Yhdistys arvioi, että talkootyötä tehdään 10 000 euron edestä, ja 18 000 euroa täytyy löytyä rahana omasta pussista. Sinne on rakennettu sisävessa, ja sisälle tulee sekä kylmä että lämmin vesi. Jo seuraavana kesänä rukoushuone otettiin käyttöön. – Varmasti menee yli, sanoo kristillisen yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lahtinen nyt. Kunnostettua rukoushuonetta ryhdytään jälleen tarjoamaan myös juhlapaikaksi. Remonttiin on kuulunut vaativiakin töitä, kuten rikRukoushuone uudistui toiselle vuosisadalle koutuneen uunin kunnostus. Rakentamiseen varat kerättiin lahjoituksina. Loput saatiin kasaan, kun rukoushuone vuokrattiin kansakoulun käyttöön. Kesätoimintana rukoushuoneella on järjestetty muun muassa pyhäkoulua, johon on osallistunut 6–10 lasta. Vasemmalla kristillisen yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Lahtinen, jonka mielestä rukoushuone on luontoon ja virran varrelle sopiva kokonaisuus. Koska kylältä puuttuvat palvelut, kristillinen yhdistys ja kyläyhdistys haluavat luoda niitä vapaaehtoistyönä. Muutokset ennakoivat sitä, kuinka kristillinen yhdistys haluaa kehittyä. Tähän mennessä on saatu lahjoituksina yli 10 000 euroa. – Kassa on nyt tyhjä ja tähänastiset laskut maksettu. Viime viikolla sisällä vielä siivottiin, paikattiin maalausta ja kytkettiin sähköjä, mutta muuten rakennus alkoi olla kahden ja puolen vuoden talkootyön jälkeen valmiina satavuotisjuhlaansa. Kylän 60–70 vakituisesta asukkaasta valtaosan luona on käyty henkilökohtaisesti keskustelemassa ja tekemässä haastattelua. Remonttia suunniteltaessa arvioitiin, että talkootyötä tarvitaan tuhat tuntia. Paikalla on ollut 5–6 talkoolaista päivittäin. Lisäksi kristillinen yhdistys on perustanut uuden lehden, Virran varrelta . Suuri osa lahjoituksista on tullut yksityisiltä ihmisiltä, jotka kaikki eivät edes ole yhdistyksen jäseniä. Rukoushuoneen perustehtävänä on kuitenkin edelleen olla paikka, jossa kyläläisillä on mahdollisuus kuulla Jumalan sanaa. Valmius myös talvikäyttöön Remontin kustannusarvio on 56 000 euroa, josta puolet saadaan EU-tukena. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,00 € N:o 32 2012 62. Rukoushuone on valmis ympärivuotiseen käyttöön, sillä takaosan tiloja voidaan helposti pitää lämpimänä. Sadevesiviemärien tekemiseen ja toisen päädyn ulkolaudoituksen uusimiseen ei ollut etukäteen varauduttu. Suurin mullistus on tapahtunut suuren salin takana keittiö-, kahvitteluja varastotiloissa. Viime aikoina töitä on tehty joka päivä, pitkään. Nopeasti alkuun. Ensimmäinen muistiinpano ajatuksesta on säilynyt marraskuulta 1911, jolloin Längelmäen kirkkoherra antoi tukensa aikeelle. Kristillinen yhdistys perustettiin, jotta Eemeli ja Anna Leppäkosken rukoushuoneelle lahjoittama tontti saatiin kirjattua sen omistukseen. Rukoushuoneen kimpussa ovat ahertaneet Päijälän kristillisen yhdistyksen ja Päijälän seudun kyläyhdistyksen jäsenet. Seiniä on avattu niin, että keittiöstä ja tarjoilutilasta muodostuu kokonaisuus, joka on tiskin yli yhteydessä pieneen saliin. Näiden tuotolla rahoitetaan remonttia. EU-tukea ei vielä ole nostettu, Lahtinen kertoo. – Mietinnän alla on ollut kehittää toimintaa diakoniatyön suuntaan. Juhannuksena kyläläiset pysäyttivät neljän tien varrella yhteensä sata autoa ja jakoivat heille kyselylomakkeita. Haluamme turvata ihmisten mahdollisuudet elää kylällä, Hannu Lahtinen kertoo. Virran varrelta ilmestyi ennen satavuotisjuhlaa kolme kertaa, ja sen tekemistä aiotaan jatkaa kahdesti vuodessa. Viime viikon torstaina Päijälän rukoushuoneelle kokoontui näin paljon väkeä siivoamaan ja viimeistelemään tiloja. – Se on alun perin tehty hienoksi. Edellinen Toivon tuoja -lehti lakkasi ilmestymästä 1960-luvulla. Suurta juhlaa vietetään ensi sunnuntaina 12. Piha on hoidettu, pusikot talon takaa raivattu pois, jotta näkymä joelle aukeaa. elokuuta. elokuuta 2012 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka Päijälän rukoushuone hehkuu uudessa maalissa ryhdikkäänä. Kaksi kirjaa ja uusi lehti Rakentaminen ei ole ollut ainoa päijäläläisten voimanponnistus juhlavuonna. Yritämme tuoda kylän asioita esiin hengellisen sanoman ohella, Hannu Lahtinen kertoo. vsk Keskiviikkona 8. Yhdessä kyläyhdistyksen kanssa on tiedusteltu vakituisten ja kesäasukkaiden mielipiteitä kylän kehittämisestä. Tänä vuonna on julkaistu kaksi kirjaa, Pentti Ruokolan runoteos Päivien raidoissa ja Kaija Taivalin toimittama historiateos Otteita elämästä – Päijälän kristillinen yhdistys 1912–2012 . – Ihmiset ovat olleet lehdistä kiinnostuneita, viimeisen numeron painos jopa loppui kesken. Päivi Hotokka Päijälän rukoushuoneen tarina alkoi nuorten raamattupiiristä ja kaipuusta saada kylälle oma kirkollinen kokoontumispaikka, koska matka Kuhmoisten ja Längelmäen kirkkoihin oli vaivalloinen
Vastuullinen päättäjä ei juuri missään nykymaailmassa tuhoa tarpeettomasti luontoa kotikonnuillaan. Toistasataa veneilijää puhallutettiin, ja kolmea heistä epäillään vesiliikennejuopumuksesta. Opettajien tekemää työtä on syytä kunnioittaa. Kannattaako muistaa päättäjien ympäristöajattelun valmius, mahdolliset luontotuhot, tulevissa kunnallisvaaleissa ja virkamiesvalinnoissa. Osa heistä ei välitä lainkaan, osa haluaisi puuttua koulunkäyntiin liikaakin. Toivomme, että kuntalaiset käyttäisivät nyt nurmettunutta reittiä kulkiessaan Puuhapuiston läpi. Hankkia lisää meille kaikille tuiki tarpeellisia, tyytyväisiä kesäasukkaita ja kesäasutuksia turvaamaan nykyiset työpaikkamme sekä mahdollistaaksemme uusien yrittäjien syntymisen ja työllistymisen. Samalla matkalla pysähdyimme saksalaisten sodan aikana puolalaisilla ja ukrainalaisilla vangeilla rakennuttaman kenttäradan linjalla. Suuret joukot erittäin kurjissa oloissa eläneistä vangeista saivat viimeisen leposijansa työmaan soissa ja radan sorapenkereessä. Työn taakkaa lisää se, että myös vanhempien kanssa on tehtävä yhteistyötä. Oppilas ei voi vaikuttaa siihen, kuka kohdalle osuu, mutta opettajan merkitys voi olla suuri. Toivottavasti nämä piirteet auttavat tulevaisuudessakin saamaan kuntaan hyviä, pysyviä opettajia, jotka antavat lapsille myönteisiä mielikuvia maailmasta. Kuhmoisten Sanomat Liikkuva poliisi valvoi Päijänteen vesiliikennettä viikonloppuna Jyväskylän MM-rallin aikana. Kun saimme saapumispäivämme illalla tutustumismatkallemme oppaaksemme Päätalo-seuran puheenjohtajan, rehtori Aron, avautuivat laulun sanat Jokijärven, Kallioniemen torpan, Romppasen salmen ja Hiltusen rannan ynnä muiden näkemisen myötä aivan toisella tavalla kuin vain tekstiä paperista tankkaamalla. Joillekin se on ihan ensimmäinen opettaja, joidenkin opettaja vaihtuu luokka-asteen myötä ja johonkin luokkaan astuu ehkä sijaisopettaja. Läpikulkuliikenne siirretään reitille Toritie–Puistotien pää. Monenlaisia opettajia nähnyt aikuisopiskelija voi tulla jopa nirsoksi siitä, millaiseen opetukseen haluaa osallistua. Opettajien muisti on hämmästyttävän pitkä: niinkin on käynyt, että opettaja kutsuu oppilastaan tämän isän nimellä – hän kun on ehtinyt opettaa molempia. Onko oletettavaa, että siirron allekirjoittavat virkaja luottamusmiehet ottavat vastuun, maksavat tarvittaessa omasta pussistaan Antinkorven nykyisen ongelmajätemaapohjan palautuksen alkuperäiseen luontoarvoonsa, kuljetuksineen Riihimäen ongelmajätelaitokselle sekä mahdolliset uuden ongelmajäteaseman tulevien vuosien saatossa aiheuttamat vuodot ja ympäristötuhot. On onni saada kohdalle opettaja, joka osaa Opettaja jättää jäljen asiansa, ymmärtää oppilasta ja kannustaa oikeassa kohtaa. Tekninen lautakunta päätti aiemmin liikennejärjestelmän muuttamisesta. Kuka korvaa lähiasutuksen mahdolliset kaivotuhot, saati kiinteistöjen arvonmenetykset. Muualta Suomesta kuullut tarinat kertovat, että siinä missä lapset ovat kenties muuttuneet entistä rauhattomimmiksi, myös vanhempien käytös on erilaista kuin ennen. Ongelmajäteasemia ei juurikaan siirretä lähemmäs taajamia. Leikkialue on tarkoitettu erityisesti lasten leikkejä varten. Huumorintajusta on harvoin haittaa. Puuhapuistoon jalkaisin Merkit on tilattu, ja kun ne saapuvat, liikennejärjestelmän muutoksesta kuulutetaan virallisesti. Sananvapaus ja eriävät mielipiteet kuuluvat demokratiaan ja synnyttävät ehkä parhaaseen lopputulokseen johtavan päätöksen. Joskus opettaja ja oppilas muistavat toisensa vielä vuosikymmenien päästä. Liikkumista Puuhapuiston leikkialueella pyritään rajoittamaan. Viime viikon torstaiaamuna pelastuslaitoksen veneyksikkö kävi pumppaamassa pois alukseen tulvinutta vettä Päijänteellä Kuhmoisten alueella. Tarvitsemmeko useaa saastunutta ongelmajätemaapohjaa pieneen kuntaamme. Jos open kanssa on vaikea tulla toimeen, koulunkäynti ei maistu ja oppimisesta voi tulla hankalaa. Kuhmoisissa sana on vapaa ilman henkilökohtaisuuksia, asiat vain puhuttavat. Kuhmoinen on positiivisen hyvä ja kaunis kunta elää! Osku Puukila Tänään moni saa Kuhmoisissa uuden opettajan. Tätä reittiä kunnostetaan ja päällystetään uudelleen tulevina vuosina, kun puistoa kehitetään kaikenikäisten liikuntaja puuhapaikaksi. Jo mennessä päätimme, että vaikka kaikki neljä Taivalkosken esiintymisKalle Päätalon maisemissa tämme tapahtuvat yhden päivän aikana kirkonkylässä, käväisemme jossain välissä katsomassa Jokijärvellä Kalle Päätalon maisemia. Kun konehuoneeseen päässyt vesi saatiin tyhjennettyä, alus pystyi jatkamaan matkaa omin avuin. Emmehän me Kuhmoisissa suinkaan ole kuin Hölmölässä. Se sai kuitenkin turvakseen Jämsän järvipelastajien yksikön. Puhallutuksia Päijänteellä. Olimme harjoitelleet musiikkiohjelmistoomme Otto Kääriäisen 1979 säveltämän Jokijärvivalssinkin. Avoin lisäinformaatio avaa väärinkäsityksiä, selkeyttää näkökantoja ja johtaa ehkä parempaan harkintaan päätöksenteossa kuntaa kehitettäessä. Moni seikka kyläkuvissa koko paikkakunnalla ja ihmisten puheissa osoitti muutoinkin, että taivalkoskilaiset pitävät Kalle Päätaloa merkittävänä ”Suurena Poikanaan”. Kenenkään meistä ei tarvitse olla kummoinen viherpiipertäjä miettiessään, onko tapahtumassa ajattelemattoman välinpitämätöntä, näemmekö ehkä varomattoman ajattelun johdosta ympäristörikoksen sarastavan nyt Kuhmoisten kuntalaisten varallisuuden piikkiin. Opettaja on yksi jännittävimpiä ja tärkeimpiä tekijöitä koulunkäynnissä. Alueelle rakennetaan kuluvana vuonna aitoja ja portteja. Heillä on jatkuvasti käsissään monta erilaista lasta tai nuorta, joita jokaista pitäisi kohdella omalla tavallaan, eikä ote saisi irrota yhdestäkään. Kannattaako kerran, jos ehkä toisenkin, harkita, ollaanko kilometrin tai parin ajomatkan takia valmiit ottamaan riski uuden maaperän tuhoamisesta ongelmajätteillä Asilammen pohjavesija valuma-alueella, kirkonkylän kupeessa. Ison Kummun aseman ja vankileirin vaiheilla kuulimme mielenkiintoisen ja järkyttävän selonteon radan rakentamisesta ja purkamisesta. Sopivassa ikävaiheessa saatu rohkaisu jättää pysyvän jäljen oppilaan elämään ja myöhempään uraan. Nykyinen liikennejärjestely sallii Puuhapuiston läpi ainoastaan jalankulkuliikenteen. Onko kyse Antinkorven ongelmajäteasema nykypäivän kehityksestä. Entisen ongelmajäteaseman saastuneet maapohjat luonnollisesti kaivetaan useimmiten ylös ja kuljetetaan arvokkaisiin, asiankuuluviin puhdistustoimenpiteisiin. Ryhmämme esitykset Taivalkosken kotiseutumuseolla, Jalavan yli sata vuotta toimineella kaupalla, Iijoen rannassa ja Päätalo-keskuksessa olivat vain pieni osa erittäin monipuolisesta koko viikon kestäneestä tapahtumasta. Sitten ovat ne opettajat, jotka voivat jäädä vieläkin paremmin mieleen kuin kurjat kokemukset. elokuuta 2012 2 KOLUMNI Risto Lehto LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 8.8.2012 Päivi Hotokka Entistä metsäja uittotyöhistoriaa vaaliva, Kuhmoisissakin useasti yleisöään vaivannut ja Päijälässä rekvisiittavarastoaan pitävä Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry on kiertänyt maata jo kohta parisenkymmentä vuotta. Monen mielestä Kuhmoisissa on opettajille hyvä työskentely-ympäristö: pienet luokat, koulunkäyntiavustajia helpottamassa työtä ja toimivat tekniset apuvälineet. Seuratkaamme mielenkiinnolla niitä ehdokkailta, jotka omalla osaamisellaan haluavat avoimesti kehittää Kuhmoisten kuntaan positiivisia mahdollisuuksia. Markus Virolainen Rakennusmestari Muualla Suomessa ja maailmalla ongelmajäteasemat siirretään vain pakottavissa tilanteissa uusiin kohteisiin, kuten asuinalueiden laajentuessa, tonttipulan tarpeessa. Alimmilla luokilla opettajaa usein ihaillaan, yläluokilla häntä vastaan kapinoidaan. Reitille Puistotie–Toritie tulee yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien liikennemerkit. Matkat mukaan laskien reissu vei kuudetta vuorokautta. Tämän kesäkauden keikoista pisin vei kahdeksan hengen ryhmän Taivalkoskelle Päätaloviikolle ja Oulaisten Weteraanikonepäiville. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Mitä vanhemmaksi oppilas tulee, sitä enemmän hän osaa arvostaa taitavaa opettajaa, joka hallitsee opetusalansa, selittää asiat ymmärrettävästi ja kohtelee oppilaita asiallisesti. Jokainen meistä muistanee opettajan, joka omasta mielestä kohteli epäreilusti. Monissa seudun rakennuksissa on salaa käytetty radan kiskoja tai muita rakenteita, joita Neuvostoliitto vaati itselleen sodan jälkeen rauhanehtojen mukaisesti
Päivi Jokela muistelee, että Jouko Nivarpää antoi aiheen ja sen jälkeen oppilailleen vapaat kädet. Liikunnanohjaaja Pipsa Laakso kertoo, että osallistujia oli keskimäärin noin 15. Liikuntakerhoa pitivät vapaaehtoiset ohjaajat, joita oli joka kerralla vähintään kaksi. Se ei siten päätä hoitopaikoista tai henkilömitoituksista eikä juuri mistään muustakaan sote-asiasta. Päivi Jokela kertoi avajaispuheessaan tunnelmistaan Nivarpäiden ateljeekodin Haapakolun avoimien ovien viikolta. Syntyi ahaa-elämyksiä, kun he huomasivat, missä kaikkialla entisiä kuhmoislaisia työskentelee: muun muassa Helsingin Sanomissa ja aikakauslehdissä. Se oli ainoa kokous, jossa Raili oli mukana, Sisko Kääpä kertoo. Poliisi mittasi auton nopeudeksi yli 200 kilometriä tunnissa, kun paikalla on 80 kilometrin nopeusrajoitus. Jämsässä nyt virinneeseen molempien kuntien asukkaita koskevaan kansalaisaloitteeseen ei kuhmoislainen voi omassa asiassaan kuntalain säännöstä johtuen lainkaan osallistua. Hän ei koskaan tarttunut oppilaan siveltimeen tai moittinut töitä. Humalaiset matkustajat yllyttivät hurjastelemaan Päivi Hotokka Yleisurheiluharjoitukset keräsivät mukavasti lapsia kentälle keskiviikkoisin kesän loppuun asti. Kesän aikana kerhossa kokeiltiin kaikkia lajeja, Kaikki lajit saatiin kokeiltua joita urheilukentällä voi harrastaa. Nivarpään oppilaiden näyttelyn koonneeseen työryhmään kuuluivat Sisko Kääpä, Päivi Jokela, Tanja Palomäki-Riippa, Raija Perälä ja Jukka-Pekka Lehtinen. Teoksia tuli Roomasta asti Raili Nivarpää esitti itse ajatuksen oppilaiden näyttelystä nelisen vuotta sitten. Kuntalakiin (28 §) on kuitenkin jätetty kuntalaiselle vähäinen suoran vaikuttamisen mahdollisuus. Kuhmoisten Sanomat Urheiluauton kuljettaja ajoi hurjaa ylinopeutta valtatie 24:llä sunnuntaina. Eniten nuoria urheilijoita oli kertoina, jolloin harjoiteltiin korkeushyppyä ja keihäänheittoa. Ryhmän taustalla Sisko Kääpän tekstiilityö Horisontti hiljaisuudessa ja lattialla Olli Larjon veistos Kun sialtainen nousee. Kari Keskinen LUKIJAPOSTIA Päivi Hotokka Jouko ja Raili Nivarpään oppilaat 1960–1990 Kuhmoisten pääkirjaston galleria Toritie 42 1.8.–31.8.2012 Näin montaa samanaikaista näytteilleasettajaa ei ole Kuhmoisten kirjaston galleriassa koskaan aikaisemmin ollut, kirjastonhoitaja Sohvi Koskinen muistelee. Croquis opetti piirrostaitoa Monilla Jouko Nivarpään oppilailla on yhteisiä muistoja kuvaamataidontuntien croquis-piirroksista, joita tehtiin, kun tunnin varsinainen aihe oli työstetty. Tie on kivinen, sillä ellei aloitteen tekijöitä ole kahta prosenttia äänestyskelpoisista, voi kunnanhallitus käytännössä jättää halutessaan aloitteen käsittelemättä. Suomen kunnissa on edustuksellinen demokratia. Poliisi arvioi, että siten alkoholin osuutta tekoon ei voida sulkea pois. Kuljettaja itse puhalsi alkometriin nollan. – Jouko oli avarasti sivistynyt, tunsi todella olevansa mestarin opissa, Kääpä jatkaa. Niinä iltoina sääkin oli hyvä. Myös lasten vanhemmat osallistuivat kerhon vetämiseen. – Kun nyyttejä ja paketteja alkoi tulla tänne alakertaan, ajattelin, että on siinä Jukka-Pekalla aikamoinen työ, Sohvi Koskinen sanoi tervetuliaispuheessaan. Se voi esittää toiveensa palvelutasosta sote-tilaajalautakunnassa vähemmistössä. Kaikista näistä seitsemällä vuosikymmenellä tehdyistä teoksista Jukka-Pekka Lehtinen ja Ilkka Ampuja ovat koonneet runsaan, tasapaiVahva värien käyttö Nivarpään perintönä noisen ripustuksen. Käyttötaidetta edustavat muun muassa Pasi Salmisen lehtikuvitukset ja Unto Sarvalan suunnittelemat huonekalut. Kuhmoislainen voi vaikuttaa Jämsän aloitteeseen vain tekemällä omalle kunnanhallitukselleen ja -valtuustolleen aloitteensa, jolla pyydetään kunnan suoria toimenpiteitä asia suhteen. Posteljooni tilaa, sanoisin. Sopimuskunnan tehtäväksi jää toiminnan rahoittaminen omalta osaltaan. Moni toivoi, että Raili ja Jouko Nivarpää saisivat olla katsomassa oppilaidensa töistä koottua näyttelyä. Kyse on asetuksen antajan – maan hallituksen Paras-hankkeeseen vuonna 2007 harkitsemasta isäntämallista. – Pidimme kokouksen, jossa muistelimme, ketkä olivat hyviä kuvaamataidossa. Kuljettaja kertoi poliisille, että kyydissä olleet tukevasti humalaiset miehet olivat yllyttäneet häntä kokeilemaan, kuinka lujaa auto kulkee. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 8. Lasten yleisurheilukerhon viimeisellä kerralla juostiin alkuverryttelyksi muun muassa sukkulaviestiä.. elokuuta 2012 Lehdissä on uutisoitu Jämsässä alkaneesta kansanliikkeestä, joka koskee sosiaalija terveystoimen (sote) yhteistyöaluetta ja muun muassa Jokilaakson sairaalan osasto kakkosta sekä dialyysihoitoja. Kuljettajan epäillään syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, ja hänet määrättiin ajokieltoon. Entisiä oppilaita etsittiin lehti-ilmoituksilla, netissä Facebookin avulla ja sukulaisilta kyselemällä. Näin on tässä tilanteessa Kuhmoisissa myös tehtävä! Olisi parempi tehdä suoraan kuntaliitoksia kuin rakennella tämäntapaisia kuntademokratiaa haittaavia kiertoteitä. Kaikkia teoksiaan näyttelyyn antaneita henkilöitä toimikuntalaiset eivät edes tunteneet. Mukana on taiteen ammattilaisia ja harrastajia monilta eri aloilta: maalareita, piirtäjiä, graafikkoja, kuvanveistäjiä, valokuvaajia, tekstiilitaiteen tekijöitä. Elokuun ajan näytteillä on lähes sata teosta 36 tekijältä, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa olleet Jouko tai Raili Nivarpään oppilaita. Auto ajoi poliisipartiota vastaan Keskisenkankaan suoralla kello 14.15. – Yllättävän hyvin tämä on pyörinyt, Laakso sanoo. Käytännössä Jämsänkin tilaajalautakunta on keskittynyt lähinnä linjauksiin – muun muassa palvelujen ulkoistuksiin eikä niinkään tarpeisiin, sillä sehän saa valmiit budjettiehdotukset suoraan Jämsän toisen lauIsäntäkuntamalli sorsii pienempää osapuolta takunnan virkamieheltä. Samassa yhteydessä on ilmennyt heikompaa osapuolta koskeva yleisluontoinen ongelma, joka ei tietenkään ole ”Jämsän vika”. Viimeisellä urheilukerralla viime keskiviikkona kerrattiin kesän aikana kokeiltuja lajeja ja toteutettiin lasten toiveita. – Nuorimmat ovat olleet noin 4-vuotiaita ja vanhimmat noin 12-vuotiaita. – Katselin opettajiemme viimeisiä kesken jääneitä töitä: Railin akvarellissa suopursulla oli valkea huntu, ja Joukon öljyvärimaalauksessa kaksi mustaksi tervattua venettä ruskamaisemassa joen tai järven rannalla oli valmiina lähtöön. – Malli meni seisomaan tiskipöydälle, ja viiden minuutin päästä malli vaihtui. Värien käyttöä hän kuitenkin opetti, ja Sisko Kääpä kertoo yhden kerran saaneensa kehotuksen värittää tummemmalla vihreällä. Se on kuntalaisaloite. Se antoi hirveän hyvän käsivaraisen piirrostaidon, Sisko Kääpä kertoo. Näyttelyssä on nähtävillä myös Jouko Nivarpäätä esittävät Ilkka Kilpisen croquis-piirros ja Marja-Terttu Dubrovin karikatyyri. – Jouko sanoi, että älkää käyttäkö valkoista, koska se on maailman likaisin väri, Jokelan mielessä on yhä opettajan ohje. – Ehkä näin oli tarkoitettukin. Siinä täytyy vähän miettiä ohjelmaa, sanoo Suvi Simola, joka oli ohjaajana lähes kaikkina keskiviikkoiltoina. Ratkaisut vaikuttavat myös Kuhmoisiin. Auton ratissa oli vuonna 1978 syntynyt ulkopaikkakuntalainen mies ja matkustajina auton omistaja, kaksi muuta henkilöä sekä koira. Teoksia lennätettiin esimerkiksi Roomasta asti, missä Sannamarja Vekkaila pitää galleriaa ja tekee tilaustöitä. Teosten metsästäminen alkoi puolitoista vuotta sitten, kun Päivi Jokela, Sisko Kääpä, Tanja Palomäki-Riippa, Raija Perälä ja Jukka-Pekka Lehtinen muodostivat näyttelytoimikunnan. Soten isäntäkuntamalli tarkoittaa, että isäntä päättää siitä, miten palvelut tuotetaan
Kyytiin pääsee Toritien varrelta. Illoista jää hyviä muistoja Kotaillat alkoivat nimensä mukaisesti kodasta. Vaikka Miesten kotailloissa on paljon puheohjelmaa, Risto Ojala muistuttaa, että ei ole pakko puhua. – Tämä on iso pitäjä, meiltä on toiselle laidalle 40 kilometriä. Hyvää matkaa kaikille enkelihoidossa! Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Aamuhartaus kirkossa 11. Se suotakoon anteeksi. Ohjelma 10 € . Avioeroon päätyi kaksi sellaista liittoa, joissa nainen asui Kuhmoisissa. Tien varrelle oli laitettu soihtuja, jotka johdattivat perille. Samana aikana solmittiin yksi avioliitto, jossa morsian oli kuhmoislainen. Monesti kokoontumispaikan isäntäväki on kertonut paikasta, mutta usein kertojana on ollut kotiseutuneuvos Seppo Unnaslahti. klo 10. Kun ne keväisin tulevat, puhelen niille ääneen: tervetuloa taas, talvi on voitettu, ei se elämä niin helppoa ole ollut, mutta selvitty on. klo 18 Ma 13.8. Kauempaa näin laiturilla liikettä ja lähemmäksi tultuani totesin, että västäräkki hypähteli siellä edestakaisin. klo 18 Ti 14.8. Otetaan uusiksi 4.11.2012. Miesten kotailloissa saa uusia ystäviä, joiden kanssa voi jutella kylällä. On hyvä tulla katsomaan, millaisia miehiä täällä on, puukkoislainen Matti Helenius sanoo. Niin myös juhlatilaisuudessa, jolloin Unnaslahti esitteli Kuhmoisten kirkon historiaa ja nykyistä kirkon edeltäjiä, joita on ollut varmuudella kaksi, luultavasti kolme. Karita Ruoti-Rantajärvi ja Pekka Lehmussaari, laulu, Hannele Erola, urut. Puhujat ovat kertoneet muun muassa myyrätutkimuksesta, Olaus Magnuksesta, ihmisoikeuksista, miesten hyvinvoinnista ja maailman taloustilanteesta. Lapsellisesti uskon, että enkelihoitoa saan päivittäin kokea. su helluntaista 12.8. Messu Päijälän rukoushuoneessa 11. Puhuminen ei ole pakollista – Minulle on jäänyt mieleen, kun ajelimme lähellä joulua Ahdin kodalle pimeässä. Miehet kertovat, että jokaisessa Kotaillassa näkee aina joitakin uusia osallistujia. Viime aikoina Kotailtaan on kerran kuussa kokoontunut useimmiten noin 50 miestä, ja sen verran juhlassakin on osallistujia. Media 7 Raamattuopisto/ Adventtikirkko KIITOKSET KIITOS kaikille verenluovutustilaisuuteen osallistuneille, tulos 43 kpl veripusseja. klo 13. Ojala sanoo, että nykyisin hänelle tarjotaan usein paikkoja tulevia Kotailtoja varten. Vanhana tulee, niin sanotaan, lapseksi jälleen. Tuona aikana kunnassa syntyi kaksi lasta ja kuoli kahdeksan ihmistä. klo 18. Saa kokea taivaalliset sanansaattajat hyvin erilaisissa muodoissa. Sen jälkeen iltoja on järjestetty 58 eri paikassa ympäri Kuhmoista ja muutaman kerran rajojen ulkopuolellakin. – Miehillä on miesten jutut, vahvistaa Ahti Liivenkorkee, jonka kodalla ensimmäinen Kotailta järjestettiin. Olen aina pitänyt erityisesti västäräkeistä. klo 18 mennessä puhelin 03 5551250. Naisten hetki Vanha-Puolamäen talossa ti 21.8. He tarttuvat tarjottuun grillimakkaraan ja mehumukiin ja alkavat vaihtaa kuulumisia. su helluntaista 12.8. – Saa olla vain kuuntelijanakin paikalla. Kaikille ei ole suotu runsasta hyvinvointia, terveyttä, todellisia ystäviä, mahdollisuuksia monenlaisiin osallistumisiin eikä aina niin valoisaan huomeneen. Raamattupiiri Otteleen Tuomaalassa to 16.8. Ennakkotiedon mukaan kunnassa oli kesäkuun lopussa 2 479 asukasta. Parikymmentä asukasta vähemmän Kirkkko ja siunauskappeli avoinna kesä-elokuussa ma-to 9-15 pe 9-13. Kyytiä tarvitsevia pyydetään ilmoittautumaan Kuhmoisten taksiasemalle la 11.8. – Päätimme pitää iltoja siellä, missä miehet ovat tottuneet kokoontumaan, metsästysseurojen ja muiden kodilla, kertoo tilaisuuksia järjestävä Risto Ojala. – Sähköt olivat pois koko illan, ja lähtiessä miehet raivasivat kaatuneen puun pois Pihlajakoskentieltä. klo 19. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Hiljainen tienoo -hengellisten laulujen konsertti kirkossa su 19.8. Illan aiheena ”Yksinäisyys hyvässä ja pahassa” VIIKON NIMET tänään Sylvi, Sylvia, Silva to Erja, Eira pe Lauri, Lasse, Lassi la Sanna, Susanna, Sanni, Susanne su Klaara ma Jesse ti Onerva, Kanerva ke Marja, Jaana, Marjatta, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Maritta, Marjaana, Marjukka, Marianna, Jatta ILMESTYSKIRJA ALKAA AVAUTUA Kuhmolassa Toritie 57 To 9.8. Päivi Hotokka Kuhmoisten väkiluku väheni huhti–kesäkuussa 17 henkilöllä, kertoo Tilastokeskuksen laatima ennakkotilasto. elokuuta 2012 4 HARTAUSKIRJOITUS Eila Carlson Tulin pitkältä uintimatkalta laituriin päin, ja suonenveto jaloissa oli kivuliasta. Jumalalla on paljon erilaisia lapsia. Ohjelma 10 € . Ensimmäisellä kerralla iltaan kokoontui kymmenen miestä, seuraavalla kerralla jo 2,5 kertaa niin paljon. Se ei lähtenyt pois vaan aivan kuin seurasi tuloani ja aivan laiturin nokalla seisoi niin kauan, että ehdin rantaan. Kuhmoisiin muutti kunnan ulkopuolelta 17 henkilöä, ja kunnasta muutti pois 28 henkilöä. Luonto ympärillä puhuu paljon, antaa paljon, on ilmaiseksi omistettavissa. Kotailloissa on vuosien aikana kuultu esityksiä hyvin laajalta alalta. Naisena alkaa tuntua orvolta, kun pelkkiä äijiä kokoontuu ympärille, vaikka he ystävällisiä ovatkin. Kesäillan säveliä -konsertti kirkossa ke 8.8. klo 18. SPR Liikkuva Veripalvelu SPR Kuhmoisten osasto Päivi Hotokka Miehiä nousee hiljalleen ylös kirkonmäkeä yksin, kaksin ja kolmisin. Lapsellisesti myös uskon, että enkelit ovat läsnä eri muodoissa Jumalan lähettämänä. – On opettajista ja työmiehistä hävittäjälentäjiin ja linja-autonkuljettajiin, Erkki Lekkerimäki luettelee. Siten muuttotappiota tuli kolmen kuukauden aikana 11 asukkaan verran. Tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana Kuhmoisten asukasluku on vähentynyt yhteensä 26 henkilöllä. klo 18. Saa olla lapsekas, saa uskoa enkeleihin. Anna Ilveskoski, laulu, Matti Hannula, urut. Risto Ojala puolestaan muistaa viimetalvisen kokoontumisen Virolahdessa myrskyn aikaan. Heidän takanaan Erkki Lekkerimäki tarjoili mehua. Torstaiiltana on alkamassa Miesten kotailtojen viisivuotisjuhla Kuhmoisten kirkossa. – Kyllä kaivataan sellaisiakin tapahtumia, joissa on Kotailta on miesten oma juttu vain miehiä, toteaa myös Heikki Tuovinen. Saa sitä kaiketi olla lapsellinen, uskoa enkeleihin, puhella linnuille, elää hiljaisuudessa, kuunnella luonnon sanomaa. klo 10. Jumala luotujansa rakastaa ja Hänen rakkauteensa mahtuvat kaikenlaiset lapselliset kulkijat. Päijälän rukoushuoneen 100-vuotisjuhla su 12.8. Sitä varten oli nähty vaivaa, Erkki Lekkerimäki muistelee. Miehet ovat kokoontuneet muun muassa seurojentaloilla, kesämökeillä, yksityiskodeissa ja museoilla. klo 18 Luentoja keskustelutilaisuus Luento Esa Nystén Tervetuloa! Järj. Torstaina ennen juhlatilaisuuden alkua kirkonmäellä tapasivat muun muassa Matti Helenius, Heikki Tuovinen ja Ahti Liivenkorkee. Olin kiitollinen selvitessäni onnellisesti maihin ja sanoin ääneen: kiitos Taivaan Isä, kun lähetit enkelin ja uinEnkeleistä tiretki päättyi onnellisesti. Kotailloissa käy kaikenlaisia miehiä, ja kaikki ovat samanarvoisia. Hänen mielestään tapahtumat ovat hienoja iltoja, joista saa aina ajattelemisen aihetta. Kun ne syksyllä lähtevät, toivotan ne uutena keväänä tervetulleeksi jälleen
M y ö h e m m i n Ve i k ko Viinamäen perhe muutti Jämsään, mutta heillä oli kesäpaikka Harjunsalmella. Siellä oli sähköt ja tie perille, ja se oli talviasuttava. – Kun saisi puhelimen kuulumaan, ettei tarvitsisi Huvilalla on tilaa hengittää ven rannalla. Sieltä on tarttunut jotain mukaankin. Muutakin hyvää Kylämälle Rakojärven rannalle valmistuvassa talossa oli. Eino Viikilän ateljeenäyttelylle varataan joka kesä tilaa kalenterista. Eräänä jouluaattoiltana lumimyrsky katkaisi sähköt, ja vaikka saunominen sujui tunnelmallisesti kynttilän valossa, ateriaa jouduttiin odottamaan. – Viikilä on aina hauska ja koskettava, se on lapsillekin hauska paikka. – Olemme kauhean tyytyväisiä, että tähän on tultu. – Järven vesi on kirkasta kuin kaivossa. Joskus meillä oli enemmän ruokaa kuin kaupassa, Paavo Viinamäki muistelee. Tämä paikka on nykyisin Paavo Viinamäen sisaren omistuksessa. Kirkasvetistä järveä varjellaan Keltainen talo seisoo korkean kallion päällä. Veikko Viinamäki oli yksi SPR:n Kuhmoisten osaston perustajista ja kuului myös joukkoon, joka aloitti Kuhmoisten Sanomien julkaisemisen. Asunto ostettiin yhden yön miettimisen jälkeen. Viinamäet lahjoittivat rungon Vesa Isojärvelle. Talo on jo ehditty kertaalleen uusia lähes kokonaan sisältä ja ulkoa: vesikatto, ulkoseinät, keittiö, uunit ja ikkunat. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 8. Männystä laskettiin ainakin sata vuosirengasta. Tämä tapahtui vuonna 1995, ja sen jälkeen keskelle kallioista metsää on syntynyt viehättävä kesäpaikka saunoineen, terasseineen ja puutarhoineen. Kaikki, jotka asuvat järven rannalla, varjelevat sitä eivätkä esimerkiksi pese järvessä pyykkiä. Lapsetkin sanovat, että älkää missään tapauksessa myykö sitä, Seija Viinamäki hymyilee. Viinamäet olivat juuri olleet mökillä, mutta lähteneet kaupunkiin pari tuntia aikaisemmin. – Siitä on pidetty kiinni, että kaikki on kunnossa. Sieltä raput laskeutuvat pienen, mutta syvän Rakojärven rantaan. – Puhumme tästä meidän huvilanamme. Neljänätoista jouluna Viinamäen joulupöytä on katettu Kylämälle, sillä siellä pöydän ääreen mahtuu helposti suurempikin joukko. Kun pariskunta oli vielä työelämässä, viimeistään rantasaunan terassilla ja saunan pehmeissä löylyissä he totesivat, että kannatti ajaa Kuhmoisiin vaikka vain viikonlopuksi. – Sodan jälkeen ihmiset toivat hammaslääkärille maksuksi lihaa, voita ja kananmunia. Nyt mänty kallistui, salaman valokaari hyppäsi saunaan ja rikkoi sieltä sähköt. Vain kaksi asiaa aiheuttaa tyytymättömyyttä lomaasunnolla: Kylämäntien huonokuntoisuus ja heikot langattomat yhteydet. Pari kertaa myrskyt ovat häirinneet rauhaa Rakojär” Kunpa vielä saisi puhelimen kuulumaan.. Ei olisi kivaa, jos mökki olisi leväpuuron vieressä, Viinamäet sanovat. Heidän loma-asuntonsa on suurempi kuin rivitaloasunto kaupungissa, ja talon ympärillä on paljon tilaa oleskella, hengittää ja hoitaa puutarhaa. Muuten Kuhmoisten palvelut miellyttävät Viinamäkiä. Viinamäet asuvat Kuhmoisissa yhteensä noin kolme kuukautta vuodesta. Vanhalle männylle arvokas loppu Vuoden 2003 syyskuussa salama iski talon edustalla kallionkolossa kasvaneeseen 30-metriseen mäntyyn. Vaikka metriset lumihanget peittävät pihan ja ovelle täytyy kaivautua, kun lumet ovat pudonneet katolta eteen, sisällä on lämmintä ja mukavaa. – Sitä ei raatsinut laittaa polttopuuksi, se oli hieno puu. Kerran talvella sähköt olivat poikki 4–5 päivää, ja Seija Viinamäen pakastin oli täynnä marjoja. Paavo käy myös raveissa, Seija puolestaan askartelee sukulaislapsille uniikkeja keppihevosia. Lumihankien alta lämpöön Kuvataidetta harrastava pari piipahtelee loma-asunnoltaan tutustumassa seudun näyttelyihin. – Sen jälkeen hankimme puuhellan, jotta ruuanlaitto onnistuu ilman sähköä. Paljon aikaa vie tietenkin mökin ja pihan kunnostaminen. Talvella mökkeily on lähinnä takkatulesta nauttimista. Rinteen suunnittelussa apuna on käytetty myös vihersuunnitteluyritystä. Sähköpostikin on täynnä, kun nettiä ei voi käyttää. Päivi Hotokka Paavo Viinamäen isä Veikko Viinamäki työskenteli Kuhmoisissa hammaslääkärinä vuosina 1944–53. Vielä keskeneräinen talo oli esillä kiinteistövälitystoimiston ikkunassa, ja ilmoitus kiinnitti huomion muun muassa siksi, että rakennus sijaitsi Paavon syntymäkunnassa Kuhmoisissa. elokuuta 2012 Päivi Hotokka Paavo ja Seija Viinamäen kakkoskoti löytyi iltakävelyllä Espoossa. – Kuhmoisten VPK kävi kaatamassa puun, ja se kaatui puolen metrin marginaalilla siihen mihin pitikin, Paavo kertoo. – Siitä opin, että en jätä pakastimeen kauheasti marjoja talveksi. Hammaslääkäri kuului Sanomien perustajiin aina mennä autotallin nurkalle puhumaan. Myös Pirkon puutarha on näkemisen arvoinen, toinen puoli nautintoa. – Käymme kaikissa mahdollisissa näyttelyissä sadan kilometrin säteellä. Mikäli männyn juuren päällä ei olisi ollut kiveä, puu olisi kaatunut saunan päälle. Paavo ja Seija Viinamäen huvilan puutarha on muokattu mäntymetsästä. Hiukan tosin huolestuttaa, mistä terveyspalvelut tulevaisuudessa saadaan, kun ikääkin tulee lisää. Perhe asui Papinsaaren sillan kupeessa
Amerikassa Lexington tunnetaankin maailman hevosten pääkaupunkina. Alsbury saavutti tämän pienen koulun kanssa niin hyviä oppimistuloksia, että ne herättivät huomiota kansallisesti. Elijah Pepper perusti Kentuckyn vanhimman viskitislaamon vuonna 1812. Kaupungissa lienee noin 750 000 asukasta, ja se tunnetaan nyrkkeilijä Muhammed Alin kotikaupunkina. Opetustoimi maailmalla Dollareiden hupeloiminen ei ollut Yhdysvaltojen vierailuni varsinainen syy. Esitelmissä ja puheissa viitattiin yhä uudelleen suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Erityisesti jenkit haluavat kuumeisesti ottaa oppia suomalaisesta opetuksesta ja opetuksen johtamisesta, koska me menestymme kansainvälisissä koulutaitoja mittaavissa PISA-tutkimuksissa vuodesta toiseen. Toisaalta bluegrass-musiikki on syntyisin täältä, ja alueen suurimmissa kaupungeissa, Louisvillessä ja Lexingtonissa, voikin nähdä hillybilly-jengien pöristelevän valtavilla harrikoillaan avenuelta toiselle. 11.10,64 M35 1) Pietari Sorri 10.56,46; 2) Antti Mattila KUMU 11.01,64 M45 1) Marko Pihlajamaa 12.33,53 M50 1) Eero Lettojärvi PHVU 10.11,85 M55 1) Markku Arpala 11.02,92; 2) Ilkka Vakkuri Kankaanpään Urheilijat 11.04,83 M65 1) Raimo Hartonen SpoVe 12.06,77; 2) Markku Järvinen KUMU 12.15,29; 3) Seppo Paasonen PHVU 14.01,84 Kuula N30 1) Anne Peltola KUMU 8,37; 2) Kaisa Palva KUMU 6,98 N35 1) Noora Ahola Jämsänkosken Ilves 10,73; 2) Kati Lehmussaari KUMU 8,84; 3) Tiia Ahonen Jämsänkosken Ilves 7,84; 4) Mervi Liehu KUMU 7,55 N40 1) Heli Ahokas KUMU 8,05; 2) Kirsi Yijälä Kaipolan Vire 6,59 N50 1) Mirja Kokko LahtiSport35+ 10,97; 2) Kerstin Backman LahtiSport35+ 7,95 N60 1) Arja Mäntykivi Polvijärven Vauhti 6,87 N70 1. Anja Vyyryläinen KUMU 6,58 M35 1) Pietari Sorri 8,04 M45 1) Erkki Laine Pinsiön Terä 10,90 M55 1) Hannu Luomanen LahtiSport35+ 11,77; 2) Jukka Järvinen Kunto-Pirkat 11,52 M60 1) Rauno Möttönen Valkeakosken Haka 13,27; 2) Reino Sainio KU68 11,76 M70 1) Usko Jokinen ORPO 13,05; 2) Jouni Tenhu LahtiSport35+ 11,53; 3) Arto Rajala HU-82 10,61; 4) Veikko Nurminen LahtiSport35+ 8,46 M75 1) Erkki Salmi Espoon Tapiot 9,58 M80 1. Merkittäviäkin löydettiin: Yhdysvalloissa opetusvelvollisuus on 35 tuntia, kun se meillä vaihtelee 18–24 tunnin rajoissa. En kuitenkaan vieraillut niissä, vaan alueen vanhimmassa ja pienimmässä tislaamossa. Alueella on kahdeksan tislaamoa, joiden joukossa ovat Four Roses ja Jim Beam. Ohio-joen risteilyllä professori Thomas L. Bourbon kypsyy uusissa tammitynnyreissä.. Toivonkin tapaavani Tompan kesäkuussa 2013 Kuhmoisissa, kun kyseinen kansainvälinen opetusalan seminaari pidetään Jyväskylässä. Sanotaan, että nimitys ammentaa alkuperänsä viheriöistä, jotka pienet kukkaset sävyttävät sinertäviksi aikaisin keväällä. Tislaamossa maistiaisia riittävästi naukkailtuani suuntasin Kentuckyn laukkakilpailuun, Louisvilleen. elokuuta 2012 6 Kansalliset Veteraanikisat Kuhmoisten urheilukentällä 28.7.2012 100m N30 1) Annika Ruuska Jämsänkosken Ilves 15,82; 2) Anne Peltola KUMU 16,49 N35 1) Anne Yli-Olli Jyväskylän kenttäurheilijat 14,77; 2) Minna-Susanna Myyry Jämsänkosken Ilves 23,60 N40 1) Pinja Nyman HKV 13,99; 2) Tanja Lauri Kaipolan Vire 15,86 N50 1) Anne Nurmi Vihdin Urheiluveteraanit 15,89 M45 1) Jan Särömaa HKV 12.56; 2) Esa Vähä-Peltomäki Viipurin Urheilijat 13.99 M50 1) Arto Pääkkönen H:gin Jyry 13,82; M60 1) Ari Aartola 13,80; 2) Risto Kemppainen Vihdin Urheiluveikot 13,88; 3) Seppo Savio Hämeenlinnan Tarmo 13,96; M65 1) Pentti Hönninen Oulun Ikiliikkujat 15,63 M70 1) Jorma Manninen Mikkelin Kilpaveikot 13,70; 2) Tuomo Ilomäki Viherlaakson Veikot 16,20 400m N35 1) Coca Aybar Orimattilan Toive 1.16,97 N40 1) Pinja Nyman HKV 1.09,01 M45 1) Jan Särömaa HKV 56,69 M50 1) Arto Pääkkönen H:gin Jyry 1.06,11 M60 1) Lasse Kyrö HKV 1.12,47; 2) Alf Cederlund Imatran Urheilijat 1.17,16 M65 1) Pentti Hänninen Oulun Ikiliikkujat 1.07,87; 2) Markku Juopperi SpoVe 1.09,40; 3) Raimo Hartonen SpoVe 1.14,86 800m N40 1) Kirsi Yijälä 3.01,82; 2) Tanja Lauri Kaipolan Vire 3.02,54 N45 1) Arja Hirvelä Jämsänkosken Ilves 3.12,21 N55 1) Sisko Hiltunen Oulun NMKY 3.05,97 N70 1) Inkeri Janhunen Kunto-Pirkat 3.14,54 M45 1) Esa Vähä-Peltomäki Viipurin Urheilijat 2.45,09 M55 1) Viljo Kirjavainen Oulun NMKY 2.19,43; 2) Veijo Rytkönen Pakilan Visa 2.33,07; 3) Ilkka Vakkuri Kankaanpään Urheilijat 2.33,76 M60 1) Risto Torvinen Kunto-Pirkat 2.27,60; 2) Paavo Tomminen SpoVe 2.42,99 M65 1) Markku Juopperi SpoVe 2.43,88 M70 1) Tuomo Ilomäki Viherlaakson Veikot 3.49,70 3000m N35 1) Katja Sorri Jkl 12.46,53; 2) Laura Viljakainen Ähtäri 13.35,58 N50 1) Kaisa Lettojärvi Päijät-Hämeen Veteraaniurh. 4,15; 2) Minna-Susanna Myyry Jämsänkosken Ilves 2,23 N50 1) Anne Vakkala Kunto-Pirkat 4,18; 2) Anne Nurmi Vihdin Urheiluveteraanit 3,80 M45 Pekka Airamo LahtiSport35+ 5,37; 2) Esa Vähä-Peltomäki Viipurin Urheilijat 4,46 M60 Pekka Koivisto HKV 4,62; 2) Ari Aartola 4,59; 3) Lasse Kyrö HKV 4,28 M65 1) Matti Kostamo Polvijärven Vauhti 3,96 M75 1) Niilo Korhonen SuoVa 3,46 Korkeus M35 1) Kalle Peltola KUMU 131 M55 1) Osmo Koivisto Kunto-Pirkat 140 M65 1) Matti Kostamo Polvijärven Vauhti 140 M70 1) Kunto Viiru Kajaanin Kipinä 128 M75 1) Oiva Hannula LahtiSport35+ 134; 2) Niilo Korhonen SuovA 119 TULOKSET Pertti Terho Kentuckyn osavaltiota Yhdysvalloissa kutsutaan sinisen ruohon valtioksi – the Bluegrass State. Erityisesti Washingtonissa vertailtiin koulutusjärjestelmien eroja ja yhtäläisyyksiä. Sitä ympäröi lähes 500 hevostilaa, joilla aloittelijakin uskaltaa päästää sisällään lymyävän cowboyn valloillensa. opetustoimen tutkijoita ja hallinnon edustajia, sivistysjohtajia ja rehtoreita Englannista, Etelä-Afrikasta, Kiinasta, Norjasta ja suuri joukko Yhdysvalloista. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Syynä oli se, että Woodford Reserven viski on Kentucky Derbyn eli maailman tunnetuimman laukkakilpailun virallinen viski – tai bourbon, kuten on asianmukaista ilmaista. Kaakki sijoittui lähtönsä viimeiseksi. Vanhat tammitynnyrit seilaavat Britteinsaarille kypsyttämään skottiynnä muita viskejä. Leo Saarinen Harjun Urheilijat 12,66; 2) Simo Helminen PHVU 11,30 Kiekko N30 1) Anne Peltola KUMU 26,31 N35 1) Noora Ahola Jämsänkosken Ilves 27,82; 2) Kati Lehmussaari KUMU 22,10; 3) Mervi Liehu KUMU 19,19; 4) Tiia Ahonen Jämsänkosken Ilves 18,21 N40 1) Heli Ahokas KUMU 20,17 N70 1) Anja Vyyryläinen KUMU 15,22 M45 1) Erkki Laine Pinsiön Terä 30,73 M50 1) Olavi Grönlund Tammelan Ryske 38,67 M55 1) Jukka Järvinen Kunto-Pirkat 33,21; 2) Hannu Luomanen LahtiSport35+ 32,83; 3) Osmo Koivisto KP 28,42 M60 1) Reino Sainio KU -68 41,02; 2) Rauno Möttönen Valkeakosken Haka 39,61; 3) Pekka Koivisto HKV 28,81 M 70 1) Arto Rajala HU-82 30,23 M75 1) Oiva Hauhia LahtiSport35+ 37,76; 2) Erkki Salmi Espoon Tapiot 30,60; 3) Niilo Korhonen SuoVa 26,99 M80 1) Simo Helminen PHVU 32,11; 2) Leo Saarinen Harjun Urheilijat 29,65; 3) Pauli Sangi Kunto-Pirkat 24,63 Keihäs N35 1) Noora Ahola Jämsänkosken Ilves 35,28; 2) Minna-Susanna Myyry Jämsänkosken Ilves 5,70 N40 1) Kirsi Yijälä Kaipolan Vire 25,93; 2) Heli Ahokas KUMU 22,02 N45 1) Mari Kyrönlahti JKU 26,19 N55 1) Sirpa Nieminen-Köyrylä KUMU 23,03 N60 1) Elisa YliHallila SpoVe 25,34 N70 1) Anja Vyyryläinen KUMU 18,20 M35 1) Kalle Peltola KUMU 34,82 M45 1) Kari Peltokangas JKU 46,65 M55 1) Sauli Saunamäki Toijalan Vauhti 43,80; 2) Jukka Järvinen Kunto-Pirkat 39,59 M60 1) Rauno Möttönen Valkeakosken Haka 37,11 M65 1) Esa Kiuru Hartolan Voima 58,04; 2) Kauko Tuisku Porvoon Urh. 48,08; 3) Pentti Keisanen JyTo 30,07; 4) Lauri Laakso Jyväskylän Toverit 24,59 M70 Jouni Tenhu LahtiSport35+ 40,42; 2) Arto Rajala HU-82 26,84 M75 1) Kauno Anttila SoVe 37,42 Pituus N30 1) Laura Laine Espoon Tapiot 4,31; 2) Annika Ruuska Jämsänkosken Ilves 3,99; 3) Anne Peltola KUMU 3,69 N35 1) Anne Yli-Olli Jyväskylänkenttäurh. Panin rahani likoon ensimmäisessä lähdössä, koska siinä nelisti hevonen nimeltään Start the Party. Kentucky on kuuluisa myös viskistään. Lexingtonin väkiluku on noin 300 000 asukasta. Kentuckyn yliopistolla kokoontui 14.–15.6. Suomesta seminaariin osallistuivat Jyväskylästä Rehtori-instituutin väki ja sivistysjohtaja Laila Landén sekä Pertti Terho Kuhmoisista. Alsbury kertoi minulle kokemuksistaan pienen suomalaisen yhteisön koulun rehtorina Seattlen suurkaupunkialueen takamailla. Seminaari jatkui Washingon DC:ssä 18.–19.6. Kuuluisat skottiviskit valmistetaan ohramaltaista, ja niistä poiketen bourbon kypsytetään aina uudessa tammitynnyrissä. Yhteisön jäsenet ovat maahan 1800-luvulla tulleen Aatos Wirkkalan jälkeläisiä ja puhuvat vanhaa suomea. Lexingtonin kuuluisassa hevospuistossa pääsee tuttavaksi 50 eri hevosrodun kanssa ja saa tutustua museossa eläinlajin historiaan. Hevosten pääkaupungissa Bourbon tarkoittaa viskiä, jonka valmistukseen on käytetty vähintään 51 prosenttia maissia. Kentuckyn opetusministeri Terry Holliday ja jutun kirjoittaja, Kuhmoisten sivistystoimenjohtaja Pertti Terho. Toisekseen, Yhdysvalloissa opettajien pätevyysvaatimukset ovat huomattavasti alhaisemmat eikä täydennyskoulutusjärjestelmää ole luotu
Päijälän rukoushuoneen 100-vuotisjuhla Ma 13.8. elokuuta 2012 SEKALAISET SEURATOIMINTA TORILLA TAVATAAN LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 92,e ja 6,50e/lisärivi (alv 0%) KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Irma Kallio p. Lähtö Kuhmoisten linja-autoasemalta klo 9.00. Peltonen p. tyhj. klo 10 alkaen. Vääksy p. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 __________________________ LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Ark. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,85 e . 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Ohjelma: klo 10.30 Seppeleenlasku Sankarihaudalle, klo 11.00 Lounas, klo 12.30–14.00 Ohjelmallinen päiväjuhla. asti TOIMITUS Kesätoimittaja Henna Siponen 040 769 4777 Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Kuhmoisten Erämiehet ry järjestää RHY:n radalla seuran jäsentenvälisen HAULIKKOKISAN trapissa ja mets.ammunnassa 11.8. 0400 477 809 www.tietoruusu.fi __________________________ ATK-tuki, kotisivut, tietoja kodinkonekorjaukset p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Ilmoittautuminen ja maksu 10 e 29.8.12 mennessä Kuhmoisten Osuuspankkiin. 040 587 7830 __________________________________ Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. (03) 5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. KIMMON KENKÄ KANKAANPÄÄ www.kimmonkenka.fi TUOREMEHUASEMA marjat, omenat varaukset 0400-131170/Irja Tervala PALVELUJA TARJOLLA MYYDÄÄN METSÄTILA: Kuhmoinen Lästilä 16 ha puusto 420 m 3 , 40 t e /tarj. Tervetuloa! KENKÄVARASTON LOPPUUN MYYNTI TORSTAINA KUHMOISTEN TORILLA 9-17 Kaikki kesäkengät. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. tilaus 63 e 6 kk:n tilaus 38 e 3 kk:n tilaus 30 e Ilmoitushinnat 1.1.2012 alk. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Hintoihin sisältyy alv 23%. alv 9%) 12 kk/kestotilaus 58 e 12 kk / määräaik. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. 24 t. KOKOUKSET Kivikosken yksityistien VUOSIKOKOUS pidetään torstaina 23.8.2012 klo 18.00 Linkillä. ja Eurooppa OPASOL OY p. Ilmestyskirja alkaa avautua –luentotilaisuus Kuhmolassa Ti 14.8. 0400 425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. 040 5080 349 www.tapiolanlampopumppu.fi JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 050 913 6226 www.juhansahko.net __________________________ Tapiolan Lämpöpumppu p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. (03) 555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Kesäillan säveliä –konsertti kirkossa, Anna Ilveskoski ja Matti Hannula To 9.8. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,20 e /ilmoitus. 0400 852 532 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18, Kuhmoinen 0400 742 310 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa (03) 5445100 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PITOPALVELU yms. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. (014) 718 688, 0400 647 931 __________________________________ Lasimestari ky. 10-12, 42100 Jämsä p. Kuvataideretki Mänttään Su 12.8. Kuomalenkkareita (myös tarralla) NOKIAN KUMISAAPPAITA (Kontio, Tapio, Piha,Reef, Hai...) Puutarhakenkiä.. Tilaushinnat 2012 (kotimaa) (sis. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. (sis. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. 0400 798143 p. tapahtumat OPASOL OY p. Sahramies puh. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 8. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. 044 3201707 tuure@kuhmoistenasennus.net HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Rantakalaja toripäivä Pihlajakoskella La 11.8. TIETORUUSU Kirkkotie 8, p. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 040 541 3823 www.ilmalampo.fi __________________________ Sähkötyö J. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen __________________________ PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi __________________________ SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Ilmestyskirja alkaa avautua –luentotilaisuus Kuhmolassa La 11.8. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________ Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2872 (LT-2011) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Tervetuloa! Toimitsijamies KOULURUOKA tänään kebabkiusaus, salaatti to lohi-kasvisvuoka, perunat, salaatti pe nakkikeitto, juusto, vihannes ma lindströminpihvit, perunat, salaatti ti broileri-cappelipaistos, salaatti ke sitruunakala, perunasose, salaatti TAPAHTUMAT Elokuu Ke 8.8. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. alv 23%) Etusivulla 1,55 e /pmm Tekstissä 1,35 e /pmm Takasivulla 1,43 e /pmm Seurapalsta 1,94 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 0440 337 529 Katso esite ja kaikki kohteet: www.es-metsatilat.fi ETELÄ-SUOMEN METSÄTILAT LKV Mariankatu 8 A 10, 15110 Lahti MYYDÄÄN Sotainvalidien Veljesliiton Lahden piirin Syysjuhla järjestetään 5.9.2012 Orimattilan Jymylinnassa. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. erikoiskuljetukset/kotim. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 __________________________ Pitopalvelu Hopeaharju 040 7070 488 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 Päätoimittaja Vesa Koivu Lomalla 18.8. Ilmestyskirja alkaa avautua –luentotilaisuus Kuhmolassa. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,85 e . Terveyssandaalit, vaaleat kesäkengät (Ecco, Rieker, Erika, Rohde..ym..) KOKO VARASTO HÄVITYSHINNOIN!!! ORTOKENKIÄ ONGELMAJALOILLE
– Tämä on kyllä kiva työpaikka, mutta täytyy nyt katsoa, miten tuo metalli lähtee menemään. Sen näkee sitten, Ere pohdiskelee. Seuraavan kesän työsuunnitelmista Ere ei vielä osaa sanoa, mutta S-markettiin hakeminen on kuitenkin vahvana ehdokkaana. Vuonna 2010 ytimeltään sama porukka matkusti junalla Siperian halki. Jos haluat mukaan matkalle, ota mahdollisimman pian yhteyttä joko Osmo Haakiin tai Kuhmoisten Sanomien sähköpostiin toimitus@ kuhmoistensanomat.fi Miesporukalla Kaukasiaan Pienikin ilmoitus tilatussa paikallislehdessä tavoittaa.. Eren työtehtäviin kuului tänä kesänä varsinkin juomapuolen hoitaminen. Sarjan voittaja Liisa Mäkitörmä Varpaisjärven Vireestä jäi vain noin 30 senttiä Suomen ennätyksestä. Hän uskoo, että kesätöistä kaupassa on hyötyä myös opiskelussa, vaikka ala ei olekaan samanlainen. Viime hetken peruutuksen vuoksi matkalle on vapautunut yksi paikka, ja Haaki etsii joukkoon vielä yhtä noin 60-vuotiasta tai vanhempaa herrahenkilöä. Sarjassa oli kuusi osanottajaa. Kesäloman päätyttyä Ere aloittaa opiskelun Jämsänkosken ammattiopistossa, ja hänestä tulee omien sanojensa mukaan metallimies. Niiden ja kuorman purkamisen Eren kesä kului kaupassa lisäksi normaalin työpäivän tehtäviin kuuluu esimerkiksi biojätteiden laitto, Ere kertoo työpäivistään. Anja Vyyryläinen heitti keihäässä SM-pronssia naisSM-hopeaa ja -pronssia ten 70-vuotiaiden sarjassa. – Niuhottajille tämä ei sovi, joustavuutta täytyy olla, hän sanoo. – kuva Timo Köyrylä Päivi Hotokka Kymmenen varttunutta miestä suuntaa jälleen Kuhmoisista kaukomaille, tällä kertaa Kaukasus-vuoriston maihin, Azerbaidzhaniin, Georgiaan ja Armeniaan. Porukan mukana kulkee jatkuvasti oma kielitaitoinen matkanjohtaja. klo 20–01 v. Sirpa Nieminen-Köyrylä saavutti SM-hopeaa keihäässä naisten 55-vuotiaiden sarjassa tuloksella 22,90 metriä. Päivän työt on hoidettu, ja kaupan hyllyillä on taas vähän enemmän tavaraa odottamassa ostajiaan. – Varsinkin juomat ovat olleet vastuualueenani. Siitä on hyötyä myös sitten kun lähtee opiskelemaan. Kun seuraavat kesätyöläiset tulevat töihin seitsemään tai kahdeksaan, ovat tavarat valmiina kärryissä odottamassa siirtoa kaupan hyllyille. Reissua järjestävä Osmo Haaki kertoo, että tarkoituksena on tutustua muun muassa Vanhan testamentin maisemiin ja öljynjalostuksen synnyinseutuihin sekä viininkorjuuseen. Iloiset mitalistit, Sirpa Nieminen-Köyrylä ja Anja Vyyryläinen. Tätä ryhmää varten räätälöity 12 päivän matka toteutuu lokakuun alussa. 2012 tangokuninkaallinen II Terhi Matikainen * * * * * * * * * la 11.8. Kaikki työkaverit ovat tosi mukavia ja ilmapiiri on hyvä. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Kumun veteraaniyleisurheilijat Anja Vyyryläinen ja Sirpa Nieminen-Köyrylä kilpailivat Oulussa veteraanien suomenmestaruuskilpailuissa viime viikonloppuna. Ere on ollut töissä kaupalla kesäkuusta lähtien, ja hänen kesätyönsä päättyi aivan heinäkuun lopussa. – Olen tykännyt olla täällä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Tänä kesänä Ere on opetellut pullokoneen käytön ja hoidellut muutenkin paljon juomapuolen tehtäviä. Työtehtävät ovat suurimmaksi osaksi tuttuja jo viime kesältä, mutta uuttakin oppii aina. Tavarantoimittajat ovat tuoneet uutta kuormaa kauppaan, ja aamuvuorolaisen tehtävänä on metrottaa ne eli purkaa tavarat tyhjiin kärryihin. Hänen tuloksensa oli 16,91 metriä, ja sarjassa oli viisi osanottajaa. Nyt kun tuntee kaikki, niin pystyy hyvin juttelemaan. Juuri Smarkettiin hakeminen tuntui luontevalta, koska Ere oli ollut siellä jo edellisenäkin kesänä ja todennut työpaikan hyväksi. – Peruskoulussa tunsi kaikki, mutta kesätöissä on oppinut tutustumaan uusiin ihmisiin. elokuuta 2012 8 NELOSPIRTTI Korpilahti LAVATANSSIT ke 8.8. Luvassa on eksotiikkaa seuduilla, jonne Suomesta ei juurikaan tehdä ryhmämatkoja. Tänä kesänä Eren työpäivä on päättynyt yleensä yhdeltätoista, jos hän on tullut töihin kuuteen. klo 20–01 Kesän päätöstanssit Kari Vepsä & Onnenmaa Lautakontie (2 km Korpilahdelta Jämsään päin VT 9:n varrella) Liput 15 e Senni Vesikallio Kesätyöläisen Ere Suomisen työpäivä S-marketissa alkaa usein jo kuudelta aamulla