Perjantaina 3. – Uskon, että tänä talvena vielä lingotaan luntakin, hän miettii. – Jos pellot ovat hyvin märkiä ja lämpötila sahaa nollan molemmin puolin, voi syysviljoille ja nurmikasvustolle aiheutua vahinkoa, Vesa Laitinen sanoo. Hämeenkaski kertoo kuulleensa, että Hämeenlinnan seudulla olisi nähty kyntöaura pellolla. – Kyllä se hyvin harvinaista on, nyt on poikkeuksellinen vuosi. Joskus on itsenäisyyspäivänä kynnetty, mutta ei tammikuussa. Esimerkiksi Tampereen lentoasemalla viime joulukuun keskilämpötila oli +0,4 astetta, kun se vuonna 2012 oli -8,7 astetta. Lauhan talven muihin töihin on kuulunut muun muassa polttopuiden tekemistä. – Tämä on hyvää eläkepäivien hommaa, kun on lapsesta asti tottunut tilan töitä tekemään. Lämpötilan vaihtelu haitallista Vasta kevään tulo näyttää, millaisissa olosuhteissa peltokasvit pääsevät kasvamaan. – Sekin on vahingollista, jos yhtäkkiä tulee -30 astetta pakkasta, Laitinen toteaa. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 2 2014 64. Vielä jääpoltteen vaaraa ei Keski-Suomessa ole ollut, koska lämpötila on pysynyt melko tasaisena. Vaot kuitenkin kääntyivät sujuvasti. tammikuuta hän ryhtyi jatkamaan syksyllä kesken jäänyttä pellon kyntämistä. Hän kertoo kyntäneensä pellon myös viime keväänä, mutta kova savimaa kaipaa tiheää muokkausta. ti tavanomaista lauhempi koko Suomessa. Jyväskylän lentoasemalla kuukauden keskilämpötila oli vuonna 2013 -0,6 astetta ja vuonna 2012 -11,6 astetta. Tämän pellon pintaala on hiukan yli kolme hehtaaria. Joulukuun loppupuolisko oli Keski-Suomessa kaikkein lauhin vuodesta 1961 alkavalla jaksolla. Suurempi homma on koneiden pesussa, Hämeenkaski arveli. Suurin poikkeama lämpötilojen keskiarvoon oli nimenomaan maan keskiosassa, missä oli jopa viisi astetta tavallista lämpimämpää. Nyt kynnetylle pellolle Simo Hämeenkaski kylvää keväällä todennäköisesti ohraa. Viljelijät toivovat, että pelloilla seisova vesi ehtisi hävitä ennen kuin pakkaset alkavat. Kun maan pinnalle kerääntynyt vesi jäätyy, kasvien juuret tukahtuvat ja kasvit kuolevat jääpoltteeseen. Kokonaisuudessaan lauhin joulukuu vuodesta 1961 alkaen oli vuonna 1972. – Kun ei ole lumitöitä, on tämmöistä hommaa, Hämeenkaski naurahtaa. Laitinen ei ole kuullut muista, jotka kyntäisivät tai tekisivät muita maatilojen syystöitä tänä vuonna vuodenvaihteen tienoilla. Kyntöhommissa sydäntalvella Hän piti varsin erikoisena, että vielä tammikuussa pääsee kyntämään. Maa kääntyi hyvin tammikuun alussa, mutta pelto oli vähän turhan märkä.. Lauhasta talvesta voi kuitenkin joissain tapauksissa olla haittaa. Kun lähdin töihin aamulla seitsemältä, aura ei pystynyt peltoon. tammikuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka Ruolahtelainen Simo Hämeenkaski päätti käyttää lauhan talven hyödykseen. Selvästi tavallista lämpimämpää Ilmatieteen laitoksen mukaan joulukuu oli selväsSimo Hämeenkaski jatkoi perjantaina kyntämistä, joka jäi marraskuussa kesken pakkasten takia. Saman vahvistaa Pro Agria KeskiSuomen johtaja Vesa Laitinen. – Vähän on maa märkää, mutta kyllä traktori kulkee. Hämeenkaski viljelee kotitilaansa yhdessä veljensä kanssa, eläimiä ei tilalla enää ole. Pakkasta oli noin kymmenen astetta. Perjantainakin lämpötila oli hiukan nollan alapuolella, ja ohut lumikerros pysyi sulamatta maan pinnalla. vsk Torstaina 9. – Aloitin kynnön marraskuussa, mutta sitten maa jäätyi. Lisäksi joulukuu oli tavallista sateisempi
Ja kaikki toimet nurin käy, kun ajan johtajaa ei näy. Suu on viisas pimeässäkin, kun lusikan suunta on omaan suuhun. Lautatarhanpolku 1:n tontilta ammuttiin raketteja Satamatien suuntaan, jolloin jalankulkijat olivat vaarassa. Ilmoitus pahoinpitelystä tehtiin kello 20.30, ja poliisi otti kiinni välikohtauksen molemmat osapuolet. Rahoja kyllä tuli, mutta kuten viisaat tietävät, ne rahat ilmestyivät yhteiskunnan pussista ja siis olivat poissa muualta, eikä mitään pysyvää saatu täälläkään aikaan. Hyvää pohjaa laskujen maksamiselle saadaan siitä, että vuoden 2012 tilinpäätöksessä kunta saattoi kirjata 3,6 miljoonaa euroa ylijäämää. Aikaisempinakin vuosina valtuusto on myöntänyt varoja investointeihin, mutta toteutus on eri syistä jäänyt puolitiehen. Mutta epäsuhta kirkonkylän ja Kuhmoisten kylien kesken on suuri. Vaikka vuoden Investointisuunnitelma ontuu 2013 tilinpäätöksen yhteydessä ylijäämä supistuukin, sitä jää vielä hyvän verran. Lukolla varustettu, metallinen postilaatikko rikottiin uudenvuodenaattona 31.12. Ihmetyttäähän tämä! Kuhmoisten kylät ovat hyvin edustettuna valtuustossa. Eino Leino veisteli: Tää kansa on kuin kaupunki, min tornin kello seisovi, ja aikaa kysymähän niin, nyt kaikki juoksee naapuriin. Ei kenellekään pitänyt olla yllätys että ”maasto on kivinen ja kallioinen”. Orivedentien varteen upotettava Kuuskaistan valopiuha ei ole vielä puolessa välissäkään, kun on jo rahat on loppu. Siitä huolimatta, ettet oppositiossa voi yhteistä päätöstä kannattaa ja että olet esittänyt tosiasiat mielestäsi väärän ratkaisun muuttamiseksi, toimi kuin päätös olisi omasi ja tue organisaatiotasi, muuten tulee turpiin ennemmin tai myöhemmin. Asiahan ei varsinaisesti minulle – ulkopaikkakuntalaiselle – kuulu, mutta jos kunnan rahat loppuu, niin kiinteistöverojahan aina voi nostaa. Silminnäkijöitä pyydetään kertomaan tietonsa. Piinaavinta kunnan päätöksenteossa on niin sanottu suuntautumisen pohdiskelu. Suuntaa on tämän lehden sivuilla kyselty painokkaasti. Tätä on oikeus jokaisen veronmaksajan Kuhmoisissakin kysyä. Maaseudun laajakaistahankkeet toteutuvat vallan mainiosti langattomilla LTE-tekniikoilla, joita operaattorit jo nyt pystyttelevät toimilupaehtojensa mukaisesti. En arvannutkaan kunnassa olevan näin viisaita nuoria miehiä. Mutt’ toisen kello edistää ja toisen ihan jälkeen jää. Puolella miljoonalla tekisi jo paljon. Todettakoon vielä, että nykyinen 3G-yhteyteni maksaa noin 13 euroa kuukaudessa, laitteet, antenni ja reititin, maksoivat joku vuosi sitten yhteensä noin 200 euroa. Se tietää myös, että tekeville on työtä tarjolla, ja investointien vaikutukset säteilevät laajemmallekin kuin pelkille työmaille. Uudenvuodenaattona rikottiin samalla tavalla postilaatikko myös Pappilantiellä. Valtuuston tuoreet päätökset tietävät sitä, että moni repsottava paikka katoaa ja kyläkuva kohenee. Perustelu on heiveröinen varsinkin nyt, kun kuntalainen voi vapaasti valita terveysasemansa ja -keskuksensa. Johtamistaidon perusasioita lienee solidaarisuus tehdyn päätöksen suhteen. Sanaharkka muuttui riidan kuluessa molemminpuoliseksi pahoinpitelyksi. – kuva Airi Ahola Ilkivaltaa uudenvuodenaattona Kirkkotie 6:ssa räjäytettiin metallinen postilaatikko tunkemalla siihen tykinlaukaus-ilotulite. Kirkkotie 6:ssa tunkemalla siihen ilotulite. Eikä varmaan voi väittää, että kirkonkylältä valitut yhdeksän valtuutettua olisivat jollakin tavalla tahallaan Kuhmoisten kyliä syrjimässä. On varmempaa panna itse paikat kuntoon, kuin jäädä toivomaan, että meidän toiveemme kiinnostaisivat naapuripitäjän rahakukkaron vartijoita. Lukioluokkien ylläpito vaatinee muutaman vuoden päästä yhteistyötä, mutta ei välttämättä pohjoisesta. Näinhän valtuusto päätti joulun edellä hyväksyessään vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille 2015–2016. Kuhmoisten kunnan olisi kiireesti irtauduttava valokaapelipuuhastelusta. Kuhmoisten ”suuntautumisen” tulisi olla kuntayhteisön kannalta tarkoituksenmukaista. Bittejä viuhuu parhaimmillaan 5 miljoonaa sekunnissa, vanhalla reitittimelläni, joka ei nopeampia yhteyksiä osaa. Surffailu saa jatkua langattomilla yhteyksillä, jotka jo nyt toimivat vallan mainiosti: 100 euron suuntaantennilla hoituu HBO:n sarjojen katselu netin kautta mainiosti Päijälän perukoillakin – muusta verkon käytöstä puhumattakaan. Kunnalla, jonka rahoituksesta yli Maahan kaivetut rahat puolet tulee valtionosuuksina rikkaammilta kunnilta, tuskin on varaa heittää rahaa Kankkulan kaivoon. Päätoimittaja kysyy pääkirjoituksessaan 11.12. Käsitykseni on, että kunta on maksanut kehitysaluerahansa takaisin moneen kertaan muun muassa huonosti hoidettuna tiestönä. Jo pelkät hyvät tavatkin vaativat, että kyliäkin muistetaan, kun yhteisiä asioita hoidetaan. Sehän tarkoittaa sitä, että me kylien asukkaat, Kuhmoisten vapaaajan asukkaat ja muut omaa kaivoa käyttävät maksamme kirkonkyläläisten vesilaskua. Raimo Vuonnala Helsinki ja Päijälä Vesa Koivu Kuhmoisten kirkonkylällä ammuttiin holtittomasti ilotulitteita uudenvuodenaattona ja rikottiin ainakin kaksi postilaatikkoa. Tämähän oli aavisteltavissakin. Kallista on kaapelin kaivuu kiviseen korpeen. Jos ei muuta, Kuhmoisten kylien tiet voitaisiin panna kuntoon. tammikuuta 2014 2 KOLUMNI Jussi Seppälä LUKIJAPOSTIA PÄÄKIRJOITUS 9.1.2014 Vesa Koivu Johtajat sekoilevat, poliitikot kompuroivat, populismi jyllää. Nyt on odotettavissa, että valtuuston tahto myös toteutuu, sillä jo kulunut vuosi 2013 on näyttänyt, että rakentaminen ja korjaaminen on saatu käyntiin. Kohtapuoliin operaattorit saavat 4G-yhteydetkin rakennettua, ja sitten tuskin kukaan kaipaa myyrien järsittäväksi jäänyttä kaapelintorsoa. Mitä Kuhmoinen tarvitsee, on erikoissairaanhoito ja sen suunta on Tampere. Asiasta on tehty poliisille rikosilmoitus. Vuoden ensimmäisessä numerossa Jouni Kuningas huutaa kuntaja sote-järjen perään. Hiilidioksidin hävittäminen maapallolta näyttääkin olevan ainoa Kuhmoista kantava juttu. Mikä Suomessa – Kuhmoisissa – mättää. Vuoden 2014 tunnukseksi sopinevat mukaellut Työväen marssin sanat yhdessä rintamassa laulaen: Tok´kunnian ei halu vaan saa meitä työhön, toimintaan, mut´ myöskin onni kotiseudun . Pihlajakoskelta on kolme valtuutettua, Harjunsalmelta yksi, Rauhamäen kylältä yksi, Patavedeltä yksi, Ruolahdelta yksi, Ansiolahdelta yksi, Poikkijärveltä yksi ja Harmoisista kolme, yhteensä 12 edustajaa. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 9. Kuhmoisten Sanomat Uudenvuodenaattona 31. Samassa lehdessä seurakunnan päätöksenteossa Suu on viisas pimeässäkin mukana oleva kunnanhallituksen puheenjohtaja asettaa oman päätöksentekonsa kyseenalaiseksi seurakunnan elimissä. Kun Kuhmoisten kunnan vuosittainen talousarvio on noin 20 miljoonaa, 4 miljoonaa on suuri summa, vaikka se jakautuukin useammalle vuodelle. Pankaahan Jouni tulevien kuntapäättäjien listalle. Edun laskennassa ei kaivata poliittisia mielipiteitä vaan Kuhmoisten yhteistä hyvää, ja se etu ei voi olla yhden valtakunnallisen poliittisen puolueen etu. Muitakin kohteita löytyy.. Suuntaa kysyttiin oikeasti yli 30 vuotta sitten viimeksi, kun päätökseksi tuli läänin vaihto kehitysaluetukien toivossa. Panostus kirkonkylään kohoaa jo yli 5 miljoonan euron, jos otetaan lukuun vuosi 2013 ja esimerkiksi kunnan kaukolämpöön sijoittama 700 000 euroa ja Kokonniementiehen varatut 260 000 euroa. Muuta kunnon perustelua ei lääninvaihdolle taidettu tarjota. Demokratia lakkaa toimimasta, ja päätöksenteko käy liian varovaiseksi ja siten tuloksettomaksi. Tänään pohjoisen suuntaa perustellaan tottumuksella sote-yhteistyöstä Jämsän kanssa. yhteisen hengen katoamista ja nimeää unohdettuja osaajia kunnan päättäjien ilmaiseksi avuksi. Samaan suuntaan vaikuttaa kirkonkylän vesilaitos, joka tekee jatkuvaa tappiota. Investoinnit ovat kaikin puolin tervetulleet, ja kunnalla on kyllä varaa niihin. Riidasta pahoinpitely Miten tässä näin kävi. Suurten investointien taustalla on varautuminen siihen, että itsenäinen Kuhmoisten kunta voi tulla lakkautetuksi. Kunta aikoo kohentaa kirkonkylää 4 miljoonalla eurolla, ja Kuhmoisten kylille tarjotaan lämmintä kättä. joulukuuta syntyi kuhmoislaisessa yksityisasunnossa kärhämä kahden miehen välille. Sääliksi käy niitä, jotka ovat ennakkomaksunsa maksaneet
Kunnanvaltuuston joulun alla hyväksymän taloussuunnitelman mukaan vesilaitoksen tappioita pyritään pienentämään, mutta ne jatkuvat. Hyvä Kimmo Malin, olet avainasemassa toimiessasi sekä kunnan että seurakunnan luottamushenkilönä. Asioita pohditaan monelta kannalta, ja neuvoston jäsenet tuovat ansiokkaasti omat mielipiteensä ja arvonsa käsittelyyn. Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimivan Mauri Pekkarisen puheesta kävi ilmi myös huoli Keski-Suomen maakunnan hajoamisesta, kun Kuhmoinen ja Jämsä ovat vaihtaneet Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja muuallakin esiintyy halukkuutta hakea yhteistyötä maakuntarajan tuolta puolen. Näiden periaatteiden mukaisesti on kirkkoneuvosto järjestänyt ja toteuttanut seurakunnan toimintaa niin hengellisissä asioissa, taloudessa, kiinteistönhoidossa kuin henkilöstöpolitiikassa. – Kataisen hallitus kaavailee, että Suomeen jäisi vain 70–100 kuntaa. Piispa sekä hänen delegaationsa jäsenet totesivat, että Kuhmoisten seurakunnan valitsema tie on ollut hyvä, eikä seurakunnan asioiden hoidossa ole huomautettavaa. tammikuuta 2014 PUHEENVUORO Kuhmoisten nykyinen kirkkoneuvosto on keskusteleva elin. Kuluvana vuonna tappiota arvioidaan tulevan 91 000 euroa, vuonna 2015 yhteensä 76 000 euroa ja vuonna 2015 yhteensä 86 000 euroa. Sisä-Suomen poliisilaitos ei enää tarjoa poliisin lupapalveluja Kuhmoisissa vähäisten asiakasmäärien, palvelujen kysynnän ja palvelusta aiheutuvien kustannusten vuoksi. Läänijako ja sakkovero Yleisön joukossa istunut Mikko Lehto paheksui vanhan läänijaon lakkauttamista. Puolitoista tuntia kestänyt puheja keskustelutilaisuus näytti, että hän on ryhtynyt kamppailemaan voittaakseen takaisin Kuhmoisissa hiipunutta kannatustaan. Kuhmoislainen kunnanvaltuutettu Eero Ikonen kertoi olevansa jo eläkeiässä mutta tekevänsä silti töitä. – Sellainen hallitus, jossa Keskusta on mukana, ei tule hyväksymään kuntaliitoksiin pakottamista, ei suoraan eikä välillisesti. Keskustelu kävi vilkkaana, kun kansanedustaja Mauri Pekkarinen vieraili Kuhmoisten Nesteellä viime perjantaina 3. Kuhmoisten kunnanhallitus antoi asiassa lausunnon 16. poliisi.fi. – Huomatkaa, että läänit edustavat valtiota ja saavat valtuutensa sieltä mutta maakuntaliitot kuntalaisilta ja kansalaisilta, alhaalta päin. Tiedottaminen vaatii meiltä kaikilta osallisuutta, ja sitä voimme kaikki yrittää parantaa. – Kuntien pitää olla sen kokoiset, että paikalliset päättäjät tuntevat paikallisten asukkaiden tarpeet ja heille tarjottavat palvelut. Tämä tarkoittaa sitä, että Vesilaitos tekee tappiota vesilaitos on viimeisten kolmen vuoden aikana tehnyt tappiota 502 000 euroa. Jämsän poliisiaseman lupapalvelu on avoinna arkisin klo 9–16.15. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa on yli 30 000 kuntaa ja Itävallassakin yli 20 000 kuntaa. Uusi Sisä-Suomen poliisiPoliisin lupapalvelu Kuhmoisissa päättyi laitos teki asiassa päätöksen ripeästi. SisäSuomen poliisilaitos aloitti toimintansa 1.1.2014 ja päätti lupapalvelujen lakkauttamisesta ensimmäisenä päivänään. – Olen ollut niin pitkään politiikassa, että sanon, mitä ajattelen, vaikka te olisittekin eri mieltä kanssani, Mauri Pekkarinen pohjusti vastaustaan. Kolmen vyöhykkeen sijaan maantieteellisiä alueita voisi olla vaikka 20 niin, että liikkuminen suurissa keskuksissa, missä on tarjolla joukkoliikennekin, olisi kalliimpaa, ja maaseudulla halvempaa. tammikuuta.. Mauri Pekkarinen vastasi, että suomalaisten elinikä on pitenemässä niin, että eläkeikääkin on korotettava nykyisestä. Hän kysyi Pekkariselta, eikö ollut ristiriitaista, että ihmisiä kannustetaan tekemään pitkää työuraa, mutta työtä tekevien eläkeläisten tuloille on asetettu sakkovero. Tämä oli Pekkarisen lupauksen A-osa, lupauksensa B-osana hän toi esiin, että erikoissairaanhoito ja sosiaalihuollon vaativat tehtävät Kuhmoinen jatkaa itsenäisenä kuntana ovat sellaisia, että ne eivät sovellu yksittäisten kuntien hoidettaviksi, vaan niissä tarvitaan suurempia yhteenliittymiä. Vesa Koivu Kuhmoisten kunnan vesilaitos tekee tappiota vuodesta toiseen. Pekkarisen mukaan tämä on poikkeuksellista Euroopassa. Sittemmin lakkautettu Keski-Suomen poliisilaitos pyysi asiasta lausuntoa Kuhmoisten kunnanhallitukselta 9. Kirkkoneuvoston esitysten pohjalta kirkkovaltuusto tekee päätöksensä. Tosin Liettuassa ja Maltassa on noin 70 kuntaa, mutta siinä täytyy ottaa huomioon, että esimerkiksi Malta on vain vähän isompi kuin Kuhmoinen ja Jämsä yhteensä. Tästä johduttiin jo pöytäkuntiin asti hajoavaan keskusteluun Ollilan malliin liittyvästä gps-seurannasta ja ihmisten oikeudesta yksityisyyteen. Vuoden 2012 menot olivat 437 000 euroa, ja tuloja kertyi 251 000 euroa. Vuoden 2011 tilinpäätöksen mukaan vesilaitokselle kertyi menoja ja poistoja 417 000 euroa, kun tuloja oli vain 228 000 euroa. Jo alkupuheenvuorossaan kansanedustaja Mauri Pekkarinen moitti Kataisen hallitusta siitä, että se pyrki vastaamaan ajan haasteisiin valtaa keskittämällä ja suurkuntia perustamalla. Yli 20 uteliasta oli saapunut kuuntelemaan Pekkarista Nesteen liikenneaseman kahvioon, ja samalla tapaa kuin kansanedustaja Tuula Peltosen vierailun yhteydessä kuhmoislaiset olivat hyvin kiinnostuneita ja keskustelevaisia. joulukuuta ja valitteli poliisin suunnitelmia. Viime perjantaina Kuhmoisten Nesteellä nähtiin kiireisen ja töykeyteen taipuvaisen ministeri Pekkarisen sijaan läsnä oleva ja keskittynyt kansanedustaja Pekkarinen. – Nykyinen polttoainevero koettelee eniten pienituloisia maaseudun asukkaita, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa liikkumiseen. Niinpä konsultaatioiden tuloksena todettiin, että jo edellisen valtuustokauden aikana päätettyä toimintatapaa ei ole syytä muuttaa. Tappio katetaan kunnan muista tuloista, puolet niistä on valtionapuja ja toinen puoli kunnallisveron, kiinteistöveron ja muiden verojen tuottoa. Kansanedustaja Mauri Pekkarinen lupasi, että Kuhmoisten kunta säilyy itsenäisenä, jos Keskusta menestyy tulevissa eduskuntavaaleissa riittävän hyvin. Kirkkovaltuusto, jonka jäsen sinäkin Kimmo Malin olet, on hyväksynyt talousja toimintasuunnitelmat vuosittain, lisäksi toimintaa ohjaavat seurakunnan strategia ja kiinteistöstrategia on hyväksytty kirkkovaltuustossa. Vuoden 2013 ennakkotiedon mukaan tuloja on kertynyt aikaisempaa enemmän, yli 331 000 euroa, ja miinuspuolelle on merkitty 459 000 euroa. joulukuuta ja perusteli pyyntöään sillä, että poliisilaitos on aloittanut poliisin lupahallinnon liikkuvien palvelujen ja palvelumuotojen arvioinnin ja kehittämisen. Välillisestä kuntaliitokseen pakottamisesta Pekkarinen otti esimerkin ja sanoi, että valtio ei saa ajaa kuntaliitoksia muuttamalla valtionapujärjestelmää niin, että se johtaa samaan tulokseen kuin suora pakottaminen. – Taatusti säilyy, jos se Keskustasta riippuu ja jos kuhmoislaiset haluavat jatkaa itsenäisenä kuntana. Kuhmoisten Sanomat 3 Torstaina 9. Minä ja meidän puolueemme kannattaa maakuntahallintoa, mutta sillä pitäisi olla myös enemmän valtaa ja vastuuta. Poliisin sähköisiä palveluja saa etsiä internet-osoitteessa www. tammikuuta Kuhmoisissa aloittamassa vuoden 2015 eduskuntavaalikampanjaa. Päättyneen vuoden aikana käydyissä piispantarkastuskonsultaatioissa keskustelSeurakunta ei keskustele. Ollilan mallilla tähän on mahdollista saada muutos, mallia voidaan kehittää. Sirpa Markkanen, kirkkovaltuuston pj Osmo Haaki, kirkkoneuvoston varapj Arja Lehtinen, talouspäällikkö Vesa Koivu Kansanedustaja Mauri Pekkarinen vieraili viime perjantaina 3. Kuhmoisten Nesteellä keskusteltiin viime perjantaina pitkään myös elintarvikkeiden lisäaineista ja Jorma Ollilan työryhmän ehdotuksesta muuttaa autoveroa. tiin vilkkaasti Kuhmoisten seurakunnan linjauksista. Tässä yhteydessä myös tällaiset vanhentuneesta ajattelusta johtuvat verot ja muut työnteon esteet on poistettava. Pekkarinen lupaa: Vesa Koivu Sisä-Suomen poliisilaitos tiedotti 2.1.2014, että poliisin lupapalvelut Kuhmoisten kunnassa päättyivät 1.1.2014. Kansanedustaja Pekkarinen myötäili Lehtoa, mutta muistutti, että maakuntajako vastaa edelleen vanhaa läänijakoa
Vieläkin muistuvat mieleen monet hauskat tilanteet. Englanniksi kirjoitettu kirja on lyhyt tarina Emmatytöstä ja hänen koirastaan Teddystä, jotka kohtaavat tutussa metsässä jotakin odottamatonta. Lasten leirejä pidettiin kauempana kaupungin ulkopuolella Vasamajärven rannalla. Kerran jollain pienemmällä porukalla keskusteltiin taivaasta ja sinne pääsemisestä. Vasemmalta Timo Kvist, Tapani Strandman, Anja Vyyryläinen ja Tapio Rujala. Perhekahvila srk-kodissa ke 15. tammikuuta 2014 4 VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Eila Carlson KOULURUOKA ILOSANOMAN-ILTA To 9.1. klo 18. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Anna Kyllikki Koivunen Kirkonkylästä 92 v. Viime vuonna sijoituksemme oli kymmenes 20 joukkueen kilpaillessa paremmuudestaan. Uimahalliretki Jämsänkoskelle Pe 10.1. Elokuva Kuhmolassa: Me ollaan parhaita! K7 Ma 13.1. Kuvissa esiintyvien ihmisten ja koiran voi tulkita olevan kirjan hahmoja, vaikka mitään kuvista ei selvästi liitetä osaksi tekstiä. Puheenjohtajana jatkaa edelleen Paula Jokela. Ajatuksissani on ollut nuori poika, jonka nimeä en muista, mutta lempinimi oli Ipi. Aterian hinta 6 e . Kun kysyin, mitä Ipi siitä alleviivaa, niin hän sanoi, että tietysti kaikki alusta alkaen, eiks’ niin. Monia, monia ihania tyyppejä – mitä kenellekin kuulunee. Paikallisesti kiinnostavaa on, että kirjan tapahtumat sijoittuvat tutunoloiseen metsään ja myös hahmot muistuttavat niitä ihmisiä ja eläimiä, joita voi Kuhmoisissa tavata elävänä. Harvoja muistuu nimeltä mieleen, lempinimiä ehkä. Tämä muodonmuutos hämmästyttää ja pelottaa, kunnes selviää, että dinoTyttö kohtaa dinosauruksen saurus onkin kiinnostunut filosofisesta, itsetutkiskeluun liittyvästä keskustelusta. Eläkeliiton Kuhmoisten yhdistyksen palveleva vapaaehtoistyö on järjestäytynyttä, ja tilaston mukaan vuosittain kertyy yli 300 palvelukertaa ja yli 500 työtuntia. Paula Jokela Eläkeliiton Kuhmoisten yhdistys kaavailee jatkavansa alkaneen vuoden toimintaa entiseen tapaan teemalla “Enemmän elämältä”. Teddy-koira jää tarinassa harmillisesti sivuosaan, koska hahmo on poissa koko tytön ja dinosauruksen välisen keskustelun ajan. ja 22.1. Asiointiliikenne vakiinnutettiin ympärivuotisesti samalle päivälle asiakkaiden toivomuksesta. Harvoin on tavattu. Telemannin kantaatteja -konsertti kirkossa, Riikka Strandman, Kaisa Palva ja Laura Viljakainen. Keskustellessamme asiasta ajattelimme, että taivaassa on varmaan jokaiselle paikka, oma tuoli, jossa on meidän nimemme. HENGELLISET Päivi Hotokka Pihlajakoskelta, Ruolahdelta ja Harjunsalmelta kirkonkylään kulkeva asiointiliikenne ajetaan vuoden alusta lähtien aina torstaisin. Pihlajakoskelta aina torstaisin. Olin opiskeluaikana yhden harjoittelukesän Oulun seurakuntien kesäkodilla työssä. Se ainakin on varmaa, että on olemassa koti, jossa jokaista odotetaan nimeltä mainiten. Kuuntelin omaa puhettani itsekin kuin muualta saatua viisautta. Kivi, jota on leikkisästi kutsuttu dinosauruksen pääksi sen muodon vuoksi, kätkeekin alleen kokonaisen dinosauruksen hampaista hännänpäähän. Siunausta Sinulle alkaneeseen vuoteen. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 9. Miesten kotailta Harmoisten Kultalassa. Viime viikolla Kuhmoisten Sanomissa ilmestyneessä jutussa mainittiin vielä tämä vanha tieto. Uusi hallitus sai tehtäväkseen myös pohtia mahdollisuuksia tukea jäsenistöään nettipalvelujen käytössä. Sanoin Ipille, ettei hän nyt voi ajatella että siellä on tyhjä tuoli, jossa lukee Ipi. Aikuiset sen sijaan voivat löytää tarinasta elämänohjeita. Ne olivat riemukkaita ja yllätyksellisiä. Kuhmoisten yhdistyksen hallituksessa jatkavat Aino Hauskanen, Vappu Korvenpää, Eila Kirstinä, Aimo Ojala ja Anneli Währn. – kuva Anja Kvist tänään Veikko, Veli, Veijo, Veikka pe Nyyrikki la Kari, Karri su Toini ma Nuutti ti Sakari, Saku ke Solja tänään lohipyörykkä pe kalkkunakiusaus ma lindströminpihvit ti makkarakastike ke juustoinen broilerikeitto TAPAHTUMAT Tammikuu 7.1.–4.2. Svetlana Ruoho tekee muotokuvamaalausta kirjaston galleriassa Pe 24.1. Lounastuokio srk-kodissa ti 21.1. su loppiaisesta 12.1. Toimintasuunnitelmassa ovat mukana tuttuun tapaan kokoontumiset laulamaan yhdessä, pelaamaan bingoa, virkistäytymään kahvikupin Eläkeliitto jatkaa keilailuharrastusta äärellä, tapaamaan tuttuja, kuulemaan alustuksia ja keskustelemaan mielenkiintoisista aiheista, toukosiunaus, ohjelmalliset kevätja joulujuhlat, onkikilpailut ja jouluaskartelu. Ohjelma 10 e . Elokuva Kuhmolassa: Vaahteramäen Eemeli ja Iida S Su 19.1. Riikka Strandman, mezzosopraano, Kaisa Palva, huilu ja Laura Viljakainen, urut. Svetlana Ruoho tekee akvarellimaalauksia kirjaston galleriassa Ke 15.1. Vireänä alkanut keilailuharrastus jatkuu, ja yhdistys lähtee mukaan KeskiSuomen piirin järjestämään kilpailuun ainakin yhdellä joukkueella. Alkaneena vuonna tulee 50 vuotta siitä, kun kurssini 17 nuorta valmistui ammattiin ja työhön eri puolille maata. klo 12. KIITOKSET Vuosikymmenten taipaleen taittuessa vuodesta toiseen muistuu mieleen kaikenlaista eletystä elämästä. Uusina hallitustyöhön tulevat mukaan Kaija Loippo, Timo Kvist ja Jorma Paloniemi. Matkan tekoa Muistan rippikoululeirin, jossa olin isoisena. Kuhmoisten keilajoukkue Keski-Suomen piirin kisoissa. Kyselen tässä, liekö ylläoleva nyt sitä vanhuutta, jossa tulee lapseksi jälleen. Luvassa on keilauksen lisäksi ainakin sisäliikuntaa ja frisbeegolfia. Ainakin nimillä on yhteys, sillä esimerkiksi vain reilu kuukausi sitten Kuhmoisten Sanomissa esiintyivät Emma Gardner ja Teddy-koira. Hän oli pyytänyt saada keskustella kanssani, ja muistan jännittäneeni sitä, osaisinko vastata ehkä vaikeisiinkin kysymyksiin. klo 10. Eteiskahvit. Toritie 44 Kotiseurakuntasi kutsuu Sinua, olet sydämellisesti tervetullut mukaan tilaisuuksiin ja toimintaan! www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa 1. Päivi Hotokka Emma and the Dinosaur Sara Gardner Balboa Press 2013 32 sivua Alkujaan brittiläisen, nykyisin Kuhmoisissa asuvan Sara Gardnerin kirjoittama kirja Emma and the Dinosaur julkaistiin juuri ennen joulua. Kirjan teksti on puhekielenomaista englantia, joka vaatii suomalaiselta hiukan kielitaitoa mutta ei ole liian monimutkaista. Pipoiltamat Rantasella, Pappilantie 10, järj. Konsertti nuorille seurakuntakodissa Su 12.1. Erään tytön kanssa istuimme myöhäisenä yön hetkenä joen rannassa laiturilla. Melko pian käy ilmi, että dinosauruksen hahmo on oikeastaan olemassa vain Emman mielikuvituksessa. klo 19 Seppo Virtanen Tervetuloa Helluntaisrk. Telemannin kantaatteja -konsertti kirkossa su 19.1. Retkiä Eläkeliitto järjestää edelleen palvelemaan sekä liikunnallisia että henkisiä tavoitteita. Kuhmoisten Martat Su 19.1. Ipi epäili taivaaseen pääsemistään, en enää muista, miksi se oli hänelle niin epävarmaa. Herkkiä nuoria ihmisiä, elämä alussa ja monenlaiset kysymykset mielessä. Neljä meistä on jo matkansa päättänyt, toiset ovat vielä tiellä. Jeesus oli kanssamme siinä. Emma and the Dinosaur on luokiteltu lastenkirjallisuudeksi, mutta kovin pienet lapset eivät välttämättä jaksa kiinnostua kirjasta, koska se ei sisällä nopeatempoista seikkailua, vaan tapahtumat perustuvat mietiskelyyn ja keskusteluun. Gardner on kirjoittanut myös kirjan Thoughts From My Gift of Cancer , joka käsittelee hänen parantumistaan syövästä. Pe 24.1. Ipi kertoi eräänä päivänä, että hän on nyt alkanut lukea Raamattua säännöllisesti ja myös alleviivaa sitä, niin kuin on kuullut muidenkin tekevän. Rakastava, jouluna syntynyt Vapahtaja ei jätä yksin, ei tänään eikä huomenna. Viisautta rukoilin ja sain. klo 10–12. Lapsia ja nuoria oli päivittäin paljon tekemisissä kanssani. Sara Gardner on emännöinyt kymmenen vuoden ajan Kuhmoisten Linnavuoren kupeessa sijaitsevaa Mairela Retreat -matkailutilaa ja hoitolaa, jossa hän antaa muun muassa reiki-hoitoja. Jokainen huominen on hämärän peitossa. Kirjan ulkoasu on värikäs, mutta sivut toistuvat lähes samanlaisina, vain kuva-aihe vaihtuu. Svetlana Ruohon taidenäyttely pääkirjaston galleriassa To 9.1. Kastettu: Helmi Lilja Helena Kähönen Espoonlahden seurakunnan jäseneksi. Tarina on kuvitettu luontoaiheisin valokuvin, jotka nekin näyttävät olevan paikallisia. Aiemmin liikennöintipäivä muuttui perjantaiksi koulujen kesälomien aikaan
tammikuuta 2014 ILMOITUSLIITE. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 9
tammikuuta 2014 ILMOITUSLIITE. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 9
alv 10%) 12 kk määräaik. 68 e (sis. 050 469 4922 tai sähköpostitse osoitteella ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 9. Tarkemmat yhteysyhteystietomme löytyvät tämän lehden sivulta 7.. tammikuuta 2014 ILMOITUSLIITE Kuhmoisten Sanomat maksaa postimaksun 12 kk kestotilaus 63 e (sis. myös 040 7211311 Anna lahja, josta iloa koko vuodeksi! Tilaa Kuhmoisten Sanomat – itselle tai ystävälle! Tilaaminen käy kätevästi viereisellä tilauskupongilla (postimaksu maksettu) tai soittamalla p. (03) 5551437 tai p. alv 10%) TILAAN KUHMOISTEN SANOMAT ___ / ___ 2014 alkaen Lehden saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Maksajan nimi (jos on eri henkilö) Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Vastauslähetys Tunnus 5004639 17800 Kuhmoinen Kuhmoisten Sanomat Ajanvaraus optikolle ja silmälääkärille (014) 712 616 JÄMSÄN SILMÄASEMA Keskuskatu 8 , ma-pe 9-17 puh
Kuhmoisten Sanomat Torstaina 9. tammikuuta 2014 ILMOITUSLIITE
Pauli syntyi Lahden synnytyslaitoksella 9.5.1913. Nämä olivat äitinsä suvun hoidossa Mäntän Kivimäen Anttilassa. Paulin mukaan miehet olivat reiluja ja kohteliaita, sillä muun muassa sylkeminen lattialle oli heiltä ehdottomasti kiellettyä. Pauli Kallio oli aktiivisesti edistämässä näitä pyrkimyksiä, sillä hän itse kuului sen ikäluokan ihmisiin, joka joutui taistelemaan sisukkaasti oikeudesta päästä kouluttautumaan kykyjensä mukaisesti ammattikoulun kautta seminaariin, sodan jälkeen sotilasylioppilaskirjoituksiin, kasvatustieteen maisteriksi ja lopulta kasvatustieteen tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa. Elämä muuttui kuitenkin vuoden 1910 lakon myötä, sillä Kalle Emil halusi olla solidaarinen ja yhtyä lakkoon. Tontti sijaitsi aivan lähellä Hokkalaa, ja kirkon kiviaitaan oli muutama sata metriä. Näistä nuorimmainen oli hiljan kuollut Suomi-filmin ja Kansallisteatterin näyttelijätär Rauha Rentola. Varhaisvuodet Kuhmoisissa Mimmi sai miehekseen leskimiehen, jonka vaimo oli kuollut synnyttäessään kaksostytöt Ellenin ja Annan. Työnantaja ei ottanut takaisin töihin lakon jälkeen lakkolaisia. Jälleenrakennuskauden jälkeen meillä oli yhteiskuntana varaa alkaa rakentaa koulujärjestelmää, joka takaa mahdollisuuden jokaiselle suomalaiselle lapselle päästä opintielle vanhempien sosiaalisesta asemasta riippumatta kaikkialla Suomessa. Kaupungissa liikkui huhuja, että kaikki alle 40-vuotiaat joutuvat sotaan. Kallion uuden perheen vanhin lapsi Karin – Kaarina – syntyi 1907. Pauli kävi sisarensa Karinin kanssa pyhäkoulua Kopolan pappilassa. He lähtivät maaliskuussa sotaa pakoon Vainion Kylmälän torppaan, joka sijaitsi kymmenisen kilometriä päässä Velisjärven tietä, ei siis kovinkaan kaukana oman perheeni nykyisestä kesäpaikasta Vintturinniemen Takataskusta. Kalle-isä joutui Kaukolan isännän painostuksesta viemään punaisilta saatuja sotasaalishevosia Jämsään, sillä Kaukolan ja Vainion isännät kuuluivat valkoisten esikuntaan. Vainion talolta Kalliot lähtivät pois ja asuivat vielä Hirsivalkamassa ja Kivimäessä lähellä Pukkalaa ennen kuin alkoivat suunnitella oman talon rakentamista, mikä toteutuikin 1920-luvun alussa. Eno ei halunnut ottaa vastaan sotapakolaisia, vaan nämä palasivat takasin Kuhmoisiin asettuen asumaan Joonas Vainion omistamaan Muurahaisen talon sivurakennukseen. Kun maailmansota syttyi 1914, Mimmi ja Kalle lähtivät Lahdesta, koska pelkäsivät Kallen joutumista armeijaan, olihan tämä suorittanut kolmevuotisen palveluksen Venäjän armeijassa. Isä Kalle Emil Kallion perhe oli siirtynyt Varsinais-Suomesta Pirkanmaalle, jossa tämän isoisä toimi Suoniemen kanttorina. Tämä jakso kesti lyhyehkön aikaa, kunnes perhe palasi takasin ihmisten ilmoille, jossa Pälsilän suunnan taistelut olivat meneillään. Hän elätti autonomisena käsityöläisenä lopun elämäänsä itseään ja leskeksi jäätyään lapsiaan. Pelko lienee ollut turhaa, koska Kalle oli jo 39 -vuotias. Työ ei miellyttänyt pidemmän päälle vahvaluonteista ja itsenäistä nuorta naista, joka säästi ansioistaan ja osti kutomakoneen. Pyhäkoulun opettajana toimi pastorska Suoma Rentola, jonka omat lapset olivat siellä myös mukana. Paulin kavereita olivat lähes samanikäinen agronomi Vainion renki Aarne Nieminen ja leikkitoverina Kaukolan talon nuorimmainen. Melske tuntui niin, että kahvikupit tärisivät pöydällä, ja yksinäinen tykin ammus lensi Hyrkkölän katolle, josta se löytyi keväällä pellosta. Kuhmoisten satamassa tavarat purettiin laivasta ja varastoitiin. Mimmi ja Kalle tapasivat toisensa Mäntässä, jossa heille molemmille oli työtä. Perhe lähti etsimään työtä Lahdesta, missä Mimmillä oli oma kutomaliike ja Kallella oli töitä Huberilla. Vuosi 1918 oli merkittävää aikaa Kuhmoisissa, sillä punaisten ja valkoisten rintamalinjat kulkivat siellä. Kalle kävi sekalaista ostoja myyntikauppaa, kun taas Mimmin kutomaliike sai asiakkaita. Mimmillä ja Kallella ei ollut sodan edustamiin aatteisiin henkilökohtaista suhdetta. Isä-Kalle osti tontin silloisen torin vierestä Puukilan isännältä. Tämän ankaran kokemuksen myötä hänelle syntyi visio alkaa helpottaa ison hyvinkääläisen oppikoulun rehtorina etenkin suurten ikäluokkien lasten pääsemistä silloiseen oppikouluun ja kohden parempaa elämää. tammikuuta 2014 Sinikka Sahi Tätä kirjoitettaessa Pisa-keskustelu käy voimakkaana. Pikapäätöksellä Kalliot keräsivät tavaransa ja lähtivät kohden Mimmin kotia Kuoreveden Rajalahtea. Vesa Koivun ottama kuva on maaliskuulta 2008. Kalle toimi Serlachiuksen tehtailla tavaran lähettäjänä. Pauli Kallio koki vahvasti olevansa hämäläinen, olihan hänen äitinsä Vilhelmiina – Mimmi – Kallio o.s. Mimmi Rajalahden perheessä oli paljon lapsia, sillä isä oli kahdesti naimissa, ja kumpikin pesue oli lapsirikas, siksi Mimmi lähti Tampereelle tehtaaseen töihin. Kuhmoisten Sanomat 5 Torstaina 9. Taloon tehtiin niin sanottu mansard-katto ajan muodin mukaisesti, ja lapset saivat vanhemmat vakuuttuneiksi myös vintin päätyja sivuikkunoista. Pauli Kallion vanhemmat Kalle ja Vilhelmiina Kallio rakensivat talonsa Kuhmoisiin 1920-luvun alussa. Harva tulee ajatelleeksi sitä, miten komea on suomalaisen peruskoulun tarina. Vainiolle majoitettiin pohjalainen lähinnä ruotsinkielisistä koostuva ratsujoukkue. Neliosainen kirjoitus perustuu suurelta osin Pauli Kallion lapsilleen kirjoittamiin painamattomiin muistelmiin.. Itse Suoma Rentola oli laulajatar. Rajalahti syntynyt Kuorevedellä Rajalahden torppaan. Elämä osoittautui pienen pojan näkökulmasta mielenkiintoiseksi lapsen seuratessa aikuisia, etenkin Vainion piikoja ja renkejä, jotka elivät Pauli Kallion kertomuksissa värikästä elämää. Ensimmäinen yö vietettiin Puolamäessä, mistä matka jatkui Theodorenon luo Kuorevedelle. Koulu-uudistaja, rehtori Pauli Kallio Osa 1 Pauli Kallio 9.5.1913 Lahti – 16.8.1995 Hyvinkää Sinikka Sahi on Pauli Kallion tytär, joka on nyt eläkkeellä Helsingin normaalilyseon historian lehtorin virasta. Sinikka Sahi on tehnyt merkittävän uran opettajankouluttajana ja toimii nyt Harvard Graduate School of Educationin vanhojen opiskelijoiden yhdistyksen hallituksessa, hän on suorittanut Master of Education tutkinnon Harvardin yliopistossa 1977
Toissa vuonna tehtäviä oli 63, ja vuonna 2011 niitä kirjattiin 101. Vastaavana näytösampujana toimi harjavaltalainen Heini Oksman Suomen Pyrotekniikka Oy:stä. Silloin kun tehtävä on ollut suuri, sitä hoitamaan on kutsuttu Kuhmoisten VPK:n lisäksi yksikköjä muista kunnista. Onnettomuudessa loukkaantui kolme ihmistä. Pelastuslaitos uskoo, että asiaan ovat vaikuttaneet turvallisuusviestinnän ja valvonnan kehittäminen. Myös onnettomuuksien määrä vähentyi aikaisemmasta, sillä vuosina 2009–2012 niitä tapahtui vuosittain yli kymmenen. Ilotulituksen järjesti ryhmä kuhmoislaisia yrittäjiä. 31 rakennuspalossa palovaroitin ei toiminut, ja 58 tulipalossa varoitin ilmoitti palosta asukkaille. Myös koko maakunnan mittakaavassa rakennuspalot ja -palovaarat vähenivät selvästi, 13 prosentilla. Keski-Suomessa kuoli rakennuspaloissa neljä ihmistä ja loukkaantui 45. Kaikkiaan pelastuslaitoksella oli Kuhmoisten alueella viime vuonna 67 tehtävää. Tehtävät painottuivat kesän ja syksyn myrskyjen aikaan. Myrskyt aiheuttivat hälytyksiä Palomiehiä työllistivät viime vuonna lisäksi vahingontorVuosi ilman rakennuspaloja junnat, jotka usein ovat teille kaatuneiden puiden raivaamista. Koko Keski-Suomen pelastuslaitoksen alueella tehtävien määrä kasvoi viime vuonna 10 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Ensivastetehtäviä, joissa pelastuslaitos esimerkiksi avustaa ambulansseja, kirjattiin Kuhmoisissa 20. Leena Hattunen ravintola Sahanrannasta kyseli tutuilta yrittäjiltä, ja mukaan lähtivät Putkiasennus Lehtonen, Päijän Marine, Kuhmoisten Sora, Kuhmoisten Neste, Sisustustarvike, Euronpaikka, TT-TEK ja Salmi & Tanninen Oy.. Kuitenkin Keski-Suomessa tapahtuneet tulipalot olivat vakavampia kuin edellisenä vuonna, vaikka koko Suomessa palokuolemien määrä on vähentynyt. Tuhnuisesta säästä huolimatta Kuhmoisten satamaan oli saapunut runsaasti ihmisiä katsomaan ilotulitusta, joka ammuttiin sataman sahan puoleiselta rannalta. Näytös päättyi juhlavaan Silver Flower -tulitteeseen. Liikennevälinepaloja tapahtui kaksi, ja lisäksi tilastoihin on kirjattu yksi muu tulipalo. Vahingontorjuntatehtäviä kirjattiin kaksitoista, kun niitä edellisenä vuonna oli kahdeksan. Lisäksi pelastuslaitos kutsuttiin kerran pelastamaan ihmistä maastosta ja kerran ohjaamaan heikoille jäille eksynyt hirvi takaisin metsään. 20 tapauksessa varoittimen toiminnasta ei ole tietoa. Vuosina 2009–2011 tulipaloja tapahtui vuosittain neljä tai viisi. Pelastuslaitosta tarvittiin apuun kahdeksassa liikenneonnettomuudessa. Niitä varten paloautot olivat liikkeellä kahdeksan kertaa, kun edellisenä vuonna kertoja oli kuusi. joulukuuta. Jos kahden edellisen vuoden kehitys jatkuu, paloturvallisuus on Kuhmoisissa parantunut, sillä vuonna 2012 rakennuspaloja oli vain yksi. Sen sijaan maastopaloja syttyi Kuhmoisissa viime vuonna kuusi, suurin osa niistä kesäkuun toisella viikolla ja yksi kuun loppupuolella. tammikuuta 2014 6 Päivi Hotokka Kuhmoisissa ei tapahtunut vuonna 2013 yhtään rakennuspaloa, eikä pelastuslaitoksen tietojen mukaan yksikään rakennus ollut vaarassa palaa. Lukumäärän nousua selittävät esimerkiksi loppuvuoden myrskyt, jotka aiheuttivat vahingontorjuntatehtäviä jopa enemmän kuin kesän 2010 myrskyt. kesäkuuta 2013 nokkakolarissa, joka tapahtui valtatie 24:llä Kuhmoisten keskustan kohdalla. Sadat värikkäät, loistavat ja paukahtelevat raketit nousivat sysipimeälle taivaalle, jakautuivat yhä uusiksi kimalteiksi kunnes vaipuivat taas alas ja sammuivat. Pelastuslaitos auttoi onnettomuuden uhreja 16. Automaattisten palohälyttimien tarkistukset lisääntyivät hiukan viime vuonna. – kuva Osku Puukila Vesa Koivu Kuhmoisten kirkonkylällä saatiin nauttia hienosta ilotulituksesta uuden vuoden kunniaksi, kun vuosi vaihtui Uuden vuoden ilotulitus perjantain päättyessä 31. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 9
045 636 3889 / Eija __________________________ KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Hintoihin sisältyy alv 24%. klo 17.30–20. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. 0400 717 838 __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Ilm. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,00 e . 0400 344 582. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. Hinta 15 e (sis. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. Hinta n. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Tervetuloa! Liikuntatoimi RETKET Johan on markkinat ostetaan Rantatontti Kuhmoisista erämökille. Peltonen p. rakennuspalvelu Pienkuormaajapalvelut p. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. 0400 717838 hannu.tuovinen@saunalahti.fi __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. tyhj. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. Jäljitä lehti-ilmoituksella! TAPPARA HIFK JÄÄKIEKKO-OTTELU Tampereen Hakametsässä 4.2.2014 Lähtö klo 16.15 Kuhmoisten Nesteeltä Paluu ottelun jälkeen n. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Kuhmoisten Sotaveteraanit ry/ Naisjaoston päiväkahvit Kuhmolassa maanantaina 13.1.2014 klo 13. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________ __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. matka ja lippu), lapset 10 e (alle 16 v.). Kuhmoisten Sanomat 7 Torstaina 9. 0400 852 532 __________________________ PITOPALVELU yms. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. (03) 555 1437 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. Kurssin hinta 8 €. Tilaisuudessa ei ole erikseen kutsuttua vierailijaa, vaan vietetään yhteistä kahvihetkeä pöydän ääressä rupatellen. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. klo 17.00 Liput 5,e – K7 – LIIKUNTA Tuolijumppa jatkuu Kuhmolassa perjantaisin 10.1.2014 alkaen klo 11.00–11.30 Jumppa koostuu kevyestä lihasjumpasta ja venyttelyistä. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. 020 730 4040 Fax 014 712 951 Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. klo 22.30. ja Eurooppa OPASOL OY p. Tervetuloa! SEURAT Kutsu kaverit koolle lehtiilmoituksella! ELOKUVAT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2836 (LT-2012) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautauspalvelu, Koskentie 11, Jämsä p. KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Hintoihin sisältyy alv 24%. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka. 040 318 2020, petri.t.harkonen@gmail.com Lemmikki karkuteillä.... (Vetäjät mukaan). 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Vuosi aloitetaan seurakuntahetkellä klo 11.30. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. klo 12 Kuhmolassa. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. Muistathan tulla! Kuhmoisten Sotainvalidit ry:n Naisjaoston päiväkahvit ke 15.1.2014 klo 13.00 Veljestuvassa, Kokonniementie 9. 10-12, 42100 Jämsä p. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. kirkkoherra Auni Kaipia. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. 12.1 mennessä Tytille p. tammikuuta 2014 Tervetuloa Torstaitupaan tänään klo 10 – 13. erikoiskuljetukset/kotim. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. 0400 798143 p. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. Irma Kallio p. Pe 10.1.2014 bingo ja yhteislaulut KLO 12 Kuhmolassa (Huom! aika). 050 345 5932. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Tytti opastaa. mennessä Kikalle 0400 437 341. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 24 t. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Invest Tuovinen Oy Kokonaisvalt. Liikkeet tehdään tuolilla istuen tai tuolia apuna käyttäen. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ Invest Tuovinen Oy Pihapuiden kaato, vakuutus on p. Tervetuloa! Vuoden ensimmäinen muistikerho ti 14.1. Sitovat ilmoittautumiset ke 22.1. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. (sis. Vieraana vs. Ilmoittaudu 13.1. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 40.000 – 50.000 e .P. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Ark. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ Me ollaan parhaita! Esitys Kuhmolassa su 12.1. 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. tapahtumat OPASOL OY p. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Tervetuloa! Kuhmoisten Martat järjestää pipoiltamat Tytti Rantasella, Pappilantie 10, ke 15.1. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Alle 13-vuotiaalle valvoja mukaan! Liikuntatoimi. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. mennessä p. Ke 15.1.2014 keilaretki Lahteen. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p
Tiistaina näyttelyn avajaisissa Olli-Pekka Ruoho kertoi ihmetelleensä puolisonsa ahkeruutta ja tinkimätöntä asennetta maalaamiseen. Ilman tauluja seinät tuntuvat surullisilta. Rauha Rantanen halusi myös ulkoilemaan, häntä avusti Tarja Salminen. SPR:n Kuhmoisten osaston vapaaehtoiset käyvät joka toinen keskiviikko ulkoiluttamassa Päijännekodin asukkaita. Nykyisin hän asuu miehensä OlliPekka Ruohon kanssa Jämsässä, ja Kuhmoisiin hän on tutustunut Olli-Pekan sukulaisten avulla. Lapin lyhyt valon aika Suurin osa Kuhmoisten näyttelyssä olevista teoksista on maalattu viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mutta mukana on muutamia Suuria tunteita pienissä tauluissa vanhempiakin töitä. – Olen myös ollut ensimmäistä kertaa virallisesti opettajana työväenopistossa, hän kertoo työskentelystään Suomessa. Nyt elämä ammattitaiteilijana ei ole suorastaan helppoa, mutta Ruoho on tyytyväinen siitä, että perhe tukee häntä. Lokakuussa valo oli jo vähissä, ja taiteilijan piti toimia nopeasti. Tauluista voi löytää Puukilan kivinavetan ja kesäisen sataman. Se oli Svetlanalle ensimmäinen kerta Lapissa, ja hän hurmaantui maisemista. – Monta vuotta näitä ulkoiluja on järjestetty, ja on ensimmäinen kerta, kun sää tekee haittaa.. – Onnistun näyttämään suuria tunteita pienillä tauluilla. Svetlana Ruoho on kotoisin Pietarista, missä hän on opiskellut taidetta Repininstituutissa eli Pietarin taideakatemiassa. Me Päijännekodilla ei olla sokerista viikkoja, että pääsen ulos, Annikki Korpinen sanoo. Ruoho kertoo, ettei paikallisia kuvia varsinaisesti tilattu näyttelyyn, mutta hän halusi maalata niitä, koska tiesi näyttelynsä ajankohdan hyvissä ajoin ennakkoon. Kirjastonhoitaja Sohvi Koskinen ja taiteilija Svetlana Ruoho toivottivat yleisön tervetulleeksi näyttelyn avajaisiin tiistaina. Korpinen on asunut Päijännekodilla täyshoidossa pari kuukautta. Ruoho on jopa onnistunut maalaamaan loppuvuodesta valkean maiseman Kuhmoisista. – Ajattelen, että ihmisistä on kiva nähdä uusia paikkoja, mutta tutut paikat antavat heille lämpöä. Taustalla teokset Liisi ja Perhe. tammikuuta. – Töitä on aivan älyttömästi! Tuoreissa maalauksissa on paljon maisemia Lapista, koska Ruohon perhe teki sinne syksyllä asuntoautomatkan. Sihto kertoo, että vapaaehtoiset ovat Päijännekodin asukkaiden keskuudessa suosittuja, sillä kävelyavun lisäksi he ovat tuulahdus ulkoa. Päijännekodin virkistystoiminnan ohjaaja Elina Sihto on iloinen SPR:n vapaaehtoisten avusta. tammikuuta 2014 8 Päivi Hotokka Kaunis maa Svetlana Ruoho Kuhmoisten pääkirjaston galleria Toritie 42 7.1-4.2.2014 Taidemaalari Svetlana Ruohon näyttelyssä on öljyvärimaisemia Lapin tuntureilta ja akvarellimaalauksia etelän rannoilta – mutta joukossa on myös muutama kuhmoislaisille tuttu näkymä. Olli-Pekka Ruoho oppi tuolla matkalla, kuinka tärkeää valo on taidemaalarille, etenkin hetket juuri auringonnousun jälkeen ja juuri ennen auringonlaskua. Maisemien joukossa näyttelyssä nähdään muotokuvia ja perhepotretteja. – Vartoon näitä keski– Kävelen kyllä, ei haittaa sade, minulla on kengissä kumipohjat, Annikki Korpinen kertoi lähtiessään lenkille Martti Kankkusen tukemana. tammikuuta. Ulkoiluttajaksi saapunut Martti Kankkunen on hänelle tuttu mies jo niiltä ajoilta, kun Korpinen oli vielä mukana työelämässä. Kuhmoisten satama (2013) Vesa Koivu Me ei olla sokerista, tuumivat Annikki Korpinen ja Rauha Rantanen ja lähtivät ulos tammikuiseen vesisateeseen eilen keskiviikkona 8. tammikuuta ja perjantaina 24. – Oli 45 minuuttia aikaa maalata. Tuttuja maisemia on kiva katsella omallakin seinällä, ne rauhoittavat ja luovat turvallisuutta. Lisäksi galleriassa on esillä Svetlana Ruohon lapsioppilaiden teoksia. Tälläkin kertaa ulkoiluttajia saapui kymmenkunta, mutta ohjelma meni uusiksi sateisen sään takia. Oma ateljee Alhojärvelle Svetlana Ruoho myöntää, että on aina halunnut taidemaalariksi. Osa asukkaista lähti ulkoilemaan niin kuin oli suunniteltu, osa tyytyi seuraa saatuaan kävelemään Päijännekodin käytävillä, ja loput ulkoiluttajista lähtivät jututtamaan tuttuja ulkoilutettavia näiden huoneisiin. – Olemme rakentaneet Jämsän Alhojärvelle ateljeen, jonka suurista ikkunoista näkyy järvelle. Hän kävi Pietarissa saksalaista koulua, ja tuolloin opettajat harmittelivat, kun hän halusi jatkaa taidelukioon. Kuhmoisten Sanomat Torstaina 9. Ruoho pitää galleriassa työnäytöksiä maanantaina 13. Ruoho uskoo, että vaikka ajat ovat tiukat, ihmiset kaipaavat kotiinsa taidetta. Kun Svetlana Ruoho huomasi kauniin näkymän Sodankylän ja Kemijärven välillä, hän käski miestään pysäyttämään auton. Onneksi kohdalla oli levähdysalue. Sillä välin minä tein ruuan, Olli-Pekka Ruoho muistelee. Kuhmoisten näyttelyä taiteilija kuvailee kuin matkakertomukseksi, jollaisia kirjailijat kirjoittavat