TO-LA 9.-11.2.2012 K-market kippari kivenheiton päässä satamasta! MAITOKÄRRYT KÄYTÖSSÄSI OSTOSMATKALLA KIPPARIIN! GRILLISTÄ PE-LA Lihapalvelus ta! Suomalainen KOKONAINEN GRILLATTU BROILERI 5 95 kpl ERÄ! Suomalainen PORSAAN SUOLALAPA 4 95 kg -52-54% Ilman K-Plussa-korttia 2,09-2,19 rs (5,23-6,26/kg) Saarioinen MAKSA-, LIHAMAKARONI-, KINKKUJA LIHAPERUNASOSELAATIKOT 350-400 g, raj. 4 rs /talous Ilman K-Plussa-korttia ja yks. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 6 2012 62. vsk Keskiviikkona 8. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com KAUPPIAS HOITAA HOMMAN TUHDIT EVÄÄT KIPPARISTA! Valiojogurtti maustetut JOGURTIT 1 kg, ei laktoositon 1 00 rs (2,50-2,86/kg) Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18 ja su 12-18 Tarjoukset voimassa to-su 9.-12.2.2012, ellei toisin mainita. 1,95 tlk (1,95/kg) -23% 3 00 2 tlk (1,50/kg) 2 tlk! Jonagold OMENAT Hollanti 99 kg. helmikuuta 2012 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Ma, ke, pe 10-17, la 10-13 Ilmoilantie 1, Padasjoki 050 525 1592 / Arja KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh
Terhi Sumioinen työnsuunnittelijaksi Edellinen työnsuunnittelija Mira Jokinen siirtyi Kuhmoisten Työvoimareservi ry:n toiminnanjohtajaksi vuoden alussa. Reseptit on uusittu tarpeen mukaan. Melkein ilmainen järjestely. Ratkaisu on, lakkautetaan pienet kunnat.. Nyt Kataisen hallitus lopettaa tämän rahoituksen kokonaan. Joulun jäätyä taakse voimme taas odottaa pääsiäistä ja passioita. Toinen heistä on viime vuonna edesmennyt Jouko Nivarpää, joka opetti luokallemme kuvaamataitoa. Tästä potista riitti Jämsän hoitoalueella Tiestö tärkeä koko Suomen politiikassa vuodesta 2008 lähtien rahaa useampaankin kohteeseen vajaan kahden miljoonan euron verran. On haluttu teettää tietokoneohjelmia, joiden avulla käsitellään vaikkapa potilaiden sairaskertomuksia ja muita tarpeellisia tietoja. On jäänyt mieleeni, kun Jouko Nivarpää sanoi, ettei sinfonia ole sitä, että herrat laittavat Kaksi kulttuurikasvattajaa Kuhmoisissa kravatin kaulaansa ja menevät konserttiin. Siitä lähtien Matteus-passion loppukuoro on soinut mielessäni vuosikymmenet. Työnsuunnittelijan tehtävä on auttaa työnantajia ja työtä hakevia henkilöitä kohtaamaan. Taksi maksaa maksuohjelman, yhteysohjelman ja nettiyhteyden, ja osa maksusta kiertyy jollekin tietoliikennesatelliitin omistajalle, sillä viesti pomppaa avaruuden kautta. Jo Kataisen hallituksen ensimmäinen talousarvio osoitti, että tierahoitus painottuu etelään ja suuriin keskuksiin. Oikea menettely olisi ollut, että viranomainen pitää ohjelman oikeudet itsellään ja kilpailuttaa yrityksiä, mikä niistä parhaiten kehittää ja ylläpitää ohjelmia. Kuhmoisten kannalta avainasemassa ovat juuri tiet ja tietoliikenne. Olin tullut pääsiäislomalle kotiin ja avasin uuden matkaradioni. Suomi on Euroopan ylivoimaisesti harvimpaan asuttu maa, noin 17 asukasta neliökilometriä kohti. Vanhoja ihmisiä ja sairaita syyllistetään, että he tulevat liian kalliiksi. Aika pitkällä kokemuksella toivon, että juuri nyt olisi myös kuntien ja maakuntien tultava tueksemme ja kerrottava pontevasti tiestönsä kohennustarpeet. Muistan jouluisin hieman haikeana Mieslaulajien jouluaaton laulutervehdyksiä Järvenpään terveyskeskussairaalassa ja vanhainkodilla. Hajanaiset hankkeet ovat johtaneet siihen, että ohjelmat eivät toimi tai tietoja ei voi vertailla eikä siirtää järjestelmästä toiseen. Tiestön kunnon varmistaminen on ollut jatkuva haaste. Kuhmoisissakin kirkkomusiikki on keskeinen osa kulttuuritarjontaa. Ja summa tuli lyhentämättömänä taksikuskille. Tälle harrastukselle pohjan antoivat Jouko ja Matti, innostavat ja paljon vaivaa nähneet opettajat, todelliset kulttuurikasvattajat ja -vaikuttajat. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Kirkko ja kirkkomuusikot kaikkinensa ovat merkittävä musiikkikulttuurin ylläpitäjä. Se oli paras joululahja laulajille. Eila Takala Hs.fi 2.2.2012 MUUT MEDIAT Moni kuntapäättäjä suhtautuu erittäin nihkeästi hallituksen ajamaan kuntauudistukseen. Se oli vieläkin enemmän, se oli kokonaisvaltaista taidekasvatusta, joka käsitti myös musiikin. Sieltä tulvahtivat ilmoille Bachin Matteus-passion loppukuoron majesteetilliset surun sävelet, joita en ollut ennen kuullut. Kerran kuoroveli on ollut aina kuoroveli senkin jälkeen, kun työ ja muutto Lahteen pakottivat tuosta harrastuksesta luopumaan. Mieleeni nousevat matkaoppaat Kuhmoisten yhteiskoulusta. Laite ei ymmärrä mitään ilman tietokoneohjelmaa. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten kunnan uudeksi työnsuunnittelijaksi on valittu kuhmoislainen Terhi Sumioinen. Itsekin olen kirjoittanut. Henkilöliikenteestä 93 % ja tavaraliikenteestä 68 % kulkee teillä. Vanha tapa oli, että asiakas maksaa taksille rahalla. Nyt nämäkin rahat leikataan alle puoleen. – Esimerkiksi ruokapalvelun autolla ei voi ajaa muuta ajoa. Oli hienoa kuunnella Pyhäinpäivänä Faurén Requimea Kuhmoisten kirkossa ja ihailla, miten pienessä pitäjässä pystytään toteuttamaan tällainenkin teos. Se on kallis, ja sen maksaa taksiautoilija. Elämäni hienoimpia kokemuksia on ollut kuoroveljeys Järvenpään Mieslaulajissa. Eipähän mitään. Nyt sellaisen osoittamiseen myös käytännössä olisi korkein aika. Koko Suomesta huolta kantaviksi julistautuu näinä aikoina moni. Hän totesi Jouko Nivarpään oppilaiden saaneen laajaa ja hyvää kuvataideopetusta. Järjestelmän asentaminen ei riitä, vaan taksiyrittäjän on maksettava loputonta kuukausimaksua järjestelmän ylläpidosta, vaikka laitteissa ei vikaa olisikaan. No sitten toinen juttu. Maksuohjelma ei saa yhteyttä pankkiin ilman yhteysohjelmaa. Viranomaisohjeet ovat varmaan hyvin perusteltuja, mutta onhan selvää, että kalliiksi tulee, kun kalusto seisoo suurimman osan vuorokautta. Sinfoniasta voivat nauttia kaikki. Yksityisteiden tiehoitokunnat tekevät suuren työn ja uhraavat suuren määrän rahaa pitäessään tiet ajettavina. Ratkaisuksi tarjotaan, että lakkautetaan pienet kunnat. Vanhasen toinen hallitus otti käyttöön puuhuollon kannalta tärkeän tiestön lisärahoituksen. Jämsän hoitoalueella valtionapuja saavia yksityistietä on 470 km, josta Kuhmoisissa 175 km. Hänen tyttärensä Emilia julkisti ennen joulua arvokasta elämäntarinaa vanhemmistaan. Muistan, miten kuuntelimme kuvaamataidon tunnilla levyiltä klassista musiikkia. Sitä kuulemaan kannatti ajaa Lahdesta syyspimeällä tiellä. Taksi ei itse voi asentaa kortinlukijaa, vaan hänen on ostettava palvelu. Kataisen hallitus valmistelee nyt uutta liikennepoliittista ohjelmaa tuleville vuosille. Toinen matkaopas, hänkin jo aiemmin edesmennyt, oli kanttori Matti Ruusunen, jonka laulun ja musiikin teorian opetusta saimme nauttia kolme vuotta. helmikuuta. Maamme menestyksen tärkeät ainespuut, luonnonvarat, erityisesti metsät, pellot, malmija mineraalivarat sekä mahtava luonto järvineen ovat levittäytyneet maan eri puolille. Hohtimilla haavan hoitoon Yhteysohjelma ei saa yhteyttä pankkiin ilman nettiyhteyttä. Yli puolet arvioi lisäksi, ettei uudistus toisi säästöjä. Vanha tuttu joululaulu saattoi kuitenkin saada hymynhäiveen kasvoille. Valtiontalouden tarkastusvirasto raportoi äskettäin, että sosiaalija terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Tekes ovat tuhlanneet kymmeniä miljoonia euroja ja saaneet aikaan lähinnä vahinkoa. Kyllä sairaat ja vanhukset tulevat kalliiksi. Ohjelmistoyritykselle on syntynyt melkein monopoli, ja se on voinut sanella palvelujensa hinnat, sillä ohjelmistotoimittajan vaihtaminen toiseen tulisi vielä kalliimmaksi. Jos kyyti kuului kunnan korvattaviin, se hoitui esitäytetyn A-nelosen avulla. Mutta paikkakunnan palveluista kiitosta minulta saa avoterveydenhuolto. Into ja harrastus laulamiseen jäi Matin perintönä, vaikkei taito kovin korkealle ylläkään. Varsinainen emämunaus kautta hallinnon on, että pomot ovat teettäneet järjestelmiä ulkopuolisilla yrityksillä, maksaneet tuotekehityksen julkisista varoista ja antaneet ohjelmien oikeudet näille yhtiöille. helmikuuta 2012 2 Pentti Rauhala KOLUMNI LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 8.2.2012 Vesa Koivu Istuessani Lahden Ristinkirkossa Bachin Jouluoratoriota kuuntelemassa mieleeni herää kysymys, mistä olen saanut kiinnekohdat musiikkiin. Miksi vauraan maan rahat eivät muka riitä. Matteustai Johannes-passio on ollut pääsiäisajan kohokohta, milloin Helsingissä Johanneksen kirkossa, nyttemmin Lahden Ristinkirkossa tai ainakin radiosta kuunneltuna. Sairaalassa dementoituneet potilaat tuijottivat apaattisesti eteensä. Ja lääkäriin olen Hyvistä palveluista paikkakunnalla päässyt, kun aihetta on ollut.Vuosittaiset verikokeet diabetekseni hoidossa ovat myös olleet ajan tasalla terveysasemalla. Maanteitä on 78 000 km, joista pääteitä 13 300 km. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista päättäjistä yli kaksi kolmasosaa Kysely: Kuntapäättäjät pelkäävät lähipalvelujen katoavan oli sitä mieltä, että suurempi kuntakoko vaarantaa lähipalvelut ja asukkaiden tasavertaisuuden. Tätä varten taksilla pitää olla autossaan pienoistietokone. Suomen tiestö on 454 000 km, josta yksityisteitä on 360 000 km eli ylivoimainen valtaosa. Mauri Pekkarinen, kansanedustaja (kesk.) Nyt on ollut lehdissä paljon kiitoksen aihetta palveluista. Opiskeluaikana ensimmäinen hankintani oli matkaradio, joka on myös elämäni ainoa osamaksulla tekemäni hankinta, opiskelijan rahat kun olivat 1960-luvullakin niukat. Tietotekniikkayritykset leikkaavat yhä isomman siivun sosiaalija terveydenhuollon varoista. Voidaksemme hyödyntää tätä kaikkea maa tarvitsee toimivan liikenneja viestintäverkon. Nyt osa vammaisista ja vanhuksista maksaa X-cardilla, ja sote-tilaukset tulevat sähköisessä muodossa. Hän aloittaa työssään ensi maanantaina 13. Ovathan monet tunnetut säveltäjät, heistä ylimmäisenä itse Bach, ja esittävän taiteen edustajat nimenomaan kirkkomuusikkoja. Ja sanotaan, että sairaat ja vanhat tulevat niin kalliiksi
rehtorin Sinikka Mäkisen viesti oli, että Kuhmoisten lukio-opetusta kehitetään, vaikka oppilasmäärä on pieni. Päivi Hotokka Kahdessa osoitteessa asuva lapsi saa ilmaisen koulukuljetuksen vain yhdestä paikasta, päätti sivistyslautakunta viime viikolla. Myös kuljetuskaluston riittävyyttä pitäisi pohtia. Kuhmoislaisista äänestäjistä enemmän kuin kaksi kolmannesta äänesti ennakkoon. Ensimmäisellä kierroksella luku oli 71,3 prosenttia. Päivi Hotokka Suomen tasavallan presidentiksi valittu Sauli Niinistö sai Kuhmoisissa 71,2 prosenttia annetuista äänistä. Kuhmoisten kouluissa alle 18-vuotiaat antoivat yhteensä 55 ääntä. Vaalin toisella kierroksella Kuhmoisissa hylättiin 13 ääntä. Näistä 47 hyväksyttiin ja 8 hylättiin. Siitä huolimatta heillä riittää myös ymmärrystä sille, että osa oppilaista lähtee muiden paikkakuntien lukioihin. Mäkinen toteaa, että ei pidä syyllistää ketään, jos nuori valitsee vieraan paikkakunnan lukion. Osa lasinsiruista oli kerätty jäältä lumivalleihin, mutta siitä ei vielä ollut paljon apua. Valtakunnallisesti Niinistö sai 76,5 prosenttia äänistä ja Soini 23,5 prosenttia. M u s e o l l e j o h t a v a n m e t a l l i s e n v e r k k o a i dan porttia vasten aurattiin lunta, jolloin porttiin Asemuseota turmeltiin tuli vaurioita. Ennakkoäänestyksen luvussa ovat mukana 11 ulkomailla äänestänyttä kuhmoislaista. Kuljetuksen hinta on hänen mukaansa edullinen, koska kunta tukee sitä. Lisäksi rakennuksen ikkunoita rikottiin. Syynä on muun muassa se, että lukion opetussuunnitelma edellyttää vuorovaikutuksellista ja yhteistoiminnallista oppimista. tammikuuta. Niinistö sai vaalin toisella kierroksella Kuhmoisissa liki 400 uutta äänestäjää. Rehtori Sinikka Mäkinen pitää oman kunnan lukion hyvinä puolina muun muassa yksilöllistä opetusta, päteviä opettajia ja ilmaisia oppikirjoja. Koko Suomessa Niinistön kannatus oli 62,6 prosenttia ja Haaviston 37,4 prosenttia. Mäkinen ja Terho toivovat, että vanhemmat pohdiskelisivat lähilukion hyviä puolia. Tehtävien lisääntyminen johtuu muun muassa siitä, että päivähoidon ohjaajalle siirrettiin iltapäivätoiminnan järjestäminen, sekä perhepäivähoitajien työaikalain muutoksesta, joka vaatii entistä tarkempaa hoitoaikojen ja työvuorojen suunnittelua. Viikoittaisen työajan pidentäminen 21 tuntiin 45 minuuttiin lisää kustannuksia noin 5 500 eurolla vuodessa. Mikäli kahteen osoitteeseen kuljetettavia lapsia olisi useita, järjestelyistä koituisi kustannuksia sekä reittien ja aikataulujen suunnittelua. Kuhmoinen voi tehdä yhteistyötä useiden muiden lukioiden kanssa. Haavisto kiri tälläkin kerralla kannatustaan varsinaisena vaalipäivänä, sillä Kuhmoisissa vaalipäivän äänestäjistä 32,6 prosenttia oli hänen puolellaan. Pertti Terho painottaa, että opetusta ei aiota siirtää kokonaan verkkoon. Lukio valmistautuu siihen, että osa kursseista opetetaan verkon välityksellä tai itsenäisesti opiskellen. Verkko laajentaa mahdollisuuksia Sinikka Mäkisen mukaan lukiolla on kehitetty koulun teknisiä valmiuksia niin, että monenlainen etäopetus alkaa olla mahdollista. helmikuuta 2012 Päivi Hotokka Kuhmoisten, Padasjoen, Sysmän ja Asikkalan yhteisen verkostolukion suunnittelu ei ole päässyt vauhtiin rahoitusongelmien takia. Keski-Suomen lukiohanke tarjoaa koulutusta verkkokurssien tekemisessä, ja Jämsän toisen asteen kanssa on jo pitkään järjestetty seutuviikko, joka kuuluu ohjelmaan myös tänä keväänä. Osuus on sama kuin koko Suomessa keskimäärin. Ilkivalta tapahtui ajalla 28.–31. Sivistyslautakunta päätti työajan pidennyksestä viime viikolla, koska ohjaajan tehtävät lisääntyivät huomattavasti vuonna 2011. Viime vuonna päivähoidon ohjaajalle kertyi säännöllistä lisätai ylityötä 5–6 tuntia Päivähoidon ohjaajan työaika piteni viikossa. Kaksi huoltajaa anoi syksyllä kunnalta koulukuljetusta kahteen osoitteeseen yhteishuoltajuuden takia. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 8. Viime viikonlopun jäljiltä radan pukukopista paljastui hävityksen kauhistus. Verkostoitua voi muillakin tavoilla, vakuuttavat lukion vt. Hän sai 42 ääntä ja Timo Soini 5. Uusi työaika on voimassa vuoden loppuun asti. Hän muistuttaa, että kopissa on lämmitys sen vuoksi, että tila olisi kaikille mukavampi. Niinistön kannatus putosi ennakkoääniin nähden vaalipäivänä lähes viisi prosenttiyksikköä. Kuhmoislaiset äänestivät presidentinvaalin toisella kierroksella varsin laiskasti. Ensimmäisellä kierroksella hänen äänimääränsä oli 647, toisella 1 024. Ensi syksynä Kuhmoisissa aloittaa yhtenäiskoulu, jossa saman hallinnon alla ovat kaikki oppilaat esikoululaisista lukiolaisiin. rehtori Sinikka Mäkinen ja sivistystoimenjohtaja Pertti Terho. Lapsella voi olla vain yksi väestörekisteriin merkitty asuinpaikka, ja perusopetuslain mukaan kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää maksutonta kuljetusta muualla asuvan huoltajan luota. Padasjoen lukion kanssa neuvotellaan parhaillaan yhteistyöstä videoja verkkokursseissa. Kakkoskierroksen toinen ehdokas, Pekka Haavisto, sai äänistä 28,8 prosenttia. Edellisen viikon maanantaina havaittiin, että luistelujäälle oli rikottu kaljapullo. Jos se ei lopu, koppi joudutaan laittamaan viiLuistelukopissa tehty tuhoja konlopuiksi kiinni ja ehkä illoiksikin, liikunnanohjaaja Pipsa Laakso sanoo. Äänensä antoi vain 66,9 Kuhmoislaiset vahvasti Niinistön puolella prosenttia Suomessa asuvista kuntalaisista. Tästä syystä verkostolukion toiminta ei käynnisty tänä vuonna, kuten aiemmin kaavailtiin. Verkostolukio viivästyy, mutta oma lukio jatkaa – Kuhmoisten päättäjät ovat suotuisia ajatukselle, että lukio-opetusta voidaan tulevaisuudessakin järjestää Kuhmoisissa vaikka vain kouralliselle oppilaita, Terho sanoi torstaina järjestetyssä yhteishakuillassa. – Samalla vaivalla sirpaleet olisi voinut kerätä pukukopissa sijaitsevaan roskikseen. Tämä ei onnistu pienissä, jopa yhden oppilaan ryhmissä. Yläkoululaisten ja lukiolaisten nuorisovaaleissa toisella kierroksella olivat vastakkain Sauli Niinistö ja Timo Soini. Koko maan äänestysvilkkaus oli toisella kierroksella 68,8 prosenttia. Päivi Hotokka Luistinrata on kokenut kovia parin kuluneen viikon aikana. – Tämä on selvää ilkivaltaa. Sivistystoimenjohtaja Pertti Terho toteaa, että vanhemmilla on mahdollisuus anoa maksullista koulukuljetusta toiseen osoitteeseen. Määrä on 0,9 prosenttia kaikista annetuista äänistä ja paljon verrattuna ensimmäiseen kierrokseen, jolloin ääniä hylättiin 4. Niinistö otti murskavoiton myös koululaisten keskuudessa. Sivistystoimenjohtaja Pertti Terhon ja lukion vt. Haaviston kannalle taipui toisessa vaalissa 240 uutta äänestäjää. Kuhmoisten lukio kuitenkin kehittää opetustaan ja nykyaikaistaa tekniikkaa omin päin. Sivistyslautakunta otti käIlmainen koulukuljetus yhdestä osoitteesta sittelyssään huomioon, että kyseessä on periaatepäätös, jolla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia. Koko maan nuorisovaaleissa tulos oli sama, mutta ehdokkaiden välinen ero pienempi. Muun muassa Kuhmoisten naapurikunnat kustantavat kuljetuksen vain yhdestä osoitteesta. Aiemmin hänen työaikansa oli 14,5 tuntia eli kaksi päivää viikossa. Jämsän poliisi tutkii asiaa vahingontekona ja pyytää ilmoittamaan mahdollisista asiaan liittyvistä havainnoista numeroon 07 187 46 500. Maksullinen kuljetus voidaan järjestää, jos reitti on jo olemassa ja autossa on tilaa.. Kuhmoisten Sanomat Asemuseon kiinteistölle aiheutettiin vahinkoa Kuhmoisten keskustassa toissa viikonloppuna. Ennakkoäänestykseen osallistui 1 014 henkilöä, ja vaalipäivänä uurnalla kävi vain 445 ihmistä. Liikuntatunnille lähtevät koululaiset vaihtoivat maanantaiaamuna luistimensa kylmässä. – Ensi syksynä kaikilla lukiolaisilla on oma läppäri. Hänen mielestään mullistavin uutuus ovat lukiolaisten käyttöön hankitut kannettavat tietokoneet, sillä ne mahdollistavat muun muassa sähköisten opetusmateriaalien käyttämisen. Päivi Hotokka Kuhmoisten kunnan päivähoidon ohjaaja Katri Kopponen työskentelee helmikuun alusta lähtien kolmena päivänä viikossa. Jämsän ammattiopiston rehtori Petteri Järvinen kertoi oppilaitoksestaan yhdeksäsluokkalaisten vanhemmille viime torstain yhteishakuillassa. Kopin lämpöpatterit oli revitty irti, ikkunat olivat selkosenselällään ja roskis heitetty keskelle lattiaa. Tulevaisuuttaan suunnitteleville yhdeksäsluokkalaisille Terhon ja Mäkisen viesti on, että ensi syksynä Kuhmoisissa lukio-opintonsa aloittavat oppilaat voivat jatkaa lukion loppuun asti omassa koulussa. Valtakunnallisiin äänimääriin verrattuna Niinistö sai Kuhmoisissa enemmän ääniä ja Haavisto vähemmän. Matkaja asumiskustannukset ovat edullisia, eikä koulupäivä pitene liikaa matkojen vuoksi
Kun päästiin kirkkotekstiileihin, rovasti Palva mausti kertomustaan omakohtaisin muistoin ja kokemuksin. Rovasti Juha Palva esitteli eloisasti kokemuksiaan, millaisia kaftaani, stoola ja saarnakappa olivat käyttäjänsä kannalta. Kääntyminen väärältä tieltä ei ole helppoa, mutta armahtavan Jumalan edessä se on mahdollista. Palovaarallisesta järjestelystä päästiin eroon 1930-luvulla, kun kirkkoon asennettiin keskuslämmitysjärjestelmä. klo 12. Asialista nähtävänä kirkkoherranvirastossa to ja ma klo 10-14. Rovasti Palva kertoi kirkkorakennuksesta Godenhjelm vuonna 1860. ja 15.2. Äiti, Isä, Julia, Mummo ja Hessu. Lähetystyössä tehtävämme on kertoa japanilaisille Raamatun ilmoittamasta Jumalasta, joka ei ole vain juutalaisten vaan kaikkien kansojen Jumala. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Reino Lius puolestaan on tehnyt kulkueristin. Pekka Vekkaila taas on takonut kirkon korotetussa etuosassa seisovan telineen kolehtihaaveja varten, myös lähetyskynttelikön ja lukupulpetin. Alkuperäiset patterit ovat yhä käytössä, tosin nestekiertoisina. klo 10, os. klo 13. Hirsipintainen rakennus laudoitettiin pari sukupolvea myöhemmin ja maalattiin punamullalla. Natanael oli myös valmis muuttamaan käsitystään. SPR:n painopisteenä ovat tänä vuonna nuoret, ja ohjelmakin koostuu koululaisten esityksistä opettaja Tuure Lindénin johdolla. helmikuuta 2012 4 VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Anssi Savonen KOULURUOKA Japanissa lähetystyön eräänä haasteena on se, että paikallisten ihmisten näkökulmasta kristinusko voi vaikuttaa vieraalta ja ulkoa tulleelta länsimaalaisten uskonnolta. klo 18. Kirkon on rakentanut Matti Åkerblom, ja se on vihitty käyttöönsä vuonna 1786. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Ahti Arvo Kosonen Porin Teljän seurakunnasta 86 v. Onnittelu paikallislehdessä tavoittaa ystävät lähellä ja kaukana! Sylintäydeltä ONNEA 7 vuotta täyttävälle LEEVILLE Y T. klo 13. su ennen paastonaikaa 12.2. Rakennusta kohennettiin monin tavoin 1800-luvun loppuvuosina. Erikoista tässä kehussa on se, että Jeesus kehuu miestä, joka on edellä voimakkaasti epäillyt sitä, voisiko Jeesus olla israelilaisten suuresti odottama Messias. Alttaritaulun Maria ja Magdalena ristin juurella on maalannut B.A. Samoihin aikoihin kirkkoa ryhdyttiin myös lämmittämään, kun saatiin ensimmäiset kamiinat ja kamiinantorvet, jotka oli vietävä katon läpi ulos. Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 2. Kirkon irtaimistoa esitellessään rovasti Palva ihmetteli sakastin seinällä olevaa kellokatosta. Ensimmäiset urut saatiin 1880-luvulla, ja samoihin aikoihin suurennettiin myös kirkon ikkunoita. tänään Laina to Raija, Raisa pe Elina, Ella, Ellen, Elna la Talvikki su Elma, Elmi ma Sulo, Sulho ti Voitto, Valentin, Tino ke Sipi, Sippo tänään pyttipannu, perunat, salaatti to lihapullat, perunat, salaatti pe pinaattikeitto, kananmuna, karjalanpiirakka ma suikalekastike, perunat, salaatti ti risotto, salaatti ke jauhelihapihvit, perunat, salaatti Kuhmoisten Sanomat Perinteinen SPR:n Kuhmoisten osaston ystävänpäivän konsertti järjestetään ensi sunnuntaina 12. Kirkonpalvelijat ovat tervehtineet tyytyväisenä siirtymistä kaftaanin, stoolan ja saarnakapan käytöstä kohti alban runsaampaa käyttöä. Vanhin kolehtiastia on vuodelta 1835. 1:47). Perhekahvila srk-kodissa ke 8.2. – Suntio Eeva Aaltonen sai aina 1970-luvulle saakka tulla joulun alla eväitten kanssa kirkkoa lämmittämään ja melkein asua edelliset päivät kirkonmäellä, rovasti Palva muisteli. Se on sittemmin sähköistetty ja edelleen käytössä kirkon keskikäytävän yläpuolella. ONNITTELUT Vesa Koivu Kirkkokahvien jälkeen monikymmenpäinen yleisö palasi seurakuntakodilta kirkkoon, kun rovasti Juha Palva esitteli Kuhmoisten kirkkoa viime sunnuntaina 5. taivaassa to 16.2. Sellaista laitosta ei evankelisluterilaisessa kirkossa oikeastaan voisi olla, sillä Uppsalan kirkolliskokous päätti jo vuonna 1595, että katoliseen ehtoolliskäytäntöön kuuluvaa rippikellot poistetaan käytöstä. Sitä on myös vilpittömyys, että kykenee tunnustamaan olleensa väärässä. Natanaelin vilpittömyys on siinä, että vaikka hän olikin ensin epäillyt nasaretilaisen puusepän persoonaa, hän oli valmis ottamaan selvää, kenestä on kysymys. Peter Boughs Liivinmaalta lahjoitti vuonna 1870 Kuhmoisten kirkolle sen ensimmäisen kynttiläkruunun. Vaalean värinsä kirkko sai vasta 1900luvun alussa. Messun jälkeen LC-kuhmoinen tarjoaa kirkkokahvit srk-kodissa. Toritie 51, ti 21.2. Konsertin tuotto käytetään oman pitäjän ystävätoimintaan. TervehNuoria kykyjä SPR:n ystävänpäiväkonsertissa dyssanat ja puheen esittävät lukiolaiset Senni Vesikallio ja Saija Vaskisalo. Kuhmoisten nykyinen puukirkko on järjestyksessä kolmas. Kirkkovaltuuston kokous srk-kodissa ma 13.2. Naisia raamatussa -raamattupiiri 7. helmikuuta. Harmonikkaesityksistä vastaa Sara Sääskilahti. Eräs Jeesuksen opetuslapsi, Natanael, sai kuulla Jeesuksen suusta ylistävät sanat: Siinä on oikea israMies vailla vilppiä elilainen, mies vailla vilppiä (Joh. Pihlajakosken väki mukaan! Kyytivaraukset Marko Aarroskarille 0400 240081. Raamatun mukaan vilpitön Jeesuksen kohtaaminen johtaa kenet tahansa Natanaelin tavoin tunnustamaan: ”Sinä olet Jumalan Poika”. Metrisiä halkoja nielevän uunin lämpö siirrettiin kirkkotilaan tulikuuman höyryn avulla. Petäjämäentie 128. Tilaisuus oli järjestetty Kuhmoisten Senioreitten aloitteesta. klo 10-12. Aamupäivätuokio Ruolahdella Timo ja Kaarina Hakalalla ke 22.2. Jeesuksen kehuessa Natanaelia pääpaino ei ole siinä, että epäileminen olisi uskon korkein muoto. Lounastuokio srk-kodissa ti 14.2. Päijälän päivätuokio Pentti ja Elvi Ruokolalla, os. Ehkäpä Jeesusta ristinkuolemaan tuomitsemassa olleista kansan johtomiehistä jokunen alkoi prosessin edetessä tuntea sydämessään, että nyt ollaan torjumassa Hänet, jota ei pitäisi torjua. helmikuuta. Uskossa Jeesukseen ei ole kysymys myöskään aivojen narikkaan heittämisestä, sillä sellainen purematta nieleminen johtaa meidät helposti tuhoisien harhaoppien virtaan, kahlehtivaan uskonnollisuuteen. Yksinlaulua esittää Kati Ojala säestäjänään Eeva Markkanen. Raamattupiiri Iltaruskossa ma 13.2. Olipa taustamme sitten mikä tahansa, meidän epäilijöiden ja jumalankieltäjien on mahdollista tänäänkin kohdata Raamatun Jeesus. klo 18. klo 10
Päijänteen made on juuri sopivan kokoinen kahden hengen talouteen.. Kaksi päivää viikossa taas on kalastajan kannalta liikaa. Noin kymmenen minuuttia ennen kuin perunat ovat kypsiä lisätään mateen palat, ja soppa kypsytetään hiljaisella tulella. – Osan saaliista säästän paikalliseen käyttöön. Kalastusyhtymä Kääpällä on mietintämyssyssä myös Kuhmoisten torimyynnin elvyttäminen. Kymmenen viikon kuluttua mateen poikaset kuoriutuvat – samaan aikaan, kun järvien jääpeite hellittää. Se elää syvänteissä +4–+6-asteisessa vedessä koko ikänsä, ja vuoden pimeimpänä aikana se nousee matalikoille kutemaan vesiin, jotka ovat vain juuri ja juuri plussan puolella. Jotkut asiakkaista tulevat ostoksille suoraan kalastaja Kääpän luo Kuhmoisten Papinsaareen. Etelän kaupoissakin made maksaa 16 euroa kilolta. Matalikkojen vesi lämpenee nopeasti, ja vesi kuhisee mateenpoikasille sopivaa ravintoa. Hänellä on siellä vakiintunut ja kalan tunteva asiakaskunta. Talvipakkasten myötä mateen ostajat heräävät, pitäisi päästä madekeiton makuun. – Mikään muu ei maistu samalle kuin madekeiton liemi, siinä on häivähdys makeaa ja vaikeasti määriteltävä jälkimaku. Myös made on maistuvaa läpi vuoden, mutta sen sesonki sijoittuu talven kylmimpiin kuukausiin. – Päijänteen kala on Lahden seudulla hyvässä maineessa. Meressä made kasvaa suuremmaksi kuin sisävesissä. Tänä talvena vain huonon jäätilanteen takia hyvää pyyntiaikaa on mennyt hukkaan. Nylkeminen ei ole vaikeaa, mutta se vaatii jonkin verran sormivoimia. helmikuuta Kuhmoisten Kirkonkylänlahdella sijaitsevasta sumpustaan. – Päijänteen madekanta Madekeitto on sydäntalven herkkuja on hyvä ja kohentunut takavuosista, samaan tapaan kuin muikkukannatkin ovat kohentuneet. Kuha on läpi vuoden haluttu ruokakala, ja sitä syödään sikäli kuin kalaa on tarjolla. alkaa heti kesäkuussa, kun saaliit vakiintuvat. Mateen mäti pannaan erikseen sideharsopussiin ja keitetään muun sopan mukana. Aloitetaan keittämällä perunat ja sipuli, mausteeksi suola ja muutama pippuri. Kalastaja Jorma Kääpä käyttää talvikalastuksessa enimmäkseen verkkoja mutta jonkin verran myös rysiä ja myy suurimman osan saaliista Lahden seudulle ja Etelä-Suomeen. Made syödään tuoreeltaan, sillä vesipitoisena kalana sen lihan rakenne kärsii pakastamisesta. Entistä enemmän on silti sellaisia asiakkaita, jotka haluavat kalan valmiiksi nyljettynä ja puhdistettuna. Kalastaja Jorma Kääpä kävi noutamassa mateita viime torstaina 2. Etelä-Suomessa on kysyntää enemmän kuin tarjontaa, ja tällä erää made on melkeinpä kauppahallien kalleinta kalaa. Torstai palvelisi parhaiten paikallisia ostajia, kun taas lauantai olisi mökkiläisten kannalta oikea päivä. Nahka leikataan poikki kalan pään takaa, tartutaan reunaan ja pihtien avulla nahka vedetään tuppeen. helmikuuta 2012 Vesa Koivu Made ja kuha ovat tärkeitä talvikaloja. Viikolla pyydetyt mateet ovat nyt sumpussa, vien ne viikonvaihteeksi Kuhmoisten K-kaupan kalatiskiin, Jorma Kääpä kertoi viime torstaina 2. Kalayhtymä Kääpä myy suurimman osan saaliista sellaisenaan – pistettynä ja verestettynä. Kyllä se on hyvää Perinteinen madekeitto valmistetaan niin kuin kalakeitto muutenkin. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 8. Made on kylmän veden kala. Mistä se maku oikein tulee, madehan on vähärasvainen kala, Jorma Kääpä pohti. Kuukauden ensimmäinen keskiviikko on Lahdessa hyvä toripäivä, ja viime viikon keskiviikkonakin Jorma Kääpä oli paikalla. Kala huuhdellaan kevyesti, pätkitään palasiksi ja valmistetaan ruuaksi. Kun on syönyt lautasellisen, pitää heti saada lisää. Aterialla se nautitaan erikseen, tuore tilli viimeistelee maun. – Jotkut herkkusuut keittävät mateen nahkoineen, sillä he ovat sitä mieltä, että paras maku tulee mateen nahkasta. He eivät nylje madetta, vaan pyyhkivät vain kalan puhtaaksi. Vatsa aukaistaan, sisälmykset poistetaan ja mätipussit ja maksa otetaan talteen. Myynti Mateen nylkeminen Mateen nylkemisessä tarvitaan veitsi ja pihdit. – Madekeiton liemellä on vähän samanlainen hetkellistä riippuvuutta aiheuttava vaikutus kuin suklaalla. helmikuuta. – Kesämyynti jatkuu entiseen tapaan Kuhmoisten torilla arkipäivittäin
Helppo tulla myös maantieltä Anne Heusala painottaa, että sataman yrittäjillä on ollut suuri merkitys satamaalueen kehittämisessä. Kuhmoisten moottorikelkkailijat La 3.3. Kelkkakunkkukisa Sahanrannassa, järj. Parasta on sen sijainti osana suurta vesistöä ja lähellä tiiviin kuntakeskuksen palveluja. Tästä on esimerkkinä vaikkapa uudistettu lasten leikkipaikka. Talvitapahtuma Kissakulman Torpalla Ma–su 27.2.–4.3. – Päijänne on tunnettu ja arvostettu järvialue. Kuhmoisten harrastajateatteri esittää Lekaa ja leivoksia La 31.3. Zumbaa koululla, järj. Heusalan mielestä Ruolahdenkin satamaa pitäisi kehittää yhdessä kyläläisten kanssa. Kunnanjohtaja pitää myönteisenä sitä, että ajatus kesäiseen tapaamiseen tuli yrittäjien puolelta, ei virkamiehiltä. – Idea lähti elinkeinotyöryhmästä, ja tapahtumalla haluttiin luoda positiivista imagoa ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, Heusala kertoo. Lumen ja jään alta kuoriutuvaa Kuhmoisten satamaa odottaa jälleen vilkas veneilykausi. Palvelujen kehittäminen onnistuu parhaiten, jos se tehdään yhteistyössä käyttäjien kanssa. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin Pe 23.3. Kuhmoinen on mukana Vene Båt -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 10.–19. Kuhmoisten Seniorit ry To 8.3. Sataman investointeihin on kuluvalle vuodelle varattu talousarviossa 76 500 euroa ja Papinsaaren laiturin kunnostukseen 32 000 euroa. Kesätapahtumat kartalle! -keskustelutilaisuus valtuustosalissa Ti 14.2. Venetsialaisperinne on leviämässä rannikolta myös Päijänteelle. Sataman kehittämisessä ajatellaan kaikkia käyttäjiä, niin matkailijoita kuin paikkakuntalaisiakin. Hiihtolomareissu Aulangon kylpylään, järj. Kuhmoisten harrastajateatteri esittää Lekaa ja leivoksia Su 25.3. Heusala myöntää, että venepaikkojen lisäämiseksi on painetta, mutta toistaiseksi laitureiden jatkamiseksi ei ole tehty suunnitelmaa. helmikuuta. Kuhmoisten harrastajateatteri esittää Lekaa ja leivoksia Ma 19.3. Lainan päivän kakkukahvit pääkirjastossa To 9.2. Vanhojen tanssit Su 19.2. Koulun talviloma Ma 27.2. Naisvoimistelijat. Talviliikuntapäivä koululla La 25.2. Runosunnuntai, järj. Ei vain yksi, vaan kolme satamaa Vaikka Sahanrannan satamasta puhutaan paljon, veneilijöiden ei tarvitse Kuhmoisissa tyytyä yhteen satamaan, vaan valittavissa on kolme. helmikuuta 2012 6 Päivi Hotokka Päijänteen jääpeite on vasta alkanut kunnolla vahvistua, mutta veneilijöiden mielessä on jo tuleva kesä. On upeaa, että luonto on luonut meille tällaisen mahdollisuuden. Talviset hevoslystit, järj. Tällöin tarjonta saadaan vastaamaan veneilijöiden ja muiden kävijöiden tarpeita. Matka Lahden kaupunginteatteriin, Tohvelisankarin rouva, järj. Kuhmoisten Kopse Su 26.2. Pihlajakoskella vieraat rantautuvat keskelle kyläidylliä. Viime vuosina satamaan on muun muassa hankittu opastauluja ja laiturit on sähköistetty. Naisvoimistelijat La 10.3. Kuhmoisten harrastajateatterin talvinäytelmän Lekaa ja leivoksia ensi-ilta Su 18.3. – Pihlajakosken kyläyhdistys on ollut hirveän aktiivinen kehittämään satamaa. Palveluita on vähän, kuten vanha sauna ja käymälä. Kunnanjohtaja Anne Heusalan mielestä satama lähes keskellä kylää on kunnan käyntikortti. – kuvat Vesa Koivu TAPAHTUMAT Helmikuu Komiaa-tilkkutaidenäyttely pääkirjaston galleriassa Ke 8.2. Hänen mielestään on tärkeää, että sataman palvelut jatkuvat vähintään nykyisellään. Kuhmoisten satama on paitsi veneilijöiden tukikohta, myös ruokailuja illanviettopaikka sekä yrityskeskittymä. Ystäväkonsertti Päijännekodilla, järj. Kuhmoisten satamasta on tullut veneilijöiden keskuudessa niin suosittu, että vilkkaina aikoina laituripaikat käyvät vähiin. Kaikki sataman lähellä olevat palvelut ovat kyläläisten aikaansaamia, kunta vain omistaa laiturin. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin Su 12.2. SPR Ma 13.2. Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala lupaa, että sataman kehittäminen jatkuu tänä vuonna, sillä siihen varattua investointirahaa on vielä käyttämättä. Zumbaa koululla, järj. kunta ja seurakunta Maaliskuu La 3.3. – Tämän kokemuksen perusteella tapahtuma saa jatkua. Ystävänpäivän juhla Kirkonkylän koululla To 16.2. Hän pitää kunnan näkökulmasta satamaa paitsi matkailukohteena, myös yrityskeskittymänä. sivistystoimi La 17.3. – Viime aikoina Ruolahden satama ei ole ollut tapetilla, mutta sekin on mahdollinen kehittämiskohde. Satamayrittäjä Juha Hinskala toivoo, että tuleva veneilysesonki kestäisi edelliskesää pidempään. Kesän päättäjäisiä juhlitaan muun muassa Pihlajakosken satamassa. Laskiaisrieha koulukeskuksella Ti 21.2. Kuhmoisten harrastajateatteri esittää Lekaa ja leivoksia To 22.3. Ruolahden satamaa ylläpitää Päijänteen virkistysalueyhdistys. Päiväretki Jämsänkosken uimahalliin La 10.3. Vaikka vierailijoita oli viime vuonna mukavasti, useimpien käynnit ajoittuivat lyhyelle jaksolle juhannuksesta heinäkuun loppuun. Alue on helposti saavutettava myös maanteitse. Kuhmoisten harrastajateatteri esittää Lekaa ja leivoksia Ma 26.3. Siinä on näkynyt kylän yhteishenki, Heusala kiittää. Toisaalta vapaana lainehtiva Päijänne sai veneilijöitä liikkeelle myöhään syksyyn asti, ja yksittäisiä yöpyjiä nähtiin vierasvenelaiturissa vielä marras-joulukuussakin. Kuhmoisten satama on mukana Roope-ympäristöSatamasta yhteinen olohuone ohjelmassa, mikä merkitsee muun muassa asianmukaista jätehuoltoa, siisteyttä ja turvallisuutta. Kuhmoisten harrastajateatteri esittää Lekaa ja leivoksia La 24.3. Yrittäjät puolestaan ovat kahtena vuonna järjestäneet Sataman valot -tapahtuman, joka on houkutellut ihmisiä juhlimaan veneilykauden päättymistä. Pihlajalahden maaja kotitalousseura Su 4.3. Viime kesänä satamassa järjestettiin Nyt se kunta sopan keitti -niminen tapahtuma, jossa keittoa tarjoiltiin kaikille paikalle osuneille, niin matkailijoille, paikallisille kuin lomaasukkaillekin. Matka Sastamalaan ja Tampereen Työväen Teatteriin, Mustalaisruhtinatar, järj. Penkkarit Pe 17.2. KuhMK Pe 16.3. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. – Satama on koko kunnan olohuone, Heusala kuvailee. – Satama on hyvin merkittävä kunnalle, se on meidän käyntikorttimme. Kansallinen endurokilpailu, järj
Myssyt vain vilkkasivat, ja hengitys höyrysi, kun naiset uivat kehää. He päättivät uida joka päivä niin kauan kuin uida saattoi. – Se on ikävää, jos sattuu kova tuuli, silloin ei avannosta noustua tee mieli jäädä laiturille seisoskelemaan. Laituri on hyvä ja vesi sopivan syvää. – On kiva mennä uimaan, ja hyvä olo jatkuu koko illan. Hän harrastaa muun muassa tanssia, aerobiciä, jumppaa, lenkkeilyä ja hiihtoa. Avantouimarit eivät kaipaa saunaa, mutta lämmin pukeutumistila rannan tuntumassa olisi tietenkin kätevä. Jotkut käyvät päivittäin, toiset muutaman kerran viikossa. Sahan piippu on Kuhmoisten sataman maamerkki niin talven kuin kesänkin iloissa.. Jonkin ajan kuluttua uimarit suuntasivat tikkaille ja nousivat vedestä. Avannosta nousemisen jälkeen ei ole kiire minnekään. – Eräänkin kerran AlaKarkjärvessä ei vielä ollut jäätä, kun jouduimme uimaan pyryn sekaan, lunta tuli niin, että tuiskutti vaakasuoraan. Outi Linnarinne (vas.), Irma Nyrhilä, Tuula Piili ja Eila Puolitaival ovat tottuneita avantouimareita. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 8. Alussa hän tavallaan halusi haastaa itseään, mutta sitten kun hän oppi käymään avannossa, hän alkoi kaivata talvisia uintihetkiä. Uppopumppu kierrättää vettä sen verran, että vesi ei kuoretu. – Parhaalta tuntuu, kun oikein uidaan, esimerkiksi sellaiset 20 vetoa rintauintia. Sitten kietouduttiin lämpimiin ja sovittiin seuraava uintikerta, ja kohta naiset pakkautuivat autoon ja lähtivät kotiin. Vain hetki ja naiset riisuivat takkinsa ja pulahtivat avantoon. – Joo, kun vedestä nousee, tulee oikein hyvä olo, naiset selittivät. helmikuuta koreassa pakkassäässä, kun Eila Puolitaival, Tuula Piili, Outi Linnarinne ja Irma Nyrhilä astelivat laiturille. Eila Puolitaival kertoo, että avantouimarit eivät käy vedessä vain kastautumassa. Harrastus sai alkunsa kuin varkain hyvin lämpimän kesän jälkeen, kun Puolitaipaleella ja Sari Liivenkorkeella oli tapana käydä yhdessä uimassa. Nyt kunta on järjestänyt paikan avantouintia varten Kuhmoisten sataman vierasvenelaiturin viereen. Tavallisesti uidaan laiturilta veneiden kiinnityspuomien päähän ja takaisin, mutta reippaan pakkasviikon aikana vapaa vesiala on kutistunut. Turvallisuussyistä uimassa käydään aina kaverin kanssa, eikä sairaana sovi mennä avantoon. Eila Puolitaival haluaa päästä liikkeelle. Avanto on kerännyt jääriitettä reuUimasilla jään ja nietosten lomassa noilleen. Toisaalta avantouimarit sairastavat muita harvemmin flunssaa. Osa suosii aamu-uintia, toiset käyvät pulahtamassa veteen työpäivän jälkeen. Avantouinti kuuluu talveen Eila Puolitaival on harrastanut avantouintia viisi, kuusi vuotta. Uintikaudella veteen menoa ei edes mieti. – Joskus joulun alla on otettu tonttulakit mukaan ja uitu sitten ne päässä. Kun sitten Ala-Karkjärvi jäätyi, naiset siirtyivät uimaan avannossa. – On hieno olo. Ja vesihän on lämpimämpää kuin pakkasilma. Laiturilla soviteltiin kenkiä jalkaan ja rupateltiin, ei ollut kiire minnekään. helmikuuta 2012 Vesa Koivu Aurinko oli juuri painumassa taivaanrannan taa keskiviikkona 1. Kuhmoisissa on melkoinen joukko ihmisiä, jotka harrastavat avantouintia. – Jos on käynyt lenkillä, sen päälle avantouinti sopii kaikkein parhaiten
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. – Niin, ja nuoret voivat viettää iltaa Nuorisotalolla pelaamalla biljardia, pingistä ja muuta. Puiden latvukset kaartuvat yli tien, tiet sukeltavat laaksoihin ja kipuavat ylös mäkiä, ja jokaisen kaarteen takaa avautuu uusi näkymä. Jos on hankkeissa pitkän puoleinen retki, voi olla hyvä ajatus ottaa mukaan lämmintä juomaa. – Voi myös panna sukset jalkaan ja lähteä hiihtämään vaikka koko perheen voimin. helmikuuta 2012 8 Vesa Koivu Kuhmoisissa pääsee heti keskustasta hauskoille ulkoilureiteille. Pehmeä lasku lomaan voisi olla, jos kiertelee rauhassa Kuhmoisten kauppoja. – Hangella näkyy jäniksen jäljet, ehkä myös ketun, kärpän tai pikkuruiset lumikon jäljet. Osuuskunta Kädentaitajien uskolliset kotileipurit huolehtivat siitä, että tarjolla on tuoreita leivonnaisia, niin suolaista kuin makeaakin. – Jälkeenpäin tuntuu mukavalta nostaa jalat ylös ja käpertyä villasaaleihin. – Voi kiertää Ala-Karkjärven ympäri, Poikkijärven ympäri tai pitkin Pälämän rantoja, Rea Peltola Päijänteen rantamailta -osuuskunnasta luettelee. – Iltaisinkin voi hiihtää, sillä kuntoradan latu on valaistu, samoin koulun luistinrata, Riitta Nurmi luettelee. Kun liikutaan reippaasti, asun on hyvä olla sellainen, että sitä voi tarpeen tulle keventää. Jossain purolaaksossa onnekas voi nähdä myös saukon jälkijonon tai mäenlaskupaikan. Kylätiet ja muut pikkutiet ovat lumentulon ja pakkasten ansiosta erinomaisessa kunnossa. – Kaunista on. Patikoimaan pitkin kyläteitä Rea Peltola suosittelee, että oma koira otetaan mukaan retkelle. Aurinko raidoittaa maiseman kullankeltaiseksi ja siniharmaaksi. Voi kierrellä omakotialueilla, käydä Papinsaaressa tai Päijälänraitilla. Rea Peltola vinkkaa, että valon vaihtumista on nautinnollista seurata. Ja sitten voi tulla vaikka tänne meille Kädentaitajiin lämmittelemään ja päiväkahville. Riitta Nurmi toivottaa talvilomalaiset tervetulleeksi Kädentaitajien myymälään, sukkia, lapasia, lakkeja ja kaulaliinoja löytyy pakkaspäivän varallekin. Takaisin tultua on sauna paikallaan. Voi rentoutua ja huuhtoa päivän hien pois. Loma alkuun hissun kissun ” Onnekas voi nähdä saukon jälkijonon tai mäenlaskupaikan Pälsiläntie polveilee Kukkulanmäen viertä Kuhmoisten Poikkijärvellä.. Illan suussa kuu voi nousta vielä vaalealle taivaalle. Pilvisellä säällä varjot katoavat. Ei jalka lipsu. Vesa Koivu Riitta Nurmi Kuhmoisten kädentaitajien myymälästä pohtii, että lomalaiset varmaankin haluavat ottaa ensimmäisen päivän hissun kissun
Viime viikolla jään paksuudeksi jäätien kohdalla mitattiin 35 senttiä. Näillä paikkein on myös Moottorikelkkailijoiden grillipaikka. Samoin niin sanottu Sunttilan lenkki on hyvässä kunnossa. – Jos on vaikka ryhmä rouvia, voisin ehdottaa koktailia, jossa on kulttuuria, shoppailua ja hemmottelua. Jos jätät autosi koululle, älä pysäköi koulun taakse latujen lähtöpaikalle. Hän järjestää seutukunnalla ohjelmaa ja kiertoajeluja. helmikuuta 2012 TALVIKELI Vesa Koivu Arvajalla aivan Jämsän ja Kuhmoisten rajalla asuva Maarit Liljendahl on auktorisoitu paikallisopas. Puukkoisten suunnalla kelkkaura laskeutuu Isojärven Liivelahden jäälle. – Soitto vain minulle, mitä sorttia saisi olla, minä huolehdin loput, Maarit Liljendahl sanoo. Arvaamaton jäätilanne johtuu siitä, että tammikuun alussa järvet ehtivät saada vain ohuen jääpeitteen ennen kuin niiden päälle satoi jopa 35 senttiä lunta. Yhtä hyvin voidaan käyttää matkailijoiden omaa kulkuneuvoa. Kun maisemat tulevat puheeksi, Arvaja kiittelee Kuhmoisten maisemia, ne ovat edukseen tällaisena lumisena talvena. Puukkoisilla on tällä viikolla saatu avattua kaikki hiihtoladut. – Kelkkailijoiden pitää muistaa, että he jääosuuksilla pysyvät kelkkauralla, Markku Arvaja muistuttaa. Suuresta männystä voi pudota painavia oksia autojen päälle, ja autot haittaavat latukoneilla liikkumista. – Olen merkinnyt kulkupolanteen viehkatieksi, ja kun pysyy viitoitetulla reitillä, jää kantaa kyllä kelkkailijan. Lummenteelta pääsee etelään Padasjoelle ja länteen Tampereen suuntaan. Tampattu jälki johtaa kylmää, ja se vahvistaa jäätä kelkkauran alla. Tällä ladulla on pituutta yhteen suuntaan 16 kilometriä. Tuuli ja lumisade saattavat kuitenkin tuivertaa latuja umpeen avoimilla paikoilla. – kuva Päivi Hotokka Markku Arvaja on kokenut kelkkailija. Latutiedot ovat osoitteessa www. Urautunut jää pyritään jäädyttämään uudelleen tämän viikon aikana. Asilammen metsäautotiellä on yhteen suuntaan 7 kilometrin mittainen perinteisen hiihtolatu. – Puukkoisilla Jämsän suuntaan mentäessä on komeita näkymiä, esimerkiksi Nihtijärvien pohjoispuolella, missä kelkkaura nousee korkealle mäelle. Mikäli jäädytys ei muuten onnistu, kaukalo saatetaan joutua sulkemaan jonakin iltana. Mikäli vesi nousi kokonaan lumikerroksen läpi, pakkasjakso jäädytti nämä kohdat kantaviksi. – Jään paksuudessa on suuria eroja, joten on oltava tarkkana, missä liikkuu ja millä välineellä, sanoo vapaa-ajan kalastaja Tapio Rujala. Päijänteen selkävesillä jää on parempaa kuin rannoissa, koska ne jäätyivät vasta lumisateiden jälkeen. Luistelu Koulukeskuksen kaukalo ja luistinrata ovat käytössä. Painava lumimassa teki jäähän säröjä, jolloin jään päälle, lumikerroksen alle, nousi vettä. – Myös Sunttilan lenkki on helppo ajaa, mutta Hahmajärven ylittävä jääosuus on pitkä, ja siinä on syytä olla tarkkana, ettei ajaudu pois reitiltä. Ala-Karkjärven jäälatu saadaan todennäköisesti tehtyä piakkoin, kun jäät ovat vahvistuneet. 1,5 kilometrin mittaista jäätietä on vahvistettu jäädyttämällä. Taitoihinsa luottavat kelkkailijat pääsevät kokeilemaan osaamistaan vasemmanpuoleisella uralla, ja oikeanpuoleinen sopii vähemmän kokeneille kuljettajille. Eniten Liljendahl opastaa bussiryhmiä, mutta hänellä on ajoneuvonaan myös aito lontoolaistaksi, johon mahtuu pieni ryhmä matkatavaroineen. Toinen reitti kulkee Kotajärveltä Hujalan kautta Pellonpäähän, pituus yhteen suuntaan 8 kilometriä. Reitiltä toiselle pääsee siirtymään jäälatuja pitkin. Kirkonkylän ajankohtainen latutilanne päivitetään Kuhmoisten kunnan internetsivuille. Karhukorven kierrolle ei näillä näkymin tehdä tänä talvena latua hakkuutöiden vuoksi. – Rinne on jyrkkä, ja siihen on tehty kaksi uraa. – No, reitti Lummenteelta kirkonkylään ja Jämsän rajalle on merkitty niin selvästi, että kulku onnistuu hyvin karttaa lukemattakin, Arkku Arvaja sanoo. Paikallisopas tietää, mitä seutukunnalta löytyy. Koneella tehtävä perinteisen latu tarvitsisi metsäosuuksille vielä lisää lunta. Taksiautoilija Markku Arvaja kertoo, että Kuhmoisten Moottorikelkkailijat hoitavat kelkkareittiä Lummenteelta kirkonkylälle ja edelleen Jämsän rajalle. Kalastaja Jorma Käävän Jäillä liikkuja, ole tarkkana! mukaan Tehinselällä jää oli alkuviikosta hyvälaatuista ja 17–25 senttimetriä paksua. Ryytjärven laavulle on ajettu 2 kilometrin ura luisteluhiihtoa varten. Kuhmoisista pääsee moottorikelkalla ja muilla pienillä kulkuneuvoilla turvallisesti Päijänteen selkävesille. Pohjoiseen mentäessä tullaan Jämsään, Himokseen ja sieltä voi edetä kohti Jyväskylää. Koulun ja kuntoradan välinen yhdyslatu on myös hiihtokunnossa. Tien painoraja on kaksi tonnia ja ehdoton nopeusrajoitus 30 kilometriä tunnissa. kuhmoinen.fi/liikunta/ latutilanne.html. Sinne voi pysähtyä paistamaan makkaraa ja pitämään tulia, jos on hoksannut tuoda omat nuotiopuut tullessaan. – Joihinkin taloihin pääsee tutustumaan myös sisältä. Pisin latu alkaa Lahnasillasta ja kulkee Pirtin, Raatesalmen, Kauramaan, Kalkkisen, Lemojärven ja Vatimaan kautta Lahdenpohjaan. Hänen mukaansa jää pääsääntöisesti kestää jalankulkijan, mutta itsekin hän liikkuu lähinnä lahdenpohjukoita pitkin ja tutkii jään paksuutta kairaamalla. Hänellä on yhteyksiä majoituksiin, ruokapaikkoihin, pitopalveluihin, putiikkeihin, käsityöläisiin, eräoppaisiin, jumppaohjaajiin, hemmotteluja turvehoitojen antajiin ja niin edelleen. Kun kelkkailija lunastaa luvan, hän saa myös alueen reittikartan. – Niiden, jotka eivät tunne näitä vesiä, ei pitäisi lähteä ajelemaan käytettyjen kelkkaurien ulkopuolelle. – Täällä on myös monia taiteilijoita, esimerkiksi Veli Leidit kyytiin ja menoksi Ähtävän ateljee on joka päivä yleisölle auki. Laturetken voi aloittaa myös mistä tahansa reitin varrelta. Railoja kuitenkin muodostui vauhdilla. Reittiluvat voi lunastaa Kuhmoisten Nesteeltä olipa sitten tarvis päivä-, viikonlopputai viikkolupaa. Hiihtäjät ovat kuitenkin itse tehneet reitille latu-uran, jolta kävelijöiden toivotaan pysyvän poissa. Jääladut on tehty Isojärvelle ja Matkusjärvelle. Moottorikelkkareitit kunnossa Päivi Hotokka Kovien pakkasten jälkeen järvien jäät ovat vähän alkutalvea paremmassa kunnossa, mutta mikäli ei tunne paikkoja, kannattaa liikkua vain jäälle tehtyjä uria pitkin. – Kuhmoisten kirjastossa ja Jämsän Kivipankissa on jatkuvasti uusia näyttelyjä, eikä Mänttä-Vilppulan Serlachius-museoihinkaan ole kuin yksi hujaus. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 8. Eristävän lumikerroksen alla vesi ei jäädy helposti. Auktorisoitu paikallisopas Maarit Liljendahl on valmis täyttämään lomailijan toiveet.. Maarit Liljendahl vinkkaa myös kylille suuntautuvista kiertoajeluista, joiden aikana voi ihailla paikallista maalaismaisemaa ja rakennusperintöä. Jäätietä pitkin Haukkasaloon Haukkasalon lossi jäi talvilomalle tammikuun lopussa, ja jäätie otettiin käyttöön. Vesa Koivu Hyvän lumitilanteen ansiosta Kuhmoisten maisemiin pääsee tutustumaan myös moottorikelkalla. Kalastaja Jorma Kääpä on ajanut moottorikelkalla pohjoista laivaväylää mukailevan reitin Papinsaaresta Tehinselälle. Jäät voivat olla petollisia. Ladut Karkjärven kuntorata, 2,6 kilometriä, on hyväkuntoinen sekä perinteisen että vapaan tyylin hiihtäjille
– Rallikuski! Seuraavan auton luona sairaankuljettajat Ilkka Nieminen ja Maija Laurikainen saavatkin jo urakalla selittää työkalujen käyttötarkoituksia. – Minulla on selkeä kartta, joka näyttää aina tien takaisin poliisiasemalle, Jansson vakuuttaa. helmikuuta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Kiinnostavia ovat esimerkiksi potilaan hengitystä auttavat välineet. Pistoolia ei ole lupa ottaa esille edes katsottavaksi. Lopulta Anni rohkaistuu. Vanhemmat konstaapelit Sami Matilainen ja Kimmo Ronkainen viihtyvät puhtaiden hankien keskellä.. Vanhempi konstaapeli Timo Jansson näytti terävää piikkimattoa, joka pysäyttää hurjastelijat. Autokin on melkein tavallinen, vähän paranneltu malli. Esiintymisen jälkeen lapsille maistuivat mehu ja piparit. Laulujen lopuksi pojat kumarsivat ja tytöt niiasivat runsaiden aplodien saattelemana. – Ei ole, olemme olleet työskentelemässä sen kanssa, Nieminen selittää pieniä kuraläiskiä keltaisessa kyljessä. – Arvaa, mikä minusta tulee isona, Niko kysyy. Isoa keltaista kypärää hän ei kuitenkaan halua päähänsä. Lyytikkä vahvistaa, että palomiehet todellakin tekevät saappaista ja haalareista paketin, johon on helppo hypätä hälytyksen tullessa. – Pyssyä ei tarvitse pelätä, me emme oikeastaan käytä sitä koskaan, vain äärimmäisissä hätätapauksissa, Jansson sanoo. Päivähoidon lapset ja ohjaajat viettivät perjantaina 112-päivää ja tutustuivat paloasemalla hälytysajoneuvoihin sekä niiden kuljettajiin. Senkin vieraat oppivat, että kun kuljettajien radio alkaa piipittää kovaäänisesti, se on merkki siitä, että täytyy lähteä. Liikenteen valvonta on Liikkuvan poliisin perustyötä, mutta kelkkapartioon osallistuminen on vapaaehtoista. Anni halusi kokeilla palomiehen takkia. Nestoria kiinnostaa, miten poliisi pääsee pois, jos hän on seurannut jotakuta autolla. – Siksi, että ihmiset kuulevat, kun olemme liikkeellä ja tajuavat väistää, Nieminen kertoo. – Olemme pysäyttäneet kelkkoja, tarkastaneet paperit ja kalustoa ja puhalluttaneet kuljettajat, vanhempi konstaapeli Matilainen kertoi. Palomestari Tuomas Lyytikkä saa houkutella jonkin aikaa vierailijoita kokeilemaan palomiehen takkia. Miehet kiittelivät Kuhmoisten kelkkaurien hyvää kuntoa, käynnistivät kelkkansa ja suuntasivat takaisin Himokseen, missä odotti lapsiyleisölle suunnattu prtilaisuus. Kaikki monimutkaiset vimpaimet kiinnostavat. Kulkupelit Lynx Xtrim ja Yamaha RX oli tuotu siirtokuljetuksena Poliisi partioi kelkkaurilla Patalahden Essolle, josta oli siirrytty kelkkauralle. Varsinkin Rati riti ralla sai monen vanhuksen osallistumaan lauluun. Vyöpidikkeistä paljastuvat muun muassa taskulamppu, käsiraudat, pamppu ja sähkölamautin. – Se onkin melkein ainoa asia, joka elokuvissa on totta. Poliisiauto kulkee ainakin kahtasataa Ambulanssin hälytysääni olisi kiva kuulla, mutta hallissa sireeniä ei voi laittaa päälle, koska ääni olisi liian kova. Lapset esittivät kolmessa eri paikassa kappaleet Rati Lapset veivät laulut Päijännekodille riti ralla , Talvella ja Lumihiutale . helmikuuta 2012 10 Päivi Hotokka Aluksi isot autot ja univormut ujostuttavat lapsia. Millaista olisi palomiesten saappaissa. Kuhmoisten Sanomat Tämän viikon maanantaina ryhmäpäiväkodin väki sekä perhepäivähoitajat hoitolapsineen kävivät Päijännekodilla ilahduttamassa vanhuksia lauluillaan. Poliisiauton mielenkiintoisin esine on kuulemma yleensä piikkimatto, jolla pysäytetään hurjastelijoita, mutta kaikkein kiinnostavimmat työkalut kulkevat poliisin vyötäröllä. – Miksi käytätte ääntä. Liikkuvan poliisin Tampereen yksikkö toimii Pirkanmaalla, mutta vierailee tämän verran myös Päijänteen rannoilla. Vanhempi konstaapeli Timo Jansson Jämsän poliisiasemalta saa esittelyn jälkeen niin paljon ihailijoita, että häntä ei meinata päästää takaisin töihin. Pakkasta oli melkoisesti, ja kelkan päällä viima käy, mutta päivä oli sujunut mukavissa merkeissä. Hänen viestinsä on, että poliisit ovat ihan tavallisia mukavia ihmisiä univormujensa alla. – Onko tämä pesty, lapset osoittavat autoa. Partioille kertyy vuodessa ehkä noin 15–20 ajovuoroa ja kilometrejä 700–1 000. – Kahtasataa olen itse ajanut sillä, mutta kyllä se kovempaa kulkee. Miehet olivat saaneet tehtäväkseen valvoa moottorikelkkaliikennettä Jämsässä, Himoksella ja Kuhmoisissa. – Nykyiset ajovarusteet ovat hyviä, kyllä näissä tarkenee, vanhempi konstaapeli Kimmo Ronkainen vakuutti. – Rauhallista on ollut. Kun on käyty paloauton sisällä ja kokeiltu metallileikkurien painoa, tunnelma alkaa vapautua ja kysymykset sinkoilla. – Riippuu paljon talvesta, nyt on ollut kaksi hyvää talvea, ja on voitu olla liikkeellä, vanhempi konstaapeli Matilainen selitti. Vielä se on vähän iso, mutta palomestari Tuomas Lyytikkä auttaa kiinnittämisessä. Vesa Koivu Vanhemmat konstaapelit Sami Matilainen ja Kimmo Ronkainen olivat tauolla Kuhmoisten Neste-huoltamolla viime perjantaina 3. Nestori sai sairaankuljettaja Ilkka Niemiseltä päähänsä kypärän, jota saatetaan tarvita ensiaputilanteissa
2.5.2011 Juha Järvenpään aloite Kuhmoisten lukion 2011 aloittaville opiskelijoille hankittavista kannettavista tietokoneista – Kunnanvaltuusto päätti 20.6.2011myöntää 6 000 euron määrärahan tietokoneiden hankintaan. Hopeaa ja uutta tilkkutekniikkaa sinivoittoinen Jazzia yössä selviytyi kolmannelle sijalle. Leena Huhta-Kahma on kotoisin Ilmajoelta, Pohjanmaalta. 14.11.2011 Kari Keskisen aloite selvitystyöstä kuntaliitoksen mahdollisuudesta Kangasalan kanssa – Kunnanhallitus totesi 19.12.2011, että aloite ei aiheuta toimenpiteitä esitetyssä aikataulussa. Hän liimaa päällekkäin useita kankaita, leikkaa päällimmäisiin reikiä tarpeen mukaan ja tikkaa niitä ompelukoneella. Tilkkuvarastot ovat laajat. Värit ovat raikkaat, sommittelut vaihtelevia ja vauhtiakin löytyy. Sairaanhoitopiirin ja Eteläisen Keski-Suomen neuvottelurenkaan, johon kuuluvat Jämsä ja Kuhmoinen, väliset sopimusneuvottelut käydään 20.9.2012 Jyväskylässä. – Kilpailuissa on se hyvää, että on pakko yrittää parastaan, motivaatio on kohdallaan, Leena HuhtaKahma kertoo. Tilaisuudessa keskustellaan selvityksen kriteereistä, karttaehdotuksista sekä toteuttamistavoista alueen edustajien kanssa. Kunnanhallituksen on vuosittain helmikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Valtiovarainministeriön selvitys kuntaja palvelurakenteesta julkistetaan pian. Eivät Leena Huhta-Kahman tilkkutaiteet sentään ole mitään luotaan työntävää pullistelua, vaan kauniita ja kiinnostavia töitä. elokuuta, ja kuntien tulee tehdä ennakkotilauksensa 7.9. – Huonona puolena voi ehkä pitää sitä, että kilpailutyöt ovat sitten niin kauan maailmalla, jopa vuosia. Järvien ja metsien maa, 2005 Helmikuun ajan saamme ihailla kirjaston galleriassa ilmajokelaisen Leena Huhta-Kahman tekstiilitaidetta.. Vesa Koivu Keski-Suomen sairaanhoitopiiri järjestää jäsenkunnilleen seminaarin 3.5.2012 Jyväskylässä. Sen jälkeen kunnan johtoryhmä on 18.1.2012 sopinut, että sivistysja teknisen toimen kanssa kartoitetaan kunnan alueella olevat liikuntapuistoiksi ja ulkoilureiteiksi sopivat puistoalueet. Kunnanhallitus myönsi Markku Hannulan hirviseurueelle hirvieläimen metsästysoikeuden tilalla Venttola RN:o 8:75 ajalle 1.2.2012–31.1.2022 ilman vuokraa sillä edellytyksellä, että metsästäjät ilmoittavat kunnan omistamilla mailla olevista tuulenkaatopuista ja muista tarpeellisista metsänhoitotöistä kunnalle. 30.5.2011 Päivi Malinin aloite Kuhmoisten kunnan päivähoidon kehittämisestä –Kunnanvaltuusto käsitteli asian kokouksessaan 12.12.2011. Siitä hän on poiminut näyttelynsä nimen, kun näyttämisen ja komeilunhalu kuuluu jotenkin asiaan. 2.5.2011 Keskustan valtuustoryhmän aloite ikäihmisten liikuntapuiston ja ulkoilureitin perustamiseksi Kuhmoisiin – Kunnanhallitus siirsi asian 9.5.2011 sivistyslautakunnan ja teknisen toimen valmisteltavaksi. Vaikka työ käynnistyy huolellisella suunnittelulla, kaikkea ei voi hallita, vaan välillä työ ottaa ohjat, ja tekijän on hyväksyttävä se ja tartuttava tekemisen kautta avautuviin tilaisuuksiin. Nyt on tullut sitten hänen vuoronsa asettaa töitä esille Kuhmoisissa. Kunnanhallitus nimesi tilaisuuteen Kuhmoisten kunnan edustajiksi valtuuston puheenjohtaja Silmu Sarvalan, valtuuston varapuheenjohtajat Mira Jokisen ja Jouni Vaskisalon, valtuutetuista Juha Järvenpään, Ossi Simolan, Henna Hellsténin ja Veikko Mattilan, kunnanhallituksen varajäsen Heljä Korpelan ja viranhaltijoista kunnanjohtaja Anne Heusalan sekä henkilöstön edustajaksi Leena Lahden. Asia huomioidaan vuoden 2012 talousarviossa ja tekninen toimi on tekemässä asiasta laajaa kartoitusta. Tilkkutekniikaltaan Leena Huhta-Kahma on kohta aloittamisesta asti ollut kokeileva ja oman tiensä kulkija. Vuonna 2005 Huhta-Kahma osallistui maailmanlaajuiseen ja Yhdysvalloissa järjestettyyn Husqvarna Viking Gallery of Quilt Artin tilkkutaidekilpailuun ja selvisi siinä työllään Illuusio 50 finalistin joukkoon. – On oltava rohkea ja tehtävä. Hopeaa pilkottaa joukosta hyvin usein. Erikoissairaanhoidon palvelutarjoukset saapuvat kuntiin 31. Alusta asti Huhta-Kahma on hakeutunut erilaisiin kilpailuihin. Kunnanhallitus päätti perusturvajaoksen esityksen mukaisesti, että terveysaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan kunnan omistamaan rivitalokiinteistöön tehdään kiinteistön kuntokartoitus vuoden 2012 aikana. Höyläpenkki vaihtui ompelukoneeseen vuonna 1994, ja pian hän oli mukana myös suomalaissa tilkkuyhdistys Finn Quiltissä. Leena HuhtaKahma on ollut mukana Pisto-ryhmässä alusta asti eli vuodesta 2005. Kunnanhallitus kokoontui maanantaina 6.2.2012 ja päätti nimetä kevään seminaariin ja syksyn sopimusohjausneuvotteluihin edustajiksi valtuuston puheenjohtaja Silmu Sarvalan, kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malinin, valtuuston varaEdustajat valittu ministeriön seminaariin puheenjohtaja Mira Jokisen, kunnanhallituksen jäsen Mirja Heinosen ja viranhaltijoista hallintojohtaja Sanna Luukkasen. mennessä. helmikuuta 2012 Vesa Koivu Komiaa – tilkkutaidetta Leena Huhta-Kahma 06.02.–02.03.2012 galleria Kuhmoisten kirjasto Kuhmoisten kirjaston käyttäjät ovat saaneet nauttia Pisto-ryhmäksi järjestäytyneiden suomalaisten tilkkutaiteilijoiden näyttelyistä joka talvi. 20.6.2011 Keskustan ja kristillisten valtuustoryhmien aloite liikuntaesteiden poistamiseksi – Kunnanhallitus antoi 4.7.2011 aloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. – Kesällä on niin paljon väriä ja valoa, etten kilpaile sen kanssa. Koulutukseltaan HuhtaKahma on teknisen käsityön opettaja ja toimii tätä nykyä luokanopettajana 26-oppilaisella Luoman kyläkoululla Ilmajoella. Ensimmäinen niistä oli Finn Quiltin jazzaiheinen kilpailu vuonna 1999, jossa Huhta-Kahman Vuonna 2006 valmistuneesta työstä Kevättuuli tuli askel uuteen suuntaan. Kunnanhallitus päätti antaa seuraavan selvityksen valtuustolle vuoden 2011 valtuustoaloitteista. Ministeriö on kutsunut kunnan edustajat maanantaina 12.3.2012 Jyväskylän paviljongissa järjestettävään Keski-Suomea koskevaan seminaariin, jossa selvitys esitellään. Hän käyttää sekä kaupan kangasta että värjää itse omaan tarpeeseen. Sen jälkeen hän on osallistunut hyvällä menestyksellä kilpailuihin niin Saksassa, Italiassa, Iso-Britanniassa kuin muuallakin. Nyttemmin hän ei enää tyydy saksimaan reikiä, vaan hän myös polttaa päällimmäisiä kankaita halutun vaikutelman saavuttamiseksi. – Kaupan kankaissa on kovat värit, ja omilla värjäyksilläni saan pehmentäviä sävyjä. Leena Huhta-Kahman työskentelyaikaa on talvi, kun valo alkaa lisääntyä. Kunta päättää kuntokartoituksen perusteella kiinteistön tulevaisuudesta. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 8. Kesäisin hän ei tee. Jämsek Oy on pyytänyt Kuhmoisten kunnalta lausuntoa Jämsekin strategiasta vuosille 2012–2013. Neuvotteluja siitä, mistä Kuhmoisten kunta jatkossa ostaa elinkeinotoimen erikoispalvelut ei ole vielä käyty, eikä Kuhmoisten kunnalla ole strategiasta erityistä lausuttavaa. Kunnanhallitus lausui, että nyt päivitetty strategia on tehty Jämsän kaupungin painopistealueisiin ja kehittämistoimenpiteisiin nojaten. Ja Ilmajoelta on hänen sukunsakin. Luokanopettajuus avasi hänelle tilkkujen maailman
– Sitten aloimme halata kaikkia. – Pitää osata päätellä, ketkä haluavat, että halataan, Viljo Raivonen lisää. Viime torstaina tuvan kävijöitä mietitytti sekin, miten toiminta tulevaisuudessa jatkuu, jos nuorempia ei saada mukaan. – Torstaitupa on pitänyt hyvin pintansa ja käynyt puolustustaistelua väen vähenemistä vastaan. Olemme käyneet hautajaisissa ja syntymäpäivillä, Tuovinen sanoo. Toisten kunnioitus ja yhteistyökyky Kirkkoherra Jukka Erola kiitti tervehdyksessään Torstaitupaa YYA-hengestä, ystävyydestä, yhteistyöstä ja avunannosta. Toiminnan taustayhteisöjä ovat SPR, kunta ja seurakunta. Torstaitupa vietti viime viikolla 20-vuotisjuhlaa. Ensin tupa oli auki melkein koko päivän nykyisen kolmen tunnin sijaan. Eniten kävijöitä kiinnostavat vierailevat lääkärit sekä sosiaalija terveysaiheet. Aluksi ajatuksena oli järjestää etenkin työttömille paikka, jossa voi tavata muita ja lukea lehtiä. Torstaituvan alullepanija Sylvi Tuovinen kertoo, että ensimmäinen halaaja oli nyt 101-vuotias Ilmari Kaitanen, tuvan vakituinen kävijä. SPR:n Kuhmoisten osasto lahjoitti punaiset ruusut kaikille Torstaitupaa pyörittäville vapaaehtoisille. ”Tasan käy onnen lahjat”, lukee kassissa, jonka Sylvi Tuovinen vastaanotti seurakunnalta.. – Aluksi vetäjiä oli vähän eikä muita miehiä ollut mukana. Seinälle ripustetusta tekstiilityöstä katselee Sisko Käävän suunnittelema kisTorstaituvassa halataan ja tavataan satunnus, joka näkyy myös Torstaituvan ilmoituksissa. – Vieraita on paljon, tunnelma iloinen ja lämmin. – Esiintyjiä on ollut kaikilta elämänalueilta. Meitä on muistettu monella tavalla ja olemme saaneet kehuja kävijöiltä. – Tämä on hyvin antoisaa myös meille vetäjille. Vastuuvuorolaiset hankkivat paikalle tarvikkeet ja lisää henkilökuntaa. Täällä melkein jokainen saa halauksia. Juhlapäivänä se on entistäkin mahtavampaa. Juhlan kunniaksi Ilmari Kaitaselle myönnettiin kunniakävijän arvonimi ja ojennettiin kunniakirja. Ilmari Kaitanen nimettiin Torstaituvan kunniakävijäksi, koska hän on mukana lähes joka kerta. – Jossain vaiheessa askarteluhuoneeseen ei enää tullut osallistujia, Tuovinen ja Raivonen kertovat. Esiintyjille ei makseta palkkiota, sillä kaikki Torstaituvan kulut peitetään vapaaehtoisilla kahvimaksuilla. Vapaaehtoisen unelmaduuni Torstaitupaa pyörittävät vapaaehtoiset, jotka toimivat viidessä työparissa. Muun muassa sosiaalitoiminnan suunnittelija Johanna Raivio SPR:n Hämeen piiristä ihastelee jokaviikkoisen tapaamishetken ilmapiiriä. Tuovinen uskoo, että toiminnan suosion salaisuus onkin toisten kunnioittamisessa ja yhteistyökyvyssä. Tavallisina torstaipäivinä tuvassa käy 35–50 ihmistä, mutta viime viikon juhlapäivänä Kuhmolan alakerta oli hulinaa täynnä. Nyt Sylvi Tuovisen tehtävänä on hankkia joka kerralle esiintyjä. Sittemmin työttömät saivat oman yhdistyksen ja Torstaituvasta vakiintui iäkkäiden kohtaamispaikka, mutta ovet ovat toki avoinna aivan kaikille. Tässä tutustuu paikkakuntalaisiin, se on hieno palkkio, Viljo Raivonen hymyilee. Silloin huomattiin, että puhuminen ja kuunteleminen ovat kävijöille mieluisinta. Vuosien varrella on kokeiltu kaikenlaista. – Hän käy poikkeuksetta, paitsi jos on meneillään tärkeä urheilutapahtuma, Raivonen sanoo. Nyt on vaikka kuinka! Sylvi Tuovinen kuvailee hommaansa unelmaduuniksi. Yhdessä on tehty käsitöitä, esimerkiksi luutia, pikilankaa, kortteja ja Teresa-peittoa. Näin työvuoro osuu kohdalle joka viides viikko, eikä joka kerta tarvitse välttämättä tulla paikalle. Terveysaiheet kiinnostavat Ensimmäisen kerran Torstaitupa kokoontui ystävänpäivän aattona vuonna 1992. – Olemme kaikki Harmoisten likkoja! Anneli Säynätjoki, Kaija Tapanila ja Aira Mäkelä iloitsivat tavatessaan toisensa Torstaituvat 20-vuotisjuhlassa. Kunnan asukasmäärän väheneminen tuntuu kuitenkin myös Torstaituvassa. – Haikein mielin muistelemme montaa ihmistä. Kaitanen on viihtynyt tuvalla alusta asti lähes joka kerta. helmikuuta 2012 12 Päivi Hotokka Torstaituvassa vallitseva välitön tunnelma sieppaa kävijän mukaansa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8
Jompikumpi papeista – Levander tai Warmavuori – tuli kirkkoon, pysähtyi tiellä ja alkoi torua Kaartomestaria jumalattomuudesta ja pyhätöistä. Toisessa tilanteessa leikinlasku oli koitua kohtaloksi ja hengenmenoksi. Kara oli Tuuloksen Pohjoisten kylässä olevan Kartano-nimisen säterirusthollin poika, varatuomari ja hyvin pidetty ja kansanomainen mies. Eräänä kesänä Kaartomestari maalasi Hinskalan pihan ja maantien välille rakennettua lauta-aitaa. Ne, jotka ovat tunteneet Kaartomestarin, muistavat, että hän piti tyhjässä silmäkuopassa silmälasien alla valkoista pumpulitukkoa. Vuosikymmenet Kuhmoisissa työskennellyt maalari siveli pensselillään öljymaalia tai punamultamaalia rakennusten ulkoseiniin, maalasi kamarien katot ja pirttien permannot ja osasi taitavan koristemaalauksen. Kuhmoisten lisäksi tämän ammattimiehen ”piirikuntaan” kuului osia Luopioisista ja Padasjoen pitäjästä. Mestari-sana lienee lainattu Raamatusta. He olivat yrittäjiä, joilta ostettiin palveluja ja tavaroita. Viisastelu suututti kylää valloittaneita punakaartilaisia, ja vasta nöyrästi esitetyt vetoomukset pelastivat maalarin. Silmän menetys johtui työtapaturmasta. Kun kysyttiin kuinka sillä työ käy, vastaus oli: – Kun tarkka-ampujia ollaan, toinen silmä kiinni pannaan. Perheenisä kuoli jo 32-vuotiaana elettäessä nälkävuotta 1867. Hän on Gustaf Adolf Gardemeister – Kaartomestari. helmikuuta 2012 Ihmisiä ajan virrassa osa VIII Kuhmoisten Sanomien juhlavuoden kirjoituksia Seppo Unnaslahti Käsityöläiset olivat arvostettuja ammattihenkilöitä entisajan yhteiskunnassa. – Eikös tässä molemmat olla pyhätöissä, vastasi maalari rauhallisesti ja jatkoi työtään pensselinsä kanssa. Siitä selviää, että Tuuloksesta kotoisin olleelle maalarimestari Kustaa Adolf Gardemeisterille oli valtion varoista tilitetty se summa, joka urakkahuutokaupassa talvella 1895 oli päätetty. Hänen allekirjoituksensa löytyy Suuresta Adressista ruolahtelaisten sahatyöläisten, palvelusväen ja talollisten joukosta. Vanhemmalla iällä Kaartomestarilla oli vain yksi silmä. Sanavalmiudestaan ja huumorintajustaan maalarimestari oli hyvin tunnettu. Kara oli ennen Harmoisiin muuttoa virassa Lammilla ja Urjalassa ja toi mukanaan luottorenkinsä August Lehdon. Tällä kertaa esittelyyn pääsee maalarimestari, jonka nimi onnistuttiin kansankielessä näppärästi muovaamaan vierasperäisestä sukunimestä samalla mestariksi, jonka iäkkäimmät lehtemme lukijat vielä muistavat. – kuva Unnaslahden kokoelmista Kaartomestari – ammattimies omalla alallaan myönsi kuvernööri. Niillä olisi saanut irti pienen tai keskisuuren maatilan.. Vanhempi Gustaf Adolf Gardemeister oli pitäjänsuutari, ja tämänkin isä Adolf Fredrik Gardemeister oli suutari. Luvan Kesällä 1932 Kaartomestari maalasi Sarvisalossa permantoja. Perheenisä ja poika olivat samannimiset. Toinen havainto Kaartomestarista on maaliskuulta 1899. Pyhätöissä molemmat ollaan Oliko Karalla ratkaiseva vaikutus Kaartomestarin lopulliseen asettumiseen tänne, ei ole tiedossa, mutta todennäköiseltä se näyttää. Ammatinharjoittaja sai virastosta lupakirjan, ja käsityöläinen alkoi maksaa vuosittain ammattiveroa, joka 1800-luvun lopulla oli sata markkaa. Silloin maalari otti työn, johon kuului kaikkien kilometripylväiden maalaaminen ja numerointi Padasjoen rajalta Jämsän rajaan ja tällä matkalla olleiden kaikkien tienviisareiden maalaus. Ulkoseinissä uudet kerrokset peittävät jo entiset, ja samalla mieskin on melkein unohdettu. Yllättävää on vielä se, että lähes 80-vuotias mestari siveli maalia jälleen, kun kirkon uutta ulkoasua viimeisteltiin. Henkilöhistorioissa tämä ilmenee siten, että seppien, nikkareitten tai suutareitten aviovaimot olivat aika yleisesti talollisten tyttäriä. Näyttää siltä, että hän oli Ruolahdella tekemässä sisämaalauksia. Lapsuusajoilta olivat tuttuja niin maalari kuin kruununvoutikin. Mestarilta jäi taskukello ja pitkän elämän aikana vaatimattomuudella ja ahkeruudella hankitut säästöt kolmeen pankkiin talletettuina. Jossain saattaa olla kaappeja, piironkeja tai sisäovia tallella, ja niissä saattaa näkyä ootraus, mahdollisesti Kaartomestarin tai jonkun toisen taidonnäytteenä. Mutta sitä edellinen isä oli Pohjoisten kartanon renki 1700-luvun lopulta, sukunimenä hänelläkin Gardemeister. Perheettömänä elänyt mestari muutti vanhuusvuosinaan asumaan Kuhmoisten kunnalliskodille, missä hän kuoli 85 vuoden iässä 26. Kaartomestari ei ollut ainoa Tuuloksesta tänne muuttanut. Poika-Kustaa lähti rippikouluikäisenä Hämeenlinnaan ammattioppiin, edistyi hyvin ja julistettiin kisälliksi 9.11.1876. Se maali pysyi 1930-luvun kirkkoremonttiin saakka. Ammattitaito kohotti arvostusta ja rahallisiakin ansioita. Mestari oli mennyt työmaalleen myös sunnuntaiaamuna, kun sateisen kesän kaikki poutapäivät oli käytettävä tarkoin, koska tilauksia oli paljon. Saman Kartanon alustalaisia olivat Gardemeisterit olleet monessa polvessa. päivänä elokuuta 1942. Lyhyen aikaa Kara oli Hämeen läänin virkaa tekevänä maaherrana, siirtyi lopulta Lammille ja kuoli vuonna 1923 ja on haudattuna Tuuloksessa. Kuhmoisiin maalariksi tulleen Gustaf Adolfin äiti oli Henrika Mooseksentytär, ja lapsia oli kaikkiaan kolme. Jämsän kihlakunnan kruununvouti Johannes Kara perheineen tuli 1904 asumaan Harmoisten Kauppilaan viipyen 17 vuotta. Valokuvaan ryhmittyivät eturivi (vas.) palvelija Hulda Heino, Gardemeister, emäntä Enni Salonen, 9-vuotias Pentti, Arvi-isäntä ja 11-vuotias Veikko. Läheisin omainen oli Lammilla asunut sisar Olga Viren. Muutto Kuhmoisiin johtui runsaasta työtilausten määrästä, kun harmaat talot alkoivat saada väriä, uusia kamareita rakennettiin, sisämaalauksia teetettiin, maalattujen huonekalujen määrä lisääntyi jatkuvasti ihmisten tulotason kohotessa. Suurin urakka lienee kirkon ulkomaalaus öljymaalilla kesän 1901 aikana. Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 8. Talvella 1918 Kaartomestari oli töissä Harmoisissa. Tämän jälkeen 20-vuotias nuorukainen anoi lupaa maalarin ammatin harjoittamiseen. Kaartomestari syntyi Tuuloksessa, pienessä sydänhämäläisessä pitäjässä 7.11.1856. Tienviisareita maalaamaan Ensimmäinen havainto Kaartomestarista Kuhmoisissa on vuodelta 1896 nimismiehen kirjekonseptissa. Takarivissä työmiehet Reino Lindqvist ja Tauno Liljeroos sekä talon vanhin lapsi Tauno. Mestari osasi enemmän kuin tavalliset ihmiset, ja se kohotti omanarvon tuntoa. Tikapuut olivat pettäneet, ja mies oli pudonnut korkealta, ja naula ronkkasi silmän irti
klo 6.30 21.00 klo 13.30 21.00 klo 12.00 18.00 UIMAHALLI KOSKIKARA Koskikarantie 1 42300 JÄMSÄNKOSKI puh. Puolisojäsenetkin tervetuloa kokoukseen! Johtokunta KOKOUKSET Kuhmoisten Sanomat Päijänteen pursiseurat ovat koonneet voimansa ja järjestävät runsaasti toimintaa tulevana kesänä. Tervetuloa kyselemään ja keskustelemaan! Sydämellinen kiitos kaikille mukana olleille, yhteistyötahoille ja ystäville muistamisesta juhlapäivänämme 2.2. On ilo jatkaa uudelle vuosikymmenelle! Laulut ja bingo pe 10.2. elokuuta tukikohtana Sysmän Suopelto-Sysmä. Hallitus kokoontuu klo 11. EL-Kuhmoisten yhd. helmikuuta 2012 14 SEURAT Pienkonehuolto TT Lube Perämoottorit, moottorikelkat, mönkijät ym. Päijännepurjehdus Korpilahdelta Padasjoelle 4.8. Tanhuan leiri 28.6-1.7. * Lauantaisin ja Sunnuntaisin................. (014) 718 753 www.jamsa.fi Terv etulo a! KOKOUKSET KOKOUSKUTSU Yhteisten alueiden osakasluetteloiden vahvistamiseksi pidetään Kuhmoisissa seuraavat kiinteistönmääritystoimitusten kokoukset. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Kokouksiin kutsutaan asianosaiset. klo 13 Kuhmolassa. Asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen suorittamista. 020 638 2702 fax. EPR3 Päijätsalopurjehdus Teps 20–21.7. Tiistaina 28.2.2012: klo 9.30 291-410-878-2 Venevalkama ja 291-410-878-3 Suopalsta, toimitus nro 2012-407116 klo 10.30 291-410-878-8 Maa-alue, toimitus nro 2012-407119 klo 12.30 291-410-878-5 Turvepehkusuo, toimitus nro 2012-407120 klo14.00 291-410-878-4 Myllytontti, toimitus nro 2012-407121 Keskiviikkona 29.2.2012: klo 9.30 291-401-878-4 Koskipalsta, toimitus nro 2012-407925 klo 11.00 291-401-878-5 Korpisaaren saaripalsta, toimitus nro 2012407936 klo 13.00 291-401-878-6 Käsittelemättä jäänyt tilanosa, toimitus nro 2012-407937 klo 14.30 291-410-878-7 Likopaikka ja 291-410-878-9 Maa-alue, toimitus nro 2012-407123 Jyväskylässä 1.2.2012 Toimitusinsinööri Eeva Riitta Vanhanen Keski-Suomen maanmittaustoimisto 040 762 4889 Kankaankatu 17, PL 56, 40101 JYVÄSKYLÄ www.maanmittauslaitos.fi Torstaitupa kutsuu 9.2. Ensi kesänä Päijänteellä purjehditaan muun muassa Tehin pursiseuran 30-vuotisjuhlan kunniaksi. Tervetuloa! Sydänkerhon ”ystäväkerho” ma 13.2.2012 klo 13-15 Kuhmolassa. Verenpaineen mittaus alkaen klo 10. Ohjelmatuokiossa klo 11.30 kunnanhallituksen puheenjohtaja Kimmo Malin kertoo kunnan ajankohtaisista asioista. klo 1013. Etelä-Päijänteen Ranking -purjehdukseen osallistuu kesäisin noin 50 venekuntaa, osanottajien määrä yhdessä osakilpailussa on vaihdellut 12–33 veneen välillä. Tehin pursiseuran 30vuotisjuhlapurjehdus, juhlat ja ilotulitus on vuorossa 25. muut pienkoneet Kokonniementie 3 17800 Kuhmoinen 040 5904112 ttlube@gmail.com Kuntosali Ohjatut vesijumpat Lasten uimakoulut Aikuisten tekniikkauimakoulut Vauvaja perheuinnit KAIKILLE AVOIN: Kuntosali-ohjausvuoro Tiistaisin klo 17.30-18.20, Keskiviikkoisin klo 13.30-14.30 Katso myös: www.jamsa.fi/liikunta/uimahalli_koskikara/vesiliikuntaryhmät JÄMSÄN Koskikarantie 1, JÄMSÄNKOSKI AUKIOLOAJAT 1.1.2012 alkaen: * Keskiviikkoisin ja Perjantaisin............. EPR5 Punapään kierto HVS Etelä-Päijänteen jollakeskusyhdistys on viiden EteläPäijänteen seuran yhteenliittymä juniorikoulutusta ja -ohjausta varten. EPR1 Kelventeen Kierto LPS 30.6. Kokouspaikka Kuhmoisten kunnanvirasto, valtuustosali, Toritie 34 A, 17800 Kuhmoinen. EPR4 Pirttisaaren purjehdus APS 18.8. järjestetään Kuhmoisissa ja viikkoharjoitukset Vääksyssä Majakkapaviljongilla toukokuun lopulta ja syyskuun alkuun. EPR2 Korea Varpunen HeiPS 14.7. * Maanantaisin, Tiistaisin ja Torstaisin.. Purjeet Päijänteellä 16.6. Päijännepurjehdus on kesän kohokohta, ja silloin on toista sataa venettä mukana. – kuva Vesa Koivu Ilmoitus paikallislehdessä tavoittaa!. Toimituksen tarkoitus Toimituksessa selvitetään ja vahvistetaan, mitkä kiinteistöt ovat osakkaina yhteisessä alueessa ja mikä on kunkin kiinteistön osuuden suuruus. Tervetuloa! Sotainvalidien Veljesliiton Kuhmoisten Sotainvalidit ry:n VUOSIKOKOUS pidetään Veljestuvassa Kokonniementie 9 keskiviikkona helmikuun 22 päivänä 2012 klo 13.00. Käsitellään osaston sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat
(03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Hintoihin sisältyy alv 23%. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. alv 23%) Etusivulla 1,55 e /pmm Tekstissä 1,35 e /pmm Takasivulla 1,43 e /pmm Seurapalsta 1,94 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 0400 852 532 __________________________ Kesätapahtumat kartalle! Kuhmoisten kunnan elinkeinotoimi kutsuu kaikki yhteisöt, seurat, kylätoimikunnat ja muut tulevana kesänä erilaisia tapahtumia paikkakunnallamme järjestävät tahot keskustelemaan ja päivittämään tiedot Kuntalan valtuustosaliin ma 13.2.2012 klo 18.30–20 Tiedustelut kehittämisasiamies Arto Kummala, p. 10-12, 42100 Jämsä p. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. alv 9%) 12 kk/kestotilaus 58 e 12 kk / määräaik. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. ilt. 045 636 3889 / Eija __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kartano Roosa juomat Kotikalja, kotisima valm. Kuhmoisten Kotijuomat 040 819 0867 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Irma Kallio p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 92,e ja 6,50e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). krs.Talossa uimaallas. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. mäenlaskua, luistelua, jääcurling, tandem-hiihtoa ja paljon muuta mukavaa seurojen ja yhdistysten järjestämää ohjelmaa. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 0400 425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. 555 6090 Veikko Mattila p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,20 e /ilmoitus. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Perinteinen koko perheen LASKIAISRIEHA mäenlaskuineen! Sunnuntaina 19.2.2012 Kirkonkylän koululla Tapahtuma alkaa klo 14.00 ja koko päivälle riittää ohjelmaa aina klo 17.00 asti. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. Tilaushinnat 2012 (kotimaa) (sis. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. erikoiskuljetukset/kotim. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ Lasimestari ky. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 0400 798143 p. helmikuuta 2012 Kunta tiedottaa AVOIMET TYÖPAIKAT TORIMYYJÄT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2933 (LT-2010) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,85 e . 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 8. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 040 685 1932 Tervetuloa! Johan on markkinat ostetaan Päijälästä koivukuitua tai -rankaa polttopuuksi. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. Vääksy p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Peltonen p. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. Olethan raitis. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. Ark. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. tyhj. Ohjelmassa mm. Puh. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. Ota yhteys 040 553 1607. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. Lukiolaisten buffetissa kannattaa myös poiketa, eli pientä taskurahaa mukaan. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 040-543 8302. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. ja Eurooppa OPASOL OY p. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. tilaus 63 e 6 kk:n tilaus 38 e 3 kk:n tilaus 30 e Ilmoitushinnat 1.1.2012 alk. (sis. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,85 e . vuokrattavana Siisti yksiö, Suvilan Brappu, 1. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. Tule hyväksi naapuriksi! Heti vapaa. Nyt siis luistimet ja pulkat esille, lämmintä päälle ja viettämään mukava talvipäivä! Järjestäjinä Liikuntaja Nuorisotoimi. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 __________________________ PITOPALVELU yms. 0400 477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Paahda munakoisoja pannulla öljyssä. (03) 5551347. Vähennä lämpöä ja lisää sipulit. Anna hikoilla tunnin ajan. Snellman Sika-nautajauheliha 23%, 400 g (6,23 kg) Rainbow Lämminsavukirjolohifile Suomalainen Suomalainen Suomalainen Hinnat voimassa 29.2.2012.saakka. 10 vihreää oliivia Kuutioi munakoiso, nosta siivilään ja ripottele päälle suolaa. Anna hautua 15 minuuttia. helmikuuta 2012 16 Kuhmoisten Sanomissa painettu on valtakunnassa luettu! Maukkaita makuja edullisesti Monipuolisesta ja laadukkaasta ruokakaupasta! Kuhmoinen ma-pe 7—21, la 7—18, su 12—18 7,90 €/rs 4,95 €/rs 2,49 €/rs 15,50 €/kg Rainbow Porsaan ulkofilepihvi, 800 g (9,88 kg) Rainbow Broilerin ohutleikkeet, 430–500 g (11,51–9,90 kg) 1,29 €/rs Etelä-Afrikka Rypälerasia 500 g voimassa 14.2 saakka. Lisää halkaistut tomaatit, paloiteltu paprika ja oliivit. Possun pihvejä ja caponatapaistosta (4 annosta) 4 porsaan ulkofileepihviä 1 rkl voita ja öljyä ripaus suolaa ja rouhittua mustapippuria Caponata 1 munakoiso suolaa 2 rkl oliiviöljyä 1 punasipuli 2 valkosipulinkynttä 200 g kirsikkatomaatteja 1 punainen paprika n. Paista pihvit pannulla voi-öljyseoksessa ja mausta. Kääntele hetki. Painele kuivaksi talouspaperilla. Tilaa oma Kuhmoisten Sanomat! p. Kuori ja paloittele sipuli ja hienonna valkosipulinkynnet