RAKENNAMME HUIPPUNOPEAA VALOKUITUA Kuhmoisten Laajakaista Oy Maukasta kesää!. vsk Tiistaina 7. Näet S-markettisi tuoreet kuulumiset, tutut naamat ja parhaat vinkit arkeen Facebookissa. kesäkuuta 2016 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI S-market Kuhmoinen Toritie 54, 17800 Kuhmoinen ma–la 7–21 su 10–21 smarket.kuhmoinen TERVETULOA S-MARKET KUHMOISIIN! Oli suuntana sitten koti tai mökki, saat kaikki kesän herkut laajasta valikoimastamme! Palvelemme myös kesällä joka päivä klo 21 saakka. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 23 2016 66. Joko sinä seuraat meitä
Ensimmäisiin kylvökKasvupaikat ja turvapaikat siin ilmestyi oras. Muu luonto menettelee omaehtoisesti toinen toistaan nujertaen ja syrjäyttäen. Kalenteria katsoessa voi todeta, että kesäkuussa tahti vain kiihtyy. Viimeinenkin suosarka odotti jo metsätarhassa. f Raparperimehun tekoon on paras aika juuri nyt! Anna Karhila anna.karhila @kuhmoistensanomat.fi Kesä on näyttänyt voimansa. Eletään siinä toivossa, että tulemme vielä kuulluksi. Infopiste löytyy myös kirjastosta. Siellä laskeskellaan ainoastaan Soteja aluehallintouudistus miten alueet vaikuttavat saatuihin äänimääriin ja sitä kautta edustajapaikkoihin. Jos pulmasta tuntuu tulevan ylitsepääsemätön, tapahtumia voi kokeilla lähestyä uudesta näkökulmasta. Turvapaikan hakijat muistivat jo Egyptin pyramidien ääreltä lähtiessään, että Unnasjärven navetanparvessa on hyvät pesäpaikat. Oli tehtävä ratkaisu, annetaanko niiden edelleen sujahtaa ovien päältä ja laudan rakosista navetan parvelle. Olen samaa mieltä Kristiinan kanssa siitä, että taas tehdään varsinaista ”pekkarointia”, niin kuin silloin, kun meidän kuntamme liitettiin Keski-Suomen lääniin 1960-luvun loppupuolella. Askel askeleen perään oli otettava, sillä kevät eteni joutuisasti. Siellä myös selvisi, että asiakas voi valita palvelunsa ainoastaan siitä maakunnasta mihin kunta kuuluu, eli jos jäämme Keski-Suomeen, jokainen voi jättää hyvästit Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Päivät etenevät niin nopeasti uusia havaintoja tarjoten, ettei pysy mukana. Kiitos tähän mennessä kunnan luottamushenkilöille ja viranhaltijoille aktiivisesta toiminnasta Pirkanmaan puolesta. Niissähän kylvös nousee nopeimmin piikille ja syksyn tullen tähkä tuleentuu. Valtuuston on aivan oikein linjannut, että Kuhmoinen haluaa kuulua Pirkanmaan maakuntaan, josta saamme palvelut huomattavasti lähempää ja Kuhmoinen kuuluu Pirkanmaahan Reilu kymmenen vuotta sitten julkaistun laulun kertosäkeen alku tuo mieleen ne vuodet, kun koulun päätyttyä koko kesä lepäsi edessä loputtomana, täynnä mahdollisuuksia, tekemistä ja niitäkin hetkiä, joina suloinen joutilaisuus venytti viikkoja. Monella kuntalaisella tuntuu olevan käsitys, että voi hakeutua minne vaan. Kulttuurin lisäksi Kuhmoisissa liikutaan ja pelataan, lauletaan, tanssitaan ja nautitaan elävästä musiikista. Käykää allekirjoittamassa vetoomus Pirkanmaan puolesta Hinskalan Tainan kukkakaupassa. kesäkuuta 2016 T I I S T A I KOLUMNI Seppo Unnaslahti Kirjoittaja on kuhmalainen kotiseutuneuvos Kissakulmantien varrelta. Samaan tunnelmaan voi varmasti moni kesäasukas päästä Kuhmoisissa. Turvapaikan etsijät ovat olleet uutisissa ja otsikoissa jo pitkään. Nyt meitä viedään jo Kuopioon asti ”kepun” toimesta. Martti Kankkunen Kuhmoisten Seniorit ry puheenjohtaja paremmin kuin Keski-Suomen maakunnasta. En ymmärrä sitä, että meidän sote-alue kuuluisi KeskiSuomen maakuntaan. On käsittämätöntä, miten ministeritason vastuuttomat päättäjät kuntien itsehallintoa käsittelevät. Se antoi iloa ja joudutti askelta. Minulle on tullut aina tavaksi ottaa takatumia aikajanalla. PS. Pellon ja metsän rinnakkaisuus on tuonut tämän ajan viljelijälle lisäkiirettä, jollaista ei ollut samanlaisena sata vuotta takaperin. Toivon Kristiina Laakson tavoin kunnan päättäjiltä tiukkaa edunvalvontaa, ennen kuin valtioneuvosto tekee asiassa lopullisen päätöksen. f Kesäharrastukseksi voi poimia vaikka puistojumpan kunnan tarjonnasta. Välitöinään hevosmies heitteli kiviä raunioihin. Pitäisikö perustaa toimikunta tai lähetystö selvittämään asiaa kansanedustajille ja reformiministerityöryhmällä, sekä tuoda esille selkeästi meidän kuhmoslaisten kanta, mihin maakuntaan me haluamme kuulua. Kuhmoisten puolesta Markku Hjelm INS/RA/yrittäjä senior advisor. Kai se siellä menestyy, onhan samassa kivikossa ollut 90-vuotias järeä metsä, joka viime talvena joutui kypsänä kaadetuksi. Kun ensimmäiset pääskyset ilmestyivät pihapiiriin toukokuun alussa, päättelin, että nekin tekivät pitkän matkan päästäkseen turvalliseen paikkaan pesimään ja kasvattamaan lapset. Kuhmoisen kesässä ei kuitenkaan tekemisestä ole pulaa. Pääskynen on kesän tuoja ja vanhan kansan ajattelussa siunauksen antaja, siis tervetullut pesimään. Ja mitä ihmettä, minäkin heittelen vielä, vaikka samoja peltoja on kivetty kolmatta sataa vuotta. Meitä oli muutama seniori Lahdessa vanhusneuvoston seminaarissa vähän ennen karttojen julkaisua. Mihin mennä, kun ei osaa oikein edes valita. Elämyksiä on enemmän kuin ehtii tajuta: lintuperheet, kukat, orastuvat pellot. Tällä keräyksellä halutaan osoittaa kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden mielipide kunnan päättäjien tueksi, jolla yritetään saada ministerit ymmärtämään kuinka tärkeänä koemme jo tutuksi tulleen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja yliopistosairaalatasoisen hoidon meille vakinaisille asukkaille sekä 10 000:lle vapaa-aikaa täällä viettäville. Tuntuu vähän siltä, että meidän näkemystämme ei oikein ymmärretä tai ei haluta ottaa huomioon – onkohan meitä liian vähän. Kuhmoinen on perinteinen hämäläinen kunta, joten on aivan luonnollista, että me voisimme vihdoinkin kuulua jälleen Hämeeseen tai Pirkanmaahan. Listoja on tietääkseni ainakin kirjastossa, Nesteellä ja myös Facebookissa. Eläinmaailmassa käydään jatkuvaa kisaa ja kamppailua. Kristiina Laakso puuttuu meidän kaikkien kuhmoslaisten huoleen. Kun katselee laiturilla poutapilvien kulkua taivaalla, kesä tuntuu hetken päättymättömältä ja aika pysähtyneeltä. Tai kokeilisin uutta liikuntalajia, vaikka kulttuuritarjonta on aiemmin kiinnostanut enemmän. Sata vuotta sitten samalla pellolla hevospari ja mies hikoilivat kuumassa. On kivetöntäkin hiekkamultaa, rantasavikoita ja suomaata. Siellä näkee poikasten suojelua, äänekästä tappelua reviiristä ja heikon ja pienen joutumista isomman suuhun. Kuhmoisten Sanomat 2 Tiistaina 7. Jo toukokuussa ihmiset, tapahtumat ja uutiset tuntuivat heräävän eloon yhtä aikaa luonnon kanssa. Ainakaan tänä keväänä ei laudanrakoja tukittu. Tästä eteenpäin jokaisena viikonloppuna – ja melkein jokaisena viikonpäivänäkin – on Kuhmoisissa tarjolla kaikenlaisia tapahtumia, isoja ja pieniä. Liitoksen perusteluina olivat maataloustuet, jotka eivät kuitenkaan koskaan toteutuneet. Tarkoitan puiden istutusta. On valittava kasvupaikat männyille, kuusille ja koivuille. Kuinka upeaa, että valinnanvaraa on niin paljon! Kesä, eikä mitään tekemistä Kartat on piirretty ja nyt tiedämme jälleen minne meidän pitäisi ministerien mielestä kuulua. Varjopuoli on,että yhdyskuntajätettä syntyy, valkoista väriltään. Mitäpä jos luopuisinkin jostain vakiokohteesta ja yrittäisin saada omalle kartalle jonkun ihan uuden kylän, jonka tapahtumat ovat aiemmin jääneet väliin. Siellä ministeri Juha Rehulan edustaja antoi ymmärtää, että kyllä kuntien mielipiteitä pyritään noudattamaan. Kaikki tapahtumat eivät välttämättä edes löydy kalenteristamme, joten kannattaa pitää silmät ja korvat auki, että ehtii bongata kaiken kiinnostavan! Tapahtumien kirjo ja määrä on pelkästään Kuhmoisten alueella niin valtava, että kesän kalenteria tutkailevaa voi jopa harmittaa se, että valinnanvaraa on niin valtavasti. Kun matkan vaarat ja rasitukset voittanut pariskunta tänne asti selviytyi, mikä oikeus minulla olisi sulkea matkalaisilta syntymäkotinsa ovet. Sopiiko se Aura-museon lattialle ja esineistöön, siitä oli tehtävä ratkaisu. Kunnassa on nyt menossa nimien keruu Pirkanmaan puolesta. On yritettävä löytää kivirinteestä pieniä koloja, joihin hennot pottitaimet jätetään kamppailemaan elämästä. PÄÄKIRJOITUS LUKIJAPOSTI 7.6.2016 f Aurinko nousee 3.41 f Aurinko laskee 22.55 Onnea nimipäivänä! Tänään Suvi, Roope, Robert Ke Salomon To Ensio Pe Seppo La Immi, Impi Su Esko Ma Raili, Raila Ti Pihla, Kielo Ke Moona, Viena Kesän tärpit f Muista, että infokota on muuttanut satamaan. Niin se ei kuitenkaan tule tapahtumaan. Ei ehdi huomata ilmiöitä, vaikka asuu heleimmän luonnon sylissä aamusta iltaan ja vaikka työpaikkakin on juuri siinä samassa kuin pikkulapsi äitinsä helmassa. Niistä on kiittäminen, muttei lämpimiä moreenirinteitäkään kannata vähätellä. Maanpiiri on toivoa tulvillaan. On oltava nöyrä, pysäytettävä tyhjäkäynnille ja kannettava pään kokoinen mukero metsään eikä suin päin ajettava kylvökoneella yli. Tiedotusvälineet pitävät päätöksiä jo selvinä, vaikka nythän ollaan vasta kuulemassa kuntien lausuntoa. Nyt saan ajaa traktorilla, koneet helpottavat töitä ja tulosta syntyy paljon päivässä. Kasvupaikan valitsee kylvömies, toivottavasti oikean lajikkeen viisaasti ja sopivalla hetkellä. Se on tässä ja nyt täysin sätein ja avautuvin kukkaniityin, vaikka viimeisiä kylvöjä lopetellaan. Jälleen säät suosivat ihmisten töitä ja keventävät oloa ja lisäävät iloa. Kasvun ihmettä saa vuosittain ihmetellä
Mitä se tarkoittaa. Sitä nosteli pyörökuormaajan kauhaan Maanrakennus J. Tampereen tuomiokapitulin lausunnon jälkeen liitos siirtyy Kirkkohallituksen käsittelyyn elokuussa. – En usko. Juhana Säde Tuomo Hyttinen Unto Sarvala kerää nimiä adressiin, jossa vaaditaan Kuhmoisten liittymistä Pirkanmaan maakuntaan. – Työntekijät siirtyvät nykyistä isompaan työyhteisöön, josta saa vertaistukea ja joka helpottaa työntekoa. Aukioloaikoihin voi toki tulla muutoksia. – Meillä on täällä 10 000 kesäasukasta. Jos Kirkkohallitus hyväksyy liitoksen, ensi vuoden alusta lähtien Hollolan seurakuntaan liitetään kaksi kappeliseurakuntaa, joista toinen on 4 600 jäsenen kokoinen Kuhmoisten–Padasjoen kappeliseurakunta. toukokuuta hallituksen reformiministerityöryhmä linjasi Kuhmoisen osaksi Keski-Suomen maakuntaa. Jouni Penttinen ajoi Päijännekodin takapihalta pois maa-ainesta. Satu Udd on valmistunut lähihoitajaksi Jämsän ammattiopistosta. Lisäksi tarkoituksena on värvätä vapaaehtoisia nimenkerääjiä. Heistä suuri osa kuitenkin tulee etelästä ja Pirkanmaalta, Sarvala sanoo. Kuhmoisten seurakunnassa on oltu tyytyväisiä Hollolan seurakunnan päätökseen. Syvän niiauksen saattelemana lämpimät kiitokset aivan jokaiselle. – Nyt huilataan ja pidetään lomaa. Hollolan kirkkovaltuuston päätös oli yksimielinen, vaikka osa päätöksen tehneistä kirkkovaltuutetuista joutuu liitosta edeltävissä sopuvaaleissa luopumaan kirkkovaltuustopaikastaan. Niin paljon muisteltavaa riittää. Lindroosin työntekijä Jari Niittynen. Torstaina 26. Miksi. Tuomo Hyttinen Anna Karhila Päijännekodin takapihalla saatiin viime viikolla valmiiksi maisemointityöt. Jäävätkö kiinteistöt hoitamatta. Samalla takapihalle rakennettiin kaksi terassia, joilta aukeaa näkymä Päijänteelle. Aarnio on Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia huonekalusuunnittelijoita ja esimerkiksi Pallotuolin isä. Aarnio suunnittelee Puulonille tuolimalleja. Sarvalan mielestä Pirkanmaa on vetovoimaisempi ja houkuttelevampi kuin Keski-Suomi. Tällä hetkellä Kuhmoinen on osa Keski-Suomen maakuntaa, mutta kunnan sosiaalija terveyspalvelut järjestetään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä. Hallintotoimipiste säilyy, eli seurakuntalaisen ei tarvitse lähteä asioimaan Padasjoelle tai Hollolaan. Kiitokset Kirjonurmen tallille Miialle ja hepoille, jotka tekivät mahdolliseksi unelmani heppailusta. Tuotannon aloittamisen ajankohta on vielä avoin, mutta parhaillaan Puulonin tiloissa valmistetaan malliston prototyyppejä. – Periaatteessa voi, mutten näe siihen syytä. Tasavallan presidentti on ylentänyt kuhmoislaisen Jarmo Juhani Simolan luutnantiksi. Kiitokset vävylle hienosta työmatkavideosta. Sarvala uumoilee, että adressi luovutetaan kuntaan, jossa se liitetään osaksi Kuhmoisten kunnan lausuntoa. Paula Pampula Vataja Isot halit LUKIJAPOSTI Anna Karhila Kuhmoislainen huonekaluvalmistaja Puulon Oy on aloittanut yhteistyön muotoilija ja sisustusarkkitehti Eero Aarnion kanssa. Kiitokset Millalle ja Matille musiikkiesityksestä. Voiko Kirkkohallitus hylätä liitoksen. Täytyyhän kirkolliset rakennukset pitää kunnossa. Emme voi kääntää selkäämme vapaa-ajan asukkaille. – Yhteistyö on niin tuore juttu, että yksityiskohdat ja aikataulut tarkentuvat vielä myöhemmin, Hietajärvi sanoo. Jos liitos hyväksytään, Kirkkohallitus asettaa järjestelytoimikunnan, joka valmistelee käytännön asiat valmiiksi vuoden loppuun mennessä. – Rakennuksessa on paljon erilaisia pintoja, kaarevia seiniä ja katoissa kulmia, joiden takia työ on hidasta, Pete Brunman Jypro Oy:stä kertoo. Adressin voi allekirjoittaa melkein missä tahansa yrityksessä Euron paikan ja Nesteen välillä. Työ jatkuu syksyllä. – Kuhmoislaisethan ovat hämäläisiä viimeisen päälle. On sanottu, että liitoksen jälkeen seurakuntatoiminta jatkuu Kuhmoisissa hyvin samanlaisena kuin tähänkin asti. Viime vuonna toteutettujen sokkelinkorjaustöiden aikana aukaistulle pihalle tehtiin uudet nurmialueet. Esimerkiksi siunauskappelin saneerausta on pidetty esillä koko liitosneuvottelujen ajan. Pelkästään Aarnion tapaamiEero Aarnio ja Puulon yhteistyöhön nen tuntui kunnialta, Puulonin toimitusjohtaja Olli Hietajärvi iloitsee. Lomakkeessa pyydetään ilmoittamaan, onko allekirjoittaja vakituinen vai vapaa-ajan asukas. VALMISTUNEITA Julia Markkanen on valmistunut lähihoitajaksi Jyväskylän ammattiopistosta. Toisin kuin esimerkiksi kuntaliitoksissa, seurakunnilla ei tarvitse olla yhteistä maarajaa. Päijännekodilla vihertää kohta Päijännekodin sisätiloissa on meneillään vielä sprinklerien asennus. Reformiministerityöryhmä linjasi, että Kuhmoinen ja Jämsä saavat vielä lausua maakuntavaihdoksesta. Kiitokset Päijännekodille entisille työkavereille. Minusta olemme olleet Keski-Suomessa väkisin. – Kuhmoinen ja Padasjoki jakavat kappalaisen ja pastorin virat niin, että molemmilla paikkakunnilla on vähintään yksi pappi. – Yhteistyön aloittaminen on mahtava asia. Esimerkiksi sijaisuuksien järjestäminen helpottuu. Kuhmoisten seurakunnan omaisuus siirtyy liitoksessa Hollolan seurakunnalle. Unto Sarvala allekirjoitti adressin ensimmäisenä kirjastossa. Kiitokset Kuhmoisten terveysaseman ja vuodeosaston koko henkilökunnalle. Kun Asikkala jäi pois liitoshankkeesta, ei Kuhmoinen–Padasjoki-kappeliseurakunnalla ole maarajaa muun seurakunnan kanssa. kesäkuuta 2016 Tuomo Hyttinen Hollolan seurakunta hyväksyi yksimielisesti viime viikon tiistaina Kärkölän, Padasjoen ja Kuhmoisten seurakuntien anomukset liittyä Hollolan seurakuntaan. Automaattisen palonsammutusjärjestelmän pitäisi olla käyttökunnossa juhannusviikolla. Kuhmoisten Seurakuntaliitoksen valmistelu jatkuu syksyllä seurakunnan talouspäällikkö Arja Lehtinen, mitä kesällä tapahtuu. Sarvala löytää järjen lisäksi myös tunnesyitä maakunPirkanmaan puolesta kerätään nimiä nan vaihdolle. Säästöjä haetaan hallinnon keskittämisestä. YLENNYKSET Anna Karhila. Kuhmoisten Sanomat 3 Tiistaina 7
Tulevaisuuden koulussa pyritään laaja-alaiseen osaamiseen ja rakennetaan monimuotoisia oppimiskokonaisuuksia sekä teemaopintoja. – Lukiolaisemme ovat jo vuosia saaneet käyttöönsä läppärit. Alakoululaisia juhlittiin Yhtenäiskoululla kello 9.00 alkaneessa juhlassa. – Tänä vuonna suvivirsi tuntuu haikealta. Yläkoululaiset ja lukiolaiset veisasivat suvivirttä kello 11. Kuhmoisten Sanomat 4 Tiistaina 7. Elokuussa Kuhmoisten yhtenäiskoulussa aletaan ottaa käyttöön uusia valtakunnallisia opetussuunnitelmia. Puustinen muisteli suvivirttä, joka pienenä oli kevätjuhlan odotetuin hetki. Joten eiköhän liitytä tuon tutun suvivirren sanoihin ja kiitetä Jumalaa, Luojaamme – vaikkapa tästä kesästä, joka nyt on alkamassa! Ylioppilaat kuuntelivat suvivirttä haikein mielin Heikki Virtanen, Helmi Puustinen, Joni Saarikivi ja Perttu Nieminen saivat valkolakin päähänsä. Ryhmäliput väh. á 26 € ja 2 vapaalippua. Liturgia ja saarna vt. Inga Sulin ja Taisto Polvi, Flora Heinäsuo ja Oona Pätäri “... Hartus jakoi kiitosta paitsi oppilaille ja henkilökunnalle, myös päättäjille. Ilmoittautumiset 9.6. Järjestäjänä Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys. Käytäntö ei ole itsestäänselvyys kaikissa lukioissa. Aihe: ”Seurakunta, hengellinen kotini” Mukana Jouni Saarikoski ja Tarja Vesikallio. Ei elintarvikkeita eikä käsitöitä. kirkkoherra Minna Rikkinen. Kuoro esitti yläkoulun ja lukion kevätjuhlassa kappaleet Don’t you worry child ja Maailman toisella puolen.. Tuomo Hyttinen Tuomo Hyttinen Tuomo Hyttinen Kuhmoisten koululaiset pääsivät kesälomalle lauantaina. Kirjoittaja on Kuhmoisten seurakunnan seurakuntapastori. klo 18.30. Tiedustelut, varaukset: Kuhmoisissa p. kesäkuuta 2016 SANAN KULMA Mira Kivilahti Tervetuloa EVANKELIUMIN-ILTA To 9.6. Ylioppilaita lakitettiin 4. Hyvin usein me ihmiset tunnumme ajattelevan Jumalaa silloin, kun meillä on vaikeaa; kun elämä vaikuttaa epäreilulta, tai kun tarvitemme apua. Leirin hinta 30 €. su helluntaista 12.6. Ei sillä, ettäkö Jumala tarvitsisi meidän kiitostamme tai ylistystämme. klo 16 Lippuja myynnissä Kuhmoisissa Kädentaitajien myymälässä, Toritie 54 á 30 € ja ovelta ennen esitystä. Millaisessa tilanteessa se tapahtui. Silloin me saatamme ajatella, että miksi Jumala sallii tämän. ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 4. Juhlapuheessaan rehtori Jaana Hartus peilasi muutosta menneiden aikojen käytäntöihin. Lisätiedot Risto Ojala puh. Näin jälkikäteen katsottuna 3 lukiovuotta juoksivat, vaikka aika oppitunneilla tuntui joskus matelevan. Vierailijana yrityskummi Raimo Saarinen. Yhteistyössä Jämsänjokilaakson vapaaseurakunnan kanssa. Seurakuntailta srk-kodissa ti 14.6. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuolleet: Tauno Tatu Ruuskanen Kirkonkylästä 87 v ja Ilpo Tapio Sankala Närvän kylästä 61 v. Toritie 52). 40 henk. Hartuksen mukaan Kuhmoisissa on oltu ennakoivan kaukokatseisia. Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys ry ja MTT. 040 5500 267 risto.ojala@pp2.inet.fi Ryhmäliput: p. klo 18 Eino ja Anneli Santala Helluntaisrk. Miksi Jumala ei auta. Ratsastus auttoi Puustista lukion suorittamisessa. Paljon helpommin me tunnumme syyttävän tai epäilevän Jumalaa jostakin kuin kiittävän ja ylistävän häntä. Vaan milloin sinä olet viimeksi kiittänyt Jumalaa. Kiivetessä hevosen selkään ei tarvitse ajatella mitään ylimääräistä. uneen tulevat kasvot valkeat, kädet anovat, silmät kuumeiset katsovat miestä, hän herää ja taas on yksi yö aamussa...” Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry Uusi koskettava ja kiitelty kuvaus nälkävuosilta Kirkko-ooppera HUUTOLAISTYTÖN LAULU Tervetuloa! Sydämelliset kiitokset muistamisesta! Kyllikki 90 v. Huutolaistytön laulu –kirkko-ooppera kirkossa la 11.6. klo 18. Toritie 44 KIITOKSET Kirkko-ooppera Kuhmoisten kirkossa la 11.6. ja ohj. Me emme ehkä muista kiittää Jumalaa niistä hyvistä asioista, joita elämässämme on. ”Kuhmoisten Kiepsaus Kesään” – toritapahtumassa löydät seurakunnan myyntipöydän viraston läheltä ( os. 050 554 2412 kauno.perkiomaki@gmail.com ja p. Tapio Parkkinen mus. ”Taas linnut laulujansa visertää kauniisti. Ratsastus on kuin sielunhoitoa Uuden ylioppilaan puheen piti ensimmäinen Kuhmoisten hevoslukiosta valmistunut Helmi Puustinen. Eikö Jumala kuule minua tai välitä minusta. Vaan hyvin moni hyvä, kaunis ja ihana asia tulee meidän elämäämme lahjana – lahjana, jonka Jumala lahjoittaa tai johdattaa meidän elämäämme. Mutta meille itsellemme Jumalan kiittäminen voisi tehdä hyvää. Eläkeläisten leiri Velisjärven Järvenpään leirikeskuksessa to-pe 16.-17.6. Tai sitten saatamme jopa ajatella niiden hyvien asioiden olevan jotenkin meidän omaa ansiotamme; meidän työmme tai toimintamme tulosta – jopa silloin kuin niin ei olekaan. Myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi!” Näin lauletaan vanhassa, tutussa suvivirressä. kirj. 040 484 9361 aune.hamadi@heiskary.fi www.maaseuduntaiteellinenteatteri.fi • www.heiskary.fi Järj. Miesten kotailta Harjunhovissa to 9.6. Ei se tee Jumalasta yhtään sen enempää tai vähempää Jumalaa. Se merkitsi kesälomaa. Lähtö seurakuntakodilta klo 9.30. klo 10. 040 550 0267. – Ennen opettaminen ja kasvattaminen olivat keskiössä. Peruskoulunsa päätti kaiken kaikkiaan 28 oppilasta. Yhteislähtö srk-kodilta klo 18. Liput ovelta 30 €. Jukka Hovila ja Pentti Tynkkynen Pääosissa mm. Meille voisi tehdä hyvää ymmärtää, ettei kaikki hyvä elämässämme ole meistä kiinni – ei meidän omaa ansiotamme tai meidän työmme ja toimintamme tulosta. Tarjoilusta 2 €. mennessä Tarja Vesikalliolle 040 523 8503 tai Katri Mikkolalle 040 577 8469. – Tavoite on oppia lukemaan hevosta kuin lukiossa kirjaa. klo 16. Kiitollisuutta Sen sijaan silloin, kun meillä ovat asiat hyvin, kun elämä rullaa ja aurinko paistaa, Jumala saattaa jäädä meidän mielessämme helposti taka-alalle. Ratsastus on täydellistä sielunhoitoa
Lisää vieras venepaikkoja Vanhassa vierasvenelaiturissa paikkoja oli noin 30, uudessa pidemmässä laiturissa muutama enemmän. Freshabit-illassa korostettiin, että kaikki hankkeen aikana toteutettavat toimenpiteet ovat vapaaehtoisia, eikä maanomistajan tarvitse maksaa niistä mitään. Myös jokakeväinen ja -syksyinen veneralli kylällä on vähentynyt muuton ansiosta. Melojien letkassa on mukana myös kirkkovene, joka tuo juhlavassa saattueessa Vuoden vierasvenesatama -kyltin satamaan kiinnitettäväksi. – Olen kieltämättä saanut viimeisen viikon ajan koko ajan vakuutella puhelimessa huolestuneille maanomistajille, että tässä hankkeessa ei ole koiraa haudattuna, luonnonhoidon asiantuntija Mari Pänkäläinen Suomen metsäkeskuksesta kertoo. Ne ovat pahimpia huuhtoutumien aiheuttajia, Leinonen vinkkaa. EU-rahoitteisessa Freshabit Life -vesiensuojeluhankkeessa on mukana kaikkiaan kahdeksan vesistökohdetta ympäri Suomen. Valumia syntyy kun maata rikotaan Ensimmäisen kahden vuoden aikana Freshabit-hankkeessa keskitytään ennakkoja maastokartoitukseen. Samalla aloitetaan kohdekohtaisten toimenpidesuunnitelmien laatiminen. Yksi kiireellisimmistä asioista on sataman pohjukassa sijaitsevan polttoaineen jakelupisteen siirtäminen liikenteellisesti parempaan paikkaan satamaalueen suulle. Pinta-alaa alueella on 26 000 hehtaarin verran, ja maanomistajia on alueella noin 1500. – Sekä kausipaikoista että vierasvenepaikoista on tullut selvästi aiempia vuosia enemmän kyselyjä kevään aikana, sanoo Juha Hinskala Päijän Marine Oy:stä. Hankealueeseen on koottu kaikki Arvajanreitin kautta Päijänteseen laskevat valuma-alueet. – Alueella on monta yrittäjää, jotka kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Turusta Kuopioon matkalla oleva noin 20 ajoneuvon kolonna pysähtyy Sahanrantaan ruokailemaan ja tutustumaan palkittuun satamaan. Pajan yhteydessä toimii myös myymälä. Suomen metsäkeskuksen ja ely-keskuksen kartoittajat jalkautuvat alueelle jo ensi kesänä, mutta vinkkejä kohteista toivotaan myös maanomistajilta. Veneiden huollot, korjaukset ja pesut hoituvat nyt sataman välittömässä läheisyydessä aiempaa isommissa tiloissa. Varsinaiset työt toteutetaan vuosina 2018–2021. Nykyiset 180 paikkaa ovat täynnä. Kuhmoisten Sanomat 5 Tiistaina 7. Keski-Suomesta mukana on Arvajanreitin lisäksi Saarijärven reitin valuma-alue. päivä. Veneilyväki äänesti sataman parhaaksi vierasvenesatamaksi ensimmäisen kerran viime vuonna ja uudestaan tänä vuonna. Laitureiden uusiminen rannassa käynnistyi keväällä ennen veneilykauden alkua. Koska Arvajanreitti on vuosien varrella ollut monenlaisten hankkeiden kohteena, osa alueen maanomistajista suhtautuu suurella varauksella kaikkeen hanketoimintaan. Tänä kesänä satamassa kuullaan myös sepän vasaran kilkettä, kun Peräpohjolan paja muuttaa Ruolahdelta vanhan saharakennuksen tiloihin. Myös kausipaikkoja on Hinskalan mukaan tarkoitus lisätä jollain aikavälillä. – Uusimme nykyiset kausipaikkalaiturit parin vuoden aikana. Maksutonta ja vapaaehtoista Arvajanreitin alueella hankkeesta vastaavat Suomen metsäkeskus ja KeskiSuomen ely-keskus, joiden edustajat esittelivät hanketta täydelle tuvalle Puukkoisten maamiespirtillä viime viikolla. Muuton ajankohta riippuu siitä, milloin tilojen remontti vanhassa kuivaamorakennuksessa valmistuu. Vuoden vierasvenesatama palvelee entistäkin paremmin Sari Heliövaara Sataman avajaisia vietetään torstaina kesäkuun 16. Kuhmoisten Päijänne-halli Oy:n omistavat veneilijät. – Viime talvena hallissa talvehti noin 200 venettä, kertoo Hinskala, jonka yritys vastaa käytännössä veneiden nostoista ja talvisäilytykseen siirroista. – Neuvotteluja on käyty UPM:n kanssa hyvässä hengessä, ja olemme erittäin toiveikkaita. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu myös UPM:n vedenpumppaamon poistaminen Arvajankoskesta. – Hankkeen tavoitteena on saada aikaan pysyviä kuormitusvähennyksiä metsätalouteen ehkäisemällä sekä kiintoaineksen että ravinteiden huuhtoutumista. Asiassa edetään kuitenkin varovaisesti ja hitaasti, suunnittelija Veera Tähtö Keski-Suomen ely-keskuksesta kertoo.. Suunnitelmissa on myös tankkauspisteen siirtäminen satama-alueen suulle. Viihdykettä veneilijöille ja muillekin kulkijoille tarjoaa toukokuussa Ravintola Sahanrannan viereen valmistunut 12-väyläinen minigolfkenttä. Seppä Juho Pohjola valmistaa perinteisessä kyläsepän pajassa takomalla muun muassa portteja, kaiteita, sisustustuotteita, taideja käyttöesineitä sekä työkaluja eri käyttötarkoituksiin. Nimenomaan yrittäjien yhteistyössä piilee Hinskalan mukaan myös sataman menestyksen avaimet. Hinskala näkee satamaalueella vielä paljon kehitettävää. Avajaispäivä huipentuu illalla, kun Suomi Meloo -kanoottiviesti rantautuu satamaan. Sen ovat toteuttaneet yhteistyössä Päijän Marine ja Ravintola Sahanranta paikallisen liike-elämän tuella. – Kesäkuun puoliväliin mennessä uusimme sekä rannansuuntaisen laiturin että vierasvenelaiturin. Päijän Marinen huoltopalvelut ovat muuttaneet Kokonniementieltä satamaalueelle sahan vanhaan kuivaamorakennukseen. Lisäksi hankkeessa kunnostetaan pienvesiä ja niiden lähiympäristöjä, projektipäällikkö Antti Leinonen Suomen metsäkeskuksesta kertoo. kesäkuuta 2016 Sari Heliövaara Veneilijöiden kiinnostus jo toistamiseen Vuoden vierasvenesatamaksi valittua Kuhmoisten satamaa kohtaan on kasvussa. Kun jokainen tekee mitä osaa, kokonaispaketti toimii. Veneiden säilytystä varten valmistui jo viime kesänä sataman viereen uusi punainen hallirakennus. Yritys on solminut kunnan kanssa uuden 15 vuoden mittaisen vuokrasopimuksen satama-alueen hoidosta. Sari Heliövaara Anna Karhila Pääosin Kuhmoisten ja Jämsän alueelle sijoittuvan Arvajanreitin valumaalueella pyritään tulevan seitsemän vuoden aikana parantamaan vesistön tilaa valtakunnallisen vesiensuojeluhankkeen voimin. Palkintokyltti saapuu kirkkoveneellä Anna Karhila Kaarlo Ouni, Suomen metsäkeskuksen edustaja Mari Pänkäläinen ja Veikko Naarajärvi tarkastelivat Puukkoisten maamiespirtillä Freshabit -hankkeen aluekarttoja. Valinta julkistettiin helmikuussa Vene 16 Båt -messuilla. Puoliltapäivin satama-alueella voi nähdä veteraanikuorma-autoja. Metsäkeskus kilpailuttaa toteuttajat, ja kustannukset maksetaan suoraan Kemera-rahoituksen luonnonhoito-osiosta. – Huomio kannattaa kiinnittää etenkin niihin kohteisiin, joissa tehdään kunnostusojituksia tai metsämaan muokkausta. Uusia palveluja satamassa Satama-alueen palvelutarjonta on tänä vuonna aiempaa monipuolisempi. Leinosen mukaan niitä on jo tullut mukavasti, ja lisää kohteita ilmoitetaan koko ajan. Freshabit parantaa vesiensuojelua Arvajanreitillä Kuhmoisten satamassa uusitaan tänä kesänä muun muassa laitureita. Kuormitusta voidaan vähentää esimerkiksi kaivukatkojen, lietekuoppien, laskeutusaltaiden, putkija pohjapatojen sekä kosteikkojen ja ennallistamisprojektien avulla. Syksy on hyvää aikaa laituritöihin, kun veneet on nostettu ylös, mutta avovesikautta on vielä jäljellä. – Hankkeessa on mahdollisia toteuttaa esimerkiksi hieman hankalampia ja kalliimpia asioita kuin luonnonhoitotuella yleensä tehdään, Antti Leinonen sanoo
Lisäksi kunnan alueella olevat leikkikentät ovat lasten käytössä. Täältä löytää erinomaiset harrastusmahdollisuuden kaiken ikäisille. Kuhmoisissa vapaa-ajan vieton mahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset. Vapaa-ajan vietossa erityisesti kodin ja perheen merkitys on kasvanut, mutta myös harrastukset koetaan aiempaa tärkeämmiksi. Alueen palveluita täydentää kunnan Tietokodan siirtyminen satamaan. Ei kesää ilman kiepsausta – siis kesä ilman yrittäjien järjestämää Kiepsaus kesään -tapahtumaa ei kesää olisi Kuhmoisissa ollenkaan. Kesäaika on meille kaikille tärkeää latautumisen aikaa. Juurten välistä huomaa tarkastelevansa mitä kummallisimpia kohtauksia: antiikin jumalpatsaita luolassa, jalka potkimassa värejä, karhu tai Anubis ristillä Ja se musta väri. Vuoden vierasvenesatamaksi jälleen kerran valittu Sahanrannan satama kehittyy edelleen ja palvelee entistä paremmin niin veneilijöitä kuin muita sataman käyttäjiä. Kuhmoisten kunta on tuttuun tapaan mukana tapahtumassa. Rakennushankkeen aikana niin terveysaseman henkilöstöltä kuin Teiltä palveluiden käyttäjiltä on vaadittu kärsivällisyyttä varsinkin talvella kovien pakkasten aikaan. Koulukeskuksen kuntosali on käytössä ympäri vuoden ja salilla voi harjoitella joko itsenäisesti tai liikunnanohjaajan opastuksella. tä 3 sarjasta: Mereltä tulleet, MirmamiA ja Kohtaamisia. Musta, joka pitää ympäröimänsä värit ojennuksessa. – Pienillä paikkakunnilla on harvoin näin hyviä näyttelytiloja, Soili Talja sanoo.. Paikkakunnalle hänet saivat hyvät olosuhteet. Tässä vain muutamia mainintoja vapaa-ajan viettomahdollisuuksista Kuhmoissa ja lisää löytyy esimerkiksi juuri ilmestyneestä Kuhmoinen Palvelee -lehdestä. Alueen läheisyyteen Sahanrantaan rakentui venehalli palvelemaan entistä laajempaa veneilijöiden käyttäjäkuntaa. Kiitän Teitä kaikkia ymmärryksestä ja joustavuudesta saneeraushankkeen aikana. Tässä vaiheessa kyse on ministerireformityöryhmän linjauksesta ja asiasta päätetään syksyllä kuntien lausuntokierroksen jälkeen. Taljan yksityisnäyttely Helsingin Galleria G12:ssa päättyi helmikuun alussa. Viulukin tarvitsee viritystä Kesäkuussa Kuhmoisten kirjastossa nähdään töiTaiteilijan tavaramerkki on musta – Aloitan tyhjästä työtilasta, joka täyttyy vähitellen kuvista, muutoksesta ja uusiutumisesta. Muutos ja uudistuminen ovat sukellus siedettävään tyhjyyteen. kesäkuuta 2016 Kuhmoisten kunnan kesäkuulumisia Kesä on tullut Kuhmoisiin. Ennen kuin taiteilija ryöpsäyttää teossarjan lyhyessä ajassa, Talja saattaa viettää pitkiäkin aikoja tekemättä mitään. – Tarvitsen siedettävää tyhjyyttä, jotta maalausten aiheet syntyvät mieleeni. Musta on vantaalaisen taiteilijan Soili Taljan tavaramerkki. Taljan teoksia voisi luonnehtia mystillis-aistillisiksi käänteiskuviksi, joista jokainen katsoja saa irti oman merkityksensä. Kesäkuun jälkeen Taljan seuraava yksityisnäyttely on ensi vuoden tammikuussa Tampereella Taidekeskus Mältinrannassa. – Musta jakaa mielipiteitä. Tosiasia on, että tapahtuma on meillä Kuhmoisissa merkittävimpiä kesätapahtumia, joka kokoaa yhteen paikkakuntalaiset, vapaa-ajanasukkaat ja yrittäjät. Lisäksi kuntamme alueelta löytyy arvokkaita luontokohteita kuten Linnavuori. – Ennen MirmamiA-sarjaa ajattelin, etten enää koskaan maalaa yhtään mitään. Aivan toukokuun loppupuolella saimme viestiä Helsingistä, että valtuustomme yksimielinen päätös siirtyä valtakunnallisen Sote-uudistuksen yhteydessä osaksi Pirkanmaan itsehallintoaluetta ei tulisikaan toteutumaan. Pitäähän viuluakin virittää, jotta sillä voi soittaa, Talja kertoo. Maalausten aiheet syntyvät ilman tarkkoja suunnitelmia. Sukellus kristallisoituneeseen maalaustapahtumaan, Soili Talja sanoo työskentelystään. Näin kesän kynnyksellä on hyvä katsella ympärille, mikä on muuttunut kuntamme katukuvassa viime kesästä. Musta, jonka eri vivahteita ja sävyjä ei tiennyt olevan olemassa. Hyvän kesän toivotuksin Anne Heusala kunnanjohtaja Tuomo Hyttinen Maalauksia Soili Talja Kuhmoisten kirjasto Toritie 42, Kuhmoinen 1.6.–29.6.2016 Kun kävelee Kuhmoisten kirjaston galleriaan, astuu valtavan myyttisen lumopuun juurastoon. Lapsille järjestetään muun muassa uimakouluja ja kesäleirejä. Vapaaajan vietto korostuu erityisesti kesäaikaan ja tämän ajan merkitys on meille kaikille entistä tärkeämpää. Voin vain todeta, että kuntamme vahva tahtotila on edelleen, että tulevaisuudessa olemme osa Pirkanmaan itsehallintoaluetta. Terveysasema ja sen piha-alue ovat saaneet aivan uuden ilmeen ja niin sanottu rakennuksen ”faceliftaus” on mielestäni todella onnistunut. Kuhmoisten Sanomat 6 Tiistaina 7. Kuhmolan edustan torialue sekä osa Toritien varrella olevien kiinteistöjen pihaalueista uudistettiin. Soili Taljan työtahti saattaa ulkopuolisen silmään vaikuttaa maanis-depressiiviseltä. Näyttelytilat vetivät Kuhmoisiin Soili Taljan teoksia löytyy muun muassa Kiasman, Espoon modernin taiteen museon ja Porin taidemuseon kokoelmista. Keskustan alueen saneeraus saatiin jo viime kesänä valmiiksi. Lisäksi Päijännekodin korjaustyöt etenevät. Poikkeuksellisen aurinkoinen ja lämmin kevät on selvästi vilkastuttanut paikkakuntamme elämää. Useiden vuosien tauon jälkeen rakentui kerrostalo aivan keskustaan. Toivotan Teidät kaikki Kuhmoisten kunnan puolesta tervetulleeksi kuntamme alueella järjestettäviin lukuisiin tapahtumiin. Musta, joka kontrastina korostaa muita värejä. Tämä on kuitenkin vain harhaa. Kuhmoisissa Talja kävi ensimmäistä kertaa vuonna Jasmin Anoschkinin kanssa erään taidenäyttelyn yhteydessä. Jotkut ovat kauhuissaan, mutta toisille sen merkitys aukeaa. Sitten aloitin, ja teos syntyi siinä hetkessä. Kunnan investointina on valmistumassa oman terveysasemamme saneeraus. Golfin harrastajille löytyy 18-väyläinen frisbeegolfrata ja nyt uutena Sahanrannan sataman 12 väyläinen minigolfrata. Laadukkaaseen vapaa-ajanviettoon löytyy kunnastamme paljon erilaisia luontokohteita ja niistä ehkä tunnetuin on Isojärven kansallispuisto
Ri ih ig al le ria nt ie 82 , Ku hm oi ne n. ... 3. ... ... ... ... ... ... ... ... 25 .6 • H ip po ki sa t ur he ilu ke nt äl lä ... • R iih ig al le ri an ke sä nä yt te ly ... 27 .8 . ... • Pi hl aj ak os ke n Ve ne ts ia la is et ... ... ... ... ... ... • N es te R al ly er ik oi sk ok ee t Pä ijä lä ja Pi hl aj ak os ki ... ... ... 7. ... . ... Pä äs ym ak su 5€ , (k or tt i ja kä te in en ), al le 15 -v ilm ai se ks i. ... 9. ... EE VA -L EE N A EK LU N D M aa la uk si a JO H A N N A KE TO LA Vi de ot eo s; La ak so L4 47. 11 .6 • Su om i M el oo ta pa ht um a ... ... ... ... ... ... 7. fi • K es ät ea tt er in äy tö ks et K al ho la nn ie m es sä • Pä äk ir ja st on ku uk au si tt ai n va ih tu va t nä yt te ly t • El ok uv an äy tö ks et K uh m ol as sa , m yö s en si -i lt oj a • K ot is eu tu m us eo , A se ja va ru sm us eo • Pä ijä nn eri st ei ly t, K ot is eu tu re tk et • To rs ta in to ri pä iv ät K uh m ol an to ri lla • Ve lis jä rv en ke sä le ir it la ps ill e ja nu or ill e • La st en ui m ak ou lu t ui m al as sa • K yl ie n m on ip uo lis et ke sä ta pa ht um at ja –j uh la t • Yh di st ys te n ke sä ta pa ht um at ja -r et ke t • 18 -v äy lä in en , ilm ai ne n fr is be eg ol fr at a • U rh ei lu ke nt tä nu rm el la • B ea ch vo lle y ke nt tä ja la jin av oi n ke sä cu p • U im al a ja ui m ar an na t • Is oj är ve n ka ns al lis pu is to • M uu t up ea t lu on to ko ht ee t ja ul ko ilu re it it ym pä ri ku nt aa • Sa ha nr an na n vi ik oi tt ai se t oh je lm ai lla t • H on ka ho vi n ti is ta it an ss it Li sä ks i Ti ed us te lu t p. ... 04 35 9 45 43 Ku hm oi st en pä äk ir ja st o / in fo pi st e Ri ih ig al le ria si ja its ee Pä ijä lä n ky lä llä , n. ... 7 • K uh m oi ne n K uh tu u To ri pä iv ä ... 6. ... ... ... ... ... ... K uh m oi ste n Au rin ko rin te en al ue elt a on up ea nä ky m ä Pä ijä nt ee lle ja K uh m oi ste n sa ta m aa n K uh m oi ste n Sa ta m ar in te en as ui na lu ee lla vi ih dy t lu on no nk au ni in Al aK ar kj är ve n ra nn al la . Kuhmoisten Sanomat 7 Tiistaina 7. 8. ... ... ... • Pa ik al lis te n m us ik an tt ie n ki rk ko ko ns er tt i ... ... ... ... ... ... ... ... ... . ... ... • K uh m oi st en ke sä st ä 20 16 lö yt yy el äm yk si ä jo ka is el le . 9. 16 .6 . ... • La iv ar eg at ta Pi hl aj ak os ke n sa ta m as sa ... ... ... • Sa ta m an va lo t Sa ha nr an na ss a ... • Vu od en vi er as ve ne sa ta m a pa lk in no n lu ov ut us ... ... ... ... • K uh m oi st en ki ep sa us ke sä än ... 13 .7 • K an sa lli se t yl ei su rh ei lu n ve te ra an ik ilp ai lu t ... ” K uh m oi ste n sa ta m a va lit tii n vu on na 20 16 to ist am ise en Su om en pa rh aa ks i vi er as ve ne sa ta m ak si! Te rv et ul oa na ut tim aa n tä yd en pa lv elu n sa ta m an tu nn elm as ta . ... ... ... ... ... ... ... ... 16 .6 . ... ... ... ... 9. ... ... ... ... ... ... ... ... M A IJ A KA RM A Lu on no ks ia • La st en ki rj ak uv itu ks ia ES SI EH RN RO O TH Va lo ku vi a • Li nn ut In st al la at io ka av al uo nn os ku va ka av al uo nn os ku va K uh m oi st en Au ri nk or in ne ja K uh m oi st en K os ke np ar ra s Va lm ist um as sa ko rk ea la at ui sia to nt te ja as um ise en ke sk us ta n pa lv elu id en ja er in om ai ste n lii ke nn eyh te yk sie n vi er ell e. ... • H on ka ho vi n ta ns si ke sä n av aj ai se t ... ... ... ... .. ... ... ... ... ... ku hm oi ne n. ... ... ... ... ... ... ... ... 22 .6 .-1 4. 30 .7 . kesäkuuta 2016 Te rve tul oa K uh mo ist en kes ää n! K uh m oi st en ke sä st ä 20 16 lö yt yy el äm yk si ä jo ka is el le ! iih ig al le ri a 20 16 R LU O N N O ST A M M E N äy tt el y on av oi nn a 22 .6 . ... ... ... ... ... ... ... ... 19 km ki rk on ky lä ltä . ... ... ”K uh m oi st en Sa ta m a, Su om en Pa ra s vu od es ta to is ee n. ... ... ... ... ... ... ... Ky lä yh di st yk se n ka hv io (m ak su kä te is el lä ). ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... 23 .7 . ... ... ... ... 23 .7 • K uh m oi st en ur he ilu ke nt tä 60 v ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... ... . ... .. ... ... – 14 .8 .2 01 6 • Ti Su kl o 12 :0 – 17 :0 w w w. ... ... ... ... ... ... ..
Sään ja omien mielihaluTassi tarjoaa kauniita kahvinautintoja kesän ajan jen mukaan kahvilassa voi oleskella joko sisällä tai ulkoterassilla. Eri kokoisissa presso-kannuissa tarjoiltavassa kahvissa tuoreus ja aromit todella maistuvat, kertoo Rivinoja-Kulju, jolle kahvin poiminta reilusti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen on tärkeää. Näin ei kuitenkaan ole Tassi-kahvilassa tarkoitus. Tassin valikoimassa ei varsinaista ruokaa ole, vaan tarjottava keskittyy valmiisiin tapas-tyyppisiin suolaisiin ja makeisiin pikkuherkkuihin, perinteisiin piirakoihin ja valmisjäätelöön. – Japaninmakakit tykkäävät lämmitellä kuumissa lähteissä, joten niiden aitauksessa on sellainen, näyttää Altti pienoismallista. Puistoa rakennetaan silloin tällöin Altin eläinpuisto olisi samalla sekä luonnonmukainen että moderni. Aromit reilusti tallessa Kahvilan nimi Tassi myötäilee Kapsäkin ja koko miljöön menneen ajan henkeä. Hän on järjestänyt jo aiemmin kesäisin teemallisia iltoja hyvän ruoan ja ohjelman äärellä. Nyt oltaisiin PiuPau-mäen juurella, ja seuraavaksi suunnattaisiin lipunmyyntipisteelle. – Karhut ja ahmat taas ovat samassa aitauksessa, koska ne kulkevat luonnossakin samassa ympäristössä. – Tätä on ollut tosi hauska tehdä! Altti Nuuttilan suunnittelema ja toteuttama pienoismalli on kolmen metrin pituinen ja muodostuu kolmesta eri osasta. Ehkä myös siitä syystä eläinpuistoon tulisi 75 metriä korkea tiedekeskus, jossa voisi saada tietoa eläimistä. Todellisuudessa alue olisi noin 40 hehtaarin kokoinen. Tassi-kahvila on luonteva lisä Kapsäkin toimintaan, sillä Paula RivinojaKulju on alusta saakka halunnut tuoda esiin myös ruokakulttuurin merkitystä. Odotan innolla kun ensi vuonna meille tulee biologiaa ja maantietoa, Altti kertoo. kesäkuuta 2016 Senni Vesikallio 24-tieltä lähtisi ohituskaista, joka menisi Nesteen ja Työväentalon ohi ja päätyisi tilavaan parkkialueeseen. – Koulussakin yksi lempiaineistani on ympäristötieto. Niiden läpi näkisi eläimet hyvin. Sen lisäksi että Altti on kävellyt oikeassa maastossa, on hän tutkinut karttoja ja toteuttanut esimerkiksi pinnanmuodot oikeanlaisina myös pienoismalliin. Mariella Rauhala. – Tämän idean avulla ihmisvirta voisi siirtyä Kuhmoisiin – eikä pois – ja myös turistit voisivat tulla tänne, hän sanoo. Hän on lukenut niistä paljon ja etsinyt itse tietoa. Nyt kun olen suunnitellut eläinpuistoa ja kävelen täällä, näen jo karhut ja leopardit silmissäni, Altti sanoo. – Ajattelin juuri nyt, että tänne voisi ehkä tulla vielä pöllöjäkin. Sen lisäksi että Altti on suunnitelmissa ottanut huomioon eläinten olosuhteet, on hän ajatellut myös ihmisten viihtyvyyttä. Kiinteänkin kesäkahvilan perustamista on helpotettu, ja tätä nykyä se edellyttää ainoastaan ilmoitusta ely-keskukseen. Aluksi käveltäisiin muurin päällä, josta näkisi hyvin aitauksissa olevat eläimet. Kesäsesongin yrittäjälle jännittävämpää onkin seurata säätiedotuksia, jotka toivottavasti lupaavat Kuhmoisiin poutaisia päiviä. Sen jälkeen olisi mahdollista mennä köysirataa pitkin kohti tiedekeskusta – totta kai koko ajan yläilmoista eläimiä katsellen. Yrittäjä Paula RivinojaKulju kertoo idean kahvilasta kypsyneen kevään aikana. Alue oli kuitenkin liian soinen, joten siksi muutin suunnitelman Piu-Pau-mäkeen, kertoo Altti. – Ensiksi ajattelin että puisto voisi tulla Karijärven ympärille. Idea lähti liikkeelle, kun hän oli käynyt Ranuan eläinpuistossa. Kaksi lippua Piu-Pau-mäen eläinpuistoon, kiitos. Ensimmäinen niistä tuli valmiiksi jo syksyllä. Altti on jo vuoden ajan suunnitellut eläinpuistoa Kuhmoisiin. Muutostyöt on toteutettu rakennusta kunnioittaen, ja sisustuksessa on hyödynnetty myös Heinon kirjakaupan vanhaa esineistöä. Ja tuossa kohtaa olisi penkkejä, joissa voisi istuskella. Vanhan navetan elämä jatkuu nykyaikaisen, eurooppalaistuneen kahvilakulttuurin puitteiksi sovitettuna. Mutta on niillä siellä sellainenkin tila mihin ne pääsevät vuorotellen omaan rauhaan. Hän on tehnyt sitä aina silloin kun huvittaa. Hän onkin monesti kulkenut maastossa ja suunnitellut eläinpuistoa sinne. Ennen vanhaan kahvi juotiin varsinkin maaseudulla kahvivadilta eli tassilta, ja usein sokeripalan läpi. Esitellessään Piu-Pau-mäkeä hän osoittaa latoa. Altti suunnitteli Piu-Pau-mäen Senni Vesikallio Mariella Rauhala Toritien varrella sisustusja lahjatavaraliike Kapsäkin sisäpihalla Kiepsauksessa avautuva uusi kesäkahvila Tassi tarjoaa herkkuhetken erikoiskahvien ystäville. Altti on ottanut huomioon minkälaisessa ympäristössä eläimet tykkäävät olla. Altin mukaan eläinpuiston tarkoituksena olisi, että ihmiset oppisivat luonnon monimuotoisuudesta ja siitä, minkälaisissa oloissa eläimien tulee tarhattuina olla. Välillä joka päivä ja välillä vain kerran viikossa. Tällaiselta näyttäisi PiuPau-mäki 11-vuotiaan Altti Nuuttilan mielessä. Kesäkahvilan pito entistä helpompaa Kesäkuun Kiepsauksesta ainakin elokuun puoliväliin avoinna oleva kahvila on Kapsäkin oheistoimintaa. Tarjolla on lisäksi lattea, espressoa ja cappucinoa sekä haudutettua teetä. Altti on rakentanut pienoismallia tammikuusta lähtien. Altti on ottanut huomioon myös sen, miksi eläinpuisto olisi hyvä saada juuri Kuhmoisiin. Altti on tehnyt eläinpuistosta kolme eri suunnitelmaa. Naisväen viihtyessä – toisinaan pidempäänkin – Kapsäkin puolella ja Tassin yläkertaan sijoittuvalla tekstiiliparvella, muut perheenjäsenet voivat nauttia kahvilan herkuista – tai vain huilata idyllisessä ympäristössä. Taustalla kahvimestari Juha Kulju. Versiot eläinpuistosta ovat koko ajan parantuneet ja tulleet yksityiskohtaisemmiksi. – Tykkään muutenkin metsässä kävelystä. – Vahvan kahvin ystäville annokset jauhetaan tuoreista pavuista paikan päällä. Nyt kasassa on noin 3 metrin pituinen ja 3-ulotteinen pienoismalli eläinpuistosta. Tarkoituksena olisi säilyttää luontoa, mutta nykyaikaisuus tulisi esille esimerkiksi aitauksista, jotka olisivat lasia. Mariella Rauhala Aurinkoinen Paula Rivinoja-Kulju toivottaa tervetulleeksi kesäkahvila Tassiin. Piu-Pau-mäessä Altille tulee mieleen myös uusi suunnitelma. Altti tietää paljon eläimistä, niiden elinympäristöistä ja olosuhteista. Pienoismalli on tarkkaan tehty. – Tämän tilalle tulisi kioski, josta voisi ostaa vaikka jäätelöä. Tilat makakeille ja ahmoille Piu-Pau-mäki alkaa aivan Altin kodin läheltä. Siellä olisi myös tietenkin ravintola, jossa voisi syömisen ohessa katsella tiedekeskusta ympäröiviä akvaarioita. Kuhmoisten Sanomat 8 Tiistaina 7. Kahvin valmistus on tiimalasin tarkkaa hommaa. Mallissa on aitaukset kaikille puiston eläimille, eli 20 nisäkäslajille ja 30 kalalajille
Se ei ole saanut mitään erikoiskohtelua. Tuomo Hyttinen Vanhat ystävät tunnistaa eleistä Vielä mahtuu mukaan! Velisjärven NAPPULALEIRILLE 28.6.-1.7. Hevoskastanja menestyy yleensä vyöhykkeillä 1–2. Tapaamisessa tuumittiin, että porukka on kovin tutunnäköistä, mutta vanhempaa kuin ennen. Tänä vuonna luvassa on kuitenkin jotain Kuhmoisten kasvuvyöhykkeelle harvinaista hedelmää. 2016 (vuonna 2006-2008 syntyneet) hinta 30 € sekä RETKELLE LINNANMÄKEEN to 16.6.2016 ilmoittautumiset viim. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: § 24 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2015 § 25 Vuoden 2015 tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 § 26 Talouskatsaus 31.5.2016 § 25 Keski-Suomen ELY-keskuksen pyyntö kuntapaikkojen tarjoamiseksi oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille ja/tai kiintiöpakolaisille sekä mahdolliset muut asiat. Poikkea juttelemaan laajakaistaasioista ja seuraa projektin etenemistä sivuillamme www.kuhla.fi ja facebook.com/kuhlaoy Valtava kapasiteetti Suojassa sään ja maaston vaikutuksilta Valmius tulevaisuuden palveluihin Luotettava ja pitkäikäinen Testattua teknologiaa Kunta tiedottaa LIIKUNTAJA NUORISOTOIMEN KESÄTOIMINTAA 2016 URHEILUKENTÄLLÄ JUNIOREILLE tiistaisin ja torstaisin 7.6.-30.6.2016 10.00-11.00 Leikkejä ja kesäistä touhuilua 12.00-13.00 Kesäpelejä JUMPPA KESÄHEINÄKUUSSA 6.6.-29.7.2016 ma 9.009.30 Aamuvoimistelu Satama ti 17.00-17.45 Puistovoimistelulla lihasvoimaa Urheilukenttä pe 9.00 9.30 Aamuvoimistelu Satama UIMAKOULUT 11.-22.7.2016 Sähköinen ilmoittautuminen ennakkoon. Tuomo Hyttinen. Kuhmoisten lukion vuoden 1966 ylioppilaat ryhmittyivät samaan järjestykseen kuin missä alkuperäinen juhlakuva otettiin. Hevoskastanjan menestymistä voi helpottaa esimerkiksi lannoittamalla ja suojaamalla kasvava taimi kovilta pakkasilta ja viimoilta. Kuhmoinen kuuluu kasvuvyöhykkeeseen 3. Satu 040 541 0334 Tuomo Hyttinen Kuhmoisten lukion 2. Erilaiset ruusut ja leimut, jotka ovat 4–5-alueen kasveja, eivät selvinneet, Leppänen sanoo. – Ihme, että se selvisi viime talvesta. Ryhmistä lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet löydät kunnan kotisivuilta! UKK KÄVELYTESTI maanantaina 20.6.2016 klo 14-17 Useita lähtöjä, joten valitse itsellesi sopivin aika! Varaathan oman testiaikasi viim. Leppäsen pihan perällä asustava hevoskastanja nimittäin alkoi kukkia tänä keväänä. riemuylioppilasvuosikerta sai valkolakin keväällä 1966. Keski-Suomen eteläosissa puuta tavataan jonkun verran. Ensimmäiset hedelmänalkiot ovat jo näkyvissä. Muina aikoina meidät löytää parhaiten toimistoltamme Toritieltä. Kuhmoisissa 7.6.2016 Mira Pitkäniemi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Harvinainen hevoskastanja kukkii Tuomo Hyttinen Papinsaarentien varressa asuvan Pirjo Leppäsen puutarhassa kasvaa kaiken sorttisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä. Heistä paikalle pääsi 10. Kuhmoisten Sanomat 9 Tiistaina 7. Pipsa 040 034 4582 TAPAHTUMISTA LISÄTIETOA www.kuhmoinen.fi Kunnanvaltuuston kokous pidetään Kuntalassa maanantaina 13.6.2016 alkaen klo 18.00. 10.6. 15.6. kesäkuuta 2016 Toimistomme Toritiellä on avoinna kesäja heinäkuussa ke-to klo 10-16 pe klo 12-18 la klo 9-14 TERVETULOA! RAKENNAMME HUIPPUNOPEAA VALOKUITUA KUHMOISIIN Kuhmoisten Laajakaista Oy Toritie 44, Kuhmoinen asiakaspalvelu@kuhla.fi 040-1546238, 040-1546239 www.kuhla.fi HANKI TULEVAISUUDEN LAAJAKAISTAYHTEYS NYT Aina 100 Mbs TULE TAPAAMAAN MEITÄ Olemme mukana Kiepsaus Kesään, Kuhmoinen Kuhtuu ja Pihlajakosken Regatta -tapahtumissa. Hevoskastanjan hedelmä on piikikäs ja vihreä. Sen on vain annettu kasvaa, Leppänen kertoo. – Sain sen ystävältäni, ja tuohon se laitettiin 6 vuotta sitten. – Toiset tunnistaa ehkä eleistä paremmin kun kasvoista, Heikki Hyvärinen sanoi. Ylioppilaita valmistui tuolloin 15. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina 20.6.2016 kunnan internetsivuilla. Hevoskastanjan edessä oleva ruusupensas on noin 1,5 metriä korkea
– Tuohi on kuitenkin meidän oma materiaalimme, tuttu ja luontainen. Nykyään tuohi on noussut uudestaan sekä käsityöläisten että taitelijoiden suosioon. Oopperan käsikirjoittajan ja ohjaajan Tapio Parkkisen mukaan aihe on ajankohtainen. Kirjan kirjoittamisesta Ranta ehti haaveilla parikymmentä vuotta. Vaikka koivun myyttisestä merkityksestä ei tekstissä juuri puhuta, kuvat kuljettavat sitä mukana. Itse kesästä tuli todella lämmin, mutta syyskuussa lämpötila laski kolmen yön aikana hurjasti, ja kaikki viljelykset tuhoutuivat. Sitä on käyttänyt Aurora Karamzin, joka oli Suomen suuriruhtinaskunnan ajan julkkis, Ranta sanoo. – Kiinnostukseni tuoheen syttyi jo opiskeluaikana, kun törmäsin siihen mitä ihmeellisimmissä yhteyksissä, Ranta kertoo. Vaikka Sirkka-Liisa Ranta korostaa tuohen käyttötarkoitusten laajaa kirjoa, kirjan kannessa on kuva perinteisen punotun tuohikontin patinoituneesta pinnasta. Seuraava, syksyllä alkava projekti on kansankulttuurin osuuden kirjoittaminen Etelä-Karjalan maakuntahistoriaan. Anna Karhila Tuohesta tehty kori aukeaa kuin aarrearkku, ja paljastaa sisältään lisää tuohiesineitä. Arkusta löytyy pieni pesin, helistin, kaksi eri tavoin sidottua tuokkosta, ruususormus sekä tuohileikkauksin koristeltu rannekoru ja hiuspanta. Tuohen monien käyttötarkoitusten lisäksi selityksen saavat tuohesta peräisin olevat sanat – moniko nykyään tietää esimerkiksi sitä, että myös mäihä ja tupenrapina liittyvät tuoheen. Rannerenkaan on valmistanut jämsäläinen Raimo Toivonen ja hiuspannan lahtelainen Tuohimuori. – Tuohitöille on tyypillistä, ettei niiden tekijää ja ikää välttämättä pystytä jäljittämään. – Vastikään olen kirjoittanut myös jämsäläisen taiteilija Svetlana Ruohon julkaisun johdannoksi esittelyn taitelijasta, Ranta sanoo. Arkiset tuohiesineet on lisäksi käytetty aivan loppuun, joten museoihin on usein päätynyt vain juhlaesineitä. Sitä voi verrata esimerkiksi korkkitammen kuoreen, josta tehdään Portugalissa ja Espanjassa monenlaisia käyttöesineitä. – Yksi yllättävimmistä tuohen käyttötavoista oli minulle tuohella päällystetty ja taidokkaasti koristeltu satula. Kuhmoisista peräisin oleva kontti on Jukka-Pekka Lehtosen isän perua, eikä sen tarkka ikä saati tekijä ole tiedossa. Taitto on onnistunut ja moderni, ja kuvia on käytetty paljon. Jämsäläinen Raimo Toivonen on kokeilija, joka on tehnyt tuohesta muun muassa ruumisarTuohi taipuu vaikka ruumisarkuksi kun ja tuhkauurnan. – Heinätyöt ovat tuohen ohella toinen aihe, joka on ollut minulle hyvin läheinen. Ylimuistoinen tuohi on kaikkiaan kirja, jota ei malttaisi laskea kädestään.. Ylimuistoinen tuohi on tietokirja, joka kertoo tuohen käyttöhistoriasta Suomessa. Kirjojen lisäksi Ranta on kirjoittanut lukuisia artikkeleita. Myös Kuhmoisista löytyy tuohitaitajia, esimerkiksi kesäkuhmoislainen Pentti Liehu, joka tekee tuohesta käyttöesineitä sekä jättimäisiä torvia. Taiteilija Jenni Tieaho on sijoittanut tuohilla päällystämänsä Lumivarsat lumihärmäiseen metsänlaitaan. Hienon lisän kuvitukseen tuovat Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon koivukuvat. Kirja on kaunis myös sisältä. Se on historiallinen, tositapahtumiin pohjautuva kuvaus vuosien 1867–68 tapahtumista. Soitin ja rakkauskirjeen paperi Tuohi yhdistetään usein vain virsuihin ja kontteihin, mutta todellisuudessa sitä on käytetty Suomessa jo esihistoriallisista ajoista saakka kohoina, painona ja myöhemmin muun muassa kattojen rakennusaineena, eristeenä, ruoan säilytyksessä, sormuksena sormessa, virsuina jaloissa, soittimena ja rakkauskirjeen paperina. Suomen sodan aikaan tuohta kerrotaan käytetyn sidetarpeiden korvikkeena. kesäkuuta 2016 Senni Vesikallio Maaliskuussa Hämeenkyrössä ensi-iltansa saanut kirkko-ooppera Huutolaistytön laulu saapuu Kiepsaus-lauantaina Kuhmoisten kirkkoon. Rannan tuorein kirja Ylimuistoinen tuohi julkaistiin toukokuun lopussa. Siitä alkoi ihmisten liikkuminen uusille paikoille nälän ajamana, toiveissa parempi elämä. Maaseudun taiteellisen teatterin (MTT) tuottama ooppera kertoo nälkävuosista. Vuonna 2006 ilmestyneestä Hellettä, heinäpoutaa -kirjasta Ranta sai Valtion tiedonjulkistamispalkinnon. Sirkka-Liisa Ranta on kerännyt vuosien varrella materiaalia kirjaansa. Tuohi-kirjan teksti kertoo yhtä monivivahteista tarinaa kuin kuvat. Tuohella on paljon hyviä ominaisuuksia, joista yksi on antiseptisyys. Vuoden 1867 kesä myöhästyi, ja vielä juhannuksenakin järvet olivat jäässä. Aarrearkkua esittelee Korppilan talon patiolla Kuhmoisten sataman tuntumassa kuhmoislainen tietokirjailija ja kansatieteilijä Sirkka-Liisa Ranta. Koskettava, muttei kammottava tarina Oopperan pääjuonena on tarina kahdesta huutolaisAnna Karhila Anna Karhila Sirkka-Liisa Rannan uutuuskirjassa Ylimuistoinen tuohi käsi ja silmä tavoittavat jo mattapintaisessa kannessa koivun kyljen tunnun. Sen lisäksi hän on julkaissut kymmenkunta tietokirjaa, joiden joukossa on kaksi Kuhmoisten kyläkirjaa sekä Luutsaaren kalapirtistä ja Riihigallerian perustaja Niilo Suojoesta kertovat kirjat. Tuohi oli välillä jopa halveksittu materiaali, sillä se on yhdistetty köyhyyteen ja pula-aikaan. Siinäkin inspiraatio lähti osittain siitä, että halusin oikaista idyllistä ja yksipuolista kuvaa heinänteosta heinäseipäiden ja poutapilvien aikana. Oopperaa on esitetty jo muutamassa kirkossa Tampereen seudulla, ja nyt Kuhmoisten kulttuuriyhdistys järjestää esityksen myös täällä. Kansatieteellinen otekaan ei korostu liikaa, sillä kevyt kynä on kuljettanut tekstiä niin sujuvasti, että sitä miltei ahmii. Kontin raollaan oleva salpa puskee tarinoita. Eikö se ole lähes sama asia, kun tänä päivänä ihmiset tulevat muista maista Suomeen paremman elämän toivossa. Heinäseiväsidylli kaipasi oikaisua Töysässä syntynyt, 14-vuotiaana Kuhmoisiin muuttanut Sirkka-Liisa Ranta on tehnyt aikoinaan väitöskirjan Kuhmoisten kirkonkylän muutoksista 1900-luvulla. Rannan yksi tavoite on ollut tuoheen liittyvien ennakkoluulojen hälventäminen. – Nälkävuosina esimerkiksi ikaalislaiset saattoivat tulla Hämeenkyröön ja Huutolaistytön laulu vie nälkävuosiin Kirkko-opperan käsikirjoittaja ja ohjaaja Tapio Parkkinen sekä Maaseudun taiteellisen teatterin puheenjohtaja Kauno Perkiömäki tutkailivat Kuhmoisten kirkossa, millainen tuleva esitystila on. Maahengen mediapankki / Jenni Tieaho ARVIO heitä pidettiin muukalaisina. Kuhmoisten Sanomat 10 Tiistaina 7
Olemme ilmeisesti lähettäneet tarpeeksi kateuskuvia heille täältä kesäisin, Raine Ampuja sanoo. Tarina ei kuitenkaan jää tähän, vaan kesän tultua tytöt katoavat. Minua ehdotettiin hakemaan jopa teatterikorkeaankin, mutta siinä tuli pupu pöksyyn, Tiina Uotila kertoo innoissaan. Pientä säätöä -yhtyeen ideana on soittaa musiikHiljaisuustutkija soittaa sähkökitaraa Outi Ampuja, Raine Ampuja, Anja Weck, Juho Kaskinen, Terhi Ylikoski ja Marko Ampuja, eli Pientä säätöä. Laulusta vastaavat Raine Ampuja ja teatterituotannoista tuttu Terhi Ylikoski. Juho Kurjonen. Näytteleminen jäi kuitenkin Tiina Uotilalle harrastukseksi. Senni Vesikallio Anna Karhila Kuhmoisten kesäasukas, kapellimestari ja säveltäjä Raine Ampuja tuo Kiepsaukseen kokoonpanon, jolta ei puutu muusikontaitoja – eikä toisaalta muutakaan osaamista. Pari vuotta sitten kootun kokoonpanon seitsemästä jäsenestä Kuhmoisiin saapuu viisi. Niissä kerrottiin muun muassa kovista ajoista ja huutolaislapsista. He uskovat sen olevan kokemuksena erilainen. Näytöksessä on omat haasteensa valaistuksen suhteen, mutta onneksi asialla ovat alan ammattilaiset. – Hämärä ilta luo omaa idylliään, ohjaaja Jouni Uotila kertoo. – Eri tiloissa esiintymisessä on aina haasteensa, Tapio Parkkinen kertoo. Tiina Uotilalle näytteleminen on tuttua jo vuosien takaa. Haasteellista on ollut myös löytää oikeat henkilöt oikeisiin rooleihin. Yönäytös on 21. Puuseinistä ei tule kaikuja korviin, ja äänittäminen on helppoa. Aiemmat oopperat ovat keränneet kirkot täyteen yleisöä, ja samaa toivotaan myös nyt. Koulussa oli näytelmäkerhoa ja äidinkielen tunneilla tehtiin sketsejä. – Olen lapsesta asti jo tykännyt esiintyä, ja näytelmiä olen kirjoittanut ihan penskasta asti. Näyttelemiskokemusta Jounilla on kuitenkin jo 1990-luvulta niiltä ajoilta, kun kesäteatteri perustettiin. Nousee kysymys: missä he ovat. He huomasivat, että kirkko on hyvin samankaltainen kuin Hämeenkyrössä. Sanoituksissa tuttuja paikkoja Yhtye soittaa yleensä lainakappaleita, joista osaan se on tehnyt omia uusia sovituksia ja jopa uusia sanoituksia. Kuhmoisten Sanomat 11 Tiistaina 7. Kylän muun väki kuitenkin yrittää viivyttää häitä ja saada Pekan miettimään uudelleen naimisiinmenoa, sillä tuleva vaimo Cunilla on kyläläisten mielestä sietämätön kaupunkilainen. Hän liittyi kesäteatteriin heti, kun se perustettiin. heinäkuuta, ja esitykset jatkuvat aina heinäkuun viimeiseen päivään asti. Ohjaaja sekä näyttelijät ovat innoissaan yönäytöksestä. – Kuhmola on äänen kannalta upea tila, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää. – Soitamme kaikkea mahdollista chansonista hevirokkiin. Mukana ovat hiljaisuudesta väitöskirjan tehnyt Outi Ampuja, joka soittaa sähkökitaraa. – Porukka on hitsautunut hyvin yhteen, sanoo ohjaaja Jouni Uotila, joka ohjaa ensimmäistä kertaa näytelmää. Vuoden 1868 tammikuussa Heiskan talon pihassa myydään 299 lasta vähiten tarjoaville, vastahakoisille talollisille. Taistelevat koppelot on kepeä ja pikkutuhma maalaiskomedia, joka on sijoittuu Lakealammen taloon, jossa talon isäntä Pekka on saanut uuden naisen ja on menossa naimisiin. Sivulaidatkin ovat leveät, joten liikkumaan mahtuu, Kauno Perkiömäki toteaa. Valikoimme kappaleet yleisön mukaan, Raine Ampuja sanoo. Osa jäsenistä tulee Kuhmoisiin ensimmäistä kertaa, mutta suurempaa houkuttelua ei tarvittu. Valtiotieteen tohtori Marko Ampuja soittaa bassoa, ja optikko Juho Kaskinen rumpuja. Esitys alkaa iltayhdeksältä, kun muut esitykset alkavat iltapäivästä tai alkuillasta. Kuhmoisten-keikkaa varten yhtye on tehnyt muutaman uuden sanoituksen, joissa vilahtelee tuttuja paikkoja ja nimiä. Esiintymislavana toimiva alttarialue on hieman lyhyt, joten lisäkoroke sen eteen voi olla tarpeen. Kuhmoisiin kokoonpano saapuu jo Kiepsaus-viikon alkupuolella. Koppelot kamppailevat taas Pekasta tytöstä. – Teimme uudet sanat esimerkiksi Peter Jöbackan klassikkokappaleeseen Stockholm i natt. Näytelmä on oma, irrallinen jatko-osansa edellisvuoden Akkaralli-näytelmään. Roolien täyttäminen aloitettiin maaliskuussa lukuharjoituksilla ja toukokuun alussa päästiin Kalholanniemeen harjoittelemaan, kun roolit olivat löytyneet ja säät olivat sopivia. Tapio Parkkinen ja Kauno Perkiömäki kävivät etukäteen tutustumassa tulevaan esitystilaan Kuhmoisissa. – Tämä vaikuttaa hyvältä kirkolta esitykselle. kia monipuolisesti. Tapio Parkkinen kertoo saaneensa idean osittain MTT:n puheenjohtajalta Kauno Perkiömäeltä, joka oli tutkinut Hämeenkyrön kuntakokousten pöytäkirjoja nälkävuosien ajalta. Lopulta rovasti ottaa heidät pappilaansa. – On valtavasti huonompia tapoja viettää pari tuntia kesästä, kuin hauskan näytelmän parissa kauniissa Kalholanniemessä, ohjaaja Jouni Uotila sanoo. Hän on myös pitänyt muutamia välivuosia esiintymisestä. Kappale kantaa nyt nimeä Niin kaunis on Päijänne, Raine Ampuja paljastaa. – Kaikki olivat heti riemurinnoin lähdössä. – Cunilla on aikalailla minun luonteestani eriävä, mutta kun roolihahmoaan pystyy laaja-alaisesti lähestymään, on tätäkin roolia kiva tehdä, Tiina Uotila sanoo. – Oman ajatuksen siirtäminen näyttelijän päähän esityksen kokonaiskuvasta tekee ohjaamisesta vaikeaa, Uotila selittää. Huutolaistytön laulu on kolmas MTT:n tuottamista kirkko-ooppera. Esityksellä pyritään tuomaan uusia katselijoita. kesäkuuta 2016 Huutolaistytön laulu vie nälkävuosiin Kirkko-opperan käsikirjoittaja ja ohjaaja Tapio Parkkinen sekä Maaseudun taiteellisen teatterin puheenjohtaja Kauno Perkiömäki tutkailivat Kuhmoisten kirkossa, millainen tuleva esitystila on. – Porukka on kuitenkin omien rooliensa näköisiä, Uotila sanoo. Yönäytös uutta kesäteatterissa Taistelevat koppelot -näytelmän 13 näytöksestä yksi on yönäytös, jota ei ole kokeiltu ennemmin. Aikomuksena on käyttää koko kirkkotilaa hyväksi esityksessä. Samalla testataan, pitävätkö katsojat myöhäisestä esitysajasta. – Meiltä on kysytty monesti, että eihän ooppera ole liian surullinen. Toiveena on Päijänteestä nauttimisen ja kalastuksen lisäksi myös tiivis harjoitteluja äänitysrupeama Kuhmolassa, jonka akustiikkaa Raine Ampuja kehuu erinomaiseksi. Tästä aiheesta olisi saanut tehtyä aivan kammottavan näytelmän, mutta olemme pyrkineet siihen että tarina on koskettava, muttei täysin surullinen, Parkkinen kuvailee. Matti Mattila, Tiina Uotila ja Martti Pihlanen harjoittelevat Taistelevia koppeloita Kalholanniemessä. heinäkuuta. Kaksi tyttöä jää pakkaseen, koska kukaan ei huoli heitä. Taistelevien koppeloiden ensi-ilta on tiistaina 12. Olli Tamminen Juho Kurjonen Kuhmoisten harrastajateatteri esittää tänä kesänä näytelmän Taistelevat koppelot. Pientä säätöä -yhtyeen jäsenissä on kaksi väitellyttä tohtoria, jotka ovat Ampujan tapaan myös kesäkuhmoislaisia. Pääosassa olevaa Cunillaa esittää Tiina Uotila, jolle rooli jäi viime vuoden näytelmästä
Puistovoimistelu urheilukentällä 14.6. Aamuvoimistelu satamassa 24.6. Riihigallerian näyttely avoinna 24.6. Sekä Ravintola Modetti, Padasjoki. kesäkuuta 2016 ISÄNNÖINTIÄ TYYTYVÄISYYSTAKUULLA Toritie 50, 17800 Kuhmoinen Pyydä tarjous! p. Kirppis, Työväentalo 3.7. HIRVIKARTANOLLA SEKIN ON MAHDOLLISTA! www.hirvikartano.fi KOE ELÄIMET SILMÄSTÄ SILMÄÄN! H I R V I Ä – T Ä P L Ä K A U R I I T A – P O R O J A À L A C A R T E – C A T E R I N G – J U H L A T K O D A S S A HERKUTTELE HIRRVEEN MAITTAVALLA RUOALLA! info@hirvikartano.fi 0400 488 779 – 10 min. Kuhtuu juhlamessu kirkossa 3.7. Aamuvoimistelu satamassa 1.7. Puistovoimistelu urheilukentällä 5.7. Aamuvoimistelu satamassa 4.7. Aamuvoimistelu satamassa 20.6. Kiepsaus Cup -frisbeegolfkisa 19.6. Kenttälounas Kuntalan pihassa 4.7. Tanssit Honkahovissa 27.6. Historiapiiri Kissakulman Torpalla 5.7. Kuhmoisten Sanomat 12 Tiistaina 7. Hippo-kisat, urheilukenttä 6.7. Kopolan elokuvapäivät 6.7. 0400 236 344 Pyydä tarjous! p. Yhteislaulutilaisuus, Riihigalleria 2.7. Soili Taljan maalauksia, kirjaston galleria 7.6. Kesämyyjäiset Kuhmolassa 2.7. Tanssit Honkahovissa 22.6. Toripäivä ja koirien match show, Pihlajakoski 18.6. Kansanooppera Huutolaistytön laulu kirkossa 11.6. Tanssit Honkahovissa 28.6.–31.7. Aamuvoimistelu satamassa 28.6. Suven ja runon ilta Pihlajakoskella Liput 17€, Ennakkoon 15€, Lapset 5€ Lippujen ennakkomyynti: Kelloliike M. Aamuvoimistelu satamassa 17.6. 0400 236 344 Kesäkukkamyynti Kuhmoisten torilla lauantaisin 014-826155 0405204408 Mukana myös markkinoilla! www.puutarhasuokukka.fi Saakoskentie 244, Saakoski Heinäseläntie 381 Himos, Jämsä ELÄINPUIS TO RUOKAILIJO ILLE ILMAINEN! Oletko koskaan pussannut hirveä. Sataman avajaiset, Sahanranta 17.6. Hyvinvointi-ilta Työväentalolla 10.6. Himoksel ta! – Avoinna TI–PE 12.00–19.30 LA 12.00–22.00 instagram.com/hirvikartano facebook.com/hirvikartano Kesän menomuistio Kesäkuu 1.-29.6. Avoimet sahtimestaruuskilpailut, Sahanranta 11.6. Iltarastit Hakinharjun maastossa 21.6. Jalkapallon kyläturnaus, urheilukenttä 2.–17.7. juhannusjuoksu 24.6. Tanssit Honkahovissa 5.-8.7. Säynätjärven 9. Aamuvoimistelu satamassa 14.6. Iltarastit Hakinharjun maastossa 14.–17.6. Purjehdusleiri lapsille 16.6. Tiekirkko avoinna, Päijälän Rukoushuone 25.6. Kiepsaus-kesätapahtuma 11.6. Live-esiintyjä Wonkamiehessä, Pihlajakoski 24.6. Suomi meloo -tapahtuma 16.6. Juhannuskokko Isojärven rannalla 25.6.–6.8. Hippo-minigolf Sahanrannassa 9.6. Piili, Toritie 55, Kuhmoinen. Kesätanssit Kylämän Jukolassa 2.7. Kransseja luonnon kukista, Työväentalo 18.6. JANUS HANSKI & ANNA HANSKI KULKURIVELI JAMI MUKANA: HARMOISTEN NUORISOSEURANTALO 21.7.2016 Klo 19.00 VILLI PYHÄPOIKA -ALBU MI KAUPO ISSA 8.7.! ILKKA VAINIO TUOTANTO www.ilkkavainio.fi. Yhteislaulutilaisuus Kalholanniemen kesäteatterilla 22.6.–14.8. Kotiseutumuseo avoinna Heinäkuu 1.7. Live-esiintyjä Wonkamiehessä, Pihlajakoski 18.6. Puistovoimistelu urheilukentällä 21.6. Puistovoimistelu urheilukentällä 28.6. UKK kävelytesti 21.6. Pihakirppis, Aseja varusmuseo 13.6. Konfirmaatiomessu kirkossa 20.6. Live-esiintyjä Wonkamies, Pihlajakoski 2.7
kesäkuuta 2016 I Duo J ANNE TULKK. Kuhmoisten Sanomat 14 Tiistaina 7
Kuhmoisten satamaan melojien on määrä saapua kymmenen aikaan illalla. Muista pelastusliivit ja aurinkorasva Melomaan tai soutamaan lähtevän ehdottomiin varustuksiin kuuluvat pelastusliivit ja hanskat. – Koska maisemat ovat hienoja, kannattaa ehdottomasti välillä istua, hengähtää ja nauttia, Olli Lehto sanoo. Kanootilla pääsee vaikka Kuhmoisten ympäri Anna Karhila. kesäkuuta. Kuhmoisten Sanomat 15 Tiistaina 7. Muun muassa Harmoiskaivon, Lummenneen, Vehkajärven, Pajulanjärven, Leppäkosken, Pitkäveden, Isojärven ja Arvajanreitin kautta kulkevalla reitillä järjestettiin 1980-luvun puolivälissä retkisoututapahtuma Hämäläinen eräsoutu. Anna Karhila Vaikka Kuhmoinen on lukuisten järvien ja jokien pitäjä, melonta ja soutu ovat lajeja, jotka eivät usein nouse paikkakunnalla esiin. – Esimerkiksi Päijänteellä soutaminen tai melominen vaatii enemmänkin vain tyhmää päätä ja kovia lihaksia näihin reitteihin verrattuna, Juha Pohjonen lisää. – Maisemat ovat molemmilla osuuksilla todella kauniita ja liikkuminen mielekästä, kun edessä ei ole pelkkää puuduttavaa järvenselkää, Olli Lehto sanoo. Rasista Leppäkoskelle puolestaan aikaa kuluu vähintään kuusi tuntia. Kuhmoisissa kolme vaihtoa Retki on jaettu 30 melontaosuuteen, joita joukkueiden jäsenet melovat vuoronperään. Keskikesällä kapeikoista ja koskista pääsee kuitenkin vain kanootilla. Veden tuntumassa aurinko on viileälläkin säällä petollisen voimakas. Pysähdykset niissä ovat noin tunnin mittaisia. – Ihan kylmiltään ei kannata lähteä, sillä reitillä voi onnistua myös rikkomaan välineensä. Varsinaisia virallisia tulentekopaikkoja reitillä ei juurikaan ole, mutta jokamiehenoikeudella voi rantautua ja ruokailla, jos ei aiheuta häiriötä. Siksi harva innokaskaan retkeilijä tietää, että Kuhmoisten ympäri pääsee kiertämään soutaen tai meloen, aivan kunnan rajoja pitkin. kesäkuuta puolella vaihtopaikkoja on kolme. Koskien rakennelmat tarkistettava Kierros koko kunnan ympäri vei kokeneilta retkisoutajilta kaksi päivää, mutta vähemmän harrastaneen kannattaa varata huomattavasti enemmän aikaa. Koskiosuudet Juha Pohjonen kehottaa kuitenkin tarkistamaan aina jalkaisin ennen läpimenoa. kesäkuuta ja melovat viikon aikana noin 500 kilometrin matkan pitkin KeskiSuomen vesistöjä Padasjoelle, jonne viesti päättyy perjantaina 17. Matkalla on sekä avoimia järvenselkiä että melojalle mielenkiintoisia kapeikkoja. – Joissain koskissa on ainakin Arvajanreitillä rakennelmia, joten aina kannattaa tarkistaa etukäteen, pääseekö niistä menemään. Viestin päätösseremonia diplomien jakoineen ja melojien muistamisineen tapahtuu Padasjoen satamassa iltapäivällä kello 14 alkaen. Seuraava vaihto tapahtuu Ruolahdessa kello 17. Päivällä melojat tekevät vielä retken Päijänteen kansallispuistoon Kelventeen saareen. Suomi Meloo -kanoottiviesti saapuu Kuhmoisiin torstaina 16. Toukokuussa koko reitin pääsee vielä kiertämään soutaen, kun vesi on korkealla. Osa Puukkoisten koskista on vaikeita, mutta osa oikeinkin mukavia laskea. Kuhmoisten satama valittiin Vuoden vierasvenesatamaksi helmikuussa venemessujen yhteydessä jo toisena peräkkäisenä vuonna. kesäkuuta. Erityisesti osuudet Rasista Petsamon lavan läheltä Leppäkoskelle Päijälään sekä Harmoiskaivolta Vehkajärvelle ovat vaihtelevia, kohtuullisen helppoja ja turvallisia sekä soutajalle että melojalle. Myynnissä on ainakin lettuja, makkaraa ja kahvia. Venettä kevyempää kanoottia on myös helpompi käsitellä. Lisäksi mukaan kannattaa ottaa evästä, juotavaa ja aurinkorasvaa sekä lippalakki. Pihlajakosken kyläyhdistys järjestää vaihdon aikaan toripäivän satamassa. Mukaan ilmoittautuneet 58 joukkuetta lähtevät matkaan Keuruulta 11. Satamassa vietetään avajaisia samana päivänä. Harmoistenlahdelta Harmoiskaivolle kanoottia tai venettä täytyy kantaa kilometrin verran. Suomi Meloo ry Suomi Meloo -kanoottiviesti tuo Kuhmoisiin satoja melojia kesäkuun puolivälissä. Kuhmoisten Suomi Meloo Kuhmoisiin 16. Harmoiskaivolta Vehkajärvelle matka kestää 2–3 tuntia. Nyttemmin reitti on jäänyt unholaan, mutta sitä kiertäneet Erkki Lekkerimäki, Juha Pohjonen ja Olli Lehto vakuuttavat, että se on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Toinen kantotaipale on Vehkajärven ja Pajulanjärven välissä, ja kolmas Petsamon lavan nurkilla. Erkki Lekkerimäki näyttää kajakilla. Varsinaisia kantotaipaleita koko kunnan kiertävällä reitillä on kolme. Papinsaaren tai sataman rannassa on hyvä ottaa tuntumaa melontaan. Ensimmäiseksi Kaipolan suunnasta tulevat melojat rantautuvat Pihlajakoskelle, jonne viesti saapuu aikataulun mukaan kello 12.30. Melojia joukkueissa on mukana kaikkiaan noin 450. Juha Pohjonen kehottaa myös harjoittelemaan melomista ennen matkaan lähtöä. Maisemat ovat kauniita, ja äänettömästi liukuvalla kanootilla pääsee lähelle eläimiä. Osuuksien pituudet vaihtelevat vajaasta 10 kilometristä liki 30 kilometriin. Noin 160 kilometrin mittainen reitti sisältää ainakin kahdeksan koskea ja yli viisitoista järveä. Ainakin osa melojista jää myös yöpymään Kuhmoisiin. Suunnitelman mukaan kanootit saavat matkan varrella seurakseen kirkkoveneen, joka tuo juhlavasti mukanaan satamaan Vuoden vierasvenesataman -kyltin kiinnitysseremoniaa varten. kesäkuuta 2016 Sari Heliövaara Järjestyksessään 32. Viesti päättyy Padasjoelle Suomi Meloo -viestin viimeinen osuus päättyy Padasjoen sataman viereen Kullasmarinan rantaan aikaisin perjantaiaamuna
Lapsonen oppii siinä uimaliikkeet turvallisesti laudalla, joka riippuu köysisErikoinen uimaopetuslaite tä. Tuomo Hyttinen. Ystävätoiminnan alkuaikoina vapaaehtoistoiminta oli henkilökohtaista, ihmisen apua suoraan toiselle. Tai kun ystäväkonsertti vetää odotettua enemmän yleisöä ja tuottoa. Silloin Kuhmoisten SPR keräsi lapasia, kaulaliinoja ja villasukkia Suomeen saapuneille pakolaisille. Kilpailu on Disc Klupin järjestämä ja sinne tulee osallistujia ympäri Suomea. Nykyisin apua annetaan ryhmässä. Lisäksi radan yhteyteen saatiin kokonaan uusi osio, joka mahdollistaa uusien väylien tekemisen. Köysiä voi laskea sikäli kuin veteen totuttaminen edistyy. Tunne siitä, kun tietää tuoton menevän esimerkiksi kaukaisen katastrofin uhreille. Vuosien saatossa hän sisäisti SPR:n toiminnan 7 periaatetta. – Rata on aiemmin ollut kilpailumielessä liian helppo, nyt siitä tulee haastavampi, Kotajärvi sanoo. – Leenan kanssa on ihanaa tehdä vapaaehtoistyötä. – Torstaituvan pöydälle ilmestyi sukkia toisensa jälkeen. Oletko kenties nähnyt laitteen jopa toiminnassa. – Rakkaus SPR:n periaatteita kohtaan yhdistää minua ja Leena Pienimäki-Nummelinia. Vanhoja väyliä säilyy entisellään, mutta moneen niistä tulee pieniä muutoksia. Tuovisen vapaaehtoistyö SPR:ssä on hänen eläSPR on Sylville kuin toinen avioliitto mänsä toinen suuri rakkaus. kesäkuuta järjestettävään Kiepsaus Cup 3:een mennessä. Yksi viime aikojen onnistumisen tunteista tuli viime syksynä. Noista ajoista Suomen Punaisen Ristin (SPR) Kuhmoisten osaston toiminta on Tuovisen mukaan muuttunut melkoisesti. Senni Vesikallio tulevat takaisin: suunnitteilla on jopa 220-metrinen väylä. Meillä molemmilla on omat vahvuutemme. Vuosi oli 1981, ja Sylvi Tuovinen oli 50-vuotias. Kuin toinen avioliitto. Tuomo Hyttinen 35 vuotta. Kuhmoisten Sanomat Suomen kuvalehdessä julkaistiin vuonna 1929 vieressä oleva kuva uimaopetuslaitteesta. Tuoviselle palkitsevinta vapaaehtoistyössä on vilpitön auttamisen tunne. Kuvatekstissä lukee: Uimaan on eräs helsinkiläinen kesävieras Kuhmoisissa opettanut lapsiaan laitteella joka näkyy kuvasta. Sellaisille, joiden luona ei muuten kävisi ketään. Ennen oltiin valmiita sitoutumaan pitkäjänteisesti, Sylvi Tuovinen sanoo. Se, kun ystävätoiminnassa saa yhteyden toiseen. Parasta on auttamisen tunne 35 vuotta. Uudistuneen radan on tarkoitus olla suurimmaksi osaksi valmiina 18. Myös pitkät väylät Pitkät väylät palaavat frisbeegolfradalle Viikkokisoissa kuljetaan yleensä neljän hengen ryhmissä. Patenttia ei keksijä aio hakea, niin että olkaa hyvä, käyttäkää hyväksenne! Tiedätkö, kuka kuvassa on, ja kuka on laitteen keksijä. Alussa oli vain kaiho 35 vuotta. – Kyllä tässä useampi on tuijotellut myös Google Mapsia, Sami Hellsten kertoo. Ne ovat inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmallisuus ja ykseys. Yhteensä meille lahjoitettiin yli 200 tuotetta. Nyt Kuhmoisten kunta on ostanut alueen ja se on jälleen käytettävissä frisbeegolfin pelaamiseen. – Vapaaehtoistoiminta on enemmän kertaluonteista kuin ennen. Sinä aikana Tuovinen on paitsi saanut, myös antanut SPR:lle. Huhtikuussa hänet palkittiin yhdessä toisen kuhmoislaisen, Matti Vatajan kanssa kultaisella mitalilla työstä SPR:n hyväksi. Vielä pelattiin vanhalla tutulla radalla, mutta pian siihen on tulossa muutoksia maakauppojen toteutumisen ansiosta. Eikä tämä ole ainoa ero menneisyyden ja tämän päivän välillä. Kuhmoisten Sanomat 16 Tiistaina 7. Ota yhteys Kuhmoisten Sanomien toimitukseen! toimitus@kuhmoistensanomat.fi. – Rata pysyy kuitenkin sopivana kaiken tasoisille pelaajille aloittelijoista kokeneempiin, Tuomo Hauskanen kertoo. Radalle on tulossa ainakin kolme kokonaan uutta väylää. Uudistuksia on kevään aikana suunnitellut ratasuunnittelutoimikunta, joka kierteli alueella yhden päivän pohtimassa väylämuutoksia. kesäkuuta 2016 Senni Vesikallio Disc Klupi Kuhmoisen järjestämiin viikkokisoihin oli aurinkoisena toukokuun tiistaina kerääntynyt paikalle lähes 20 pelaajaa. Rataa jouduttiin muuttamaan viime syksynä, kun siihen kuulunut peltoalue kynnettiin sopimusriidan takia. Vapaaehtoistyö on minulle elämäntapa. – Mitali merkitsee onnistumista sitoutumisessa. Sylvi Tuovisen ystävä Leena Pienimäki-Nummelin sai kultaisen ansiomerkin vuosi sitten. Sen verran on kulunut Sylvi Tuovisen aviomiehen Einon kuolemasta. Nykyään sitä tehdään tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisen kautta. Alussa Tuovisella ei ollut kuin kaiho. – Muutoksia piti ensin tehdä vain pelto-osuudelle, mutta kun uusi alue saatiin, ajateltiin laittaa rata kokonaan uusiksi, kertoo Janne Kotajärvi. SPR tuntui kädenojennukselta, Tuovinen sanoo. Pekka Silvast, Samuli Koskinen ja Tuomo Hauskanen seuraavat, meneekö Arttu Peltosen heittämä kiekko koriin. – Hoidin suruani vapaaehtoistyöllä. Kuhmoisissa esimerkiksi Torstaitupa ja laitospotilaiden ulkoilutus kuuluvat SPR:n repertuaariin. Silloin Kuhmoisissa oli noin 15 henkeä, jotka ryhtyivät henkilökohtaisiksi ystäviksi yksinäisille vanhuksille. Olemme mielestäni lyömätön parivaljakko, Sylvi Tuovinen kertoo
KLO 18-02 www.sonnirokki.fi sonnirokki myös facebookissa! liput ja lisätiedot rokkibussi 10€ / hlö kuhmoinen-padasjoki-kuhmoinen. kesäkuuta 2016 esiintyjinä irina liivit boys rokkakosken valinta liput 22€ / portilta 25€ lippuja myynnissä sahanrannassa vip-lippu 55€ sisältää keinuhongan grillimenun padasjoen auttoisilla keinuhongan tilalla LA 13.8. Kuhmoisten Sanomat 17 Tiistaina 7
Kuhmoisten Sanomat 18 Tiistaina 7. kesäkuuta 2016 K AU P PA palvelemme ARK 7-21, LA 7-18, SU 12-18 meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-MARKET KAUPPA Tervetuloa K-market kauppiaan parhaat tarjoukset! Tarjoukset voimassa ellei toisin mainita R uokapataan R K AU P PA palvelemme ARK 7-21, LA 7-18, SU 12-18 meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-MARKET KAUPPA Tervetuloa K-market kauppiaan parhaat tarjoukset! Tarjoukset voimassa ellei toisin mainita R uokapataan R K AU P PA palvelemme ARK 7-21, LA 7-18, SU 12-18 meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-MARKET KAUPPA Tervetuloa K-market kauppiaan parhaat tarjoukset! Tarjoukset voimassa ellei toisin mainita R uokapataan R K AU P PA palvelemme ARK 7-21, LA 7-18, SU 12-18 meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-MARKET KAUPPA Tervetuloa K-market kauppiaan parhaat tarjoukset! Tarjoukset voimassa ellei toisin mainita R uokapataan R K AU P PA palvelemme ARK 7-21, LA 7-18, SU 12-18 meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-MARKET KAUPPA Tervetuloa K-market kauppiaan parhaat tarjoukset! Tarjoukset voimassa ellei toisin mainita R uokapataan R KAUPPA palvelemme ARK 7-21, LA 7-18, SU 12-18 meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-MARKET KAUPPA Tervetuloa K-market kauppiaan parhaat tarjoukset! Tarjoukset voimassa ellei toisin mainita R uokapataan R K-MARKET RUOKAPATA Kauppatie 1 , Padasjoki puh. 040 725 2010 Edesniemi 46 Jämsä Muista hoitaa hiuksiasi myös kesällä: LAAJA VALIKOIMA KOTIHOITOTUOTTEITA PARTURI-KAMPAAMOPALVELUT *Leikkauspalvelut *Hoitopalvelut *Kiharaja värjäyskäsittelyt *Kampaukset *Ripsien ja kulmien kestovärjäykset Hohka Parturi-Kampaamo. (03) 551 2200 marko.samiola@k-market.com RUOKAPATA UUDISTUNEELTA PALVELUTISKILTÄMME TUORETTA LIHAA JA KALAA! Meiltä löytyy myös HERKULLINEN SALAATTIBAARI, josta voit koota mieleisesi annoksen vaivattomasti! Palvelevaan kesäkauppaasi pääset JOKA ILTA KLO 21 ASTI ! Olemme avoinna touko-elokuussa: • MA-LA KLO 7-21, palvelutiskimme palvelee klo 8-18, perjantaisin klo 19 saakka • SU KLO 10-21, palvelutiskimme on suljettu Vesipiste pullopalautuksen yhteydessä Kotiinkuljetuspalvelu koteihin ja mökeille Laaja valikoima käyttötavaraa ja kodinkoneita K AU P PA palvelemme ARK 7-21, LA 7-18, SU 12-18 meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-MARKET KAUPPA Tervetuloa K-market kauppiaan parhaat tarjoukset! Tarjoukset voimassa ellei toisin mainita R uokapataan R PALVELEMME UUSIEN AUKIOLOAIKOJEN MYÖTÄ ENTISTÄKIN LAAJEMMIN! ma-la 7-21, su 10-21 KAUPPA palvelemme ARK 7-21, LA 7-18, SU 12-18 meidät löydät myös facebookista www.facebook.com K-MARKET KAUPPA Tervetuloa K-market kauppiaan parhaat tarjoukset! Tarjoukset voimassa ellei toisin mainita R uokapataan R Hyvää kesää! p
Kasvunsa päättänyttä, pystyyn kuivanutta kelomäntyä käsityönä veistävä yrittäjä löytyi Iisalmesta. Nelisen vuotta sitten pari jäi eläkkeelle Riihimäen varuskunnasta, Tapani puusepän hommista ja Maarit osastonhoitajan virasta. Hirttä rakennuksiin kului yhteensä reilu kilometri. kesäkuuta 2016 Sari Heliövaara Syvä rauha uinuu Valkjärven rannalla Sappeen kylässä. Kaupalliseksi kalastajaksi hakeudutaan ely-keskukseen lähetettävällä lomakkeella, jonka saa kalatalouskeskuksista. Lisätietoa uuden kalastuslain ja -asetuksen tuomista muutoksista löytyy esimerkiksi Hämeen K a l a t a l o u s k e s k u s t e n kotisivuilta osoitteesta www.hameenkalatalouskeskus.fi. Samaan aikaan alkoi kypsyä ajatus mökin rakentamisesta. – Puu on taatusti kuivaa, joten se ei liiku enää kahta samanlaista puuta, ja rakentajalta onkin vaatinut silmää löytää jokaiselle luonnon muovaamalle rungolle oma paikkansa kokonaisuudessa. Verkkojen yhteispituus saa olla korkeintaan 240 metriä. Puusta on suunnitteilla terassipöytä pihaan. Rasvaeväleikatun eli istutetun taimenen alamitta on jatkossa 50 senttiä. rakennuksessa. – Teemme tätä jaksamisen mukaan, tarkoitus on myös nauttia kesästä ja luonnon rauhasta. Tiheästi asutetut mökkirannat eivät innosta, sanovat Maarit ja Tapani Mäkelä. Nyt oma kelohirsinen huvila nousee Sappeen kylään Valkjärven rannalle. Vain ammattikalastajaksi rekisteröitynyt henkilö voi käyttää yhteispituudeltaan yli 240 metrin verkkoja, isorysää sekä troolia. Kuhmoisten Sanomat 19 Tiistaina 7. – Harmaasävyinen kelohirsi sulautuu maisemaan, ja eipähän tarvitse maalata, myhäilevät Mäkelät. Kelohirttä sen olla pitää. Mäkelät eivät ole halunneet asettaa tarkkoja aikatauluja rakennusprojektilleen. – Ei kai sitä osaa vaan olla, kun on 50 vuotta tehnyt puusepän töitä, naurahtaa Tapani Mäkelä. Uusi kalastonhoitomaksu korvasi entisen kalastuksenhoitomaksun ja läänikohtaisen viehekalastusmaksun. Hirsikehikot kolmeen rakennukseen, saunaan, liiteriin ja päärakennukseen, veistettiin Iisalmessa Mäkelöiden piirustusten mukaan. Taimenen alamittaan tuli myös muutoksia. Verkkomäärä vapaaajankalastuksessa rajattiin 8 verkkoon pyyntikuntaa kohti. Kelohirsirakentamisessa on omat haasteensa verrattuna muuhun rakentamiseen. Sotahistoriaa harrastava Mäkelä on löytänyt rungoista jopa historian havinaa. Rungon jäljet ovat melko varmasti kranaatin siivekkeen aiheuttamia. Saunarakennuksen pohjaa tehtäessä kaivuri nosti turpeen alta esiin vanhan männynrungon. Kuhmoisten Sanomat Vuoden 2016 alussa voimaan astunut uusi kalastuslaki yksinkertaisti vapaa-ajankalastajien kalastuslupakäytäntöjä. Mäkelät uskovat, että puu voi olla jopa yli tuhat vuotta vanha, näyte siitä on parhaillaan tutkittavana iänmääritystä varten. Yhdessä puussa on repeämä, jossa näkyy useita samansuuntaisia viiltoja. Suurimmat päärakennuksen massiivisista hirsistä ovat halkaisijaltaan noin 40 senttimetrisiä. Keloissa historian havinaa Koko ikänsä Lapissa matkailleelle ja retkeilleelle parille rakennusmateriaalin valinta oli itsestään selvä. Jopa ikkunat ovat puusepän itsensä rakentamat. Muuhun kalastukseen ja ravustukseen tarvitaan lisäksi aina vesialueen omistajan lupa. Ne syntyivät talvikuukausina kotona Riihimäellä. – Suoraan keloon ei kiinnitetä mitään, vaan esimerkiksi ovien ja ikkunoiden asentamista varten kelossa oleviin uriin istutetaan erilliset palkit kiinnitystä varten. Kalastonhoitomaksujen keräämisestä vastaa Metsähallitus. Sari Heliövaara Sari Heliövaara Sari Heliövaara – Kelon viillot ovat syntyneet kranaatin siivekkeestä jatkosodan taisteluissa Karhumäessä, uskoo Tapani Mäkelä. Komea pahkakin on sovitettu päärakennuksen seinässä kohtaan, jossa se pääsee kauniisti esille. Kieltoalueet voi tarkistaa osoitteesta www.kalastusrajoitus.fi. Maisemassa näkyy vain yksi mökkinaapuri. Rekkakuljetuksella Kuhmoisiin tuodut kehikot pystytettiin tontille toissa syksynä. Rakentamisessa omat haasteensa Runkojen pystytyksen jälkeen Tapani Mäkelä on tehnyt itse suurimman osan muusta rakennustyöstä. Kalojen ja rapujen myyntioikeus on vuoden alusta ollut ainoastaan kaupallisilla kalastajilla lukuun ottamatta suoraan toiselle kuluttajalle satunnaisesti myytävää vähäistä kalaja rapuerää. Nyt yhdellä maksulla voi kalastaa koko maassa käyttäen yhtä vapaa, viehettä ja painoviehettä, lukuun ottamatta Ahvenanmaata, vaelluskalavesistöjen kosUusi kalastuslaki toi muutoksia kalastajien arkeen kija virta-alueita ja kalastuskieltoalueita. Saunaja varastorakennukset ovat jo miltei valmiit, tämä kesä kuluu päärakennuksen kimpussa. Kalastonhoitomaksu koskee kaikkia, jotka kalastavat tai ravustavat muulla tavalla kuin onkimalla ja pilkkimällä ja ovat 18–64 -vuotiaita. Uudet alamitat sekä verkkomäärät Kuhan lakisääteinen alamitta nostettiin vuoden alussa 37 sentistä 42 senttiin. Rasvaevällinen eli luonnossa syntynyt taimen on kokonaan rauhoitettu eteläisessä Suomessa. Kuitti maksun suorittamisesta tulee olla mukana kalastettaessa. Onginta, pilkintä ja silakan litkaus kuuluvat maksuttomiin yleiskalastusoikeuksiin. Taimenen rauhoitusaika joessa ja purossa kestää syyskuun alusta marraskuun loppuun. Muutoksen myötä myyntioikeuden rajoitus koskee siis myös ravun myyntiä. – Puut ovat Karhumäestä, jonka suomalaiset valtasivat jatkosodassa vuonna 1941. Tämä kannattaa huomioida, mikäli aikomuksena on myydä rapuja tulevalla ravustuskaudella. Kokeneen puusepän mukaan kelohirsi on elävine luonnon muovaamine muotoineen paitsi kaunis ja rauhoittava, myös rakennusmateriaalina ylivertainen. Hirret yritys tuo Venäjän puolelta Karhumäestä, jossa haluttua rakennusmateriaalia on saatavilla runsaasti. Alkuunsa kaupunkilaisille riitti se, että pääsi omaan rantaan paistamaan makkaraa nuotiolle ja narraamaan kaloja lähdepohjaisesta, kirkasvetisestä järvestä. Vesistön äärelle mielineet riihimäkeläiset ostivat Kuhmoisissa myynnissä olleen mökkitontin kuutisen vuotta sitten. Rakennuksissa ei ole Pohjoisen kävijöiden kelohirsiunelma nousee Valkjärven rannalle Maarit ja Tapani Mäkelä ovat ihastuneet kelohirsirakennuksiin pohjoisessa matkaillessaan. Ammattikalastajista kaupallisia kalastajia Ammattikalastajan nimitys muutettiin uudessa kalastuslaissa kaupalliseksi kalastajaksi. Kesäaamun hiljaisuuden rikkoo vain läheisessä rinteessä loikkiva metsäjänis – Tämä tontti oli meille kuin lottovoitto. Kelo ei eritä myöskään tuoreen puun tapaan pihkaa, eikä se lahoa. Taistelussa sai surmansa 1500 suomalaista ja 8000 neuvostoliittolaista
kesäkuuta 2016 30 30 vu od en kokem uk se lla ! Rakennusten purkutyöt/ uusien pohjarakentaminen, vesi-, viemärija sähkökaivuut. Kuhmoisten Sanomat 20 Tiistaina 7. Jari Ahola 040 501 3240 www.maanrakennusjariahola.fi. 040 501 3240 Kaivinkoneja traktorityöt Rakennusten purkutyöt/ uusien pohjarakentaminen, vesi-, viemärija sähkökaivuut
Kuhmoisten Sanomat Kuhmoinen Palvelee -lehteen on pujahtanut muutama virhe. Tietokodan aukioloajat muuttuvat niin, että se on auki jokaisena 7 päivänä viikossa. Toritiellä ei tarvitse pärjätä ilman opastusta. 0400 560 344 www.kankkula.fi Pätkiikö TV:n kuva. Tietokota avaa kello 11:ltä ja sulkee kello 15:ltä tai 16:lta. Takkuaako netti. Oikaisuja Kuhmoinen Palvelee -lehteen Sivulla 10 Päijät-Ompelun puhelinnumeroon on lipsahtanut painovirhe. Sivulla 9 Harjunsalmen kyläyhdistyksen puheenjohtajana toimii Heimo Nupponen ja varapuheenjohtajana Marko Aarroskari. Puuttuuko pistorasia. Anna Karhila. Sivulla 63 Kuhmoisten seurakunnan kanttori Hannele Erolan puhelinnumero kuuluisi olla 040-631 1618. – Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee paikalle. Oikea numero on 040-702 8489. kesäkuuta Kuhmolassa. Kummalan mukaan Toritielle laitetaan opastuskylttejä. Kuhmoisten Sanomat 21 Tiistaina 7. Kokeillaan miten tämä toimii. Lisäksi kirjastosta ohjataan ihmiset satamaan ja satamasta kirjastoon, jos jompikumpi toimipiste on kiinni. Aluksi Tietokota on auki suurin piirtein samaan aikaan kuin Lauttakioskikin. www.kuhmoistentilitoimisto.fi Lip-Lap laiturit ja tarvikkeet A&J Kankkunen Oy p. Kuhmoisten kunnan kehittämisasiamies Arto Kummalan mukaan aloite Tietokodan siirtoon tuli satamapalveluyrittäjiltä itseltään. Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET www.lukkomokki.fi 040 570 1790 Ajopuu Oy SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOTURVATUOTTEET SEINÄJA LAPETIKKAAT, TASOT BITUMIJA VALOKATTEET VIHERKATOT Katso ja kysy lisää 040 358 5747 www.icopal.fi ja www.ajopuu.net KUHMOISTEN TILITOIMISTO Tiekuntien, Henkilö-, Osake-, Asunto-Osakeyhtiöiden ja muiden kirjanpidot ja isännöinnit ajallaan! Sovi tapaaminen: 03 555 1332 tai kuhmoistentilitoimisto@kuhmoistentilitoimisto.fi. – Tietokota on ollut 5 vuotta torilla, ja viime kesänä kodalla oli vähän hiljaisempaa kuin aikaisempina vuosina. kesäkuuta 2016 PÄIJÄNTEEN LUKKOJA MÖKKIPALVELUT ABLOY KÄYTTÖLUKOT, TURVALUKOT, SARJOITUKSET YMS. Sijainnin vaihdon myötä Tietokodan pyörittäminen siirtyy kunnalta satamapalveluyrittäjille. Toivon, että kyyti järjestetään ihmisille, jotka eivät muuten pääsisi osallistumaan vaikka auton puuttumisen vuoksi, Sylvi Tuovinen sanoo. Esimerkiksi viime vuonna Tietokota palveli 5 päivänä viikossa. Kesällä elämä tietyllä tavalla sykkii satamassa. Kuhmoisten Sanomat Suomen Punaisen Ristin Kuhmoisten ystävätoiminta järjestää yhdessä virikeohjaaja Elina Sihdon kanssa kahvija musiikkitilaisuuden ensi viikon keskiviikkona 15. Taina Hinskala kertoo, että Tietokodan siirtoa on pohdittu satamassa jo useana vuonna. Tilaisuuteen toivotaan paljon laitosasukkaita, mutta muutkin ovat tervetulleita. Tilaisuus on maksuton. Kodalla työskentelee koko kesän 1 henkilö päivässä. Meidät tavoittaa: Toritie 64 6A, Kuhmoinen. Keskustasta tietoa etsivät ohjataan kirjastoon, jossa kunnan ympärivuotinen infopiste muutenkin sijaitsee. Antennit, sähkö tietoliikenne AV-palvelu Tanskanen 0400-214 657 av.palvelu@phnet.fi Kuhmoisten Tietokota muutti torilta satamaan SPR kahvittelee keskiviikkona Tuomo Hyttinen Aikaisemmin Kuhmoisten torilla ollut Tietokota palvelee tänä kesänä satamassa
Itkonen esitti jo vuonna 1948, että nimen Päijänne takana on pohjoissaamen sanavartalon sana bája”ylä”. Norjassa saamelaisia on noin 60 000, eli kaksi kolmasosaa kaikista saamelaisista. Lisäksi pihasauna, missä lempeät ja rentouttavat löylyt. Kuten Ilmari Kosonen kirjoituksessaan tuo esiin, Saarikivi mainitsee myös, että nimen taustalla voisi Vastaus: Päijänteen jäljillä olla pohjoissaamen sanavartalo bajá, eli ”ylä”. 52.563 € Vh. 546183 Tontit. Päijänne on nimi, jonka alkuperää on pohdittu pitkään ja jolle on annettu useita tulkintoja. Läheskään aina ei ole edes selvää, mitä kieltä nimi on alkuaan ollut. Mh. La 11.6. kar’alanõ ”karjalainen”. Kirjoitti kartalleen Päijänteen nimen vuonna 1540 muodossa Peynthe. ei e-tod*. C*. Nopeasti vapautuva viihtyisä koti kävelymatkan päässä keskustan palveluista. Sitten Saarikivi kuitenkin esittää, että ”ei rinnastusta saamen bája-vartaloon voi täysin sulkea pois, vaikkakin sen todistaminen vaatii äänteellisiä lisäselvityksiä”. klo 11.00-12.00 Mh. Sovi esittely. Ilmari Kosonen metsänhoitaja Paikannimien historia kiinnostaa monia kielenkäyttäjiä. Oikotie 932403 KIINTEISTÖVÄLITYS ETELÄ-PÄIJÄNNE OY lkv Veikko Mattila 040 847 5272 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi Keskuskatu 11, 42100 Jämsä p. Tie tilan yläreunaan valmiina. Sana muodossa Bajit esiintyy pohjoissaamen kielen alueella useampiosaisissa järvien nimissä. Rakennusoikeus 200 k-m2. Inarin papin poika T.I. 59.900 €. 2h+kt+s. Ilmeistä on, että nimi on jossain historiansa vaiheessa kuulunut saamelaiskieliin, vaikka ei ehkä olekaan syntyään niistä. Norjan saamen sanastoissa sana galkije tarkoittaa ”koski”. Yksinkertaisesti: bæjja høytliggende. Sellaisia ei vielä ole tehty. Omakotitalossa on uusittu mm. 558631 K u h m o i n e n , P ä i j ä l ä vapaa-ajan tontti 29 200 m2 Hauskalantie 189. 30.000 €. Nimen Päijänne pääte -nne on suomenkielen vanha adjektiivipääte, jota kieliprofessorit eivät osaa selittää. Kun on ensimmäisen Päijänteestä laskevan kosken paikka. Tee kauppa ennen 30.6.2016, niin myyjä maksaa vuoden 2016 yhtiövastikkeet ostajan puolesta. Selvitetään siis, mitä ja mitä merkitsevistä kielellisistä elementeistä nimi koostuu ja millainen on ollut nimen alkuperäinen asu. Lisäksi on monia arveluja nimen alkuperästä. Selitys on Norjan saamen tutkimuskeskuksen luetteloissa. Jäämmekin odottamaan, selviääkö nimen arvoitus. Nimistöntutkija Pauli Rahkonen on hiljan arvellut, että nimeen voisi sisältyä kantauralin päätä merkinnyt sana, joka mordvan kielessä on asussa päj. Suomalaisessa paikannimitutkimuksessa saamen kielen vaikutus on otettu monipuolisesti huomioon. Linda Tammisto Wikimedia commons Kiinteistöjä myytävänä: OMAKOTITALO Kuhmoinen kk Väinöntie. 1984 rakennetussa As Oy Satomyllyssä. Sama kuin itäisen Viron vironkielessä pääte –nõ. Ja siitä alkaneet nimittää sitä sen mukaisesti. Mh. ikkunat, rakennettu alimmaiseen kerrokseen kylpyhuone ja sauna. Mutta niitä he eivät ole tunteneet. 2h+k+s. On luotettava aineisto. kesäkuuta 2016 Suurjärvi Päijänteen nimi on tarkemmin tutkien saamen kieltä. Saariakin on 1 886 kappaletta. Huoneisto on vuokrattu. Piirsi sen karttoihinsa huolimattomasti. Vaikka järvestä pohjoiseen on vielä neljänkin pitkän vesireitin järviä. Nimi olisi syntynyt jossakin tuntemattomassa muinaiskielessä, josta se olisi saamen kautta lainautunut suomen kieleen. Taloyhtiö on liitetty kaukolämpöön ja yhtiövastike on 154,05 €/kk+kuumavesimaksu mittauksen mukaan. Päijänteen ruotsinkielistä nimeä Päjäne pidetään epävirallisena. Olaus Magnus ei koskaan liikkunut Päijänteen rannoilla. Ensimmäisen kerran asiakirjoissa nimi oli muodossa Peienderanda vuonna 1474. Mainiosti käytettävissä myös kakkos-/vapaa-ajanasunnoksi. Saarikivi hylkää ensin kokonaan Itkosen selityksen perusteella, että vain saamen ele-sanat voivat Saamen kieltä bæjja – Päijänne, eli ”yläjärvi” tarkoittaa ”ylävesiä”. Päijänne-nimen alkuperä jää kuitenkin yhä täsmällistä vastausta vaille. Saarikivi huomauttaa, että tämä kytkös vaatisi kuitenkin äänteellisiä lisäselvityksiä. Remontoi tästä avara koti keskustan palveluiden äärelle. Tavoitteena on saada selville nimen alkuperäinen, sen syntyhetkenä olemassa ollut, merkityssisältö. Pihassa varastorakennus, jossa autokatos. Tutkimus on päässyt aina lähemmäs mahdollista alkuperää, kun epätodennäköisyyksiä on päästy pudottamaan pois. Toisen kerroksen päätyhuoneisto, josta näkymää kolmeen ilmansuuntaan. Päijänteen nimi on kiinnostanut kielentutkijoita ja historioiden kirjoittajia jo yli 100 vuoden ajan. Hissitalossa muuttovapaa uusi huoneisto. Uuden veroinen, täydellisesti varusteltu pikkutalo, asuintiloina tupakeittiö ja makuuhuone sekä saunaja pesutilat, 54 m2, avoterassi. On esitetty selityksiä ”pääjänne” ja selityksiä sanasta päijätä tarkoittaen ”auringon loistetta”. Mh.96.000 €. Varustelu mahdollistaa pyörätuolin käytön. Heti vapaa. Omaa rantaviivaa noin 200 metriä. Villeimmät tulkinnat, kuten nimen johtuminen sanasta pääjänne tai päijätä-verbistä, ovat perustellusti jääneet liki unohduksiin. Ei kadonnutta kieltä tai sanastoa. Kalkki-, Kalkku-nimiä tuosta vanhasta saamen sanastoja on koskipaikkojen niminä peruskartoilla 15 kappaletta eri puolilla Suomea. Nimi on edelleen käytössä olevaa, tarkkaa ja varmaa saamen kielen sanastoa. Lisäksi nimi pyritään ikäämään mahdollisimman tarkoin. 564403 Kerrostalot Rivitalot Omakotitalot Kuhmoinen, Keskusta okt 80 m2 Kurjenkalliontie 3. Nimi Päijänne ei ole ainoa nimi vesistön alueella, joka aukeaa Norjan puolen saamelaisten sanastoista. 03. Professori Janne Saarikivi kokosi näitä ja omia selityksiään tekstiksi Suomalaiseen paikannimikirjaan 2007. Eri yhteyksissä voidaan järvestä käyttää nimeä BÆJJA. Tupakeittiö+oh+3mh+wc+ph+ psh+sauna. Muuan aivan joistakin paikannimistä kirjoittanut Terhi Ainiala selittää Päijänteen laskujoen ensimmäisen koskipaikan, Kalkkisten nimeä germaanisella henkilönnimellä: ”Kylännimeen sisältynee henkilönnimi Kalkki, joka on muun muassa Kalkko-, Kalkku-nimien lailla germaanisen henkilönnimen Gotsshalk jälkiosasta schalk suomen kieleen lainautunut nimimuoto”. Sen pituus on 119 kilometriä, suurin leveys 28 kilometriä ja pinta-alaa noin 1 100 neliökilometriä. 88 000,-. Kuhmoisten Sanomat 22 Tiistaina 7. Tilava kaksio v. F*. Kaikissa huoneissa on vesikiertoinen lattialämmitys. 0400 712 327, 0400 172 694, 040 530 7009 Katso vuokrakohteemme opkk.fi Kuhmoinen, Keskusta rt 62 m2 Myllykuja 6 as 2. Päijänne on Suomen toiseksi suurin järvi. Rauhallisen Oksjärven rannalla 2,92 ha tila. Keittiössä on kauniit Puustellin kaapistot ja parveke on lasitettu. 557652 Kuhmoinen, Keskusta kt 49,5 m2 Jussilankuja 2 As 2 . Siisti hoidettu puutarhatontti 855 m2. 7 eri tutkijaa on kirjoittanut selitysyrityksiään nimen Päijänne alkuperästä. Tarkoittaa siis ”ylhäällä olevaa”. Muinaiset, Päijänteen eteläosassa asuneet saamelaiset ovat kokeneet, että järvi on järvisen Kymijoen yläjärvi. Yksi eniten Suomen paikannimistön saamelaisperäisyyttä selvittänyt tutkija on Ante Aikio, jonka tutkimuksiin myös Lummenne-nimen historia sisältyy. As Oy Sähkösyrjä on rakennettu 1961 ja yhtiövastike on 304,50 €/kk+vesi 20€/hlö/kk. As Oy Jussinhovi on liitetty kaukolämpöön ja yhtiövastike on 148,50 €/kk+vesi mittauksen mukaan. 135.200 € 511193 Kuhmoinen, Keskusta kt 84 m2 Toritie 63 B 12. Rv. Es. Kielentutkija Janne Saarikivi esittää Suomalaisessa paikannimikirjassa, että nimi olisi vanhempaa perua kuin alueen monet saamelaisnimet. Terhi Ainiala nimistöntutkija, dosentti, Helsingin yliopisto Kesäkuhmoislainen, dosentti Terhi Ainiala. Mh. Kalkkinen on siis ”Koskinen”. Ok-talo on rakennettu noin v. Muuta keskustan palveluiden äärelle tai osta sijoitusasunnoksi. Esim. Päijänteen satama lähellä. Esimerkiksi Lummenne sisältää saamelaisen vesistötermin luoppal, joka merkitsee järvimäistä laajentumaa joessa. Rakenteellisesti nimi sisältää nne-johdinaineksen, joka esiintyy myös eräissä muissa vanhoissa järvennimissä (esimerkiksi Lummenne ja Tarjanne). 4h+k+kh+parveke. 55.000 €. 1946 ilmeikkäälle 2010m2:n osin rinnetontille. Päijänne oli siis saamelaisille ”Yläjärvi” joskus 2 000–3 000 vuotta sitten. Norjan saamelaisten sanastoista löytyy Päijänteen nimen selitys. Hp. Nimien etymologinen, eli alkuperää selvittävä tutkimus on usein vaativaa, eikä varmuutta aina saada. Mahdollista on, että nimen taustalla on saamen baja-sanavartalo, mutta tausta voi olla jokin muukin
050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Tiedustelut: 040 744 3817 Toimittaja Tuomo Hyttinen 045 635 5335 tuomo.hyttinen@ kuhmoistensanomat.fi HelmiClassic -kiinteistövälitys on voimakkaassa myötätuulessa myös KeskiSuomen maakunnassa. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Etäisyys Kuhmoisten keskustaan noin 4,8 km. 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi _________________________ Rakennushuolto P. OSTETAAN Päijänteeltä saaritontti tai vaatimaton mökki p. Loivat ilta-auringon rinnetontit. 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy p. 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 040 809 3939. 0400 353 886 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 040 745 2283 Ville Puukkoisten TUPAILTA 17.6.2016 klo 18 Santomaalla, Ouninpohjantie 498. p. Tilaushinnat 2016 (kotimaa) (sis. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Ad-autokorjaamo Valtuutettu Citroen ja Peugeot huolto Pietiläntie 8, Jämsä 014 716 119 / 0400 551 162 HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Tervetuloa! ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI TORSTAINA Kuhmoinen klo 9-10 Yli 50€:n ostosta NAKKIPAKETTI kaupan päälle! 0400 872 461 MYYDÄÄN KT-KAKSIO 55 m2. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Irja Tervala 0400 131170 __________________________ Hermoratahieronnan mestari Kirsi Valkama p. alv 24%) Etusivulla 1,79 e /pmm Tekstissä 1,59 e /pmm Takasivulla 1,66 e /pmm Seurapalsta 2,28 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. kuolinpesän irtaimistoa. 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Kirjanpitopalvelut MV p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. tapahtumat OPASOL OY p. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. Toimittaja Päivi Hotokka perhevapaalla LIIKEHAKEMISTO ________________________________________________________________________________________________________________________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin p. Ota yhteyttä ja lisätään yrityksesi liikehakemistoon! 3 riviä / 6 kk vain 115 € ja 10 € / lisärivi (alv 0%) HUUTOKAUPAT Kuolinja konkurssipesät, myös ostot. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. Hp. klo 16 Virolahdessa, Virolahdentie 486, 17850 Pihlajakoski. 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 67 e 12 kk / määräaik. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Nämä kaikki soveltuvat loistavasti ympärivuotiseen asumiseen / lomaasunnoiksi. erikoiskuljetukset/kotim. 36.000 € / tee tarjous • 4106 m2 Hp. tilaus 73 e Ilmoitushinnat 1.1.2016 alk. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen p. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. 040 72 666 28 ________________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Hintoihin sisältyy alv 24%. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. 0400 121 997 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. • Päijälänraitti 9 OKT, klo 12.00-13.00 • Martintie 2, vanhan meijerin rakenteilla olevat huoneistot + kunnostettu yksiö + ylimmän kerroksen sijoitusyksiöt klo 13.30-15.00 Lisätietoja: Petri Vuorela 040 582 6123 petri.vuorela@remax.fi JOHAN ON MARKKINAT VUOKRATTAVANA Pikkukaivuri, asuntoauto, klapikone, ruohonleikkureita, pulpettivene ym. Maksuunpanoluettelo on nähtävillä Virolahdessa 8.-22.6.16. (sis. Martintie 4, 3.krs. Kirjoita omalla nimelläsi, nimmerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Kuhmoisten Sanomat 23 Tiistaina 7. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. Ark. 045 137 2276 mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen p. 33.500 €, p. • 4262 m2 Hp. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 0400 798143 p. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 040 551 7540 ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi Lindroosin Sora Oy p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet p. 24 t. ja Eurooppa OPASOL OY p. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Irma Kallio p. Hoitokunta AUTOTALLIKIRPPIS la 11.6.2016 klo 9-15 Puistotie 4 Myytävänä runsaasti monipuolista tavaraa, mm. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki p. Tervetuloa! Toimitsijamies tiistaina 14.6. 34.000 € / tee tarjous Molemmilla tonteilla kaavamerkintä RA. 040 548 5863 Pihlajalahti-Virolahti tiekunnan VUOSIKOKOUS pidetään ke 22.6. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén p. 010 257 1201 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset p. 20 v. 050 461 7575 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 0400 228 822 Realisointipalvelu Relax Oy __________________________ MYYDÄÄN RANTATONTIT 2 kpl rantatontteja Ylä-Karkjärven rannalta yhdessä tai erikseen. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. Tervetuloa asuntoesittelyihin la 11.6. 0400 852 532 _ KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia p. Hintoihin sisältyy alv 24%. 045 636 3889 / Eija Paikallislehti tavoittaa, luithan tämänkin... www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860 tuija.kaki-lahtinen@ kuhmoistensanomat.fi Kuhmoisten Sanomat Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2734 (LT-2014) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. kok. 040 547 1511 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 662 6003 HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. 040 129 2386 mikko.sulanto@msu-metsapalvelu.fi PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Peltonen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 _________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola p. Petri Liehu p. Tonteille on tie perille. Päijännenäkymä. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen p. 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 p. 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi METSÄPALVELUT MSU-Metsäpalvelu ky Pihapuiden kaadot, raivaus, istutus ja hakkuu Mikko Sulanto p. klo 13 YHTEISLAULUT Päijännekodilla TOIMITUS Toimittaja Anna Karhila 040 358 1888 anna.karhila@ kuhmoistensanomat.fi Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj. 0400 739 226 Tampereentie 1250, Kuhmoinen METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus p. kesäkuuta 2016 SEURAT KOKOUKSET ELOKUVAT TORIMYYJÄT Pirttikulma-Tannijärvi yksityistien VUOSIKOKOUS ti 21.6.2016 klo 18 Nurmijoella, Pirttikulmantie 493. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms
Kuhmoisten Sanomat 24 Tiistaina 7. 03 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com KIPPARI Kipparista tutut suomalaiset! PORSAAN LEIKKEET maustamaton, kermarose marinadi, grillimarinadi, pakattu, Suomi Mustang SÄHKÖSAVUSTIN 1100W Valio VANILJAKERMAJÄÄTELÖ 1 l raj. KIEPSAUKSESSA 9-15 TARJOAMME MUNKKIKAHVI T 11.6. Tervetuloa paikalliseen RUOKAKAUPPAAN! K I P PA R I palvelemme MAPE 7-21, la 7-18, su 10-18 meidät löydät myös facebookista www.facebook.com Toritie 53, 17800 Kuhmoinen Puh. Tervetuloa! Tarjoukset voimassa To-La 9.-11.6.2016 eLleI tOisIn MaiNitA Grillistä! Vain lauantaina 11.6. ja 30.7.2016 16.7., 23.7. kesäkuuta 2016 16.7., 23.7. ja 30.7.2016 klo 14.00. 2 pkt/tal. Vietetään kyläkauppapäivä ä. Sinuhe AITTALEIPÄ 480 g Grillattu KOKONAINEN BROILERI Suomi 1 45 kpl (3,10/kg) 5 95 kg 7 95 kg 49 90 kpl 1 00 kpl (1,00/l) Kipparista tutut LAUANTAINA 11.6. Kiepsaus extra! ERÄ! ERÄ!