Kuhmoisten Sanomat 9.9.2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Metsän sadosta puolukka on vasta kypsymässä. Mika Kyrö ja Ville Saarinen kertovat, että talousveden laatuvaatimukset kiristyvät jatkuvasti. Suunnitelmat kolmannesta vedenottamosta ovat tällä hetkellä jäissä. Alkaliteetti kuvaa veden kykyä vastustaa happamuuden muutoksia. Jos puintityöt saadaan valmiiksi hyvissä sääoloissa syyskuun puolivälissä, on sadon laatu todennäköisesti vielä hyvä. Rikkoutuneissa kohdissa havaittiin korkeahkoja alumiini-, rautaja piipitoisuuksia. Rukiin ja syysvehnän puinnit ovat lopuillaan, kevätviljojen puinnit vasta alussa. – Emme kuitenkaan jää toimettomaksi, vaan teetämme nyt syksyllä seuraavan tutkimuksen, Mika Kyrö lupaa. Kaikki tutkimukset, joita Kuhmoisten kunnan talousvedestä on tehty, osoittavat veden täyttävän tiukat laatuvaatimukset. Kyrön mukaan varmaa on ainoastaan se, että kunnan talousvedessä ei ole havaittu vikaa, ja se, että kupariputkien laatu vaihtelee ja niiden Putkirikkojen syytä on vaikea selvittää käyttöikä on 10–70 vuotta. pH-arvoa seurataan joka päivä, mutta laboratoriotutkimukset siitä tehdään joka toinen kuukausi. Pohjaveden laatu on tavallisesti niin hyvä, ettei siihen tarvitse lisätä kemikaaleja. Vedenottamoon uudet suodattimet Kunnalla ei ole muuta mahdollisuutta puuttua putkirikkoihin kuin jatkaa vaatimusten mukaisen talousveden tuottamista. syyskuuta 2015 SITOUTUMATON PAIKALLISLEHTI Päivi Hotokka Viime vuodenvaihteen ympärille ajoittunut yllättävä putkirikkojen suma on edelleen mysteeri. – Kuva Anna Karhila. Pro Agrian mukaan elokuun poutasäät kirittivät viljelykasvien kasvua ja kehitystä, mutta syyskuun alun sateet ovat hidastaneet puintien etenemistä. Kuhmoisten vesijohtovesi saadaan Kylmälähteen ja Mällykäisen vedenottamoista, noin puolet vedestä kummastakin. Kuivan elokuun takia sienisato on heikentynyt hyvän keskikesän jälkeen. Mällykäisen vedenottamoon asennettiin vajaa vuosi sitten aktiivihiilisuodattimet, jotka poistavat vedestä torjunta-ainejäämiä. Raja-arvot ylittäviä jäämiä havaittiin Mällykäisen vedessä ensimmäisen kerran vuonna 2013. Kaikkien investointien arvo on yhteensä vajaa 100 000 euroa. – Veden määrä riittäisi, vaikka sitä ruvettaisiin ottamaan kolme kertaa niin paljon kuin nyt, Mika Kyrö sanoo. Lue lisää sadonkorjuusta ja syksyn harrastuksista sivuilta 5–9. Kuhmoisten Sanomat Irtonumero 2,20 € N:o 36 2015 65. Kuhmoisten Sanomat Kuten koko maassa, Kuhmoisissakin viljan puinti alkaa tänä syksynä selvästi tavanomaista myöhemmin. Varmaa tietoa ei kuitenkaan ole kenelläkään, koska asia voi olla monen tekijän summa. Nämä vanhat putket on jo uusittu kiinteistön saneerauksen yhteydessä. Pii ei kuulu tutkimusohjelmaan. – Jos häiriötilanteita on ollut, niistä on aina ilmoitettu julkisesti, kertoo kunnan tekninen johtaja Mika Kyrö. Lisää tutkimuksia tänä syksynä Kuhmoisten kunta teetti putkirikkojen havaitsemisen jälkeen vesijohtovedestä syövyttävyystutkimuksen, jossa tutkitaan veden alkaliteettia. Tavallisesti alkaliteetti tutkitaan vedestä vain viiden vuoden välein. – Esimerkiksi kolibakteerien raja on tasan nolla, Saarinen sanoo. Puintien venyminen pitkälle syksyyn lisää riskiä sadon laadun heikkenemiPeltojen sato korjataan myöhässä sestä. Tällöin odotettavissa on haapaja karvarouskuja, viinihaperoita, mustavahakkaita, lampaankääpiä, herkkutatteja, kantarelleja sekä suppilovahveroita. Kauran puinnit ovat vielä aivan alussa suurimmassa osassa maata. Kunnan omistamissa kiinteistöissä putkirikkoja on ollut tänä vuonna vain terveysasemalla. Sekä veden alkaliteetti että happamuus eli pH-arvo olivat kunnossa. vsk Keskiviikkona 9. Molemmat ovat pohjavedenottamoita, eikä Mällykäisen lammella ja vedenottamolla ole muuta yhteistä kuin nimi. Pro Agria arvioi, että puinnit saadaan Suomessa päätökseen syys-lokakuun vaihteessa, mikäli sää poutaantuu. Tänä keväänä Mällykäisen vedenottamolle on lisäksi vaihdettu kemikaalipumppu ja vesimittari. Viime joulun aikaan Mällykäisen vedenottamoon asennettiin aktiivihiilisuodattimet, jotka poistavat vedestä torjunta-ainejäämiä. Luonnonvarakeskuksen mukaan puolukat kypsyvät puolitoista viikkoa myöhässä. – Putkiston suunnittelu, toteutus, säätö ja käyttö vaikuttavat kaikki toisiinsa, vesilaitoksen hoitaja Ville Saarinen sanoo. Puimurit ovat käyneet pelloilla jo kokeeksi, mutta varsinaiset työt päästään aloittamaan vasta syyskuun puolivälin jälkeen. Kuhmoinen on tässä imagohäviäjä, Kyrö harmittelee. Kupariputkiin syöpyneiden pistemäisten vuotojen syistä on esitetty paljon erilaisia epäilyjä. Tällainen tilanne oli esimerkiksi se, kun vuonna 2012 Kylmälähteen vedenottamon vedessä oli tulvan seurauksena pieniä määriä kolibakteereja. Luonnonvarakeskus ennustaa, että sieniä saadaan syysja lokakuussa lisää, jos edelleen sateet jatkuvat, lämpötila pysyy päivällä kymmenen asteen paremmalla puolella eikä yöpakkasia esiinny. Samanlaisia selittämättömiä vuotoja on esiintynyt myös muilla paikkakunnilla, hiljattain esimerkiksi Tampereella uudehkoissa taloissa. Myös putkirikoista kärsineet taloyhtiöt teettivät oman tutkimuksensa syöpyneistä putkista. – Tilanne on ikävä yhteisölle. pH-arvoa kuitenkin säädellään lipeän avulla. Talousvedestä tutkitaan rautapitoisuus kerran vuodessa ja alumiini joka viides vuosi
Meillä on kuitenkin se etu, että kaikki osaavat lukea ja elämäntilanteista riippuen ymmärtävät enemmän tai vähemmän. Ja silti vähemmistökielinä suomenruotsi ja saame voivat suht koht hyvin. Muistan kuulleeni radiosta Kaisa Häkkisen haastattelun vuosia sitten, ja siinä hän sanoi, että suomen kielen säilyminen on tavallaan ihme ja johtuu myös yksilötason aktiivisuudesta, kuten Agricolan, Lönnrotin tai Snellmanin. Meditatiivistakin se toden totta oli. Lukutaitoviikko on alkanut, kirjan vuosi meneillään! BBC on kirjan vuoden kunniaksi julkaissut 100 kirjan listan teoksista, jotka olisi syytä lukea elämänsä aikana. Monen vuoden tauon jälkeen oli nautinnollista sommitella värejä, teroittaa kyniä ja katsella, kun kuva alkoi hehkua paperilla. Kuhmoisten Sanomat 2 Keskiviikkona 9. Tiettävästi hän informoi useasti myös siitä, että Mällykäisen vesi ei ole teknisesti sopivaa, eli vesi on putkistoa syövyttävää. Tutkimus osoitti ongelmien johtuvan todennäköisin syin vesikemiasta ja putkistoon kerääntyneistä vahingollisista metalleista. Kunnan perusteluissa Ongelmat vesikemiassa mainittiin: ”Muutokset vedensaannin turvaamiseksi ovat tulleet eteen nykyisen Mällykäisen vedenottamon puutteista. Olemme monistaneet listaa asiakkaille, joten täältä sen saa halutessaan. Lenkkimatkalla vanha vaiva yllätti, ja lihakset selästä Kiitosta hyvistä arjen palveluista menivät jumiin. Jotta en itse tyystin hukkuisi ajan virtaan, otin esiin heinäkuun lopussa hetken mielijohteesta ostamani värityskirjan. Sama pätee listaan maailman vaikuttavimmista henkilöistä, ne muuttuvat arvostusten mukaan. Yliopisto-opinnotkaan eivät välillä auta hämmentynyttä niitä ymmärtämään. Elämä koostuu pienistä arjen asioista. Ihmisellä on usein negatiivinen ajatus, että ei kannata apua pyytää, kun ei sitä kuitenkaan tule. Kaksi vuotta sitten oli päättäjillä toiveissa saada kuntaan vielä kolmas vedenottamo. Kääntää kasvot aurinkoon, sulkea silmät, nauttia. Vielä keväällä olin vannonut, etten lähde muotihömpötykseen, mutta kirjakaupassa lumoudun kannen kauniista, koukeroisesta kuvasta. Kirjan vuonna on syytä taas kerran hehkuttaa suomen kielen säilymistä, viisimiljoonaisen kansan aktiivista ja innoittunutta asennetta kirjoittamiseen, kuten omakustanteet ja kyläyhdistykset näyttävät mallia täällä Kuhmoisissakin. Monen samansuuruisen kansan kieli on hävinnyt tai jäänyt marginaaliin. Toki listaan kuuluvat lukuisat Nobel-kirjailijoiden teokset ja tietenkin brittiläinen kirjallisuus on hyvin edustettuna. Informoimme jo yli puoli vuotta sitten viranomaisia noin 15 kiinteistössä havaituista äkillisistä kuumavesikiertoputkien vuodoista. Vuotoja olisi ollut tuhansissa kiinteistöissä ja pääkaupunki olisi julistettu hätätilaan. Yli 40 vuotta sitten lähdeperäisen Mällykäinenlammen pohjaan on laskettu satoja metrejä maalämpöputkia. Soraäänet niitä vastaan ovat kuitenkin enemmän politikointia kuin todellisia nitistämisyrityksiä. Remonttimies tuli heti seuraavan viikon alussa korjaamaan oman kaappini, vaihtamaan termostaatin. Parin päivän levon jälkeen olen taas kulkenut päivittäistä noin yhdeksän kilometrin lenkkiäni. Iloitkaamme siis, ja tavataan kirjastoissa! Syksy pääsi tänä vuonna yllättämään. Eihän nyt vielä voi olla syksy, kun kesäkin kesti vain hetken! Mitä vanhemmaksi varttuu, sen nopeammin vuodet vierivät. Kotiseutuyhdistyksen puolesta, Heikki Heimala Ajattelin, että kirjoitan positiivisista asioista, kun paljon on asennetta, että kaikki on poskellaan. Värittäminenkin tuntui aluksi suorastaan huumaavan hyvältä. Värityskirja hävitti hetkeksi huolet. Puuvärien tuoksu nosti alitajunnasta esiin syvälle uponneita muistoja koulusyksyistä, piirtelyhetkistä, siitä ilosta, kun käteen sai uudet kynät ja vihot ja pääsi aloittamaan alusta. Ja samana päivänä talonmies vei varakaapin pois. Omalla kustannuksellamme hankimme Tampereen teknilliseltä yliopistolta selvityksen putkinäytteiden sisällöstä. Me luotamme neljän arvostetun tutkijan tutkimustuloksiin. Kesken monimutkaisen ja kauniin kuvan nautinto vaihtui stressiin: tämä pitäisi saada nyt valmiiksi, että voisin siirtyä seuraavaan kuvaan. Päättäjät ehkä reagoivat vesibiologin lausuntoihin ja päättivät rakennuttaa Kylmälähteen vedenottamon 1985. Tutkimus käsitti kuvineen 28 sivua ja maksoi 1500 euroa. Aika tuntuu karkaavan käsistä, etenkin syksyn arjen alettua. Kirjalistat ovat mielenkiintoinen juttu sinällään, ne heijastelevat aikansa arvoja ja muuttuvat aina parinkymmenen vuoden aikana, toki jotkin kirjailijat niillä aina esiintyvät kuten Shakespeare, venäläisistä klassikoista tunnetuimmat ja niin edelleen. Nyt voi taas pakastaa metsän marjoja ja muuta. Sitten iski kuitenkin väsymys. syyskuuta 2015 KOLUMNI Sohvi Koskinen PÄÄKIRJOITUS 9.9.2015 Anna Karhila LUKIJAPOSTIA Kuhmoisten Kotiseutuyhdistys kiittää Vanhan ajan metsätyöt -näyttelyn rakentamiseen osallistuneita Kuhmoisten kuntaa ja kirjastoa, kunnan kyläyhdistyksiä ja vastaavia, näyttelytyöryhmän jäseniä sekä ennen kaikkea niitä kuntalaisia, jotka luovuttivat näyttelyyn kuvia ja esineistöä. Minulta hajosi jääkaappi, ja soitin isännöitsijälle. Jo puolen tunnin sisällä hän tuli katsomaan ja järjesti varakaapin. Otteita talousveden laatuvaatimuksista lainsäädännössä: – ei saa aiheuttaa haitallista syöpymistä tai haitallisten saostumien syntymistä vesijohdoissa ja vedenottolaitteissa – talousvettä toimittava laitos on vastuussa laatuvaatimusten täyttymisestä kiinteistön vesijohtoon liittämiskohtaan saakka – vesi ei saa olla syövyttävää Meillä Kuhmoisissa syy on selvitetty mielestämme nyt yksityisten aktiivisuuden ja yliopiston tutkijoiden avulla. Mutta apua ei saa, ellei kysy. Miettimättä, mitä kaikkea vielä on tekemättä, vaikka edes sen minuutin ajan. Heikki Vilppala Suomi on mallimaa sekä lukutaidossa että kirjan kustantamisessa ja kirjojen tuotannossa. Kaivaessani esiin vanhat akvarellipuuvärini olin ostoksestani aina vain iloisempi. Kyllä, juuri sen muoti-ilmiöksi nousseen aikuisten värityskirjan, jota moni tutkijakin hehkuttaa stressinpoistajana. Eila Takala Oma apu on ehkä paras apu putkivuotojen syiden selvittämisessä. Lähdin kiitollisena saamastani avusta kotiin. Siinä on maailmankirjallisuuden klassikoista tärkeimmät ja on se kuuluisa Harriet Beecher-Stowen Setä Tuomon tupa, maailman pisin ja hienoin pamfletti, joka on suunnattu Yhdysvaltain mustien orjuutta vastaan, aikansa myyntimenestys 1850-luvulla. Saman tien meni terveysasemalle, esitin asiani vastaanotossa, ja jo puolen tunnin sisällä siitä oli hoitaja laittanut kipupiikit selkään. Uudesta vedenottamosta huolimatta Mällykäisen vedenottamon vesi on edelleen käytössä. Koska käviMetsätyönäyttelyn osallistujille kiitos jämäärä nousi yli kolmensadan, näyttelyn aihepiiri ilmeisesti kiinnosti yleisöä, mikä taas antaa yhdistykselle intoa tämänkaltaisen toiminnan jatkamiseen. Meille kiireeseen ja suorittamiseen tottuneille rentoutuminenkin voi muuttua aivan liian helposti suorittamiseksi. Muutaman päivän ajan värittäminen kiehtoi niin paljon, että ryntäsin kirjan ja kynien ääreen heti töiden jälkeen. Putkivuotojen laajuus ja äkillisyys Kuhmoisissa voidaan luonnehtia katastrofiksi. Voisi pitää hauskoja tv-hupailuja siitä, kuka täyttää nopeimmin erilaisia viranomaishakemuksia. Lahden kaupungin vesibiologi raportoi 1980-luvun alkupuolella vesinäytteistä kunnalle. Vaikka huolet ja murheet mylläsivät aluksi mielessä, hiljainen keskittyminen tyhjensi lopulta mielen ja oikaisi hartiat. Kirjastokäynneissä ja lainauksissa per asukas Suomi on edelleen maailman ykkönen, samoin yleisten kirjastojen henkilökunnan koulutustasossa. Sitä kuuluisaa Pihtiputaan mummoa en millään listalla ole nähnyt, en suomalaisillakaan. Mitä jos vesivuotoja olisi tapahtunut samassa suhteessa ja ajassa Helsingissä. Veroilmoituksista ja eri viranomaishakemuksista kirjoitti Olli (Väinö Nuorteva) jo 1920ja 1930-luvuilla hillittömän hauskoja pakinoita, jotka edelleen ovat ajankohtaisia. Mitä kuuluu tälle putkistolle ja sen sisällä oleville kemikaaleille. Ja mikäpä on mukavampaa kuin päättää tämä kirjoitus kirjastojen keskeiseen asemaan kielen säilyttäjänä ja lukutaidon vaalijana. Ilta-Sanomat julkaisi suomalaisille suunnatun oman listansa, missä noin puolet kirjoista koostuu suomalaisista klassikoista. Tuohan kohtaan valitsin väärän värin, ja miten tuo väritysjälkikin on niin epätasaista ja rumaa. Täällä on huolestuttu siitä, että ymmärtävätkö kaikki lukemansa; ei syytä huoleen, eivät ne muuallakaan ymmärrä! Eli samat asiat puhuttavat Italiasta Irakiin. Nykyinen vedenottamo on varannoltaan heikko ja sijainniltaan huono”. Illat pimenevät ja viilenevät nopeasti, auringon viisto valo alkaa menettää voimaansa, eikä kaikkia suunnittelemiaan projekteja vain ehdi enää lyhyiden iltojen aikana saada valmiiksi. Pitkän ja lämpimän elokuun jälkeen ensimmäiset keltaiset lehdet, sateet ja kylmät päivät suorastaan hämmästyttivät. Nämä raportit pitäisi helposti löytyä kunnasta. Erityisesti nyt, pimeän ja pitkän talven edellä, pitäisikin tarttua vain hetkiin aina kun voi. Putkisto ei ole tiettävästi ollut käytössä noin 25 vuoteen
Vitsailusta huolimatta Unto Sarvala kehuu pojilla olevan nimenomaan jalat maassa. – Luotan näihin poikiin paljon ja uskon, että he onnistuvat. Unto Sarvalan, Jaakko Järven, Olli Hietajärven ja Tomas Nordströmin ensimmäinen yhteinen esiintyminen on edessä tällä viikolla Habitare-messuilla Helsingin Messukeskuksessa.. Mallistoja sekä markkinointia on jo hieman nykyaikaistettu, mutta mitään isompia muutoksia ei ole tulossa ainakaan lähivuosina. Kuhmoisten Sanomat 3 Keskiviikkona 9. • Suomeen arvioidaan saapuvan tänä vuonna 15 000 turvapaikanhakijaa. Kaikkein parasta koko yrityskaupassa on varmasti juuri se, että meille kaikille kolmelle on tässä oikeasti töitä, Tomas Nordström kiteyttää. – Se on todella hyvin. Vuokrattaviksi tiloiksi sopivat esimerkiksi leirikeskukset, hotellit ja motellit. – Ja työt täytyy hoitaa niin hyvin, että puhelimen soidessa ei tarvitse tarkistaa kuka soittaa, vaan kaikille voi vastata epäröimättä. Yhtenäisen tilan löytäminen sadalle hengelle on vaikeaa, mutta jokainen meistä selvittelee asiaa nyt omien kontaktiensa kautta. Kunnan lupaa ei tarvita Kunnan kehittämisasiamies Arto Kummala sanoo, että majoituspaikan etsiminen sadalle turvapaikanhakijalle ei ole helppo tehtävä. lokakuuta mennessä. Vaikka Hietajärvi ei ollut miettinyt asiaa aiemmin, hän oli kuitenkin heti tosissaan. Opettaja Nuoret puusepät eivät pelkää haasteita otti käynnillään Puulonissa puheeksi jatkajakysymyksen, ja Hietajärvi ilmoitti hetken mielijohteesta, että hän on jo paikalla valmiina. Vastuu jaetaan kaikille Pojat ovat jo jakaneet vastuualueita keskenään oman osaamisensa ja kiinnostuksenkohteidensa mukaan. Yksi vaihtoehto olisi perustaa hajautettu vastaanottokeskus, jossa turvapaikanhakijat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi kunnan vuokraasuntoihin. Minulle jäävät siten toimitusjohtajan työt, Hietajärvi jatkaa. Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitoksessa hienopuusepäksi opiskelleille pojille yrittäjyys oli selvä valinta. – Minulla on ollut periaate, että alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit saisivat olla sadan kilometrin säteeltä. – Meillä on kuitenkin jo täällä maailman 10. Näin on tehty muun muassa Kouvolassa. Unto Sarvala on erityisen iloinen siitä, että asiakkaiden lisäksi yhteistyökumppanit ovat pysyneet pitkään samoina. – Jaakko taas viihtyy parhaiten puupölyssä, joten tuotanto kuuluu eniten hänen vastuulleen. Tärkeitä neuvoja ja käytännön apua antoi lisäksi Kuhmoisten kehittämisasiamies Arto Kummala. Täyttöprosenttimme on yli 90, joten tätäkään kautta ei saada helpotusta asiaan. Asiointi verkossa helpottaa ja nopeuttaa lukeman ilmoittamista, tekninen johtaja Mika Kyrö sanoo. – Teemme kuitenkin paljon yhdessä, emmekä halua asettaa liian tarkkoja rajaaitoja työtehtävien suhteen, Järvi lisää. Tuotteita myyvät Vepsäläinen sekä muut laatukalusteiden jälleenmyyjät. – Olin jo vuoden verran suunnitellut oman yrityksen perustamista ja katsellut konkurssipesistä koneita. Puulonissa on ennestään neljä osaavaa työntekijää, joista työiältään nuorinkin on ollut talossa jo 30 vuotta. Tilaa ei kuitenkaan Pitkäniemen mukaan ole kunnan vuokra-asunnoissakaan. – Mietin tietenkin sitä, voisimmeko saada tätä kautta kuntaan lisää elinvoimaa ja yrittämisen edellytyksiä. Tavoitteitakin pojilla on. – Tämä on upea mahdollisuus. – Palvelusta näkee myös omat kulutustietonsa, joten sieltä huomaa, jos kulutus muuttuu poikkeavaksi, vesilaitoksen hoitaja Ville Saarinen lisää. paras puuseppä, Tomas Nordström toteaa ja viittaa Jaakkoon, joka sijoittui heinäkuussa ammattitaidon MM-kilpailuissa kymmenennelle sijalle. Varsin pian mukaan tulivat myös yhtiökumppanit. Koulun apu ratkaiseva Sekä Unto Sarvalan että poikien, kuten hän jatkajia hyväntahtoisesti kutsuu, olemuksesta kuvastuu innostuksen lisäksi helpotus ja hyvä olo. Varsinainen ratkaiseva sysäys tuli kuitenkin liki sattumalta, kun Olli Hietajärvi oli Puulonissa työharjoittelussa vuosi sitten. Jo ensimmäisellä kerralla 140 taloutta jätti ilmoituksensa sähköisesti, mikä tarkoittaa noin neljäsosaa kaikista asiakkaista. Mallistoja myydään lisäksi suoraan julkisiin tiloihin. Silloin voi hypätä autoon ja mennä katsomaan, missä vika on, Sarvala kuvailee. – Viikko on mennyt hujauksessa, sillä koko ajan eteen tulee kaikkea uutta, ja vauhti on ollut kova, Olli Hietajärvi kuvailee. Asiakkaista merkittävimpiin kuuluu esimerkiksi Holiday Club, jonka hotelleja, kylpylöitä ja Lapin kohteita Puulon on sisustanut paljon. Maahantuloalueilla tarvetta on myös järjestelykeskuksille, joissa turvapaikanhakijat voidaan rekisteröidä. • Suomeen on saapunut tänä vuonna jo lähes 8 000 turvapaikanhakijaa. Meillä Vastaanottokeskus yksityisten käsissä on yhteensä sata vuokraasuntoa, joista seitsemän on tällä hetkellä tyhjillään. Seuraava tavoite on viedä Kuhmoinen ja Puulon maailmankartalle, pojat vitsailevat. Monia pieniä yksityiskohtia kuitenkin viilataan. Ely-keskus on ilmoittanut kunnille, että vastaanottokeskuksessa olisi oltava majoituspaikat vähintään sadalle turvapaikanhakijalle. Koulun rooli jatkui tärkeänä koko yrityskauppaprosessin ajan. Maahanmuuttovirasto kysyy jatkossa kuntien kantaa vain silloin, jos vastaanottokeskus on suunnitteilla kunnan tiloihin tai sen ylläpitämäksi. – Kunnalla ei yksinkertaisesti ole mitään sellaisia tiloja. – Mitään isoa ei muuteta, mutta kaikkia asioita ravisteltiin nyt lävikössä ja käytiin läpi, Unto Sarvala kuvailee. Kummala kannustaa ottamaan häneen yhteyttä, mikäli kuntalaisilla on vastaanottokeskustoimintaan soveltuvia tiloja tyhjillään. Kuhmoisten kunnanvaltuuston puheenjohtajan Mira Pitkäniemen mukaan kynnyskysymys vastaanottokeskuksen perustamisessa on asianmukaisten tilojen puute. Tomas vastasi vartin sisään kyllä, mutta Jaakkoa piti pehmitellä hieman kauemmin, Hietajärvi kertoo. Uudet yrittäjät tekevät kaikki töitä tasavertaisesti heidän kanssaan. Tässä oli kuitenkin koneet, asiakkaat ja kaikki muukin valmiina, joten lopulta oli helppo tehdä päätös ja lähteä mukaan, Jaakko Järvi kertaa. Nykyään itsenäinen ja vakaa yritys valmistaa oman mallistonsa puitteissa muun muassa ruokapöytiä, tuoleja sekä sohvaja tarjoilupöytiä ja lasivitriinejä. MONINKERTAINEN MÄÄRÄ TULIJOITA Päivi Hotokka Kuluneesta kesästä lähtien Kuhmoisten vesilaitoksen asiakkaat ovat voineet ilmoittaa vesimittarin lukeman sähköisesti kunnan nettisivujen kautta. – Vapaita asuntoja olisi oltava vähintään 30. Hakijoita oli viime vuonna 3 651. – Tomaksella on puusepän koulutuksen lisäksi myös merkonomin paperit, ja hän on myös kaikkein kiinnostunein myynnistä ja markkinoinnista, joten ne ovat hänen vastuualuettaan, Hietajärvi valottaa. – Sellaista se tulee olemaan seuraavat viisikymmentä vuotta, Puulonin entinen omistaja ja toimitusjohtaja Unto Sarvala kommentoi hymyssä suin. Myös vesilaitoksella sähköinen palvelu Anna Karhila Huonekaluvalmistaja Puulonin yrittäjinä viikko sitten aloittaneet kuhmoislainen Olli Hietajärvi, 24, jämsänkoskelainen Jaakko Järvi, 21, sekä Helsingissä syntynyt, mutta nykyisin Tampereella asuva Tomas Nordström, 22, ovat ensimmäisen työviikkonsa jälkeen pyörällä päästään, mutta innoissaan. – Muutaman vuoden ajan olin jo ehtinyt pohtia, löytyykö yritykselle jatkajaa, sillä minulla ei ole omia lapsia, eikä työntekijöissä ollut halukkaita jatkajia, Unto Sarvala valaisee. Uudet yrittäjät aikovat jatkaa samalla hyväksi havaitulla linjalla. Jo tarpeeksi suuren kiinteistön löytäminen on haastavaa. Ei radikaaleja uudistuksia Vuonna 1978 perustettu Puulon on kasvanut ja toiminut tähän asti omalla painollaan. Keski-Suomessa etsitään ensisijaisesti vastaanottokeskustiloja. Kuntien on palautettava selvitys 14. – Me ollaan nyt Kuhmoisten suurimpia. • Eniten hakijoita on Irakista, Somaliasta, Albaniasta ja Afganistanista. Hankaluuksia tuo myös se, että tilojen on täytettävä tietyt vaatimukset esimerkiksi saniteettija keittiötilojen osalta. – Me myymme puisia huonekaluja, jotka ovat laadukasta suomalaista suunnittelua, Tomas Nordström kiteyttää liikeidean. – Tässä yrityksessä tekemistä on yhdelle ihmiselle liikaa, ja ainahan se auttaa, kun voi jakaa vastuuta, mielipiteitä ja näkökulmia. Hollolalaisen yrityksen tytäryhtiöksi perustettu yritys aloitti sohvanrunkojen valmistuksella. • Keski-Suomen ely-keskus on pyytänyt kuntia kartoittamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuskäyttöön soveltuvia kiinteistöjä. syyskuuta 2015 Niina Huuhtanen Keski-Suomen ely-keskus on pyytänyt Kuhmoisten kuntaa selvittämään, löytyisikö kunnan alueelta tiloja vastaanottokeskuksen perustamiseen. Yrityskauppa on haave, joka oli ollut kaikkien mielissä jo pidempään. Koska kunnalta sopivia tiloja ei ole löytynyt, kartoitetaan seuraavaksi paikallisten yritysten ja yksityisten henkilöiden mahdollisuudet vuokrata tiloja turvapaikanhakijoiden käyttöön. Mikäli vastaanottokeskus perustetaan yksityisen omistamaan tilaan ja sen ylläpitäjäksi tulee Punainen Risti tai jokin muu ulkopuolinen taho, ei kunnan hyväksyntää keskuksen perustamiselle tarvita
Mutta hauskaa oli, ja ehkä lähdemme uudestaan ensi vuonna. syyskuuta 2015 HARTAUSKIRJOITUS Jouni Saarikoski KIITOKSET VIIKON NIMET KOULURUOKA ”Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa, kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!” Ps 34:4 www.kuhmoistenseurakunta.fi Tervetuloa EVANKELIUMIN-ILTA To 10.9. Ihminen itse on aina korvaamaton, tehdyt teot eivät alenna ihmisarvoa. Tilaisuudessa Juho Hintikka kertoo työstään. Osku Puukila huomauttaa, että soutajat ovat turvallisessa seurassa, sillä perämies Juha Kiviniemi ja airoon tarttuva Anne-Maarit Kiviniemi kuuluvat järvipelastajiin. Lopulta parhaat vastaajat saivat oikein kaksi vuosilukua kuudesta. Yksityisten ihmisten rannoille täytyy kiemurrella pieniä polkuja takapihojen läpi. Voittajalle on ilmoitettu henkilökohtaisesti. klo 19 Jussi Heikkilä Helluntaisrk. (Matt.7:12) Päivi Hotokka Ala-Karkjärven Wenehtialaiset on vähän erilainen kesänpäättäjäisjuhla, johon ranta-asukas Osku Puukila on innostanut naapurinsa ja muut ympäristön asukkaat. Ja vaikka me olisimme saaneet ympäristöltä huonot lähtökohdat, niin suunnan muuttamisessa vastuu on aina meillä itsellä. Huvimajaan on viritelty tulet, ja lettutaikinaa riittää kaikille. Ennen kirkkoveneeseen astumista Ranta-Puukilan laiturilla tanssahtelivat muun muassa Kristiina Laakso ja Aku Jortikka, Leena Lehtonen ja Aimo Salo sekä Merja Tanninen ja Kimmo Hakamäki. Tapahtuma järjestettiin viime perjantaina, vaikka Kuhmoisten Sanomien ennakkojutussa puhuttiin virheellisesti lauantaista. Äiti ja isä kysyivät pojalta, mitäs sinä siitä oikein meinaat tehdä, veneenkö. Kuhmoisten Sanomat 4 Keskiviikkona 9. Lounastuokio srk-kodissa ti 15.9. Jos Jeesus olisi katkeroitunut ja jättänyt kesken pelastussuunnitelman, niin ihmiskunnalla ei olisi mitään toivoa. Tupa täynnä letunpaistajia Kirkkovenesoutajien matkaa tiiraillaan muutaman sadan metrin päässä Eila Liuksen saaripaviljongissa. – Luulin, ettei kukaan tule, mutta tupahan on täynnä, Lius päivittelee. – Olen ollut täällä kerran aikaisemmin, ja tapahtuma oli tosi kiva. Jokainen on tehnyt virheitä elämässään, eikä ole virheetön jatkossakaan. – Silloin oli todella tuulista, ja soudun konkaritkin sanoivat, että keli oli kova. Iltaperhekahvila srk-kodin 7. Kuhmoisten Yrittäjien yöpassiarvonnassa palkinnon voitti Ella Harjula. Aimo Laituritansseista suoraan kirkkoveneen airoihin Salo on saapunut paikalle Kangasalta asti. klo 10-12. Raamattupiiri Iltaruskossa ma 14.9. Ei, sitten kun te olette vanhoja, niin minä laitan teidät tuonne mummun ja papan paikalle syömään tästä puukaukalosta. klo 18. Saarnaa Juho Hintikka Suomen Evankelisluterilaisesta Kansanlähetyksestä. klo 13. Perhekahvila srk-kodissa ke 9. VÄESTÖMUUTOKSIA Kuollut: Laura Tellervo Hienonen Ruolahdelta 93 v Eräässä perheessä oli tapana ruoka-aikana laittaa talon vanha isäntä ja emäntä hämärään pirtin nurkkaan syömään puukaukalosta ruokansa. Sen opetuksena tulisi olla, että ei meillä ole varaa tuomita ja vähätellä ketään. Moni kuitenkin osui veikkauksissaan hyvin lähelle. Lius tarjoaa pienet valurautapannut, taikinan ja tykötarpeet, ja jokainen saa paistaa oman lettunsa juuri niin ruskeaksi kuin haluaa. ”Jos joku on käytöksellään valinnut elämämme suunnan, niin me voimme kuitenkin muuttaa suuntaa ja tehdä siitä omanlaisemme.” Jeesus kärsi syyttä kaikki uskonnolliset, henkiset ja ruumiilliset lyönnit ja silti kuoli kaikkien, vihamiestensäkin, puolesta. TänäänVertti, Isto, Eevert To Kalevi, Kaleva Pe Santeri, Santtu, Sandra, Aleksanteri, Ali, Aleksandra, Ale La Vilja, Valma Su Orvo Ma Iida, Isla Ti Sirpa Ke Hilla, Hille, Hellevi, Hillevi Tänään Hernekeitto, vihannes, juusto, pannari ja hillo To Makkarakastike, perunat, salaatti Pe Merimiespihvi, salaatti Ma Jauhelihapihvit, perunat, sienikastike, salaatti Ti Cappelipaistos, salaatti Ke Kalakeitto, vihannes, juusto Lämmin kiitos kaikille Teille, jotka kunnioititte rakkaamme Laura Hienosen muistoa ja otitte osaa suruumme. Palkintona ollut Kuhmoisten Sanomien vuosikerta arvottiin kaikkien osallistujien kesken. He olivat tuolloin mukana kaveriporukassa, joista suuri osa oli ensikertalaisia. Puukilan leveällä laiturilla juhlavieraat pistävät tanssiksi odotellessaan kirkkovenesoudun alkamista. su helluntaista 13.9. Me voimme ohjata ihmistä pois itseään vahingoittavalta tieltä, mutta ei muuta. Illan hämärtyessä syttyviä valoja voi ihailla kaikilta rannoilta, mutta tapahtumapaikoille löytäminen vaatii useimmiten alueen tuntemusta tai reippaasti seikkailumieltä. Lapset perheineen Vuosilukukisa oli yllättävän vaikea Päivi Hotokka Kuhmoisten Sanomat järjesti Yrittäjien yön yhteydessä kilpailun, jossa yleisöä pyydettiin veikkaamaan, minä vuonna lehtileikkeiden uutiset olivat tapahtuneet. Kun Juha Kiviniemi valitsee kooltaan tasavertaiset soutajaparit ja Osku Puukila töräyttää torveen, soutu Ravilansaaren ympäri alkaa. Vierailija, yrittäjä Raimo Rahunen kertoo jääkiekkomailatehtaastaan. Sen voitti Marja Rimpeläinen Kasiniemestä. Kun Hän kärsi – katkeroitumatta – Hän kärsimyksen kautta oppi ymmärtämään ihmistä, sinua ja sitä toistakin toheloa. Silloin näkyivät revontuletkin! Kirkkovene on monille laiturille kokoontuneille melko uusi tuttavuus, mutta Merja Tanninen ja Kimmo Hakamäki tunnustavat harjoitelleensa 60 kilometrin verran Sulkavan soudussa. Elämässämme tehtyjen virheiden tulisi olla tie muutokseen meissä itsessämme, ja siihen, että me voisimme ymmärtää ja auttaa toisia, jotka myöskin tekevät virheitä. Aterian hinta 6 €. Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää myös te samoin heille. Kilpailu osoittautui varsin vaikeaksi, ja moni osallistuja vietti uutisten parissa hetken jos toisenkin vuosien vierimistä pohdiskellen. taivaassa to 17.9. Seuraavana päivänä mummu ja pappa söivät samanlaisista Joko muututaan tai suututaan astioista samassa pöydässä kuin muutkin. Toritie 44 Messu kirkossa 16. Perheen poika olisi saanut isältä ja äidiltä raa´an ylimielisen elämänsuunnan toisia kohtaan, mutta onneksi äiti ja isä tekivät käytöksessään muutoksen ja poika välttyi vääriltä asenteilta elämässään. Pajatie 5-6, pe 18.9. klo 12. Souturetki Ravilansaaren ympäri alkoi rivakasti. Miesten kotailta Puulonissa, os. klo 10. ja 16.9. klo 18. Tuomitsemalla toisia, emme tee itsestämme parempia, vaan pahempia. Yhtenä iltana talon pieni poika aloitti innokkaana veistämään pientä pölkyn puolikasta. Uutiskilpailun oikeat vastaukset: 1) Vierasvenelaituri Sahan rantaan rakenteilla 1988 2) Pankkiauto aloittaa toimintansa 1961 3) 20-ottelun maailmanennätykset Kuhmoislaisten hallussa 1983 4) Eurooppa 4:n tulipalon tutkinta alkoi 1996 5) Torin uusi Tietokota tuli tarpeeseen 2011 6) Kuhmoislaisia 4 419 1972 Onnittele ystävääsi lehtiilmoituksella!. Messun jälkeen kirkkokahvi srk-kodissa. Istumajärjestystä penkeillä tiivistetään, kun lisää illanviettäjiä saapuu
Jyrkänteiden alla ja puron varrella on paikoin lehtoa. Myöhemmin Suomalainen on viettänyt kaikki kesät Pihlajakoskella ja retkeillyt siellä miehensä ja lastensa kanssa. Sekä runoista että maalauksista voi löytää monenlaisia tunnelmia, pimeyttä ja valoa. • Lintulajeista alueella on havaittu palokärki, pyy ja metso, joka on luokiteltu Kuhmoisten eteläosaan ulottuvalla Järvi-Suomen vyöhykkeellä alueellisesti uhanalaiseksi lajiksi. Alle 10-vuotiaana hän kävi pappansa kanssa onkimassa ja mummonsa kanssa marjastamassa Kaitajärvellä. Ylistys Kaitajärvelle Kaitajärven lumovoima on tenhonnut monia sen luonnossa liikkuneita. Vuoria, rotkoja ja lampia Kaitajärven viehätys piilee sen vaihtelevassa maisemassa. Perimätieto kertoo, että isonvihan riehuessa Suomessa 1700-luvun alussa venäläiset kasakat kulkivat majuri Martanovin johdolla Kuhmoisissa asti ryöstelemässä ja hävittämässä. Pienen suon laitamilta on aikoinaan kasvanut maariankämmeköitä. Vaikka enemmistö teoksista on maalattu aikuiseen tyyliin, niissäkin on läsnä sadunomaisuus. Korkeuserot ovat Kaitajärvellä paikoin huimia, ja kasvillisuus on rikasta. • Natura-alueella kasvaa hajuheinää, joka on Suomessa valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. – Muistan kun istuin kerran Kaitajärven päässä Satojalla komeiden kuusien luona. Tanja Palomäki-Riippa maalaa tilaustyönä paljon lapsille suunnattuja tauluja esimerkiksi heidän harrastuksiinsa liittyvistä aiheista. Tuo järvi on Kaitajärvi, jonka ympärillä on yksi Kuhmoisten yhdeksästä Natura-alueesta. – Puhdas vesi kuuluu kaikille. Tonttukallio ei ole ainoa vanha paikannimi Kaitajärvellä. Valitettavasti kaunis polku jäi metsätöiden jalkoihin, eikä sitä luultavasti enää maastosta löydy. Kuhmoisten kirjastossa lauantaina avautuneen näyttelyn nimi Pintajännitys viittaa teosten aiheisiin, mutta myös taiteen tekemiseen yleensä. KAITAJÄRVEN NATURA-ALUE • Kaitajärven vanha valtion metsä liitettiin Natura-ohjelmaan vuonna 2000. syyskuuta 2015 Päivi Hotokka Pintajännitys Öljy kankaalle runoin – vol. Tonttukallio ja Aittakomo Metsäkoulun majan kohdalla Kaitajärventie haarautuu. Näyttelyssä maalausten yhteyteen on ripustettu Tanja Palomäki-Riipan runoja. Kaitajärven Aittakomon vuoren ja Kärppäjärven Kammiovuoren epäillään saaneen nimensä juuri näistä piiloista. – Tonttukallio on saanut nimensä siitä, että tarinan mukaan Virolahden ja Koskelan talon tontut tapasivat aina siellä, kertoivat kuulumisiaan ja suunnittelivat uusia kepposia, Anni Suomalainen kertoo. Myös kirjaston näyttelyssä on esillä muutamia lasten makuun suunnattuja maalauksia. Puusto on varttunutta, kallioilla mäntyvaltaista, notkelmissa kuusivaltaista. Kaitajärveä hän muisteli laulussa vanhoilla päivillään ja ylisti sen luonnon kauneutta. – Itsekin hämmästyin, miten paljon tekstipuolella on talviaiheita, vaikka yritän tuoda mukaan myös kevättä. • Muista lajeista alueelta mainitaan raidankeuhkojäkälä.. Anna Karhila Pihlajajärven pohjoispuolella sijaitsee kapea ja pitkä järvi, jonka vierestä vanhoista kartoista löytyy merkintä Pihlajajärven valtionpuisto. Aukeasuon takana mutkittelee myös Rimpien ja Raiskasjärven kautta Päijänteeseen laskeva puro. Hän oli harrastajakirjoittaja, joka kirjoitti laulujen lisäksi runoja. Eino Aalto, Eino Lustig sekä Antero ja Tuomo Suomalainen retkellä Kaitajärvellä vuonna 1968. 1950-luvulla Kaitajärvellä oli myös sääksen pesiä. Kaitajärvelle Pihlajakoskentieltä nouseva tie on nykyään kulunut ja kivinen, mutta ainakin hyvällä maavaralla varustetulla autolla sillä pystyy liikkumaan. Linnut lauloivat ja auringonsäteet siilautuivat kuusenoksien läpi. Vesi ja virtaus ovat taiteilijan luovuudelle olennaisia, siksi niistä on tullut näyttelyn aihe. Jylhänkauniin erämaajärven lisäksi alueelta löytyy sekä korkeita mäkiä, kalliojyrkänteitä, rotkoja että pieniä soita ja lampia. Kaitajärven ahvenet oliKaitajärven unohdettu idylli vat aivan tummanruskeita. Kuhmoisten Natura-alueista kenties tunnetuin on Kärppäjärven arvokas vanhojen metsien suojelualue Pihlajakosken eteläpuolella, aivan Kaitajärven läheisyydessä. Silloin ajattelin, ettei suotta sanota, että metsäurut soivat metsäkirkossa. Palomäki-Riippa suunnittelee esillä olevista, parin viime vuoden aikana syntyneistä runoista kokoelmaa, jonka kuvitukseksi maalaukset sopisivat. PalomäkiRiippa asuu Pihlajakoskella Päijänteen rannalla ja saa aamuisin herätä veden tuoksuun. Metsäkoululaisten käytössä ollut maja on sittemmin hylätty ja rakennukset rapistuvat hiljalleen. Kuhmoisten Sanomat 5 Keskiviikkona 9. Oikeanpuoleinen haara puolestaan vie jyrkkään, liki ajokelvottomaan mäkeen ja Tonttukalliolle. • Kaitajärven alue on geologisesti mielenkiintoista, kalliolakien ja jyrkänteiden sekä suojuottien mosaiikkia. Vesi virtaa Tanja Palomäki-Riipan näyttelyssä – Maalaamisessa ja runoissa jännite on tärkeä. Palomäki-Riippa viittaa esimerkiksi runoon Rakkauden hymyssä kukkivat omenapuut, josta hän suunnittelee tulevan kokoelmansa nimirunoa. – Kaitajärven ympäristö on täynnä ihania, lumoavia paikkoja, joissa luonto puhuttelee kulkijaa, Anni Suomalainen vakuuttaa. Kärppäjärvi on aikoinaan kuulunut Kaitajärven kanssa samaan Pihlajalahden valtionpuistoon, eli metsätalouskäyttöön varattuun valtion maahan. Kaitajärven kunniaksi on kirjoitettu myös laulu, jonka tekijä on Pihlajakoskelta kotoisin ollut Taito Lamminen. Kenties syyttä, sillä Kaitajärven vaihteleva luonto tarjoaisi loistavat mahdollisuudet esimerkiksi omaehtoiseen retkeilyyn ja patikointiin. Vasemmanpuoleinen haara päättyy Aukeasuon tuntumaan Pihlajakosken Hirviveikkojen ampuradalle, joka on yhä tiiviissä käytössä. – Metsäkoulun pojilla oli aikoinaan Kaitajärvellä luontopolku, Anni Suomalainen muistelee. En ole nähnyt sellaisia missään. Vasemmalla teos Yön uuras ja taiteilijan takana Eloonjäänyt. Kaitajärven itäpäässä Jämsänkosken metsäkoulun majan edustalla on nuotiopaikka. Runot ovat löytäneet kuvallisen vastineensa näyttelyn ripustuksen yhteydessä. Yksi heistä on eläkkeellä oleva televisiotoimittaja Pekka Holopainen, joka vietti kesiään Pihlajakoskella. – Muistan monet marjaja kalareissut Kaitajärvellä. Olen huolestunut siitä, että monikansalliset suuryhtiöt havittelevat pohjavesiä. Lisäksi hän on viime aikoina opiskellut biologian alaan kuuluvaa limnologiaa eli sisävesien tutkimusta. Suojellun alueen pinta-ala on 206 hehtaaria. Öiset tunnelmat ja mystiikka ovat vahvoja elementtejä Tanja Palomäki-Riipan näyttelyssä Kuhmoisten kirjastossa. Kaitajärven pohjukassa tie kulkee Jämsänkosken metsäkoulun majan ja saunan ohi. Esimerkiksi naishahmot ovat maalauksissa kasvottomia, koska se pitää mystiikkaa yllä, Palomäki-Riippa kertoo. Taustalla näkyvä maja ja järven rannassa oleva sauna eivät ole enää vuosiin olleet käytössä, ja niiden ovet on lukittu. Anni Suomalainen on syntynyt Pihlajakoskella 1930-luvulla ja kulkenut pikkutytöstä saakka Kaitajärven ympäristössä. Tuolloin Pihlajakoskella eläimiä ja viljaa vietiin piiloon lähistön korkeille paikoille. • Kaitajärven Natura-alueen ytimen muodostavat vanhojen metsien suojelualueet Kaitavuorella sekä niiden vieressä oleva Aukeasuo. – Kuva Anni Suomalaisen kuvakokoelma. II Tanja Hannele PalomäkiRiippa Pääkirjaston galleria Toritie 44 5.–30.9.2015 Tanja Palomäki-Riipan öljymaalauksissa vesi kiiltelee öisessä maisemassa ja liplattaa rantakivien päällä. Monessa maalauksessa on tummia värejä, mutta näyttelyssä on myös kevyempiä aiheita. Kaitajärvestä jos jostain voi sanoa, että se on todellinen erämaajärvi, Suomalainen muistelee. Pinta-alaltaan miltei nelinkertaisesta Kärppäjärvestä on tullut tunnettu ja tutkittu, mutta Kaitajärvi on painunut unholaan. – Luontopolun varrella oli valtavia, puolentoista metrin korkuisia muurahaispesiä
Olisiko valtatie 24:llä teidän silmään peruskunnostustarvetta. Pikantti yksityiskohta on maisema – Päijänne pilkottaa pihaan kauniisti harvennetun koivikon lomasta. Jatkossa täällä voi vaikka aterioida, Salonen lupaa. Osa laitteista on herkkiä ja todella monimutkaisia. Tuolijumppaa ja mölkkyä Päijännekodin sisäpiha on kesäisin paahtavan kuuma paikka, joten ennen huvimajan rakentamista sitä ei ole pystynyt hyödyntämään kunnolla. Pientä kiukuttelua alkaa ilmetä, jos pysäytysvälit kasvavat kovin pitkiksi ja liikennettä on paljon. – Harvinaisen hauska tapaus, Aili Riihilahti kommentoi huvimajan avajaisia. – Tähän saakka meiltä on puuttunut yhteinen kokoontumispaikka ulkona, ja olemme joutuneet kokoontumaan esimerkiksi ulko-oven edessä tai parkkipaikalla, viriketoiminnan ohjaaja Elina Sihto kertoo. Kuhmoisten Sanomat 6 Keskiviikkona 9. Kuinka pitkän pätkän päällystätte päivässä. Tien geometrinen linjaus on kuitenkin ihan hyvä, varsinkin liikennemäärään nähden. Koneita täytyy myös huoltaa. Riihilahti kävi nuorena tyttönä samaa koulua testamenttilahjoituksen Päijännekodille osoittaneen Eila Lind-Korven kanssa, ja muistaa tämän kouluvuosiltaan hyvin ystävällisenä ihmisenä. Huolehdin, että työmaalla riittää propaanikaasua, bitumimassaa, varaosia ja autoja, ja paperihommiakin täytyy ehtiä hoitamaan. Hyvänä päivänä päällystettä saadaan levitettyä viiden kilometrin verran. Pikeä, mutta ei kovin paljon hikeä Hiljalleen lipuva asfalttikoneiden letka ja valtatie 24:n liikenne soljuivat toistensa ohi lähellä Raitalanmäentien haaraa valtatie 24:llä Kuhmoisten eteläpuolella. Pidämme täällä muutaman kerran viikossa tuolijumppaa ja pelaamme asukkaiden kanssa esimerkiksi mölkkyä. • Massa tiivistetään ja tasoitetaan kahdella jyrällä, joista toisessa toisessa on täryominaisuus. Vilkasliikenteisillä teillä teemme töitä yöllä, mutta liikennemääriltään vaatimattomammilla teillä päällystystyöt pystytään tekemään päivisin. Niitä ei saa mistään valmiina. – Siihen vaikuttaa todella moni asia, kuten liikennemäärät, routiminen ja tien rungon lujuus. – Pääsääntöisesti todella hyvin. Talvisin pidetään myös kaikki ne lomat, joita meillä ei kesällä ole. – Huvimaja on todella hieno ja kaivattukin asia! iloitsivat viriketoiminnan ohjaaja Elina Sihto ja ruokapalveluesimies Jaana Salonen Päijännekodin huvimajan avajaisissa.. Millaista asfalttimiehen työ on. Asfaltin levitys näyttää kiehtovalta. Niiden perässä tuleva remix-kone jyrsii vanhan massan pois, sekoittaa mukaan uutta ja levittää massan takaisin tielle. Erillistä jäähdytystä tarvitaan vain pahimmilla helteillä. Korjaamolla on talvella runsaasti töitä, sillä koneet peruskorjataan. – Omassa pihapiirissä sijaitseva virkistäytymistila oli henkilökunnan toive, sillä monille asukkaille pidemmät retket ovat huonokuntoisuuden takia liian vaikeita, Kuhmoisten kotihoidon esimies Irma Nyrhilä kertoo. Jättimäisten esilämmittäkoneiden päältä pilkistää välillä sieltä täältä tulenlieskoja, ja monimutkaisen remix-koneen kimpussa häärii koko ajan joukko miehiä. – Se vaihtelee kovasti, esimerkiksi tien leveys vaikuttaa etenemisnopeuteen aika paljon. Avarassa majassa Päijännekodin huvimajalla vietettiin avajaisjuhlaa on vajaat 18 neliötä vapaata tilaa, jossa ei ole kiinteitä kalusteita. – Huvimajan rakentamisen päästyä vauhtiin huomasimme, että Päijänteen voisi saada näkymään pihalle, jos pusikoitunut ranta raivattaisiin. Kylmällä työkoneiden vauhtikin hidastuu, kun esilämmittäjien on kuljettava hitaammin. Me rakennamme talvisin myös uusia koneita, esimerkiksi kaikki meidän esilämmittäjämme ja perävaunumme ovat omaa tuotantoa. – Tämä on oman työni osalta kuin sirkustirehtöörin hommaa. syyskuuta 2015 PÄÄLLYSTEEN UUSIMINEN PÄHKINÄNKUORESSA • Uusiopintausmenetelmässä ensimmäisenä kulkee kolme esilämmittäjäkonetta, jotka kuumentavat vanhan asfaltin. Yöaikaan näkee enemmän vaarallisia ajosuorituksia. Vian etsimiseen voi mennä kahdeksan tuntia, vaikka korjaamiseen menee vain viisi minuuttia. Myös Päijännekodin asukkaille uusi huvimaja on mieleinen. Huvimajan ulkopuolella on kiinteä tulisija sekä vankkoja pöytäryhmiä. Kuinka autoilijat suhtautuvat asfalttiletkaan tiellä. Mitä asfalttimiehet tekevät talvella. KUHMARI KYSYY Anna Karhila Päijännekodin sisäpihalla käy vilske, kun uuden huvimajan avajaiskestit ovat käynnissä. • Asfaltin jäähtyminen ajokuntoon kestää noin 2–3 tuntia. Anna Karhila Valtatieltä nousee höyry ja ilmassa tuoksuu tuore asfaltti, kun pitkä työkoneletka uusii päällystettä. • Työntekijöitä asfalttiyömaalla on maksimissaan neljätoista. Nyt tila on tarkoitus ottaa aktiiviseen käyttöön. Maisema avarrettiin siis varta vasten huvimajan takia, Kuhmoisten kunnan tekninen johtaja Mika Kyrö valaisee. Kalustoa ja miehiä on paljon, ja työpäivät ovat pitkiä. Vaikka meillä on isoja ja kuumia koneita, liikenne on meidän työssämme pahin vaaratekijä. Höylähirrestä rakennetun huvimajan on toimittanut torniolainen Timapuu Oy Marttila. Pääsääntöisesti kuitenkin viidestä kahdeksaan vuotta. – Huvimajaa on tarkoitus hyödyntää nyt niin pitkälle syksyyn kuin se on mahdollista. Sisätiloissa on siten helppo liikkua myös pyörätuolilla. Eila Lind-Korven testamenttivaroilla pystytetty huvimaja palvelee jatkossa virkistäytymistilana, jota voivat Päijännekodin asukkaiden lisäksi hyödyntää myös henkilökunta sekä asukkaiden luona vierailevat omaiset. Kuinka kauan uusi päällyste tien pinnassa kestää. Työmaahan kuuluu lisäksi uutta massaa ja vettä kuljettavia kuormaautoja sekä liikenteenohjaajia. Ulkona sijaitsevassa tulisjassa paistuvat rinta rinnan letut ja makkarat, ja istuinpaikkoja löytyy sekä ulkoa että sisältä. – Jotkut meistä ovat muissa töissä. – Pidimme jo viikko sitten kokeiluluontoiset lettukestit ja totesimme, että ulkogrilli toimii oikein hyvin. – Esilämmittäjäkoneiden kuljettajilla on lämmin, mutta ei meillä muilla ole kovin kuuma, varsinkaan näin viileällä kelillä. – Paikoitellen täällä näkyy halkeamia, joten sikäli saattaisi olla paikallaan tehdä remonttia. • Uusiopintausmenetelmässä tielle levitettävästä bitumimassasta 80 % on vanhaa ja vain 20 % uutta. Urakoitsija Asfalttikallion työmaapäällikkö Ari Salo, onko teillä kuuma. Kuhmoisten kunnan ruokapalvelusesimies Jaana Salonen on yhtä tyytyväinen uuteen kokoontumispaikkaan. Työmaapäällikkö Ari Salo täyttää jyrän vesitankkia
Perinteet yhä hengissä Kuhmoisten Martat näkyy tuttuun tapaan myös erilaisissa kunnan tapahtumissa. Vaikka kurpitsan kasvu alkoi myöhään, Lehtinen aikoo viedä suurimman yksilön punnittavaksi kilpailuun. Kurpitsakisaan ehtii vielä mukaan Arja Lehtisen kurpitsa on kasvanut lehtikompostissa. – Itse olen tykännyt kovasti meillä kotona järjestetyistä marttailloista, kun on ollut tupa täynnä ja on puuhailtu yhdessä, Tytti Rantanen kertoo. Työväentalon tapahtuman järjestivät Kuhmoisten Työväenyhdistys ja SAK. Kurpitsat kasvavat vanhassa lehtikompostissa, ja Lehtinen on antanut niille lisäravinteeksi hiukan kanankakkaa. Kuhmoisten Martat ja Kuhmoisten 4H-yhdistys toivovat kuitenkin kurpitsankasvatuskilpailuun runsasta osanottoa – vaatimattomallakin vihanneksella voi päästä pitkälle! Arja Lehtinen kasvatti keväällä kurpitsantaimia yllin kyllin. – Iltoihin ovat tervetulleita ihan kaikki, ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen, Rantanen muistuttaa. Kaikki ne maistuvat tutulle porkkanalle, mutta tarkka popsija voi havaita pieniä makueroja. Erityisesti kauppansa tekivät punajuuSyyssatoa riitti myös Työväentalon myyjäisiin ret, jotka nekään eivät olleet aivan tavanomaisen värisiä, vaan oransseja ja punavalkoraidallisia. Kuhmoisten Martat järjestää: • 19.9. Itsenäisyyspäivän juhlassa martat tarjoilevat kahvia ja joulumyyjäisissä riisipuuroa. trikookudekorien virkkausta • 14.11. Perinteinen tapahtuma on myös kehitysvammaisten laskiaisrieha, jossa martat myyvät hyväntekeväisyyshernekeittoa. Kasvattaja toivoo kurpitsalleen paljon vastustajia puolentoista viikon päästä ratkeavaan kilpailuun. Vaikka tapahtumaa oli kulunut vasta puoli tuntia, Korpelan pöytä oli jo tyhjentynyt mukavasti. – Porkkanat, punajuuret, sipulit, lehtikaali ja muut tuotteet ovat peräisin omasta puutarhasta. Minulla ei ole kesästä mitään valittamista. Syötävien lisäksi syystapahtumassakin oli myynnissä kirpputoritavaraa, ja lapsille oli järjestetty omaa ohjelmaa. Myös iltahartauksiin on saapunut paljon marttoja. loivat villasukkia terveysaseman vuodeosastolle ja tänä vuonna hartiahuiveja Päijännekodin asukkaille. syyskuuta tai sen voi tulostaa etukäteen Kuhmoisten 4H-yhdistyksen nettisivulta. Sato onnistuu tai ei onnistu milloin mistäkin syystä, ei asiasta passaa paineita ottaa, Heljä Korpela sanoo. – Se on tavallista lajiketta, ei jättikurpitsa. – Toiminnan idea on, että opitaan yhdessä arkea helpottavia asioita. Kevääksi on kaavailtu muun muassa koukkujen taivuttelua metallilangasta ja pupujen huovuttamista. Kun jäsenet nuorenevat, myös toiminta muuttaa hiukan muotoaan, perinteitä kuitenkaan unohtamatta. Teatteriretki Hämeenlinnaan TULEVAA. – Marttaurani alkoi siitä, kun pidin pipoillan meillä kotona. Rantanen itse on esimerkki siitä, etteivät kaikki ole martoiksi syntyneitä eikä pitopöydän loihtimisen tarvitse olla selkärangassa ennen kuin järjestöön voi liittyä. Kurpitsakilpailun punnitus, jauhelihakeittoa ja ideanurkkaus Perherallin yhteydessä • 21.9. Lauantai päätti värikkäästi Työväentalon vilkkaan kesäkauden, jonka aikana talolla järjestettiin muun muassa suosittu itsepalvelukirpputori. Kilpailuun voi tuoda millaisen kurpitsan tahansa, mutta sen täytyy kuitenkin olla oman puutarhan tuotosta. Tytti Rantanen on edelleen Kuhmoisten Marttojen nuorin jäsen, mutta mukaan on viime aikoina liittynyt uusia alle keski-ikäisiä marttoja. Illoissa Marttojen touhut vaihtelevat juustoista yhteiseen askarteluun laitetaan ruokaa, tehdään käsitöitä tai kuullaan kotitalouteen liittyvää tietoa. kurpitsapikkelsin tekoa • 20.10. Esimerkiksi tänä syksynä on luvassa syyskuussa kurpitsapikkelssin valmistamista kurpitsankasvatuskilpailun sadosta, lokakuussa trikookudekorien tekemistä ja marraskuussa sytykeruusujen askartelemista munakennojen avulla. Toissa vuonna martat neuPäivi Hotokka Kurpitsasato on tänä syksynä myöhässä siinä missä muutkin hyötykasvit. Uusi vuosi puolestaan aloitetaan tietopaketilla, kun Itä-Hämeen marttojen toiminnanjohtaja tulee kertomaan, kuinka soodaa, etikkaa ja muuta ruokakaapin sisältöä voi käyttää siivouksessa. Käsitöitä ja ruuanlaittoa Yhdistys järjestää kerran kuussa marttaillan, jossa tehdään yhdessä asioita ja opetellaan uutta. Loppukesän kuivina viikkoina kurpitsoita on myös kasteltu. Pihassani on niin kovaa savimaata, etten jaksa pelata sen kanssa. Kuhmoisten Sanomat 7 Keskiviikkona 9. Ensi vuodenkin tempausta on jo pohdittu. Hän oli kuulunut Kuhmoisten Marttoihin vasta vuoden, kun hänestä jo tuli puheenjohtaja. Kisassa ei ole ikärajaa. – Porkkanakakku on tehty ostoporkkanoista. Kilpailulomakkeen saa täyttää punnituspäivänä 19. Kesäkurpitsat ovat jo tehneet satoa sen verran, että tuttavillekin on riittänyt, ja pyöreistä kurpitsoista suurin oli syyskuun alussa noin lentopallon kokoinen. – Mielestäni kilpailu on hauska idea! Kisaan voi osallistua kuka tahansa omalla maalla kasvatetulla kurpitsallaww. Tähän mennessä suurimman suosion on kerännyt Sarin Kotikahvilassa järjestetty juustoilta, jolloin jämsäläisen juustonvalmistajan Jokilaakson Juuston edustaja esitteli ja maistatti juustoja. syyskuuta 2015 Päivi Hotokka Marttoihin voi liittyä kuka tahansa, mitään ei tarvitse osata, painottaa Kuhmoisten Marttojen puheenjohtajana puolitoista vuotta toiminut Tytti Rantanen. Rantanen ottaa mielellään vastaan toiveita marttailtojen aiheista. Punnitukset järjestetään Kuhmolassa Perheralli-tapahtuman aamuna, ja voittaja julkistetaan heti punnituksen jälkeen. Yritin monta vuotta, mutta kun joka vuosi saa ajaa sinne lisää multaa, se ei kannata, Riitta Nurmi pohtii. Illat ovat pääsääntöisesti maksuttomia, mutta tarjoilusta pyydetään pieni kahviraha. Tuore idea ovat vuosittaiset käsityötempaukset. Korpela maistatti asiakkaille porkkanoita neljässä värissä: valkoista, keltaista, punaista ja violettia. – Syksyn marttailtojen aiheet on suunniteltu jäsenten toiveiden mukaan, ja kevään aiheet on saatu marttojen nettisivuilta, Rantanen kertoo. Päivi Hotokka Työväentalon syystapahtumassa lauantaina huomion kiinnitti Heljä Korpelan värikäs myyntipöytä
Tontti oli kallioinen. Syntyivät kukkaistutukset. Kallionkoloihin alkoi kertyä kompostoinnin tuottamaa multaa ja haaveilin suuria. Lin Jutang on sanonut: Luonto on suurin parantaja. Mene ja tiedä. Rehunteko kestänyt pitkään Osan viljasta Juha-Pekka Rantala myy paikallisille karjatiloille. syyskuuta 2015 Paula Jokela Tuttu kiinalainen aforismi toteaa: Jos haluat olla päivän onnellinen, hanki humala. – Jos korjuu menee kovin myöhäiseksi, karhot ovat täynnä koivun ja haavan lehtiä. Puimurin puikkoihin Rantala pääsee kuitenkin palkkatyössään Asikkalassa, jossa hän on tilanhoitajana reilun 60 hehtaarin viljelytilalla. Aforismista on useita variaatioita. –Rehunteko tuntuu kuitenkin kestäneen koko kesän, kun sade on keskeyttänyt työt vähän väliä. Sieltä mallasohra lähtee Lahteen Viking Maltille, mutta kotipelloiltaan Rantala toimittaa ohran tärkkelysohrana Altialle. Perennoiden kypsyvät siemenkodat houkuttelevat taas haaveilemaan suuria. Sitten syntyi ensimmäinen lapsenlapsi. Nurmen lisäksi Unnaslahti viljelee viljoja lehmien tarpeiksi. Unnaslahti aikoo korjata vielä kolmannen säilörehusadon. Lehmät eivät osaa oikein arvostaa sellaista monipuolisuutta. Kohta loppiaisen jälkeen alkaa siemenluetteloiden selailu. Kompostoritkin vaativat huoltoa ennen tulevaa talvea, samoin työkalut ja tarvikkeet. Tärkeintä elämässä on puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää. – Kokeilimme viime viikolla pisimmälle ehtineillä lohkoilla ohran puimista, kun puimuri oli sopivasti tien toisella puolella. Entä sitten se kasvatus. Totesimme kuitenkin, että näennäisesti kypsän näköisessä viljassa oli vielä liian paljon vihreää seassa. Tämän lohkon puinnilla ei ole vielä kiirettä, Juha-Pekka Rantala toteaa kotipeltojensa laidassa.. Täyttymys. Tiedossa on koko kesäksi kastelua, kitkemistä, hoitoa loputtomiin, onnellista puuhastelua ja kasvun seuraamista. Siellä muut peltotyöt on ulkoistettu urakoitsijalle, mutta minä käyn puimassa viljat. Kuhmoisten Sanomat 8 Keskiviikkona 9. Koko vuosi todellakin kuluu nykyään puutarhan merkeissä. Puutarhan hoito on kuitenkin mielestäni upeaa, ihanaa, elähdyttävää, rentouttavaa, palkitsevaa, raskasta, ongelmallista, vaikeaa ja joskus täysin toivotonta. Hänelläkin puintityöt ovat myöhässä, mutta viljojen satotaso on sentään keskinkertainen. Lehmille tärkeää kuivikeolkea ole kuitenkaan vielä saatu viljapelloilta korjattua, ja sen korjuuseen Unnaslahti toivoo vielä kunnon poutajaksoa. Silloin ne eivät lihoa niin kovasti. Ellei se voi parantaa muuta, parantaa se ainakin ihmisen suuruudenhulluudesta. Varmaan rakennusmiehet manasivat mielessään muutaman metrin päässä työmaasta oksiaan ojentelevia puita. Peltoni ovat pääosin avoimilla paikoilla, joten pääsen usein kylvämään ensimmäisten joukossa Kuhmoisissa. – Ohrat tuli puitua viime viikolla, mutta loput viljat, eli vehnä ja kaura, ovat vielä liian vihreitä ja raakoja. Saattaa käydä, että yhtään uusia siemeniä ei tilata, mutta haaveilu ja suunnittelu täyttävät ajatukset. – Tätä kasvukautta voisi sanoa hyvinkin haastavaksi. Rantala hoitaa itse kaikki muut viljelytyöt, mutta puimisen hän on ulkoistanut urakoitsija Mikko Hämeelle, joka tulee Kuhmoisiin Padasjoelta. Siellä pääsen luultavasti aloittamaan puinnit jo tällä viikolla. Kun rakensimme kotimme Kuhmoisiin, pidin tarkasti huolta, että ympäröivää luontoa ei saa rikkoa. Piti siis rakentaa nurmikko ja tietysti sen reunaan tarvittiin leikkimökki ja hiekkalaatikko. Kirkonkylällä viljelevä Juha-Pekka Rantala epäilee pääsevänsä puintitöihin toden teolla vasta reilun viikon kuluttua. Keltaja valkosipulit kasvoivat hyvin viileänäkin kesänä. – Ohra on kypsää, kun tähkät nuokahtavat alaspäin. – Hoidan Asikkalassa peltopuolen kirjanpidon ja muut paperityöt. Koko vuosi puutarhaa Siitä se lähti. Puintien venyminen pitkälle syksyyn pienentää hyvien puintipäivien todennäköisyyttä ja lyhentää puintiaikaa. Tulisen chilin puraisun aiheuttama palo vaati litramäärin kylmää vettä sammuakseen, mutta pitihän se maistaa, ensimmäinen chili! Auringon lämmittämä kypsä tomaatti tai janoa sammuttamaan kasvihuoneesta napsaistu kurkku vaativat kyllä allekirjoittamaan kiinalaisten sananlaskun – on se onnea. Alhaalla Syystunnelmia Käpälämäen puutarhasta rannan tuntumassa levisivät mustikkaja suopursumättäät. Kunpa maa jo lämpenisi! Kasvihuoneeseen voi jo sijoittaa ainakin joitakin taimia ja lopulta kaikki pienokaiset ovat ulkona täynnä kasvun varmuutta. Hän vahvistaa sen, että kylmä kasvukausi on hankaloittanut viljelijöiden työtä. Pitää toki muistaa, että Pohjoisja Itä-Suomessa tilanne on paljon pahempi, siellä pellot ovat suorastaan lainehtineet vedestä. Puintipäivien määrä jännittää Rantalalla on puitavaa alaa yhteensä 45 hehtaaria, joilla ohran lisäksi kasvaa tänä vuonna rypsiä. Talveen valmistautuminen. Sinne sai mennä vain rakennettuja portaita pitkin. Myös Asikkalan tilalla viljelykasveina ovat ohra ja rypsi. Tällä kertaa testipuinnissa korjattu vilja meni suoraan tuoreena Kissakulmalla lypsykarjaa pitävälle Matti Unnaslahdelle. Jos haluat olla koko elämäsi onnellinen, hanki puutarha. – Vaikka ei sataisi, päivät käyvät syksyllä kasteen takia kovin lyhyiksi. – Kesän viileys on kuitenkin tainnut vaikuttaa siihen, että kaikki kasvaa ja kypsyy kovin hitaasti. Lehtikaalit joutuivat tänä kesänä kirppojen suihin ja pinaattien sato oli vaatimaton. Ja sitten koulutusvaihe! Kuljetat kasveja ulos ja sisälle, sisälle ja ulos säiden mukaan. Anna Karhila Kylmä ja sateinen alkukesä on viivästyttänyt tänä vuonna viljojen kasvua, mikä näkyy Kuhmoisissakin puintitöiden myöhästymisenä. Talvikuukausien aikana syntyy tilinpäätös edellisestä kasvukaudesta ja suunnitelma tulevasta. – Tämä on varmasti puintien kannalta yksi myöhäisimpiä syksyjä oman isännyyteni aikana. Ainahan se jännittää, riittävätkö päivät, vaikka pitäisi oppia olemaan stressaamatta asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa. Vaikka kevään sateet eivät viivästyttäneet Rantalan kevätkylvöjä pahoin, hän epäilee, että rypsin puinti saattaa venyä jopa lokakuulle saakka. On ihana katsoa, kun pienet taimet tunkeutuvat voimakkaasti mullan läpi kohti keväistä aurinkoa. Sitä päästään todennäköisesti tekemään vasta syyskuun lopussa. Olkien takia varrotaan tosissaan oikeaa poutaa. Perunoista ja pavuista hyvä sato Ja nyt on syksy. Rikkakasvit sen sijaan ovat hyötyneet ja Pelloille päästään tänä syksynä myöhässä menestyvät paikoin hyvin. Jos olkisadosta tulee hyvä, sitä riittää hiehoille rehunjatkeeksikin. Nyt on aika korjata ja varastoida sato, kitkeä viimeiset rikkaruohot tyhjentyneeltä kasvimaalta ja valmistella se uutta kasvukautta varten sekä kompostoida kasvijätteet. Lisäksi hänellä on nurmia viljelykiertoa täydentämässä. Olin kyllä onnellinen ilman sika-ateriaa, ja avioliiton onneakin oli kestänyt jo yli vuoden, mutta kuitenkin syntyi muutaman neliön alue, jota hyvällä mielikuvituksella voi kutsua kasvimaaksi. Kun toimeentulo on kiinni säistä, puintipäivien riittävyys tahtoo aina jännittää viljelijää. Puolisokin halusi talokaapelin kaivannon paikalle ”tulppaanipellon”. Saattaa olla, että puimaan pääsee vasta kahden aikaan iltapäivällä, ja iltaseitsemältä kastetta alkaa taas olla liikaa. Eihän nyt mitenkään käynyt päinsä, että pikkuinen olisi leikkinyt havupuiden varjostamassa muurahaisten maailmassa. Jonkun mielestä avioliitto johtaa vain 3 päivän onnellisuuteen, kun taas sian teurastaminen ja syöminen takaa onnellisuutta 8 päiväksi. Sadonkorjuu. Mikä voima! Mikä elämänhalu! Kaikki ikkunapenkit ja pöydät ovat täynnä taimia. Keltaja valkosipulit kasvoivat hyvin, samoin perunat, maa-artisokat, herneet ja pavut. Jos haluat olla onnellinen vuoden, mene naimisiin. Tänäkin vuonna aloitin jo hieman ennen äitienpäivää. Säilörehu toki kasvaa kylmemmälläkin kelillä, ja mekin olemme saaneet satoa ihan kohtalaisesti, Unnaslahti kuvailee
Se esitettiinkin Kuhmolassa viime sunnuntaina, heti ensiiltaviikonloppuna. Olen erittäin tyytyväinen siihen, missä olen nyt. Ammattikorkeakoulusta liikunnanohjaajaksi valmistunut lahtelainen Oulmane on paikan päällä Kuhmoisissa kerran viikossa keskiviikkoisin. Odotan kuitenkin mielenkiinnolla, mitä me yhdessä keksimme tämän puolen vuoden aikana, Oulmane sanoo. Penkkiin ei voi enää jäädä tunnelmoimaan. Vastikään Kuhmoisten kunnan liikuntaneuvojana aloittanut Reda Oulmane, 25, kehottaa kuntalaisia ottamaan rohkeasti yhteyttä, mikäli vinkit aktiivisempaan elämään kiinnostavat. Aivan kaikkia elokuvateattereiden hienouksia ei Kuhmolassa vielä ole. • Pe 11.9. – Se on muotoutunut vuosien varrella. Kuhmoisten kunta on ostanut liikuntaneuvojan palvelut Päijät-Hämeen liikuntaja urheilujärjestöltä. Tämän syksyn uutuus on, että elokuvien toimitus siirtyy sähköisille linjoille. Mutta missä vaiheessa Oulmane tajusi haluavansa työskennellä liikunnan parissa. Uutuudet vetävät katsojia elokuviin – Katson myös hyviä lastenelokuvia, kuten Risto Räppääjää. Toisaalta mietin, tulenko tänne, koska tarina tuntui niin rankalta. Arja Honkanen valitsi elokuvan siksi, että siitä on puhuttu paljon. Lähtökohtaisesti liikuntaneuvonta on suunnattu niille, jotka tiedostavat kaipaavansa jotain apua liikuntaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Työssään nuori mies kertoo olevansa kannustava heittäytyjä. 1944 (ensi-ilta 25.9.) • Pe 2.10. Honkanen toivoo Kuhmolan elokuvasyksyltä paljon uutuuksia. PÄIJÄNTEEN LUKKOJA MÖKKIPALVELUT ABLOY KÄYTTÖLUKOT, TURVALUKOT, SARJOITUKSET YMS. – Tämä johtuu siitä, että vanhemmat ihmiset pysyvät uskollisena lajille sen jälkeen, kun he innostuvat ja pääsevät vauhtiin. En ole koskaan stressannut siitä, mille alalle haluaisin. Hän on myös hiljattain kuunnellut romaanin äänikirjana. TULEVIA ELOKUVIA KUHMOLASSA. – Krista Kosonen tekee elokuvassa ilmeisesti hyvän roolin. Myös Kuhmoisten Sanomien tekemässä pienessä Facebook-kyselyssä pidettiin hienona mahdollisuutena, että nykyisin elokuvat saadaan nopeasti myös Kuhmoisiin. Meiltä myös KATTOPESUT JA MAALAUKSET www.lukkomokki.fi 040 570 1790 Päivi Hotokka Antti J. Pixels (ensi-ilta 7.8.) • Su 20.9. – Yritän olla aina mahdollisimman konkreettinen. Kultainen nainen (ensi-ilta 18.9.) • Su 27.9. Kun Kätilön lopputekstit alkavat, salin valot syttyvät ja parvella katsojat nousevat ylös, jolloin kuva peittyy. Laitteisto elokuvan lataamiseksi internetyhteyden välityksellä saatiin Kuhmolaan reilu viikko sitten sunnuntaina, mutta sähköinen yhteys elokuvien toimittajaan ei vielä onnistunut. Häntä kiinnostavat sekä kotimainen että ulkomainen draama, mutta väkivaltaviihde ei kiehdo. Vanhempien ihmisten liikkeelle saaminen on usein jopa helpompaa kuin nuorempien sukupolvien. Oulmane on suuntautunut opinnoissaan terveysliikuntaan, joten vanhemman väen liikuttaminen on hänelle tuttua puuhaa. Tätä työtä on tehtävä asiakaslähtöisesti. Jos en saa lapsiseuraa, voin tulla ihan itsekseni. Liikunnanohjaaja Pipsa Laakson aisaparina työskentelevä Oulmane vetää myös ryhmäliikuntatunteja ja auttaa suunnittelemaan kunnan liikuntapalveluita. Onnelin ja Annelin talvi (ensi-ilta 9.10) Sunnuntain elokuvat alkavat kello 17 ja perjantain kello 19. Oulmane työskentelee liikuntaneuvoja Hannele Kaperin äitiysloman sijaisena jouluun asti. syyskuuta 2015 Kuhmoisten uusi liikuntaneuvoja Reda Oulmane jatkaa tänä syksynä opintojaan Jyväskylän yliopistossa liikuntapedagogiikan maisteriohjelmassa. Asiakas on kuitenkin lopulta se, joka tekee ne raamit, mitä on mahdollista toteuttaa. Siten maallakin voi kokea olevansa ajassa kiinni. Tapaamiselle täytyy kuitenkin varata aika etukäteen. Heittäytyvä asenne apuna työssä Erilaiset asiakkaat, ihmisten kanssa toimiminen ja hyvinvoinnin levittäminen ovat Oulmanen mielestä työn parhaita puolia. Potkunyrkkeily on vastavalmistuneen liikunnanohjaajan päälaji, hyvänä kakkosena tulevat lenkkeily ja lihaskuntoharjoittelu. Liikuntaneuvojalta vinkkejä aktiivisempaan arkeen Niina Huuhtanen Painonpudotus, huono vireystila ja motivaation puute ovat tyypillisimpiä syitä, jotka tuovat ihmiset liikuntaneuvojan pakeille. Tämä on kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävää palvelua. Napapiirin sankarit 2 (ensi-ilta 30.9) • Su 18.10. Oulmane harrastaa monenlaista liikuntaa myös itse. Nämä ominaisuudet auttavat yleensä myös sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka eivät tahdo saada itseään ylös sohvalta tai ovat liikkujina tottumattomia. Katja Ketun romaaniin perustuva, Lapin sodan alkuvaiheisiin sijoittuva suomalaisen kätilön ja saksalais-suomalaisen sotilaan rakkaustarina sai liikkeelle täyden salillisen eri-ikäisiä katsojia. Oulmane on tavattavissa Kuntalassa keskiviikkoisin. Koneenkäyttäjä Tuure Lindén kertoo, että projektorissa olisi valmius valojen sytyttämiseen automaattisesti elokuvaan ohjelmoituna hetkenä. Kuhmoisten Sanomat 9 Keskiviikkona 9. – Suurin osa asiakkaista tulee meille terveyskeskuksen kautta, mutta palvelu on avoin kaikille. – Pipsan sparrikaverina pääsen tuomaan tuoreita ajatuksia toiminnan kehittämiseen, vaikka Kuhmoisissa on jo nyt todella hyvät harrastusmahdollisuudet näin pieneksi kunnaksi. Kätilö tuli Kuhmoisiin vielä Matkahuollon toimittamilla levykkeillä. Jokisen ohjaamaa Kätilö-elokuvaa toivottiin Kuhmoisissa esitettäväksi jo kesällä, kun ennakkotiedot elokuvasta tulivat. Sunnuntain näytöksessä moni katsojista kiitteli, ettei tarvinnut lähteä Jämsään elokuviin, kun tarjontaa on omalla kylällä. Kuhmolan valaistusjärjestelmä ei kuitenkaan ole yhteensopiva tämän ominaisuuden kanssa, joten Lindén joutuu arvioimaan oikean hetken valojen sytyttämiselle, jotta esityksen jälkeen liikkeelle lähtevä yleisö ei kompuroi pimeässä. Salista puuttuu valojen tahdistus Digitaalinen esitystekniikka mahdollistaa sen, että Kuhmolassakin voidaan uutuuselokuvat nähdä heti niiden ilmestyttyä. Myös Kuhmolan monipuolista ohjelmistoa kiitettiin, samoin sitä, että ohjelmistoon saa vaikuttaa toiveita esittämällä
Satama oli kuitenkin lauantaina melko hiljainen muutamia kävelijöitä lukuun ottamatta, kun enin vilinä keskittyi keskustan liikkeisiin. Moni asiakas jäi pitkäksi aikaa pohtimaan Kuhmoisten Sanomien kilpailua, jossa uutiset piti sijoittaa oikeille vuosille. Lauttakioskin myyjän Jenni Karppisen mukaan vierasvenelaiturin kesä oli huonompi kuin edelliset, mutta silti hän tunnisti tuttuja kasvoja aiemmilta veneilykausilta. Kuhmoisten Harrastajateatteri on tyytyväinen Kalholanniemen kesäteatterin menestykseen. Santeri Töyry lähetti kotiin veljelleen kuvan muikun syömisestä, jotta tämä tietäisi, mistä jää paitsi. Kuhmoisten Kulttuuriyhdistys kokeili tänä kesänä kulttuuripassia, uutta tapaa tutustua Kuhmoisten kulttuurija käsityöläistarjontaan. Isoäiti Leena Ampuja maistatti Santeri Töyrylle muikkuja Kalayhtymä Kääpän kojulla. Tavallisesti Kuhmoinen on lauantai-iltana varsin hiljainen, mutta tällä kertaa monet pienet liikkeet olivat poikkeuksellisesti avoinna kello 20–23. Eri vuosina asiakasmäärät vain jakautuvat eri tavalla kesäkuukausille. Yleisö ei kuitenkaan löytänyt vielä tätä tuotetta, eikä leimoilla täytettyjä passeja palautettu niin paljon kuin ennakkoon toivottiin. Myös satamassa oli elokuussa vilkasta. 040 7122 656 tai satu.jokinen@kuhmoinen.fi Matka järjestetään, jos lähtijöitä vähintään 15. Jenni Karppinen piirsi rastin Kasperi Järvenpään yöpassiin. Oikeastaan Santeri Töyry oli matkalla Kuhmolaan diskoon, mutta muikkulautasellinen sai hänet pysähtymään torille. – Monet ovat varmaankin siirtäneet lomia, eivät tosin lapsiperheet, Ravintola Sahanrannan yrittäjä Leena Hattunen arvelee. Yleisö jaksoi lähteä teatteriin K-market Kipparissa ei ollut mikään huippukesä, kauppias Kalle Uimonen sanoo. Kuhmoisten Sanomat 10 Keskiviikkona 9. Tänä vuonna kesäkuu oli parempi kuin edellisenä vuonna, mutta heinäkuu vastaavasti huonompi. syyskuuta vietettävää yrittäjän päivää voisi juhlistaa. Vaikka tanssilattia oli välillä tyhjänä, Kuhmolan portaissa riitti vilinää. – Aina pitää päästä mökille, kun jotain tapahtuu, Ampuja-Töyry toteaa. Kalholanniemeen saapui jälleen kesäteatteriharrastajia kaikkialta Suomesta. Akkarallin näki heinäkuussa yli 2 000 katsojaa. syyskuuta 2015 Kunta tiedottaa Musikaalimatka 8.10.2015 Jekyl & Hyde -musikaali Jyväskylän kaupunginteatteri Esitys alkaa klo 19, kesto noin 2 h 50 min väliaikoineen Lähtö matkahuollosta klo 17.00. – Tapahtuman tekevät osallistujat, sekä yrittäjät että yleisö. Ilmainen disco kiinnosti lapsia ja nuoria. Elokuussa kaupassa huomattiin, kuinka ihmiset lähtivät jälleen liikkeelle. Tempaus onnistui niin hyvin, että yleisöä tuli paikalle naapurikuntia myöten. Vaikka aluksi ehdotettiin vapaapäivää kaikille, yrittäjät päätyivät lopulta olemaan illankin töissä. Ne kuitenkin tuliElokuu pelasti kuluneen kesän vat, jotka halusivat esityksen nähdä, teatterin puheenjohtaja Tiina Uotila kertoo. Viileistä säistä huolimatta Hattunen pitää kesää onnistuneena. – Tässä on kasvumahdollisuuksia vaikka mihin! Vaikka tapahtumia on ollut joka viikonloppu, ihmiset jaksoivat silti vielä tulla. – Nälkä ihmisillä on keleistä huolimatta – ja joskus janokin. – Yleisön kannalta oli kurjaa, että säät olivat vilpoisia ja sateisia. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset viimeistään ti 22.9.2015 sivistystoimistoon p. Lipun ja matkan hinta 55€. Kasvuun riittää mahdollisuuksia Kuhmoisten Yrittäjien sihteeri Taina Hinskala kertoo, että ajatus tapahtumasta syntyi, kun yhdistyksen hallitus pohti, kuinka 5. Elokuun aurinkoiset viikot vilkastivat kuitenkin tahmeasti käynnistynyttä sesonkia. – Aina voi toivoa, että tulisi toinen toistaan parempia kesiä, mutta eihän se niin mene. – Superhienoa! Yön kulkijoita on ollut paljon, Hinskala iloitsee idean onnistumisesta. Päivi Hotokka Nopealla aikataululla toteutettu Yrittäjien yö yllätti suosiollaan lauantaina. Hänen mukaansa säät vaikuttavat selvästi kaupan myyntiin. Illan muita suunnitelmia olivat satamassa käyminen ja passin kerääminen täyteen merkintöjä. Torille yleisöä houkuttelivat herkuttelemaan muikut, makkarat ja Yrittäjien yö osui oikeaan saumaan muurinpohjaletut. Vaikka varsinaiset ilmoitukset tapahtumasta levitettiin vasta samalla viikolla, torin ympäristö oli täynnä vilinää koko illan. Järvenpää piti kiirettä saadakseen kaikki ruudut täyteen.. Lue Kuhmoisten Sanomien uutisveikkauksen vastaukset ja yöpassiarvonnan voittaja sivulta 4. Passeja, joihin oli tarkoituksena kerätä leimat kaikista illalla avoinna olleista liikkeistä, jaettiin yhteensä 120. – Elokuu ehdottomasti pelasti kesän, kommentoi marketpäällikkö Heini Reinikka S-marketista. Hämeenlinnassa asuva Töyry oli päivällä ollut teatteriretkellä Helsingissä, mutta kiirehti äitiään Tiina AmpujaTöyryä, jotta perhe varmasti ehtisi illaksi Kuhmoisiin. – Idea on hyvä, mutta se vaatii vielä kehittelyä, Kulttuuriyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Peake miettii. Lisätietoja: www.kuhmoinen.fi Tervetuloa mukaan! Sivistystoimi Löydät Kuhmoisten Sanomat myös facebookista – käy tykkäämässä! Päivi Hotokka Sateinen kesä on näkynyt Kuhmoisten liikkeiden asiakasmäärissä, kertovat yrittäjät ja työntekijät. Siksi Hinskala epäilee, että seuraavan vuoden Yrittäjien yötä suunnitellessa voi mopo lähteä keulimaan
kivien ja kallion louhintaa tonteilta, teiltä, pelloilta sekä piikkaustyöt. Lähdemme linjaautoasemalta klo 10. 7€, sisältää vesijumpan. Aina vinkkiä ei voi heti toteuttaa, mutta jossain vaiheessa toivejuttu ehkä ilmaantuu lehden sivuille, muodossa tai toisessa. mennessä. 050 526 4475 PUUTYÖLIIKKEET, RAKENNUSTARVIKKEET Ikkunat, ovet sekä tilauspuusepäntyöt Ruokolan Puu Oy 040 824 7331 __________________________ Sisustustarvike Ansiolahdentie 4, Kuhmoinen p. Hinta kolmelta riviltä 10,e ja lisärivit 4,e/rivi. Alle 25,e:n ilmoituksesta perimme pienlaskutuslisän 4,00 e. Hintoihin sisältyy alv 24%. Kotimaisia omenoita, Oriveden puolukkaa ym. Irma Kallio p. 0400 783 630, (03) 555 6137 __________________________ Kuhmoisten Osuuspankki Teemu Sarhemaa 010 257 1210 perunkirjoitukset testamentit kauppakirjat PESULAPALVELUT JEC PESULA PALVELU OY Nuutinrinteentie 35, Kuhmoinen p. 040 746 9617 kuhmoinenkeittiot@gmail.com www.kuhmoinen-keittiot.fi SIIVOUSPALVELUT AR-MI Clean ay 045 120 9378 / Arja ja Mia armiclean@luukku.com __________________________ Kuhmoisten Siivouspalvelut kaikki siivousalan palvelut p. Pienlaskutuslisä alle 25,e:n ilmoituksista on 4,e. Retkeen kuuluu myös makkaran ja lettujen paistoa. Riveillä voit ostaa, myydä, vaihtaa, vuokrata yms. Ajetaan Toritietä. www.urosenkukka.fi Kesäisin myös Papinsaaren Kukka KULJETUSLIIKKEET Pika-, rahti-, lavettiym. Tervetuloa kaikki joukolla mukaan! Päijälä tutuksi! Ma 14.9. klo 10 – 11 Kuhmoisten torilla hyvää hiekkamaan PERUNAA VanGogh, Siikli, AnnaBelle ym. TOIMITUS Toimittaja Anna Karhila 040 358 1888 Ilmoitusaineisto tulee jättää lehden toimitukseen viimeistään julkaisuviikon maanantaina klo 12 ja vedosilmoitukset edellisen viikon perjantaina klo 13 mennessä. (014) 718 688, 0400 647 931 LIKAKAIVOJEN TYHJENNYKSET Timo Ansiomäki 0400 353 886 __________________________________ Kuorma-autokalustolla Liekaiha Oy Jarkko Sumioinen p. 040 351 8025 ”Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista...”. Lähtö Nesteeltä klo 9.15. Lämpimästi tervetuloa! Hallitus Yrittäjäyhdistyksen virallinen Päiväretki Jämsänkosken UIMAHALLIIN to 17.9.-15. Lähtö linja-autoasemalta klo 11.30, ajetaan Toritien kautta. 0400 798143 p. 050 913 6226 www.juhansahko.net JULKISET KAUPANVAHVISTAJAT Kari Paajanen 0400 783 630 __________________________ Teemu Sarhemaa 0400 551 180 KAIVOLIIKKEET Porakaivoliike Kallioniemi Oy Jämsä (014) 761 168 www.porakaivoliikekallioniemi.fi KIINTEISTÖNVÄLITYS Asuntomarket Hannu Syyslahti LKV (A) Rauhank. Määräajan jälkeen jätetyistä ilmoituksista peritään lisämaksuna 5,50 e /ilmoitus. Etuovi.com b77466. Ilmoittautumiset viimeistään 16.9 Sirkalle 0400 522 190. Toimittaja Päivi Hotokka 045 635 5335 JOHAN ON MARKKINAT TALO tai MÖKKI Harjunsalmelta! P. Retkipäivän hinta on 20€. 555 1331 kuhmoistentilitoimisto@ kuhmoistentilitoimisto.fi __________________________ Kirjanpitopalvelut MV p. 040 136 3013, 045 636 3889 PITOPALVELU yms. Kikka 0400 437 341 MYYDÄÄN 5h+k+s+ph+2wc+vh+ terassi 130/146 m2 mh 215 000 € V. 040 713 4688 HALUTAAN OSTAA/ VUOKRATA SYYSKOKOUS to 24.9.2015 klo 18.30 Sarin Kotikahvilassa. Panostaja Ari Rajala 0400 711 492 LUONTAISHOIDOT Hermoratahieronta Anne Kaunistoinen 0400 641 924 Harmoinen __________________________ Vyöhyketerapia Psykologinen vyöhyketerapia Irja Tervala 0400 131170 METALLI-, PELTIJA KONEISTUSTYÖT MP-koneistus 0400 805 830 www.mp-koneistus.fi __________________________ Mikan mökkija kiinteistöpalvelu Piipunpellitykset, rakennuspeltityöt, Kysy lisää! 040 185 2727 METSÄPALVELUT MSU-Metsäpalvelu ky Pihapuiden kaadot, raivaus, istutus ja hakkuu Mikko Sulanto p. Tervetuloa tutustumaan! p. Tervetuloa! S y y s l o u n a s Kissakulman Torpalla 27.9.2015 klo 12-14. Jussin Monipalvelut tmi Juha Lindstén 040 72 666 28 ________________________________ Kuhmoisten Seurahuone Juhlaja pitopalvelu. 040 547 1511 HAUTAKIVET Loimaan Kivi Oy Myynti Kuhmoisissa Olavi Keränen 050 5707 333 __________________________ Polar Granit Oy Hautakivet, kaiverrukset, entisöinnit Nyman Jaakko 045 331 1582 HUNAJAA Hunajakioski/Sorolan Tila Oy Sumioistentie 193, 17710 Torittu p. Ilmoitus Railille 045 1141 785. (sis. 9, Lahti, 0400 490 773 asuntomarket@syyslahti.fi PUTKILIIKKEET Putkiasennus Lehtonen Oy Kokonniementie 12 0400 638 764 __________________________ MN-Putkiasennus Oy 050 461 7575 PUUTAVARALIIKKEET Pajulan tila sahatavaraa, myös kyllästettyä polttopuita p. 0400 122 494 ILMALÄMPÖPUMPUT Sähkötyö J. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksen hintaan; puhelimitse annettujen ilmoitusten virheestä vastuu on ilmoittajan. 0400 516 747 VARTIOINTI JA MURTOHÄLYTYSJÄRJESTELMÄT Secman Turvapalvelut 24 h 040 522 88 44 Vartiointipalvelut Murtohälytysjärjestelmät __________________________ S & L Turvapalvelut Oy 24 h/vrk 050 596 0060 hälytysja kamerajärjestelmät vartiointipalvelut MÖKIT, KODIT, YRITYKSET www.turvapalvelut24h.fi ÄÄNENTOISTO Näyttelyt, messut, discot, juhlat, musiikkiym. 045 636 3889 / Eija SORAA JA MURSKEET Kuhmoisten Sora Oy Olli Nummelin P. Hintoihin sisältyy alv 24%. 045 137 2276 mia@kirjanpitosi.fi www.kirjanpitosi.fi VAKUUTUKSET Pohjola Vakuutus Kuhmoisten Osuuspankki Armi Peltonen 010 257 1201 __________________________ LähiTapiola Palvelupiste Kuhmoisissa Jami Liivenkorkee P. 040 555 0454 kalle.nurminen@pp1.inet.fi AUTOKORJAAMOT Jokilaakson Autohuolto Oy Ad-autokorjaamo Valtuutettu Citroen ja Peugeot huolto Pietiläntie 8, Jämsä 014 716 119 / 0400 551 162 HAKETUS Ruokolan Metsäkuljetus Oy p . Ark. Kierrämme oppaamme Aino Ruokolan kanssa kylää ja kuulemme sen kuulumisia. Lukijapostia palstalla voit kiittää, kehua tai antaa kritiikkiä ajankohtaisista asioista. (014) 718 272, 0400 919 805 Runsaasti oman tuotannon kukkia, kaikki hautausalan palvelut. (03) 5551119 __________________________ Urosen Kukkakauppa ja Hautaus-palvelu, Koskentie 11, Jämsä p. 25€. Keilaus (klo 11-12) ja matkat n. 0400 852 532 __________________________ Metsäja maansiirtokoneiden kuljetukset ja siirrot, kant. Piili Kuhmoinen (03) 555 1222 LASI& KEHYSLIIKKEET Lasi ja Kehys Kaikki lasialan työt ja tuulilasit. Asiakaspalvelu ja ilmoitusvalmistus Tuija Käki-Lahtinen 040 483 0860 Kuhmoisten Sanomat Vastaavat toimittajat Yhteiskunnalliset asiat Hannu Lahtinen Elinkeinoelämä Päivi Malin Kulttuuri ja vapaa-aika Eija Heinonen Puolueeton kotiseutulehti Sanomalehtien Liiton jäsen Levikki 2734 (LT-2014) ISSN 0356-228X Painopaikka Lehtisepät Oy Toimitusjohtaja Ossi Simola postiosoite: Toritie 52, 17800 Kuhmoinen sähköpostiosoitteet: ilmoitukset@kuhmoistensanomat.fi toimitus@kuhmoistensanomat.fi palaute@kuhmoistensanomat.fi etunimi.sukunimi@ kuhmoistensanomat.fi www.kuhmoistensanomat.fi ILMOITUSJA TILAUSASIAT p. Kahviraha 2€. 040 587 7830 PERUNKIRJOITUSJA PESÄNSELVITYSPALVELUT Kari Paajanen P. 24 t. Hallitus klo 14.00. 0400 852 532 __________________________ KUKKAKAUPAT JA HAUTAUSTOIMISTOT Kuhmoisten Juhlapalvelu Oy Hautaustoimisto Irma Kallio p. Tervetuloa ma 21.9 klo17.30 Martta-iltaan Kuhmolaan tekemään yhdessä kurpitsapikkelsiä Sirkka Toivosen opastamana. Ilm. 0400 121 997 LOUHINTAURAKOINTI Suoritan ammattitaidolla kaikenlaista louhintaa, esim. alv 24%) Etusivulla 1,79 e /pmm Tekstissä 1,55 e /pmm Takasivulla 1,62 e /pmm Seurapalsta 2,23 e /rivi Johan on markkinat Edullinen rivi-ilmoitus yksityishenkilöille. klo 9-17 Seppolantie 16, Jämsä p. Paluu lähtee uimahallilta klo 14.30 Kuhmoisiin. Hallitus kokoontuu klo 17. Taulujen kehystys sekä taiteilijan tarvikkeet. 050 520 6442 MYYDÄÄN / VUOKRATAAN Kunnostettu 58m2 KT-kaksio, Puistotie 4 Mh: 27 500€, Velaton mh: 34 500€ Vuokra: 430 €/kk + sähkö ja vesi kulutuksen mukaan Tied. 040 551 7540 __________________________ Seijan Pidot Tmi Seija Ruokola 0400 980 292 ARKKITEHTISUUNNITTELU Kalle Nurminen arkkitehti SAFA suunnittelu, lupahakemukset, pääsuunnittelijan tehtävät, työnjohto Korppilankuja 46, Kuhmoinen p. alv 10%) 12 kk/kestotilaus 65 e 12 kk / määräaik. Nevala Keilaretki Lahteen 16.09.2015. 040 129 2386 mikko.sulanto@msu-metsapalvelu.fi PARTURI-KAMPAAMOT Parturi-Kampaamo Tikantupa Toritie 54, Kuhmoinen p. 0400 425 708 Aluejohtaja, VTS Ermo Piispanen p. tapahtumat OPASOL OY p. Hinta 13€ ja yli 75 v. Peltonen p. tilaus 70 e Ilmoitushinnat 1.1.2015 alk. Ilmoituksia välitetään myös muihin lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Toimitus voi lyhentää ja muokata tekstejä. ja Eurooppa OPASOL OY p. Peltonen Padaskeittiöt-kalusteet kodinkoneet rakennusalan työt p. 040 536 5663, 0400 946 642 www.kuhmoistensora.fi _________________________ Lindroosin Sora Oy Puh. erikoiskuljetukset/kotim. Ilmoittautumiset Merjalle: 040 532 5185 20.9. Pihlajakosken Kyläyhdistys ry:n SYYSKOKOUS la 26.9.2015 klo 15.00 Pihlajakosken kirjastolla. 2006 rakennettu OKT, laadukkaat materiaalit, 60 m2 autotallirakennus, kesähuone. 040 483 0860 tai 040 515 2345 asiakaspalvelukonttori avoinna: ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj. Kuhmoisten Eläkeliitto ja Seniorit tekevät kyläretken Päijälään ti 22.9. Anna juttuvinkki! Mistä aiheesta Sinä haluaisit lukea. syyskuuta 2015 SEURAT KOKOUKSET ELOKUVAT TORIMYYJÄT LIIKEHAKEMISTO Edullista näkyvyyttä puoleksi vuodeksi kerrallaan: 3 riviä/6 kk vain 115,e ja 10,e/lisärivi (alv 0%) ________________________________________________________________________________________________________________________________________ __________________________ SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖ-RUOKOLAHTI OY Suunnitelmat/asennukset 040 700 1165 __________________________ Sähkötyö J.Peltonen 050 913 6226 www.juhansahko.net TILITOIMISTOT Kuhmoisten Tilitoimisto Toritie 64, p. Petri Liehu 040 779 4457 KULTASEPÄNLIIKKEET Kelloja, kultaa Kelloliike M. Kirjoita omalla nimelläsi, nimmerkki hyväksytään vain poikkeustapauksessa. 040 551 7540 __________________________ Kuhmoisten Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Taina Hinskala, p. Ruokailu omalla kustannuksella. sopivasti säkeittäin. Tilaushinnat 2015 (kotimaa) (sis. 020 730 4040 / tilaukset www.lindroosinsora.fi Lindroos Esa 0400 344 531 __________________________ __________________________ Paikallislehti tavoittaa, luithan tämänkin... (03) 555 6607 RAKENTAMISPALVELUT Pe-Ra Rakentajapalvelu uudisrakentaminen, omakotitalot, huvilat, saneerauskohteet 0400 593 031 Kuhmoinen pertti.nevalainen@pp3.inet.fi _________________________ Rakennushuolto P. Kaikille avoin. Kuhmoisten Sanomat 11 Keskiviikkona 9
päivänä miehet kokoontuvat Puulonin tiloissa, jossa huonekalutehtailija Unto Sarvala esittelee yrityksen toimintaa. Ahokainen on pelannut yhteensä 162 A-maaottelua, ja osallistunut MM-kisoihin 8 kertaa ja olympialaisiin kerran. Taiteilijantaidot eivät ole silkkaa sattumaa, sillä Kaj Janssonin isoisän veli oli kuvanveistäjä Victor Jansson, Tove Janssonin isä. – Aion säilyttää taiteen harrastuksena, mutta sen verran olen täydellisyyden tavoittelija, että harjoittelen ja pyrin koko ajan parempaan. Mystiikkaa tihkuva majesteettinen tilataideteos on nuoren taiteilijan Carl Janssonin, 20, käsialaa. Vaikka Janssonilla on lahjoja taitelijaksi, insinööriopinnot Åbo Akademissa ovat etusijalla. – Tässä teoksessa yhdistyvät kaikki ne elementit, jotka ovat Kylämälle tärkeitä. Metsälammen rannassa pilkottaa kallisarvoinen lohikäärmepallo, jota kohden kävelee joukko humanoideja. Toisella puolen taivasta loimuavat revontulet ja tuikkivat tuhannet tähdet. – Taivas oli ylivoimaisesti helpoin osuus koko teoksen maalaamisessa. Kuhmoisten Sanomat Miesten kotailloissa on syksyn aikana teemana jääkiekko. – Yleensä käytän lyijykynää ja tussia, ja piirrän mustavalkoisia, yksityiskohtaisia piirroksia, joissa aiheena on anatomia, esimerkiksi lihasten ja luiden rakenteet. Kohteena on mahdollisesti Keuruu ja toiseksi ylimmällä sarjatasolla eli Mestiksessä pelaavan KeuPa HT:n peli.. Jääkiekkoteeman jatkoksi suunnitelmissa on järjestää syksyn aikana retki jääkiekko-otteluun. Metsän maalaaminen jännitti, ja käytin siihen varmasti 60–70 prosenttia ajasta, Carl Jansson kertoo. Tove Janssonin sukua Maksamaalta Vaasan kupeesta kotoisin oleva Carl Jansson on harrastanut piirtämistä pienestä pitäen. Carl Janssonin normaalista tyylistä Ultran pelkistetty ja yksinkertainen maalaus poikkeaa kuitenkin paljon. syyskuuta 2015 ROINILAN LIHATILAN LIIKKUVA LIHATISKI PERJANTAINA Kuhmoinen klo 9-10 tuoretta KARITSAA! 0400 872 461 www.puistoklinikka.fi Välikatu 6, 42100 Jämsä Ajanvaraus 020 761 3800 • lääkärikeskus • fysioterapia • laboratorio • työterveyshuolto TAPATURMAT JA URHEILUVAMMAT Hermoratahierontaa Kirsi Valkama hermoratahieronnan mestari p. Revontulet toteutin levittämällä ensin valkoisen värin kuivaharjauksena ja lisäämällä sen jälkeen limetinvihreää, jotta ne saivat tyypillisen hehkunsa. Puulonin toiminnan ohella Kotaillat jatkuvat jääkiekkoteemalla esillä ovat myös jääkiekkomailat, joiden valmistuksessa taivutetulla vanerilla on yhtä tärkeä asema kuin huonekaluteollisuudessa. Kesätyöntekijät kaipasivat tekemistä, ja siitä syntyi ajatus vanerista leikatusta ja maalatusta kurkiperheestä, jonka Carl Jansson eli Kalle suunnitteli ja toteutti, Pertti Pirhonen kertoo. Hänen isänsä Kaj Jansson piirtää hänkin, ja on kannustanut poikaansa taiteen pariin heti kun kynä on pysynyt tämän kädessä. Tähänkään maalaukseen en ole täysin tyytyväinen. Kuhmoisten Sanomat 12 Keskiviikkona 9. 0400 739 226 Tampereentie 1250 Kuhmoinen -sivuiltani! Lue lisää www.ullaelina.. – Viime kesänä mietin, millä voisin elävöittää ja pehmentää vanhan ladon seinää. Kaikki alkoi kurkiperheestä Tilataideteoksen takana on Ultran hallituksen puheenjohtajan Pertti Pirhosen sekä teoksen maalanneen Rajatieteellinen tilataideteos paljastettiin Kylämällä Carl Janssonin yhteistyö. Syyskuun 19. – Valitsin tähän teokseen tarkoituksella kaksi mystiikkaa tihkuvaa hetkeä Suomen luonnosta, sinisen hetken ja revontulet, Ultran seinään sijoitetun tilataideteoksen maalannut Carl Jansson kuvailee. Isojärven kansallispuiston upea luonto, metsät, joilla on aina ollut iso rooli kylän elämässä, sekä rajatieto ja taide, Ultran toimitusjohtaja Arja Kuningas kuvailee. Mailojen valmistuksesta kotaillassa on puhumassa Raimo Rahunen, maailmankuuluja Toronto-mailoja Säynätsalossa ja Muuramessa vuodesta 1953 vuoteen 1971 valmistanut mailatehtailija. – Kalle vastasi minulle, että se on kuule mummo vain matematiikkaa, kun ihmettelin, kuinka hän hallitsi näin valtavan teoksen, Janssonin mummo Kaarina Pilviniemi kuvailee ylpeänä. Siniseen hetkeen tarvitsi vain laskea valkoisen ja sinisen suhteet ja maalata. Jokainen kuudesta levystä maalattiin erikseen ja yhdistettiin kokonaisuudeksi vasta kun ne nostettiin seinälle. Pääkallo on erityisen herkullinen aihe, sillä siihen mahtuu valtava määrä yksityiskohtia, Carl Jansson kertoo. Carl Jansson vahvistaa, että työ oli haastava, mutta ei suinkaan kokonsa takia. KOPIOPALVELU värija mv-kopiot ja -tulosteet A3-kokoon asti Kuhmoisten Sanomat Toritie 52, Kuhmoinen ma 9.30–15, ti, ke ja pe 9.30–13, to sulj. Vaativaa, muttei liian vaikeaa Kurkiperheen jäsenillä oli korkeutta useamman metrin verran, mutta Ultran teos on vielä monin verroin suurempi. Kuudelle vanerilevylle maalattuun teokseen valittiin asiantuntijan suosituksesta Tikkurilan kestävin maali – jonka nimi sattumoisin on Ultra. tai Anna Karhila Jylhän aarnimetsän ylle kietoutuu sinisen hetken taianomainen tunnelma. Lokakuussa jääkiekkoteemassa on vuorossa huippujääkiekkoilija Seppo Ahokaisen vierailu kotaillassa. Jos olisin, en pystyisi kehittymään, Jansson pohtii. Prosessitekniikan diplomi-insinööriksi opiskeleva Jansson on jo viidettä kesää kesätöissä Pirhosen johtamassa vanerialan yrityksessä Pipu Ky:ssä, joka toimii Lempäälässä. Ultra-lehden toimituksen päätyseinään sijoitettu kolme metriä korkea ja seitsemän ja puoli metriä leveä maalaus paljastettiin viime viikon perjantaina Kuhmoisten Kylämällä. – En ole koskaan aiemmin piirtänyt tai maalannut metsää, ja sillä oli kuitenkin työssä iso rooli. Muumikirjoistaan tunnettu Tove Jansson maalasi uransa aikana useita suuria seinämaalauksia, joissa on nähtävissä jotain samaa kuin Ultran monumentaalisessa seinämaalauksessa