Kuhmolainen 1.10.2019 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Puurusella on lisäksi paljon muuta kilpaurheilijamenestystä yleisistäkin sarjoista. (08) 655 0001 Palvelemme: ma – pe 9.00 – 18.00 la 9.00 – 15.00 Tarjoukset voimassa 1.10. – 31.10. >> 16 Kuhmon järvet Järvien vedenpinnat ovat alhaalla. 19,93€ norm. LOKAKUUTA 2019 NRO 78 Kotivoitto Kiva HT aloitti IIIdivisioonssa sarjakauden komealla voitolla. Turvaa D-vitamiinin saannin pimeänä vuoden aikana norm. Iiris silmätipat Helpottavat kuivien silmien oireita Apteekki Flu AcuteZinc suihke Lyhentää flunssan kestoa ja lievittää oireita Devisol 20 mikrog. PERUSTETTU 1959 | WWW.KUHMOLAINEN.FI | IRTONUMERO 2,50 € TIISTAI 1. 200 tabl. 21,84€ Naso ja Naso Fresh seesamöljyt nenäsuihkeet Pehmentävät ja voitelevat nenän kuivia limakalvoja 19 50 € 16 90 € Bevita Eye ja Pro silmätipat Apteekin monipuolisin tuotesarja silmien hyvinvointiin -15 % -10 % -15 % Ampumahiihdon maailmanmestari ja pronssimitalisti, neljissä tarviolympialaisissa Suomea ampumahiihtäjänä edustanut ja 30-kertainen miesten sarjan ampumahiihdon ja hiihdon SM-kultamitalisti Paavo Puurusesta tuli Kuhmo-Skin kunniajäsen urheilullisin perustein. >> 2 6 4 1 4 8 8 1 2 6 2 5 7 1 9 4 p. Moni kuhmolainen on saanut liikuntakipinän hiihtokoulusta. Onnittelelemassa mitalit luovuttanut seuran hallituksen jäsen ja nuorisovastaava Niina Kähkönen. Antero KomulAinen. >> 16 Pääkirjoitus: Pitkäjänteinen seuratyö tuottaa mitaleiden ja maineen ohella hyvinvointia koko kuntaan. Antti Jokela sai Suomen Hihtoliiton kultaisen ansiomerkin. >> 8 Puurusesta kunniajäsen Kuhmo-Ski: Juhliaan vaeltaen viettänyt Kuhmo-Ski nimesi viisi ensimmäistä kunniajäsentään. Kunniajäseniä Kuhmo-Skissä nimettiin kaikkiaan viisi, joista Arja Jokela on yksi. Maan kosteusvaje suuri
Vain pieni osa näistä junioreista on koskaan noussut palkintopallille hiihtokisoissa, mutta jokainen on saanut mallin liikkumiseen. mennessä! % 86 14. Kiitokset urheiluseuran menestyksestä tulee osoittaa kaikille seuratoimijoille sekä taloudellisesti työtä tukeville tahoille, sillä talkooja urheiluhengen ohella seuratyössä tarvitaan myös rahaa. Miksi sikaruttoa ei pyritä nujertamaan yhtä päättäväisesti kaikkialla, ei pysty järjellä ymmärtämään. 2 KESKUSTELE KUHMOLAINEN – Tiistaina 1. Joskus kritiikki on todella paikallaan, mutta säntillisyydessä on myös toinen puoli. Pitkällä tähtäimellä olisi ehdottomasti kaikkien etu, että epidemia sammuisi välittömästi. Tästä pelottavan hyvä esimerkki on suomalaisten vakava suhtautuminen afrikkalaiseen sikaruttoon, joka halutaan pitää kaikin mahdollisin keinoin maan rajojen ulkopuolella. Seura on liikuttanut vuosien aikana lukemattoman lapsimäärän hiihtokoulussa ja tartuttanut näihin liikunnallista elämäntapaa. Puolen miljoonan eläimen lopettaminen päivittäin tarkoittaa tautivapaille maille valtavaa vientipotentiaalia. Maaseudun Tulevaisuus (6.6.2019) arvioi jo kesäkuussa, että tämän vuoden aikana taudin vuoksi kuolee tai lopetetaan 200 miljoonaa sikaa pelkästään Kiinassa, joka on maailman suurin sianlihan tuottajamaa. Se ei kuitenkaan välttämättä riitä, sillä tauti on todennäköisesti jo siirtynyt kyseiseltä tilalta eteenpäin. 050 315 5849 Sotkamo-lehti | Miia Väisänen, p. Vastaukset: En 86 prosenttia, Kyllä 14 prosenttia. Se, miksi esimerkki on pelottavan hyvä, johtuu siitä, että EU:ssa tautiin suhtaudutaan yhtä vakavasti Suomen ohella ainoastaan Tšekeissä (Kuhmolainen 20.9.2019). Taloudellisesta hyödystä on kuitenkin irvokasta puhua, kun se johtuu ainoastaan toisaalla riehuvasta epidemiasta. Olen itsekin usein moitiskellut asioiden liian vaikeaksi tekemistä ja muun muassa turhamaiselta vaikuttavaa pyrkyä EU:n mallioppilaaksi. Samoin on lihatuotteiden salakuljettaminen tai sen yrittäminen, joka on valitettavan yleistä. Tämän tiedon jakamisesta pidättäytyminen on puhdasta välinpitämättömyyttä. lokakuuta 2019 Vanha kysymys: Aloitatko syksyllä uuden harrastuksen. Saat siis neljä lehteä yhden hinnalla! Täydennä printtinäkyvyyttäsi huikealla digipaketillamme. Julkaistaan ti 8.10. Uusi kysymys: Oletko valmis maksamaan hieman enemmän lähellä tuotetusta ruoasta. A Olisi ehdottomasti kaikkien etu, että epidemia sammuisi välittömästi. Määrä on huomattavan suuri, ja siitä on syytä olla ylpeitä. Verkko ja mobiili tuovat lisää kiinnostuneita silmäpareja tuotteillesi ja palveluillesi! Ota yhteyttä myyjääsi! Liikenne Autot & Ota heti yhteyttä myyjääsi! Kuhmolainen | Eine Kotamaa, p. Kainuun Sanomien, Kuhmolaisen, Sotkamo-lehden ja Ylä-Kainuun yhteinen mainosliite tavoittaa nykyiset ja uudet asiakkaasi koko Kainuun alueelta. Vahva seuratyö tuo elinvoimaa koko kuntaan Pääkirjoitus 1.10.2019 Paikallislehti Kuhmolainen, perustettu 10.7.1959 6 Päätoimittaja: Timo Kyllönen 044 332 5320 6 Jakelupäivystys: 0800 955 05 6 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@slpmedia.fi Kätevimmin tavoitat asiakkaasi mainostamalla. Massiivinen lahtaaminen johtuu siitä, että taudin saastuttaman sikalan kaikki siat on lopetettava. Vähintään yhtä tärkeä, mutta usein vähemmälle huomiolle jäävä työn tulos on laaja-alainen kansanterveystyö. Esimerkiksi Venäjällä sikaruttoa tavataan, mutta sikäläiset lihatuotteet eivät kuitenkaan jää maan tullimenettelyssä maan rajojen sisäpuolelle. Viranomaiset ovat yksimielisiä siitä, että afrikkalainen sikarutto on tähän saakka tunnetuista eläintautiepidemioista vaarallisin. Laji on saattanut vaihtua hiihdosta johonkin muuhun, mutta esimerkin oppiminen nuorena on kantanut epäilemättä monilla myös näiden lajien pariin. www.kuhmolainen.fi S uomalaisia viranomaisia moititaan joskus liiasta virkainnosta. Syytä varmasti olisi, sillä tauti pääsee livahtamaan maasta ulos vaikka eväsleivän kinkkuviipaleen mukana. Olisi kiinnostavaa tietää, kuinka monelle entiselle hiihtokoululaiselle hiihtoharrastus on jäänyt päälle myös aikuisiällä. 050 438 2831 Kainuun Sanomat | Teemu Moilanen, p. 050 65 343 Varaa ke 2.10. 050 438 0786 Ylä-Kainuu | Titta Toivanen, p. Näkyvin seuratyön hedelmä ovat lähes 400 arvokisamitalia, joita nuoret ja vanhemmat hiihtäjät ovat voittaneet KuhmoSkin nimissä. 040 751 1749 Kainuun Sanomat | Saija Utriainen, p. Tekojen puute on hälyttävää Kolumni Timo Kyllönen timo.kyllonen@slpmedia.fi Kirjoittaja on Kuhmolaisen päätoimittaja 3 0-vuotista toimintaansa lauantaina liikunnan merkeissä juhlistanut Kuhmo-Ski on esimerkki tarmokkaasta ja pitkäjänteisestä urheiluseuratyöstä, joka tuottaa omalla toiminnallaan hyvinvointia koko kuntaan. Nyt myös Virossa on ryhdytty taistelemaan tautia vastaan, kun sitä jo on maassa. Suomalaiset viranomaiset käyttävät valtavasti resursseja taudin riskeistä tiedottamiseen, Schengen-rajan ylittäjien opastamiseen ja tuontitavaroiden valvomiseen. Vastauksia yhteensä 137 kappaletta
040 509 4358 Marko Keränen, maatila-asiakkaat marko.keranen@lahitapiola.fi Puh. Tänä päivänä peräti viidennes suomalaisista nuorista kärsii mielenterveydellisestä häiriöstä. 990 € Leikkaukset suorittaa Oulussa yli 30 000 leikkauksen kokemuksella silmäkirurgi Antti Juutinen. 010 345 3164 Meiltä laser-, ikänäköja kaihileikkaukset. •Yleislääketieteen,keuhkosairauksienjaallergologianerikoislääkäri Marko Karppinen ti 8.10. • MRi-kuvaukset (magneettirekka) la 12.10. Kainuuntie 86, 88900 KUHMO Puh. •Fysiatrianerikoislääkäri Pekka Tiura ma 14.10. Kysy lisää puh. 040 867 4127 Kirsi Haverinen, henkilöasiakkaat kirsi.haverinen@lahitapiola.fi Puh. Tekstiviestit: Lähetä tekstiviesti tai whatsapp-viesti toimitukseen numeroon 044 332 5320. 08 814 2300 Antti Kurkinen, henkilöasiakkaat antti.kurkinen@lahitapiola.fi Puh. Toisille kesälomien päättyminen merkitsee taas pitkän piinan alkamista. Kaihileikkaukset alk. 050 597 0340 Asiantuntijamme palvelevat sinua alueellasi: Kuhmon toimisto: MA-PE klo 10-12.00 ja 13.00-15.30, muina aikoina ajanvarauksella. Kouluihin tarvitaan erikseen koulurauhan edistämiseksi ja kiusaamisen kitkemiseksi työskentelevää henkilökuntaa. Ulkonäkö, ujous, hiljaisuus tai perheen taloudellinen tilanne ovat kiusaajille otollisia maaleja. 08 814 2318 NÄKEMISEN ILOA Nyt silmäleikkausten esitutkimukset ja kontrollit myös Kajaanissa. Uutisvinkit ja tiedustelut: Puhelimitse 044 332 5320, sähköpostitse toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi. 040 509 4358 Marko Keränen, maatila-asiakkaat marko.keranen@lahitapiola.fi Puh. 040 836 9289 Sami Siira, yritysasiakkaat sami.siira@lahitapiola.fi Puh. 040 750 2090 Janne Sirviö, sijoittaminen ja säästäminen janne.sirvio@lahitapiola.fi Puh. Kainuuntie 86, 88900 KUHMO Puh. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja otsikoida tekstiä. Pienikin uutinen voi olla iso Ku va : Em il Bo by re v. Monille oppilaille koulujen alkaminen on ollut iloinen asia. Kodeissa, työpaikoilla, kouluissa. 040 867 4127 Kirsi Haverinen, henkilöasiakkaat kirsi.haverinen@lahitapiola.fi Puh. Pienikin uutinen voi olla iso Ku va : Em il Bo by re v Tiistaina 1. Koulun vaihtaminen kiusaamistapauksissa on selvä esimerkki tästä. Yleislääketieteenpotilaat, sekäajokorttitodistukset. Poliitikkojen on yhteistuumin yli puoluerajojen ryhdyttävä tiukkoihin toimiin kiusaamista vastaan, tarkoittipa se lisäresursseja tai opettajien oikeuksien lisäämistä kurinpitotilanteissa. Tällaisena kouluarjen ei pitäisi näyttäytyä kenellekään. Ohje: Yleisönosastossa julkaistaan ensisijaisesti vain omalla nimellä kirjoitettuja mielipiteitä. Nimimerkkikirjoituksia julkaistaan vain poikkeustapauksissa. Koulujen henkilöstöresurssit on vedetty tiukoille, mikä valitettavasti heijastuu henkilökunnan mahdollisuuksiin puuttua kiusaamiseen. Monilla kiusaajilla on taustallaan ongelmien kirjo, mutta siitä huolimatta kiusaajien oikeudet eivät saisi ajaa uhrien oikeuksien ohi. Ritva ”Kike” Elomaa kansanedustaja (ps) Koulukiusaaminen ei ole loppunut tänäkään syksynä •Yleislääkäri Henri Lempinen ti 1.10. Kiusaaminen on valitettavasti läsnä kaikkialla. MIELIPIDE Puiden lehdet alkavat taas kellastua ja koulujen pihoilta kantautuu elämän ääniä lähiympäristöön. • Merja Taskinen to 24.10. Fysiatrianerikoislääkäritutkiituki-jaliikuntaelinsairauksia,kutenselän,niskanja niveltenoireitajakiputiloja.Fysiatri arvioijadiagnosoimyöshermostollisiinjamuihinsairauksiinliittyvää toimintakyvynalentumista,sekä senhoitoajakuntoutustarvetta. Kysy myös päivystyksestä Nyt myös nettiajanvaraus www-sivuiltamme www.kuhmonlaakaripalvelu.fi Lähetteemme ovat voimassa terveyskeskuksen laboratoriotutkimuksiin ja myös röntgenkuvauksiin. 040 057 2987 Mikko Sirviö, yritysasiakkaat mikko.sirvio@lahitapiola.fi Puh. Se naapurin suloinen tokaluokkalainen tyttö voikin muuttua reippaasta naapurintytöstä toisen elämästä helvettiä tekeväksi hirviöksi kouluun päästyään. 050 597 0340 Asiantuntijamme palvelevat sinua alueellasi: Kuhmon toimisto: MA-PE klo 10-12.00 ja 13.00-15.30, muina aikoina ajanvarauksella. Kiusaamisen kohteeksi päätyminen ei kovin ihmeellisiä syitä kaipaa. (Kuopionlaserklinikka) SyKe VUoKATTi •Käsikirurgianerikoislääkäri Tuomo Korhonen la 5.10. 08 814 2300 Antti Kurkinen, henkilöasiakkaat antti.kurkinen@lahitapiola.fi Puh. 040 057 2987 Mikko Sirviö, yritysasiakkaat mikko.sirvio@lahitapiola.fi Puh. Tämän hetken resurssit ja keinot puuttua kiusaamiseen ovat liian vähäiset. Itse en hyväksy kiusaamista missään muodossa. 08 814 2318 Jari Komulainen, yritysasiakkaat jari.komulainen@lahitapiola.fi Puh. •Fysioterapeutti Markku Vikström to 17.10. 040 836 9289 Sami Siira, yritysasiakkaat sami.siira@lahitapiola.fi Puh. 040 750 2090 Janne Sirviö, sijoittaminen ja säästäminen janne.sirvio@lahitapiola.fi Puh. Vastaus on, että kaikenlaisista suomalaisista kodeista. Kiusaamisen laajuutta ja yhteiskunnallisia vaikutuksia ei tule vähätellä eikä ongelmaa saa lakaista maton alle. Erikoisosaamisalueenafaskiamanipulaatiot. Kiusaaminen on havaittava ja sille on laitettava piste. Asiasta on otettava vastuu niin kodeissa kuin kouluissa. Puhutaan mittavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka vaikutukset heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Lääkäreiden vastaanottopäivät Koulukatu20,Kuhmo,p.(08)6521533 www.kuhmonlaakaripalvelu.fi Uusimme myös reseptit, Kela korvaa osan kuluista! Laboratoriokokeet ajanvarauksella. Kirjoittajan nimeä ei anneta toimituksen ulkopuolelle. Kirjoita napakasti. Mm. Mistä niitä kiusaajia sitten tulee. Mm.gynekologisettutkimukset(ultra),luomenpoistot,todistukset,sydänfilmit,rasitus-EKG, Holter-tutkimuksetjaasiakkaat vauvastavaariin. Meiltä laboratoriokokeet myös ilman lähetettä. Jari Komulainen, yritysasiakkaat jari.komulainen@lahitapiola.fi Puh. Yksi syy on juuri se kuuluisa ja pahamaineinen koulukiusaaminen. Mm.gynekologisettutkimukset (ultra),ajokorttitodistukset. Koulukiusaamisen osalta on oltava nollatoleranssi ja sen pitää oikeasti näkyä koulujen käytävillä ja pihamailla. todistukset,sydänfilmit,rasitusEKG,luomenpoistotjaasiakkaat vauvastavaariin. Alaraajatutkimuksetja tukipohjalliset. On kavereita, harrastuksia ja ehkä uudet kouluvaatteet tai vaikkapa tuliterä kännykkä. Myösilmanlähetettä. Usein uhri lähtee ja kiusaaja jää vaikka oman oikeustajuni mukaan asian pitäisi olla juuri toisin päin. •Naistentautienjasynnytysopin erik.lääkäri Hanna Lintu pe 18.10. Syyt kiusaamisen taustalla ovat moninaiset. Silmien laserleikkauksenhoitoarvio. Ei ole välttämättä tuliteriä vaatteita, iPhonea tai huikeita matkatarinoita kerrottavana. lokakuuta 2019 – KUHMOLAINEN 3 Mielipiteet: toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi, Kuhmolainen, Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo. Kiusaamista ei saa hyväksyä millään tasolla. Myös puolueellani perussuomalaisilla on nollatoleranssi kiusaamisen suhteen niin kouluissa kuin työpaikoilla. •Työterveyshuollonjayleislääketieteenerikoislääkäri Airi Mäkinen ma 14.10. On mahdollisuus päästä nauttimaan uuden oppimisesta ja arvosanoista. Ahdistusta, surun kyyneliä, fyysisiä iskuja ja loputonta pahan mielen ja henkisen kärsimyksen tulvaa. Femto 850 €/silmä • SMILE 1250 €/silmä. Kirurgisetpotilaat. On olemassa tutkimusnäyttöä, että köyhempien perheiden lapset kokevat muita useammin kiusaamista. Kirjoituksia ei palauteta
Vierailuun liittyi myös Kuhmon johdon tapaamisia. Poliisille on jätetty asiasta yhteydenottopyyntö. Jari Määttä Koskirannan tilalta kertoo, että susi on käynyt eläinten kimppuun ennenkin. Short kävi konsulttinsa kanssa myös kohteessaan Kuhmon Kalevalan alueella. Tilalla asia huomattiin lauantaina iltapäivällä. – Kyse on yrityksen asioista, joista emme valitettavasti voi tässä vaiheessa kertoa vaikka meillä niistä tieto onkin, vastasi Määttä. Kettunen ei tavannut nyt Shortia. Opiskelijoilla hakematta oppimateriaalilisä. Myös 15–16-vuotiaat voivat saada oppimateriaalilisää, Jos opiskelija ei saa vielä opintotukea, mutta olisi oikeutettu oppimateriaalilisään, hän voi hakea opintotukea verkossa tai opintotuen hakemuslomakkeella OT 1. Kuhmon kaupungin kanta on, että sopimuksen mukainen tilanne on edelleen voimassa. Kela on myöntänyt oppimateriaalilisän automaattisesti niille pienituloisten perheiden opiskelijoille, jotka saavat jo opintotukea. Oppimateriaalilisä on kuukaudessa 46,80 euroa. lokakuuta 2019 Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@slpmedia.fi Susi tappoi viisi pässiä kuuden pässin laumasta Koskirannan tilalla Kiekinkylällä perjantain ja lauantain välisenä yönä. – Kyllä se unettomia öitä aiheuttaa. – Emme ole vielä keskustelleet investointisuunnitelmasta tältä osin, totesi kaupunginjohtaja Määttä viime perjantaina. Tuomas Kettunen kuhmon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kuhmon kaupungin myymän Kalevalan leirinnän alueen kehittämisestä on käyty keskusteluja britti-investorin kanssa viimeksi syyskuussa 2019. Kaupunginjohtaja Tytti Määttä totesi tuoreimmasta noin kahden viikon takaisesta tapaamisesta Shortin kanssa, että tässä vaiheessa kaupungilla ei ole tiedotettavaa asiasta. Vanhempien tulot eivät enää pienennä 17-vuotiaalle myönnettävää opintorahan perusmäärää tai estä sen saamista, jos opiskelija asuu muualla kuin vanhempansa luona. Oppimateriaalilisää voi saada vanhempansa luona asuva alle 20-vuotias ja muualla asuva alle 18-vuotias. Tönölän leirilalueen myynti valmisteltiin Kainuun Edun hallinnoiman 64 North Portfolio -hankkeen kautta. Hän kertoo yhden petovahingon lisäävän työtä käytännössä työpäivän verran – Pitää etsiä raadot ja katsoa tilanne maaseutusihteerin kanssa ja putsata sitten raadot pois. 4 PUHEENAIHEET KUHMOLAINEN – Tiistaina 1. Moni oppimateriaalilisään oikeutettu ei kuitenkaan ole vielä hakenut sitä. Hanke on jo päättynyt ja sen tavoitteena oli käynnistää merkittäviä rakennusinvestointeja Kainuussa. Maaseutusihteeri Tuomas Kettunen ja petoyhdyshenkilö Olavi Pääkkönen Kuhmon riistanhoitoyhdistyksestä kävivät toteamassa tilanteen. Kuhmon kaupunki valmistelee vuoden 2020 talousarviota ja siihen liittyvää taloussuunnitelmaa. Investorin kanssa tehtyyn sopimukseen kuului optio Pohjolan Talon ja sen tontin ostamisesta. Kuhmon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tuomas Kettunen (kesk.) totesi, että britti-investorin viimeisin vierailu oli tiedossa, mutta sen keskustelujen sisällöstä hän ei tiedä. Sitä varten perustettiin yritys Falco Regen, jonka kotipaikka on Kuhmo. – Britti-investorilla on vuoden 2020 loppuun saakka aikaa tehdä sovitut investoinnit, totesi Kettunen. Kun opiskelija hakee opintotukea, Kela selvittää automaattisesti, mitä kaikkia opintotuen osia hän voi saada. Investori tapasi Suomen vierailullaan Kuhmon kaupunginjohtajan ja kehitysjohtajan. Tonttikaupan arvo oli 10 000 euroa. Vuonna 2017 investoinnin kokonaisarvoksi laskettiin 5,5 miljoonaa euroa. Tarkoitus on pyytää sudelle karkotuslupaa. Vanhan Tönölän leirintäalueen uusilla nykyaikaisilla lomamökki-investoinneilla olisi väistämättä vaikutus Kuhmon kaupungin taloussuunnitelmaan ja omiin investointeihin esimerkiksi tieyhteyksien kehittämisessä tai muissa vastaavissa infran tarpeissa. Moni opiskelija ei ole ilmeisesti tiennyt, että hänen kannattaa hakea opintotukea. Kuhmon kaupungin puolelta ehtona on, että ostaja rakentaa alueen kolmen vuoden kuluessa. Joulukuussa 2017 Kuhmon kaupunginhallitus hyväksyi englantilaisen investorin Steven Shortin tekemän ostotarjouksen Kalevalan leirintäalueesta. Tilaston mukaan oppimateriaalilisän alikäyttöä on myös 15-vuotiaissa, toteaa Kelan etuuspäällikkö Piia Kuusisto. Kela arvioi elokuun tilaston perusteella, että jopa 8 000 oikeutettua ei ole hakenut sitä. Suurin osa laitumista on luonnonhoitolaitumia, mikä vaikeuttaa raatojen etsimistä. Heistä 17-vuotiaita oli 9 408 ja 16-vuotiaita 2 862. – Ei ole mitään loogista syytä sille, että 16-vuotiaita saajia olisi olennaisesti vähemmän kuin 17-vuotiaita. Sen jälkeen sopimuksen hyväksyi kaupunginvaltuusto. Investorin tarkoituksena on perustaa matkailualue vanhan Tönölän leirintäalueen alueelle. Alueelle suunniteltiin alun perin rakennettavaksi vuosina 2018–2020 yhteensä 25 loma-asuntoa, hyvinvointikeskus, saunat ja hoitotilat sekä huoltorakennukset. Steven Short tapasi Kuhmossa kaupungin kehitysjohtaja Soile Holopaisen ja Helsingissä Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määtän. Ammatillista koulutusta tai lukiokoulutusta suorittava nuori voi saada opintorahan oppimateriaalilisää, jos hänen vanhempiensa yhteenlasketut tulot ovat enintään 41 100 euroa vuodessa. Viisi pässiä suden saaliiksi Kiekinkylällä Antero Komulainen antero.komulainen@slpmedia.fi Kalevalan leirintäalueen ostanut investori Steven Short on vieraillut Kuhmossa uuden rakennuskonsulttinsa kanssa syyskuussa 2019. – Ei ole ihan silleen, että kävellään vaan ja tuossa se on. Britti-investori Steven Short kävi syyskuussa A Britti-investorilla on vuoden 2020 loppuun saakka aikaa tehdä sovitut investoinnit. Kuhmolainen toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Pienituloisten perheiden opiskelijat ovat voineet elokuusta alkaen saada opintorahan oppimateriaalilisää. Steven Shortin mukana oli myös uusi rakennuskonsultti. Opintorahan oppimateriaalilisää sai elokuussa 21 616 opiskelijaa. Kalevalan leirinnän ja hotellin välisellä alueella on yhtenä muistona Kalevalakylän ajalta lasten leikkipaikka. Kettusen mukaan paine Kalevalan alueen kehittämisen liikkeellesaattamiseksi kasvaa koko ajan
Myöhemmin hakija oli kuitenkin ilmoittanut tiemestarille, että hän käyttää toista tietä, joka on hänen omalla maallaan. He löytävät uhrin puhelinnumeron esimerkiksi osoitteen tai auton rekisterinumeron perusteella. Jukka Romppanen haki lupia kiviaineksen ottamiselle, louhinnalle ja murskaukselle. Oulun suunnalla toimi muutamia valepoliisiksi teketytyneitä soittajia viime keväänä, mutta poliisi sai tekijöitä kiinni. Vanhempien ihmisten kannattaa myös soittaa nuoremmalle sukulaiselle ja kertoa, että tällainen lähestymisyritys on tapahtunut. AnTero komulAinen. . Tekniseltä lautakunnalta oli pyydetty oikaisua tiemestarin päätöksestä, joka koski yksityistien avustamista. Huijaus etenee yleensä niin, että huijari onkii jostain iäkkään ihmisen osoitetiedot ja puhelinnumeron. Uhreja on esimerkiksi pyydetty jättämään pankkikorttinsa jonnekin kiven taakse tai heittämään pankkikortti ja pankkitunnukset alas parvekkeelta. Ottamisalueen pinta-ala on kolme hehtaaria. Nuoret suunnittelevat uusia tapoja, joilla heidän äänensä kuuluisi yhteiskunnassa. Hakemuksen mukaan avustettava tien pituus on 190 metriä, mutta tie kulkee alkupäästä naapurin puolella. Luvan mukainen kiviaineksen määrä on 80 000 kuutiota ja luvan voimassaoloaika 10 vuotta lainvoiman saavutettuaan. Sujuvasti suomea puhuvat valepoliisit yrittävät kalastella pankkitunnuksia tai luottokortin tietoja tai vaativat poliisin nimissä käteistä rahaa. Valepoliisit nappaavat uhrin puhelinnumeron yleensä julkisista numeropalveluista. Asiaa hankaloittaa myös se, että viesti on saattanut kyllä tavoittaa vanhuksen myös omaisten kautta, mutta tämän vakavan ilmiön muistamista saattaa vaikeuttaa esimerkiksi jokin muistisairaus. . . Valepoliisiksi tekeytyneet henkilöt soittelevat ikäihmisille ympäri Suomen. Kallioalueella suoritetaan kiviainesten louhintaa, murskausta sekä murskeen varastointia, kuormausta ja kuljetusta. . Erityisesti malli soveltuu yläkouluille, toiselle asteelle, nuorten vaikuttajaryhmille ja nuorten harrasteja vapaa-ajan toimintaan. Poliisi tekee siksi yhteistyötä muun muassa kuntien ja kaupunkien kanssa ja viestiä pyritään saamaan kunnallisten sosiaalipalveluiden kautta suoraan vanhemmille ikäluokille. Yksityistien avustuspäätös kumoutui Kuhmolainen toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Poliisi varoittaa taas valepoliisi-ilmiöstä. Numeron salaamisen voi sopia suoraan puhelinoperaattorin kanssa. Jos huijari ei saa urkittua verkkopankin tunnuslukuja tai luottokortin tietoja, saatetaan uhria painostaa nostamaan rahaa tililtään ja toimittamaan käteiset jonnekin ennalta sovittuun paikkaan. Lähde: Poliisi ArkisTo/Heikki WesTergård Kuhmon kaupungin myymän Kalevalan leirinnän alueen kehittämisestä on käyty keskusteluja britti-investorin kanssa viimeksi syyskuussa 2019. Kalevalan leirinnän ja hotellin välisellä alueella on yhtenä muistona Kalevalakylän ajalta lasten leikkipaikka. Oikea poliisi ei koskaan pyydä puhelimessa tai kenenkään ovella pankkikortin tai verkkopankin tunnuksia. Nuorisovaltuusto tutustuu politiikkaan Kuhmon nuorisovaltuusto päätti osallistua politiikkaviikkoon. . marraskuuta. Ottamisalue sijoittuu Kuikkalouhet nimiselle alueelle. Maksimissaan ottosyvyys on 11 metriä. – 10. Arvioitu vuotuinen ottomäärä on 6500 kuutiota. . . Valepoliisitapauksia: Huijarit soittelevat ikäihmisille paljon Poliisin neuvoja . Meillä on tiedossa tilanteita, jolloin seniorit ovat haistaneet puhelimessa palaneen käryn, mutta puhuja on kuitenkin onnistunut jotenkin puhumaan heidät siitäkin huolimatta ympäri. Itä-Uudenmaan poliisista korostetaan, että omaisten tärkeä kertoa vanhemmille sukulaisilleen ilmiöstä – ja kuinka välttyä joutumasta huijausten uhriksi Elokuun ja syyskuun aikana pelkästään Itä-Uudenmaan alueella on kirjattu jo 25 valepoliisitapausta. Toiminta sijoittuu Kuumun kylän tilalle Lisä-Penttilä. – Tämä on jo täysin organisoitunutta rikollisuutta. Rakennuspoikien vastineessa kaikki kohdat kuitenkin käytiin läpi ja todettiin, että pelättyjä haittoja ei ole tulossa. Nuorten kanssa toimivat aikuiset saavat työkaluja politiikasta puhumiseen nuorten kanssa ja yhdessä tapahtuvaan osallistumiskeinojen ideoimiseen. . Poliisin näkökulmasta iäkkäämpien ihmisten osalta haasteellista on se, että heitä on joskus vaikea tavoittaa pelkästään median ja sosiaalisen median kautta. Luvan mukainen kiviaineksen määrä on 65 000 kuutiota ja voimassaoloaika 10 vuotta siitä alkaen kun lupa on saavuttanut lainvoiman. Tällä tieosuudelle hakija saa avustuksen. Aihetta kannattaa pitää yllä puheissa iäkkäämmän sukulaisen kanssa tuon tuosta, jottei kukaan joutuisi tällaisen huijauksen uhriksi. Kyseessä on valtakunnallinen nuorille suunnattu yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaviikko, joka järjestetään 4. Suoritetun ilmakuvatarkastuksen mukaan talosta on kaksi ulospääsytietä. Jos poliisina esiintyvä huijari soittaa sinulle tai läheisellesi ja urkkii pankkitunnuksiasi, tulee asiasta ilmoittaa välittömästi hätäkeskukseen 112. He väittävät, että ikäihmisten pankkitunnukset tai pankkikortin tiedot olisivat päätyneet vääriin käsiin ja yrittävät näin huijata itselleen esimerkiksi vanhuksen verkkopankkitunnukset, kertoo rikoskomisario Mikko Minkkinen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta. lokakuuta 2019 – KUHMOLAINEN 5 Tekninen lautakunta kumosi yksityistietä koskeneen avustuspäätöksen virheellisenä kokouksessaan torstaina. Tiistaina 1. Hakemuksesta oli jätetty muistutus, jossa vastustettiin lupien myöntämistä, koska toiminnasta pelättiin aiheutuvan haittaa ympäristölle ja viihtyisyydelle. Samalla pohditaan, mitkä ovat tärkeitä asioita ja miten niihin pystyy vaikuttamaan. Iäkkäämmän sukulaisen tiliin kannattaisi laittaa vuorokausinostorajat, tilisiirtorajat ja tilisiirtojen esto. – Huijareiden tarinat ovat olleet mitä mielikuvituksellisimpia ja he ovat erittäin hyviä puhumaan. Poliisi ei koskaan kysy verkkopankin tunnuksia, tilitietoja tai luottokortin tietoja puhelimessa, Minkkinen painottaa. Uhrit ovat menettäneet valepoliiseille jopa kymmeniä tuhansia euroja – jotkut ihan kaiken mitä tililtä on vaan saanut nostettua. Teemaan tutustutaan ryhmätyöllä, joka toteutetaan torstaina 7. Politiikkaviikon teemana on tällä kertaa politiikan uudistaminen. marraskuuta. Lyhin avustettava pituus on 100 metriä, eikä se täyttynyt hakijan omalla maalla. . Pankkitunnusten käyttämisessä kannattaa myös olla kaksinkertainen varmistus. Näin poliisi pääsee mahdollisimman nopeasti epäiltyjen jäljille. Huijarit soittelevat ikäihmisille ympäri Suomea kymmeniä, jopa satoja, puheluita päivässä ja esiintyvät poliisina. – Siksi onkin erittäin tärkeää, että omaiset muistuttavat omia iäkkäämpiä sukulaisiaan aika ajoin tästä ilmiöstä, Minkkinen painottaa. Tämän jälkeen huijari soittaa uhrille, esiintyy mukamas poliisina ja väittää, että uhrin tilitiedot tai pankkitunnukset olisivat joutuneet vääriin käsiin. Laitoksen ilmoitettu sijaintipaikka on noin kolmen kilometrin päässä Kuhmon keskustasta kaakkoon Lammasjärventien eteläpuolella. Teemaviikolla nuoria halutaan kannustaa tutustumaan politiikkaan ja vaikuttamiseen. Omaisten kannattaisi pitää huolta siitä, ettei iäkkäämmän ihmisen puhelinnumero ole julkisesti saatavilla. Kaksi ottolupaa kiviainekselle Tekninen lautakunta myönsi Kuhmon Rakennuspojat Oy:lle kiviaineksen ottamista koskevan maa-ainesluvan sekä ympäristöluvan louhinnalle ja murskaukselle. Tekninen lautakunta myönsi toisenkin maa-ainesja ympäristöluvan
Natalia Pulkkinen aloitti opinnollistamispolkunsa Työvireen kirppiksellä palkkatukityössä ja työskentelee nyt FaktaCountissa oppisopimuksella. Opinnollistaminen on yksi keino kartuttaa osaamista ja näin vastata Kainuun yritysten työvoimapulaan. Yhdistys on toiminut joulukuussa 50 vuotta ja tehnyt työtä kuhmolaisten sotaveteraanien hyväksi. Tämän takia yhtiön on tehtävä investointeja ja parannettava maaseudun sähköverkon säävarmuutta. Vastaavasti rivitai omakotitalossa asuva, jossa on 5 000 kilowattitunnin vuosikulutus, saa siirtohintojen korotuksen takia 3,45 euroa korkeamman sähkölaskun kuukaudessa. marraskuuta 80 vuotta. Kuhmolaisen urheiluseuroja KUMU avustaa tänä vuonna 6000 eurolla. Nyt hän työskentelee oppisopimuksella FaktaCount-tilitoimistossa ja opinnot etenevät. Aloitteessa uskotaan Kuhmossakin olevan lajille harrastajia, ja nyt sitä voi harrastaa Vuokatissa. Kajave lisää myös maakaapelointeja. Hän voi opiskella tutkintoihin sisältyviä oppimiskokonaisuuksia kotipaikkakuntansa työpaikoilla. Kuhmosta opinnollistaminen on levinnyt koko Kainuuseen. Siihen kuuluisivat kiipeilyseinät ja pehmeät alustat. Opinnollistamisessa on kyse siitä, että työpaikoilla hankittu osaaminen tehdään näkyväksi, sanoo Potkuri-hankkeen kouluttaja Päivi Haverinen. Esimerkiksi kerrostaloasunnossa, jonka sähkön vuosikulutus on 2 000 kilowattituntia, korotus tarkoittaa 1,90 euron korotusta kuukausimaksuun. Ammatillinen opettaja tutustuu silloin yritykseen, työpajaan tai esimerkiksi julkishallinnon työpisteeseen, selvittää, mitä siellä tehdään ja mitä tutkintoon sisältyviä oppimiskokonaisuuksia työpaikalla voi suorittaa. Hankkeista esimerkiksi koko Kainuussa toiminut Potkuri on päättymässä, mutta ennen loppua hanke tuotteistaa opinnollistamiseen liittyviä palvelupaketteja, joita toteuttaa Edukai. Hän aloitti palkkatukityössä Työvireen kirppiksellä ja sai työstään osaamistodistuksen. Kyselyn laatii Kuhmon nuorisovaltuusto, joka tekee myös yhteenvedon tuloksista. Kuhmon Reserviläiset ry:n toimintaan ja Jyrkänkoskella tapahtuvaan talvisodan historiaan liittyvään esittelyyn KUMU päätti myöntää 1000 euron avustuksen. Opinnollistamisen jatkona voi suorittaa jopa kokonaisen tutkinnon ja tehdä sen eri työpaikoissa. – Oppimista tapahtuu muuallakin kuin koulussa. – Niin paljon on tapahtunut viimeisen seitsemän kuukauden aikana, hän kertoo ja jatkaa: – Opiskelupaikan ja tulevan ammatin lisäksi, olen saanut työpaikan ja omakotitalon Kuhmosta. Opinnollistamisen kautta työn syrjään Kuhmosta koko Kainuuseen levinneen opinnollistamismallin ansiosta kaukana oppilaitoksistakin asuva voi näyttää osaamisensa. lokakuuta. Aloite toiminnan esittelylle tuli oppilaskunnan ohjaavalta opettajalta. Harrastuksista kysely nuorille Nuorilta kysytään harrastusmahdollisuuksista ja niiden kehittämisestä Kuhmossa. Suurin yksittäinen tuki, 2500 euroa, suunnataan Kuhmon Sotaveteraaniyhdistys ry:lle. Syynä on se, että osa jäsenistä on eronnut tehtävistään muutettuaan koulupaikan vuoksi toiselle paikkakunnalle. Kuhmolainen Natalia Pulkkinen on opinnollistamisen ansiosta voinut lyhentää merkittävästi liiketalouden perustutkinnon opiskeluaikaansa. Samassa pykälässä todetaan, että nuorisovaltuustossa on vajausta jäsenistä ja varajäsenistä. Boulderointi on suhteellisen uusi laji, jonka todetaan kasvavan nopeasti. Todistuksessa näkyy myös esimerkiksi, mitä kassajärjestelmää työntekijä osaa käyttää. Sen jälkeen työnantajan edustaja seuraa esimerkiksi palkkatuella, työssäoppimisjaksolla työskentelevän työntekijän ammatillisen tutkinnon mukaista työskentelyä ja kirjaa osaamistodistukseen, mitä tehtäviä työntekijä osaa tehdä itsenäisesti, mitä tuetusti ja mihin hän on tutustunut. KUMU:lta 10 000 euroa toimintatukea Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@slpmedia.fi Enää ei Suomussalmelta tai Kuhmosta tarvitse aina lähteä näyttämään osaamistaan Kajaaniin. Käytännössä ensin tunnistetaan työpaikkojen oppimisympäristöjä. Lokakuun alku sopii esittelyyn hyvin, koska tet-jaksot ovat silloin päättyneet. Samaa todistusta voi hyödyntää, kun selvitetään opintojen mahdollisesti jatkuessa, mitä opintokokonaisuuksia työntekijä on jo työpaikalla tehnyt tai näyttänyt, jolloin hänet voidaan esimerkiksi ohjata suoraan näyttöön. Hankekoordinaattori Virpi Heikkinen Kuhmon Elsa-hankkeesta kertoo, että Pulkkisen etenemistä on auttanut hänen vahva motivaationsa saada ammatti ja työllistyä Suomessa. Kajave nostaa siirtohintoja Kajaven siirtohinnat nousevat keskimäärin viisi prosenttia. Mallin kokosivat yhteistyössä kainuulaiset ESR-työllisyydenhoidon hanketoimijat. Kajave, entinen Loiste Sähköverkko, perustelee korotuksia lain vaatimien toimitusvarmuusvaatimusten saavuttamisella määräajassa ja sähkökatkojen ennaltaehkäisyllä. 18 000 kilowattituntia vuodessa kuluttavassa omakotitalossa siirtohinta nousee kuukaudessa 6,52 euroa. Samalla hän suorittaa liiketoiminnan perustutkintoa.. Kyse on tavallaan laajennetusta työtodistuksesta, jonka laatimisen kriteerit ovat yhteismitalliset kaikilla työpaikoilla. Kainuulainen opinnollistamismalli julkistettiin torstaina. Uudet siirtohinnat astuvat voimaan marraskuun alussa. 6 PUHEENAIHEET KUHMOLAINEN – Tiistaina 1. Tämä nopeuttaa huomattavasti tutkinnon suorittamista. Nuorisovaltuuston toiminta tutuksi Kuhmon nuorisovaltuusto esittelee toimintaansa yläasteen ja lukion oppilaskunnille 3. Talvisodan tapahtumiin ja historiaan liittyvään toimintaan KUMU päätti osoittaa Kainuun rajavartioston Killan Kuhmon osastolle 500 euroa erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Talvisodan alkamisesta on kulunut 30. lokakuuta 2019 Kuhmon Maanpuolustuksen ja Urheilun tuki KUMU ry jakaa tänä vuonna 10 000 euroa urheiluseurojen sekä maanpuolustukseen liittyvään toimintaan. Kainuussa opinnollistaminen lähti liikkeelle Kuhmosta, jonka hankkeissa on jo tunnistettu tai työn alla kaupungilta, yhdistyksistä ja yrityksistä yhteensä 11 oppimisympäristöä, osaamistodistuksia on kirjoitettu yli 30 sekä suoritettu yli 17 tutkinnon osaa ja lisää on tulossa. Pontimena kyselylle oli valtuuston saama aloite, jossa toivottiin kiipeilypaikkaa Kuhmoon. Kuhmon nuorisovaltuuston toimintasääntö määrittää nuorisovaltuuston kokoonpanon
Toivanen oli jo pidemmän aikaa miettinyt yrittäjyyttä. Lopullisesti kokeilukunnaksi hakeutumisesta päättää Kajaanin kaupunginhallitus sen jälkeen, kun kaupunki tällä viikolla saa lisätietoa kokeilusta. Toivasella on sitä vastoin kahvila, Scanburger, Kotipizza, AD-autokorjaamo, Vianorin rengaspiste ja veikkauksen palvelut. Kainuussa kokeiluun voi hakeutua vain Kajaani, joka on kehitysjohtaja Risto Hämäläisen mukaan jo alustavasti ilmaissut kiinnostuksensa kokeiluun. Huoltamo Kuksan avajaiset keräsivät väkeä perjantaina Osmo Kyllöselle huoltamo Kuksa on tuttu jo Nesteen ajoilta. Hän kertoo tankanneensa siellä parinkymmenen vuoden ajan. Vaikka huoltamon pihalla on edelleenkin mittarikenttä, niin Bensa-asemapuoli ei kuulu Kuksan liiketoimintaan, joka on kokonaan irrallaan ABC-ketjusta. liikkeelle laittavana voimana, kohti tutkinnon tai tutkinnon osien suorittamista henkilöille, joilla ei ennestään ole ammatillista toisen asteen tutkintoa. Hän oli ajatellut entistä Nesteen huoltamoa jo aikoinaan, kun Salmelat olivat ilmaisseet halunsa myydä sen, mutta silloin vielä tilanne ei ollut ajankohtainen. Samalla hän suorittaa liiketoiminnan perustutkintoa. Kaupungit saavat vastuulleen ne työnhakijat, jotka tarvitsevat työllisyyspalvelujen lisäksi monialaisia palveluita. Opinnollistaminen toimii ns. tiistaista Lauantaihin ovh-hinnasta 20 % Kaikki lasten tuotteet Kuhmo, Kainuuntie 76 Avoinna ma-pe 9.30-18, la 9.30-14 www.moda.. Alustavasti Kajaani on myös kysynyt siihen myös muita Kainuun kuntia mukaan. Kiireitä on piisannut, etenkin nyt avajaispäivänä. lokakuuta 2019 – KUHMOLAINEN 7 Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@slpmedia.fi Huoltamo Kuksan avajaiset saivat tuvan täyteen väkeä. Tällä parannetaan erityisesti pidempään työttömänä olleiden Työllistämishanke tulollaan Kainuuseen 1.-5.10. Viime syksynä se alkoi sitten tosissaan kypsyä: josko se sittenkin voisi olla... Nyt on muutakin, Tuija Toivanen kertoo. Kokeilut kohdennetaan maakuntien keskuskaupunkeihin sekä näiden työssäkäyntialueille. MODA PAJAKKA. Opinnollistamisen kautta työn syrjään Natalia Pulkkinen aloitti opinnollistamispolkunsa Työvireen kirppiksellä palkkatukityössä ja työskentelee nyt FaktaCountissa oppisopimuksella. Huoltamon palveluissa ei ole bonuskorttijärjestelmää, mutta Toivanen sanoo, että asia huomioidaan suoraan hinnoissa. – Ihmiset ovat ottaneet mukavasti ja avoimin mielin vastaan, Toivanen toteaa. Huoltamoyrittäjyydessä Toivasta kiehtoo työn monipuolisuus. Kuksan yrittäjä Tuija Toivanen henkilökuntineen ahkeroi täyttä häkää palvelutehtävissä. Sille tielle hän sitten lähti. Tiistaina 1. Sitä on nyt kehitettykin. Te-toimistojen henkilöstöä siirtyy kokeilussa asiakaspalvelutehtäviin kunnan ohjaukseen, ja kuntien viranhaltijat alkavat tehdä myös te-toimistolle aiemmin kuuluneita tehtäviä. – Suunnitelmissa on ollut jo parikymmentä vuotta, että jollain tapaa se toteutuisi. Kahvi ja kakku maistuivat perjantaina. Jarno HilTunen Opinnollistaminen ei korvaa ammatillista toisen asteen perustutkintoa, eikä kilpaile ammatillisissa oppilaitoksissa tapahtuvan tutkinnon suorittamisen kanssa. – Se oli vain semmoinen ajatus. Yrittäjän arki on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kuksasta löytyy myös seisova pöytä, josta saa lounasta vaihtuvalla ruokalistalla. Päivi Haverinen/edukai Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@slpmedia.fi Hallitus vahvistaa kaupunkien roolia työllisyyspalveluissa käynnistämällä keväällä 2020 kokeilut, joissa te-toimistojen asiakasvastuita siirretään kaupungeille. – Aikaisemmin oli pelkkä keitto
peNTTi kyllöNeN niin sadevesi jää suurelta osin maaperään ja latvavesien altaisiin. Paikallislehti Kuhmolaisen uutisen mukaan vuonna 2002 Kuhmossa vallitsi pitkä kuiva kausi keväästä alkaen ja pohjavedet olivat alhaalla. Kyllönen on muistanut kiertää nuo veden alle jääneet kivet moottoriveneellä ajaessaan. SYKE:n tutkija Kalle Sippel totesi, että Kuhmossa maankosteuden vajetta on erityisesti itärajan vedenjakajien suunnalla. Puheenjohtajana jatkaa dosentti Ildikó Lehtinen Helsingistä. Maakosteuden vaje on monessa paikassa suurta koko Oulujoen vesistön alueella. ”Nenäsukat” kannattaa olla valmiina viimeistään Nenäpäivänä 8. Sukat voi myös postittaa Nenätoimistolle. klo 18. päivänä syyskuuta. Samalla vietetään myös 70 vuotta täyttävien yhteistä kokoontumista. Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) tietojen mukaan viimeksi vedenpinta kävi Lammasjärvessä ja Lentualla tätäkin alempana syyskuun lopussa 2002 ja 2006. Kaakossa se on poikkeuksellisen suuri, jopa 200 milliä. Kiertueelleen hän on valmistanut erityisesti suvun historiaan liittyvän laulujen kokonaisuuden, jonka teema on Toivon lauluja Toivon pojille. Lammasjärven vedenkorkeuden mittauspaikka sijaitsee Annanniemellä lähellä venesatamaa. marraskuuta Neulotut sukat voi itse myydä vaikka ystävälle tai naapurille ja sen jälkeen lahjoittaa myyntivoiton Nenäpäivälle. Tilastoa Kuhmon isoimpien järvivesien korkeudesta on koottu vuodesta 1911 lähtien. Pohjaveden pinta Kuhmossa Lumiahon mittauspaikalla oli puoli metriä alempana kuin normaalisti.. Konsertti kestää 1,5 tuntia eikä siinä ole väliaikaa. Muistitietojen mukaan kivisillan olisivat tehneet 40-luvulla jatkosodan aikana saksalaiset sotilaat – ainakin sotilaat ovat kunnostaneet sitä silloin. 8 ELÄMÄNMENO KUHMOLAINEN – Tiistaina 1. Taidonnäytteitään voi esitellä somessa käyttämällä tunnisteita #nenapäivä ja #nenäsukka. Lopuksi on vapaaehtoinen lahja Heränneen kansan lähetysrahastolle. Sen jälkeen pitkän ajan ennusteissa on taas suhteellisen kuivaa lähelle lokakuun puoliväliä. – Lisäksi Lentualla Edussaaren luona näkyy Kinnulaan päin normaalin matalan veden aikaan seitsemän kiveä – nyt siellä näkyy niitä useampi. Vähäsateista syksyä seurasi se, että Kuhmon kylillä kuivui monta vesikaivoa omakotitaloissa ja jopa maatiloilla. Valmiit sukat myydään ja myyntivoitto lahjoitetaan Nenäpäivän kautta maailman lapsille. Jos järvet jäätyvät loppusyksystä aikaisin jo lokakuun puolella ja sateet tulevat sen jälkeen lumena, niin niiden vaikutus varsinkin pohjaveteen jää heikommaksi. Osoite löytyy Nenäpäivän nettisivulta. Vieläkö järvien vedenpinnat jatkavat tästäkin laskuaan. Yli sadan vuoden ajalta syyskuun alin vedenkorkeus on mitattu Lammasjärvessä ja Lentualla vuonna 1947. SYKE on tehnyt tietokone-ennusteita ja niiden mukaan järvien vedenpinnan laskun pitäisi taittua ja sademäärät ovat jatkossa ajankohtaan nähden melko normaaleja. Silloin järvien pinta oli vain 2-3 senttiä alempana kuin eilen maanantaina 30. Kalevalaisten Naisten Liitto on kulttuurijärjestö, joka vaalii jäsenjärjestöineen suomalaista kulttuuriperintöä ja edistää sen soveltamista arkeen. Jaakko Löytty konsertoi perjantaina Nenäpäivä haastaa kaikki käsistään kätevät mukaan villasukkatalkoisiin. Annanniemen pohjoispuolella pieneen saareen johtava kivisilta on nyt hyvin näkyvillä. Kokous pidettiin Helsingissä lauantaina. Joskus syysvesillä kivet ovat vilahtaneet ison aallokon pohjalla, mutta tällä tavalla ne eivät ole yleensä vuosiin näkyvissä kuten nyt. Jaakko Löytty Kuhmo-talolla 4.10. aNTero komulaiNeN Pentti Kyllönen sanoi, että hän on kiertänyt etäältä Lentualla tätä yleensä näkymättömissä olevaa kivipaikkaa. Kuhmon isojen järvien vedenpintojen nousuun niiltä alueilta ei tule heti nopeaa vaikutusta. Nenäpäiväksi villasukkia tekemään Antero Komulainen antero.komulainen@slpmedia.fi Kuhmon järvien vedenpinnat olivat syyskuun lopussa poikkeuksellisen alhaalla. Maakosteuden vaje tarkoittaa tilannetta, että tuon verran – eli nuo millimetrit – voisi sataa vettä ja kaikki sade painuisi maaperään eikä yhtään sateesta näiltä alueilta valuisi järviin. Niko kemppaiNeN Pitkän linjan lauluntekijä Jaakko Löytty konsertoi Kuhmo-talolla perjantaina. Löytty lukeutuu ensimmäisten suomalaisten gospelmuusikoiden joukkoon. Sääennusteissa Kuhmoon on luvattu sateita erityisesti tiistaille ja keskiviikolle. Valintaa edelsi Kuhmon Kalevalaisten Naisten yhdistyksen tekemä ehdotus. Lammasjärven vedenkorkeuden mittauspaikka on Annanniemessä. lokakuuta 2019 Kalevalaisten Naisten Liitto valitsi vuosikokouksessaan FM MarjaStiina Suihkon Kuhmosta liiton hallitukseen. Vapaa pääsy. Niemen kupeessa pohjoispuolella on hyvin pieni saari ja saareen tehty kivisilta näkyy nyt erityisen selvästi. Marja-Stiina Suihko KNL:n hallitukseen Marja-Stiina Suihko. Lentuan rannalla Kinnulanniemessä asuva eläkeläinen Pentti Kyllönen lähetti rantavesiltään kuvan, jonka kivet eivät ole hänen mukaansa olleet pitkään aikaan. Liiton toimintateema on tulevana vuonna Metsän henki – luontosuhde ennen ja nyt. Lentuan vedenpinta oli vuonna 1947 syyskuun lopussa samaan aikaan 15 senttiä alempana. Nyt kivet ovat näkyvillä. Kun Kuhmossa hieman sataa, Kuhmon itäosassa Saunajärven suunnmalla, Jonkerissa ja Lauvuksella on erityisen kuiva maaperä. Silloin Lammasjärven vedenpinta oli 16 senttiä alempana kuin nyt maanantaina
lokakuuta 2019 – KUHMOLAINEN 9 Kuhmo Kainuuntie 123 ma–la 8–21, su 10–21 Kuhmo Koulukatu 13 ma–la 7–21, su 10–21 Meira Kulta Katriina -kahvi 500 g (4,98/kg) 2 49 Rainbow Tuulilasin pesuneste 5 l (0,59/l) 2 , 95 Satsumat 1 lk 99 Irtokarkit 4 , 90 kg max 2/talous S-PANKIN PALVELUNEUVOJA KUHMON KOULUKADUN S-MARKETISSA PE 4.10. ILMAPALLOJA LAPSILLE GRILLIMAKKARAA KLO 9–15 JÄÄRAAPPOJA (myös Koulukadulla) LA 5.10. Tiistaina 1. Hinnat voimassa Kuhmon S-marketeissa pe–su 4.–6.10. KLO 10–12 JA 13–16 WETTERIN AUTOKIERTUE ELISAN EDUSTAJA PE 4.10. KUHMON KAINUUNTIEN ABC-ASEMAN AVAJAISET kg
Kivan pisteet: Tomi Tervo 2+1, Kalle Piirainen 2+1, Miikka Tervo 2+0, Atte Huotari 1+2, Miska Huotari 1+1, Aapo Pikkarainen 1+1, Eetu Pulkkinen 1+1, Jesse Kinnunen 1+1, Valtteri Määttä 0+2, Leevi Heikkinen 0+2, Ville Auma-Aho 0+1, Kimmo Timonen 0+1 ja Esko Karppinen 0+1. ElokuVaT KUHMO Mestari Cheng -K7/41h 54min, 1.10. Tuttua juttua siis, joskin aihe on hyvin kiinnostava. Satutuokio ja kaverikoiratapaaminen. Valtteri Väyrynen Elokuvaintoilija-blogin ylläpitäjä Pikakuva: Mielen salat on viihdyttävä katsaus aivojen toimintaan Pikakuva: Mielet salat on kuvaus mielen ja aivojen toiminnasta. Sinitaivas, Kuhmo-talo, Koulukatu 1, 6.10. Baaripähkinä-pubivisa, Hotelli Kainuu, Kainuuntie 84, 6.9.–15.11. – 31.12. 10 ELÄMÄNMENO KUHMOLAINEN – Tiistaina 1. klo 18. klo 22. Jaakko Löytty: Toivoa Toivon pojille, Kuhmo-talo, Koulukatu 1, 4.10. – 31.10. Ainakin kaksi asiaa on varmaa: muistot ja edellispäivän tapahtumat vaikuttavat uniin merkittävästi, ja aivot ratkovat ongelmia myös unen aikana. klo 18. Kiistattomalta vaikuttaa kuitenkin se, että katseen kääntäminen sisäänpäin voi auttaa hallitsemaan tunnereaktioita, vaikkei ympäröiville olosuhteille mahtaisikaan mitään. klo 10 16. klo 17.30. Satutuokio ja kaverikoirat, Kuhmon kaupunginkirjasto, Pajakkakatu 2, 1.10. Aivokemian osuus ahdistushäiriöiden synnyssä saa kuitenkin miettimään, missä määrin asiaan voi lopulta omilla toimillaan vaikuttaa. klo 9.30–11.30. Tämäkin jakso on oiva historiallinen tietoisku, mutta koska psykedeelien tutkimusta on pitkään suitsittu lainsäädännöllä, niistä tiedetään edelleen melko vähän. Kiinalainen mestarikokki Cheng (Chu Pak Hong saapuu yllättäen poikansa kanssa suomen Lappiin, Kittilään ja päätyy Sirkan baariin. Helpotuskeinoiksi jaksossa ehdotetaan vanhoja tuttuja liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja sekä sosiaalisen tukiverkon hyödyntämistä. K-Supermarketin yläkerrassa, Vapaa pääsy. Baaripähkinä-pubivisa Villipeurassa, ei osallistumismaksua. Kivan maalissa pelasi Niko Komulainen torjuen 34 kertaa. pe klo 19. Myös selkounia ja enneunia sivutaan nopeasti. Imetyksen tuki tarjoaa keittoa ja kakkua. muistikuvien epäluotettavuutta ja valemuistojen syntyä, tunteiden ja paikkojen vaikutusta muistoihin sekä muistin merkitystä elämän kannalta yleensä. Henkilökohtaiset muistot ja tulevaisuuden toiveet puolestaan kuuluvat erottamattomasti omaan minäkuvaamme. Alle 25-vuotiaat ilmaiseksi alkeiskurssille. lokakuuta 2019 Tulos Netflixin uusi minidokumenttisarja Pikakuva: Mielen salat keskittyy mielen ja aivojen toimintaan. Menot Kuhmon Shellin piha Tule tutustumaan ainutlaatuiseen Vene lasi-igluun! Ain oa Ka inu uss a! Munkki & Kahvitarjoilu maksu?a 300:lle ensimmäiselle Ke 2.10. Tiedustelut, p. Hausmyllystä tutun Tero Salosen keikoilla kuullaan Hausmyllyn hittejä vuosien varrelta sekä muita ysäricovereita. Sarja koostuu viidestä 20-minuuttisesta jaksosta, joissa tehdään pikakatsaukset seuraaviin aiheisiin: muistot, unet, ahdistus, tietoinen läsnäolo ja psykedeelit. Kuhmo-talo, Koulukatu 1. Ateljee Hännätön kissa. Ti 1.10., ke 2.10., to 3.10., 4.10. Lavatangoa alkeista jatkoon, alkeet 14-15.20 ja jatko 15.4017. Jaakko Löytyn konsertti Toivoa Toivon pojille. Muistoja käsittelevässä jaksossa sivutaan mm. Viimeisen jakson aiheena ovat psykedeelit, kuten LSD ja psilosybiini. Ensimmäisellä kerralla mukana Kuhmon imetystukiäidit. NETflix sTriiminurkka B-nuorten Suomi-sarja, lohko 4. Neuroottinen käytös ja turhakin ahdistus ovat valitettavan tuttuja myös allekirjoittaneelle, joten aihe kiinnostaa aina. Sen suurin vahvuus ja heikkous on jaksojen lyhyys: kaikki osat ovat kiinnostavia ja etenevät vauhdilla, mutta jäävät toisaalta pintapuolisiksi. KuKi HT:n juniorit johtavat karsintasarjaa tällä hetkellä puhtaalla pelillä ja kasassa on kahdeksan pistettä. ma – pe klo 9 – 16. Neljäs jakso on sivistävä katsaus siihen, kuinka buddhalaisuuteen ja hindulaisuuteen juurensa juontava meditointitapa levisi 1900-luvulla länsimaihin. Erityisen mielenkiintoista tietoa on, että muistaminen ja tulevaisuuden kuvittelu linkittyvät vahvasti toisiinsa ja aktivoivat samoja alueita aivoissa. Jaksossa kerrotaan, että mindfulness-tutkimusten määrä on kasvanut räjähtävästi, mutta sen terveysvaikutuksia tarkastelevista tutkimuksista vain murto-osaa voi pitää luotettavina. Aiheena Edunvalvonta, asiantuntijavierailijana Suvi Malinen Pohjois-Suomen Maistraatti. Sitten siirrytään aiheista muodikkaimpaan, nimittäin tietoiseen läsnäoloon eli mindfulnessiin. SOTKAMO K-market Sotkamo, Kainuuntie 18. Kivan maalissa pelasi Niko Komulainen torjuen 17 kertaa. 12.8. Unijaksossa käydään läpi unien tulkinnan historiaa aina muinaisesta Egyptistä nykypäivän tieteelliseen tutkimukseen. klo 10 16 Kuhmon Shellin piha Ke 2.10. Kivan pisteet: Tomi Tervo 2+0, Valtteri Määttä 2+0, Vili Kotikumpu 1+1, Atte Huotari 1+1, Konsta Kolehmainen 1+0, Leevi Heikkinen 1+0, Eetu Pulkkinen 0+1, Kimmo Timonen 0+1 Kalle Piirainen 0+1, Aapo Pikkarainen 0+1, Jesse Kinnunen 0+1 ja Esko Karppinen 0+1. Paikalliset saavat tutustua uusiin ja erikoisiin makuelämyksiin! NäyTTElyT KUHMO Kuhmon luontokeskus Petola, Lentiirantie 342. Sotkamon kirkonkylän historiallinen pienoismalli. 28.9.2019 Kuki HT – Paka 11-1 (30, 2-9, 6-1). klo 15– 16.30. Yksi viihdemusiikin legendaarisimmista kiertueista jälleen Kuhmossa!. Lisää tapahtumia osoitteessa www.menoinfo.fi. ma – pe klo 10 – 16, la klo 10 – 15. 29.9.2019 Kuki HT – Kips 8-1 (2-0, 2-0,4-1). Eittämättä kiinnostavaa on, että ”happotripin” on todettu auttavan tupakoinnin lopettamisessa muita keinoja tehokkaammin. Karhu Kainuun luonnossa. Vetäjänä Teija Karppinen. Lieksalaisen Kirsikodin näyttely Kuhmo-talossa. Voit ilmoittaa tapahtumasi Menoinfoon osoitteessa www.kuhmolainen.fi. MLL:n perhekahvila, Nuorisotila Yläkerta, Könninmäentie 7, 2.10. Kaikkinensa Pikakuva: Mielen salat on viihdyttävä paketti, jonka katsoo helposti yhdeltä istumalta. Jokainen voi tietysti aiheista inspiroituneena jatkaa tutkimusta itse, mikä lienee tarkoituskin. klo 18. Kolmas jakso käsittelee ahdistusta, sen toimintamekanismia ja ilmenemismuotoja, kuten paniikkihäiriötä ja pakko-oireista häiriötä. Kuhmon OmaisOiva Kahvila, Tarinatupa, Rajakatu 52, 7.10. Petolan kesäkauden näyttely koostuu Valtteri Mulkahaisen karhukuvista ja muista luontokuvista. Asian kääntöpuoli tietenkin on, että aineiden käyttö voi pahimmillaan johtaa psykoosiin tai skitsofrenian puhkeamiseen. 010 665 9017. Paritanssikurssi Tango, Hyvinvointi Sampo, Väinämöinen 2, 6.10. 1.1. KuKi HT:n B-nuoret ottelivat voitokkaasti – juniorit nyt karsintasarjan kärjessä TapahTumaT KUHMO 90”s Night Tero Salonen, Hotelli Kainuu, Kainuuntie 84, 5.10. klo 14–17
-luokkalaisille klo 17.30 tiistaisin (huom. 100 kpl tunikoita Tervetuloa! Syysuutuudet 10 € à 30 € /kpl KUHMO Jumalanpalveluselämä ja yleinen srk-työ: Ti 1.10. Klo 12.30 vanhusten viikon viikkomessu Lepokynnäällä. ei kerhoa ti 8.10.) ja 7.-9. Armonia-kuoro avustaa. lokakuuta 2019 – KUHMOLAINEN 11 Eine Kotamaa p. Huom. luokkalaisille klo 15 ja 4.-7. Vapaa pääsy. ja ilm. lokakuuta 2019 Aurinko nousee kello 07.09 ja laskee kello 18.32 Nimipäiviään viettävät: Ti: Rauno, Raine, Rainer, Raino Ke: Valo To: Raimo Pe: Saija, Saila, Frans La: Inka, Inkeri Su: Pinja, Minttu Ma: Pirjo, Pirkko, Piritta, Pirita, Pipsa, Birgitta Ti: Hilja ...maa ja taivas ovat meissä itsessämme. Parkki on joka toinen keskiviikko. 1v 6kk) tuodaan parkkiin sovitusti ja viipyy sen aikaa, kun on tarve. Varhaisnuoret: Donkkis Big Night toiminnallinen ilta kouluikäisille ti 8.10. Aterian hinta: 7 € sis. saakka pidetään seurakuntakeskuksessa. Lapsi (ikä väh. klo 10 vanhusten viikon messu seurakuntakeskuksen salissa. Käynti srk-keskuksen sisäpihan kautta. Kirkkojärjestyksen muutosesityksen valmistelu annettiin kirkkohallituksen tehtäväksi. Lisät. klo 15-18 Lapsiparkki Piilolan kerhotilassa. klo 18 alkaen seurakuntakeskuksen salissa infoilta vuoden 2020 rippikoululaisille ja heidän vanhemmilleen. klo 18. Kastettavalle riittää jatkossa yksi kummi. Kerhossa tehdään pieniä retkiä, tutustutaan luontoon ja opetellaan monenlaisia asioita. Paikka varattava viimeistään ma 7.10. Nykysäännösten mukaan kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia. Ke 9.10. ja 8.10. Alustus aiheesta “minä ja Raamattu”, keskustelua iltapalan äärellä. 044 738 4312 tai jouko.malinen@evl.fi. Huom. Tuomo Kyllönen jatkaa hallituksessa. 08 6557111/neuvonta www.hyvinvointisampo.fi Lounasbuffet katettuna JOKA PÄIVÄ klo 10:30 – 14:00 (Huom. paikka!). leivät, salaatin, juomat ja kahvin. –luokkalaisille klo 18 torstaisin. Esitys edellyttää muutosta kirkkojärjestykseen. Kastettavan lapsen kummien määrällä ei ole ylärajaa. Illan päätteeksi toimintapisteisiin osallistuneitten kesken pieniä palkintoja. Käynti srk-keskuksen sisäpihan kautta. klo 10 vanhusten viikon viikkomessu seurakuntakeskuksen salissa. klo 15.15-16.45 (huom. Parkkitoiminta tarjoaa tilapäistä lastenhoitoa kuhmolaisille lapsiperheille. Muut koot kysy tarjous! Koko 1 x 42 mm 50 € Koko 1 x 65 mm 60 € Koko 2 x 42 mm 75 € Koko 2 x 65 mm 94 € Koko 2 x 88 mm 128 € Koko 2 x 111 mm 160 € Teemaliitteen edulliset mainoskoot ja hinnat, hintaan lisätään alv 24 % Kylätiet ti 5.11. klo 18 työikäisten naisten raamattupiiri kokoontuu Piilolan srk-kodilla, Karhunpolku 2 N. Samalla kaikkien kuluvana vuonna 70 vuotta täyttäneiden/täyttävien juhlakonsertti. ja to 3.10. Lisätietoa varhaisnuorten toiminnasta ja kerhoista p. Näistä toiseen osallistuu tuleva rippikoululainen huoltajansa kanssa. Ke 2.10. Lisät. PÄIVYRI Tänään on tiistai 1. Klo 18 miesten raamattupiiri kokoontuu Lähetyssopessa. Ti 1.10. klo 10-12 Sylväjä-Hallan peittopiiri Koitossa, Juonnontie 10. Nimityksiä Kirkkohallitus päätti 17.9.2019 istunnossaan esittää marraskuun kirkolliskokoukselle, että kastettavalle lapselle riittää yksi kummi, joka on evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Anne Pääkkönen p. Ainoastaan yhden kummin nimeämiseen tarvitaan tällä hetkellä kirkkoherran erillispäätös. To 3.10. Kuhmon kirkossa on lämmitysremontti. 044 738 4308. lounas klo 10-15 Ikolan pappilassa lähetystyön hyväksi. Maan me tunnemme, sisällämme oleva taivas on meille vieras. Peura-Trans Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin eilen maanantaina Kari Sorjonen ja varatoimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi Lasse Kyllönen. Uusi kellonaika) 10,40€ Koulukatu 9, Kuhmo Kuhmossa to 3.10.la 5.10. Ti 8.10. Pyhäkoulu kokoontuu sunnuntaisin jumalanpalveluksen aikana seurakuntakeskuksessa. Klo 14 päihdeongelmaisten raamattuja rukouspiiri Lähiötuvalla. Klo 14 päihdeongelmaisten raamattuja rukouspiiri Lähiötuvalla. klo 16 ISKU1 seurakuntakeskuksen Siivellä. 17. klo 14 päihdeongelmaisten raamattuja rukouspiiri Lähiötuvalla, Karhunpolku 3A (alakerta). klo 10 messu seurakuntakeskuksen salissa (l: Pääkkönen, s: Hakulinen, k: Gogolev). Lapsi-, perheja pyhäkoulutyö: Ke 9.10. Muutoksen taustalla ovat tilanteet, joissa kasteen esteenä on ollut kummien puute. klo 17.30 srk-keskuksen salissa Illan ohjelma sisältää opetusta, musiikkia, nukketeatteria ja toimintapisteitä sekä nyyttäripöydän. Nuoret: Ti 1.10. Illan aikana kerrotaan tulevasta rippikoulusta, jaetaan rippikoulumateriaali ja kuunnellaan nuorten toiveita rippikouluun liittyen. luokkalaisille klo 16. diakoniatoimisto on suljettu ke 2.10. klo 9-10 lähetystyön esirukouspiiri kokoontuu Lähetyssopessa. Nimitykset astuvat voimaan 1.10.2019. takit, tunikat ym. Mukaan omat eväät. Kirkkoherranvirasto on avoinna ma-pe klo 9:00-11:30 ja 12:30-14:00. Kuoronjohtaja Mauri Kuula p. Mohandas Gandhi Väinämöinen 2, 88900 Kuhmo P. Klo 9.30-11 perhekerho kokoontuu Piilolan srk-kodilla, Karhunpolku 2 N. Kuoronjohtaja Martti Väisänen. Diakoniatyö: Diakoniapäivystys tiistaisin ja torstaisin klo 9-10 srk-keskuksessa. Laulua ja rukousta. Päiväkerhot 3-5 -vuotiaille. ja to 10.10. Virsikuoron harjoitukset yhdessä Ketterät-kuoron kanssa siunauskappelissa ma 7.10. Lapsille omaa ohjelmaa. Kuorot: Kirkkokuoron harjoitukset srkkeskuksen salissa keskiviikkoisin klo 15.30. Perhekerho kokoontuu tiistaisin klo 9.30-11 Piilolan srk-kodilla, Karhunpolku 2 N. 044 738 4300 tai kuhmo.seurakunta@evl.fi. Ti 1.10.-pe 4.10. Tule pohtimaan kristinuskon perusteita ALFA-kurssille, joka alkaa Ikolan pappilassa to 31.10. Ma 7.10. Jumalanpalvelukset su 27.10. Kerhossa pelataan jalkapalloa ilman kenkiä. Anne Pääkkönen p. Kaikki tervetulleita. 050 315 5849 eine.kotamaa@slpmedia.fi Kuhmolaisen teemaliite Kerromme kylien palveluista, tapahtumista ja asumisesta sekä kyläteiden hoidosta. Vapaaehtoisia tarvitaan. Pelikerho Oppimiskeskuksen liikuntasalissa (Piilolantie 47) torstaisin 1.-3. 040 728 8047. Vapaa pääsy. Se on tarkoitettu erityisesti etsijöille ja epäilijöille sekä uskonperusteitaan syventäville. Poistotuotteita alk. Kurssikokoontumisiin kuuluu ateria, minkä vuoksi ilmoittautumiset p. Ke 9.10. klo 9-10 lähetystyön esirukouspiiri kokoontuu Lähetyssopessa. Kuollut: Alina Hannele Väänänen 60 v., Kauko Anselmi Uhlbäck 81 v., Sirkka Liisa Öhman 69 v. Toiminta on maksutonta. Löytäjät-kuoron harjoitukset srkkeskuksen salissa torstaisin klo 16. Klo 10-12 peittopiiri seurakuntasalissa. ja ilm. Kolehti lähetystyölle. Kuoronjohtaja Dmitrii Gogolev. Vapaa pääsy. klo 18 Jaakko Löytyn konsertti Toivoa Toivon pojille Kuhmotalolla. Pe 4.10. Toimintailtaan voi tuoda pientä syötävää yhteiseen pöytään. Klo 17 Kohtaamisen ilta Ikolan pappilassa. Klo 18 naisten raamattupiiri kokoontuu srk-keskuksen Lähetyssopessa. Vapaa pääsy. sunnuntai helluntaista 6.10. Eräja taitokerho srk-keskuksen Siivellä 3.-6. Klo 9.30-11 perhekerho kokoontuu Piilolan srk-kodilla, Karhunpolku 2 N. Kahvit tilaisuuden aluksi. Viime toukokuussa kirkolliskokous käsitteli edustaja-aloitetta, jossa esitettiin kummiuden vaatimusten keventämistä. Klo 14.30 hartaus Lepokynnään salissa, Virkatie 2. Tiistaina 1. 044 738 4308. Klo 12.30 vanhusten viikon messu Lepokynnäällä
045 213 2920 anita@anitamikkonen.fi Kiinteistönvälitykset Asianajaja on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. 0400 889 672 Myös Hierojat RISTO HAVERINEN Puh. 050 302 7029, Koulukatu 14, Kuhmo myynti@kiantakeittiot.fi | www.kiantakeittiot.fi Avoinna ma-pe 10-17 P. klo 9.00. Kuntohoitaja/hieroja Katja Kukila HO HOIITO TO SOPPI P. 040 531 2449 Työntekijä joustavasti • siivousja kotityöt • hoivatyöt • lumija puutarhatyöt • sekatyöt P. 040 537 2930 l SAHATAVARAT l HÖYLÄTAVARAT l LISTAT l LEVYT l OVET l KESTOPUUT l IcOPAL • ERISTEET • YM RAKENNUSTARVIKKEET Puutavaraa rakentamiseen : Palvelemme ma – pe 8 – 16, la suljettu Katso tarjouksemme kotisivuiltamme www.puuhanski.net Rakennuspalvelut www.hemppa.fi, p. 044 250 8513 kari.paakkonen@kuhmo.net . 050 315 5849 Tässä paikka sinun mainoksellesi. pesut ja kastelut • Siirtolavat ja kontit 8 35 m 3 , vuokraukset ja tyhjennykset • ADR-kuljetukset • Arkistojen tuhoukset • Siirrettävät wc:t (Baja-Maja) 6 kpl Koulukatu 12, 88900 KUHMO Jätepakkaaja-auto 044 294 0901 Loka-auto (24 h) 044 294 0900 Toimisto (08) 653 0121 jateyhtyma@kuhmo.net www.jateyhtyma.fi Ympäristölogistiikka ja kuljetus JÄteKULJetUKSet Tilitoimistot Koulukatu 14, 88900 Kuhmo, p. (08) 652 0924 Parturi-kampaamo Kainuuntie 88, p. Myynnissä polttopuurankaa Kainuuntie 88, Kuhmo p. 045 7731 6800 Koulukatu 13-15, Kuhmo Koulukatu 5, 88900 KUHMO Puh. 044 554 8331 www.suunnittelueevakaisa.fi Suunnittelutoimisto Eeva-Kaisa *rakennuslupakuvat BETONI-KARELIA Betonia Nurmeksesta Pitkänmäentie 42 myynti p. (08) 652 1533 www.kuhmonlaakaripalvelu.fi Metsänhoitopalvelut Työsuoritukset Yleiset palvelut AA-ryhmä kokoontuu ke klo 19 ja su klo 18. HUOLTO :: MYYNTI TIETOKONEET :: OHEISLAITTEET DNA liittymät :: Puhelimet Tracker-koiratutkat Kainuutie 88 HaMMaslaboratorio palVelee ajanVarauKsella ajanvaraukset numeroista Erikoishammasteknikot Marko puuronen 044 515 2127 timo Kyllönen 0440 191 512 Hammasteknikot/-lääkärit Koulukatu 14 p. 045 624 3373 . 040 722 3909, Kainuuntie 86 KoULUtettU Kiertävä hieroja, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. Sähköasennukset . klo 12 18 Kahvitarjoilu klo 18 asti. 044 209 9508 Kodin • Tilintarkastukset • Kirjanpidot • Yritysjärjestelyt/ sukupolvenvaihdokset • Perukirjat/ perinnönjaot Tilija Tarkastustoimisto Ari Piirainen Oy Puh. 044 745 2250, www.kalevalantt.fi • Kelan kuntoutus • Fysikaaliset ja hyvän olon hoidot • Ateriapalvelut kotiin vietynä • Kokousja juhlapalvelut • Sairaanhoitoja hoivapalvelut kotiin Väinämöinen 2, KUHMO Puh. 08 655 7111/vaihde www.hyvinvointisampo.fi Palvelut myös yksityisasiakkaille • Lääkärin-, sairaanja terveydenhoitajan palvelut • Laboratoriopalvelut • Fysioterapia, jalkahoidot • Ensiapukoulutukset Koulukatu 20 Kuhmo LOUNAS joka päivä Minna 0500 160 029 Rauni 044 745 2250 Koulukatu 14 K A H V I L A JUTTUA Annan Pitopalvelu K u h m o t a l o p. (08) 652 0055 • Fysioterapia • Lymfaterapia • Akupunktio • Nivelja nikamakäsittelyt Asiantuntevaa palvelua • Hieronnat • Tukisukat ja -hihat Koulukatu 20, Kuhmo, puh. 044 202 3958 • Kainuuntie 88 II krs, 88900 KUHMO • Koivukoskenkatu 15 L 3 , 87100 KAJAANI p. 044 746 2058 henrisuominen1@gmail.com keittiökalusteet ja -remontit ovenvaihdot liukuovet, komerot wc-kalusteet kodinkoneet mittaus, suunnittelu, asennus Puh. Koneellista puunkorjuuta hankintana tai pystykaupalla . taimikonhoitoa . Kauppaja arviokirjojen laadinta . 010 328 4861 • Kirjanpidot • Palkanlaskenta • Neuvonta • Maaja metsätalouslaskenta • Veroilmoitukset Myös perusjalkahoidot. Huotari p. Roivainen p. 0400 673 079, betoniasema p. 08 655 0167 kainuuntie 117, 88900 kuhmo, www.varikkosuora.fi AVOINNA: ma-pe klo 7.30-17.00 Myymälä p. 040 595 8501 Myös kotikäynnit Parturi-kampaamo MAIJA IMMONEN Kainuuntie 88, p. 0400 120 481 hannu.karhu@ asianajotoimistokarhu.fi KONETYÖ HAVERINEN p. 040 531 2449 P. (08) 652 0127 kukka-emilia@hotmail.fi Kukkakaupat ` Kuljetusliikkeet v • Jätesäiliöiden myynti • Jätesäiliöiden tyhjennykset • Sako/hiekkakaivojen tyhjennykset • Viemärien avaukset, sulatukset ja pesut • Katujen, pihojen ym. 0400 386 394 GLASS-TECH-SYSTEM tUULiLASin KoRJAUKSet • GTS TURVAMERKINNÄT Timo p. 045 690 8249 www.kuhmontyovire.fi . kaikki sähköalan palvelut kotitalouksille ja yrityksille www.paikallis-sahko.fi suunnittelu, toteutus . 050 373 7895 Kainuuntie 91 Parturi-kampaamo Kuhmon P. 045 246 3800 Vienantie 33, p. 010 219 5600 • Murskeen ja soran myynti, maa-ainesja lavettikuljetukset • Maanrakennustyöt kaivinja pyöräkoneilla sekä traktorilla Jussi-Pekka 040 501 3298 • Rakennustyöt (remontit ja uudiskohteet) • Rakennusten pohjien teot • Jita ja Uponor jätevesijärjestelmät kokonaishintaan tai tuntitöinä Asko 0400 549 461 www.krpf.fi Kuhmon Rakennuspojat Oy sähköalan ammattilainen. kunnossapito . 040 4161 710 NETTIAJANVARAUS www.aijanhammas.fi Kainuuntie 88, Kuhmo p. rakennuspeltityöt Jauratie 8, Kuhmo ik.peltitarvike@gmail.com IK-PELTITARVIKE OY • maanrakennustyöt kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajalla • lavettija maa-aineskuljetukset • JITA-jätevesijärjestelmät ja rumpuputket • betoniset rumpu/kaivonrenkaat • Rumtec-teräsrummut Jouni & 0400 385 769 VELI KINNUNEN KY Kierrätys Vesitornin kirppiksen AVAJAISET Ohjelmassa klo 12 alkaen aloitussanat Juhana Juntunen / Kuhmon Työvire ry., Kuhmon kaupungin ja Kainuun TE-toimiston edustajien tervehdys, lukiolaisten musiikkiesitys. (08) 655 0621 KOdINKONEET ja KOdINELEKTRONIIKKA: • Kylmälaitteet • Pesukoneet • Televisiot • Pienlaitteet • DNA-liittymät • Puhelimet • Asennukset PAIKALLISTA PALVELUA • LVI-suunnittelu ja asennukset • Urakointi • Mitsubishi lämpöpumput Jarkko 040 838 1030, Pekka 044 722 5932 Avoinna ma-pe klo 7.00 – 17.00 Metsänhoitopalvelut sisäremontit maalaustyöt kalusteasennukset Puh. Puh. 044 710 5000 Kaupungin vaihde (08) 615 5521 Kuhmon kaupunki LAttioiden hionnAt sekä muut kodin remontit Eero Piirainen p. lokakuuta 2019 12 Taksit KELA-kyydit numerosta 0800 931 53 (0 € / puhelu) klo 06-20: 1,17 € / puhelu + 0,68 € / min + pvm / mpm klo 20-06: 1,42 € / puhelu + 0,68 € / min + pvm / mpm Täältä mainoksesi huomataan! Ota yhteyttä P. 040 187 5375 Profiilipellit, saumakatot, vesikourut, kattoturvatuotteet, listat ja piipunpellitykset ym. 050 521 6017 www.hierontakaukola.fi tarjoaa Sinulle ”yhden luukun palvelua”, tarvitsetpa siivousta, puiden kaatoa, rakentamista tai sen suunnittelua. 0400 279 835 www.kuljetustaattola.fi Jalkahoidot Rajakatu 36, p. KUNNALLISTEKNIIKAN PÄIVYSTYS (24 h) P. 050 316 0748 maanrakennus, maa-ainestoimitukset, tienvarsiraivaukset konetyohaverinen@gmail.com • pyöräalustainen kaivinkone • traktori • minikaivuri Perinteiset HÖYLÄHIRSIRAKENNUKSET Sapson Puu M. 040 752 1311 /Markku Sapsoperäntie 159, Sotkamo Hierontapalvelu Erja Kaukola Kainuuntie 101 P. 08 6520 066 myynti@varikkosuora.fi, korjaamo@varikkosuora.fi • määräaikaishuollot • ilmastointihuollot • tuulilasit • 4-pyöräsuuntaukset • automaattivaihteiston huuhtelut • renkaat • hitsaustyöt Avoinna ke ja pe 9-16 Koulukatu 5 p. tulosta säännöt ja hintalaput METSÄTYÖ Kari Pääkkönen p. 040 754 4282 Mustikkatie 18 Maija Kyllönen, Virkatie 2 p. Lämpöpumppujen asennus . Kiinteistönvälitys . asennus p. 045 690 8249 • PIILOLANTIE 47 torstaina 12.5. hAveRinen p. • • • • • • ma-pe klo 9-18, la klo 9-14 la myyntiaika loppuu klo 13 facebook.com/vesitorninkirppis PIILOLANTIE 47, puh. 044 353 1007 Ajavaraus myös netissä www.salonmammamia.fi ma-pe 8-18, la 9-15 * Parturi-kampaamopalvelut * Kauneushoitola p. kaivinkonetyöt, raivaus mätästykset, ojankaivut . 050 315 5849 Paikallista Palvelua Erikoishoitolat ELÄINLÄÄKÄRI Sari Sievänen p. 040 506 2121 Vanhusten ateriapalvelut pitopalvelu Maikkuli Ky Kotileipomot ja pitopalvelut Kampaamot Iivantiira Kekkostie 5050 puh. 0400 295 966, 040 5185 829 SÄhKöASennUS M. Kuhmon Työvire ry, hallitus TERVETULOA TUTUSTUMAAN KUHMON UUTEEN KIRPPIKSEEN! PUH. Soita puh. 0400 202 833 p. 0400 296 261 . Huolto ja korjaus Hammasteknikot/-lääkärit Autokorjaamot Kainuuntie 85, Kesportin vieressä www.hammasparatiisi.fi Sotkamon Hammasparatiisi Oy Hammaslääkäri Tuomas Parkkinen Puh. 08 653 0410, korjaamo p. laitteet, tarvikkeet Kainuuntie 92, 88900 Kuhmo . KUHMOLAINEN – Tiistaina 1. OTA YHTEYTTÄ Kainuuntie 126 (ala kerta) 88900 Kuhmo. 0400 125 587 Petri p. Asianajotoimistot hoitavat myös maksuttomia oikeudenkäyntejä. 050 545 3115 Työsuoritukset TYÖNTEKIJÄ JOUSTAVASTI • atk-tukipalvelut Kyösti Kyllönen 044 544 4382 • siivousja kotityöt • remonttija sekatyöt • sijaisomaispalvelut P. 045 874 1077 Päivi Komulainen lähihoitaja, jalkahoidon at suorit. Rajakatu 52, Tarinatupa Onko alkoholiongelmia. 0400 293 411 Kainuuntie 99, Kuhmo http://personal.fimnet.fi/ elainlaakari/ss Eläinlääkärit ATK-palvelut Asianajajat Fysioterapiapalvelut Koulukatu 10 p. +385 449 789 566 (Raija) care4u@4u2.fi tai info@4u2.fi Koulukatu 13-15 Henry 044 332 9016 Ari 040 574 6997 kuhmontietokonehuolto.. 040 764 5726 avoinna ma-pe 9-17 Koulukatu 6, 88900 Kuhmo, p. www.jalkasalonkihyvahoiva.com Kainuuntie 101, 88900 Kuhmo P. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Myyntitoiminta Vesitornin kirppiksellä alkaa jo maanantaina 9.5. Lääkäri/sairaanhoitoja terveyspalvelut metsatkuntoon.fi • 044 974 6349 • info@metsatkuntoon.fi Kaikki metsäpalvelut • Sukupolvenvaihdokset Metsäkiinteistövälitys LKV • P ihapuunkaadot ja kantojyrsinnät Puutavaraliikkeet Puusepänkatu 16, p. varaa myyntipaikkoja, myös provisiomyyntipaikkoja . Kaupanvahvistus Kiinteistönvälitys Anita Mikkonen Oy LKV Anita Mikkonen, YKV, LKV Koulukatu 14 p. 044 299 1121 Kainuutie 91 (Kahvila Retron yhteydessä)
08 653 0410, korjaamo p. Roivainen p. 08 6520 066 myynti@varikkosuora.fi, korjaamo@varikkosuora.fi • määräaikaishuollot • ilmastointihuollot • tuulilasit • 4-pyöräsuuntaukset • automaattivaihteiston huuhtelut • renkaat • hitsaustyöt Avoinna ke ja pe 9-16 Koulukatu 5 p. Tiistaina 1. Kuntohoitaja/hieroja Katja Kukila HO HOIITO TO SOPPI P. 044 209 9508 Kodin • Tilintarkastukset • Kirjanpidot • Yritysjärjestelyt/ sukupolvenvaihdokset • Perukirjat/ perinnönjaot Tilija Tarkastustoimisto Ari Piirainen Oy Puh. 045 213 2920 anita@anitamikkonen.fi Kiinteistönvälitykset Asianajaja on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. Rajakatu 52, Tarinatupa Onko alkoholiongelmia. 044 299 1121 Kainuutie 91 (Kahvila Retron yhteydessä). 045 7731 6800 Koulukatu 13-15, Kuhmo Koulukatu 5, 88900 KUHMO Puh. 040 752 1311 /Markku Sapsoperäntie 159, Sotkamo Hierontapalvelu Erja Kaukola Kainuuntie 101 P. 044 745 2250, www.kalevalantt.fi • Kelan kuntoutus • Fysikaaliset ja hyvän olon hoidot • Ateriapalvelut kotiin vietynä • Kokousja juhlapalvelut • Sairaanhoitoja hoivapalvelut kotiin Väinämöinen 2, KUHMO Puh. Asianajotoimistot hoitavat myös maksuttomia oikeudenkäyntejä. 050 315 5849 Paikallista Palvelua Erikoishoitolat ELÄINLÄÄKÄRI Sari Sievänen p. pesut ja kastelut • Siirtolavat ja kontit 8 35 m 3 , vuokraukset ja tyhjennykset • ADR-kuljetukset • Arkistojen tuhoukset • Siirrettävät wc:t (Baja-Maja) 6 kpl Koulukatu 12, 88900 KUHMO Jätepakkaaja-auto 044 294 0901 Loka-auto (24 h) 044 294 0900 Toimisto (08) 653 0121 jateyhtyma@kuhmo.net www.jateyhtyma.fi Ympäristölogistiikka ja kuljetus JÄteKULJetUKSet Tilitoimistot Koulukatu 14, 88900 Kuhmo, p. 040 754 4282 Mustikkatie 18 Maija Kyllönen, Virkatie 2 p. 040 764 5726 avoinna ma-pe 9-17 Koulukatu 6, 88900 Kuhmo, p. 044 746 2058 henrisuominen1@gmail.com keittiökalusteet ja -remontit ovenvaihdot liukuovet, komerot wc-kalusteet kodinkoneet mittaus, suunnittelu, asennus Puh. kunnossapito . Huolto ja korjaus Hammasteknikot/-lääkärit Autokorjaamot Kainuuntie 85, Kesportin vieressä www.hammasparatiisi.fi Sotkamon Hammasparatiisi Oy Hammaslääkäri Tuomas Parkkinen Puh. 050 315 5849 Tässä paikka sinun mainoksellesi. 044 250 8513 kari.paakkonen@kuhmo.net . HUOLTO :: MYYNTI TIETOKONEET :: OHEISLAITTEET DNA liittymät :: Puhelimet Tracker-koiratutkat Kainuutie 88 HaMMaslaboratorio palVelee ajanVarauKsella ajanvaraukset numeroista Erikoishammasteknikot Marko puuronen 044 515 2127 timo Kyllönen 0440 191 512 Hammasteknikot/-lääkärit Koulukatu 14 p. 044 202 3958 • Kainuuntie 88 II krs, 88900 KUHMO • Koivukoskenkatu 15 L 3 , 87100 KAJAANI p. (08) 652 0924 Parturi-kampaamo Kainuuntie 88, p. 0400 120 481 hannu.karhu@ asianajotoimistokarhu.fi KONETYÖ HAVERINEN p. 08 655 0167 kainuuntie 117, 88900 kuhmo, www.varikkosuora.fi AVOINNA: ma-pe klo 7.30-17.00 Myymälä p. 045 624 3373 . rakennuspeltityöt Jauratie 8, Kuhmo ik.peltitarvike@gmail.com IK-PELTITARVIKE OY • maanrakennustyöt kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajalla • lavettija maa-aineskuljetukset • JITA-jätevesijärjestelmät ja rumpuputket • betoniset rumpu/kaivonrenkaat • Rumtec-teräsrummut Jouni & 0400 385 769 VELI KINNUNEN KY Kierrätys Vesitornin kirppiksen AVAJAISET Ohjelmassa klo 12 alkaen aloitussanat Juhana Juntunen / Kuhmon Työvire ry., Kuhmon kaupungin ja Kainuun TE-toimiston edustajien tervehdys, lukiolaisten musiikkiesitys. kaivinkonetyöt, raivaus mätästykset, ojankaivut . 050 545 3115 Työsuoritukset TYÖNTEKIJÄ JOUSTAVASTI • atk-tukipalvelut Kyösti Kyllönen 044 544 4382 • siivousja kotityöt • remonttija sekatyöt • sijaisomaispalvelut P. varaa myyntipaikkoja, myös provisiomyyntipaikkoja . +385 449 789 566 (Raija) care4u@4u2.fi tai info@4u2.fi Koulukatu 13-15 Henry 044 332 9016 Ari 040 574 6997 kuhmontietokonehuolto.. 044 353 1007 Ajavaraus myös netissä www.salonmammamia.fi ma-pe 8-18, la 9-15 * Parturi-kampaamopalvelut * Kauneushoitola p. 0400 295 966, 040 5185 829 SÄhKöASennUS M. 050 316 0748 maanrakennus, maa-ainestoimitukset, tienvarsiraivaukset konetyohaverinen@gmail.com • pyöräalustainen kaivinkone • traktori • minikaivuri Perinteiset HÖYLÄHIRSIRAKENNUKSET Sapson Puu M. 040 531 2449 Työntekijä joustavasti • siivousja kotityöt • hoivatyöt • lumija puutarhatyöt • sekatyöt P. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Soita puh. 040 722 3909, Kainuuntie 86 KoULUtettU Kiertävä hieroja, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. 0400 293 411 Kainuuntie 99, Kuhmo http://personal.fimnet.fi/ elainlaakari/ss Eläinlääkärit ATK-palvelut Asianajajat Fysioterapiapalvelut Koulukatu 10 p. (08) 655 0621 KOdINKONEET ja KOdINELEKTRONIIKKA: • Kylmälaitteet • Pesukoneet • Televisiot • Pienlaitteet • DNA-liittymät • Puhelimet • Asennukset PAIKALLISTA PALVELUA • LVI-suunnittelu ja asennukset • Urakointi • Mitsubishi lämpöpumput Jarkko 040 838 1030, Pekka 044 722 5932 Avoinna ma-pe klo 7.00 – 17.00 Metsänhoitopalvelut sisäremontit maalaustyöt kalusteasennukset Puh. (08) 652 1533 www.kuhmonlaakaripalvelu.fi Metsänhoitopalvelut Työsuoritukset Yleiset palvelut AA-ryhmä kokoontuu ke klo 19 ja su klo 18. Myyntitoiminta Vesitornin kirppiksellä alkaa jo maanantaina 9.5. 0400 386 394 GLASS-TECH-SYSTEM tUULiLASin KoRJAUKSet • GTS TURVAMERKINNÄT Timo p. 050 373 7895 Kainuuntie 91 Parturi-kampaamo Kuhmon P. 0400 889 672 Myös Hierojat RISTO HAVERINEN Puh. 040 595 8501 Myös kotikäynnit Parturi-kampaamo MAIJA IMMONEN Kainuuntie 88, p. Huotari p. 040 4161 710 NETTIAJANVARAUS www.aijanhammas.fi Kainuuntie 88, Kuhmo p. 040 187 5375 Profiilipellit, saumakatot, vesikourut, kattoturvatuotteet, listat ja piipunpellitykset ym. Kauppaja arviokirjojen laadinta . Sähköasennukset . Puh. 045 690 8249 • PIILOLANTIE 47 torstaina 12.5. Lääkäri/sairaanhoitoja terveyspalvelut metsatkuntoon.fi • 044 974 6349 • info@metsatkuntoon.fi Kaikki metsäpalvelut • Sukupolvenvaihdokset Metsäkiinteistövälitys LKV • P ihapuunkaadot ja kantojyrsinnät Puutavaraliikkeet Puusepänkatu 16, p. 040 537 2930 l SAHATAVARAT l HÖYLÄTAVARAT l LISTAT l LEVYT l OVET l KESTOPUUT l IcOPAL • ERISTEET • YM RAKENNUSTARVIKKEET Puutavaraa rakentamiseen : Palvelemme ma – pe 8 – 16, la suljettu Katso tarjouksemme kotisivuiltamme www.puuhanski.net Rakennuspalvelut www.hemppa.fi, p. 040 506 2121 Vanhusten ateriapalvelut pitopalvelu Maikkuli Ky Kotileipomot ja pitopalvelut Kampaamot Iivantiira Kekkostie 5050 puh. Koneellista puunkorjuuta hankintana tai pystykaupalla . 044 554 8331 www.suunnittelueevakaisa.fi Suunnittelutoimisto Eeva-Kaisa *rakennuslupakuvat BETONI-KARELIA Betonia Nurmeksesta Pitkänmäentie 42 myynti p. 0400 125 587 Petri p. 045 246 3800 Vienantie 33, p. 0400 279 835 www.kuljetustaattola.fi Jalkahoidot Rajakatu 36, p. Myynnissä polttopuurankaa Kainuuntie 88, Kuhmo p. 010 219 5600 • Murskeen ja soran myynti, maa-ainesja lavettikuljetukset • Maanrakennustyöt kaivinja pyöräkoneilla sekä traktorilla Jussi-Pekka 040 501 3298 • Rakennustyöt (remontit ja uudiskohteet) • Rakennusten pohjien teot • Jita ja Uponor jätevesijärjestelmät kokonaishintaan tai tuntitöinä Asko 0400 549 461 www.krpf.fi Kuhmon Rakennuspojat Oy sähköalan ammattilainen. • • • • • • ma-pe klo 9-18, la klo 9-14 la myyntiaika loppuu klo 13 facebook.com/vesitorninkirppis PIILOLANTIE 47, puh. 08 655 7111/vaihde www.hyvinvointisampo.fi Palvelut myös yksityisasiakkaille • Lääkärin-, sairaanja terveydenhoitajan palvelut • Laboratoriopalvelut • Fysioterapia, jalkahoidot • Ensiapukoulutukset Koulukatu 20 Kuhmo LOUNAS joka päivä Minna 0500 160 029 Rauni 044 745 2250 Koulukatu 14 K A H V I L A JUTTUA Annan Pitopalvelu K u h m o t a l o p. hAveRinen p. Kaupanvahvistus Kiinteistönvälitys Anita Mikkonen Oy LKV Anita Mikkonen, YKV, LKV Koulukatu 14 p. 0400 296 261 . asennus p. 0400 202 833 p. www.jalkasalonkihyvahoiva.com Kainuuntie 101, 88900 Kuhmo P. tulosta säännöt ja hintalaput METSÄTYÖ Kari Pääkkönen p. 045 690 8249 www.kuhmontyovire.fi . 044 710 5000 Kaupungin vaihde (08) 615 5521 Kuhmon kaupunki LAttioiden hionnAt sekä muut kodin remontit Eero Piirainen p. klo 12 18 Kahvitarjoilu klo 18 asti. 0400 673 079, betoniasema p. taimikonhoitoa . 050 302 7029, Koulukatu 14, Kuhmo myynti@kiantakeittiot.fi | www.kiantakeittiot.fi Avoinna ma-pe 10-17 P. kaikki sähköalan palvelut kotitalouksille ja yrityksille www.paikallis-sahko.fi suunnittelu, toteutus . laitteet, tarvikkeet Kainuuntie 92, 88900 Kuhmo . OTA YHTEYTTÄ Kainuuntie 126 (ala kerta) 88900 Kuhmo. 045 874 1077 Päivi Komulainen lähihoitaja, jalkahoidon at suorit. lokakuuta 2019 – KUHMOLAINEN 13 Taksit KELA-kyydit numerosta 0800 931 53 (0 € / puhelu) klo 06-20: 1,17 € / puhelu + 0,68 € / min + pvm / mpm klo 20-06: 1,42 € / puhelu + 0,68 € / min + pvm / mpm Täältä mainoksesi huomataan! Ota yhteyttä P. 050 521 6017 www.hierontakaukola.fi tarjoaa Sinulle ”yhden luukun palvelua”, tarvitsetpa siivousta, puiden kaatoa, rakentamista tai sen suunnittelua. (08) 652 0055 • Fysioterapia • Lymfaterapia • Akupunktio • Nivelja nikamakäsittelyt Asiantuntevaa palvelua • Hieronnat • Tukisukat ja -hihat Koulukatu 20, Kuhmo, puh. (08) 652 0127 kukka-emilia@hotmail.fi Kukkakaupat ` Kuljetusliikkeet v • Jätesäiliöiden myynti • Jätesäiliöiden tyhjennykset • Sako/hiekkakaivojen tyhjennykset • Viemärien avaukset, sulatukset ja pesut • Katujen, pihojen ym. Kiinteistönvälitys . 040 531 2449 P. KUNNALLISTEKNIIKAN PÄIVYSTYS (24 h) P. klo 9.00. Lämpöpumppujen asennus . 010 328 4861 • Kirjanpidot • Palkanlaskenta • Neuvonta • Maaja metsätalouslaskenta • Veroilmoitukset Myös perusjalkahoidot. Kuhmon Työvire ry, hallitus TERVETULOA TUTUSTUMAAN KUHMON UUTEEN KIRPPIKSEEN! PUH
Oskari Huotari torjui 34 kertaa ja torjuntaprosentti oli huippuluokkaa 97,1. Keskushyökkääjänä pelannut Jussi Heikkinen syötti kaksi maalia ja ennätti itsekin tekemään yhden. Kiva HT pelasi hyvällä ilmeellä toisen erän puoliväliin asti. Pitkät avaukset eivät tuottaneet tulosta ja jos avaus menikin perille, jäi kiekon vastaanottanut kivalainen yksin OYUS:n pelaajien puristuksiin. lokakuuta 2019 Hannu Piirainen toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Kiva HT latoi tylyt 8-1 (2-0, 4-0, 2-1) lukemat kotihallin tulostaululle jääkiekon III-divisioonan sarjakauden avausottelussa, kun se voitti Oulun Yliopiston Urheiluseuran. Silloin pelin rakenne ja etäisyydet olisivat pysyneet paremmin kasassa. Erinomainen suoritus häneltä. Kiva-Lentiksen kokoonpano oli Kähkönen Inkaliina, Immonen Minttu, Määttä Vilma, Makkonen Milla, Heikkinen Jutta, Nissinen Hanna, Anias Laura, Ylikojola Miia, Matalamäki Anniina, Kähkönen IitaMari, Saukkonen Helmi, Heikkinen Kiia ja Luukkonen Jasmin. Siniltä lähetetty terävä rannari upposi OYUS:n maalivahdin Joel Nykvistin taakse. Kiva-Lentiksen valmentaja LassiPekka Väisänen totesi, että joukkueen peliin pitää olla kuitenkin tyytyväinen, sillä paljon pelaava kokoonpano oli ensimmäistä kertaa yhtä aikaa ottelussa koolla. Hän pelasi muutoinkin hyvän ottelun, luisteli voimakkaasti ja pelasi tapojensa mukaisesti fyysistä kiekkoa. Illan pistelinko oli Antti Komulainen tehoilla 3+1. Apuvalmentajana toimii Keijo Holappa ja joukkueenjohtajana toimii Riikka Kähkönen. Seuraavat kolme otteluaan Kiva HT pelaa vieraissa Haapaveden Urheilijoita. Maalinteon välttämättömät tukitoimet jäivät vähäisiksi. Kiva-Lentis N2 hävisi syötöissä Kiva-Lentiksen Inkaliina Kähkönen nostaa aloitussyötän ja vieressä valmiina Anniina Matalamäki (vas) ja Jasmin Luukkonen. Hyvin usein oma peli kulkee paremmin, kun tiedossa on tiukka ja tasaväkinen ottelu. Muussa puolustuspelissään ja verkolla Kiva-Lentis oli vastustajan tasolla, hyökkäyksissä ajoittain jopa parempi. Kun peli alkoi ratketa, löysäsi Kiva HT tahtomattaan luistelua ja peli tasoittui. 14 URHEILU&LIIKUNTA KUHMOLAINEN – Tiistaina 1. Antero Komulainen antero.komulainen@slpmedia.fi Kiva-Lentis N2 hävisi sarja-avauksensa erin 1-3 (16-25, 24-26, 25-20, 21-25) PuijoWolley Akatemialle sunnuntaina. Kiva HT pelasi koko ottelun neljällä kentällä, jolloin vaihtojen pitäisi pysyä 30–35 sekunnin mittaisina. Kotijoukkueella syöttöjen vastaanotoissa oli vaikeuksia sen verran läpi ottelun, että PuijoWolley väänsi ottelusta sarjapisteet. Oululaisten kunto kesti yllättävän hyvin, vaikka yksi jos toinenkin pelaaja tuli vaihtoon huonolla hapella. Kotijoukkueen Miko Kampman sai kunnian tehdä sarjakauden avausmaalin Kuhmossa. Väisänen totesi, että erityisesti ensimmäisessä erässä Kiva-Lentis oli vaikeuksissa Puijon aloitussyöttöjen nostoissa. AnTero KomulAinen. Kivan muita pistemiehiä olivat: Pietu Ohtonen, Konsta Kyllönen ja Kalle Heikkinen kukin 0+1, Matias Haverinen 1+1, Eetu Leinonen 1+1, Timo Vornanen 0+2 Ottelua oli seuraamassa 109 katsojaa. Joukkueet pelaavat lentopalloa Itä-Suomen alueen alemmassa naisten kakkossarjassa. Hän teki kolme maalia ja syötti yhden. Ottelussa 48 kertaa torjunut Nykvist oli selvästi joukkueensa paras pelaaja, vaikka torjuntaprosentti jäikin 85,7:ään. Paljon parannettavaa ja jumpattavaa kuitenkin jäi tutussa kotihallissa. Vornanen kaipasi teräviä avauksia hyvässä liikkeessä oleville laitureille. Hän katsoi kuitenkin luottavaisesti kauteen eteenpäin. Vajaalukuinen vierasjoukkue ei vähennä Kivan voiton arvoa. OYUS tuli Kuhmoon runsaalla kahdella kentällä. Kun kotijoukkue saa aloitussyöttöjen noston kehitettyä, niin hyökkäyspelikin paranee ja verkolla Puijon kaltainen joukkue on voitettavissa. Kiva HT rynni voiton neljällä kentällisellä Kiva HT:n hyökkääjä Miko Kampman teki kotijoukkueen tämän sarjakauden ensimmäisen maalin. Kiva HT:n maalissa pelasi nuori Oskari Huotari, kun Joona Malinen kärsi vielä pelikieltoaan. Oskarilla torjuntatehtävä oli maalivahdin vaikein, kun laukauksia tuli harvakseltaan, jolloin torjuntarytmin ylläpitäminen on aina haastavaa. Hänen tekemänsä maali suoraan Jussi Heikkisen syötöstä oli ehkä illan hienointa antia. Jatkossa tarvitaan enemmän maskeja ja ohjauksia. Pelaajavalmentaja Timo Vornanen oli tyytyväinen lopputulokseen. Silloin vauhti säilyy hyvänä ja omaa vaihtoaan odottavien kenttien pelihuumori ja virkeät jalat säilyvät. B-junioriikäinen Kalle Piirainen, joka hoiti tonttinsa hyvin ja pääsi tekemään ensimmäisen maalinsa miesten sarjatasolla. Laser HT Akatemiaa ja OYUS:aa vastaan. AnTero KomulAinen Kiva HT:n hyökkääjä Antti Komulainen avasi sarjapelit hattutempulla lauantaina
72€ 4 kk maksuvälillä ............ Osasto tarjoaa esityksen, kyydin Kajaanin entiseltä matkahuollolta klo 17 ja Sotkamon kirkon pihalta n. 0400 283 502. etunimi.sukunimi@slpmedia.fi Osoite: .................................. 11,20 € , 6-7 riv. 0800 95 505 MAHDOLLISET JAKELUHÄIRIÖT TILAUSHINNAT Kestotilaus 12 kk maksuvälillä ........ lakko) tai asiakkaasta johtuvan syyn vuoksi voi julkaista ilmoitusta, lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta. Lupapäätös asiakirjoineen pidetään nähtävänä Kuhmon kaupungin virastotalolla 1.10. Lisätietoja ympäristönsuojelusihteeri Risto Saarinen, puh. Yrityksille (+ alv 24%): 2-3 riv. arkisin klo 9-11 ja 12-14, la suljettu Sähköpostit: ......................... 010 665 9012 • ilmoitukset.kuhmolainen@slpmedia.fi • www.slpkustannus.fi/lukijailmoitukset PÖRSSI Kuhmolainen Pörssi on yksityisille ja yrityksille tarkoitettu kauppapaikka. Tälle matkalle voit käyttää Tyvin jäsenten matkatuen (15 e), jollet ole jo käyttänyt sitä v. Tiistaina 1. 29 € . Näytökseen varat tu 40 paikkaa. 010 665 9012, asiakaspalvelu.kuhmolainen @slpmedia.fi Tilattu lehti luetaan!. 48€ Vuosikerta .................... Sitovat ilmoittautumiset txt viestillä to 10.10. Kuhmon taajamassa mahd. Timo Kyllönen 044 332 5320 Toimittaja Jarno Hiltunen 050 430 7458 Toimittaja Antero Komulainen 050 566 2493 Konttori avoinna: ................. Päätöksen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Muistutukset on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Kuivaa koivupilkettä 50 cm (leivinuuniin tai keskuslämmitykseen) 49 €/m³. 7,90 € , 4-5 riv. Tyvin tilille 2.10. ILM. mennessä ja loppumaksu 15.10. Asiakasrekisteri: Kuhmolaisen asiakasrekisterissä olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Vastuu virheistä ja huomautukset: Lehden suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai ilmoituksen poisjäännistä on ilmoituksen hinta. Lisätietoja ympäristönsuojelusihteeri Risto Saarinen, puh. 40 hlöä. Hintaan sis: bussija laivamatkat, 1.yö Silja Europalla B2-hyteissä, meriaamiainen, 2.-3. asiakaspalvelu.kuhmolainen@slpmedia.fi ilmoitukset.kuhmolainen@slpmedia.fi toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Henk.koht. SLP Kustannus Oy Painopaikka: ........................ Kuhmolaisella ja muilla SLP Kustannus Oy -konserniin kuuluvilla lehdillä on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin sekä mielipideja markkinatutkimuk siin henkilötietolain mu kaisesti. Mikäli lehti ei ylivoimaisen esteen (esim. Ti laaja voi kieltää tietojensa käytön em. Ilmoitus maa-ainesja ympäristölupapäätöksestä Kuhmon kaupungin tekninen lautakunta on 26.9.2019 § 85 myöntänyt seuraavan maa-ainesja ympäristöluvan: Hakija: Kuhmon Rakennuspojat Oy Hakijan osoite: Luotolantie 190, 88900 Kuhmo Toiminta: Kallion murskaus, varastointi sekä asfaltin valmistus Luvan antopäivä on 26.9.2019. nettilomakkeella (linkki löytyy ohjelmasta), enn.maksu 90 e maks. menn. 044 015 1271. klo 17.30 sekä väliaikakahvit. sähköpostit ....... 15,20 € , 8 riv. 8 kappaletta Kivikylän tuotteita KONTINJOEN HERKKUKULMA AVOINNA MA-PE KLO 09-17 LA KLO 10-15 KEITTOLOUNAS 6€ puh. Valitusaika päättyy 4.11.2019. Lehti toimitetaan ylivoimainen este (lakko ym.) varauksin. tarkoituksiin ilmoittamalla siitä Kuhmolaisen asiakaspalveluun. kuljetus. klo 19. alv 24 %). Kiellot ja kyselyt rekisteriselosteesta kir jallisina ja allekirjoitettuina osoitteeseen: Kuhmolainen, Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo. Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani 010 Yritysnumeroon soittaminen maksaa 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. 2019 + kysy oman yhd.matkatukea lisäksi. Päätökseen voi hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Ilmoitukset ja tilaukset 010 665 9012 Mediamyynti: ....................... 132€ 6 kk maksuvälillä ............ 050 307 5439 KIVIKYLÄN MYYNTIAUTO KUHMON TORILLA KESKIVIIKKONA KLO 9.00 14.00 MAKKARAKASSI 10 € sis. alv 10 %) Ma – la klo 7.00 – 11.00 Puhelut palvelunumeroon ovat maksuttomia. yhteistyössä henkilöstöyhdistys Kainuun Tyvin sekä Jytyn ja JHL:n kanssa – tervetuloa mukaan reissuun! Kuhmon sotaveteraanien tiistaitapaaminen 8.10.2019 klo 10.00 Hyvinvointi Sammossa. www.kuhmolainen.fi Katso jutun videosisältö Katso lisää kuvia Avaa juttuun liittyvä linkki Ilmoitus maa-ainesja ympäristölupapäätöksestä Kuhmon kaupungin tekninen lautakunta on 26.9.2019 § 86 myöntänyt seuraavan maa-ainesja ympäristöluvan: Hakija: Jukka Romppanen Hakijan osoite: Hakatie 4, 88900 Kuhmo Toiminta: Soraja kiviaineksen louhinta, murskaus ja varastointi Luvan antopäivä on 26.9.2019. SIT. Kimppakyydit entiseen tapaan! Tervetuloa! PAM Kainuun seudun osasto 752 ry järjestää jäsenillan Kuhmo-talolle näytökseen ”Saikkua kiitos” pe 18.10. 4 kappaletta Kivikylän tuotteita MAALAISHYYTELÖ SAVUKASSLER MAALAISKINKKU SOPPATYKISSÄ KEITETTYÄ KEITTOA p. Lehdellä on täydet oikeudet kaikkeen julkaistavaksi lähetettyyn aineistoon. – 4.11.2019 välisenä aikana. P. kainuuntyvi@gmail.com tai p. 198€ (hinnat sis. Myyntijohtaja Kirsi Kela 044 332 5332 Julkaisupäivät: ..................... 050 307 5439 puh. Hinnat: yksityisille (sis. 20 € , 4-5 riv. 18,50 € . alv 24%) 1-3 riv. Matka järj. mennessä p. klo 8 – 11 JOKA TOINeN PeRJANTAI LAAKAMÄeN KOTILIHA Kari 050 441 4656 Sitoutumaton – Sanomalehtien Liiton jäsenlehti 10.7.1959 Päätoimittaja........................ Lisämaksusta 1hh, joulubuffet laivalla ja päivällinen hotellissa. Henkilötietolain edellyttämä rekisteriseloste on nähtävillä Kuhmolaisessa. Myyntineuvottelija Eine Kotamaa 050 315 5849 ..................................................... Lupapäätös asiakirjoineen pidetään nähtävänä Kuhmon kaupungin virastotalolla 1.10. Valitusaika päättyy 4.11.2019. Matkalle tarvitaan passi tai virallinen henkilökortti. 4557 kpl Kustantaja: ........................... Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo Puhelin: ................................ 044 725 5256 tai risto.saarinen@kuhmo.fi HERKKUKASSI 20 € sis. lokakuuta 2019 – KUHMOLAINEN 15 sarjakuvat SUPERMUKULA B. ke 2.10. tiistai: aineistot perjantaina klo 16 perjantai: aineistot keskiviikkona klo 16 Kainuun pörssi: aineistot tiistaina klo 10 LT 2018 ................................ Lisätiedot ja ohjelmapyynnöt os. 044 725 5256 tai risto.saarinen@kuhmo.fi www.kuhmo.fi KUHMON KAUPUNKI TIEDOTTAA www.kuhmolainen.fi Myydään • p. yöt keskustassaTallink City 2hh aamiaisella sekä opastettu kaupunkikierros jouluisessa Tallinnassa. 0400 216 108 iltaisin. VIRTANEN AJAN SÄVEL L I H A A U T O VILJAPOSSUA SUORAAN TILALTA • Etuselkä, kylki 5,90/kg • Jauheliha 7,90/kg • Savuluut 7,90/kg MYYNTIAUTO KUHMON TORI pe 4.10. – 4.11.2019 välisenä aikana. SEURAT SEURAT Kaikille avoin Tallinnan matka Itsenäisyyspäivän aikaan to 5.su 8.12.2019! Bussi Kuhmo-Sotkamo-Kajaani > Matkan hinta 299 eur/hlö, kun väh
Onnistumisista Heikkilä nosti esiin Kuhmo-Skin järjestämän terveysliikunnan, huippu-urheilun tukemisen ja sen laadukkaan hiihtokoulun. Se on ollut monelle erittäin hyvä yhteisö ja kasvattajaseura. Kuhmon kaupungin, vapaa-aikatoimenjohtaja Timo Heikkilän ja Kuhmo-Skin yhteistyö on sujunut hyvin erittäin pitkään. Kuhmo-Ski on ollut mukana muissa kehitystoimissa. Illaksi runsastuvaa sadetta etelästä. Ski on ollut edelläkävijäseura siinä, että se on ottanut kaupungin aikanaan järjestämiä tapahtumia omaksi tapahtumakseen, luetteli Heikkilä Heikkilä totesi, että Kuhmo-Ski on ollut menestystarina. – Yhteistyössä Kuhmon kaupunki ja Kuhmo-Ski on toteuttanut SMkisoja, kaksi Hopeasomman loppukilpailua, lumetusjärjestelmän Kalevalan liikuntakeskukseen. – Osa on hikoillut sen vuoksi, että löytyykö talkoolaisia kisoihin ja eri harrastusmuotoihin. AnTero KomulAinen Kuhmo-Skin vt. – Se ei ole aina kaikista helpointa duunia, mutta te teette erittäin arvokasta työtä. Antti Jokela sai Suomen Hiihtoliiton kultaisen ansiomerkin ja myös hänestä tuli kunniajäsen. Hiihtokoulusta on kasvanut myös kilpaurheilijoita. – Voi vannoa, että aika moni on saanut ainakin yhden ystävän Kuhmo-skin toiminnan kautta. Lapselle on tärkeää turvallinen koti ja myös se, että hänellä olisi vähintään yksi ystävä ja vähintään yksi harrastus. KuhmoSkin kunniajäseniksi julistettiin seuran hyväksi tehdystä pitkäaikasiesta työstään Jaakko ja Marja Mönkkönen sekä Antti ja Arja Jokela, sekä urheilullisista ansiostaan Paavo Puurunen. Heikkilä korosti tässä tuloksekkaassa yhteistyökuviossa seuran pitkäaikaisen puheenjohtajan Antti Jokelan toimintaa, joka toi esiin vuosien mittaa hyviä ideoita. Seuran vt. Pilvistä. Osa on voinut hikoilla ladulla, ajanotossa tai oman lapsen puolesta, kun hän on kilpaillut. – Kuhmo-Skistä näitä lahjakkuuksia on löytynyt vuosien varrella. puheenjohtaja Hannu Määttä totesi Heikkilälle ja noin 70 kuulijalle, että Kuhmon kaupungin hoitamia hiihtolatuja on tarjolla pitkästi ja ne ovat olleen vuodesta toiseen ensiluokkaisessa kunnossa. Aika harvassa seurassa on saavutettu sellaista menestystä, kuin Kuhmo-Skissä. Se on noussut parhaimmillaan valioluokassa kymmenen parhaan hiihtoseuran joukkoon Suomessa. Määttä korosti liikuntajärjestöjen tärkeää merkitystä lasten ja nuorten kannalta. puheenjohtaja Hannu Määttä mainitsi, että kaupunki on hoitanut latuverkostoaan hyvin. Maanantaisin järjestettävässä hiihtokoulussa on noin 40 lasta ja nuorta. Hänellä on ollut hyvää harrastus ja säännöllistä viikottaista toimintaa ja siellä ystäviä, joiden kanssa on voinut tavata myös vapaa-ajalla, korosti Määttä. On rakennettu hiihtomaa, kehitetty latuverkostoa sekä järjestetty yhteisiä tapahtumia. Erityiset juhlatoivotukset Määttä osoitti myös seuran kaikille talkoolaisille. Juhlahetki pidettiin urheilukeskuksessa ja juhlavaeltajat suuntasivat askeleensa valintansa mukaan Hepokankaan lenkille tai Unskin uralle. Te jotka ohjaatte niitä lasten ja nuorten ryhmiä, mutta työskentelette myös niiden tapahtumien talkoissa, joita Kuhmo-Skin on vuosien mittaan järjestänyt. Lämmintä Suomessa toissapäivänä Kylmää toissapäivänä Paikallisennuste tänään Kotimaa iltapäivällä Kotimaa 20 25 30 15 10 5 0?C +5 +10 +15 +20 +25 +30 Odotettavissa tänään Kainuussa Sää vuosi sitten KUHMO Nurmes Valtimo Meteorologi Ilkka Alanko +9 +9 +10 +10 7 Keskiviikkona Torstaina Perjantaina Lauantaina +3°C 6 +3°C 6 +2°C 5 +3°C 3 Mäkiluoto +15,6 °C Saana ?4,7 °C Puuskissa voimakkaaksi yltyvää koillistuulta. 16 KUHMOLAINEN – Tiistaina 1. Juhlavaellus ja kunniajäseniä Kuhmo-Skin 30-vuotisjuhlavaellus käynnistyi urheilukeskuksesta heti juhlahetken jälkeen viime lauantaina. lokakuuta 2019 Antero Komulainen antero.komulainen@slpmedia.fi Kuhmo-Skin 30-vuotisvaelluksen aluksi lämminhenkisessä juhlahetkessä luovutettiin Suomen Hiihtoliiton myöntämä kultainen ansiomerkki seuran aikasemalle pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Antti Jokelalle. Toivotaan, että niitä talkoolaisia löytyisi jatkossakin mukaan. Seura on palkittu Sinettiseura-arvolla ja vuoden 2015 Kuhmon liikuntateolla hiihtokoulunsa ansiosta. Hän on toiminut seuran hallinnossa kaikkiaan 28 vuotta. Päivälämpötila 7...10 astetta. Hän arvioi, että juhlavaellukselle on lähdössä osallistustujia, jotka ovat eläneet ja hengittäneet – ehkä jopa hikoilleet Kuhmo-Skin matkassa tämän 30 vuoden aikana. Kaupunginjohtaja Tytti Määttä onnitteli erittäin paljon juhlivaa seuraa. Määttä totesi, että Kuhmo-Ski on säilyttänyt hyvin oman paikkansa. Kuhmo-Skin hallinnossa 28 vuotta toimineelle Antti Jokelalle Hiihtoliiton kultainen ansiomerkki. Kajaani Kuhmo Sotkamo +7°C 3 +8°C 3 +7°C 3 ke to pe Joensuu Kajaani Lahti Oulu Rovaniemi Pori Jyväskylä Helsinki Tampere Turku Vaasa Kemi 6 9 6 4 7 5 9 4 3 6 7 10 3 7 4 3 5 4 6 4 2 3 4 8 4 5 3 2 3 3 4 3 2 3 4 5 9 8 9 9 9 7 7 3 17 12 6 12
5 Erätaidot tuttuja naisille Ro cus dolupta ssunturi dolenihilia sequia cusam imagnatem faceped es es ut quiae de odigenist evenda con rem sitat. 5 Sadonkorjuun aika: kyssäkaalit kauppaan Aki Vola keräämässä kyssäkaaleja Timo Korhosen maatilalla Sotkamossa. s. RUOKA LähiT E E M A Erätaidot tuttuja naisille Ro cus dolupta ssunturi dolenihilia sequia cusam imagnatem faceped es es ut quiae de odigenist evenda con rem sitat. s. Aspienimposa volorporecto blatur. MARI HEIKURA. Tas arumqui nissequi solorun tustio. 2 Lorem Occum ut essitat emporia que es voloria iuscia quiam ut eaquia voluptat. TEEMA-LEHDET LÖYDÄT MYÖS MEDIAKAISTALTA WWW.MEDIAKAISTA.FI Koulunkäyntiä metsässä s
HIILEN SIDONNASSA maaperään hamppu on myös erinomainen kasvi. Tietokone raportoi eläinten lypsyllä käymisestä, ruokailusta ja terveydentilasta. – Paljon keskitytään seurantapuoleen, että eläimet voivat hyvin, Komulainen lisää. Maarit Partanen, Lassi Keränen ja Kati Hoppula toteavat, että kuituhampun juuret ovat tehneet hyvää maan rakenteelle. Säilörehun osalta ensimmäinen sato oli Kettusen mukaan hyvä ja nautakarjanpitäjät ovat saaneet rehua asianmukaisesti. HAMPPU ON Kainuussa vanha viljelykasvi, ja sen viljelyala oli enimmillään maakunnassa noin 150 hehtaarin luokkaa. Hamppua voidaan käyttää katteena puutarhoissa, eläinten kuivikkeena tai kompostikuivikkeena, siitä voidaan tehdä akustiikkapaneeleja, eristelevyä ja hamppubetonia. – Kuituhamppu on erittäin hyvä maanparannuskasvi, sillä saadaan lisättyä maahan orgaanisen aineksen määrää, lisää multavuutta ja kuohkeutta, maatilayritysasiantuntija Maarit Partanen ProAgriasta kertoo. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. – Pienellä porukalla ei pystytä isoja yksiköitä hoitamaan. Siitä saa myös elintarvikkeita, snackeja, rouhetta, öljyä ja näkkileipää. Tiistai 1.10.2019 3 LÄHIRUOKA 2 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA www.kinnusenmylly.fi Kinnusen Myllyn jauhot Läheltä meitä Jauhettu ja pakattu Utajärvellä MARJATTA KURVINEN Kari Kivivuori ja Pertti Karjalainen yrittävät käsivoimin vetää hamppukuitua poikki eikä se meinaa millään katketa, kunnes Kivivuori lopulta saa sitkeän kuidun napsahtamaan poikki. Jo Karjalaisten viljelmällä huomaa, että kaikille maalajeille, kuten turvemaille, viljely ei sovi. Lisäksi viljelyä kokeillaan Sotkamon Kuolaniementien varressa parilla tilalla. Rakentamiseen käytettynä kuituhamppu on yhtä kestävä ratkaisu kuin puun käyttö, miettii Lassi Keränen ja ennakoi, että tämän ominaisuutensa ansiosta hampunviljelyyn voi tulla jonkinlaista tukea. – Tähän mahtuu 70 lypsävää, ja nuori karja tulee saman katon alle. Karjan määrissä puhutaan 120 – 130 eläimestä. – Ei meinannut löytyä sopivaa korjuukalustoa. Niitä on kuutisenkymmentä päätä, kertoo työmaalla Tapio Komulainen . Muun muassa lohkon vesitalouden täytyy olla kunnossa, kertoo Maarit Partanen. KUSTANNUSTEN KASVU tuntuu myös maatiloilla, sillä tulopuoli ei ole kasvanut samaan tahtiin. – Eihän se pääse edes kolmeen euroon. Sama malli toimisi epäilemättä myös Kainuussa ja kaikessa maaja metsätaloudessa. Kauppakatu 11, 87100 Kajaani ks.toimitus@kainuunsanomat.fi Päätoimittaja Sanna Keskinen, p. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. 040 413 9382 Kuituhamppu tulee takaisin Se sitoo hiiltä, parantaa maaperää ja voi korvata muovia ja puuvillaa. Yksi näistä navetoista sijaitsee Akonahden tilalla. Ongelmia on ilmennyt muun muassa kuituhampun korjuussa. Nyttemmin on käyty keskusteluja vapaan lehmän maidosta. Hampulla korvataan puuvillan viljelyä. Ennen hampusta tehtiin lankaa, köysiä, tekstiilejä ja paperia. Nyt sen käyttökohteet ovat paljon monipuolisempia. Hyrynsalmelainen Lassi Keränen kertoo, että hänen tilallaan on yhä osuus vanhaan hamppulikopaikkaan. Tämä koulutti, opasti ja ohjasi nuoret hiljalleen metsätöihin. Maaseutusihteeri Tuomas Kettunen sanoo tuottajien arvostuksen kuitenkin olevan heikko siinä suhteessa, mitä on laskettu maitotilallisten tuntipalkaksi. – Itsestä on kiinni, miten tiedon pystyy hyödyntämään. Erityisen kiinnostavaa luettavaa tässä liitteessä on kolmen nuoren naisen perustama Metsuritrio, joka tekee päivätyökseen täysipainoista metsurintyötä taimikon ja nuoren metsän hoidossa. Hampun kasvuston ja juurimassan kokonaismäärä on paljon suurempi kuin monen muun viljelykasvin. Siinä selvitetään, voisiko kuituhampun tuotantoketjun käynnistää Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Nyt, kun syksyn sato alkaa olla kellareissa, pakastimissa ja hillopurkeissa, on hyvä aika katsoa ympäröivää Kainuuta laajemmasta näkökulmasta: mihin kaikkeen meillä onkaan mahdollisuuksia. Pellon laidalle kokoontuneet viljelijät sekä Luken ja ProAgrian asiantuntijat laskeskelevat jo tuottoa. Kuituhampun viljely on tarkkaan säädeltyä ja viranomaiset tarkistavat, ettei kuituhamppuviljelmän kasveissa ole liikaa huumaavia ainesosia. 050 414 1253 Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Päätoimittaja Pekka Lassila, p. 050 438 0972 Kustantaja: SLP Kustannus Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Päätoimittaja Timo Kyllönen, p. Kuhmossa kuitenkin riittää uskoa tulevaisuuteen, mistä kertovat parhaillaan käynnissä olevat kolme navettainvestointia. Esimerkiksi puulusikoiden sijaan voitaisiin tehdä hamppulusikoita. Ihmistyö on kallista ja työmäärä iso. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! Tilauksesta hapanjuurileipiä HAPANJUURELLA LEIVOTTUA, ILMAN HIIVAA TIETENKIN! Leipälauantait kahvila Seurapiirissä. Automaattilypsynavetta tuottaa valtavasti tietoa. Tutkimusten mukaan nuoria ei kiinnosta perinteinen kello 8–16 välillä tapahtuva kellokorttityö, vaan työltä kaivataan runsasta valinnanvapautta ja mahdollisuutta itseohjautuvuuteen. Tässä Lähiruoka-liitteessä katsotaan ympäröivää luontoa monesta eri näkökulmasta. Vaikka siemenkustannus on aika iso, nelisensataa euroa hehtaarilta, kuiva-ainetta kertyy hehtaarilta 11 tonnia. Viljelyn kannattavuudesta ei kuitenkaan tarkkaa tietoa ole, ja sitäkin lasketaan vuoden 2020 syksyyn kestävässä hankkeessa. – Maidon tuotantohinnoissa ei ole nähty nousuja, toteaa Kettunen. Kasvusto on matalaa turvemaalla, mutta sopivalla maalajilla kasvit ovat kasvaneet kesän aikana 2,5-metrisiksi. Alkutuotannon työt täyttävät nämä kriteerit täydellisesti. Hanke on Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja ProAgrian yhteinen. Keski-Euroopassa kuituhamppua viljellään jo kymmenien tuhansien hehtaarien alalla ja myös Kiinassa viljely lisääntyy. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. Ruoantuotanto ja metsätalous ovat ilman muuta tulevaisuuden aloja, joilla riittää työtä. 0400 456 848 Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Päätoimittaja Sirkku Rautio, p. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Esillä on perinteisen maanviljelyksen ohella asiaa kotipuutarhasta, uudenlaisesta pienyrittäjyydestä ja myös uusista mahdollisuuksista, joita perinteinen metsätalous tarjoaa. Nuorten naisten yrittäjyys sai kipinän metsäalan ammattilaiselta. Vaikka kuituhamppupellossakin on huumaava tuoksu, huumausaineeksi kasvista ei ole. Ollaan Paltamossa Markku ja Pertti Karjalaisen pellolla, jonne perustettiin uuteen kuituhampun viljelyhankkeeseen liittyvä pilottiviljelmä. Tämänkaltaista automatiikkaa tarvitaan yksikkökokojen kasvaessa. Tehdään siitä näkkileipääkin. 044 332 5320 MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. MARJATTA KURVINEN JARNO HILTUNEN. Kuitu on sitkeää ja sylttäytyy koneiden pyöriviin osiin, hän kertoo. On merkillepantavaa, että kolmikko tulee täysin perinteisten, vahvojen metsätalousalueiden ulkopuolelta, aivan pääkaupungin vierestä. Yksi vaihtoehto on käyttää kuituhampusta valmistettuja esineitä muovin korvaajana ja käyttää siinä 3d-tulostusta. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. – Hamppu on aika vaativa viljelyolosuhteiden suhteen varsinkin kasvun alkuvaiheessa. Näkisin, että automatiikan tuonti sinne (navettaan) on tulevaisuutta, Komulainen toteaa. Valmis sen pitäisi olla lokamarraskuun vaihteessa. Kotileipomo Sydänjuuri Nakertaja Puh. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. Kati Hoppula kertoo, että heidän tilallaan kuituhampun viljelyä kokeillaan jo toista vuotta. Historiatietoja viljelystä löytyy 1910-luvulta saakka. VAIKKA IHMISTYÖN tarve on vähentynyt, tarvitaan sitä edelleen esimerkiksi puhdistuksessa, ruokkimisessa ja vasikoiden hoidossa. Mutta ihan oikopäätä viljelyä ei voi käynnistää. Viljapelloilta Kettusella ei ole vielä tietoa, mutta hänelle on muodostunut kuva, että viljastakin saataisiin ainakin kohtalainen sato. – Näyttäytyykö se myös tuottajapuolella hintojen nousuna. – Aika iso tuotto, laskee Lassi Keränen. Opastavaa otetta ja kiinnostusta nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien ennakkoluulottomaan esittelemiseen ei voi kuin tervehtiä ilolla. Jäljelle jäävien tilojen lehmämäärät ja sitä myötä myös tuotannon määrä tilaa kohden on kasvanut. Meijeriin lähetetyn maidon määrässä edellä ovat Sotkamo ja Puolanka. – Heille, jotka viljelevät erikoiskasveja, hamppua voi hyödyntää välikasvina, suosittelee tutkija Kati Hoppula Luonnonvarakeskuksesta. KUHMO Meijerimaidon ja tilojen määrät Meijeriin lähetetty maito / 1000 l 1996: 12 590 2017: 12 462 2018: 12 265 Tilat / kpl 1996: 181 2017: 51 2018: 48 Keskimäärin litraa / tila /1000l 1996: 70 2017: 244 2018: 256 Lähde: Kainuun ely-keskus / maaseutupalvelut -yksikkö n Tapio Komulainen esittelee rakenteilla olevaa navettaa Tuomas Kettuselle. Kainuun ely-keskuksen taulukosta käy ilmi, että Kuhmossa on eniten maitotiloja koko Kainuussa. Rakenteilla on yhden robotin yksikkö, jossa automaatti hoitaa lypsämisen ja pitkälti myös eläinten ruokkimisen. Oikealla asenteella nuorille – niin tytöille kuin pojillekin – löytyy varmasti työtä kotiseudulta. MAATALOUDELLA menee Tuomas Kettusen mielestä kohtalaisesti jos katsotaan kokonaiskuvaa. Työ on itsenäistä, vastuullista, sitovaa ja samalla palkitsevaa. – Kyllähän tässä on tietynlaisia vivahteita, että mihin tämä on menossa. n Paltamon pilottiviljelmän kuituhamppu on kasvanut yli 2-metriseksi. Metsuritrion kokemukset ovat ainakin myönteiset! TIMO KYLLÖNEN Asenne ratkaisee myös maaja metsätalouden yrittäjyydessä Automatiikka tulevaisuutta lähiruoan tuotannossa JARNO HILTUNEN Maitotilojen määrä on Kuhmossa laskenut dramaattisesti 1990-luvulta, mutta kokonaislitramäärään sillä ei juuri ole ollut vaikutusta. Maatalousyrittäjän pitääkin olla sinut automatiikan kanssa. Myönteiseksi signaaliksi Kettunen listaa sen, että hallitus aikoo pääomittaa lisää Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa
Kasvusto on matalaa turvemaalla, mutta sopivalla maalajilla kasvit ovat kasvaneet kesän aikana 2,5-metrisiksi. Tässä Lähiruoka-liitteessä katsotaan ympäröivää luontoa monesta eri näkökulmasta. 050 438 0972 Kustantaja: SLP Kustannus Oy Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Päätoimittaja Timo Kyllönen, p. Nyt sen käyttökohteet ovat paljon monipuolisempia. Hampun kasvuston ja juurimassan kokonaismäärä on paljon suurempi kuin monen muun viljelykasvin. – Kuituhamppu on erittäin hyvä maanparannuskasvi, sillä saadaan lisättyä maahan orgaanisen aineksen määrää, lisää multavuutta ja kuohkeutta, maatilayritysasiantuntija Maarit Partanen ProAgriasta kertoo. VAIKKA IHMISTYÖN tarve on vähentynyt, tarvitaan sitä edelleen esimerkiksi puhdistuksessa, ruokkimisessa ja vasikoiden hoidossa. Rakentamiseen käytettynä kuituhamppu on yhtä kestävä ratkaisu kuin puun käyttö, miettii Lassi Keränen ja ennakoi, että tämän ominaisuutensa ansiosta hampunviljelyyn voi tulla jonkinlaista tukea. On merkillepantavaa, että kolmikko tulee täysin perinteisten, vahvojen metsätalousalueiden ulkopuolelta, aivan pääkaupungin vierestä. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. – Maidon tuotantohinnoissa ei ole nähty nousuja, toteaa Kettunen. Hyrynsalmelainen Lassi Keränen kertoo, että hänen tilallaan on yhä osuus vanhaan hamppulikopaikkaan. – Eihän se pääse edes kolmeen euroon. Lisäksi viljelyä kokeillaan Sotkamon Kuolaniementien varressa parilla tilalla. Ollaan Paltamossa Markku ja Pertti Karjalaisen pellolla, jonne perustettiin uuteen kuituhampun viljelyhankkeeseen liittyvä pilottiviljelmä. Esimerkiksi puulusikoiden sijaan voitaisiin tehdä hamppulusikoita. Ongelmia on ilmennyt muun muassa kuituhampun korjuussa. – Tähän mahtuu 70 lypsävää, ja nuori karja tulee saman katon alle. Oikealla asenteella nuorille – niin tytöille kuin pojillekin – löytyy varmasti työtä kotiseudulta. Nuorten naisten yrittäjyys sai kipinän metsäalan ammattilaiselta. Tämä koulutti, opasti ja ohjasi nuoret hiljalleen metsätöihin. Tehdään siitä näkkileipääkin. Kuitu on sitkeää ja sylttäytyy koneiden pyöriviin osiin, hän kertoo. – Pienellä porukalla ei pystytä isoja yksiköitä hoitamaan. Yksi näistä navetoista sijaitsee Akonahden tilalla. Jäljelle jäävien tilojen lehmämäärät ja sitä myötä myös tuotannon määrä tilaa kohden on kasvanut. Ihmistyö on kallista ja työmäärä iso. Meijeriin lähetetyn maidon määrässä edellä ovat Sotkamo ja Puolanka. – Näyttäytyykö se myös tuottajapuolella hintojen nousuna. 050 414 1253 Kainuuntie 18, 88600 Sotkamo toimitus.sotkamolehti@slpmedia.fi Päätoimittaja Pekka Lassila, p. Hampulla korvataan puuvillan viljelyä. Hamppua voidaan käyttää katteena puutarhoissa, eläinten kuivikkeena tai kompostikuivikkeena, siitä voidaan tehdä akustiikkapaneeleja, eristelevyä ja hamppubetonia. – Kyllähän tässä on tietynlaisia vivahteita, että mihin tämä on menossa. – Aika iso tuotto, laskee Lassi Keränen. Viljelyn kannattavuudesta ei kuitenkaan tarkkaa tietoa ole, ja sitäkin lasketaan vuoden 2020 syksyyn kestävässä hankkeessa. Vaikka kuituhamppupellossakin on huumaava tuoksu, huumausaineeksi kasvista ei ole. Kuhmossa kuitenkin riittää uskoa tulevaisuuteen, mistä kertovat parhaillaan käynnissä olevat kolme navettainvestointia. Opastavaa otetta ja kiinnostusta nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien ennakkoluulottomaan esittelemiseen ei voi kuin tervehtiä ilolla. Nyt, kun syksyn sato alkaa olla kellareissa, pakastimissa ja hillopurkeissa, on hyvä aika katsoa ympäröivää Kainuuta laajemmasta näkökulmasta: mihin kaikkeen meillä onkaan mahdollisuuksia. Tietokone raportoi eläinten lypsyllä käymisestä, ruokailusta ja terveydentilasta. Kati Hoppula kertoo, että heidän tilallaan kuituhampun viljelyä kokeillaan jo toista vuotta. Tiistai 1.10.2019 3 LÄHIRUOKA 2 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA www.kinnusenmylly.fi Kinnusen Myllyn jauhot Läheltä meitä Jauhettu ja pakattu Utajärvellä MARJATTA KURVINEN Kari Kivivuori ja Pertti Karjalainen yrittävät käsivoimin vetää hamppukuitua poikki eikä se meinaa millään katketa, kunnes Kivivuori lopulta saa sitkeän kuidun napsahtamaan poikki. Myönteiseksi signaaliksi Kettunen listaa sen, että hallitus aikoo pääomittaa lisää Maatilatalouden kehittämisrahasto Makeraa. Hanke on Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja ProAgrian yhteinen. – Heille, jotka viljelevät erikoiskasveja, hamppua voi hyödyntää välikasvina, suosittelee tutkija Kati Hoppula Luonnonvarakeskuksesta. Metsuritrion kokemukset ovat ainakin myönteiset! TIMO KYLLÖNEN Asenne ratkaisee myös maaja metsätalouden yrittäjyydessä Automatiikka tulevaisuutta lähiruoan tuotannossa JARNO HILTUNEN Maitotilojen määrä on Kuhmossa laskenut dramaattisesti 1990-luvulta, mutta kokonaislitramäärään sillä ei juuri ole ollut vaikutusta. Erityisen kiinnostavaa luettavaa tässä liitteessä on kolmen nuoren naisen perustama Metsuritrio, joka tekee päivätyökseen täysipainoista metsurintyötä taimikon ja nuoren metsän hoidossa. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. – Ei meinannut löytyä sopivaa korjuukalustoa. Pellon laidalle kokoontuneet viljelijät sekä Luken ja ProAgrian asiantuntijat laskeskelevat jo tuottoa. Tämänkaltaista automatiikkaa tarvitaan yksikkökokojen kasvaessa. Maaseutusihteeri Tuomas Kettunen sanoo tuottajien arvostuksen kuitenkin olevan heikko siinä suhteessa, mitä on laskettu maitotilallisten tuntipalkaksi. Siitä saa myös elintarvikkeita, snackeja, rouhetta, öljyä ja näkkileipää. n Paltamon pilottiviljelmän kuituhamppu on kasvanut yli 2-metriseksi. Säilörehun osalta ensimmäinen sato oli Kettusen mukaan hyvä ja nautakarjanpitäjät ovat saaneet rehua asianmukaisesti. KUHMO Meijerimaidon ja tilojen määrät Meijeriin lähetetty maito / 1000 l 1996: 12 590 2017: 12 462 2018: 12 265 Tilat / kpl 1996: 181 2017: 51 2018: 48 Keskimäärin litraa / tila /1000l 1996: 70 2017: 244 2018: 256 Lähde: Kainuun ely-keskus / maaseutupalvelut -yksikkö n Tapio Komulainen esittelee rakenteilla olevaa navettaa Tuomas Kettuselle. Kuituhampun viljely on tarkkaan säädeltyä ja viranomaiset tarkistavat, ettei kuituhamppuviljelmän kasveissa ole liikaa huumaavia ainesosia. Viljapelloilta Kettusella ei ole vielä tietoa, mutta hänelle on muodostunut kuva, että viljastakin saataisiin ainakin kohtalainen sato. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. Karjan määrissä puhutaan 120 – 130 eläimestä. Yksi vaihtoehto on käyttää kuituhampusta valmistettuja esineitä muovin korvaajana ja käyttää siinä 3d-tulostusta. Mutta ihan oikopäätä viljelyä ei voi käynnistää. – Itsestä on kiinni, miten tiedon pystyy hyödyntämään. Nyttemmin on käyty keskusteluja vapaan lehmän maidosta. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! Tilauksesta hapanjuurileipiä HAPANJUURELLA LEIVOTTUA, ILMAN HIIVAA TIETENKIN! Leipälauantait kahvila Seurapiirissä. Ennen hampusta tehtiin lankaa, köysiä, tekstiilejä ja paperia. Ruoantuotanto ja metsätalous ovat ilman muuta tulevaisuuden aloja, joilla riittää työtä. – Paljon keskitytään seurantapuoleen, että eläimet voivat hyvin, Komulainen lisää. Sama malli toimisi epäilemättä myös Kainuussa ja kaikessa maaja metsätaloudessa. MAATALOUDELLA menee Tuomas Kettusen mielestä kohtalaisesti jos katsotaan kokonaiskuvaa. HAMPPU ON Kainuussa vanha viljelykasvi, ja sen viljelyala oli enimmillään maakunnassa noin 150 hehtaarin luokkaa. Maarit Partanen, Lassi Keränen ja Kati Hoppula toteavat, että kuituhampun juuret ovat tehneet hyvää maan rakenteelle. Esillä on perinteisen maanviljelyksen ohella asiaa kotipuutarhasta, uudenlaisesta pienyrittäjyydestä ja myös uusista mahdollisuuksista, joita perinteinen metsätalous tarjoaa. KUSTANNUSTEN KASVU tuntuu myös maatiloilla, sillä tulopuoli ei ole kasvanut samaan tahtiin. Automaattilypsynavetta tuottaa valtavasti tietoa. 044 332 5320 MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. Työ on itsenäistä, vastuullista, sitovaa ja samalla palkitsevaa. Jo Karjalaisten viljelmällä huomaa, että kaikille maalajeille, kuten turvemaille, viljely ei sovi. Valmis sen pitäisi olla lokamarraskuun vaihteessa. Alkutuotannon työt täyttävät nämä kriteerit täydellisesti. 0400 456 848 Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi toimitus.ylakainuu@slpmedia.fi Päätoimittaja Sirkku Rautio, p. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. Keski-Euroopassa kuituhamppua viljellään jo kymmenien tuhansien hehtaarien alalla ja myös Kiinassa viljely lisääntyy. Muun muassa lohkon vesitalouden täytyy olla kunnossa, kertoo Maarit Partanen. Tilaisuus on maksuton, lounas omakustanteinen Ilmoi?autuminen järjestelyiden takia 22.11. Maatalousyrittäjän pitääkin olla sinut automatiikan kanssa. HIILEN SIDONNASSA maaperään hamppu on myös erinomainen kasvi. Vaikka siemenkustannus on aika iso, nelisensataa euroa hehtaarilta, kuiva-ainetta kertyy hehtaarilta 11 tonnia. Näkisin, että automatiikan tuonti sinne (navettaan) on tulevaisuutta, Komulainen toteaa. Tutkimusten mukaan nuoria ei kiinnosta perinteinen kello 8–16 välillä tapahtuva kellokorttityö, vaan työltä kaivataan runsasta valinnanvapautta ja mahdollisuutta itseohjautuvuuteen. Kotileipomo Sydänjuuri Nakertaja Puh. Kauppakatu 11, 87100 Kajaani ks.toimitus@kainuunsanomat.fi Päätoimittaja Sanna Keskinen, p. 044 320 1587, henna.hietakangas@maajako?talousnaiset.. Rakenteilla on yhden robotin yksikkö, jossa automaatti hoitaa lypsämisen ja pitkälti myös eläinten ruokkimisen. 040 413 9382 Kuituhamppu tulee takaisin Se sitoo hiiltä, parantaa maaperää ja voi korvata muovia ja puuvillaa. Kainuun ely-keskuksen taulukosta käy ilmi, että Kuhmossa on eniten maitotiloja koko Kainuussa. – Hamppu on aika vaativa viljelyolosuhteiden suhteen varsinkin kasvun alkuvaiheessa. mennessä www.lyy?.?/reg/maistuvakainuu Tervetuloa! MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä MAISTUVAMPI KAINUU -elintarvikepäivä 28.11.2019 Kajaani, Koskikatu 2, Kaukametsä klo 9:30-15.00 Järjestelyistä vastaa Maistuva Kainuu ja MaaseutuHaravahankkeet PÄIVÄN AIHEINA * Ruoka matkailun mahdollisuutena * Luonnontuo?eet kasvun kärjessä * llmastoystävällinen ja älykäs ruoka Lisä?edot: Henna Hietakangas p. Niitä on kuutisenkymmentä päätä, kertoo työmaalla Tapio Komulainen . MARJATTA KURVINEN JARNO HILTUNEN. Historiatietoja viljelystä löytyy 1910-luvulta saakka. Siinä selvitetään, voisiko kuituhampun tuotantoketjun käynnistää Kainuussa ja Pohjois-Savossa
Ruoantuotanto kuluttaa noin 70 prosenttia maapallon makean veden varannoista, runsaasti ravinteita sekä energiaa ja hallitsee huomattavaa osaa, noin 50 prosenttia, maapinta-alasta. Tukkipuun latvasta kertyy aina myös kuitupuuta, ja kun OMISTAJAT Vuonna 2016 seitsemän kainuulaista yksityistä omisti yli tuhannen hehtaarin metsätilan. JUHA NEUVONEN Kalevi Seppänen, Kajaani: Ennen saatiin perunat, mutta nykyään ei enää ole viljelty perunaa, kun kaupasta saa niin halvalla. Kuhmolaisen Ari Huotarin omistuksessa on 1 218 hehtaaria, ja valtakunnallinen sijoitus 84:s. – Kainuun metsien kantohinnat ovat muutenkin olleet alavireiset. Samalla myös tämän ruoan tuotantoon käytetyt resurssit on kulutettu turhaan. Lähde: Iltasanomat 27.8.2019. Väestönkasvu lisää ruoan tarvetta eli samalla se kasvattaa kuormitusta. Puunmyyntitulot lisäsivät tuottoa 4,4, puuston nettokasvu 0,2 ja valtion tuet 0,1 prosenttiyksiköllä.. Marttojen mukaan maailman kaikesta tuotetusta ruoasta kolmannes päätyy hävikkiin jossain ruokaketjun vaiheessa. Esimerkiksi Itämeren suurin ravinnekuormittaja on ympäröivien maiden maatalous. Myös kaupat tekevät oman osansa hävikin vähentämiseksi. MARI HEIKURA Raimo Huusko, Sotkamo: En paljon mitään. Hän arvioi, ettei pelkällä puun tuotannolla saada rahastojen ennustamaa seitsemän prosentin tuottoa vaan oletuksena lienee myös itse kiinteistön hinnan nousu. Viime vuoden alussa voimaan tullut niin sanottu MARA-asetus herätti toiveen, että jopa 80 prosenttia tuhkasta saataisiin hyötykäyttöön. Kotitalouksien ostamasta ruoasta kuusi prosenttia päätyy roskiin. MARTTALIITON mukaan ruoantuotannon maankäytön tai vedenkäytön määrää ei voida juurikaan lisätä, sillä maailmassa on jo useita alueita, joissa kärsitään vesipulasta. Sekä Suutari että Kanniainen ovat kartuttaneet metsäomaisuuttaan vielä viime suosinakin. Vuonna 2013 yksityisten metsätilakokonaisuuksien keskikoko oli 42,4 hehtaaria, vuonna 2016 hieman suurempi, 43,4 hehtaaria. Lähde: Tilastokeskus SUURIMMAT Suomen sadan suurimman metsänomistajan listalla on useita kainuulaisia, mutta kahden vuoden takaiseen listaan verrattuna moni kainuulainen on pudonnut listalta. JUHA NEUVONEN Paikallisen maaja metsätalouden puolesta vuodesta 1945 ANTERO KOMULAINEN ANTERO KOMULAINEN Viimevuotisista tykkylumimetsien hakkuista ei saatu kunnon kantohintaa, ja muutenkin Kainuun kantohinnat ovat alakantissa verrattuna muuhun Suomeen. Vuonna 2013 omistajia oli vielä yhteensä 13 148. – Mutta ei se nyt näytä kauhean todennäköiseltä, Uotila sanoo. Raija Seppänen, Suomussalmi: Perunaa, sipulia, porkkanaa, mansikoita, vadelmia, herneitä ja salaattia. Kainuun metsien tulevan tuoton kannalta tärkeää on kantohinnan kehitys, mihin taas vaikuttaa se, kuinka lähellä puuta jalostetaan. Aamiaiselta jääneen puuron voi kätkeä sämpylätaikinaan tai vanhanaikaisesti kuumentaa rasvassa pannulla ruskeaksi ja nauttia maidon ja marjojen kera. On tullut todella hyvä sato, erityisesti perunasta. KAINUUSSA TILANNE oli viime vuonna poikkeuksellinen tykkylumihakkuiden lisäksi myös siksi, että viime vuonna maakunnassa hakatun puun arvo oli korkeampi kuin tilalle kasvaneen puuston arvo. Metsän omistamisen suurin epävarmuustekijä on puun kysyntä, mihin vaikuttaa se, tuleeko uusia sellutehtaita. Ruoantuotanto vaatii paljon erilaisia luonnonresursseja ja siten se kuormittaa ympäristöä. Esimerkiksi keitetyt perunat ja kasvikset sopivat sosekeittojen pohjaksi tai sämpylätaikinan jatkeeksi. – Kainuussa sijaitsee kaksi merkittävää puun ostaja, Kuhmo Oy ja Pölkky Oy, ja niiden merkitys Kainuun metsätaloudelle on elintärkeä, sanoo Uotila. Kuivaneet leivät taas voi paahtaa pannulla ja nauttia hillon kanssa tai kuutioida ja paahtaa leivästä krutonkeja keiton tai salaatin lisäkkeeksi. Marttojen mukaan hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. MARJUT LEHTO KUHMOLAINEN Tuhkaa syntyy vuosittain arviolta noin 1,3 miljoonaa tonnia, ja jopa puolet siitä päätyy kaatopaikoille. – Käytön lisäämiseksi tarvitaan lisää tietoa tuhkan ominaisuuksista ja hyödynnettävyydestä, Koneyrittäjien metsänparannustyöryhmän puheenjohtaja Jari Vento sanoi Metsänparannuspäivässä Ikaalisissa syyskuussa. Tämä tarkoittaa noin miljoonan tonnin tuhkamäärää vuodessa. Kuolinpesien omistuksessa oli vuonna 2013 kaikkiaan 1 863 metsätilaa, vuonna 2016 yhteensä 1 684 metsätilaa. Se oli silti enemmän kuin vuosiin, sillä esimerkiksi vuosina 2012, 2013 ja vuonna 2015 tuotto oli Kainuussa miinusmerkkinen ja vielä huonompi kuin naapurimaakunnissa lähinnä kantohintojen laskun takia. TIMO KYLLÖNEN n Kotitalouksilla on suuri vastuu hävikkiruoan määrän vähentämisessä. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto oli kaksinkertainen ja 12 prosenttiyksikköä parempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo. Kolme niistä oli verotusyhtymää. Tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että tykkylumituhoja korjattiin paljon eikä kyseisistä hakkuista saatu täyttä hintaa korkeiden korjuukustannusten ja puun laadun takia. Tuhkaa on käytetty maarakennukTuhkan käyttöä voi lisätä huomattavasti KUHMOLAINEN Marttaliitto tiedottaa, että ruoantuotannolla ja -kulutuksella on suuri vaikutus ympäristöön: ne aiheuttavat yhdessä noin viidenneksen koko hiilijalanjäljestämme. Liitto muistuttaakin, että omaa hiilijalanjälkeä on tehokkainta pienentää ruoankulutuksen muutoksilla. Vastaavasti Kainuussa pitää omistaa neljä kertaa enemmän metsää kuin Päijät-Hämeessä päästäkseen samaan tuottoon. Tilanne ei kuitenkaan ollut Kainuussa yhtä hyvä. Näyttää, että ainakin kuitupuun hintaan on selvästi vaikuttanut Kemijärven tehtaan sulkeminen, sanoo tutkija Esa Uotila Luonnonvarakeskuksesta. Vuonna 2018 tuottoon vaikutti eniten kantohintojen nousu 8,8 prosenttiyksiköllä. Lisäksi maatalous ja siihen käytettävät ravinteet ovat merkittävimpiä vesistöjen saastuttajia. METSÄKIINTEISTÖJEN kauppa on käynyt Kainuussa vilkkaana viime vuosina, ja markkinat ovat muun Suomen tapaan jopa ylikuumentuneet, vaikka Kainuussa metsämaan hinta onkin Uotilan mukaan vielä ollut kohtuullinen. Puolankalainen Pasi Kanniainen omistaa 2 714 hehtaaria metsää ja sijoittuu sillä maan 12:nnelle sijalle. Valtioneuvoston asetus koskee eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa. Kainuussa sekä tuotto, 8,4 prosenttia, että kantohintojen nousun vaikutus tuottoon, 5,3 prosenttia, oli vuonna 2018 Suomen matalin. Vastaava luku esimerkiksi vuonna 2016 oli noin 40,8 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tuli yllättävän hyvä sato, perunaa tuli erittäin hyvin. Lisäksi on viinimarjapensaita. Nettokantorahatuloa Kainuuseen tuli viime vuonna noin 88,2 miljoonaa euroa, josta yksityismetsänomistajille noin 58,9 miljoonaa euroa. Hän omistaa 1 318 hehtaaria metsää. Neljänneksi eniten metsää koko maassa omistaa kajaanilainen Harri Suutari, 5 274 hehtaaria. Vaikka viime vuonna tuotto olikin korkea, Uotilan mukaan realistisempaa on laskea tuotto pitkällä tähtäimellä koko maassa neljän prosentin tasolle. Maarakennusja lannoituskäyttöön sopivaa tuhkaa syntyy erityisesti puun ja turpeen poltosta. Seppo Pulkkinen, Kuhmo: Perunaa lähinnä ja lisäksi jonkin verran porkkanoita ja viinimarjoja. Verotusyhtymien määrä oli hienoisessa laskusta 3 281:stä 3 221:een. ARKISTO: JUHA NEUVONEN ” Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta. Neljälle uudelle sellutehtaalle puuta tuskin riittää, mutta ainakin kahdelle, sanoo Esa Uotila. MARI HEIKURA Minna Rokolampi, Kajaani: Omalta pihalta saan kauneutta ja silmäniloa. Jonkinlainen riski on myös se, että hakkuumääriä ruvetaan rajoittamaan ilmastonmuutoksen takia. Kainuussa yksityisiä metsänomistajia (henkilöitä, pariskuntia, verotusyhtymiä tai kuolinpesiä) oli vuonna 2016 yhteensä 12 412. UUSILLE SELLUTEHTAILLE olisi PohjoisSuomessa jo kestävien hakkuumahdollisuuksienkin vuoksi tilaa. Kuivaneista leivistä ja sämpylöistä voi tehdä myös korppujauhoja, joita käytetään vaikka lihapullataikinaan. Viime vuosi oli metsäsijoittajalle hyvä MARJATTA KURVINEN Vuoden 2018 korkeat kantohinnat nostivat puuntuotannon reaalisen sijoitustuoton Suomessa korkeammalle kuin vuosiin, 13 prosenttiin. Heistä yksin tai yhdessä puolison kanssa metsää omisti vuonna 2013 yhteensä 8 004 henkilöä, vuonna 2016 yhteensä 7507 henkilöä. Metsän ostaminen Kainuusta millä hinnalla tahansa ei todellakaan ole kannattavaa. Tiistai 1.10.2019 5 LÄHIRUOKA 4 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Gallup: Mitä kaikkea saat omasta maasta. Näin ollen ruoantuotannon hiilijalanjälkeen voikin vaikuttaa helpoiten vähentämällä hävikkiruoan määrää. POHJOIS-SUOMEN metsien heikompaa tuottoa Etelä-Suomeen verrattuna selittävät heikommat kasvuolosuhteet, eli hakattavaa hehtaaria kohti on vähemmän. Metsää ovat Kainuusta ostaneet paljon myös metsäsijoitusrahastot, jotka lupaavat sijoittajille jopa seitsemän prosentin tuottoa. Viinimarjoja kyllä saadaan, ja omasta metsästä polttopuuta omiin tarpeisiin ja sieltäkin marjoja. MARJUT LEHTO Tarja Mikkonen, Suomussalmi: Perunaa ja sipulia. – Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Esa Uotila. Tuhkaa käytetään lannoitteena, mutta sitä voi käyttää myös maarakentamisessa korvaamaan arvokkaita materiaaleja: mursketta ja luonnonhiekkoja. Kaksi vuotta aiemmin yli tuhannen hehtaarin omistajia oli yhteensä viisi. SUOMALAISEN ruokahävikki on keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, eli yhteensä kotitalouksissa päätyy ruokaa jätteeksi 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Juttu perustuu Metsäkeskukselta saatuihin tietoihin. Luken laskelmassa metsän sijoitustuotto on jaettu viiteen osaan. Hyötypuutarhaa minulla ei ole. Omenoita on niin paljon, ettei oikein tiedä, mihin niiden kanssa joutuu. Eila Huotari, Kuhmo: Perunoita kesämökkitontin perunamaalta ja kotipihasta viinimarjoja sekä kukkia koristeeksi. ESA UOTILA tehdään kuutio sahatavaraa, tulee lisäksi kuutio haketta, jolle pitäisi löytää Uotilan mukaan muitakin hyödyntämiskohteita kuin poltto energiaksi. Kun rupeaa miettimään, niin on vähän laiskistuttu. Uotilan mukaan ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää myöskään pitää omistuksessaan perintömetsiä, jos ei tiedä metsätaloudesta, metsällä ei ole tunnearvoa ja asuu metsäpalstasta kaukana. Kainuulaisiakin pääsee vuosittain listalle mukaan, mutta ainakaan heidän kainuulaiset metsäomistuksensa eivät ole yhtä tuottoisia kuin vastaavat eteläisemmässä Suomessa. Metsien inventointitietojen mukaan Kainuussa on hakattu viime vuosina noin 18 prosenttia vähemmän kuin kestävä hakkuumäärä olisi. Viinimarjoja. Maija-Liisa Kilpeläinen, Sotkamo: Perunna, herneitä, persiljaa, tillejä, muista yrttejä, viinimarjoja. Näin ollen vuosittain julkistettavat listat maan suurimmista metsänomistajat antavat omaisuudesta vääristyneen kuvan. Niiden pinta-ala oli yhteensä 11 599 hehtaaria. Omakotitalon pihalla on nurmikkoa, pari kukkapenkkiä ja lumipalloheisi. Marttojen niksivalikoimaan kuuluvat erilaiset tavat hyödyntää pienetkin määrät tähteitä. Pelkät tukkipuun ostajat eivät riitä, vaikka tukkipuusta saakin parhaan hinnan. Kyse ei kuitenkaan ole ylihakkuista vaan siitä, että hakatun tukkipuun arvo on korkeampi kuin tilalle kasvavan kuitupuun arvo. Ruoankulutus on ympäristöasia n Esa Uotila Lukesta epäilee, onko järkevää pitää omistuksessaan esimerkiksi perimäänsä metsää, jos asuu kaukana, ei tunne metsätaloutta eikä metsään ole tunnesiteitä. Niistä neljän omisti joko yksi henkilö tai pariskunta. LUONNONVARAKESKUS julkaisi metsän sijoitustuotosta tietoja vastikään. Sotkamolainen Antti Kela on sijalla 69. Kainuun metsien hehtaarikohtainen liiketulos nousi silti vuonna 2018 eniten Suomessa, 36 prosenttia
ARKISTO: JUHA NEUVONEN ” Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta. Lisäksi maatalous ja siihen käytettävät ravinteet ovat merkittävimpiä vesistöjen saastuttajia. Liitto muistuttaakin, että omaa hiilijalanjälkeä on tehokkainta pienentää ruoankulutuksen muutoksilla. Hyötypuutarhaa minulla ei ole. Lisäksi on viinimarjapensaita. Tänä vuonna tuli yllättävän hyvä sato, perunaa tuli erittäin hyvin. ESA UOTILA tehdään kuutio sahatavaraa, tulee lisäksi kuutio haketta, jolle pitäisi löytää Uotilan mukaan muitakin hyödyntämiskohteita kuin poltto energiaksi. Maarakennusja lannoituskäyttöön sopivaa tuhkaa syntyy erityisesti puun ja turpeen poltosta. Verotusyhtymien määrä oli hienoisessa laskusta 3 281:stä 3 221:een. JUHA NEUVONEN Kalevi Seppänen, Kajaani: Ennen saatiin perunat, mutta nykyään ei enää ole viljelty perunaa, kun kaupasta saa niin halvalla. Se oli silti enemmän kuin vuosiin, sillä esimerkiksi vuosina 2012, 2013 ja vuonna 2015 tuotto oli Kainuussa miinusmerkkinen ja vielä huonompi kuin naapurimaakunnissa lähinnä kantohintojen laskun takia. Hän omistaa 1 318 hehtaaria metsää. Kotitalouksien ostamasta ruoasta kuusi prosenttia päätyy roskiin. Pelkät tukkipuun ostajat eivät riitä, vaikka tukkipuusta saakin parhaan hinnan. Heistä yksin tai yhdessä puolison kanssa metsää omisti vuonna 2013 yhteensä 8 004 henkilöä, vuonna 2016 yhteensä 7507 henkilöä. Vastaavasti Kainuussa pitää omistaa neljä kertaa enemmän metsää kuin Päijät-Hämeessä päästäkseen samaan tuottoon. Kyse ei kuitenkaan ole ylihakkuista vaan siitä, että hakatun tukkipuun arvo on korkeampi kuin tilalle kasvavan kuitupuun arvo. MARJUT LEHTO KUHMOLAINEN Tuhkaa syntyy vuosittain arviolta noin 1,3 miljoonaa tonnia, ja jopa puolet siitä päätyy kaatopaikoille. Puunmyyntitulot lisäsivät tuottoa 4,4, puuston nettokasvu 0,2 ja valtion tuet 0,1 prosenttiyksiköllä.. – Päijät-Hämeen kuusitukin pystykauppahinta oli lähes neljä kertaa korkeampi kuin Lapin mäntykuitupuun hinta, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Esa Uotila. Marttojen mukaan maailman kaikesta tuotetusta ruoasta kolmannes päätyy hävikkiin jossain ruokaketjun vaiheessa. Kuolinpesien omistuksessa oli vuonna 2013 kaikkiaan 1 863 metsätilaa, vuonna 2016 yhteensä 1 684 metsätilaa. Viinimarjoja. Lähde: Tilastokeskus SUURIMMAT Suomen sadan suurimman metsänomistajan listalla on useita kainuulaisia, mutta kahden vuoden takaiseen listaan verrattuna moni kainuulainen on pudonnut listalta. Näyttää, että ainakin kuitupuun hintaan on selvästi vaikuttanut Kemijärven tehtaan sulkeminen, sanoo tutkija Esa Uotila Luonnonvarakeskuksesta. Kainuussa sekä tuotto, 8,4 prosenttia, että kantohintojen nousun vaikutus tuottoon, 5,3 prosenttia, oli vuonna 2018 Suomen matalin. TIMO KYLLÖNEN n Kotitalouksilla on suuri vastuu hävikkiruoan määrän vähentämisessä. – Kainuussa sijaitsee kaksi merkittävää puun ostaja, Kuhmo Oy ja Pölkky Oy, ja niiden merkitys Kainuun metsätaloudelle on elintärkeä, sanoo Uotila. Näin ollen ruoantuotannon hiilijalanjälkeen voikin vaikuttaa helpoiten vähentämällä hävikkiruoan määrää. Vuonna 2013 omistajia oli vielä yhteensä 13 148. Eila Huotari, Kuhmo: Perunoita kesämökkitontin perunamaalta ja kotipihasta viinimarjoja sekä kukkia koristeeksi. Samalla myös tämän ruoan tuotantoon käytetyt resurssit on kulutettu turhaan. Vastaava luku esimerkiksi vuonna 2016 oli noin 40,8 miljoonaa euroa. Ruoankulutus on ympäristöasia n Esa Uotila Lukesta epäilee, onko järkevää pitää omistuksessaan esimerkiksi perimäänsä metsää, jos asuu kaukana, ei tunne metsätaloutta eikä metsään ole tunnesiteitä. MARJUT LEHTO Tarja Mikkonen, Suomussalmi: Perunaa ja sipulia. Kuivaneista leivistä ja sämpylöistä voi tehdä myös korppujauhoja, joita käytetään vaikka lihapullataikinaan. Tilanne ei kuitenkaan ollut Kainuussa yhtä hyvä. MARI HEIKURA Minna Rokolampi, Kajaani: Omalta pihalta saan kauneutta ja silmäniloa. – Kainuun metsien kantohinnat ovat muutenkin olleet alavireiset. Sotkamolainen Antti Kela on sijalla 69. Myös kaupat tekevät oman osansa hävikin vähentämiseksi. POHJOIS-SUOMEN metsien heikompaa tuottoa Etelä-Suomeen verrattuna selittävät heikommat kasvuolosuhteet, eli hakattavaa hehtaaria kohti on vähemmän. Tämä tarkoittaa noin miljoonan tonnin tuhkamäärää vuodessa. – Käytön lisäämiseksi tarvitaan lisää tietoa tuhkan ominaisuuksista ja hyödynnettävyydestä, Koneyrittäjien metsänparannustyöryhmän puheenjohtaja Jari Vento sanoi Metsänparannuspäivässä Ikaalisissa syyskuussa. Tämä johtuu ainakin osaksi siitä, että tykkylumituhoja korjattiin paljon eikä kyseisistä hakkuista saatu täyttä hintaa korkeiden korjuukustannusten ja puun laadun takia. Kainuun metsien tulevan tuoton kannalta tärkeää on kantohinnan kehitys, mihin taas vaikuttaa se, kuinka lähellä puuta jalostetaan. Kuhmolaisen Ari Huotarin omistuksessa on 1 218 hehtaaria, ja valtakunnallinen sijoitus 84:s. Nettokantorahatuloa Kainuuseen tuli viime vuonna noin 88,2 miljoonaa euroa, josta yksityismetsänomistajille noin 58,9 miljoonaa euroa. – Mutta ei se nyt näytä kauhean todennäköiseltä, Uotila sanoo. Esimerkiksi Itämeren suurin ravinnekuormittaja on ympäröivien maiden maatalous. Kainuulaisiakin pääsee vuosittain listalle mukaan, mutta ainakaan heidän kainuulaiset metsäomistuksensa eivät ole yhtä tuottoisia kuin vastaavat eteläisemmässä Suomessa. KAINUUSSA TILANNE oli viime vuonna poikkeuksellinen tykkylumihakkuiden lisäksi myös siksi, että viime vuonna maakunnassa hakatun puun arvo oli korkeampi kuin tilalle kasvaneen puuston arvo. Kun rupeaa miettimään, niin on vähän laiskistuttu. METSÄKIINTEISTÖJEN kauppa on käynyt Kainuussa vilkkaana viime vuosina, ja markkinat ovat muun Suomen tapaan jopa ylikuumentuneet, vaikka Kainuussa metsämaan hinta onkin Uotilan mukaan vielä ollut kohtuullinen. Uotilan mukaan ei välttämättä ole taloudellisesti järkevää myöskään pitää omistuksessaan perintömetsiä, jos ei tiedä metsätaloudesta, metsällä ei ole tunnearvoa ja asuu metsäpalstasta kaukana. Esimerkiksi keitetyt perunat ja kasvikset sopivat sosekeittojen pohjaksi tai sämpylätaikinan jatkeeksi. Ruoantuotanto vaatii paljon erilaisia luonnonresursseja ja siten se kuormittaa ympäristöä. Kaksi vuotta aiemmin yli tuhannen hehtaarin omistajia oli yhteensä viisi. Seppo Pulkkinen, Kuhmo: Perunaa lähinnä ja lisäksi jonkin verran porkkanoita ja viinimarjoja. Vuonna 2018 tuottoon vaikutti eniten kantohintojen nousu 8,8 prosenttiyksiköllä. Metsän omistamisen suurin epävarmuustekijä on puun kysyntä, mihin vaikuttaa se, tuleeko uusia sellutehtaita. Metsää ovat Kainuusta ostaneet paljon myös metsäsijoitusrahastot, jotka lupaavat sijoittajille jopa seitsemän prosentin tuottoa. Viime vuoden alussa voimaan tullut niin sanottu MARA-asetus herätti toiveen, että jopa 80 prosenttia tuhkasta saataisiin hyötykäyttöön. Tukkipuun latvasta kertyy aina myös kuitupuuta, ja kun OMISTAJAT Vuonna 2016 seitsemän kainuulaista yksityistä omisti yli tuhannen hehtaarin metsätilan. MARI HEIKURA Raimo Huusko, Sotkamo: En paljon mitään. Tiistai 1.10.2019 5 LÄHIRUOKA 4 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Gallup: Mitä kaikkea saat omasta maasta. Puolankalainen Pasi Kanniainen omistaa 2 714 hehtaaria metsää ja sijoittuu sillä maan 12:nnelle sijalle. Marttojen mukaan hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Hän arvioi, ettei pelkällä puun tuotannolla saada rahastojen ennustamaa seitsemän prosentin tuottoa vaan oletuksena lienee myös itse kiinteistön hinnan nousu. UUSILLE SELLUTEHTAILLE olisi PohjoisSuomessa jo kestävien hakkuumahdollisuuksienkin vuoksi tilaa. Omenoita on niin paljon, ettei oikein tiedä, mihin niiden kanssa joutuu. Ruoantuotanto kuluttaa noin 70 prosenttia maapallon makean veden varannoista, runsaasti ravinteita sekä energiaa ja hallitsee huomattavaa osaa, noin 50 prosenttia, maapinta-alasta. Viinimarjoja kyllä saadaan, ja omasta metsästä polttopuuta omiin tarpeisiin ja sieltäkin marjoja. Jonkinlainen riski on myös se, että hakkuumääriä ruvetaan rajoittamaan ilmastonmuutoksen takia. Niiden pinta-ala oli yhteensä 11 599 hehtaaria. Lähde: Iltasanomat 27.8.2019. Väestönkasvu lisää ruoan tarvetta eli samalla se kasvattaa kuormitusta. Neljälle uudelle sellutehtaalle puuta tuskin riittää, mutta ainakin kahdelle, sanoo Esa Uotila. Kainuussa yksityisiä metsänomistajia (henkilöitä, pariskuntia, verotusyhtymiä tai kuolinpesiä) oli vuonna 2016 yhteensä 12 412. Näin ollen vuosittain julkistettavat listat maan suurimmista metsänomistajat antavat omaisuudesta vääristyneen kuvan. MARTTALIITON mukaan ruoantuotannon maankäytön tai vedenkäytön määrää ei voida juurikaan lisätä, sillä maailmassa on jo useita alueita, joissa kärsitään vesipulasta. LUONNONVARAKESKUS julkaisi metsän sijoitustuotosta tietoja vastikään. Vuonna 2013 yksityisten metsätilakokonaisuuksien keskikoko oli 42,4 hehtaaria, vuonna 2016 hieman suurempi, 43,4 hehtaaria. Sekä Suutari että Kanniainen ovat kartuttaneet metsäomaisuuttaan vielä viime suosinakin. Kainuun metsien hehtaarikohtainen liiketulos nousi silti vuonna 2018 eniten Suomessa, 36 prosenttia. Luken laskelmassa metsän sijoitustuotto on jaettu viiteen osaan. On tullut todella hyvä sato, erityisesti perunasta. Neljänneksi eniten metsää koko maassa omistaa kajaanilainen Harri Suutari, 5 274 hehtaaria. Niistä neljän omisti joko yksi henkilö tai pariskunta. Tuhkaa käytetään lannoitteena, mutta sitä voi käyttää myös maarakentamisessa korvaamaan arvokkaita materiaaleja: mursketta ja luonnonhiekkoja. Raija Seppänen, Suomussalmi: Perunaa, sipulia, porkkanaa, mansikoita, vadelmia, herneitä ja salaattia. Marttojen niksivalikoimaan kuuluvat erilaiset tavat hyödyntää pienetkin määrät tähteitä. Edelliseen vuoteen verrattuna tuotto oli kaksinkertainen ja 12 prosenttiyksikköä parempi kuin kymmenen vuoden keskiarvo. Omakotitalon pihalla on nurmikkoa, pari kukkapenkkiä ja lumipalloheisi. Viime vuosi oli metsäsijoittajalle hyvä MARJATTA KURVINEN Vuoden 2018 korkeat kantohinnat nostivat puuntuotannon reaalisen sijoitustuoton Suomessa korkeammalle kuin vuosiin, 13 prosenttiin. Metsien inventointitietojen mukaan Kainuussa on hakattu viime vuosina noin 18 prosenttia vähemmän kuin kestävä hakkuumäärä olisi. Tuhkaa on käytetty maarakennukTuhkan käyttöä voi lisätä huomattavasti KUHMOLAINEN Marttaliitto tiedottaa, että ruoantuotannolla ja -kulutuksella on suuri vaikutus ympäristöön: ne aiheuttavat yhdessä noin viidenneksen koko hiilijalanjäljestämme. SUOMALAISEN ruokahävikki on keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa, eli yhteensä kotitalouksissa päätyy ruokaa jätteeksi 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Maija-Liisa Kilpeläinen, Sotkamo: Perunna, herneitä, persiljaa, tillejä, muista yrttejä, viinimarjoja. Valtioneuvoston asetus koskee eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa. Juttu perustuu Metsäkeskukselta saatuihin tietoihin. Vaikka viime vuonna tuotto olikin korkea, Uotilan mukaan realistisempaa on laskea tuotto pitkällä tähtäimellä koko maassa neljän prosentin tasolle. JUHA NEUVONEN Paikallisen maaja metsätalouden puolesta vuodesta 1945 ANTERO KOMULAINEN ANTERO KOMULAINEN Viimevuotisista tykkylumimetsien hakkuista ei saatu kunnon kantohintaa, ja muutenkin Kainuun kantohinnat ovat alakantissa verrattuna muuhun Suomeen. Kolme niistä oli verotusyhtymää. Aamiaiselta jääneen puuron voi kätkeä sämpylätaikinaan tai vanhanaikaisesti kuumentaa rasvassa pannulla ruskeaksi ja nauttia maidon ja marjojen kera. Kuivaneet leivät taas voi paahtaa pannulla ja nauttia hillon kanssa tai kuutioida ja paahtaa leivästä krutonkeja keiton tai salaatin lisäkkeeksi. Metsän ostaminen Kainuusta millä hinnalla tahansa ei todellakaan ole kannattavaa
Hän sanoo, että metsäalalla ei ole juurikaan tullut vastaan naiskollegoja. Kiinnostus perunoita kohtaan kasvoi sitä myötä, kun Haataja etsi lisää tietoa netistä. ELLA HAUTAVIITA kertoo, että Metsuritrio työskentelee Länsi-Uudenmaan suunnalla eli Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella. Niinpä rupesimme tekemään näitä töitä yhdessä, Ella Hautaviita kertoo. Sitä ei hänen mukaansa kannata säikähtää. – Teemme pelkästään raivaussahalla eli taimikkoja hoidetaan perkaamalla ja harventamalla, sitten isompaan metsään tehdään ennakkoraivauksia. – Toki olemme välillä miettineet sitä, että osataanko, mutta sitten on laitettu isälle kuvaa ja videota työkohteesta ja kysytty, miten sinä tämän tekisit. METSÄALAN historiasta johtuen metsässä työskentelemiseen liittyy mielikuva kuormittavuudesta. – Kyse on enemmänkin henkisestä sisusta. Kolmikko on ihastunut metsäalalla työn vapaaseen luonteeseen, työaikojen itse määrittelemiseen sekä omanlaista motivaatiota tuoviin työkavereihin: Hautaviidat ovat sisaruksia ja Määttä on heidän lapsuudenystävänsä. Kainuussa olosuhteet perunan viljelylle ovat Korhosen mukaan varsin hyvät. Korhosen tilalla viljellään myös keräkaalia, lanttua, naurista ja punajuurta sekä pienemmässä määrin joitakin muita vihanneksia. Viljelyssä on keräkaalin lisäksi kyssäkaalia, parsakaalia ja kukkakaalia. Korhonen on myös huomannut, että aasialaista ruokaa tarjoavat ravintolat käyttävät paljon kaalia. Hän käyttää sitä salaatteihin ja yksi mieluinen kaaliruoka on kaalilaatikko. Metsätyö vaatii paljon sitä, mutta myös fyysistä kuntoa. – Isällä on iso rooli tässä, sillä hän on kannustanut silloin, kun on tuntunut, että onko tässä mitään järkeä. OMIKSI SUOSIKEIKSEEN Haataja nimeää makutestejä voittaneen annabellen sekä jessican. Tiistai 1.10.2019 7 LÄHIRUOKA 6 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Kolmen nuoren naisen muodostama Metsuritrio nauttii metsätyön vapaudesta, luonnosta sekä mieluisista työkavereista. AMMATTIVILJELYSSÄ lajikkeiden määrä on pienempi, Korhonen viljelee tällä hetkellä kolmea eri lajiketta. Hän lähettää muille omaa alaa etsiville nuorille terveisiä, että jos metsäalalle lähtee, niin paluuta ei ole. Hän arvelee, etteivät ihmiset osaa käyttää sitä niin monipuolisesti, kun se antaisi mahdollisuuksia. – Kaunis luonto, omat työajat ja rento, mutta fyysisesti rankka duuni vie mennessään, hän lupaa. Kun sää oli kuiva ja kylmä, niin kasvu oli tavallista hitaampaa. Kaalissa sitä on 36,8 mg ja salaatissa 4,5 mg. Nuoret naiset eivät ole lukeneet alalle, vaan se on vienyt heidät mukanaan käytännön tekemisen kautta. Kaalit menevät Korhosen tilalta vähittäiskauppaan. – Minun mielestäni siellä pärjää, oli sitten isokokoinen tai pienempi kaveri, kroppa kyllä tottuu työhön. Kesäperunat syödään suoraan pellosta ja hyvin säilyvät nostetaan syksyllä talveksi kellariin. – Teimme Instagram-tilin Metsuritrio-nimellä, koska halusimme tuoda esille sen, että myös nuoret tytöt voivat tehdä fyysistä työtä ja vieläpä metsässä, Ella Hautaviita sanoo. Lisäksi he asuvat yhdessä. Lisäksi valintaan vaikuttavat nopeakasvuisuus, taudinkestävyys ja säilyvyys. Peruna on Korhosen mukaan hyvä ja edullinen perusruoka, eikä hän usko sen häviävän suomalaisesta ruokapöydästä, ei kotona, eikä lounaspaikoissa. Niitä viljellään noin kahden hehtaarin alalla. Myöhempiä lajikkeita, joita Haataja näihin aikoihin pellosta nostaa ovat challange eli kalle, jessica, noblesse ja kainuun musta. METSURITRIO työskentelee taimikoilla ja varttuneemmissa metsissä. Haataja kasvattaa sen aluksi pussissa sisällä ja istuttaa taimena ulos, kun maa lämpiää. Myös lounaspöydistä löytyy useimmiten jokin perunaruoka. Peruna on helppo kasvattaa, se vaatii vähän vettä ja sillä on pieni hiilijalanjälki. Viime vuonna Haataja kokeili operaa, jota hän voi suositella jokamiehen lajikkeeksi. – Kaali on edullinen ja helppo raaka-aine, Korhonen toteaa. Parhaat perunalajikkeet löytyvät kokeilemalla ja maistamalla. – Se sopii luomu-viljelyyn ja kestää ruttoa oikein hyvin. Se on huikeaa. – Jos jossakin on resepti punajuuresta, niin menekki kasvaa kaupoissa heti. – Moni menee työpäivän jälkeen luontoon rentoutumaan, mutta me saamme olla siellä aamusta alkaen. ”Metsä on huikea työpaikka” TIMO KYLLÖNEN Länsi-Uudellamaalla toimiva Metsuritrio tekee valtakunnallisesti uutteraa pioneerityötä raivatessaan sitkeästi vesovia vääriä mielikuvia metsätyön tekemisestä. Rohkeasti vain unelmaa kohti, jos on yhtään kiinnostusta metsäalalle, Ella Hautaviita kannustaa. – Tätä kannattaa kokeilla, vaikka se tuntuisi mahdottomalta. Jussista Haataja kertoo, että se on viimeinen Suomessa jalostettu perunalajike. Myös maisemaraivauksia mökinomistajille ja moottoritien liittymien välialueiden näkemäraivauksia, Ella Hautaviita luettelee. PERUNA KUULUU perusruokana suomalaiseen ruokapöytään, mutta Haatajan mielestä se on hieman aliarvostettu. Suurin ero kasvisten vitamiineissa on C-vitamiinin määrässä. Tällä hetkellä on menossa jo kolmas välivuosi. Se vaatii hänen mukaansa multavan maan, eikä tykkää hevosen lannasta, joka tekee perunoista helposti rupisia. He ovat opiskelleet metsätyöt käytännön kautta tehtyään niitä kesätöinä 7.-luokkalaisista alkaen. Viime kesänä Haatajalla oli pellossa seitsemää eri lajiketta. Kesäperunat ovat omassa pihassa, mutta talveksi varastoitavat lajikkeet kasvavat Ensilän palstalla. Silloin lajikkeena on kesäperuna jussi. Vaikka muita ruokia on tullut koko ajan enemmän tarjolle, niin Korhonen uskoo, että perusruokana peruna säilyttää sijansa. Anna ja Emilia taas ovat lähihoitajia, mutta eivät viihtyneet alalla. ELLA HAUTAVIITA Lajikkeista löytyy valinnan varaa ja kokeilemalla löytää oman suosikkinsa. Korhonen arvelee, että tällä hetkellä on muotia tehdä ruokia itse ja se näkyy juuri näiden suosituksi nousevien ohjeiden myötä. Hautaviita kuvaa metsää ylipäätään ”huikeaksi työpaikaksi”. Kaalien kysyntää ovat Korhosen arvion mukaan vähentäneet erilaiset salaatit, joita on tarjolla nykyisin paljon. NUORET tekevät selvää jälkeä metsässä, mutta myös sosiaalisessa mediassa. Nyt kuitenkin olen tyytyväinen tähän työhön ja aion jatkaa tätä niin kauan kuin kiinnostusta riittää ja tähän on mahdollisuus. Se on jalostettu varhaisperuna timosta ja glooriasta. Tärkeintä perunassa on maku MARI HEIKURA Seitsemästä eri lajikkeesta löytyy sopiva peruna jokaiseen tarkoitukseen. Hän korostaa sitä, että metsätyö sopii kaikille. – Tämä on se kuoriperuna, jota 1960ja -70-luvuilla syötiin läskisoosin kanssa. PERINTEISISTÄ LAJIKKEISTA Haatajalla oli viime kesänä kasvamassa kainuun mustaa. – Kyllä minua kiinnostavat muutkin metsäalan työt ja olen hakenut metsätieteitä lukemaan. n Hyvässä kellarissa perunat säilyvät seuraavan vuoden huhtikuulle asti. – Metsäpalvelu Hautaviita on isän yritys, jossa on oltu pienessä asti töissä. Toisaalta ajattelen niin, että kun on pienestä pitäen tehty tätä, niin samalla on karttunut jonkinlainen voima tehdä työtä. Kaalin paremmuudesta salaatteihin verrattuna Korhonen arvelee, että siinä on enemmän ravintoaineita. Se on aikainen lajike, joka kestää Haatajan mukaan hyvin kylmään maahan istutuksen. Lajikkeen Korhonen valitsee ammattiviljelyssä maalajin mukaan sekä sen mukaan mihin itse tykästyy. Ella Hautaviita sanoo, että se on tietyssä mielessä väärä. Korhosen mukaan kaupoissa oli alkukesästä jopa pulaa vihanneksista. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Finelin vertailusta selviää, että keräkaalissa on energiaa yli kaksi kertaa enemmän kuin lehtisalaatissa, kuitua keräkaalissa on 1,5 kertaa enemmän. Muut tämän hetken lajikkeet ovat jalostettuja, mutta aikaisemmin Haataja on kokeillut myös mantelia, joka Savossa tunnetaan jutkulana. – Paljon on tällaisia nykyisin trendikkäitä ominaisuuksia, Haataja toteaa perunasta. MARI HEIKURA MARI HEIKURA Kuluttajien käyttäytymistä ohjaa suuresti viljelijä Timo Korhosen mukaan erilaiset television kokkiohjelmat ja lehtien ruokajutut. Juhannuksen aikaan herkuttelemaan pääsi jussilla, muita kesäperunoita ovat colomba ja annabelle. Hän kertoo, että metsäala liittyy hänen tulevaisuuteen tavalla tai toisella. – Minä valmistuin pari vuotta sitten ylioppilaaksi ja ajattelin pitää yhden välivuoden tekemällä metsätöitä. Kajaanilainen Hannu Haataja viljelee aarin palstallaan erilaisia perunoita ja kokeilee usein jotakin uutta. Uusia lajikkeita täytyy välillä kokeilla ja ottaa hyviä viljelyyn. Syksyinen auringonpaiste vielä lämmittää selkää, kun Aki Vola ja Saila Dorofeeva ovat keräämässä kyssäkaaleja pellolta. MAKU ON Haatajalle ratkaiseva tekijä uusia lajikkeita kokeillessa. Kaalin korjuu on käynnissä MARI HEIKURA n Kaalin menekkiin vaikuttaa paljon muun muassa ruokaohjelmien reseptivalinnat, kertoo viljelijä Timo Korhonen.. Tekniikka ja jalostus kehittyvät koko ajan ja uudet lajikkeet ovat satoisampia ja paremmin taudin kestäviä kuin monet perinteiset. Satunnaisesti työt vievät heidät myös Satakuntaan Porin seudulle, josta perhe on lähtöisin. Kuvassa oikealla perinteinen lajike kainuun musta ja vasemmalla manteli. Triosta ainutlaatuisen tekee se, että sen muodostavat 20–25-vuotiaat Anna Hautaviita , Ella Hautaviita ja Emilia Määttä , jotka urakoivat Metsäpalvelu Hautaviita -yritykselle. Perunan viljelijä Timo Korhonen Sotkamosta on sitä mieltä, että peruna ei ole menettänyt merkitystään. Perunan viljely ja puutarhan hoito on aina kuulunut Haatajan elämään, mutta 2000-luvulla hän kertoo perunan viljelyn runsastuneen ja jopa karanneen vähän käsistä. n Anna Hautaviita (vas), Emilia Määttä ja Ella Hautaviita ovat Metsuritrio, joka työskentelee taimikoissa ja varttuneemmissa metsissä aina yhdessä. Kainuun mustaa on Korhonenkin joskus viljellyt, mutta kysyntä on varsin pientä ja satotasot uusia lajikkeita pienempiä, hän kertoo. Korhosen tilalla viljellään useita kaaleja, joiden korjuu on parhaillaan käynnissä. Jari Hautaviita on paitsi opettanut heille metsätyön tekemisen, myös tsempannut ja kannustanut eteenpäin. Paras perunahetki Haatajalla on alkukesällä, kun saa ensimmäiset oman maan potut lautaselle yhdessä sillin kanssa, tai pottumaitona. Ollaan tehty erilaisia metsätöitä koulun ohella viikonloppuisin ja kaikki kesät seisluokalta eteenpäin, Ella Hautaviita kertoo. Tänä vuonna kaalin viljelyä on vaikeuttanut tuholaisten suuri määrä alkukesästä. Varsinkaan tyttöjen ei kannata ajatella, että en pysty siihen, koska olen nainen
Tänä vuonna kaalin viljelyä on vaikeuttanut tuholaisten suuri määrä alkukesästä. Syksyinen auringonpaiste vielä lämmittää selkää, kun Aki Vola ja Saila Dorofeeva ovat keräämässä kyssäkaaleja pellolta. Viime kesänä Haatajalla oli pellossa seitsemää eri lajiketta. Kaalin korjuu on käynnissä MARI HEIKURA n Kaalin menekkiin vaikuttaa paljon muun muassa ruokaohjelmien reseptivalinnat, kertoo viljelijä Timo Korhonen.. Kaalien kysyntää ovat Korhosen arvion mukaan vähentäneet erilaiset salaatit, joita on tarjolla nykyisin paljon. Nuoret naiset eivät ole lukeneet alalle, vaan se on vienyt heidät mukanaan käytännön tekemisen kautta. – Isällä on iso rooli tässä, sillä hän on kannustanut silloin, kun on tuntunut, että onko tässä mitään järkeä. Kiinnostus perunoita kohtaan kasvoi sitä myötä, kun Haataja etsi lisää tietoa netistä. Niitä viljellään noin kahden hehtaarin alalla. Nyt kuitenkin olen tyytyväinen tähän työhön ja aion jatkaa tätä niin kauan kuin kiinnostusta riittää ja tähän on mahdollisuus. METSÄALAN historiasta johtuen metsässä työskentelemiseen liittyy mielikuva kuormittavuudesta. – Minä valmistuin pari vuotta sitten ylioppilaaksi ja ajattelin pitää yhden välivuoden tekemällä metsätöitä. Jussista Haataja kertoo, että se on viimeinen Suomessa jalostettu perunalajike. – Toki olemme välillä miettineet sitä, että osataanko, mutta sitten on laitettu isälle kuvaa ja videota työkohteesta ja kysytty, miten sinä tämän tekisit. Kaalit menevät Korhosen tilalta vähittäiskauppaan. Hän käyttää sitä salaatteihin ja yksi mieluinen kaaliruoka on kaalilaatikko. PERINTEISISTÄ LAJIKKEISTA Haatajalla oli viime kesänä kasvamassa kainuun mustaa. – Teimme Instagram-tilin Metsuritrio-nimellä, koska halusimme tuoda esille sen, että myös nuoret tytöt voivat tehdä fyysistä työtä ja vieläpä metsässä, Ella Hautaviita sanoo. – Kaunis luonto, omat työajat ja rento, mutta fyysisesti rankka duuni vie mennessään, hän lupaa. Perunan viljely ja puutarhan hoito on aina kuulunut Haatajan elämään, mutta 2000-luvulla hän kertoo perunan viljelyn runsastuneen ja jopa karanneen vähän käsistä. Kuvassa oikealla perinteinen lajike kainuun musta ja vasemmalla manteli. – Metsäpalvelu Hautaviita on isän yritys, jossa on oltu pienessä asti töissä. Triosta ainutlaatuisen tekee se, että sen muodostavat 20–25-vuotiaat Anna Hautaviita , Ella Hautaviita ja Emilia Määttä , jotka urakoivat Metsäpalvelu Hautaviita -yritykselle. Se vaatii hänen mukaansa multavan maan, eikä tykkää hevosen lannasta, joka tekee perunoista helposti rupisia. Hautaviita kuvaa metsää ylipäätään ”huikeaksi työpaikaksi”. – Teemme pelkästään raivaussahalla eli taimikkoja hoidetaan perkaamalla ja harventamalla, sitten isompaan metsään tehdään ennakkoraivauksia. Hän arvelee, etteivät ihmiset osaa käyttää sitä niin monipuolisesti, kun se antaisi mahdollisuuksia. Korhosen tilalla viljellään myös keräkaalia, lanttua, naurista ja punajuurta sekä pienemmässä määrin joitakin muita vihanneksia. – Jos jossakin on resepti punajuuresta, niin menekki kasvaa kaupoissa heti. Ollaan tehty erilaisia metsätöitä koulun ohella viikonloppuisin ja kaikki kesät seisluokalta eteenpäin, Ella Hautaviita kertoo. Tärkeintä perunassa on maku MARI HEIKURA Seitsemästä eri lajikkeesta löytyy sopiva peruna jokaiseen tarkoitukseen. – Kyllä minua kiinnostavat muutkin metsäalan työt ja olen hakenut metsätieteitä lukemaan. Toisaalta ajattelen niin, että kun on pienestä pitäen tehty tätä, niin samalla on karttunut jonkinlainen voima tehdä työtä. NUORET tekevät selvää jälkeä metsässä, mutta myös sosiaalisessa mediassa. Peruna on helppo kasvattaa, se vaatii vähän vettä ja sillä on pieni hiilijalanjälki. Metsätyö vaatii paljon sitä, mutta myös fyysistä kuntoa. Se on aikainen lajike, joka kestää Haatajan mukaan hyvin kylmään maahan istutuksen. Satunnaisesti työt vievät heidät myös Satakuntaan Porin seudulle, josta perhe on lähtöisin. – Moni menee työpäivän jälkeen luontoon rentoutumaan, mutta me saamme olla siellä aamusta alkaen. Hän sanoo, että metsäalalla ei ole juurikaan tullut vastaan naiskollegoja. Kaalin paremmuudesta salaatteihin verrattuna Korhonen arvelee, että siinä on enemmän ravintoaineita. Peruna on Korhosen mukaan hyvä ja edullinen perusruoka, eikä hän usko sen häviävän suomalaisesta ruokapöydästä, ei kotona, eikä lounaspaikoissa. Korhonen arvelee, että tällä hetkellä on muotia tehdä ruokia itse ja se näkyy juuri näiden suosituksi nousevien ohjeiden myötä. Uusia lajikkeita täytyy välillä kokeilla ja ottaa hyviä viljelyyn. Perunan viljelijä Timo Korhonen Sotkamosta on sitä mieltä, että peruna ei ole menettänyt merkitystään. ”Metsä on huikea työpaikka” TIMO KYLLÖNEN Länsi-Uudellamaalla toimiva Metsuritrio tekee valtakunnallisesti uutteraa pioneerityötä raivatessaan sitkeästi vesovia vääriä mielikuvia metsätyön tekemisestä. Korhosen tilalla viljellään useita kaaleja, joiden korjuu on parhaillaan käynnissä. Jari Hautaviita on paitsi opettanut heille metsätyön tekemisen, myös tsempannut ja kannustanut eteenpäin. MARI HEIKURA MARI HEIKURA Kuluttajien käyttäytymistä ohjaa suuresti viljelijä Timo Korhosen mukaan erilaiset television kokkiohjelmat ja lehtien ruokajutut. Kajaanilainen Hannu Haataja viljelee aarin palstallaan erilaisia perunoita ja kokeilee usein jotakin uutta. METSURITRIO työskentelee taimikoilla ja varttuneemmissa metsissä. Kesäperunat syödään suoraan pellosta ja hyvin säilyvät nostetaan syksyllä talveksi kellariin. Niinpä rupesimme tekemään näitä töitä yhdessä, Ella Hautaviita kertoo. Se on jalostettu varhaisperuna timosta ja glooriasta. Varsinkaan tyttöjen ei kannata ajatella, että en pysty siihen, koska olen nainen. Muut tämän hetken lajikkeet ovat jalostettuja, mutta aikaisemmin Haataja on kokeillut myös mantelia, joka Savossa tunnetaan jutkulana. Se on huikeaa. Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Finelin vertailusta selviää, että keräkaalissa on energiaa yli kaksi kertaa enemmän kuin lehtisalaatissa, kuitua keräkaalissa on 1,5 kertaa enemmän. – Minun mielestäni siellä pärjää, oli sitten isokokoinen tai pienempi kaveri, kroppa kyllä tottuu työhön. Hän kertoo, että metsäala liittyy hänen tulevaisuuteen tavalla tai toisella. ELLA HAUTAVIITA kertoo, että Metsuritrio työskentelee Länsi-Uudenmaan suunnalla eli Lohjan, Vihdin ja Karkkilan alueella. Kainuun mustaa on Korhonenkin joskus viljellyt, mutta kysyntä on varsin pientä ja satotasot uusia lajikkeita pienempiä, hän kertoo. Kaalissa sitä on 36,8 mg ja salaatissa 4,5 mg. Myös maisemaraivauksia mökinomistajille ja moottoritien liittymien välialueiden näkemäraivauksia, Ella Hautaviita luettelee. Lisäksi valintaan vaikuttavat nopeakasvuisuus, taudinkestävyys ja säilyvyys. Tekniikka ja jalostus kehittyvät koko ajan ja uudet lajikkeet ovat satoisampia ja paremmin taudin kestäviä kuin monet perinteiset. Hän korostaa sitä, että metsätyö sopii kaikille. Lajikkeen Korhonen valitsee ammattiviljelyssä maalajin mukaan sekä sen mukaan mihin itse tykästyy. AMMATTIVILJELYSSÄ lajikkeiden määrä on pienempi, Korhonen viljelee tällä hetkellä kolmea eri lajiketta. Kainuussa olosuhteet perunan viljelylle ovat Korhosen mukaan varsin hyvät. Anna ja Emilia taas ovat lähihoitajia, mutta eivät viihtyneet alalla. MAKU ON Haatajalle ratkaiseva tekijä uusia lajikkeita kokeillessa. Kesäperunat ovat omassa pihassa, mutta talveksi varastoitavat lajikkeet kasvavat Ensilän palstalla. Viljelyssä on keräkaalin lisäksi kyssäkaalia, parsakaalia ja kukkakaalia. Vaikka muita ruokia on tullut koko ajan enemmän tarjolle, niin Korhonen uskoo, että perusruokana peruna säilyttää sijansa. Korhonen on myös huomannut, että aasialaista ruokaa tarjoavat ravintolat käyttävät paljon kaalia. Haataja kasvattaa sen aluksi pussissa sisällä ja istuttaa taimena ulos, kun maa lämpiää. He ovat opiskelleet metsätyöt käytännön kautta tehtyään niitä kesätöinä 7.-luokkalaisista alkaen. Viime vuonna Haataja kokeili operaa, jota hän voi suositella jokamiehen lajikkeeksi. – Tätä kannattaa kokeilla, vaikka se tuntuisi mahdottomalta. Lisäksi he asuvat yhdessä. Tiistai 1.10.2019 7 LÄHIRUOKA 6 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Kolmen nuoren naisen muodostama Metsuritrio nauttii metsätyön vapaudesta, luonnosta sekä mieluisista työkavereista. n Hyvässä kellarissa perunat säilyvät seuraavan vuoden huhtikuulle asti. – Se sopii luomu-viljelyyn ja kestää ruttoa oikein hyvin. PERUNA KUULUU perusruokana suomalaiseen ruokapöytään, mutta Haatajan mielestä se on hieman aliarvostettu. ELLA HAUTAVIITA Lajikkeista löytyy valinnan varaa ja kokeilemalla löytää oman suosikkinsa. Korhosen mukaan kaupoissa oli alkukesästä jopa pulaa vihanneksista. Kolmikko on ihastunut metsäalalla työn vapaaseen luonteeseen, työaikojen itse määrittelemiseen sekä omanlaista motivaatiota tuoviin työkavereihin: Hautaviidat ovat sisaruksia ja Määttä on heidän lapsuudenystävänsä. Kun sää oli kuiva ja kylmä, niin kasvu oli tavallista hitaampaa. – Tämä on se kuoriperuna, jota 1960ja -70-luvuilla syötiin läskisoosin kanssa. Juhannuksen aikaan herkuttelemaan pääsi jussilla, muita kesäperunoita ovat colomba ja annabelle. Hän lähettää muille omaa alaa etsiville nuorille terveisiä, että jos metsäalalle lähtee, niin paluuta ei ole. Myös lounaspöydistä löytyy useimmiten jokin perunaruoka. Sitä ei hänen mukaansa kannata säikähtää. n Anna Hautaviita (vas), Emilia Määttä ja Ella Hautaviita ovat Metsuritrio, joka työskentelee taimikoissa ja varttuneemmissa metsissä aina yhdessä. Silloin lajikkeena on kesäperuna jussi. Tällä hetkellä on menossa jo kolmas välivuosi. – Kyse on enemmänkin henkisestä sisusta. – Kaali on edullinen ja helppo raaka-aine, Korhonen toteaa. Myöhempiä lajikkeita, joita Haataja näihin aikoihin pellosta nostaa ovat challange eli kalle, jessica, noblesse ja kainuun musta. Suurin ero kasvisten vitamiineissa on C-vitamiinin määrässä. Parhaat perunalajikkeet löytyvät kokeilemalla ja maistamalla. – Paljon on tällaisia nykyisin trendikkäitä ominaisuuksia, Haataja toteaa perunasta. OMIKSI SUOSIKEIKSEEN Haataja nimeää makutestejä voittaneen annabellen sekä jessican. Rohkeasti vain unelmaa kohti, jos on yhtään kiinnostusta metsäalalle, Ella Hautaviita kannustaa. Ella Hautaviita sanoo, että se on tietyssä mielessä väärä. Paras perunahetki Haatajalla on alkukesällä, kun saa ensimmäiset oman maan potut lautaselle yhdessä sillin kanssa, tai pottumaitona
Astiaa koossa pitävät vanteet vedettiin kimpiastian päälle vannehaalla. Vuosittain julkaistavassa työohjelmassa määritellään tarkemmin rahoituksen painopisteet ja kohdemaat. Telinettä on käytetty kehäjuustojen kuivaamiseen. 11. 1 a) kanahäkki, b) lehtiteline, c) heinähäkki, d) pinnasänky 2 a) leipäteline, b) tuulikello, c) pyykkiteline, d) juustonkuivausteline 3 a) kantopuu, b) istutuspuikko, c) kipukoukku, d) patavahti 4 a) saappaanpuhdistaja, b) ritsa, c) haka, d) kaulapuu 5 a) palvauspussi, b) kuikka, c) vastapaino, d) toissajoulun joulukinkku 6 a) lukko, b) kytkyet, c) kantokahva, d) lasten kaitsin 7 a) reikäleipämuotti, b) pelilauta, c) ristipistoteline, d) juustonpaistinkehä 8 a) leili, b) lämpöpullo, c) kelluke, d) koho 9 a) liuhta, b) paarmalätkä, c) viuhka, d) kaivonkatsomisvarpu 10 a) lehdespuukko, b) silavaveitsi, c) ojaviikate, d) lihakoukku 11 a) uuninpuhdistusrauta, b) rosollihakkuri, c) räkkirauta d) ihonkuorimaterä joulusaunaan 12 a) kanankantohäkki, b) suokengät, c) viljaonnen taikakalu, d) rapumerta 13 a) puiset palkeet, b) puintivarsta, c) pallopelin pelimaila, d) vannehaka 14 a) vanutuslauta, b) näkkileivän kuivausteline, c) pyykkilauta, d) nahkiaisten kuivausteline OIKEAT VASTAUKSET : 1. a. Näistä hyväksyttiin kahdeksan, Suomen ohella rahoitusta myönnettiin espanjalaisille, italialaisille, kreikkalaisille ja belgialaisille ohjelmille. 6. 3 . Räkkirautaa käytettiin nyljetyn eläimen nahan puhdistamiseksi rasvasta, joka olisi saanut nahan pilaantumaan. 6. Tiistai 1.10.2019 9 LÄHIRUOKA 8 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA lähiruokaa! On ilo tarjota laadukasta Vihannekset, juurekset ja yrtit Akonlahden Puutarha Lammenrannan Puutarha Parkinniemen Puutarha Jääskeläisen Puutarha Kajaanin Laatuperuna Lämpimät leivät Ämmän Leipä Kaesan Kotileipomo Hyvärisen Leipomo Porokylän Leipomo Pielispakari TUOREET KALAT Kainuun Kalatuote Hätälä Leivontatarpeet Hietalahden Luomutila Kinnusen Mylly Konappi makuelämykset Juntulan Luomutila Huuskolan Jäätelö Vaalan Juustola Vuokatin Viini Haapala Oregana Valkoliekki Poropetteri Kiantama Lisäksi muita LÄHIRUOKATUOTTAJIA jotka tuottavat mm. – Pro Luomun saama rahoitus on tärkeä, sillä se rohkaisee myös muita suomalaisia järjestöjä lähettämään hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmiksi, toteaa yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen maaja metsätalousministeriöstä. Pro Luomun hankkeen tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoisuutta ja luomutuotteiden kulutusta Suomessa. Tätä puista juustomuottia on voinut pyörittää telineessään, jotta juusto paistui tasaisesti. 11. c. 12. Pro Luomu sai lähes yhden miljoonan euron rahoituksen elintarvikkeiden laatujärjestelmien viestintään kohdennetusta painopistealueesta. c. Ojaviikatteella niitettiin ojan seinämissä kasvanut heinä. 10. 1. Menekinedistämisrahaa voivat hakea joko yhden tai useamman jäsenmaan toimijat yhdessä sisämarkkinoille tai kolmansiin maihin kohdennettaviin viestintäja menekinedistämistoimenpiteisiin. Kuivaamalla parannettiin juuston säilyvyyttä. b. EU on panostanut voimakkaasti maataloustuotteiden viestintäja menekinedistämistoimiin lisäämällä käytettävissä olevaa määrärahaa vuosittain. 7. 14. a. b. 8. b. Vuonna 2005 menekinedistämiseen osoitettiin yhteensä 60 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna määräraha oli jo noin 200 miljoonaa euroa. Heinän keräämiseen suoniityiltä tarvittiin suokenkiä, jotta liikkuminen upottamilla soilla olisi ollut mahdollista. a. Tunnetko entisajan maalaistaloon kuuluneet esineet. 13. d. KUHMOLAINEN Luomualan järjestön Pro Luomu ry:n ohjelmalle on myönnetty merkittävä rahoitus EU:n menekinedistämisvaroista. Kokonaismäärärahasta yhden jäsenmaan ohjelmiin varattiin tänä vuonna sata miljoonaa euroa, useamman jäsenmaan yhteisiin ohjelmiin 91,6 miljoonaa euroa sekä komission omiin tiedotustoimenpiteisiin 9,5 miljoonaa euroa. Ohjelma on Suomen ensimmäinen hyväksytty menekinedistämisohjelma sen jälkeen, kun uudistettua EU:n menekinedistämispolitiikkaa alettiin toteuttaa vuonna 2016. 3. 5. Karjasuojassa karjan ruuaksi tarkoitetut heinät laitettiin heinähäkkiin, jolloin eläimet eivät sotkeneet niitä jalkoihinsa. EU:sta saatava rahoitus kattaa 70 prosenttia koko ohjelman kustannuksista. 5. Leipäjuusto eli litteä juoksutusjuusto paistettiin säilyvyyden parantamiseksi avotulella paistotelineessä. 7. marjoja, vihanneksia, hunajaa, säilykkeitä, perunoita ja kalaa Lähiruokaa sinulle kainuun marketeista Meillä on yli 50 lähiruokatuottajaa. 9. 2. Näyttelyn esineet ovat peräisin toimintansa lopettaneesta Viikin maatalousmuseosta Helsingin yliopistosta ja ne siirrettiin valtakunnalliseen maatalouden erikoismuseoon Loimaalle 2019. 12. 4. 2. 9. Lattialle levitetttyä viljaa voitiin puhdistaa leyhyttämällä liuhdalla roskat ilmaan, minkä jälkeen jyvät kerättiin talteen ja roskat laskeutuivat takaisin lattialle pois kerättäviksi. Eväsjuomat sisältävää leiliä kannettiin kantopuulla. Hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmaan voivat tehdä alaa edustavat ammattialajärjestöt ja toimialakohtaiset organisaatiot, tuottajaorganisaatiot sekä elintarvikkeista tiedottamista ja niiden menekinedistämistä harjoittavat maatalousja ruoka-alan järjestöt. 8. 10 . c. d. Kaulapuu eli sianhanko esti vapaana kulkevaa sikaa pujottautumasta aidan läpi pellolle. Kyseiseen kategoriaan, josta rahoitetaan luomun ohella myös nimisuojatuotteiden edistämistä, tuli eri EU-maista yhteensä 28 hakemusta. KAIKKI kuvien esineet ovat esillä Ennen koneita –näyttelyssä Suomen Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla. 14. b. Navetassa eläimet kiinnitettiin kaulaan laitettavilla kytkyillä parteen tai seinään. Kun pellavakuidut puhdistettiin puisella vitimellä, alustana käytettiin kuikkaa eli tuppeen nyljetyn linnun nahkaa, joka käännettiin nurin ja täytettiin oljilla. 4. Villasukkia vanutettiin hankaamalla niitä märkänä vanutuslautaan. a. d. Yhdestä puusta koverretussa tynnyrimäisessä leilissä kuljetettiin juomaa kantamalla sitä kainalossa. Luomua edistetään isolla rahalla. 13. Myymme heidän tuottamaa lähiruokaa yli 2 000 000 kg vuodessa
Heinän keräämiseen suoniityiltä tarvittiin suokenkiä, jotta liikkuminen upottamilla soilla olisi ollut mahdollista. 12. 14. 5. Vuonna 2005 menekinedistämiseen osoitettiin yhteensä 60 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna määräraha oli jo noin 200 miljoonaa euroa. a. Telinettä on käytetty kehäjuustojen kuivaamiseen. Ojaviikatteella niitettiin ojan seinämissä kasvanut heinä. b. Astiaa koossa pitävät vanteet vedettiin kimpiastian päälle vannehaalla. Pro Luomun hankkeen tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoisuutta ja luomutuotteiden kulutusta Suomessa. 6. Kaulapuu eli sianhanko esti vapaana kulkevaa sikaa pujottautumasta aidan läpi pellolle. c. 3. Myymme heidän tuottamaa lähiruokaa yli 2 000 000 kg vuodessa. 7. 5. Tunnetko entisajan maalaistaloon kuuluneet esineet. Vuosittain julkaistavassa työohjelmassa määritellään tarkemmin rahoituksen painopisteet ja kohdemaat. d. b. 6. Karjasuojassa karjan ruuaksi tarkoitetut heinät laitettiin heinähäkkiin, jolloin eläimet eivät sotkeneet niitä jalkoihinsa. Kuivaamalla parannettiin juuston säilyvyyttä. 10. 4. c. Hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmaan voivat tehdä alaa edustavat ammattialajärjestöt ja toimialakohtaiset organisaatiot, tuottajaorganisaatiot sekä elintarvikkeista tiedottamista ja niiden menekinedistämistä harjoittavat maatalousja ruoka-alan järjestöt. Eväsjuomat sisältävää leiliä kannettiin kantopuulla. Pro Luomu sai lähes yhden miljoonan euron rahoituksen elintarvikkeiden laatujärjestelmien viestintään kohdennetusta painopistealueesta. Leipäjuusto eli litteä juoksutusjuusto paistettiin säilyvyyden parantamiseksi avotulella paistotelineessä. Ohjelma on Suomen ensimmäinen hyväksytty menekinedistämisohjelma sen jälkeen, kun uudistettua EU:n menekinedistämispolitiikkaa alettiin toteuttaa vuonna 2016. 8. 1 a) kanahäkki, b) lehtiteline, c) heinähäkki, d) pinnasänky 2 a) leipäteline, b) tuulikello, c) pyykkiteline, d) juustonkuivausteline 3 a) kantopuu, b) istutuspuikko, c) kipukoukku, d) patavahti 4 a) saappaanpuhdistaja, b) ritsa, c) haka, d) kaulapuu 5 a) palvauspussi, b) kuikka, c) vastapaino, d) toissajoulun joulukinkku 6 a) lukko, b) kytkyet, c) kantokahva, d) lasten kaitsin 7 a) reikäleipämuotti, b) pelilauta, c) ristipistoteline, d) juustonpaistinkehä 8 a) leili, b) lämpöpullo, c) kelluke, d) koho 9 a) liuhta, b) paarmalätkä, c) viuhka, d) kaivonkatsomisvarpu 10 a) lehdespuukko, b) silavaveitsi, c) ojaviikate, d) lihakoukku 11 a) uuninpuhdistusrauta, b) rosollihakkuri, c) räkkirauta d) ihonkuorimaterä joulusaunaan 12 a) kanankantohäkki, b) suokengät, c) viljaonnen taikakalu, d) rapumerta 13 a) puiset palkeet, b) puintivarsta, c) pallopelin pelimaila, d) vannehaka 14 a) vanutuslauta, b) näkkileivän kuivausteline, c) pyykkilauta, d) nahkiaisten kuivausteline OIKEAT VASTAUKSET : 1. Kyseiseen kategoriaan, josta rahoitetaan luomun ohella myös nimisuojatuotteiden edistämistä, tuli eri EU-maista yhteensä 28 hakemusta. b. 4. b. 8. 13. 1. Kokonaismäärärahasta yhden jäsenmaan ohjelmiin varattiin tänä vuonna sata miljoonaa euroa, useamman jäsenmaan yhteisiin ohjelmiin 91,6 miljoonaa euroa sekä komission omiin tiedotustoimenpiteisiin 9,5 miljoonaa euroa. Villasukkia vanutettiin hankaamalla niitä märkänä vanutuslautaan. marjoja, vihanneksia, hunajaa, säilykkeitä, perunoita ja kalaa Lähiruokaa sinulle kainuun marketeista Meillä on yli 50 lähiruokatuottajaa. 9. 12. a. Tätä puista juustomuottia on voinut pyörittää telineessään, jotta juusto paistui tasaisesti. Tiistai 1.10.2019 9 LÄHIRUOKA 8 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA lähiruokaa! On ilo tarjota laadukasta Vihannekset, juurekset ja yrtit Akonlahden Puutarha Lammenrannan Puutarha Parkinniemen Puutarha Jääskeläisen Puutarha Kajaanin Laatuperuna Lämpimät leivät Ämmän Leipä Kaesan Kotileipomo Hyvärisen Leipomo Porokylän Leipomo Pielispakari TUOREET KALAT Kainuun Kalatuote Hätälä Leivontatarpeet Hietalahden Luomutila Kinnusen Mylly Konappi makuelämykset Juntulan Luomutila Huuskolan Jäätelö Vaalan Juustola Vuokatin Viini Haapala Oregana Valkoliekki Poropetteri Kiantama Lisäksi muita LÄHIRUOKATUOTTAJIA jotka tuottavat mm. – Pro Luomun saama rahoitus on tärkeä, sillä se rohkaisee myös muita suomalaisia järjestöjä lähettämään hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmiksi, toteaa yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen maaja metsätalousministeriöstä. 2. d. a. 13. 10 . Kun pellavakuidut puhdistettiin puisella vitimellä, alustana käytettiin kuikkaa eli tuppeen nyljetyn linnun nahkaa, joka käännettiin nurin ja täytettiin oljilla. 2. Lattialle levitetttyä viljaa voitiin puhdistaa leyhyttämällä liuhdalla roskat ilmaan, minkä jälkeen jyvät kerättiin talteen ja roskat laskeutuivat takaisin lattialle pois kerättäviksi. 3 . 9. 11. Luomua edistetään isolla rahalla. KAIKKI kuvien esineet ovat esillä Ennen koneita –näyttelyssä Suomen Maatalousmuseo Sarassa Loimaalla. 7. Menekinedistämisrahaa voivat hakea joko yhden tai useamman jäsenmaan toimijat yhdessä sisämarkkinoille tai kolmansiin maihin kohdennettaviin viestintäja menekinedistämistoimenpiteisiin. Räkkirautaa käytettiin nyljetyn eläimen nahan puhdistamiseksi rasvasta, joka olisi saanut nahan pilaantumaan. Yhdestä puusta koverretussa tynnyrimäisessä leilissä kuljetettiin juomaa kantamalla sitä kainalossa. d. Näyttelyn esineet ovat peräisin toimintansa lopettaneesta Viikin maatalousmuseosta Helsingin yliopistosta ja ne siirrettiin valtakunnalliseen maatalouden erikoismuseoon Loimaalle 2019. EU:sta saatava rahoitus kattaa 70 prosenttia koko ohjelman kustannuksista. 11. a. 14. Näistä hyväksyttiin kahdeksan, Suomen ohella rahoitusta myönnettiin espanjalaisille, italialaisille, kreikkalaisille ja belgialaisille ohjelmille. KUHMOLAINEN Luomualan järjestön Pro Luomu ry:n ohjelmalle on myönnetty merkittävä rahoitus EU:n menekinedistämisvaroista. Navetassa eläimet kiinnitettiin kaulaan laitettavilla kytkyillä parteen tai seinään. c. EU on panostanut voimakkaasti maataloustuotteiden viestintäja menekinedistämistoimiin lisäämällä käytettävissä olevaa määrärahaa vuosittain
Siksi Atria ja Satokausikalenteri ovat yhdistäneet voimansa kannustaakseen suomalaisia nauttimaan puhtaimmista ja maukkaimmista oman maan antimista. Tule kanssamme Maaseutuparlamenttiin luomaan ratkaisuja, joilla saamme aikaan kestävän tulevaisuuden – meille kaikille! Ole mukana muutoksessa. Tiistai 1.10.2019 11 LÄHIRUOKA 10 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Omasta maasta on suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteinen maaja metsätalousliite, joka tavoittaa noin miljoona lukijaa. Maatalous on viljelijän ja kuluttajan kumppanuutta. KUUSELAN TILA SOTKAMO. Tarvitsemme neuvokasta toimintaa, kumppanuutta ja uusia ideoita. Vaalimalla yhteisiä ruokatraditioitamme vaalit myös ympäristöä ja tuet suomalaista työtä. Tutustu suomalaisten tuottajien kestäviin ratkaisuihin: Tulevaisuus on lautasella. Valinnoillamme ratkaisemme, miten ruokaa tulevaisuudessa tuotetaan. Ryhdy muutosagentiksi! Tervetuloa Kurikkaan Maaseutuparlamenttiin 1.–3.10.2020. VALITSE PARASTA SUOMALAISTA, KATSO HERKULLISIMMAT RESEPTIT JA OSALLISTU SADONKORJUUHAASTEESEEN: ATRIA.FI/SADONKORJUU #SADONKORJUUHAASTE Atrian suomalainen liha on kaikkina vuodenaikoina maailman puhtainta. Sadonkorjuu on ollut perinteisesti suomalaisen ruokakulttuurin juhlaa. Osta kotimaista. Suomalaisilla tiloilla luodaan kestävää tulevaisuutta tekemällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja. maaseutu.fi/puhdasvalintakysymys Maaseutuparlamentti.fi Puhdas suomalainen ruoka on nyt parhaimmillaan. Se on puhdas valintakysymys. MAINOS Kestävä tulevaisuus on puhdas valintakysymys. Näin sadonkorjuun aikaan ensiluokkainen liha saa rinnalleen parhaimmillaan olevat kotimaiset kasvikset: puhtaan pohjoisen maan lyhyt ja valoisa kesä kypsyttää ainutlaatuisia makuja, joilla pääsemme herkuttelemaan syksyn saapuessa
maaseutu.fi/puhdasvalintakysymys Maaseutuparlamentti.fi Puhdas suomalainen ruoka on nyt parhaimmillaan. KUUSELAN TILA SOTKAMO. Ryhdy muutosagentiksi! Tervetuloa Kurikkaan Maaseutuparlamenttiin 1.–3.10.2020. Tule kanssamme Maaseutuparlamenttiin luomaan ratkaisuja, joilla saamme aikaan kestävän tulevaisuuden – meille kaikille! Ole mukana muutoksessa. Osta kotimaista. MAINOS Kestävä tulevaisuus on puhdas valintakysymys. Siksi Atria ja Satokausikalenteri ovat yhdistäneet voimansa kannustaakseen suomalaisia nauttimaan puhtaimmista ja maukkaimmista oman maan antimista. Tiistai 1.10.2019 11 LÄHIRUOKA 10 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA Omasta maasta on suomalaisten tilattavien paikallislehtien yhteinen maaja metsätalousliite, joka tavoittaa noin miljoona lukijaa. Tutustu suomalaisten tuottajien kestäviin ratkaisuihin: Tulevaisuus on lautasella. VALITSE PARASTA SUOMALAISTA, KATSO HERKULLISIMMAT RESEPTIT JA OSALLISTU SADONKORJUUHAASTEESEEN: ATRIA.FI/SADONKORJUU #SADONKORJUUHAASTE Atrian suomalainen liha on kaikkina vuodenaikoina maailman puhtainta. Maatalous on viljelijän ja kuluttajan kumppanuutta. Näin sadonkorjuun aikaan ensiluokkainen liha saa rinnalleen parhaimmillaan olevat kotimaiset kasvikset: puhtaan pohjoisen maan lyhyt ja valoisa kesä kypsyttää ainutlaatuisia makuja, joilla pääsemme herkuttelemaan syksyn saapuessa. Sadonkorjuu on ollut perinteisesti suomalaisen ruokakulttuurin juhlaa. Vaalimalla yhteisiä ruokatraditioitamme vaalit myös ympäristöä ja tuet suomalaista työtä. Valinnoillamme ratkaisemme, miten ruokaa tulevaisuudessa tuotetaan. Tarvitsemme neuvokasta toimintaa, kumppanuutta ja uusia ideoita. Se on puhdas valintakysymys. Suomalaisilla tiloilla luodaan kestävää tulevaisuutta tekemällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja
Eikä äiti kovinkaan usein käynyt missään omilla menoilla niin, että isäni tehtäväksi olisi jäänyt ruoanlaitto. RUOKAMUISTO 4009/6052: Isän bravuuri KOTOISIA ruokamuistoja TARJOAA OMA K-MARKETISI. En tiedä vaikuttiko makuun se, että isä oli tämän tehnyt, mutta aivan erityisen herkulliselta maistui tämä ruoka. Mutta kun isä joutui ruoanlaittohommiin, niin tarjolla oli hänen bravuurinsa (lue: ainut minkä hän osasi laittaa) eli paistetKUN ISÄ JOUTUI RUOAN LAITTO HOMMIIN, TARJOLLA OLI HÄNEN BRAVUURINSA tua makkaraa ja paistettuja kananmunia. 12 Tiistai 1.10.2019 LÄHIRUOKA I säni ei käytännössä milloinkaan tehnyt meillä kotona ruokaa minun ollessani pieni