirpaleisuus, tietotulva ja talousongelmat saavat monet kääntymään pienten puoleen, omavaraisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Olisikohan aika ottaa sama käyttöön Suomessa, ja etsiä Kuhmoisten lämpölaitoksen kaltaisia ratkaisuja, sopivan kokoisia ja ihmisiä lähellä olevia?. Viisas ja kokenut oman kylän poika, Timo Peltola, nostaa 20.8. Ei siis ihme, että edellinen monipuolueinen hallitus ei saanut mitään aikaan, vaan oli kaikesta puolueittain eri mieltä. Se on ekologista, ja se tuo samalla pienelle paikkakunnalle arvokkaita työpaikkoja omiin metsiin. Riittävätkö hallituksen ehdottamat toimet, jää nähtäväksi. Hämmästystä on aiheuttanut, kuinka vaikeaa ammattijärjestöille on ollut peruuttaa tai edes höllentää aiemmin pystyttämiään rakenteita. Odotettavasti ammattijärjestöt nousivat barrikadeille vastustamaan muutosta siitä huolimatta, että hallituksen esitykset olivat pääpiirteissään kohtuullisia. Hallitusten puheenjohtajat ja toimitusjohtajat eivät hänen mielestään ole olleet riittävän kyvykkäitä. Hauella oli pituutta 108 senttiä, ja K-market Kipparissa se punnittiin 8,2 kilon painoiseksi. Keräyksen toteuttaa Patmos Lähetyssäätiö, joka on vuodesta 1995 lähtien jakanut joulupaketteja köyhille lapsille Romanian ja Moldovan kylissä. Selityksiä asian laidalle tarjotaan. Sipilän hallitus on pyrkinyt korjaamaan edeltäjiensä saamattomuutta selkein toimenpitein. Suomen Pankki lienee viime kädessä se auktoriteetti, jonka talousanalyysit tulisi Katkerat lääkkeet nieltävä ottaa todesta siitä huolimatta, että muut ennustajat antavat oman viiteryhmänsä mukaisia lausuntoja, jotka saattavat olla toistensa vastakohtia. Hän antaa suuryritystemme johdolle huonon arvosanan. Biotalous on maailman mittakaavassa tärkeä asia. Lylyä ei käy sääliksi. Kuhmoisten urheilukenttä täyttää 60 vuotta tulevana kesänä, ja siksi seura on päättänyt kerätä kuvamuistoja menneiltä ajoilta. Kuhmoisten Sanomat Operaatio Joulun Lapsella on viimevuotiseen tapaan keräyspiste Kuhmoissa lokakuussa. Silloin kun yrityksen korjaavat toimenpiteet viipyvät tai eivät pure, vika on aina johdossa.” Siinä se, pyhä kolminaisuus: politiikka, ammattijärjestöt ja yritykset, joiden turvin on kansakunnan selvittävä. Pientä ja paikallista on jo vuosikymmeniä viety Afrikkaan ihmisten elämää pelastamaan – kaivoja ja kouluja kyliin, kierrätystä ja paikallista energiaa hyödyntäviä ratkaisuja maaseudulle. Lämmöksi muuttuessaan se toteuttaa hiilineutraalia kiertoa, sillä metsään jääneet puuntähteet ovat uusiutuvaa energiaa. On Pellervo-seuraa, Palkansaajien Tutkimuslaitosta, VATTia, Etlaa, Työväen taloudellista tutkimuslaitosta, Suomen Pankkia, lisänä vielä puolueiden talousviisaita. Nyt alkaa käydä Suomen kansaa sääliksi. Hallitus ja ammattijärjestöt luovat edellytykset, joita talouselämä hyödyntää. Kymmenen minuutin väsytyksen jälkeen Taavi sai haavittua kalan veneeseen isänsä Jan Ahokkaan avustama. Ala-Karkjärvestä melkoisen vonkaleen. Peltola kirjoittaa, että samoja yleisjohtajia kierrätetään yrityksestä ja alalta toiseen. Helsingin Sanomissa esiin yritysten heikon uusiutuvuuden ja laiskan kehittämisen. Mihin se viisaus on kymmenen vuoden aikana kadonnut. Vaikka usein talouskasvussa puhutaan isoista yrityksistä ja viennin voimasta, luulen, että jatkuvan kasvun ja suuruuden ihannointi alkaa olla jo taitekohdassa. Siitä huolimatta, että jokainen veronmaksaja tukee valtion kautta näitä talousosaajien ryhmiä. Pieni ja paikallinen on usein joustavampi ja kooltaan kohtuullisena ketterämpi mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin. Näin näiltä hyviltäkin yleisjohtajilta puuttuu oman alan syvällinen tuntemus ja samalla tärkeät kansainväliset kontaktit. Seura pyytääkin kaikkia etsimään arkistoistaan Kumun toimintaan liittyviä valokuvia Kumu haastaa valokuvatalkoisiin tai lehtileikkeitä kilpailuista, juhlista, talkoista ja muista tapahtumista. Arvoitukseksi jää, kääntyykö tämän päivän myötätuntomme koskaan tulevaisuuden siunaukseksi. Kiihtynyt pakolaistulva kasvattaa sekin Suomen kansaa liian hitaasti ja syö kuormasta vielä pitkään. Materiaalin voi toimittaa Kumun yhteyshenkilöille joko alkuperäisenä tai sähköisessä muodossa. Näyttelyn järjestäminen on iso haaste. Tehokas kiertotalous, uusiutuvan energian käyttö, omavaraisuus ja ilmastopäästöjen vähentäminen on kirjattu tavoitteiksi, jotka pitäisi jo kymmenen vuoden kuluttua saavuttaa. Viime vuonna Kuhmoisista lähti Itä-Euroopan köyhimpien lasten joululahjakampanjaan 51 pakettia. Yhteyshenkilöinä toimivat Kari Tuomola, Tero Sarkanen, Juha Simola ja Leila Helminen. Laskevaa suhdannetta on kärsitty jo kymmenkunta vuotta. Pieni ja paikallinen pysyy myös paremmin ihmisen kokoisena ja lähellä, eikä muuta suuriin kaupunkeihin kasvun perässä. Sen edistäminen on myös yksi hallituksen kärkihankkeista. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 7. Taavi Ahokas, 13, uisteli sunnuntaina 27.9. Katsellessani hakekasasta nousevaa höyryä mietin, että olen lähellä jotain pientä, josta voi tulla jotain suurta. Hauki otti kiinni melko pieneen Rapalan uistimeen. Sievä ja pieni, hyvin toimiva lämpölaitos polttaa haketta, joka tuodaan sinne aivan lämpölaitoksen lähiympäristöstä, Kuhmoisista ja Kuhmalahdelta. Keräyksen periaatteena on, että kaikki aiheeseen liittyvä materiaali kelpaa. Uskon, että Kuhmoisten lämpölaitoksen kaltaiset paikallista energiaa ja työvoimaa hyödyntävät, kohtuullisen ja sopivan kokoiset investoinnit voisivat tavoitteiden saavuttamisessa olla esimerkkeinä. lokakuuta 2015 KOLUMNI Jussi Seppälä PÄÄKIRJOITUS 7.10.2015 Anna Karhila LUKIJAKUVA Maallikosta tuntuu oudolta, että Suomen talouden on annettu luhistua liian pitkään. Hän päättää kirjoituksensa toteamukseen, että kansallinen hätätila edellyttää, että yrityksiimme (myös valtion omistamiin) etsitään parhaat asiantuntijat joko kotimaasta tai maan rajojen ulkopuolelta. Anna joululahja ItäEuroopan lapsille Lahjojen pakkaamiseen tarvittavia kenkälaatikkoaihioita on saatavana neljänä lauantaina 10. Kotimainen kysyntä auttaa kyllä, mutta se ei pienen kansan vähäisellä kulutuksella riitä totutun elintasomme ylläpitämiseen. Kuhmoisten Sanomat Urheiluseura Kuhmoisten Kumu järjestää toiminnastaan valokuvanäyttelyn 1.8.–30.9.2016 Kuhmoisten kirjaston näyttelytiloissa. Omavaraisia kuluttajia maahanmuuttajat ovat aikaisintaan 5-10 vuoden päästä. Kataista kävi sääliksi. – Kuva Jan Ahokas. Kuhmoisten lämpölaitoksen varastossa tuoksuu huumaavasti tuoreelta puulta. Puhdas, lähellä tuotettu, hukkamateriaaleja hyödyntävä energiatuotanto kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. lokakuuta alkaen helluntaiseurakunnan tiloissa osoitteessa Toritie 44. Melkoinen ihme koettiin vielä kalaa perattaessa, sillä sen suolessa oli kolme melko suurta rapua
Nyt investointi kuitenkin maksaa itsensä jopa nopeammin takaisin, kuin liittyessä laskimme. Pahimmillaan katkot kestivät lähes vuorokauden. Kylmyys ja erityisesti yöpakkaset voivat heikentää sienisatoa tulevan viikon aikana. Mäntykankailta voi tosin löytää joitain männynherkkutatteja. Kun rahat ovat välillä tiukalla, kouluruokaa osaa arvostaa. Kuhmoisten saaristoalueista Haukkasalossa asuu vakituisesti 8 henkilöä eli 0,3 prosenttia kunnan asukkaista. Siitä tosin osa on lauhojen talvien ansiota. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 7. Suppilovahveroita puolestaan kannattaa mennä keräämään yhdessä puolukoiden kanssa tulevana viikonloppuna, jos vain säät sallivat. Jo saapunut hakemus otetaan huomioon virkaa täytettäessä. Keski-Suomessa pahimmat myrskytuhot tapahtuivat Jyväskylän pohjoispuolella. Käyttäjät tyytyväisiä Käyttäjien kokemukset kertovat kaukolämmöstä hyvää. Vielä sunnuntaiValio-myrsky katkoi sähköjä iltana pylväs makasi tiellä. Kirkkoherran virka uuteen hakuun Hakuaikaa jatkettiin 30. Esimerkiksi leipää on tarjolla melkein joka päivä. Ensimmäinen hakukierros päättyi 18. Kunnanhallitus pitää tärkeänä asetuksen jatkamista ja esittää, että Kuhmoinen säilyy saaristo-osakuntana. Anna Karhila Kesän viileänkostea sää suosi sieniä vielä heinäkuussa, mutta lämmin ja kuiva elokuu on niukentanut syksyn sienisatoa koko maassa. Annika Karppinen – Niilo vei sanat suustani. Hakkeesta kaksi kolmasosaa tulee laitoksen osakkailta Kuhmoisista ja lähiympäristöstä. Keskustassa asukkaita hämmästytti keskelle Pappilantietä rojahtanut sähköpylväs. Kesäaikaan sama rekkalasti voi kestää pari viikkoa, laitoksen osakkaisiin kuuluva Lassi Ruokola laskee. Silloin kaikkien uusien liittyjien kaivuutyöt voitaisiin toteuttaa ensi kesänä kerralla. Ensi vuoden helmikuun loppuun mennessä tilaussopimuksen tekevät uudet asiakkaat saavat kaukolämmön liittymismaksuihin 50 prosentin alennuksen. Hiilineutraalia lämpöä kotikunnasta Kuhmoisten lämpölaitos toimii hakkeella, joten se on täysin hiilineutraali laitos. Kävin peruskoulun Vantaalla, ja ero on suuri. – Kun voimalaitos käy täysillä, se tuhoaa päivässä yhden rekkakuormallisen eli 70–80 kuutiota haketta. syyskuuta, mutta hakuajan loppuun mennessä tuomiokapituliin saapui vain yksi hakemus. Kaikesta ei voi tykätä, mutta yleensä ruoka on todella hyvää. Saaristostatus halutaan säilyttää. Edessä olevat vihreät kiertovesipumput käyvät vuorotellen ja pumppaavat kunnan kaukolämpöverkkoon noin +80-asteista vettä. Omakotitalojen kohdalla myös perusmaksu puolitetaan määräajaksi. • Lämpöverkkoa on keskustan alueella yhteensä vajaan viiden kilometrin verran. Yksi kolmasosa tulee Kuhmalahdelta toisen yrittäjän toimittamana. • Automatiikka säätelee lämpölaitoksessa polton, hakkeen syötön ja lämpöä kuljettavan veden virtauksen sopivaksi ulkolämpötilan ja kulutuksen mukaan. Osassa lämpölaitoksista ongelmia alkaa olla jo 30 prosentin teholla, arvioi Ikonen, joka on työurallaan ollut rakentamassa useita erilaisia voimalaitoksia Suomen lisäksi muun muassa Ranskassa, – Lämpölaitos toimii täysin automaattisesti, Eero Ikonen näyttää. Pylväs kaatui, kun suuri kuusi katkesi ja vei sen mukanaan. Lisäksi liittymisjohdon hinnoittelussa käytetään samaa periaatetta kuin rakentamisvaiheen aikana, eli hinta on kiinteä 50 metriin asti. KYLILLÄ KYSYTTYÄ Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten kirkkoherran virka on julistettu uudelleen haettavaksi. Kuhmoisten metsissä liikkuneet sienestäjät vahvistavat, että sienisato näyttää tavallista huonommalta. Vaikka lämpölaitos käy vajaateholla, tekniikka toimii hienosti. Sieniä metsissä jonkin verran – Kantarellikoivikoista voi löytää karvarouskuja. Outi Jokinen – Ruoka on todella hyvää. – Kylmät talvet kertoisivat vasta todellisen säästön. Lämmityskulut ovat Nesteellä pienentyneet kaukolämmön käyttöönoton jälkeen jopa 10 000 eurolla eli noin kolmasosalla öljylämmitykseen verrattuna. – Kaukolämpö on uskomattoman helppohoitoinen. – Metsät eivät ole tyhjiä, mutta normaalia vähemmän sieniä on, vanhempi tutkija Kauko Salo Luonnonvarakeskuksesta toteaa. Jämsän suunnalla tehtiin myös havainto puuskasta, jossa tuulen nopeus oli yli 25 metriä sekunnissa. Niilo Vesikallio – Parempaa ei voisi olla! Varsinkin salaatit ovat erinomaisia ja monipuolisia. Ruoka on parantunut omista alakouluajoistani paljon. Maksimiteho on 2,5 megawattia, mutta pienen kulutuksen aikana teho voidaan laskea jopa sataan kilowattiin eli neljään prosenttiin maksimista. – Olemme ottaneet tavoitteeksi, että suurin osa keskustan kiinteistöistä valitsisi tulevan talven aikana kaukolämmön. Italiassa, Thaimaassa ja Turkissa. Kuva on otettu radio-ohjattavasta quadrokopterista. Herkkutatteja ja suppilovahveroita saattaa löytyä hyviltä sienipaikoilta lähes normaalisti, mutta suolasieniä ja torvisieniä ei löydy juuri lainkaan. Sitä ei tarvitse huoltaa eikä tarkastaa kuten öljykattilaa ja polttimoita, joten kiinteistönhoitokulut ovat lämmityksen osalta pudonneet minimiin, Paajanen kiittelee. Putken varrella liittymään pääsee muutenkin suhteellisen pienillä kaivuutöillä, Kuhmoisten teknisen lautakunnan puheenjohtaja Eero Ikonen kannustaa. lokakuuta asti. – Moni on odottanut löytävänsä herkkutatteja, mutta niitä ei oikein vielä ole. Rouskuja, kantarelleja ja suppilovahveroita on Kauko Salon mukaan löydettävissä jonkun verran. Kirkkoherran vaali järjestetään välillisenä vaalina, jolloin kirkkovaltuusto valitsee virkaan sopivan henkilön pätevien hakijoiden joukosta. Tällä hetkellä kaukolämmön jakelu tuottaa kunnalle tappiota, koska tilaajia on liian vähän. Sähköverkkoyhtiö Elenia kertoo tarkastavansa linjoja ja korjaavansa paikkoja, jossa puut uhkaavat edelleen vaurioittaa sähkölinjoja. KUHMOISTEN LÄMPÖVERKKO • Lämpölaitoksen omistaa yksityinen yritys Kuhmoisten Lämpö Oy, joka vastaa myös laitoksen toiminnasta. – Kattilavalinta on erityisen onnistunut, kun tehosKaukolämpöön houkutellaan asiakkaita alennuksella kaala on näin laaja. Katkennut suuri kuusi kaatoi mukanaan sähköpylvään keskelle Pappilantietä. Päivi Hotokka Perjantai-iltana Kuhmoisissa puhaltanut Valio-myrsky katkoi sähköjä etenkin kunnan länsiosissa. Kuhmoisten Nesteen Kari Paajanen on yllättynyt positiivisesti. Saarissa ja saaristonkaltaisilla alueilla asuu lisäksi osa-aikaisesti kymmeniä henkilöitä. • Kunta ostaa laitoksen tuottaman lämpöenergian ja jakaa sen kuluttajille omistamansa verkon kautta. Onnistunut kattilavalinta Leutona syyspäivänä Kuhmoisten lämpölaitoksen kahden kerroksen korkuisen kattilan koko kapasiteetista käytössä on vain kuudesosa. Ainoastaan kovimmilla pakkasilla tai ongelmatilanteissa joudutaan turvautumaan varavoimana toimivaan öljykattilaan. Miltä kouluruoka maistuu. Sähkölinjoille vaurioita aiheuttivat kaatuneet puut, ja puut tukkivat ajoittain myös teitä. Ilmatieteen laitoksen mukaan Valio-myrsky puhalsi Keski-Suomessa pääosin 20–25 metrin sekuntinopeudella. lokakuuta 2015 Anna Karhila Kuhmoisten kunta on aloittanut lokakuun alussa kampanjan, jolla houkutellaan uusia asiakkaita kaukolämmön piirin. – Kuva Ilkka Nieminen Anna Karhila Kunnanhallitus otti maanantain kokouksessaan kantaa vuoden lopussa katkolla olevaan valtioneuvoston asetukseen saaristokunnista ja kuntien saaristo-osista. Laitoksen kapasiteetti riittäisi helposti lämmittämään jopa kaikkia keskustan alueen kiinteistöjä
Lukion toisen vuosikurssin oppilaat tekivät kolmen tunnin mittaisessa harjoituksessa äidinkielen kurssikokeen, jossa oli myös aineistotehtäviä. klo 10. Parivuotias tyttärentyttäremme sanoo ristiä kirkoksi. Janina Nurmela ja Emma Lahtinen pitivät koneella tekemistä nykyaikaisena ja helppona, mutta puutteitakin löytyi. Apostoli Paavali sanoi, Ristin voima että sana rististä on pelastuville Jumalan voima, mutta muille se on hullutus (1 Kor. Hän julisti ennen kaikkea ristiinnaulittua Kristusta. Teknistä puuhaa riittää vielä paljon, vaikka moni asia onkin ratkaistu jo keväällä. Pappi tekee hautaan siunattaessa arkun päälle hiekalla ristinmerkin, ylösnousemuksen merkin. Olen nähnyt Roomassa eräässä kirkossa suuren maalauksen, joka kertoo keisari Konstantinuksen Suuren vuoden 312 taistelussa taivaalla näkemästä rististä ja sanoista ”Tässä merkissä olet voittava”. Risti onkin kirkon tunnus ja sen sanoman ydin – tyhjänä se kertoo ylösnousemuksesta. klo 12. Lasta kastettaessa pappi piirtää hänen päälleen ristin. – Kaikki meni hyvin, vaikka alkuvalmistelut hieman jännittivät. Johtoviidakko on valtava, joten helpointa on rakentaa se kiinteäksi yhteen luokkaan, Hartus kuvailee. – Esimerkiksi matematiikan kohdalla sähköisyydestä on tässä vaiheessa vaikea keksiä vielä mitään varsinaista hyötyä. – Täysin uutta oli esimerkiksi kokeen purkukoodien syöttäminen palvelimelle, sekä oppilaiden henkilöllisyyden tunnistaminen koodien avulla kokeen alussa, Kuhmoisten yhtenäiskoulun rehtori Jaana Hartus kuvailee. Miesten kotailta koulukeskuksen vanhassa liikuntasalissa, os. Jeesuksen ristinkuolema on historiassa noussut muita ristejä korkeammalle. Hän ei kuolleista nousemisellaan pelastanut vain itseään vaan koko ihmiskunnan. Tässä merkissä saat voiman ja olet voittava. Kielistudio muuntuu kirjoitusluokaksi Sähköisen ylioppilaskokeen seuraava harjoitus on edessä Sähköisen ylioppilaskokeen harjoitus sujui hyvin ensi keväänä, ja valmistelut jatkuvat pitkin talvea. Saarnaa lääninrovasti, Jämsän kirkkoherra, Pentti Leppänen. – Tuttua oli kuitenkin kevään harjoittelun perusteella koneiden käynnistäminen ulkoiselta tikulta tutkintoverkkoon. mutta avoinna ke 21.10. Kuolleista nousemisellaan hän antoi ihmisille mahdollisuuden päästä ajallisen elämän jälkeen iankaikkiseen elämään. Näkyvin muutos Kuhmoisten yhtenäiskoululla on syyslomaviikon aikana alkava remontti, jossa kielistudio muokataan kirjoitusluokaksi. klo 18. • Sähkökatkoille herkillä alueilla kouluilla on oltava aggregaatti, joka turvaa sähkön saannin kokeen ajaksi. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuolleet: Kerttu Sylvia Nieminen Kirkonkylästä 92 v, Anna Paananen Kirkonkylästä 87 v ja Saila Irene Yläjoki Tuusulan seurakunnasta 50 v. klo 18. Sähköisyyden molemmat puolet Hartus pitää sähköistä koetta hyvänä uudistuksena, jonka avulla ylioppilaskokeessa voidaan testata paremmin nykyajan tarpeita vastaavia taitoja, kuten tiedonhakua ja kuvanlukutaitoa. Hän oli elämän antaja, Luoja. – Koneella omaa tekstiä on helpompi korjata, eikä käsi väsy. klo 18 (huom! aika) ESIRUKOUSTEN-ILTA Jumala voi auttaa Rukoilemme apua tarvitsevien puolesta Helluntaisrk. • Ylioppilastutkinto muuttuu sähköiseksi vaiheittain kevääseen 2019 mennessä. Tervetuloa To 8.10. Raamattupiiri Päijälän rukoushuoneessa to 15.10. Ylioppilaskokeen harjoituksessa tuli kuitenkin eteen monta uutta asiaa. su helluntaista 11.10. Sähköpylväätkin välittävät sanomaa ristin voimasta. Jokaisella kokelaalla on oma kone, joka käynnistetään tutkintotilaan usb-tikun avulla. Ristissä on voima. Se helpottaisi, jos aineistot saisi edelleen paperilla, tytöt pohtivat. Samaa tilaa tullaan jatkossa käyttämään myös sähköisten kokeiden harjoitteluun sekä sähköisten kurssikokeiden suorittamiseen. • Sähköinen ylioppilaskoe suoritetaan tilassa, johon luodaan palvelinkoneen avulla ulkomaailmasta eristetty tutkintoverkko. -ArjaAjaessani maantiellä huomioni kiinnittyi sen varressa oleviin sähkölinjoihin ja -pylväisiin. Syysloma Lämpimät kiitokset kaikille, jotka teitte eläkkeelle jäämisestäni ikimuistoisen. klo 10. Äidinkielen opettaja Hanna Kaakko valvoi perjantaina sähköisen ylioppilaskokeen harjoitusta palvelinkoneen ääressä. Kirkkoherranvirasto on suljettu ti 20.10. Niissä kulki voima. • Ensimmäisenä sähköisiksi muuttuvat saksan, maantieteen ja filosofian kokeet syksyllä 2016, viimeisenä matematiikan koe keväällä 2019. Varsinkin vastuullisia opettajia sähköiseksi muuttuva ylioppilaskoe työllistää aika paljon. Messu kirkossa 18.10. Aineistoja on kuitenkin työläämpi lukea, eikä niihin voinut tehdä omia merkintöjä. Vierailija on huippujääkiekkoilija Seppo Ahokainen. 040 483 0860 ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 7.lokakuuta 2015 HARTAUSKIRJOITUS Risto Ojala KIITOKSET Kutsu, onnittele ja kiitä lehti-ilmoituksella! VIIKON NIMET KOULURUOKA ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Sanajumalanpalvelus kirkossa 20. Hän voittikin ylivoimaisen vastustajansa. Pari vuosituhatta sitten roomalaiset ristiinnaulitsivat ihmisiä Roomaan vievän tien varrelle niin, että ne olivat kuin nykyisiä sähköpylväsjonoja. – Sähköisen ylioppilaskokeen ajaksi jokaisen kokelaan kone on liitettävä verkkoon ja palvelinkoneeseen omilla johdoillaan. Valvomassa ollut äidinkielen opettaja Hanna Kaakko oli kokeen jälkeen tyytyväinen. Liturgia ja saarna teologian maisteri Risto Ojala. Perhekahvila srk-kodissa ke 21.10. klo 10-12. Uutta ja vanhaa Sähköisiä kurssikokeita on Kuhmoisten lukiossa tehty jo viime keväästä lähtien. Risti on yhä voiman ja voiton merkki. 1:18). Lounastuokio srk-kodissa ti 20.10. klo 13. Anna Karhila Kuhmoisten yhtenäiskoulun lukiossa pidettiin perjantaina ensimmäinen sähköisen ylioppilaskokeen harjoitus. Aterian hinta 6 €. Kaikkia aineita sähköinen koe ei kuitenkaan kohtele tasapuolisesti, vaan saattaa tehdä joidenkin kokeiden järjestämisestä jopa haastavaa ja hankalaa. – Kielten, äidinkielen sekä reaaliaineiden kokeista sähköinen koe tekee paljon elävämpiä, kun ääntä, videoita ja kuvaa voidaan käyttää tekstin lisäksi kokeen osana. Raamattupiiri Iltaruskossa ma 19.10. Länkipohjantie 64, pe 16.10. Toritie 44 Tänään Pirjo, Pirkko, Piritta, Pirita, Pipsa, Birgitta To Hilja Pe Ilona La Aleksi, Aleksis Su Otso, Ohto Ma Aarre, Aarto Ti Tanja, Taina, Taija Ke Elsa, Elsi, Else Ke Kasvissosekeitto, karjalanpiirakka, leikkele, tuorepala To Lihakastike, riisi, salaatti Pe Ruishampurilainen, salaattipöytä, yllätysjälkiruoka 12.–16.10. SÄHKÖINEN YLIOPPILASKOE Kun suru koskettaa Palvelemme ma 9.30-15 ti, ke ja pe 9.30-13 osoitteessa Toritie 52, Kuhmoinen p. Seuraava ylioppilaskokeen harjoitus pidetään ensi keväänä. Niistä muodostui pitkä ristijono. Se oli ainutlaatuinen: hän kuoli ristillä, haudattiin – mutta nousi kolmantena päivänä kuolleista. – Ylioppilaslautakuntakin kehittää vielä käytäntöjä, ja esimerkiksi ohjelmistot päivittyvät koko ajan
• Kanadanmajavan metsästys on sallittu maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvalla elokuun 20. Lehto metsästää pienriistaa Kuhmoisten Erämiehissä ja kuuluu Hahmajärven Erän hirviporukkaan. Sata saalistettua eläintä tuli täyteen, kun hän pyysi tänä vuonna eräästä pienestä vesistöstä yhteensä 16 majavaa. Liha sopii syötäväksi Suurten majavien lihasta riittää erinomaisesti palapaistiksi. Osasta puista on syöty kuoret, osa on vain kaadettu. Tie on alkanut sortua sillan ympäriltä, sillä enimmillään vesi on padon vuoksi ollut 60–70 senttiä normaalia korkeammalla. Mauharinjoella on edelleen näkyvissä vanha pato, jonka läpi joki pääsee nyt virtaamaan.. Mauharinjoki on Heikki Lehdolle tuttu metsästyspaikka. – Saattaa se olla kärkituloksia Suomessa, mutta varmaksi ei voi sanoa. – Ottajia oli, ja liha oli todella hyvää. Joskus reissut jäävät turhiksi. – Sytkäri on tärkeä varuste, koska sen avulla näkee tuulen suunnan ja osaa asettua sen oikealle puolelle. • Majavien rakentaman padon saa Keski-Suomessa purkaa maanomistajan luvalla 15.6.–15.10. Lehto on ollut poissa työelämästä 1990-luvun puolivälistä lähtien, joten hänellä on ollut aikaa harjaantua lajissa. Eläinlääkäri kuitenkin kertoi, että majavan lihassa saattaa olla trikiiniä, enkä sen jälkeen itse ole syönyt sitä. Päivi Hotokka Moni ihmettelee miksi majavia, Isojärven kansallispuiston tunnuseläimiä, pitää metsästää. Tupakoitsija ei välttämättä saa saalista. Pieneltä alueelta 16 majavaa Heikki Lehto on kotoisin Kuhmoisista, mökkeillyt pitkään Kylämän suunnalla ja asuu jälleen paikkakunnalla myös vakituisesti. Päivällä ne eivät yleensä liiku, ja passissa täytyy olla hyvissä ajoin, sillä muuten tarkkavainuiset eläimet eivät tule lainkaan esiin. Niityllä oli istutettua taimikkoa, joka kärsi vedestä ja jäästä, mutta Lehdon arvion mukaan osa taimista saattaa selvitä hengissä Padot tukkivat helposti myös teiden siltarumpuja. Ensimmäiset majavansa Lehto metsästi Linnajärven maastosta, mutta varsinainen vihkiytyminen alaan alkoi vuosina 2004–2005. Hän on itsekin toimittanut nahkoja turkkia varten, mutta nahan käsittely on melko hintavaa. Sama tulva nosti veden erään mökin seinustalle ja mökkisaunan pesään asti. Nyt mies miettii, että voisi tarvittaessa vielä jatkaa, jos terveyttä riittää. Majava voi aiheuttaa tuhoja myös täysikasvuisessa metsässä, sillä se pystyy jyrsimään poikki läpimitaltaan jopa 30 sentin kokoisen puun. – Eräs 4–5 hehtaarin niitty oli toissa keväänä kuin luistinrata, kun majavien tekemä pato aiheutti tulvan keväällä ja vesi jäätyi, Heikki Lehto kuvailee. METSÄSTYS ELOKUUSTA VAPPUUN • Suomessa esiintyy kaksi majavalajia: euroopanmajava ja kanadanmajava eli amerikanmajava. – Olen metsästänyt melkein kaikkea riistaa, mitä täällä voi harrastaa. Majavametsällä on kulunut monen monta tuntia, myös sateessa ja kylmässä. Aseena on useimmiten haulikko, mutta savikiekkopanoksilla ei jahtiin voi lähteä, sillä ne eivät läpäise majavan paksua nahkaa. Lehto kertoo, että alkukesällä Kuhmoisten riistanhoitoyhdistys sai poikkeusluvan metsästää kahdeksan majavaa pyyntikauden ulkopuolella, kun siltarummun tukkeutumisen vuoksi vesi nousi tielle asti. Trikiiniloinen kuolee kuumentamalla, joten esimerkiksi keitettyä ja sen jälkeen savustettua majavanlihaa voi syödä turvallisesti. Kun majava rakentaa patoja säädelläkseen vedenkorkeutta, tulvat voivat nousta korkealle ja vahingoittaa esimerkiksi taimikoita. Lehdolta tilataankin edelleen lihaa. päivästä lähtien huhtikuun loppuun asti. lokakuuta 2015 Päivi Hotokka Kun majavat aiheuttavat Kuhmoisissa tuhoja, apuun kysytään yleensä ensimmäisenä Heikki Lehtoa. Hän on uhannut lopettaa, kun sata majavaa on täynnä. • Alkuperäinen euroopanmajava on edelleen harvinainen, koska sitä metsästettiin aikoinaan liikaa turkikseksi. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 7. Ne pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta, mutta voivat aiheuttaa pahoja vahinkoja esimerkiksi rakennuksille ja metsätaMajava tekee vahinkoa metsille, teille ja rakennuksille loudelle. Ensimmäisenä syksynä saalista ei tullut, koska illat ehtivät pimetä. Majavan voimat näkyvät esimerkiksi Pitkäjärven Toijanlahden rantahaavikossa, missä on valtion omistamalla maalla kaadettu aarin verran puita. Itsekin pidän sitä jonkinlaisena saavutuksena. Taustalla näkyy majavien talveksi kokoama ruokalautta. Passissa olevan metsästäjän ei kannata käyttää partavettä tai muuta tuoksua, sillä majava huomaa herkästi vieraat hajut. Lehto pukee ylleen myös hyttyshatun, jotta kasvot eivät erotu liikaa taustasta. Myös polttoainetta on huvennut, kun Lehto on ajanut metsästysmaille ympäri Kuhmoista. Hänellä on vankka kokemus majavan metsästyksestä, sillä loppukesällä mies ampui sadannen majavansa. Mies on osallistunut tiiviisti myös Kuhmoisten Majava karttaa tuoksuvaa metsästäjää Lehto hälytettiin Niittyojalle Hahmajärven taakse, missä majavat aiheuttivat tuhoja. Lehto tietää, että jotkut hyödyntävät myös majavan turkiksia. Majavat ovat kaataneet suuren alan järeää haavikkoa Metsähallituksen maalla Pitkäjärven rannassa. Keväällä pääsiäisen aikaan suuren pesän edustalta ammuttiin kymmenen majavaa. Majava voi jyrsiä poikki läpimitaltaan 30-senttisen puun. Lähde: Suomen riistakeskus Kylämällä Hirvijärventien alittavassa rummussa on parhaillaankin majavan pato. Metsästäjän täytyy tuntea majavien aikataulut. Heikki Lehto kertoo myös lähettäneensä viisi ruhoa savustettavaksi. susija ilvesjahteihin. Tällaista saalismäärää ei ole moni saanut, koska majavien metsästäminen vaatii kärsivällisyyttä ja taitoa. – Ensimmäinen uros saattaa ilmestyä aina kello 19.20, Lehto kertoo. – Kun kevättalven upottavilla hangilla kulkee lumikengillä varusteet selässä ja alkaa tulla pimeä, tulee välillä mieleen, pitäisikö pää tutkituttaa, Lehto virnistää. Vuosina 2002 ja 2003 hän voitti Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirin pienpetokilpailun. • Majavapadoista tulisi ilmoittaa maanomistajalle tai metsästysseuralle. • Valtio ei korvaa majavan aiheuttamia tulvavahinkoja
Nyt kuitenkin nähdään, että kun aukot tehdään metsän keskelle, tuulenkaatojen riski ei ole suuri. Noin 700 hehtaaria metsää on käsitelty siten, että lopputulos jäljittelee luonnonilmiöitä, kuten metsäpaloja ja myrskytuhoja. Ensimmäiset viitteet tulevista tutkimustuloksista on jo saatu, sillä muokatuilla aloilla metsä näyttää uudistuvan hyvin. Poimintahakkuussa poistetaan yksittäisiä puita, pienaukkohakkuussa aukot ovat läpimitaltaan 10–30 metriä ja osittaishakkuussa 40–60 metriä. Jos sattuu todella otollinen vuosi, metsän uudistumisesta ei saa oikeaa kuvaa, Björkqvist sanoo. Myös harvennushakkuissa metsään jätetään käsittelemättömiä kohtia. Sauli Valkosen mukaan on pelätty, että pienaukkohakkuut lisäävät tuulen kaatamia puita aukkojen reunoilla. – Kylämällä on nyt nähtävillä, minkä näköistä vaihtoehtoinen metsän käsittely on. Heinää yllättävän paljon Maastossa näkyvät havainnot vahvistaa Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Sauli Valkonen. Risto Savolainen ja Niklas Björkqvist tarkastelevat, miten luontainen taimettuminen on onnistunut viitisen vuotta sitten hakatulla pienaukolla. – Hyvä, että hakkuita on tehty useana vuonna. Samalla saadaan kokemuksia menetelmän vaikutuksista metsän kasvuun. Tällä aukolla kasvaa runsaasti heinää, eikä taimia näytä olevan yhtä paljon kuin muokatulla aukolla. – Ensisijainen tavoitteemme on selvittää lajien elintapoja ja uhanalaisuutta, mutta taksonomien avulla saamme selville myös lajistoa, jota kukaan ei ole osannut edes etsiä, tutkimusta johtava Panu Halme Jyväskylän yliopistosta toteaa tutkimusryhmän tiedotteessa. Muokatussa laikussa kasvaa parisenttisiä kuusentaimitupsuja aivan vieri vieressä. Metsä.fi-lehden mukaan tutkija Juha Siitonen Lukesta kertoi viime keväänä järjestetyssä seminaarissa, että ensimmäisten kolmen vuoden aikana vanhan metsän lajit säilyivät kaikilla tavoilla käsitellyissä tutkimusmetsissä. Uuden isomman sienilajin lisäksi tutkijat ovat löytäneet Etelä-Suomen luonnontilaisissa metsistä erittäin runsaasti erilaisia pieniä lahottajasieniä, jotka elävät koivulahopuilla. Lajia ei ole aiemmin tavattu Suomessa, mutta se esiintyy harvinaisena Norjassa ja Ruotsissa. Tutkimushankkeessa ovat mukana Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto. Kun tutkimus alkoi vuonna 2009, pienaukkoja poimintahakkuut eivät olleet sallittuja tavallisessa metsänhoidossa. Lähistöllä on toinen pienaukko, joka on muuten käsitelty samoin, mutta maan muokkaus on jätetty tekemättä. Jyväskylän yliopiston luonnonsuojelubiologien lisäksi hankkeessa on mukana Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen, Turun yliopiston kasvimuseon sekä Suomen Ympäristökeskuksen lajiasiantuntijoita eli taksonomeja. Muokkauksen aikaan on sattunut hyvä siemenvuosi ja riittävän kostea kesä. Laji kasvaa lahopuiden kaarnalla ja sen jalka on kuin valkoisen jauheen peitossa. Jauhekaarnahiippo löydettiin Isojärven kansallispuistosta harvinaisten ja puutteellisesti tunnettujen lajien kartoituksessa. Selvityksen alla on nyt se, pystyvätkö nämä lajit elämään talousmetsiin jäävällä lahopuulla. lokakuuta 2015 Päivi Hotokka Seuraavien vuosikymmenten aikana Kylämän metsät antavat arvokasta tietoa siitä, saadaanko luonnon monimuotoisuutta säilytettyä talousmetsissä käyttämällä tavallisesta poikkeavia metsänkäsittelymenetelmiä. – Kuva Panu Halme Laikussa kasvaa kuusentaimia vieri vieressä. Tutkimushankkeessa kaikille hakkuuaukoille jätetään eläviä säästöpuita ja kaadettua lahopuuta.. Kuvioita on käsitelty eri tavoin, jotta menetelmiä voidaan vertailla. Nyt tutkijat seuraavat, kuinka kuusentaimet pärjäävät kamppailussa heinää vastaan. Käsittelytavat sallittuja kaikille Toinen asia, jota tutkijat tarkkailevat tutkimuksen alkuvaiheessa, ovat tuulenkaadot. Vuotta tai kahta myöhemmin maata on muokattu kevyesti tekemällä sinne kauhalla laikkuja. Lajien määrää tutkitaan uudelleen vuosina 2016–2017. Siellä voi käydä vilkaisemassa, jotta oikeasti tietää, mistä keskustellaan, Sauli Valkonen kannustaa. Tutkimusalueilla seurataan myös eliölajien määrää. Hakkuualat ovat pienempiä kuin tavanomaisessa metsänhoidossa, jolloin suurempi osa metsää jää peitteiseksi. Viime vuonna voimaan tulleen uuden metsänhoitolain myötä niitä voi käyttää kuka tahansa. Valkosen mukaan heinän määrä on yllätys, sillä aiemmissa tutkimuksissa vastaavanlaisilla alueilla heinää ei ole ilmestynyt yhtä paljon. Uudenlaisten hakkuutapojen toimivuutta tarkasteleva laaja tutkimus alkoi kuusi vuotta sitten Isojärven kansallispuiston eteläpuolella sijaitsevissa Metsähallituksen metsissä. Muokatuilla alueilla taimia on moninkertaisesti. Samalla tutkitaan, miten energiapuun korjuu vaikuttaa näihin pieniin, aiemmin tuntemattomiin lahottajasieniin. Hyvä siemenvuosi tuotti taimia Metsähallituksen suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist johdattaa kuviolle, jossa on tehty pienaukkohakkuu talvella 2010. Valkonen toteaa, että vielä on liian aikaista sanoa, säilyykö lajisto paremmin, kun metsää hakataan pienemmissä osissa ja hakkuille jätetään tavallista enemmän säästöpuuta. Uuden sienilajin löytänyt tutkimusryhmä työskentelee osana Etelä-Suomen metsien harvinaisia ja puutteellisesti Isojärven kansallispuistosta löytyi uusi sienilaji tunnettuja lajeja kartoittavaa hanketta. Aukolla on nähtävissä myös kuusentaimia, jotka ovat alkaneet kasvaa muokkaamattomissa kohdissa heti hakkuun jälkeen, ja vanhempia taimia, jotka ovat virkistyneet saatuaan valoa. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 7. Anna Karhila Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä on löytänyt Isojärven kansallispuistosta ja Jämsän Hallinmäen suojelualueelta aiemmin tuntemattoman sienilajin, jonka suomenkieliseksi nimeksi valittiin jauhekaarnahiippo. – Hirveä määrä taimia! ympäristöasiantuntija Risto Tutkimusmetsissä kohoaa lupaavasti taimia Savolainen Metsähallituksesta huudahtaa. – Pienaukkohakkuilla kasvaa hurjasti heinää ja taimet ovat paljolti heinän seassa
Pohjakunnon hankkiminen syksyn jahteihin alkaakin jo keväällä, kun koirat juoksevat pyörän vierellä reippaita lenkkejä. Heikki Vilppala on toiminut vuosia huudattajana Lions clubin hirvenlihahuutokaupassa. – Koirasta saa vuosikausiksi metsälle kaverin. Hyvä koira löytää hirvet parhaimmillaan nopeasti ja osaa haukullaan pysäyttää ja pitää ne paikallaan. – Harjoittelen keväällä myös hakemista maastoon tehtävien verijälkien avulla. Huutokaupan tuotoilla on esimerkiksi palkattu nuoria kesätöihin Päijännekodille, tuettu vaihto-oppilasmatkoja ja Leijonien hirvihuutokaupalla on pitkät perinteet Anna Karhila Patavedellä valtatie 24:n molemmin puolin sijaitsevilla mailla hirviä pyytävän Torvelan Eräpoikien hirviporukan ainoana koirana on monta vuotta haukkunut karjalankarhukoira Vertti, 9. Hirven perässä tielle voi tulla myös koira, joten tähän aikaan kannattaa olla koko ajan liikenteessä tarkkana. lokakuuta 2015 Anna Karhila Kuhmoisten Lions Club järjestää vuosittain syksyn hirvestyskauden aikana suositun hirvenlihahuutokaupan, jonka tuotto käytetään kuhmoislaisten nuorien hyväksi. Moni hyvä koira on mennyt hukkaan, kun niitä ei ole viety metsään, sillä vain siellä koira oppii asiat, joita se jahdissa tarvitsee, Hauskanen kuvailee. – Nuori koira kannattaa viedä metsään jälkiä haistelemaan heti pienestä pitäen. – Hyvä koira on itsenäinen ja sitkeä ja lähtee aina itse heti hakemaan karkkoja, Hattunen kuvailee. Tämän vuoden huutokaupan ajankohtaa ei vielä ole päätetty. Nuorten hyväksi Huutokaupan tuotto jää kokonaisuudessaan Kuhmoisiin, jossa se käytetään lyhentämättömänä nuorten hyväksi. – Nuorten koirien ehdoilla lähdetään jahtiin. Vaistot ja rautainen kunto Hirviporukalle hyvä koira on kullanarvoinen apu metsässä. Jauhelihan hinta tosin usein asettuu jollekin tasolle, jolla sitä sitten huudetaan koko illan ajan. Älypuhelimeen ladattava sovellus hakee koiran tutkapannan signaalin ja näyttää reaaliajassa, missä koira kulkee. Metsän korkeakoulu Heti kun koirien kiinnipitokausi elokuun loppupuolella päättyy, alkaa todellinen korkeakoulu, kun koirat pääsevät juoksemaan vapaana metsään. Kuhmoisten alueelle jaetuista luvista osa jyvitetään suoraan seuroille. Nuoret koirat pääsivät viikonlopun aikana ensimmäiseen hirvijahtiinsa. Koiran kanssa kulkeminen tuo siihen vielä lisää syvyyttä. – Huutokauppa tuottaa vuosittain kahdesta kolmeen tuhatta euroa, Lions Clubin aktiiveihin kuuluva Martti Kankkunen kehuu. Usein huutokauppa on järjestetty joko itsenäisyyspäivän tai joulunavauksen aikaan. Nelli säntää heti innokkaana liikkelle, kun hihna irtoaa.. Metsästyskoiraroduilla oikeat ominaisuudet ovat verissä. – Kuva Päivi Hotokka jolla se saa ne pysähtymään uudelleen. – Kilohinnat nousevat usein korkealle. Täysi jahtipäivä vaatii koiralta rautaista kuntoa, sillä päivän aikana kilometrejä voi kertyä kymmeniä. Teemu Hauskasen jämtlänninpystykorva Misty ja Matti Hattusen länsisiperianlaika Nelli odottelivat perjantaina jo malttamattomina jahtikauden alkua. Huutokauppahirvi kaadetaan nykyään usein siis kannanhoidolliseen tarkoitukseen, Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Laatikainen toteaa. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 7. – Hirvi voi juosta tielle yllättävässä paikassa myös pienillä sivuteillä. Loput luvat jäävät pankkiin, joka aukeaa jahdin puolivälissä marraskuun alussa niin sanotussa kuuden viikon kokouksessa. Hirvenlihahuutokaupan ajankohta pyritään valitsemaan siten, että paikkakunnalla olisi mahdollisimman paljon kesäasukkaita. Jos hirvet lähtevät uudestaan liikkeelle, koiran täytyy lähteä seuramaan niitä ja ottaa uusintahaukku, Nuorten koirien ehdoilla metsälle jaettu stipendejä. Oman koiran touhuja metsässä on niin mukava kuunnella, Hauskanen perustelee. Paisteista luihin Huutokaupassa myydään sekä paistia, jauhelihaa että luita, joita koiranomistajat huutavat mielellään. Koska jahdin kulkua on vaikea tarkkaan ennustaa, Hauskanen ja Hattunen muistuttavat tiellä liikkujia olemaan syksyn aikana varovaisia. – Jokainen irtilasku on harjoitus, sillä metsässä tulee aina eteen yllättäviä tilanteita. – Pankista kohdennetaan lupia niille seuroille, joiden alueella on hirviä eniten. Metsä testaa lopullisesti, miten koirat toimivat. Vain sisäelimet sekä kieli ja sarvet jäävät kaatajalle. 1960-luvulla Allan Flinckin aloitteesta alkunsa saanut huutokauppa oli pitkään ainoa lajiaan Suomessa. Treenija jahtikauden aikana pitää koiraa muistaa myös ruokkia reilusti. – Huutokauppaan tulee usein ostajia naapurikunnista saakka, ja moni huutaja ostaa kerralla isomman määrän omaan käyttöön, Kankkunen kuvailee. Syötän itse mielelläni sekoitusta, jossa on kuivamuonaa ja raakaa lihaa, Hauskanen kertoo. Toiset koirat syttyvät heti ensimmäisenä syksynä, toiset saattavat olla valmiita vasta seuraavana vuonna, Mistyn omistaja Teemu Hauskanen kertoo. – Metsästysseurat ovat osallistuneet hienosti nuorten hyväksi tehtyyn työhön. Kuva on vuoden 2009 huutokaupasta. Ilman treeniä metsällä ei kuitenkaan pärjää. – Ruoan pitää olla hyvin energiapitoista. Kaatamisen lisäksi he nylkevät hirven, ja nykyisin meidän vastuullemme jää ennen huutokauppaa vain lihamestarin avustaminen paloittelussa, Kankkunen kiittelee. Hirvi ammutaan pankista Aiemmin huutokauppahirven kaatovuoro kiersi seuralta toiselle, mutta muutaman vuoden ajan leijonien hirvi on ammuttu Kuhmoisten isosta yhteislupakiintiöstä eli hirvipankista. Tänä vuonna sen rinnalla aloittaa kaksi nuorta koiraa, 1,5-vuotias jämtlänninpystykorvanarttu Misty sekä 1-vuotias länsisiperianlaikanarttu Nelli. Perustottelevaisuuttakaan ei kannata unohtaa, sillä ihanne olisi, että koira tulisi kutsusta luo vaikka kesken haukun, Hattunen kertoo. Koiriensa tavoin porukan nuorimpiin kuuluville Hauskaselle, 25, ja Matti Hattuselle, 30, metsästys on ollut intohimo pienestä pitäen. En osaisi kuvitella jahtia ilman koiraa
Vaikka kalastaja tietää, että saalista tulee kohta, joka kerta on yhtä hienoa, kun kala nappaa kiinni. Ei ole väliä, mistä kalasta sen tekee. Vesillä oleminen on tullut hänelle verenperintönä, sillä hänen isoisänsä toimi kalastajana Päijänteellä. Marko ja Elina Wikmanin mielestä tuoreena savustettu sei kiilaa kuitenkin maultaan kalojen ykköseksi. Koska Wikmanit laittavat ruuaksi kaiken pyydystämänsä kalan, he eivät edes voi kalastaa koko päivää. Muuten saalista tulisi liikaa. Laatikaisen mielestä suurpedoista ilmoitetaan Kuhmoisten riistanhoitoyhdistykselle kiitettävästi. Ratavastaavan tehtävänä on valvoa, että ampumaradalla noudetaan järjestyssääntöä ja lupaehtoja. Tuttavat kysyvät Marko Wikmanilta usein, millä välineillä kalaa tulee. Joulukuusta alkaen ampumaradalla on oltava muun muassa ratavastaava ja järjestyssääntö. Wikmanin perheen kalastusharrastus on vain lisääntynyt, kun Micaela on innostunut lajista. Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Laatikaisen mukaan lakimuutos ei vaikuta yksittäisten ampumaharrasRatavastaava ampumaradalle tajien toimintaan. Päijänteeltä kuhaa ja ahventa Wikmanien mielestä kalaruokiin ei kyllästy, kun niitä oppii laittamaan monipuolisesti. päivänä voimaan tuleva ampumaratalaki tuo uusia käytäntöjä Aukeasuon ampumaradalle. Ne eivät tee kalastajille mitään, mutta veneen kokoinen pyrstö näyttää valtavalta, kun sitä katselee samalta tasolta. – Kalapasta on hyvää. Marko Wikman on käynyt pohjoisessa jo 40 vuoden ajan. Syksyn hirvijahti on käynnistynyt rauhallisesti, ja muutamia lupia on käytetty. – Luonnossa on vielä niin paljon ruokaa, että ilveksillä ei ole mitään tarvetta hakea pihapiiristä saalista. Usein määränpäänä on suomalaiskylä Pykeija PohjoisNorjassa, missä omat kumiveneet odottavat heitä. Nyt perhe matkustaa Lappiin 3–4 kertaa vuodessa. Niina Huuhtanen Kuhmoisissa on kirjattu eloja lokakuun välisenä aikana hieman tavallista enemmän ilveshavaintoja. Laatikainen kertoo, että susista on tehty ilmoitus riistanhoitoyhdistykselle viimeksi keväällä. Siika ei tuntunut olevan lainkaan liikkeellä, eikä taimen käynyt verkkoon. Kun hän ensimmäisen kerran otti mukaan Elinan, tälle iski heti lapinkuume, ja matkat vain tihentyivät. Ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa poronhoitoalueen ulkopuolella 1. Suomen riistakeskus myöntää ilvesten kannanhoidolliset poikkeusluvat 23. Ilvesten poikkeuslupia on haettu Kuhmoisiin neljä kapKuhmoisiin haetaan kaatolupaa neljälle ilvekselle paletta. Susista ja ahmoista ei ole tehty viime aikoina havaintoja. joulukuuta ja päättyy 29. Kipinän sytyttämisessä auttoi, että perhe käy kalastamassa Norjassa Jäämerellä, missä kala tarttuu koukkuun helposti, eikä aloittelijakaan turhaudu. Vaikka kala ei siellä käy syöttiin yhtä usein kuin Lapissa, saaret ovat hyviä telttailupaikkoja. – Ratavastaavan on jatkossa oltava paikalla esimerkiksi silloin, jos ampumaradalla järjestetään jonkinlaisia kilpailuja. Riistanhoitoyhdistyksellä ei ole tällä hetkellä esimerkiksi varmaa tietoa Kuhmoisissa liikkuvien susien lukumäärästä. Tänä kesänä hän on saanut kuhaa ja ahventa. Uistelen myös, mutta välillä se turhauttaa, Marko Wikman sanoo. Myös haastattelun päätteeksi perhe nostaa reput autoon ja lähtee järvelle viettämään viikonloppua sekä saunomaan Padasjoen Lehtisille. Vaikka seuranta tietää lisää työtä riistanhoitoyhdistykselle, on siitä Laatikaisen mielestä myös hyötyä. Wikmanin isä syntyi järvellä soutuveneessä, kun yhdeksättä lastaan synnyttävä äiti päätettiin tuoda saaresta Turska nappaa kiinni vaikka voiveitseen Kuhmoisiin synnytyssairaalaan. Niina Huuhtanen Joulukuun 1. Riistanhoitoyhdistys kokoontuu päättämään uuden ampumaratalain mukaisesta järjestyssäännöstä lähiaikoina. Toisaalta reissuja tehdään myös muualle Norjan Finnmarkiin sekä Suomen Lappiin. Siinä missä pohjoiseen lähteminen vaatii vähintään viikon, lyhyempiä retkiä Wikmanit tekevät Päijänteelle. Kalastus on vain yksi osa lomaa, johon kuuluu paljon muutakin luonnossa oleskelua. Elina, Micaela ja Marko Wikman ovat kalastaneet ruokailuvälineistä valmistetuilla vieheillä muun muassa turskaa ja siikaa. Vaikka kalastus mielletään edelleen miehiseksi harrastukseksi, Micaela ja hänen äitinsä Elina Wikman vakuuttavat, että se sopii naisille yhtä hyvin. Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Laatikainen kertoo, että suurpetohavaintoja on tehty viimeisen parin kuukauden aikana yhteensä 13. – Siellä meidät jo tunnetaan, ja suuri osa morjestaa meitä. Lisää havaintoja kuitenkin kaivataan, etenkin susien liikkeistä. Todistaakseen väitteensä hän kiinnitti pöytäveitseen ja lusikkaan koukut. Kuvan hirvisonni ikuistui riistakameraan elo–syyskuun vaihteessa.. – Vaikka lusikalla, hänellä oli tapana sanoa. helmikuuta. – Jos laitetaan suolakalaa, se on ehdottomasti siikaa. Turska ja sei tarttuivat niihin mainiosti. lokakuuta mennessä. – Päijänteellä kalastan pääasiassa verkoilla. Pannulla paistettuna harjus on paras. – Tuolloin arvelimme, että Kuhmoisissa elää susipari. Valas veneen vierellä Pohjoisessa Wikmanit enimmäkseen uistelevat ja heittävät virveliä. Norjassa kalastuksen kylkiäisinä saa myös sellaisia elämyksiä, joita Päijänteellä ei koe. Hämmennystä on aiheuttanut kuitenkin se, että eläimet ovat eläneet niin pienellä alueella. Norjassa pyydykseen käy usein sei, joka Suomessa tunnetaan hiukan mauttomana pakastekalana. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 7. Savustamisen, suolaamisen ja paistamisen lisäksi voi kokeilla uusia ruokalajeja. – Saamme tarkempaa tietoa ampumaradan käytöstä, mikä on hyvä asia. Alueella liikkuvat ilvekset eivät ole Laatikaisen mukaan hätyytelleet kotieläimiä. Lisäksi ratavastaava huolehtii ampumaradan turvallisuudesta. Hän on pienestä pitäen tottunut siihen, että perheessä kalastetaan itse ruokakalat, ja kulkenut Lapissa mukana kalastusreissuilla. Havainnoista 12 on ilveksistä ja yksi karhusta. Koska elintavat poikkeavat yleisestä tietämyksestä, on pohdittu myös sitä mahdollisuutta, että eläimet ovatkin villiintyneitä koiria tai koirasusia. Laatikainen kertoo, että uuden lain myötä Aukeasuolla aletaan seurata aiempaa tarkemmin laukausmääriä. – Puhutaan, että lähdetäänkö hakemaan ruokaa, eikä kyseenalaisteta sitä, tuleeko kalaa, Micaela Wikman kuvaa pohjoisen reissujen ajatusmaailmaa. Laatikainen kertoo ilveshavaintojen jakautuvan tasaisesti ympäri Kuhmoista. Toisinaan valaat tulevat aivan kumiveneen viereen. – Kaikille tulee sama mahtava tunne, kun virvelin päässä on jotain, perheen isä Marko Wikman lisää. Poikkeuslupia voidaan myöntää vain vahvan ilveskannan alueille, jotka määritellään Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion perusteella. Micaela tietää sen tunteen. Jännitys alkaa siitä, kun tuntee vieheen menevän kohti pohjaa. Kotona Kuhmoisissa sauna on koristettu Norjan rannoilta löytyneillä verkoilla. lokakuuta 2015 Päivi Hotokka Seitsemäsluokkalaista Micaela Wikmania ei ollut vaikea saada innostumaan kalastamisesta. Saaliin määrällä on rajansa Wikmanien perheessäkin Marko on kuitenkin se, joka sai muut mukaan liikkumaan luonnossa ja kalastamaan
Yhtäkkiä se sitten irtosi ja vanha mies sanoi: ”Siellä on varmaan jokin uppopuu kun se painaa niin riivatusti.” Mutta kun paino nousi lähemmäs pintaa, vanha mies sanoi: ”Se on kala ja se on iso!” Ja sieltä nousi todella iso kuha, pituutta sillä oli varmaan liki metri. Kun Kotalahteen palattiin, oli vaikeata esittää vaatimatonta. Vain koukku oli ostotavaraa, ja syötteinä oli kastematoja peltipurkissa. lokakuuta 2015 PÄIJÄNTEEN LUKKOJA MÖKKIPALVELUT ABLOY KÄYTTÖLUKOT, TURVALUKOT, SARJOITUKSET YMS. Minä soutumiehenä kierrätin sitä vuoroin ylävirtaan, vuoroin alavirtaan, mutta ei se irronnut. Olihan tällä haavilla aiemmin nostettu isoja ja raivokkaastikin potkivia kaloja mutta tätä yhtä se vain ei kestänyt. Kolmatta nostettaessa oli alkanut tuulla etelästä päin, ja kun huopaaminen vastatuuleen olisi roiskinut perässä istuvan vanhan miehen märäksi, hän päätti aloittaa verkon noston ulommasta päästä, jolloin huopaaminen keula vastatuuleen oli muutoinkin helpompaa. Minä läksin kyllä paikalla ollessani soutumieheksi ja niinpä eräänä syyskesän aamuna mentiin nostamaan verkkoja, jotka edellisenä iltana oli laskettu Tehinkärjen tuntumaan. Mutta muutaman metrin päässä odotti uusi mylläkkä ja sama toistui vielä kolme kertaa! Ihan rantapiissä oli verkko vielä kiertynyt myttyyn, jossa oli pari tiiliskiven kokoista kivenmurikkaa, siitä oli kala päässyt karkuun – voi vain arvella kuinka iso se oli ollut. Kohona oli tavallinen korkki tikulla varustettuna ja koukun painona pieni pala lyijyä. Mutta kun Lohisaalista Tehin rannoilta vanha mies kotiutui rintamalta, elintarvikepulaan alettiin kalastaa aktiivisemmin – kesällä pitkälläsiimalla, verkoilla, uistimella ja katiskoilla, talvella etupäässä pilkkiongella. Näissä kahdessa ensimmäisessä ei ollut kuin muutama sintti. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 7. Mentiin siitä heti maihin, Aavarannassa ei ollut asukkaita ja vanha mies tiesi, että ulkorakennuksen seinällä oli naularivi verkkojen selvittämistä varten. Siinä lohet irroteltiin ja verkot selvitettiin. ”Ainakin viiskilonen,” hän totesi ja napautti kalikalla lohen tainnoksiin. Onkivavat olivat puuta, ohuita rasseja rantapusikosta, ja siimat tavallista karhulankaa. Varhaisimmat muistot ovat lapsuuden onkireissuilta naapurin poikien kanssa Laukaan Leppävedeltä. Salmen pohjaan oli aikojen kuluessa jäänyt aikamoinen ryteikkö vanhoja puomilenkkejä, ja arvelimme siiman tarttuneen niihin. Viisi lohta, kaikki siinä viiden ja kymmenen kilon väliltä! Heikki Heimala nosti isänsä kanssa Tehinniemen rantavesistä viisi lohta samalla verkonkokemiskerralla.. Kuha, hauki ja made olivat keittokaloja, lahna ja siika yleensä suolattiin. Vanha mies kaappasi haavin ja sujautti sen kalan alle, mutta kun hän nosti sen vedestä, kuha potkaisi kerran, haavi hajosi, koukku irtosi ja kuha putosi takaisin veteen. Sitten sotien aikaanhan minä olin vielä kansakouluikäinen poikanen ja kalastuskin oli vain onkija katiskapyyntiä. Särki meni suolakalaksi, ahventa paistettiin tai haudutettiin padassa sianlihasiivujen kera. Näilläkin varusteilla kalaa saatiin, etupäässä ahventa ja särkeä. Sen verran homma otti koville, että vanhan miehen piti tasaantuakseen turvautua nitropurkkiin. Kun sitten eräänä aamuna nostimme vanhan miehen kanssa Vuonteen salmeen laskettua siimaa, se tarttui johonkin. Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET www.lukkomokki.fi 040 570 1790 Heikki Heimala Minuahan ei kalastus ole koskaan erityisesti kiinnostanut, toisin kuin isääni, ”vanhaa miestä”, tai nuorempia veljiäni. Talvella pilkkiongella sai ahventa, madetta saatiin syksyllä ohuen kirkkaan jään läpi kolkkakalana. Nythän on niin, että kuha – kun huomaa olevansa kiinni – laskeutuu pohjamutaan ja jää sinne makaamaan. Silti olen aina tarvittaessa lähtenyt mukaan – soutumieheksi tai muuten – joten jonkin verran kokemuksia on vuosien mittaan kertynyt, ja ne ovat tässä nyt jutun juurena. ”Jumputtaa ankarasti” Vanha mies kalasteli sitten eläkepäivinänsä Päijänteen Tehinselän rannoilla. Se vajosi arvokkaasti näkymättömiin emmekä me voineet tehdä muuta kuin katsoa perään. Kotiin tullessa ja vielä aamukahvipöydässäkin olivat puheet niin vähissä, että äiti rupesi tiukkaamaan, että mitä oikein oli tapahtunut. Kalamiehen piti turvautua nitroihin Harvoin olen nähnyt vanhaa miestä niin kähevänä – silmä kovana hän katsoi mylläkkää, ja kun hän sohaisi kalakoukun sinne sekaan, niin heti se oli kiinni lohen kitusissa. Niitä oli kolme kahden verkon jataa, yksi vanhan miehen vakiopaikalla ”rakokivestä” selälle päin, toinen Likolahden puolella ja kolmas Mustalaissaaresta ulos etelään päin. Jatan syvemmässä päässä ei ollut mitään, mutta kun tultiin toisen verkon alkuun, vanha mies sanoi, että ”nyt jumputtaa ankarasti” – ja sitten alkoikin varsinainen mylläkkä! Kun vanha mies veti alapaulaa ylemmäs, niin vesi alkoi kuohua kuin perämoottorin potkurissa ja vanha mies tavoitti kalakoukkua – haavia meillä ei ollutkaan. No, pitihän se kertoa, mutta sovittiin, että muille ei kerrota. Kuha vajosi kuin kivi Pitkänsiiman madotus illansuussa oli ikävää hommaa, pariinsataan koukkuun piti pujottaa madot ennen siiman laskua. Näin oli tämäkin kuha tehnyt, kunnes veto siimasta sai sen lopulta irtautumaan – se ei potkinut eikä sätkinyt vaan nousi pintaan kuin tukki. Kuhaa, haukea, lahnaa ja siikaa saatiin siimalla ja verkoilla, uistimeen kävi etupäässä hauki ja katiskoihin kävi kaikki kala
Koska puukauppa kävi vuoden alussa aiempia vuosia maltillisemmin, kaupan toteutus siirrettiin syksyyn. Metrokoiria tapasin edellisellä Moskova-jaksollani, mutta en enää viime vuosina. Moskova ei jätä kylmäksi. Se tarjoaa elämyksiä ja kokemuksia hieman eksoottisella tavalla, mutta on taatusti käymisen arvoinen kohde. Linjojakin on 12. Viikolla 43: maanantai 19.10. Irtokoiria liikkuu jonkin verran, mutta ne ovat hyvin käyttäytyviä, ja ihmiset suvaitsevat niitä. Tumma leipä maksoi 13,50 ruplaa eli alle 20 eurosenttiä. 58,3 ha metsää ja kuusi lomaasunnon rantarak.paikkaa, rak.oik. Ja jos yksi pysähtyi, muiden kaistojen autoilijat saattoivat painaa vain kaasua. Marttailta La 31.10. ja keskiviikko 21.10., klo 21-24 Tarkempia tietoja vesikatkoista löytyy kunnan verkkosivuilta (www.kuhmoinen.fi).Vesikatko voi olla ilmoitettua lyhyempi. Metrojunia tulee jatkuvasti, mitään aikatauluja ei ole, ei myöskään johdin-tai linjaautoilla. Vesijohtoverkossa tehdään huoltotöitä viikolla 42 ja 43. Katkon jälkeen vesi saattaa olla sameaa, mutta kirkastuu vettä juoksuttamalla. Talvisin kadut ja jalankulkuväylät suolataan, mikä tietysti merkitsee ajoittaista mäskiä, mutta hyvin pian mäski lapioidaan väyliltä pois. Mutta jos liikenne veti, niin autot huristivat lähes sadan kilometrin tuntivauhtia, eikä oikeastaan kukaan pysähtynyt suojatien eteen. 0400 551403. Puunmyyntiä varten pyydettiin tarjoukset kaikilta alueen merkittäviltä puunostajilta. 11 matkan kortti maksaa noin 5 euroa. He muodostavat katujen kunnossapitoprikaatit. Teatterimatka Lahteen: Myrskyluodon Maija La 28.11. Mikäli joku innostuu idänmatkailusta, suosittelen puistokäyntiä. Tien ylitys on arpapeliä Koulumatkallani Leninski prospektin 10-kaistaisen tien ylitys oli arpapeliä: jos oli seisova ruuhka, niin davai! – siitä vain puikkelehtimaan autojen väliin. Metrossa pätevät kohteliasuussäännöt: vanhemmille ja naisille yleensä annetaan istumapaikka. Metroasemat ovat sisäpuolelta kuin palatseja. Kaupunki ei nuku koskaan. Kahta viimeksi mainittua kansalaisuutta näkyy katukuvassa ahkeroimassa. Lähellä asuntoani on Gorkin puisto, jonka kukka-asetelmat virkistävät ja missä kesäisin soivat vesiurut ja talvisin oli maailman suurin tekomäki lumilautailijoille – ilmaiseksi. lokakuuta 2015 TAPAHTUMAT Kunta tiedottaa Marita Misukka-Kyyrö Minulta on usein kysytty, millaista elämä Euroopan suurimmassa kaupungissa onkaan. Mihin väite perustunee. Tarjous on suuruudeltaan 214.923,20 euroa (alv %). Itsekin ostin koirille nakkeja. 6x250 k-m2, puusto 6870 m3, 520 000€/ tarjous Sahramies p. Siivousprikaatit hoitavat myös kukkaistutuksia, jotka ovat sanoinkuvaamattoman upeita. 040 842 6282 tai laitospäivystäjälle puh. Sydänkerhon kuukausitapaaminen Kuhmalassa Ke 14.10. Yhä vielä sinnittelevät leipäja vihanneskioskit. Samainen metromatka asemalle kesti puolisen tuntia, taksilla piti varata puolitoista tuntia. Metro kulkee taksia nopeammin Tilastojen mukaan Moskova on maailman kalleimpia kaupunkeja. Asuntoni ympärillä oli useampikin puistikko, ja eräässä majaili koirapariskunta. Ihmismassa etenee omaan tahtiinsa. Puistoon hiihtämään Moskovassa on valtavasti puistoja, suuria, missä voi hiihdellä, ja pienempiä, missä luetaan klassikkoja ja nautitaan istutuksista. Pahoittelemme huoltotyöstä aiheutuvaa häiriötä. Myytäväksi suunniteltu leimikko sijaitsee MyllySuutola, Mäntykangas, Mustikkamaa ja Kaukola -nimisillä tiloilla. Korkeimman tarjouksen jätti Stora Enso Metsä. Kadut ovat aina puhtaat. Mikäli sameus ei poistu tai vedessä tai veden paineessa on havaittavissa muita ongelmia, asiasta voi ilmoittaa tekniseen toimistoon puh. Kulttuuriyhdistyksen Pentti Haanpään luento La 17.10. Se on vain koettava. Merkkituotteita pullisteleva Gum-tavaratalo sijaitsee aivan Punaisen torin vieressä. Shoppailusta kiinnostuneille jo keskustassa on monenhintaisia kauppoja. Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 7. Sulan maan aikana niitä pestään jatkuvasti. Elokuva Kuhmolassa: Onnelin ja Annelin talvi Ti 20.10. Arvioitu kokonaispuumäärä on 5 315 kuutiota. Vesihuoltotyö tehdään seuraavan aikataulun mukaan: Viikolla 42: maanantai 12.10., tiistai 13.10. Suurin osa on venäläisiä, mutta runsaasti myös ukrainalaisia, tadzikkeja ja uzbekkeja. Lisäksi korjattavan energiapuun tuloksi arvioitiin 2.362 euroa ja energiapuuksi menevän järeän havuenergiapuun tuloksi 1.180 euroa. Runkoverkon sulkuventtiilejä vaihdetaan ja vesikatko koskee alkuvaiheessa Papinsaarentien ja Askoniementien länsipuolta. Kauneimmat joululaulut Rukoushuoneella Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten kunnan vuoden 2015 talousarvioon on kirjattu puun myynnistä saatavaa tuloa 250 000 – 300 000 euron edestä. Kotiseutupäivä Päijälän pirtillä Su 18.10. Muistohetki Papinsaaren kappelissa Marraskuu To 26.11. Joten: davai! Kirjoittaja on kuhmoislainen opettaja, joka työskenteli Moskovan Suomalaisessa koulussa. 40 neliön kaunis asuntoni erittäin hyvässä talossa maksoi ruplan vaihtelun vuoksi 318–420 euroa kuussa sisältäen aivan kaiken, jopa asunnon remontit Esimerkiksi putkimiehet saapuivat 15 minuutin lähtöajalla korjaamaan pursuilevaa pesukonettani kello 21 torstai-iltana. Myös parturit ja hammaslääkärit ynnä muut erikoisliikkeet ovat yleensä auki joka päivä kello 21 asti, jopa 23:een. Metro on kätevä, luotettava ja edullinen. Joulutori Päijälän Pirtillä La 28.11. Gorkin puisto on kokemisen arvoinen, metromatkat kannattavat ja pistäytykää ihmeessä jossain kaupungin lukuisista kirkoista tai luostareista. Päivittäin metroa käyttää noin 10 miljoonaa matkustajaa, joten vaunut ovat melko täysiä etenkin ruuhka-aikana. Muuten en juuri taksia käyttänyt, vaikka se halpaa olikin, koska metro on niin paljon joutuisampi. Vesihuoltolaitos MYYDÄÄN METSÄÄ JA RANTAA: KAUKOLA 52,18 ha metsää ja yksi lomaasunnon rantarak.paikka, rak.oik. Moskova, ikiaikainen ja samalla ultramoderni. 0440 337 529 Esite: www.es-metsatilat.fi ETELÄ-SUOMEN METSÄTILAT LKV Kansankatu 8, 15870 Hollola www.puistoklinikka.fi Välikatu 6, 42100 Jämsä Ajanvaraus 020 761 3800 • lääkärikeskus • fysioterapia • laboratorio • työterveyshuolto TAPATURMAT JA URHEILUVAMMAT Lokakuu Su 11.10. 250 k-m2, puusto 3312 m3, 185 000€/tarjous KAUKOLA n. Elokuva Kuhmolassa: Napapiirin sankarit 2 Ma 12.10. Kauden aikana kuluu noin 18 000 litraa ”shampoota”. Moskova on pinta-alaltaan suunnilleen Kuhmoisten kokoinen, mutta asukkaita siellä on vähän enemmän eli noin 13 miljoonaa. Inhimillinen ja yhtaikaa täysin käsittämätön. Syysrieha koulukeskuksella To 15.10. Kunta myy leimikkoa ja energiapuuta. Moskovan metro on valtava, yli 200 asemaa ja 70 on rakenteilla tai suunnitteilla. Joku oli kyhännyt niille kopintapaisen ja vilttejä ilmestyi makuualustaksi. Roskia tai graffiteja ei näy, koska siivouspartiot ovat aina valmiudessa. Ymmärtää sitä ei voi, mutta elää siellä mainiosti pystyy. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin La 17.10. Syyslomaretki Aaltoalvariin Ma 12.10. ja torstai 15.10., näinä kaikkina päivinä klo 21-24 välisenä aikana. Niissä tavara on tuoretta, maukasta ja edullista. Cityn, joka sijaitsee nimestään huolimatta hieman ydinkeskustan ulkopuolella, 400 kaupan Afi Mall -keskusksesta jokainen löytää kukkarolleen sopivan puodin. Ruuhka-aikaan metrossa kiirehtiminen ei kannata. Kengänpohjat eivät suolauksesta pidä, niinpä niille piti päivittäin suorittaa huuhtelu. Hyvin monet ruokakaupat ovat auki 24 tuntia vuorokaudessa, myös esiMoskova ei nuku koskaan merkiksi Ikea perjantaisin ja lauantaisin kello kahteen yöllä. Talossa on vartiointi 24 tuntia vuorokaudessa, ja rappukäytävä siivottiin päivittäin. Kymmenen kilometrin taksimatka asunnoltani Suomen rautatieasemalle maksoi kahdeksan euroa
(sis. 0400 350 136 TALO tai MÖKKI HARJUNSALMELTA p. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 ________________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. Keilaus, kengät ja matka n. 040 136 3013, 045 636 3889 PITOPALVELU yms. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. klo 18 martta-iltaan! Aiheena trikookudekorien virkkaus Marjatta Järvisen opastamana Kirkkotie 5 as 1:ssä. Paluu lähtee uimahallilta klo 14.30 Kuhmoisiin. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Paikallislehti tavoittaa, luithan tämänkin... Ilm. 3.11. Matkan hinta 35€. Tervetuloa! Johtokunta KOKOUKSET Poikkea torille ostoksille! OSTOSMATKA T a l l i n n a a n 11.11.2015. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, Kysy lisää! 040 185 2727 METSÄPALVELUT MSU-Metsäpalvelu ky Pihapuiden kaadot, raivaus, istutus ja hakkuu Mikko Sulanto p. 0400 121 997 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. 040 551 7540 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! Ma 12.10. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Ark. tapahtumat OPASOL OY p. klo 10 – 11 Kuhmoisten torilla hyvää hiekkamaan PERUNAA VanGogh, Siikli, AnnaBelle, Marabel ym. Kikka 0400 437 341 26.11. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 7. Ruokailu omalla kustannuksella. erikoiskuljetukset/kotim. lokakuuta 2015 SEURAT TORIMYYJÄT TOIMITUS Toimittaja Anna Karhila 040 358 1888 Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. Hinta 13€ ja yli 75v 7€ , sisältää vesijumpan. Tervetuloa! TORSTAITUVAN kokoontumiset alkavat Kuhmolassa 8.10. Ohjelmassa kansanlaulukirkko klo 11.30. Hintoihin sisältyy alv 24%. Irma Kallio p. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860 Kuhmoisten Sanomat Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2734 (LT-2014) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Toimitusjohtaja Ossi Simola postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi palaute@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@ kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Keilaus 11-12. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. klo 10-13. Tilaushinnat 2015 (kotimaa) (sis. 040 547 1511 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 331 1582 HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 16.10 Tytille 050 345 5942. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. 24 t. Kirjoita omalla nimelläsi, nimmerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Ilmoittaudu 16.10. TEATTERIMATKA Lahden kaupunginteatteriin katsomaan Myrskyluodon Maijaa. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Kaikille avoin. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Ilm. Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 115,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) ________________________________________________________________________________________________________________________________________ TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Tupa on kaikille avoin, yhteinen ”olohuone” kerran viikossa. mennessä Kikka 0400 437 341. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. viim. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Näytös 35,50 € plus matka n.12€. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. 040 129 2386 mikko.sulanto@msu-metsapalvelu.fi PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi _________________________ Rakennushuolto P. Materiaalimaksu. Peltonen p. Ajetaan Toritietä. Bussi mukana Tallinnassa, ennakkotilauspalvelu. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. Lähtö linjaautoasemalta klo 11.30, ajetaan Toritien kautta. sekä traktorikäyttöinen LAVAMÖNKIJÄ John Deere 5 200€ p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi _________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Ad-autokorjaamo Valtuutettu Citroen ja Peugeot huolto Pietiläntie 8, Jämsä 014 716 119 / 0400 551 162 HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p . Kuhmoisten Työväenyhdistys ry:n SYYSKOKOUS su 25.10.2015 klo 18.00 Paloasemalla. 0400 783 630 _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. KOTIMAISIA LOBOOMENOITA ja Oriveden puolukkaa ym . Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. tilaus 70 e Ilmoitushinnat 1.1.2015 alk. 045 137 2276 mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin P. Lisätietoja Paulalta. Toritietä. Tervetuloa! Tervetuloa ti 20.10. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. sopivasti säkeittäin. Lähtö Nesteeltä klo 11.15. Näytös alkaa klo 13, kesto 2 t 45min. 0400 852 532 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Eila 040 540 7182 14.10.Keilaretki Lahteen. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Lähtö klo 9.15 Nesteeltä. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Ilm. Lähtö Kuhmoisista klo 7, paluu noin klo 24. alv 24%) Etusivulla 1,79 e /pmm Tekstissä 1,55 e /pmm Takasivulla 1,62 e /pmm Seurapalsta 2,23 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Hintoihin sisältyy alv 24%. 050 5206 442 JOHAN ON MARKKINAT MYYDÄÄN 3 lavaa anturaHARKKOJA 60x60 , väliseinäharkkoja ym. Mukana pastori Mira Kivilahti, kanttori Hannele Erola ja lastenohjaaja Katri Mikkola. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PESULAPALVELUT JEC PESULA PALVELU OY Nuutinrinteentie 35, Kuhmoinen p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Kirjanpitopalvelut MV p. 0400 126 938 NYT SISKONMAKKARAT, SAVULUUT JA -POTKAT KEITTOIHIN!. Sitovat ilm. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 65 e 12 kk / määräaik. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj. 0400 798143 p. 26€. mennessä 0500 844 534 OSTETAAN/ VUOKRATAAN VUOKRATTAVANA Uudehko RIVITALOHUONEISTO 2H+K+S 60m2 p. Olette lämpimästi tervetulleita! (Vetäjät mukaan) Sydänkerhon kuukausitapaamiset alkavat ma 12.10.2015 klo 13 Kuhmolassa. Nevala PUOLUKKAA KARPALOITA Kuhmoisten torilla torstaina klo 14-15 P ä i v ä r e t k i J ä m s ä n kosken UIMAHALLIIN to 15.10.2015. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy 050 461 7575 ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. ja Eurooppa OPASOL OY p. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut
Kissakulman retkeläiset pitivät evästauon Kalalahden laavulla. Marjukka Sahakangas aloitti öljyvärimaalauksen vuonna 2003 ja on osallistunut useille alan kursseille, viimeksi vuosina 2013–2014 Pekka Halosen akatemiassa. Siellä näimme edustavan kokonaisuuden 1800-luvun torpparikulttuuria, joka elätti suuria perheitä valtion virkatalon takamaalla rehevien kaskimaiden keskellä. Yksi näistä ryhmistä oli Kissakulman nuorisoseuran historiapiiriläisten porukka, joka Arja Kuninkaan asiantuntevalla opastuksella katsasti Huhtalan ja kiersi Isojärven rantaa Kalalahden maisemissa. Esimerkiksi Paratiisin polku -maalaus on saanut alkunsa Khao Lakista, missä Sahakangas vieraili kaksi viikkoa ennen tuhoisaa tsunamia. Kesä on mennyt. Niitystä oli tullut järvi, ja kuusikot kuivuneet ja kaatuneet. Lumpeita ja palmuja puolestaan pohjautuu Kalifornian Death Valleyhin, vaikka kasvit eivät luonnossa juuri tässä asetelmassa esiintyneetkään. Piirrostöissä toistuu esimerkiksi juurakkomainen aihe, joka saa erilaisia hahmoja. Kahvitarjoilu. Viime vuonna tekniikkavalikoimaan ovat tulleet mukaan grafiikka ja pitkän tauon jälkeen piirtäminen. Mennyt on myös aikakausi, jolloin Kylämän ja Isojärven maisemissa oli paljon väkeä, vilkasta elämää ja työn äänet kuuluivat joka puolelta halonhakkuutyömailta ja hevosmiesten talviteiltä tai keväisiltä uittopuroilta. 0400 872 461 ¼ Seppo Unnaslahti Sunnuntaina lsojärven kansallispuistossa oli isompia ja pienempiä ryhmiä ja seurueita vaeltelemassa ruskan keskellä raikkaassa syyssäässä. Taustalta näkyvät Kalasaari ja Ouninniemi. Retkeilijän on helppo kävellä Huhtalasta Kalalahteen, kun ennen kansallispuistovaihetta on tehty metsäautotien pohjia lähes rantaviivaan asti. Torpalta Kalalahteen kävellessä totesi heti ensisilmäyksellä kuusikoiden rehevät maapohjat, joihin huhtakaskia raivattiin. Taiteilija miettii myös, että kodin lähiympäristön aiheita pitäisi toteuttaa enemmän. Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 7. Nykyistäkin arvokkaampi se olisi, jos pihapiirin ympärillä olevia mäkipeltoja yritettäisiin vähän viljellä, edes muutama aari sieltä täältä. Se lisäisi eloa, eikä autius tuntuisi yhtä painostavalta kuin nyt. Kirjasto auki koko päivän. Kuhmoisiin muutettuaan Sahakangas työskenteli aluksi keittiön pöydällä, jonne ei mahtunut kuin yksi työ kerrallaan. Kalalahdessa on vielä heinälatokin hahmollaan kovasta työnteosta muistuttamassa. Hän asui neljä vuotta Singaporessa, joten KaakkoisAasian näkymät tulevat myös taiteeseen. Matka jatkui elämänluukulle eloisalle Heretyn kämpälle. lokakuuta 2015 VA L O KU VA K E R Ä Y S 1.8.-30.9.2016 järjestettävään näyttelyyn kuvamateriaalin toimitus: Kari Tuomola 0400 357 656 Tero Sarkanen 040 522 8944 Juha Simola 0400 379 735 Leila Helminen 0400 546 346 KuhmoistenKumu@outlook.com Napp aa yhteys tiedot taltee n -PSKYKotiseutupäivä Päijälän Pirtillä la 17.10.2015 klo 15 Jaska Åkerlind näyttää filmiä Päijälästä 60-luvulta. Marjukka Sahakankaan näyttelyssä vaihtelevat kotimaiset ja ulkomaiset aiheet sekä abstraktit ja esittävät teokset.. Elämänluukulta jatkoimme matkaa Huhtalan torpan pihapiiriin, missä harmaat rakennukset seisoivat paikoillaan korpimaan hiljaisuudessa. Kalalahden lenkki antoi aivan toisenlaisen tasamaatunnelman Isojärven maisemista, missä tunnusomaisinta ovat korkeat kivikkomäet ja vuoret kitukasvuisine männiköineen ja kuusettuvien notkelmien takaa pilkahtelevine metsälampineen. Historiapiiriläiset patikoivat Huhtalasta Kalalahteen Huhtala-nimi tulee huhtakaskista, jotka aikaansaatiin havumetsää pystyyn kuivattamalla ja lopulta polttamalla, kunnes maaperä oli noin seitsemän vuoden kuluttua viljeltävissä. – Kuva Seija Tanninen Päivi Hotokka Maalauksia, grafiikkaa, piirroksia Marjukka Sahakangas Kuhmoisten kirjaston galleria Toritie 44 3.–29.10.2015 Kuvataiteilija Marjukka Sahakangas on työskennellyt ja asunut Kylämällä jo Kuvia Isojärveltä ja maailmalta vuodesta 2006 lähtien, mutta vasta nyt hänellä on uransa ensimmäinen yksityisnäyttely pääkirjaston galleriassa. Se on kätevä väline ottaa mukaan ulos, ja materiaalia löytyy maasta. Sudenkorentoa kuvaava piirros syntyi kotimaisemissa heinänkorren ja tussivärin avulla. Näyttelyn teoksissa voi nähdä maisemia Isojärveltä, mutta joukossa on myös eksoottisempia paikkoja Sahakankaan elämän varrelta. Nyt oli kuivaa ja vedet matalalla, mutta huhtikuussa on varmasti toisenlaista. Nykyinen ulkoilmamuseo Huhtala, alun perin Vuorihuhta-niminen, vauras kruununtorppa on arvokas nähtävyys. Sitten hän vuokrasi kahden vuoden ajaksi Kylämän koululta asunnon työskentelytilakseen. Nyt kotiin on rakennettu oma ateljee. – Nyt aion ehdottomasti jatkaa tussitöitä. – Heti syntyi tuo keltainen työ, kun pääsin ateljeehen, Sahakangas viittaa Illuusionimiseen abstraktiin maalaukseen. Aamupäivä aloitettiin karttoja silmäillen Ultran tiloissa ja rakennuksen päätyyn äskettäin kiinnitettyä taideteosta tutkien. Poluilla vaeltelevien ihmisten määrää saattoi arvella nähdessään lähes tukkoon täytetyn parkkipaikan. Luontokokemuksia kansallispuistomme tarjoaa rajattomasti ja historian siipien havinaa koki maahan varisevissa keltaisissa haavanlehdissä. Majavien aherrus näkyi suurena muutoksena maisemassa. Tsunamin jälkeen maalauksessa näkyvä maisema ei ole enää ollut samanlainen. Silloin rantamaisemat olivat avoimia, koska viljankasvatuksen jälkeen tasaisimmat paikat jäivät luonnonniityiksi, väärävarsiviikatteilla niitettäviksi. Tervetuloa! ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 Jouluun possun ½ tai toimitukset nyt ennakkohinnoin. Näyttelyssä onkin useita kursseilla syntyneitä teoksia