>> 8-9
Pääkirjoitus: Tulevaisuuden puolesta on taisteltava myös Kuhmossa. >> 14
NRO 3
PERUSTETTU 1959
IRTONUMERO 2 e
ANTERO KOMULAINEN
Mobilisti ja harrasteajoneuvomies Antero Kyllönen rakensi tällaisen Taskmasterin kotinsa autotallissa Hakatiellä Sormulassa. >> 6
WWW.KUHMOLAINEN.FI
PERJANTAI 10. Erä ja luonto
Metsäpeurat
muuttivat
Sotkamon
Tipakselle. >> 10
Apteekissa
vaihtuu valta
Anja-Meeri Kyllönen
tarjosi eilen asiakkailleen
lähtökahvit. >> 2. TAMMIKUUTA 2014
Kiva juhlii pian
Kuhmon Kivalla
tänä keväänä
80-vuotisjuhlat. >> 6
Kainuun eteen
tehtävä töitä
Kuhmolaissyntyinen
maakuntajohtaja Pentti
Malinen pitää Kainuun
tilannetta haastavana
mutta ei mahdottomana.
Kaikkien pitää ponnistella
tulevaisuuden eteen
yhdessä. Ensi tiistaina
apteekista tehdään
kaupat ja Kyllönen jää
eläkkeelle. Rakennettuja ja entisöityjä ajoneuvoja on ajettu autotallista ulos ennenkin, pitkästi yli 40 ajoneuvoa.
Kone vetää suut hymyyn
Kotitallista: Antero Kyllönen rakenteli tuntematonta vetokonehistoriaa esiin
Pääasiassa Kuhmossa on turvallista.
Päivi
Kähkönen
Kuhmo. Täytin lomakkeen varulta kahteen kertaan, että olisi
varakappale.
Sitten pitää olla täytettynä kaksiosainen maahantulokortti, josta toisen puolen Venäjän rajaviranomaiset ottavat
A
Miksei missään
neuvota, miten
rajalla toimitaan??
mennessä ja toisen palatessa. Valtionhallinnon pysyminen
maakunnassa nykyisellään on suuressa vaarassa. Tämä meni
vähällä huomiolla.
Keskustelua Jonkerin rantakaavasta
Gallup: Onko Kuhmossa turvallista?
On kai täällä. Näitä rajatolpan takana tankilla kävijöitä varten olisi kyllä hyvä saada paperisotaa vähennetyksi, kun se koko käynti tapahtuu siinä rajaviranomaisten silmien alla.
Halusivat katsoa auton konepellin alle. Nyt pitääkin viedä kaikkien
alojen yritystoimintaa tarmolla eteenpäin.
Mitään tai ketään ei saa väheksyä.
www.kuhmolainen.fi
. Rannat pitäisi olla
kaikkien käytössä, eikä vain
mökin omistajan.?
?Vaikka valtuusto tuon
hyväksyisi, niin se ei merkitse,
että joka tontille mökki
rakennettaisiin.?
Kaikki aika ja
huomio on mennyt
seuratessa
kaupunginjohtajan
pakolaisasianhoitoa. Kun Oulu hallinnoi jo
puolta Suomea, tämä toisi esiin uusia asenteellisia ongelmia.
Nyt onkin valjastettava kaikki mahdolliset
tahot tekemään työtä Kainuun tulevaisuuden
puolesta. Rajaltahan näitä kortteja ja lomakkeita tietysti saa.
Kortin täyttöön löytyy netistä täyttöohjeita, mutta silti
tuli tenkkapoo, mitä päiväkävijä kirjoittaa host person
-kohtaan. Kun katsoin silmät ymmyrkäisinä takaisin, hän kysyi: ?Kostamus?
Tankille??
Kirjoitin Kostamus ja jäin miettimään, voisiko siihen todella kirjoittaa, että tankille. KUHMOLAINEN Perjantaina 10. Sen vakinaistaminen olisi samalla turvannut itsenäisen hallinnollisen aseman
myös tulevaisuudessa. Harvoin hyvän koulutuksen saaneiden nuorten
mielessä on pikainen paluu kotiseudulle. En tiedä, mikä voisi uhata.
Tanja
Toivonen
Kuhmo
Ei tule mitään uhkatekijää mieleen.
Martti
Hannikainen
Kuhmo
Minulla ainakin on. Netistä sellaisen sai tulostettua ja täyttöohjeitakin sieltä
löytyi. Noita suurkaupungin
vinkeitä ehkä alkaa tulemaan, kuten huumeita. Tämä kehitys on nähty jo Kuhmossa,
missä valtion eri palvelut ovat supistuneet
melkoisesti parhaista päivistä.
Hallintokokeilun päättyminen mahalaskuun oli Kainuun kannalta todella huono
asia. Asun kerrostalossa,
jossa asuu paljon muitakin vanhuksia.
Irja
Sutinen
Kuhmo
Minun mielestäni on. Ja autoon
olin vakuutusyhtiöstä hakenut vihreän lapun.
Tiesin myös, että auton vientiä varten pitää täyttää lomake. Kun samat naiset olivat palatessa taas aukaisuttamassa konepeltiä, heitä huvitti seurata, joko nyt osaan.
Kun palatessa rajan takana tankkiin mahtui vain 15 litraa
bensaa, joku kysäisikin: ?Eka kerta??
K
ainuu on maakuntana vähitellen supistunut, kun väkeä on
muuttanut suuriin Suomen keskuksiin ensin kouluttautumaan
ja sitten työuraa luomaan. Tila jäi tyhjäksi.
Eikä ollut valuuttaa. Rajakontissa ohjasivat, että ensimmäiseltä huoltoasemalta rajan takana vasemmalla voi vaihtaa.
Eihän se ihan puhtaasti mennyt: Suomen rajalla ajoin venäläisten jonoon, mutta pääsihän siitä peruuttamalla EUkansalaisten puolelle.
Venäjän rajalla tarvittiinkin molemmat auton tullilomakkeet ja annettiin toinen takaisin. Ja rajaviranomainen tökkäsi sormensa maahantulokortin kohtaan host. Olihan se vähän hakemista,
vaikka yhtä toljake en ollutkaan, kuin ne
hollantilaisturistit, jotka taannoin yrittivät autoilla Venäjälle ilman viisumia humalassa.
Minulla on sentään viisumi. No, minullahan ei
ole ollut sinne asiaa, joten meni aikansa, ennen kuin sain
sen auki. tammikuuta 2014
2 KESKUSTELE
Kolumni
Pääkirjoitus 10.1.2014
Marjatta Kurvinen
Päätoimittaja Martti Huusko
marjatta.kurvinen@almamedia.fi
Kirjoittaja on Kuhmolaisen toimittaja.
Ulkomailla
Kainuun käytävä taistoon
Kostamuksessa tulevaisuuden puolesta
K
ävin ekaa kertaa omalla autolla Kostamuksessa. He
haluavat kokeilla siipiään tutuksi käyneessä
uudessa ympäristössä.
Nyt Kainuun väkiluku uhkaa laskea alle
80 000:een. Siihen tarvitaan poliitikkoja ja kaikkia muita vaikuttajia.
Terve, kehittyvä talous on tulevaisuuden
tärkein edellytys. Kyllä on lyhytnäköistä
suunnittelua, jos
rantarakennuspaikkoja
varataan. Nyt päätöksenteko on
siirtymässä enemmän ja enemmän Ouluun,
missä Pohjois-Suomen asiat käsitellään.
Pohjois-Pohjanmaalla puhutaan jo Oulunmaan maakunnasta
Perjantaina 10. 0207 343 950, ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-18.. tammikuuta 2014 KUHMOLAINEN
3
Tule hakemaan ruokapöytääsi
hyviä makuja edullisin hinnoin!
Uusi K-supermarket palveluksessasi.
Atria
lauantai
399
0
9
3
1
Parhaat palat palvelusta!
pala kuin pala
Palvelustamme saat kattavasti
ja tuoreena aamusta iltaan
parhaat leikkeleet leivän päälle.
Atria, HK, Kotivara, Snellman,
Pouttu, Rönkä...
Tietysti myös maakunnan omat
suosikit saat valikoimistamme.
Palvelulinjastomme on auki
joka arkipäivä.
Tervetuloa palveltavaksi Kuhmon
uusimpaan ruokakauppaan.
KG
Snellman
u
ylikypsä kinkk
siivuina
KG
Nämäkin tuotteet saat
meiltä pysyvästi edulliseen
hintaan aina kevään
korville saakka.
Edullisten hintojen puolesta.
100 209
599 269
Atria
Uunilenkki
400g (2,50 kg)
Atria
Gotlermakkara
300g (6,97 kg)
KPL
Valio
Oltermanni
1kg
KPL
PKT
Valio
Oivariinit
400g (6,73 kg)
RS
-28%
120
100
Ranskalainen
maalaispatonki
250g (4,80 kg)
KPL
Tänään
MEILLÄ
PAISTETTU!
Ilman K-Plussa-korttia 1,69/ kpl (6,76 kg)
-44%
Etu K-Plussa-kortilla
Ruisreikäleipä
400g (2,50 kg)
KPL
Ilman K-Plussa-korttia 1,79/ kpl (4,48 kg)
Tänään
MEILLÄ
PAISTETTU!
028
1290
www.k-supermarket.fi
Tykkää meistä facebookissa.
Aina tuoreimmat uutiset
kauppamme tapahtumista.
Etu K-Plussa-kortilla
KUHMO
Tav al lis t a p ar e m p i R uo kakauppa
Nestle Bona
4kk soseet 125g
(2,24 kg)
KPL
Pampers
vaipat
easy up ja
baby dry
PKT
Meillä voit pelata
päivittäin kaikkia
Veikkauksen pelejä.
Saat hyviä pelivihjeitä
ja tarjoamme myös
runsaasti erilaisia
kimppapeliyhdistelmiä.
Meiltä voit ostaa myös
kaikki Veikkauksen arvat.
Tarjoukset voimassa TO-LA
9.-11.1., ellei toisin mainita.
Torikatu 24, 88900 Kuhmo, puh
Siinä
vaaditaan, että ennen kuin
uudistus saatetaan loppuun,
tulee tehdä riippumaton arviointi uudistuksen vaikutuksista Suomen kansalaisten
saamien julkisten palvelujen
tasa-arvoiseen tarjontaan.
Lisäksi kaupunginhallitus
vaatii, että ennen uudistuksen loppuun saattamista tulee kuntien tiedossa olla
myös suurimman kuluerän,
sosiaali- ja terveydenhoidon
kustannusten rahoitusjärjestelmä.
Jos valtionosuusjärjestelmä uudistetaan ehdotetulla
tavalla, Kuhmon kaupungilla
olisi käytettävissä varoja julkisten palvelujen järjestämiseen 6 536 euroa asukasta
kohden, kun esimerkiksi Helsingin kaupungilla sitä olisi
8 332 euroa asukasta kohti ja
Oulun kaupungilla 7 722 euroa asukasta kohti.
. Järjestelmän tarkoituksenahan on tasoittaa esimerkiksi pitkistä etäisyyksistä aiheutuvia eroja palvelujen järjestämisen kustannuksiin,
sanoo lausuntoa valmistellut
kaupunginjohtaja Eila Valtanen.
Palvelujen järjestäminen
on Kuhmon kaupungin arvion mukaan halvempaa silloin, kun asukkaita on runsaasti.
Nyt suunniteltu uudistus
kiihdyttää poismuuttoa rajaalueiden kunnista ja kasaa
ongelmia kasvukeskuksiin.
Uudistus merkitsisi sitä,
että Kuhmon kaupungin tulot vähenisivät vuonna 2015
noin 448 000 eurolla ja vuonna 2018 jo yli 2,4 miljoonalla
eurolla.
Miksi
uusi
esitys?
Pakolaiset: Kaupunginjohtaja Eila Valtanen
selittää, miksi hän vei
pakolaisten vastaanoton
kaupunginhallitukseen,
vaikka valtuusto jo kerran
otti asiaan kantaa
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@almamedia.fi
Kuhmolaisia on ihmetyttänyt, miksi kaupunginjohtaja
Eila Valtanen vei pakolaisten
vastaanoton kaupunginhallituksen käsittelyyn, vaikka
kaupunginvaltuusto jo joulun alla päätti olla ottamatta
Kuhmoon pakolaisia. Lisäksi koulutusaiheina ovat
muun muassa ensihuolto ja
naapuriapu sekä hyvinvointi
kylällä.
Pilottivaiheen jälkeen toimintamalli on tarkoitus jalkauttaa koko Suomeen.
SPEKin yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat muun
muassa Kainuun pelastuslaitos ja Pro Agria/maa- ja kotitalousnaiset.
Hankkeen rahoittaa Palosuojelurahasto.. Koulutuksissa otetaan huomioon
niin lapsiperheet, ikäihmiset
kuin maahanmuuttajatkin.
Koulutustilaisuuksien sisältö on koottu kyläyhdistyksiltä saatujen tarpeiden pohjalta, ja niiden sisältö rakentuu paloturvallisuudesta, alkusammutuskoulutuksesta
ja omatoimisesta varautumisesta vaaratilanteisiin. Nyt keskustelu mahdollisuuksista on käyty. tammikuuta 2014
4 PUHEENAIHEET
Oikeusasiamies
avuksi
Kuhmon kaupunginhallitus
pyytää Eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään nyt
vireillä olevan valtionosuusuudistuksen suhteen kansalaisille yhdenvertaiset oikeudet takaavaan perustuslakiin.
Kaupunginhallitus jätti
tiistain kokouksessaan valtionosuusuudistuksesta tiukkasävyisen lausunnon. Hän kuitenkin
halusi, että keskustelu käydään ja että asiassa toimitaan
hallintosäännön mukaan.
Kaupungin hallintosäännössä todetaan, että asiat
päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelyssä ja että esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana.
Joulun alla kokoontunut
kaupunginvaltuusto otti pakolaisten vastaanottoon kantaa samalla, kun se hyväksyi
Kainuun kuntien yhteisen
kotouttamisohjelman. Samalla Valtanen teki esityksen, että neuvottelut pakolaisten
vastaanottamisesta käynnistettäisiin.
Valtanen perustelee asian
käsittelyä kaupunginhallituksessa sillä, että oli tarpeen
käydä keskustelu pakolaisten
vastaanottamisen mahdollisuuksista. Omatoimisen varautumisen koulutuksella tähdätään siihen,
että kylien asukkaat osaavat
ehkäistä onnettomuuksia ja
toimia niissä oikein. Esitys hyväksyttiin
kaupunginhallituksessa yksimielisesti eikä asiaa viety
näin ollen äänestykseen.
Valtanen myöntää, että
keskustelun lopputulos oli
arvattavissa. Nyt koulutusta on luvassa muillekin kylille.
Pelastusalan Keskusjärjestön
(SPEK) koordinoimassa
hankkeessa annetaan koulutusta muun muassa paloriskien tunnistamisesta, alkusammutuksesta sekä vaaratilanteisiin varautumisesta.
Tavoitteena on rakentaa
malli, joka parantaa kylien
turvallisuutta, asukkaiden
turvallisuusosaamista ja naapuriapua.
Omatoimisuus on tarpeen,
koska perukassa pelastustoimen palvelu ei ole yhtä nopeaa kuin kaupungeissa. Keskustelu olikin hyvä ja asiallinen,
Valtanen sanoo.
Keskustelun jälkeen Valta-
Perukan ihmisille
turvallisuusopetusta
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@almamedia.fi
Harvaan asuttujen alueiden
turvallisuuskoulutus käynnistyy Kainuussa keväällä,
jolloin 4 kainuulaista kylää
kokeilee uusia keinoja parantaa arjen turvallisuutta.
Kevään aikana Suomussalmella, Kuhmossa, Kajaanissa ja Vaalassa järjestetään
koulutustapahtumia, joissa
asukkaat saavat omatoimisen varautumisen perustietopaketin käytännön harjoituksineen. Suomen
Ylä-Vieksin turvapäivässä viime keväänä Mika Heikkinen neuvoi kyläläisille muun muassa sammuttimen käyttöä. Asia
nousi käsittelyyn Mikko Polvisen (ps) tehtyä esityksen,
että samalla, kun kotiuttamisohjelma hyväksytään valtuusto toteaa, ettei kunnalla
Eila Valtanen otti pakolaisasian uudestaan esille, mutta sanoo, että sitä paljon tärkeämpi asia Kuhmon k
hentäisi Kuhmon valtionosuuksia reilusti. Kuhmossa koulutus
nen muutti päätösesitystään
kaupunginhallitukselle ja ehdotti, ettei neuvotteluihin pakolaisten vastaanottamisesta
ryhdytä. KUHMOLAINEN Perjantaina 10. Samalla tuli asianmukaisesti käsitellyksi Kainuun ely-keskuksen esitys,
että Kainuun kunnat ryhtyisivät neuvottelemaan pakolaisten vastaanottamisesta.
. Kartalla punaisella merkityt kunnat menettäisivät uudistukses
MARJATTA KURVINEN
on Nivan kylällä, joka Kuhmon kyläyhdistyksistä ensimmäisenä ehätti ilmoittautumaan koulutuksen järjestäjille.
Projektipäällikkö Aikku
Eskelinen huomauttaa, että
huhtikuulla Nivalla pidettävä
koulutus avoin kaikille muillekin Kuhmon kylien asukkaille.
Koulutuksen tarjoaa kylien
turvallisuuskoulutushanke
Arjen turvaa harvaan asutuilla alueilla, jossa Kainuu toimii pilottialueena
Kaavasta vähennettiinkin parikymmentä mökkitonttia, jotka olivat järven
eteläosassa.
Keskustan osayleiskaavaehdotuksen kaupunginhallitus
hyväksyi yksimielisesti samassa kokouksessa. työväenyhdistyksen uusi puheenjohtaja
Jouni Kilpeläinen ja SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen.
puutteeksi sen, ettei tarkkoja
vertailulaskelmia ole tehty
sote-uudistuksen ja valtionosuusuudistuksen vaikutuksista.
. 21,
su 12 . SDP:n valtuutettu
Kari Nikulainen ja kaupunginjohtaja Eila Valtanen totesivat, että keväällä 2013 tilanteen mukaan valtionsuuksia
saatu enemmän. Seuraavaksi kaavaehdotus tulee julkisesti nähtäville.
Kaavassa on osoitettu keskustan lähirannoille 118 lomarakennuspaikkaa ja 27
asuinrakennuspaikkaa. Perjantaina 10. Yleisöä
paikalla oli 20 henkeä.
Illassa pääaiheena pysyi
työn alla oleva valtionosuusuudistus. 21. SDP:n duskuntaryhmässä asiaa on käyty 2 kertaa nopeasti läpi.
Atria
uunilenkki
90 100
150
13
kg
kpl
Atria pizzat
(13,90 kg)
HK LENKKI
00
2
kpl
2 kpl
Arkijuusto
Pirkka
olut 24-pack
2424
894
Pirkka
lonkero 6-pack
Coca-cola
89
99
2
5
2 x 1,5 l
1,25 kg
2 kpl
PALVELEMME:
pe 8.30 . 21,
la 8.30 . Kun
kaava vahvistuu, mahdollistaa se rantarakentamisen
kaavassa osoitetuille rakennuspaikoille ilman poikkeuslupamenettelyä.
Kellojärven rantakaavaa ollaan laajentamassa.
Kaavan teon tavoitteena
on, että maanomistajat voivat käyttää, suunnitella ja
hyödyntää omistamaansa
aluetta tavanomaiseen lomarakentamiseen ja pysyvään
asumiseen.
Laajennusalue on kaksiosainen. Eihän
hallitus voi marssia valtuustopäätöksen yli. Onhan niiden jonkinlaiset
laskelmat pitänyt tähänkin
mennessä tehdä, pohti Piirainen ääneen.
Työväenyhdistyksen illas-
Naudan
SISÄPAISTI
sa ihmeteltiin myös sitä, miten syrjäisen sijainnin kriteerit toisivat Oulun kaupungille
tuplaten miljoonia kuin Kuhmolle tai Suomussalmelle.
Piirainen muistutti, että
valtionosuusuudistus on työryhmän esitys, siihen ei ole
otettu vielä poliittisesti kantaa. Valtasen tulisikin keskittyä kaupungin talousongelmien ratkaisemiseen.
Olipa kerrankin oikea päätös.
Mikä ryhmä lie tehnyt ratkaisevan päätöksen, mutta oli hyvin toimittu.
Tärkeimmät asiat ensin ja ne
ovat oman paikkakunnan eli
kuhmolaisten asiat kuntoon!
kannalta on valtionosuusuudistus, joka suunnitellussa muodossa vässa eniten.
Viimeisin kyselytutkimus
osoitti selkeästi sen, etteivät
kansalaiset arvosta ja luota
kunnallispoliitikkoihin. 655 0095 6.1. 13.
Kaupunginjohtaja Eila
Valtanen palasi pakolaisten
ottoon jo uudenvuoden puheessaan, jossa hän toivoi
kuhmolaisten avoimesti keskustelevan siitä, mahtuuko
tänne uusia ihmisiä.
Kuhmon kantaa
Piiraisen matkaan
Työväenyhdistys: Valtionosuusuudistuksen vaikutus Kuhmolle
heikkeni kesken vuoden
ANTERO KOMULAINEN
VERKOSTA
NOSTETTU
www.kuhmolainen.fi
Olipa hölmöilyä kaupunginjohtajalta se alkuperäinen esitys.
Onneksi meillä on viisaitakin
päättäjiä, eikä vain vihertäviä.
Unohtunut on kuhmolaisten
omat evakkoreissut.
Valtanen viime metreillä totesi
tehneensä virheellisen esityksen.
Hyvä persut! Muuten olisi tullut. Toinen osa on Huuhilonkylällä ja toinen Kelloperän pohjukassa.
JUHLA MOKKA
500 g, 2 pkt/tal.
89
2
pkt
(5,78 kg)
Fazerin
maitosuklaa
350
Kuhmon Sos. 21,
Koulukatu 22, p. Tässäpä taas selvä näyte kuhmolaisesta päätöksenteosta.
Antero Komulainen
antero.komulainen@almamedia.fi
SDP:n kansanedustaja sai
työväenyhdistykseltä ja Kuhmon kaupunginjohtajalta
kannanottoja mukaan valtionosuusuudistuksesta, soteuudistuksesta ja kuntarakenneuudistuksistakin.
Kuhmon työväenyhdistys
järjesti työväentalolla keskusteluillan, johon vieraaksi
tiistaina saapuivat SDP:n
kansanedustaja Raimo Piirainen ja myös kaupunginjohtaja Eila Valtanen kaupunginhallituksen tuore lausunto mukanaan. Nyt, kun
vaikutuskertoimia, muun
muassa ikärakennekertoimia, on puolitettu 5:n tasosta
alas 2,5:een, niin Kuhmo ja
Suomussalmi ovat Kainuun
suurimmat menettäjät.
Aluksi uudistuksessa oli
painotus muun muassa sairastavuuden puolella, nyt se
on nuorissa ikäluokissa.
Sekä Eila Valtanen että
Raimo Piirainen totesivat
Nauta-sika
JAUHELIHA
59
6
kg
(6,59 kg)
Kaavat yksimielisesti
kohti valtuustoa
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@almamedia.fi
Jonkerin ranta-asemakaava
hyväksyttiin yksimielisesti
Kuhmon kaupunginhallituksessa tiistaina.
Kyseessä on kaava, joka
tuo Jonkeri-järven rannalle
72 uutta lomarakennuspaikkaa ja kaksi matkailua palvelevaa lomarakennuskorttelia.
Seuraavaksi kaava menee
valtuuston hyväksyttäväksi,
minkä jälkeen siitä voi vielä
valittaa.
Kaavan laadintavaiheessa
Jonkerin kyläyhdistys ja
Kuhmon vihreä valtuustoryhmä ovat pyrkineet vaikuttamaan, että järvi säilyisi jatkossakin erämaisena eikä
mökkitontteja tulisi näin paljon. Voitto kirkkoherrasta ja
kaupunginjohtajasta ei ole pikku juttu.
Ahdas on vielä kuhmolaisen
mieli.
Ratkaisu oli odotettu. Jääkö eduskunnan päätettäväksi, että ne pitää tehdä. ma 12 . dem. tammikuuta 2014 KUHMOLAINEN
5
ANTERO KOMULAINEN
tällä hetkellä ole mahdollisuuksia ottaa vastaan pakolaisia työttömyystilanteen
heiketessä ja talouden kiristyessä.
Esitys yllätti valtuutetut ja
neuvottelutauon jälkeen valtuusto oli Polvisen kannalla
äänin 21
Ei ole mitään suunnitelmia. alle kuin nyt
koottiin nuorten harrastustoiminnan hankkeita.
Tulevia teemoja ovat näillä
näkymin Elävä Kainuu
Leaderin kehittämisstrategian mukaiset metsä-, puu- ja
luontoyrittäjyyden kehittäminen, kylät, kulttuuri ja ympäristö, paikallinen, alueellinen ja kansainvälinen yhteistyö sekä innovatiivisuus.
3
Vedenpinnat ovat nyt
korkealla ja Kuhmon
kosket kuohuvat laitoja
myöten täynnä. Kymmenen vuoden ajan hän ajoi Valtimolle
päivittäin.
Vuonna 2003 hän siirtyi
Suomussalmelle apteekkariksi, muutti sinne, mutta palasi vuonna 2007 Kuhmoon
apteekkariksi. Se on hyvä ja toimii hyvin.
Apua käyttöönottoon löytyy sekä apteekista että terveyskeskuksesta.
Toinen asia, mistä Kyllönen muistuttaa, on se, että
vanhentuneet lääkkeet siivottaisiin kotoa pois. Tavoitteena on saada melontaharrastus leviämään kuhmolaisten
nuorten keskuuteen.
Kyseiset rahat Elävä Kainuu Leader jakoi samasta
nuorten harrastusten tukemiseen tarkoitetusta potista,
josta rahaa on annettu muun
muassa Ristijärven 4H-yhdistykselle nettikahviota,
Moisiovaaran kylälle monitoimikenttää ja Vienan Veräjä
ry:lle uusia opasteita, kylttejä
ja ilmoitustauluja varten.
Kyseiset rahat on nyt jaettu ja samalla kokeiltu leaderin uutta pienen byrokratian
toimintatapaa, jossa pienet
alahankkeet ovat osa suurempaa leader-yhdistyksen
koordinoimaa hanketta.
Näissä hankkeissa leader-yhdistys hoitaa maksatukset ja
hankkeen toimija, esimerkiksi kyläyhdistys, hoitaa kirjanpidon ja tositteet leader-yhdistykselle.
. Se näyttää toden totta pitävän paikkansa. tammikuuta
viimeistä päivää Kuhmon apteekkarina.
Kyllösen eläkeikä täyttyy
ja hän jää eläkkeelle.
. Aion olla eläkkeellä, Kyllönen sanoo.
Kuhmo säilyy kuitenkin
asuinpaikkana jatkossakin.
Tiistaina 14. Pajakkakosken kivikot ovat olleet kuohujen peitossa. Metso kuljeskeli hiljokseen useamman talon pihassa ja siitä nappasi kuvan Pekka Kilpeläinen.
Taannoin uutisoitiin,
että metsäpeurat ovat
pakkautuneet Tipakselle. Suurilta koskilta
löytää nyt vain yksittäisiä
koskikaroja. Olen ulkoistanut niistä
asioista itseni. Kuhmoon
häntä on vetänyt se, että puo-
liso on kotoisin Kuhmosta.
Vuodet apteekkarina ovat
olleet työntäyteisiä. Kolmatta virkaa ollaan lakkauttamassa.
ERÄ JA LUONTO
Tällä palstalla seurataan tapahtumia metsissä ja vesillä.
Palstalle toivotaan lukijoilta
kuvia ja havaintoja. Lintu päästi ihmiset parin metrin päähän eikä lähtenyt lentoon. KUHMOLAINEN Perjantaina 10. Pikkukuvassa Lentuankosken kuohuja loppiaisviikonloppuna.
Palstaa toimittaa
Marjatta Kurvinen.
Apteekkari vaihtuu
Muutos:
Tiistai on
kaupantekopäivä
Marjatta Kurvinen
marjatta.kurvinen@almamedia.fi
Anja-Meeri Kyllönen toimii
maanantaina 13. Heidän kanssaan tulee hyvin toimeen. Viikonloppuna parvi oli lähellä Akonkoskea ja oli nähtävissä Pajakkakoskelta vasta kiikarilla.
4. Loppiaisena peuroja oli isoina laumoina Välikosken matkailutilan
läheisillä pelloilla, Herttuankylälle menevillä pelloilla sekä esimerkiksi Iso-Valkeisen
jäällä. Niille sopivampia näillä vesimäärillä lienevät pienemmät purot, jotka
nekin ovat vielä auki.
Pajakkajoessa talvehtii
yhden koskikaran, isokoskelon ja telkän lisäksi nyt myös puolentusinaa
laulujoutsenta. Tiettävästi Kuhmossa
ei ole nyt yhtään metsäpeuraa.
2
na apteekkarina aloittaa Siikajoen apteekkari Heikki
Pitkänen.
Paltamosta kotoisin oleva
Kyllönen on työskennellyt
käytännössä koko uransa
ajan Kainuussa.
Kuopion yliopistosta valmistumisensa jälkeen hänet
valittiin Ämmänsaaren apteekin proviisoriksi, mitä työtä hän teki 15 vuotta. Niiden
oikea osoite on apteekki, josta ne toimitetaan asianomaiseen keräyspaikkaan.
Monilla on kotona kymmenien vuosien säilöt vanhentuneita lääkkeitä.
. päivänä uute-
1
Lakkatiellä Kuhmon keskustassa Korkeamäen
asuntoalueella käppäili
loppiaisena ukkometso. Komeana
kuohuaa myös muun muassa
Lentuankoski, joskin vedenkorkeudet ovat jo hieman
alenemassa. Tätä toimintatapaa käytetään jatkossa enemmänkin,
Elävä Kainuu Leaderin toiminnanjohtaja Pirjo Heikkinen arvioi.
Nyt leader-avustuksia on
saatavissa vain pieniin yrityshankkeisiin ja mahdollisesti
myös kansainvälisiin hankkeisiin.
Yleishyödylliset yhdistykset voivat ryhtyä hakemaan
uusia avustuksia vuoden
2015 alusta lähtien, kun uusi
ohjelmakausi käynnistyy.
Silloin pieniä hankkeita
aletaan koota vastaavien ?sateenvarjojen. Määrän alhaisuuteen vaikuttaa pitkien,
vuoden reseptien suuri määrä.
Kyllönen rohkaisee asiakkaita ottamaan e-reseptin
käyttöön:
. Viimeisin havainto koirasta on Kostamustien suunnassa Erilammen
kohdalla torstaina.
Anja-Meeri Kyllönen sanoo, että kuhmolaisia on ollut ilo palvella. Ei kuulu enää
minulle, Kyllönen sanoo.
Leaderrahaa
melojille
Kuhmon Melojat ry on saanut leader-rahaa melontakaluston hankintaan erityisesti
nuorten tarpeisiin. Hän kiittää lähtiessään
myös ahkeraa henkilökuntaa, jonka kanssa on ollut hyvä yhteistyö.
Nuorisotyönohjaaja
valintaan
Kuhmon seurakunnassa auki
ollutta nuorisotyönohjaajan
virkaa on hakenut kolme
henkilöä, Olli-Pekka Karjalainen ja Irene Määttä Kuhmosta sekä Antti Liistokki
Ylivieskasta.
Kukaan hakijoista ei ole
koulutukseltaan kirkon nuorisotyönohjaaja.
Hakijoista Karjalaisella ja
Määtällä on kokemusta Kuhmon seurakunnan nuorisotyöstä.
Seurakunnalla on muitakin valintoja tehtävänään.
Ari Huotarin virkavapaus
Vienan Karjalan työntekijän
virasta jatkuu kuluvan vuoden loppuun.
Hänen sijaisenaan on toiminut Andrei Tuhkanen.
Diakonian työntekijää ei
sen sijaan tarvitse valita. Kyllönen
on mielellään ollut myös kiireapuna apteekin asiakaspalvelussa, jossa ihmiset hänen
mukaansa kertovat usein
hämmästyttävänkin henkilökohtaisia asioitaan.
E-reseptin käyttöönotto on
ollut viime aikojen suurin uudistus apteekissa.
Maaliskuisen e-reseptin
käyttöönoton jälkeen noin 45
prosenttia Kuhmon apteekissa käsitellyistä resepteistä on
ollut e-reseptejä. Itse kullakin, sanoo Kyllönen.
Tulevaisuutta apteekkialalla ovat lääkerobottien tulo sekä nettiapteekit.
. Vuonna
1994 hän aloitti Valtimon apteekkarina ja asui perheineen
Kuhmossa. tammikuuta 2014
6 PUHEENAIHEET
MARJATTA KURVINEN
Koira karkasi
Suomeen
Venäjältä
Kainuun rajavartiosto pyytää
havaintoja keskiviikkona 8.
tammikuuta Venäjältä Suomeen Vartiuksen rajanylityspaikan kohdalta rajan yli
juosseesta saksanpaimenkoirannäköisestä narttukoirasta.
Koiralla ei ole kaulapantaa ja
se on arka.
Koiran oleskelusta Venäjällä ei ole tietoa, joten mahdollisen eläintautiriskin
vuoksi kotieläimiä ei kannata
päästää kanssakäymiseen
sen kanssa.
Yleisöltä ja rajaseudun
asukkailta pyydetään havaintoja koirasta Kainuun rajavartioston johtokeskukseen,
jonka puhelinnumero on
071 872 4010
Perjantaina 10. tammikuuta 2014 KUHMOLAINEN
7
Hinnat voimassa Kuhmon S-marketeissa pe?su 10.?12.1.
0
85
/kg
Navel
Appelsiinii
1-lk, Kreikka
0
99
/kg
Rainbow
Banaani
1-lk, Costa Rica
Hinnat voimassa Kuhmon S-marketeissa pe?su 10.?12.1.
Hinta voimassa Kuhmon
S-marketeissa tammikuun ajan.
Suomalainen
0
69
/kg
Keräkaali
1-lk
2
85
Kulta Katriina
Kahvi
500 g (5,70/kg)
1
95
Atria
Saunapalvikinkku
350 g (5,57/kg)
1
89
Snellman
Sika-nautajauheliha
400 g (4,73/kg)
Hinnat voimassa Kuhmon S-marketeissa tammikuun ajan.
1
69
Vaasan
Ruispalat 12 kpl
660 g (2,56/kg)
2
95
O?boy
Kaakaojauhe
450 g (6,56/kg)
8
45
Lotus Emilia
Talouspaperi
16 rll/pkt
(0,53/rll)
12
95
Lotus Embo
Wc-paperi
32 rll/pkt
(0,40/rll)
ABC-Lohtajan S-market
palvelee
joka päivä klo 6?24.
Palvelemme arkisin 8?21, lauantaisin 8?18, sunnuntaisin 12?18
Vuokatti la 8?20, Kajaanin Laajankangas ja Kuhmon Koulukatu la 8?21.
Kokeilun tarkoituksena oli saada kokemusta
maakunnallisen itsehallinnon
vahvistamisen vaikutuksista
maakunnan kehittämiseen,
peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion
keskushallinnon suhteeseen
sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.
. Hallintokokeilun päätymisen yhteydessä koulutuksen kehittäminen kärsi kaikkein eniten. Hallintokokeilun alkaessa
Kainuun väkiluku oli noin
88 000.
Talvivaaran kaivoshankkeen ongelmat ovat tässä
mielessä tuoneet uusia haasteita . Kainuun läänistä äänestys
eduskunnassa vuonna 1986.
Lääni ei toteutunut.
. Hallintokokeilun jälkeen jouduttiin ottamaan taka-askeleita eikä
Puolanka halunnut edelleenkään olla täysin mukana muiden kuntien perustamassa
sosiaali-ja terveydenhuollon
(sote) kuntayhtymässä.
. KUHMOLAINEN Perjantaina 10. Kajaani ei näihin kaupunkeihin
kuulu.
Tämä jako on koko maakunnan kannalta todella valitettavaa. Valtionosuuksien tulisi tasoittaa kansalaisten eriarvoisuutta . Kainuun vahvuus
on metsä- ja puuklusteri. Välineitä maakunnan kehittämiseen on entistä
vähemmän käytettävissä.
Kainuun tulevaisuuden
kannalta kaikki kehitystä
vauhdittavat ja tukevat tekijät ovat tärkeitä.
VUOSI 2014
Kainuu on
murroksessa.
Miten kunnat
pärjäävät?
Taloudellisen tilanteen muuttuminen ja hallintokokeilun
päättyminen ovat tuoneet Kainuun kunnat uusien haasteiden eteen.
Mitä pitäisi kehittämistyössä,
maakunta- ja kunnallishallinnossa painottaa vuoden 2014
aikana?
1
Kuhmo, Eila Valtanen: Kaksi asiaa nousee ylitse muiden: Ensiksi pk-sektorin yritysten työpaikkatarjonnan
kehittäminen koko Kainuun
alueella. nyt ehdotettu vos-järjestelmä tulee
niitä lisäämään.Kipeää.
Ja vielä liikenneyhteydet.
Koko Kainuun kaikki mahdolliset liikenneyhteydet,
myös tietoliikenneyhteydet
tulisi pitää kuin rasvattuina,
sekä matkailijoille että yrityselämälle.
Nyt tilanne on hankala, sillä esim lentoliikenteen aikataulut ja toimijat ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin.
Tiestökin koko maakunnan alueella tulee pitää toimivana.
Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen arvioi vuoden 2014 olevan maakunnalle todella haasteellinen.
mallissa, vaikka siihen liittyvässä keskustelussa sitä ei
valitettavasti olekaan huomioitu. Sote on meillä hyvässä
Käytännössä uudistus myllää
julkiset palvelut kokonaan
uusiin puihin. Toisaalta
voittoja ja tappioita laskettaessa meidän pitää kirjata
plussaksi se, että maakuntaliitot saivat entistä vahvemman roolin EU-tukien jakoon. Sen
koko tuotantoketju toimii
Kainuussa.
Toiseksi kainuulainen
edunvalvonta kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa.
. Näin siitä huolimatta,
2
Sotkamo, Petri
Kauppinen: Olennaista on elinvoimaisen Kainuun turvaaminen ja kehittäminen.
Jokaisen kunnan on valmisteltava kestäviä ratkaisuja
omalta osaltaan osana koko
Kainuuta.
Väestökehitys ja toimintaympäristön oletut tai mahdolliset muutokset tuovat
isoja haasteita ja eriyttävät
että eteläkarjalaisetkin ovat
selvästi meidän perässämme
palveluiden kehittämisessä,
muistuttaa Malinen.
Eniten tuskaa ja epävarmuutta on maakuntajohtajan
mielestä aiheuttanut maa-
Kainuun kuntakehitystä entisestään.
Sote-järjestämislain mukaisesti näyttäisi siltä, että
sote-palveluja on mahdollista jatkaa kuntayhtymänä.
Maakunnallisesti on huolehdittava kehitysresurssien
riittävyydestä ja kohdentamisesta oikeisiin kohteisiin.
On huolehdittava edunvalvonnasta ja siitä, että työllisyyskehitystä voidaan olennaisesti parantaa.
kunnallisen koulutuskuntayhtymän hajoaminen.
. Se vielä korostui
Oulun yliopiston ajaessa alas
opettajakoulutuksen Kajaa-
3
Suomussalmi, Asta
Tolonen: Kehittämistyössä pitää painottaa: Uusien työpaikkojen synnyttämistä ja
entisten säilyttämistä sekä
vahvistamista.
Kuntien valtionosuuksia
on Kainuussa leikattu jo tähän mennessä yhteensä noin
300 euroa asukasta kohden
eli yli 20 miljoonan euron
edestä. Meitä lähinnä on EteläKarjala, joka on Kainuun riitelyn aikana nostettu sotepalveluiden mallimaakunnaksi. Tämä toi omat haasteensa aluekehityksen ylläpitämiseen Kainuussa. Tappio taas kärsittiin
siinä, että valtio halusi toimia
tulevaisuudessa vain neljän
ELY-keskuksen kautta. Näin
päätöksenteko siirtyy entistä
enemmän Ouluun, missä toimii Pohjois-Pohjanmaan
ELY-keskus ja Pohjois-Suomen Aluehallintokeskus.
Miinukseksi maakuntajohtaja Malinen nostaa maakuntien kehittämisrahan
leikkaamisen lähes nollatasolle.
Valtion kaavailema kau-
A
Juuri nyt
suurin haaste
on aluekehitystyön jatkon
varmistaminen.
Pentti Malinen
Maakuntajohtaja, Kainuun liitto
punkipolitiikka on myös Kainuulle epäedullinen.
Suomessa on tulevaisuudessa kuusi suurta kaupunkikeskusta (Six-pack) ja lisäksi
kaikkiaan 12 kaupunkia kasvusopimuksen piirissä. varsinkin sen vuoksi,
ettei pian päättyvällä EU-ohjelmakaudella ole enää varoja
uusiin kaivokseen liittyviin
kehittämishankkeisiin.
Selväksi plus-sarakkeeseen kirjattavaksi asiaksi
maakuntajohtaja Pentti Malinen nostaa sosiaali- ja terveyskuntayhtymän toiminnasta saadut kokemukset.
. Tulossa on vielä lisää. tammikuuta 2014
8 PUHEENAIHEET
Kainuu elää
2000-luvun
myrrysvuosia
Tulevaisuus: Valtion hallinnon
rakenneuudistus ja taloudellinen tilanne
kärjistävät tilannetta maakunnassa
FAKTA
Martti Huusko
martti.huusko@almamedia.fi
Vuosi 2013 olikin Kainuun
maakuntajohtaja Pentti Malisen arvion mukaan todellinen murrosvuosi maakunnan historiassa. Eduskunta sääti helmikuussa 2003 lain Kainuun hallintokokeilusta
Nyt meidän pitää toimia
niin, että kuntarakenneuudistukseen ja siihen liittyvään valtionapu-uudistukseen liittyen tappiot saadaan
minimoitua. Nyt emme voi takertua
menneeseen tai nykyisyyteen. Niissä rakennetaan
maakunnan tulevaisuutta
pienin ja varmoin askelin.
Malinen nostaa vielä esiin
uudet avaukset: Kajaanin
amk:n tekemän työn pelialan
yritysten vauhdittamisessa
sekä nuorten yrittäjien esiinmarssin eri aloilla koko maakunnassa.
Kamppailua Kainuun puolesta
Martti Huusko
martti.huusko@almamedia.fi
Kainuu on aina elänyt ajan
hengessä. Säästöjä uusi organisaatio ei tuo, vaikka sillä uudistusta perusteltiinkin, näkee
Malinen.
Tulevaisuuden energiapoliittisiksi haasteiksi Malinen
nimeää tuulivoiman kehittämisen, ydinvoiman rakentamisen vaikutusten arvioinnin, turvevoiman käytön turvaamisen sekä bioenergian
entistä tehokkaamman tuottamisen Kainuussa.
. Perjantaina 10. Raja-alueilla pitäisikin ponnistella viisumivapauden saamiseksi Suomen ja Venäjän välille. Sitä osoitti jo 17.
huhtikuuta 1917 Suomussalmella pidetty kansalaiskokous, jossa vaadittiin Suomen
irtaantumista Venäjästä.
Suomen itsenäistyttyä Kainuu ja kainuulaiset kokivat
oman alueensa olevan kokonaisuus, jota haluttiin kehittää yhdessä.
1950-luvulta lähtien
1980-luvulle maakunta taisteli omasta läänistä. 31.12.2012
voimassa olleen lain kokeilusta hallintokokeilu päättyi
vuoden 2012 lopussa.
Tämän päivän kokemusten
perusteella kokeilun päättyminen ei ollut eduksi Kainuulle. Tässä vaaditaan
yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Samalla pitää maakuntajohtaja Malisen mielestä
miettiä, miten ylipäänsä yhteistyö ja aluepoliittinen
edunvalvonta tulevaisuudessa järjestetään. Kunnissa ja maakunnan hallinnossa on pystyttävä toimimaan tulevaisuuden
ehdoilla. Vain se turvaa maakunnan olemassaolon.
nissa.
. tammikuuta 2014 KUHMOLAINEN
9
PEKKA LASSILA
Toiminnan aika
Kainuu:
Väkiluku
pian alle
80 000
Martti Huusko
martti.huusko@almamedia.fi
Väkiluvun laskun vuoksi
maakunnassa nähdään erittäin tärkeäksi onnistua tulevissa kehittämistoimissa kaikissa kunnissa.
Kuntapäättäjät ja alueen
kansanedustajat kokoontuvatkin maanantaina 13. Mikäli
sosiaali- ja terveydenhuollon
kasvua ei saada leikattua, ei
jää rahoitusta eikä resursseja
myöskään välttämättömään
elinkeinojen kehittämistoimintaan.
Karvas pala oli vuonna 2013
toteutettu pelastuslaitoksen
uudelleenjärjestely.
Maakuntajohtaja ei näe
muuta kuin hämmästeltävää
siinä, että pelastustoimintaa
johdetaan tästä lähtien Oulusta käsi vaikka kaikki toiminta on paikallista ja alueellista!
. Jotta
palvelut voidaan turvata ja
Kainuun elinvoimaa pystytään lisäämään, ainoaksi
vaihtoehdoksi jää oman veropohjan vahvistaminen työpaikkoja lisäämällä. Tältä osin on toimittava
sen hyväksi, että rahoituspäätökset pysyvät Kainuun
TE-keskuksessa Kajaanissa.
Myös Kainuun Edun, YritysSuomi-toimiston ja kuntien
elinkeinotoimistojen on työskenneltävä juuri nyt mahdollisimman tehokkaasti pienten ja keskisuurten yritysten
apuna. Siksi bioenergiatuotannon eri ratkaisuihin
sekä puurakentamiseen ja
puunjalostukseen pitää panostaa.
. Kainuussa on matkailualalla pitkä ja menestyksellinen historia. Lain mukaisesti maakunta huolehti itse
suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja
koulutuksesta. Se sai myös
kehittämisrahaa.
Puolangan halutessa jäädä
pois 1.6.2003 . Jo rakennetun
varaan on mahdollista kehittää uutta, joka vie koko Kainuuta eteenpäin.
Malinen muistuttaa Venäjän läheisyyden olevan kilpailuvaltti. Isona plussana löytyy
onneksi Kajaanin ammattikorkeakoulun toimiluvan jatkaminen ilman erityisehtoja.
Se oli merkittävää, sillä 24:stä
ammattikorkeakoulusta peräti 20 sai kehittämisvelvoit-
teita.
leikkauksia ja saman aikaisesti valtionosuusjärjestelmää muutetaan siten, että
Kainuu on kokonaisuutena
menettäjä vaikka muutama
kunta näyttää näennäisesti
voittavan.
Palvelujen tarve ei kuitenkaan häviä mihinkään. Tässä oli
Kainuun liitolla suuri merkitys. Lisäksi Talvivaaran
ratkaisut ja jatko vaikuttavat
muihinkin maakunnan kaivoshankkeisiin.
Bio- ja metsätalouden Malinen nostaa tärkeäksi maakunnan vihreäksi oksaksi.
Kainuun metsävaroja ei juuri
nyt pystytä jalostamaan ja
käyttämään hyödyksi riittävän hyvin. Myös yhteydet presi-
dentti Urho Kekkoseen ja
maan muuhun ylimpään johtoon olivat kunnossa.
Mauno Koiviston (sd) johtama hallitus teki Kainuun
läänin osalta myönteisen periaatepäätöksen, mutta eduskunta päätti vuonna 1986 yhden äänen enemmistöllä äänin 91-90 pitää silloisen läänijaon voimassa.
Pettymyksestä huolimatta
työ maakunnan hallinnollisen aseman vahvistamisen
hyväksi jatkui.
2000-luvulla valtion hallinnon uudistuessa Kainuu
näki taas mahdollisuuden
hakea uutta. Näiden osalta on ristiriitoja, jotka meidän pitää pys-
tyä ratkaisemaan.
Kuntarakenneselvityskin
mietityttää Pentti Malista.
Juuri nyt näyttää siltä, että
erityisesti Kajaani ja Sotkamo
ovat valtionrahoituksen osalta voittajia, mutta samalla
erityisesti Suomussalmi,
Kuhmo ja Puolankaa lukuun
ottamatta pienet maakunnan
kunnat ovat häviäjiä.
. Niitä ei pidä Malisen mielestä missään nimessä väheksyä tai jättää huomioimatta. Se ei
aiheuta suuria paineita vaikka trimmaamisen tarvetta
vielä onkin.
Tulevaisuuden kannalta
tärkeiksi osatekijöiksi maakuntajohtaja Pentti Malinen
nostaa uuden Kainuun maakuntastrategian valmistumisen ja tulevaisuuden tarpeita
vastaavan kaavoituksen tekeminen.
. Työpaikkojen tulisi olla sellaisia jotka
tuovat tuloja maakuntaan
sen ulkopuolelta.
Maakuntahallinossa tulee
painottaa: Kainuun vetovoiman lisäämistä yritysten sijoituspaikkana ja kuntien yhteistyön koordinointia työ-
paikkojen synnyttämiseksi.
Kuntahallinnossa tulee
painottaa: Koko Kainuun laajuisen toimivan ja tehokkaan
sotejärjestelmän luominen
kuntien yhteistyönä. Kaivoksella ja sen
toiminnan varmistamisella
on todella pitkä aikavälin vaikutuksia. Esi-
merkiksi hajautetun energiatuotannon mahdollisuudet ja
tulokset maatiloilla nähdään
myöhemmin.
Toimivaksi esimerkiksi tulevaisuuteen tähtäävästä tuloksellisesta työstä maakuntajohtaja nimeää ilman epäilyjä entisen UPM:n Kajaanin
tehtaan alasajon ja Renforsin
rannan yritysalueen luomisen.
Myös matkailualan kehitys
tukee Pentti Malisen mielestä edelleen koko maakunnan
kehitystä.
. Entistä ahtaammassa
tilanteessa Kainuun ja kainuulaisten on pystyttävä taistelemaan muiden maakuntien kanssa vähenevistä resursseista.
Kehittämiseen on käytettävissä entistä vähemmän rahaa.. Se
kasvattaisi myös Kainuun
alueella toimivien matkailukeskusten sekä kaupan ja
palveluiden kysyntää sekä
koko maakunnan hyvinvointia.
Yleisesti Pentti Malinen
korostaa Kainuun pienten ja
keskisuurten yritysten merkitystä toimivat ne missä
maakunnan kunnassa tahansa.
. Edellytykset todelliseen
kehittymiseen ja menestykseen ovat hyvät. tammikuuta pohtimaan sitä,
kuinka voitaisiin entistä pontevammin toimia toisaalta
kuntien ja toisaalta koko
maakunnan tulevaisuuden
turvaamiseksi.
Tilannetta helpottaa osittain se, että sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
toimii jo mallikkaasti. Silloisen pääministerin Paavo Lipposen (sd)
Kainuun vierailun ja seminaarin yhteydessä saatujen
ideoiden perusteella käynnistyi työ, jonka tuloksena
vuonna 2005 Kainuun hallintokokeilu alkoi.
Tässä kokeilussa Kainuusta
muodostettiin muusta maasta irrallinen hallintoyksikkö,
jolla oli oma maakuntahallitus ja -valtuusto. Juuri nyt Kainuuta vedetään Oulun, Joensuun ja Kuopion suuntaan.
Elinkeinopoliittisesti Malinen nostaa Talvivaaran kaivoksen saneerauksen onnistumisen ehdottomasti tärkeimmäksi koko Kainuun
kannalta. Siksi työtä
bioenergiahankkeiden ja
puunjalostuksen osalta pitää
jatkaa pitkäjänteisesti
Sehän
oli yhtä auringonpaistetta pitkälle syksyyn
saakka.
Eräänä viime syyskuun sunnuntaina istuin seurakuntakeskuksemme juhlasalissa seurakunnnan tilaisuudessa.
Sen kuluessa hohtavan valkoinen alttariseinä muuttui
edessämme suureksi värimatoksi. Maataloustraktorin maavaraa laskettiin, takavanteet otettiin kuormaautosta ja etuvanteet on rakennettu Volvo Amazonin
vanteista. Ja ihmisen sisimpään hän on pannut iankaikkisuuden.
Luomaansa ihmistä hän ei ole unohtanut.
Siitä puhui jälleen joulun sanoma monin eri tavoin. KUHMOLAINEN Perjantaina 10. Kirkkotien puoleisen värilasi-ikkunan läpi alkoi tulvia syysauringon säteitä. Hän haki Googlen kuvahausta valokuvia
Taskmasterista. Seinään tuli eniten vihreää, mutta muitakin värejä siinä oli.
A
Sana tekee
pelastavaa työtään
uudistaen meitä.?
Metallinhohtoiset pienoisevankeliumin kirjaimet aivan
kuin irtosivat seinästä värien tunkeutuessa niiden alle.
En muista tuon tilaisuuden aiheesta, puheista ja virsistä
yhtään mitään. Lisäksi hänellä on David Brownin traktori- ja konehistoriaa esittelevä kirja.
. Mutta tuon auringon säteitten vaikutuksesta muodostuneen ?seinämaalauksen. Mallina
olivat valokuvat. Kyllönen
on saanut valmiiksi harvinaisen traktorin, joita käytettiin
satamissa tehtaissa ja eri
maiden armeijoissa.
Noin puolessa vuodessa
Kyllönen rakensi David
Brown Taskmasterin, jonka
vuosimalli on 1957. Taskmaster tehtiin David
Brown 31D:n rungon päälle ja
toisesta traktorista otettiin
osia.
?Kaksi traktoria yhdistettiin ja parhaat osat otettiin
kummastakin.
Kaikki, mikä poikkeaa tavallisesta Taskmasterista, on
Kyllösen omia ratkaisuja ja
Vain kaksi kalaa
PILKKITAPAHTUMA
2.-5.5. Sieltä on valmistu-
ONNITTELUJA
KOSTAMUS 2 pv
29.-30.3., 30.4.-1.5.,
28.-29.6. Hän toteutti
Taskmasterin luovasti ja lisäsi harrastusajoneuvon varustusta omien kiinnostustensa
mukaan.
Kyllönen on saanut hyvästä kotimaisesta lähteestä tiedon, että erilaisia Tasmastereita olisi tuotu Suomeen rekisteröitynä kaikkiaan 9. Hot Fregat,
omalla viisumilla
osien etsimistä ja hankintaa.
Poikani hommaa tarvittaessa
ulkomailta varaosat, mietti
Kyllönen hymyssä suin.
Kyllönen sanoo opetelleensa netin käyttöä vaimon
opastuksella ja omin päin.
. muistan yhä vielä.
Kuinka moni läsnäolleista havaitsi tämän väriloiston, en
tiedä. tammikuuta 2014
10 ELÄMÄNMENO
Hartaus
Iloisen
oloinen
Värikäs elämys Taskmaster
Mauno Kuvaja
seurakunnassa
T
ämä talvi on ollut harvinaisen pilvinen ja
harmaa. (08) 652 0771, 040 590 9229
Samassa autotallissa Kyllösten kotona Sormulassa
Hakatiellä on valmistunut
ajoneuvoja ennenkin . Se on inhimillistä ja tähän aikaan kuuluvaa.
Aurinko vuoroin paistaa, vuoroin se voi olla paksun pilviverhon takana.
Jumalamme on aina sama, hänen Sanansa pysyy.
Pyhän Hengen välityksellä Sana tekee pelastavaa työtään
muuttaen ja uudistaen meitä.
Suostummeko tähän?
Kotiseutu
peittosi
suosikit
Jarno Hiltunen
jarno.hiltunen@almamedia.fi
Pajakkakinon katsotuin elokuva vuonna 2013 vetää kotiseutuelokuvan puolelle. Rölli ylsi toiselle sijalle valtakunnallisessa kotimaisten elokuvien top
10:ssä. Kilpisjävellä
Kilpisjärven retkeilykeskus 3 yötä ph, alk.
Antero Kyllösen rakentama David Brown Taskmaster on muodoiltaan j
män vuoden puolella.
sovelluksia. Varsinaista David
Brownin Taskmasteria Kyllönen ei ole koskaan nähnyt
ajossa eikä romuna.
Yksi harrastus vie usein
toiseen. Vaikuttava ja mykistävän puhutteleva se minulle oli.
Jumala on luonut kaiken kauniiksi. Sotavuosien jälkeen Taskmaster kehitettiin useaan
käyttötarpeeseen teollisuuteen, lentokentille ja satamiin.
. Teollisuustraktori David
Brown Taskmaster.
. Pajakkakinossa rasismia käsitellyt
filmi ei yltänyt 10 katsotuimman joukkoon.
Valtakunnallisessa katsotuimpien elokuvien listassa
toista sijaa pitää hallussaan
Hobitti . Kuhmossa se
sai toisen sijan.
Kolmanneksi suosituin
elokuva Kuhmossa oli kotimainen lastenelokuva Rölli ja
kultainen avain. Eilispäivän Kuhmo elävissä kuvissa kiilaa komeasti jopa Suomen katsotuimman elokuvan 21 tapaa pilata avioliitto
ohi.
Johanna Vuoksenmaan
komedia pitää kärkisijaa niin
kotimaisten tilastossa kuin
myös ulkomaiset filmit sisältävässä listassa. Kyllösen tiedossa ei ole yhtään Taskmasteria Suomessa
kunnostettuna tai romuna.
Lähteet: Davin Brownin
historiajulkaisut sekä
Antero Kyllönen
kesänä ja rekisteröi sen valmiina tämän vuoden puolella. Kun tuo iloisen näköinen ajoneuvo ilmestyy kadulle, niin tuntuu kuin sirkus olisi tulossa kaupunkiin.
Kyllönen aloitti Taskmasterin rakentamishommat viime
Hyppää kyytiin!
TALLINNA 4.-6.3.
Hot.Viru 2 yötä
230?
TALLINNA 18.-20.4.
Radisson Central
2 yötä
275?
KEVÄTMATKA Leville
29.3.-3.4.
Hotelli Hullu Poro
5 yötä
alk.
370?
KYLPYLÄMATKA
Pärnuun 5.-12.4.
Hot.Tervis
hoitoineen, ph alk.
510?
KÄSITYÖMESSUMATKA
Jyväskylään
5.4.
50?
FAKTA
. Fantasiaseikkailu oli
Kuhmossa viidennellä sijalla.
Kolmatta sijaa valtakunnallisessa listassa pitänyt Itse ilkimys 2 ei yltänyt Kuhmon 10
katsotuimman joukkoon.
Vetovehje: Antero Kyllönen rakensi kahdesta
David Brownista autotallissaan teollisuustraktorin, Taskmasterin
Antero Komulainen
antero.komulainen@almamedia.fi
Mobilisti ja harrasteajoneuvojen rakentaja Antero Kyllösen autotallissa on taas tapahtunut kummia. Leijonasydän piti hallussaan kolmatta sijaa valtakunnallisessa katsotuimpien
kotimaisten listassa. Siitä
muistuttaa meitä omalla yksinkertaisella ja hiljaisella tavalla seurakuntakeskuksemme alttariseinän pienoisevankeliumi : ?Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että
antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo,
joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.?
Joh. Kyllönen rakensi taskmasterin David Brown D31:sta ja toisesta traktorista.
. Leuto sää ja vesisade ovat painaneet lumen matalaksi.
Laulun ?On hanget korkeat nietokset?
saimme jättää pois joululauluistamme.
Muistammeko vielä viime kesän. Smaugin autioittama
maa. David Brownin tehdas kehitti
Taskmastereita edeltäneitä
malleja 2. Hän
arvioi, että ne ovat romuna
jossain tai sitten muutoin ehkä hävitetty.
Kyllösen rakentama Taskmaster on nyt valmiina kiinnostavan ja hauskan näköinen. 3:16.
Elämyksemme ja kokemuksemme haihtuvat ja haalistuvat, unohtuvat ja muuttuvat ajan kuluessa. Kyllönen on opetellut autoharrastuksen ohessa
netin käytön. kymmeniä museo- ja harrasteajoneuvoja. Netti on helpottanut viime vuosikymmeninä paljon
viisumeineen
/lPSLPlVWL RQQLWWHOHPPH
6LQXD
265?
Jesse
Joonatan
150?
80?
YXRWLVV\QW\PlSlLYlQlVL
HERÄTTÄJÄJUHLAMATKA
Lapualle 4.-6.7.
Hotelli Lapuahovi
2 yötä
210?
www.matka-kyllonen.fi
Kainuuntie 84, 88900 Kuhmo, p. Se oli Google-kääntäjässä outoa, kun se käänsi englanninkielistä tekstiä 2 sylinterisestä 2-tahtisesta moottorista, niin käännös alkoi puhua aivohalvauksesta!
7DKWRLVLQ WRLYRD VLQXOOH
MRWDNLQ RLNHLQ K\Yll
HQNHOLQ VLLSLHQ KDYLQDD MD
LORD RQQHD V\Yll
3DOMRQ RQQHD YXRWLDDOOH
-HHVXV VDQRL ´$QWDNDD ODV
WHQ ROOD lONllNl HVWlN| KHLWl
WXOHPDVWD PLQXQ W\N|QL VLOOl
VHQ NDOWDLVWHQ RQ WDLYDVWHQ
YDOWDNXQWD ´ 0DWWHXV . maailmansodan tarpeisiin, muun muassa lentokoneiden ja lentopommien siirtoon.
Kyllönen säilytti teollisuustraktorissaan nostolaitteen ja siivapyörän ihan käytännön syistä ja hän asentaa
siihen vielä vetokoukun.
Antero Kyllönen, 67, sanoo, että nyt on aikaa, kun
hän on eläkkeellä. ei
kerrallaan, vaan muutama
kappale kerrallaan.
. KAO / Kainuun konservatorio
Tilaa
p. Kajaani Info 08 6155 2555.
Teatteritalo 08 6155 2244.
Ryhmät 044 7100 350 / 044 7100 452
UUU. Perjantaina 10. Tein maalauksen osa
osalta ja se työvaihe kesti
toista viikkoa.
Taskmasterin likasuojien
kaaripellit hän teki kansalaisopiston piirissä.
Muutamissa nettikuvissa
eri puolilta maailmaa Taskmasterit näyttävät jokainen
hieman erilaiselta.
Taskmasterin takana sata-
La ja su 14.00
-S- Liput 6. Kyllönen on myynyt ajoneuvojaan
muutamia poiskin. klo 12-15
Ilahduta ystävääsib
onnittelulla Kuhmolaisessa
10?
Kuhmon seurakunta
www.eskobar.?
huurteinen seikkailu
tiistaisin ja perjantaisin
verkossa joka päivä
.$,..(8'(1 (1.(/,7
(16, ,/7$
Einar Már Guðmundsson, dramatisointi ja ohjaus Aino Kivi
Kaikkeuden enkelit, ?Soolo särkyneelle mielelle?,
ensi-ilta Sissilinnassa to 16.1.2014 klo 19, kantaesitys.
Esitykset: la 18.1. klo 19, la 8.2. . veloituksetta
Frozen ?
(,1$5 0$5
*8'081'6621
.LLWWlHQ MD NDLYDWHQ
ODSVHW SHUKHLQHHQ
VLVNRW SHUKHLQHHQ
VXNXODLVHW MD \VWlYlW
6LXQDXV WRLPLWHWWX OlKHLVWHQ MD \VWlYLHQ
OlVQl ROOHVVD /lPPLQ NLLWRV RVDQRWRVWD .LLWRV .XKPRQ
+RLYDNRGLQ KHQNLO|NXQQDOOH +HOSLQ K\YlVWl KRLGRVWD
La ja su 16.00
Tervetuloa elokuviin!
+HOSL .XVWDDYD
+827$5,
PIZZA
BUFFET
Vaahteramäen
Eemeli ja Iida
-K7/4- Liput 8.
. 010 665 9012, asiakaspalvelu.kuhmolainen@almamedia.fi
1RXVL VLLYLOOHHQ HQNHOL WDLYDDQ
WXOL OXRNVH YlV\QHHQ
.RVNHWWL KLOMDD SRVNHQ QXNNDD
VLOLWWL KHOOlVWL KRSHLVWD WXNNDD
6\OLLQVl NLHWRL VLLYLOOllQ
NXLVNDVL KLOMDD ± OlKGHWllQ
vanhempien mukana
alle 12 v. tammikuuta 2014 KUHMOLAINEN
11
ANTERO KOMULAINEN
5DNDV WlWLPPH
5DNNDDPPH
. 5 . klo 19, la 8.2.
/lPP|OOl PXLVWDHQ
VLVDUHQ MD YHOMHQ ODSVHW SHUKHLQHHQ
9DSSX
$DPXQ WXOOHQ V\GlQ VDPPXL
WXOL UDXKD LNXLQHQ
.DXQLLW PXLVWRW PHLOOH MlLYlW
UDNNDXV RQ LNXLQHQ
6XQ PXLVWRV NDOOLV DLQLDDQ
Mll NDXQLLQD PLHOLLPPH ORLVWDPDDQ
9DLNN¶ V\GlPHV NXOWDLQHQ YlV\L SRLV
HPPH K\Y\\WWlV OlPS|lV XQKRLWWDD YRL
.DLYDWHQ
7XXOD
7DQMD SHUKHLQHHQ
0LUD MD $QWWL
YHOL MD VLVNRW SHUKHLQHHQ
VXNXODLVHW MD \VWlYlW
(UNNL 0DWWL
+(,..,1(1
0DUWWD /RYLLVD
+(,..,1(1
<VWlYlOOLVHQl NXWVXQD LOPRLWDPPH HWWl UDNNDDPPH VLXQDWDDQ
.XKPRQ VLXQDXVNDSSHOLVVD NOR MRQND MlONHHQ
PXLVWRWLODLVXXV 5XRNDOD 0DLNLVVD 7DUMRLOXQ YXRNVL S\\GlP
PH LOPRLWWDXWXPLVHW PHQQHVVl S
Kainuuntie 91
puh. 1 h 41 min
Suomenkielinen! (3D)
6LXQDXV WRLPLWHWWX OlKHLVWHQ OlVQl ROOHVVD
/lPPLQ NLLWRV RVDQRWRVWD
Ohjaus Marcus Groth, Sovinto, suunnittelu ja dramaturgia
Marcus Groth, Tuomas Timonen, Heikki Törmi ja työryhmä.
Ensi-ilta Teatteritalon näyttämöllä 18.1.2014 klo 19.
Esitykset: pe 17.1. klo 18 Rukousilta.
Tervetuloa!
PAJAKKAKINO
Rajakatu 56
040-5409262
www.pajakkakino.net
Elokuvat 10. klo 19
järj. klo 13, pe 21.2. 14.1.
HELLUNTAISEURAKUNTA
5DNNDDPPH
Pe 10.1. klo 19, to 13.2. klo. 8.30 Sana
sunnuntaiksi Ritva Vataja.
Su 12.1. Rakennettavissa autoissa hän on suosinut karvalakkimalleja. klo 14
Kevään ohjelmistossa: Katoava maa,
*GCICGQQÐÇ #JTGQ KSQGI??JG
1M?L K??GJK?
Auringonlaskun sankarit, Remontti
Liput 27-5 e.
Rajakatu 5
+XRPDD Ql\WlQW|DMDW
Pe - ti joka päivä 18.00
ja väritykseltään iloinen ilmestys. Kyllönen maalasi
traktorin osat punaiseksi ja
siniseksi autotallissaan . Marja-Liisa ja
Heikki Penttinen.
Ti 14.1. Teollisuustraktori rekisteröitiin tä-
ma- ja muissa vetokoneissa
näyttää olleen paaka, vetotanko, johon peräkärryn vetoaisan voi kiinnittää usealle
eri korkeudelle melko helposti. klo 11.00 Jumalanpalvelus. klo 19
Huikea draama rakkaudesta,
show
kki
usii
-m
Kuhmo-talo pe 17.1. klo 19 ennakko (17/15/10 e)
pe 24.1. 1 h 2 min
Suomenkielinen!
Su 12.1. klo 18 Jumalankohtaamisen ilta, Esko Taipale.
Ke 15.1. klo 19, pe 7.2. klo 19
viimeinen la 22.2. klo 13.00 ruokailu
ja ruokakassien jako.
Su 12.1. Yksi keskeinen syy on säilytystila, sillä omat tallit alkavat olla taas
täynnä.
liput 10?
nut 23 henkilö- ja kuormaautoa ja noin 20 traktoria ja
lisäksi muutamia mopoja,
moottoripyöriä ja moottorikelkka. 044 500 1705
La 11.1. klo 14, pe 7.2. klo 18.00 Sanan ja
rukouksen ilta.
Tervetuloa!
R V 7DPSLR
. ja
alle 6 v
I?H??LGLRC?RRCPG
Lentiiran ilmoituksista su 12.1.
1. Riikonen) srk-keskuksen salissa. 2014 kerhokausi alkaa viikolla
3, ma 13.1.
Perhekerho kokoontuu tiistaisin klo 9.30 . kts. 11 Piilolan
srk-kodilla (Karhunpolku 2 N) ja klo 10-11.30 Lentiiran
kirkossa/srk-talolla.
Päiväkerhot kokoontuvat Koskelan kerhopaikassa, Piilolan srk-kodilla ja Lentiiran srk-talolla/kirkossa. Ohjelma:
klo 13 raamattutunti, klo 14 kahvi- ja laulutuokio, klo
14.45 . Kts.
kokoontumisajat srk:n verkkosivuilta.
Pyhäkoulu kokoontuu klo 10 sunnuntaisin 12.1. sunnuntai loppiaisesta 12.1.
Klo 10 MESSU Kuhmon kirkossa (l: Veli-Matti Sallinen,
s: pääsihteeri Antero Rasilainen, k: Puhakka).
Evankelisen Lähetysyhdistyksen (ELY) kirkkopyhä. Klo 18.30 seurat Eero ja
Lyyli Koistisella (Metsäkatu 37), kahvitus alkaa jo klo 18.
Huom. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit
ja Siionin Kanteleen lauluseurat srk-keskuksen
salissa.
Klo 12 MESSU Lentiiran kirkossa (l: Hakulinen, s: Pekka
Maaranen Parikanniemisäätiöstä, k: Puhakka).
Messun jälkeen kirkkokahvi ja Parikanniemen
tilaisuus.
Lapsi- ja perhetyön v. klo
18-20 srk-keskuksen salissa. www.kuhmonseurakunta.fi
Kirkkotie 6-8
Lauantai 11.1.
Parikanniemen raamattuopetustilaisuus (opettajana
Teuvo V. Isosia tarvitaan toimintarasteille mukaan.. 15.30 raamattutunti.
Puh. (08) 617 2371 . Toimintaa, hartaus, kilpailuja, arvontaa ja nyyttärit. alk.
jumalanpalveluksessa kirkon keittiössä.
DONKKIS TOIMINTA-ILTA 7 . 14 -vuotiaille ti 14.1. Voit tuoda jotakin tarjottavaa
yhteiseen nyyttäripöytään
kauppa- ja arviokirjojen laatiminen
?
Juha Ahtonen LKV P. 086 550 196
Timo Kyllönen
Kainuuntie 88, Kuhmo
p. 044 299 1121
TATIANA
TAMPIO
Puistokatu 12
www.kuhmonlaakaripalvelu.fi
puh. parafiinihoito
vyöh.ter. (08) 655 0167
Koulukatu 14, 2. <????
W??. 040 595 8501
Myös kotikäynnit
KUHMON
KIINTEISTÖPALVELUT OY
Kainuuntie 91, 88900 Kuhmo
Täältä
ilmoituksesi
huomataan!
Koulukatu 10 Kuhmo,
puh. 040 722 3909
22 v. silikoniorteesi
?
?
Päivi Komulainen
lähihoitaja, jalkahoidon at suorit.
Kinttupolku 19 A p. kynsienoikaisu
. Kukkakauppoja
Parturi-kampaamo
Kainuuntie 88,
II krs.
Myös perusjalkahoidot.
Y Kuljetusliikkeitä
Huoltotie 11, Kuhmo
Puh. 0500 160 029
Koulutettu hieroja
Iivantiira
Kekkostie 5050
Koulukatu 8
p. Siirtolavat 8 - 15 m3,
vuokraukset ja tyhjennykset
. julkinen kaupanvahvistus
. tammikuuta 2014
Kotileipomoja
NAUTI
PAIKALLISESTA
PALVELUSTA
Hierojia
ATK-palveluja
+LGDVWHOHHNR WLHWRNRQHHVL"
DSXD 3& KXROORVWDPPH
9LUXVWHQ KDLWWDRKMHOPLHQ SRLVWR
+XROWR MD YDUDRVDW NDLNNLLQ PHUNNHLKLQ
8XGHW WLHWRNRQHHW MD RKHLVODLWWHHW
.DLQXXQ
7LHWRPLNUR 2\
0\\PlOl
+XROWR
.DLQXXQWLH 0D 3H
. KUHMOLAINEN Perjantaina 10. 040 354 7244
Koulukatu 14, Kuhmo
Puh. Eläinlääkäreitä
KUHMON
TIETOKONEHUOLTO
y Huolto-
ja tukipalvelu
ja
oheislaitemyynti
y Tietokone-
Avoinna arkisin
klo 12.00 . 652 1455,
040 567 6842
JÄTEKULJETUKSET
. (08) 652 1343,
0400 185 359
MYÖS AKUPUNKTIO ja
ÄÄNENHUOLTO
p. 044 353 1007
Kukkakeskus
Koulukatu 14
Koulutettu hieroja
Riitta
Haverinen
Kainuuntie 88, Kuhmo
INTERFLORA
Paula Kyllönen
p. Jätesäiliöiden tyhjennykset
. Viemärien avaukset,
sulatukset ja pesut
. pesut
ja kastelut
. ??. (08) 655 0187
045 126 4000
Vienantie 33,
p. ???. (08) 652 0055
Kainuuntie 88 (takapiha)
Hammasteknikoita
p. ????
??. 044 297 6069
.XKPRQ Kainuuntie 99
+LHURQWDSLVWH
p. Siirrettävät wc:t 4 kpl
Koulukatu 12, 88900 KUHMO
Jätepakkaaja-auto
044 294 0901
Loka-auto (24 h) 044 294 0900
Toimisto (08) 653 0121
jateyhtyma@kuhmo.net
www.jateyhtyma.fi
Kainuuntie 88
p. ??????
????. jalkojenhieronta
. Jätesäiliöiden myynti
. siivous . 010 665 9017 tai ilmoitukset.kuhmolainen@almamedia.?
KEMIALLINEN JA
VESIPESULA
PESEE KAIKKI PYYKKISI
Katso edulliset hintamme
www.liaton.?
Pajukuja 4
p. 044 332 5853
P. ????
D??. (08) 652 0924
KOULUTETTU
Parturi-kampaamo
Kaija Romppanen
Hakatie 4
puh. 044 332 9016
Kuntohoitaja/hieroja
Katja Kukila
P. Katujen, pihojen ym. 655 1651
Kainuuntie 86
p. (08) 652 0127
kukka-emilia@hotmail.fi
Torikatu 9, KUHMO
Kukka- ja
Hautauspalvelut
p. 15
Lankapuh. isännöinti . kiinteistönhuolto
. 050 373 7895
Mustikkatie 18
PARTURI-KAMPAAMO
RISTO HAVERINEN
Puh. krs
Myös kotikäynnit.
http://personal.fimnet.fi/
elainlaakari/ss
Erikoishoitoloita
HOIITO
HO
SOPPI
Koulukatu 8
Fysioterapiapalveluja
Asiantuntevaa palvelua
?
?
?
?
?
?
Fysioterapia
Lymfaterapia
Akupunktio
Nivel- ja nikamakäsittelyt
Hieronnat
Tukisukat ja -hihat
Tuomo Piirainen
p. 040 561 4898
p. ???. (08) 652 1533
Pesuloita
Kiinteistöpalveluja
p. 050 328 2020
Ota yhteyttä ja varaa paikka ilmoituksellesi! p. ???????????????????
???????????????????
Koulukatu 14
Koulukatu 10
Irene Piirainen
Koulutettu hieroja
Hermorataterapeutti
Koulukatu 8 C, p. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min.. 045 874 1077
www.jalkasalonkihyvahoiva.com
. 044 275 0084/Sini
044 972 3228/Tarja
Koulukatu 5
p. 0400 336 310
Hiushuone Tuulia
0440 505 805
Lääkäreitä
Hyvän ilman kampaamo
Rajakatu 36, 88900 Kuhmo
Koulutettu kuppari
Parturi-kampaamo
Parturi-kampaamo Kuhmon
Juolukkakuja 2, Kuhmo
Päivi
Pesonen Ky
Fysioterapia- ja
hierontapalvelut
p. 0400 293 411
Kampaamoja
Kiertävä hieroja,
Kalevalainen
jäsenkorjaaja
Parturi-kampaamo
MAIJA IMMONEN
Kainuuntie 88,
puh. Arkistojen tuhoukset
. kirjanpito . 045 105 7989
Jalkasalonki
HyväHoiva
Ympäristölogistiikka
ja kuljetus
PARTURI-KAMPAAMO
Koulutettu hieroja,
hermoratahieroja
0LUMD
.lKN|QHQ
ERIKOISHAMMASTEKNIKKO
<???????. (08) 652 0020
Jalkahoitoja
jalkahoidot . 0400 296 261
p. 010 423 3109
Avoinna ma, ke, to 7 . Sako/hiekkakaivojen
tyhjennykset
. 16.30,
Huoltotie 9
/DDMDNDLVWDOLLWW\PlW
3XKHOLQOLLWW\PlW
3XKHOLPHW MD WDUYLNNHHW
ELÄINLÄÄKÄRI
Sari Sievänen
p. ammattitaidolla
Anita 040 754 4282
www.kpkuhmo.?
kiinteistönvälitys . 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min.
Matkapuh. ADR-kuljetukset