Sijoitat suoraan omistamasi Osuuspankin pääomaan. Tällä viikolla naulataan paikalleen uusia lattialautoja, ja huhtikuun kuluessa tuetaan vielä ylärakenteita sekä asennetaan ovia, kaiteita ja siltoja. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 15 2014 64. Tavoittelemme sille tänä vuonna 3,25 % tuottoa*. Silénin mukaan makasiinin rakenteista pahasti vaurioituneita olivat alaosat, jotka kastuvat, mutta kuitenkin sijaitsevat pääosin vedenpinnan yläpuolella. Sijoitat suoraan omistamasi Osuuspankin pääomaan. vsk Keskiviikkona 9. Työt ajoitettiin jääpeitteen aikaan, jotta avatun lattian alla ei lainehtisi vesi.. – Työ on ollut vaativaa, kun rakennusta on pitänyt nostaa, sanoo Lape-miesten kanssa työskentelevä Pihlajakosken kylärenki Pasi Koponen. Makasiini tuli kunnostusohjelmaan pihlajakoskelaisen Jarmo Riipan aloitteesta. Olemme tehneet sinua varten uuden tuotteen, Tuotto-osuuden. – Se on harmi, sillä olemme olleet ainoita, jotka tekevät tällaisia kulttuurihistoriallisia kohteita. Mainio tuotto. Hän työskenteli Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon eli Lape-projektissa jo viime vuonna ja pääsi nyt tekemään korjaushommia omalla kylällään. Nyt kaikki huono puuaines on poistettu. – Kun lattiaa nostettiin, saadaan sisälle esteetön kulku myös pyörätuolilla. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että heikossa kunnossa ollut makasiini saadaan korjatuksi ja satamakahvila voi jälleen toimia siellä tulevana kesänä. *Tuottotavoite voi muuttua vuosittain ja tuotto-osuuksien takaisinmaksamiseen sisältyy tiettyjä ehtoja. – Tämä on ollut mielenkiintoista, kun näkee, miten vanhaa rakennusta pystyy korjaamaan, Jarmo Riippa sanoo. Ja vain asiakasomistajille. Olemme tehneet sinua varten uuden tuotteen, Tuotto-osuuden. Tutustu merkintäesitteeseen. Kylärenki Pasi Koponen ja Lape-projektin työntekijä Jarmo Riippa naulasivat maanantaina paikoilleen Pihlajakosken rantamakasiinin uutta lattiaa. Tuottoosuuden korko ja sen maksaminen riippuvat aina pankin toiminnan tuloksellisuudesta. Hän iloitsee, että makasiinikahvila on käytössä elokuussa, kun Jyväskylän rallin erikoiskoe ajetaan Pihlajakoskella. Pihlajakosken rantamakasiinin lattiatyöt piti tehdä silloin, kun satama oli vielä jäässä, jotta avatun lattian alla olisi lainehtivan veden sijaan kiinteä alusta rakentajille. Kesäkauden aikana on luvassa lisäksi Puuhapuiston rakennustöissä auttamista, ulkoilureittien laavujen kunnostusta ja muita maisemanhoitotöitä sekä tarpeen mukaan kylien jätepisteiden ja infotaulujen parantamista. Päivi Hotokka Tavallisesti Lape-projektin työntekijät aloittavat kauden töitään vasta vapun tienoilla, mutta tämän vuoden kohteista yksi vaati varhaisempaa aloitusta. – Työpaikka on mahtava, kun on hyvät kelit ja saa olla satamassa, Riippa hymyilee. Kysy lisää omasta Osuuspankistasi tai vieraile osoitteessa op.fi/tuotto-osuus Yhdessä hyvä tulee. Riippa ennakoi sataman kesästä muutenkin vilkasta, sillä viereinen Kulttuurimakasiini on varattu koko kesäksi taidenäyttelyille. Tutustu merkintäesitteeseen. Ilkka Silén epäilee, että menossa on Lape-projektin viimeinen vuosi, koska EUohjelmakausi on päättynyt. Tuottoosuuden korko ja sen maksaminen riippuvat aina pankin toiminnan tuloksellisuudesta. Ja vain asiakasomistajille. Tavoittelemme sille tänä vuonna 3,25% tuottoa*. Lape-projektin työntekijät aloittavat tässä kuussa myös Ruolahden nuorisoseurantalon ikkunoiden kunnostusta, ja Pihlajakoskelta miehet siirtyvät työskentelemään uimalan rantaan. Kysy lisää omasta Osuuspankistasi tai vieraile osoitteessa op.fi/tuotto-osuus *Tuottotavoite voi muuttua vuosittain ja tuotto-osuuksien takaisinmaksamiseen sisältyy tiettyjä ehtoja. tuottotavoite: näit oikein. huhtikuuta 2014 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Kiitämme Kirsti Sipposta monista työvuosista ja toivotamme hyviä tulevia eläkepäiviä! kutsuu tutustumaan uudistuneisiin toimitiloihinsa ja toivottaa lämpimästi tervetulleeksi täytekakkukahville maanantaina 14.4.2014 klo 10 – 16 Kirsti mukana kahvipäivässä kanssanne. etu asiakasomistajille Mainio tuotto. Myös toimitusjohtaja Hellevi Laaksonen Jämsän OP-kiinteistökeskuksesta paikalla klo 12.00 – 14.30. Lattian alarakenteet on purettu ja rakennettu uudestaan ja rakennuksen helmalaudoitus on uusittu. Viimeinen kesä Lape-projektia. Projektityönjohtaja Ilkka Silén kertoo, että makasiini Makasiinikahvila tukevalle lattialle on kunnostettu perusteellisesti. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta, eikä jatkosta ole tietoa
toukokuuta Velisjärvellä, ja sen tuotto jaetaan tasan diakoniatyön ja perhekerhotyön kesken. toukokuuta järjestettävässä huutokaupassa. Täytyy ehtiä mahdollisimman moneen paikkaan, jotta vuodenpinnoja kertyisi yhtä paljon kuin kaverit ovat keränneet. Kaipolan Lokalahti on talvellakin hyvä lintupaikka, jos tehtaan tuoksut eivät käy terveyden päälle. Päivi Hotokka Kuhmoisten seurakunta vastaanotti viime vuonna Signe Ruokolahden testamenttilahjoituksen. Rastaita on vielä hyvin vähän. Ehdotukset tulee lähettää Kotiseutuliittoon 31.5.2014 mennessä. Paikkakunnalla oli maataloustilastojen mukaan vuosien 2012–2013 maitokiintiökaudella 11 lypsykarjatilaa. Ehdotuksia palkittavista taloista voivat jättää niin yksityishenkilöt kuin erilaiset yhteisötkin. Vaikka kannattavuuden säilyminen on vaatinut monelta karjan koon kasvattamista, laajentamisesta on havaittu olevan hyötyä. Suomalaiselle ruuantuotannolle on tärkeää, että eläimet ja isännät viihtyvät hommissaan. Toinen seurakunnalle osoitettu, Yhdysvalloissa asuneen Eila Lind-Korven testamenttilahjoitus on edelleen saamatta. Kuhmoisista puhutaan yleensä metsäpitäjänä, jonka pellot ovat pieniä ja kivisiä. Saattaa olla, että lypsykarjan suurehko määrä Kuhmoisissa ei niinkään perustu luonnonolosuhteisiin, vaan siihen, että tilallisilla on halua jatkaa perinteikästä ammattia ja kehittää osaamistaan. Toisaalta Pohjois-Savo kiilaa joukkoon merkittävänä nautakarjan kasvattajana. Palkittavan seurantalon tulee olla korjattu siten, että mahdollisimman paljon sen alkuperäisestä hengestä on säilytetty, korjaukset on tehty vanhaa kunnioittavilla korjausmenetelmillä ja esteettömyys sekä mahdolliset laajennukset on suunniteltu kokonaisuuteen sopeuttaen. Penkit on siirretty sinne kirkon remontin yhteydessä vuonna 1985. Odottelevat siellä säiden lämpiämistä. Rahastoa hoitaa kirkkoneuvosto. Päivi Hotokka Kuhmoisten seurakunta järjestää toukokuussa huutokaupan, jossa myydään kirkon kellotapulissa säilytettyjä vanhoja esineitä. Kuhmoisissa useat viljelijät ovat uskoneet siihen, että maidontuotanto kannattaa elinkeinona, ja uskaltaneet investoida uudenaikaisiin tiloihin. Kottaraisia olen tavannut vain Ruolahdella. Koska joukossa on useita suuria karjoja, maitoa tuotettiin yhteensä reilu kolme miljoonaa litraa. Kirkkoneuvosto tutustui tapulin esineistöön maaliskuussa ja päätti myydä myytäväksi sopivat tavarat huutokaupassa. Kuhmoisten korkeudella lintuja on huhtikuun alussa enemmän kuin Enontekiöllä, missä lunta on paikoitellen vielä toista metriä. Pitäisi tietysti kehua kovasti Kuhmoisten linnustoa, mutta jos haluan nähdä uusia ja harvinaisia lajeja, niin silloin ajelen Jämsään. Vuonna 2013 palkinto myönnettiin Hailuodon nuorisoseuralle Hailuodon nuorisoseurantalon korjauksesta.. Mustarastaat ne siellä musisoivat elämänsä innolla. Pihattonavetat ovat eläimille miellyttävämpiä kuin parsinavetat, joissa lehmät ovat talvikauden kytkettyinä. Koko maassa olen havainnut tänä vuonna 80 lintulajia. Neuvottelukunta on Suomen Kotiseutuliiton hallituksen asettama. Naapurikunnassa on suuria peltoaukeamia, ruohikkoisia järviä ja enemmän ympäri vuoden sulana olevia paikkoja. Viime vuoden heinäkuussa tehdyssä palotarkastuksessa kiinnitettiin huomiota kellotapulissa varastossa oleviin tavaroihin, jotka muodostavat ylimääräisen palokuorman. Tämä tieto voi rohkaista entistä innokkaammin etsimään ratkaisuja, jotka parantavat karjan elämänlaatua. Koska tilalliset joutuvat ajattelemaan eläinten hyvinvoinnin lisäksi omaa toimeentuloaan, oli ilahduttavaa kuulla Unnaslahden tilan kokemuksia siitä, että olosuhteiden kohennus parantaa myös tuotantoa. Vuonna 2008 kuolleen Lind-Korven pesänhoitajaan ei ole saatu yhteyttä. Myös lokit ovat lisääntymässä. Kiireensä kullakin, sanotaan. Sellaista olen vuosia haikaillut myös Kuhmoisiin, mutta taidan heittää sen asian suhteen jo kirveen kaivoon. Keväällä maanviljelijät tutkailevat, milloin pääsisi pelloille. Tapulissa olevat käyttökelvottomat tavarat hävitetään. Myös Velisjärven leirikeskuksessa on varastossa kirkonpenkkejä, joita ei enää tarvita. Siellä tuotetaan valtaosa kotimaisesta maidosta, lihasta ja viljasta. Asunnon irtaimisto myydään Velisjärven leirikeskuksessa 24. Enontekiöllä tammi-maaliskuun aikana löytyy hieman yli 20 lintulajia, joista ehkä vain taviokuurna, pulmunen ja laulujoutsen ovat muuttolintuja. Naisväki etsiskelee haravoita ja lapioita näkösälle, jotta kukansiemenet saisi kiireesti multien kätköön. Ja Jämsästä löytyy lintutorneja. Lisäksi voidaan jakaa kunniamainintoja. Kuhmoisten kylillä kuuluu iltaisin voimakasta, haikeata ja huilumaista laulua. Rahaston varoista Testamenttivaroille rahasto voidaan vuosittain käyttää Kuhmoisten seurakunnan alueella tehtävään diakoniatyöhön viisi prosenttia jäljellä olevasta pääomasta ja kertyneet korot. Mieluummin hieman enemmänkin. Lind-Korpi jätti testamentissaan Kuhmoisten seurakunnalle 300 000 dollaria ja kunnan Päijännekodille 200 000 dollaria. Papinsaaren sillan tienoilla on näkynyt telkkiä, sinisorsia, pari laulujoutsenta sekä yksi ja joskus kaksikin kanadanhanhea. Siksi on jossain määrin yllättävää, kuinka paljon kunnassa on myös maitokarjataloutta. Kirkkoneuvoston päätöksellä voidaan varoja käyttää tätä enemmän, mutta korkeintaan 20 000 euroa vuodessa. Lahjoitetusta asuntoosakkeesta ja käteisvaroista kertyy rahastoon noin 206 000 euroa. Jäiden lähtöä odotellessa kalastajat tähyävät järvelle, josko pian saisi heitettyä verkot vesille. Sisämaassa asuva saattaa lähteä kiikaroimaan Lounais-Suomen saaristoon asti. Nyt etsitään vuoden 2014 palkittavaa kohdetta. Lintuharrastajilla vasta kiirettä pitää. Lammilla sijaitseva asunto-osake on päätetty myydä. Tapulissa on säilytetty esimerkiksi vanhoja kirkonpenkkejä, ovia, tervatynnyreitä, vanhoja paanuja, kirjoja ja tauluja. No onkos tullut kesä. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 9. Alhojärven ruohikoissa saattaa nähdä harvinaisuuksia. Seurantaloasiain neuvottelukunta on seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöjen perustama yhteistyöelin, jossa ovat mukana myös opetusja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja Museoviraston sekä Kuntaliiton edustajat. Sinnehän muuttolinnut yleensä ensin saapuvat. Peipot laulelevat pitkin päivää. Naapurissa Jämsässä tuotanto oli vain puoli miljooKivinen maitopitäjä naa litraa suurempi, vaikka tiloja oli 22 ja kunnan pintaala noin kaksinkertainen. Toisaalta naudanlihaa tuotettiin Kuhmoisissa vuonna 2013 vajaa 50 000 kiloa ja Jämsässä yli tuplasti tämän verran. Huutokauppa järjestetään 24. Samoilla pelloilla kuin töyhtöhyyppiä. Jos vaikka näkisin Papinsaaren sillaltakin edes kerran harvinaisen lintulajin. Haussa hyvin korjattu seurantalo Kuhmoisten Sanomat Joka vuosi Seurantaloasiain neuvottelukunta palkitsee yhden seurantalon Hyvän korjauksen palkinnolla tunnustuksena perinteitä kunnioittavasta ja toimivuutta parantavasta korjauksesta. Ne voivat liikkua mieltymyksensä mukaan ja laumassa toteuttaa luontaisia käyttäytymismalleja. Olisi luullut, että näin lumettomana talvena pihamailla, pelloilla ja Päijänteen rantamilla olisi jo paljonkin muuttolintuja. huhtikuuta 2014 2 Timo J. Kirkkovaltuusto päätti maaliskuun kokouksessaan, että lahjoitusvaroille perustetaan Signe Ruokolahden testamenttirahasto. Muutama vuosi sitten siellä oli muun muassa amerikantukkasotka. Mustarastaita on eniten, ja ne on helppo nähdä ja tunnistaa. Yli kolmesataapäinen naakkaparvi pitää kirkonkylällä kovinta ääntä. Olen havainnut Kuhmoisissa kolmessa viikossa noin 50 lintulajia. Osa esineistä siirretään vanhan siunauskappelin Tapulista esineitä huutokauppaan kirkkomuseoon, mutta jäljelle jää vielä suuri osa tavaroista. Uudet tilat suunnitellaan myös niin, että ihmisten on mahdollisimman helppo työskennellä navetassa. Leppänen KOLUMNI PÄÄKIRJOITUS 9.4.2014 Päivi Hotokka Suomen länsirannikko on tunnetusti loistavaa maatalousaluetta muinaisen merenrannan jättämien savipeltojen vuoksi. Tämän vuoksi tapulia pitää tyhjentää. Toki täällä on nähty laulujoutsenia, peippoja, töyhtöhyyppiä, sinisorsia, telkkiä ja muutakin, mutta mistään ryntäyksestä ei voi puhua
Uskon, että yhteistyö Jämsän OPKiinteistökeskuksen kanssa on paras ratkaisu asiakkaillemme ja kuhmoislaisille, Sarhemaa sanoo. Tontille on tieyhteys, ja sillä on sähköliittymä sekä vesija viemäröinti. Kuhmoisissa liikuntatuntien ohjelmaan tulee kevään kuluessa myös uudempaa tanssikulttuuria. Tavoitteena on juosta, hölkätä tai kävellä Asilammen lenkiksi kutsutulla reitillä niin monta kierrosta kuin 24 tuntia ulkoilua jaksaa 24 tunnin aikana. Valtuusto hyväksyi asian pöydälle panon pitemmittä puheitta. Nurmi kertoo opettavansa hiphopin new stylea, jossa opettaja muodostaa koreografian pitkälti omannäköisekseen. – Työväenopistossakin opetetaan vain lavatansseja, Kalaniemi harmittelee. – Ja niissä on alhainen kynnys päästä mukaan. Valtuutettu Esa Pohjola teki valtuustoaloitteen, jonka mukaan kunnan eri lautakuntien tulisi järjestää kuulemisja keskustelutilaisuuksia, joihin kuntalaiset voisivat osallistua. Ope on tosi hyvä, Kalaniemi kehuu. Housessa kurssi opetteli joitakin perusaskeleita, jotka auttavat liikesarjan kokoamisessa. Aluksi askelkuvioita tehdään erikseen, ensin hitaasti ja sitten nopeammassa tempossa. Koululle järjestetään huoltopiste, jossa on tarjolla mehua ja urheilujuomaa. Välillä opettaja kehottaa venyttelemään pohkeita, sillä ne ovat kovilla treenatessa. – Hienoimmat ulkoilukelit ovat yleensä olleet aamuyöstä, Kuhmoisten Kumun Kaisa Heickell vinkkaa.. Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä esitetyn kaupan. Yhtenäiskoulun liikunnanopettaja Anna-Maria Nurmi on juuri oikea henkilö kurssin vetäjäksi, sillä opettajan työn lisäksi hän pitää Jyväskylässä omaa tanssikoulua. Kuhmoisten Sanomat Kuhmoisten Osuuspankki syventää yhteistyötään Jämsän OP-Kiinteistökeskuksen kanssa. Housetanssiin kuuluvat esimerkiksi nopeat kantaja ristiaskeleet, hypyt ja pyörähdykset yhdistettynä ylävartalon liikkeisiin. Nyt kunta saattoi ostaa sen takaisin 30 000 eurolla. Kunnanhallitus esitti valtuustolle, että se hyväksyisi kaupan, jolla kunta ostaisi melkeinpä paloaseman naapurista, sataman vastapäisestä rinteestä 1, 28 hehtaarin suuruisen tontin numero 291-404-12-57. Ensimmäinen päätös raukesi, kun Saarijärvi ja eräät muut kunnat vetäytyivät hankkeesta. Jämsän ja Kuhmoisten toisen asteen oppilaitosten yhteinen seutuviikko antoi viime viikolla lukiolaisille ja ammattikoululaisille mahdollisuuden opiskella hetken jotain tavallisesta poikkeavaa. Jämsän lukiolaiset eivät ole koulussa päässeet harjoittelemaan uusia tanssilajeja, vain perinteisiä tyylejä. Kurssin tahti on tiivis. Peili auttaa liikkeiden harjoittelussa. Seutuviikon kurssille hän valitsi housen ja hiphopin muun muassa siksi, että ne ovat vetovoimaisia lajeja. Vesa Koivu Kuhmoisten kunnanvaltuuston kokous maanantaina 7. Kuhmoisten kunta on vuonna 2005 myynyt kyseisen tontin Doramet Oy:lle hintaan 38 430 euroa. Toisena asiana valtuuston esityslistalla oli jo kertaalleen hyväksytty laajakaistahankkeen siirto Verkkoosuuskunta Kuuskaistalta keskisuomalaisten kuntien yhteenliittymälle. Pankista saa nyt kaikki kiinteistönvälityspalvelut, ja välittäjän voi tavata Kuhmoisissa, sillä Osuuspankin remontin jälkeen välittäjälle on tarjolla oma toimitila. – Olemme oppineet tosi paljon lyhyessä ajassa, Carita Routio kiittää. Tanssimisen lisäksi kurssilla katseltiin tanssielokuvia ja puhuttiin tanssijan ruokavaliosta. Seuraavaksi kuviot yhdistetään sarjaksi ja sarjaa aletaan tanssia eri tavoilla liikkuen. huhtikuuta keskipäivällä ja jatkuu lauantaihin puoleenpäivään asti. Kun valtuuston puheenjohtaja oli esitellyt asian, valtuutettu Päivi Malin esitti asian panemista pöydälle, valtuutettu Eero Ikonen kannatti Mainin esitystä. – Käytännössä oman välitysliikkeen perustaminen olisi turhan raskasta näin pienelle pankille. – Joka päivä kotiin mennessä on ihan puhki, kun on tanssinut kuusi tuntia, jämsänkoskelainen Anna Leinonen sanoo. – Mutta kehonhallinta on kehittynyt, ja musiikin rytmiä on oppinut kuuntelemaan, Elle Kalaniemi sanoo. Keskiviikkoaamuna ryhmä ryhtyi verryttelyn jälkeen treenaamaan housen liikesarjaa, jonka opettelu oli aloitettu edellisinä päivinä. Jämsän lukion ykkösluokalla opiskelevat tytöt ovat tyytyväisiä kurssivalintaansa. huhtikuuta oli lyhyt. Nurmi sanoo, että kaikenlaiset tanssit kuuluvat liikunnan opetussuunnitelmaan, mutta opettaja päättää, mitä tyylejä painotetaan. – Kotona ei jaksa enää kauheasti tehdä mitään, Elle Kalaniemi lisää. Tapahtuma on maksuton, ja jokaisesta kierroksesta osallistujat saavat lipukkeen, jolla voi osallistua arvontaan. Tontin omistaja Mervi Onnelainen oli tarjonnut rivitalotontiksi kaavoitettua Ahtelantie 3 -nimistä kiinteistöä kunnalle ostettavaksi. House puolestaan on saanut alkunsa discotanssista, mutta se on myöhemmin omaksuttu myös katutanssiksi. Polvet ovat pehmeät, eivät suorat. Pohjola toivoi erityisesti, että tekninen lautakunta menettelisi näin. Eturivissä opettaja Anna-Maria Nurmen takana tanssivat vasemmalla Aino Merikallio, Carita Routio, Anna Leinonen ja Elle Kalaniemi. Kehonhallinta kehittyy Anna-Maria Nurmi ei päästä oppilaitaan helpolla. Kuhmoisten Osuuspankin toimitusjohtajan Teemu Sarhemaan mukaan asiakkaat ovat usein kysyneet, eikö pankilla voisi olla omaa välitystoimintaa. Kurssilaiset pohtivat, että opeteltuja tanssikuvioita ei ehkä sellaisenaan voi käyttää, kun lähtee kavereiden kanssa juhlimaan. – Asuntokauppa on KuhOsuuspankkiin lisää kiinteistönvälitystä moisissa verrattain vähäistä, mutta varsinkin vapaaajanasuntojen kysyntä on jatkuvaa ja niiden kauppa käy hyvin. Kunnanjohtaja Anne Heusala käytti valtuustosalissa puheenvuoron, jossa hän kertoi, että siinä tapauksessa, että valtuusto päättäisi tehdä kaupat, alue liitettäiKunnanvaltuustolla pikakokous siin Satamarinteen tekeillä olevaan kaavoitushankkeeseen. Housetanssi tutuksi tiiviissä tahdissa Tanssikurssille osallistui 23 oppilasta, ratsastuskurssille 20. Kierroksia ei tarvitse lenkkeillä peräkkäin, vaan välillä voi pitää taukoja. Keskiviikkona tanssikurssilaisista neljä oli poikia. Päivi Hotokka Ala-Karkjärveä kierretään jälleen pääsiäisenä vuorokauden ajan. Kuhmoisten Kumu ja kunnan liikuntatoimi järjestävät kolmatta kertaa Kuhmoisten kakkosnelonen -ulkoilutapahtuman, joka alkaa pitkänäperjantaina 18. Valtuusto merkitsi aloitteen tiedokseen ja siirsi sen kunnanhallituksen valmisteltavaksi. – Kuhmoinen on luonteva suunta, sillä meillä on ollut jo aikaisemminkin paljon kohteita paikkakunnalta, sanoo Jämsän OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Hellevi Laaksonen. huhtikuuta 2014 Päivi Hotokka – Loistavaa! Hyvin olette messissä! Liikunnanopettaja AnnaMaria Nurmi on tyytyväinen siihen, kuinka nopeasti hänen tanssikurssinsa oppilaat ovat omaksuneet housen ja hiphopin askeleet. – Perusvalssia ja muuta tylsää, Leinonen kuittaa. – Olette taas salaa harjoitelleet, hän epäilee. Tanssipäivän jälkeen ihan puhki Hiphoptanssi on lähtöisin katutanssista, sillä sen taustalla on breakdance. Yhden kierroksen pituus on noin kuusi kilometriä. Kuhmoisten lukio tarjosi tanssikurssin lisäksi perinteiseen tapaan ratsastuskurssin Kirjonurmen tallilla. – Ja perusliikkeitä voi hyödyntää, Aino Merikallio jatkaa. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 9. Viikon mittaisen kurssin saattoi valita 31 vaihtoehdon joukosta mistä tahansa seudun oppilaitoksesta. Sitten, kun askelsarjat on opeteltu tanssimaan oikealla jalalla aloittaen, niitä ryhdytään tekemään myös peilikuvana. Kurssilaiset treenasivat valmista koreografiaa, ja Nurmi toivoi, että he ehtisivät vielä esittää sen yleisölle. – Olen tanssinut 30 vuotta balettia, jazz-tanssia ja katutansseja. Puheenjohtaja Mira Jokinen avasi kokouksen tasan kuudelta, ja varttituntia myöhemmin se oli ohi. – Jämsässä ei ole mahdollista harrastaa tällaista tanssia
HENGELLISET Kansallinen veteraanipäivä su 27.4.2014 ”Kiitollisina kohti tulevaisuutta” Tänä vuonna osallistumme Kansallisen Veteraanipäivän maakunnalliseen juhlaan Nastolassa. Kirkkokahvi messun jälkeen kirkossa. Sanan jumalanpalvelus kirkossa pitkäperjantaina18.4. Abraham totteli Jumalaa ja lähti Iisakin kanssa Moorian vuorelle. Kuhmoisten Pelimannien kevätkonsertti Su 13.4. 040 7122 656. Liiat vedet puristamalla pois. klo 13. Kristus on ylösnoussut – pääsiäisyön Tuomasmessu kirkossa la 19.4. Toritie 44 ILOSANOMAN-ILLAT Torstaisin klo 19 10.4. Ritva Perttu Kun Harjunsalmen marttayhdistys päättää paneutua huovutuksen uusiin tuuliin, se kääntyy jäsenensä, askarteluohjaaja Aila Husun puoleen. Sen vakuudeksi Vapahtajamme asetti ehtoollisen, jossa saamme vastaanottaa hänen ruumiinsa ja verensä. Harjulat, Jämsästä 17.4. Messussa avustavat Mieskuorokvartsetti ja kuhmoislaiset muusikot. Lasten pääsiäistapahtuma srk-kodissa Ke 9.4. Omaa Poikaansa Jumala ei säästänyt vaan antoi hänen kuolla tuskallisesti – kaikkien ihmisten syntien puolesta. Jumala lähetti Poikansa samalle vuorelle Jerusalemiin. Kipon reunoilta Tästä se alkoi. Voimme ottaa uskossa vastaan syntien anteeksiantamuksen. Päijälän päivätuokio Aulikki Niemi-Savolaisella, os. Huopaneulalla voi valmistaa piparkakkumuottiin vaikka punaisen sydämen. Tämä merkitsee erimuotoisia lopputuotteita. Mäkimaan Muhku. Siinä ratkaisevaa on kova sisus, jonka päälle saippuoiduin käsin pyöritetään villakerroksia, ja kastellaan kuumaan veteen. Pojasta Tikari vai pikari. Jumala oli luvannut kasvattaa suuren kansan. Pääsiäispäivänä ei ole messua eikä jumalanpalvelusta. sivistystoimi 11.–26.4. Pitkäperjantain liikuntatapahtuma, järj. Käteni ei ole nyrkissä kuten Abrahamilla, ja tikarin sijalla on pikari. Saippua helpottaa Harjunsalmen martat tietävät: Oppia ikä kaikki sormien liikettä. Abraham sai vanhuudessaan Jumalan lupaaman esikoispojan Iisakin. Maaliskuun viimeiseen viikkoon ajoittuneeseen huovutusiltaan ohjaaja toi tuoretta tietoa suoraan netistä: karstavillaa laitetaan erimuotoisiin kippoihin. – Jynssätkää ensin höyhenkevyesti ja sitten oikein kunnolla. Suomalaisessa viittomakielessä Abrahamin nimi viitotaan kyynärpäästä koukistetulla, nyrkissä olevalla kädellä, jonka ranteen alapuolelle tarttuu toinen käsi. Pian 80:tä vuottaan juhlivan yhdistyksen jäsenet tietävät myös, että harjoitus tekee mestarin: seuraavan kerran huovutetaan huhtikuussa. Matka Tampereen Työväen Teatteriin: Kuninkaan puhe, järj. Kuhmoisten Sanomat Keskiviikkona 9. Viittomanimi kuvaa puukkoa puristavaa kättä, johon tarttuu toinen käsi estääkseen sitä lyömästä. Muistakaa syyt ristikkäin. Silloin Jumala lähetti enkelinsä sanomaan, ettei pojalle saa tehdä mitään pahaa, sillä nyt Jumala tietää, että Abraham pelkää ja rakastaa Jumalaa. Aila Husu ohjaa pannulapun tekijää hajottamaan huopalankaa neulalla pistellen koristeeksi lapun päälle. villat on paras painaa huovutusneulalla. Niihin ei tarvitse monta villakerrosta. Kaarina Ojala (oik.) keskittyy omaan työhönsä. Sitten sormet saippuaan ja vatkaamaan. klo 10. Saippuana parasta on mäntysuopa tai marseille. Paula Jokela (vas.) mahduttaa pannulapun alkua kippoon. Työväenopiston Kuhmoisten osaston näyttely pääkirjaston galleriassa Su 13.4. Seppo Virtanen ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Messu kirkossa palmusunnuntaina 13.4. Perillä Abraham rakensi alttarin, latoi sen päälle halot ja pani puiden päälle poikansa. Riipukseksi sopiva sydän innoittaa kokeilemaan huovutettujen helmien tekoon. klo 18. Puh. Taustalla Eeva Grönlund ja Hilkka Kauppinen odottavat pesuvuoroa. Toimitin viittomakielistä jumalanpalvelusta ja kerroin saarnassani Abrahamista. – Tehdään nyt aluksi pannulappuja tai pannunalusia. Elokuva Kuhmolassa: Saving Mr. Käyttäkää vuoroin kylmää ja kuumaa vettä! Hyvin jynssätty vetinen teelmä irtoaa helposti kipon pohjalta, se käännetään, ohutta eriväristä villaa lisätään päälle, ja vatkaus jatkuu. Messu pääsiäispäivänä 21.4. Iisakin vartuttua Abraham sai Jumalalta käsittämättömän käskyn uhrata pojan. Vastaanottaessani ehtoollisleivän pidän toista käsivartta ylhäällä kämmen auki ja tuen sitä toisella kädelläni. Veteraanipäivän ohjelma: 9.40 Seppelten lasku sankarihaudoille 10.00 Jumalanpalvelus Kuhmoisten Kirkossa 11.00 Lähtö linja-autolla Nastolaan (kirkon parkkipaikka) 12.30 Ruokailu Kukkasen koululla 13.30 Pääjuhla Kukkasen koulun juhlasali 15.00 Paluukyyti lähtee Maakunnalliseen veteraanijuhlaan lähtijät: ilmoittautuminen sivistystoimistoon 17.4.14 klo 15.00 mennessä. Hahmajärventie 392, ke 23.4. klo 23. Iisakin tavoin Jeesus kantoi raskasta ristiään uhrauspaikalle. Liikuntatapahtuma Kuhmoisten kakkosnelonen, järj. Neulahuovutus on kaikkineen oma lajinsa. Valmista on. Kumu ja liikuntatoimi Pe 18.4. Mäntysuopa ja marseille-saippua pöydällä ovat vielä lähes koskemattomia. Banks 18.–19.4. Aila Husu kaataa liiat vedet Kyllikki Raivosen pannulapusta. Tervetuloa! Kunniamerkit Kuhmoisten kunta ja seurakunta tänään maateema: Saksa to jauhelihakastike pe kalkkunawokki tänään Elias, Eelis, Eeli, Eljas to Tero pe Verna, Minea la Julia, Julius, Janna, Juliaana su Tellervo ma Taito ti Linda, Tuomi ke Jalo, Patrik TAPAHTUMAT Huhtikuu Ke 9.4. Veteraanit voivat tiedustella sankarihaudoille ja kirkkoon kuljetusta sivistystoimistosta 17.4.14 klo 15.00 mennessä. Se on meidän elämämme arvoinen lahja Jumalalta. Kiirastorstain messu kirkossa 17.4. Hän antoi pojalleen polttopuut kannettavaksi ja otti itse käteensä tulen ja veitsen. kirkossa klo 10. Harjunsalmelaiset jälleen kerran osoittivat, että oppia ikä kaikki. Pannunaluseen villaa voi laittaa runsaasti, koska siitä on tultava pannulappua paksumpi. Lounastuokio srk-kodissa ti 15.4. klo 12. klo 10. Puolentoista tunnin aherrus tuotti monipuolisen ja värikkään tuloksen. Abraham ojensi kätensä ja tarttui veitseen uhratakseen poikansa. huhtikuuta 2014 4 KUTSUT VIIKON NIMET HARTAUSKIRJOITUS Risto Ojala KOULURUOKA Tervetuloa Helluntaisrk. VÄESTÖMUUTOKSIA Kastettu: Antti Johannes Heikkilä Kirkonkylästä
– Messun aloittava Olkoon juhlamme loppumaton on aivan ihana. Hän jaksaa uskoa meihin ja rohkaisee, kyllä te opitte. Sitten käytiin käsiksi varsinaisiin lauluihin, jotka on tarkoitus esittää neliäänisenä. Tellervo Liehu laulaa kirkkokuorossa, ja tavallisesti kirkkokuoro ja hiljaisen viikon palvelukset rytmittävät hänelle koko pääsiäisen tienoon. Mieskuorolaiset lauloivat ja tekivät merkintöjä nuotteihinsa. Anna-Mari Kaskisen sanoitukset ovat myös jotenkin lohduttavia. Tuomasmessua valmistellaan Tämä vuosi on poikkeuksellinen, kun kirkkokuoro laulaa vain pääsiäisyön tuomasmessussa. Kun kiirastorstaina illan suussa vanhemmat ovat hakeneet lapsensa hoidosta, alkaa Tellervo Liehun oma aika. – Kerron lapsille, miksi pääsiäistä vietetään, sen uskonnollisesta ja maallisesta puolesta. Tulevan pääsiäisyön tuomasmessun runsaassa laulustossa on monia lauluja, jotka ovat tärkeitä Tellervo Liehulle. Hän kävelee reippaasti viitisen kilometriä, ja joskus lenkki ulottuu Kylmälähteelle saakka, silloin matkaa tulee yli 10 kilometriä. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 9. Sipi-Heikki Tapanila kysyi. On hieno tunne, kun onnistuu. – Mites, mihin bassot loppuu, tuleeko hallelujaa vielä. Uudet villasukat voivat syntyä, sillä Tellervo Liehu tekee mielellään käsitöitä. Sitten tulivat tenorit mukaan, ja sitten kaikki, sitten laulettiin koko laulu alusta loppuun. Liehulla pääsiäinen on hiljaista ja rauhallista yhdessä oloa, pääsiäispäivänä lapset perheineen tulevat, ja silloin syödään yhdessä. On sitten mistä ottaa. Samoin Ossi Jauhiaisen Saavuimme synkiltä teiltä puhuttelee minua. – Käyn lenkillä yksin, päivän hälinän jälkeen on hyvä rauhoittua. Vierailevat muusikot vahvistavat kirkkokuoroa. Se on kiinalainen kansansävelmä, johon Jaakko Löytty on tehnyt sanat. Nyt kuoroa johtaa kanttori Hannele Erola. Myös Jukka Mäkinen bändinsä kanssa osallistuu messun musiikkiin. Pakko aukaista nuottisalkku Laulaja tuntee kuitenkin iloa siitä, että hän on oppinut oman osansa ja siitä että kuoro onnistuu. Niiden vuoro on laulun jälkeen, Tellervo Liehu kertoo. Tellervo Liehu on varannut hoitolapsille pääsiäismunat ja vaihtanut keittiön ikkunaan myös tutut pääsiäisverhot. Se sai alkunsa Helsingin Agricolan kirkosta vuonna 1987, kun seurakuntalaiset tahtoivat uudistaa evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelusta. kanttori Hannele Erolan johdolla harjoittelemaan tuomasmessun neliäänisesti laulettavaa ohjelmistoa.. Kirkkokuoro on harjoitellut tuomasmessun lauluja jo kevään aikana. – Tuomasmessussa on mukana myös mieskuorolaisia, samoin tuttuja sopraanoja, jotka ovat tulleet vahvistamaan kirkkokuoroa, esimerkiksi Hanna Kaakko. Kanttori Erola otti esiin Ossi Jauhiaisen säveltämän Saavuimme synkiltä teiltä ja ohjasi ja laulatti bassoja. Kirkkoon järjestetään sivualttari, jonne voi jättää esirukouspyyntöjä. – Lammasta ei ole pääsiäispöydässä, kyllä se on meillä hirvipaistia. Oksista syntyy korillinen virpaoksia, kun niihin askarrellaan silkkipaperista lehtiä ja kukkia. Tapahtui laulun ihme. Tärkeintä on, millainen ihminen on ihmiselle. Tellervo Liehu aloitti kirkkokuorossa kanttori Matti Ruususen aikaan, pian 30 vuotta sitten. – Aina ei voi välttyä, että tunteet nousevat esiin laulaessa, jos laulusta tulevat mieleen esimerkiksi läheisen hautajaiset. Ikkunassa on vanha pääsiäiskoriste, kana ja kolme munaa, se on tehty aikanaan yhdessä hoitolasten kanssa. Joskus lauluharjoitusten Laulua, hiljaisuutta ja villasukat Tuomasmessulla halutaan tavoittaa niitä ihmisiä, jotka tavallisesti eivät käy kirkossa. Messu alkaa ristikulkueella ja päättyy ristikulkueeseen. – Olemme syntisiä, kuitenkin Jumala armossaan ottaa meidät vastaan. Vaikka kuulija liikuttuu, kuorolaisen on keskityttävä tekemiseensä. – Hannele Erola tietää, mihin pystymme, ja opettaa sen, mitä vaatii. Muuta ohjelmaa pääsiäiseksi ei ole varattu. Hän on jo hyvissä ajoin hakenut lasten kanssa pajun oksia pääsiäistä varten. Kuhmoisten kirkkokuoro, mieskuorolaiset ja vierailevat sopraanot kokoontuivat viime torstaina 3.4. Tuomasmessu on levinnyt lukuisiin muihin seurakuntiin Mukana on niin paluuta vanhaan kuin uuden etsimistäkin. Isot keramiikkapuput ovat lahja ystäviltä. – Tänä vuonna on paljon pajunkissoja, ja ne ovat isoja, peukalonpään kokoisia. Toisinaan joku uusi laulu naputtaa päässä vielä iltalenkilläkin monta päivää myöhemmin. – Se on harjoitusta, harjoitusta ja harjoitusta. Pullaa ja täytekakku, joka koristellaan pääsiäismunia muistuttavilla karkeilla. Kanttori Erola johti äänenavausta ja kuorolaiset lauloivat seisaaltaan hmm, hmm, hmm ja joo, joojjoo, joojjoo. Pääsiäisen pyhinä Tellervo Liehu lenkkeilee päivittäin niin kuin aina muulloinkin. Kuhmoisissa pääsiäisyön jumalanpalvelus toimitetaan tuomasmessuna. Viime torstaina 3.4. Tässä turhuuksien maailmassa elämä ei aina mene upeasti. Mutta laulaminen myös antaa, on melkein kuin etuoikeus laulaa kirkkokuorossa, siinä saa nauttia hyvää opetusta ja oppia uutta, Tellervo Liehu kertoo. – Silloin on kotona lenkin jälkeen pakko aukaista nuottisalkku ja katsoa, miten se meni, Tellervo Liehu kertoo. Palmusunnuntaiksi lapset saavat viedä ne kotiin. Palveluksen pituus on noin puolitoista tuntia, ja sen jälkeen kirkkosaliin on järjestetty kahvitus. Pääsiäisyön tuomasmessu jälkeen pää on niin tyhjä, että tuskin muistaa, mitä on laulettu. – En tee mämmiä, mutta leivon pakasteeseen hyvissä ajoin. huhtikuuta 2014 Vesa Koivu Perhepäivähoitaja Tellervo Liehulla on arkiviikolla hoidossaan 4–5 lasta. Tellervo Liehu katselee tuomasmessun laulujen nuotteja väliin myös keittiön pöydän ääressä. Ohjelmisto koostuu hengellisistä lauluista, mutta niiden sävelkulut ovat tuttuja tämän päivän ihmisille, kun vaikutteita on otettu myös viihdemusiikin puolelta. Alton on luettava oma ääniala nuoteista ja löydettävä oma sävelkulkunsa, kuunneltava säestystä ja toisia ääniä ja oltava hereillä, milloin on oma vuoro aloittaa ja lopettaa. Puurtaminen ja tekemisen vaiva katosivat, ja laulu soi koskettavana ja täyteläisenä. mieskuorolaiset liittyivät mukaan. – Pienessä kylässä on vähän väkeä, ja on kiva, että on yhteistyötä. Pääsiäisen edellä kalenteri ei silti ole tyhjä. – Kun laulu lähtee hyvin, tuntuu hirveen hyvältä, ja sen näkee myös Hannelen kasvoilta. Sen ei saa antaa sekoittaa keskittymistä, vaan tunteet on lykättävä syrjään
Toiselle ensihoitajalle asetetut vaatimukset ovat samat kuin perustason ambulanssissakin. Luokka neljä tarkoittaa asuttua maaseutua, ja lähtöjä on alle 10. Keskiviikkona 9. Onko niin, että nyt kivun lievitystä voi joutua odottamaan yli puoli tuntia. On myös huomattava, että yksiköitä ei uudessa järjestelmässä tarkastella enää kuntakohtaisesti vaan alueellisesti. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, johon Kuhmoinen kuuluu, ensihoidosta vastaavat Tampereen yliopistollisen sairaalan ensihoitokeskus ja sen ensihoitopäällikkö Harri Taskinen ja apulaisylilääkäri Ilkka Virkkunen. Hoitotason ambulanssin tavoite on saapua 30 minuutissa kirkonkylälle kuudessa tapauksessa kymmenestä (6/10) ja maaseudulla kolmessa tapauksessa kymmenestä (3/10). Ensihoidon ohjeissa kiireellistä hoitoa vaativat uhkat terveydelle on ryhmitelty neljään luokkaan. vakava häiriö. Kuhmoisten Sanomat – Oletetaan, että joltakulta kuhmoislaiselta murtuu lonkka. – Kuhmoisissa on aiemman hoitotason yksikön sijaan perustason yksikkö. Vesa Koivu Kun Kuhmoinen ja Jämsä siirtyivät vuoden 2013 alussa käyttämään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) palveluja, myös sairaankuljetus siirtyi tamperelaisten johtoon. Hoitotason yksikkö voi myös huolehtia potilaan hengitystiestä lääketieteellisin menetelmin sekä annostella myrkytystilanteissa potilaalle suonensisäisesti vastalääkkeitä. Näin ollen potilas saa voimakkaampaa kipulääkitystä vasta joko hoitolaitoksessa, tai kauempaa saapuvan hoitotason yksikön toimesta. Yksikkö kykenee aloittamaan myös lääkehoidon luonnollisia antoreittejä hyödyntäen esimerkiksi kouristus-, rintakipu-, ja hengitysvaikeuspotilaille. Toisella ensihoitajalla taas pitää olla vähintään laissa tarkoitettu pelastajatutkinto tai sitä vastaava aikaisempi tutkinto. Sittemmin on käynyt selville, että PSHP:n valtuuston varauma koski vain Jämsän kaupungin aluetta, Kuhmoisten kohdalta päätös oli lopullinen. Ensihoidon vastuulääkäri Kaius Kaartinen, Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ensihoitoksekuksesta: – Kyllä, juuri näin. Tähänastisen käytännön mukaan Kuhmoisten ambulanssi oli kohta paikalla, ja loukkaantunut sai suonensisäistä kipulääkettä. Lyhenne on johdettu auton miehityksestä. Ensihoidon yksiköt h+p ja p+p Lyhenteellä h+p tarkoitetaan hoitotason ambulanssia. Sellainen ei enää käy, että esimerkiksi Kuhmoisten kunta päättäisi tarjota vanhenevalle väestölle ja yhä runsastuville kesäasukkaille tavallista paremmat ensihoitopalvelut. lähtöjä on 10–50, ja silloin on puhe Kuhmoisten kirkonkylän tapaisista maaseututaajamista. Hoitotason yksiköllä tavoitettavuutta mitataan 30 minuutin saapumisajalla. Kuhmoisilla ja Jämsällä oli vielä voimassa olevat sopimukset sairaankuljetuksesta Med Group Oy:n kanssa, ja tehtävä kaikkineen siirtyi PSHP:lle vasta nyt 1.4.2014. Asiaa käsiteltiin myös PSHP:n hallituksen iltakoulussa. Luokkaan 1 kuuluvat alueet, jolla ambulanssit lähtevät kiireellisiin tehtäviin vähintään 350 kertaa vuodessa, Pirkanmaalla se tarkoittaa Tamperetta ja Nokiaa. Yksikkö kykenee avaamaan suoniyhteyden ja aloittamaan nestehoidon, aloittamaan elvytystilanteessa lääkkeellisen hoidon suonensisäisesti, korjaamaan alentuneen verensokerin sekä lihaksensisäisesti annostelemaan lääkitystä vaikeissa allergisissa reaktioissa. Samoin jämsäläiset olivat tyytymättömiä heille varatun ensihoidon tasoon. Nyt puhutaan ensihoidosta, ja sillä halutaan korostaa sitä, että potilas on hoidon piirissä hälytyksestä lähtien. Yöllä se ei toimi. Niitä ei saa rahallakaan. Myös maan eri alueet on jaettu eri luokkiin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuusto päätti 13.11.2012 ensihoidon tasosta Pirkanmaalla, Jämsässä ja Kuhmoisissa vuosiksi 2013–2014. Tampereella joku ambulanssi on paikalla 8 minuuttia hälytyksestä seitsemässä hälytyksessä kymmenestä (7/10) ja hoitotason ambulanssi 30 minuutissa seitsemässä tapauksessa kymmenestä (7/10). Jämsästä käsin toimii 2 hoitotason yksikköä, joista toinen on koko ajan välittömässä valmiudessa ja toinen joka päivä klo 07–22 välittömässä ja klo 22–07 15 minuutin valmiudessa. Tärkeimmät luokat ovat luokka A, jossa potilas on välittömässä hengenvaarassa, ja kyseessä on silloin hengityksen, verenkierron tai tajunnan Ensihoidon puolella toimivat ambulanssit jakaantuvat kahteen luokkaan, perustason yksiköihin ja hoitotason yksiköihin. Tällöin tulevat kyseeseen esimerkiksi laskimonsisäiset kipulääkkeet, rytmihäiriöpotilaan tilan vakauttaminen lääkityksellä tai tarvittaessa sähköisesti. Se pystyy hätätilapotilaan hoitoon, ja sen toimintaaika on päivittäin 7 tuntia pitempi kuin Kuhmoisen nykyisen yksikön. Sairaanhoitopiirille ambulansseja ajattaa 9 Lives Oy. – Jälkimmäinen tilanne tulee kysymykseen erityisesti yöllä klo 22–08 välisenä aikana, kun Kuhmoisiin sijoitettu perustason yksikkö ei ole valmiudessa. Perustason tehtävien lisäksi hoitotason yksikkö saa hoitaa potilaita muun muassa laskimonsisäisellä lääkityksellä. Apulaisylilääkäri Antti Kämäräinen Tampereen yliopistollisen keskussairaalan ensihoitokeskuksesta kertoo, että yksiköiden välinen keskeinen ero on siinä, että hoitotason autossa työskentelee sairaanhoitaja, joka on erikoistunut juuri tällaiseen työhön. Kuhmoisten terveysasemalle on sijoitettu perustason yksikkö, joka välittömässä lähtövalmiudessa klo 8–22. Perustason yksikkö kykenee aloittamaan välittömät henkeä pelastavat toimenpiteet, kuten painelu-puhalluselvytys ja defibrillaatio, hengitystien avaus ja vaikean ulkoisen verenvuodon tyrehdytys. Alueella 2 hoitotason yksikköä Tampereen yliopistollisen keskussairaalan Ensiapu Acutan toimialuejohtaja, ylilääkäri Hannu Päivä kertoo nyt, että vuoden 2014 alussa PSHP:n ensihoitokeskuksessa tultiin siihen tulokseen, että Jämsän alueella oli tarvetta toisesta hoitotason yksiköstä. Nyt selostettava järjestely on voimassa vain tämän vuotta, PSHP:ssa valmistellaan jo uutta, vuodesta Ambulanssipalvelut Pirkanmaalta huhtikuun alusta 2015 eteenpäin ulottuvaa ensihoitopäätöstä. – Jämsän ja Kuhmoisen alueella on nyt 2 hoitotason yksikköä, joita voidaan käyttää hyväksi myös Kuhmoisissa. Kuhmoisten ja Jämsän oli määrä siirtyä Pirkanmaan ensihoitoon 1.4.2014. Kuhmoisten kohdalle merkittiin vain perustason ambulanssi, kun täällä aiemmin oli parempi hoitotasoinen yksikkö. Luokassa B on syytä epäillä, että potilaan tila on luokan A kaltainen. Lakiuudistuksen yhteydessä ensihoidolle on laadittu valtakunnalliset ohjeet, joiden mukaan sairaanhoitopiiri järjestää palvelun. Kuhmoisissa kirkonkylän läheisyydessä ambulanssia on lupa odottaa 8 minuutissa kuudessa tapauksessa kymmenestä (6/10) ja asutulla maaseudulla kahdessa tapauksessa kymmenestä (2/10). Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkäri Erkki Kujansuu kertoi Kuhmoisten Sanomille joulukuussa 2012, että päätökseen ehdittäisiin vielä palata. Hoitotason yksikkö Hoitotason ambulanssissa ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK tai laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut vaaditut hoitotason ensihoitoon suuntaavat opinnot. Yksikkö lääkitsee potilasta itsenäisesti tai ensihoitolääkärin ohjeitten mukaan. Kuhmoisiin on sijoitettuna perustason yksikkö, jolla ei ole pätevyyttä eikä oikeuksia annostella suonensisäisiä kipulääkkeitä, joita voimakkaasti kivulias potilas tarvitsisi. – Me neuvottelemme ensihoidosta Jämsän ja Kuhmoisten kanssa vuoden 2014 puolella, tämä kirjattiin myös PSHP:n valtuuston päätökseen, Kujansuu sanoi. Perustason yksikkö Perustason ambulanssissa ainakin toisen ensihoitajan on oltava laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus. Luokassa 3. Hoitotason ambulanssissa (h+p) toimii hoitotason ensihoitaja (h) ja perustason ensihoitaja (p). Hoitotason yksikkö kykenee potilaan tilan tarkennettuun arvioon sekä lääkkeelliseen hoitoon. huhtikuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 6 Valtakunnallinen ensihoidon luokitus Hoitotason autossa on sairaanhoitaja Kipupotilas kärsii perustason kyydissä Vuoden 2011 terveydenhuoltolaki siirsi sairaankuljetuksen järjestämisen kunnalta sairaanhoitopiirille, samalla loppui puhe sairaankuljetuksesta. Kalusto ja auton varusteet Perusja hoitotason ambulansseille on asetettu yhtenevät vaatimukset autokaluston laadun ja keskeisten varusteiden osalta. Vastaavasti perustason ambulanssin (p+p) miehityksenä on kaksi perustason ensihoitajaa (p).. Välittömiin henkeä pelastaviin tehtäviin käytetyn välineistön osalta ei ole eroja. Muutaman minuutin shokin jälkeen kivut voivat yltyä erittäin koviksi
Jämsästä käsin toimii PSHP:n ohjaamana kaksi hoitotason yksikköä, joista toinen on koko ajan välittömässä valmiudessa ja toinen joka päivä klo 07–22 välittömässä ja klo 22–07 15 minuutin valmiudessa. Yhteen tehtävään ei ole päästy lähtemään toisen tehtävän hoitamisesta johtuen, Ilkka Virkkunen kertoo. – Keskimääräinen tavoittamisviive on ollut 28 minuuttia. Sairaanhoitopiirien rajoja ylitetään hälytyksissä automaattisesti vain, jos kyse on ”korkeariskisistä tehtävistä”, mikä viittaa suuronnettomuuksiin tai vastaaviin. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 9. Yöllä se ei lähde. Hänen mukaansa lääkärihelikopteri on hälytetty Kuhmoisiin vuoden 2013 alusta tähän päivään mennessä 20 kertaa, ja hoidettuja potilaita on ollut kuusi. Kartan yläreunaan on merkitty (sinipunainen viiva), mihin Jämsästä päin tuleva ambulanssi ehtii 15 minuutissa. Tays:n Ensihoitokeskuksen vastuulääkäri Ilkka Virkkusen luvut kertovat myös vuoden 2014 lähdöt. Kuva: Ilkka Virkkunen 8 min 15 min 30 min 30 min 30 min PÄIVÄLLÄ (yllä) – PSHP on arvioinut, mihin saakka Kuhmoisten terveysasemalle sijoitettu perustason ambulanssi ehtii 8, 15, ja 30 minuutissa (punainen viiva). – Eli tilastojen valossa uskaltanee todeta, että sairaanhoitopiirin vaihto Pirkanmaalle sekä muuttuneet hälytysohjeet ovat Kuhmoisten osalta parantaneet ensihoitolääkäripalvelujen saatavuutta. Vantaalla päämajaansa pitävä Finn HEMS on voittoa tavoittelematon valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö, jonka omistavat Suomen Lääkärihelikopteri ylettyy Kuhmoisiin viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Punaiset viivat kertovat PSHP:n arvion siitä, mihin Jämsästä ja Kangasalta lähtevät ambulanssit ehtivät 30 minuutissa. Päijälässä, Tehin kylällä ja kirkonkylän eteläpuolella odotusaika on yli puoli tuntia. Tehtävistä 13 on hoidettu helikopterilla ja kuusi on ajettu autolla. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on sijoittanut Kuhmoisten terveysasemalle perustason yksikön, joka välittömässä lähtövalmiudessa klo 8–22. huhtikuuta 2014 Finn HEMS:n toimituisjohtaja Jyri Örri kertoo, että lääkärihelikopteri hälytettiin vuonna 2012 Kuhmoisiin kerran ja viime vuonna 2013 hälytyksiä Kuhmoisiin kertyi 17. YÖLLÄ (alla) – Kuhmoisiin sijoitettu ambulanssi ei ole toiminnassa. PSHP:n ensihoito ei kuitenkaan käytä Padasjoen yksikköjä rutiininomaisesti, sillä ne ovat PHSOTEY:n, Päijät-Hämeen sosiaalija terveydenhuoltoyhtymän, hallinnassa. – kartat Vesa Koivu, karttojen tiedot PSHP. Vähemmän kiireellisissä tehtävissä tarvitaan PSHP:n kenttäjohtajan erillinen päätös, ja kiireettömissä tehtävissä käytetään oman sairaanhoitopiirin autoa. Padasjoelle on sijoitettu hoitotason yksikkö, joka on välittömässä lähtövalmiudessa joka Saatavilla olevat ambulanssit 1.4.2014 päivä klo 8–20 ja klo 22–07 se on 15minuutin lähtövalmiudessa. Hoitotason yksikkö Kangasalan keskustassa on välittömässä lähtövalmiudessa koko ajan
Emil Braskin kuvaamo sijaitsi nykyisen Toritien ja Papinsaarentien risteyksessä, ja hänen ensimmäiset Kuhmoisissa otetut valokuvansa ovat vuodelta 1910. Ifolor-menetelmällä kootun Jämsän seudun keräilijät ry:n Emil Brask -kuvaluettelon ensimmäinen painos on jo myyty loppuun, mutta kohtapuolin sitä on taas saatavissa sen kustantajalta. Pari kuukautta sitten oli lausunnolla lakiesitys sosiaalija terveyshallinnon järjestämisestä. Salminen on entinen Jämsän seudun kameraseuran puheenjohtaja, ja viime vuosina hän on ryhtynyt tallettamaan kotiseudun vanhaa kuvastoa. Sittemmin koko lakiesitys on heitetty roskiin, ja hallitus on asettunut kannattamaan yliopistollisten keskussairaaloiden varaan rakennettua sote-hallintoa. Emil Brask on kuvannut Kuhmoista moneen otteeseen, ensin vuodet 1910– 1915, sitten ainakin vuosina vuonna 1918, 1922 ja 1925. – Kyllä, nyt on jo löytynyt neljä Braskin ottamaa valokuvaa, joista ei kirjaa koottaessa ollut tietoa, Leo Salminen iloitsee. Nämä tiedot näkyvät kuvan etupuolella. Heidän mukaansa uuden, vuoden 2010 terveydenhuoltolain sanamuoto ja tarkoitus tukevat Jokilaakson sairaalan asemaa valinnanvapauden piiriin kuuluvana sairaalana. Tällöin tuli vasEmil Brask – Kuhmoisten ensimmäinen ammattikuvaaja Vuodesta 1914 alkaen Emil Brask ryhtyi raaputtamaan lasinegatiiviin vaihtelevia tietoja: oman nimensä, nimikirjaimensa, kuvausajankohdan, paikkakunnan ja joskus kuvauskohteenkin. Tuolloin Brask rupesi raaputtamaan lasinegatiiviin vaihtelevia tietoja: oman nimensä, nimikirjaimensa, kuvausajankohdan, paikkakunnan ja kuvauskohteenkin välillä, Jukka-Pekka Lehtinen selvittää. Muutamaa vuotta myöhemmin Brask lähti siirtolaiseksi Amerikkaan, ja sieltä palattuaan hän asettui asumaan Kuhmoisiin vuonna 1909. Jos tämä kanta jää voimaan, se tarkoittaa, että muut kuin jämsäläiset ja kuhmoislaiset eivät voi hakeutua Jokilaakson sairaalaan. Laiksi asti toteutettuna se olisi käytännössä vienyt Jämsän sairaalalta mahdollisuuden tarjota erikoissairaanhoitoa ja johtanut sairaalan toiminnan päättymiseen. Jukka-Pekka Lehtinen kertoo, että alkuvuosina 1910–1913 Emil Brask ei aina merkinnyt kuviaan. Lajunen ja Liehu viittavat myös siihen, että ministeriön linjaus johtaisi merkittävään valinnanvapauden kaventumiseen. Laissa sanotaan: Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön. huhtikuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 8 Vesa Koivu Emil Braskin paikkakuntakortit ja -kuvat toimittanut Leo Salminen julkaisija Jämsän seudun keräilijät ry 2014 – ei painopaikkaa Jämsän seudun keräilijät ry on koonnut yksiin kansiin valokuvaaja Emil Braskin tähän asti löydetyt maisemavalokuvat. Keskiviikkona 9. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Kuvat tietää Braskin kuviksi siitä, että välillä korttiin on leimautunut myös Braskin oma nimi. – kuva Vesa Koivu Alkuvuosina 1910–1913 Emil Brask ei aina merkinnyt kuviaan. Lajusen ja Liehun mukaan terveydenhuoltolain säätämiseen liittyvät valmisteluasiakirjat tukevat käsitystä, että lainsäätäjän tarkoitus ei ole ollut rajata kaupungin sairaaloita valinnanvapauden ulkopuolelle. huhtikuuta antaneet lausunnon, jossa ne torjuvat ministeriön kannan. Brask perheineen muutti Varkauteen ja sitten Helsinkiin. Leo Salmisen kokoamassa Jämsän seudun keräilijöiden julkaisemassa Braskin kuvien luettelossa on kuvia myös Padasjoelta, Jämsästä, Jämsänkoskelta, Kuorevedeltä, Koskenpäästä, Längelmäeltä, Orivedeltä, Mäntästä, Petäjävedeltä, Keuruulta, Kauniaisista ja Kirkkonummelta saakka. Jämsän kaupungin hallintoylilääkäri Heimo Lajunen ja sosiaalija terveysjohtaja Tuula Liehu ovat 4. Suomessa on lukuisia Jokilaakson sairaalan tapaisia erikoissairaanhoidon palveluita tuottavia julkisia sairaaloita, jotka toimivat sairaanhoitopiirien suoran hallinnoinnin ulkopuolella. – Keräsin 700 vanhaa valokuvaa Jokilaakson vuosikirjaa varten vuosina 2001–2010. – kuva Jämsän seudun keräilijät ry:n katalogista Emil Braskin paikkakuntakortit Emil Braskin omakuva Kuhmoisten ajoilta. – kuva Jämsän seudun keräilijät ry:n katalogista Emil Braskin paikkakuntakortit taan monia Braskin kuvia, ja siitä sai alkunsa myös tämä hanke, Salminen kertoo. Jämsä torjuu sosiaalija terveysministeriön laintulkinnan. – kuva Vesa Koivu Emil Brask kuvasi Kuhmoisten kirkonkylää kesällä 1925 Syrjänmäen päältä. Vuonna 1927 Braskin ateljeena ja kotina toiminut kiinteistö paloi, ja sen mukana tuhoutui myös kuvaarkisto. Kuhmoisten osalta kuvien kokoamisessa Leo Salmista ovat auttaneet Jukka-Pekka Lehtinen ja Sirkka-Liisa Ranta. Nyt vain sitten vanhoja kuva-albumeja selaamaan! Leo Salmisen toimittaman kuvaluettelon avulla kotoa saattaa löytyä nimettömiä kuvia, jotka nyt tiedetään Braskin kuvaamiksi. Pitäjä osoittautui liian pieneksi ammattikuvaajalle, ja vuonna 1915 Brask muutti ensin Keuruulle ja myöhemmin Jämsään. Leimamuste on sinipunaista. Ja se taas uhkaa sairaalan tulevaisuutta. Ja toiveissa on, että sellaisiakin Braskin kuvia löytyy, joista ei tähän mennessä ole ollut tietoa. Kuhmoisten Sanomat Jämsän kaupungin Jokilaakson sairaalalla on maan hallituksessa vähän ystäviä. Osassa kuvista ei ole mitään merkintää, osassa taas on kuvan taakse, sen vasempaan alakulmaan, leimattu sana ”Kuhmoinen”. Vasemmalla, Ala-Karkjärven rannalla Ravila, etuoikealla Uotilan kauppiastalo, ja kuvan oikeassa reunassa pilkottaa Keinon mökki. Rantasalmelainen Emil Brask (1885–1940) tuli Kuhmoisiin vuonna 1902 ja aloitti kauppa-apulaisena enonsa August Korhosen kaupassa. Braskin Kuhmoisten kuvia on saatu julkaisua varten kokoon yhteensä 46, mutta melko varmaa on, että kaikki Kuhmoisten kuvat eivät vielä ole löytyneet. Lehtinen lupaa, että hänen puoleensa voi kääntyä, jos on jotain kysyttävää. Brask otti samasta kuvasta useita vedoksia myyntiä varten, ja osassa kuvista ei ole mitään merkintää, osassa kuvan taakse, sen vasempaan alakulmaan, on sinipunaista mustetta käyttäen leimasimella painettu sana ”Kuhmoinen.” – Vuodesta 1914 lähtien kuvat on helpompi tuntea. Maaliskuun lopulla sosiaalija terveysministeriö antoi lausunnon, jonka mukaan Jämsän kaupungin Jokilaakson sairaala ei kuuluisi terveydenhuoltolain mukaisen potilaiden valinnanvapauden piiriin, koska Jokilaakson sairaala ei olisi lain tarkoittama ”kunnallinen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö”
Elämä kulki omia latujaan kaskia polttaen ja kalastusta harjoittaen sekä vuokraa maksaen kirkonkyläläisille. Maankuoren valtaaminen viljelykäyttöön oli kilpailua leivästä. Tämä riihiasia ei ole ainoa laatuaan. Tervanpoltto, pajahiilien valmistus, riukuaidat, polttopuut ja jatkuva puurakentaminen piti kylämaisemat aukeina, koska tarvepuu kaadettiin läheltä. huhtikuuta 2014 Seppo Unnaslahti Kaskiviljelyn piirissä Sarvisalo oli ollut jo kirkonkyläläisten toimesta sekä Ansiolahdella metsästysmajaansa pitäneillä Horn-sukuisilla sotilailla ja virkamiehillä metsästysmaana. Olivatko saamelaiset, suomalaiset ja heidän esipolvensa jo saarta hyödyntäneet, ehkä olivat. Toinen erityishuomio on se, että 1760-luvulta alkavaa asujaimistoa ei kohdannut mikään erityinen kulkutautiepidemia, kuten tiheissä kylissä tapahtui monta kertaa. Ehkä saarestakin olisi hirsipuita tarpeellinen määrä löytynyt, mutta rakentamisessa oli torpparillakin osuutensa. Molemmat torpat sijaitsivat Leppäkoskentien varrella. Vasemmalla on päärakennuksen eteläpääty, katolla vellikello. Vielä 1900-luvullakin oman isoisäni aikaan voitiin siemenviljaa myydä lähiseudulle, missä halla oli vienyt itävyyden isoiltakin vainioilta. Toinen jäi Kirkonkylään, mutta toiselle lankesi omistukseen saaritalo valmiiksi rakennetun torpan yhteyteen. Tämä kuvaus pätee kyliin ja niiden ympäristöihin laajalla säteellä sekä saariin ja rantoihin. Eikä siinä kaikki. Ja Edesniemellä karjapaimen sai surmansa. Sitä edeltäneet halkoja vanerikoivumetsät on jo hevospelissä rahdattu markkinoille. Sarvisalon lampuodin 20-vuotiaasta Maria Jaakontyttärestä tuli Martintaloon emäntä vuonna 1841. Ainakin hämäläiset eränkävijät tunsivat saaren soutaessaan sen ohi matkalla Hämeestä Keski-Suomeen. Jos yksi ei rehevää notkoa kaatanut kaskeksi, sen teki ennen pitkää joku toinen. Omistuksesta huolimatta hän asui syntymäkodissaan veljensä perheen kanssa, ja saaressa asunut torppari sai jatkaa viljelyä vuokralaisena, mikä näkyy selkeästi kirkonkirjasta. Taistelu elintilasta ja parhaista maista oli säälimätöntä. He aloittivat talonpidon 20-vuotiaina, jaksoivat 15 vuotta, kunnes kevään korvalla 1863 ottivat muuttokirjan Helsingin kaupunkiin. Tämä merkitsi torpparisuvun väistymistä ja uusien asukkaiden muuttoa saareen. Taloon tarvittiin uusi ja entistä kookkaampi riihi. Yhden asumuksen saari suojasi asukkaitaan. Vahinko, ettei kukaan kaivertanut riihen seinään vuosilukua. Henkilölukua ehti karttua lähes sata, kun palvelusväkikin luetaan mukaan. Torppareita oli isästä poikaan kolmessa sukupolvessa, ja jokaisessa sukupolvessa syntyi monia lapsia, jotka kukin vuoron perään soutivat mantereen puolelle, tai sulhanen kävi noutamassa saarenneidon kapioineen. Rakennusaineet Lonkalasta Vielä pieni kertomus torpasta taloon-aihepiiriä sivuten: Sarvisalolla oli Lonkalan torppa Leppäkoskentien tuntumassa. Sarvisalo isojaossa Marttilalle Sarvisalossa ei tapahtunut siten, että torppa olisi kohotettu kruununtilaksi isojaon yhteydessä, jolloin torpparista olisi tullut isäntä. Rantametsistä sai parhaan hinnan lyhyen ajomatkan ansiosta. Isojaon neuvottelut ja päätökset johtivat siihen, että Sarvisalon torppa tuli kuulumaan kirkonkylän Marttilalle, jossa veljekset suorittivat jaon. Vuorten ja soiden takana oli tietenkin koskematonta luontoa karuilla mailla. Silloin elettiin 1820-lukua. Hyvän rakennuspuun puute johtui myös siitä, että rehevimmät maat olivat kaskiviljelykierrossa. Vieläkin muistellaan harmoislaisten ja vehkajärveläisten kilpailua rukiistaan kuntamme nykyisellä länsirajalla, mutta silloin vielä määrittelemättömällä takamaalla. Taas toistui talosta torppaankuvio, mutta erilaisin syin kuin Mikko Keikkalan aikana. Riiheltä päin otettu valokuva on vuodelta 1919, kun isäntänä toimi 30-vuotias Arvi Salonen. Vielä paljon vanhemmalta ajalta ihmisten liikkuessa Päijänteellä on saaren paikannimistössä säilynyt Pyhävuori. Yksi saariasukasta suojaava luonnonlahja oli lämpö, joten syyshallat olivat lähes tuntemattomia. Sinne muutto tuolloin oli vielä harvinaista. Juho Simonpoika (1782– 1848) oli itsenäistyneen Sarvisalon ensimmäinen isäntä. Sarvisalon he olivat myyneet Padasjoen kappalaiselle, Lindeqvistille, joka piti taloa nälkävuosien yli. Ja saattoi muutto tapahtua ritisevien jäidenkin yli henkensä kaupalla tai sitten purevassa suurjärven viimassa ja tuiskussa. Sukupolvien ketju eteni Sarvisalossa siten, että seuraava Juho-isäntä haki vaimon Vanhasta Hassista. Leppoisia, kirkkaita kesäpäiviä on rajoitettu määrä, enimmin on pimeää, kylmää ja tuulista. Taustalla näkyy pienemmän asuinrakennuksen kuisti, sitten kaksi aittaa ja kivinavetta, joka rakennettiin vuonna 1912, sen päädyssä on hirrestä tehty talli. Sarvisalo asutettiin jo vuonna 1766. Harmoislaiset ja kirkonkyläläiset ottelivat ankarasti maankäytöstä Kuokkalan ja Välkkälän seudulla, kuhmalaiset etenivät korpien halki lähelle Vinkiää ja Länkipohjaa, Isojärvi oli hyvänä kulkureittinä pohjoiseen päin, ja sieltä kantautuu tietoja otteluista jämsäläisten kanssa. Rakennushanke järjesteltiin niin, että Lonkalan torpan ympäristöstä kaadettiin seinähirret ja lankkuaineet, hakattiin seinät pystyyn Lonkalassa ja seuraavana talvena kuivuneet ja merkatut hirret ajettiin Sarvisaloon uudelleen pystytettäväksi. Torppari muuttui lampuodiksi. Rantametsät ankarassa käytössä Ihmetellään, että rakennuspuita haettiin kaukaa ja että oli turvauduttava naapureihin, kun omassa metsässä oli pelkkiä lylyjä ja kempuroita. Kun vuodet vierivät 1880-luvulle, oli Sarvisaloon muuttanut Toutlahden torpasta Päijänteen rannalta nuori ja tarmokas Juho Walfrid Salonen. Se vaihe ei enää kuulu torpparikertomuksiin, vaan liittyy toisenlaisiin maanomistuskuvioihin useiden pappien ja virkamiesten hankkiessa sijoitusmielessä maatiloja Kuhmoisten kappeliseurakunnasta 1700ja 1800-luvulla. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 9. Silloin Lonkalan torppakin oli nuori, ja sitä asutti Latojärveltä syntyisin ollut Otto Kustaanpoika, jonka jälkipolvet ottivat Laineen sukunimekseen. Saarija rantametsät olivat säälimättömien hakkuiden kohteena 1870-luvulta lähtien. – kuva Taimi Unnaslahden kokoelma Torpasta taloon ja talosta torppaan Osa 9 Sarvisaloon täystoiminen talous. Jyrkkä vuorenlaita on ollut kulkijoiden kiintopisteenä ja nimeämänä kuten Pyhänpää pohjoisempana. Tukkikaupan lisäksi tarvittiin runsaasti halkoja, ja niitä rahdattiin maailman ääriin, kun oli saatu kanavat ja rautatiet hyödyttämään kuljetuksia. Niitä ennen paikalla väänneltiin käryäviä puita kaskivangoilla, pystytettiin kykkiä tai kuhilaita, ja viljelyn jälkeen annettiin lehmien ja lampaiden kalvaa kaikki ruoho parempiin suihin. Monimutkainen kyläjako ja kummastuttavat mutkat pitäjänrajoissa selittyvät vuosisatojen takaisista nautintamaiden valtauksista, niistä annetuista tuomioista ja lopulta isojaon ratkaisuista. Kun nyt näkee järeitä tukkimetsiä ja niiden varjossa kiviraunioita, tietää, että tässä kasvaa ensimmäinen havumetsäsukupolvi. Mänty ei ehtinyt hirreksi, kun lehtipuuvaltaiset sekametsät hakattiin nurin noin 30 vuoden kierrolla. Jospa joku kirjoittaisi niistäkin. Etualan Tervamäkinimiseen peltoon on perustettu kasvimaa ja perunapelto. Sarvisalon torppariperheestä tytär muutti emännäksi kirkonkylän Pukkalaan vuonna 1833, joten muuttoliikettä oli kahteen suuntaan. Naapurikylien asukkaat kilpailivat ja käräjöivät kaskimaistaan. Hän kuoli vuonna 1837, mutta vielä senkin jälkeen on merkintöjä toisista lyhytaikaisista lampuodeista 1840-luvulle saakka, vaikka Juho Simonpoikakin oli toisen vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa saarelaisena. Pienet lapset ja heidän 35-vuotiaat vanhempansa pääsivät aivan erilaiseen asuinympäristöön. Päijänteestä oli tullut elintärkeä vesiväylä, yhtä tärkeä kuin muinaisille hämäläisille erätalouden vuosisadoilla. Puunkaadolla, ajolla ja kirvestyöllä tehtiin taksvärkkiä, johon torppari oli velvoitettu. Maa oli isojaossa erotettu Sarvisalon ulkopalstaksi. Nyt on vain tieto 1880-luvusta
Korpela myöntää, että veteraaniluokissakaan Päijänneajo ei ole pelkkää huviajelua, vaan sijoituksiakin tavoitellaan. Kolme kertaa kisa on ollut pakko keskeyttää, ja nyt kuski pääsi maaliin 20. Jos kisaviikonloppuna on märkää, kuskeille tulee helposti vilu. Kuoreen merkintä ”Puistotie 4” Lisätietoja asiasta antaa Arto Kummala, p. Hän harmittelee, että lumettomilla, sopivan kovilla reiteillä olisi ollut hienoa ajaa, jos olisi itse ollut täydessä kunnossa. Pellolla vettä puoli metriä Vuosien varrelle on mahtunut monenlaisia kelejä. Matti Korpelan aikana lähtöpaikkoja ovat olleet ainakin Olympiastadion, Malmin lentokenttä, Laakson ratsastusstadion, Vantaan Vauhtikeskus ja Vuosaaren satama. kerran. – Yhtenä vuonna, olisiko ollut 2005, satoi vettä koko ajan. Uudistetussa mallissa pitkän lauantaipäivän saa aloittaa hyvin levänneenä. – Vähän petyin, kun tulin maaliin ja sain vain tällaisen, Matti Korpela näyttää heppoista mitalia. Samaan aikaan uurastettiin myös frisbeegolfradalla. – Kerta viikkoon ei riitä, jos meinaa kisata. Ajamisen lisäksi hän on tehnyt päivittäin kymmenen kilometrin sauvakävelylenkkejä. Myös Matti Korpela aikoo jatkaa Päijänteen kiertämistä ensi vuonna, sen verran jäi harmittamaan tämänkertainen huono ajokunto. Sahtija olutseura Perakon klapitalkoisiin osallistuivat muun muassa Sirkka Toivonen, Pietari Sorri, Antero Sorri, Pasi Hämäläinen ja Mauri Kemppi. Disc Klupi Kuhmoisen jäsenet raivasivat vesakkoa Paljumäestä ja hakettivat rankoja liejuisten kohtien peitoksi. – Kyllä se oli sen arvoista, että sain 20 Päitsiä täyteen. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä tiistaina 22.4.2014 kunnanviraston hallintotoimistossa. Kuhmoisten kunta myy tarjousten perusteella kaksi kunnan omistamaa osakehuoneistoa osoitteessa Puistotie 4 A 2 ja Puistotie 4 A 3. Erityisen hurjaa oli vuonna 2012, jolloin pellolla oli puoli metriä vettä. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: § 26 Kuhmoisten kunnan pääomasijoitus Keski-Suomen Verkkoholding Oy:ssä ja takaus sen vastuista sekä välillinen osallistuminen määräysvaltaan KeskiSuomen Valokuituverkot Oy:ssä sekä mahdolliset ilmoitusasiat ja muut asiat. Kahvimuki ei pysynyt tauolla kädessä, kun oli niin kylmä. Seuraavalla kerralla kun tietää, mitä on edessä, voi jo ajaa enemmän kilpailumielellä. Lauantain klapitalkoisiin osallistui Perakon 38 jäsenestä 15, joilta kului urakkaan nelisen tuntia. Uusia varusteita ei kannata hankkia ennen kilpailua. – Vähän on yritettävä. Perjantaina se odotti vielä pesua viimeisten kuraisten erikoiskokeiden jäljiltä. Siihen on tähdätty niin kauan, että luonto ei antanut periksi lopettaa kesken. Jos pyörää pidetään huonosti ja se hajoaa, kisa jää kesken. Paikalle oli saatu kaksi mönkijää ja useita moottorisahamiehiä. Aiemmin kilpailu on alkanut perjantai-iltana pääkaupunkiseudulta. – Ikä tuo pakosti joitakin rajoitteita, mutta ei sitä halua myöntää. Muuten menee maku koko hommasta, onhan se kuitenkin kilvanajo. 040 6851932 Lisätietoja myytävästä kohteesta www.kuhmoinen.fi. Perjantaiiltana edellä ajavien kypärälamput loistivat jonossa pimeässä, joten Korpela päätteli, että tulossa on paha paikka. Treeniä monta kertaa viikossa Muuten kilpailun henki ei ole Korpelan mielestä vuosien aikana muuttunut. Talkoolaisten kevätlauantai Päivi Hotokka Sahtija olutseura Perakko piti lauantaina kevättempauksen ja teki kuntoradan laavulle noin kymmenen pinokuutiometriä nuotiopuita, jotka täyttivät vajan sopivasti. Samalla laavun ympäristö siistiytyi hakkuutähteistä. – Kahden päivän kilpailu on helpompi, mutta siinä häipyy osa tunnelmasta, Korpela miettii. Oma ajotyyli varmaankin on, mutta sitä ei itse huomaa. Takkia, hanskoja ja saappaita täytyy käyttää treeneissä, jotta tietää, etteivät ne hierrä. Satsaa pyörään, älä uusiin varusteisiin Ensimmäisestä Päitsistään Korpela muistaa lähinnä sen, että silloin jännitti. – Edellinen viikko oli lämmintä, mutta sunnuntaina oli jo pakkanen. – En ole miettinyt lopettamista, täytyy katsoa vuosi kerrallaan. Disc Klupi Kuhmoisen talkoolaiset hakettivat rankoja liejuisten paikkojen peitteeksi.. Kolmipäiväisessä kilpailussa jo perjantaina piti rypistää tosissaan, kun kuusi ensimmäistä erikoiskoetta ajettiin pimeässä. 58-vuotias konkari toteaa, että ajoon on valmistauduttava riittävällä treenillä. Seuralla on ollut tapana tehdä vuosittain hyväntekeväisyystalkoita yhteiseksi hyväksi. Myyjä pidättää itsellään oikeuden hylätä tai hyväksyä tehdyt tarjoukset. – Satsaa ennemmin pyörään ja sen laittamiseen. Syvät urat oliEi kevättä ilman Päijänteen ympäriajoa vat jäätyneet, ja uran reuna löi ketjun poikki. Korpela ajoi ensimmäisen kerran Päijänteen ympäri vuonna 1990. Keskiviikkona 9. Veteraanimoottoripyöräilijät saavat kilpailla jopa 80-vuotiaaksi asti. Hän kuitenkin tallasi kavereineen polun reitin sivuun ja selvisi tilanteesta. Kuhmoisissa 8.4.2014 Mira Jokinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Hotokka Vasta perjantaina Matti Korpela alkoi hiljalleen toipua flunssasta, joka iski jo ennen Päijänteen ympäriajoa. Sen jälkeen kisa on jäänyt väliin vain kaksi kertaa, molemmat polvivaivojen vuoksi. Matti Korpelalla on käytössään kahdeksas pyörä yli 20-vuotisen Päitsi-uran aikana. Tänä vuonna Päijänteen ympäriajo ajettiin toista kertaa kaksipäiväisenä niin, että lähtö oli Vierumäellä. huhtikuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 10 Kunta tiedottaa Kunnanvaltuuston kokous pidetään Kuntalassa tiistaina 15.4.2014 alkaen klo 18.00. Ketju jäi eturattaan väliin, enkä saanut sitä pois. Kai siitä on tullut jonkinlainen elämäntapa, ei voi ajatella kevättä ilman Päijänneajoa. Tarjoukset viimeistään 23.5.2014 klo 14 mennessä osoitteeseen Kuhmoisten kunta Toritie 34A, 17 800 Kuhmoinen. Stoppi tuli vasta sunnuntain paluumatkalla samalla maasto-osuudella. Kisaan ensikertalaisina lähteviä hän neuvoo ajamaan oma suorituksensa sijoituksia miettimättä. Tänä vuonna Päijänteen ympäriajoon osallistui 70-vuotias Mauno Suni, joka ajoi nuorempien kuskien kanssa B1-luokassa ja pääsi maaliin luokan seitsemäntenä. Tämän kokemuksen jälkeen Korpela on hankkinut vedenpitävät ajovarusteet. Kahden päivän rankka ajourakka kipeänä ei varsinaisesti tehnyt terveydelle hyvää. – Pisti silmään, että kuntoradan maastossa on paljon tavaraa, Antti Karakorpi Perakosta sanoo. Aiemmin Päijänteen ympäriajon suorittajat ovat saaneet painavan metallisen laatan muistoksi osallistumisestaan. Aiempina vuosina on esimerkiksi kerätty puolukoita Päijännekodille tai haravoitu. Huoneistojen yhteispinta-ala on 122 m 2
040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 044 337 0779 Toritie 64, Kuhmoinen PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. (03) 555 1437 postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen Puh. Ke 16.04.2014 klo 11.30 pelataan 2 bingoa á 2 €, nautitaan 2 €:n kahvit ja lauletaan yhdessä Kuhmolassa. Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. Varsinaiset juttutarjoukset sovitaan päätoimittajan kanssa erikseen. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. Jämsän työväenopiston Kuhmoisten osaston kevätnäyttely on avoinna pääkirjastossa pe 11.4. Sadesäällä olemme sisätiloissa. Ilmoitusja tilausasiat, ilmoitusvalmistus, markkinointi toimitusjohtaja Kati Sirén 050 469 4922 TOIMITUS Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 105,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Lämpimästi tervetuloa! Ilmoitathan tulostasi 16.4. Lisämausteena musisointia. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi __________________________ T:mi Vesa Peltonen pesuhuoneet, saunat, laatoitukset, saneeraus, rakennusalan työt p. 0400 351 034. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. tyhj. Ke 23.04.2014 klo 13 kokoonnumme laulamaan Päijännekodille yhdessä asukkaiden kanssa. 045 636 3889 / Eija __________________________ Saving Mr. Tarjouksessa siikli säkeittäin! Nevala Kuhmoisten Työväenyhdistys ry:n KEVÄTKOKOUS la 26.4.2014 klo 14.00 Työväentalolla. Vuokra 280 e / kk. erikoiskuljetukset/kotim. ja Eurooppa OPASOL OY p. (03) 555 1437 sähköpostiosoitteet: ilmoitusja tilausasiat: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi juttuym. 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551180 KAIVINKONETYÖT CountryHelp Jyri 040 586 7729 www.countryhelp.nettisivu.org KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖPALVELUT, POLTTOPUUT Kuhmoisten Talonmiespalvelu Mökkija kiinteistöhuollot Lokakaivojen tyhjennykset Vaihtolavakuljetukset Polttopuut ja valmistus 0400 779 632 / 040 504 7374 __________________________ __________________________________ Kuhmoisten Talonmiespalvelu Kuorma-autolla likakaiv. klo 17.00 Liput 5,€ – K12/9 – Ma 14.4. myytävänä Omakotitalo koulukeskuksen läheisyydessä. – la 26.4.2014 kirjaston aukioloaikoina. (014) 821 234 Hautakivet suoraan valmistajalta tehtaan hinnoilla www.polargranit.fi HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. (014) 719 090, 040 508 3671, 040 776 0642 asuntojamsa@kiinteistomaailma.fi __________________________ Länsi-Päijänteen Kiinteistötoimisto Oy LKV(A) Toritie 50, Kuhmoinen Veikko Mattila p. Tervetluloa! Ps. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. 040 570 1790 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, mökkija kiinteistöpalvelut Kysy lisää! 040 185 2727 mikapiilonen@wippies.fi OMPELUKONELIIKKEET Myynti-huolto ja esittelyt Jämsän Husqvarna Mottilantie 2 (014) 713 992 PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. Anna juttuvinkki! Kuhmoisten Sanomien toimitus toivoo juttuvinkkejä. Hintoihin sisältyy alv 24%. huhtikuuta 2014 SEURAT TORILLA TAVATAAN KOKOUKSET ELOKUVAT Kuhmoisten Sanomat Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2836 (LT-2012) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Päätoimittaja Vesa Koivu 040 484 0352 ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Sydänkerhoa vietämme ma 14.4.2014 ulkoilun merkeissä lenkkeilemällä keskustan ympäristössä. kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. (sis. 040 536 5663, 0400 350 483 __________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. 040 5415 723 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Korpilahti P. Hallitus klo 17.00. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 __________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. Tapahtumavinkit on hyvä lähettää ainakin viikkoa tai kahta ennen. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p. Kirjoita mieluiten omalla nimelläsi. Irma Kallio p. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa, silmälaseja Kelloliike M. 555 1066, 040 708 7647 __________________________ Tili Salo 040 508 3459 tili.salo@mbnet.fi www.tilisalo.com VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. tapahtumat OPASOL OY p. 0400 779 632 / 040 504 7374 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaistalouhintaa, esim. klo 12. Peltonen p. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Traktoriurakointi Vesa Arrenius p. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. menn. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 3,e /rivi. Kokoonnutaan Kuhmolan eteen klo 13, josta lähdemme kierrokselle, lenkin pituus voinnin mukaan ja lopuksi nautimme hyvät kahvit. Ilmainen kustannusarvio. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 63 e 12 kk / määräaik. 10-12, 42100 Jämsä p. Kerro mielipiteesi! Lukijapostia-palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. Hintoihin sisältyy alv 24%. Tervetuloa joukolla! Huom. Multaporkkanaa (makea Nantes). 0400 634 924 veikko.mattila@kiinteisto.inet.fi KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 9. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Tilitaito Iris Nieminen Orivedentie 5 p. Toimituksella on oikeus lyhentää ja muokata tekstejä. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUKKOLIIKKEET Päijänteen lukko ja mökkipalvelu Lukkotyöt ja talonmiestyöt P. Kahvi 2 €. toimitukselliset asiat: toimitus@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi Asiakaspalvelukonttori avoinna: ma ja ke 9-15, ti ja pe 9-13, to sulj. (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Kattomestarit Oy Katot kuntoon, pesuja maalaustyöt kaikki pinnat, asennus pelti ja huopa. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e / ilmoitus. Lähtö klo 16.30 Nesteeltä. alv 24%) Etusivulla 1,71 e /pmm Tekstissä 1,49 e /pmm Takasivulla 1,56 e /pmm Seurapalsta 2,15 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. 046 544 9230 __________________________ Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi __________________________ Rakennushuolto P. Banks Esitys Kuhmolassa su 13.4. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. Tervetuloa! Johtokunta Kuhmoisten Kokoomus ry:n KEVÄTKOKOUS paloaseman ala-kerrassa su 27.4.2014 klo 17.30. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi __________________________ Kiinteistömaailma Asuntojämsä Oy LKV Keskusk. Alle 25,e :n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e . klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. tilaus 68 e Ilmoitushinnat 1.1.2014 alk. Tervetuloa tutustumaan opistolaisten taiteen ja käsityön saavutuksiin! Vapaa pääsy!. Johan on markkinat vuokrattavana Remontoitu KT-yksiö 29,5 m 2 , oh+kk+alkovi+sh+ parveke, keskustassa, palvelut lähellä. 24 t. Ark. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. 040 587 7830 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiushuone Puistotie 4 A 1, Kuhmoinen Sari Markkanen 0400 944 726 __________________________ Parturi-Kampaamo Hiuspuoti p. 0400 852 532 __________________________ PITOPALVELU yms. Tilaushinnat 2014 (kotimaa) (sis. P. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. Tervetuloa! Hallitus NÄYTTELYT Torstaitupa Kuhmolassa 10.4. 040 547 1511 HAMMASLÄÄKÄRIT Erikoishammasteknikko Paula Mertsalmi hammasproteesit, tiivistykset ja korjaukset Vast.otto ma-ti 9-14 , Keskustie 6, Padasjoki p. 0400 798143 p. Liitä aina mukaan myös nimesi ja yhteystietosi. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 0400 759 383 vesa.t.peltonen@pp.inet.fi SIIVOUSPALVELUT Ar-Mi Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Torstaitupa tarjoaa vapaaehtoisille työntekijöilleen kiitokseksi lounaan Sahanrannassa ma 28.4. Ohjelmatuokio klo 11.30, vieraana filosofian tohtori Pekka Pohjola aiheenaan kaivovedet. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat __________________________ SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Puh./Fax (03) 5551 292, Olli Nummelin P. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Pienlaskutuslisä alle 25,e :n ilmoituksista on 4,e . klo 9 – 10 Kuhmoisten torilla hyvää hiekkamaan PERUNAA VanGogh, Pito, Siikli ym. 040 827 1583 __________________________________ Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________ ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. Sylvi 050 432 7651 tai Kyllikki 050 344 8087. säkeittäin sopivasti. Ilmoittautumiset Kikalle 0400 4373 41. P. p. 040 764 3563. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. Pe 25.04.2014 päätämme kevätkauden keilaretket hohtokeilauksella Lahdessa. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. klo 10–13. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen p
103 000,-. Etuovi 965062. Tarjolla on yläosastaan leveitä mutta nilkkoja kohti kapenevia haaremihousuja tai salihousujen tapaan kirjavasti kuvioituja. Mekkojen leikkaukset muistuttavat 1960-luvun tyyliä, ja kuosina on kukkien lisäksi Värikästä puuvillaa ja lintukuoseja perhosia ja lintuja. Etuovi 978337. Heti valmis asuttavaksi. Sovi esittely. Vuokrattu. Naisten asusteisiin kuuluvat hiuskoristeet ja hatut lippalakeista olkihattuihin. Hp./vh. Kuhmoinen Puistotie 6, KTHUONEISTO, 2h+k+kh, 61 m 2 , lasitettu parveke. Sovi esittely. 44 000,-. Housuissa sen sijaan näkyy 1990-luvun muodin vaikutus. Keskiviikkona 9. Vasemmalla: Pekka Lehmussaaren esittelemän takin voi pukea kaupungille tai retkipolulle. Avarat huonetilat. Hinnasta voidaan neuvotella. Etuovi 972229. Rakennus käsittää tupakeittiön ja makuuhuoneen sekä saunaja pesutilat, 54 m 2 , avoterassi. Heti vapaa. Tunnusomaista tämän kevään muodille ovat myös pitsit ja verkkoneuleet. huhtikuuta 2014 Kuhmoisten Sanomat 12 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 KARITSAA! 0400 872 461 Päivi Hotokka Fuksianpunainen, keltainen ja limenvihreä ovat suosittuja värejä kevään ja kesän asuissa. Rauhallinen talo, keskustan palvelut lähellä. Sovi esittely. Heti vapaa. 23 500,-. Sopii mainiosti myös vapaa-ajan asunnoksi. Yllä: Elina Vikmanin mekossa on lintukuvio. Kuhmoinen Puistotie 4, KTHUONEISTO, edullinen 1h+alk +kk+ph, 30 m 2 , parveke, talon 1. – kuva Vesa Koivu Linnunpönttöjen aika Kuhmoinen Väinöntie, OMAKOTITALO, pieni sievä, uuden veroinen, täydellisesti varusteltu. Asun alaosaksi voi valita myös superjoustavat farkut tai pepitaruutuiset suorat housut. Hp. Kuhmoinen Puistotie 4, KTHUONEISTO, tilava 2h+k+ph, 58 m 2 , lasitettu parveke. Huivin limenvihreä on yksi kevään suosikkiväreistä. Erittäin hyvin hoidettu puutarhatontti 855 m 2 . Varustelu mahdollistaa pyörätuolin käytön. Oikealla: Jaana Salmisella on yllään fuksianpunaista ja pepitaruutua. Etuovi 932403. Kuhmoisten työvoimareservi ry:n mahdollisuudet valmistaa erilaisia puuesineitä ovat parantuneet uuden vannesahan myötä. Näytöksen asukokonaisuudet olivat tuttuun tapaan jämsäläisen Anja Kaislon oman liikkeensä valikoimista valitsemia. Tehin kirppiksellä on nyt tarjolla linnunpönttöjä niin pikkulinnuille kuin isoillekin. Uutuutena tehiläiset ovat rakentaneet myös lepakkopönttöjä. Hyvä Kuhmoisten Sanomien tilaaja, kun osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä meillekin!. Pesuhuoneen pinnat ja keittiön kalustus uusittu muutama vuosi sitten. – Taskuliinat ovat tulleet kuvioihin pitkästä aikaa, Kaislo kertoi. Sovi esittely. Se on hankittu Reservin omalla rahoituksella, kylärenkitoiminnan ja kirpputorimyynnin tuotoilla. Miesten muoti vaihtelee vähemmän kuin naisten, mutta samat kevään värit näkyvät myös miesten paidoissa. Hp./vh. Pihassa varastorakennus, jossa autokatos. Hp./vh. as.kerroksessa. Päijänteen satama lähellä. SPR:n Kuhmoisten osaston kevätmuotinäytöksessä Kuhmolassa näkyi sunnuntaina näissä väreissä pellavapaitoja, puuvillahousuja, poplaritakkeja ja kesämekkoja. 39 500,-