Kuhmoisten Sanomat 8.6.2011

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

kesäkuuta 2011 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 23 2011 61. vsk Keskiviikkona 8
Kuinka kaunis saattaakaan olla aamunsarastus varhaiskesällä, kun aurinko on juuri noussut ja tyyni järvenselkä houkuttelee. Ja hyvä paikallislehti tekee juttuja, vaikka mitään ei tapahtuisikaan. Kaikki, jotka järjestävät toimintaa ja tilaisuuksia ja haluavat, että siitä uutisoidaan, saavat tilaa. Tosi on, että jos on liikkeessä, ei ehdi homehtumaan, eikä sammal tartu. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Toisaalta olen saanut Paikallislehtipäivillä seurata, kuinka törpösti konserniohjauksessa olevia lehtiä rusikoidaan yhteen ja samaan muottiin. Kuhmoisten Sanomat on paikallislehdeksikin pieni, mutta pitäjänsä kokoinen. Ensimmäisessä numerossa brittijulkaisu tuomitsee myös ilmaisut critters, elukat, sekä beast eli peto, kertoo Orangenews. Vierivä kivi ei sammaloidu Ja kun ihmiset ovat vielä puheliaita ja sopivan tuttavallisia, ei siis uteliaista eikä juoruilijoita, on ihan hauska myös rauhassa seurustella kaupunkilaisten ja meidän maalaisten keskenämme. Anne Tanhula Pelto-Hokkalan talonmies Siitäkö johtunee, että nyky-yhteiskunnassa on aina kaikilla niin kova kiire. Lähimmäinen olisi hyvä huomata, on hän sitten oman kylän asukas tai sitten ulkopaikkakuntalainen. Kulotusalue oli kooltaan noin 9 hehtaaria. Kerromme paikkakunnalla asuvista ihmisistä ja kesänviettäjistä, esittelemme uudet yrittäjät, virkamiehet ja seurakunnan työntekijät. Siunausta kaikille. Teemme juttuja lukijoiden aiheista, ja keksimme itsekin tuoreita näkökulmia maailmaan ja paikkakunnan asioihin. Hän myös ilmoittaa voimansa ja väkevyytensä, niin kuin Psalmi 29 jakeissa 1–11 ilmoittaa. Kun tein listaa suomalaisista sahtipitäjistä, huomasin, että vain joka kolmannella meistä on oma lehti. Viime perjantain ja lauantain välisenä yönä puhkottiin neljän polkupyörän takakumit. Saman asian kääntöpuoli on se, että paikallislehti menettää itsensä. Suureen lehtitaloon kuuluvan paikallislehden etuja on sekin, että se voi tarjota lukijoilleen jatkuvasti kiertoartikkeleita ja monenlaisia teema-aineistoja. – kuva Henna Siponen. kesäkuuta 2011 2 LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 8.6.2011 Vesa Koivu Onnittelen kaikkia kuhmoislaisia siitä, että te olette jo varhain perustaneet oman lehden ja pitäneet siitä huolta vuosikymmenestä toiseen. Esitin toiveen rakennusmestarille, ja penkki ilmestyikin hyvin nopeasti urheilukentän parkkipaikan reunalle. ”Siis kun on meidänkin turva Jumalassa, turvassa on paremmassa, niin kuin tähti taivahalla, lintu emon siiven alla.” Tämä kesätervehdys on kaikille niille, jotka sen lukevat ja kuulevat. Isot lehtitalot omistavat tätä nykyä suuren osan paikallislehdistä. Jopa villieläimiin viittaavaa sanaa wildlife pidetään huonona, koska se viittaa sivistymättömyyteen. Ehkä se ei lukijan kannalta ole niin vaarallista, mutta kuva Parhaat onnitteluni! Suomesta kyllä yksipuolistuu. Luullaan, että tekemällä enemmän kuin ehtii, voi saavuttaa jotain vielä enemmän. On isojakin paikkakuntia vailla omaa lehteä, ja pitäjän asiat on luettava naapurilehdestä ja joskus sen ynnä muut -osastosta, jos sieltäkään. Ison talon palkollisilla on paljon rauhallisempaa silloin, kun paikalliset voimaryhmät heittäytyvät intohimojensa vietäviksi. Seuraamme myös maakunnan asioita, ja kerromme, jos tehdyt päätökset koskevat kuhmoislaisia. Kaikki, joilla on asiaa, saavat äänensä kuuluviin. On koittanut kauan odotettukin kesälomakausi. Esittelemme kaikki näyttelyt ja kerromme uusista kirjoista ja levyistä, jotka liittyvät tavalla tai toisella Kuhmoisiin. Toivotan hyviä lukuhetkiä kaikille Kuhmoisten Sanomien lukijoille! Vanhusneuvoston jäsen oli kuullut toiveesta saada penkki Länkipohjantien alkupäähän tai urheilukentän läheisyyteen. Ehkä se onkin vaarallista. Siitä on omat etunsa ainakin toimittajan kannalta. Pertti Järvinen Lemmikki-sanan käyttö loukkaa koiria, kissoja ja muita ihmisten kotieläimiä. On ikävä, että hyvät asiat pilataan ja aiheutetaan vahinkoa ja ikävää mieltä Penkki-asiaa monelle. Onneksi potkupyörät säilyivät ehjinä, ja mummot pääsee liikkeelle. Vaan on siinä pyöreässä kivessä sekin ongelma, että se kuluu, ja ajan mittaan ei ole kuin pelkkä hiekanjyvä jäljellä. Kulotus sai aikaan hälytyksiä Maanantaina kulotettiin Tampereentien läheisyydessä, Paasvuoreen vievän tien varrella. Mitä lie sinulla mielessä liikkunut, kun nurkissa Kuulkaapas! hiiviskelit tihutöissä. Kiitos siitä! Kuulin kuitenkin, että siinä paikassa on ennenkin ollut penkki, mutta sitä on siirrelty ja kaadettu ojaan. Ja kuka tahansa voi istahtaa penkille katselemaan kuntamme kauniita kesäisiä maisemia. Voin varmaan sanoa, että Kuhmoisten Sanomat kampaa paikkakunnan tapahtumia uutterasti ja melkoisen tiheällä kammalla. Se ei enää kerro paikallisista asioista paikallisin voimin. Ja toimittaja tulee paikalle – ei viiden minuutin varoitusajalla eikä joka kerta, mutta jossain vaiheessa vuotta. Tämä meidän kylämme, Kuhmoinen, tarjoaa jo tuhansille ulkopaikkakuntalaisille oivan mahdollisuuden juuri mökkielämän puitteissa. Huoli lemmikkien loukkaantumisesta esitettiin uudessa akateemisessa julkaisussa nimeltä Journal of Iltasanomat.fi 28.4.2011 MUUT MEDIAT Professori: Lemmikeistä puhuminen loukkaa eläimiä Animal Ethics . Meidän luojamme on kaiken tämän luonnon, sen kauneuden ja kaikkien eläintenkin luoja, hän tahtoisi näin tapahtuvan. Taivaalle nousseet sankat savupilvet saivat ihmiset kiertelemään pitkin pitäjää sekä soittamaan hätäkeskukseen metsäpaloista, joista ei kuitenkaan ollut kyse. Toivottavasti nyt tuo ja kaikki muutkin kuntalaisten iloksi ja hyödyksi laitetut penkit pysyvät paikoillaan. Siinä olisi hyvä levähtää kauppamatkalla. Katuharjan varsi löytyi säleinä kävelytien varrelta. Konsernipaikallislehden teemat ja teemajutut ovat samat kautta maan. On tämä sanonta, että vierivä kivi ei sammaloidu. (Saarnaaja 3 luku, jae 20) On jälleen koittanut se aika vuodesta, että ihmisillä pitäisi olla aikaa pysähtyä, ainakin hidastaa kierroksia. – Antakaa Herralle Hänen nimensä kunnia, kumartakaa Herraa pyhässä kaunistuksessa. Hän hallitsee iankaikkisesti. Niinhän se on, ”maasta olet sinä tullut ja maaksi sinun jälleen pitää tuleman”. Ne voivat olla monen kulkijan helpotus, kun matka alkaa uuvuttaa. Kesäterveisin Tarja Vesikallio vanhusneuvoston sihteeri Pelto-Hokkalan talonmies on hyvin, hyvin vihainen. Sen lisäksi meillä on hyvät kolumnistit, hartauskirjoittajat ja joukko avustajia, jotka uutisoivat omasta harrastuspiiristään. Lemmikkien sijaan tulisi puhua ”kumppanieläimistä” ja omistajien sijaan ”ihmishoitajista”
Vuorossa oli vielä koulun tukioppilaiden kukittaminen ja stipendien jako, ennen kuin isät, äidit, siskot, veljet ja muut sukulaiset pääsivät onnittelemaan päivän sankareita. Sama suunta oli koko Keski-Suomessa. Kunta luopumassa Jämsekin palveluista Lopullisesti asiasta päättää kunnanvaltuusto kesäkuun lopulla. Kuhmoinen on ostanut yrityspalvelunsa Jämsek Oy:ltä. Häntä on syytä onnitella myös omasta ripeydestä, kun hän meni ja otti asiasta selvää. päivä kesäkuuta. Parkkipaikat pursuivat autoja, ja uusi juhlasali täyttyi koululaisista ja heidän läheisistään. – Opetuksen seuraaminen helpottaa menestymistä koulussa. Kilpanen antoi aikailematta uutisen Soneran kömmähdyksestä myös omalle pitäjänlehdelle. Lukion rehtori Antti Karakorpi luotsasi tyylikkäästi tilaisuuden jälkimmäistä puolta. – Jälki-istunnot on istuttu ja anteeksi annettu, ensi syksynä jatkamme puhtaalta pöydältä. Tilaisuuden alkupuolta hallitsi Kirkonkylän ja Kaukolan koulun rehtori Pasi Hämäläinen, joka välittömässä ja hauskassa puheessaan teki yhteenvetoa kuluneesta talvesta. Hän arvioi puheessaan lukion tarjontaa hyväksi, Kuhmoisten lukiossa voi esimerkiksi opiskella neljää vierasta kieltä: ruotsia, englantia, saksaa ja ensi syksystä alkaen myös venäjää. Kevätjuhla huipentui uusien ylioppilaiden julistamiseen. Mikäli väärinkäytöksiä ilmenee, joutuu kunta lopettamaan risunkaatopaikan. Vain kompostoituvaa Orivedentien varteen Tällainen töhkä ei kuulu Orivedentien jätepisteeseen. Keski-Suomen kehnoin työttömyystilanne oli huhtikuussa Saarijärvellä, 13,8 prosenttia. Sonera korjasi minkä rikkoi Päivi Hotokka Kuhmoisten työttömyys väheni huhtikuussa reilusti maaliskuun lukuihin verrattuna. Sinne saa jättää vain risuja, oksia, puiden lehtiä ja muuta puutarhajätettä – siis mullaksi lahoavia elollisia aineksia. – Tuoreet ylioppilaat, olkaa sitkeitä hakiessanne sitä opiskelupaikkaa, jota haluatte. Paras tilanne oli jälleen Muuramessa, 8,3 prosenttia. Koulun kevätjuhlan päättäjäisiksi uudet ylioppilaat asettuivat perinteiseen yhteiskuvaan, edessä vasemmalla Karoliina Järvinen, Kaisu-Leena Mikkola, Elina Jokela, Mirka Inkiläinen, Tanya Piispanen ja Anna Joutsimatka, takarivissä vasemmalla Matti Palonen, Mika Koskenkorva, Mikko Peltonen, Juuso Tapanila ja Tuomo Hauskanen. Sonera oli antanut urakoitsijalle tehtäväksi purkaa puhelinlinjat Kylämän suunnalla. Kun Kuhmoisten Sanomat uutisineen ilmestyi keskiviikkona 25.5, Sonera sai jo saman päivän aikana korjattua linjan. Kuhmoisten työttömyysprosentti oli huhtikuun lopussa 12,8. vähän ennen kello neljää iltapäivällä, kun nettiyhteys meni poikki. Pitäjänneuvos Veikko Kilpanen työskenteli kotitietokoneellaan maanantain 23.5. – Käymme koulua oppimista ja opiskelua varten, mutta muistakaa siinä ohessa myös elää, ottaa hetkestä kiinni. Työttömien henkilöiden määrä oli tuolloin 129, mikä on 16 henkilöä vähemmän kuin maaliskuussa. Kuhmoisten kunnassa ilahduttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrän väheneminen, sillä siinä näkyy työllistämistoimien Pitkäaikaistyöttömien määrä putosi vaikutus. Kunnan maksuosuus ostopalveluiden ja aluekehittämisrahaston osalta on yhteensä noin 80 000 euroa vuonna 2011. – Tulevaisuutta silmällä pitäen meillä on kehitteillä verkostolukio Asikkalan, Padasjoen ja Sysmän kanssa. Palvelut ovat olleet kuhmoislaisten saatavilla kerran viikossa Kuntalassa ja Jämsässä yhtiön toimiston kaikkina aukiolopäivinä sekä sopimuksen mukaan asiakkaan luona. Esille on noussut vaihtoehto, että kuntaan palkataan oma työntekijä tätä varten. Ja huolehtikaa itse siitä, että tehtävät tulevat hoidettua, rehtori Karakorpi neuvoi oppilaita koulunkäynnin saloihin, hieman sarkasmiakin viljellen. Puheita ja hyvin harjoitettua ohjelmaa oli sopivassa suhteessa. Urakoitsija keskeytti työn ja tiistaina hän pystytti kaatamansa pylvään uudelleen. Kyse ei ole aluelukiosta, vaan kaikki lukiot säilyttävät itsenäisyytensä, yhteistyötä lisätään ja oma toimipiste säilyy kaikilla. Peruskoulun päättäneet 9Aja 9B-luokkalaiset saivat kevätjuhlassa päättötodistukset ja onnitteluruusut.. Peruskoulun päättäville 9Aja 9B-luokan oppilaille jaettiin päästötodistus ja ruusu onnentoivotusten kera. kesäkuuta 2011 Vesa Koivu Lukuvuosi on päättynyt, ja Kuhmoisten peruskoulun ja lukion yhteistä kevätjuhlaa vietettiin koulukeskuksella lauantaina 4. Kuhmoisten Sanomat Pari kilometriä kirkonkylältä, Orivedentien varressa, sen vasemmalla puolella on kunnan ylläpitämä ”risunkaatopaikka”. Työllistäminen on lisääntynyt vuodessa 65 prosenttia, joka on selvästi KeskiSuomen paras tulos. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 8. Veikko Kilpasen nettiyhteys perustuu lankapuhelinlinjaan, sillä Soneran tekniikka ei riitä langattoman verkkoyhteyden luomiseksi Kilpasen asumalle Kannuksen tilalle. Koko työvoiman määrä Kuhmoisissa on 1 010 henkilöä. Vesa Koivu Kylämän Kannuksen tilan nettiyhteys toimii taas. Myös Kannonkoskella työllistettyjen määrä on lisääntynyt tuntuvasti, mutta vain 28 prosenttia. Kunnanhallitus käsittelee Jämsek Oy:n osakasja ostopalvelusopimuksen päättämistä 13. Työllistettyjen määrä nousi huhtikuussa 71:een, mikä on 3 henkilöä enemmän kuin maaliskuussa ja 43 enemmän kuin vuosi sitten. Kaiken muun jätteen vieminen risunkaatopaikalle on kiellettyä. Minullakin tärppäsi vasta kolmannella kertaa. Vielä tammikuussa yli vuoden työttömänä olleita oli 62, ja huhtikuussa 54. Jos puutarhajätteitä kuljetetaan paikalle jätesäkeissä, on säkit tyhjennettävä ja tyhjät säkit vietävä pois niille kuuluvaan jätepisteeseen. Työnsuunnittelija Mira Jokinen arvioi, että pitkäaikaistyöttömien määrässä huhtikuusta tuli viime vuosien paras kuukausi. – Hoitakaa kaikki asianne ajallaan. Sellaisia pitkäaikaistyöttömiä, joista kunta joutuu maksamaan sakkomaksua valtiolle, oli huhtikuussa vain 37, kun vielä maaliskuussa heitä oli 45. Kuhmoinen haluaa vastaisuudessa panostaa enemmän paikallisen elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämiseen. Kilpasella oli onnea onnettomuudessa, että hän sattui olemaan linjoilla, kun yhteys meni poikki. kesäkuuta. Koulun päättäjäiset 2011 Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten kunta järjestelee uudelleen elinkeinojen palvelujaan
klo 17.30 alkaen. Rauhanyhdistyksen seurat srk-kodissa su 19.6. Siunattua helluntaita. Afrikkalaisia rytmejä Hipposhallissa. Lähtö srk-kodilta klo 18. Sekä uros että naaras ruokkivat pesuetta, eivätkä linnut paheksu, vaikka ihmiset liikuskelevat aitan tietämillä. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi. Humisii koivut hoassa, tuul hellii hoavikon. Olen ajatellut, että se antaa hänelle turvallisuuden tunteen silloin, kun äiti on pois. klo 10. Ympäri festarialuetta oli pieniä jäätelökojuja ja kioskeja, joista saattoi ostaa pehmeän softiksen tai limupullon viilentämään oloa auringon paahtaessa taivaalta. Se lohdun antaa vaivoihin, tuo rauhan ristin alle. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka laskeutuivat itse kunkin päälle. 30.5.2011 syntyi Kätilöopistolla ihana esikoispoikamme Niilo Painoa pikku hurmurilla oli syntyessään 3715 g ja pituutta 53 cm. Naisten saunailta Velisjärvellä ma 20.6. Se siunaa, lohduttaa, parantaa ja suojelee tänäkin päivänä. Kuhmoisten Kirkkokuoro. Joh.17 on Jeesuksen jäähyväisrukous, jossa hän rukoilee Isää itsensä ja opetuslastensa puolesta, jotka jäävät maailmaan hänen lähdettyä Isän tykö, sekä niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat häneen. Jyväskylän Rugby Club ry esitteli lajiaan, jota saattoi kokeilla tätä harrastavien opastuksella. Värloistuu kukkamaijen toas kahtella mä soan. Myös opettajia oli muistettu paikalla, johon saattoi mennä istumaan ja levähtämään kahvia juoden ja voimia keräten. Kun sitten koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. On Jeesus nimi ihanin Äiti on hänen sanavarastonsa tärkein sana. Silloin kun maailma syrjii lasta, äiti ei lakkaa rakastamasta. Näin virrentekijä kuvaa Jeesus nimen voimaa virressä 42 Ennen kuin Jeesus otettiin taivaaseen, hän lupasi opetuslapsilleen, että te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, te olette minun todistajiani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka. Hipposhallissa pääsi kokeilemaan kansainvälisiä tansseja, joissa oli mukana muun muassa intialainen bollywood-tanssi ja afrikkalaisia rytmejä. Alueen nurmikenttiä käytettiin hyväksi oleskeluun, auringon ottoon ja levähtämiseen. Kun Toukofestit oli nähty, ysit kävelivät kesäiseen Jyväskylän kaupunkiin syömään, shoppailemaan ja kiertelemään paikkoja. Paikan päällä olivat jo innokkaimmat toukofestiläiset ympäri Suomen, ja Kuhmoisten ysiluokkakin ryntäsi innokkaasti ulos ahtaasta bussista auringon valoon. Osa lähti jo neljän aikaan kohti Kuhmoista, mutta suurin osa jäi Jyväskylään vielä Sokoksen Pitsa Buffaan syömään ja sen jälkeen kohti Synergia-areenaa, jossa pääesiintyjänä oli rap-artisti Uniikki. Tuo likemmäksi meitä aurinko säteitään. Kyytitarpeesta ilmoitukset Tarja Vesikalliolle 17.6. Ysit Toukofesteillä Jyväskylässä Toukofestien tämänvuotisena teemana oli kansainvälisyys ja monikulttuurisuus, joka sai näkyä ympäri tapahtuma-aluetta ja pisteitä. Matka Jyväskylään sujui leppoisissa tunnelmissa musiikkia kuunnellen ja välillä voivotellen kesän ensimmäiselle hellepäivälle, vaikka kaikki olivat kiitollisia hyvästä säästä. VÄESTÖMUUTOKSIA Avioliittoon kuulutettu: Tuure Samu Eerik Raivonen Kuhmoisten seurakunnasta ja Maria Helena Laine Kuusankosken seurakunnasta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Pyhä Henki, Henki helluntain vaikuttaa ja tekee työtään tänäkin päivänä keskellämme kaikkialla maailmassa. Matleena Junttanen (selin), Venla Hellstén (vas.), Paula Tervala ja Ella Haikonen suunnittelevat päivänsä kulkua festarialueella. kesäkuuta 2011 4 SYNTYNEET VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Tarja Koskela-Kivistö Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa helluntaipäivänä 12.6. Äiti on maailman kirkkain tähti silloin kun iäksi lähti.” 2-vuotias lapsenlapseni sanoo vasta yksittäisiä sanoja, mutta siitä huolimatta ymmärrämme hyvin toisiamme. Ysiluokka saapui Kuhmoisiin vasta myöhään illalla, tosin yhden elämyksen rikkaampina. Talitiainen pesii jo toista kesää tuohikontissa, joka on nostettu vanhan aitan seinälle. Äiti on parhain lohduttaja. klo 15. klo 18.30. klo 13. Netin sanakirjakilpailussa 2007 oli äiti-sana äänestetty suomen kielen kauneimmaksi sanaksi. – Oli tosi kivaa! monet kiittelivät. Pyhä Isä, suojele heitä nimesi voimalla, sen nimen, jonka olet minulle antanut, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kontista kuuluu nyt tirinää, kun Hirsvalkaman alati nälkäiset kesävieraat ovat kuoriutuneet munasta. Miesten kotailta ”Torvelan seurakunnassa”, Patavedellä Eino Viikilällä, Kurkelantie 88, pe 17.6. On Jeesus nimi ihanin sielulle uskovalle. Avioliittoon vihitty: Ilkka Tapani Nieminen ja Satu Maaret Riihimäki, molemmat Kuhmoisten seurakunnasta. Sanat voivat olla mitäänsanomattomia, mutta niihin voi sisältyä suuri voima. Niin kuin pienelle lapselle äiti-sana antaa turvaa ja yhteyden tunteen, niin myös Jeesus-nimessä on turva ja suuri voima. Ohjailii öksyneitä luonnossa elämään. Suo Isä, Jumalamme, ihmeitäs nähjä mun, kun eleä toas soamme tän kesän siunatun Veikko Kilpanen Kuhmoisten murteella Suvivirsi. Sanat voivat rohkaista, lohduttaa, herättää iloa ja rakkautta, mutta myös haavoittaa ja loukata. Jos ei itse jaksanut mennä tanssahtelemaan tai parkouraamaan esteiden ylitse, moni seura esitteli meille taitojaan ja herätti ehkäpä kiinnoksen lajiin. Ollessaan luonani hoidossa hän sanoo useamman kerran päivän mittaan, leikkiensä lomassa, äiti, äiti. Nykytaiteesta kiinnostuneille oli suunnattu paikka, jossa pääsi kyselemään graffiteista alan harrastajilta ja tekemään itselleen muutamalla eurolla graffiti t-paidan. Lapsuudesta muistankin koulukirjasta runon: “Äiti on maailman kaunein sana. Se uupuneita vahvistaa ja ruokkii nääntyneitä. Sofia Heino Yhdeksäs luokka matkasi viime viikon keskiviikkona Jyväskylässä pidettyihin Toukofesteihin viimeiselle yhteiselle luokkaretkelleen. Jeesus valmisti opetuslapsiaan monella tavalla lähestyvään kuolemaansa. Liikunnallisissa kokeilupisteissä oli tarjolla parkourin alkeita, joissa opetettiin, miten käyttää ympäristön rakenteita hyväksi ja liikkua luovasti. Se rohkaisee ja puhdistaa ja hoitaa särkyneitä. Yhtäkkiä taivaalta kuului kohahdus kuin raju tuulenpuuska. Koulujen kesken pidettiin myös sählyturnauksia, joihin luokat saivat halutessaan osallistua. Se rohkaisee, valaisee, johdattaa, antaa elämälle tarkoituksen. Toas laijunpellon moassa vihriinä vilja on. Paikalla oli paljon erilaisia pisteitä, joissa saattoi kierrellä ja osallistua peleihin ja leikkeihin. mennessä puhelin 040 5238503. Tule Pyhä Henki kirkastamaan meille Jeesusta Kristusta. Helluntai 50 vuotta sitten oli minulle erityinen, sillä pääsin silloin ripille Kuhmoisten kirkossa. Päijälän päivätuokio Kaisa ja Matti Lahnajärven mökillä ke 8.6. Pipsa ja Niklas Neumann KIITOKSET Maailma on täynnä sanoja, kauniita ja rumia. Pesä tuohikontissa tänään Salomon, Salomo to Ensio pe Seppo la Impi, Immi su Esko ma Raili, Raila ti Kielo, Pihla ke Vieno, Moona, Viena Tul suv ja saje lämmin sai vihriiks mehtät, moan. Kalligrafiapisteellä sai käydä kokeilemassa, miltä nimi näytti erimaalaisilla kirjaimilla kirjoitettuna, ja tapahtuman aikana näytettiin videoita ympäri maailmaa
Eläköön sana ja Sana Kuhmoisissa! Jukka Erola Kuhmoisten seurakunnan kirkkoherra 2933 2870 1900 1000 7114 9000 6400 5300 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 1954 1962 1973 2010 Kuhmoisten Sanomat Koillis-Häme/Jämsän Seutu 115 % 67 % 32 % 16 % 31 % 38 % 26 % 23 % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 % 140 % 1954 1962 1973 2010 Kuhmoisten Sanomat Koillis-Häme/Jämsän Seutu 2933 2870 1900 1000 7114 9000 6400 5300 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 1954 1962 1973 2010 Kuhmoisten Sanomat Koillis-Häme/Jämsän Seutu Vesa Koivu Kun Kuhmoisiin perustettiin Suomen Punaisen Ristin osasto, saman tien päätettiin perustaa myös oma paikallislehti. Se toi vakautta ja jatkuvuutta toimintaan, vapaaehtoispohjalta toimivilla yhdistyksillä on aina omat nousuja laskukautensa. Kiitokset lehdelle yhteistyöstä. Ke s k u s t e l u y h t ey s Kuhmoisten Sanomien ja Kuhmoisten seurakunnan välillä on toimiva ja rakentava. Ilmestymispäivän odotuksesta kertoo jotain tuon tuostakin kuultu kysymys: – Jokohan Kuhmoisten Sanomat on tullu. Oli kuitenkin tulevaisuuden kannalta hyvä, että lehKuhmoisten Sanomat 60 vuotta teä julkaisemaan perustettiin oma yhtiö. Kuhmoisten Sanomat alkoi ilmestyä vuoden 1951 alusta, ja talkoovoimin tehty lehti sai hyvän vastaanoton. Lättilä oli pitkän linjan kunnallismies, joka hyvää johtajuutta osoittaen ohjasi niin kuntaa kuin lehteäkin. Työn hakuun maailmalle lähteneet ottivat Kuhmoisten Sanomat kainaloonsa, ja lehdestä muodostui luonteva yhdysside kotiseuturakkaiden kuhmoislaisten kesken. Hartauskirjoitukset eivät ole toistensa tylsiä kopioita; ne ilmentävät kristillisen julistuksen monipuolisuutta. Väen väheneminen ei ole vaikuttanut kovin paljon Kuhmoisten Sanomien levikkiin. Lehdessä julkaistavat kirkolliset ilmoitukset ovat hyvin luettuja siitä huolimatta, että tänä päivänä eletään vahvasti sähköisen tiedottamisen ja sosiaalisen median maailmassa. Kuhmoisten seurakunnalle paikallislehden hyödyntäminen viestikanavana on merkinnyt keskeistä tiedottamisen väylää. Kimmo Malin Kunnanhallituksen puheenjohtaja Kuhmoisten Sanomat kolahtaa postilaatikkoon keskiviikkoisin. Kuhmoisten Sanomat ”on tullu” nyt 60 vuotta, ja koko lehden historian ajan lehti on pitänyt esillä kiitettävällä tavalla seurakunnallisia asioita, tapahtumia ja myös julistusta. Kuhmoisten Sanomien tilaukset suhteutettuna Kuhmoisten kunnan väkimäärään Vertailun vuoksi mukaan on otettu Koillis-Häme/Jämsän Seudun tilausmäärät suhteutettuna Jämsän ja Jämsänkosken yhteiseen asukaslukuun.. Kuhmoisten Sanomat on toiminut kunnan virallisena tiedotuskanavana jo vuosikymmenten ajan. Kertomalla ajankohtaisista kunnan asioista ja alueellisista tapahtumista lehti vahvistaa käsitystämme vireästä paikallisyhteisöstä, joka pystyy toimimaan muuttuvassa yhteiskunnassa. Kuhmoisten Sanomien levikki eräinä vuosina Vertailun vuoksi mukaan on otettu Koillis-Häme/Jämsän Seudun levikki samoilta vuosilta. Kuhmoisten Sanomat ylläpitää, niin kuin se on tehnyt koko lehden historian ajan, viikoittaista hartauskirjoitusKuhmoisten Sanomille vuoropalstaa. Kuhmoisten Sanomilla on tärkeä osa tämän kuvan muodostamisessa. Kuhmoisten Sanomien suosio lukijoiden keskuudessa kasvoi nopeasti, ja alun alkaen sitä tilattiin runsaasti myös Kuhmoisten ulkopuolelle. Erityisen kiitoksen lausun hartauskirjoittajille, joiden hengellinen sana on usein omakohtaisesti koettua ja ihmisiä lähelle tulevaa todistamista, hengellistä matkaevästä. Sanomalehtien Liitto otti yhteyttä kuhmoislaisiin ja huomautti, että ei ollut soveliasta, että SPR:n osasto toimii paikallislehden julkaisijana. kesäkuuta 2011 Kuhmoisten kunta on kuntalaisten, kunnassa toimivien järjestöjen ja yritysten näköinen. Tätä nykyä jo yli puolet lehden painoksesta leviää pitäjän rajojen yli muualle Suomeen ja maailmalle. Lausun kesäiset terveiset Kuhmoisten seurakunnan 60-vuotiaalle yhteistyökumppanille. Lehti on tavoittanut kunnanvaltuuston asialistasta, kunnanhallituksen päätöksistä ja monesta muusta tapahToivotan onnea! tuneesta kiinnostuneet kuntalaiset. Kuhmoisten Sanomat on uutisoinut ja uutisoi edelleenkin kunnallishallinnon tapahtumat ajantasaisesti ja yksityiskohtaisesti. Oli onnekasta, että Kuhmoisten Sanomat sai päätoimittajakseen maanviljelijä Emil Lättilän niiksi vuosiksi, jolloin lehden piti vakiinnuttaa asemansa lukijoiden ja ilmoittajien keskuudessa. Enimmillään Kuhmoisten Sanomilla on ollut 3 500 tilaajaa 1980-luvulla, ja niistä ajoista levikki on laskenut. Olkoot seuraavat 60 vuotta yhtä menestykselliset kuin 60 edellistä vuotta ovat olleet ja jatkukoon hyvä yhteistyö kunnan ja lehden välillä yhtä kauan. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 8. Lehti luo yhteistä perintöämme. Kuhmoisissa oli silloin reilut 6 000 asukasta, kun Kuhmoisten Sanomat alkoi ilmestyä, nyt asukkaita on 2 500. Tämän lehden kannessa on lueteltu kaikki ne paikkakunnat, joihin lehti on tällä erää tilattu. Näiden saatesanojen myötä, toivotan Kuhmoisten kunnan puolesta lämpimästi onnea 60vuotiaalle Kuhmoisten Sanomille. Mitä sekin Sanomalehtien Liitolle kuului, ei mitään. Toisaalta lehden tilaajamäärä on jo suurempi kuin kunnan oma väkiluku. Kieltämättä pitäjän voimavarat ovat huvenneet niin, että kunnan itsenäisyys on jo osin toisten käsissä. Kiitän kiinnostuksesta seurakuntaa ja kirkollisia asioita kohtaan. Tilaajakuntaan kuuluu kasvava joukko vapaa-ajan kuhmoislaisia
– Kävi ilmi, että sekä Keski-Suomen liiton että Päijät-Hämeen liiton mielestä pitäisi aloittaa koko aluetta Arvoitusten Päijänne -selvityksen ohjausryhmä Juha Hertsi, aluekehityspäällikkö, Päijät• Hämeen liitto Hannu Korhonen, aluekehityksen kehittämis• johtaja, Keski-Suomen liitto Anne Heusala, kunnanjohtaja, Kuhmoisten • kunta Leena Pajala, matkailukoordinaattori, Keski• Suomen liitto Kari Porra, ympäristöjohtaja, Lahden kau• punki Timo Rusanen, kehitysjohtaja, Jyväskylän • kaupunki Raimo Itkonen, puistonjohtaja, Metsähallitus • Harri Mäkelä, ympäristörakentamisen päällik• kö, Hämeen ely-keskus Päivi Halinen, luonnonsuojelupäällikkö, • Keski-Suomen ely-keskus Ulla Mehto-Hämäläinen, maaseutuja energia• yksikön päällikkö, Keski-Suomen ely-keskus Ari Ålander, markkinointijohtaja, Jykes • Miika Laakso, matkailun kehittämispäällikkö, • Lakes Ulla Haggren, matkailupäällikkö, Jämsek • Tulokset pähkinänkuoressa Päijännematkailua kehitettävä kokonaisuutena • maakuntarajat ylittäen 3–5-vuotinen Päijänteen matkailuhanke käyn• nistettävä yrittäjät ja kunnat ovat valmiit lähtemään mu• kaan hallinto Päijännekonttorille – hallinto yksinker• taisemmaksi yhteinen internetportaali, josta matkailija saa • tiedot palveluista matkailun sesonkia pidennettävä • hankkeesta pitää olla apua matkailuyrittäjille • yrittäjät: pitää olla päämäärä, edetä sinne, ei saa • jättää kesken koskevalla selvityksellä, Rea Peltola kertoo. Toisen sysäyksen kesätoimittajana toimineelle Rea Peltolalle antoi Kuhmoisten Sanomien juttukeikka Sysmään, siellä Sysmän kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki toi esiin, että Päijänteen satamat eivät kilpaile keskenään vaan tarvitsevat toisiaan, sillä veneilijät haluavat siirtyä satamasta toiseen. lokakuuta 2010. Osuuskuntaan ovat liittyneet yhteisöjäseninä esimerkiksi Kuhmoisten Kädentaitajat, Kuhmoisten Yrittäjät ja Suomen Purjehdus ja Veneily. – Minusta tuntuu, että onnistuimme nostamaan esille maaseutumatkailulle ja matkailuyrittäjille tärkeitä näkökulmia, Rea Peltola kertoo. – Sitten Sirpa Glad-Staf Juotavan Hyvästä EteläPäijänteestä kehotti meitä kuhmoislaisia panemaan toimeksi, ja siinähän se sitten olikin, Rea Peltola kertoo. Selvityksen hankevetäjänä toimi osuuskunnan puheenjohtaja Osmo Haaki ja tiedottajana Rea Peltola. Hankkeet ovat usein jääneet esiselvityksiksi tai kartoituksiksi, ja onnistuneitten hankkeiden rahoitus on katkennut kesken kaiken. Selvittäjät kulkivat Päijänteen kumpaakin rantaa ja tapasivat suuren joukon hankevetäjiä, yrittäjiä, viranomaisia ja tutkijoita. – Oli hyvä, että Päijänteen rantamailla -osuuskunta sai tehdäkseen tämän selvityksen, Rea Peltola kiittää. Jo sitä ennen koetamme saada aikaan päätöksen siitä, kuka hallinnoi jatkon.. Päijänneselvitys on valmistunut ovat myös halunneet liittyä mukaan. Päijänneselvitys kuhmoislaisille Alun alkaen oli selvää, että tarvittaisiin koko Päijänteen maaseutumatkailun kehittämistä, että Kuhmoinenkin voisi menestyä. Nyt osuuskunnassa on nelisenkymmentä jäsentä, yksityishenkilöitä ja yrittäjiä Kuhmoisista ja muista Päijänteen rantakunnista, samoin vapaa-ajan asukkaita eri puolilta Suomea. kesäkuuta 2011 6 Vesa Koivu Osuuskunta Päijänteen rantamailla perustettiin viime syksynä 20. – Minusta tuntuu, että onnistuimme nostamaan esille maaseutumatkailulle ja matkailuyrittäjille tärkeitä näkökulmia. Hankkeen ohjausryhmän seuraava kokous on lomakauden jälkeen 10.8.2011. Esiselvityksen loppuraportti on nyt valmis, ja se kattaa Päijänteen vesistöreitin rantakunnat ja muut sopivasti hollilla olevat paikat. On nuoria, jotka haluaisivat jäädä kotiseudulle, kunhan vain olisi töitä. Kansanedustajat Susanna Huovinen ja Aila Palomäki Päijänteen rantamailla -osuuskunta teki maakuntaliitoille selvityksen matkailun kehittämisestä. – Päijännematkailusta on puhuttu ja kokoustettu ainakin vuodesta 1935 lähtien. He perkasivat esiin aiheeseen liittyvät hankkeet, selvittivät käytettävissä olevia voimavaroja ja yhteistyön esteitä. Nyt pitää kääriä hihat. Tarvittaisiin voimien kokoamista ja lisää yhteistyötä, että palvelut täydentäisivät toisiaan ja olisivat saatavilla. – No, me saimme sen tehdäksemme, ja maakuntaliitot rahoittivat sen. Ajatus oli, että Kuhmoisista voisi tehdä pilottihankkeen, joka sitten avautuisi koko alueen käyttöön. Niiden pulmana on ollut se, että suuri osa voimavaroista on kulunut hankkeen hallinnointiin. On hienot maisemat ja käyntikohteita, kunhan vain matkailijat tietäisivät niistä. – Juttelimme Sirkku Lahden, Elina Kääpän ja Taina Hinskalan kanssa, että jotakin pitäisi tehdä, osuuskunnan hallituksen sihteeri Rea Peltola kertoo. ”Älkää jättäkö tätä kesken” Selvityksen mukaan erilaisia matkailuhankkeita on tähänkin asti ollut runsaasti. Matkailua ajatellen Kuhmoisissa on vielä yrittäjiä, jotka haluavat yrittää. – Taina sanoi, että pitää ryhtyä, jos kerran meinataan. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8
Helsinki 12,4 3. Päällimmäinen huomio on, että alueittain tarkasteltaessa suomalaisten ekologinen jalanjälki on melko lailla samaa suuruusluokkaa. Lempäälä, Pirkkala, Nokia 10,1 6. Kolmanneksi, kerrostalot vuotavat runsaasti lämpöä, niissä on usein huono ulkovaippa. Tampere 10,9 5. Ilman tätä oletettua tuloa maaseutu olisi edullisin vaihtoehto. Se voi hyvinkin johtaa siihen, että fiksu asuminen on kirkonkylämäistä asumista maalla. Tietokirjailija ja yhteiskunnallinen keskustelija Juha Kuisma on noussut barrikadeille maalla asumisen puolesta. – Kosken tutkimustulos on, että nettolaskelmana kaksi ensin mainittua vaihtoehtoa ovat kannattavia ja jälkimmäinen on yhteiskunnan kannalta tappiollinen, Kuisma selvittää. Heppoisia selvityksiä Juha Kuisma puolustaa ekologista elämäntapaa ja kiistää sen tietopohjan, johon hallinto nojaa vaatiessaan asutuksen keskittämistä. Voi olla, että niille on hyvääkin käyttöä tiedossa. . Oman näkemyksensä tueksi Kuisma viittaa energiatutkija Ari Nissisen laskelmiin vuodelta 2009, niiden mukaan pientalon energiankulutus on keskimäärin 190 kilowattituntia neliömetriä kohden vuodessa ja kerrostalossa vastaava kulutus on 242 kilowattituntia. – Jos hanke menee Tampereella läpi, se leviää myös muualle Suomeen. Se on huokoista materiaalia, joka sisältää paljon ilmaa ja kosteutta. Asuminen pääkaupunkiseudulla rasittaa luontoa eniten. . Vantaa 11,2 4. – Tosiasiassa kaupungissa käytetään runsaasti betonia, terästä ja lasia, joiden ekologinen jalanjälki on suuri. – Esimerkiksi Pekka Lahti ja Paavo Moilanen laskevat, että yhdyskuntarakenteen keskittäminen on ilmastovaikutuksiltaan edullista. kesäkuuta 2011 Vesa Koivu Kaavoittaja tai virkamies ei enää vähään aikaan ole sanonut kylä tai kulmakunta vaan haja-asutusalue. paikkakunta tonnia / hlö / vuosi 1. Ylöjärvi, Kangasala, Orivesi, Vesilahti 11,1 – hiilidioksidin tuotanto eräissä taajamissa henkilöä kohden vuodessa Ekojalanjälki Juha Kuisma kävi luennoimassa Aitoon Terve talo -messuilla 14. – Näin on. Kömpelön termin keksintä ja sitkeä käyttö viittaa päättäväiseen näkökulmaan, jonka mukaan maalla asuminen on tavalla tai toisella normin vastaista. Syitä on ainakin kolme, pientaloissa on asuntokohtaiset kulutusmittarit, toiseksi kerrostaloissa on runsaasti porraskuiluja, joiden kulutus jyvitetään mukaan asuintilojen kulutukseen. lähteet Pekka Lahti ja Paavo Moil a n e n , K a u p u n k i s e u t u jen yhdyskuntarakenne ja kasvihuonekaasupäästöt, Suomen ympäristö 10/2010 Kimmo Koski, Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne, Suomen ympäristö 42/2008 Ari Nissinen, Kerrostalo onkin lämpösyöppö, Taloussanomat 19.9 2009 Jukka Heinonen ja Seppo Junnila, Implications of u r b a n . Jos vielä vanha talo on maalla, puurakenteinen ja sen lämmitykseen käytetään puuta tai muuta uusiutuvaa energiaa, ainoa vaara, mikä asukkailla on, on liika ylpistyminen. Asukaamme maalla ja puutalossa Juha Kuisma on pohtinut jo vuosikymmeniä suomalaisten elinmahdollisuuksia, ja hän pitää tärkeänä, että ekologista jalanjälkeämme saadaan pienemmäksi. Ratkaisu sisältyy uudistermiin yhdyskuntarakenteen eheyttäminen. Sekin on hyvä muistaa, että ekologisin talo on sellainen, jota ei ollenkaan rakenneta. – Tähän kaavoittajat pyrkivät osallisia kuulematta ja ohi voimassa olevan lainsäädännön. He ovat käyttäneet elinkaarimallia, johon he ovat ottaneet mukaan yhdeksän keskeistä tapaa, jolla tuotamme hiilidioksidia ilmakehään. Espoo 14,1 2. Tampereen seutuhallituksen laatima mietintö Seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi on nyt lausunnoilla Tampereella, Kangasalla, Lempäälässä, Vesilahdessa, Orivedellä, Pirkkalassa, Nokialla ja Ylöjärvellä. – Sen nyt ainakin sanon näin talonpoikaisessa kapinahengessä, että älkää ihmeessä myykö talojanne pois ja pitäkää kiinteistönne kunnossa. Mutta he perustavat laskelmansa siihen, että vuosina 2010–2050 ”rakennettavien uusien talojen materiaalijakauma on sama”. Luulo kaupunkiasumisen ekologisuudesta on edennyt jo Tekesin, Sitran ja ympäristöministeriön ohjelmalliseksi toiminnaksi edullisuusvyöhyketarkasteluineen ja ERA17-ohjelmineen. – Ehdotuksen mukaan kaupunkiseudun kunnissa lakimies, kaupungin geodeetti ja kaavoittaja ovat saamassa vallan päättää, mihin Tampereen seudulla saa rakentaa, Juha Kuisma tiivistää. , E nv i r o n m a n t a l Research Letter March 2011 Maalla on hyvä asua ja elää Juha Kuisma asuu kotitilaansa Lempäälässä Suomen kylätoiminta ry:n valtakunnallinen projektipäällikkö 2011– Suomen maatalousmuseo Sarkan johtaja 2004–2009 kirjat Kohti biotaloutta 2011 Meidän lehmät (toim.) 2005 Kyläsuunnittelun opas 2002 Lemmon arvoitus 2002 Matka ympäristöyhteiskuntaan 2001 Lempääläisiä liikanimiä eli Mythologica Lemboica 2001 Tuli leivän antaa – Suomen ekohistoria 1997 Aalto-yliopiston kiinteistötalouden professori Seppo Junnila sekä tutkija Jukka Heinonen – 2011 Environmental Research Letter – ovat tehneet laskelmia suomalaisten ekologisesta jalanjäljestä. – Tämähän tarkoittaisi sitä, että kaikki kaupunkitalot olisivat tästä lähin puuta, myös kerrostalot, Kuisma taivastelee. –Ympäristöhallinto on väärässä, kun se tulkitsee, että asuminen ja uudisrakentaminen maalla lisää ilmastonmuutosta ja aiheuttaa tarpeettomia yhteiskunnallisia kustannuksia. Seppo Junnilan tästä vertailusta puhdas maaseutumainen asutus puuttuu. Pitäisi selvittää, millainen on sen yhteiskunnan rakenne, joka perustuu uusiutuvaan energiaan. Se tarkoittaa sitä, että asuminen vanhassa talossa on aina parempi vaihtoehto kuin rakentaa uutta. Sitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja. – Se tapahtuu parhaiten puurakentamisen ja biopolttoaineiden kautta. – Nykyinen yhteiskuntarakenne perustuu halpaan öljyyn. Kimmo Koski puolestaan on selvittänyt, minne on edullisinta sijoittaa 500 uuden asukkaan uudisasunnot: valmiin taajaman sisälle, uuteen tiiviiseen kylään vai haja-asutusalueelle. toukokuuta ja kertoi väliajalla uudesta työstään Suomen kylätoimikunta ry:n valtakunnallisena projektipäällikköna.. Nyttemmin virkamiehet ovat käynnistäneet toiminnan, jonka tarkoituksena on korjata haja-asutuksen heille aiheuttama ongelma. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 8. – Mutta Kosken laskelmassa kannattavuus perustuu siihen, että kunta omistaa rakennusmaan ja saa siitä maanmyyntitulot. – Suomessa uusiutuva energia tulee olemaan keskeiseltä osin puuta
Myöhemmin hän ryhtyi mainosalalle ja matkusti työn takia myös ulkomailla, kuten tässä kuvassa Kööpenhaminassa Tanskassa. Entinen opettaja onkin jo 19 lapsen isoisä ja vielä isoisoisä kahdelle. Minullakin on työni kautta ollut tilaisuus tutustua iäkkääseen naiseen, joka vielä sotien jälkeen kiersi Kuhmoisten kylillä talosta taloon sahtia valmistamassa. Moottoripyöriä harrastanut mies muistaa, miten Päijänteen ympäriajoihin osallistuminen oli aikoinaan mielessä, mutta kallis lähtömaksu vesitti haaveet. Olen nauttinut tätä sahtia useaan otteeseen ja todennut sen erittäin juotavaksi. – Olin mukana näytelmäkerhossa, laulukuorossa, yleisurheilussa sekä Suomen Punaisen Ristin paikallisosastossa, hän luettelee silloisia harrastuksiaan. Kuhmoisten Kumussa aktiivisesti toiminut Ehnqvist mainitsee yhdeksi elävästi mieleen jääneistä urheilumuistoista kylien väliset pesäpallo-ottelut. – kuva Ehnqvistin albumista Henna Siponen Sahdintekijät mittelevät taas maistuvimmasta sahdista lauantaina Wanhan Pankin edessä. Perinteen säilyttäminen onkin yksi iso syy, miksi Kuhmoisissa sahdintekokilpailut järjestetään. – Kyllä se lähti pyörimään niin, ettei SPR:n varoja mennyt hukkaan. Lehti ilmestyi kerran kuukaudessa, ja ensimmäiset painokset olivat nelisivuisia. Eräänä sunnuntaina rovasti Arvi K. – Kuhmoisissa tiedetään on paljon hyviä sahdinvalmistajia, mutta he eivät kaikki kilpaile. – Niinhän se menee, että aluksi lapsi syntyy alastomana ja sitten se kasvaa sekä pulskistuu. – Kirkonkylän joukkue oli aina aika hyvä pelaamaan. – Hyvä sahti on sellaista, että sitä tekee mieli ottaa lisää, kiteyttää Lavonius hymyillen. Toivotan pitäjänne sahdille parasta menestystä Isojoella! Kesäisin terveisin, Vesa Koivu päätoimittaja Kuhmoisten Sanomat Se on väriltään punertavan ruskeaa ja varsin sameaa, sen vaahto on matalaa mutta kestävää ja siinä on kuplivaa hiilihappoisuutta, hivenen tahmea, öljymäinen mutta pehmeä rakenne ja viinimäinen, kirpeä ja mantelimainen maku. Opettajalehdestä työpaikkailmoituksen nähtyään hän haki paikkaa ja sai sen. Ei ole yhtä ja oikeaa valmistustapaa. – Ei tämä kyllä mitään salatiedettä ole. Siitäkin mieheltä löytyy hauska tarina kerrottavaksi. Kirjoitin itse nimimerkin takaa erilaisia tekstejä, jotka oli muka meille toimitukseen lukijoilta lähetetty. Meillä Suomessa sahdinteon perinne ei ole katkennut. Olisi hyvä jos uusia tekijöitä tulisi mukaan, Lavonius toteaa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Palkkaa työstä ei maksettu, sillä tehtävä oli yksi luottamustoimi muiden joukossa. Tänä vuonna Sahdinvalmistuksen SM-kilpailut järjestetään Isojoella 6. Sahdinvalmistuksessa on monia tapoja, ja usein sahtireseptit kulkevat suvussa. Hauskoja muistoja Kuhmoisista – Minulle on jäänyt erittäin sympaattinen kuva Kuhmoisista, Ehnqvist kertoo. Rohkenen ehdottaa, että me sahtipitäjien paikallislehdet suosisimme sahtiperinteen vaalimista. Joihinkin vanhoihin oppilaisiin hän on pitänyt yhteyttä pitäjästä lähtemisen jälkeen. – Kätilö kysyi, että pitäisikö opettajalle antaa rauhoittavia, kun niin kalpealta näyttää, Pekka Ehnqvist selittää nauraen. Sahtia ei voi viedä. Ehnqvist muistelee, että ensimmäiset painomäärät olivat noin 800 kappaleen luokkaa. Lukijakunta oli pieni, mutta se kasvoi nopeasti. Olen ymmärtänyt, että perinne on hyvissä käsissä. Sahti on kotiseutuasiaa, mutta sillä on myös melkoista matkailullista voimaa. Mukaan saavat lähteä kaikki halukkaat ja asiasta kiinnostuneet. Michael Jackson, Michael Jacksonin olutkirja, Singapore 1994 Kirje sahtipitäjien päätoimittajille Kuhmoisissa 6.6.2011 Henna Siponen Kuhmoisten Sanominen ensimmäisellä päätoimittajalla, Pekka Ehnqvistillä, ei ole kuin hyviä muistoja ajastaan Kuhmoisissa. Vanhoja osaajia on yhä keskuudessamme sahtia maistelemassa ja neuvomassa poikia ja pojantyttäriä juoman valmistuksen saloihin. – Yleensä kisoissa sahdin yleisväri on ollut tummempi kuin vaaleampi, arvioi Lavonius. SPR:sä pohdittiin lehOpettajasta päätoimittajaksi den perustamista ja se päätettiinkin pistää aluilleen. Kuvia oli suhteellisen vähän, sillä kuvalaatat olivat hintavia. Kuhmoisten Sanomia mies on lukenut edellisen kerran parisen vuotta sitten. elokuuta, ja pitäjäkohtaiset karsinnat ovat jo käynnistymässä. Pesäpalloilu ei kylläkään aina saanut positiivista vastaanottoa. Suomen sahtiseura ei ole antanut reseptejään trendsettereiden eikä logistiikkaketjujen haltuun, vaan juoman ystävät kokoontuvat joka kesä maistamaan, keskustelemaan ja mittelemään sahdin paremmuudesta. Toiseksi tullut pääsee tuomariksi samoihin mittelöihin. Toinen Ehnqvistin pojistakin syntyi Kuhmoisissa. Ehnqvist jätti opettajan virkansa ja lähti Kuhmoisista aloittaessaan mainoshoitajan työt mainostoimisto Erva-Latvalalla Helsingissä. Kaarlehto lähestyi pelaajia ja totesi, ettei kirkonmenojen aikaan sovi palloa pelata. Päitsin välietappi pidettiin keskellä kylää, ja sieltä miehen mieleen on jäänyt kuski nimeltä Lampinen, joka oli pukeutunut hienoon, harmaaseen nahkatakkiin. Mainosala vei Enqvistin mennessään, ja tulevana juhannuksena 88 vuotta täyttävän miehen meriitteihin kuuluvat muun muassa kahden mainostoimiston perustaminen työuransa aikana. Myöhemmin Kuhmoisten kuntakin alkoi kiinnostua lehdestä, mies kertoo. Kuhmoisista starttaa myös linja-auto paikalle kannustamaan edustajaamme. Ehkei sahtimatkailu synny käden käänteessä, mutta ei siihen kymmentäkään vuotta mene, jos toimeen tartutaan. Ehnqvist pyytääkin lisäämään tekstin loppuun, että opettaja tervehtii kaikkia kuhmoislaisia, ja onnittelee 60-vuotiasta lehteä. – Aluksi koitin synnyttää kirjeenvaihtoa lukijoiden ja lehden välille. Sahtimestari haussa. Kyllä se perinne kuitenkin elää. – Oli siinä lehdessä aina tekemistä, hän toteaa. – Siitä olen iloinen, jopa ylpeä, että minä keksin nimen Kuhmoisten Sanomat. Joka paikan höyläksi itseään tituleeraava Ehnqvist tuli aikoinaan pitäjään opettajaksi. Lukijakunta kasvoi nopeasti Ehnqvist kirjoitti juttuja pääasiassa kirkollisista uutisista sekä urheilutapahtumista. Ehnqvististä tuli vuonna 1950 yksi kirkonkylän kansakoulun kuudesta opettajasta. Se tarkoittaa sitä, että koko maailman olutharrastajien on tultava tänne suomalaisiin sahtipitäjiin, jos he mielivät saada käsityksen siitä, mitä sahti on. – Kilpailijoita on tulossa ainakin neljä, määrä voi nousta myös seitsemään, kertoo Jouko Lavonius tapahtuman järjestävästä Sahtija Olutseura Perakosta. Puoliltapäivin aloittava tuomaristo maistelee näytteet ja valitsee, mikä sahti kutittelee tällä kertaa parhaiten makunystyröitä. Joulukuussa lehtiä tehtiin kaksi. Valassalmesta tulikin Ehnqvistin seuraaja päätoimittajana heti vuoden 1953 alussa. kesäkuuta 2011 8 Hyvä kollega, uskoisin, että pitäjässäsi sahtikuurnat on jo otettu esiin ja yksi jos toinenkin valmistautuu mittelemään osaamisesta sahdin teossa. Se osoitti voimaa ja jatkuvuutta, joka nyt on osoittautunut todeksi, sanoo lehden ensimmäinen päätoimittaja Pekka Ehnqvist. Kilpailun tuomareita vaihdellaan vuosittain juuri sen vuoksi, että kyseessä on puhtaasti makuasia. Pyörän merkkikin on jäänyt mieleen, se oli Norton. Voittaja pääsee Kuhmoisten edustajaksi sahdinteon SM-kilpailuun Isojoelle elokuussa. Värien ja värikuvien käyttö oli utopiaa, Ehnqvist kertoo. Ehnqvist, joka silloin toimi SPR:n Kuhmoisten osaston sihteerinä, valittiin päätoimittajaksi, koska hänellä oli kokemusta kirjoittamisesta. Apunaan hänellä oli muun muassa Paavo Valassalmi, jonka kirjoituskoneella jokaiseen lehteen naputettiin vastaanottajan yhteystiedot
Kuhmoisten metsät ovat viime vuosina tuottaneet kantorahoina noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. – Onneksi paikalliset urakoitsijat ovat oppineet olosuhteisiin ja koneet ovat hyvin maastokelpoisia. – Tietyt lakat ja maalit eivät pysy puussa, jos se imee uitossa vettä, sanoo UPM:n aluehankintapäällikkö Pekka Pöllänen. Sellaista paikkaa ei ole tullut vastaan, jossa puut olisi pitänyt jättää pystyyn, Raivonen sanoo. Puut jatkavat matkaa tehtaalle autolla, koska lautalla kannattaa kuljettaa korkeintaan 30–40 kilometrin matkoja.. Kun puunkuljetuslautta kiinnittyi Karklahden terminaaliin, kuljettajat Jouni ja Marko Laine pääsivät kahvitauolle. Kyydissä oli viittä eri puutavaralaatua: kuusi-, koivuja mäntytukkia sekä kahta laatua kuitupuuta. Metsät ovat Kuhmoisissa kuusivaltaisia. – Maapohja on täällä hyvä, ja koska olemme etelässä, lämpösumma on korkea. Lehtipuita, lähinnä koivua, on joukossa vain noin 10 prosenttia. Yksi etu on, että meillä ei ole kuusen maannousemasientä. Lautalla ei kuitenkaan kannata ajaa pitkiä matkoja. kesäkuuta 2011 Päivi Hotokka Kuhmoisten metsissä kasvaa pitkiä, hyvälaatuisia puita. Saarista puuta kuljettava metsäyhtiö UPM lopetti puun uiton Päijänteellä Puu siirtyy saarista mantereelle lautalla vuonna 2009 ja kuljettaa nyt toista kesää puuta jämsäläisen Kone-Yijälän rakentamalla lautalla. – Etelämmässä havupuut ovat huonolaatuisempia Ihanteelliset olosuhteet metsän kasvulle ja lyhyempiä. Kukin laji nostetaan omaan autoonsa ja lähetetään eri tehtaille. Päivi Hotokka Kuhmoisten saarista korjataan vuosittain noin 15 000 kiintokuutiometriä puuta. Summaa voi verrata Kuhmoisten kunnan pyörittämiseen varattuun budjettiin, joka on noin 16 miljoonaa euroa. Kuhmoisten metsistä saa runsaasti hyvää sahatavaraa, ja se näkyy myös metsästä saaduissa tuloissa. Lauttakuljetuksen etu on, että puu saadaan nopeasti tehtaalle eikä se kastu. Kuhmoisissa on metsää noin 1 000 yksityisellä omistajalla, mutta lähes 60 prosenttia heistä asuu kunnan ulkopuolella. Vanhassakin puustossa lahon osuus on vain 3 prosenttia, kun etelämpänä 40–50 prosenttia tukkileimikosta voi olla pilalla. Tukkien lastaaminen auton kyytiin alkoi saman tien. – Kiitos muun muassa UPM:n Jämsänjokilaakson tehtaiden, lähellä on ostajia ja kilpailun vuoksi puusta saatava hinta on ollut hyvä. Metsän kasvulle on optimiolosuhteet, kuvailee metsäneuvoja Kari Raivonen Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen Kuhmoisten toimipisteestä. Se koostuu 12 lohkosta, joita voi tarvittaessa siirtää suhteellisen kevyillä autoilla vesistöstä toiseen. Metsätalouden hyvä kannattavuus näkyy Raivosen mielestä Kuhmoisissa siten, että myös yksityiset omistajat hoitavat metsiään tehokkaasti. Kuhmoisissa puuta tuodaan esimerkiksi Karklahden terminaaliin Oikanrannassa. Käyttöön on otettu entisiä uittolaitureita, jonne korjattu puu ajetaan lautalla ja lastataan sen jälkeen autoihin. Hän on havainnut, että esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla maatalous on suuremmassa roolissa eikä metsänhoitoon keskitytä samalla tavalla. – Lauttaan mahtuu neljä rekallista tavaraa. Yhdellä maanomistajalla on keskimäärin 40 hehtaaria metsää, mutta suurmetsänomistajia ei ole paljon, koska kunnassa ei ole esimerkiksi kartanoita. Uutta puuta kasvaa vuosittain 5 kiintokuutometriä hehtaarilla, joten Kuhmoisissa metsänhoitoyhdistyksen jäsenien 40 000 hehtaarilla puuta syntyy 200 000 kiintokuutiota joka vuosi. Vaativat korjuumaastot Vaikka metsä kasvaa hyvin, puun korjuuolosuhteet ovat täällä hankalammat kuin etelässä, koska korkeusvaihtelut ovat suuret. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 8. Lastattuna se tarvitsee 90 senttimetrin syvyyden, Yijälä sanoo. – Sellaisia metsänomistajia, joilla on noin 500 hehtaaria, on vain 5–6, Kari Raivonen arvioi. – Pisimmät lauttakuljetusmatkat ovat 20–30 kilometriä, Pöllänen kertoo. Suurin osa Kuhmoisten metsistä on yksityisten omistamia. Lautan pituus on reilut 42 metriä ja leveys 7 metriä. Metsänhoitoyhdistykseen kuuluvat ne maanomistajat, joilla on vähintään neljä hehtaaria metsää, joten tämän luvun ulkopuolellekin jää melko paljon puuta. Sen lisäksi metsästä saavat elantonsa metsäkoneyrittäjät, metsurit ja muut alan ammattilaiset. Haukkasalosta puu saadaan mantereelle rekan kyydissä lossin avulla, mutta muista saarista tavara täytyy tuoda vesiteitse. Lautalla määrä näyttää pieneltä, mutta kun se nostetaan autoon, määrä kasvaa huomattavasti, toteaa lautan omistaja Antti Yijälä. Nyt tukit saadaan tehtaalle parhaimmillaan saman vuorokauden sisällä niiden kaatamisesta, kun uiton aikaan siihen saattoi kulua kaksi viikkoa. Metsätaloudelle hyödyksi on Kuhmoisten sijainti lähellä Etelä-Suomen suuria kaupunkeja ja metsäteollisuuden tehtaita. – Lautta on suunniteltu matalissa vesissä toimivaksi. Lautassa puuta neljä rekallista Viikko sitten Marko ja Jouni Laineen kuljettama alus toi lastin puuta noin kilometrin matkan Rekisalosta Karklahteen. Ainutlaatuinen lautta on Yijälän ja Ari Tirkkosen suunnittelema
kiluodon ydinvoimalaan ja ABB:n meriteollisuuteen testauslaitteistoja. Tampereen toimistossa työskentelee kolme suunnittelijaa, ja piirustukset liikkuvat tehtaiden ja toimiston välillä sähköisesti. Petri Parni on toiminut toimitusjohtajan sijaisena syksystä lähtien jo Aution sairausloman aikana. Vinnilästä Metecoon Metecon Kuhmoisten tehdas perustuu Vinnilän • konepajaan, joka aloitti ruolahtelaisessa navetassa vuonna 1974. Meteco osti tehtaan vuonna 2004, ja se fuusioitiin • emoyritykseen vuonna 2008. Metecolla työskentelee Kuhmoisissa nyt neljä puolalaista hitsaajaa, jotka on palkattu määräajaksi vuokratyöntekijöinä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. – Kilpailu on kovaa, eikä hintataso ole vielä sitä, mitä se on ollut aikaisemmin. Nykyisin Metecolla on yhteensä noin 100 työn• tekijää, joista 35 työskentelee Kuhmoisissa. Joka kerta yrityksen täytyy kuitenkin todistaa toimituskykynsä. – Olemme saaneet uusia asiakkaita lentokoneteollisuuden puolelta, kertoo myyntijohtaja Petri Parni. Kuhmoisten kahdessa tehtaassa on yhteensä • pinta-alaa noin 8 500 neliömetriä. Se olisi erittäin tärkeää, koska taistelemme hitaiden yhteyksien kanssa joka päivä, Petri Parni harmittelee jumissa olevaa valokuituhanketta. kesäkuuta 2011 10 Päivi Hotokka Kuhmoisten suurin teollisuusyritys Meteco alkaa hiljalleen toipua lamasta. Metecon juuret ovat 1930-luvulla, jolloin yritys • valmisti Jyväskylässä Mikro-nimisenä työkaluja, kuten poranteriä. Myös Karstulan tehtaalle etsitään uusia tekijöitä. Se on ollut luotettava ja hoitanut velvollisuutensa, Parni kerto. Tilauksia on tullut enemmän kuin viime vuonna budjettia laadittaessa arveltiin. Miltei kaikki Metecon Meteco avaa uusia kanavia lentokoneteollisuuteen uudet asiakkaat ovat ulkomaisia. Myyminen on nyt helpompaa, koska meillä on referensseinä isoja asiakkaita, kuten Airbus. – Siellä solmimme hyviä kontakteja. Keväällä yhtiö osallistui Pariisissa suurille komposiittialan messuille. Nyt yrityksessä halutaan pohtia rauhassa, kuinka johtajuusjärjestelyt ratkaistaan. – Heidät on palkattu puolalaisen yrityksen kautta, joka on meille ennestään tuttu. Lisäksi koneistukseen on palkattu yksi uusi työntekijä, joka aloittaa kesälomien jälkeen. Vaikka talous kohenee, yritys ei menesty itsestään. Työn tarkkuudesta kertoo sekin, että hallin lämpötila täytyy pitää tasaisena, jotta vaihtelut eivät vaikuta työn jälkeen. He tekevät usein tavallista pidempää työviikkoa, jotta voivat viettää vastaavasti pidemmän loman kotimaassaan. Yrityksen toimitusjohtaja Jukka Autio menehtyi vakavaan sairauteen toukokuussa. Metecon kevääseen on kuulunut myös murhetta. Samat miehet ovat työskennelleet täällä aiemminkin. – Tilauskannat eivät kuitenkaan ole yhtä pitkiä kuin ennen lamaa, Parni jatkaa. Metecon nykyinen liikevaihto on 13,5 miljoonaa • euroa, kun parhaimmillaan vuonna 2008 se oli 19 miljoonaa euroa. Esimerkiksi reilu viikko sitten yritys toimitti itävaltalaiselle lentokoneiden komposiittiosia valmistavalle tehtaalle työkalun, jonka avulla valmistetaan suihkuturbiinin kuoriosia. Parnin mukaan Metecolla on lähes koko ajan kaksi ihmistä maailmalla myymässä yrityksen tuotteita. Myyntijohtaja Petri Parni toimii toistaiseksi myös Metecon toimitusjohtajan sijaisena.. Metecon Nuutinrinteessä sijaitseva uusi komposiittitehdas aloittelee tuotantoaan. Parhaillaankin Kuhmoisissa tehdään tuotteita monelle asiakkaalle: paperikoneen osia Metsolle, turbiinisalin putkistojen peittausta OlJukka Sinivaara työskentelee avarruskoneella, joka pystyy muotoilemaan kappaleita jopa millimetrin tuhannesosan tarkkuudella. – Kaipaisimme tänne Kuhmoisiin nopeita verkkoyhteyksiä. Vuokratyöntekijöitä Puolasta Tilausten lisääntyminen merkitsee sitä, että työntekijöitä tarvitaan enemmän. Puolasta vuokratut työntekijät asuvat Kuhmoisissa kunnan vuokra-asunnoissa. Nopea verkkoyhteys puuttuu Metecolla on tehtaat Kuhmoisissa ja Karstulassa sekä viime vuonna perustettu insinööritoimisto Tampereella
EIKÖ TOSIAANKAAN KUKAAN MUU VÄLITÄ. Myös Marjatta Mattila toimi kirjoittavana päätoimittajana eikä hänellä ollut asemaa lehden hallinnossa. Isojärven tarjoamat vesivarat ovat varsin pienet ja luonnollisen virtaaman muutoksesta saattaa aiheutua haittaa etenkin järven arvokaloille. Seppo Unnaslahti kokosi vuoden 1973 kaksi ensimmäistä lehteä, ennen kuin Marjatta Kaitanen, myöhempi Marjatta Mattila, aloitti työnsä lehdessä. Kiitos mahdottomasti kaikille, jotka olette niin mahdottoman hyviä perunoita meille tuoneet ja yleensäkin juureksia lahjoittaneet. Erikoisnumerossa oli kahdeksan sivua, mikä vastaisi nyt 16-sivuista lehteä, tänäänhän lehden sivukoko on puolta pienempi kuin silloin. Auto törmäsi kovalla voimalla sementtiportaisiin ja nousi siitä oveen rikkoen sen alaosan. Hiitosen luonnonsuojelupuheenvuoro edustaa sellaista ikuista optimismia, joka nykyajan painajaismaailmassa on käynyt minulle täysin vieraaksi. Linkola. Kuhmoisten Sanomat 1973 N:o 30 Valion sienikeskus ottaa keltavahveroa eli kanttarellia vastaan keneltä vain, mutta muiden sienien vastaanotto tapahtuu vain kurssinkäyneiltä koulutetuilta sienenpoimijoilta. – Niinpä pyydän Hiitoselta ja kunnalta: antakaa minun olla rauhassa. Sillä Mahtihäät lähestyvät ja vanhat vaatteet vaativat tuuletusta ja ehkä korjaustakin. Kuhmoisten Sanomat 1973 N:o 14 Kun Kuhmoisten kunnassa 18 p:nä tammikuuta valittiin suuri määrä erinimisiä lautakuntia, unohdettiin ehkäpä vahingossa valita sellainen nykyoloissa hyvinkin tärkeä lautakunta kuin ympäristönsuojelulautakunta. Ennen paluutaan Kuhmoisiin hän työskenteli Pohjoismaiden Yhdyspankin Lahden konttorissa. Nyt sitten alkaa olla aika etsiä ullakon kätköistä vanhat kirkkosilkit, röijyt, hameet ja hatut. Lehden kokoaminen sujui vakiintuneeseen tapaan. – Entä rakennuksen paikkakunnalle omaa leimaa antava kulttuuriarvo. Pentti Linkola Kuhmoisten Sanomat 1973 N:o 8 KUHMOISLAISET! Syrjämäen koulu aiotaan purkaa! Onko niin, ettei juuri kukaan piittaa siitä, mitä on tapahtumaisillaan. Kuhmoisten Sanomat 1973 N:o 36 Maisemallisesti kaunis Isojärvi pitäisi säilyttää luonnontilaisena. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 8. Tämän jälkeen auto lennähti tien toiselle puolelle. Valion sienikurssit on tarkoitettu lähinnä sellaisille henkilöille, jotka kaupallisessa mielessä keräävät sieniä ja toimittavat ne keräilyliikkeelle. Jouduttuani läpi vuosien liikkumaan ympäri Kuhmoisten pitäjää ja seuraamaan sen elämänmenoa minun on mahdoton tajuta, että täällä olisi luonnonystävälle toiminnan sijaa. Lehden toimitapa oli kaikille niin ilmeinen, että toimituksen katuosoitetta ei painettu tietolaatikkoon, puhelinnumero riitti, ja muistutus siitä, että päätoimittaja on tavattavissa Heinon kirjakaupassa maanantaisin klo 10–12 välisenä aikana. Hilja Paulamies toimi päätoimittajana kesästä 1970 seuraavan vuoden maaliskuuhun. – Joskin jo aikaisemmin on jotakin tehty luonnonsuojelun hyväksi Kuhmoisten kunnassa, lienee kuitenkin varmaa, että jos kaikki kunnassa luonnonsuojelua harrastavat liittyvät yhteen ja toimivat määrätietoisesti tämän harrastuksen hyväksi, voidaan kunnan alueelta löytää hyvinkin paljon suojelemisen ja rauhoittamisenskin arvoista. kesäkuuta 2011 Marjatta Mattila tulee lehteen Vesa Koivu Kun pitkäaikainen päätoimittaja Emil Lättilä luopui lehdenteosta, toimittaja vaihtui tuon tuostakin. Kaipolan tehdas voisi ottaa raakavetensä Päijänteestä, Fil.tri Jouko Sarvala Isojärvi on liian arvokas vedenottoon Kuhmoisten Sanomat 1973 N:o 7 josta aletaan ottaa vettä myös Helsingin seudulle. Poimijakortin ovat saaneet Sienenpoimijoita kurssitettiin Kuhmoisten Sanomat 1973 N:o 36 jo ne noin kaksikymmentä henkilöä, jotka kurssitettiin viime keskiviikkona ja maanantaina. Jos Te ystävällisesti lainaisitte, jos kotoanne sellaisen löydätte. – Toivottavasti kunnassa ensi tilassa muodostetaan toimintakykyinen ympäristönsuojelulautakunta, sillä asuuhan paikkakunnalla ainakin 2 vanhastaan hyvinkin tunnettua luonnonsuojelijaa, nimittäin M. Kahdella pidetyllä sienikurssilla olivat haaparousku, karvarousku ja mesisieni kolme pääsienilajia. Älkää siis enää perustako luonnonsuojelulautakuntaa – pilkanteollakin on rajansa. Kuhmoisten Sanomista otettiin tuolloin 9 000 kappaleen painos, joka jaettiin sekä Padasjoelle että Jämsään. Opettajana sienikursseilla toimii rouva Hilkka Kotila. Onko asia teistä yhdentekevä. Tällöin tehtaalle olisi omankin edun mukaista Päijänteen säilyminen puhtaana, toteaa fil. Ilmari Hiitonen Kuhmoisten Sanomat 1973 N:o 6 Kuhmoisten kunnalle, Ilmari Hiitoselle ja kuhmoislaisille Vanha luonnonsuojeluveteraani Ilmari Hiitonen on Kuhmoisten kunnalle osoittamassaan kirjeessä tässä lehdessä muistanut minuakin, minkä vuoksi tunnen tarvetta suojautua hänen ehdotuksiltaan. Auto oli tulossa kirkonkylän suunnasta vanhaa tietä pohjoiseen päin. Jouko Nivarpää Kuhmoisten Sanomat 1973 N:o 10 Helsinkiläisen mieshenkilön ohjaama henkilöauto syöksyi tieltä ja törmäsi entisen Korhosen kaupan oveen Joulupäivän ja Tapaninpäivän välisenä yönä noin kello 4. Nyt on pula kahdesta suuresta vanhasta silkistä niiden entisaikaisten morsiustaivaiden ylle. – Periaatteessa kannatan vesistöjen säilyttämista luonnontilaisina. tri Jouko Sarvala Lammin biologiselta asemalta. Uutta oli kuitenkin erikoisnumero Kuhmoisissa kesällä 1973 järjestettyjen suurten mahtihäiden yhteydessä. Ja jos vieläkin laareista rippeitä löytyy, niin kiittäen otetaan vastaan. Marjatta Kaitanen on syntynyt Kuhmoisissa ja valmistunut merkonomiksi Lahden kauppaopistosta. Kuhmoisten Sanomat 1973 N:o 1 Auto syöksyi Korhosen oveen. Paulamies ja P. Terttu Nurmisen työrupeama Kuhmoisten Sanomien palveluksessa jäi vajaaseen kahteen vuoteen, kun hän lopetti jo vuoden 1972 joulukuussa. Me otamme mielellämme myös lainaksi vanhoja vaatteita, jos Teidän väkenne ei niitä kaikkia tarvitse
Kuhmoisten Sanomien toimitus kerää kesän aikana tietoja näistä puista, ja tulokset julkaistaan lehdessä syksyn tullen. Kauppilan siperianpihdat Juho Kustaa Kauppila (1856–1925) teetti itselleen talon Harmoisiin 1903–1904. Juho Kustaa Kauppilan tyttären poika Erkki Peltola isännöi nyt Kauppilaa. Latvus on pitkä, kapea ja lyhytoksainen. Myös entisen Silta-Teppolan pihapiiriin on istutettu siperianpihtoja. Elli Muurilahan oli Suomen ensimmäisiä naispuolisia agronomeja, ja tilaa uudistettiin tähän aikaan monin tavoin. Vanhojen maalaistalojen ja kartanoiden pihapiirissä kasvavat terävälatvaiset pihdat erottuvat jo kaukaa muista puista. – Siinä samassa kuormassa tulivat myös siperianpihdat, joita tarvittiin Kauppilassa LiiKomea maisemapuu, siperianpihta Missä päin Kuhmoisia kasvaa tai on kasvanut siperianpihtoja. Siperianpihta kukoistaa Harmoisten Kauppilan talon edustalla, se on istutettu Onni Liipolan puutarhasuunnitelman mukaan puutarhan keskusaiheeksi vuonna 1904. Hyvin se kasvaa. – Puutarhuri Vanamo istutti, ja Onni Liipola valvoi työn toteuttamista. Puu varttuu yleensä noin 25 metrin korkuiseksi. Entä mikä on niiden tarina. kesäkuuta 2011 12 Vesa Koivu Kuhmoislaista kulttuurimaisemaa leimaa juhlava, kapealatvuksinen havupuu, siperianpihta, Abies sibirica . Vuonna 1918 valmistunutta vanhainkotia komistaa kaksi pihtaa, jotka on istutettu symmetrisesti poikkirungon molemmin puolin Karklahden puolelle taloa. – Varhempina vuosina aitaa on pidetty leikkaamalla muodossa, mutta myöhemmin sen on annettu kasvaa vapaasti, Timo Ansiomäki kertoo. Aidanne on istutettu ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Siperianpihtaa on istutettu tärkeimpien julkisten rakennusten ja suurten maalaistalojen pihapiiriin. Liipola valitsi muotopuutarhan keskusaiheeksi suuren havupuun, jota loitompana kiertäisi keskusympyrä. Ainakin Korppilan ja Muurilan pihapiirissä kasvaa pihtoja. Ne on aikanaan istutettu Kuhmoisten sairaalan kunniaksi. Yhteystietomme sivulla 27.. Hietasen kertoman mukaan Syrjänmäen koulun opettaja Vihtori Hukki oli vienyt koululaiset pellon yli Muurilaan, jossa tehtävänä oli istuttaa pihapiirin länsireunalle aidanne. Siperianpihdan ainoa heikkous on, että sillä on taipumus kilpailevien latvojen kasvattamiseen. – Vuonna 1967, kun eri puolilla maata istutettiin itsenäisyydenpuita, siirsin talon takaa 20–30 sentin korkuisen taimen etupihalle. Elli Muurila ja Kalle Tervala avioituivat vuonna 1916. – Evon metsänhoito-opistolta oltiin vuonna 1904 viemässä taimikuormaa kirkonkylälle Muurilan taloon, Erkki Peltola kertoo. Hyvä tilaajamme, saat Kuhmoisten Sanomat tuoreeltaan myös kotimaan lomallasi, kun ilmoitat lomaosoitteesi meille viimeistään ao. Puu ei ole kovin vaativa kasvupaikkansa suhteen, ja se menestyy meillä Pohjois-Suomea myöten. Uusien tiejärjestelyjen takia ne ovat jääneet 24-tielle vievän liittymätien eteläpuolelle, eivätkä enää kasva nykyisen Suvantolan pihan puolella. Muurilan talon pihta-aidanne komistaa talouskeskusta ja suojaa pihapiiriä 24-tien liikenteen melulta. Siperianpihta kukoistaa yhä paikallaan, samoin kolme alkuperäistä tuomipihlajaistutusta, Amelanchier canadensis . Muurilan pihassa kasvaa myös siperianpihtoja yksittäispuina, ja ne ovat tehneet siemenjälkeläisiä. Muurilan pihtaaidanne Kirkonkylällä sijaitsevan Muurilan talon isäntä Timo Ansiomäki kertoo, että aidanne on istutettu hänen isovanhempiensa aikaan. Olisi hauska tietää, missä kaikkialla Kuhmoisissa kasvaa tai on kasvatettu siperianpihtaa. Erkki Peltola kertoo, että siperianpihta on omimmillaan juuri maisemapuuna, talouskäyttöön siitä ei ole. – Isäni Aaro Ansiomäki on kertonut minulle, että Tauno Hietanen oli koulupoikana ollessaan ollut istuttamassa Muurilan kuusiaitaa. Puutarhuri Onni Liipola laati puutarhasuunnitelman, joka toteutettiin päärakennuksen eteläpuoliselta osin kesällä 1904. viikon maanantaina klo 12 mennessä. Siperianpihta polan suunnitelman toteuttamiseksi. Kun Suvantolan luota katsotaan terveysasemalle päin, näkyy toinenkin ryhmä huonossa hoidossa olevia siperianpihtoja. Kauppilassa kasvaa myös siellä täällä eri ikäisiä siperianpihtoja, joten vanhaa kantaa olevan pihdan tulevaisuus on sikäli turvattu. – Nykyajan kannalta täysimittainen aidanne siperianpihtaa onkin hyvä, sillä se antaa paitsi näkösuojaa myös vaimentaa 24-tien liikenteen ääniä. Vuonna 1906 syntynyt Hietanen aloitti koulunsa Läntelän talon kiertokoulussa, joten istutus voi osua Muurilan kohentamisen ensi vuosiin. Hyvässä hoidossa on myös niitä kehystävä nurmi ympyröineen. Suomessa siperianpihtaa on käytetty 1800-luvulta alkaen yleisesti pihapiirien ja kujanteiden komistuksena. Vesa Koivu Kerro siperianpihdoista! Siperianpihta, Abies sibirica , kasvaa luonnonvaraisena laajalla alueella Vienanmeren itäpuolelta Siperiaan ja Kiinan pohjoisosiin saakka. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. – Puistopuuna se on huoleton
Kahvitauolla pysähdytään huoltoasemalle ja ostetaan makkaraa ja uusia perunoita mökille vietäväksi. Aluksi huomasimme, kuinka pesään oli ilmestynyt munia, ja odotimme jännityksellä, milloin poikaset kuoriutuvat. Loppu matka kuluu lasten joko ollaan perillä. varmasti. -kyselyyn ja vanhempien hädissään keksimien matkaleikkien pelaamiseen. Lapsia opetetaan pelaamaan perinteisiä pihapelejä ja soutamaan veneellä. Kenties liesi on päällä, uimahousut jäivät vaatekaappiin tai hamsteri unohdettiin viedä hoitoon naapuriin. IKKUNAT OVET ASENNUS WWW.PIHLA.FI Puh. Linnut tekivät pesänsä kukka-amppeliin, josta oli hyvät kulkuyhteydet lentoihin ja ruuan hakuun. Suvivirren viimeiset tahdit helisevät koulujen pihamailla. Itse rakastan kesää juuri tästä syystä. 050 347 1630 Markus Ahonen. Iloinen, auringossa palanut suomalainen palaa takaisin arkeen muutaman viikon päästä, vaihtaa shortsit suoriin housuihin ja palaa töihin. Välillä poikaset tippuivat amppelista viereiseen kukkapenkkiin, ja meidän täytyi hieman auttaa, että ne pääsivät takaisin pesäänsä. Saunaa aletaan lämmittää, grilli laitetaan kuumenemaan ja vanha kalastushattu vedetään päähän, kenties suunnataan mato-ongelle. Pesäpallolla kopitellaan samalla, kun pienestä matkaradiosta raikaa iskelmä. Heti kun viimeinenkin poikanen oli oppinut lentotaidon, linnut lähtivät yhteiselle lennolleen, eikä niitä enää sinä kesänä näkynyt meidän amppelissamme. Linnut antoivat jopa ottaa itsestään kuvia, ja välillä näytti melkein siltä kuin ne poseeraisivat kameralle. Kesäsuomalainen pulahtaa uimaan viileään järviveteen ja ihastelee vastarannalla näkyvää juhannuskokkoa. Kesä ei ole siis välttämättä vain niitä asioita, joita se tuo ensimmäiseksi mieleemme, vaan se on mielentila. Lintumuisteluja Lintujen pesä sijaitsi ulkooven edessä, joten oli taitolaji kulkea talon ja pihan välillä häiritsemättä lintuja. Pian pesässä oli vielä kolme lintua lisää. Stressaava matka on viimein ohi, ja väsynyt mutta onnellinen kesäsuomalainen astuu mökin pihaan venytellen käsiään pään yllä. Kun ollaan sopivalla etäisyydellä kotoa, alkaa epäilys siitä, unohtuiko jotain sittenkin. Huomasimme, että ne olivat tehneet pesän terassin kulmalla olevaan kukkaamppeliin. Kesä tuo meissä suomalaisissa esiin tiettyä iloisuutta ja hilpeyttä, jota on muuten vaikea saada esiin. Matka käynnistyy hitaasti ilmastointilaitteiden Senni Vesikallio Viime kesänä ihmettelimme, miksi kaksi harmaasieppoa lenteli terassimme ympärillä jatkuvasti. Hyttyset inisevät ja muurinpohjaletut tirisevät pannulla. Entä mitä on suomalainen kesä. Oli hauska katsella, kuinka lintuemo toi poikasille syötävää, ja kuinka se opetti niitä lentämään hitaasti mutta Kesäsuomalaiset surahtaessa käyntiin. Saa nähdä, tulisivatko ne tänä kesänä uudestaan. Vaikka linnut olivatkin aluksi arkoja, ne tottuivat pian kulkuumme ja ääniimme, eivätkä enää pyrähdelleet pois pesästä, kun kuljimme amppelin ohi. Auto on pakattu jo kotona ääriään myöten täyteen, ja lapset pitelevät vielä viimeisiä reppuja sylissään autossa. Terassin kulmasta tuli ”luonnonsuojelualue”, ja seurasimme joka päivä lintuperheen elämää. Silmä lepää mäntyjen reunustamassa järvimaisemassa. Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 8. Heitä kaikkia yhdistää yksi asia, rakkaus suomalaiseen kesään. Kun terassin ohi kulki, linnut säikähtivät mutta palasivat aina takaisin amppeliin, kun ketään ei ollut näkemässä. kesäkuuta 2011 Elina Järvenpää Kesäkuun ensimmäisistä päivistä alkaen Suomen valtaa omintakeinen puolue erilaisia ihmisiä eri puolilta maata
Kirkkokonsertti, Viktor Klimenko, järj. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” To 14.7. Toripäivä Pihlajakoskella La 16.7. Kuhmoisten Kädentaitajat ry La 9.7. Lasten urheilukerho Sappeen kentällä Su 10.7. juhannusjuoksu La 25.6. Vehkajärven Korvissa soi: Äänikuvia To 14.7. Kumu Ke 6.7. Kumu ja Osuuspankki Ke 13.7. Atik Ismailin jalkapallokoulu urheilukentällä Ke–pe 8.–10.6. Kiepsaus kesään La 11.6. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Ke 13.7. Kumu Su 10.7. Kesämessut Kuhmolassa, järj. Kumu Su 17.7. Kirkkovenesoutu Otteleelta Riihigallerialle Su 26.6. Juhannustanssit Honkahovissa, tanssiorkesteri Ässät, järj. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Vanha-Puolamäen kesänäyttely 2011 Orivedentie 63, Kuhmoinen Talon vanhaa esineistöä ja tekstiilejä, työkaluja, vanhoja valokuvia, postikortteja ym. Vehkajärven Korvissa soi: Piironginlaatikkokuvien tunnistustalkoot La 16.7. Atik Ismailin jalkapallokoulu urheilukentällä Ke 8.6. Uimarannan kunnostustalkoot Sappeessa Su 19.6. Tilaukset p. Avoinna pienryhmille tilauksesta 30.6.-14.8. Retki Vantaalle Heurekaan ja Jumboon, järj. Tanssit Honkahovissa, Eija Koriseva & Kari Isola & Yön tähdet, järj. Sahtija Olutseura Perakko La 11.6. Piirustus ja maalauskurssi Kuhmolassa, järj. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Ma 11.7. Tanssit Honkahovissa, Anneli Mattila & V.I.P., järj. Yhteislauluilta Riihigallerialla Su 3.7. Kumu La 25.6. Kalholanniemen kesäteatterin ensi-ilta ”Poikamiespankki” Pe 8.7. Päijänneristeily, järj. Kinkerit Pihlajakoskella Su 17.7. Suven ja runon päivä Pihlajakoskella Ke 6.7. 040 719 1836 / Tuula Teräs Tervetuloa! Pääsymaksu 3 eur Lip-Lap laiturit ja tarvikkeet tarpeittesi mukaan A&J Kankkunen p. Toripäivä Pihlajakoskella La 18.6. Runon ja suven ilta Päijälän Pirtillä Ke 6.7. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Ke 13.7. 0400 560 344 www.kankkula.fi AJ KANKKUNEN &. Rantaongintakilpailu Papinsaaren satamassa, järj. Kesäolympialaiset Lehdesmäessä La 2.7. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Atik Ismailin jalkapallokoulu urheilukentällä Ke 22.6. Tanssit Jukolassa Kylämällä Su 12.6. Tanssit Honkahovissa, Köpi Koski ja Projekti, järj. Jämsän työväenopisto La 18.6. Teatterimatka Pälkäneelle, Teatteri Eurooppa Neljän Tankki täyteen, järj. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” La 9.7. Vehkajärvi-pyöräily Ti 14.6. Hippo-kisat urheilukentällä, järj. Kuhmoisten Martat ja Sydänkerho To 14.7. Vehkajärven Korvissa soi: Antikvartetti-konsertti Ti 12.7. Konfirmaatiomessu kirkossa Su 19.6. Lasten urheilukerho Sappeen kentällä Ti 28.6. Eläkeliitto La 11.6. Matti Hannula Heinäkuu La 2.7. Nuorisoseuran kesäjuhlat Pihlajakoskella La 16.7. Kuhmoisten sahtimestaruuskilpailut, järj. cant. Toripäivä Pihlajakoskella La 2.7. Yhteen hiileen -liikuntashow urheilukentällä, järj. Vehkajärven nuorisoseuran Mansikkajuhlat Toukolassa Ti 5.7. LC-Kuhmoinen To 7.7. Vehkajärven näytelmäpiiri Touhulassa: Veikko Huovisen Ihmisten puheita Su 3.7. kesäkuuta 2011 14 Menomuistio Kesäkuu Ke 8.6. Kumu Su 3.7. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Ti 19.7. Kirkkokonsertti Dir. Säynätjärven 4. nuorisotoimi Pe 24.6. Atik Ismailin jalkapallokoulu urheilukentällä Ke 22.6. Kotiseutuyhdistys Ti 21.6. Vehkajärven näytelmäpiiri Touhulassa: Veikko Huovisen Ihmisten puheita La 9.7. Atik Ismailin jalkapallokoulu urheilukentällä To 30.6. Atik Ismailin jalkapallokoulu urheilukentällä Ke 29.6. Atik Ismailin jalkapallokoulu urheilukentällä Ke 15.6
klo 19 ke 06.07. Hippo-kisat urheilukentällä, järj. /kesaesite2010 Kuhmoisten kesätapahtu mat! HimosCenterissä puh. Tanssit Honkahovissa, Eija Koriseva & Kari Isola & Yön tähdet, järj. klo 15 ja 18 ti 12.07. klo 15 su 10.07. Vehkajärven näytelmäpiiri Touhulassa: Veikko Huovisen Ihmisten puheita Su 3.7. Tanssit Honkahovissa, Anniina Mattila & Avenue, järj. klo 19 la 09.07. Meiltä myös Himoksen ja Jämsän seudun kesä 2010 Matkailuneuvojamme palvelevat kesällä: Tilaa tai lataa uusi kesäesite osoitteesta www.jamsek.. Kuhmoisten Martat ja Sydänkerho To 14.7. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Ti 19.7. klo 15 ja 18 ti 05.07. Kumu La 23.7. klo 19 ke 20.07. Vehkajärven näytelmäpiiri Touhulassa: Veikko Huovisen Ihmisten puheita La 9.7. Kotakirkko Ahti Liivenkorkeen kodalla Seppolantie 5 42100 Jämsä puh. Vehkajärven näytelmäpiiri Touhulassa: Veikko Huovisen Ihmisten puheita La 27.8. Aulikki Niemi-Savolaisen näyttely Ti 26.7. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” To 28.7. klo 19 la 23.07. Tanssit Honkahovissa, Anneli Mattila & V.I.P., järj. Vehkajärven Korvissa soi: Heinäkuorotapaaminen Touhulassa La 23.7. Kuhmoisten Kädentaitajat ry La 9.7. Perinnepäivä Huhtalan Torpalla Isojärven kansallispuistossa, järj. Kumu Su 10.7. Terassitanssit Lehdesmäessä La 23.7. klo 19 pe 22.07. Lasten urheilukerho Sappeen kentällä Su 10.7. Yhteen hiileen -liikuntashow urheilukentällä, järj. klo 15 Liput: Aikuiset 12€ Lapset (4-12v) 6€ Ryhmät 9€ / hlö (ryhmäkoko väh. klo 19 to 14.07. klo 19 pe 15.07. Kyläpäivä Pihlajakoskella La 30.7. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Ke 13.7. 020 638 2470 www.jamsek.. Sekaryhmät tiistaina ja keskiviikkona 6 – 11 v. klo 14.00 – 15.30 Tarvitaan vanhempia apuohjaajiksi. Kalholanniemen kesäteatterin ensi-ilta ”Poikamiespankki” Pe 8.7. klo 19 ke 13.07. klo 19 ensi-ilta su 03.07. Toripäivä Pihlajakoskella La 16.7. Järj. Kumu, LC Kuhmoinen ja sivistystoimi PADASJOEN KESÄTEATTERI ESITTÄÄ 2011 Arto Ojakankaan komedian LUSIKAN MITTA KUOLEMASTA Ohjaus: Svante Korkiakoski Esitykset: to 30.06. klo 19 su 17.07. Elävän valon juhla Pihlajakoskella Su 28.8. Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 8. Lasten urheilukerho Sappeen kentällä La 13.8. klo 19 to 07.07. Kansalliset veteraanikilpailut urheilukentällä Su 24.7. 20 hlöä) Lippuvaraukset: 044 936 2536 huom. Kesämessut Kuhmolassa, järj. Tanssit Honkahovissa, Markku Laamanen & Gulliver Travels, järj. Runon ja suven ilta Päijälän Pirtillä Ke 6.7. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” La 9.7. Vehkajärven Korvissa soi: Piironginlaatikkokuvien tunnistustalkoot La 16.7. Teatterimatka Pälkäneelle, Teatteri Eurooppa Neljän Tankki täyteen, järj. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Ma 11.7. Rantakalaja toripäivä Pihlajakoskella Pe 26.8. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Ke 20.7. Nuorisoseuran kesäjuhlat Pihlajakoskella La 16.7. Tanssit Honkahovissa, Rainer Bollström & Graniitti, järj. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Su 24.7.-31.7. Lasten urheilukerho Sappeen kentällä Su 24.7. klo 15 ja 18 ti 19.07. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Ke 13.7. Vehkajärven näytelmäpiiri Touhulassa: Veikko Huovisen Ihmisten puheita Su 7.8. uusi numero! Lippuja ei voi varata sähköpostitse Osoite: Padasjoen museo Kavarmäentie 156 Nyystölä www.paijanne.com/huuhaa Lämpimästi tervetuloa !! Padasjoen Harrastajateatteri ry Buffetti Katettu katsomo Parkkipaikka vieressä Hunajakioski avoinna koko kesän joka päivä klo 12-18. LC-Kuhmoinen To 7.7. Vehkajärven nuorisoseuran Mansikkajuhlat Toukolassa Ti 5.7. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” To 21.7. 020 638 2458 Keskustassa puh. Kumu Ke 6.7. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” La 30.7. klo 12.00 – 13.30 12 – 16 v. kesäkuuta 2011 Menomuistio Su 3.7. Kinkerit Pihlajakoskella Su 17.7. Toritapahtuma, mäkiautokisa ja iltamat Päijälässä La 23.7. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” Ke 27.7. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” To 14.7. Vehkajärven Korvissa soi: Äänikuvia To 14.7. Kumu ja Osuuspankki Ke 13.7. Kumu Su 17.7. Metsähallitus La 23.7. Tiedustelut 050-376 2578. Kumu La 30.7. Suven ja runon päivä Pihlajakoskella Ke 6.7. Kumu Pe 5.8. Kalholanniemen kesäteatterissa ”Poikamiespankki” To 21.7. 020 638 2451 1 ATIK ISMAILIN JALKAPALLOKOULU Kuhmoisten urheilukentällä 7.6.–27.7. Iltarastit Harmoisissa La 6.8. 99 Kesäjuhla Päijälän rukoushuoneella Elokuu Ti 2.8. klo 19 to 21.07. Kirkkokonsertti, Viktor Klimenko, järj. Vehkajärven Korvissa soi: Antikvartetti-konsertti Ti 12.7. Peräkonttikirppis Sappeen kentällä Su 31.7
– Mutta nopeampi saisi olla. Miehet pikkutakeissaan olivat menossa Kuhmoisten edustalla olevaan saareen ja pyysivät vinkkiä helposta reitistä. – Eka harjoitus, niin jäin koukkuun, ja hienot auringonlaskut Kukkarossa, Petri Åberg sanoo. – Sisävesillä tehtäviä on enemmän. – Emme aja huviajoa, vaan kaikki siirtymätkin toteutetaan tavalla tai toisella koulutustilaisuuksina. Erik Naarajärvelle ja hänen miehistölleen yksi suurimpia hälytyksiä on ollut Mustassalon tulipalo kesällä 2009. Ohjaamossa istuu vielä Saija Naarajärvi, hän lukee merikorttia ja suorittaa perämieskoulutukseen liittyviä tehtäviä. Suojata ihmisiä ja luontoa – Meripelastajat keskittyvät ihmishenkien pelastamiseen, Erik Naarajärvi kertoo. Seuralla on yli 140 pelastusalusta, joiden miehistönä toimii kaksi tuhatta koulutettua vapaaehtoista. PV 408:n 600 hevosvoimaa puskee venettä mukavasti eteenpäin.. kesäkuuta 2011 16 Vesa Koivu Napakka, punaharmaa pelastusalus lipuu Arvajalta Edesniemen ja Säviänvuoren välitse kohti avarampia vesiä. Kesän 2010 Päijännepurjehduksessa yhdeltä kilpaveneeltä meni Judinsalon korkeudella peräsin. – Olimme kiinni yhtäjaksoisesti siinä hälytyksessä ensin 15 tuntia. Liikenteen turvallisuusvirasto myöntää tarkoitukseen toiminta-avustuksia. Jämsän Järvipelastajiin kuuluu noin parikymmentä aktiivia, joista puolenkymmentä on sellaisia, joille kertyy 50 meripäivää ja 90 päivystyspäivää kaudessa. Vesillä liikkumiseen liittyvä neuvonta ja valistus kuuluu tehtäviin. PV 408 syöksyy eteenpäin 29 solmun vauhtia – yli 50 km/h – Päijänne pärskyttää vettä takakannelle, ja taakse jää nopeasti kaikkoava valkoinen vaahtovana. – On muuten yksi hankalimpia hinattavia, kilpapurjevene ilman peräsintä. – Rakkaus järvipelastustyöhön, Juho Koskinen huikkaa ohjainten äärestä. – Annetaan sähköä veneille, joilta sähkö on loppu. Pelastuslaitokset ostavat merija järvipelastajien palveluja. Tankkasin aluksen vuorokauden aikana kolmesti, ja tankkiin mahtuu yhteensä tuhat litraa polttoainetta. PV408 otti sen hinaukseen ja toi Kuhmoisten satamaan. Koskinen ohjaa venettä ja vapauttaa Erik Naarajärven esittelemään toimintaa. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Pohjoisempana päivystää Korpilahden Järvipelastajat ja eteläpuolella Lahden Järvipelastajien Padasjoen alus. Netistä voi seurata Meripelastusseuran toteutuneita tehtäviä osoitteessa www.meripelastus.fi/rss/ tehtavat-gmaps.php Järvipelastajat neuvoo ja auttaa Päijänteellä Veneen päivystävä päällikkö Erik Naarajärvi ja kansimiehistö Petri Åberg, Juho Koskinen ja Saija Naarajärvi tutuissa maisemissa Päijänteen Lehesselällä, uusi purjehduskausi on aluillaan. – Pelastusväen kesken löytyy aina yhteinen sävel, tulivatpa ihmiset mistä päin hyvänsä. Nyt alus on matkalla Jämsään toukokuun lopun Hyvän Tuulen messuille. Suomen Meripelastusseura on vapaaehtoistyötä tekevä järjestö, johon kuuluu 59 jäsenyhdistystä. – Otettiin merikortit esiin, ja näytettiin reitti, Erik Naarajärvi kertoo. Autetaan pikku rempassa, neuvotaan eksyneitä, Erik Naarajärvi luettelee päivystyksen arkea. Vesillä sattuu kaikenlaista. Tukikohta Kukkarossa Jämsän Järvipelastajien toiminta-alue ulottuu pohjoisessa Vanhanselältä Saviselälle, Judinsalonselälle ja etelässä yli Tehinselän Virmailansaaren edustalle. Matkat Päijänteellä ovat pitkiä, ja hälytyksen sattuessa olisimme perillä mieluummin pian kuin vähän myöhemmin. Mikä sitten saa ihmiset uhraamaan aikaansa toisten hyväksi. Päivystyksen tukikohta on Kukkaro-saaressa, se sijaitsee alueen pohjoisreunalla, Vaherin korkeudella. Vene PV408 on Jämsän Järvipelastajien hallinnassa, mutta sen omistaa Suomen Meripelastusseura. Pelastusalus PV 408 on rantautumassa Jämsän Järvipelastajien päivystystukikohdan laituriin, joka sijaitsee Saviselän länsipuolella Kukkaro-saaren suojaisessa lahdelmassa. – Aina kastuu, joko sataa, järvi kastelee tai tulee hiki, Erik Naarajärvi tiivistää. Aurinko paistaa, ja alkukesäinen Päijänne hymyilee. – Polttoaine maksaa, Erik Naarajärvi selittää. – Joskus noudetaan vakavasti loukkaantunut, kaveri oli pudonnut korkealta, toinen oli jäänyt kaatuvan traktorin alle. Kun Lehesselkä avautuu, Juho Koskinen päästää veneen 600 hevosvoimaa valloilleen. Tällä kertaa väkeä on enemmän, kansimiehinä toimivat Petri Åberg ja perämies Juho Koskinen. Jämsän Järvipelastajat olivat viime kesänä paikalla Kuhmoisten Kiepsauksessa ja loppukesästä Pihlajakosken Venetsialaisissa. – Tässä saa sellaisia elämyksiä, mitä muuten ei saa, Saija Naarajärvi vastaa. – Kyllähän tämä liikkuu, veneen päivystävä päällikkö Erik Naarajärvi sanoo. Veneen miehistöön kuuluu tavallisesti päällikkö ja kaksi kansimiestä. Sisävesillä me toimimme yhdessä pelastuslaitoksen kanssa, ja tehtäviimme kuuluu ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen. Jokunen vuosi sitten Kuhmoisten satamassa pari kaverusta pyysi neuvoa Järvipelastajilta. Pelastusalus on Arvajalla, sillä se on lähempänä toimialuetta kuin Jämsä, ja miehistö ehtii sinne nopeasti. – Ajettiin Arvajasta Mustassaloon miehistöä, kalustoa, letkuja, pumppuja ja huoltoa. Tämä julkisia varoja säästävä järjestely perustuu Raha-automaattiyhdistyksen rahoitukseen, myös Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukee toimintaa huomattavilla summilla. – Kaveri sanoi toiselle, mähän sanoin sulle, että se valkoinen on vettä
Päivitys on sinulle maksuton! Kysy lisää henkilökunnalta. Yksi kortti riittää ...maailmallakin! MINNE MENETKIN , ÄLÄ MENE SINNE ILMAN S ETUKORTTI VISAA Päivitä nyt Visa-ominaisuus S-Etukorttiisi. Kuhmoisten Sanomat 17 Keskiviikkona 8. Jos alueella on palovarotus, ei avotulta saa tehdä ollenkaan. Retkeilijöille kohteissa on yleensä perusvarustuksena laituri kiinnityspoijuineen, grillikatos, eko-wc sekä jätepiste. Muut kohteet ovat Kalasaari, Mikonniemi, Tervamäki, Livansaari, Pirttisaari, Vuorissalo, Lehtisten saaret, Linnasaaren Selkäsaaret, Hännyssaari, Virtosaari sekä Vesijärven Selkäsaari. kesäkuuta 2011 Eläinlääkäri ARI-MATTI PYYHTIÄN vastaanotolta Padasjoelta Hill’s ™ VetEssentials -päivittäisruuat ja Prescription Diet -erikoisruuat Uudelviisii Oy, Ari-Matti Pyyhtiä Keskustie 25 (Apteekin vieressä) Avoinna ti-pe 9-17 Muina aikoina sopimuksen mukaan Puh. klo 12–18 Kuhmoinen, ma–pe 7–21, la 7–18, su 12–18 Henna Siponen Päijänne on varmasti yksi Suomen kauneimmista järvistä. Kaikki yhdellä kerralla – yhdellä kortilla. Kesäisin sen kimmeltäviä selkiä täyttävät monet retkeilijät ja vesilläliikkujat. – Suurin käyttöaika alkaa juhannuksena ja kestää elokuun alkuun, kertoo Pirjo Ahola Päijänteen virkistysalueyhdistyksestä. Alueet ovat maksuttomia ja avoimina ympäri vuoden. Kävijöiden päälukua ei ole pystytty tarkasti laskemaan, mutta Ahola arvioi vierailijoiden määrän liikkuvan vuosittain tuhansissa, riippuen tietenkin alueesta. Lisäksi nestemäisten jätteiden kaataminen luontoon on kiellettyä. Kuhmoisissa kaksi aluetta Rantautumispaikkoja Päijänteen alueella on yhteensä 13, joista kaksi sijaitsee Kuhmoisten rajojen sisäpuolella, Ruolahdella ja Sarvisalon luodolla. Vuosimaksuttomalla S-Etukortti VISAlla maksat miljoonissa toimipaikoissa Suomessa ja ympäri maailman. Lisäksi kuudessa paikassa, mukaan lukien Ruolahdella, vierailija voi halutessaan saunoa. Kohteessa saa oleskella korkeintaan kaksi vuorokautta ja avotulen teko on kielletty muualla kuin tulentekopaikalla. Upeat rannat mahtavine maisemineen tarjoavat ainutlaatuisia kokemuksia lähes 200 kilometrin matkalla aina Lahdesta Jyväskylään. Järjestyssäännöt virkistysalueiden käyttäjille ovat selkeät: alue on kaikille avoin ja muut käyttäjät tulee huomioida. S-Ryhmän toimipaikoissa maksaessasi keräät lisäksi Bonuksen ja maksutapaedun talteen. 050 432 0035 Päijänteelle virkistäytymään Lisätietoja › www.keskimaa. Unohda käteinen, unohda muut kortit. Päijänteen virkistysalueyhdistys perustettiin vuonna 1991 ja sen tarkoituksena on ylläpitää jokaiselle kulkijalle käytettävissä olevia rantautumisalueita ympäri keskeisintä Suomea. S-Etukorttineuvoja myymälässämme perjantaina 10.6. Kylpemistä kaipaaville saunan käyttömaksu on viisi euroa, jonka pystyy kätevästi maksamaan soittamalla palvelunumeroon 0600-01881. Puita ei saa kaataa, ja koirat on pidettävä kytkettyinä. Palvelunumero käyttöohjeineen ja muut tarpeelliset lisätiedot löytyvät yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta www.paijanteenvirkistysalueyhdisys.fi.
Ja jos jaloissa riittää potkua, voi siitä jatkaa ihailemaan Päijännettä. – Tärkeintähän retkillä ovat eväät, nauraa Leino. Kerran kun käännyt vasemmalle, niin lenkki päättyy Orivedentien alkuun terveyskeskuksen paikkeille. Rauhallisia polkuja pitkin oli mukava taivaltaa Heretystä Lortikkaan. Reitit on merkitty selvästi, joten eksymisen vaaraa ei pitäisi olla. Terrijärventie päättyy Tampereentielle, josta suunnistetaan takaisin alkuperäiselle reitille. Karttaa hieman tutkiessa lisää, voi matkaan lisätä vielä mutkan Kissakulmalle Välkkälänharjuntieltä, tai kiepata vaikkapa Tampereentieltä Tevajärventien kautta takaisin kylille. Reippaillen järvien ympäri Lummene Lummene-järvi on kirkasvetinen ja kaunis järvi, jonka maisemia voi helposti ihailla pyöräilemällä järven ympäri. Lummenen pääsee kiertämään, kun lähtee kulkemaan Tampereentietä, kunnes Padasjoelle ohjaava kyltti kääntää reitin vasemmalle. Harmoisiin 24-tielle päästessä, voi halutessaan kipaista tien yli Välkkälänharjuntielle. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Asfaltoitu tie vie matkaajan Torittuun, josta taas käännytään vasemmalle Harmoisiin. Nämä Kuhmoisten keskustan lähistöllä kulkevat reitit sopivat monelle, ja niitä voi vaivattomasti muokata mieleiseksi. Keskustasta voi suunnistaa Orivedentielle ja kääntyä sieltä Terrijärventielle vasemmalle. Eripituisia reittejä voi valita oman kunnon ja jaksamisen mukaan. Kyllä järviä voi kiertää kävellenkin. Tämän kauniin reitin löydät kun kipaiset Nesteeltä 24-tien yli Velisjärventielle ja sieltä käännyt vasemmalle Asilammenmetsätielle. Kun Velisjärventie on lopussa, on reitti päättynyt lähes keskustaan. Jos jatkaa kulkua niin pitkään, kunnes on päätynyt takaisin Oriveden tielle, on Hahmajärvi kierretty. Kansallispuistossa voi kuljeksia kävellen, pyöräillen tai jopa meloen. Päijänteen ranta Kävelijöille Lummenen ja Hahmajärven kieräminen voi olla hieman raskas taival, mutta ei hätää. Hämeentie päättyy 24-tielle, josta sitten voi kipaista suoraa tietä takaisin keskustaan. Isojärven kansallispuisto on yksi henkeäsalpaavimmista paikoista pitäjässämme. Näin reittiä kuljettaessa matkaa kertyy reilu 40 kilometriä. Isojärven kansallispuistoon pääsee helposti autolla tai miksi ei vaikka pyörällä. Hahmajärven pääsee kiertämään helposti, kun tältä Päijälään menevältä tieltä kun k ä ä n t y y o i ke a l l e Poikuskulmalle. AlaKarkjärvi on nimittäin aivan keskustan tuntumassa, eikä se ole koolla pilattu. Poikuksentie Hahmajärventie. Isojärvelle ajettaessa käännytään Länkipohjantieltä Kylämälle, ja tätä tietä ajetaan kunnes ollaan perillä. Tämä tie taas vie Tampereentielle, josta taas ylittämällä pääsee Poikkijärventielle. Näin saman reitin voi maustaa useilla eri vaihtoehdoilla. Isojärvi Kissakulmalainen Tarja Leino vei toimittajan tutustumaan Isojärven maisemiin. Taas 24-tien ylitys, ja Kokonniementietä rantaan. luontoon.fi Lummene Hahmajärvi AlaKarkjärvi Tampereen tie Orivedentie Kylämäntie Velisjär ventie Vt 24 Hämeentie Korkeentie Terrijärventie Tevajärventie Henna Siponen Kesä on oivaa aikaa nauttia luonnosta retkeillen. Varmaan kaikkien suomalaisten tuntema merkki Lumene , on muuten myös saanut nimensä tämän puhdasvetisen järven mukaan. Eväitä kannattaakin ottaa mukaan, sillä makkaranpaistoon ja muiden antimien nauttimiseen löytyy useita laavuja ja levähdyspaikkoja. Kuhmoinen tarjoaa niin omilleen kuin vieraillekin lukuisia upeita kohteita, joihin kannattaa tutustua. kesäkuuta 2011 18 Hahmajärvi Orivedentie mahdollistaa lukemattomia retkeilyvaihtoehtoja. Leino suosittelee Vahterjärven rannalla sijaitsevaa laavua, joka sopikin oivallisesti hetken hengähtämiseen. – Olen tällainen sunnuntaipatikoitsija, kun tulen aina yöksi kotiin, hän kertoo. Matkaa kylän keskustasta Heretyn parkkipaikalle tulee noin 20 kilometriä suuntaansa. Jos kuitenkin tahtoo kierrellä pienempiä teitä ja ihailla ehkä maisemiakin, on vaihtoehtoja lukuisia. Marjastus ja sienestyskin ovat sallittuja. Vaikka parkkipaikalla oli useita autoja, ei retkellä törmännyt kuin muutamaan patikoitsijaan sekä yhteen jänikseen. Päijänteen rantojen myötäisesti kulkiessa tulee väistämättä tielle, joka päättyy Papinsaaren sillan kupeeseen. Kansallispuistosta löytyy lisää tietoa esimerkiksi netistä osoitteesta www. Jokaisella polulla löytyy katseltavaa ja ihailtavaa. Vaihtoehto ympyrän kiertämiselle, ja jos jaksamista riittää, voi matkan varrelta kääntyä Velisjärventielle vasemmalle. Sen kun ajelee loppuun ja ylittää taas valtatien, on Raitamäentiellä
Kannattaa ottaa taskulamppu mukaan, Bonsdorff vinkkaa. Se sijaitsee reilun kilometrin verran Ouninpohjasta pohjoiseen. Todennäköisempää on, että eksyy yrittäessään löytää niitä. Haka sijaitsee Piupaumäeksi kutsutun kukkulan rinteessä, ja sieltä avautuu maisema peltojen yli 24tietä kohti. Kammiovuori sijaitsee pari kilometriä Ruolahden kylän pohjoispuolella. Retkeilijän salaiset aarteet Päivi Hotokka Kuhmoisissa on nähtävyyksiä, jotka eivät oikeastaan ole nähtävyyksiä. Aivan Kuhmoisten pohjoisimmassa kolkassa, Ouninpohjasta Jämsään päin, sijaitsee Köntin kämppä, jonka metsäyhtiö UPM on vuokrannut Längelmäen sotaveteraaneille. Sen juurella on isojen kivilohkareiden alle muodostunut luola. Tien leveys oli 6 kyynärää eli 3,60 metriä, vaikka pääteiden leveys oli yleensä 10 kyynärää. Kun metsätietä etenee reilut 200 metriä, näkee oikealla harmaan ladon ja sen alapuolella vasemmalla kivisen haka-alueen. Voi kuunnella omia ajatuksiaan, jos tarkenee. Sinne pääsee kapeita metsäteitä pitkin, mutta Ouninpohjantieltä suorinta reittiä etsiessä törmää ajokieltomerkkiin. Työväentalon takana pellon reunassa on yksi Kuhmoisten arvokkaista perinnemaisemista. Lähteet: UPM, www.museo24.fi Köntin kämppä ja vanha Laukaantie Tämäkin aarre on hyvin kätketty ja erittäin kapeiden, nimettömien teiden takana. Laukaantien välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös kalliorotko, joka oli Köntin alueella rosvojen suosima lymypaikka. Hänellä on ollut tapana viedä luolalle tuttuja lapsia, sillä monelle 7–12-vuotialle se on hieno elämys. Ajo-ohjeita Könttiin on vaikea antaa. Vielä toukokuun lopussa syvimmissä kolosissa on jäätä. Isokokoisten voi olla vaikea ahtautua suuaukosta, mutta luolan sisällä maanpinnan alapuolella on tilavaa. Niitä ei ole matkailuesitteissä ja vahingossa niihin löytää vain harvoin. – Kesällä hakaan tulee vieraita hevosia laiduntamaan, isäntä Heikki Nuuttila kertoo. Nuuttilan talon hakamaita on laidunnettu ainakin 200 vuotta, ja niitä hoidetaan yhä perinteisin menetelmin. Kärryliikennettä oli vähän, sillä talonpojat tekivät kaupunkimatkansa talvella. On pimeää, kosteaa ja viileää. Köntin kohdalla tietä on entisöity noin kilometrin pätkä, joka kulkee UPM:n ja Lasse Lehtioksan mailla. Piupau-mäeltä Nuuttilan haan yläpuolelta avautuu näkymä peltojen yli kohti 24-tietä. Ympäristöviranomaisten mukaan laitumilla viihtyvät runsaina muun muassa häränsilmä, nurmitatar ja ketoneilikka. Hakamaata pääsee ihailemaan, kun kulkee keskustasta Ansiolahdentietä ensimmäiseen mutkaan ja kääntyy vasemmalle moottorikelkkareitiksi merkitylle tielle. Tutkittavia sopukoita riittää, mutta louhikkoinen lattia on hankalaa kulkea. Kammiovuoren synkkä luola Luola vaimentaa kaiken ulkopuolelta tulevan äänen, myös tuulen suhinan. Kuhmoisten Sanomat esittelee muutaman maistiaisen siitä, mitä salaisuuksia metsiin kätkeytyy. Kuhmoisten Sanomat 19 Keskiviikkona 8. Heikki Nuuttila lisää, että vaikka heidän sukunsa on asunut tilalla 1850-luvulta lähtien, näitä alueita on viljelty jo noin tuhat vuotta. Köntin kämpän eteen on pystytetty peninkulmapatsas Ruotsin vallan ajalta.. Lähelle pääsee kuitenkin autolla, kunhan ajaa varovasti. Luolan kapea suuaukko vie maanpinnan alapuolelle. Siellä esiintyy myös harvinaisia hyönteislajeja. Luolaan laskeudutaan kapeasta aukosta jyrkkää alamäkeä. Tien varrelle on kerätty vanhoja tienviittoja, peninkulmapatsas ja kestikievaripylväs. Tie tehtiin aikanaan sellaiseksi, että sitä voitiin kulkea hevoskärryllä. kesäkuuta 2011 Kammiovuoren luolalle kannattaa suunnistaa jo jylhien maisemienkin takia. Loppumatka täytyy kävellä metsän läpi, ja hakkuut ovat harmillisesti hävittäneet polun. Matkalla on myös kaksi puusiltaa. – Usein odotukset ovat vaatimattomia, mutta kaikki ovat olleet sitä mieltä, että onpa raju luola. Kämpän pihan läpi kulkee vanha Laukaantie, jota käytettiin jo Ruotsin vallan aikana vuodesta 1640 lähtien. Kesäasukas Henrik von Bonsdorffin mielestä Kammiovuoren luola on suomalaisessa mittakaavassa todella hieno. Nuuttilan haka ja Piupau-mäki Jos ei halua lähteä metsiin samoilemaan, lähellä kirkonkylääkin voi kokea arvaamattomia elämyksiä
Perheen tytöt Hanna ja Eeva-Maria viihtyivät myös hyvin mökillä ja toivat omia koulukavereitaan mökille. Lapsille on ollut tärkeää, että he ovat päässeet tapaamaan isovanhempiaan. – Mökki rakennettiin vuosina 1963 ja 1964, ja se tehtiin kesäkäyttöön, silloin ei osattu kuvitellakaan talvikäyttöistä, Esko Pitkänen muistelee. Näkee kyllä, että tässä ei revitetä autoa niin kuin valtion hoitamalla Kylämän tiellä, joka on jatkuvaa nimismiehen kiharaa. Kalliosta paikka sai nimen Paasiranta. Alkuvuosina kesän viettoon tultiin kesäkuussa, ja Toijalaan palattiin elokuussa. Lapset ovat maailmalla, ja heillä on oma elämänsä. Paasiranta on edelleen kesäkäyttöön tarkoitettu vapaa-ajan asumus. Aika on kulunut hyvin mökkitalouden ruokahuollossa. Se liitettiin sähköverkkoon vuonna 1999, mutta televisiota siellä ei vieläkään ole. Lehmät kulkivat silloin metsälaitumella. Kesällä 1964 Pitkäset nukkuivat siskonpetissä keskeneräisen kesämökin lattialla. Elias, Aleksi, Kalle ja Julius etsivät matoja onkiretkeä varten kesällä 2003, vaari Esko Pitkänen seuraa taustalla. Pitkäsen appi Reino Nihtilä, joka omisti suuren osan Säikäänniemen maista, ryhtyi 1950-luvulla myymään mökkitontteja Isojärven Säikääntie Vesa Koivu Säikäänniemi on niin keskellä Isojärveä kuin vain voi. – Olimme ostaneet ensimmäisen automme vuonna 1963. Koko tontti on rinnettä, ja rinne on jyrkkä. – Myös Helenan kahdella tädillä ja kolmella veljellä oli omat mökkinsä Säikäänniemessä. Tontin edustalla järvessä piileksii keväisin suuri laakea kallio, myöhemmin kesällä se paljastuu ja on sopiva lasten vesileikkeihin. – Yhteiselo ja yhdessä tekeminen kasvatti meidät kiinni siihen paikkaan. Runkotyöt teetettiin urakalla, ja ikkunat ja ovet ostettiin kirkonkylän puusepältä. Paasiranta on kaukana, mutta Esko Pitkänen toivoo, että jokainen saisi viettää siellä omaa aikaansa vastakin ja viihtyisi siellä. Joskus kävi niinkin, että mäyrä vei purossa jäähtymässä olleen maitohinkin. – Olen 77-vuotias, ja olen jo useamman vuoden halunnut, että kaikki asiat olisivat järjestyksessä. Pitkäset viettivät kesät Säikäänniemessä eivätkä muuta tarvinneet. Korkea Lehmävuori hallitsee jyrkkärinteistä ja kallioista Säikäänniemeä. Maan puolelta Säikäänniemeen johtaa Kylämän kaupalta herttainen ja paikoin huono tie. – Paasiranta on meille kaikille tärkeä paikka.. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Aletaan lähestyä omaa reviiriä, ja kapea tie sopisi hyvin kiireettömään siirtymäriittiin kohti lomahetkeä. Asumusta ei sijoitettu veden partaalle vaan ylemmäs rinteelle, ja vedessä riitti kantamista, kun sähköäkään ei ollut. – Lapset ovat nyt keskenään sopineet, että Jukka ottaa Paasirannan hoitaakseen, minä ja puolisoni olemme siellä lähinnä talkkareita. – Kylämän koulu oli näiden mopoikäisten tukikohtana, ja niillä oli hyvä yhteishenki, joka kesti vuosia. Pitemmälle tultaessa ympäristö saa erämaan tuntua, kuusikot tihenevät reunoilla, ja puiden oksat ulottuvat miltei tielle. Taaja vapaa-ajan asutus sai Säikäässä alkunsa 1950-luvun lopulla, kun kesämökkeily tuli tavallisten suomalaisten ulottuville. Tienvarren viitoissa lukee Pakarniemi, Lokkikari, Kiviranta, Kaunislahti ja Suvilehto. He seurustelivat mökkinaapureiden ja vaimon suvun kanssa. kesäkuuta 2011 20 Vesa Koivu Esko Pitkänen meni naimisiin Helena Nihtilän kanssa vuonna 1959, ja lapset Jukka, Hanna ja Eeva-Maria syntyivät parin vuoden välein vuonna 1960, 1962 ja 1964. Sittemmin Pitkästen opettajapariskunta on eläköitynyt. Sitten kun meillä oli oma mökki, portteja ei enää ollut. Se oli sateinen kesä, ja narut kulkivat mökissä nurkasta nurkkaan, kun vauvan rätit olivat kuivamassa. Kaikki oli silloin yhtä avaraa tilaa, kun väliseiniä ei vielä ollut. – Me päädyimme Lehmälahden rantaan, se on lännen puolella, ja ilta-aurinko antaa siihen. Kesäkarvainen metsäjänis loikkii tien yli, töpöhäntä on vielä talven jäljiltä valkoinen. – Muikun paisto on ollut pääelinkeinona. – Otan vain vesurin käteen ja lähden. Säikäänniemen sillä kulmalla oli kymmenkunta kesämökkiä ja niissä saman ikäisiä lapsia. Kanin hoito oli Jukan vastuulla, ja yhtenä aamuna hän juoksi sisään huolestuneena: – Joku on syöttänyt kanille pippureita! Perhealbumissa riittää kuvia muikkusaaliista, tämä on kesältä 1999. Esko Pitkäselle mieluisaksi harrastukseksi on kehittynyt myöhemmin hankitun metsäpalstan hoito. Maito haettiin veneellä lahden toiselta puolelta Lehmälän talosta. – Nuorimmainen oli juuri syntynyt. – Appiukko sanoi Helenalle ja minulle, että voitte katsella sieltä itsellenne sopivaa mökin paikkaa, Esko Pitkänen kertoo. – Joskus 1950-luvun lopulla Säikääntiellä oli kuusi porttia, jotka piti avata ja sulkea, jos halusi liikkua. Luoteesta kaakkoon antavaa niemeä huuhtovat koillisen puolelta Sulasalmi ja Kiviselkä, etelän puolelta Isojärvenlahti ja lännestä niemen kainaloon kipertyy Lehmälahti. Muikun paisto pääelinkeinona Helena Pitkänen kertoo, että Säikäänniemen kesämökki on hänelle rakas siksikin, että Kylämä on hänen kotiseutuaan. Joka mopopojan kotona lupapyyntö oli sama, ja sama perustelu, Esko Pitkänen vinkkaa. Vanhemmat tutustuivat toisiinsa lasten kautta. Uusia mökkejä ei enää pitkään aikaan ole rakennettu, sillä sopivat paikat ovat jo käytössä. Astia löytyi myöhemmin, mutta maito oli tiessään. Nuori opettajapariskunta teki mökin suurelta osin itse. Eeva-Maria ja Esko Pitkänen ihailevat kania, joka oli saatu Lehmälän talosta kesälainaan. Mökki on aina ollut punainen rannalta. On alkukesän päivä, ukkonen jyrähtelee jossain kauempana, ripsii vähän vettä, sitten taas paistaa aurinko. Ruokatarpeita säilytettiin viileässä panemalla ne astioihin, jotka upotettiin läheiseen puroon. Pieni moottorivene kiertää Terrisaaren ja suuntaa kohti Sarvarantaa. Myös lehtevä sekametsä viehätti. – Vähän myöhemmin alkoi tulla poikia, jotka kysyivät, saako Jukka tulla, kun me muutkin ollaan menossa
Kun hiki on nostettu pintaan ja energiavarastoja tyhjennetty, voi siirtyä hetkeksi sisätiloihin nauttimaan Kuhmolassa Kiepsahdus käynnistää kesän tarjottavaa lounasta. Mut oli huomattavan helppo perustella, että lähdetään mökille, paljon helpompi kuin että lähdetään Toijalaan. kanssa. – Yritetään luoda reipasta kesämieltä, hyvää fiilistä ja kivaa yhdessäoloa, kiteyttää Kuhmoisten Yrittäjien Taina Hinskala. – En väittäisi, että urheiltiin. Perheen nuorimmat viihtyvät varmasti pomppulinnassa, ja halukkaat pääsevät vetämään lämäreitä jääkiekkomailalla tutkaan. Jos kaikki eivät mahdu mukaan, rannalle jääneillä on mahdollisuus päästä seuraavan kotiseuturisteilyn jonotuslistan kärkeen. Ei ollut aina valoja eikä jarrujakaan. Pitkäsillä oli moottorivene, ja Isojärvi tuli tutuksi myös Jukalle. mennessä Kuhmoisten pääkirjastoon. Kulkue lähtee Nesteen pihasta, ja Hinskala patistaakin kaikkia liittymään mukaan joukon jatkoksi. Merkittävä ikä ja meille kaikille itsenäistymisen aikaa. Kotiseuturisteily Päijänteelle Elbattaren kapteenina toimii Olavi Virtanen, joka kertoo matkan aikana Päijänteestä ja ihmisten vaiheista siellä. Hänet on voinut nähdä myös TV2:n Maalaiskomediat -sarjassa. Jukka Pitkänen meni kesätöihin siinä 18-vanhana. Kuhmolan edustalla tapahtuu aamu kymmenestä eteenpäin, toripöydät avataan pari tuntia aiemmin. Paikallista taitoa tulevat esittämään Kuhmoisten naisvoimistelijoiden 9–10-vuotiaat tytöt, joiden näytös alkaa heti kunnan tervehdyksen jälkeen. Isällä oli metsänhoito harrastuksenaan, ja siskotkin ovat kiintyneet paikkaan. Täältä mökiltä katsoen lähimpänä oli Kulmalan Jari, seuraavalla Tuomolan Make ja vähän kauempana Salon veljekset. Osa kesästä kuluu Joensuussa ja Kajaanissa, ja kesän jälkeen hänen seuraava ensi-iltansa on Tampereen Komediateatterissa. Retkelle halukkaat pääsevät mukaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Sen jälkeen Elbatar purjehtii kapeaa rannikkoreittiä Rekisalon ja mantereen välistä kohti Harmoistenlahtea ja sieltä Päijänteen selkävesille suuntana Varpusenlinna. – Se oli koko perheelle yhdessä olon aikaa. Vesa Koivu Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys järjestää sunnuntaina 19.6. kesäkuuta 2011 Vesa Koivu – Olin siinä viidentoista korvilla, meitä oli Kylämällä kiinteä porukka samanikäisiä, Jukka Pitkänen kertoo. Ammattilaiset antavat vinkkejä harrastuksiinsa liittyen. Oli mulla kypärä, mutta en tainnut juuri käyttää sitä. Loma on mielentila – Aika Säikäässä oli minulle tärkeämpää aikaa kuin aika Toijalassa, jossa asuimme talvet. Se oli ehkä notkumista ja ajan täyttämistä. Silti hän varasi vielä kuukauden kesästä Säikäätä varten. – Se oli kesän vapautta, suuri vapauden tunne koulun ja järjestäytyneen yhteiskunnan tuolla puolen. – Paasiranta on nyt ensimmäistä kesää minun hallussani. – Sen vaan, että omin sen porukan itselleni enkä halunnut jakaa sitä siskojeni Vesa Koivu Sotien jälkeen Heinon puusepänverstas toimi korkeapaineella. Rytmiä antamaan ja lanteita keinuttamaan saapuu myös Silvio, jonka johdolla Zumbataan. – Kesämökkien rakentajat olivat suuri työllistäjä, mökkejä tehtiin varmaan sadan mökin vuosivauhtia. Ahti ja Saara Kalliojärvi viisine lapsineen asuivat silloin Kylämän koululla. Kiireen täyttämien vuosien jälkeen Säikäänniemen Paasiranta on nyt ensimmäistä kesää Jukka Pitkäsen hoidossa. On toripöytiä, erilaisia esityksiä, veneitä ja lentokalustoa, sahdinmaistelua unohtamatta. Kun rintamamiestaloja rakennettiin. Jos joku oli purkanut moponsa tienposkeen, jäätiin sitä katsomaan ja siinä tutustuttiin. Sahanrantaan tuodaan sää varauksella näytille erilaista lentokalustoa. Vuosien jälkeen täällä taas ehtii olemaan. Nykyään Jukka Pitkänen asuu perheineen Espoossa, mutta freelance -näyttelijän työ pitää hänet mukavasti liikkeellä. – Maailma oli turvallinen, ja vanhemmat suhtautuivat hyvin. – Eihän meidän perään juuri kukaan katsonut! – Ei tarvinnut koko ajan puhelimeen kertoa, missä oli. Heille siitä suuri kiitos! – Meitä oli niin kyläläisten kuin mökkiläistenkin lapsia. Ikkunoita ja ovia meni paljon. Ei saatu mopoillakaan vahinkoa aikaan. Ei ollut sähköä, patteriradiota saattoi kuunnella. Ossi Engblom 2. Asiat vaan tapahtui, ei siitä saa juonellista tarinaa aikaan. – Kylämän Säikäänniemen kesäasutus on ollut suuri työllistäjä. Myös pienkoneita ja veneitä on satamassa esillä. Santtu Heinon verstas siirtyi Ossi Engblomille. Silloin ei ollut talotehtaita ja valmispaketteja, vaan rakennukset tehtiin alusta asti paikan päällä. Kuhmoisten Sanomat 21 Keskiviikkona 8. Siitä seurasi, että kesän alussa perhe tuli Säikäänniemeen ja vietti siellä melkein koko kesän. Paloautot piristivät harmaata päivää Kiepsauskulkueessa vuonna 2010. Lähtijöiden on ilmoittauduttava 17.6. Henna Siponen Kuhmoinen Kiepsahtaa kesään tulevana lauantaina. – kuva Päivi Hotokka Puuseppä Ossi Engblom on valmistanut paljon Säikäänniemen mökkien ikkunoita.. – Sitten oli Nousiaisen Pekka ja serkkuni Nihtilän Masa, Kylämällä Kalliojärven ja Janhosen sisarukset – meitä oli ehkä tusinan verran, tilanteen mukaan kokoonpanot vaihtelivat. Mökillä Jukka Pitkäsen aluetta oli saunakamari. Lähtö on Kuhmoisten satamasta, ja Uotilan saaressa tarjoutuu tilaisuus nousta maihin. kierroksella Nyt Ossi Engblom tekee samojen 1950ja 1960luvulla rakennettujen kesämökkien ikkunoita ja ovia toiseen kertaan. tämän kesän ensimmäisen kotiseuturisteilyn. – Olimme aina tervetulleita, he antoi meille tilaa. Jukka Pitkäsen vanhemmat olivat opettajia. – Vapauden tuntu oli varmaan sama, kun eläimet pääsee kesälaitumelle. – Oli mopot, että päästiin liikkeelle. Kun jälleenrakennuskausi hiljeni, Ossi Engblom sai tehdäkseen kesämökkien ikkunat. – Minun tekemiäni ikkunoita ja ovia on kirkonkylällä, Poikkijärvellä, Ruolahdella, Pihlajakoskella, Leppäkoskella, Engblom luettelee. – On tilattu aurinkoa, joten torimyyjätkin löytävät varmasti paikalle ja kylänraitti täyttyy, Hinskala uskoo. Seppo Unnaslahti selvittää Uotilan saaren asutusta ja Uotilan taloa. Tapahtuman juontaa Maria Pesonen, jonka juttelua kannattaa kuunnella tarkoin, että pysyy aina kärryillä mitä milloinkin tapahtuu ja missä. – Toivon, että lapsenikin löytäisivät tämän paikan omalla tavallaan. Sarvisalon suunnasta palataan sitten takaisin kirkonkylän satamaan. Lavalla esiintyvät muun muassa Suomen katutanssin kerma suomenmestari Sanaz:in johdolla. Nyt taas opetellaan tätä paikkaa. Tanssijat järjestävät esityksen jälkeen myös työpajan, jonne kaikkien rytmistä ja liikkumisesta kiinnostuvien kannattaa mennä. Ohjelmassa ilmoitettu Parkouraaja Sami Perälä ei valitettavasti pääse esittelemään taitojaan, sillä hän katkaisi jalkansa. Perinteiksi muodostuneet Kesäkuhmoslaisen kastaminen ja Kiepsauskulkue järjestetään myös tänä vuonna. – Ei ollut kypäräpakkoa. Opiskeluaikana mökkielämä jäi vähemmälle, porukka alkoi hajota, ja jokaisella omat menonsa. – Nyt taas opetellaan tätä paikkaa. Yleisölle on taas katettu runsas tarjoilupöytä, josta löytyy varmasti jokaiselle jotain. Lettu on nuori ja kiltti dalmatiankoira
Arvokkaan lastin kuljettamisessa on suuri vastuu. kesäkuuta 2011 22 Päivi Hotokka Haukkasalon lossin kannelle kokoontunut henkilökunta on valmiina kesäkauteen. – Tämä on helpompi järjestely myös asioinnin kannalta, kun ei tarvitse miettiä aikatauluja, Kalevi Salonen toteaa. Siksi lossilla on sekä alusettä vahinkovakuutus. Tahti on aivan eri kuin syystalven hiljaisina aikoina, jolloin lossille saattaa ajaa vain kymmenen autoa päivässä. Käytännössä aluksen hallintaa opetellaan kokeneen kuljettajan kanssa. Jani Salonen ja Lilja Myllymäki ajoivat aluksi lossia Kalevi Salosen kanssa ennen kuin pääsivät yksin ohjaamoon. Kalevi Salonen tekee huollot yrityksensä Haukkasalon Konepalvelun nimissä. Potkureja kääntämällä lossi liikkuu mihin suuntaan vain, eteen, taakse tai sivulle. Toistaiseksi rahoituksessa ei ole ollut ongelmia. – Yhteensä kuljetettiin 3 232 autoa, melkein 700 enemmän kuin edellisenä kesänä. Sysäyksen liikennöinnin pidentämiseen antoivat ruuhkat, joita alkoi muodostua rannoille etenkin heinäkuussa. Kokeessa ei kuitenkaan testaKaksi potkuria, kaksi ohjauspyörää ta varsinaisia ajotaitoja. Vapaa-ajan asukkaat ovat valtava osa lossin käyttäjistä, sillä Haukkasalossa on vain kymmenen vakituisesti asuttua taloa, mutta tiekunnassa 150 osakasta. – Siinä kysytään esimerkiksi väistämissääntöjä ja valojen asentoa, Lilja Myllymäki muistelee. Kalevi Salonen, Lilja Myllymäki ja Jani Salonen kuljettavat kolmessa vuorossa Päijänteen ainoaa lossia ja Sakari Myllymäki huolehtii tiekunnan omistaman aluksen hallinnosta. Merivakuutuksia myöntää Suomessa vain yksi vakuutusyhtiö, joka on nykyisin norjalaisomistuksessa. Kesäaikatauluihin siirryttiin viime viikolla, ja liikenteestä odotetaan vilkasta, sillä jo viime kesänä tehtiin kaikkien aikojen ennätys. Kunta ei tue lossia, ainoastaan Haukkasalon yksityistietä. Kannella ihmisiä ja västäräkkejä Lossin omistaminen merkitsee kuljettajien palkkaamista ja paljon paperitöitä, kuten kustannusarvioita ja laskujen kirjoittamista. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Lintuja ei häiritse, että pesä liikkuu edestakaisin mantereen ja saaren väliä. Tien ja lossin tuleminen on muuttanut Haukkasaloa, sillä ilman niitä lomaasuntojen määrä olisi jäänyt pienemmäksi. – On tosi hyvä, että huoltoapu on lähellä. Niitä kuitenkin mahtuu kyytiin kerralla vain yksi. Lilja Myllymäki, Sakari Myllymäki ja Jani Salonen päättävät yhdessä muun muassa pyhäpäivien erikoisaikatauluista. Polttoainetta kuljettajat tilaavat Kuhmoisten Nesteeltä, kun huomaavat sen olevan vähissä. Tuulella lossin vaijeri helpottaa ohjaamista rantaan tullessa, mutta muuten vaijerilla ei juuri ole merkitystä, sillä alusta ohjataan potkureilla. Vahinkoja ei onneksi ole sattunut. Tiekunnan omistama Haukkasalon lossi on nykyisin Päijänteen ainoa lossi.. Lossia saa ajaa, jos on suorittanut kokeen ja saanut lossinkuljettajan pätevyyden. Valtaosa rahoista valtiolta Tiekunnan omistama lossi on erikoisuus, sillä useimmiten yksityisteitä palvelevat lossit ovat valtiolta vuokralla. Jani Salonen on aloittanut työt lossikuskina tänä vuonna. Nyt lähes jokaiseen niemeen on tehty tie, ja autolla ajettavaa väylää on saaressa liki 40 kilometriä. Viiden vuoden välein lossi käy telakalla, jolloin sen pohja tutkitaan. Saaren vakituisilta asukkailta peritään nykyisin euron maksu lossin käytöstä, kesäasukkailta kaksi euroa ja vierailta vitonen. Haukkasalossa rakennettiin paljon, ja vuoroaan saattoi odottaa kaksi täysperävaunullista yhdistelmää. Sakari Myllymäki muistelee, että tiekuntaa pyydettiin useaan kertaan tekemään tarjousta. Loput lossin rahoituksesta saadaan ylitysmaksuista. Päivi Hotokka – Lossin kuljettamista ei voi verrata veneen ohjaamiseen, kuljettaja Kalevi Salonen sanoo. – Se ohje kuljettajille on annettu, että kantavuusrajaa ei saa ylittää, Myllymäki sanoo. Yleensä yökuljetukset tilataan etukäteen. Jonossa oli autoja vielä silloinkin, kun liikenne olisi pitänyt lopettaa. – Valtiolla ei koskaan ole pidetty lossin kustannuksia kalliina. Lossiin on ottanut omakseen myös västäräkkiperhe, joka on useana vuonna tehnyt pesänsä aluksen pelastusveneeseen. Jos vaijeria ei olisi, aluksesta tulisi lautta, joka vaatisi kahden hengen miehistön. Omat taksansa on myös peräkärryille ja puukuljetuksille. – Autoilla lastattu lossi painaa paljon, ja jos tuulee, se on vaikea saada pysähtymään, Jani Salonen kuvailee. – Aina lossi on rantaan tullut, kenenkään ei ole tarvinnut soittaa, että tule apuun, Kalevi Salonen sanoo. Viime kesänäkin soitin pari kertaa, että nyt on jotain häikkää. Neliön mallinen pohja vaikeuttaa joskus ohjaamista. Kesäliikenne aamusta iltaan Viime kesänä lossi liikennöi ensimmäistä kertaa ilman päivätaukoa, ja tänä kesänä käytössä on sama järjestely. – Ja silloin, kun lossi seisoo, se ei tuota tiekunnalle, Sakari Myllymäki lisää. – Hän tietää lossin kuluvat osat ja pitää niitä hyllyllä valmiina. – Äkkilähtöjä tulee hyvin vähän, neljä tai viisi kertaa olen joutunut nousemaan yöllä sängystä viemään lääkäriin tai ambulanssia vastaan, lossinkuljettaja Lilja Myllymäki sanoo. Päiväkohtainen ennätys tuli juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina, kun autoja oli 146, Lilja Myllymäki tarkistaa kirjanpidosta. Vaikka lossiliikenteen pyörittäminen vaatii työtä, Sakari Myllymäki vakuuttaa, että liikennöintiä jatketaan, kunhan valtion tuki säilyy nykyisen suuruisena. Jos emo on mantereen puolella saalistamassa, se tietää, että pesä tulee kohta taas rantaan. Haukkasalon lossin aikataulut ja tuoreet kuulumiset päivitetään lossin Facebooksivulle . Valtio maksaa kuitenkin 80 prosenttia lossin ja talvella jäätien kustannuksista, ja myös hankintahintaan Heinäkuu tietää ruuhkaa lossille tiekunta sai samankokoisen avustuksen. Juuri kukaan ei enää kulje veneellä, vaan monet myivät veneensä pois, kun lossi saatiin. Venettä ohjataan yhdestä ruorista, kun lossissa on kaksi moottoria, kaksi potkuria ja kaksi ohjauspyörää. Muutama vuosi sitten lossi ostettiin Haukkasaloon sopuhinnalla. Niin Haukkasalonkin lossi oli, kun se vuonna 1993 aloitti toimintansa. Myöhemmin valtio halusi luovuttaa vastuun kokonaan tiekunnalle, koska Haukkasalo sijaitsi kaukana muista losseista. Haukkasalon on syytä pitää kiinni vakituisista asukkaistaan, sillä lossi saa valtionavustusta vain niin kauan kuin saaressa on vähintään kolme ympäri vuoden asuttua kiinteistöä. Kalevi tulee viidessä minuutissa, Lilja Myllymäki kehuu
Katja Ampujan lahdenaikainen työtoveri Juha Utala ohjasti ruunaa, mutta Utalakaan ei osannut sanoa, tuleeko hevosesta juoksija vai ei. Backhack osaa juosta, ja se tulee hyvin toimeen myös ihmisten kanssa. – Kymmenkunta vuotta sitten ostin yhdessä Ari Ampujan kanssa ravihevosen. – Aloitin viljelemällä maata, Jouni Hakkinen kertoo, ja harrastuksekseni ajoin enduroa. Tilan isäntä Jouni Hakkinen valmentaa ravihevosia, ja alku on lupaava. kesäkuuta 2011 Vesa Koivu Kirkonkylän pohjoispuolella, vanhan nelostien varrella sijaitsee Perä-Hakin tila. Katja Ampuja on työskennellyt talleilla jo 15 vuotta, siitä kuusi vuotta Italiassa. Myöhemmin se on tehnyt voittojuoksuja myös keulapaikalta. Kolmivuotiaana syyspuolen koelähdöissä Backhack yllätti. Backhack oli aranpuoleinen varsa, joka ei osoittanut mitään erityisiä juoksijan taipumuksia. – Minä myin sitten Batzeban Jounille, kun sillä onnistuu kaikki, Katja Ampuja virnistää. Se on kehittynyt ehkä vähän hitaasti mutta osoittanut, että se haluaa juosta ja voi voittaa juoksun kuin juoksun. Kyseessä on täysipäiväinen työ ja tavoitteena, että elinkeino kannattaisi. Jouni Hakkisen kumppani Katja Ampuja muutti Lahdesta Kuhmoisiin ja liittyi vuonna 2006 mukaan Hakkisen ravitallin toimintaan. – Pasisen Lasselle suuri kiitos siitä, että hän tuli keskellä yötä apuun, ja varsa pääsi imemään emää niin kuin pitää. Jouni Hakkisen tallissa kilpailevat myös lämminveritamma Rihanna Kähö ja ori Frans, joka on suomenhevonen. Jos hyvin käy, näemme sen Kuninkuusraveissa.. Sen jälkeen Backhack onkin tasoittunut. Loviisan kesäravit, matka oli 2 100 metriä ja aika 17,1. Hevosen valmentaminen jäi minulle, ja siitä se alkoi. – Ja niinhän siinä kävi, että astutus onnistui, ja varsa on Backhack. Nykyisin Hakkisen talliin kuuluu viisi ravuria, ja Katja Ampuja ja Jouni Hakkinen valmentavat niitä yhdessä. – Ja Italian vuosien jälkeen kiersimme vielä hevosen kanssa Eurooppaa melkein vuoden ajan. – Se on oikeastaan aika nöyrä ja helppo hevonen, mutta raveissa siihen tulee itsevarmuutta ja ryhtikin kohenee. – Viimeinen 500 metriä tuli ajassa 13.5, Jouni Hakkinen sanoo. Säikystä hevosesta voi tulla myöhemmin vihainenkin, ja Hakkinen päätti ruunata orivarsan, kun se oli kaksivuotias. Nuoren ravurin tulevaisuutta on vaikea tietää. Rentona ennen starttia Tähän mennessä Backhack on juossut kymmenen kisaa, voittanut niistä yhdeksän ja kerran ollut toinen. – Conny ja Simb kokosivat hienosti palkintorahoja siihen aikaan, kun mietin siitosta. – Toisaalta on niinkin, että menestyksen myötä vastuskin kovenee. – Ravuri, jota treenasin ja hoidin, oli nimeltään Tisfattista, Katja Ampuja kertoo. Nyt viimeksi Rihanna Kähö voitti viikko sitten 30.5. – Backhack on toipunut kisoista helposti, ja minusta tuntuu, että se ei vielä ole pannut kaikkea peliin, Jouni Hakkinen sanoo. Kuninkuusravit on niin kova kisa, että sinne ei kannata lähteä puolikuntoisena. Ensimmäisissä lähdöissa Juha Utala vei ruunaa varovasti takajoukoissa, ja hevonen nousi sieltä voittoon. Koelähtöjä järjestetään nuorille hevosille siinä tarkoituksessa, että tulosten myötä hyvin menestyneet hevoset saavat kilpailuoikeuden. Backhack on oma kasvatti Kaikki ei käynytkään aivan yksinkertaisesti, sillä Batzeba Brell ei tullut kantavaksi useista yrityksistä huolimatta. Kuhmoisten Sanomat 23 Keskiviikkona 8. Ori Fransia valmennetaan kesän kilpailukauteen. Tamma varsoi aamuyöstä, ja kun Ampuja ja Hakkinen tulivat talliin, emä oli pitkällään hankalasti seinää vasten ja vastasyntynyt varsa emän ja seinän välissä. Kilpailuoikeus heltisi helposti, ja joulukuussa 2010 Backhack kilpaili ensimmäisen kerran Tampereen Teivossa, matka oli 2 100 metriä. – Joo, Katja Ampuja myöntelee. Kun puheeksi tulee tallin nuori lupaus, Backhack, Jouni Hakkinen antaa kunnian siitä Ampujalle. – Olisi hienoa osallistua Fransilla Kuninkuusraveihin, Jouni Hakkinen kertoo. – Ennen lähtöä se voi lompsottaa, mutta kun kilvanajo alkaa, se on kuin toinen hevonen, Katja Ampuja sanoo. Nuoren lämminveriravurin nimi Bachack on johdettu Perä-Hakin tilan nimestä. Conny Nobell voitti esimerkiksi Elitloppenin, ja juoksi urallaan kaksi miljoonaa euroa. – Kuuluisan lämminveriori Pearsall Hanoverin jälkeläiset Conny Nobell ja Simb Chaplin olivat emän puolelta samaa linjaa kuin minun Batzeba Brell. – Mutta ensin pitää ansaita paikka sinne, ja sitten hevosen pitää olla täysin kunnossa. – Katjalla oli hyvää sukua oleva emätamma Batzeba Brell, ja Katja valitsi orin, jolla se astutettiin. Se Hakkisen tallin nuori menijä Backhack on hyvä merkki, sillä jotkut hevoset tarvitsevat juuri määrätynlaista kisan kulkua, että ne pärjäisivät. Kun Backhack oli kolmivuotias, se osallistui Lahdessa järjestettyihin kevään harjoitusraveihin. – Backhack tykkää juosta kilpaa, eikä se mielellään päästä ohi, Jouni Hakkinen kuvailee. Ja samantien se voitti koko kisan. – Emme saaneet tammaa jaloilleen omin avuin, vaan piti soittaa lisävoimia, Jouni Hakkinen kertoo. Hevosia on karttunut lisää, tallia on laajennettu ja muutenkin paikkoja järjestelty ravitallin tarpeisiin. Veikeästi on korvat pystyssä
– Ekoihin kisoihin menin varmaan isän ja äidin innostamana, nuorempi Nikula muistelee. Isä Veli-Mies kyllä opasti tekniikassa ja kannusti muutenkin urheilemaan. Sari Hynnisen nimi löytyy muuten myös koko Lahden seudun kattavien piiriennätyksien listoilta. Urheilu-uran aikana ehti tapahtua paljon kaikenlaista, ja muistot ovat pelkästään positiivisia. – Etenkin seuraottelut Padasjokea vastaan olivat meille tärkeitä, Nikula sanoo. Omimpia lajeja Nikulalle olivat aina erilaiset kenttälajit, juoksu ei ikinä ollut miehen suosikkeja. Heidän nimissään on muutamia 2000-luvulla merkittyjä ennätyksiä. Kumun taustajoukoissa aktiivisesti toiminut Martti Lahtinen on jäänyt Nikulan mieleen reissuilta ainakin osaksi sen ka kisojen välissä hypittiin kesäisin pituutta, ja seivästä harjoiteltiin Harmoisissa sijaitsevan Vilppulan talon pihalla. Mies kiskaisi vuonna 1950 keihästä 50.68 metriä. Hanna-Mari Nikula esiintyy isoveljensä tavoin pituuden ja 3-loikan ennätystuloslistoilla. Mies pinkaisi ennätyksen vuonna 1999 Lahdessa. Luonnollista oli, että oma urheileminen loppui, mutta ei se mielestä ole lähtenyt, Veli-Mies toteaa. Ehkä kuitenkin kovin tulos, jonka tämä nuorempi Nikula on tehtaillut, on korkeushypyssä. – Ikä rupesi tulemaan vastaan, samoin työt ja lapset. – En ole koskaan ollut kestävyysjuoksulajien ihminen. Sekä isä että poika muistavat mainita varsinaisen primus motorin, kun puhutaan Kumun toiminnasta. Tilastoista ei löydy montaa 2000-luvulla tehtailtua ennätystä. Naisista 90-luvulla pärjäsivät muun muassa Kati Lehmussaari, Kirsi Joensuu, Anne Riihimäki, Mervi Liehu ja Salla Keskinen. On myös useita tuloksia joita ei ole rikottu aika päiviin. Lapsistako polvet paranivat. Olli Nikula kertoo, kuinla ovat pärjänneet Artturi Flinck, Ville Lehtiö, Janne Kotajärvi, Reko Köyrylä, Janne Rantala, Roni Haimakka sekä Tuomas ja Turo Inkiläinen. Isä ja poika yhdistelmiä listoilla edustavat ainakin Veikko ja Olli Vainio sekä Veli-Mies ja Olli Nikula. Nikulan perheen vanhin tytär Päivi kuvassa oikealla. Takalon 100 metrillä juostu ennätys on 11.26, joka on silloiseen kansalliseen tasoon suhteutettuna aika kova tulos. Hän toteaa olleensa laiska harjoittelija, eikä miehellä ollut varsinaista valmentajaa. Hynnisen paraatilajit olivat korkeus, pituus ja 200 metriä. Flinckin veljekset Juha ja Timo, olivat kovia urheilijoita 1980-luvulla ja heidän nimet koristavat useiden eri lajien tilastokärkiä. Se oli Pertti Lahtinen. Ollin nimi komeilee ennätystilastoissa niin moukarissa kuin seipäässäkin, pituushyppyä ja 3-loikkaa unohtamatta. Nikula kertoo, kuinka kisamatkat taittuivat joko linja-autolla tai kuormaauton lavalla istuen. Henna Siponen Kuhmoisten Kumun kokoamat yleisurheiluennätykset kautta aikojen ovat tällä vuosituhannella karua luettavaa. Löytyy Nikuloita muistakin tilastoista. Pertin työmäärä on ollut uskomaton, toteaa Veli-Mies Nikula lopuksi. Naisissa pitkäikäisin ennätys täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Muilla vuosikymmenillä ennätyksiä on paranneltu tuon tuosta. Nimet kuten Juha Simola, Sami Enqvist, Mari Silvast ja Sari Hynninen ovat olleet 1980-luvun Kumun kärkikaartia. Heidän lisäkseen tuolloin pärjäsi Juho Takalo pikamatkoilla. Samat sukunimet, eri tekijät Listoja selatessa ei voi olla huomaamatta, kuinka samoja sukunimiä vilahtelee silmissä tuon tuosta. Tuloksiakin saatiin. Isä Veli-Mies ja poika Olli Ruotsi-Suomi maatottelun katsomossa Ruotsissa 1970-luvun lopulla. Nikula muistelee, että aikoinaan Kumu oli todella aktiivinen seura, ja monet urheilijat harrastivat kaikkia lajeja yleisurheilusta pesäpalloon. Inkiläisistä etenkin Turo on pärjännyt hyvin kansallisella tasolla keskimatkoista aina 10 000 metrin matkoille. – Se on aina harmittanut, etten päässyt paikalle vuonna 1956, kun Soini Nikkinen heitti uuden maailmanennätystuloksen urheilukentän avajaisissa. – Seipäät tehtiin itse, kunnes Simolan Juha sai jostain bambuseipään, Olli sanoo. Sisarukset Suvi-Tuuli ja Solja Ojala ovat olleet aikanaan aktiivisia yleisurheilijoita, samoin Roosa-Maria ja Reko Köyrylä. Päivi Heimala työnsi kuulatuloksen 10.20 vuonna 1971, jolloin hän oli 12-vuotias.. Miehissä tällä vuosituhannelKumun yleisurheiluennätykset takia, että mies osti usein nuorille jäätelöitä matkan ajalle. Naisten ja tyttöjen kohdalta listoilta löytyvät nimet kuten Roosa-Maria Köyrylä, Armi Karevesi, Laura Paloniemi, Leena Kilpeläinen, Kaisu Mikkola ja Pinja Simola. Juha Simola ja hänen tyttärensä Pinja ovat raivanneet tiensä ennätyspallille. Veli-Miehen isoveli Antti urheili myös, joten oli luonnollista, että pikkuvelikin lähti mukaan kentälle. Vanhin vielä voimassa oleva ennätys tehtailtiin kolme vuotta ennen Nikulaa. Etenkin 70ja 80-luvun molemmat puolet vaikuttavat olleen Kumun kulta-aikaa. Parasta aikaa nuorille yleisurheilijoille olivat reissut. Pitkiä matkoja en jaksanut juosta ja lyhyillä matkoilla olin hidas. Hyppylajiperinnettä on jatkanut muuten myös perheen nuorimmainen. Veikko Vainio nakkasi silloin keihäässä tuloksen 61.36 ja se on Kumun kaikkien aikojen tilastoissa pitkäikäisin ennätys. Kuhmoisten Kumussa urheilleella Nikulalla on hallussaan yksi Kumun pitkäaikaisimpia ennätyksiä. Veli-Mies Nikulan poika Olli Nikula on ollut kova urheilija hänkin. Olli Nikulalla on vielä hallussaan Kumun 20vuotiaiden miesten sarjassa tehty keihäsennätys 56.60. Tällä tuloksella Veli-Mies Nikulan nimi komeilee vieläkin sekä 14-vuotiaiden että 15vuotiaiden poikien tilastokärjessä. kesäkuuta 2011 24 Henna Siponen – Isä oli kova urheilemaan ja aika nopea satasella, aloittaa Veli-Mies Nikula selvityksen siitä, miten hän ajautui aikoinaan yleisurheilukentälle. Vuonna 1989 Olli ylitti korkeushyppyriman kahden metrin korkeudelta. Kuhmoisista matkattiin usein eri puolille maakuntaa seuraotteluihin sekä kuntien välisiin mittelöihin. Veikko Vainio heitti 1947 keihästä 61.36, ja on edelleen tällä tuloksella miesten tilastokuningas. – Juoksemisesta ei oikein tullut mitään. Inkiläiset kilpailivat myös 1990-luvun puolella. Näitä ennätyksiä on urheiltu pääasiassa heittolajeissa, ja ensimmäiset niistä on tehty 40-luvun puolella. Kuten isällään, myös Ollin silloiset lempilajit löytyvät hyppyja heittolajien parista. – Kaikki kunnia hänelle. Myös Teemu Laaksonen oli vuonna 1964 kova luu kiekossa. – Kerran minä jopa käväisin polkupyörällä Evolla kilpailemassa, hän jatkaa muistelua. Olli Nikula oli nuorempana taitava korkeushypyssä. Nykyään Mäntsälässä asuva mies heitti ennätyksen vuonna 1987 Orimattilassa. – Se on erittäin hyvä tulos, jolle lasken aikamoisen arvon, isä Nikula myhäilee selvästi ylpeänä pojastaan. Sukua toisilleen ovat myös jo aiemmin mainitut veljesparit Turo ja Tuomas Inkiläinen sekä Juha ja Timo Flinck. Nikula on suorittanut myös Vierumäellä A-luokan valmentajan kurssin, ja kun omat urheilut oli urheiltu, hän jatkoi valmentajana. Salla ja Sampo Keskinen sekä Pauliina ja Johanna Pasinen edustavat myös urheilleita sisaruspareja. – Harrastuksesta on jäänyt runsaasti hyviä muistoja, ja siihen aikaan niin karvailta tuntuneita tappioitakin muistelee nyt hymyssä suin, Olli juttelee. Ennätysheitto 42.72 odottaa vieläkin ylittäjäänsä. Olisin päässyt heittämään samoihin kisoihin, mutta en saanut Nikulan perheellä pitkät Kumu-perinteet lomaa sotaväestä, Nikula selvittää. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Joukkoon mahtuu kyllä ainakin yksi hetki, joka on jäänyt hieman kaivelemaan miestä
Kisoissakin oli kilpailijoita vaikka kuinka, nyt on hyvä, jos palkintosijat saadaan täyteen. Vainio ei lupaa hyppypaikoille alastulopatjoja, ellei varsinaista yleisurheilutoimintaa kentällä tulla kesällä järjestämään. Reitin varrella on kolme taukopaikkaa, joissa tankkaamisen ohella voi tutustua kyläyhteisöjen toimintaan. – Nurmikko ei moukaria kestä. Hän oli tekniikaltaan muita selvästi parempi. Kotikirkko -jaksossa nähdään ensiesityksenä digipiirin näkemys Vehkajärven kirkosta. Vehkajärven korvissa soi -tapahtumiin on lisätty konserttien ja äänikuvaesitysten lisäksi Kaverinkin korvissa soi -osuus. Hän muistelee, kuinka 17-vuotiaiden Suomenmestaruuskilpailuissa moukarinheiton voitti kisan pienin ja hintelin kaveri. Yleensä virka-aikana joku aina kentän läheisyydessä pyöriikin, vaikka myös koulujen luona käydään tekemässä huoltotoimenpiteitä. Vainion kanssa samaan aikaan urheilukentällä pyörivät esimerkiksi Pertti Lahtinen, Teemu Laaksonen, Raimo Kotajärvi, Eero Simola sekä Veli-Mies Nikula. Kuvasuurennusten avulla yritetään kuvista tunnistaa vanhoja, tuttuja henkilöitä. Kylän paras moukarimies Olli Vainio on ollut kova poika urheilemaan nuorempana. Piiriläiset ovat muulloinkin kahvilan vakituisia asiakkaita. Kesällä kentällä järjestetäänkin jalkapallotoimintaa, ja myös yleisurheilukerho on luvassa. Kesän alussa perustetaan heinäkuoro, ja aloitetaan laulukättely kokoamalla lauluharrastajat tavoitteelliseen yhdessäoloon ja heinäkuorokonserttiin. Viheliäisimmäksi lajiksi itselleen Vainio nimeää aitajuoksun. Kiekkojen hinnat liikkuvat 10 euron molemmin puolin, ja suorituskortin voi tulostaa itselleen netistä. Rataa kiertäessä tulee huomaamatta liikuttua paljon, sillä 12-väyläisen Urheilukenttä on hiljentynyt radan pisin väli on 160 metriä. Pelkän voiman piikkiin mies ei tulostaan pistä, sillä moukarinheitossa pärjää Vainion mielestä pitkälle tekniikalla. Kuvajaksoja on neljä kokonaisuutta. Hyvä lähtöhetki on kello 10.00, jolloin päässee muiden kuntopyöräilijöiden peesiin. Digipiiri ideoi tulevaa toimintaansa Vehkajärven kesäkahvilassa. Kentällä ei ole automaattista kastelujärjestelmää, joten kastelun ja lannoittamisen aikana kenttä ei ole käytössä. – Viiden kuuden metrin pituushyppääjiäkin oli mennen tullen. Viimevuotisiin tilaisuuksiin saavuttiin jopa 460 km päästä. Hänellä on lajissa Kumun miesten ennätys 40.14, jonka mies kiskaisi vuonna 1982 Lahdessa. Huovisen komedia naurattaa ensimmäisen kerran Mansikkajuhlissa sunnuntaina 03. Uutuutena äänikuviin tuodaan Yksi sukutarina Vehkajärveltä pelimannimusiikin kera. Vainio toteaa, että 1980luvun jälkeen yleisurheilutoiminta on hiipunut hiljalleen. Kotileipureille tilaisuus Kesän päätteeksi makutestien tulokset kootaan yhteen. – Kaikki harrastivat yleisurheilua, ja silloin osattiinkin kaikkia lajeja. Isältä jääneet urheiluvälineet otettiin käyttöön, kun Vainion kotipihalla käytiin moniotteluita hyppimällä muun muassa purukasaan. Siellä skannataan paikkakuntalaisten mukaan ottamia vanhoja valokuvia suurelle skreenille esitettäväksi. Niitä tarjoavat kylän nuoret toimijat. Kuhmoisten Sanomat 25 Keskiviikkona 8. Aktiivisesti toimiva urheilupaikka on sen sijaan frisbeegolfrata Kaukolan koulun nurkilla. Joten eipä se Vehkajärvi loppujen lopuksi ole edes kaukana Kangasalan kirkolta. Kangasalan musiikkitapahtuma Vehkajärven korvissa soi irrotetaan osittain juuriltaan 11. heinäkuuta ja tuodaan Antikvartetin konsertin muodossa soimaan myös Kuhmolan hirsiakustiikkaan. Kenttä on kaikkien vapaassa käytössä, ja urheiluvälineitäkin sieltä löytyy. Makutesteistä saa lisätietoja kahviosta sen aukioloaikoina. Vainio kertoo, että yleisurheilukentän reunallekin on mahdollisesti tulossa yksi kori, johon voi harjoitella. 07.2011. Esillä on muun muassa karhujen parisuhde-elämää, joka saa musiikista jykevän taustarytmin. Veteraanit tulevat heinäkuussa mittelemään paremmuudesta eri yleisurheilulajeissa, ja perheen nuorimmille suunnatut Hippokisat järjestetään myös tänä vuonna. Kolmiloikassa Pertti oli parempi, mies muistelee. Kaikille sopiva laji on helppo aloittaa, eikä kustannukset nouse kovin suuriksi. Lajeista moukari on ainoa, joka kentällä on kielletty. Olli Vainion paraatilaji taisi olla moukari. Usein patjat jäävät satunnaisilta käyttäjiltä peittelemättä, joten syksyllä varastoon joutuu viemään märkiä pehmusteita, jotka eivät sisätiloissa kuivu. Naurua ja puheita riittänee aina perinteiseen Touhulan Yönäytökseen asti elokuun lopulle. Vehkajärvellä ihmisiä ei puhuta ainoastaan makukokemukset vaan myös Veikko Huovisen Ihmisten puheet , jonka Touhulassa esittää Vehkajärven näytelmäpiiri. Makutesteissä seurataan myös säilytysajan vaikutusta paperija muovipussileipiin. Matkaa kertyy noin 40 kilometriä. Tänä kesänä kotileipureilla on Vehkajärvellä siten mukava mahdollisuus testauttaa oman uunin perinnetuotteet kahvion asiakasraadilla ja saada perusteltuja vertailuarvioita makumieltymyksistä. Varsinainen kesätoiminta Tie 325 vie Vehkajärven kesäkahvioon ja takaisin aloitetaan Vehkajärvellä avaamalla kesäkahvio sunnuntaina 19.06. Silloin tiedämme, millä konseptilla syntyy Vehkajärven maukkain leipä. Kahvio toimii kesän hermokeskuksena 19.06–31.07.2011 joka päivä kohta puolilta päivin. Makunautinnoissa myös kisaillaan kesän aikana, koska tarjolla on kahvion asiakkaille makutestejä tehdasleivän, kauppaleivän ja kotiuunin leipien välillä. – kuva Jorma Mattila. Sieltä viedään Kangasalan kulttuuria myös Kuhmoisiin. Sen sijaan perinteiset keskiviikkokisat jäävät ainakin toistaiseksi unholaan. kesäkuuta 2011 Henna Siponen Aurinkoiset päivät eivät ole juuri tuoneet Kuhmoisten yleisurheilukentälle innokkaita urheilijoita. Kaikki Vehkajärven kulttuuritilaisuudet ovat tietenkin avoimia kaiken maailman ihmisille. – Jos joku henkilökunnasta vain on paikalla, niin välineitä saa kyllä käyttöön, Olli Vainio sanoo. Vehkajärven kesäkahvio pystytetään jälleen kesän paikalliseksi kulttuurikeskukseksi. Kuvat esiin piironginlaatikosta Digipiiri on varannut yhden kesäpäivän, torstain 14.07.2011, Touhulasta vehkajärveläisten piironginlaatikkokuvien tunnistustalkoisiin. Lopuilla väylillä ihannetulokseen pääsee heittämällä kiekko kolmannella sisään koriin. Esityksessä tutkitaan kirkkomiljöötä ja uppoudutaan kirkon puhutteleviin yksityiskohtiin runosoolon tukemana. Kisoja urheilukentälle on tiedossa vain muutama. – Lahtisen Pertin kanssa juostiin satasta kilpaa aika tasapäin. Antikvartetti jatkaa konsertointia myöhemmin kesällä Villa Blomissa Helsingissä. Digipiirin ja kylätaidetoimikunnan Äänikuvat esitetään Touhulassa 5 metriä leveälle skreenille elävän musiikin tahdittamana keskiviikkona 13.07.2011. Lähtöpaikkoina toimivat taukopaikat, eli Vehkajärven koulu, Kasiniemen kokkopirtti ja Ämmätsän kylätalo. Leipää on tiedossa myös sille onnelliselle panelistille, jonka nimen onnetar nostaa leipäjonon makukyselyyn osallistuneiden joukosta. Tämän väylän ihannetulos on muuten neljä. Vehkajärvipyöräily ja kesäkahvio Vehkajärven kesä avataan koruttomasti pyöräillen ilman mahtipontisia Kesäpäivän pitäjän julistuksia. Jorma Mattila Vehkajärven Nuorisoseura ja kylätaidetoimikunta eivät ole lamaantuneet Kuhmalahden kuntaliitoksesta Kangasalaan, vaan jatkavat itsenäisinä Kuhmoisten naapurissa, tien 325 varrella. Vehkajärven korvissa soi Vehkajärven korvissa soi -tapahtumaketjun pääkonsertti viedään heinäkuussa metsien keskeltä poikkeuksellisesti keskelle Kuhmoisten kirkonkylää Antikvartetin harvinainen kokoonpano – huilu, klarinetti, oboe ja piano – sai alkunsa uuden sävellyksen kantaesityksestä. – Parillakin kiekolla pääsee alkuun, kunhan ne valitsee oikein, Vainio jatkaa. – Siihen aikaan harrastettiin kaikkea, hän sanoo. Vehkajärvi pyöräily poljetaan Vehkajärven ympäri sunnuntaina 12.06.2011. Upeassa kunnossa olevalla urheilukentällä voi yleisurheilun lisäksi pelata palloa. Kahviossa on tarjolla tietoa kylän puuhista ja omin käsin taottuja makuelämyksiä. Viimeisimmät kovat urheilijat olivat kestävyysjuoksijoita, mutta entisajan kilpailua ei ole pitkiin aikoihin ollut. Soittajien korviin jäi kaipuu soitinten yhteissointiin ja, kun ohjelmistoakin löytyi, niin klassinen ja vähän viihteellisempi konserttiohjelma oli valmis. Kaksi luonto-osuutta perustuvat Risto Mattilan ainutlaatuisiin joutsenja karhututkielmiin. – Se on tulevaisuuden laji, uskoo Vainio. Vainio itse lähetti rautamötikkää lentoon samoissa kisoissa sijoittuen viidenneksi
Näytös alkaa klo 14 ”Vain muutaman huijarin tähden”. Lähtö matkahuollolta klo 10. KIINTEISTÖMARKKINAT. Tervetuloa mukavaan seuraan! Ilm. Tervetuloa! Kuhmoisten Sotaveteraanit ry K O T I S E U T U RETKI su 10.7.-11. klo 12. PAIKKA OSOITE PVM KLO Turkinkylä Turkinkylätalo,Turkinkyläntie 630 ti 7.6.2011 17.00 19.00 Alhojärvi Maamiesseurantalo, Alhonjärventie 295 ke 8.6.2011 17.00 19.00 Harmoinen Kultala, Yhdystie 9 ke 15.6.2011 17.00 19.00 Kolonkulma Koulu, Kolonkulmantie 532 to 16.6.2011 17.00 19.00 Kaipola Kauppakatu, Siwa ke 29.6.2011 16.00 19.00 Kuhmoinen Kuhmola, Toritie 57 to 30.6.2011 16.00 19.00 Kissakulma Nuorisotalo Torppa, Kissakulmantie 48 ke 6.7.2011 17.00 19.00 Hopsu MMS-talo, Hopsuntie 325 to 7.7.2011 17.00 19.00 Palsina Koulu, Palsinantie 547 ke 13.7.2011 17.00 19.00 Koskenpää Jätepiste, Jämsänkoskentie 3 ti 19.7.2011 16.00 19.00 Vekkula Vanha kauppa, Vekkulantie ke 20.7.2011 17.00 19.00 Suinula Koulu, Kuorevedentie 796 ti 9.8.2011 17.00 19.00 Porkkakylä Jätepiste, Myllypurontie to 18.8.2011 17.00 19.00 Juokslahti Seurojen talo, Niemenkyläntie 115 ma 22.8.2011 17.00 19.00 Keräykseen voi tuoda kotitalouksien vaaralliset jätteet esim. klo 14.00 Tervetuloa! Ruoniemen yksityistien vuosikokous Soukkiossa su 19.6.2011 klo 12. Puh. Hoitokunta. akut, paristot, loisteputket, energiansäästölamput, liuottimet, aerosolit, maalit, lääkkeet, jäähdytysnesteet, jäteöljyt, öljynja polttoaineensuodattimet. PP-Laboratoriopalvelut, FT Pekka Pohjola Orivedentie 5, 17800 Kuhmoinen, puh. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. myytävänä Koristetuulimylly Koirankoppi Puh. Lisätietoja keräyksestä: Jämsän Seudun Jätehuolto Oy 014-712 886. Järj. Tulokset ja lausunto tulevat viikon sisällä. Puh. kesäkuuta 2011 26 SEURAT VAARALLISTEN JÄTTEIDEN (Ongelmajätteiden) MOBIILIKERÄYS Jämsän Seudun Jätehuolto Oy järjestää Jämsän ja Kuhmoisten alueella kotitalouksille maksuttoman vaarallisten jätteiden keräyksen. Näytepullopaketit ja näytteenjättölaatikko laboratorion oven pielessä (ent. 044 538 8857. 4.7.-11 mennessä Tapiolle puh. Toritie-Suvantolan kautta kohti Jämsää. Terveystalo Terveyskeskuksen vieressä). 040 744 0810. 0408248505 KOKOUKSET SEKALAISET ELÄMÄN SILMUKAT kirjoittanut Seppo Ylönen KALEVI KUMPULAISEN elämäkerran julkistamistilaisuus pääkirjaston galleriassa la 11.6. Talousvesi tulisi analysoida 3-5 vuoden välein. Keräykseen EI SAA tuoda kaatopaikkajätettä, rakennusjätettä, sähköja elektroniikkaromua, huonekaluja, metalliromua yms. Retken hinta: ruokailu 15 e, teatteri 14 e + matka. 0400 932 303 TALOUSVESIANALYYSIT Olisiko vesianalyysin aika. EL-Kuhmoisten yhdistys PIENKONEHUOLTOA PIENKONEHUOLTOA PIENKONEHUOLTOA PIENKONEHUOLTOA Johan on markkinat vuokrattavana Täysin remontoitu yksiö 30 m 2 keskustassa.Vapaa 15.6. Ruokailu Morvassa, josta ajelemme Himokselle kesäteatteriin. 0400 963 071 halutaan vuokrata Kaksio tai vastaava Kuhmoisten keskustasta.. PP-Laboratorio tarjoaa kesäisin asiantuntevaa vesianalytiikkapalvelua paikkakunnalla. Keräys on vain vaaralliselle jätteelle. VUOKRATTAVANA Lomamökki Talasniemi www.talasniemi.com Veteraanilounas siirtyy sopimuksen mukaan Hämeen Tuopista Päijännekotiin 8.6
Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Ark. asti KIEPSAUS KESÄÄN -markkinoilla la 11.6. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. ja Eurooppa OPASOL OY p. * taskullisia HOUSUJA (joustokangas, -farkku, samettijäljitelmä ym.) MYÖS ISOJA KOKOJA * trikoopuseroita ja -hameita ja capreja * poistotangosta ulosheittohintaan SIRPAN KOTIKUTOMO Orimattila p. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT JämSec Security Vartiointija turvallisuuspalvelut P. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. 03-555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. 050 331 5833 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Ky Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. joka arkipäivä klo 9-13. 0400 346 604 KUULUTUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖKSESTÄ Kuhmoisten rakennuslautakunta on tehnyt ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukaisen päätöksen ympäristöluvasta. Liikuntatoimi MUISTETTAVAA Leireillä on vielä tilaa! Ilmoittautua voi nroon 020 638 3178. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. ym. Tila sijaitsee osoitteessa Kissakulmantie 519 17800 Kuhmoinen. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Vääksy p. tyhj. Irma Kallio p. 10-12, 42100 Jämsä p. 040-555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. kesäkuuta 2011 Kunta tiedottaa TORILLA TAVATAAN Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 89,e ja 5,90e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Peltonen p. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. (03) 555 6607 __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. erikoiskuljetukset/kotim. toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Kesätoimittaja Henna Siponen 040 769 4777 Toimittaja Päivi Hotokka Lomalla 7.7. Kuhmoisissa 20.5.2011 Rakennuslautakunta ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 Juhannusviikolla ajetaan maanantaina! 0400 872 461 / 015 437 148 KESÄKUUN KISKAISUT leikkimielinen frisbeegolf-kisa Kaukolan koulun frisbeegolfradalla ti 14.6.2011 klo 17.30-20.00 Pikku palkinnot arvotaan syksyllä kauden aikana kisoihin osallistuneiden kesken. 0400-425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. Kymen Rottinki 0400 652 817 Kalayhtymä Kääpä 050 522 3842 Pyyntituoretta Päijänteen kalaa suoraan kalastajalta tuoreena ja savustettuna Kuhmoisten torilta to-la, juhannusviikosta alk. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400-779 632 / 040-504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 020 730 4040 Fax 014-712 951 Lindroos Esa 0400-344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040-700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18 Puh/fax 555 6310 Kuhmoinen 0400-742310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050-9136226 www.juhansahko.net SÄLEKAIHTIMET Kotimaiset sälekaihtimet mittatilauksena edullisesti, nopeasti. Kuhmoisten Kotijuomat 040 819 0867 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 555 1066, 040-708 7647 __________________________ Tili Salo 040-508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 040-746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Tilaushinnat 2011 (kotimaa) 12 kk/kestotilaus 51 e 12 kk / määräaik. 040-536 5663, 0400-350 483 Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2933 (LT-2010) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. 014-821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . 0400 798143 p. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________ __________________________ Kartano Roosa juomat Kotikalja, kotisima valm. Kuhmoisten markkinoilla Jousikiikut (terveyskiikut), rottinkikalusteet, kukkapöydät, lehtitelineet, taikinatiinut, leipälapiot, keinuhevoset, lasten tuolit, päre-, pajuja puunkantokorit/kassit ym. 555 6090 Veikko Mattila p. 0400 852 532 __________________________ __________________________ Lasimestari ky. TIETORUUSU Kirkkotie 8,0400477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. 0400-779 632 / 040-504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. KORIJA KIIKKUTUOLIKAUPPIAS La 11.6. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Elinan apu p. 0500 79 79 00 www.kkcenter.fi TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Ympäristölupapäätös on nähtävillä Kuhmoisten teknisessä toimessa ajalla 20.5.-20.6.2011 klo 9-15. Panostaja Ari Rajala 0400-711492 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400-593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 050 331 5833 Sertifioitu märkätila-asentaja Laatoitusym. Valitukset on toimitettava kirjallisina kuulutusaikana (20.6.2011 klo 15) mennessä Kuhmoisten rakennuslautakunnalle osoitteeseen Kuhmoisten kunta, Rakennuslautakunta, Toritie 34, 17800 Kuhmoinen. tilaus 56 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 29e Ilmoitushinnat 1.1.2011 alk. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. 020 755 1810 www.jamsasecurity.com __________________________ Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Kuhmoisten Sanomat 27 Keskiviikkona 8. Torstaisin toimisto on suljettu. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. Hintoihin sisältyy alv 23%. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 040 824 9371 elina.wikman@gmail.com __________________________ Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, puh. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 040 587 7830 __________________________________ Toritien Hiushuone Toritie 52, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ T:mi Laura Lindsten 044 2827 165 Toritie 44, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050-5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. tapahtumat OPASOL OY p. (sis. 0400-122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. alv 23%) Etusivulla 1,43 e /pmm Tekstissä 1,25 e /pmm Takasivulla 1,33 e /pmm Seurapalsta 1,85 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . remonttityöt suvi.soderholm@suomi24.fi SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelu Valkjärvi kaikki siivousalan palvelut p. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ T:mi Suvi Söderholm p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Lupa koskee eläinsuojan laajennusta tilalla Unnaslahti RN:o 3:13. Asiakaspalvelu, ilmoitusvalm. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 __________________________ T:mi Suvi Söderholm p
Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: ma-pe 7-21, la 7-18 ja su 12-18 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN kesäntekijä! Snellman EETVARTTI JA IIVARI GRILLIMAKKARAT 400 g Valio Hyvä SUOMALAINEN ARKIJUUSTO 750 g Ilman K-Plussa-korttia 3,29 pkt (8,32/kg) Ilman K-Plussa-korttia 5,55 pkt (7,40/kg) Suomalainen TOMAATTI 1 00 kg Suomalaiset PORSAAN LEIKKEET ULKOFILEESTÄ eri marinadeissa 8 95 kg VOIMASSA 1.6.-3.7.2011 VOIMASSA 1.6.-3.7.2011 2 79 pkt (6,98/kg) 3 99 pkt (5,32/kg) -15% -28% TARJOUKSET VOIMASSA 9.-11.6., ELLEI TOISIN MAINITA. Metsänomistajat haluavat korvauksia. Vesa Koivu Reijo Lahtonen Muuramesta on ryhtynyt kokoamaan yhteen metsänomistajia, jotka ovat kärsineet taloudellisia menetyksiä takavuosien puukartellin takia. kesäkuuta 2011 28 KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. Reijo Lahtonen on perustanut nettiin sivun, josta löytyy lisää tietoja aiheesta: www.suurisavotta.fi. Kyseisinä vuosina noin 400 000 metsänomistajaa teki lähemmäs 800 000 puukauppaa, joissa puun hintaa vääristi ostajien kartelli. Vahingonkorvauskanne on nostettava viimeistään 21.12.2011, sillä silloin on kulunut viisi vuotta siitä, kun Kilpailuvirasto julkisti tiedon kartellista. Stora Enso, UPM ja Metsäliitto muodostivat puunostokartellin vuosina 1997–2004. Vahinkoa kärsineillä alkaa olla kiire, jos he aikovat saada korvauksia menetyksistään. Kartelliepäilyt on tutkittu, syylliset tuomittu oikeudessa ja päätökset ovat lainvoimaisia, siten rikos on näytetty toteen