Kilpailijoilla oli selkeät tavoitteet ja voittosuunnitelmat. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 36 2016 66. Senni Vesikallio Naiset 1) Johanna Ojala 162 Juniorit 1) Casper Ahonen 114; 2) Viljo Sihto 186 Seniorit 1) Jukka Suvela 120; 2) Pasi Pyykönen 129; 3) Harri Pihkala 135; 4) Timo Kvist 166; 5) Seppo Törmä 169 Avoin 1) Jari Lehtonen 112; 2) Matias Patama 113 SD; 2) Janne Sandholm 113 SD; 4) Samuli Koskinen 114; 5) Sami Hellsten 115; 5) Markus Hattunen 115 Tuloksissa huomioitu sarjojen viisi parasta. Reijo Liehu mielenilmauksessa putkirikoista f Sivu 3 Veteraanien juhlassa silmäkulmat kostuivat f Sivu 6. teemalla METSÄ Varaa tila ilmoituksellesi p. Kilpailutunnelmat olivat korkealla, kun ensimmäisestä kierroksesta oli noin puolet pelattu. Kummallakin kierroksella pelattiin 18 väylää ja lisäksi jokaisella sarjalla oli oma CTP-kisa. Vasemmalle Hiukkolansaaren tietä 3,2 km. Suurimmalla osalla kohteista ei tarvita kitkennän jälkeen raivaussahatöitä lainkaan. – Ja jos terveenä pääsee maaliin, niin on hyvä, hän lisää. Tampereen tietä 6,4 km Tampereen suuntaan. Pasi Pyykösellä oli viime vuoden hopea puolustettavana, joten tavoitteet olivat sen mukaiset. UPM Taimikon konekitkennän jälkeen taimikkosi kasvaa varjostuksesta vapaana ja kehittyy tasaisesti. syyskuuta 2016 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI TEHDÄÄN YHDESSÄ TOIVEIDESI METSÄ www.metsämaailma.. Ensimmäisen kisakierroksen jälkeen pelaajat pitivät ruokatauon, jonka jälkeen alkoi vielä toinen kierros. Padasjoelta pelaamaan tullut Pasi Salomaa heitti tyylikkään putin Kuhmoisten kunnanmestaruuskisoissa kensimmäisen kierroksen toiseksi viimeisellä väylällä. Tervetuloa UPM Metsän konekitkentänäytökseen Kuhmoisten Hiukkolansaareen torstaina 15.9.2016 klo 10–15 . – Tämä on hieno ja hyvin pidetty rata, hän kehuu. Viime lauantaina frisbeegolfin kunnanmestaruuskisoja saatiin pelata kauniissa auringonpaisteessa. Tahdotko varmistaa, että uusi taimikkosi on elinvoimainen, helppohoitoinen ja tuottava. – Nytkin näkyy olevan yksi kiekko tuolla koulun katolla, näyttää Henri Östman. – Minä olen käynyt kymmenillä eri radoilla pelaamassa, mutta kyllä tämä vaan on huippu, jatkaa Timo Flinck. Padasjoelta pelaamaan tullut Janne Sandholm sanoo käyneensä useasti Kuhmoisten frisbeegolfradalla. Voittosuunnitelmia kunnanmestaruuskisoissa – Oikeastaan joka vuosi on tullut osallistuttua, kertoo Janne Kotajärvi. Näytöksen ja keskustelujen lomassa nautimme nuotiomakkarasta ja nokipannukahveista. 3 km. Sarjoja oli neljä: avoin, naiset, yli 45-vuotiaat ja alle 16-vuotiaat. TULOKSET Kuhmoisten Sanomat ilmestyy 21.9. Antaisivat edes kunnon selityksen. 0400 212 814, jarmo.rajala@upm.com Padasjoki KUTSU KONEKITKENTÄNÄYTÖKSEEN AJO-OHJE: Kuhmoisista 24-tietä etelään n. Tässä kisassa voittaja on se, joka heittää lähimmäksi koria. 0400 756 342, matti.lantto@upm.com Kuhmoinen Jarmo Rajala puh. Kilpailut olivat kunnan ja Disc Klupin järjestämät ja kaikille avoimet. Kiekot lensivät hyvin koreihin – välillä esteiden kautta. – Kyllä hallitseva mestari Sami Hellsten täytyisi päihittää, mutta ei tässä mitään paineita oteta, suunnittelee Östman. UPM Metsä Lisätietoja metsäasiakasvastaaviltamme: Matti Lantto puh. Kaikkiin sarjoihin riitti osallistujia, vaikkakin naisten sarjassa pelasi vain yksi osallistuja. 040 483 0860 / ilmoitukset@ kuhmoistensanomat.fi ” Huono maku jäi. Tampereen tieltä opastus UPM METSÄ Senni Vesikallio – Kelit ainakin ovat kohdillaan! totesivat radalla vastaan tulleet kilpailijat. vsk Keskiviikkona 7. Osalle kilpailijoista kunnanmestaruuskisat olivat tutut edellisiltä vuosilta
Jalmari Finne (1874– 1938) oli kirjailija, teatterimies, sukututkija ja hämäläisyyden apostoli. Ja Kangasalan kirkkomaalta löytyy komea muistomerkki hämäläisyyden apostolin ja hänen äitinsä lepopaikalta. Tänä vuonna tie on lanattu oman käsitykseni mukaan kahteen kertaan ja kerran näin tiekarhun tiellä. Finne ensimmäisessä säkeistössä: Sua katson synnyinseutu Sa kallis Hämeenmaa. Mummoni vanhemTerveisiä Kylämäntiestä mat lunastivat omaksi entisen Wäkkärlän tilan torpan 1930-luvulla. Kunnanhallitusta tutkijoiden näkemykset eivät vakuuttaneet; se tyrmäsi taloyhtiöiden korvausvaateet yksimielisesti. Mutta takaisin Kuhmoisten puolelle. Heinäkuoro heläytti Häme-laulun ja herkisti mielen. f Kysy vieläkö työväenopiston kursseille löytyy vapaita paikkoja. Onneksi on ollut edelläkävijöitä, heidän kärkijoukossaan tänään ajankohtainen kauppiaanpoika Jalmari Finne Kangasalta. Talonpoikaiskulttuurin esiin kohottajana hän oli vertaansa vailla perustaen tietonsa ja aatteellisen toimintansa syvälliseen historian tuntemiseen. Ja löytyypä muistomerkkejäkin joka puolelta: avointa peltomaisemaa, hirsirakennuksia, hautakiviä. Jos sille jotain tehdään, niin korkeintaan loppupäästä poistetaan päällyste ja palataan soratiehen. Huomaan, et ten ole lainkaan yksinäinen näissä harrastuksissa, ja tiedonjanon sammuttaminen on terveellistä. Uusi korvausvaatimus toimitettiin kuntaan viime viikolla mielenilmauksen saattelemana. Nykyään eläkeläisenä vietämme aikaamme Nuorajärvellä enemmän lumettomaan aikaan. Mitenköhän me yhdessä saisimme virkamiehet ymmärtämään, että soratie pitää lanata ainakin kerran kuukaudessa ja sateisena kesänä vähän useammin. Y.S. f Tee hyvä teko ja ilmoittaudu Nälkäpäivän lipaskerääjäksi. Isäukkoni kertoi käyneensä 8 kilometrin matkan Kylämän koululle kärrytietä, joten käsitykseni mukaan Kylämän ja Rasin väli on rakennettu vasta 1930tai 1940-luvulla autotieksi. Muistan hyvin kirkonkyläreissut mummoni kanssa jämsänkoskelaisella. Tutkijoiden mukaan putkien sisäpinnalta löytynyt alumiini, rauta ja pii kiihdyttävät putkien syöpymistä ja viittaavat ongelmiin vesikemiassa. Näin kirjoitat lukijapostiin Kun kolmannes kunnan lämminvesikierron kupariputkista syöpyy puhki viiden kuukauden aikana, ei kyse ole vähäpätöisestä asiasta. Nuo edellä sepitetyt runon säkeet on helppo siirtää paikasta paikkaan vesien, vainioiden ja mutkittelevien kyläteiden maisemiin kotikulmilla, mutta myös Luopioisiin ja Längelmäelle, Padasjoelle ja Pälkäneelle. Ja Finne toisessa säkeistössä: Kuin kauniita on rinnan Nuo vainiot ja veet! Niin juhlallisna nousee Nuo korkeet harjanteet. Putkirikot ovat koskettaneet läheltä 160 kuhmoislaista, siis noin 7:ää prosenttia kunnan asukkaista. Meistä tuli kaupalla Ylä-Nuorajärven yhdeksännen sukupolven haltija ja neljännen sukupolven omistaja. En ajattele vain itseäni ja tuota 16 kilometrin matkaa Kylämäntietä Nuorajärvelle, vaan myös kaikkia niitä turisteja, jotka käyvät kansallispuistossa ja ajavat 12 kilometriä monttuista soratietä Heretyn kämpälle. Toimitus voi muokata ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Itse olen ollut kesäkuhmoslainen 1990-luvun alusta alkaen, kun mummoni kuoli. Nyt on jäljellä vain hehtaarin alue, jossa vanhat rakennukset sijaitsevat. Tärkeät arkistot olivat Helsingissä, mutta kaipuu syntymäpitäjään Kangasalle oli palava. Omaa hämäläisyyttäni vahvistaa aina se, mitä toiset ovat sanoneet. Tekstit julkaistaan nimellä, nimimerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. Taloyhtiöiden TTY:ssä teettämät tutkimukset heittävät vahvan epäilyksen varjon kunnan toimittaman veden sopivuuteen putkistoille. Aika uudelle vedenottamolle?. Uuden vedenottamon rakentaminen oli suunnitelmissa vielä vuoden 2015 talousarviossa, mutta hanke on pantu hyllylle taloudellisista syistä. Häme-laulun sanat ovat Jalmari Finnen kynästä, ja runon sävelsi Toivo Palmroth. Tien kuoppaisuuden takia itse en mielelläni lähde kirkolla käymään, jos ei ole ihan pakko, ja Länkipohjaan on silloinkin puolet lyhyempi matka. Vuosi 1970 oli viimeinen vuosi, kun tilalla asuttiin vakituisesti. Tämän kesän aikana ovat useat henkilöt ottaneet yhteyttä tietääkseen unohtuneista sukupolvista jotain lisää. Vahinkojen maksumiehiksi joutuneet taloyhtiöt ovat kertomansa mukaan joutuneet pitkälti omin voimin selvittämään syitä tapahtuneeseen. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 7. Jouni Oksanen kesäkuhmoislainen KUHMUT Lukijapostia voi lähettää osoitteeseen toimitus@kuhmoistensanomat.fi. Ehkä tietä piti rallia varten vähän kunnostaa, etteivät ralliautot hajoa. Koskimies on eräässä artikkelissaan todennut, että kauneinta ja herkintä, mitä Finne on Hämeen kunniaksi kirjoittanut, on Häme-laulu. Onko Kuhmoisilla todella vara menettää maineensa puhtaan, hyvälaatuisen ja myös putkistoille sopivan talousveden kuntana. Jos vastaavan mittaluokan vahinko tapahtuisi esimerkiksi Tampereella, olisi kärsijöitä yli 35 000. Ennen kaikkea se on mielenmaisema, jossa voi esiäitien ja -isien kanssa tehdä matkaa soutaen, kävellen tai kirkkoreen kannaksilla seisten. Vielä ikävämmäksi asian tekee se, että suurin osa putkivuotojen uhreista on iäkästä ja osin myös huonokuntoista väkeä. Ja että Suomen Asutuksen Yleisluettelo on ollut paikallisja henkilöhistorian tutkijoille jo yli 80 vuotta ehtymätön aarreaitta, tämäkin Finnen ansiota ja hänen taloudellista uhrautuvaisuuttaan hämäläisyydelle todistava. Kirjailija oli silloin jo ohittanut 50 vuottaan ja osasi yhdistää tiedon ja tunteet herkäksi runoksi. Jopa viranomaisten suhtautuminen on kuulemma ollut nihkeää, ja esimerkiksi tutkimustulosten nähtäväksi saaminen kovan työn takana. Vieraiden aineiden todennäköisenä lähteenä pidetään vedenottamon maaperää. Tulevatkohan he toista kertaa. Kirjoittaja on kuhmalainen kotiseutuneuvos Kissakulmantien varrelta. Synnyinseutuaan ylistävä Finne ehti työskennellä sekä Helsingissä että Viipurissa teatterin parissa. Sen esitti vehkajärveläinen Heinäkuoro. Sen alkuperäiskappaleen hän lähetti kunnallisneuvoksetar Adele Meurmanille Liuksialaan vuonna 1927. Siellä on esivanhempia elänyt ja tutkimusten ansiosta olen heidän elämänkohtaloihinsa päässyt syventymään. Tai oikeastaan ei ihan, koska loppu pari kilometriä on tosi huonoa päällystettä, ja huononee edelleen. Ma vaikka minne kuljin, En nähnyt kauniimpaa. Olen kulkenut itse tietä 1950-luvulta alkaen. Teos nousi aikoinaan lähes yhtä tunnetuksi kuin Erkon Hämäläisten laulu. Viimeisinä vuosinaan hän viipyi pitkiä aikoja Kangasalan Lepokodissa ahkerasti lukien ja kirjoittaen. Kun tutkin Kuhmoisten historiaa, niin ennenhän ei Kylämälle ollut edes kärrypolkua, joten nykyinen kuoppainen tie ei ole mitään uutta. Kun nykyään ajan Kylämäntietä muutaman kerran viikossa, niin ihmettelen, miksi tienpito huononee koko ajan. Kuhmoisten tapaus ei ole saanut osakseen kovin suurta huomiota – ainakaan toistaiseksi. Se merkitsisi laajaa katastrofia ja suuria otsikoita. Mummoni myi metsäja peltomaat pappani kuoleman jälkeen 1970-luvulla. Kuinkahan moni rikkoi tänä kesänä autonsa muun muassa Kalliojärven kohdalla keskellä tietä olevaan syvään monttuun. Historia lähtee 1770-luvulta. Kirjoitusten enimmäispituus on 2 500 merkkiä välilyönteineen. ” Heleä esitys toi kiitosvirteen verrattavan ylistyksen LUKIJAPOSTI Vihdoinkin Kylämäntie oli lanattu ja Länkipohjaan asti. syyskuuta 2016 KOLUMNI Seppo Unnaslahti PÄÄKIRJOITUS 7.9.2016 f Aurinko nousee 6.26 f Aurinko laskee 20.06 Onnea nimipäivänä! Tänään Miro, Milo, Arho To Taimi Pe Vertti, Isto, Eevert La Kalevi Su Santeri, Santtu, Sandra Ma Vilja, Valma Ti Orvo Ke Iida, Isla Viikon tärpit f Nyt ehdit vielä istuttaa esimerkiksi kukkasipuleita. Heinäkuoron heleä esiSua katson synnyinseutu tys toi kiitosvirteen verrattavan ylistyksen kotiseudulle, joka leviää pitäjänrajojen yli koko maakuntaan. Kunnan molemmissa vedenottamoissa on viime vuosina ilmennyt erinäisiä ongelmia. Hänen ansiotaan on, että sukuviirit ja sukutilakunniakirjat ovat hankittavissa yli 200 vuotta samansukuisten hallitsemille tiloille. Sari Heliövaara sari.heliovaara @kuhmoistensanomat.fi Juuri päättyneen kesän ylenpalttisesta kulttuuritarjonnasta jäi mielensopukoihin soimaan Hämelaulu
Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 7. Taloyhtiölle kertyi laskua putkien korjauksista ja putkiston uusimisesta yhteensä noin 60 000 euroa. Mielenilmauksella haluttiin vauhdittaa kunnanhallitukselle toimitetun, uusitun korvausvaateen käsittelyä ja saada asialle näkyvyyttä. – Yhdistävä tekijä vahinkokohteissa on se, että kaikki rikot ovat tapahtuneet kuumavesikierrossa olevissa kupariputkistoissa. Määrärahan ylitys johtuu kattoremontin siirtymisestä osittain tälle vuodelle. Siksi asia hoidettiin yhtiöiden velkapääomalla, Vilppala kertoo. Budjetissa koulukyyteihin oli varattu alun perin 240 000 euroa. – Pahiten vaurioitunut asunto jouduttiin remontoimaan lähes kokonaan. Myös kunnan omistuksessa olevien rakennusten purkaminen on osoittautunut arvioitua kalliimmaksi. Kunnalta ei pitäviä todisteita Seitsemässä vahingonkorvauksia hakevassa asunto-osakeyhtiössä kirjattiin toissatalvena viiden kuukauden aikana kaikkiaan 75 putkirikkoa. Auto on osunut kesäkuun alussa routavaurioon. Tekninen lautakunta esittää, että tarvittava määrärahalisäys katetaan muissa investoinneissa saaduilla säästöillä. Seitsemän asunnon rivitaloyhtiössä rikkoja kirjattiin 15. Osa tavaroista yhä kateissa Asunto Oy Kukonkoivussa asuva Aira Mäkelä kärsii osin vieläkin putkirikkojen seurauksista. Päiväkoti lautakuntakäsittelyyn syyskuussa Koulukyyteihin varattu raha ei riitä Anna Karhila Terveysaseman remonttiin tälle vuodelle varattu määräraha on ylittynyt reilulla 120 000 eurolla. Kuluvan vuoden investointiohjelmaan varattiin 50 000 euroa päiväkodin ja varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. Korvauksia hakevien taloyhtiöiden lisäksi tiedossa on ainakin kahdeksan muuta kiinteistöä, joissa vuotoja on havaittu. Sari Heliövaara Sivistyslautakunta esittää 120 000 euron lisämäärärahaa tämän vuoden koulukuljetuksiin. Seuraavan kokouksen päivämäärää ei ole vielä päätetty. Pihan routavaurio on leipomon mukaan aiheutunut kunnan tekemästä viemäriremontista. Varattuja määrärahoja edullisemmiksi ovat osoittautuneet esimerkiksi Päijännekodin, koulukeskuksen sekä yleisten alueiden ja liikenneväylien kor jaukset. Sivistyslautakunta päätti kaksiryhmäisen päiväkodin perustamisesta kuntaan jo viime marraskuussa, mutta rakentamispäätös puuttuu edelleen. Vilppala joutui harmikseen kertomaan pihalla odottaneelle väelle, että kunnanjohtaja Anne Heu sala ei saavu paikalle vastaanottamaan kunnanhallitukselle osoitettua vastinetta. Taloyhtiöt katsovat, että tutkimustulokset selittävät syyn suurelle määrälle putkien pistesyöpymiä. Sari Heliövaara Sivistystoimenjohtaja Pert ti Terhon mukaan päätös päiväkodin raken tamisesta tu lee näillä näkymin sivistys lautakunnan käsittelyyn vielä syyskuun aikana. Taloyhtiöiden talous ahtaalla Seitsemästä yhtiöstä viisi on jo vaihdattanut kupariputket komposiittiputkiksi. Syynä kulujen nousemiseen on vuoden alussa voimaan tullut uusi asbestilaki. Yhtiöiden kärsimät vahingot ovat yhteenlaskettuina ja vakuutuskorvaukset huomioiden reilut 400 000 euroa. Sari Heliövaara Asunto Oy Joukahaisenrivin hallituksen puheenjohtaja Reijo Liehu joutui toissa keväänä perumaan Lapin reissunsa, kun rivitaloyhtiön asunnoissa alkoi ilmetä putkirikkoja. Mielenilmaisijat poistuivat paikalta pettyneinä. – Huono maku jäi. Sen sijaan putkien sisäpinnoilta löydettiin huomattavia määriä alumiinia, piitä ja rautaa. Terveysasemalle rahaa muista investoinneista Anna Karhila Leipomo Hanki Ky on esittänyt Kuhmoisten kunnalle, että kunta tekisi vakuutusyhtiöön vahinkoilmoituksen vaurioista, joita leipomon auto on kärsinyt leipomon pihassa olevan routavaurion takia. Tutkimusraportin mukaan kupariputkien materiaaleissa ei havaittu mitään epänormaalia. Liehu oli hyvin pettynyt siihen, ettei kunnan edustajaa nähty mielenilmauksessa. Mäkelä asui remontin keskellä puolisen vuotta. Kunnanhallitus hylkäsi asunto-osakeyhtiöiden ensimmäisen korvaushakemuksen kolmisen viikkoa sitten. Myös kunnan ottamissa vesinäytteissä rauta-ja kuparipitoisuudet ovat ylittyneet viime vuosina pahimmillaan sadoilla prosenteilla. – Tekniikan tohtori Antti Hynnän mukaan nämä aineet yhdessä muodostavat vaarallisen yhdistelmän kuumavesikierrossa oleville kupariputkille. Antaisivat edes kunnon selityksen – Kun yhtä kohtaa paikattiin, saattoi uusi vuoto ilmetä toisessa putkessa puolen tunnin päästä. Taloyhtiöt tutkituttivat omalla kustannuksellaan syöpyneet putket Tampereen Teknillisen yliopiston Mielenosoittajat penäsivät korvauksia putkirikoista materiaaliopin laitoksella. Asia ei ole vähäpätöinen, sillä se koskee kaikkiaan noin 160 kuntalaista, kertoi taloyhtiöiden yhdyshenkilö, mielenilmauk sen organisoinut Heikki Vilp pala. – Yleensä en kauheasti valittele, mutta toivotaan, että tästä jotain korvausta saataisiin. Omassa asunnossaan Liehu pystyi estämään isommat vahingot tarkkailemalla putkia öisinkin taskulampulla ja kiikuttamalla ämpäreitä vuotokohtiin. Taloyhtiöt vaativat kunnalta yhteensä 113 000 euron korvauksia putkivahinkojen korjausja putkien uusimiskustannuksista. – Tapaaminen oli sovittu, mutta kunnanjohtaja ei suostunut osallistumaan siihen ulkona. Lisäksi Kuhmolassa tehtyjä korjaustöitä katetaan osittain rahastovaroin. – Osa asukkaista olisi menettänyt osakkeensa, jos he olisivat joutuneet maksamaan vahingot omasta pussistaan. Lisämäärärahaesitys menee seuraavaksi kunnanhallituksen käsittelyyn ja lopullisesti siitä päättää kunnanvaltuusto. Routavaurio on korjattu alustavasti tämän kesän alussa, mutta Kuhmoisten kunnan tekninen lautakunta katsoi, että kunta ei ole velvollinen korvaamaan auton vaurioita.. Vastineessaan kunnanhallitukselle taloyhtiöt toteavat, että kunta ei ole pystynyt esittämään pitäviä todisteita siitä, etteivät putkistosta löytyneet vieraat aineet olisi peräisin kunnan toimittamasta vedestä. – Taloissa asuu niin iäkästä ja huonokuntoista väkeä, että useimmat olisi saanut paikalle vain kantamalla. Tutkijoiden mukaan vieraat aineet ovat todennäköisesti peräisin vedenottamon maaperästä, kertoo Vilppala. Lisäksi kahdeksan huoneistoa on remontoitu perusteellisesti ja lukuisia pienempiä vesivahinkokorvauksia on tehty taloyhtiöiden piikkiin. Hänen rivitaloasunnossaan vuodot aiheuttivat useita vesivahinkoja, joiden seurauksena muun muassa vaatehuone, sauna ja vessa jouduttiin uusimaan. Pääosa koulukyydeistä hoidetaan takseilla. Sivistyslautakunta totesi viime viikon kokouksessaan, että varhaiskasvatuksen tavoitteista ei toteudu tänä vuonna uuden päiväkodin käyttöönotto. Taloyhtiön laskun lisäksi omaakin maksettavaa tuli useampi tuhat euroa uusista kalusteista. – Osa tavaroista on edelleen autotallissa ja osa kateissa putkiremontin jäljiltä. Sari Heliövaara Heikki Vilppala joutui kertomaan viime viikon keskiviikkona kunnantalon eteen kokoontuneille mielenosoittajille, että kunnanjohtaja ei saavu vastaanottamaan kunnanhallitukselle osoitettua vastinetta putkirikoista. Suurin osa niistä ajoittui tammi-helmikuulle 2015. – Korvaushakemus on mielestämme oikeudenmukainen, hyvin maltillinen ja tarkkaan harkittu, Heikki Vilppala painotti. syyskuuta 2016 Sari Heliövaara Yli 40 asukasta toissatalvena putkirikoista kärsineistä taloyhtiöstä kokoontui kunnanviraston eteen hiljaiseen mielenosoitukseen viime keskiviikkona. Alun perin tavoitteena oli, että uusi päiväkoti olisi aloittanut toimintansa jo tänä syksynä päivähoitokauden alkaessa. Ensin asunnossa revittiin kostuneita rakenteita auki ja perään tuli vielä putkiremontti. Antaisivat edes kunnon selityksen, miksei korvauksia makseta, kunnanhallitukseltakin tuli pelkkä kylmä päätös. Osa asukkaista oli tullut paikalle rollaattorein, olipa paikalla yksi invamopokin. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että käyttötalouden menojen tasapainottamiseksi vanhan varikon rakennukset puretaan vasta ensi vuonna. Törmäyksen seurauksena auton ölKunta ei korvaa Hankin auton vauriota jymalja rikkoutui ja kone leikkasi kiinni. Varpaillaan sai olla monta kuukautta, eikä minnekään uskaltanut lähteä. – Kunnan toimittama vesi ei ole putkille soveliasta, vaikka se juomavetenä voi olla ihan kelvollista. Sivistystoimenjohtaja Pertti Terhon mukaan määrärahan reipas ylitys johtuu siitä, että kuljetettavia oppilaita on aiempaa enemmän ja myös kuljetusmatkat pidempiä. – Kuumavesiputkissa kuparipitoisuudet ovat olleet todennäköisesti jo terveydelle haitallisia, joten toivottavasti kuumaa vettä ei ole käytetty esimerkiksi perunoiden tai kahvin keitossa. – Meillä on oppilaita läheltä Kangasalan rajaa ja myös Jämsän rajoilta. Arvoitus on yhä se, mikä tekijä laukaisi näin suuren määrän vuotoja yhtäaikaisesti, pohtii Vilppala. Aikaistuneet ja suunnittelemattomat putkiremontit ovat suistaneet taloyhtiöiden talouden ahtaalle, etenkin kun samaan aikaan osassa taloyhtiöitä ollaan toteuttamassa maalämpöinvestointia. Kunnan näytteet otetaan kylmästä vedestä. Osa siirtyi jatkamaan keskustelua Toritien varteen Sarin Kotikahvilaan
Nuortenilta 7. aika!). klo 12. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 7. Lounastuokio srk-kodissa ti 20.9. Opastettu hautausmaakierros Papinsaaren hautausmaalla to 8.9. su helluntaista, 11.9. Pihlajakosken ja Ruolahden päivätuokio Kirsti Virenillä, os. klo 18.30. syntyneet kaksostyttömme ”Tiuhti ja Viuhti” saivat nimikseen Pihla Selina Kielo Aliisa Viitalähde Päivi Hotokka ja Jaakko Viitalähde Kouluruoka Tänään Kalakeitto, sämpylä, vihannes, juusto To Nautalastukastike, riisi, salaatti Pe Kalkkunakiusaus, salaatti Ma Kebabakastike, riisi, salaatti Ti Pinaattiohukaiset, kinkkusalaatti Ke Rapea kalapala, kermaviilikastike, perunat, salaatti Oletko koskaan kuullut kertomusta miehestä ja jalanjäljistä hiekassa. syyskuuta 2016 SANAN KULMA Mira Kivilahti Tervetuloa EVANKELIUMIN-ILTA To 8.9. Säveliä suvi-illassa –konsertin 21.8. (Huom. Hän ei koskaan hylkää sinua. Me saamme luottaa siihen, ettei Jumala hylkää meitä, tapahtuupa elämässämme mitä tahansa tai tuopa huominen tullessaan mitä tahansa. Mukana myös kuhmoislainen fil. klo 18. Kotakirkko Liivenkorkeen kodalla, Liivejärventien päässä, su 18.9. Peltovuorentie 76, pe 16.9. klo 12 – 16. klo 16.30. Jatkossa ilmoitamme vain poikkeukset. Jumala on aina meidän kanssamme. Jatkossa ilmoitamme vain poikkeukset. Anna Karhila Auringonkukkapelto ilahduttaa kulkijoita 24-tien varrella.. Kunnan ympäristösihteeri Marja-Leena Rajala kertoo, että auringonkukkapelto on kylvetty kuntalaisten ja kulkijoiden silmäniloksi. Perhekahvila srk-kodissa keskiviikkoisin klo 10 – 12. Kertomuksessa eräs mies katsoo elämäänsä taaksepäin ja näkee takanaan kulkevan kahdet jalanjäljet; toiset hänen omansa, toiset Jumalan. 24.6. Tästä havainnostaan kauhistuneena mies kysyy Jumalalta: ”Isä, miksi sinä hylkäsit minut juuri silloin, Jumala on aina kanssasi kun minulla oli elämässäni vaikeinta ja tarvitsin sinua kipeimmin?” Jumala kuulee miehen hädän ja tämän kysymyksen ja vastaa miehelle: ”Lapseni, minä rakastan sinua enkä koskaan hylkäisi sinua. Aiempina vuosina samassa paikassa on ollut esimerkiksi hunajakukkaa. Meistä saattaa tuntua, että jopa Jumala kääntää meille silloin selkänsä ja hylkää meidät. – Tämä on toinen kesä, jona niityllä on auringonkukkia. Hän ei koskaan hylkää sitä, joka tulee hänen luokseen. Mies katselee noita jalanjälkiä ja havaitsee, että ajoittain hiekassa näkyivät vain yhdet jalanjäljet kaksien sijaan. Kun lippulaulun sävel Kuhmolassa kajahtaa niin veteraanijuhla silloin saadaan aloittaa On juhlallinen hetki se kun liput saapuvat niin arvokkaasti käynnistää se juhlan ohjelmat Nyt kuullaan hetki hallituksen puheenjohtajaa Jussi Seppälä kun tervetulon juhlaan toivottaa Mun isäin oli sotamies näin laulaa Pertti Vuori hän muistelee nyt aikaa jolloin isä oli nuori Kun estradille marssii kuoro maastopukuiset niin isänmaasta kertovat nyt laulut lukuiset Ja johtajana heillä toimii Jukka Luukkanen se yhteys on kuoroon varmaan hyvin läheinen On aika sitten Seppo Unnaslahden kertoa niin hyvin tuntee historiikin ettei vertoa Kun juhlat viiden vuoden välein ovat toistuneet niin veteraaniveljet ovat monet poistuneet Tervehdysten jälkeen onkin jälleen vuorossa kun marssin tahti sykkii Vinosyöttökuorossa On veteraanin iltahuuto laulu viimeinen Pekka Lehmussaari tänään soolossa on sen Kun Maamme-laulu tämän juhlan on nyt päättävä seppelpartio jo valmistautuu matkaan lähtevä Muistot enää jäävät nyt kun liput poistuvat niitä muistellaan jos juhlat vielä toistuvat Tänään suuren arvostuksen veteraanit saavat suuret oli menetykset syvät oli haavat Veteraanit nuoret kalliin hinnan maksoivat hyvinvointivaltion he vielä tehdä jaksoivat Puolesta te taistelitte isänmaamme Suomen taistelitte että saatiin itsenäinen huomen Suomi täyttää ensi vuonna täydet sata vuotta lunnaat jotka maksoitte, ne eivät olleet suotta Eero Virtanen Jämsä Kuhmoisten sotaveteraanit 50 vuotta Auringonkukkia saa poimia ilmaiseksi S O T I E M M E VETERAANIT k e r ä y s toteutetaan Kuhmoisissa varusmiesten toimesta lipaskeräyksenä torstaina 15.9.2016 klo 17-20. Aivan kuten tutussa Psalmissa 23 sanotaan: Vaikka minä kulkisin pimessä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. VALMISTUNEITA Paula Häyrinen Kuhmoisista on valmistunut Hämeen ammattikorkeakoulusta agrologiksi (ylempi AMK-tutkinto). Tapahtuupa elämässäsi sitten mitä tahansa, muista, että Jumala on aina sinun kanssasi. Kierroksen aihe ”Kuhmoislaisia elämänkertoja” Miesten kotailta tuohitaitelija Pentti Liehun kesäasunnolla Orivedellä. Kirjoittaja on Kuhmoisten seurakunnan seurakuntapastori. Lähtö pääportilta. klo 15. klo 18 Eino ja Anneli Santala Helluntaisrk. taivaassa keskiviikkoisin klo 18. ohjelmamaksu 280 € lahjoitettiin lyhentämättömänä Kirkon Ulkomaanavulle. Kyytivaraus Marko Aarroskari 0400 240 081 Kirkkoherranvirasto on avoinna to 8.9. Pihlajakoskentie 423, ke 14.9. Yhteislähtö Kuhmoisten srk-kodin P-paikalta klo 18. Tätä ihmetellessään mies tajuaa, että vain yhdet jalanjäljet näkyvät juuri niissä hetkissä, jolloin miehellä on ollut elämässään vaikeaa. Auringonkukat on tarkoitettu ennen kaikkea maiseman kaunistukseksi, mutta niitä saa myös poimia omaan tarpeeseensa. Kiitos tuestasi! Kuhmoisten Sotaveteraanit Anna Karhila Kuhmoisten kunnan niityllä valtatie 24:n ja Pelto-Hokkalan välissä kasvaa komeita auringonkukkia. Oppaana kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti. kirkossa klo 13. Hän kantaa ja johtaa sinua eteenpäin. tri Sirkka-Liisa Ranta. os. Lämmin Kiitos lahjasta esiintyjille ja mukana olleille! VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Eeva Kirsti Anneli Nurmi Kirkonkylästä 85 v. Tähän Jumalan lupaukseen me saamme luottaa aina. Pastori Mira Kivilahti, kanttori Juha Nurmi. Kuitenkin Jumala vakuuttaa meille sanassaan, ettei hän koskaan hylkää meitä, lapsiaan. Toritie 44 NIMIÄISET Ruokapalvelu Tänään Merimiespata, ananaskiisseli Ruishiutalevelli, leikkele To Jauhelihapihvit, mansikkarahka Broilerikeitto Pe Tomaattinen kalavuoka, sitrushyytelö Vehnähiutalevelli, leikkele La Broilerimureke, raparperi-mansikkakiisseli Uunipuuro, mehukeitto, leikkele Su Possuhöystö, mousse Riista-punajuurikeitto ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 17. Niinä vaikeina hetkinä, jolloin näit hiekassa vain yhdet jalanjäljet, minä kannoin sinua.” Myös meistä saattaa usein tuntua, tuon kertomuksen miehen tavoin siltä, että me jäämme vaikeuksien hetkinä elämässämme aivan yksin. Pastori Mira Kivilahti ja kanttori Hannele Erola. Ystäväni, ole siis rauhallisin mielin. Aterian hinta 7 €
syyskuuta 2016 POIMI TALTEEN JA HYÖDYNNÄ LIITTEEN PALVELUT!. Kuhmoisten Sanomat ILMOITUSLIITE Keskiviikkona 7
syyskuuta 2016 Kuhmoisten Sanomat maksaa postimaksun 12 kk kestotilaus 67 € (sis. alv 10%) 6 kk määräaik. alv 10%) 12 kk määräaik. Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET www.lukkomokki.fi 040 570 1790. 40 € (sis. Kuhmoisten Sanomat ILMOITUSLIITE Keskiviikkona 7. 73 € (sis. alv 10%) TILAAN KUHMOISTEN SANOMAT ___ / ___ 2016 alkaen (Hinnat kotimaahan) Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Maksajan nimi (jos on eri henkilö) Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Vastauslähetys Tunnus 5004639 17800 Kuhmoinen Kuhmoisten Sanomat Anna lahja, josta iloa ympäri vuoden – tilaa ystävälle tai itselle Kuhmoisten Sanomat Tilaaminen käy kätevästi alla olevalla tilauskupongilla (postimaksu maksettu) Voit jättää tilauksen myös sähköpostitse osoitteeseen ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi tai tee tilaus nettisivuillamme www.kuhmoistensanomat.fi PÄIJÄNTEEN LUKKOJA MÖKKIPALVELUT ABLOY KÄYTTÖLUKOT, TURVALUKOT, SARJOITUKSET YMS
040 725 2010 Kauniit hiukset syksyyn! BC BONACURE Oil Miracle Norm. syyskuuta 2016 Parturi-Kampaamo Hohka Edesniemi 46 Jämsä p. 19,50€/kpl Nyt on oikea hetki varata aika rentouttavaan hoitokäsittelyyn! 2 tuotetta yht 30€. Kuhmoisten Sanomat ILMOITUSLIITE Keskiviikkona 7
KYSY LISÄÄ/ VARAA TILA ILMOITUKSELLESI EDULLISEEN KUPONKIHINTAAN ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi tai puhelimitse 040 483 0860 KYSY LISÄÄ/ VARAA TILA ILMOITUKSELLESI EDULLISEEN KUPONKIHINTAAN ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi tai puhelimitse 040 483 0860. syyskuuta 2016 SEURAAVA LIITE ILMESTYY 5.10. Kuhmoisten Sanomat ILMOITUSLIITE Keskiviikkona 7
Katja Leppänen, Jarkko Joensuu ja Neea-tytär eivät vaihtaisi laivaa kesämökkiin. – Täällä on paljon kivempi sauna ja paremmat löylyt kuin kotona sähkösaunassa, kehuu Neea. Muroleen runko siirrettiin rekan lavetilla Näsijärveltä Jämsään loppukesästä 2008. Arkiviikot laiva seisoo Ruokoniemen venesatamassa ja viikonloppuisin ja lomilla suunnataan vesille. Sen rakentaminen ja sisustaminen ovat ensi talven ohjelmassa. Samalla se muutettiin dieselkäyttöiseksi. – Aika harvoin olemme liikkeellä ihan vain oman perheen kesken, yleensä mukana on vähintään lasten kavereita. Samasta kerroksesta, laivan etuosasta löytyy myös puusauna, jonka lauteille mahtuu samaan aikaan mukavasti 8 saunojaa. Tänä kesänä perhe vietti Muroleella lähes yhtäjaksoisesti neljä viikkoa, Jokilaakson Eristys Oy:llä työnjohtajana työskentelevän Jarkon loman ajan. – Lähtökohta oli se, että saamme hyvät ja avarat oleskelutilat omalle väelle ja vähän isommallekin porukalle. Murole-laiva on ollut kiinteä osa jämsäläisen Leppänen-Joensuun perheen elämää jo kahdeksan vuoden ajan. Lähes 22 metriä pitkä Murole-laiva on vaikuttava näky Ruokoniemen satamassa. Kun jämsäläinen Jarkko Joensuu löysi huonokuntoisen aluksen muutama vuosi sitten, oli siitä jäljellä hiiltyneet kansirakenteet ja rautarovi eli runko. Mieli lepää katsellessa järvimaisemaa saunan jälkeen kannella, eikä pihatyöt stressaa, hymyilee Katja. Jämsässä parturikampaamoa pyörittävä Katja ehti lomailla perheen kanssa puolitoista viikkoa, muun ajan hän kulki Pihlajakoskelta töissä kaupungissa 25 kilometrin päässä. Syväyk seltään kaksimetrisellä aluksella ei pysty rantautumaan ihan minne tahansa, ja siksi mukana yhteysaluksena kulkee perämoottorilla varustettu kumivene. Sosiaalisina ihmisinä jämsäläiset hakeutuvat mielellään Päijänteen laivureiden tukikohtiin Kuhmoisten Salinsaareen tai Jämsän Syvälahteen. Päijänteen vesille laiva laskettiin ensimmäistä kertaa kesällä 2010, kertaa Joensuu. – Edellinen omistaja oli rakennellut alusta toistakymmentä vuotta, mutta hänen intonsa lopahti, kun tulipalo tuhosi kansirakenteet lähes täysin. – Tänne oli ihana palata töistä illalla. Pihlajakoskella kelluva Murole-laiva on uiva kesämökki ” Mieli lepää katsellessa järvimaisemaa saunan jälkeen kannella, eikä pihatyöt stressaa. Vanhoihin laivoihin hurahtaneella parilla on ollut aiemmin käytössään kolme pienempää hinaajaa, joista saatujen käyttökokemusten pohjalta uutta laivaprojektia lähdettiin suunnittelemaan. – Tähän mennessä laivalla ei ole vielä kertaakaan edes sadepäivinä tullut televisio mieleen, naurahtaa Jarkko. Siitä alkoi rakennusprojekti, joka jatkuu edelleen. Ensimmäistä kesää perheen mukana vesillä reissaa myös 10 kuukauden ikäinen walesinspringerspanieli Niilo. Laivalta töihin parturikampaamoon Nelihenkinen perhe viettää aikaa Muroleella yleensä toukokuusta syyslokakuulle kelien mukaan. syyskuuta 2016 Sari Heliövaara Lähes 22 metriä pitkä ja viisi metriä leveä Murole-laiva on vaikuttava näky kelluessaan Ruokoniemen venesatamassa Pihlajakoskella. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 7. Alkuperäisessä hinaajassa varsinaiset oleskelutilat ovat olleet hyvin rajalliset, nyt sisätilaa on kaikkiaan noin 80 neliömetriä. Ylhäällä sijaitsevassa ohjaamossa on vasta kaikki tarpeellinen ja seinät vielä uretaanipinnalla. Neljäs hinaaja suunniteltiin itse Jarkko Joensuu ja vaimonsa Katja Leppänen ovat suunnitelleet laivan palvelemaan nelihenkistä perhettään vapaa-ajanasuntona. Myös Neea on sitä mieltä, ettei vaihtaisi laivaa kesämökkiin. Pienessä aulatilassa on myös sohva ja paikka televisiota varten. Kolmikerroksisen laivan pohjakerrokseen onkin sovitettu viisi hyttiä, joissa on makuupaikat kaikkiaan 12 hengelle. Keskikerroksessa on avara oleskelutila ja L-kirjaimen muotoinen keittiönurkkaus kaasu-uuneineen ja -jääkaappeineen. Matkanteko on mukavan verkkaista kahdeksan solmun tuntivauhdilla. – Pari ensimmäistä talvea tehtiin metallitöitä telakalla ja sen jälkeen olen rakennellut alusta Jämsänjoen talvisäilytyslaiturissa. Noin 70 vuotta kestäneen työuransa jälkeen höyrylaiva jatkoi 1950-luvulla huvikäytössä samalla järvellä. – Yhteinen harrastus yhdistää laivuriporukkaa, jossa titteleitä ei tunneta. – Kun muualla laivassa olemme suosineet mökkimäistä sisustusta ja vaaleita pintoja, tulee tänne perinteisempää laivaväritystä, mahonkia ja messinkiä, suunnittelee Katja. Sari Heliövaara Sari Heliövaara Sari Heliövaara. Yli 130-vuotias laivaveteraani on jämsäläisen Leppänen-Joensuun perheen liikkuva kesämökki, jossa ei stressata pihatöistä. Lapsista Neea aloitti juuri ensimmäisen luokan ja Niki käy kahdeksatta luokkaa. Vanhaa laivaperinnettä vaalivaan yhdistykseen kuuluu 44 työkäytöstä poistettua huvialusta ja noin 250 henkilöjäsentä. Teräsrunkoisen aluksen historia ulottuu vuoteen 1885, jolloin se valmistui hinaajaksi Näsijärvelle Muroleen höyrysahalle. – Halusin keittiön osaksi muuta tilaa, jottei keittiövuorossa olevan tarvitse eristäytyä johonkin koppiin, kertoo Katja. – Mökki on aina samassa paikassa, mutta laivalla voi liikkua paikasta toiseen ja vaihtaa naapuriakin
Hän kertoi myös eri aikoina vallinneiden poliittisten asenneilmapiirien vaikutuksesta sotaveteraanitoimintaan. Hämärän tultua sytytettiin ulkotulet, soihdut ja vanhan sahan tunnelmavalot. Antero Seppälä toi tervehdyksen Jämsän seudun reserviläisiltä ja Fuengirolan suomalaisilta. Euron paikassa vietettiin illan aikana jo 13. Tuttu musiikki kosketti Hyväntekeväisyyskonsertin muodossa järjestetyn juhlan maanpuolustushenkisestä viihdemusiikkiohjelmasta vastasi jämsäläinen Vinosyöttö-kuoro Bunkkeri-Pumpun säestyksellä. Erityisesti Veteraanin iltahuuto, johon tapahtuman ideoinut Pekka Lehmussaari lauloi soolon, sai yleisön silmät kostumaan. – Kuhmoisten sotaveteraanien taival oli kunniakas talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa. Sataman yrittäjien Juha ja Taina Hinskalan sekä Sahanrannan ravintolan Leena Hattusen mukaan paikan päällä oli tänä vuonna paljon ensikertalaisia, joista osa oli saapunut kauempaa. Risto Lampinen haki 2,5 vuorokautta palviuunissa kypsyneen kokonainen sian Kärkölästä. Anna Karhila kunta oli ajanut varta vasten Jyväskylästä tänne, kun oli kuullut ilotulituksesta ja tapahtumasta, Leena Hattunen kertoi. Leppeä alkusyksyn ilta huipentui tulishowhun sekä ilotulitukseen. kertaa sikajuhlaa. Kuhmoisten komeat veteraanit kohtasivat toisensa Kuhmolassa sotaveteraanien juh lassa. Kiireiden keskellä on myös sotia kokemattomien sukupolvien hyvä hiljentyä muistamaan niitä miehiä ja naisia, jotka ovat puolustaneet maatamme ja mahdollistaneet elomme suvereenissa Suomessa. Sitä tultiin ihailemaan kauem paakin. Tervehdyksensä ja onnittelunsa veteraaneille esittivät Lahden sotaveteraanipiirin varapuheenjohtaja Seppo Vohlonen ja Kuhmoisten Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Heinämäki. Espoosta Kuhmoisiin mökille saapuneet Pihla Pelkonen ja Aada Hinkkala piirsivät Sataman valoissa katuliiduilla nimensä asfalttiin. Vuonna 2004 perustettu Vinosyöttö on Suomen ainoa reserviläiskuoro, ja se esiintyy vuosittain myös ulkomailla. Seppelpartio lähetettiin ja liput poistuivat. Sinivalkoisissa vasemmalta lukien Sulo Paajanen, Arvo Hansio, Lauri Salonen, Sulo Ylisjoki, Veikko Järvinen ja Heikki Peltonen. Lippujen saavuttua veteraanien puheenjohtaja Jussi Seppälä kertoi tervetuliaispuheessaan jatkosodan aikana Suomen suurimmaksi kansalaisjärjestöksi kehittyneen, sittemmin lopetetun Aseveljien liiton vaiheista ja tehtävistä. Martti ja Mari Korppila tulivat Euron paikkaan syömään sikaa. Jämsänkoskelta kotoisin oleva tulitaiteilija Markus Pihkala ihastutti. Kaikki onnittelijat toivat esiin Kuhmoisten yhdistyksen merkittävän aktiivisuuden veteraanitoiminnassa. Nämä muodostivat rukousten rintaman aseellisen rintaman tueksi. Hän kertasi veteraanien elämää ja yhdistyksen merkittäviä toimijoita sodan päättymisen jälkeisistä ajoista tähän päivään. syyskuuta 2016 Anna Karhila Kesän veneilykauden päättävä Sataman Valot keräsi Kuhmoisten satamaan lauan taina jälleen runsaasti väkeä. Esityksen jälkeen ympärille kerääntyi sankka joukko alakouluikäisiä faneja. Anna Karhila Anna Karhila Anna Karhila Mariella Rauhala Kuhmoisten Sotaveteraanit ry 50 vuotta Hyväntekeväisyyskonsertti 4.9., Kuhmola Sunnuntaina 4. Kotiseutuneuvos Seppo Veteraanien juhlassa silmäkulmat kostuivat Unnaslahti valotti kuhmoislaisten miesten ja naisten historiaa sodissamme. Perinne on säilyttämisen arvoista. – Saan aina kehotuksen ajaa matkalla hiljaa, ettei ylikypsä liha hajoa, Lampinen kertoo. Veteraaneja jäljellä Kuhmoisissa 16 Veteraaneja on tänään 22 000. Mariella Rauhala. Rintamajoukkoja tuki kotirintama yhdessä kotiseurakunnan kanssa. Alkuillan aikana satamassa oli tarjolla lapsille kasvomaalausta ja temppurata. Yhteisen juhlan päätti Maamme-laulu. syyskuuta tuli kuluneeksi päivälleen 50 vuotta Kuhmoisten Sotaveteraanit ry:n perustamisesta. Muita onnittelijoita olivat Orimattilan, Lahden ja Jämsän sotaveteraaniyhdistykset. Kuoron puheenjohtaja Antero Seppälä kertoi ohjelmiston muodostuvan erityisesti siitä 1940-luvun musiikista, jota miehet kuuntelivat ja lauloivat korsuissa rintamalla. Tutut marssit ja kaihoisammat laulut viihdyttivät ja liikuttivat. Kuhmoisissa heitä on 16, joista kuusi oli saapunut juhlaan. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 7. Juhlapäivää vietettiin Kuhmolassa, Kuhmoisten maanpuolustajasukupolvien kohtaamispaikassa ja koko pitäjän kulttuuritapahtumien keskipisteessä. Jenni Hynninen ja Risto Lampinen tarjoilivat. – Eräs vanhempi parisSataman Valot päätti kesäkauden Sataman Valot huipentui jälleen upeaan ilotulitukseen
Syksyn aikana satamaan muuttavassa pajassa voi tulevaisuudessa osallistua taontakursseille. Omalla alallani olisi täällä mahdoton työllistyä muuten kuin yrittäjänä. 040 359 4542 Anna Karhila Juho Pohjola Ruolahdella toimivasta Perä-Pohjolan pajasta, mitä seppä tekee syksyn alkaessa. – Että ehtisin pitää jonkunlaisen loman syksyn aikana. Keuruulla syömme Vanhan Pappilan salissa pitolounaan ja poikkeamme pihamaan butiikeissa ja perinteisillä syysmarkkinoilla. Milloin työt alkoivat tänä aamuna. laitureilla syttyivät kynttilät ja lyhdyt. – Tulin töihin kahdeksalta ja lopetan puoli viiden aikaan. Jo kahdeksan aikaan heidän oli lähdettävä tekemään kolmas sangollinen taikinaa. Ajamme ensin Halliin kahvien ja Hallin Jannen tarinan merkeissä. Työ on myös elämäntapa, joten lomia ei aina malta pitää. Odottelen asiakkaan soittoa, että pääsen asentamaan ne paikalleen. f Tuotteita myynnissä Ruolahden pajassa sekä Kuhmoisten kädentaitajien liikkeessä. – Lomakauteen ajoittuva kesäsesonki alkaa olla ohi, ja teen nyt enimmäkseen tilaustöitä. Puukilan rannassa oli mahdollisuus päästä pyörähtelemään myös laituritansseissa. – Tänä syksynä on tarkoitus muuttaa Ruolahdelta Kuhmoisten satamaan Päijän Marinen uusien tilojen viereen. Mistä iloitset tänään. Pajassa työ on perusrutiinia, nyt ei ole mitään isoja erikoisia ilonaiheita. – He luulevat, että tämä on vanhanaikaista ja kallista. Tilauksia tulee ihan laidasta laitaan, pienistä takonauloista uuninluukkuihin ja kaiteisiin. Mitä sepän työssä tarvitaan. Veneiden, valojen ja ilon tapahtumassa ohjelmassa oli vapaamuotoista yhdessäoloa, lettujen ja makkaranpaistoa sekä vesillä liikkumista. – Kuhmoinen on mukava paikka asua. Millaisia töitä on tieSeppä hallitsee yli tuhatasteisen tulen dossa vielä tänään. HinYksinkertainen haka valmistuu Juho Pohjolan käsissä kymmenessä minuutissa. – Pääasiassa kesäasukkaat Kuhmoisista ja lähikunnista. Miksi Kuhmoisissa kannattaa olla yrittäjä. Teen myös työkaluja, esimerkiksi puukkoja ja vuolurautoja, ja teroitan työvälineitä. Matkalle lähdemme Kuhmolan edestä klo 9.00, paluu noin 17.30. Ravilansaaren ympäri kiertäneeseen veneeseen riitti kaiken ikäisiä soutajia iltakymmeneen saakka. Anna Karhila Anna Karhila. Entisen leirintäalueen rannassa kulkijoiden iloksi paistoivat lettuja Sirkka Riihimäki, Leena Honkanen ja Mirja Uosukainen. Toisaalta se ei riitä, että osaa takoa, täytyy olla myös lahjoja muotoiluun. – Neljä vuotta sitten järjestimme ensimmäisen kerran neljän perheen voimin lettukestit rannoilla Wenehtialaiset vetivät väen rannoille ja vesille kulkijoiden iloksi. – Reilun vuoden ikäisen tyttären hymy ilahdutti. f Valmistaa takorautatuotteita, kuten nauloja, naulakoita, koukkuja, vetimiä, kaiteita ja työkaluja. Mikä huolestuttaa. Rauta kuumennetaan taottavaksi yli 1000-asteisessa kaasuahjossa. Ilmaisten lettujen lisäksi leirintäalueen rannassa kauppansa tekivät myös K-Market Kipparin lahjoittamat makkarat. Omia makkaroita pääsi illan aikana paistamaan ainakin Puukilan ja Sorrin rannassa. syyskuuta 2016 Perä-Pohjolan paja f Vuonna 2009 perustettu sepän paja. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 7. Kuorevedellä tutustumme pitäjän ja erämaakirkon sekä kirkkoveneen historiaan. Mitä harhaluuloja ihmisillä on sepän työstä. Silloin päivät venyvät usein pidempään. Matkan hinta 40 € per henkilö. Kesällä teen kuusipäiväistä työviikkoa. Olennainen osa Wenehtialaisia ovat tunnelmaa luovat valot. – Taikinan menekistä päätellen kävijöitä on varmasti enemmän kuin viime vuonna, Sirkka Riihimäki totesi. Olen pitkään haaveillut taontakurssien järjestämisestä, ja uusissa tiloissa sekin onnistuu. Illan pimentyessä rannoilla, veneissä ja Mirja Uosukainen, Leena Honkanen ja Sirkka Riihimäki paistoivat entisen leirintäalueen rannassa lettuja ja toivottivat kulkijat tervetulleiksi Ala-Karkjärven Wenehtialaisiin. Nyt mukaan on liittynyt muitakin, Rauno Riihimäki iloitsi. – Lämpöä ja voimaa. Kotimatkalla poikkeamme Uusi-Yijälän kotiviinitilalla taloon tutustuen ja viiniä maistellen. Leirintäalueen rannan yksi vetonaula oli kotiseutuyhdistyksen kirkkovene. Ketkä ovat pajan asiakkaita. Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia pajalla on. Etenkin tilaustöissä täytyy silmät pitää auki, jotta tuote sopii siihen tilaan, johon se suunnitellaan. Lettuja puolestaan sai nauttia myös Liuksen Eilan saaressa. Ahjon ihannelämpötila on tuhannesta asteesta ylöspäin, ja pienikin vasara painaa 1,5 kiloa. YRITTÄJÄN ARKI ELOKUVAT Anna Karhila Ala-Karkjärven rannat täyttyivät perjantai-iltana iloisista kulkijoista, kun kesän päättymistä juhlittiin perinteisissä Wenehtialaisissa. – Sain valmiiksi takkasydämen ympärille tulevat uuninluukkujen kehykset. Joukossa on paljon vakioasiakkaita, jotka tilaavat jatkuvasti sisustustavaraa. Ilmoittautumiset Kuhmoisten kirjastoon p. Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys LÄHDE KOKOPÄIVÄN SYYSRETKELLE Kotiseutuyhdistyksen järjestämä, jo perinteeksi muodostunut, syysretki on tänä vuonna LAUANTAINA 24.9. ta puolestaan pitäisi aina suhteuttaa siihen, että takorautaiset tuotteet ovat ikuisia ja säilyttävät arvonsa. Muotoilu ei kuitenkaan ole juuttunut 1800-luvulle, vaan raudasta pystyy tekemään tavaroita myös nykyaikaiseen taloon. Petäjävedellä käymme asiantuntijan johdolla puukirkossa, joka on Unescon suojelema maailmanperintörakennus. Sinne tulee pajan lisäksi myymälätila