Peruskoulussa otettiin tänä syksynä käyttöön myös toinen uusi työkalu, vanhemmille tarkoitettu Oppilashuollon palveluvalikko, joka sijaitsee netissä. Hämäläinen kertoo, että tiimi ratkoo ongelmaa napakasti, eikä tarkoitus ole pohtia asiaa päivätolkulla. Kyseessä ei ole ohimenevä projekti, vaan pysyvästi käyttöön jäävä toimintatapa. Tietokonetta käytti Jari Räsänen. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 1,50 € N:o 36 2010 60 vsk Keskiviikkona 8 syyskuuta 2010 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka Kuhmoisten peruskoulussa on ryhdytty tänä syksynä toteuttamaan Kiva-ohjelmaa, joka on kiusaamisen vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen tähtäävä hanke. Toinen uusi ajatusmalli on, että lapselle tai nuorelle annetaan tilaisuus muuttaa käyttäytymistään sen jälkeen, kun on ymmärtänyt tehneensä tyhmyyksiä. Kiva-koulu karsii kiusaamista – Useimmiten kiusaaminen on sanallista, harvoin pelkästään fyysistä. Kiva-ohjelman ajatuksena on, että jos jotakin havaitaan, siitä myös kerrotaan heti eteenpäin. Jos käy ilmi, että kyse on selvästi kiusaamisesta, asia annetaan eteenpäin Kivatiimille. Ohjelmaan kuuluu muun muassa aiheeseen liittyviä oppitunteja 1.-, 4.ja 7.luokkalaisille sekä Kivatiimi, joka selvittää havaittuja kiusaamistapauksia. Tiimi selvittää napakasti Hämäläinen muistuttaa, että yksi tönäisy ei vielä ole kiusaamista, mutta toistuva pahaa mieltä aiheuttava käytös on. Kiusaamistilanteessa on yleensä mukana oppilaita, joka hiljaisesti hyväksyvät tapahtuneen tai eivät uskalla vastustaa kiusaajaa. Kiva-ohjelmassa mukana olleita kokeilukouluja on tutkittu, ja tutkimuksessa havaittiin, että kiusaaminen väheni yhden vuoden jälkeen jopa puoleen muihin kouluihin verrattuna. -16% VOIMASSA 9.-11.9. Yhteistyöstä johtuen aivan jokaista valikon kohtaa ei voi soveltaa Kuhmoisiin. KIPPARI Toritie 53, Kuhmoinen Puh. Sen jälkeen ohjelmaa on ryhdytty toteuttamaan valtakunnallisesti. kerää lämmintä tunnelmaa pimeneviin iltoihin!. Oppilashuollon palveluvalikko sijaitsee osoitteessa http:// oppilashuolto.jamsa.fi. -16% Valio Polar JUUSTOT 600-700 g Valio Polar Valio Polar VOIMASSA 9.-16.9. VOIMASSA 8.-11.9. 1 99 ERÄ! -19-31% Saarioinen VOIMASSA 2.-29.9. Tarkemmat ohjeet keräilyesitteessä. VOIMASSA 2.-29.9. VOIMASSA 9.-11.9. – Uusi näkökulma on, miten tästä jatketaan eteenpäin. – Olisimme menneet mukaan jo kaksi vuotta sitten, mutta silloin oli hankkeeseen oli ruuhkaa, emmekä päässeet, sanoo Kirkonkylän ja Kaukolan koulujen rehtori Pasi Hämäläinen, joka esitteli hanketta vanhempainillassa viime viikon keskiviikkona. Aluksi yksittäisiä tapauksia selvittää luokanopettaja tai se opettaja, joka sattuu paikalle tilanteeseen. Ei jäädä rypemään mutaan, vaan puhdistetaan se pois ja toimitaan niin, että mutaa ei tule. Vanhemmat voivat lukea palveluvalikosta tietoa koulun toiminnasta ja neuvoja erilaisiin tilanteisiin. Rehtori Pasi Hämäläinen esitteli vanhempainillassa liiviä, jollaisen alakoulun välituntivalvojat pukevat ylleen. -10% Keräilyaika 1.9.-30.11.2010 Nouda oma keräilyesitteesi K-marketista tai K-extrasta. (03) 555 6061 kalle.uimonen@k-market.com Palvelemme: Ma-pe 7-21 La 7-20 Su 11-20 KAUPPIAS HOITAA HOMMAN Valio OIVARIINI 600 g 2 99 79 3 pl (4,98/kg) kpl Ilman K-Plussa-korttia 3,58 rs (5,97/kg) 1 99 rs (5,24-5,69/kg) 99 4 99 kpl (7,13-8,32/kg) Suomalainen PORSAAN ETUSELKÄ TAI LAPA kg HK AITO NAKKI 500 g pkt (3,98/kg) kg APPELSIINIT Etelä-Afrikka LEHTISALAATTIRUUKKU 89 ps (2,47/kg) Ilman K-Plussa-korttia 0,99 ps (2,75/kg) Ilman K-Plussa-korttia 5,99 kpl (8,56-9,98/kg) Ilman K-Plussa-korttia 2,47-2,89 rs (6,50-8,26/kg) Saarioinen MUSAKA, SAVULOHILAATIKKO JA LIHAKAALILAATIKKO 350-380 g 2 99 ERÄ! VOIMASSA 8.-11.9. Kiva-ohjelma on kehitetty Turun yliopistossa, ja sitä kokeiltiin joissakin kouluissa vuosina 2006–2009. RUISPALAT 360 g VOIMASSA 30.8.-11.9. Sieltä voi myös tutkia, kenen puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Palveluvalikko on tehty yhteistyössä Jämsän kanssa, ja siksi siellä ei ole koulun henkilökunnan yhteystietoja, vaan ne on katsottava koulutiedotteesta
Vaikka toukokuullakin voi olla hellepäiviä, on juhannukseen asti usein epävakaista. Kun näät viljavainiot, isänmaamme kalliin, oomme saaneet lahjaksi kaiken rikkauden. Puhtaat sienet, mustikat, lahjaks jokaisen. – Tämä koko keskustelu on minusta mennyt aivan hakoteille. Päijät-Hämeestä ei ole löytynyt yhtään operaattoria huippunopeiden laajakaistayhteyksien rakentajaksi syrjäkyliin. Maakuntainsinööri Erkki Ropen mukaan erityisesti DNA:lta ja Soneralta pitää kysyä, miksi tukiraha ei kelpaa. Ainakin tässä vaiheessa osuuskuntamuotoinen verkko-operaattori vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta. 71 prosenttia kyselyyn vastanneista lomailee heinäkuussa. Voidaan jakaa satomme, lahjaks jokaisen. Pertti Järvinen Syksyn tuoksu, raikkaus. Silloin kaikkien työntekijöiden on lomailtava yhtä aikaa. Tuoksuu leipä kallehin, aarre jonka saamme. Silti ainoastaan kahdeksalle prosentille oli palkattu kesäloman tuuraaja. Nopea tietoliikenneyhteys on ainut keino varmistaa tasa-arvo kaupunkien ja maaseudun välillä. Hetken hyötyä ajattelematta laajakaistahankkeeseen osallistuminen pitää nähdä juuri infran rakentamisena. Ja vaikka elokuussa on ihania ilmoja, kuun puolenvälin jälkeen on varsin todennäköistä saada runsaasti sadetta. Monet kunnat ja julkiset laitokset sulkevat virastojaan ja osastojaan heinäkuuksi, koska lomasijaisia ei ole varaa palkata. Siellä mättäät punaiset, tuoksu puolukoiden. Kiitos kaikille kuluneesta kesästä ja leppoisia syyspäiviä! Vielä syysistuntokaudella eduskunnan päätettäväksi tuodaan lakiesitys, joka antaisi valtionvarainministeriölle oikeuden puuttua kaupunkiseutujen yhteistyöhön, mikäli yhteistyö ei etene riittävällä vauhdilla. Julma totuus kuitenkin on, että pohjoisen leveysasteen sää ei houkuttele maan omia asukkaita lomailemaan loppukesästä. Päijät-Hämeen maakuntaliiton järjestämään laajakaistatukien hakuun ei tullut määräajassa lainkaan vastauksia operaattoreilta. Valtioneuvoston pari vuotta sitten tekemä periaatepäätös saattaa lähes kaikki vakituisesti asutut taloudet 100 megabittiä sekunnissa -laajakaistayhteyden piiriin on lähempänä toteutumista ja hyvä niin. Ei oo enää kielletty hedelmä tää puiden. Alkuja loppukesästä on kovin hiljaista. Näin on käynyt ainakin koululaisilla, sillä nykyisin koulun syyslukukausi alkaa tyypillisesti lähempänä elokuun 10:ttä kuin 15:ttä päivää. tokustannuksiltaan alhainen. Maakuntaliitto aikoo nyt selvittää operaattoreiden kanssa tilanteen. Myös on leipä elämän, lahjaks jokaisen. Kun näät marjat pensaissa, isänmaamme kalliin, niissä on myös raikkaus terveen elämän. Mitä otsikon kysymykseen tulee, niin kuidulle on ehdottomasti tarvetta. Etenkin valtionvarainministeri Jyrki Kataisen heitto sadan kunnan riittävyydestä sai keskustassa niskavillat pystyyn. Antaa kasvun Jumala, elämämme kalliin. Vaikka illat pimenee, kasteen antaa Herra, Antaa valon ajallaan, lahjaks jokaisen. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Toinen mahdollinen syy voisi olla se, että lomia halutaan pitää myös syksyllä ja talvella, joten kesäloma lyhenee. syyskuuta 2010 2 KOLUMNI Sampo Keskinen LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 8.9.2010 Päivi Hotokka Monelle tilaajalle tämä lehti kolahtaa kaupunkiasunnon postiluukusta maalla vietetyn kesän jälkeen. Kun esimerkiksi MUUT MEDIAT Yle.fi 5.9.2010 Valtiolle oikeus puuttua kaupunkien yhteistyöhön valtionvarainministeri Katainen sanoo, että kuntien lukumäärä tai pienet kunnat ovat hyvinvointivaltion uhka, niin sehän on aivan järjetöntä puhetta, Manninen sanoi. Netti itsessään alkaa kuitenkin olla vakiintunutta teknologiaa ja jatkuvasti tulee osa-alueita, jotka siirtyvät ”vain nettiin”. Viestintätoimisto Sopranon tänä kesänä teettämä kysely vahvistaa, että heinäkuun Kesä tiivistyy keskeltä lomailulla on valtava suosio. Kesästä on haukattu lomapäiviä lokakuulle ja vuodenvaihteeseen, ja jos perheen lasten loma loppuu, loppuu useimmiten myös aikuisten. Kausi kestää tasan juhannuksesta koulujen alkuun, jos edes niin pitkälle. Pidetään peukkuja, jotta verkkaisesti edennyt hanke ei kokisi kovia kolauksia! Riittävän nopeat ja toimintavarmat tietoliikenneyhteydet ovat ja erityisesti tulevat olemaan perusinfran kulmakiviä. Lapsuuden ja nuoruuden suvet ovat muistoissa usein pitkiä, kuumia ja onnellisia. Entinen hallintoja kuntaministeri Hannes Manninen puhkui viime viikolla. Asianmukaisesti toteutettuna valokaapeli riittää kapasiteettinsa puolesta vuosikymmeniksi eteenpäin ja on ylläpiLaajakaistako kaikille. Haussa etsittiin huippunopeiden 100 megabitin laajakaistayhteyksien rakentajaa Yle.fi 3.9.2010 Syrjäkylien laajakaistayhteydet eivät kiinnosta kaupallisesti kannattamattomille alueille Hartolassa, Hämeenkoskella, Kärkölässä, Padasjoella ja Sysmässä. Puhdas on tuo omena, lahjaks jokaisen. Verkko-osuuskunta Kuuskaista jätti ainoana toimijana tarjouksen KeskiSuomen liitolle, ja vastausta odotetaan vielä kuluvan kuun aikana. Jos kesä ei vielä ole ohi, niin ainakin vetelee viimeisiään, ja pisimmällekin kautta venyttäneet mökkiläiset alkavat harkita siirtymistä talviosoitteeseen. Valtio aikoo ottaa jatkossa ohjakset käsiin, mikäli kaupunkiseudut eivät kykene vapaaehtoiseen yhteistyöhön. Mikäli pitää paikkansa, että yhä useampi viettää lomansa heinäkuussa, mikä voisi olla syynä yhdenmukaistumiseen. Kuhmoisten kaltaisella seudulla ei yksinkertaisesti ole varaa menettää yhtään työikäistä nuorta tai potentiaalista mökkiläistä vain siksi, että jokin tarvittavista palveluista jää saavuttamatta puutteellisten tietoliikenneyhteyksien vuoksi. Tietoliikennetarpeet ennen verkon valmistumista täytyy kuitenkin täyttää jotenkin, ja tämän kesän kokemusten perusteella oma yhteistyöni ruotsalais-suomalaisen lankamonopolin kanssa päättyi. Suomessa lomakausi ei siis vieläkään siirry keskieurooppalaisen mallin mukaan elokuulle, vaikka asiaa on pohdittu jo vuosia. Tarjottavien verkkopalveluiden osalta on myönteistä, ettei toimija aloita pystymetsästä, vaan voi tarjota olemassa olevan palvelupakettinsa suoraan rakennettavien verkkoalueiden uusille asiakkaille. Tämä tuskin on merkittävin syy ilmiöön, sillä samassa Sopranon kyselyssä vain 20 prosenttia kertoi työpaikkansa olevan suljettu kesällä. Uuden teknologian myyntipuheissa ihmisille kaupataan helposti olemattomia palveluita – muistaako joku vielä digitv:n alkuaikojen lupaukset interaktiivisuudesta – tai asioita joita he eivät oikeasti tarvitse. Metsän anti mahtavin, isänmaamme kalliin, kun vain tahtoo ymmärtää kaiken rikkauden. Käytössä olevaa kaistaa jakava langaton verkko menee äkkiä tukkoon, eikä yhteys kaikilta ominaisuuksiltaan vastaa langallista, mutta luvut olivat sen verran selvästi langattoman yhteyden puolella, että luopumispäätös oli lopulta helppo. Kun näät raikkaat omenat, isänmaamme kalliin, niissä virtaa vuolaana mehu raikkahin. Parikymmentä suurinta kaupunkia tuottaa puolet kuntamenoista, eikä kaupunkiseutujen hitaasti etenevää vapaaehtoista yhteistyötä katsella enää pitkään. Arkituntumalla väitän, että myös kesäsää vaikuttaa lomiin. Se, millaisia kasvukipuja toiminnan laajentamiseen liittyy, jää toki nähtäväksi. Olisi upeaa, jos Suomessakin lomakohteet ja kesänäyttelyt olisivat avoinna elokuun loppuun asti, jotta myöhään saapuvat ulkomaiset vieraat näkisivät kesä-Suomen koko komeudessaan. Nokittelu kuntien määrästä on kuumentanut poliittista keskustelua viime viikkoina. Vaan voisiko tässä ajatuksessa olla jokin totuuden siemen. Langattomat verkot ovat joko kehittyneet huomattavasti tai sitten sijaintimme täällä Harjunsalmella on erityisen suotuisa, mutta samalla tiedostan, ettei tämä voi olla pitkäaikaisratkaisu. Kaikki tahtovat viettää lomansa heinäkuussa, ja silloin lomalaisten suosimat paikat ovat tupaten täynnä. Ei vain anti luontomme, isänmaamme kalliin, tulee tuoksu raikkaus syksyn myötä se. Nykyhetkessä kesä on aina liian lyhyt. Kuhmoisten lisäksi muissakin kesäpitäjissä on havaittu, että kesälomasesonki tuntuu tiivistyneen entisestään. Kerralla mahdollisimman laajana rakennettava verkko on taas töiden sujumisen kannalta paras vaihtoehto eikä rakentamisessa tarvittavien materiaalien hinnoissa ole odotettavissa merkittävää laskua. Nykyinen hallintoja kuntaministeri keskustan Tapani Tölli patisteleekin nyt kaupunkiseutuja mukaan kuntatalkoisiin. Jos joku olisi vielä tänä keväänä tullut sanomaan, että luopuisin kiinteästä adsl-yhteydestä langattoman hyväksi, olisin laittanut kovasti hanttiin
Tämä tarkoittaa viennin lisäksi tuotantoa Suomen ulkopuolella, Jukka Autio sanoo. syyskuuta 2010 Päivi Hotokka Koneja metalliteollisuus ei palaa ennalleen taantuman päätyttyä, joten uusia selviytymiskeinoja on keksittävä. Yhtiön entinen pääomistaja Juha Järvi on myynyt osakkeensa Metecon nykyiselle johdolle. Meteco on kirjannut strategiaansa, että se palkkaisi tulevaisuudessa vuosittain 10–15 uutta työntekijää. Tähän asti vain suuret yritykset ovat pystyneet kansainväliseen toimintaan. Häntä avustivat kunnanjohtaja Anne Heusala ja Metecon hallituksen puheenjohtaja Kyösti Saarimäki. Meteco ryhtyi uudistamaan strategiaansa noin vuosi sitten, kun yhtiö tuli siihen tulokseen, että vanhoilla keinoilla ei enää pärjätä. – Pääomasijoittaminen on meille tärkeä juttu, koska voimme jopa ottaa pientä riskiäkin. Avajaisissa puhuneet elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja johtaja Päivi Hotokka Metecon uuden tuotantolaitoksen teki mahdolliseksi se, että Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra otti Metecon mukaan koneteollisuuden kasvuohjelmaansa. Osan tuotannosta voisi kuitenkin tehdä Euroopassa lähellä asiakkaita, kuten lentokonetehtaita. Johtaja Glenn Watson kertoi, että nykyaikaisissa lentokoneissa käytetään entistä enemmän komposiittimateriaaleja, kuten hiilikuituja. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat olleet liian riippuvaisia vain yhdestä tai kahdesta tilaajasta. Tavoitteena on aloittaa nyt syksyn aikaan. – Starttaamme pikku hiljaa ja käymme neuvotteluja. Tavoite on, että 50 prosenttia liikevaihdostamme tulisi kansainvälisestä toiminnasta. – Hinnasta puhumisen sijaan pitää tarjota uusia ratkaisuja, osaamista ja innovatiivisuutta. Toimitusjohtaja Omistusjärjestelyt muuttuivat Jukka Autio korostaa, että kuudella henkilöosakkaalla on selvä osake-enemmistö, mikä estää bisneksen muuttumisen kasvottomaksi. Uusimpien koneiden koostumuksesta jopa yli puolet on komposiittimateriaaleja, ja painavaa terästä käytetään vain vähän. Siksi Meteco Oy avasi Kuhmoisiin viime viikolla uuden tuotantolinjan, jolla voidaan valmistaa koneiden osia komposiittimateriaaleista. Alkuun uutta tuotantolinjaa pyöritetään nykyisellä henkilöstöllä, ja testausvaiheessa työhön tarvitaan lähinnä insinöörejä. – Autoja, junia ja tuulivoimaloita varten voimme tuottaa myös lopputuotteita, kertoo Metecon toimitusjohtaja Jukka Autio. Myös vahinkovakuutusyhtiö Fenniasta on tullut Metecon omistaja. Esimerkiksi suunnittelijat ovat käyneet yhteistyökumppanillamme Airbusilla koulutuksessa. Lentokoneteollisuus etsii jatkuvasti uusia materiaaleja, koska koneiden valmistusaineiden pitää olla hyvin kevyitä ja hyvin kestäviä. Hänen mukaansa kaikkea ei voida tuottaa Kiinassa, eikä yhtiö voi tuottaa kaikkea alihankintana, vaan omiakin tuotteita pitää olla. Markkinoita on laajennettava Myös valtio kannustaa metalliteollisuuden yrityksiä kansainvälistymään. Meteco myy tuotteitaan muun muassa lentokoneteollisuudelle. Sitra myönsi Metecolle pääomarahoitusta, ja siitä tuli samalla yhtiön osakas. – Nyt 15 prosenttia tuotannostamme menee suoraan vientiin. Jo ennen uuden tehtaan käyttöönottoa Meteco koneistaa esimerkiksi miestäkorkeita koteloita tuulivoimalan vaihdelaatikoksi.. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen vihki käyttöön Metecon uudet tuotantotilat. Yhtiö tähtää ulkomaille Airbusin edustajat Iso-Britanniasta olivat läsnä myös avajaistilaisuudessa. Uudessa tehtaassa on mahdollista valmistaa koneiden osia niiden muottien avulla, joita Meteco tuottaa konepajallaan. Hän kuitenkin lisää, että koska laitokseen on investoitu noin kolme miljoonaa euroa, Metecon uusi linja käyntiin syksyllä yhtiöllä on paineita saada tuotanto alkuun. Sitra antaa Metecolle myös uusia voimia hallitukseen sekä arvokkaita kontakteja. Ministeri Pekkarisella riitti uskoa Karstulassa ja Kuhmoisissa toimivan Metecon uuteen suuntaan. – kuvat Vesa Koivu Mauri Heikintalo Sitrasta painottivat, että kun tuotteita tilaavat yritykset muuttavat ulkomaille, sinne on mentävä perässä. – Kotimarkkinat tarjoavat kasvumahdollisuuden, mutta kotimarkkinoina pitää ymmärtää EU ja Suomen muut lähialueet, Heikintalo sanoi. Aution mukaan näistä suurin osa sijoittuisi Kuhmoisiin. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 8. – Toivon, että monet kykenisivät noudattamaan tämän yrityksen esimerkkiä. Kun tiedämme, mitä ryhdymme tekemään, joudumme räätälöimään koulutusta tarpeidemme mukaan. Koneteollisuuden kasvuohjelman tarkoituksena on auttaa yrityksiä kansainvälistymään, ja mukaan otettavien yritysten on katsottu olevan uudistushaluisia ja rohkeita. – Jos saamme kotimaisia asiakkaita, mikään ei estä meitä työntämästä takaseinää tuonnepäin, Autio osoittaa vastavihityn tuotantohallin perälle. – Jämsässä järjestetään komposiittialan koulutusta. Toimitusjohtaja Jukka Autio seurasi taustalta. Tavoitteena lisää työntekijöitä Autio on vaitonainen siitä, milloin uusi tuotanto käynnistyy. Lentokoneiden tuotannossa laatuvaatimukset ovat suuret, mutta Kuhmoisten tehtaalla voidaan valmistaa niiden osista niin kutsuttua nollasarjaa eli testikappaleita. Uuteen linjaan kuuluu myös kansainvälisen toiminnan vahvistaminen
Kiitos myös Linnakartanon vanhainkodin henkilökunnalle äidin hyvästä hoidosta. Syysretki Päijät-Hämeen historiaan, järj. Siitä lähtien tapanani on ollut yrittää muistaa joka päivä pysähtyä miettimään, mistä voin olla kiitollinen tänään. mennessä puh. klo 13. Vesala toimii sote-tilaajalautakunnan asiantuntijana ja välittää lautakunnasta Jämsän ja Kuhmoisten toiveita Järviselle, joka järjestelee asioita omalla hallinnonalallaan. Kun huomaamme elämässämme asioita, joista saamme olla kiitollisia, voi olla helpompi kantaa vaikeampiakin asioita. 040 5238503. klo 13. Kuhmoisten seniorit ry Su 26.9. Jos sitten tuota listaa lukee vuoden päästä, on valmiina pitkä luettelo arvokkaita asioita. klo 13. – Voi olla, ettei kaikki ole pelkästään mukavaa näinä taloudellisesti ahtaina aikoina. Lämmin kiitos osanotosta. Järvisen mielestä toimiminen Jämsän kaupungin alaisuudessa on sujunut hienosti, eikä muutosta entiseen oikeastaan edes huomaa. Ilmoittautumiset Tarja Vesikalliolle 9.9. Hän pohtii, että nykyisten tiedonvälitysmenetelmien ansiosta se ei aina olisi välttämätöntä. Lönnebo käsitteli kirjassaan yhtenä aiheena kiittämistä, ja hän ehdotti, että kirjan lukija merkitsisi ylös joka päivä ainakin yhden kiitosaiheen. Siunaus toimitettu. Psalmissa 136 meille sanotaan: Kiittäkää taivaan Jumalaa, sillä Hänen armonsa pysyy iankaikkisesti. Sählykerho koululla torstaisin klo 17. Kirkkoherra Jukka Erolan virkaanasettamismessu. Hänen suunnitelmansa ja haaveensa eivät olleet toteutuneet oman tahtonsa mukaan ja hänen elämänpolkunsa kulki aivan toisenlaista reittiä kuin mitä itse oli ajatellut. tänään Taimi to Isto, Eevert, Vertti pe Kalevi, Kaleva la Santeri, Aleksanteri, Santtu, Aleksandra, Sandra, Ali, Ale su Valma, Vilja ma Orvo ti Iida ke Sirpa tänään jauhelihapihvit, perunat, salaatti to riistakiusaus, salaatti pe kalakeitto, tuore leipä, leikkele ma makaronilaatikko, salaatti ti possupata, perunat, salaatti ke nakkikeitto, ruispala, juusto TAPAHTUMAT Syyskuu Pe 10.9. Päivätuokio Ruolahden kirjastossa to 9.9. Jatkossa ilmoitamme näistä vain muutokset VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Rauha Helander Päijälästä 97 v. su helluntaista 12.9 klo 10. Kuhmoisten terveysaseman henkilöstö säilyy näillä näkymin ennallaan. – Luullakseni sekä Jämsän kaupungissa että Kuhmoisten kunnassa pidetään sen verran kovaa budjettikuria, etten pääse sooloilemaan hankintojen kanssa, Järvinen pohtii uutta työnkuvaansa. Järvisen vastaanotto jatkuu Rakkaamme Maria Lankinen o.s. Järvinen uskoo, että esimerkiksi talousarvion laatimisen aikaan paperitöitä tulee enemmän. Eläkeväen perinteinen syysretki pururadan laavulle päiväkerhon kanssa, järj. Ehkä voisit hetkeksi pysähtyä miettimään, mistä voit kiittää tässä hetkessä. Jumala antaa meille myös päivittäin paljon lahjoja, joista saamme iloita. Jatkossa ilmoitamme näistä vain muutokset. Silti hän aina sanoi kiitollisena, että vaikka hän ei pystykään kiittämään vaivoista ja pettymyksistä, hän kiittää siitä, että Jumala on ollut kaikessa mukana. Järvinen aloitti syyskuun alussa tulosaluejohtajana Jämsän kaupungin terveydenhuollossa. Päivätuokio Päijälässä Leevi ja Veera Mäkipäällä ke 22.9. Joskus iäkäs tuttavani kertoi, kuinka hänellä oli ollut sairautta koko elämänsä ajan. En kirjoita enää asioita aina paperille, mutta mielessäni totean kiitosaiheen ja iloitsen siitä. Lounastuokio srk-kodissa ti 21.9. Touhulan näytelmäpiiri, Don Quijote, Vehkajärvi Pe 17.9. lapset Enkelit valkoiset taivaassa tuolla pitäkää mummosta hyvää huolta . Kerho srk-kodin 2. Perhekahvila srk-kodissa ke 8. Poduschkin s. Jumalan lapsina saamme joka päivä kiittää Hänen rakkaudestaan. Lisäksi hän uskoo, että Jämsän tekemä palvelujen yksityistäminen ei vaikuta terveydenhuoltoon Kuhmoisissa. Keräyslupa OKU 975A Tule kerääjäksi tai lahjoita. Järvisellä on ollut hallinnollisia tehtäviä myös aikaisemmin, joten hänen mukaansa uusi pesti ei muuta työtä kovin paljon. Kiitos! Raili Nivarpää KOULURUOKA Vuosia sitten minulla ja ystävälläni oli tapana lukea yhdessä ruotsalaisen piispan Martin Lönnebon kirjaa Elämän kangas . lastenlapset, lastenlastenlapset . Omaishoitajien ja hoidettavien lounashetki Hämeen Tuopissa ti 14.9. Päivätuokio Kylämällä Maila Sunilla ke 15.9. klo 12.30. 2010 Jämsänkoski Kädet ahkerat vuoksemme uurastaneet lepoon hiljaiseen ovat vaipuneet. taivaassa. torstaisin klo 16. Me katsomme jälkiä kättesi töiden kiittäen, siunaten, ikävöiden. Syystori Päijälän Pirtillä La 18.9. – Terveysasemalle ilmestyn varmaankin lähes joka arkipäivä, ellei ole pitkäaikaisempia menoja, hän arvelee. Yksi Jyrki Järvisen tärkeä työtoveri on hallintoylilääkäri Arto Vesala, joka tilaa yksityiseltä yritykseltä palveluja Jämsän käyttöön. Ei pelkästään mukavaa työtä Jyrki Järvinen itse odottaa, että uudet tehtävät tuovat mukanaan vaihtelua ja uusia kokemuksia. klo 12. krs. Vielä ei ole varmaa, kuinka paljon tulosaluejohtajan tulee oleskella Jämsässä hallinnollisia tehtäviä varten. Hallintoa on kuitenkin luvassa entistä laajemmalta alueelta. Voiko paremmin alkaa uutta kymmentä, sylintäydeltä kiitoksia ja monta halausta lämmintä! Siltavouti Matti ja Pikku-ukko HENGELLISET Elin onnekkaan elokuun ystävien ja kuvien myötä. Eläkeliitto La 18.9. Hän vastaa niistä terveydenhuollon osa-alueista, jotka säilyivät kaupungin omana toimintana ulkoistamisen jälkeen. 8. klo 10-12. 12. Näe nälkä. Kuhmoisten kädentaitajat ry Su 19.9. Hallintotyön määrä vaihtelee sesongin mukaan. 18. Aina ei ole helppo kiittää. Järjestöjen kirkkopyhää vietetään su 19.9. nälkäpäivä.fi TERVETULOA Sanan ja rukouksen ilta To 9.9.-10 klo 19.00 Jorma Saukkonen Helluntaiseurakunta Toritie 44 KIITOKSET Hemmetti, ikää karttuu ja pikku-ukko varttuu. Järvinen on ikään kuin vastaava virkamies kaupungin omien palvelujen puolella. Silloin kun elämässä on vaikeita päiviä, vastoinkäymisiä ja luopumisia, kiitosmielikin HARTAUSKIRJOITUS Tarja Vesikallio Kiitosmielellä helposti häviää. Kirkkokahvit tarjoaa Kuhmoisten KUMU. klo 13. Mielessä on silloin enemmänkin hätää ja ahdistusta, ja voi nähdä vain ne asiat, jotka ovat huonosti. Nordea 221918-68000. Raamattupiiri Iltaruskossa ma 13.9. Lohikeitot syötiin ja tohtorinhattu päähän lyötiin. Terveyskeskuslääkäri Jyrki Järvinen vilkaisee sydänfilmin kuvaa Kuhmoisten vuodeosaston käytävällä. Soita 0600-122 20 (20 euroa + pvm). 1912 Valkjärvi k. Päivi Hotokka Terveyskeskuslääkäri Jyrki Järvinen jatkaa vastaanottotyötä Kuhmoisten terveysasemalla uudesta hallinnollisesta tehtävästään huolimatta. syyskuuta 2010 4 VIIKON NIMET Olet lämpimästi tervetullut Kuhmoisten seurakunnan tilaisuuksiin! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 16. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Retki Helsingin kädentaitomessuille, järj. Syyslounas Kissakulman Torpalla Ma 20.9. Järvinen toteaa, että toimii lähinnä Kuhmoisten vastaanoton ja Jämsän työterveyshuollon henkilöstön esimiehenä. Kiitosmieli synnyttää hyvää mieltä ja on vahvempi matkaeväs kuin kiittämätön ja vain ikäviä asioita löytävä asenne. NUORISOTYÖ Isoskoulutus klo 17 ja nuortenilta klo 18 tiistaisin 7. Jumalan anteeksianto ja jatkuva huolenpito ovat suuria kiitosaiheita, ja ne säilyvät vaikka monista asioita joutuisimme luopumaan. – Ensi vuoden talousarvio on jo suurimmaksi osaksi tehty. 8. ja 15.8. Avioliittoon vihitty: Tomi Juhani Tillanen ja Tiia-Maiju Päivikki Koskela molemmat Keski-Lahden seurakunnasta. Monet kiitosaiheet tulevat helposti niin itsestään selviksi, ettemme siksi aina huomaa olla kiitollisia
Häntä opettaa Risto Valoaho. Pahkala-Ahosen pianotunnille on saapunut Tuuli Ahokas. – Pianisti on aiemmin ollut yksin puurtaja, ja ennen tuntien rajat olivat aika tiukkoja. Muskariryhmiin on mahdollista päästä mukaan myös kesken vuoden. – Kuhmoislaisia oppilaita meillä on yhteensä 26. Joillakin oppilailla se tulee herkästi, mutta joiltakin se vaatii enemmän paneutumista. Soitit sen äsken aika lyhyenä, opettaja Leena Pahkala-Ahonen neuvoo Tuuli Ahokasta pianotunnilla.. Hän muistuttaa nostamaan jousta ylemmäs oikeassa kohdassa. Osa heistä käy Jämsässä opiskelemassa muita soittimia, kuten kitaraa, kanteletta ja huilua. Valoaho toteaa, että on hyvä joutua harjoittelemaan välillä vaikeitakin kappaleita, välillä taas ohjelmassa pitää olla helppoja kappaleita. – Tuo nuotti on pidempi. – Peruspohja on luotu ammattimaisen opettajan johdolla. Nyt opetussuunnitelmakin suosittelee yhdessä soittamista. Tällä tavalla on Leena Pahkala-Ahosen mukaan saanut alkunsa trio Päivi Hotokka Jämsänjokilaakson musiikkiopistoon haetaan opiskelemaan pääsykokeiden kautta, jotka järjestetään yleensä toukokuussa. Hakijoita on koko opistoon vuosittain yhteensä noin 70, ja heistä noin 30 pääsee sisään. Nuottien lukeminen on joskus vaikeaa, Tuuli Ahokas sanoo. Perusopetus tähtää päättötodistukseen, ja sen jälkeen, noin lukioikäisenä, on mahdollista jatkaa suorittamaan opistotason tutkintoa. – Olen käynyt täällä opettamassa kymmenen vuotta, aloitin omasta ideastani. Täällä on hyvät tilat ja kivoja lapsia, opettaja kehaisee. Musiikkiopistoon otetaan uusia oppilaita vain lopettaPääsykokeista tunneille neiden tilalle, joten kaikki halukkaat eivät pääse tunneille. Leena Pahkala-Ahonen kertoo, että Kuhmoisistakin on lähtenyt soittajia opiskelemaan musiikkipainotteisiin lukioihin ja alan ammattikorkeakouluihin. – Vaikeita ovat kappaleet, joissa sormien paikat vaihtuvat nopeasti. Niiden, jotka ovat jo pidemmällä ja valmistautuvat tutkintoon, pitää soittaa jo tunteja. Reetta Sihto on jo päässyt esiintymään aika paljon paikallisissa tapahtumissa yhdessä toisten samanikäisten viulistien kanssa. Pianonsoittajilla ei aina ole yhtä luonnollisia tilaisuuksia harjoitella muiden soittajien kanssa, joten toisinaan yläkerran pianoja alakerran viulutunnit yhdistetään. – Hauskaa on oppia uusia kappaleita. – Kun on harjoittelussa läsnä ja tietää, mitä tekee, 15 minuuttia päivittäin voi riittää. Ihan kaikki opistossa aloittaneet eivät jaksa vuosien opiskelua. Pahkala-Ahonen kertoo, että soittoläksyistä katsotaan, mikä on onnistunut ja missä on vielä parantamisen varaa. – Pidän aika nopeatempoisista kappaleista, Reetta Sihto sanoo ja myöntää samalla, että eivät ne ihan helppoja ole. – Aika tärkeää on harjoitella oman soiton kuulemista ja tunteen tuomista, tulkintaa. Sen näkee heistä, Pahkala-Ahonen sanoo. – Jos haluaa vain soitella, jokin muu paikka on parempi opetteluun, Pahkala-Ahonen pohtii. Pahkala-Ahonen varoo sanomasta tarkkaan, mikä on Vuorotellen helppoa ja vaikeampaa sopiva harjoitusmäärä, koska se riippuu oppilaasta. Nyt meillä on myös yksi lauluoppilas, kertoo opiston vs. Hän on soittanut noin neljä vuotta ja käynyt sitä ennen musiikkileikkikoulussa, kuten useimmat opistolaiset. Se on oppilaalle hyvä pääoma. Valittavana on esimerkiksi rumpuja viuluryhmä sekä koululaisille tarkoitettu musiikin työpaja. Vaikka suorittaisi vain perusopinnot, siitä voi olla tulevaisuudessa hyötyä, kuten pisteitä ammatillisiin opintoihin. Risto Valoaho seuraa, kun Reetta Sihto harjoittelee Kalinkaa. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 8. Keskiviikkoisin voi opiskella viulunsoittoa ja keskiviikkoisin sekä torstaisin pianoa. Tulkintaa pitää harjoitella Tunneilla käyminen ei riitä soittamisen opiskeluun, vaan kotonakin täytyy harjoitella. Lisäksi nuorten elämässä on upea juttu, kun saavuttaa jotain. Musiikkiopisto järjestää Kuhmoisissa myös musiikkileikkikouluja eli muskareita. Valoaholla on Kuhmoisissa kuusi viuluoppilasta. Tällä kertaa Ahokas treenaa Pahkala-Ahosen opetuksessa muun muassa asteikkosoittoa ja soittotekniikkaa. Tavoitteellista opiskelua Soiton opiskelu musiikkiopistossa on tavoitteellista hommaa. Tämä on suora väylä musiikin ammattiopintoihin. rehtori Leena PahkalaAhonen. Yhteistyötä harjoitellaan myös esimerkiksi soittamalla nelikätisesti tai säestämällä toisia. Piano ja viulu myös yhdessä Samaan aikaan kun Tuuli Ahokas soittaa pianoa Kuhmolan yläkerrassa, Reetta Sihto harjoittelee alakerrassa viululla Kalinkaa . Pianon ja viulun pääsykokeeseen voi halutessaan osallistua jo 5-vuotiaana, mutta hankalampiin soittimiin sopiva aloitusikä on joitakin vuosia vanhempi. Jämsänjokilaakson musiikkiopisto järjestää kahtena päivänä viikossa Kuhmoisissa musiikin perusopetusta. syyskuuta 2010 Päivi Hotokka Koulunkäynti on päässyt jo hyvään alkuun, ja joillakin opiskelu jatkuu myös koulupäivän jälkeen. Soinnukas
Senni Vesikallio Ruohonleikkuu vaihtuu lehtien haravointiin, ja uiminen siirtyy järvestä uimahalliin. Edison Hazratin lempityö on Turun suunnalla kuvattu talvinen maisema, jota katsoessaan saa käyttää myös mielikuvitusta. Kuhmoisten punttisali on myös ilmainen ja se on avoin kaikille yli 14-vuotiaille. Tänä vuonna tapahtui muutakin, mikä sai Hazratin uskomaan omiin kykyihinsä kuvaajana. Joona Hypen, 15 – Futista pelaan. Painot odottavat nostajiansa punttisalilla. syyskuuta 2010 6 Päivi Hotokka Valokuvia Kuhmoisista ja muualta 4.–30.9.2010 Kuhmoisten pääkirjaston galleria Toritie 42 Edison Hazrati Voi sanoa, että Kuhmoisissa sijaitseva mökki on tehnyt turkulaisesta Edison Hazratista valokuvaajan. – Kun kuvia alkaa katsoa, niihin voi uppoutua ja niistä voi etsiä asioita. Edison Hazrati on iloinen, että Kuhmoisten kirjasto tarjoaa mahdollisuuden näyttelyyn aloittelevallekin taiteilijalle. Värien sulautuminen toisiinsa luo kuvien kauneuden. Saa improvisoida! Yhtä lailla harrastuksia ovat myös yksin lukeminen tai kirjoittaminen, piirtäminen tai soittaminen. Syksyn saapuessa muutkin harrastukset muuttuvat ja alkavat. Jo kauan sitten hän suunnitteli pitävänsä näyttelyn Kuhmoisissa. Pidän sellaisesta, jota kutsutaan rikkinäiseksi tai rumaksi. Hazratin omat lempityöt ovat kuitenkin hiukan erilaisia, maalausmaisia. Hän viettää kesäisin paljon aikaa Ansiolahdessa sijaitsevalla mökillään. Olin tyytyväinen, että pääsin finaaliin, enkä arvannut että ihmiset äänestäisivät kuvaani! Edison Hazrati on syntynyt Iranissa ja asunut Suomessa vuodesta 1992 lähtien. Hänelle itselleen riittää vain hetki siihen, että tietää, tuleeko kohteesta onnistunut kuva. Monet ohjatut toiminnat starttaavat käyntiin viimeistään tässä kuussa. Tänä syksynä on varaa valita jalkapallosta kirjoittamiseen ja kaikkea siltä väliltä. Niistä yleisö äänesti parhaat, Himo kuvaamiseen syttyi mökkipihalla ja minun kuvani tuli äänestyksessä toiseksi. Hazratin mielestä hyvä valokuva on ennen kaikkea sellainen, joka herättää tunteita. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Hänen kuvissaan onkin vanhaa puuta ja rapistunutta maalia, erilaisia rantoja ja rannoilta löytyneitä luonnonesineitä. Saija Vaskisalo, 15 – Piirrän, pelaan sulkapalloa, lenkkeilen ja luen. Salivuoroja on monta kertaa viikossa, eri päivinä. – En paljasta, miten kuvat on toteutettu, valokuvaaja nauraa, kun toimittaja yrittää arvailla. Niissä ei ole tarkkaa pääkohdetta, vaan liikettä. Hän rajasi ruiskuveneen pois, ja syntyi jännittävä kuva, josta katsoja ei pysty päättelemään, mistä ilmassa oleva vesi on peräisin. Voi jopa itse kuvitella, mitä kuvassa on. – Nämä ovat ensimmäiset askeleeni, haluan laajentaa ja kehittää osaamistani. Pinja Sinivaara, 15 – Isoskoulutuksessa ja nuortenilloissa käynti. Hetkeen Hazrati osasi tarttua esimerkiksi Turussa Tall Ships’ Racessa, jossa palokunnan vene ruiskutti vettä ilmaan. Hän osallistui Aamuset-lehden ja silmälasiliike Specsaversin järjestämään valokuvakilpailuun Ruissalossa kuvatulla talvisella merimaisemalla. Taiteessa ei ole lopullista päämäärää, johon pyritään, vaan ihminen uppoaa taiteeseen. Myös laiskottelu on usein aika hyvä harrastus.. Edison Hazratia kiehtovat erityisesti kivi, vesi ja puu. Hyvä kuva luo surua tai iloa Kirjaston näyttelyssä on esillä runsaasti kuvia Kuhmoisista, sekä laajoja maisemia että yksityiskohtia. Jos ei halua sitoutua joka viikko samaan aikaan olevaan toimintaan, punttisalilla käynti on hyvä vaihtoehto harrastuksia valittaessa. Hän sai viitisen vuotta sitten vaimoltaan lahjaksi digikameran, ja mistäpä muualtakaan kuvaaminen olisi alkanut kuin oman mökin pihasta. Tosin sattumalta kävi niin, että ensimmäisen lyhyen näyttelynsä Hazrati piti tätä ennen raisiolaisessa kauppakeskuksessa. Erilaiset jumpat houkuttelevat liikkumaan ja voimistelemaan, kerhoissa taas opitaan, leikiHarrastukset tulevat silloin kun syksykin tään ja käytetään luovuutta. – Esimerkiksi surua tai iloa, vaikka kuvaaja ei olisi niin tarkoittanut. Jokaisella ihmisellä tunteet ja ajatukset ovat yksilöllisiä, eikä kuvaaja siten voi päättää ennalta, millaisen vaikutelman antaa. kokeilla ja aloittaa vaikka käymällä tarkistamassa salivuorot koululla, punttisalin ovesta. Luonnon kuvaamisesta tuli miehelle intohimo, ja nyt hän on siinä vaiheessa, että uskaltaa hiljalleen laittaa töitään esille. Kannattaa Mitä harrastuksia sinulla on täksi syksyksi. – Myös kasa lehtiä tai roskia voivat olla kauniita. Harrastuksista saa vaikka kuinka monipuolisia itse keksimällä. – Raati valitsi kuvani kymmenen finalistin joukkoon. Hazratin mielestä on kuitenkin luotettava siihen, että jos on itse kuvaan tyytyväinen, muutkin kokevat sen samalla tavalla
Ensimmäisinä vuosina käytiin Hahmajärvellä ja Lehdesmäessä, nyt vaellettiin neljättä kertaa Velisjärvelle seurakunnan leirikeskukseen. Tiistaisin ja torstaisin on aamu-uinti aamuvirkkuja varten. Kaikki halukkaat pääsevät uimaan, padasjokelaisten lisäksi väkeä käy uimassa esimerkiksi Lammilta, Vääksystä ja Kuhmoisista. Urheiluseura sittenkin Kopse on hyvin harrastajakeskeinen ja hyvään yhdessäoloon keskittyvä seura, mutta silti urheiluseura. Tänä vuonna koulumestaruuskilpailut pidetään 11. Uiminen ja vesijumppa sopivat monelle, sillä niissä hapenottokykyä ja lihaskuntoa voi kohentaa, eikä se rasita niveliä tai tukirankaa. Hevosen selkään ja Kopseen toimintaan ovat tervetulleita kaikenikäiset ja -kokoiset. Terapia-altaan uimarit saavat nauttia huoneen kauniista valosta. Elokuisessa ohjelmassa nähtiin pieni poniratsastusesitys, vauhdikas esteratsastusnäytös, Päivänsäteen ja menninkäisen pariratsastus ja senioriratsastajakavalkadi. ja estemestaruudet 25. 1990-luvulla alkoi aikuisratsastusbuumi! Päivänsäde ja menninkäinen rockja kouluratsastusversiona. Aktiviteettia on joka vuodenajalle. Ratsastuksen lisäksi tarvitaan siis tukiliikuntaa. – Sen ansiosta meidän vesi on varsin hyvälaatuista. – Puhdistamme vedensuodattimet kaksi kertaa viikossa, kiinteistönhoitaja Pauli Lepistö kertoo. Tapahtumakalenteri löytyy netistä osoitteesta www.kuhmoistenkopse.net. Yhteistyö seuran ja tallin välillä on vankkaa. Kokonaisuuteen kuuluu kolme allasta, saunaja suihkutilat, 2 kuntosalia ja kahvio. 70ja 80luvuilla ratsastuksesta tuli yksi tyttöjen suosituimmista harrastuksista. Ratsastusseuran toimintaa taas ovat erilaiset retket, tapahtumat, valmennusten järjestämiset ja kilpailut. Lauantaina halli on kiinni. elokuuta. Padasjoen kunnan uimahalli sijaitsee aivan kunnan keskustassa, samassa kiinteistössä linja-autoaseman kanssa. Talli järjestää ratsastustuntitoimintaa ja hevosten täysihoitoa sekä tarjoaa seuralle puitteet erilaisiin tapahtumiin. Kyllä vain, herrasväkeä! Joskus ammoisina aikoina ratsastus oli Suomessa vain yläluokan ja armeijan huvia. Tärkeä osa toimintaa ovat kilpailut ja valmennustoiminta. Kopseen toimintavuotta esitteli kymmenkunta nuorta ja vähän vanhempaa ratsastajaa ratsuineen, keppihevosia unohtamatta. Monipuolista tekemistä Kuhmoisten Kopse on 1994 perustettu ratsastusseura, jossa jäseniä on tällä hetkellä lähes 90. Uimahalli on iltapäivästä iltaan asti yleisölle avoin koko arkiviikon ja vielä sunnuntainakin. Maanantaina ja keskiviikkona on iltapäivällä ohjattua vesijumppaa, tiistaisin ja torstaisin illalla, niihin saa osallistua ilman eri maksua. Viime vuosina kopselaiset ovatkin osallistuneet useille pilatesvoimistelun kursseille. – kuvat Matti Keskinen. Yleisöä ovat ihastuttaneet muun muassa Prinsessa ja lohikäärme , Tyttö ja siivekäs hevonen ja Hirmuinen lumimies . Ohjelmassa esiteltiin ratsastusseuran ja Kirjonurmen tallin toimintaa. Naapurimaa Viron hevostalouteen on tutustuttu kaksikin kertaa. Lisäksi ytimekäs osa seuralaisista tarttui Ratsastajainliiton kuntohaasteeseen, ja seuraavan puolen vuoden aikana on tarkoitus saada lisää voimaa niin käsiin, jalkoihin kuin selkään ja vatsaankin. Kesän kohokohta on Kopseen ratsastusvaellus. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 8. Tänä vuonna mainetta ja kunniaa niittivät junioreissa Tuuli Ahokas ja Venla Kallio, senioreissa Pilvi-Sisko Rantala. Mukana oli Ratsastusseura vauhdissa ympäri vuoden 14 ratsukkoa, ja paahtavassa helteessä mentiin metsäteitä ja polkuja. Keväällä lähdetään retkille, joita on tehty lähiseudun talleille ja hevostapahtumiin, viimeksi Pälkäneelle islanninhevostallille. Kilpailuihin kaikki katsojat ovat tervetulleita! Sekä kilpaettä harrasteratsastajat valmentautuvat ahkerasti huippuvalmentajien opissa. Talviset hevoslystit järjestetään Kuhmolassa helmi-maaliskuussa. Kouluja esteratsastuskilpailuja järjestetään vuodessa neljät, joista tärkeimpinä seuranmestaruuskilpailut. Tallilla starttasi taas uusi alkeiskurssi, ja seuran ohjelmassa on retki Helsinki Horse Show’hun pitkän tauon jälkeen. kenttätuomari. Iso allas on 17 metriä pitkä, Padasjoen uimahallin syyskausi alkaa ja veden lämpötila siinä on 27 astetta, terapia-altaassa ja lasten altaassa veden lämpö on noin 30 astetta. Yli 75-vuotiaille kuhmoislaisille, joilla on rintamamiestunnus, uiminen on kokonaan ilmaista, sillä Kuhmoisten kunta maksaa heidän uintinsa. Joulukuussa järjestetään ohjelmalliset pikkujoulut, ja Kopseen reippaan ja puuhakkaan loppuvuoden kruunaa jouluratsastus, jolloin hevoset puetaan kiliseviin kulkusiin ja kimmeltäviin joulukoristeisiin, ja komea kulkue suuntaa Kuhmoisten kirkolle ilahduttamaan viimeisiä kiireisiä kaupassakävijöitä. Esteratsastusvalmennuksia pitää Ville Kulkas, joka vei tänä vuonna hopeamitalin lajinsa suomenmestaruuskilpailuissa. syyskuuta. Kopse on esittänyt hevosnäytelmiä Kuhmolan kentällä jo vuodesta 1997. Halli on rakennettu 1970-luvulla, ja laajennus valmistui 1990-luvulla. syyskuuta 2010 Miia Lahtinen Kuhmoisten ratsastusseura Kopse aloitti syyskautensa avointen ovien päivällä 21. Tänä vuonna Velisjärvellä pidettiin lisäksi Kopseen syysohjelmaan pitkään kuuluneet viisiottelut, lajeina tikanheitto, maastojuoksu, keppihevosratsastus, vedenkanto sekä saappaanheitto, joka on osoittautunut varsinkin senioriväelle jokseenkin vaaralliseksi lajiksi. Kuhmoislaisille lähimmät uimahallit ovat Jämsänkoskella ja Padasjoella. Altaiden vesi puhdistetaan klooraamalla, automaatti huolehtii, että pitoisuus on 0,6 milligrammaa litraa kohti. Molempia lajeja opettaa Seppo Laine, joka on muun muassa kenttäratsastuksen maajoukkuevalmentaja ja kansainvälinen Vesa Koivu Syksy on hyvää aikaa aloittaa kuntoilu helteisen kesän jälkeen. Rauhallisuutensa vuoksi Padasjoen uimahalli on erityisesti lapsiperheitten suosiossa. Kouluratsastusta opettaa tamperelainen Petra Andrejeff. Liikuntalajina ratsastus on hieman jäykistävä, eikä nosta sykkeitä kovin korkealle
Ja siinäpä onkin ensimmäisen kirjan rakenne valmiina. Silloin tietää, että me olemme tehneet jotakin oikein. Myös ohikulkijat poikkeavat entistä useammin. – On monipuolisesti suolaista ja makeaa. Myöhempien vaiheiden jälkeen tila oli jaettu ja siitä lohkottua Ylä-Närvän taloa isännöi Juho Eerikinpoika Ylä-Närvä. Riitta Nurmi on ainoa palkollinen, hän tekee nelipäiväistä viikkoa. – Ruokatuotteita ostetaan eniten. Riitta Nurmi ja Kädentaitajien talkoolaiset toivottavat asiakkaat tervetulleeksi myymälään. Haastattelun lomassa Riitta Nurmi myy tuoreita luumuja, leivonnaisia, kirjoja, kartan ja naulakon koukkuja. Kirja kertoo siis suvun jäsenten äänellä Yli-Närvän talosta, Tervalan talosta, Kalliojärven talosta, Ylä-Peltolan talosta, Perä-Lättilän talosta, Pohjolan kartanosta Hartolassa, sveitsiläissyntyisestä meijeristi Arnold Wälchlistä, opettaja Eedla Branderista ja Kuhmoisten kirkonkylän Muurilasta. – Osa asiakkaista on ottanut tavaksi soittaa ja kysyä, onko niitä tai jotain muuta kovin mieleistä. Osuuskunta myy omien jäsentensä itse tekemiä tuotteita. En voi olla ihailematta sitä tiivistä, ilmaisuvoimaista ja raikkaita yksityiskohtia vilisevää kerrontaa, johon kirjoittaja toisensa jälkeen yltää. Vapaa-ajan asukkaat saapuvat viettämään pitkää viikonloppua ja laittamaan mökkiä kesäkuntoon. Sitten meille hyvin tärkeä ryhmä on mökkiläiset, heistä olemme saaneet paljon uskollisia asiakkaita. Ei ole sattumaa, että tältä suvulta talot ovat pysyneet käsissä ja työt tulleet tehtyä. Kädentaitajat ry toimii edelleen ja järjestää muun muassa Kuhmolan käsityömessut joulun edellä. Savimultaisia peltoja, tulevaisuuteen uskovaa rakentamista, ankaraa kuria, häitä ja hautajaisia, pystyviä naisia, komeita miehiä, hevosia, torvisoittoa, armeliaisuutta ja oikeudentuntoa kapinavuosina, kotiseuturakkautta ja Päijänteen aaltoja. – Ehkä hyvä myynti johtuu lämpimästä kesästä, ehkä myymälämme on tullut tunnetuksi asiakkaiden keskuudessa, Riitta Nurmi pohtii myymälän suosiota. – Jos puolukoita tulee, jos sieniä riittää ja on hyvät ilmat, meilläkin riittää kävijöitä, Riitta Nurmi kertoo. Osaaminen on kulkenut suvussa, ja se näkyy myös sukukirjan tekijöiden kädenjäljessä. Nimi oli lyhennys englanninkielisestä ilmaisusta Handmade in Kuhmoinen Finland – käsintehtyä Kuhmoisissa. Myymälä myy tuotteet ja tilittää rahat valmistajalle hintalapun tietojen mukaan. – Joskus asiakas kysyy jo ovelta, onko sen ja sen numeroisen toimittajan leipomuksia, Riitta Nurmi selvittää. Mutta ihmisiä on tänä kesänä ollut niin paljon liikkeellä, että kyllä se näkyy. Neuleasun hän käärii lahjapakkaukseen, joka jätetään sen verran auki, että sinne voi vielä sujauttaa lahjakortin. Aikaisemmin samaa tehtävää täytti HaMaKuFi ry. syyskuuta 2010 8 Vesa Koivu Kädentaitajien myymälä S-marketin alakerrassa ja Alkon myymälän vieressä on kaikille tuttu. Talkootyöllä on suuri merkitys osuuskunnalle ja myymälän pidolle. Se ei kuitenkaan yllytä paukuttelemaan henkseleitä, sillä talvi voi olla hyvinkin hiljainen, ja kesän tuotoilla pitäisi päästä talvesta yli seuraavaan sesonkiin. Mutta Kädentaitajien ovi käy viikonloppuisin vielä pitkälle syksyyn. Hallituksen lisäksi uurta vastuuta myymälästä kantaa neljän vapaaehtoisen ryhmä, johon kuuluvat Helvi Raivonen, Meeri Vaskisalo, Raili Lehtinen ja Eila Kilpinen. Kädentaitajien kesäsesonki käynnistyy tavallisesti pääsiäisen pyhistä. Harvakseltaan saapuu myös ihmisiä, jotka tulevat myymälään kahvittelemaan. – Ja joulu on oma sesonkinsa. – Joulun jälkeen tutut asiakkaat käyvät hyvästelemässä, että nyt tulee pieni tauko ennen kuin taas keväällä tullaan. – Se on palkitsevaa, kun ohikulkijat tulevat toisenkin kerran. Kalle Juhonpoika Tervala on syntynyt vuonna 1837 ja Eeva Matintytär Keskinen vuonna 1846. Sukuseuran sukuhaarat on nimetty heidän mukaansa: Emelia, Iida, Loviisa, Hulda, Akseli, Sylvi, Kalle ja Jussi. Eeva ja Kalle Tervalan sukukirja, toimittaneet Elina YläNärvä, Liisa Valsta, Sinikka Huikuri ja Heli Nelimarkka, Pori 2010 Tästä kirjasta on nyt paras olla sanomatta mitään. Kädentaitajat myötätuulessa ohikulkijoille ja vapaa-ajan kuhmoislaisille leipuri on tunnettu vain hintalapun numerokoodista. Kerrotun arvoa lisää se, että se on sisältä päin nähtyä, elettyä ja koettua. Määritelmä on sen verran joustava, että kirjatkin sopivat valikoimaan, vaikka kirja esineenä on teollista työtä. Sen jälkeen vetovastuu siirtyi Kuhmoisten kädentaitajat ry:lle, mutta myynnin kasvaessa havaittiin, että osuuskuntamuoto sopisi paremmin. Suvun varhaiset vaiheet tunnetaan Kuhmoisissa aina 1500-luvulta saakka. Osuuskunnassa on noin 250 jäsentä. Kalle Tarvalan puoliso Eeva Keskinen oli syntyisin Sysmän Soiniemeltä, Keskisen talosta, ja heille syntyi yhteensä yhdeksän lasta, joista kahdeksan eli aikuisuuteen. Saatesanojen ja aikakauden esittelyn jälkeen kirjoittajat kertovat Kallen vaiheet, Eevan vaiheet ja erikseen kunkin kahdeksan lapsen tarinan. Jäseneksi päästäkseen hakijan pitää valmistaa tuotteensa itse ja hänellä pitää olla jokin side Kuhmoisiin. Edelle on poimittu vielä Eemil Lättilän vuonna 1956 laatima kertomus Närvän vaarista eli Juho YliNärvästä, ja loppuun Hilkka Sillantakan runoja. Kesäisin ostetaan kaikenlaista saunomiseen liittyvää ja viemiseksi sopivaa, ja villasukat on suosikkiostos kaikkina vuodenaikoina. Jos soittaa muutamaa päivää ennen kuin haluaa tarjota herkkuja, meidän leipojat ehtivät valmistaa. Kuhmoisten Närvä on merkitty maakirjoihin yksittäistilana vuonna 1558, sen ensimmäinen nimeltä tunnettu isäntä oli Olavi Joonaanpoika. Kukaan, joka ottaa tämän kirjan lukeakseen, ei kadu ryhtymistään. Jos asiakas kaipaa vaikkapa kaappia, myymälä antaa hänelle osuuskunnan puuseppien yhteystiedot. – Paikalliset voivat tuntea toisensa, mutta monta kertaa Riitta Nurmi esittelee osuuskunnan jäsenten tekstiilitöitä, takaseinälle on rakennettu pieni näyttely Helvi Raivosen konekirjontatöistä. Kuhmoisten kädentaitajien myymälä on vakiinnuttanut paikkansa, ja kuluneen kesän myynti oli paras kautta aikojen. – On kuhmoislaisia, jotka käy aina. Varsinainen lomalaissesonki on lyhyt, juhannuksesta koulujen alkuun. Tervalan sukukirja. Käsitöitten menekki on tasaista. Kuvituksena on poimintoina suvun albumeista, ja kuvatiedot ovat oikein. Siitä pitäen viikonloput vilkastuvat. He ovat eläneet varsin läheltä nykyaikaa ollakseen sukuseuran lähtökohta, mutta kun suku on ollut lapsirikasta, jälkeläisiä on paljon ja he ovat ehtineet levittäytyä laajalle. Myymälä ei ole ihan kiinni 24-tiessä, mutta se ja sen opasteet näkyvät kyllä valtatielle. On luontevaa, että toiminnassa on mukana käsityöläisiä myös Jämsän, Keuruun, Padasjoen ja Vehkajärven puolelta. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Hän osti vuonna 1860 naapurista Tervalan talon ja antoi sen pojalleen Kalle Tervalalle viljeltäväksi. – Esimerkiksi perunapiirakalla ja ruisleivällä on vain yksi tekijä eikä niitä aina ole hyllyssä, Nurmi kertoo. – Talouden yleinen taantuma näkyy ehkä siinä, että ihmiset miettivät pitempään ja harkitsevat ennen kuin ostavat. Monet asiakkaista käyvät ostoksilla säännöllisesti, ja monella asiakkaalla on myös omia suosikkileipureita. Onneksi meillä on taitavia, ahkeria ja monipuolisia leipojia, että meillä on mitä myydä, Riitta Nurmi huokaa. – Meillä on kiva asiakaskunta, Riitta Nurmi sanoo. Kuhmoisten Tervalan sukuseura on perustettu vuonna 1985. Leivonnaisten suosio on valtava, ja se kasvaa vuosi vuodelta. Jokaisen kuhmoislaisen, jota kotiseutu kiinnostaa, pitäisi lukea Eeva ja Kalle Tervalan sukukirja itse. Myymälä toimii niin, että osuuskunnan jäsenet valmistavat tuotteet itse, pakkaavat, hinnoittelevat ja tuovat ne paikalle. – Ilokseen tätä työtä tekee! Yhdessä tehden Paikallisten käsitöiden myynti on vuodesta 2004 lähtien järjestetty Osuuskunta kädentaitajien kautta. Isot puuja metallityöt eivät mahdu myymälän tiloihin. Kirja on kovakantinen ja ulkoasultaan viimeistelty
– Pääsääntöisesti olin yksin, mutta joskus tuli joku vastaan mitä ihmeellisimmisKotiseutu tutuksi polku polulta sä paikoissa. – Ei ihme, että Halonen on viihtynyt siellä, Lampi kommentoi. – Yksi syy on se, että haluan mennä mieluummin katsomaan uusia paikkoja kuin esimerkiksi kiertää aina Asilammen lenkkiä. Eero Lampi sai kaikki tiet kuljettua viime keväänä, huhtikuussa. Lampi löysi Haukkasalosta myös Kuhmoisten rivieran, hienon hiekkarannan saaren pohjoisosista. – Yksin se on kiinnostavaa, että Haukkasaloon mennään lossilla. Kesäisin Lampi suunnistaa ja talvella hiihtää, mutta kevään ja syksyn rospuuttokausina hän liikkuu pyörällä ja kävellen. Lampi uskoo, että monet ihmiset ovat nähneet hänet, vaikka hän ei ole nähnyt heitä. En ole tavannut yhtään retkeilyyn kielteisesti suhtautuvaa. Eero Lammen kulkuneuvona retkillä on ollut seitsemänvaihteinen kombipyörä, joka soveltuu hyvin sorateille. Ensimmäisiä retkiä tehdessään Eero Lampi kulki ilman karttaa ja eksyikin välillä. Sillä lailla hoidettuja pihapiirejä en ole nähnyt muualla. Korkeuserot ovat hirveän suuria. Haukkasalon rannalta Pitkäveden taakse Tältä näyttää Eero Lammen kartta sen jälkeen, kun hän on merkinnyt siihen vihreällä kaikki kulkemansa tiet ja polut.. Teiden pitäisi olla autolla kuljettavia ja ottaisin kameran mukaan sekä tekisin kunnon muistiinpanot. Ylipäätään miestä ihmetyttää, että monet reitit ovat talvellakin aurattuja tai muuten kuljettuja. Lampi on jo ehtinyt vähän miettiä asiaa. Muita retkeilijöitä Lampi ei muista tavanneensa, paitsi Isojärven kansallispuistossa. Polkua ei ollut kartalla, ja maastossakin sen erotti vain juuri ja juuri, mutta aamulla siinä oli jo kolmet jalanjäljet. Molempia on Kuhmoisten metsissä paljon. – Teillä on puomeja lukematon määrä. Vaikka Eero Lampi kulki pitkin hiljaisia metsäteitä ja polkuja, hän ei juuri päässyt havainnoimaan luonnonvaraisia eläimiä. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 8. – Pitkäveden takunen on maisemallisesti erilainen. – Peruskartta on sen ikäinen kuin on, joten matkalla tuli vastaan yllätyksiä. – Ykkösvaihteella kiipeäisi vaikka puuhun, jos rengas pitäisi. Kun kaikki sopivat päivämatkat eli 40–50 kilometrin mittaiset reitit oli pyöräilty kotoa käsin, Lammen piti laittaa pyörä auton perään ja ajaa uusiin maisemiin. – Ainoa merkittävämpi luontoelämys oli, kun tulin polunristeykseen yhtä haaraa pitkin, ja toista haaraa käveli vastaan kurki kahden poikasensa kanssa. Viivojen viidakko kertoo, että Eero Lampi on nähnyt kuntaa enemmän kuin moni muu – hän on pyöräillyt tai kävellyt kaikki mahdolliset Kuhmoisten tiet ja polut. Niinpä Lammen suunnittelemasta päiväreitistä saattoi loppu jäädä toteutumatta, kun kilometrejä tulikin ennakoitua enemmän. – Päijänne näkyy tielle ja kalliomaisemat ovat hienoja. – Uskaltaako tätä sanoakaan – jos aloittaisi alusta. – Nykyisin metsäautotiet ovat mahdollistaneet pääsyn monelle erämaatalolle, Lampi toteaa. Yllättäviä kohtaamisia Kuhmoisissa liikkuessaan Eero Lampi on nähnyt kauniita maisemia ja tehnyt hauskoja havaintoja. Jutellessa kävi ilmi, että talon edesmennyt isäntä oli henkilö, jonka tunsin. – Kävellen olen liikkunut useammin kuin pyörällä, mutta kilometrejä on varmaan tullut noin puolet ja puolet. Kurjet ainoa luontoelämys Syrjäseuduilla vastaan tulleet ihmiset ovat olleet enimmäkseen esimerkiksi kesäasukkaita. Ei jänistä tai oravaakaan, saati sitten susia tai karhuja. Tie on siellä kapea eikä liikennettä juurikaan ole. Myöhemmin hänen apunaan on ollut peruskartta. Teitä on luonnossa paljon enemmän kuin kartalla. Lampi arvelee, että kilometrejä on kuuden vuoden aikana kertynyt yhteensä noin 3 000. – Jos olen jonkun huomannut, olen mennyt juttusille. syyskuuta 2010 Päivi Hotokka Lattialle levitetty Kuhmoisten kartta on täynnä vihreällä vahvistettuja reittejä. Kartta ei kerro koko totuutta Kaksi asiaa Lammelle on jäänyt matkoiltaan mieleen: kodat ja puomit. Hän poikkesi tavoistaan ja suuntasi pihaan. Se on autoilta kielletty, mutta pyörällä saa ajaa. Suurin piirtein yhtä paljon reittejä hän on kolunnut jalkaisin, eikä pienimmille poluille edes ole pyörällä asiaa. – Talon tytär oli juuri edellisenä päivänä saapunut Kanadasta miehensä kanssa. Kiinnostava ja tuntematon paikka on myös Ouninpohjassa sijaitseva Köntti, joka on entisaikaan ollut hevosella rahtia ajavien kuskien taukokievari. Päivi Hotokka Kaksi paikkaa oli ylitse muiden Eero Lammen pyöräilyja kävelyretkillä. Viimeiseksi makupalaksi hän jätti Hiukkolansaaren eteläpään, koska ei ollut käynyt siellä aikaisemmin. Kymmentä puomia kohti on yksi paikka, joka toivottaa tervetulleeksi, Lampi arvioi. Hän ylistää Haukkasalon saarta ja Kuhmoisten länsirajalla Pitkäveden takana sijaitsevaa aluetta. Metsäteillä pyöräilyn luulisi olevan vähän yksinäistä ja joskus yksitoikkoistakin, mutta liikkuja kohtaa myös yllätyksiä. Kotiin ja laavuihin hän törmäsi sekä tien varressa että hyvin metsään piilotettuna. Vakituiset asukkaat olivat muuttaneet pois jo 1960luvulla, ja silloin lähin tie oli ollut parin kilometrin päässä. Aluksi hän pyöräili kotoa Kokonniemestä Harmoisten suuntaan, kunnes keksi ottaa projektiksi kaikkien teiden kulkemisen. Toisaalta tuli olo, että entäs nyt, mitä keksin tilalle. – Tuntui hienolta, kun tavoite tuli täyteen. Muille retkeilijöille Lampi suosittelee lisäksi rantareittiä Ruolahdelta Pyhänpäähän ja YliKärppään. Erikoisin tapaus hänelle sattui syrjäisellä autotiellä Päijälän suunnalla lähellä kunnan länsirajaa. Isojärven suunnallakin on ulkoilijoille mahtavia maisemia, esimerkiksi Kotakoskella Pekka Halosen kesäpaikan lähistöllä ja Liivelahden eteläpuolella. Joskus kävi niin, että kartalla tie kulki pihan läpi, mutta todellisuudessa tietä ei enää ollutkaan. Häntä kuitenkin vähän harmittaa, että on tehnyt tarkan kilometriseurannan vain yhdeltä vuodelta. – Kerran olin liikkeellä Kylämän suunnassa, ja yöllä oli tullut 15 senttiä uutta lunta. Mutta jos saan paremman idean, toteutan ehkä sen. Lampi näki todella upean vanhan pihapiirin ja huomasi, että talossa ollaan kotona
Vehkajärvi olikin kahdentuhannenkymmenen auringonsäteen päässä . Iltapäiväksi menimme Kiinan muurille. Vehkajärvi siirtyy entistä lähemmäksi sydäntä.. Pekingissä oli lämmintä Siperia opettaa, osa 3 Pekingin ankkaa lähtiäisillallisilla Kiinassa. Muistoksi matkalta meille jäi tuhansia kuvia ja monta tuntia videota sekä paljon muistoja ja muistelemista. Liian suuri osa vastaajista ei kirjannut kotipaikkakuntaansa lipukkeeseen. Hän voitti terassitaulun. Pelloilla kasvoi maissia ja hedelmätarhoja oli paljon. Kovin väärä ei kuitenkaan liene johtopäätös, että vastaajista suurin osa oli ulkopaikkakuntalaisia, joilla oli ennakkoon suhde Vehkajärveen. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Jokaista vaunua nosti neljä mekaanista kierretunkkia noin kolmen metrin korkeuteen, kun telien kiinnitys oli irrotettu. Osmo Haaki ja Veikko Järvinen tarjoomusten äärellä. Vaunut irrotettiin toisistaan ja työtä tehtiin usealla radalla yhtä aikaa suuressa hallissa. Poliisit valvoivat tilannetta. Kaupunkipaikoissa näkyi isoja rakennushankkeita ja ihmisiä paljon töissä. Sellaisia olivat muun muassa ilmaukset ihan vieressä, nurkan takana, näköetäisyydellä tai Kuhmoisten naapurissa tien vieressä. Pekka Lehmussaari, Matti Katainen ja SipiHeikki Tapanila laulavat serenadia retken oppaalle Nadia Ripatille. Näkyi rehevää kasvillisuutta. Mielenkiintoinen matka oli tehty. Samaan ryhmään voidaan liittää sellaiset sanalliset vastaukset, jotka kuvasivat mitattavaa, konkreettista etäisyyttä. Kaikki tajusivat tilanteen vakavuuden, ja Osmo kävi hakemassa yöpäivystäjän niskaotteella katsomaan kipinöintiä, koska yhteistä kieltä ei löytynyt. Kiitos siitä kuuluu aktiivisille kahviotytöille. – kuva Veikko Järvinen Matkakertomus päättyy. Ajallista suhdetta paikkakuntaan kuvailtiin ilmaisuilla: Vehkajärvi on lähellä joka kesä , tai kesällä aika lähellä, talvella vähän kauempana . Se on näytelmäpiirin esityksissä, kesäkahviossa ja kirkon mäellä. Vastauksissa ei unohdettu myöskään itse kyselypaikkaa eli kesäkahviota. Yhteistä tässä ryhmässä oli ilmaus: Eihän se kaukana ole, vaan kun oikein mietin, niin kyllä se lähellä on. Yön olimme jälleen jurtassa ja sade ropisi nukuttavasti kattoon, kunnes kolmen aikaan heräsin voimakkaaseen rätinään. Kuumaa ja ruuhkaa oli sielläkin. Matka jatkui taas läpi yön ja aamulla herätessämme uudet maisemat olivat edessä. Saatuani silmät auki, näkyi valtavat kipinät valumassa katosta kohti lattiaa ja sänkyjen päälle ja alle. Viimeisenä päivänä Kiinassa kävimme Kielletyssä kaupungissa ja Mao tse Tungin mausoleumilla. Kyselyyn jätettiin 86 vastausta. Tulosta voidaan pitää lupaavana osoituksena kävijöiden kyvystä lähestyä asioita luovasti. Onnetar suosi Pekka Aarnia Espoosta. Aamulla kävimme keisarien palatseissa ja haudoilla sekä tutustuimme silkin valmistuksen eri vaiheisiin. Kritiikkiäkin esitettiin Toiveiden ilmaisuna sekä kritiikkinä kylää kohtaan voidaan pitää vastauksia: kylä on ihan liki, mutta ihmiset pitäytyvät liian kaukana tai kylä on lähellä, mutta ihmiset kaukana . Konkreettisimmin lapsuuden uimajärvi oli 3 km päässä. Niinpä Eino Leinon päivän vastauksissa Vehkajärvi sijaitsi tuoreen pullan alkulähteellä tai kahviotytön hymyssä . Kansaa virtasi koko ajan lisää ja helle oli lähes sietämätön. Iltasella olimme Mongolian ja Kiinan rajalla, jossa molemmissa toistuivat samat tiukat rituaalit papereiden täyttämisineen. Lauloimme triona hyvälle matkanjohtajallemme kiitokseksi: ”Oi Nadja, Nadja”… Kotimatkalle lentäen Aamulla suuntasimme kohti lentoasemaa, josta nousimme tutuin sinivalkoisin siivin ilmaan kohti Helsinkiä. Seuraavana iltana seurasimme komeaa salamointia taivaankannella, mutta itse ukkonen kävi suhteellisen vaimeasti. Kuluneen kesän kahvio pystyi hyvin lähentämään ulkopaikkakuntalaisia Vehkajärveen. Ehkä toisen kerran menemme saman kierroksen talviaikaan, jolloin ei ainakaan ole liian kuuma. Sen jälkeen telit lähtivät radan sivussa liikkuvan vaijerin vetäminä eteenpäin ja samaan aikaan kapeammat telit tulivat paikoilleen ja vaunut laskettiin alas. syyskuuta 2010 10 Pekka Lehmussaari Mongoliassa, sen pääkaupungissa Ulan Batorissa. Ketkä vastasivat Tarkempaa analyysiä vastaajien kotipaikasta ei aineistosta voi tehdä. – Ehkä suomalaisia kanssaihmisiä ei olekaan yhtä helppo johdatella pelkillä huonoilla kysymyksillä niin kuin maamme hallitusta, arvio tuloksia analysoinut kyläaktiivi. Oli taas mukava päästä hotellimajoitukseen. vehkajarvi .info , Pajulanjärvestä katsoen hikinen kävely, matkalla muikkuapajalle tai syvällisesti ilmaistuna matkan varrella kirkkomaalle . Vettä satoi paljon, ja aamulla jättäessämme hyvästit jurtille osa niistä lillui jo veden varassa. Saavuimme Pekingiin iltapäivällä, ja vastassa ollut paikallisopas kertoi lämpötilan olleen 39 astetta ja ilman kosteuden todella korkean. Aamulla sama toistui ja sitten herätys tehosi. Illalla kävimme katsomassa maailmankuulujen kiinalaisten akrobaattien temppuja. Satunnaiset matkailijat eivät viitsineet vaivata päätään tyhmään kysymykseen vastaamiseksi. Luovia sanallisia vastauksia Sanalliset ilmaisut kuvasivat vastaajan suhdetta Vehkajärveen joko tunteen, kokemuksen, toiminnallisuuden tai toiveen kautta. Valvoin vielä tunnin, koska pelkäsin kipinöiden jääneen kytemään eivätkä palovaroittimet kuulu jurtan varusteluun. Vastaajilla oli siten selvästi syvempi suhde Vehkajärveen. Se on logona verkkarin takissa, musiikkina vaarin viulussa Vehkajärvivalssin soidessa. Kahden hytin välissä oli yhteinen wc ja pieni suihku. Siellä täällä näkyi villihevosia, mutta kaiken kaikkiaan luonnon eläimiä näkyi päiväsaikaan vähän koko matkalla. Kiinan raiteet ovat 8,5 cm kapeammat kuin Venäjän ja Mongolian raiteet, joten telien vaihto on aina pakollinen ja iso työ. – k uva Jorma Mattila Vehkajärvi olikin lähellä 106 km, Kokemäeltä 170 km päässä ja liian kaukana Imatralta. Toiminnallista lähtökohtaa edustivat muun muassa vastaukset klikkaus www. Kiinan puolella oli ensimmäinen junan telien vaihto, joka on varsin erikoinen juttu nähdä. Olipa vastauksissa ennakoitu tulevaakin numerosarjalla: 15.06.2011 . On mukava lähteä, mukava olla, mutta paluu on aina parasta... Se on kylä missä asua. Ilta päättyi Pekingin ankkaa syömällä. Kesäkahviosta muodostuneekin jatkossa entistä tärkeämpi väline välittämään ja vahvistamaan ulkopaikkakuntalaisille sitä aktiivista ja lämmintä vehkajärveläistä henkeä, jonka kylän kantaasukas kirjasi vastaukseensa: Vehkajärvi on siellä, missä itse olen. Illalla maukkaan kiinalaisen aterian jälkeen uni maittoi. Vehkajärvellä koettuja tilaisuuksia tuotiin myös esiin kertomalla: aina kun korvissa soi, on Vehkajärvi lähellä . Seuraavan yön nukuimme toisessa jurtassa. Tunnepuolen vastauksissa Vehkajärvi havaittiin olevan katsojan omien korvien välissä tai ihan lähellä sydäntä . Kyselyn vastauksissa havaittiin mielenkiintoinen jako vastausten välillä. vastaukset on analysoitu ja kyselyn voittaja arvottu. Yritin porukkaa hereille, mutta se ei tepsinyt. Kiina ja Peking Kello 7.15 olimme taas asemalla ja suuntasimme kohti Pekingiä uudessa mongolialaisessa junassa, joka oli paras käyttämistämme. Puolet vastanneista käytti määreenä matemaattista metrilukemaa, puolet käytti luovaa sanallista ilmaisua. Tarkkoja vastauksia Matemaattisen vastauksen antaneiden joukosta erottuivat muun muassa tiedot, että Vehkajärvi on Nastolasta Vehkajärven kylätaidetoimikunnan lahjoittama utuinen terassitaulu arvottiin kaikkien Kuinka kaukana Vehkajärvi on. -kyselyyn vastanneiden kesken. Kukaan ei saanut poistua junasta operaation aikana. Arvelin sulakkeen menneen keskuksesta. Jorma Mattila Vehkajärven kesäkahviossa 2010 olleen kyselyn Kuinka kaukana Vehkajärvi on. Seurasin jonkin aikaa tilannetta, kunnes kipinöinti päättyi. Myös matemaattisen vastauksen antaneista erottui ryhmä, joka haki etäisyyden selkeästi kotipaikkakunnaltaan eikä kyselypaikasta. Se suhde ei ollut sidottu nykyhetkeen ja pelkkään matematiikkaan. Vehkajärvi olikin lämpimän ajatuksen päässä ja mieleen tallennettu . Vastaaja ilmeisesti odottaa ensi kesän kahvion aukeamista. Pian maisemat alkoivat muuttua aroista Gobin autiomaaksi, joka ei ollut paljasta hiekkaa, vaan pieniä heinätupsuja kasvoi hiekan pinnassa. Sitten isännät hakivat tongit ja katkaisivat johdon
Kyläläiset sanovat, että Ossista ja hänen polkupyörästään voi tarkistaa vaikka kellonsa. Näin kuitenkin on Heinon verstaan osalta. – Sisäpuolen pokia ei varmaan tarvitse vaihtaa, Ossi Engblom sanoo. Olen tehnyt joskus myös pirttikalustoja, Engblom kertoo. Joskus isännät pyytävät Engblomia valkkaamaan suoraan metsästä työhön sopivan puutavaran. Tein myös ruumisarkkuja, ja se olisi työllistänyt minut kokonaan, mutta sanoin Heinolle, että en ryhdy pelkästään niitä tekemään. Vuonna 1952 Heino vuokrasi verstaansa Engblomille, ja Engblom tekee vieläkin kaikkea mitä puusta tarvitaan, ikkunoita ja ulko-ovia. Seuraavana päivänä liimausjäljet putsataan käsihöylällä. Nykyisin Ossi Engblom tekee ikkunat karmeineen valmiiksi asti. Sitten poka sovitetaan karmiin, laitetaan pohjamaali, saranoidaan ja laitetaan lukot. Ikkuna syntyy. Verstaan ulkovuorauksesta on vaihdettu jo suuri osa, ennen talvea kohennetaan kattoa. Sodan jälkeen Heinon puusepänverstas oli ainoa isompi verstas Kuhmoisissa, ja se toimi korkeapaineella. – Tammi-helmikuulla kolmannen korttelin aikaan, jopa maaliskuullakin, jos puu on vielä jäässä. Lasitusta edeltävän pohjamaalauksen teen. Puitteet haettiin myöhemmin ja ne sovitettiin paikoilleen itse rakennustyömaalla. Terien avulla voi tehdä monenlaisia uurroksia, mutta tavallisesti puitepuuta vain kevennetään vinoamalla yhtä syrjää, lasien välipuuta kahdelta syrjältä. Silloin ei ollut talotehtaita ja valmispaketteja, vaan rakennukset tehtiin alusta asti paikan päällä. Kun Ossi Engblom on hyväksynyt puutavaran ikkunan puitetta varten, hän katkaisee lankun sopivan pituisiksi pätkiksi. Ennen puitteen kokoamista liitokseen pannaan liimaa, ja kokoamisen jälkeen tarkistetaan, että puitteen kulmista tuli suorat. Puitteen pystypuiden aihioiden päihin jyrsitään jyrsinkoneen avulla kaksi koloa. Kun jälleenrakennuskausi hiljeni, Ossi Engblom sai tehdäkseen kesämökkien ikkunat. Niistä olen tehnyt puolen tusinaa renginkaappia, kesämökkiläisille, ovat vielä ovea vailla. Santtu Heinon vuonna 1928 rakentamat puusepänkoneet ovat käytössä ja toimivat yhä, voimansiirto tapahtuu hihnojen välityksellä. Ikkunoita ja ovia meni paljon. Huonommat tein polttopuuksi, parhaat on vanhan ajan punaista honkaa. – Kesämökkien rakentajat olivat suuri työllistäjä, mökkejä tehtiin varmaan sadan mökin vuosivauhtia. Aihiot kaapataan saman mittaisiksi sen mukaan, mitä pokassa tarvitaan. Ennen karmit vietiin rakennuksille heti, kun ne valmistuivat. – Tulen varttia vaille seitsemän ja lähden viideltä pois, saattaa se heittää, Ossi Engblom jarruttelee ihmisten puheita. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 8. Sen jälkeen lankku halkaistaan sirkkelillä ikkunan puitteessa tarvittaviksi aihioiksi. – Sain joku aika sitten puutavaraa puretusta ladosta. – Tein alkuun monenlaista hommaa, olin alaikäinen enkä päässyt koneisiin. Verstas sijoittui alkuun asuinrakennuksen kivijalkaan, mutta vuonna 1928 Heino rakensi uuden, kaksikerroksisen puusepänverstaan tontin alareunaan. Kunnolliset aineet on oltava Ossi Engblom ostaa jonkin verran puutavaraa paikallisilta toimittajilta, myös Lahden Puukeskukselta saa hyvää tavaraa. Kun rakennuksessa on noin 30 aukkoa ja neljä ulkopuitetta kussakin, tarvitaan 120 uutta pokaa. Se on edelleen paikallaan, nykyisin sen edessä on Sisustustarvike-liikkeen kiinteistö. Isoja ikkunoita on tässä kerroksessa 11, ja alakerrassa saman verran lisää. Hän saapuu työmaalle aamulla klo 7.00 ja lopettaa työt klo 17.00. Kun rintamamiestaloja rakennettiin, verstaalla oli viisi työmiestä talviaikaan, ja kesäksi Santtu Heino palkkasi vielä pari ammattikoululaista. Kun puu kaadetaan jäisenä, pihka ei valu pois. – Mööpeleitäkin hiljaisempana talviaikana. – Kaikki sanoo, että ethän suinkaan sinä vielä lopeta, Ossi Engblom perustelee. – Ulkopuolen pokat on tehtävä kaikki uusiksi, ja jokunen karmikin. Ossi Engblomin ikkunoita joka kylällä Ossi Engblom ajaa jyrsimellä tulevan ikkunanpuitteen huulloksia, samaa konetta voi käyttää myös sirkkelinä. syyskuuta 2010 Vesa Koivu Santtu Heino hankki vuonna 1906 omistukseensa nykyistä S-marketia vastapäätä sijaitsevan kiinteistön ja aloitti puusepän työt. – Tiheäsyinen, oksaton mäntylankku, joka on tehty tyvipuusta. – Minun tekemiäni ikkunoita ja ovia on kirkonkylällä, Poikkijärvellä, Ruolahdella, Pihlajakoskella, Leppäkoskella, Engblom luettelee. Kun pystypuiden ja vaakapuiden päät painetaan yhteen, liitokset menevät tiiviisti kiinni. Talven tullessa Ossi Engblomia odottaa urakka verstaan ikkunoiden tekemisessä. Ossi Engblom tuli Santtu Heinolle puusepän oppiin vuonna 1947. Sen jälkeen aihioitten päät tapitetaan. Nyt Ossi Engblom tekee samojen 1950ja 1960-luvulla rakennettujen kesämökkien ikkunoita ja ovia toiseen kertaan. Santtu Heino myös opetti Ossi Engblomin puusepän töihin. Siihen aikaan verstas oli jo siirtynyt Engblomin hoitoon. – En mielelläni tee maalaustöitä, ei ole sopivia tilojakaan siihen. – Kylämän Säikäänniemen kesäasutus on ollut suuri työllistäjä. Kolmas kortteli tarkoittaa täyden kuun jälkeistä viikkoa. Ossi Engblom on tehnyt puusepäntöitä Heinon verstaalla 63 vuotta. Harva puusepänverstas on toiminut yhtäjaksoisesti 104 vuoden ajan. Tulevan talven aikana on tarkoitus tehdä remontti myös puusepänverstaan omiin ikkunoihin. Varovaisestikin arvioiden Ossi Engblom on tehnyt työuransa aikana tuhansittain ikkunoita. Sen jälkeen jyrsinkoneen terät vaihdetaan ja vaakapuiden aihioiden päihin jyrsitään kolme koloa. Heinon puusepänverstaan vuorilaudoitusta on uusittu kuluvana kesänä. Hän jatkaa työtä verstaallaan, vaikka eläkeikä on tullut jo täyteen. Jyrsinkoneeseen asennetaan sopivat terät, joiden avulla aihioon jyrsitään huullos ikkunalasia varten ja sopiva profiili. Voi varmaan sanoa, että minun tekemiäni ikkunoita ja ovia on Kuhmoisten kaikilla kylillä. Sen jälkeen laitetaan lasit paikoilleen ja kitataan ne. Hän tietää myös, mikä on oikea aika korjata puu. Oikohöylällä puusta tehdään suora, tasohöylällä lankunpätkä höylätään sopivan paksuiseksi. Juha Kulju ja Paula Rivinoja ostivat viime vuonna Heinon kirjakaupan kiinteistön, ja he kunnostavat myös puusepänverstasta hyvässä yhteisymmärryksessä Ossi Engblomin kanssa. – Ikkunan teossa ensimmäinen ehto on kunnolliset aineet, Ossi Engblom sanoo. Työn teettäjä yleensä tuo tarveaineet omasta metsästään
Liikennevakuutuskeskus on kaikkien Suomessa liikennevakuutustoimintaa harjoittavien vakuutusyhtiöiden yhteistyöelin. Pelti paukkuu pysäköintialueella Nopeusrajoitus kuhmoislaiset ei-kuhmoislaiset luku % luku % 10 km/h . Kuhmoisten Sanomat kiittää kesäkuhmoislaista Esa Nysteniä, joka on ystävällisesti poiminut paikkakuntaa koskevat tiedot Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunnan tilastoista. Tällä kertaa katsotaan, mikä on vahinkopaikka ja millaiset olivat olot. Lähinnä tytöille tarkoitettu Siskodisko -sarja kertoo murrosikäisten koettelemuksista huumorin keinoin. Muistattehan käyttää myös viehättäviä lähikirjastoja, suosituimmat uutuuskirjat kuten Enni Mustonen, Pirjo Tuominen, Leena Lehtolainen, Mäki, Remes ynnä muut on tilattu ja tulleet jo lainaukseen Pihlajakoskella, Puukkoisilla, Päijälässä ja Ruolahdessa. Syksy on perinteisesti myös tietokirjojen aikaa, kun ihmiset puhkuvat intoa kesän lepäämisen jälkeen. Kuhmoislaisille erityisen rakkaita ja turvallisia ovat Rea Peltolan kirjoittamat ja Vesa Koivun kuvittamat tietoteokset, joista löytyy apu syksyisen puutarhan hoitopulmiin. Elokuvat luontuvat hyvin pimeneviin ja myrskyisiin iltoihin, elleivät sähköt katkea. . 1 0,7 yksityistien liittymä 7 5,5 1 0,7 etuajo-oikeutettu risteys 12 9,4 6 4 tasa-arvoinen risteys 5 3,9 4 2,6 kaarre 18 14,1 31 20,5 suora tie 20 15,6 59 39,1 pysäköintialue 55 43 37 24,5 muu alue 11 8,6 11 7,3 ei tiedossa . Meillä on sääntönä, että kaikki mahdollinen tehdään, jotta asiakas saisi tarvitsemansa julkaisun; rajana on, ettemme itse kirjoita teoksia. . Sohvi Koskinen Kirjastossa syksy on uutuuksien aikaa, suurimmat kustantajat ajoittavat myydyimmät teokset sopivasti syksysesonkiin. Näissä tilastoissa liikennevahingoksi on laskettu vahinko, jonka johdosta on maksettu korvausta henkilötai omaisuusvahingosta, tai sellainen, josta on aiheutunut järjestelytai oikeuskuluja. Tilastojen pohjana ovat ne samat 128 kuhmoislaisille ja 151 toispaikkakuntalaisille käynyttä vahinkoa kuin edellisilläkin kerroilla. 1 0,7 20 km/h 1 0,8 2 1,3 30 km/h 10 7,8 4 2,6 40 km/h 5 3,9 13 8,6 50 km/h 17 13,3 13 8,6 60 km/h 2 1,6 8 5,3 80 km/h 5 3,9 32 21,2 100 km/h 2 1,6 10 6,6 ei tiedossa 86 67,2 68 45 kaikki 128 100 151 100 Valoisuus kuhmoislaiset ei-kuhmoislaiset luku % luku % päivänvalo 109 85,2 115 76,2 hämärä 6 4,7 21 13,9 pimeä, valot 3 2,3 4 2,6 pimeä, ei valoja 4 3,1 8 5,3 ei tiedossa 6 4,7 3 2 kaikki 128 100 151 100 Keli kuhmoislaiset ei-kuhmoislaiset luku % luku % kuiva, paljas 72 56,3 99 65,6 märkä, paljas 6 4,7 13 8,6 luminen, jäinen 44 34,4 35 23,2 ei tiedossa 6 4,7 4 2,6 kaikki 128 100 151 100 Yllä – Tämän selvempää ei tilastojen kertoma voi olla, melkein puolet kuhmoislaisten liikennevahingoista syntyy pysäköintialueella. Musiikkipuolta kannattaa nyt tulla penkomaan; olemme hankkineet pari sataa levyä lisää kokoelmiin; klassisen musiikin puolikin monipuolistuu hiljalleen. Itse suosin elämäniloisia happy end -elokuvia syksyisin kuten esim. Kirjastot ovat verkostoitumisen pioneereja ja mestareita jaloin tarkoituksin. Liikennevahingot Kuhmoisissa 2000–2008, osa 3 Liikennevahinkojen tapahtumapaikka kuhmoislaiset ei-kuhmoislaiset luku % luku % tasoristeys . Paikkakuntalaiset ajavat kolareita aika paljon myös lumisella ja jäisellä tiellä, enemmän kuin toispaikkakuntalaiset. . Liikennevakuutuskeskus tilastoi Suomessa sattuneita liikenneturmia monin tavoin. Sekä tietty itsehoito-oppaita. Kirjasssa seikkailee Murolojen kanssa eräät Eino ja Pirkko, jotka kenties tunnistamme – eräs Eino on myös tunnetulla tyylillään tehnyt kirjan kannet. Teos on ylistyslaulu Päijänteelle, mutta siinä on myös mielenkiintoisia huomioita suomalaisista tavoista, politiikasta ja kielestä. Nuorten kirjoissa uutuudet painottuvat edelleen fantasiaan ja kauhuun yliluonnollisin maustein. Se myös käsittelee tuntemattomien ja vakuuttamattomien ajoneuvojen vahingot. Pyryilmoista tilaston laatija ei osaa sanoa mitään, mutta eikös vaan kuiva ja paljas tien pinta houkuttele eniten erehtymään. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Lasten kuvakirjoja voi taas tulla kuuntelemaan keskiviikkoisin aamupäivällä, kun satutunnit alkoivat syyskuun alussa. Näyttelytilassa on syyskuun ajan esillä turkulaisen Edison Hazratin oivaltavia valokuvia Kuhmoisista ja muualta. Kirjastosta löytyy apua kaikenkattavaan tiedonnälkään aiheesta kuin aiheesta. Kuhmoislainen Ahti Heikkilä on julkaissut Pekka Halosen Kuhmoisten aikaan Hurjaa, upeaa, toiveikasta, pimenevää keskittyvän, runsaasti kuvitetun tietoteoksen, joten näin poistuu tuokin puute muuten tarkassa Halos-tutkimuksessa. Myös Henning Mankellilta tulee uusi kirja, 1900-luvun alussa bordellia Afrikassa pitäneestä ruotsalaisnaisesta kertova Likainen enkeli , Outi Pakkaselta dekkari, Antti Tuurilta sotaromaani. Lisäksi päivän valon on nähnyt John Murolon, sanoisinko puolkuhmoislaisen, englanninkielinen teos Elks do not Speak English . syyskuuta 2010 12 Vesa Koivu Kuhmoisten Sanomien numeroissa 33 ja 35 on tilastojen valossa selvitelty, kuka Kuhmoisissa kolaroi ja mihin aikaan. Pieni suklaapuoti , Bagdad cafe , Syö juo mies nainen sekä iki-ihania BBC:n klassikkosarjoja, kaikki saatavana täältä kirjastosta. Onhan syksy toiveikkaan laihdutuskuurin ja reippailun aikaa. Tulossa on uutuus Virpi Hämeen-Anttilalta, Päivi Alasalmen hurja novellikokoelma, Matti Yrjänä Joensuun kauan odotettu Harjunpää -rikosromaani. Onhan tietenkin niin, että näillä keleillä liikennettäkin on kaikkein eniten. Jos Kuhmoisten kirjastoista ei jotakin opusta löydy, aina sellaisen voi tilata muualta. Puutarhaihmisille löytyy hyllyittäin oppaita; puutarhat ja kasvimaat tarvitsevat hoitoa syksyisin kevättä varten. Raili ja Jouko Nivarpää ovat alusta asti kannustaneet ja tukeneet näyttelytoimintaa, mistä olen kiitollinen. Meille tutut tavat ja asiat alkavat mietityttää virkistävästi. Elokuussa saimme ihastella Raili Nivarpään taidetta kuudelta vuosikymmeneltä sekä Kaisu Klemetin postimerkkejä ja Henna NivarpääAmpujan keramiikkaa. Yksi innoittavimmista kirjoista on Syö itsesi terveeksi: taistele sairauksia vastaan parantavalla ruoalla . Kyllä kuhmoislaisetkin kolistelevat kaarteessa ja suoralla, mutta toispaikkakuntalaisiin verrattuna, kuhmoislaisille tyypillisiä vahinkopaikkoja ovat myös etuajo-oikeutetut risteykset ja yksityistien liittymät. Vahinkotietoja keräävät ovat monessa tapauksessa unohtaneet merkitä ylös tiedot nopeusrajoituksista. Voisi luulla, että tiellä liikkuja altistuu onnettomuuksille pimeällä, liukkaalla ja tuiskussa. Oikealla – Valaistuksen puolesta hyvä valaistus on suosituin hetki ajaa kolari, näin kertovat tilastot niin paikkakuntalaisten kuin toispaikkaistenkin osalta. Tavataan Kuhmoisten kirjastoissa syysreippaina!. Aina syksyisin ilmestyy myös paljon käsityö-, keittoja ihmissuhdeopaskirjoja. Teos on kaunis katsella ja selkeä lukea, eikä masenna heti kättelyssä. Niin paljon rakastettu kertoja Laila Hirvisaari pitänee välivuoden, uusia painoksia on tulossa, mutta ei uutta tarinaa. Hyvin voi otatella syyksi tähän sitä, että paikkakuntalaiset liikkuvat paljon enemmän juuri lumisilla ja liukkailla tieosuuksilla. Toispaikkakuntalaiset taas ajavat kolarin kaarteessa tai suoralla tiellä. Muista myös Atwood, Oates, McEwan, Kaplinski, Herta Muller ja monet muut kirjailijat ja heidän kiehtovat, upeat teoksensa. Ei-kuhmoislaiset jatkavat kolistelua vielä hämärissäkin. Nykyään satukirjat kuvitetaan todella tyylikkäästi, tarinankertojista Mauri Kunnas ja Petra Heikkilä ovat tosi virtuooseja. Näyttää kuitenkin siltä, että kuhmoislaisille sattuu 50km/h alueella ja toispaikkalaisille 80km/h alueilla. 1 0,7 kaikki 128 100 151 100 Näissä luvuissa ovat mukana henkilöauton, pakettiauton ja moottoripyörän aiheuttamat vahingot, raskas liikenne ei ole mukana. Kun on kyse kuhmoislaisten kolareista, suurin osa on vailla tätä tietoa ja toispaikkalaistenkin osalta toisesta puolesta puuttuu tieto. Tässä lehtijutussa oletamme, että Kuhmoisiin rekisteröidyllä ajoneuvolla on kuhmoislainen kuljettaja. Kirjastossa on luonnollisesti kaikki hänen aikaisemmat kirjansa saatavilla. Tietouutuuksista korostuu sotakirjallisuus eri puolilta tarkasteltuna ja elämäkertoina. Liikennevakuutuskeskus tekee tilastonsa ajoneuvon rekisteröintipaikan mukaan. Näyttelyssä kävijät kasvattivat kirjaston normaalia käyntimäärää useilla sadoilla. Kansanja työväenopistot keräävät kursseilleen motivoitunutta väkeä, opiskelut alkavat eri kouluissa. Ajatella, että omaa kirjaston galleriaamme kutsutaan puitteiltaan jo yhdeksi parhaimmista KeskiSuomessa! Kuhmoisten omat kultaiset pikkukirjastot jatkavat samoilla aukioloajoilla paitsi Päijälän kirjasto, joka siirtyi talviaikaan eli kirjasto on auki tiistaisin
Vammaisasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää vammaisten tasa-arvoista osallistumista yhteiskuntaan ja seurata vammaishuollon kehitystä Jämsän seudulla. Tänä vuonna rahaston apua on tarvittu Haitin maanjäristyksen ja Pakistanin tulvien yhteydessä. Lisäksi Kuhmolassa pidetään torstaina hernekeittotapahtuma, jolloin voi auttaa syömällä lounaaksi hernekeittoa, juomalla kahvit tai ostamalla arpoja. Tarja Vesikallio vammaisneuvostoon Kuhmoisten kunnan vuokrakiinteistöjen käyttöaste on pienentynyt edelleen tämän vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana. Talousarvioon on myös lisätty toimeentulotuen valtionavustus, joka tekee 185 000 euroa. Amira Achek 5.38; 5. Vasemmalla Saana Koskinen, Maria Lättilä, edessä Päivi Leppänen, Sara Alhonen, Joona Aittolahti, Annika Karppinen, Amira Achek ja Jasmin Hännikäinen. Se myös tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vammaisia koskevissa asioissa. Kunnanhallituksen päättämän ohjeen mukaan ensi vuoden talousarviossa menot saavat ylittää tämän vuoden korjatun talousarvion korkeintaan 1,5 prosentilla. Hoitolasten määrä on lisääntynyt, samoin vuorohoidon tarve ja ostot muilta kunnilta. Lasten palveluille on tänä vuonna ollut odotettua enemmän käyttöä. Kuhmoisten Sanomat 13 Keskiviikkona 8. Aliravittujen määrä ylitti viime vuonna ensimmäistä kertaa miljardin ihmisen rajan. Ali Achek 10.90; P11 pituus – 3. Pyynnön edustajasta on esittänyt Jämsän kaupunginhallitus, sillä Kuhmoisissa ei ole omaa vammaisneuvostoa. Kuhmoisissa kerätään varoja SPR:n katastrofirahastoon torstaista lauantaihin 16. Kunnanhallitus hyväksyi määrärahamuutokset maanantaina, ja kunnanvaltuusto käsittelee asiaa 20. Veikko Hakanen 3.09; P11 60m – 4. Saana Koskinen 0.95; T13 kuula – 2. Joukkuetuloksiin laskettiin kolmen parhaan ampujan tulokset. Ali Achek 8.59; P13 60m – 3. Valtionosuuksien päivitetty määrä lisää kunnan tuloja lähes 680 000 euroa. Aiempi arvio oli suurin piirtein saman verran ylijäämäinen. Ruokapalvelujohtajan työsuhteen kokopäiväiseksi muuttaminen ja sijaisten määrärahojen lisääminen vähentävät budjetista 10 000 euroa. Veroennusteet päivitetään seuraavan kerran syystai lokakuussa. Raine Järvinen 7.26; 5. Saija Koskinen 9.31; 4. syyskuuta. Katastrofirahaston rahat eivät ole sidottuja mihinkään avustuskohteeseen, joten niitä voidaan käyttää nopeasti silloin, kun kriisi iskee. Varoilla autetaan myös suomalaisia, esimerkiksi perheitä, jotka ovat menettäneet kotinsa tulipalossa. Päivi Leppänen 2.58; 5. –18. Leevi Nuuttila 10.85; 6. Joona Aittolahti 10.39; 5. Martti Voutilainen on hakenut muutosta Päijänteen rantayleiskaavaan Kissakulmalla Satumaan ja Unnasjärven tilojen alueella. Roselli Oy:n hallin myyntitappio vähentää budjetista 87 000 euroa. Annika Karppinen 5.23; 6. Kuhmoisten Kumu, 3.29.21 – Päivi Leppänen, Maria Lättilä, Annika Karppinen, Salla Koskinen; T7 40m – 3. syyskuuta. – kuva Vesa Koivu Päivi Hotokka Kunnan päivitetyssä talousarviossa tämän vuoden tuloksen arvioidaan jäävän noin 72 000 euroa alijäämäiseksi. Leevi Aittolahti 10.80; 5. Keräys Nälkäpäivä täyttää 30 vuotta järjestetään tonkkaja lipaskeräyksenä keskustassa. Saana Koskinen 6.93; 4. Yhteensä verotuloja olisi luvassa reilut 7 miljoonaa euroa, suurin piirtein saman verran kuin tämän vuoden talousarviossa. Sara Alhonen 8.94; T9 pituus – 3. Jämsältä ostettavien sosiaalija terveyspalvelujen hintoja on tarkistettu, eikä kulujen uskota nousevan tai laskevan arvioidusta. Samoin palkkatason arvellaan kasvavan 1,5 prosenttia. Keräykseen voi osallistua myös ilmoittautumalla kerääjäksi Sylvi Tuoviselle numeroon 03-5556290. Yhtiön tulos on jäänyt talousarviosta noin 1 000 euroa. Ali Achek 3.18; P11 keihäs – 5. Henkilökohtainen sarja: TULOKSET Seuraottelu Vire–Kumu 18.8.2010 Ruotsalaisviesti Pojat: – 2. Kunnanhallitus nimesi maanantaina kokouksessaan Tarja Vesikallion Kuhmoisten edustajaksi Jämsän vammaisasiain neuvottelukuntaan. Leevi Aittolahti 11.86; 8. Jyri Laakso 6.15; 6. Kauden päätteeksi eniten pisteitä koonneet palkittiin urheilukentällä keskiviikkona 1.9. SPR:n mukaan nälkä on nyt ajankohtaisempi aihe kuin vuosikymmeniin. Alkuvuoden perusteella talousarvioon on tehty joitakin määrärahamuutoksia. Joona Aittolahti 5.79 Ruotsalaisviesti Tytöt – 3. Ennusteen mukaan Kuhmoisten kunnallisverotulot ovat vuonna 2011 noin 5,2 miljoonaa euroa, yhteisöverotulot ja kiinteistöverotulot molemmat noin miljoona euroa. Jasmin Hännikäinen 10.31; 3. Osavuosikatsauksen mukaan yhtiössä ei ole odotettavissa suuria muutoksia tai menoja aiheuttavia tapahtumia. Tämän vuoksi Vuokrakiinteistöt Oy:n tulot eivät toteutuneet talousarvion mukaan. Heta Nipuli 9.35; T9 40m – 1. Kuhmoisten kunnalle tulevien valtionosuuksien arvioidaan kasvavan ensi vuonna 1,5 prosenttia, jolloin valtion rahaa saataisiin hiukan yli 8 miljoonaa euroa. Leevi Aittolahti 3.40; 5. Tänä syksynä Operaatio nälkäpäivä viettää 30-vuotisjuhlaa. Leevi Nuuttila 13.49; 6. Suurin vähennys budjettiin syntyy siitä, että Tehinkärjen tonttien myyntivoitot on poistettu talousarviosta, mikä tarkoittaa noin 400 000 euron puuttumista. Teknisen toimen puolella talousarvio oli laadittu reilusti alakanttiin, joten palveluiden ostoihin ja tarvikkeisiin kulunee noin 180 000 euroa arviKuluvan vuoden talousarvio kääntyy alijäämäiseksi oitua enemmän. cooperin testijuoksun jälkeen. Käyttöaste oli kesäkuun lopussa 92,5 prosenttia, ilmenee yhtiön Vuokra-asuntojen käyttö vähenee osavuosikatsauksesta. Annika Karppinen 10.32; 4. Päivi Hotokka Samaan aikaan, kun kunnanhallitus ja -valtuusto hyväksyvät määrärahamuutoksia tämän vuoden budjettiin, alkaa ensi vuoden talousarvion valmistelu. Annika Karppinen 1.20; 3. Jyri Laakso 11.74; P13 korkeus – 3. Kaikki palkitut eivät olleet paikalla. Jasmin Hännikäinen 5.19 1) Teppo Anttila 56 p 2) Sami Enqvist 50 p 3) Pentti Hauskanen 50 p 4) Juha Asikainen 49 p 5) Timo Seppälä 49 p 6) Raine Sumioinen 49 p 7) Juha Simola 48 p 8) Kari Loippo 46 p 9) Martti Takanen 46 p 10) Ilkka Ylänen 46 p Joukkuetulokset: 1) Harmoisten Hirvimiehet 138 p (Sami Enqvist, Pentti Hyppänen, Veikko Ahola) 2) Lummeneen Erä 137 p (Teppo Anttila, Kimmo Ahonen, Janne Rantala) 3) Ruolahden Metsästysseura 137 p (Pentti Hauskanen, Martti Korppila, Sipi-Heikki Tapanila) 4) Torvelan eräpojat 133 p (Juha Asikainen, Vesa Hukki, Tero Auranen) 5) Hirviveikot 129 p (Timo Seppälä, Heikki Hero, Pekka Ylänen) 6) Lummeneen Erä 129 p (Raine Sumioinen, Hannu Toivonen, Jarkko Sumioinen) 7) Velisjärven Metsästäjät 129 p (Antti Piimäkorpi, Antti Liehu, Janne Puolamäki) Kuhmoisten Sanomat Suomen Punaisen Ristin nälkäpäiväkeräys järjestetään jälleen ensi viikolla. Veikko Hakanen 7.68; P9 pituus – 1. Jyri Laakso 0.95; P13 kuula – 2. Keskiviikkokisojen palkintojenjako. Saana Koskinen 10.48; T13 korkeus – 2. Amira Achek 10.44; 5. Nämä vähentävät talousarviosta yhteensä 17 500 euroa. Maria Lättilä 7.73; 4. Kuhmoisten Kumu, 3.36.99 – Veikko Hakanen, Leevi Aittolahti, Jyri Laakso, Joona Aittolahti; P7 40m – 2.Aapo Nipuli 11.17; P9 40m – 1. Kunnan maksettavaksi tulevat varhaiseläkemaksut vähentävät budjetista 272 000 euroa. Joona Aittolahti 1.05; 5. Kunnanhallitus hyväksyi Ramboll Oy:n laatiman kaavamuutoksen, ja seuraavaksi asiaa käsittelee kunnanvaltuusto. Hakija haluaa siirtää loma-asunnon rakennuspaikkaa pohjoisemmaksi, jotta rakennus voidaan sijoittaa parempaan paikkaan. Kuhmoisten riistanhoitoyhdistyksen hirvimestaruusammunnat 4.9.2010 Mestaruudesta taisteli 80 ampujaa ja 20 joukkuetta, joihin metsästysseurat olivat asettaneet enintään 4 osallistujaa. Jasmin Hännikäinen 1.05; 4. Sara Alhonen 2.22; T13 60m – 2. syyskuuta 2010 Keskiviikkokisat 2010 A-luokka – Annika Karppinen 238 pistettä; B-luokka – Joona Aittolahti 162; Päivi Leppänen 156; Katri Johansson 150; C-luokka – Maria Lättilä 148; Teemu Aittolahti 140; Amira Achek 136; Saana Koskinen 136; Jenni Karppinen 120; Sara Alhonen 119; Reetta Sihto 114; Jasmin Hännikäinen 113; Leena Kilpeläinen 108 Cooperin testi 1.9.2010 Jani Kilpinen 2742 metriä; Annika Karppinen 2711 m; Pinja Simola 2644 m ; Maria Lättilä 2422 m; Iivari Heickell 2390 m; Julia Simola 2378 m; Joona Aittolahti 2338 m; Amira Achek 2049 m; Jasmin Hännikäinen 2034 m; Sara Alhonen 1937 m; Saana Koskinen 1928 Kuhmoisten Kumun järjestämiin keskiviikkokisoihin on kuluneen kesän aikana osallistunut yhteensä 86 lasta. Samaan aikaan kunnan myöntämä uusi kotihoidon tuki on ollut ennakoitua suositumpi, ja siihen pitää varata 10 000 euroa enemmän rahaa. Maria Lättilä 2.72; 4. Amira Achek 1.00; 5. Päivi Leppänen 8.13; 5
046 5878 458 OSTETAAN KIINTEISTÖMARKKINAT JÄMSÄN Koskikarantie 1, JÄMSÄNKOSKI AUKIOLOAJAT 1.9.2010 alkaen: * Keskiviikkoisin ja Perjantaisin............. Vauvaja perheuinnit alkavat 25.9. 020 638 3110. Pelipäivä on keskiviikko. syyskuuta 2010 14 Kaikenlaisia autoja, myös pikkuvikaisetkin käy. Joukkueiden on varauduttava tuomaritehtäviin. * Maanantaisin, Tiistaisin ja Torstaisin.. (014) 718 753 www.jamsa.fi Kuntosali Ohjatut vesijumpat Lasten uimakoulut Aikuisten tekniikkauimakoulut Vauvaja perheuinnit Terv etulo a! HUOM. Liikuntaja nuorisotoimisto Pienikin ilmoitus tilatussa paikallislehdessä huomataan.. 020 638 2702 fax. Ilmoittautumisen yhteydessä on ilmoitettava joukkueen yhteyshenkilö osoitetietoineen ja puhelinnumeroineen. 2, Kuhmoinen Myös kotikäyntejä . klo 6.30 21.00 klo 13.30 21.00 klo 12.00 18.00 UIMAHALLI KOSKIKARA Koskikarantie 1 42300 JÄMSÄNKOSKI puh. metalliromua rekisteristä poisto ja romutustodistus Heikkinen p. * Lauantaisin ja Sunnuntaisin................. Maksetaan käteisellä. 020 638 2702 tai eveliina.majaranta@jamsa.fi Klassista hierontaa • Intialaista päähierontaa • Lymfahierontaa • Imukuppihierontaa • Rentoutusta keholle ja mielelle Niemistönt. Soita ja tarjoa rohkeasti. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: puh. 0400 452524 Jämsän Silmäasemalla silmätautien erikoislääkäreiden vastaanotot Markku Katajakunnas to 30.09.2010 to 07.10.2010 to 14.10.2010 to 21.10.2010 Kari Kauppinen ke 22.09.2010 Ajanvaraukset numerosta (014) 712 616 ROMUN KERÄYS Noudetaan romuautot, maatalouskoneet ym. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. 0400 856 450 LENTOPALLON PUULAAKISARJA I lmoittautumiset lentopallon puulaakisarjaan tulee tehdä ke 20.9.2010 mennessä liikuntaja nuorisotoimistoon puh. Hanne Alanko p
5551119 __________________________ Papinsaaren Kukka ky Hautauspalvelu ja kaikki alan palvelut p. ja Eurooppa OPASOL OY p. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. (03) 555 1437 Fax (03) 555 6538 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Hinta n. Taiteilijatarvikkeita ja täyden palvelun kehystämö.Edullisesti (24h). Peltonen p. Matkan hinta, sisältäen matkan ja sisäänpääsyn, 25 e. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Toi mitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 87,e ja 5,50e/lisärivi (alv 0%) LIIKEHAKEMISTO __________________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Ky Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ LVI-Saarinen Oy Ville Saarinen 044 500 8889 Salmijärventie 54, Kuhmoinen PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. Hallitus KOKOUKSET Kuivaa KOIVUKLAPIA 040 833 1504 J-P Rantala TORIMYYJÄT PUOLUKKAA, LAPIN LAKKAA Kuhmoisten tori to 14-15 TYÖSUORITUKSIA. Hintoihin sisältyy alv 23%. mennessä: Anja 0500 352233. 0400 852 532 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. Tervetuloa. 040-817 9299 tai Marjatta Järviselle puh. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASIJA KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 0400-452 524 ________________________ Fysioterapeutti Eija Puikkonen Fysik. Ilmoittautumiset 14.09.2010 mennessä Aila Virtaselle puh. 014-821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi ILMALÄMPÖPUMPUT Tmi Markku Kaakko p. 040-536 5663, 0400-350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 040-734 8271 sadevesikourut tikkaat/turvakiskot lumiesteet kattosillat kattoremontit www.kouruvaruste.fi SIIVOUSPALVELUT Siivouspalvelu H. Vääksy p. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. 020 755 1810 www.jamsasecurity.com __________________________ Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Marjatta Kuhmoisten Sydänkerho jatkaa voimia antaneen, ihanan kesän jälkeen ma 13.9.10 klo 16-18 Kuhmolassa. Yhdistys tarjoaa makkarat ja kahvit. Irma Kallio p. Kurkelantie 32. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Matka on kaikille avoin. (014) 718 688, 0400 647 931 _________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. 0206383109.Tervetuloa mukaan! Sivistystoimi TUOREMEHUASEMA marjat, omenat varaukset 0400-131170/Irja Tervala MYYDÄÄN HELSINGIN KÄDENTAITOMESSUT 18.9.2010 Teemme retken Helsingin Wanhan Sataman miljööseen, katselemaan ja ihastelemaan taidokkaita käsitöitä, hyvää suunnittelua ja tekemisen iloa, lauantaina 18.9.2010. 20.9.2010, lähtö linja-autoasemalta klo 9.00. Ark. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. 0400 634 924 __________________________ Kari Paajanen p. Ilmoittautuminen 15.9.2010 mennessä numeroon 040-7212822. Tilaushinnat 2010 12 kk/kestotilaus 49 e 12 kk / määräaik. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. tilaus 52 e 6 kk:n tilaus 35 e 3 kk:n tilaus 26 e Ilmoitushinnat 1.7.2010 alk. 20 e, lounas erikseen. tapahtumat OPASOL OY p. Tehdään retkestä iloinen päivä. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. 020 730 4040 Fax 014-712 951 Lindroos Esa 0400-344 531 __________________________________ __________________________ Lasimestari ky. 555 6090 Veikko Mattila p. 040-763 0978. Kuhmoisten Sanomat 15 Keskiviikkona 8. 0400 798143 p. Tervetuloa mukaan! Kuhmoisten Seniorit ry. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Veikko Mattila p. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 3,30 e . tyhj. Ilmoittautumiset 16.9. 050 526 4475 RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunoita ja ovia mittatilaustyönä Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400-593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 555 1066, 040-708 7647 __________________________ Tili Salo 040-508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Tapiola-ryhmä Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. (03) 555 1202, 040 5517540 __________________________________ SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 03-555 0111 ja 040-700 1165 __________________________ T:mi Sähköasennus Tapio Halttunen A-ryhmä Kirkkotie 18 Puh/fax 555 6310 Kuhmoinen 0400-742310 __________________________ PK-Sähköpalvelut Oy 050 911 3255 pertti.kehusmaa@elisanet.fi __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050-9136226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Tilija kiinteistötoimisto JTV Oy Toritie 64, Kuhmoinen p. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 11.30 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. erikoiskuljetukset/kotim. Lähdemme asuntolasta klo 12.00. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 __________________________________ Teatterimatka Tampereen Työväen Teatteriin pe 22.10.2010 (Vanha päänäyttämö) EILA, RAMPE JA HUONOT KEENIT Eila Roine ja Esko Roine jatkavat Sinikka Nopolan suosikkihahmojen tarinaa. Syysretki PäijätHämeen historiaan: Hollolan Pyhän Marian kirkko, lounas Ravintola Kunnantuvassa, ajo Lahteen Mäntsälän kautta, iltapäiväkahvit Vesijärven satamassa jne. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KOTIAPU Siivousja Kotipalvelu AR-MI Clean Ay 045 120 9378 /Arja ja Mia KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, puh. 040 512 5855 __________________________________ Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen p. Valkjärvi kaikki siivousalan palvelut p. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Lähtö matkahuollosta klo 12.15. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset p. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SADEVESIKOURUT Jokilaakson Kattoja Kouruvaruste, p. (sis. Panostaja Ari Rajala 0400-711492 METALLIJA KONETYÖT MP-koneistus 0400 805 830 mpkoneistus@gmail.com OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Kaisan HiusPalvelut Toritie 50, Kuhmoinen p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. (03) 766 0099 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Liikettä niveliin, tervetuloa! Eläkeväen perinteinen syysretki 17.9.-10 klo 13.00 pururadan laavulle. 040 587 7830 __________________________________ Toritien Hiushuone Toritie 52, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 045 132 3348 __________________________________ Parturi-Kampaamo Sini Salonen Toritie 50, Kuhmoinen p. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Lipun ja matkan hinta perusl.48€ / eläkel.46€ / opisk.43€. Lähtö Kuhmolan edestä klo 12.30 kimppakyydillä. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 3,30 e . 0400 783 630, (03) 555 6137 PESULAT Jämsänkosken Pesula Kuljetuspalvelut, brodeeraustyöt, kaikki alan palvelut, 0400 208 521 PITOPALVELU Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. hoidot, hieronta, lääkintävoim., akupunktio. Tervetuloa! Kuhmoisten Kädentaitajat ry Kuhmoisten Reumayhdistys ry tiedottaa: Jumppa alkaa terveyskeskuksen kuntoutuksessa tiistaina 14.9.2010 klo 14.00. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. 040 541 3823 www.markkukaakko.com __________________________ Sähkötyö J. 0400-779 632 / 040-504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset viimeistään 21.9.2010 puh. (03) 5512 177, 040 5415 723 Keskustie 6, Padasjoki HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050-5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. 040-555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi ATK-PALVELUT Tietotekniikka, laiteasennukset, kotikäynnit. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT JämSec Security Vartiointija turvallisuuspalvelut P. 040-746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. syyskuuta 2010 SEKALAISET SEURAT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 3068 (LT-2008) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Lähtö Kuhmolan pihasta klo 7.30, ajetaan Toritien kautta. 555 1331, 0400-353900 __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. 0400-425 708 Yhteyspäälliikkö, VTS Ermo Piispanen, p. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. TIETORUUSU Kirkkotie 8,0400477 809 www.tietoruusu.fi FYSIKAALISET HOIDOT Koulutettu hieroja, luontaishoitaja Hanne Alanko Niemistöntie 2, p. alv 23%) Etusivulla 1,40 e /pmm Tekstissä 1,23 e /pmm Takasivulla 1,30 e /pmm Seurapalsta 1,85 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 0400 852 532 __________________________ KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400-779 632 / 040-504 7374 KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 3,50 e /ilmoitus. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toritie 64 (Pohj.portti) 040-522 3645 ’ HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Entiset ja uudet kerholaiset Iloisesti Tervetuloa! Pataveden-Torvelan kyläyhdistys ry:n vuosikokous pidetään su 19.9.2010 klo 13.00 YläMattilassa, os. EL Kuhmoisten yhdistys ry Kuhmoisten Kehitysvammaisten Tuki ry tekee konserttimatkan Tampereelle la 2.10.2010, esiintyjinä Pertti Kurikan nimipäivät ja Kari Tapio. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Ikkunat, ovet, pleksit, lasit suurvarastosta. Päiväkerhon lapset tulevat mukaan. 03-555 1680 KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym
alkaen Hinta voimassa 1.4. lk. 9,36 + pantti 0,60) Rainbow Sinihomejuusto 150 g (11,67/kg) Coca-cola, myös Zero 2 x 1,5 l, 3 l (0,73/l) (sis. alkaen 1 58 X-tra Marie-keksit 3 x 200 g (2,63/kg) Rainbow Margariini 60 % 400 g (2,12/kg) 85. 8,72 + pantti 1,20) 1 75 Strongbow Siideri 4 x 0,5 l, 2 l (4,68/l) (sis. 59 Hinta voimassa 12.9. syyskuuta 2010 16 Sirpa Kuhmoisten Sanomien OPISKELIJATILAUS 9 kk vain 26 € Hyvä tilaajamme, kun osoitteesi muuttuu, ilmoita siitä meille. Tervetuloa! Suomi Perunapussi 2 kg (0,29/kg), 1 lk. saakka 1 29 Olvi III 8 x 0,33 l, 2,64 l (3,30/l) (sis. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 8. Rainbow Lohkoperunat 400 g (1,73/kg) Snellman Naudan maustettu sisäpaisti Sunnuntai Piirakkataikina 400 g (5,38/kg) Suomalainen Suomalainen Hinta voimassa 12.9. 2,19 + pantti 0,80) X-tra Maustettu jogurtti 1 kg 5 79 /kg 10 90 /kg HK Viljapossun marinoitu ulkofileeleike 69 2 15 2 99 9 92 9 96 89 Suomi Champ Herkkusieni 200g (6,45/kg) 1. asti Hinta voimassa 1.9. Kuhmoinen, ma–pe 7–21, la 7–18, su 12–18 Lomamuistoja edullisesti Palvelemme sunnuntaisin klo 12–18