– Olen EU:n takia vähän ristiriitaisissa tunnelmissa, emmehän me enää ole täysin itsenäisiä, kun EU:lla on niin paljon sananvaltaa, ja markkinavoimat ajattelee vain rahaa, Matti Enqvist jatkaa. Padasjoelta kotoisin oleva Matti Enqvist muutti Kuhmoisiin vuonna 1971, ja pian hän seisoikin kunniavartiossa. Haluamme kunnioittaa sankarivainajia ja Suomen itsenäisyyttä. Tämän jälkeen abiturientit Heta Lehtinen ja Joonas Tervala luovuttivat Veteraaniviestin lukion toisen luokan oppilaille Heli Lehtiselle ja Tuomas Östmanille. Matti Enqvist ja Kari Paajanen ovat jo pitkään seisseet kahdestaan vartiossa. Sortovuosista alkaen kynttilöitä on sytytetty Runebergin päivänä vastalauseena suomalaisten oikeuksien loukkaamiselle. Kari Paajanen taas suoritti asevelvollisuutensa vuosina 1975–1976 Karjalan Prikaatissa Vekarajärvellä, hänestä koulutettiin tulenjohtaja kranaatinheitinyksikköön. Jumalanpalveluksessa litrgina toimi seurakuntapastori Mira Vaha. – Toisaalta pidän arvossa sitä, että meillä Suomessa on vuosikymmenten aikana vahvistunut yhteiskuntarauha, toisin kuin etelässä, ja hyvinvointivaltiossa pidetään huolta kaikista, Kari Paajanen jatkaa.. vsk Torstaina 8. Yksi vastaajista oli sanonut, että parasta Helsingissä olivat koulumatkojaan yksin raahustavat lapset reppuineen. Alunperin kynttilöitä on sytytetty kuninkaiden ja tsaarien merkkipäivien ja matkojen kunniaksi. Hän lainasi Max Jakobsonia sanomalla, että Suomi oli ainoa Saksan rinnalla taistelleista maista, joka torjui natsiaatteen, vältti saksalaismiehityksen ja lopuksi itse karkotti saksalaiset, ainoa, joka luovutti voittajalle alueen ilman väestöä, ainoa, joka asutti siirtoväkensä tekemättä heistä pakolaisia ja ainoa, joka omin keinoin suoritti sotakorvaukset. – Kun seison vartiossa, myös sodan käynyt isäni tulee mieleen. Kaksi 9-luokkalaisten edustajaa oli paikalla vastaanottamassa kirjoja. – Ei 40 vuotta tule vielä aivan täyteen, pari, kolme kertaa minulla on ollut este, reservin alikersantti Enqvist muistelee. Seppo Kylmänen viittasi Suomen vaiheisiin toisessa maailmansodassa ja muistutti juhlayleisöä, että meillä ei ole mitään syytä tuntea alemmuutta. Ei hän paljon sodasta puhunut. – Tänään itsenäisyyspäivänä olemme kiitollisia rauhasta ja rukoilemme rauhaa. Olli Männistön johdolla Kuhmoisten mieskuoro lauloi vakavana Madetojan Kaunehin maa , Klemetin Oi, kallis Suomenmaa ja Kuulan Iltatunnelman . Juhlan päätteeksi esitettiin yhteislauluna Maamme . Matti Enqvist suoritti asevelvollisuutensa Helsingin autopataljoonassa vuosina 1966–1967. – Suomi on niin turvallinen maa. Kuhmoisten Sotaveteraanien puheenjohtaja Jussi Seppälä kertoi, että yhdistys tapansa mukaan on luovuttanut koulun yhdeksäsluokkalaisille omat kappaleet Kuhmoislaiset kenttäharmaissa -kirjaa. Painokkaan puheen jälkeen juhlayleisö sai viivähtää hetken lempeissä tunnelmissa, kun Taimi Lahtinen lausui runonsa Minä kiitän ja Nuoruuteni polku ja Päivi Prittinen esitti sikermän Jan Dobrowolskin lauluja. Kirkkoherra Jukka Erola aloitti saarnansa kertomalla itsenäisyyspäivän sinivalkoisesta kynttilästä. Kolehti kerättiin veteraanityön hyväksi, ja ehtoolliselle osallistui yli 60 seurakuntalaista. Kirkkokuoro ja Mieskuoro lauloivat. Jumalanpalveluksen jälkeen oli vuorossa seppelten lasku sankarihaudoilla. Sellaista harvoin näkee maailmalla. Vesa Koivu Kuuluu asiaan, että sankarihaudoilla on itsenäisyyspäivänä seppeleenlaskun aikana kunniavartio. – Se oli varmaan 1970luvun loppua, kun minut pyydettiin Kuhmoisten reserviupseerien puolesta kunniavartioon, Kari Paajanen kertoo. Hän oli Kannaksella ja selvisi ehjänä takaisin, Enqvist kertoo. Ennen juhlan alkua Kuhmolan alakerrassa vietettiin epämuodollinen kahvihetki. On juhlallinen hetki, kun Mieskuoro aloittaa laulun, reservin luutnantti Paajanen sanoo. – Väkisinkin itsenäisyyspäivänä miettii, millaista nuorten miesten elämä silloin sotavuosina oli, Paajanen pohtii. – Siitä on tullut meille tapa viettää Suomen itsenäisyyspäivää. joulukuuta 2011 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Vesa Koivu Kuhmoisissa vietettiin itsenäisyyspäivää perinteisin juhlallisuuksin. Varatuomari Seppo Kylmänen aloitti juhlapuheensa kertomalla, että maailmalla olevilta suomalaisilta oli kysytty, mitä he kaipaavat Suomesta. – Ja sitten se vain on jäänyt Matille ja minulle. – Tämä on meille kunniatehtävä. Tämän jälkeen etupenkissä istuvat veteraanit ja salintäyteinen yleisö hiljentyivät kuuntelemaan, kun Sonja Puolamäki, huilu, ja Paula Tervala, piano, esittivät viehättävällä tavallaan Chopinin Nocturnen ja Faurén Siciliennen . Jos mieli selvitä Suomen vientituotteiden pitää olla huipputasoa, vuosi vuodelta parempia ja kilohinnaltaan kalliimpia tuotteita.Tähän tarvitaan huippuluokan osaamista, mikä asettaa suuret vaatimukset suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Itsenäistymisen jälkeen on tullut tavaksi sytyttää kaksi kynttilää kodin ikkunalle itsenäisyyspäivänä klo 18–20. Pääjuhlan Kuhmolan suuressa salissa avasi kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malin toivottamalla yleisön tervetulleeksi. – Olisikohan se ollut vuosi oli 1971 tai 1972, kun Pertti Itsenäisyyttä juhlittiin perinteisin menoin Vuosikymmenet kunniavartiossa Järvenpää pyysi minut mukaan. Avainsanat ovat siis osaaminen, laatu ja ahkeruus. Seppo Kylmänen arvioi, että Suomi on vähäisistä taloudellisista edellytyksistä huolimatta selvinnyt hyvin, mutta tulevaisuus on avoin. – Pelkkä asiatietojen osaaminen ei riitä, vaan on omaksuttava myös uutteruus ja vastuullisuus sekä kyky ymmärtää muiden maiden arvoja ja tapoja. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 49 2011 61
Tuolloin oma valtuusto ja lautakunnat häviävät, ja myös seurakunnan on pakko liittyä yhteen muiden kanssa. Järven virallinen, peruskartoissakin näkyvä nimihän kirjoitetaan kahdella n:llä samalla tavoin kuin Päijänne, siis Lummenne. Vuodenajan vaihtelut ja niihin liittyvät sään muutokset tallentuvat kalastajan muistiin tarkasti. Ikkunoihin ja pihapuihin syttyneet jouluvalot piristävät iltaisin muuten lumetonta ja harmaata alkutalven maisemaa. Kaunista tähtitaivasta on kuitenkin mukava ihailla ilman minkäänlaista valaistusta. Hän varoitti, että Keski-Suomen pienet kunnat kuuluvat maan heikoimpaan kastiin. Yhteisöllisyyttä voisivat ylläpitää myös oma paikallislehti, tutut yritykset ja perinteiset tapahtumat – mikäli voimia näiden kaikkien jatkamiseen riittäisi. Perusteluna mainittiin kuntalaisilta ja yrittäjiltä saatu palaute. Eero Ikonen toimitusjohtaja, konsultti TAS Energy Construction Oy Elämme jälleen pimeintä aikaa vuodesta. Uudesta isännästä riippuisi, jäisikö esimerkiksi kirjasto yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Jo pelkkä varaus kaavassa ja pelko siitä, että alueelle mahdollisesti tulee joskus tuulipuisto heikentää kunnan houkuttelevuutta vapaa-ajan asumisen kohteena. Ylipäällikkö muistelee ”pikkuselkien” jo olleen jäässä. Vuosittain syntyvä lapsimääräkin jää pieneksi. Tänäkin syksynä odotan sen saapumista yhtä innokkaasti kuin lapsena. Kun maastoon viedään 30 – 40 metriä pitkiä ja kymmeniä tonneja painavia tornin osia tai 50 metriä pitkiä turbiinin siipiä ja pystytyksen vaatima nostokalusto, ei tavallinen metsäautotie ole siihen enää riittävä. Osa yhdistyksistäkin saattaisi joutua sulautumaan suurempiin. Jo näiden lukujen pohjalta voidaan todeta, että isot tuulivoimalat Suomen sisämaassa ovat täydellistä haihattelua. Lummenne on tavattoman kaunis järvi vielä nykyisellä tavalla mökitettynäkin ja ansaitsisi mielestäni ”nimirauhan”. Suomen koko rannikolla päästään samankokoisella voimalalla kolminkertaiseen vuosituottoon ja merivoimalalla vieläkin parempaan. Toritien parantamista on esitelty kahdessa yleisötilaisuudessa, ja elinkeinostrategian valmistelun yhteydessä järjestettiin avoin keskustelu paikkakunnan tulevaisuudesta. Kunnanhallitus päätyi esittämään nopean laajakaistan rakentamista, vaikka takausvastuut aiemmin epäilyttivät. Näiden sisällä me-henki saattaisi vahvistua, jolloin pienet porukat kokisivat itsensä vahvoiksi suurkunnan sisällä. Eräänä talvisena lauantaina kirkonkylästä lähti kahden kelkan ja yhden auton retkikunta. Päijänne ja muut järvet lainehtivat vielä ilman jääpeitettä. Vertailun vuoksi olen maistellut mielessäni naapurijärven nimen vastaavia taivutusmuotoja. Kunnan päättävien elimien olisi siis kiireellä huolehdittava, ettei tällaista vahinkoa pääse syntymään. Monesti itsekin muistelen lapsuuteni alkutalvia, joihin liittyy luistelu Kirkonkylänlahden jäällä. On vaikea pitää oman porukan puolta, jos ei ole ihan varma, ketä omaan porukkaan kuuluu. Tuulivoimaloita Kuhmoisiin – täyttä haihattelua! Sen lisäksi tuulivoimaloiden rakentaminen vaatii uusia sähkölinjoja ja teitä. Yksi varhaisimmista kelkkailumuistoistani liittyy Koreakoivun saareen ja erakko Pylväläisen mökkiin. Kuntaministeri Henna Virkkunen maalaili kauhukuvia Toivakassa pitämässään puheessa toissa viikolla. Investoinnin takaisinmaksuaika tulee kohtuuttoman pitkäksi. Taivutusmuodoissa on näkynyt ainakin versiot Lummenneen ja Lummenen sekä toki myös minun mielestäni oikea muoto Lummenteen, jota muotoa itse olen lapsesta saakka käyttänyt. Kuhmoisten palveluja on tähän mennessä pidetty vähintään tyydyttävinä. Tämän lisäksi tuulivoimalan pystytyspaikalle tarvitaan noin hehtaarin kokoinen tasainen alue kokoonpanoa ja nosturia varten. Virkkunen esittää, että näiden syiden takia perusteet kuntaliitoksille ovat olemassa. Väkisinkin mietityttää, mitä tällaisille yhteisille päämäärille tapahtuu, jos kuntia yhdistetään yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Samalla, kun kuntien rajat häviävät, saattaa hävitä muutakin. Mitä suurkunta tekee yhteisölle. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 8. Edellä esitetyt vuosituotot ovat kaukana kannattavuusrajasta, vaikka syöttötariffilla pyritäänkin tukemaan uusiutuvien energialähteiden yleistymistä. Ikävämpi vaihtoehto olisi voimattomuus ja ajelehtimisen tunne. Miksi siis tehdä edes varauksia maakuntakaavaan laitoksille, joille ei ole minkäänlaista realismia. En usko, että kenenkään tulisi mieleen sanoa menevänsä kalaan Päijäneelle tai Päijänneelle! Toivoisin Kuhmoisten Sanomien virittävän asiasta keskustelua, jotta Lummenteen nimityskirjavuus saataisiin päättymään, tai ainakin minä voisin, jos niin olisi, tulla oikaistuksi vuosikymmeniä jatkuneesta väärästä käsityksestäni. Päijänteen komeita rantamaisemia ei kannata pilata valtaisilla tuulivoimaloilla. Ai miten railo ylitettiin – onneksi en muista. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin vieraillessani saaressa ystäväni kanssa löysin mökin vieraskirjasta pikku-Elinan ja isin nimikirjoitukset. Asukkaista voi tuntua, että päätökset tehdään kaukana eikä niihin voi mitenkään puuttua. Päijänteen jäällä hiihtäessä ei pääse Lapin kaipuu iskemään. Destian edustaja lupasi toimittaa uuden version Toritien suunnitelmasta. joulukuuta 2011 2 KOLUMNI Elina Kääpä LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 8.12.2011 Päivi Hotokka Kuhmoisiin maakuntakaavaan esitetyt varaukset tuulipuistoille ovat täysin vailla todellista pohjaa. Orion vöineen venetalaan laiturilta ihailtuna on upea näky. Sisämaassa ei ole yhtään aluetta, jossa tuulivoimalan – 3MW nimellisteho / napakorkeus 100 metriä / roottorin halkaisija 90 metriä – vuosituotto nousisi yli 6000 MWh / vuosi. Timo Peltolan kirjoitus Kuhmoisten Sanomissa 23.11.2011 osuu aivan oikeaan. Vaikka kotipaikka on aina kotipaikka ja nimet säilyvät, kuntalaisista tulee isompi massa. Auto jouduttiin jättämään Kukkarontakojen luona olleen railon reunaan. Jos ajatellaan, että tuulivoimala maksaa noin 1,5–2,0 miljoonaa euroa / asennettu MW, yksittäisen 3 MW:n voimalan hinta olisi varmasti lähempänä 6 miljoonaa euroa. Tosin kunnallisveroa maksavat myös eläkeläiset, joiden tulot tulevat eläkelaitoksilta. Kuhmoisissa on tämän vuoden aikana saatu hyviä esimerkkejä siitä, kuinka kuntalaiset voivat vaikuttaa asioihin. Tähän aikaan vuosi Minun vuodenaikani sitten nautimme pakkasista ja nietoksista. Lummenne-järvellä on kaunis nimi Viimeksi sanottu muoto on käsitykseni mukaan myös oikean suomen kielen mukainen ja muut tuntuvat kuultuina korvaani vääriltä. Keskustelusta on ollut hyötyäkin. Jäätyvän järven vongahtelu tuo Papinsaaren talviöihin oman tunnelmansa. Jos Kuhmoisissa on tarve Hiilineutraali kunta -ohjelman puitteissa lisätä uusiutuvan energian osuutta, tuulivoima ei ole siihen oikea ratkaisu ainakaan tässä mittakaavassa. Kuhmoinen kuuluu kuntien siihen viidennekseen, jossa asukasmäärä vähenee eniten. En vastuullisena toimijana voisi koskaan suositella asiakkailleni tuulipuiston rakentamista Kuhmoisten olosuhteita vastaavaan paikkaan. Suomen tuuliatlaksesta voidaan helposti todeta, että ainoat edes jollain tavoin mahdolliset tuulipuistoalueet sijoittuvat rannikoille. Toimin energia-alalla, ja siihen liittyy myös tuulivoimaloiden rakentamista. Jokainen vuosi on aina omanlaisensa. Kuhmoisiin jäisi kuitenkin useita yhdistyksiä, muun muassa harrastus-, kotiseutuja kyläyhdistyksiä. Sen sijaan pienten – muutama kymmenen tai sata kW – paikallisvoimaloiden rakentaminen voisi jopa olla järkevää. Talvi on minun vuodenaikani. Kuhmoisissa työllisten ja elätettävien, tässä tapauksessa eläkeläisten, suhde on maan huonoin yhdessä Kivijärven kanssa. Kylmät ja lumiset olosuhteet ja kotoisen Kuhmoisen jylhät maisemat ovat vertaansa vailla. Pikkukakarasta asti Lummenne-järvellä kalassa käyneenä, minua ovat pitkään vaivanneet ja vähän harmittaneetkin järven nimestä käytetyt erilaiset versiot. Hyvää joulua ja onnellista alkavaa uutta vuotta toivottaen, Juho Hukkinen. Kun maan hallitus haluaa rutistaa kuntien palvelujen tuottamisen uuteen malliin, pienet kunnat joutuvat yksin aallokossa pitämään ääntä siitä toisesta näkökulmasta. Usein näkee kuitenkin muodon Lummene, joka virheellinen muoto on ikävä kyllä siirtynyt myös esimerkiksi metsästysseura Lummeneen Erän nimeen
Verkko-osuuskunta Kuuskaista edellytti sen lisäksi, että kunta takaisi osuuskunnan verkon rakentamiskustannuksia varten tarvitsemat lainat, yli 3 miljoonaa euroa. Minun tehtäväni oli suurentaa reliefi ja ”laittaa savet ylös”. Vesa Koivu Kuhmoisten kunnanhallitus kokoontui poikkeuksellisesti torstaina 1. Miten kävi. Kunnanhallitus päätti nyt 1.12. Lisäksi hallituksen on yhtenäistettävä omaishoidon tuen kriteerit koko maassa ja siirrettävä tuen maksatus Kelalle. Kollegoiden työt ja heidän henkilökohtaiset ominaisuutensa hän jätti täysin rauhaan. Keskusta ja allekirjoittanut henkilökohtaisesti ajoi viime kaudella omaishoitolakiin muutoksen: valmennettu perhehoitaja voi nyt lain mukaan lomittaa omaishoitajaa hänen kotonaan, mikäli omaishoitaja näin haluaa. joulukuuta 2011 LUKIJAPOSTIA Kaikki puolueet vaativat kuin yhdestä suusta omaishoitajien aseman parantamista viime vaalien alla. Kunnanhallitus esittää laajakaistaa Lumi koristeli Kuhmoisten sankarivainajien muistomerkin itsenäisyyspäiväksi 2011. Työn loppuvaiheen aikana Wilhelms kuitenkin loukkasi jalkansa, kun hän oli ollut palkintolautakunnan jäsenenä etsimässä runoilija Eino Leinon patsaalle paikkaa Helsingistä. Muistoja sankaripatsaan tekijästä Vesa Koivu Kuvanveistäjä Heikki Häiväojaa hämmästyttää, kuinka Carl Wilhelmsin muistomerkki on löytänyt tiensä Kuhmoisten sankarihaudoille. Teen tästä omat päätökseni ja eroan sitoutumattomana kokoomuksen valtuustoryhmästä. Suomea ei miehitetty, ja maamme säilyi itsenäisenä. Patsassuunnitelmia tilattiin taiteilijoilta ja arkkitehdeiltä. Suurin osa omaishoidon tukea saavista on eläkkeellä, ja moni on yhtä iäkäs kuin hoidettavakin. Hänen makuunsa ja rehellisyyteensä luotettiin, ja siksi veistäjät äänestivät hänet usein kuvanveistokilpailujen palkintolautakuntiin. Osaisiko joku kertoa. joulukuuta ja käsitteli Verkko-osuuskunta Kuuskaistan tarjousta rakentaa valokaapeliin perustuva laajakaista Kuhmoisiin. Hän oli hillitty ja hienotunteinen. Apulaisena ollessa oppi ammatin lisäksi myös paljon kuvanveistäjistä ihmisinä ja heidän elämäntavoistaan. Sen avulla ja alempana olevia valmiita kasvoja matkimalla sain tehdyksi työn niin, että eroja muovailussa ei huomannut. Hänen perhesuhteistaan oli tiedossa vain, että hänen ainoa tyttärensä muutti pian koulun jälkeen Yhdysvaltoihin. Ensimmäinen edellytys sopimukselle on, että verkko tehdään samaan aikaan sekä kylille että kirkonkylän alueelle. – kuva Vesa Koivu. En voi kuin itkeä tälle näin lapselliselle ajatukselle. Sittemmin Verkko-osuuskunta Kuuskaistan toimitusjohtaja Petri Naukkarinen ja Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Tapio Saarinen ovat kertoneet Kuhmoisten kunnanvaltuuston seminaarissa 1.11.2011, että kunnalta edellytetty takaus pienenee, sillä Finnvera on antanut ymmärtää takaavansa osan Kuuskaistan tarvitsemista lainoista, ja että ely-keskus voisi myöntää tukea hankkeelle. Ehkä tästä syystä sain tilaisuuden olla hyvin monen kuvanveistäjän apulaisena, mikä antoi erinomaisen mahdollisuuden tutustua kuvanveistäjän ammattiin. Ollessani apulaisena Wilhelmsillä rakensivat Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat virastotaloa Meritullintorin laidalle. – Tämä uudistus, jota hallitus nyt vie eteenpäin toivottavasti mahdollisimman hyvällä yhteistyöllä ja laajalla yhteistyöllä, ei tule perustumaan pakkoon, Urpilainen sanoi Kuntaliiton En usko pakkoliitoksiin valtuuston kokouksessa. Koska itse olin maalta kotoisin ja ”käsityöläinen”, joka oli harrastanut puutöitä ja rakentamista, olin sopivampi apulaiseksi kuin moni suoraan koulun penkiltä tullut kuvanveiston opiskelija. Jonkinlaisen kaipauksen Wilhelmsissä aisti, mutta asiaa ei koskaan otettu puheeksi. Tunnistin tekijän hänen tutusta käsialastaan. Omaishoitajat tarvitsevat myös lakisääteiset vapaapäivänsä. Wilhelms jatkoi sitten teoksen muovailua. Yksi työnantajistani oli kuvanveistäjä Carl Wilhelms. Veistäjät tarvitsivat apulaisia, ja näitä he etsivät taidekoulujen kuvanveiston opiskelijoiden parista. Ajatus on nähdäkseni vain yhden kunnanhallituksessa vaikuttuvan miehen unelma, jota koko valtuustoryhmä seuraa sokkona. Samoin kunnan päätös operaattorin omavastuuosuuden takauksesta tehdään ehdollisena siten, että päätös raukeaa, mikäli Finnvera ei lähde mukaan takaajaksi. Hankaluutena vain oli, että kaikki kuvanveistomateriaali jouduttiin kuljettamaan työhuoneeseen hissillä. Vuonna 1947 aloitin opiskelun Taideteollisessa oppilaitoksessa Ateneumissa koristeveistäjien ja muovailijoiden kurssilla. Olin myös nähnyt Wilhelmsin töitä Ateneumin kokoelmissa ja niiden persoonallinen muotokieli ja taiteellisuus olivat miellyttäneet ja jääneet heti mieleen. Valokuitukaapelilla voidaan siirtää tietoa huomattavan paljon, 100 megabittiä sekunnissa, kun nykyisin siirtonopeudet ovat noin 1 megabittiä sekunnissa. Talon julkisivu tehtiin vaaleasta tiilestä muuraamalla. Kannattaa joka päivä muistaa, mitä yhteiskunnalle merkitsisi se, että omaishoitajien työpanos jäisi saamatta. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta sitoutuu enintään 265 632 euron maksuosuuteen runkoja tilaajaverkon osalta, että talousarvioon 2012 varataan tähän tarkoitukseen 266 000 euron määräraha ja että kunnanvaltuusto tekee päätökset takauksista sen jälkeen, kun hankkeen yksityiskohdat ovat täsmentyneet. Tämän seurauksena hän ei voinut kiivetä telineille, ja hän kutsui minut muovailemaan ylimpänä olevien figuurien kasvot. Taloon oli tilattu Wilhelmsiltä julkisivureliefi, joka toteutettiin keramiikasta. Wilhelmsillä oli työhuoneena ullakkoateljee talossa, joka sijaitsi keskeisellä paikalla Kasarminkadun ja Pienen Robertinkadun kulmassa Helsingissä. esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy ehdollisesti Verkko-osuuskunta Kuuskaistan tarkennetun tarjouksen laajakaistaverkon toteuttamisesta. Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokkaan työn: he hoitavat ympärivuorokautisesti läheisiään, pitkäaikaissairaita lapsia ja nuoria sekä iäkkäitä omaisiaan. Hänellä oli työstä huolellisesti tehty luonnos. Suomessa on noin 300 000 o m a i s h o i t a j a a , j o i s t a omaishoitolain mukaisen kunnallisen omaishoidon piirissä vain noin 30 000 omaistaan hoitavaa. Omaishoitajat keventävät merkittävästi muiden suomalaisten verotaakkaa. Se on Neuvostoliitosta omaksuttu tapa rangaista puolueen johdon kannalta katsottuna ”väärää” Pirkanmaan kuntaliitosnäkemystäni. Kari Keskinen Majuri epv, kunnanvaltuutettu Iltalehti.fi 1.12.2011 MUUT MEDIAT Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) sanoo, ettei usko pakkokuntaliitosten toimivuuteen. Kuhmoisten kunta piti jo kesällä 2011 takausvaatimusta kohtuuttomana. He olivat kaatuneet onnistuneissa torjuntataisteluissa II maailmansodan aikana. Wilhelmsin nimi oli minulle ennestään tuttu, koska Ateneumissa opiskelutoverinani oli tekstiiliosastolla Leila Wilhelms. Miten Wilhelms Kuhmoisiin. Ero kokoomuksen valtuustoryhmästä Pääministeri Kataisen ajatusta puollan valtiontalouden näkökulmasta. Hoidettu hauta-alue kertoi arvostuksesta ja kunnioituksesta pitäjän sankarivainajia kohtaan. Omaishoitajien asemaa on vihdoin parannettava. Intervallihoitopaikkoja ja kotilomitusta ei ole riittävästi tarjolla, tai omaishoitajat eivät halua siirtää muistisairasta läheistään vapaapäiviksi laitokseen. Me keskustalaiset vaadimme sekä vaalien alla että vaaKeskusta vapauttaisi omaishoidon tuen verosta lien jälkeen omaishoidon tuelle verovapauden. Hankkeen kustannuksista kunnalle jää maksettavaksi 8 prosenttia. Keraaminen reliefi sijoittui ehyesti julkisivuun. Reliefin aiheena on Pietarin kalansaalis, ja se liittyy Raamatun sanaan Minä teen teistä ihmisten kalastajia (Matt.4:19). Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on se ajatus, että valtion elättinä olevat pikkukunnat yhdistetään suuriin peruskuntiin. Carl Wilhelmsiä muistellessa lempeä ja kiitollinen kaipaus täyttää vieläkin mielen. Kuntien kannattaa tarttua tähän vaihtoehtoon. Urpilaisen mielestä kuntakeskustelussa olisi siirryttävä puhumaan vahvojen peruskuntien kriteereistä ja alueiden välisten erilaisuuksien huomioimisesta. Kuhmoisten kokoomus ei puolestaan tätä seikkaa käsitä. Sen voi laskea taideteoksen eduksi, kun se sulautuu niin hyvin kokonaisuuteen. Heikki Häiväoja Kun ensimmäistä kertaa kävin tutustumassa Kuhmoisten sankarihauta-alueeseen ja sankaripatsaaseen, ihmettelin, miten keskisuomalainen pitäjä ja seurakunta olivat oivaltaneet tilata sankaripatsaan, 1949, tunnetulta kuvanveistäjältä Carl Wilhelmsiltä (1889–1953). Valitan tätä ja eroan ryhmästä. Tuen vähimmäismäärä on tällä hetkellä 353 euroa kuukaudessa, se ei missään nimessä vastaa yhteiskunnan saamaa hyötyä. Kuhmoisten Sanomat 3 Torstaina 8. Kunta edellyttää myös, että verkkoon liittymisen osalta asiakkaat saavat samat ehdot asuivatpa he kylillä tai kirkonkylällä. Kuhmoisten pitäjä on ja pysyy aina. Ennen kaikkea tilanne työllisti kuvanveistäjiä. Hankkeen tuetut kustannukset Kuhmoisissa olisivat yhteensä 3,3 miljoonaa euroa, ja kunnan maksuosuus 265 632 euroa. Sota oli loppunut, ja oli aika, jolloin sankarihaudoille hankittiin sankaripatsaita. Kuntaliiton valtuuston puheenjohtaja Pekka Nousiainen (kesk) piti Urpilaisen puhetta sovinnollisena. Aila Paloniemi kansanedustaja (kesk) Jyväskylä Kuhmoisten kokoomuksen valtuustoryhmä antoi minulle julkisen varoituksen kuulematta sitä ennen minua saatikka, että olisin edes ollut kutsuttuna asianomaiseen kokoukseen. Vielä nytkin torilla liikkuvalta saattaa reliefi jäädä huomaamatta. – Sama ateljee oli myöhemmin kirjailija Tove Janssonin ja graafikko Tuulikki Pietilän koti. Wilhelms asui yksin ja jos hän vaikutti yksinäiseltä, niin hänen yksinäisyytensä oli vapaaehtoista ja itse valittua. Kataisen hallitusohjelmassa omaishoidosta on vain muutama ympäripyöreä rivi, eikä budjettiesitys vastaa millään tavalla omaishoitajien hätään. Kuhmoisten kokoomuksessa elätellään yhä toivetta siitä, että kunta voisi olla osa Lahden kaupunkia. Näistä valtion eläteistä Kuhmoinen on yksi johtavista kunnista. Wilhelms kuului niihin, jotka voi hyväksyä joka suhteessa ja kaikessa. Hänen tiedettiin olevan näyttelijä Ella Erosen ja kuvanveistäjä Carl Wilhelmsin tytär. Heistä muodostui nuorelle opiskelijalle ihmisen ja taiteilijan malleja, mutta myös varottavia esimerkkejä
syyskuuta, mutta tällöin valtuusto palautti suunnitelman uuteen valisteluun. Sivistyslautakunta päätti myös lakkauttaa lukion rehtorin viran ja perustaa tilalle yhtenäiskoulun rehtorin viran. Rehtori vastaa esija perusopetuksesta, lukion rehtorin tehtävät hoitaa yhtenäiskoulun apulaisrehtori opettajantyönsä ohessa. Siinä kohtaavat kaksi profeettaa ja kaksi erilaista julistusta. Asialista nähtävän kirkkoherranvirastossa to ja ma klo 10-14. Miesten Kotailta Päijännekodissa, os. klo 11.30. Kauneimmat Joululaulut Torstaituvassa Kuhmolassa to 8.12. Kärsimystä salliessaankin Jumala siis omakohtaisesti tietää, mistä on kysymys. Lähetysmyyjäiset srk-kodissa Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden jälkeen. klo 18. Kastettu: Reino Johannes Mäntylä Puukkoisilta. Ehdotuksen kunnan valmiussuunnitelman yleiseksi osaksi ovat valmistelleet kunnan johtoryhmä sekä Jämsän kaupungin ja KeskiSuomen pelastuslaitoksen edustajat. Ilmoittautumiset 12.12. Kauneimmat Joululaulut Iltaruskon kerhohuoneessa ma 12.12. Pakanakansojenkin pelastusta haluava Jumala voi käyttää hirveitäkin tapahtumia välineinä ihmisen ja Jumalan välien korjaantumiselle. klo 18. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että se myöntää jätevedenpuhdistamolle 55 000 euron lisämäärärahan puhdistamon dekantterilingon pyörivän yksikön ruuvikuljettimen uusimiseksi. Työttömien jouluateria srk-kodissa pe 16.12. Kauneimmat Joululaulut kirkossa 11.12. Maa on niin kaunis kaikui kuutamon ja jouluvalojen loisteessa. Vaikka Hananjan sanat kuulostivatkin ihmisten korvissa hyvin miellyttäviltä, Hananja joutui pian kuolemaan, ”koska oli puhunut valhetta Herran nimissä”. tänään hernekeitto, juusto, vihannes pe kalakiusaus, salaatti ma jauhelihalasagnette, salaatti ti kala, perunat, salaatti ke pyttipannu, salaatti tänään Kyllikki, Kylli pe Anna, Anne, Anni, Anu, Anneli, Annikki, Annika, Annukka la Jutta su Tatu, Daniel, Taneli ma Tuovi ti Seija ke Jouko Riitta Hellqvist Sää suosi Päijälän Kristillisen yhdistyksen joulunavausta lauantaina 3. Valmiussuunnitelma päivitetään Kunnan valmiussuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että väestönsuojelu, kunnan elintärkeät toiminnot ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa sujuvat myös häiriöja poikkeustilanteissa. esittää valtuustolle, että se hyväksyisi uudelleen muotoillun valmiussuunnitelman yleisen osan. Adventianajan juhla ja lounastuokio srk-kodissa ti 13.12. 03 523 2310. Kokonniementie 9, pe 16.12. Syntisen ihmisen puolelta useimmiten vain vaikeuksien tie johtaa Jeesuksen yhteyteen, siksi Jumala joutuu sitä tietä käyttämään. Aloitteen käsittelyn jälkeen sivistyslautakunta on päättänyt, että hoitoaikojen seurantamenettely otetaan tarkasteluun, kun Kunnallisen työmarkkinalaitoksen vasta perustama työryhmä jättää esityksensä hoitosopimuksesta ja työvuoroluettelosta poikkeamisesta. Sittemmin valmistunut sopimus tuo palkankorotuksia perhepäivähoitajille, ja se Kouluista yhtenäiskoulu on uutisoitu toisaalla tämän päivän lehdessä sivulla 7. Perhekahvilan joulukirkko kirkossa ke 14.12. Lounaan hinta 6 e. 11.12. Johtaa Olli Männistö, urut Hannele Erola. klo 13. Kunnanhallitus päätti antaa valtuutettu Malinin aloitteen johdosta tehdyt toimenpiteet tiedoksi kunnanvaltuustolle. Noin 40 kyläläistä sai iloita Esa Hartikaisen sytyttäessä valot rukoushuoneen pihapiiriin. klo 15. Itä-Japanin tilanne tsunamin ja ydinvoimalaonnettomuuden takia on ollut niin kiusallinen ja tuskaisa, että voi tuntua jumalanpilkalta sanoa Jumalan sallineen ja hyväksyneen Japanille moisen kärsimyksen. Ilosanoman illat To 8.12.-11 klo 19.00 Tapio Lohikko To 15.12.-11 klo 19.00 Seppo Ottman Helluntaiseurakunta Toritie 44 TERVETULOA Kuusivuotias poikani pitää siitä, kun luen hänelle Raamattua. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 8. Kirkkovaltuuston kokous srk-kodissa ma 12.12. Valtuutettu Päivi Malin teki aloitteen päivähoidon kehittämisestä valtuuston kokouksessa 30.5.2011. Ellet ole vielä, teethän sen ti 13.12. Jumala on historian saatossa sallinut omalle nimikkokansalleen, juutalaisille, mitä kurjempia kohtaloita. klo 17.30. klo 10 ja kirkon jälkeen jatketaan srk-kodin Maria-salissa puurolla ja kahvilla. Kunnan sivistyslautakunta on päättänyt koota Kuhmoisten koululaitoksen yhtenäiskouluksi kutsutun hallintomallin mukaiseksi 1.8.2012 alkaen. klo 10. klo 18.30. Kunnanhallitus päätti antaa sivistyslautakunnan päätökset tiedoksi kunnanvaltuustolle. Yhtenäiskoulun opettajakunta on yhteinen, ja se antaa opetusta luokille 0–13 eli esikoulusta lukioon. Jos siis joku profeetta julistaa rauhaa, on syytä katsoa, käykö hänen sanansa toteen. klo 18. klo 12. – Tulkoon tästä vaatimattomasta valon juhlasta kyläläisille yhteyttä ja onnea luova perinne, Hannu Lahtinen toivotti. Sivistyslautakunta päätti 4. lokakuuta myös, että kotonaan työskentelevien perhepäivähoitajien palvelusuhde-ehdoista neuvotellaan paikallinen sopimus. Mukaan kutsutaan Marttoja ja raamattupiiriläisiä. joulukuuta. Vaikeuksien tielle Jumala itsekin suostui, kun tuli keskellemme halpaan seimeen ja ”ristille rinnalle ryövärin”. Kuhmoisten kunnan valmiussuunnitelman päivitys oli edellisen kerran esillä kunnanvaltuuston kokouksessa 12. Jouluiset tuotteet tekivät kauppansa, ja yhdistyksen tarjoamat glögi, piparit ja vohvelit maistuivat ulkona Hannu Lahtisen tekemien saksalaistyylisten joulukojujen ympärillä. klo 9-15 kirkkoherranvirastoon p. klo 12. Joulutervehdys paikallislehdessä tavoittaa ystävät lähellä ja kaukana!. 2012 rippikouluun. Japanissa on monella saarnamiehellä kiusaus puhua Jumala ulos keväisen katastrofin syy-seuraus ketjusta. Kunnanhallitus päätti nyt 1.12. Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy talousarvion vuodelle 2012 sekä vuoteen 2014 ulottuvan taloussuunnitelman. Ruolahden ja Pihlajakosken päivätuokiolaiset, kyytivaraus Marko Aarroskarille 0400 240081. Myyjäistuotteita voi tuoda srk-kotiin ennen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alkua. Tärkeintä on, että ihminen ja Vapahtaja Jeesus pääsisivät kohtaamaan toisensa. Mieskuoron Joulukonsertti kirkossa su 18.12. adventtisu. Sivistyslautakunnan päätöksen esittelyosassa sanotaan, että opetus tapahtuu luokkien 1–9 osalta lähipalveluna mutta ei välttämättä lukion osalta. Oletko ilmoittautunut v. Jeremiakin sanoi toivovansa Hananjan tavoin rauhaa ja pelkkää hyvää, mutta: kaikkina aikoina, jo ennen minua ja sinua, profeetat ovat ennustaneet monille Kaksi profeettaa kansoille ja suurille valtakunnille sotaa, onnettomuutta ja ruttoa. mennessä joko Kirpputorille 050 3003909 tai Tarja Vesikalliolle 040 5238503. Muiden suunnitelmien ja erityisesti niiden liitteiden osalta julkisuusaste määritellään erikseen. (Jer.28:8–9) Kesken Raamatun lukemisemme poikani keskeytti minut ja sanoi, että tuo Hananja taitaa olla väärä profeetta. Vasta sitten nähdään, onko hän todella Herran lähettämä profeetta . VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Kauko Olavi Nummelin Kirkonkylästä 58 v. Pienen paketin voi ottaa mukaan. Valmiussuunnitelman yleinen osa laaditaan julkiseksi asiakirjaksi. Kehitysvammaisten ja heidän ystäviensä joulujuhla srk-kodissa to 15.12. Hiljattain eteemme avautui merkillinen teksti Jeremian kirjasta, luvusta 28. Kauneimmat Joululaulut Päijännekodissa su 18.12. Hananja julisti kansalle rauhaa ja menestystä, kun taas Jeremia julisti hävitystä ja tuhoa Herrasta luopumisen tähden. joulukuuta 2011 4 VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Anssi Savonen KOULURUOKA Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 2. Joulunavaus Päijälän rukoushuoneella Vesa Koivu Torstaina 1. joulukuuta kokoontunut kunnanhallitus sai tiedokseen myös ryppään sivistyslautakunnan päätöksiä
Illalla Päijälän kristillinen yhdistys järjesti oman tilaisuuden, johon kuuluivat myyjäiset ja glögihetki sekä kauneimpien joululaulujen laulaminen. millimetriä leveää paperisuikaletta tikkumaisen työkalun ympäri kieputtaen. Päivi, Neeri ja Matti Anttila tutkivat Ulla Lahtisen ylläpitämää Päijälän kristillisen yhdistyksen myyntipöytää. – Leivonnaiset ovat olleet suosituimpia, ja myös käsitöitä on mennyt, Ulla Lahtinen arvioi aamupäivän saldoa. Juhlavuoden kunniaksi kristillinen yhdistys on alkanut julkaista lehteä, jonka ensimmäinen numero ilmestyi marraskuun lopussa. Arto Kallioluoma näyttää, kuinka metallitangosta syntyy pajalla kevyt puunkantoteline.. Yhdistyksen myyjäispöydällä oli myös kortteja, joissa rukoushuone on kuvattu jouluvalaistuksessa. – Isoon moottorisahaveistokseen kuluu kuusi tankillista polttoainetta, Räsänen kuvaa työn määrää. Erilliset elementit liimataan yhteen tähdeksi. Toimintakeskuksen metallipajaa isännöi myyjäispäiväRoihukissasta ja kantotelineestä tuli hittituotteita Saarijärven myyntipöydältä olivat kadonneet lähes kaikki joululimput. Jämsäläisen Seena Luostarisen tuotteissa asiakkaiden huomio kiinnittyi huopamaljakoihin, joiden sisälle voi piilottaa esimerkiksi lasipurkin ja asettaa sinne kukkia. Rukoushuone on tähän mennessä saanut uuden, komean maalin, ja viime aikoina siellä on tehty sähköja pihatöitä. Hän löysi myyjäisistä sievän teepussinalusen. Ihmiset ovat avoimempia ja reilumpia. – Vietämme rauhallisen kotijoulun oman perheen kesken. Kalle Räsänen saa käyttää luovuutta työssään Kuhmoisten toimintakeskuksella. – Täällä on ystävällisempi ilmapiiri kuin Jämsässä. – Mutta täällä on hyvä tunnelma ja hyvät riisipuurot, Maija Saarijärvi lohdutti. Hän on työskennellyt vuoden verran toimintakeskuksella työllistämistuella. – Kyllä hiivaleivästäkin tulee hyvää, kun se vaivataan kunnolla ja paistetaan isossa uunissa, Lahnalahti totesi. He aikovat viettää joulunsa Ruolahdella, vaikka vakituiset osoitteet ovatkin muualla. Virpi Lammen pöydällä oli erikokoisia ja -näköisiä paperitähtiä, jotka ovat syntyneet kaksi tai kolme nä Arto Kallioluoma, joka on Räsäsen tavoin päässyt keskukselle palkkatuettuun työhön. – Näitä on kiva tehdä ja kehitellä uusia malleja. Joulupukkia odotellaan, Anttila kertoi miehensä Matin sekä lasten Lauran ja Neerin kanssa. – Olen itse opetellut tekniikan netistä ja kirjoista lukemalla. Sanon tämän oikeasti enkä myyntipuheena. Kallioluoma naurahtaa, että nämä jipot on selitettävä asiakkaille, jotta he eivät kotona joudu ihmettelemään, kuinka tuote toimii. joulukuuta 2011 Päivi Hotokka Simo ja Matti Hämeenkaski suunnistivat tottuneesti Harjunsalmen marttojen myyntipisteelle Kuhmoisten Kädentaitajat ry:n järjestämissä joulumyyjäisissä lauantaina. Työn nimi on paperifiligraani. He nappasivat mukaansa marttojen valmistamia joululaatikoita, jotka on tarkoitus säästää joulunpyhiksi. Kun kissa taas haluaa sisälle, tappi kiinnitetään säilytykseen kissan mahan alle, jolloin eläin pysyy pystyssä vaikka takan edessä. Lauantai oli varsinainen joulutorien päivä, sillä käsitöitä, leivonnaisia ja muita joulutuotteita oli tarjolla Kuhmolan lisäksi Päijälässä aamulla ja illalla sekä toimintakeskuksella. Päijälän seudun kyläyhdistyksen joulutorin läpi oli kulkenut väenpaljous jo heti aamuyhdeksän jälkeen, ja Puuroa ja tunnelmaa Päijälässä Päivi Hotokka Kuhmoisten toimintakeskuksen väki päätti, että seuraavia myyjäisiä varten ei tarvitse odotella juhlavuotta, ja järjesti lauantaina joulumyyjäiset. Hän päätti tehdä limppuja, ja nyt hiivaleivän kyselijät joutuivat kääntymään pois tyhjin käsin. Viereisen pöydän ääressä Ulla Lahtinen ja Ronja Mäkinen aloittelivat rukoushuoneen joulunavausta myymällä tuotteita käynnissä olevan remontin hyväksi. Luostarinen myi omia käsitöitään ja ystävänsä tekemiä hilloja. Rakennuksen ulkopuolella asiakkaita tervehtivät karhut, pöllöt ja kissat. Joulukuun viikonloppuja on kuitenkin vähän, joten valinnanvaraa myyjäisten ajankohtaan ei juuri ole. – Kesätapahtumissa Harjunsalmen marttojen muurinpohjaletut ovat hyviä ja kuuluisia, miehet kehuvat. Moottorisahan avulla on syntynyt paitsi karhuja, myös pöllöjä ja kissoja. Kirsti Lahnalahti pohti ennen myyjäisiä, leipoisiko limppuja vai hiivaleipää. – Kissa haluaa välillä lähteä pihalle, ja silloin sen jalkoihin kierretään tappi, joka työnnetään maahan. Hän näytti, kuinka metallitankoa käsittelemällä syntyy nopeasti erittäin kevyt puunkantoteline. – Teemme itse myös työkalut, Kallioluoma esitteli muottia, jonka avulla tanko väännetään malliinsa. Virran Varrelta -lehtiä on luvassa vielä kaksi lisää. Räsäsellä on puunveistosta jo 20 vuoden kokemus. Pölkystä moottorisahalla veistetyt eläimet ovat Kalle Räsäsen käsialaa. Remontin on määrä valmistua ensi kesänä vietettävään rukoushuoneen 100-vuotisjuhlaan mennessä. Saa kehittää itseään. Paula Jokela ojensi Simo ja Matti Hämeenkaskelle joululaatikot ja muut ostokset. Toinen suosittu tuote oli Roihukissa, jonka selkään voi asettaa ulkotulen. Hän aloitti pienistä pöytäveistoksista ja toimitti aikanaan teoksia Ruotsiin asti. Suikaleet tilaan Amerikasta, Lampi kertoi. Kuhmoisten Sanomat 5 Torstaina 8. Reiluja ja avoimia ihmisiä Päivi Hotokka Päijälässä Aino Ruokola harmitteli, että osa myyjistä oli tainnut karata kirkonkylän myyjäisiin. Hän tuli myyjäisiin, koska vaikuttui viimekesäisestä myyntikokemuksestaan Kuhmoisissa. Myyjäisissä käyminen on perinne Ruolahdelta kotoisin oleville Hämeenkasken miehille. Päivi Anttila perheineen tuli Päijälän joulutorille Sappeen kylältä. Harjunsalmen martat olivat painaneet myyjäisiä varten muutaman jouluaiheisen kassin ja t-paidan, vaikka tärkeimpiä myyntiartikkeleja olivatkin lanttuja porkkanalaatikko. Hänen mukaansa puunkantotelineet tekivät hyvin kauppansa
Realistisuudessaan kirjojen rikokset ovat usein nuhertamista ja rikosten tekijät ennemminkin sääliä herättäviä. Parikymmentä kiinnostunutta oli saapunut kuuntelemaan, kun kirjailija Jokinen kertoi työstään Kuhmoisten kirjastolla keskiviikkoiltana 23. Rivien välistä voi sitten aavistella sitä muuta, joka oli vain kahdenkeskistä. Kyse oli matkakirjasta, johon Jokinen oli koonnut tosiperäisiä, nuoruuden aikaisia seikkailujaan Australiassa. Tamperetta tuntevia kirjoissa viehättää se, että lukija voi kirjan sivuilta seurata katu kadulta toiminnan etenemistä. – Minulla ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa Karistosta kustantajana, Huolten sävyttämää poliisityötä ja kävin pitkään henkistä painia itseni kanssa ennen kuin lähdin mukaan tähän osuuskuntaan. Jokisen kirjat ovat siitä miellyttäviä dekkareita, että ne eivät ole jännittäviä. Kotirintamakirjeissä on myös samanlaista arkisten tapahtumien kuvausta, kotipiiristä ja naapureista. Seppo Jokinen kuuluu osuuskunnan perustajajäseniin. Käsikirjoituksen hylkäystä perusteltiin sillä, että tarinat ovat epäuskottavia ja tapahtumapaikka liian kaukana. Laatikko tässä ei kuitenkaan ole pääasia, vaan sen sisältö. Gardnerin Perry Mason -tarinoilla on taipumus unohtua saman tien, sillä Gardnerin kirjoittamat hahmot pysähtyvät kuin mekaaniset lelut samalla hetkellä, kun toiminta loppuu. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 8. Haavoittumisestakin kerrotaan varovaisesti vakuuttaen, ettei mitään hätää ole, vasta sitten myöhemmin yksityiskohtaisemmin. Kaiken kaikkiaan kuudestoista ja tuorein niistä on Ajomies , jonka on kustantanut Crime Time -osuuskunta. Parin kirjeen kuori on avattu ja suljettu sitten liuskalla, jossa lukee ”Sotasensuurin tarkastama”. Rintamaosoitteenakin oli vain annettu yksikön peiteluku ja lähetyspaikkana rintamalta se tunnettu ”täällä jossakin”. Se sisältää nimittäin äitini Oilin ja isäni Eskon viime sotien aikaisen kirjeenvaihdon. Sen kansi oli vääntynyt ja kulmaliitokset auenneet kosteuden vaihtelusta Kotalahden aitassa. Kun sitten velvollisuuksiensa eteenpäin ajama komisario vielä murehtii toistenkin murheita ja kokee riittämättömyyttä, toivoisi, että kirjan päähenkilölle löytyisi joitain riidattomia elämänilon lähteitä. Kirjepaperina ja -kuorina on käytetty, mitä milloinkin on ollut käsillä, ja yleensä kirjeet on kirjoitettu lyijykynällä, joka olikin ilmeisesti ainoa toimiva väline näissä olosuhteissa. Myös ensimmäinen käännös Seppo Jokisen kirjoittamista rikoskirjoista on ilmestymässä Yhdysvaltain markkinoille. Kun taas E.S. marraskuuta leppoisasti, kuinka komisario Koskisesta kertovat kirjat syntyvät.. Ei niissä mitään sankaritarinoita ole, vain arkisia kuvauksia rintamaolosuhteista. Siitä pitäen Jokinen on kirjoittanut vuosi ja kirja tahtia. Leimallista on myös se, että komisario Koskisen tutkimat rikokset eivät ole elämää suurempia ihmeitä tai lukijaa hämmästyttäviä silmänkääntötemppuja. Dekkaristi Seppo Jokinen kertoili Kuhmoisten kirjastolla 23. Monia lukijoita miellyttää myös se, että Seppo Jokinen tarinoissaan nostaa esiin yhteiskunnallisia epäkohtia kuten vammaisten huono kohtelu tai Tampereen kaupunkia lypsävät puliveivarikonsultit. Tämä lupaa kirjoille pitkää ikää. Toiset neuvovat, että Koskisen ei saa ottaa entistä vaimoaan takaisin, kun vaimo kerran lähti – ”Siitä ei mitään hyvää seuraa”. Melkein aina lukija tietää enemmän kuin poliisi, ja lukija saa vain seurata, kuinka päähenkilöt askel askeleelta selvittävät arvoituksia. Kirjailijalta kysytään esimerkiksi, miksi se Koskinen on niin äreä. kadulla sijaitsevasta hiekkakivitalosta jatkavat elämäänsä lukijan mielessä. Kuhmoisten kirjaston tilaisuuden päätyttyä yleisö jäi vielä keskustelemaan Seppo Jokisen kanssa. ollut yhteys kotiin – kaikkeen siihen mitä hän oli puolustamassa, sekä tunne kotirintaman tuesta hänen toiminnalleen. Nyt se on taas käyttökelpoinen. – Olin antanut matkakirjalle nimeksi Bumerangi , ja sellainen se oli. Karisto hyväksyi Koskinen ja siimamies -kirjan käsikirjoituksen mutkitta ja julkaisi sen vuonna 1996. En tiedä, kuinka paljon tätä rintamakirjeenvaihtoa on säilynyt, mutta toivoisin, että kaikki ne, jotka näitä löytävät, säilyttäisivät ne huolellisesti, sillä ne ovat konkreettinen osa maamme itsenäisyyshistoriaa. Ei kirjeissä silti ole tekstiä mustattu eikä leikelty, ja on vaikea kuvitella, että näissä kirjeissä olisi mitään sotasalaisuuksia ollut. Komisario Koskinen on kirjoitettu myös näytelmäksi, ja Tampereen Työväen Teatteri on esittänyt sitä menestyksellä. – Kirjoitan sellaisista rikoksista, mitä Tampereella muutenkin tapahtuu, ja silloin ei helposti tule vastaan mafiajuttuja, Seppo Jokinen selvitti. Suurikokoinen ja rauhallisesti sanaileva Jokinen nauratti yleisöä tunnustamalla, että kaikki kustantajat hylkäsivät hänen ensimmäisen käsikirjoituksensa. Kuhmoisten kirjastolla Jokinen kertoi, että hän saa paljon lukijapalautetta ja että se on hänelle hyvin tärkeää. Monet rakastavat esimerkiksi Rex Stoutin dekkareita sen takia, että tarinan päätyttyä Nero Wolfe, Archie Goodwin ja Fritz Brenner Läntisellä 35. – Kun sitten ryhdyin kirjoittamaan seuraavaa kirjaa, ajattelin, että paikka ei ainakaan ole liian kaukainen, kun kirjoitan Tampereesta. – Merkillistä on, että palautteen antajat ovat kiinnostuneempia Koskisen henkilökohtaisesta elämästä kuin selviteltävistä rikoksista. Tuntuu siltä, että kirjeitä on kirjoitettu miltei päivittäin paria katkosta lukuun ottamatta – sellaisia olivat isäni haavoittuminen talvisodassa, jolta ajalta äitini kirjeet jäivät ”sinne jonnekin” – sekä katkos niin sanotun asemasodan ajalta, jolloin isäni oli jonkin aikaa kotiutettuna. Monet lukijoista pitävät Pekistä ja Ullasta, jotka ovat Koskisen työtovereita. Tämä kaikki pani kuitenkin minut ajattelemaan kenttäpostitoiminnan merkitystä taistelevan armeijan motivaation kannalta, kuinka tärkeätä rintamamiehelle on Vesa Koivu Seppo Jokisen tamperelaisesta poliisimies Koskisesta kertovat dekkarit ovat monille tuttuja. marraskuuta. Suosittua Koskinen-sarjaa on myyty niin hyvin, että Jokinen on saattanut jättää toimensa Tampereen kaupungin palveluksessa ja ryhtyä päätoimiseksi kirjailijaksi. Olen niputtanut kirjeet kronologiseen järjestykseen, ja niitä on paljon. Jos jotain Koskinen-sarjalta voisi toivoa, se olisi varmaan pientä valoa. Ja yhtä tärkeää on ollut kotirintamalla tieto siitä, että mies oli elossa ja voi hyvin tai siitäkin, jos oli haavoittunut ja miten. Lisäksi joukossa on keskinäisiä kirjeitä rintamalla eri joukko-osastoissa palvelleilta sukulaisilta ja tuttavilta. joulukuuta 2011 6 Heikki Heimala Edessäni työpöydällä on punaruskeaksi lakattu kannellinen puulaatikko – noin 25 x 35 x 15 cm – jota olen kunnostanut. Rintamakirjeistä olen luKenttäpostia 1939–1944 kenut vain muutaman päästäkseni perille olosuhteista, joissa ne on kirjoitettu
kunnan tiedottamista koskevan ohjeen. Oli todella kiva huomata, että kuntalaiset lähtivät mukaan hankkeeseen. Kuntalaisten tiedon saannin kannalta lause on huono, sillä sen voi lukea niin, että viranhaltijalla on kunnanhallituksen kirjallinen lupa olla vastaamatta, jos niin haluaa. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten kunta nostaa omassa kodissaan työskentelevien perhepäivähoitajien palkkoja. Yrittäjät juhlivat hilpeissä merkeissä tamusiikkia, ja yhdistyksen perustajajäseniin kuuluva Maija Salminen toimi arpajaisten onnettarena. Paikallisesti sovitut palkat ylittävät työehtosopimuksen vähimmäispalkat lähes 300 eurolla. Kunniamerkit niamerkit: Suomen Leijonan ritarimerkin lehtori Paavo Kauko Wiljami Hirvoselle ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin perhepäivähoitaja Tellervo Sisko Liehulle. – Tavoitteet ylitettiin. joulukuuta 2011 Vesa Koivu Kuhmoisten Yrittäjät ry juhli lauantaina 26.11. Energianeuvojan palvelu liittyi Hiilineutraali kunta -hankkeeseen ja oli Motivan rahoittama. Juha Simola tenttasi vielä hauskasti sanaillen Sari Ansiomäkeä, Antti Ansiomäkeä ja Ari Ansiomäkeä ennen kuin onnittelijoiden virta pääsi liikkeelle. – Viranhaltijalle jää edelleen omaa harkintavaltaa, mutta pääsääntö on selvä, asiallisiin kysymyksiin on vastattava, Malin selvittää. Etualalla Harri Lehtonen Putkiasennus Lehtonen Oy:stä kertoo juttua pöydän vasemmalla puolen istuville Heikki, Sari, Ari ja Antti Ansiomäelle. Kuhmoisten kunta on mukana Kierto-hankkeessa, jonka avulla on tarkoitus työllistää ja lisätä kierrätystoimintaa. Salkussa on eri välineiden käyttöohjeet. Kaikki asiakkaat saivat raportin, johon sisältyvät lämpökameran kuvat ja joka antaa neuvoja, miten energiaa ja samalla rahaa voi kotona säästää. Kuntalasta voi hakea viikon mittaiseen lainaan salkun, jossa on esimerkiksi energiankulutus-, virtaamaja lämpömittarit, kaukosäätimellä toimiva ulkopistorasia, led-lamppuja sekä vettä säästävät suihkuja hanasuuttimet. – Nuorisotyöttömyys kasvaa meillä joka vuosi loppusyksyllä. Koetetaan palvella vastakin, Heikki Ansiomäki vastasi koko perheen puolesta. Puheenjohtaja Unto Sarvala toivotti salintäyteisen yleisön tervetulleeksi, ja Juha Simola juonsi tilaisuuden. Monissa muissakin Keski-Suomen kunnissa työttömyys lisääntyi lokakuussa. Kuhmoisten Sanomat kommentoi viime viikolla asiaa kertomalla, että ohjeessa korostetaan avointa tiedottamisilmapiiriä. – Kiitos hyvästä yhteistyöstä, ja eiköhän se tästä vielä paranekin, kun kuntaan on saatu oma kehittämisasiamies! Onnittelijoiden joukkoon liittyivät myös kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malin, Ilkka Mertsalmi Padasjoen Yrittäjistä, toimitusjohtaja Hannu Weijo Jämsek Oy:stä. Pian päästiinkin vapaan seurustelun pariin ja nauttimaan Juha Lindsténin valmistamasta illallisesta. Kissakulman Torpalla. Lokakuussa työttömiä oli 11 prosenttia kunnan koko työvoiman määrästä. Tämä tarkoittaa liki 20 prosentin nousua. Mira Jokinen toteaa, että syksyiseen nuorisotyöttömyyden kasvuun ja pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseen entisestään täytyy kiinnittää huomiota. – Olen saanut positiivista palautetta siitä, että asukkaat näkevät, mistä rakennus vuotaa. Kuhmoisissa päätettiin järjestää paikalliset palkkaneuvottelut, joihin osallistui ammattiliiton edustaja. Tavoitteena on, että salkun tarvikkeisiin tutustuminen ja Kulutusmittarit lainaan Kuntalasta niiden kokeileminen opettaisi ja innostaisi ihmisiä miettimään omia tottumuksiaan ja säästämään energiaa. Työehtosopimuksen mukainen hoitopaikkojen enimmäismäärä on neljä ja puoli paikkaa. Tällä luvulla Kuhmoinen sijoittuu keskivaiheille Keski-Suomen kuntien joukossa. – Teillä on hyvin hoidettu monitoimiyritys, jossa on nuortakin sukupolvea kasvamassa mukaan. ansioituneille Suomen kansalaisille seuraavat kunYlennyksiä Kuhmoisten Sanomat Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja kenraalimajuri Juhani Kääriäinen on ylentänyt 6.12. Energianeuvojan käynnin jälkeen on asukkaista itsestään kiinni, toteuttavatko he ehdotukset, mutta Keski-Hannula uskoo, että monet ovat saaneet hyödyllisiä vinkkejä. Päivi Hotokka Energianeuvoja Essi KeskiHannula lopetti marraskuun lopussa työrupeamansa Kuhmoisissa. – Kiitoksia, tämä on suuri asia meidän perheelle. Perhepäivähoitajille reilut korotukset. Loppujen lopuksi lapsus olikin siinä, että tieto korjatusta tekstistä ei tullut kunnasta Kuhmoisten Sanomien toimitukseen. Korotuksen jälkeen kunnan perhepäivähoitajille maksetaan yhdestä hoitopaikasta 425 euroa ja puolikkaasta paikasta 200 euroa. Paikallinen sopimus palkkauksesta astuu voimaan takautuvasti 1.8.2011 alkaen. Energiasalkku on noudettavissa Kuhmoisten Kuntalan yhteispalvelupisteestä keskiviikkoisin, ja se pitää palauttaa samaan paikkaan seuraavaan tiistai-iltapäivään mennessä. Mutta huoli oli turha. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten kunta tarjoaa kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden käyttöön energiasalkun, jonka on tarkoitus auttaa säästämään kotona sähköä ja vettä. Samalla säästyvät myös rahat ja ympäristö. Se työllistäisi niitä henkilöitä, joille ei muiden toimenpiteiden avulla löydy sopivaa paikkaa. Perhepäivähoitajille maksettavasta palkasta etsittiin sopua keväästä lähtien, jolloin kunnanvaltuutettu Päivi Malin teki valtuustoaloitteen perhepäivähoidon kehittämisestä. Jos enimmäismäärä täyttyy, hoitajan kuukausipalkaksi tulee 1900 euroa. Pekka Tervala soitti tausKun Kissakulman Torpalla vietetyssä yrittäjäjuhlassa oli päästy kahveihin, Seija Ruokola ja Taina Hinskala esittivät yhdistyksen 40-vuotishistoriikin. Illan loppuosa olikin varattu tanssille. Tarjolla oli muun hyvän lisäksi luumuin täytettyä porsaanseläkettä ja imellettyä perunalaatikkoa. Työpaja voisi olla mukana tässä toiminnassa. Kuhmoisten Sanomat 7 Torstaina 8. Kuhmoisten Osuuspankin tervehdyksen toi hallituksen puheenjohtaja Seppo Unnaslahti. Esitteitä voi halutessaan ottaa myös omaksi, mutta numeroidut kappaleet tulee jättää salkkuun. ylikersantiksi Juha Pekka Kankkusen, alikersantiksi Juho Onni Valtteri Pohjolan, korpraaliksi Tero Olavi Lampisen ja Seppo Juhani Ottmanin. Alle 25vuotiaiden työttömien määrä oli noussut viidestä yhteentoista. Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala onnitteli 40 vuotta täyttävää yhdistystä. Hän teki syksyn aikana maksuttomia lämpökamerakuvauksia omakotitaloihin ja vapaaajan asuntoihin sekä neuvoi talouksia lämmitysenergian säästämisessä. Yhdistyksen puheenjohtaja Unto Sarvala ojensi kunniakirjan monessa ansioituneelle Ansiomäkien perheyritykselle. – Kunnanhallitus kiinnitti huomiota samaan lauseeseen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malin kertoo. Kuhmoisissa energia-asioista kiinnostuneet olivat useammin työikäisiä henkilöitä kuin naapurikunnassa, vaikka sekä työvoiman määrä että asukasluku ovat Energianeuvojan suosio yllätti Padasjoella suurempia. Juhlan kohokohta oli Vuoden yrittäjän palkitseminen. Perhepäivähoitajien kuukausipalkka perustuu varattuihin hoitopaikkoihin. Hän ehdottaa uuden Työpajan perustamista. – Pitäjän kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että mitä moninaisimmat palvelut ovat saatavissa lähellä ja tuttujen ihmisten kesken. Salkku on palautettava määräaikaan mennessä samassa kunnossa kuin se on ollut lainaushetkellä. Salkusta voi myös tehdä varauksen. Myös ympäristösihteeri Maria Virtanen on erittäin tyytyväinen siihen, että energianeuvojan palvelusta tuli suosittu Kuhmoisissa. Energiasalkku on kehitetty osana Hiilineutraali kunta -projektia, jonka avulla Kuhmoinen yhdessä neljän muun kunnan kanssa pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä EU:n asettamia tavoitteita enemmän ja nopeammin. Hän teki kotikäynnin 27 taloon, joista pari oli vapaa-ajan asuntoja. Se tuo turvallisuutta elämään. Lehti myös pahoitteli ohjeeseen jäänyttä lapsususta, kun siinä sanotaan: Tiedotusvälineiden tai niissä esiintyvien kuntalaisten kysymyksiin tai mielipidekirjoituksiin Kunta vastaa asiallisiin kysymyksiin voi viranhaltija harkintansa mukaan vastata. Kuhmoisissa energiavilkaisuun halukkaita kotitalouksia oli enemmän kuin Keski-Hannula ehti puolentoista kuukauden aikana ottaa vastaan. Kirjalliseen materiaaliin kuuluu erilaisten energiansäästöohjeiden lisäksi muun muassa tietoa puulämmityksestä ja muista pientalon lämmitysjärjestelmistä sekä Tehdään kunnat hiilineutraaleiksi -esittelyvideo cdlevyllä. On maansiirtoa, konetöitä, mökkibisnestä, viljelystä, metsätaloutta ja muuta. Työttömiä henkilöitä oli lokakuun lopussa 18 enemmän kuin syyskuun lopusTyöttömyyden kasvu johtunee kausivaihtelusta sa. – Asiasta käytiin vilkasta keskustelua, ja yksimielisesti päädyttiin korvaamaan lause seuraavalla muotoilulla: Tiedotusvälineiden tai niissä esiintyvien kuntalaisten asiallisiin kysymyksiin tulee viranhaltijan lähtökohtaisesti vastata. Yhdistyksen 40-vuotishistoriikin esittivät Seija Ruokola ja Taina Hinskala. Kuhmoisten Sanomat Tasavallan Presidentti, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien suurmestari Tarja Halonen on päättänyt myöntää 6.12. Vesa Koivu Kuhmoisten kunnanhallitus hyväksyi 21.11. Koko maakunnan keskimääräinen työttömien osuus oli sama 11 prosenttia. Päivi Hotokka Työttömien määrä Kuhmoisissa nousi lokakuun lopussa syyskuuhun verrattuna, mutta oli edelleen selvästi pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Kunnan työnsuunnittelija Mira Jokinen arvelee, että suunnanmuutos johtuu kausivaihtelusta. – Oli yllättävää, että Kuhmoisista pyyntöjä tuli enemmän kuin Padasjoelta, KeskiHannula huomasi
Yhtä lailla se oli nousun aikaa maanviljelyksen kehittymisessä ja siinä kansallisessa heräämisessä, joka valmisti Suomea itsenäisyyteen. Juho Yrjönpoika viljeli Toutlahden torppaa 75-vuotiaaksi asti ja muutti vasta silloin Maija-muorin kanssa syytingille Sarvisaloon. Sen perukassa kyyhötti harmaa torppa, joka oli perustettu jo 1770-luvulla. Se on syvintä Sydän-Hämettä, ja sieltä alkaa tämän kertomuksen päähenkilön elämänkaari taloista, joissa asuttiin jo 1500-luvulla. Hän oli Tilkku-Matin vävy, joka jatkoi kontrahtia Juho Yrjönpojan kanssa 1890-luvulle saakka. Juho Yrjönpoika kaatoi, poltti ja viljeli kaskia Toutlahdesta Malammaisiin päin, mutta yhtä lailla Kirkonkylän suuntaan. Torpparinkin rukiita vietiin proomulla Päijännettä ja Vesijärveä myöten Lahteen saakka. Emännöitsijäksi torppari onnistui saamaan Maija-nimisen leski-ihmisen tyttärineen Seuralasta. Toutlahdesta tehtiin taksvärkki Korppilaan. Ranta-Puukilan maat oli yhdistetty Kirkonkylän Korppilaan, missä Brander asui ja mistä käsin hän johti Kuhmoisten kunnalliselämää monet vuosikymmenet. Kun tämä ei selvinnyt veloistaan, seurasi pakkohuutokauppa Sarvisalossa. Päijänteen vedet olivat korkealla elokuussa 1899, kun Juho Yrjönpojan arkku soudettiin Sarvisalosta Papinsaareen. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 8. Hänen elämäkertansa sisältää kaksi suurta kokonaisuutta: asuinpaikan vaihdon Luopioisista Kuhmoisiin ja menestystarinan ainekset sisältävän työuran rengistä torppariksi ja kaskenpolttajaksi ja lopulta talolliseksi. Jo vuonna 1883 Toutlahden torpparin poika Juho Walfrid muutti isännäksi Sarvisaloon, otti sukunimekseen Salosen ja nuoren miehen innolla rakensi ja kehitti viljelyn ja karjatalouden mallikelpoiseksi. Vanhukset Juho Yrjönpoika ja Maija Aatamintytär olivat varanneet itselleen syytingin Sarvisaloon. On muisteltu, että osto oli vastenmielinen, koska saariasumisella on haittansa ja vastuksensa. Oman tilan omistajaksi Leipävilja antoi rahatuloja, ankara säästäväisyys kartutti varoja, oli varaa lainata sukulaismiehellekin. Siinäkin rahan antajana oli ruis, rukiin kasvupaikkana oli metsään kaadettu kaski, ja kaiken työn takana jäntevät kädet, ahkera luonne ja toivo hyvästä vuodentulosta. Paikoilleen jääminen olisi merkinnyt ahkeralle miehelle ehkä turvallista ja niukkaa toimeentuloa, mutta ilman nousun mahdollisuutta. Vekkaila oli vuokrattu vuonna 1864, mutta muuttokuorma Toutlahdesta oli onneksi lastaamatta, kun halla vei kaiken, ja kuolema kaatoi parastakin työvoimaa. Onneksi oli torppa, ja TilkkuMatin kanssa tehty kontrahti vielä voimassa. Hannikainen, Seppo Unnaslahden kokoelma. Matka Kukkialta Päijänteelle oli pitkä, mutta jälkipolville siunausta tuonut. Lahtivedestä nostettiin runsaita saaliita toutainta, särjensukuista isoa kalaa. Juho Yrjönpoika vuonna 1895 Koukanniemessä. Karjanrehuakaan ei ollut, ja siksi Toutlahden torpparikin joutui hakemaan karjalleen rukiinolkia Messukylästä saakka. Lokakuun 10. Yhtenä vuonna kuoli 491 ihmistä. Vai oliko välitysmiehenä Unnasjärven Iisakki tai sitten Iisakin isä, joka oli lampuotina Harmoisten Hukilla. Kärryteitä pitkin tutuista kylistä siirryttiin tuntemattomampiin, ja lopulta aukeni eteen Päijänne, sydänhämäläisen rengin uusi elämänpiiri. Katovuosien yli päästiin Toutlahdessakin, eikä lavantauti tarttunut kehenkään. Siellä oli uusi koti. Juho Yrjönpoika on mies, jonka vaiheita nyt esitellään. Karijärven rannalla ei ollut vielä asuttua torppaa, vaan rehevät maat korkeilla mäkimailla olivat erinomaisia kaskimaita. Toutlahti oli Ranta-Puukilan maalla, ja Ranta-Puukila oli ostamalla tullut Kuhmoisten papistolta talonpoikaisiin käsiin. Siellä oli purettu ladoista olkikattoja, ja katto-oljista oli tullut myyntitavaraa. Palveluspaikassaan Juho Yrjönpoikakin kohtasi vertaisensa, piika Liisa Juhontyttären. Ja olihan sukulaistalo Harmoisten Visalakin. Tilattomaksi jääneen isän jälkeläiset saivat pysyä tilattomina, elleivät olleet poikkeuksellisen rohkeita ja tarmokkaita. Juho Yrjönpojan aika Kuhmoisissa oli hänelle nousun aikaa. joulukuuta 2011 8 Seppo Unnaslahti Joka on liikkunut maanteitse Luopioisten ja Hauhon väliä, on kulkenut Puutikkalan kylän halki. Toutlahden torppari oli kuitenkin kaskisavujen ajan eläjä, metsää kaatava, polttava, ja tuhkaan siemenen kylvävä mies, joka hyvänä vuonna kokosi aittaansa runsaan sadon, mutta katovuonna turvautui pettuleipään. Juho Yrjönpoika oli lainannut sukulaiselleen 4650 markkaa. Kesäkuussa 1851 oli muutto, mutta lokakuussa oli jo hautajaiset, kun 33-vuotias torpanemäntä saateltiin kirkkomalle. Suomalaiskansallisuutta juurruttanut lehtori P.J. Rengin pestin otti kertomuksemme Juho Yrjönpoikakin. Tuntemattomassa paikassa, mutta tyynessä rauhassa on hänen leposijansa. Torppari oli vuokraaja, joko työllään, rahalla tai luonnontuotteilla vuokransa maksava, mutta oman ahkeruutensa ja neuvokkuutensa turvin pärjäävä yksityisyrittäjä, jonka oli hankittava isäntänsä hyväksyntä ja luottamus, oikeus ottaa palvelusväkeäkin, jos työmäärä sitä vaati, elää sovussa ympäristönsä kanssa, maksaa veronsa kunnalle ja papistolle ja toivoa lapsilleen ja lastenlapsilleen siunausta elämässä ja ehkä vähän turvatumpaa elämää kuin itselle. Kruununvouti Ullner toimitti sen parhailla heinäpoudilla 1879. Tapasivatko he markkinoilla, vai liikkuiko Tilkku-Matti hevosten ostomatkoillaan Luopioisten Vahdermetsässäkin. Muuttokuorma siirrettiin kärryiltä veneeseen Myllylahden pohjukassa Harmoisissa, ja soutumatka alkoi Keulaimenkärjen, Rekisalonkärjen, Lampsalon, Sarviniemen, Sarvisalon, Saametsän, Kortelahden ja Kopsalan ohi päämääränä Toutlahti. Suuri haave päästä torpparista virkatalon vuokraajaksi epäonnistui katovuosien takia. Kuvaus tapahtui Koukanniemessä 1895. Juho Yrjönpoika oli nyt torppari, ja hänen isäntänsä oli harmoislainen Matti Kauppila, monen talon haltija Harmoisissa ja Kirkonkylässä. Kukkiajärven heleät ääriviivat vaihtuivat lähes samanlaisiin rantamaisemiin Kuhmoisissa. Kuolonkeväänä 1868 Tilkku-Mattikin siunattiin maan poveen, ja torpan uudeksi omistajaksi tuli seuraavana vuonna Juho Brander. – kuva P.J. Avioliitto solmittiin, liitto siunattiin esikoislapsella, Vilhelmiinalla 1845. Ja mikä järkevintä ja onnellisinta; kahden nuoren lesken pitkä yhteinen avioliitto, monet vastoinkäymiset, mutta monet menestyksen vuosikymmenet yhdessä eläen rauhalliseen vanhuuteen ja korkeaan 80 vuoden ikään. Branderin luvalla toutlahtelaiset viljelivät laajoja kaskia Ranta-Puukilan mailla nälkävuosien jälkeen, jolloin rukiin kysyntä ja hinta olivat korkeita. Torppa ja Päijänteen lahti olivat samannimiset. Sukulaispaikka Vahdermetsän Paavolan talo oli varmaankin turvallinen paikka rengille. Samaa oli se, että viljelysmaasta eivät kivet loppuneet, vaan niitä nousi pojillekin. Muuttokuorma ihmisiIhmisiä ajan virrassa osa IV Torppari Juho Yrjönpojan pitkä elontie Kukkialta Päijänteelle Kuhmoisten Sanomien juhlavuoden kirjoituksia neen ja tavaroineen matkasi Luopioisista Harmoisiin alkukesästä 1851. Hannikainen ikuisti kamerallaan hämäläisen kaskenpolttajan päättäväisen ilmeen jälkipolvien muistoksi. Kalholanniemen maatalousnäyttelyssä hänet palkittiin hyvistä rukiista kyntöauralla. Tilkku-Matti sai nimensä kymmenistä ja taas kymmenistä peltoja niittykappaleista, jotka 12 talon omistajalle antoivat määräysvaltaa alustalaisille, mutta toisaalta nöyryyttä lainanantajien ja takuumiesten suuntaan. Ero oli siinä, että rengistä oli tullut torppari. Luopioisissa tarvittiin renkejä, olihan kappeliseurakunnassa ympäri Kukkiajärven monta ruotsinkielisten hallitsemaa kartanoa tai muuten isoa taloa, joissa elämä rakentui palvelusväen työpanoksen varaan. Se oli huuto, ja siitä summasta kopautettiin 170 hehtaarin talo torppari Juho Yrjönpojan hallintaan. Kaskisavuja Toutlahdella Toutlahden torpassa kääntyi elon onni vastaiseksi. Ja järvenselät olivat nyt paljon suuremmat, ja laineet olivat korkeammat, eikä vastoinkäymisiltäkään voitu välttyä. Ennen muuttoaan he auttoivat vävyään Kustaa Lammista Vanha-Pälsilän ostossa vuonna 1891. päivänä 1819 syntyi Luopioisissa Yrjö Erkinpojan perheeseen poika, joka kastettiin Juhoksi. 1860-luvun monet perättäiset katovuodet koettelivat raskaasti Kuhmoisten pitäjääkin. Tilkku-Matin torppariksi Kukaan ei enää kerro, milloin Juho Yrjönpoika kohtasi Tilkku-Matin. Omaa torppaa oli vaikea saada, kun Luopioisissa tilattoman väen määrä kasvoi voimakkaasti ja kartanonomistajilla oli ehdoton määräysvalta
kun kello kerran on olemassa, sen toivoisi näyttävän oikeaa aikaa. Mutta mikä ihmeen HaMaKuFi. Petra Laakso 84 p. T6: 1. Sisähyppyranking 1998–1999 Kuhmoisten Sanomat 1999 N:o 21 Kuhmoisten seurakunnan Kuhtuu-torikojun myyntituotto käytetään tänä vuonna Kosovon sodan uhrien auttamiseksi. Saana Keskinen 84 p. Liisa Keskinen kertoo, että kysymys on seitsemän kunnan aluetta käsittävästä hankkeesta, joka kestäisi kaksi ja puoli vuotta eli 1.7.99–31.12.2001. Pipsa Laakso 78 p, 2. P6: 1. Aikaisempien vuosien mukavan menestyksen siivittämänä toivotaan tuotteiden tekevän kauppansa myös lauantaina. P11: 1. Tasaarvoterveisin: Tanja Heinonen, Merja Hietanen, Maija Lahtinen, Miia Lahtinen, Tino Silfver ja Mari Unnaslahti Avoin kirje Kiepsaustoimikunnalle Kuhmoisten Sanomat 1999 N:o 14 Kirka ehkä toivoi kellon seisahtuvan, mutta tavallista tallaajaa kylän keskustan ajannäyttäjä vain raivostuttaa. Saunalautan mitat ovat 6 X 3 metriä.. Joni Köyrylä 78 p, 2. Korvauksiin, kauppoihin ja vaihtoihin käytettiin maakunnassa rahaa 30 miljoonaa markkaa, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Santtu Keskinen 84 p. T9: 1. Joukko tuohtuneita kyläläisiä Keskustan kello aikaan! Kuhmoisten Sanomat 1999 N:o 32 Talven sisähyppykilpailuissa parhaiten pärjänneet palkittiin maanantaina Kunniakierroksen yhteydessä. Markus Korppila 50 p. Alue sisältyy Natura-2000 verkostoon. Muutama viikko sitten tehty kysely toi kolmattakymmnetä kiinnostunutta yhteydenottoa. Pirkko Koivunen ja Pirkko Viikilä sekä Liisa Rantanen ja Liisa Keskinen. Markus Hattunen 76 p, 2. Siksi ehdotamme, että tapahtuman vähäpukeisista esiintyjistä molempia sukupuolia on oltava kiintiöiden edellyttämä määrä. – Me oltiin yksi ilta kalassa, ja ruvettiin suunnittelemaan tätä, Sami Orava aloittaa proosallisesti. – Eteläisen Keski-Suomen käsija taideteollisuuden kehittämishankkeen valmistelussa Hamakufilla on sormensa pelissä. Päivälle Sorkkarokkaa ja Sammon ryöstöä Kuhmoisten Sanomat 1999 N:o 8 sattui viikon hurjin lumipyry ja siitähän vanha kansa sai ennen aiheen odottaa hyvää marjavuotta. Päijälän koulu tempaisi laskiaisena komeasti, väkeä odotettiin saapuvaksi aina emäpitäjästä saakka. Kuntien kontolle hankkeen rahoituksesta lankeaisi 10 prosenttia. Jaana Nyman 74 p. Sehän on Kuhmoisten Käsityöläisten ja Taiteilijoiden yhdistys eli Hand made in Kuhmoinen Finland. Monta kertaa on mennyt iltapäivän tiukka aikataulu kohdaltamme tärviölle, kun olemme unohtaneet kellon näyttävän puuta heinää. – Näyttää siltä, että saadaan riittävä määrä mätiä, eli odotukset ovat täyttymässä, Päijät-Hämeen maaseutukeskuksen kalabiologi Markku Laitinen toteaa päivän annista. Reko Köyrylä 84 p. Minna Korppila 68 p. Maanantaina oli menossa koekalastuksen toinen päivä. Yksi sen riemukkaimmista esimerkeistä lienee kesän käynnistävä Kiepsaus-tapahtuma. Mika Helminen 76 p. Jyrki Järvisen väestövastuualue punaisella rajattuna. Tuukka Liukkonen 71 p, 3. Hankkeeseen olisi saatavissa TE-keskuksen maaseutuosaston kautta EU:n 5b-rahaa 1,2 miljoonaa markkaa. Monipuolisella tarjonnalla on saatu ihmiset liikkeelle. Vastaus on ollut kielteinen, pian on lähdössä kolmas anomus, kertoo lannistumaton Liisa Keskinen. P12: 1. Jenni Liukkonen 84 p. Kuntamme nuorina edustajina olemme ilahtuneet Kuhmoisten kulttuurija viihde-elämän kehityksestä. Kuhmoislaisille oma lääkäri vuoden alusta Kuhmoisten Sanomat 1999 N:o 48 Kuhmoisten Sanomat 1999 N:o 17 Käsityöläiset lähtevät innolla myymäläkokeiluun –Oli yllätys, että näin monta on lähdössä mukaan, iloitsee Hamakufi-yhdistyksen puheenjohtaja Pirkko Koivunen. P9: 1. T10: 1. Kuhmoisten Sanomat 9 Torstaina 8. Se osoitti, että puhdasja Kuhmoisten Sanomat 1999 N:o 45 kirkasvetinen järvi kykenee vielä kasvattamaan luonnonkudusta hopeakylkisiä komeita järvisiian vonkaleita. Tarjonnassa on kuitenkin viitteitä tasa-arvoa horjuttavasta ajattelusta. Päijät-Hämeen maaseutukeskuksen hankkeessa tarkoituksena on elvyttää kalalaji uuden poikastuotannon avulla. T13: 1. Suurin yksittäinen kauppa tehtiin Kuhmoisista, missä valtio osti Syöpäsäätiöltä 250 hehtaarin alueen liitettäväksi Isojärven kansallispuistoon. Pienen yhdistyksen hallituksessa on neljä puuhanaista, kaksi Pirkkoa ja kaksi Liisaa. – Kuhmoisten kuntaa olen pommittanut jo kaksi kertaa. Salla Keskinen 63 p. P13: 1. Seurakunnan torituotto Kosovoon Kuhmoisten Sanomat 1999 N:o 27 Orivedentie ja Ojansuustie rajaa Sirpa Markkasen ja Jyrki Järvisen väestövastuualueet taajaman lounaisja länsiosissa. T14: 1. T12: 1. joulukuuta 2011 Hahmajärvellä koekalastetaan kuluva viikko harvinaiseksi taantunutta järvisiikaa. Kuhmoisten Alkossa juotiin avajaiskahvit Kuhmoisten Sanomat 1999 N:o 44 Kuhmoisten Sanomat 1999 N:o 33 Syöpäsäätiön maakauppa Isojärvellä Keski-Suomen suurin Kuhmoisten Sanomat 1999 N:o 4 Luonnonsuojelu eteni ennätysvauhtia viime vuonna koko maassa kuten myös Keski-Suomessa. Valmista ideaa ei turhaan kypsytelty. Niko Penttinen 84 p. Sarjassamme hullunkurisia liikkuvia asioita voimme esitellä kuhmoislaiset Sami Oravan, Jani Romon ja heidän valloittavan saunansa, joka ui paikasta toiseen pienen venemoottorin avulla
Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut Pohjois-Hämeen ilveskannaksi ennen alkavaa metsästyskautta 170–190 yksilöä. Pohjois-Hämeeseen 24 lupaa Suomen riistakeskus myönsi Pohjois-Hämeeseen yhteensä 24 poikkeuslupaa ilveksen metsästykseen. Ilveksen metsästyskausi alkoi joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa. Suurempaa juhlaa ei tänä vuonna vietetty, koska yläkoulu ja lukio järjestivät marraskuussa mittavan gaalaillan. Pohjois-Hämeen aluetoimistolle saapui yhteensä 33 hakemusta ilveksen pyyntiin, ja niissä haettiin lupaa 70 yksilön ampumiseen. Työaika 4-t/ma-pe. Pyynti ei kohdistu pentueisiin vaan yksinään liikkuviin yksilöihin. Kuhmoisiin ei tuolloin myönnetty yhtään pyyntilupaa. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Kari Laatikaisen mukaan Kuhmoisissa on tehty kuluneen vuoden aikana runsaasti ilveshaKuhmoisiin kaksi ilveksen pyyntilupaa vaintoja, ja alueella tiedetään varmuudella olevan myös ilvespentueita. Sohvi Koskinen Keski-Suomesta kotoisin oleva, tälläkin seudulla 2000-luvun alussa poliisina toiminut Mikko Porvali on tähän mennessä julkaissut kolme sodista kertovaa tietokirjaa. Weijon tilalle on valittu kauppatieteiden maisteri Ulla Haggrén, joka hoitaa Jämsekin toimitusjohtajan tehtävää määräaikaisesti 31.12.2012 asti. 020 638 3110 tai pipsa.laakso@kuhmoinen.fi. Teknisen toimen kunnossapitotyöntekijäksi puolestaan on valittu Matti Vataja. Tervetuloa mukaan! Sivistystoimi Etsitään KUNTOSALILLE VALVOJAA ajalle 2.1.–31. Hän vierailee Kuhmoisten pääkirjastossa lauantaina. Tuottajat–Peikot (Kingit) Sali 1 Joustavat–Kelkka (Tuottajat) Sali 1 Moottorikerho–Kingit (Peikot) Sali 2 Kuhmoisten Sanomat Kuhmoislainen vuonna 1941 syntynyt mies suistui toissa lauantaina 26. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset viimeistään 21.12.2011 puh. Päärooleissa nähdään: Suvi-Sini Peltola, Petra Ahola, Toni Harjajärvi ja Jari Ahola. Laulujen tekstit ovat Pauli Hanhiniemen ja musiikista vastaa Hehkumobändi. Molemmat valitut ovat kertoneet ottavansa työn vastaan. Haggrén Weijon tilalle Jämsekiin. Kestävän verotuksen määräksi arvioidaan 22 yksilöä. Kiinnijääneiden suuri määrä johtui pikkujouluajasta, kansalaisten ilmoitusaktiivisuudesta ja poliisin tehostetusta valvonnasta. KUNNANVALTUUSTON KOKOUS pidetään Kuntalassa maanantaina 12.12.2011 alkaen klo 18.00. Lupia on myönnetty tätä enemmän, koska ilveskantaa halutaan pienentää alueilla, joilla niitä on tiheässä. Itsenäisyyteen kohdistuvia loukkauksia ovat esimerkiksi kiusaaminen, syrjintä ja pahoinpitely. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: § 86 Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n organisointi liikelaitokseksi § 87 Aloite perhepäivähoidon kehittämisestä / Malin Päivi § 88 Yhtenäiskoulun perustaminen § 89 Yhtenäiskoulun rehtorin tehtävät § 90 Valmiussuunnitelman yleisen osan hyväksyminen § 91 Laajakaista kaikille -hanke / Verkko-osuuskunta Kuuskaistan tarjouksen hyväksyminen § 92 Vuoden 2012 talousarvion sekä vuoteen 2014 ulottuvan toimintasuunnitelman hyväksyminen § 93 Lisämäärärahan myöntäminen / Jätevedenpuhdistamon linko sekä mahdolliset ilmoitusasiat ja muut asiat. Kuljettaja kuitenkin puhalsi alkometriin 1,85 promillea. Voiton vei Jämsän Seppolan koulun Rollet-joukkue ja toiseksi sijoittuivat Ripeät Jämsän Kankarisveden koululta. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä maanantaina 19.12.2011 kunnanviraston hallintotoimistossa. Yhdeksäsluokkalaisten kädentaitoja mittaava kilpailu järjestettiin viime viikon Ysit kolmanneksi Taitaja-karsinnoissa keskiviikkona Jämsässä. Minna Canthin näytelmän pohjalta musikaaliksi sovittanut ja sen myös ohjaa Sirkku Peltola. Poliisin tiedossa ei ole, ketkä asennuksia ovat suorittaneet. Kaatunut Normandiassa vuodelta 2011 valottaa suomalaisen Olavi Nenosen tarinaa. 55e ja opisk./laps. Vesihuoltolaitokselle sittenkin Saarinen ajokieltoon. Kuhmoinen 2.12.2011 Sivistystoimenjohtaja Kaikki koulukeskuksen oppilaat kokoontuivat maanantaiaamuna juhlalliseen lipunnostoon itsenäisyyspäivän kunniaksi. 5.2012. Kaukolan koulun vararehtorin Paavo Hirvosen pitämä puhe muistutti kuulijoita, että itsenäisyyden kenties tärkein merkitys on vapaus päättää omasta elämästään. 020 638 3109. Miestä epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Hakemukset viimeistään 19.12.2011 osoitteella: sivistystoimenjohtaja Pertti Terho, Toritie 34 A, 17800 Kuhmoinen. – kuva Päivi Hotokka Taivas on sininen ja valkoinen PUULAAKILENTOPALLOA Ottelutulokset: Peikot–Joustavat 2–1 (23–25, 25–22, 15–10) Kingit–Tuottajat 0–2 (15–25, 9–25) Kelkka–Moottorikerho 2–0 (25–9, 25–15) Sarjatilanne: Kelkka 7 7 14–2 14 Tuottajat 7 6 1 13–3 13 Peikot 7 5 2 12–5 12 Joustavat 7 2 5 5–10 5 Kingit 7 1 6 2–12 2 Moottorikerho 7 7 0–14 Seuraavat ottelut: Tänään 7.12. Tänä syksynä ilmestyi Porvalin kolmas teos Operaatio Hokki , joka heti valittiin myös Tieto-Finlandiaehdokkaaksi. joulukuuta 2011 10 Kunta tiedottaa Päivi Hotokka Kuhmoisiin on myönnetty lupa kahden ilveksen kaatamiseen tänä talvena. Pelastuslaitos irrotti miehen, joka selvisi onnettomuudesta ilman vammoja. 52e. Onnettomuus tapahtui noin kello 13. Nykyään rikostutkijana Kokkolassa toimiva Mikko Porvali on kiinnostavimpia nuoren polven sotahistoriasta kirjoittavia kirjailijoita. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 8. Lähtö matkahuollosta klo 11.15. 57e, eläkel. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisissa on viime aikoina liikkunut kauppiaita, jotka ovat myyneet vanhuksille turva-asennuksia. Luvat on kohdistettu niille alueille, joilla on pentuhavaintojen perusteella tihein ilveskanta. Alkujaan karjalainen, jo viisitoistavuotiaana Kanadaan muuttanut NePorvali vieraana kirjastossa nonen palasi Eurooppaan toiseen maailmansotaan kanadalaisena sotilaana ja kaatui Normandiassa vain 21-vuotiaana. Riistaja kalatalouden tutkimuskeskuksen havaintokartan mukaan ilveksen pentueita on tavattu paljon myös Orivedellä, Kangasalla, Pälkäneellä, Lempäälän seudulla ja Ruoveden suunnalla. Aluekilpailun kolme parasta joukkuetta kilpailevat ensi vuonna finaalissa. Viime kaudella PohjoisHämeen ilvessaalis oli 27 eläintä. Kuhmoisten Sanomat Elinkeinoelämän kehitysyhtiö Jämsek Oy:n toimitusjohtaja Hannu Weijo jää tehtävästään eläkkeelle 1.4.2012. Keski-Suomen poliisin mukaan samana viikonloppuna liikenteessä tavattiin huolestuttavan paljon rattijuoppoja. Kuhmoisissa 2.12.2011 Silmu Sarvala kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teatterimatka Tampereen Työväen Teatteriin la 21.1.2012 Musikaali ANNA LIISA TTT:n 110-juhlavuoden pääteos on musikaali Anna Liisa, tarina rakkaudesta ja rohkeudesta. Auto kääntyi ojaanajossa Juopunut jäi jumiin kolariautoon kyljelleen, ja kuljettaja jäi jumiin ajoneuvoonsa. Kakolan karkurit -nimisessä joukkueessa kilpailivat Mikko Hovila, Kaisa Jokela ja Elina Luumi. Kyseisiin asennuksiin tulee suhtautua varauksellisesti. Luvat on hakenut Ruolahden metsästysseura yhdessä naapuriseurojen kanssa noin 48 000 hehtaarin kokoiselle alueelle. Lipun ja matkan hinta: perusl. Hänet määrättiin Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten vesihuoltolaitoksen hoitajaksi on valittu Ville Saarinen sen jälkeen, kun aiemmin valituksi tullut Mikko Luukko ilmoitti, ettei ota tointa vastaan. Metsästäjät pyrkivät pyytämään ihmisten pihoissa liikkuneita ja kotikissoja saalistaneita yksilöitä. Jatkosodan viimeiseksi jääneen kaukopartion tarinaan on saatu ennen julkaisemattomia aikalaislähteitä sekä mukana olleiden kertomuksia. Mahdollisesti saaliksi saatavat eläimet lähetetään tutkittavaksi Riistaja kalatalouden tutkimuskeskukseen. He ovat asentaneet asunnon oven sisäpuolelle lasiin eräänlaisen turvaverkon. Kuhmoislaiset pääsevät jatkamaan mittelöä tänään torstaina Jyväskylässä järjestettävässä aluekilpailussa. Poliisin mukaan on ilmennyt, että tehdystä työstä ei ole annettu kuittia, ja hinnan ja palvelun suhteen uskotaan olevan väärä. Kaudella 2009–2010 Kuhmoisissa metsästettiin yksi ilves. Työnkuvaan kuuluu kävijöiden ohjaaminen (tarvittaessa voimme tehtävään kouluttaa) sekä tilasta huolehtiminen. marraskuuta ojaan autollaan Paaterintien ja valtatie 24:n risteyksessä Harjunsalmella. Niistä ensimmäinen, Vakoojakoulu , kertoo osasto Raskista, jonka keskeisiä tehtäviä oli värvätä ja kouluttaa venäläisiä sotavankeja vakoojiksi Neuvostoliittoon. Lisätiedot puh. Epäilyttäviä asentajia vanhusten ovilla Kuhmoisten Sanomat Kaukolan koulun yhdeksäsluokkalaisten joukkue sijoittui kolmanneksi Taitaja 9 -paikalliskilpailussa
alv 23%) Etusivulla 1,43 e /pmm Tekstissä 1,25 e /pmm Takasivulla 1,33 e /pmm Seurapalsta 1,85 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 040 8610 182 TORILLA ... Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Ilm. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. Tervetuloa! Tänään Kuhmoisten torilla 9-15 Neuleja villahousumarkkinat Miesten ja naisten villahousut, lasten villahaalarit, damaskit, kaikki 100% villaa, naisten neuletakit taskuin 100% villaa/ akryyli, naisten syyshousut, D-mitoitus, myös reiluja kokoja, miesten neuletakit, liivit, villapaitoja, kaulureita ym. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. ym. tapahtumat OPASOL OY p. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Johtokunta SEURAT Johan on markkinat kadonnut Leikattu poikakissa, harmaa-musta-valkoraidallinen, puolipitkäkarvainen, ihmisystävällinen. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 0400 798143 p. tyhj. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 89,e ja 5,90e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO PITOPALVELU yms. Peltonen p. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Viimeinen kerta ennen joulua. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. klo 18 Jukolassa. Vuorossa kauneimmat joululaulut klo 11.30 alkaen. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. Tuulalle puh. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Ark. 0400 852 532 __________________________ LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Jumppaajille, seuran entisille ja nykyisille jäsenille ja heidän perheilleen perinteinen pikkujoulujuhla Kuhmolassa su 11.12. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. Tarjolla riisipuuroa ja glögiä. Kuhmoisten Sanomat 11 Torstaina 8. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Angelin kaipaa kissaa kotiin. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Kuhmoisten Kotijuomat 040 819 0867 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. (sis. 5-v. P. 040 7191 836. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. joulukuuta 2011 Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2933 (LT-2010) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Kolehti Suomen Lähetysseuralle. klo 15. 050 331 5833 Sertifioitu märkätila-asentaja Laatoitusym. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. 10-12, 42100 Jämsä p. klo 10-13. Hintoihin sisältyy alv 23%. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. TAVATAAN JOULUN HERKUT OMAN KYLÄN RAITILTA!. 040 824 9371 elina.wikman@gmail.com __________________________ Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. Keskiviikkona 14.12.2011 ei retkeä ole. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 555 6090 Veikko Mattila p. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. joulukuuta klo 13 Esitelmän jälkeen pidetään Kuhmoisten Kotiseutuyhdistyksen SYYSKOKOUS. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. ja Eurooppa OPASOL OY p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 __________________________ Kuhmolan Torstaitupa avoinna 8.12. Kissakulman ns. 0400 477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Vääksy p. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ Lasimestari ky. 050 331 5833 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. tilaus 56 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 29e Ilmoitushinnat 1.1.2011 alk. remonttityöt suvi.soderholm@suomi24.fi __________________________ SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. Tervetuloa tunnelmoimaan! Kylämän Kyläyhdistyksen pikkujoulu la 10.12. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. ... Nuutisen Kutomo ky Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys Tervetuloa yleiseen esitelmätilaisuuteen! Risto Ojala esitelmöi Koreakoivu-saaren kalastajaerakosta Toivo Pylväläisestä Kuhmolassa lauantaina 10. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. Kauniit näköalat. klo 18. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Laulattajana ja säestäjänä kanttori Hannele Erola, mukana myös diakoni Tarja Vesikallio. Reitti ja maksut entiset. 0400 574 782 myydään Toritiellä siisti kerrostaloyksiö 33m 2 . toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 0400 425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. P. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Lähtö linja-autoasemalta klo 11.30. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. Jumppaa ja bocciapelit 9.12.-11 Kuhmolassa klo 13. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Tilaushinnat 2011 (kotimaa) 12 kk/kestotilaus 51 e 12 kk / määräaik. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. erikoiskuljetukset/kotim. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kartano Roosa juomat Kotikalja, kotisima valm. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. Uimaan! Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin torstaina 15.12.2011. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Tervetuloa! Historiapiiri Torpalla ti 13.12. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Elinan apu p. Irma Kallio p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Päijännekodilla lauletaan joululauluja to 15.12.-11 klo 13. Kierros Hahmajärven ympäri jatkuu. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh
30 000,-, vmh. 040 084 0724, ostoalue Padasjoki Päivi Malin, p. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 8. Oikeudessa tuli myös toteen näytetyksi, että yhtiön hallitus oli toistuvasti kieltänyt Kauhasta jatkamasta tällaista menettelyä. kerroksessa, ei portaita. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18 ja su 12-21 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Tarjoukset voimassa to-su 8.-11.12.2011, ellei toisin mainita. Ydinkeskustassa pieni kaksio 2h+k+kph, 43 m 2 . 040 351 8025, ostoalue Kuhmoinen Maija Vartiainen, p. 34 582,Kts. 02046 1478 www.storaensometsa.com www.facebook.com/StoraEnsoMetsa Hyvät metsänomistajat ja yhteistyökumppanit! Tervetuloa Stora Enson metsäiseen joulutapahtumaan Padasjoen toimistolle (Keskustie 21, 17500 Padasjoki) perjantaina 9.12. Etuovi 364883. 040 077 9577, ostoalue Pälkäne ja osa Kangasala Laura Haapalainen, p. Huoneisto on heti vapaa. Auto käy vielä vko 51! Grillattu BROILERIN KOIPI-REISI KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. Ilman K-Plussa-korttia yksittäin 0,46 prk (2,30-2,63/kg) Lihapalvelu palvelee pe 7-19 ja la 7-16 JOULUN ODOTUKSEEN! 2 00 6 prk (1,67-1,90/kg) -27% Valiojogurtti maustetut JOGURTIT 175-200 g, ei laktoositon 6 prk! 18 54 18-pack (2,67/l) sis. 2 kpl/talous -25% Ilman K-Plussa-korttia 7,95 kpl (7,95-9,94/kg) 18-pack! JUURESPUSSIT PORKKANA TAI PUNAJUURI 3 kg, LANTTU 2 kg, 1 00 ps (0,33-0,50/kg) VOIMASSA 2.11.2011 ALKAEN 5 95 kpl (5,95-7,44/kg) Hyvää Stora Enso Metsä p. Sen sijaan hovioikeus katsoi, että yhtiö ei ollut riittävän selkeästi kiinnittänyt Kauhasen huomiota siihen, että jos epäasiallisen menettely jatkuu, niin seurauksena on työsuhteen päättyminen. Mh. pantit 2,70 -12% 18 Karhu III-OLUT 0,33 l tlk 5 95 kg GRILLISTÄ PE-LA Valio OLTERMANNI 800 g-1 kg, raj. Tuomion mukaan Kuhmoisten Sanomat Oy velvoitetaan maksamaan Kauhaselle puolen vuoden palkkaa vastaava summa 20 718 euroa viivästyskorkoineen, Työttömyysvakuutusrahastolle 1 555 euroa sekä hänen oikeudenkäyntikulujaan käräjäja hovioikeudessa yhteensä 23 538 euroa. Kuhmoisten Sanomat Vaasan hovioikeus on antanut päätöksensä Kuhmoisten Sanomien entisen päätoimittajan Ulla Kauhasen työsuhteen päättämistä koskevassa asiassa. 040 353 7369, ostoalue Asikkala ja Hämeenkoski Antti-Jussi Luukko, p. Hovioikeuden mielestä yhtiön olisi siis vielä kerran tullut varoituksella antaa Kauhaselle mahdollisuus korjata menettelynsä. klo 13–17! toivottavat, Juha Nieminen, p. Talon 1. Talossa käyttövesiputkisto uusittu. pantit 2,70 Ilman K-Plussa-korttia 20,88 18-pack (3,06/l) sis. Hovioikeuden päätös Kuhmoisten Sanomissa painettu on pukinpajassa luettu!. Hovioikeus alensi Kauhasen noin 90 000 euron suuruista korvausvaatimusta, koska Kauhanen oli epäasiallisella käytöksellään antanut aiheen työsuhteen purkamiseen. joulukuuta 2011 12 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 UUNIVALMIITA PIKKUJOULURULLIA 015 437148. 040 357 3713, korjuu ja kuljetus Kirjailijavieraana MIKKO PORVALI Kuhmoisten pääkirjastossa lauantaina 10.12.2011 klo 14.00 Tervetuloa! MYYDÄÄN: KT-HUONEISTO Toritiellä, As Oy Tehinselkä