Päivän aikana nähtiin iloisia onnistumisia sekä hauskoja sattumuksia. Syväjärjelle oli jo aamusta saapunut yli sata lasta eri puolilta Kainuuta. 044 493 5020 Koulukatu 13-15, p. Vapapäivään osallistui kaiken ikäisiä lapsia. NIKO KEMPPAINEN. Lähekkäin olevien kalastajien siimat saattoivat sotkeutua ja saattoipa bongata muutaman puuhun takertuneen vieheenkin. Kainuulaisista europarlamenttiin palaa aiemmin meppinä toiminut suomussalmelainen Merja Kyllönen (vas.). Pajakan pauhuissa Suuri tukkilaisviikonloppu toi Kuhmoon myös kansainvälisiä vieraita uittoperinneseminaarin myötä. 1 Sivu 2 NIKO KEMPPAINEN Marjaana Heikkinen julkaisi ensimmäisen kappaleensa, joka kertoo yläasteella alkaneesta rakkaustarinasta 1 Sivu 9 Kuhmolaisnuoret kertovat ajatuksistaan elämästä rajan läheisyydessä 1 Sivu 8 1 Sivu 14 Vapa viuhui ja siimat sotkeutuivat Perinteistä vapapäivää vietettiin Syväjärvellä lauantaina aurinkoisessa säässä. Kuhmolainen eurovaaliehdokas Mikko Polvinen (ps.) sai ääniä 3 338 kappaletta eikä noussut europarlamenttiin. LOT TA KARPPINEN Kuhmossa äänestysprosentti jäi EU-vaaleissa 31,6 prosenttiin. 044 332 9016 • tietokoneet • puhelimet • televisiot • riistakamerat • valvontakamerat • aurinkosähköjärjestelmät ma-pe klo 9.00-16.30 Kuopiolainen Mikko Kettunen lasketteli tukkilaisten SM-kisoissa kolmanneksi. 6 4 1 4 8 8 1 2 6 2 5 7 Nro 47 | Hinta 3,50 € | kuhmolainen.fi | Perustettu 1959 Tiistai 11.6.2024 Hotelli Tarjoamme pitopalvelua tilaisuuksiin! Ota yhteyttä: pirjo.kahkonen@hotellikainuu.fi p. 1 Sivu 6 Kainuulaisväriä Brysseliin Kuhmolaiset äänestivät sunnuntain varsinaisena vaalipäivänä tasaiseen tahtiin. Lauantaina ja sunnuntaina nykyajan tukkilaiset mittelivät suomenmestaruudesta
Dokumentaristi Raimo Salon viime vuonna valmistuneessa Kämppäemäntä-dokumentissa ääneen pääsivät savottaja uittotyölle elintärkeät naiset. Kuhmolainen // Tiistaina 11. Aivan varmasti sille olisi katsojia sekä Suomessa että Japanissa. ELOKUVASSA NÄHTIIN otteita muinaisten japanilaisten uittotaidoista sekä suomalaisista tukkilaiselokuvista. – Tämä on hyvin lämminhenkinen tapaaminen. kesäkuuta 2024 2 // PUHEENAIHEET Niko Kemppainen Eipä olisi ilmojen herra voinut paremmin suosia uittoperinnepäiviä. Vieläkö tukkilaiselokuville olisi kysyntää, ohjaaja Pölönen. Kesäyön aurinkoa hän pitää erityisen mielenkiintoisena ilmiönä. Mutta kukaan ei muista purouittoja, jolloin on vielä lunta maassa ja helkkarin kosteaa ja kylmää, Pölönen nauratti yleisöä. Elokuva valmistui aivan muutama päivä sitten, sillä Pölönen oli löytänyt mielenkiintoista japanilaista uittomateriaalia. Savukoskelainen Juha Julkunen valloitti Pajakan ja vei viikonloppuna koskenlaskun, sauvonnan sekä tukkilaismaratonin suomenmestaruuden. Pölösen pätkän jälkeen näytettiin Kuhmo Oy:n uusi esittelyvideo, joka kertoo yhtiön historiasta 1950-luvulta lähtien nykyaikaan sekä raottaa myös toivoa tulevaisuuteen. Lentua-salissa esitettiin aihepiirin elokuvia. Nabateros del Sobrarbe -yhdistystä edustava Cesar kertoi hänen kotikylässään järjestettävän toukokuisin hyvin suositun juhlatapahtuman, jossa lauttaillaan jokea pitkin metsämaisemiin. ITSEKIN UITOSSA nuoruudessaan työskennellyt elokuvaohjaaja Markku Pölönen oli koonnut tilaisuutta varten vartin mittaisen lyhytelokuvan Kaiken maailman tukkilaiset, jonka ensiesitys nähtiin Kuhmo-talolla. Hän oli mukana myös joukkuesoudun SM-joukkueessa.. On kunnia-asia kokoontua juuri Suomessa, tämä on kaunis maa. – Suomalaiset ja japanilaiset ovat samanlaisia monissa asioissa. Tukkilaiset mittelivät Pajakkakosken herruudesta suomenmestaruuskisoissa. Tulisijasta nousi vielä vieno savun tuoksu, ennen kuin lautta suuntasi illaksi Kalevalan rantaan tukkilaisnäytökseen. Pölösen Kuningasjätkä (1998) on viimeisin kotimainen tukkilaisfilmi 25 vuoteen. – Tukkilaiselokuvissahan aina aurinko paistaa. Molemmat tykkäävät laulaa karaokea, saunoa ja näköjään laskea lautalla jokia samalla tavalla. Juttua-kahvilassa kuopiolainen Pajakka tarjosi kylmää kyytiä Uittoperinneseminaari toi kansainväliset vieraat Kuhmoon. Dokumentissa muisteltiin lämpimästi, kuinka elämänluukusta tarjoiltiin useimmiten lihaa ja perunaa – jos jätkän lautaselle ilmestyi pelkästään vihanneksia, saatettiin emäntää pitää kehnomman puoleisena kokkina. Näin tuumattiin Kontion rannassa itävaltalaisen Harald Wallnerin ja espanjalaisen Cesar Pallaruelo Builin kanssa. Talvesta en tiedä kuin sen, että täällä on vain lunta ja kylmää, Cesar naurahtaa. Espanjalaisille matka Kuhmoon kansainvälisille uittoperinnepäiville on myös ensimmäinen kerta Suomessa. – Voisi olla elokuva, jossa suomalaiset ja japanilaiset tukkilaiset tapaavat kisoissa ja siitä syntyy jotakin vipinää. UITTOPERINTEEN HARRASTAJAT ympäri Eurooppaa kokoontuvat Kuhmo-talolla, jonne oli muun muassa koostettu näyttely paikallishistoriallisista valokuvista. Rantaan oli saapunut näytille hartsulautta, jonka rakentamista Kuhmolainen kävi seuraamassa huhtikuun jäillä. – Espanjan maaseudulla on aina öisin pimeää, mutta täällä aurinko pysyy jatkuvasti korkealla taivaalla
SM-kisat pidettiin Kuhmossa viimeksi vuonna 2022. Koskenlasku on vaativuudestaan huolimatta Mustoselle tavallisesti vahva laji näytöslaskujen myötä. Vanhaa sanontaa lainaten lauantaina ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua, etenkin siksi, että valtakunnan ensimmäiset tukkilaisten suomenmestaruuskisat miteltiin juurikin Kuhmossa vuonna 1949. – Mukava on seurata, kun monesta maasta on vieraita. Varttia vaille yksi Pajakan yli ropisi sadekuuro, mutta heti koskenlaskuosuuden käynnistyttyä taivas selkeni auringonpaisteeseen. YKSI IKÄMIESSARJAN osanottajista oli Jarmo ”Käylän Jaska” Mustonen Kuusamon Käylästä. Joutsalainen Jere Rossi teki lähempää tuttavuutta Pajakkakosken kanssa. kesäkuuta 2024 PUHEENAIHEET // 3 Uittoperinnekuoro esitti kaksi varmasti Metsäradiostakin tuttua laulua; Vielä niitä honkia humisee sekä Saimaan rannalla. Kuhmolaiskoski oli tällä kertaa kuusamolaista ärjympi. Etualalla Andrea Sasso. Vieraita on Suomen lisäksi Saksasta, Itävallasta, Italiasta, Latviasta ja Espanjasta. Suomi on kaunis maa komeine maisemineen ja laajoine järvineen. Kisojen oli tarkoitus alkaa kello 13, mutta ne viivästyivät aikataulusta parikymmentä minuuttia, sillä eräät koskenlaskuun tarkoitetut tukit eivät täyttäneet kilpailustandardeja. Yksi olennainen ero on: koskenlasku tukin päällä taiteillen on saapasmaalaisille tuntematon laji. Italialaisillekin kyseessä oli ensimmäinen Suomen-matka. Toissa kesänä Mustonen voitti ikämiesten sarjan Pajakan suomenmestaruuskisoissa. – Kyllä nyt Pajakka vei voiton, hän naurahtaa. Liivit olivat kaikille kilpailijoille pakolliset, mutta vapaaehtoista kypärää käytti harvempi. Sekä italialaisessa että suomalaisessa uittoperinteessä on paljon samaa. Tapahtuma yhdistää noin parisataa henkeä, kutsuvieraita ympäri Eurooppaa sekä muitakin matkailijoita ja kuhmolaisia. Kuhmolainen // Tiistaina 11. Koitos oli kova; osa joutui heti sillan alitettuaan Pajakan kylmään syliin, kun taas taitavimmat pitivät sestoimensa avulla tasapainon kunnialla kosken alajuoksulle saakka. Niinhän se on kaatuessakin, että ensimmäinen tehtävä on nousta pystyyn. Savukoskelainen Juha Julkunen valloitti Pajakan ja vei viikonloppuna koskenlaskun, sauvonnan sekä tukkilaismaratonin suomenmestaruuden. – Tämä tuntui ainakin nyt paljon vaikeammalta – erittäin vaativa koski on nytten. Tukkilaiset marssivat lauantaina Kainuuntietä pitkin. Katso kaikki tulokset ja tallenne koskenlaskusta Kuhmolaisen nettisivuilta! " Kyllä nyt Pajakka vei voiton. ITALIALAINEN Zattieri del Brenta -yhdistys viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan. Sääntöjen mukaan kilpailijan on kuitenkin seisottava tukilla lähtiessään ja maaliin tullessa.Siksi ikämiesten sarjassa vain lapualaisen Ville Kultalahden suoritus hyväksyttiin. Tyyntä myrskyn edellä. Mustosella tulee täyteen tänä vuonna seitsemäs kesä koskenlaskunäytöksiä, joita hän tekee Käylänkoskessa heinäkuussa kolmesta neljään kertaa viikossa. – Teemme yhteistyötä, että perinne pysyy elossa. NIKO KEMPPAINEN NIKO KEMPPAINEN NIKO KEMPPAINEN NIKO KEMPPAINEN NIKO KEMPPAINEN NIKO KEMPPAINEN NIKO KEMPPAINEN. On tärkeää, että tunnemme perinteemme, jotta ymmärrämme nykyistä itseämme. TAPAHTUMARIKAS TUKKILAISVIIKKO oli perjantaihin mennessä toteutunut suunnitelmien mukaan, kertoivat Kuhmon Tapahtumat ry:n Tuomo Määttä ja Pielisen-Karjalan tukkilaisperinne ry:n Terho Turunen. Itävaltalainen Harald Wallner (vasemmalla) ja espanjalainen Cesar Pallaruelo Buil poseerasivat hartsulautalla Kontion rannassa. Itikoista emme niinkään pidä, Andrea Sasso hymyilee. Hän oli mukana myös joukkuesoudun SM-joukkueessa. Savukoskelainen Juha Julkunen vei yleisen sarjan suomenmestaruuden niin koskenlaskussa kuin sauvonnassakin. YLEISÖÄ OLI JO HYVISSÄ ajoin runsaslukuisesti kerääntynyt pitkin Pajakkakosken möljiä, siltaa ja kirjaston rantaa. Lauantaina tukkilaiset kisasivat Pajakkakoskella myös sauvonnassa, jossa vene soudetaan virtaavassa vedessä edestakaisena matkana. Yhdistys ottaa vuosittain osaa koskenlaskukisaan, jossa ensin rakennetaan lautta ja hurautetaan sillä Brenta-jokea pitkin Bassano del Grappan kaupungista Venetsiaa kohti. – Sitä olen harjoitellut Käylänkoskessa. Zattieri del Brenta toimii läheisesti monien muiden paikallisten uittoperinneyhdistysten parissa. Lieksalainen Jori Mikkonen lähtövalmiina yläjuoksulla. Tukkilaiset aloittivat marssinsa kello 11 aikaan Kuhmo-talolta, ja kulkue eteni Kainuuntietä pitkin Pajakkakadulle ja siitä koskimaisemiin. Sunnuntaina hän voitti tukkilaismaratonin suomenmestaruuden, sekä oli joukkuesoudun voittajajoukkueessa Pauli Ylitalon ja Arja Soramäen kanssa. Uittoperinteen ylläpitäjiä saapasmaasta. PUTOAMINEN KOSKEEN ei suoritusta hylännyt, sillä tukilta saa pudota, mutta takaisin on noustava omin avuin. HILJALLEEN TUKKILAISET lipuivat Pajakkakosken yläjuoksulta yksi kerrallaan ja syöksyivät 300 metrin matkalle kosken kuohuja ja kivikoita pitkin. Välttämättä ei ole yhteistä kieltä, mutta leppoisa tunnelma on päivällä ollut, Määttä totesi. – Meidät on otettu kyllä hyvin vastaan. On ihan eri lailla vettäkin. Mustonen putosi ensimmäisen kerran jo sillan alla, mutta ponkaisi äkkiä takaisin tukin selkään. – Se on täysin kahjoa! Sasso naurahtaa. Pajakka vei voiton Käylän Jaskasta. LAUANTAINA LIPUT liehuivat, rummut pärisivät ja tahdikkaat askeleet johdattivat tukkilaiset kohti suomenmestaruuskisojen avauspäivää
Ostopalvelujen hinnalle soisi maksukaton, sillä miksi maksaa silmälääkärille 4000 euroa päivässä, enemmän kuin moni maksaa veroja vuodessa. 10 vuotta sitten: Peura-aidat rullalle Kuhmolaiset työmiehet Jukka Vilhunen ja Veijo Romppanen tekevät ympäristötyötä, jos ketkä. Pääkirjoitus " Kaikkialle ei välttämättä ehdi revetä, vaikka kuinka haluaisi kokea Kuhmon kesän antimet.. Vanhusten hoivan voi järjestää ilman voitontavoittelua julkisen organisaation voimin kuten Tanskassa. kesäkuuta 2024 4 // SÄHKÖPOSTI • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi PUHELIN 020 750 4469 VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Galvanoitu metsäpeura-aita on Vilhusen ja Romppasen mukaan enimmäkseen hyvässä ja paikoin vaihtelevassa kunnossa maastossa. Se osoitti, että meille niin tutulle kotiseutuhistorialle, uittoja savottaperinteelle, löytyy vertailukohtia ja kiinnostusta ulkomaita myöten. Kuhmossa koettiin muutenkin vilkas tapahtumaviikonloppu. kesäkuuta 2014 Peura-aidan purkua Huuhilon tilan peltojen ympäriltä Kuhmon luoteisosassa. Kirjoittaja on timoniemeläinen metsänhoitaja. Lääkäripalvelut voi järjestää ammatinharjoittajaperiaatteella, jolloin yksityiset palveluntarjoajat voivat ottaa osan väestövastuusta. Kuhmolainen 10. Koska valtio määrää nyt maksajana tahdin, säästyisi hallintokuluja. Vanhusten hoiva kuuluu sosiaalihuoltoon, sillä vanhuus ei ole sairaus. 2021 enää 5,4. Aikaa vievää potilastietojen kirjaamista pitää rukata, terveyden tietojärjestelmäarkkitehtuuri uudistaa, avustavaa henkilökuntaa lisätä. Sen jälkeen he olivat siirtymässä isommalle aitauskohteelle Huuhilonsuolle. Perusterveydenhuollon lääkäri pystyi v. On hatunnoston arvoinen asia, että Kuhmossa riittää edelleen ahkeria toimijoita, jotka tekevät jopa kuukausien työn järjestääkseen tapahtumia kaikkien yhteiseksi ilonaiheeksi. 2000 tapaamaan 14,4 potilasta päivässä, v. Työmiehet Jukka Vilhunen (vas.) ja Veijo Romppanen rullaamassa. Suomi ajaa rahoituksessa liian monilla rattailla. Luonnollisesti järjestäjien kannalta tapahtumat on hyvä pitää silloin, kun Kuhmossa riittää väkeä. Lauantaina järjestettiin samana päivänä muun muassa tukkilaisten SM-kisat oheisohjelmineen, vapapäivä Syväjärvellä sekä Avoimet kylät -tapahtumat Lentiirassa ja Nivalla. Ihmishenkeä ei voi hinnoitella. Metsäpeura-aitoja pystytettiin Kuhmossa peltojen ympärille erityisesti vuosina 1996–1997. Kunnat voivat vastata paikallistuntijoina sosiaalihuollosta ja kerätä siihen tarvittavat verot. Siihen mennessä aidat on kerätty pois noin 20 eri kohteesta Kuhmosta ja arviolta 20 kilometrin matkalta. Aina on hyvä pohtia yhdessä tarkempaa koordinoimista tapahtumien järjestämisen suhteen, jottei kuhmolaisille tule ähkyä. Se luo epätasapainoa, sillä talvisellakin Kuhmolla olisi runsaasti annettavaa. Sosiaalihuolto pitäisi erottaa terveyspalveluista. Peura-aita on yleensä kaatunut aidan lahonneiden puupylväiden vuoksi. Toimeentulo ja sairaudet ovat eri asioita, vaikka monet tukea tarvitsevat sairastavat. " Kunnat voivat vastata paikallistuntijoina sosiaalihuollosta ja kerätä siihen tarvittavat verot. Kaikkialle ei välttämättä ehdi revetä, vaikka kuinka haluaisi kokea Kuhmon kesän antimet. Kuhmolainen // Tiistaina 11. Aidan purku vaatii kaksi valmistelevaa kierrosta ja kolmannella kierroksella se rullataan. Heillä oli aidan rullauksessa hyvä systeemi. Vanhuudella on vaikea tehdä rahaa. Leppoisaan kesälomapäivään saa kiireen tuntua, jos aikoo aamupäivällä käydä lasten kanssa kalastamassa, sitten perukan kylätapahtumissa ja sieltä kirkonkylälle iltapäiväksi kisoja seuraamaan. Siksi esimerkiksi Kamarimusiikin väliviikonloppu on totutusti täynnä erilaisia tapahtumia, kun festivaalivieraiden lisäksi monet ulkokuhmolaiset palaavat tapaamaan toisiaan. Hyvinvointialueille ehdotettu kolmannen verottajan rooli merkitsisi hallinnon kasvua ja veronkannon hämärtymistä. Syntyykö Kuhmossa kesäisin tapahtumasuma. Säästää voi ottamalla pois KELA-korvaukset vakuutettujen kasvavalta joukolta. Kuhmossa on totuttu siihen, että kesäisin kaupungissa tapahtuu paljon, kun taas talvikaudella kaupunki tuntuu vaipuvan luonnon myötä hiljaiseloon. Mummujen ja ukkien on parasta asua kotipaikkakunnalla elämänsä illansuu. Peura-aitojen rullaaminen peltojen ympäriltä kestää kolme kuukautta eli elokuun puoliväliin. Kuhmon omia tapahtumia järjestettäessä olisi hyvä huomioida etenkin valtakunnalliset tapahtumat, joiden päivämäärät ovat toisaalla lukkoon lyötyjä. Hoitoketju perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon toimisi tehokkaimmin saman organisaation osina eli yliopistollisten keskussairaaloiden alaisuudessa. Kuhmon kesä on taas täällä ja siihen kuuluvat olennaisesti monenkirjavat tapahtumat, jotka ansiokkaasti korostavat kulttuurija luontokaupungin parhaimpia puolia. Vanhukset, vakuutuksettomat, köyhät eivät saa sitä mitä työterveyshuollon hyvin toimeentuleva vakuutettu. Syntyykö Kuhmon kesän tapahtumista kuitenkin suma, kuten uitossa konsanaan. Toisaalta yhden viikonlopun aikana saattaa tapahtua kellon ympäri, kun taas seuraavana ei niinkään. He ovat kolmessa viikossa irrottaneet, kiskoneet ja rullanneet jo noin 7–8 kilometriä peura-aitaverkkoa pois viljelysten ympäriltä. Viime viikolla Kuhmossa riitti ulkomaisiakin vieraita kansainvälisen uittoperinnetapahtuman myötä. Omalääkärijärjestelmä toimii, Uudellamaalla tehtävä pilotti on tervetullut. Harvasta on neuvomaan kirurgeja, ei ehkä aluevaltuutetuistakaan lääkäritai sairaanhoitajajäseniä lukuun ottamatta. KAKSissa työskennellyt nuori lääkäri oli tuuminut sinne saapuvan vain oikeasti sairaita, mikä kertoo paljon. Huuhilossa viime perjantaina rullaustyömaa oli järjestyksessään neljäs peltoalue ja siellä poiskerättävää oli noin yksi kilometri galvanoitua teräsaitaa. Toimiessaan aidat estivät ihan hyvin metsäpeuran tulon pellolle. Tärkein on ihminen, ei euro, asuipa hän Töölössä, Iivantiirassa tai Utsjoella. SOITA 0800 95505 Mummut kotipaikkakunnalle Kolumni Eila Valtanen Terveydenhuollon tulevaisuudennäky, visio puuttuu sekä valtiolta että puristuksiin ahdetuilta hyvinvointialueilta
FYSIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Eija Ahoniemi ke 19.6. LABORATORIO AVOINNA VASTAANOTTOPÄIVINÄ Laboratoriokokeet myös ilman lähetettä! YLEISLÄÄKÄRI Petteri Kauhanen ke 12.6., pe 14.6. KÄSIKIRURGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Tuomo Korhonen ke 31.7. ja 1.7. LT, YLEISLÄÄKÄRI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRIKSI ERIKOISTUVA Juha Käkelä ma 5.8. Vain kirurgiset asiakkaat. Alkuvuoden 2024 aikana seteliä on hakenut kolme yritystä. NIKO KEMPPAINEN Varaa aika netissä medika.fi SOITA 08 6521 533 (Palvelunumeromme on maksuton) Ma To klo 8 16, Pe 8 14 Varaa aika puhelimitse Vuokatti | Kidekuja 2, 3. Julkisivuseteli laajentumassa pääkaduilta koko keskustan alueelle Niko Kemppainen Kuhmon julkisivusetelikokeilu aloitettiin kesällä 2023. ja ma 17.6 FYSIOTERAPEUTTI/TYÖFYSIO-TERAPEUTTI Esa Huotari pe 14.6. Kuhmon valmiusja varautumissuunnitelmia tarkastellaan paraikaa uudelleen. Rajatilanne ja Venäjän toimet vaikuttavat rajakuntien toimintaan, kerrotaan Kuhmon kaupungin tiedotteessa. Kuntaliitto tukee ja kannustaa kuntia varautumisen kehittämisessä ja yhteistyössä eri viranomaisten suuntaan. RADIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Anita Hiltunen ke 24.7. Erikoistunut tukija liikuntaelinvaivojen hoitoon ja kuntoutukseen. Elinvoimavaliokunta käsittelee 12. Tuivio ja kääpiökatajat 3 l ruukku 10,90 € Voit tehdä varauksia etukäteen. Venäjän päähuomio on lähitulevaisuudessa kuitenkin muualla kuin Suomessa. GYNEKOLOGI Päivi Ovaskainen ke 26.6. Seteli on yksi Kuhmon kaupungin elinkeinopolitiikan välineistä, jonka tarkoitus on kannustaa Kuhmon kaupunkikeskustan yrityksiä toimitilojensa julkisivujen korjaamiseen ja ilmeen kohentamiseen. Venäjä kohdistaa Suomeen vakoilua ja laaja-alaista vaikuttamista. kesäkuuta 2024 // 5 Puutarha avoinna ma-pe 10-18.00, la-su 10-16.00 Puh. JUSSI P OHJAVIRTA " Rajakuntien aktiivisuus varautumiskysymyksissä on erittäin ilahduttavaa. Julkisivuseteli on arvoltaan enintään 2 000 euroa. Yli 16 -vuotiaat ortopediset potilaat. KUNTALIITON ARI KORHOSEN viesti kuntapäättäjille on, että yhteistyöstä ja vastuukysymyksistä on tärkeää sopia ja samalla suunnitella ennakkoon toimintaa erilaisten tilanteiden varalle. – On tärkeää, että rajakunnissa tehdään laajaa varautumisen yhteistyötä niin viranomaisten kuin kuntalaistenkin kesken, sanoo kuntatilaisuuksissa puhunut Kuntaliiton kuntien varautumisesta vastaava kehittämispäällikkö Ari Korhonen. Yrityksen omavastuu on aina 50 prosenttia toteutuneista kustannuksista. Suojelupoliisin mukaan Suomi joutuu opettelemaan elämistä uudenlaisessa tilanteessa, jossa heikot suhteet Venäjän kanssa ovat normaali tilanne. MRI-KUVAUKSET; Magneettirekka Vuokatissa maanantaisin 17.6. Lisäksi sillä voidaan edistää esteettömyyttä kiinteistön ulkopuolella. ORTOPEDIAN JA TRAUMATOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, LIIKUNTATIETEIDEN MAISTERI Imke Höfling pe 14.6. Vuoden 2023 aikana julkisivuseteliä haki ja se myönnettiin kahdeksalle keskustan pääkatujen varrella toimivalle yritykselle. Sinulle.. Rajakuntahanke järjesti kuntapäättäjille kolme samansisältöistä tilaisuutta Kuusamossa, Lieksassa ja Parikkalassa. 0500 686 387, ari.partanen@kajaani.net, www.kauppapuutarha.com MARJAPENSASJA HAVUPUUKAUPPIAS MARJAPENSASJA HAVUPUUKAUPPIAS Kuhmon torilla pe 14.6.2024 klo 9-14.00 Kuhmon torilla pe 14.6.2024 klo 9-14.00 Mustaherukkapensaat 5,90 €. Kuhmon kaupunki otti osaa rajakuntien keskustelutapaamiseen. – Lisäksi on äärettömän tärkeää, että kunnilla on tiivis vuorovaikutteinen keskusteluyhteys kaikkiin viranomaisiin ja ainakin Kuhmossa keskusteluyhteys on hyvässä kunnossa, Huotari sanoo. ENMG-tutkimukset vain lähetteellä. Kuhmosta olivat mukana kaupunginjohtaja Juhana Juntunen sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Huotari. Julkisivusetelillä halutaan kannustaa Kuhmon kaupunki-ilmeen kohentamista. Kuhmolainen // Tiistaina 11. AJOKORTTITODISTUKSET: tavallinen 100 €, laajennettu 115 €. MYÖS SUOJELUPOLIISI osallistui kuntatilaisuuksiin. Tiedotteen mukaan suojelupoliisi nosti esiin erityisesti kybermaailmaan sekä kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät kohonneet uhat. Julkisivusetelillä voidaan hankkia rakennuksen ulkopuolisia korjaustöitä ja maalauksia, näyteikkunoiden teippauksia, tarvikkeita ja suunnittelupalveluita sekä kylttejä ja mainostauluja. KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Samuli Kemppainen ma 24.6. Fysioterapia, hieronta, ortopedinen osteopatia, Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut, faskiakäsittelyjä ja akupunktiohoitoja. – Rajakuntien aktiivisuus varautumiskysymyksissä on erittäin ilahduttavaa – kunnissa halutaan lisätä osaamista ja yhteistyötä. Kuhmossa on tehty valmiusja varautumissuunnitelmat, joita tarkastellaan paraikaa uudelleen, Heikki Huotari kertoo tiedotteessa. Ultraäänitutkimukset, myös ilman lähetettä. ENNAKOINTI JA TULEVAISUUDEN MAASEUTU Virtuaaliluento Tule kuulolle! Tuomas Kuhmonen ke 19.6.2024 klo 17.30 Tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto (Vesanto) Ilmoittaudu www.kainuuleader.fi/tulevaisuuden-maalaisjarki Seuraa somessa Tulevaisuuden maalaisjärki Rajakuntien rooli ja laaja yhteistyö korostuvat varautumisessa Niko Kemppainen Rajakuntien johtoa on ollut koolla kesäkuun ensimmäisellä viikolla keskustelutilaisuuksissa, joissa on pohdittu kuntien entisestään korostuvaa roolia varautumiseen ja kriisinkestävyyteen liittyen. Voit tehdä varauksia etukäteen. Samalla seteli edesauttaa yksityisten palvelumarkkinoiden kehittymistä Kuhmon seudulla. Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Kuva Vartiuksesta. Pensasmustikat 12,90 € jne. Julkisivuseteli on tarkoitettu Koulukadun ja Kainuuntien varrella oleville liikekiinteistöille. kesäkuuta julkisivusetelin laajentamista pääkatujen lisäksi kaikille Kuhmon kaupunkikeskustan alueen, eli Kontion, Piilolan ja Pajakan liikekiinteistöille. Pieni erä Hedelmäpuita 28.90 € Pilarituija raband 100 cm 8,90 €. krs PAIKALLINEN LÄÄKÄRIPALVELU Kuhmo | Koulukatu 20 Kelakorvaus lääkärinpalkkiosta 30 € vähennetään vastaanotolla suoraan maksun yhteydessä. Vastaanottokäynnin yhteydessä perimme kantamaksun 2,60 €, toimistomaksun 25 € sekä laajennetun ajokorttitarkastuksen yhteydessä muistitestin 17,40€. Koreanpihta ja Magedonianmänty 80 cm 59,00 €. Myös ilman lähetettä! YLEISLÄÄKETIETEEN, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Marko Karppinen ke 12.6
Kuvassa etualalla eurovaaliehdokas Mikko Polvinen ja hänen puolisonsa Kaisa-Mari Paulomäki. VIIME VAALEISSA vuonna 2019 perussuomalaisten kannatus oli 13,8 prosenttia. Polvinen oli poikkeuksellisesti paikalla jännittämässä vaalitulosta perussuomalaisten Kainuun piiritoimistolla Välikadulla, koska seuraavana päivänä on maakuntavaltuuston kokous, johon hän osallistuu. kesäkuuta 2024 6 // Jukka Keränen Maaja metsätalousministeriö esittää tulevalle karhunmetsästyskaudelle viimevuotista isompaa kaatokiintiötä, ministeriö kertoo tiedotteessaan. ENNAKKOÄÄNTEN SELVITTYÄ Polvinen oli pettynyt, mutta osasi kuitenkin löytää positiivista tuloksesta. Ennakkoäänten perusteella tilanne kääntyi toiseen suuntaan. Polvisen kampanjabudjetti oli vain viisi tuhatta euroa, joten kampanjointi on pitkälti painotVielä ennen ennakkoäänien saapumista tunnelma perussuomalaisten piiritoimistolla Kajaanissa oli jännittynyt ja toiveikas. Arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden kirjaamiin karhun pentuehavaintoihin, eikä se ota huomioon metsästyskuolleisuudessa tapahtunutta laskua kahden viimeisen vuoden aikana. Kiintiö on 44 karhua suurempi kuin edellisellä metsästyskaudella. Sen perusteella puolue olisi saamassa vain yhden paikan EU-parlamentissa, eli pudotusta aiempaan tulisi yhden paikan verran. Hän toivoi, että perussuomalaiset olisi eurovaalien suurin puolue Kainuussa, kuten oli eduskuntavaaleissakin. Toiseksi eniten ääniä sai puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Vilhelm Junnila, lähes 16 000 äänellä ja kolmanneksi eniten Mauri Peltokangas, yli 15 200 äänellä. Kun ääniä oli myöhemmin laskettu 97,6 prosenttia, perussuomalaisten tulos oli noussut 7,6 prosenttiin. EU-parlamentin ovet ovat avautumassa Sebastian Tynkkyselle yli 33 100 äänellä. Vilja Sorsa – Ohhoh, mikä yllätys. Saadaan Kainuun ääni kuuluviin Brysselissä, hän totesi. Siellä vaihtuu europarlamentissa paikat tänä vuonna, ja monessa vaalipiirissä jännitetään myös, nouseeko ehdokkaita eduskuntaan, Polvinen arvioi. Ministeriön mukaan luvut eivät ole absoluuttinen tieto karhujen määrästä vaan arvio karhukannasta. " Meillä on hyvä yhteisymmärrys ja yhteistyö Merjan kanssa.. Kuhmolainen // Tiistaina 11. Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien tarkemmasta kohdentamisesta hakemusten perusteella. – Suuntaus on hyvä. – Tosi hienoa, että Merja (Kyllönen) näyttää pääsevän läpi. Kajaanin Välikadulla perussuomalaisten piiritoimistolla innostunut tunnelma vaihtui vakaviin naamoihin kello 20, kun eurovaalien ennakkoäänet tulivat julki. Ministeriö arvioi, että karhuja on 2 100–2 250 yksilöä ennen elokuussa 2024 alkavaa metsästyskautta. Hyrynsalmen-Ristijärven riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja ja SRVA-yhteyshenkilö Timo Toivonen pitää kiintiötä kohtuullisena. Ennen ennakkoääniä Polvinen kertoi olevansa hiukan jännittynyt, vaikka ei ollutkaan juuri aiemmin ehtinyt vaalitulosta hermoilla. JUHA NEUVONEN / ARKISTO Tunnelma lätsähti kuin kyljys pöytään Kuhmolainen eurovaaliehdokas Mikko Polvinen (ps.) sai ääniä 3 338 kappaletta eikä noussut europarlamenttiin. KARHUKANNAN runsastuminen edelliseen arvioon verrattuna johtuu osaltaan siitä, että metsästys jäi vuonna 2022 olennaisesti pienemmäksi kuin kertaakaan vuosina 2016–2021. – Nämä ovat varmaan vaikeimmat vaalit ennustaa, koska äänestysprosentti on niin pieni ja yllätyksiä mahtuu aina. Arvio on noin 20 prosenttia suurempi kuin edellinen arvio. Ylen ja Helsingin Sanomien tuoreimmat gallupit povasivat, että perussuomalaisilta olisi menossa vaaleissa läpi kolme europarlamentaarikkoa, eli paikkoja tulisi yksi lisää. Muutos kaadettujen karhujen määrässä johtui etenkin siitä, Karhun kaatolupien määrä kasvaisi reilusti Karhukanta on vahva varsinkin Kuhmossa. Tulos on karu: perussuomalaiset saivat 6,7 prosenttia ennakkoäänistä. Ministeriö esittää kiintiöksi 224 karhua. KUHMON RIISTANHOITOYHDISTYKSEN toiminnanjohtaja Markku Aittokoski kertoo, että karhukanta on vahvistunut varsinkin Länsi-Kuhmon suunnalla. Karhukanta Pohjois-Karjalassa ja Kuhmon suunnalla on vahva, paikkapaikoin karhukanta on erittäin voimakas, Toivonen kertoo. Kainuusta ehdolla oleva kuhmolainen kansanedustaja Mikko Polvinen sai ääniä yli 3 300 kappaletta ja on sen perusteella puolueen 20 ehdokkaasta kolmannellatoista sijalla
– Toivottavasti luvat keskittyvät järkevästi havaintojen mukaan, Toivonen sanoo. ÄÄNESTÄMÄSSÄ KÄYNYT Hannu Määttä kertoi sopivan ehdokkaan löytyneen kohtuullisen helposti. Vaalien äänikuningatar Li Andersson (vas.) sai Kuhmosta 95 ääntä. Hyväksyttyjä ääniä Kuhmossa annettiin 2 047, yksi hylättiin. Suomesta parlamenttiin valitaan yhteensä 15 jäsentä. Se on Kainuulle varsinkin tärkeää. – Kyllähän se on tärkeää tämä metsäpolitiikka, kun myö eletään metsästä. Kuhmolaiset kävivät äänestämässä vaalipäivänä tasaiseen tahtiin. Europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenet Euroopan parlamenttiin, joka koostuu yhteensä 720 jäsenestä. EUROPARLAMENTTIVAALIEN ennakkoäänestys Suomessa alkoi 29. Poronhoitoalueella kaadettiin 20.8.–31.10.2023 välisenä aikana yhteensä 50 karhua. – Eihän täällä pitkiä jonoja ole ollut, mutta tasainen virta on kulkenut. kesäkuuta. Suomen riistakeskuksen aluetoimistot myönsivät poikkeusluvat yhteensä 106 karhun metsästämiseen. Uskon, että Merjan kautta Kainuun ja sitä kautta myös meidän asioitamme ajetaan Euroopassa. Vielä ennen ennakkoäänien saapumista tunnelma perussuomalaisten piiritoimistolla Kajaanissa oli jännittynyt ja toiveikas. Yhteensä koko Suomessa, poronhoitoalue mukaan lukien, kaadettiin kannanhoidollisessa metsästyksessä syksyn 2023 aikana 152 karhua. MARTTI HANNIKAINEN oli menossa äänestämään ehdokas mielessään. Yhteensä äänestysprosentti Kuhmossa vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa on 31,6. Korpisalmi-Saarikosken vaalilautakunnan puheenjohtaja Matti-Jussi Pollarin arvion mukaan äänestämässä kävi viitisenkymmentä ihmistä tunnissa. VIIME VUONNA KIINTIÖ oli 180. Saaliiksi saatiin 102 karhua. Viiden vuoden takaisissa EU-vaaleissa luku oli 31,9 prosenttia. " Turvallisuusasiat ovat varmaankin ihan ykkösasioita. Kuhmolainen // Tiistaina 11. kesäkuuta mennessä. kesäkuuta 2024 // 7 ettei Pohjois-Karjalassa ja Kuhmossa ollut lainkaan karhunmetsästystä vuonna 2022. Toisena tulee vasemmistoliitto 20,9 prosentin sekä kolmantena perussuomalaiset 17,2 prosentin kannatuksella. Kärkikolmikko Kuhmossa oli Katri Kulmuni (kesk.) 397 äänellä, toisena Merja Kyllönen (vas.) 312 äänellä ja kolmantena kuhmolainen Mikko Polvinen (ps.) 269 äänellä. Metsäpolitiikka ja turvallisuus kuhmolaisille tärkeitä EU-aiheita Niko Kemppainen Europarlamenttivaalien äänestysaika päättyi sunnuntaina 9. Ei tässä jouten ole kuitenkaan tarvinnut olla. Euroopan unionin asiat ovat hänelle tuttuja lähinnä median kautta kuultuna. Ministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksesta viimeistään 26. Syksyllä 2022 kaadettiin vastaavasti 135 karhua, josta poronhoitoalueen ulkopuolella 74 ja poronhoitoalueella 61. EU-vaalien suosituin puolue Kuhmossa on keskusta 31,6 prosentin kannatuksella. Kuvassa etualalla eurovaaliehdokas Mikko Polvinen ja hänen puolisonsa Kaisa-Mari Paulomäki. Se on Määtänkin mielestä tärkeä aihepiiri. Kiintiöstä myönnettävien, kannanhoidollisen metsästyksen kriteerit täyttävien, poikkeuslupien lisäksi riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan myös vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. toukokuuta ja päättyi tiistaina 4. Toivosen mukaan lopullisten kaatolupien määrä on vielä arvoitus mahdollisten valitusten takia. INKA HURSKAINEN tunut sosiaaliseen mediaan ja eduskunnan kannanottoihin. EU-tasolla tehdään paljon päätöksiä kuhmolaisille läheisistä asioista, kuten metsäpolitiikasta. Vaalipäivän ääniuurnan Kuhmo-talolla tyhjensivät kello 20 jälkeen Korpisalmi-Saarikosken vaalilautakunnan jäsenet Maija Inget ja Ulla-Maija Haverinen sekä varapuheenjohtaja Jaakko Ylhäinen ja puheenjohtaja Matti-Jussi Pollari. NIKO KEMPPAINEN. Vaalipäivän ääniuurnan Kuhmo-talolla tyhjensivät kello 20 jälkeen Korpisalmi-Saarikosken vaalilautakunnan jäsenet Maija Inget ja Ulla-Maija Haverinen sekä varapuheenjohtaja Jaakko Ylhäinen ja puheenjohtaja Matti-Jussi Pollari. kesäkuuta kello 20. Vaalien valtakunnallinen ykköspuolue kokoomus sai Kuhmosta 10,4 prosentin kannatuksen. Hän kertoo sosiaalisen median tilillään, että hänen mielestään ”Euroopan Unionissa rahan valta on liian suuri ja ei haluaisi sinne rahan vallan myötä”. Varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina Kuhmo-talon ovi kävi tasaiseen tahtiin, kun kuhmolaiset kävivät livauttamassa äänensä uurnaan. Koko maan äänestysprosentti on tällä kertaa 42,4. – Meillä on hyvä yhteisymmärrys ja yhteistyö Merjan kanssa, vaikka puoluekannat ovatkin erilaiset. Kaikki Kuhmon äänet saatiin laskettua iltayhdeksän jälkeen. Hannikaisenkin mielestä tärkeät EU-tason asiat osuvat lähelle. Ennakkoäänten selvittyä vaalivalvojaisissa povattiin, että vaalipäivän äänet nostavat vielä perussuomalaisten tulosta, sillä ”paljon huonomminkaan ei voi enää mennä”. Kuhmossa ennakkoäänestyksen äänestysaktiivisuus oli 20,2 prosenttia. Hän kertoo perehtyneensä jonkun verran EU-asioihin, mutta suurimmalta osin hänkin seuraa aihepiiriä uutisista. Poronhoitoalueen eteläpuoliselle alueelle oli mahdollisuus myöntää karhujen kaatamiseen enintään 130 kannanhoidollista poikkeuslupaa. Vaalipäivänä Kuhmossa äänesti 736 henkilöä eli 11,4 prosenttia äänioikeutetetuista. POIKKEUSLUPIEN tarkemmasta kohdentamisesta päättää Suomen riistakeskus. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei jatkossakaan rajoiteta. Metsästys jäi pienemmäksi myös vuonna 2023. Mutta ei tämä nyt valtavan korkeaa äänestysprosenttia meille ennakoi. – Tällä hetkellä nämä turvallisuusasiat ovat varmaankin ihan ykkösasioita, Hannikainen totesi. TAPPIOMIELIALASTA huolimatta Polvinen onnittelee vasemmistoliiton suomussalmelaista Merja Kyllöstä, joka pääsi läpi europarlamenttiin
Hän on valmistunut lukiosta, eikä luule löytävänsä töitä Kuhmosta lukiopohjalta. Kuhmosta kotoisin olevat 18-vuotias Virpi Pikkarainen ja 19-vuotias Heta Kettunen osallistuivat tutkimukseen viime talvena etähaastatteluiden kautta. Mutta en tiedä, haluaisinko takaisin, Kettunen pohtii. TUTKIMUKSEN MUKAAN kolme viidestä ajattelee, että Itä-Suomella on valoisa tulevaisuus. Tutkimuksen mukaan erityisesti nuoria huolettaa oma jaksaminen ja hyvinvointi. KETTUSEN MUKAAN nuoret eivät kuitenkaan monesti lähde vaikuttamaan. Lastenohjaajaksi opiskeleva Pikkarainen taas pohtii, löytyykö Kuhmosta hänelle enää töitä väestön ikääntyessä. – En pysty yhtään kuvittelemaan tulevaisuutta. Pienellä paikkakunnalla poliittinen aktiivisuus voi myös altistaa kiusaamiselle. – Jos ajattelee, että haluaa olla Kuhmossa, niin varmasti löytyy samoin ajattelevia ihmisiä, Kettunen selittää ja jatkaa. Kansanedustajakin on aina yksi kahdestasadasta, toteaa Kettunen. Naisista näin ajattelee 35 prosenttia. Hänellä on Kuhmossa vanhempia sukulaisia, joista ei voi tietää, pystyisivätkö tai edes haluaisivatko he lähteä hädän tullen. – Se voi kuitenkin olla myös ongelma. Mutta jos eletään jotenkin rauhassa, niin täällä on valtavat mahdollisuudet. Pelkkä opintotuki ei hänen mukaansa elämiseen riittäisi. – Mutta näen hyvänä asiana, että voi käydä välillä jossain muualla ja oppia arvostamaan tätä rauhallisuutta, puhtautta ja turvallisuutta. Vaikeudet toimeentulon kanssa huolettaa naisista yli puolia ja miehistä kolmasosaa. Viime vuosina on harpattu niin isoja askeleita, Kettunen toteaa. TUTKIMUKSEN MUKAAN 44 prosenttia nuorista kokee pelkoa itärajan läheisyyden takia. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa itäsuomalaisista nuorista on kuitenkin erittäin tai melko tyytyväisiä elämäänsä. Tutkimuksen mukaan nuorista 62 prosenttia uskoo muuttavansa joskus takaisin, jos joutuu lähtemään kotipaikkakunnaltaan töiden tai opiskelujen perässä. Vaikka ne ovatkin vain satunnaisia sijaisuuksia, ne tuovat turvaa omaan toimeentuloon, kertoo Pikkarainen. Pikkarainen epäilee, että vaikuttamisintoa voi myös laskea kokemus vaikuttamiskeinojen tehottomuudesta. Syiksi poismuutolle arvioitiin muutto töiden tai koulutuksen perässä. – Tämä rauha, ja onhan tämä se koti. KOLME VIIDESTÄ itäsuomalaisesta nuoresta pitää tutkimuksen mukaan todennäköisenä poismuuttoa nykyiseltä kotipaikkakunnaltaan. – Tuntuu, että kohta tulee joku asteroidi ja tuhoaa kaiken. Jos vain oltaisiin avoimemmin ottamassa väkeä vastaan niin tästähän lähdettäisiin nousuun. Täällähän on vaikka kuinka paljon potentiaalia. 62 prosenttia vastanneista uskoo, että ilmastoratkaisuihin panostaminen teollisuudessa ja julkisissa investoinneissa on iso mahdollisuus Itä-Suomelle. ”Täällähän on vaikka kuinka paljon potentiaalia” Kuhmon nuorisovaltuuston jäsenet pohtivat tutkimusta itäsuomalaisten nuorten huolista ja toiveista. Pikkarainen ja Kettunen kuuluvat molemmat Kuhmon nuorisovaltuustoon. Kuhmolaisnuoret ymmärtävät tulokset. – Musta välillä tuntuu, että kunnanvaltuutetut tai kansanedustajatkaan eivät oikeasti pysty vaikuttamaan. Myös kuhmolaisnuoret ovat samoilla linjoilla. Myös kuhmolaisnuoret ovat monesta asiasta tyytyväisiä. JUURI PERHEEN PERUSTAMINEN kuitenkin huolestuttaa tutkimuksen mukaan nuoria Itä-Suomessa. Hän myös miettii, jääkö alue tulevaisuudessa täysin eläkeläisten asuttamaksi nuorten muuttaessa pois ja syntyvyyden laskiessa. Koetan luottaa, että virkamiehet hoitavat asiat mahdollisimman hyvin, kertoo Pikkarainen. Perhe ja kaverit löytyvät Kuhmosta, Kainuussa on turvallista ja puhdasta ja harrastusmahdollisuuksia on. – Jos vain palvelut pysyvät. – Itse olen siten onnekas, että olen löytänyt töitä koulun ohelle. Hän myös haluaa yliopistoon, mikä vaatii Kainuusta lähtemistä. – Nuorille mainostetaan hirveästi kesätöitä, mutta lukion tai amiksen ohella on pakko käydä töissä, elleivät vanhemmat pysty tukemaan. Miehistä 51 prosenttia pelkää, ettei tule löytämään seurustelukumppania kotiseudultaan. He myös uskovat, että nuorilla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa. Ja kun ilmastokriisi aiheuttaa pakolaisuutta, niin täällähän on lääniä. Myös Kettunen uskoo joutuvansa muuttamaan pois Kuhmosta. Jos itse on avarakatseisempi kuin ihmiset ympärillä, voi olla vaikeaa keskustella esimerkiksi politiikasta tai maailman tilanteesta. Kuhmolaisnuoria itseään yksinäisyys ei huoleta, mutta he ymmärtävät kyllä muiden huolia kumppanin löytämisestä. Tutkimukseen kerättiin Kainuussa sekä Pohjoisja Etelä-Karjalassa asuvien 15–29-vuotiaiden nuorten huolia ja toiveita. Nuorista 62 prosenttia uskoo muuttavansa joskus takaisin, jos joutuu lähtemään töiden tai opiskelujen perässä. – Mutta eihän tulevaisuudesta tiedä. Heidän mukaansa tulevaisuutta on kuitenkin hankala arvioida. Kettusta huolettaa enemmän hänen läheistensä kuin itsensä puolesta. VAIKKA NUORET JOUTUVATKIN miettimään poismuuttoa, eivät he tutkimuksen mukaan halua hylätä Itä-Suomea lopullisesti. Yritän kuitenkin ajatella, että se on asia, jolle en itse voi mitään. – Kaikki semmoset tärkeet asiat löytyy, ainakin nuorelle, toteaa Kettunen. kesäkuuta 2024 8 // Miro Hietala Tutkimuslaitos E2 Tutkimus julkaisi keskiviikkona tuoreen tutkimuksensa Hyvän elämän edellytykset Itä-Suomessa: Alle 30-vuotiaiden nuorten näkemyksiä. Jos en kokonaan muuttaisi, niin voisin ainakin hankkia mökin täältä. Kuhmolaisnuorten mukaan ainakin väestön ikääntyminen, mielenterveyskriisi ja ilmastonmuutos vaikuttavat Kainuuseen tulevaisuudessa. Kuhmolainen // Tiistaina 11. – Kyllähän se oman jännitteen luo. Täällä on ollut hyvä kasvaa, voisin tulla tänne joskus myös oman perheeni kanssa asumaan, kertoo Pikkarainen. NOORA LIMNELL " Voisin tulla tänne joskus myös oman perheeni kanssa asumaan.. Ja vaikka vanhemmat pystyisivätkin tukemaan, tuntuu pahalta olla muiden varassa, toteaa Kettunen. Syiksi hän epäilee sitä, että erinäisiin valtuustoihin lähteminen ei välttämättä kiinnosta ja vaikuttamismahdollisuuksista ei tiedetä tarpeeksi. Hänellä rahaa kuluu ruokaan, asumiseen ja autoon, jolla hän käy koulua Kajaanissa
Kokenut biisintekijä oli kuunnellut Marjaanan laulamista ja huomannut tämän potentiaalin. Luulin sitä huijariksi, Marjaana naurahtaa. Jalan alle menevä iskelmäkappale löytyy muun muassa Spotifysta ja YouTubesta nimellä Rakkauden retken luokses teen. – Olin otettu, kun kuulin sanat ensimmäistä kertaa, se tuntui heti omalta, Heikkinen muistelee. Kävimme yhdessä viime kesänä laulamassa Urho Kähkösen Vanhan Pihlajan Taidekahvilassakin, Heikkinen kertoo. Yläasteella soittaminen jäi kokonaan uusien asioiden astuessa kuvioihin. Kappale kertoo Marjaanan ja hänen kumppaninsa Keijo Huotarin yläasteella alkaneesta rakkaustarinasta. Mahdollinen toinen kappale voisi kertoa Marjaanalle rakkaasta Waltti-koirasta. LAPSESTA ASTI musiikista pitänyt Marjaana harrasti ala-asteella muun muassa nokkahuilun ja pianon soittoa. Tuolloin kuitenkin etäisyys perukasta kaupunkiin oli nuorille liikaa ja seurustelun sovittiin tapahtuvan myöhemmin. – Kappaleessa voi kuulla minun ja Keijon tarinaa yläasteelta tähän päivään. Biisi sai alkunsa karanteenikaraoke -ryhmästä, johon Marjaana Heikkinen julkaisi omia karaokelaulujaan. OMAN MUSIIKIN TEKEMINEN ei ollut koskaan unelmana. Haaveet näyttävät käyvän toteen, ei olisi uskonut, että oma harrastus ja kotona laulaminen tuottaa tällaista. Epäilyksen takia Marjaana ei vastannut aluksi viestiin. Kaksi kuukautta myöhemmin Marjaanan ensimmäinen single Rakkauden retken luokses teen olikin jo julkaistu. Ryhmässä on yli 60 tuhatta jäsentä. kesäkuuta 2024 // 9 Tilaaja, tilaukseesi sisältyy myös digi • Lue alueesi uutisia 24/7 • kuhmolainen.fi verkkosivujen rajaton käyttöoikeus • Lue näköislehti jo heti aamulla • Näköislehtiarkisto • Katso livelähetykset ja palaa niihin tallenteina • Kommentoi juttuja ja osallistu keskusteluun • Kuuntele artikkeleita • Uutiskirje, viikottaiset uutiset sähköpostiisi • Tilaajan Hilla etukorttiedut • Digilukuoikeudet sinulle ja kolmelle samassa taloudessa asuvalle perheenjäsenelle Luo Hilla-tili osoitteessa hillagroup.fi/tunnukset Lataa sovellus ja uutiset ovat yhden klikkauksen päässä Iskelmäkappale syntyi nuoruuden rakkaustarinasta Lotta Karppinen Kuhmon Kuusamonkylältä kotoisin oleva Marjaana Heikkinen julkaisi huhtikuun lopussa ensimmäisen oman kappaleensa. LOT TA KARPPINEN. Yksi ryhmäläisistä on myös sanoittaja Päivi Pihlavuori. Mutta kun eteen tuli tilaisuus päästä tekemään oma kappale, ei siitä voinut kieltäytyäkään. – Päivi yritti ehdottaa jo syksyksi uuden kappaleen julkaisua. Olin kuitenkin vannonut, etten koskaan aio esiintyä julkisesti, olin niin ujo. Marjaanan mukaan hän tykkää laulaa, muttei osaisi sanoittaa, saati sitten säveltää musiikkia. Mutta niin vain yksi tekstiviesti kauniina perjantaiaamuna johti tähän. Lapinlahdella Purkki-Studiossa äänitetty kappale onnistui toisella yrittämällä. Marjaana Heikkinen ei koskaan unelmoinut oman musiikin tekemisestä, mutta kun tilaisuus tuli vastaan, ei hän voinut kieltäytyäkään. MARJAANA USKALTAUTUI julkaisemaan omia karaokelaulujaan karanteenikaraoke -nimiseen Facebook-ryhmään. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin sopiva ajankohta löytyi, ja Marjaanan ja Keijon rakkaustarina sai jatkoa. – Musiikki on aina ollut minulle tosi helppoa. Pariskunnan tarina alkoi jo yläasteella, kun samalle luokalle päätyneiden nuorten välille syntyi molemminpuolista ihastumista. Niinpä hän päätti ottaa Marjaanaan yhteyttä ja kysellä, olisiko hänellä kiinnostusta oman kappaleen tekemiseen. LOT TA KARPPINEN Vapaa-aikaa Marjaana tykkää viettää Waltti-koiran kanssa. – Ensimmäinen kerta meni pienessä jännityksessä, mutta sen jälkeen se osuikin sitten kohdalleen. – Siitä se sitten lähti. Marjaanan asuessa Sotkamossa he kävivät usein veljensä kanssa laulamassa karaokea, tai pikemminkin veli lauloi ja Marjaana kuunteli. Pikkuhiljaa Marjaana alkoi kuitenkin keräämään rohkeutta esiintymiseen. – Biisin tekoprosessi oli yllättävän helppo, eniten minua jännitti käydä kuvissa ja mennä ensimmäistä kertaa studioon. Silloinen musiikinopettaja yritti houkutella häntä mukaan myös torvisoittokuntaan, mutta ujolle maalaistytölle esiintyminen oli liian jännittävää, joten soittokuntaan osallistuminen tyssäsi. Jotain menevää iskelmäähän se varmasti olisi. Hän opetteli yhden biisin ulkoa ja harjoitteli sitä yksin kotona ennen kuin uskaltautui laulamaan sen muiden kuullen. Nyt on kuitenkin niin kiireinen työkesä tulossa, että katsotaan sitä sitten myöhemmin. Ajatus siitä kuitenkin jäi muhimaan ja pienen selvittelyn jälkeen hän sai yhteisen Facebook-ystävän kautta tietää, ettei kyseessä ollut huijausyritys. Laulaminen on minun ja veljeni juttu. – Kannattaa haaveilla. – Viesti tuli puoli kuudelta helmikuisena perjantaiaamuna. Kuhmolainen // Tiistaina 11. Tarkkaa suunnitelmaa ja ideaa ei kuitenkaan ole, vaan aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tunnin taisin yhteensä viettää aikaa studiolla
Toimitus vastaa sisällöistä. Kuva otettu Levälahdella 2.6.2024. Toimitus päättää, mitä se julkaisee ja jättää julkaisematta. Ruotsalaiset ovat kivoja ja ystävällisiä meitä ruotsinsuomalaisia kohtaan, kun syömme rapuja ja laulamme juomalauluja ruohikon rinnassa järvenrannalla heidän kanssaan. Kirjoita lyhyesti. Näytti siltä, että Kaarle Kustaatakin nolotti. Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua kuhmolainen.fi Presidentti Stubb Ruotsissa Tykkään Ruotsista ja ruotsalaisista, sellaisesta Ruotsista kuin se oli 50-vuotta sitten. Nyky Ruotsista en, koska Ruotsia ei enää ole. Kommentoi juttuja, anna palautetta ja vaihda ajatuksia muiden lukijoiden kanssa. Kuhmolainen // Tiistaina 11. Ovat ne raakoja nuo suomalaiset. Varsinkin se kohtaus, kun Lapinjäärä paloittelee puukolla vasikan lehmän kohtuun. Oli iljettävää kuunnella sitä mäikeilyä Presidentin puheissa. Toimituksella on oikeus lyhentää tai editoida kirjoituksia sekä muuttaa otsikoita. Toisin sanoen Ruotsi pelaa kylmästi omaan pussiinsa Suomen kustannuksella vieläkin. Suomen Presidentillähän on vielä tosiasiallista valtaa, Ruotsin Kuninkaalla ei mitään. Natoonkaan ei uskallettu mennä yksin ja hävettiin, kun jätettiin Ruotsi. Suomalaisuuteen kuului puukko, perkele ja koskenkorva, Ruotsalaiset ajattelevat näin vieläkin. Alexander Stubb on älykäs, fiksu ja hyvä ihminen, mutta hän joutuu näyttelemään presidenttiä. kesäkuuta 2024 10 // MIELIPIDE Sää Tänään Huomenna Selkeää Puolipilvistä Pilvistïä Vesikuuroja Vesisadetta Lumisadetta Ukkosta Räntäsadetta Sumua Tiistaina Keskiviikkona Torstaina +8 +7 14 15 12 14 14 13 11 17 11 17 12 11 14 15 14 13 17 18 15 15 16 17 6 4 5 10 6 4 2 6 Helsinki Ti 14 Joensuu 16 Jyväskylä 13 Kajaani 13 Kemi 14 Lahti 16 Oulu 15 Pori 12 Rovaniemi 15 Tampere 13 Turku 15 Vaasa 12 Ke 15 15 17 14 13 18 14 16 14 15 16 15 To 14 17 16 18 17 16 17 15 16 15 15 17 KUHMO Valtimo Nurmes KUHMO Valtimo Nurmes KUHMO Valtimo Nurmes 11 11 11 14 17 16 17 17 16 18 17 15 3 3 3 Ennuste laadittu 10.6. Se kohtaus kertoi suomalaisuuden syvän olemuksen. Tapio Lipsonen Kirjoittaja pohtii Suomen ja Ruotsin suhdetta. Se, että alemmuudentunteesta Ruotsia kohtaan ei koskaan päästä, seisoisi Presidenttimme ryhdikkäästi Kuninkaan rinnalla tasavertaisena hallitsijana. IRJA LEHIKOINEN Lukijan kuva. Vuonna 1982 olisin halunnut jäädä sinne asumaankin. 10.03 Sää Ohjeet mielipidekirjoitusten lähettäjälle Kirjoita asiallisesti ja mielipiteesi perustellen. Lukijan kuvat Lukijan kuvia voit lähettää toimitus@kuhmolainen.fi tai lomakkeella kuhmolainen.fi/uutisvinkki Osallistu keskusteluun. Erityisesti mieleen jäi opettajakolleegojen kommentointi elokuvasta Maa on syntinen laulu. Tilanne muuttuu täysin, kun rupeat vaatimaan jotakin, esimerkiksi suomenkielistä opetusta lapsillemme. Ruotsi on kupannut Suomea kautta aikain. Ruisrääkkä nousi kivelle laulamaan, harvinainen näky. Tuona aikana Ruotsin television uutisissa Suomen asioista kerrottiin muutaman kerran ja aina yleensä negatiiviset asiat. Ei tarvitse, sillä Suomi alistuu sanomattakin. Hilla-lehdet julkaisevat lukijoiden mielipiteitä verkossa ja printtilehdessä mahdollistaakseen moniäänisen keskustelun ja kansalaisten äänen kuulumisen. Se pitää Suomea pikkuveljenä vieläkin, vaikka ei sitä sano ääneen. Suomalaiset kuiskaavat vieläkin Ruotsissa julkisilla paikoilla, ovathan he ruotsalaisia niin kauan kun avaavat suunsa. Kun teatterissa näyttelijä näyttelee näyttelemistä, on se hirveätä katsoa. Tuolloin se sanottiin ääneen, nykyään ei ollaan siis fiksuja toisenluokan kansalaisia, suomalaisia kohtaan. Näin on. toimitus@kuhmolainen.fi Tekstarit Tekstareita voi lähettää numeroon 044 332 5320. Kirjoita ensin sana tekstari ja sitten viestisi. Noudatamme lakeja ja hyviä tapoja sekä journalistin ohjeita. Asuin kuusi vuotta Köpingissä, Ruotsissa 1976–1982
044-7384314/ Anu Haverinen. Su 16.6. Sinulle.. Martti Väisäseltä, p. Maksuton. Diakonia Diakoniatoimisto on suljettu 24.30.6. 16.30 ja su 23.6. klo 8-9 aamurukouspiiri seurakuntakeskuksen sopessa (käynti sisäpihanpuolelta). Ke 19.6. klo 12 pihakirppis, Lehtoniementie 60. Rakeiden ja veden sekoitus syöksyi ränneistä ja kertyi pihalle kasoiksi. Ala-Vieksiltä myräkkä eteni pohjoisen suuntaan. Iivantiiran seurakuntakodilla. Tervetuloa! MARI HEIKURA MARI HEIKURA Lukijan kuva Rajun ukkosmyrskyn jälkeinen ilta-aurinko Vepsän Lapinjärvellä. Rakeet kerääntyivät syöksytorvien edustalle. Tarkemmat tiedot löytyvät seurakunnan verkkosivuilta www.kuhmonseurakunta.fi. Messujen (klo 10) aikana on pyhäkoulu. klo 18 iltahartaus siunauskappelilla. 044 339 0648. Kahvio. Oma paikallislehtesi: kuhmolainen.fi Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. ja to 13.6. Klo 10 messu Kuhmon kirkossa (l+s: Kitunen, k: Gogolev). Klo 18 iltahartaus siunauskappelilla. To 13.6. ja viikot 27-30 diakoniatyöntekijä on tavoitettavissa tiistaista torstaihin. ”Autetaan nuoria kohti valoisampaa tulevaisuutta Suomessa ja maailmalla.” Muut Kainuun hengelliset juhannusjuhlat 22.-23.6. 14. klo 10 n. Kuhmolainen // Tiistaina 11. Suurikokoiset rakeet täplittivät pihamaan ja rappuset valkoiseksi. Ma 17.6. Keräysaika jatkuu edelleen vuoden loppuun asti. Välipala tarjotaan. kahviteltan pystytys, lisätied. Käteismaksu. Kodin irtaimistoa, päältäajettava ruohonleikkuri ym. Yhteisvastuu Lämmin kiitos kaikille henkilöille, yrityksille, yhdistyksille ja kauppaliikkeille, jotka olette tukeneet Yhteisvastuukeräystä 2024. Nuoret ja varhaisnuoret Ohjattu kesätoiminta kouluikäisille lapsille klo 12-15 seurakuntakeskuksen Siivessä ja takapihalla ti 11.6., ke 12.6. kesäkuuta 2024 SEURAKUNNAT // 11 Rakeita tuli rännin täydeltä Ala-Vieksillä Niko Kemppainen Lauantaina puoli kolmen aikaan iltapäivällä Ala-Vieksin yli pyyhkäisi noin varttitunnin mittainen raekuuro. EEVA MIKKOLA Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua kuhmolainen.fi Tutkiva totuudenetsijä ja herkullinen tarinaniskijä. La 15.6. MARI HEIKURA Kuhmon seurakunta Kuolleet Eero Juhani Koistinen 70v Eila Annikki Piirainen 91v Seurakunnan viikko Ke 12.6. La 22.6. klo 9 alkaen juhannusjuhlien järjestelytalkoot Iivantiiran srk-kodilla, Juttuantie 2370 Kuhmo, mm. klo 10 n
044 202 3958 • Kainuuntie 88 II krs, 88900 KUHMO • Koivukoskenkatu 15 L 3 , 87100 KAJAANI Kainuuntie 101, 88900 Kuhmo P. 040 537 2930 l SAHATAVARAT l HÖYLÄTAVARAT l LISTAT l LEVYT l OVET l KESTOPUUT l ERISTEET l YM RAKENNUSTARVIKKEET Puutavaraa rakentamiseen : Palvelemme ma-pe 7.30-16.30, la 8.00-11.00 Katso tarjouksemme kotisivuiltamme www.puuhanski.com etunimi.sukunimi@vaarojenvesi.fi www.vaarojenvesi.fi KVV-työnjohto, yrittäjä Hannu Kiviranta 040 501 7525 KVV-/IV-/Teollisuus työnjohto Jari Piirainen 050 463 9263 KVV-työnjohto Antti Sirviö 044 491 8807 040 501 7525 Tarjouspyyntö Ota yhteyttä! Sotkamo-Kajaani-Kuhmo huoltopäivystys arkisin 7–15.30 Kaikki putkityöt meiltä! AUTOJA METALLIKIERR Ä TYS OLLILAINEN OY • Ajoneuvojen vastaanotto ja kuljetus • Virallinen akkukierrätyspiste Ei varaosamyyntiä! SOITA! p. 050 373 7895 Kainuuntie 91 www.m-ekuva.net Koulukatu 8 Avoinna ma, ti, to klo 9 – 17, muulloin sopimuksen mukaan p. www.jalkasalonkihyvahoiva.com Myös perusjalkahoidot. Kainuuntie 92, KUHMO Puh. 08 653 0410, korjaamo p. ISTUTUKSET, TAIMIKONHOITO . 044 554 8331 www.suunnittelueevakaisa.fi Suunnittelutoimisto Eeva-Kaisa *rakennuslupakuvat Lorem ipsum R O KULI H A M M A S O Y Erikoishammasteknikko JOUKO KARPPINEN Koulukatu 13-15 Kuhmo puh. MYYNNISSÄ POLTTOPUURANKAA • Jätesäiliöiden myynti • Jätesäiliöiden tyhjennykset • Sakoja umpikaivojen tyhjennykset • Viemärien avaukset, pesut ja kuvaukset viemärikameralla • Katujen, pihojen ym. AA-ryhmä kokoontuu ke klo 19 ja su klo 18. 044 972 3228 Koulukatu 14, 88900 Kuhmo . kesäkuuta 2024 12 // PALVELUHAKEMISTO P. 045 213 2920 anita@anitamikkonen.fi KAKUT tilauksesta ATERIAPALVELUT PITOPALVELU PitoEväs Ky Virkatie 2, 044 235 4890 https://pitoevas-ky.webnode.fi/ METSÄTYÖ Kari Pääkkönen p. varaa myyntipaikkoja . 045 690 8249 www.kuhmontyovire.fi . 08 655 7111/vaihde www.hyvinvointisampo.fi LOUNAS ma–pe 10.30–13.00 • Kelan kuntoutus • Jalkaterapia • Fysioterapia • Hyvän olon hoidot • Ateriapalvelut kotiin vietynä • Kokousja juhlapalvelut • Sairaanhoitoja hoivapalvelut kotiin Sami p. 0500 466 803 | www.ollilainen.fi • Ostetaan romuautot ja rautaromut • Ajoneuvojen vastaanotto ja kuljetus • Virallinen akkukierrätyspiste Ei varaosamyyntiä! Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut Voit luottaa lukemaasi: kuhmolainen.fi Rakentaminen. 045 874 1077 Päivi Komulainen lähihoitaja, jalkahoidon at suorit. Asiantunteva ja palveleva oviliike ovipalvelumustonen.fi 044 972 5647 Soita ja tilaa ilmainen mitoituskä ynti! KAIKKI SÄHKÖALAN PALVELUT, LAITTEET JA TARVIKKEET. 0400 125 587 Petri p. 08 6520 066 myynti@varikkosuora.fi, korjaamo@varikkosuora.fi • Määräaikaishuollot • Ilmastointihuollot • Tuulilasit • 4-pyöräsuuntaukset • Automaattivaihteiston huuhtelut • Renkaat • Hitsaustyöt Puusepänkatu 16, p. 044 554 4850 Juhlat, muistotilaisuudet 0400 202 833 juttuakahvila.fi Kiertävä hieroja, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. (08) 655 0621 KODINKONEET ja KODINELEKTRONIIKKA: • Kylmälaitteet • Pesukoneet • Televisiot • Kodinkoneasennukset PAIKALLISTA PALVELUA • LVI-asennukset • Urakointi • Lämpöpumput • LVI-tarvikkeet ja vesikalusteet Avoinna ma-pe klo 7-16 Koulukatu 14, 88900 Kuhmo, p. 0400 296 261 ma-to klo 9-18, pe klo 9-17 facebook.com/vesitorninkirppis PIILOLANTIE 47, p. Kuhmolainen // Tiistaina 11. 044 250 8513 kari.paakkonen@kuhmo.net . tulosta säännöt ja hintalaput p. 010 219 5600 Kainuuntie 117, 88900 Kuhmo, www.varikkosuora.fi AVOINNA: ma-pe klo 7.30-17.00 Myymälä p. Kauppaja arviokirjojen laadinta . Rajakatu 36, p. 0400 295 966, 040 752 4999 www.paikallis-sahko.fi KAJAANI | KUHMO | SOTKAMO | SUOMUSSALMI | KUUSAMO | OULU | KUOPIO VELI KINNUNEN KY • maanrakennustyöt kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajalla • lavettija maa-aineskuljetukset • JITA-jätevesijärjestelmät ja rumpuputket • betoniset rumpu/kaivonrenkaat • Rumtec-teräsrummut Jouni & 0400 385 769 www.velikinnunenky.fi • Tilintarkastukset • Kirjanpidot • Yritysjärjestelyt/ sukupolvenvaihdokset • Perukirjat/ perinnönjaot Tilija Tarkastustoimisto Ari Piirainen Oy Puh. 040 187 5375 • Peltikattoremontit, vesikourut, kattoturvatuotteet • Listat ja piipunpellit ym. Kuntohoitaja/hieroja Katja Kukila HO HO HOIIITO TO TO SOPPI P. Kaupanvahvistus Kiinteistönvälitys Anita Mikkonen Oy LKV Anita Mikkonen, YKV, LKV Koulukatu 14 p. rakennuspeltityöt • Pienja korjausrakentaminen Jauratie 8, Kuhmo ik.peltitarvike@gmail.com IK-PELTITARVIKE OY Laadukkaat ja energiatehokkaat oviratkaisut kotiin, autotalliin sekä julkisiin tiloihin. pesut ja kastelut • Siirtolavat ja kontit 8 35 m 3 , vuokraukset ja tyhjennykset • ADR-kuljetukset • Arkistojen tuhoukset • Siirrettävät wc:t (Baja-Maja) 8 kpl Ympäristölogistiikka ja kuljetus JÄTEKULJETUKSET Koulukatu 12, 88900 KUHMO Jätepakkaaja-auto 044 294 0901 Loka-auto (24 h) 044 294 0900 Toimisto (08) 653 0121 jateyhtyma@kuhmo.net www.jateyhtyma.fi Väinämöinen 2, KUHMO Puh. Rajakatu 52, Tarinatupa Onko alkoholiongelmia. Kiinteistönvälitys . 045 -625 8986 AJANVARAUKSELLA Myynti: Suomussalmi 044 982 4037 myynti.suomussalmi@kiantakeittiot.com Kuhmo 044 989 0699 tanja.kinnunen@kiantakeittiot.com Tuotanto 044 976 0985 tenho.kela@kiantakeittiot.com keittiökalusteet ja -remontit kalusteiden ovenvaihdot liukuovet, komerot wcja kylpyhuonekalusteet mittaus, suunnittelu, asennus l l l l l KIANTA KEITTIÖT Koulukatu 14 p. (08) 652 0055 Minna 0500 160 029 TEITÄ PALVELEVAT Juha, Salla ja Elina. MÄTÄSTYKSET, OJANKAIVUT . PUUNKORJUU HANKINTANA JA PYSTYKAUPALLA, MYÖS ENERGIAPUUKOHTEET
Suomen svengaavimmat kesätyöntekijät esiintyvät. Heinäkuussa Juminkeko on auki joka päivä klo 12–18. Talvisotamuseossa esitellään esineiden, valokuvien, pienoismallien ja äänitehosteiden avulla talvisodan aikaisia tapahtumia Kuhmossa.Museossa voit tutustua evakoitavien siviilien sekä suomalaisten ja neuvostoliittolaisten sotilaiden arkeen. Kainuun nappulaliigan turnaus la 15.6.2024 klo 10 alkaen Kuhmon urheilukentällä. 1 Jan Neva hallitsee öljyvärimaalauksen eri tekniikat ja käyttää niitä rautaisella ammattitaidolla. 1939, 2.1. Jan Neva: Lemminkäinen KUKA. – Mentaliteetit, maailmankuvan perustavat rakenteet ja mielikuvat ovat pitkäikäisiä. 5.7. Untold Arctic WarsVaietut arktiset sodat -näyttely toisen maailmansodan arktisista tapahtumista. ma klo 14-14.30 / ti klo 14-14.30 / ke klo 14-14.30 / to klo 14-14.30 / pe klo 1414.30, Kuhmo-talo / Kuhmo Arts Centre. Suuret tuhot, kuten taudit ja ilmastonmuutos, esiintyvät myös eepoksissa elinolosuhteiden äkillisenä huononemisena. Näyttelyn avajaisissa 12.6. 31.12. Vapaa pääsy. su klo 15, Hyrynsalmentie 1520. Lisäksi nähtävillä on lyhytelokuva, joka keskittyy toisen maailmansodan ensimmäisiin . Kainuun Nappulaliigan Kuhmon turnaus, 15.6. Kuhmon pienoismalli v. ma klo 9-16 / ti klo 9-16 / ke klo 9-16 / to klo 9-16 / pe klo 9-16, Kainuuntie 126. Paikalla mm. Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut Voit luottaa lukemaasi: kuhmolainen.fi Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua kuhmolainen.fi. Lasten, isovanhempien, lapsiperheiden yhteinen kesäpäivä Vesan talolla. ti klo 17.30, Kainuuntie 88. Jan Neva 1 Valmistui Suomen kuvataideakatemiasta kuvataiteenmaisteriksi vuonna 2000 ja täydensi opinnot maailman vanhimmassa yhtäjaksoisesti toimineessa taideakatemiassa Pietarin Repin-Instituutissa 1 Saatuaan klassisen taidekoulutuksen maalaukseen parhaiden pedagogien ohjauksessa hän on toiminut taidemaalarina 20 vuotta. Ikäraja K16. Kesämuusikoiden kahvikonsertti, 12.6. Näyttely koostuu kahdeksalle kosketusnäytölle kootuista kokonaisuuksista, joita katsoja voi omaan rytmiinsä tutkia. Talvisotamuseo, Väinämöinen 11. Jan Nevan Kalevala-näyttely Juminkeossa 12.6.–4.10.2024. 300 M Ampumaratapäivä Ohjelmassa on toiminnan ja tuotteiden esittelyä. la klo 10, Martinpolku 4. Tuupalan tilaa viljeli 1600-luvulla Tuupaisten suku, jonka mukaan talo saanut nimensä. Palsta on maksuton. Käynti Kainuuntien puolelta. Suomi Soi esittäytyy Kahvila Juttuassa Kuhmo-talolla. kuhmolainen.fi/tapahtumat Julkaise kaikille avoin tapahtumasi Kuhmolaisen tapahtumakalenterissa. Peurarastit Särkivaaran kartalla, A, B, C ja D-rata. Sako, Korpimakasiini, Jahtiaitta, Rajavartiolaitos ym. Tervetuloa!. la klo 10, Lammasjärventie 2645. Opastus Nurmestien risteyksestä. kesäkuuta 2024 TAPAHTUMAT // 13 Kulttuuri BAD BOYS: RIDE OR DIE, 11.6. ke klo 18, Kontionkatu 25. K A L E V A L A maalauksia -kesänäyttelyn avajaiset Juminkeossa, 12.6. Kuhmon kesämuusikot Kesäisiä sävelmiä. Jan Neva peilaa aikaamme mytologian kautta Jarno Hiltunen Kalevala-näyttelyn maalauksissaan taidemaalari Jan Neva peilaa aikamme tapahtumia mytologioiden kautta ja kuvaa sitä maailmaa, joka on nykyisen maailmankuvan ja elämänymmärryksen taustalla. Tiedot syötetään lomakkeeseen Tapahtumien Kainuu -palvelussa. Mytologiat ovat näitä arkkityyppejä täynnä ja muodostavat näin mielenkiintoisen osan maailman selitystä. ma klo 18.30, Kuhmo-talo / Kuhmo Arts Centre. Tuupalan museo avattiin yleisölle kesäkuussa 1975. Talomuseo esittelee Tuupalan talon arkea ja asukkaita 1800-luvun lopulta 1960-luvulle saakka. – Samoja tarinoita saamme jatkuvasti lukea esimerkiksi sodista ja terrori-iskuissa nykyäänkin. klo 18 esiintyvät Kuhmon kesämuusikot. Kuhmolainen // Tiistaina 11. Näyttelyn avajaisissa esittäytyy vahvoja Kalevala-aiheisia ajankohtaisia maalauksia luonut taidemaalari Jan Neva. Will Smith ja Martin Lawrence tekevät paluun valkokankaille ikonisella yhdistelmällä tajunnanräjäyttävää toimintaa ja räävitöntä komediaa. ti klo 18, Rajakatu 56. 1 Neva kuuluu kuvataiteilijamatrikkeliin. Monissa tapauksissa ne toimivat tiedollisen ulottuvuutensa menettäneinä, vahvasti tunteita herättävinä mielikuvina vielä nykyäänkin, kerrotaan Juminkeon tiedotteessa. Esimerkiksi Kullervon hahmo on arkkityyppi massamurhaajasta, jonka lapsuuden lähtövinouma pilaa hirvittävällä tavalla koko elämän. 1 Taiteilijaura on ollut kansainvälistä ja Neva on palkittu pohjoismaisessa muotokuvakilpailussa: ”Portrait Now” Kansallisen historian museossa Frederiksborgin linnassa. Suomi Soi: Kuhmon Kesämuusikot Kesäisiä sävelmiä, 17.6. Suurten tarinoiden arkkityypit ovat kulkeneet läpi monien kulttuurivaiheiden. Kyläja kaupunkitapahtumat 300 M Ampumaratapäivä, 15.6. Untold Arctic Wars – Vaietut arktiset sodat – diginäyttely, Väinämöinen 7. Auki arkipäivinä. 1 Vapaan taiteellisen tuotannon ohella tehtävänä oli maalata muotokuvia lukuisista suomalaisista vaikuttajista. Bad boys: ride or die ensi-illassa 5.6.2024. KESÄPÄIVÄ TAAPHTUMA LAPSIPERHEILLE JA ISOVANHEMMILLE, 16.6. Uuden Kalevalan 175-juhlavuoden kunniaksi Juminkeon kesänäyttelyssä esittäytyy suomalainen taidemaalari Jan Neva. Urheilu ja liikunta Peurarastit, 11.6. Tuupalan museo, Tuupalan museo. Musiikillisesta puolesta vastaa Kuhmon kesämuusikot
Tolonen on osallistunut vapapäivään aiemminkin, tämä vuosi oli hänelle jo neljäs. LOT TA KARPPINEN Päivän aikana nähtiin myös sotkeutuneita siimoja sekä puihin tarttuneita vieheitä. LOT TA KARPPINEN Rannasta heittely sujui lapsilta hienosti. Vapapäivä on järjestetty jo toista kymmentä vuotta, Kuhmossa aina Syväjärvellä. LOT TA KARPPINEN Sotkamolainen Sara Tolonen saaliin kanssa. LOT TA KARPPINEN Päivään osallistui kaiken ikäisiä lapsia. Tuttuun tapaan päivä keräsi paljon osallistujia. Kuhmolainen // Tiistaina 11. Viime vuonna tapahtumassa kävi noin 130 lasta. Päivän aikana nähtiin iloisia onnistumisia, sekä hauskoja sattumuksia. Tapahtuma järjestetään yhteensä lähes kolmellakymmenellä eri paikkakunnalla, mutta toimipaikoista vain alle puolet ovat Kuhmossa järjestetyn vapapäivän tapaan opastettuja. LOT TA KARPPINEN Aikuiset ja lapset pääsivät viettämään laatuaikaa yhdessä kalastellen. LAPSILLE TARJOTTIIN makkaraa ja pillimehua. LOT TA KARPPINEN Tapahtuman oppaat auttoivat lapsia muun muassa vaihtamalla viehettä ja kalojen nostamisessa vedestä. Kymmeneltä kalastuksen alettua siimat alkoivat lennellä, kun innokkaat lapset koettivat saada ensimmäisen kalan. Sotkamolainen Sara Tolonen, 12, nappasi päivän ensimmäisen saaliin. LOT TA KARPPINEN. Lähekkäin olevien kalastajien siimat saattoivat sotkeutua ja saattoipa bongata muutaman puuhun takertuneen vieheenkin. Kaikilla kalastajilla oli kuitenkin hyvä fiilis ja sattumuksista selvittiin yhteistyöllä. LOT TA KARPPINEN Muistettiinpas myös juoda ja syödä eväitä. Aikaa tapahtuman alusta oli kulunut alle viisi minuuttia. Kalastuksen sai Syväjärvellä aloittaa kello 10. Kukin lapsi sai kalastaa enintään kaksi kalaa. kesäkuuta 2024 14 // LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA Kalastajanuoria eri puolilta Kainuuta Lotta Karppinen Lauantaina järjestetty Vapapäivä on valtakunnallinen tapahtuma, jossa alaikäiset lapset saavat kalastaa ilmaiseksi kello 10–15 välillä. LOT TA KARPPINEN Ensimmäinen kala nousi viidessä minuutissa. LOT TA KARPPINEN Myös veneet olivat lasten vapaassa käytössä. He olivat varustautuneet myös omilla eväillä ja mehupulloilla, jotta jaksaisivat kalastaa tarvittaessa koko päivän. AAMU ALKOI aurinkoisessa tunnelmassa. Tyhjin käsiin kotiin ei oltu lähdössä. Myös veneet olivat kalastajien käytössä ja vanhemmat lapset suuntasivatkin vesille. Tänä vuonna Syväjärjelle oli jo aamusta saapunut yli sata lasta eri puolilta Kainuuta. Vuosittaista vapapäivää vietettiin tuttuun tapaan Syväjärvellä
Tervetuloa Vuokrattavana parvekkeellinen yksiö Kuhmon keskustassa. Hakemusten johdosta (MRL 133 § ja MRA 65 §) varataan kaikille kyseisiin tontteihin rajoittuville naapureille mahdollisuus huomautusten tekemiseen. kesäkuuta 2024 // 15 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUPÄIVYSTYS 0800 95505 ma–la klo 7–11 (maksuton) LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS Päätoimittaja Mari Heikura 010 665 7272 Toimittaja Jarno Hiltunen 050 576 0472 Toimittaja Niko Kemppainen 050 5662493 (31.7.24 asti) Myyntipäällikkö Miia Väisänen 050 438 0786 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo kuhmolainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Toimitusjohtaja Mikko Luoma Painopaikka Kalevamedia, Oulu Lataa Kuhmolaisen sovellus älylaitteesi sovelluskaupasta B.Virtanen Sudoku 6 4 1 7 3 6 7 5 8 8 2 7 4 1 3 1 5 4 9 2 6 9 4 4 3 6 8 1 6 4 Kaikenlaista Tarjotaan vuokralle Pirkko Vesavaara Sanan ja rukouksen illassa pe 14.6. Toimenpidelupaa haetaan rakennuksen yläpohjan muutostöille. Mahdolliset huomautukset tulee tehdä kirjallisesti osoitteella Kuhmon kaupunki, rakennusvalvonta, PL 15, 88901 Kuhmo Huomautusten viimeinen jättöpäivä on 25.6.2024 RAKENNUSVALVONTA Tee ilmoitukset kätevästi netin kautta asiakaspalvelu.hillagroup.fi/lukijailmoitukset Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut Voit luottaa lukemaasi: kuhmolainen.fi. Kaupungintalon ollessa suljettuna, hakemusasiakirjoihin tutustumisesta tulee ensin sopia rakennusvalvonnan kanssa p. Kainuuntie 82. Kuhmolainen // Tiistaina 11. Alue kuuluu Kuhmon kaupungin asemakaava alueeseen. p. klo 18, Virkatie 2, Lepokynnäs. 050-5499 388 Rivit asiakaspalvelu.hillagroup.fi/ lukijailmoitukset/ HERKKUKASSI 20 € sis. Hakemukset liitteineen on nähtävillä kaupungintalolla rakennusvalvonnassa, os. 050 307 5439 ILMOITUS TOIMENPIDELUPAHAKEMUKSEN JOHDOSTA Kiinteistö 290–405–140–79, KIVELÄ, Kainuuntie 87. herkullisia Kivikylän tuotteita KIVIKYLÄN MYYNTIAUTO KUHMON TORILLA KESKIVIIKKONA KLO 9.00 14.00 MAALAISHYYTELÖ KESKIVIIKKONA HYVÄRISEN LEIPOMON KUUMA KUKOT KLO 10 ALKAEN SAVUKYLKI MAALAISKINKKU PALVIKEITTOA MUKAAN! KONTINJOEN HERKKUKULMA KONTINJOEN MYYMÄLÄ AVOINNA MA PE 10.00 15.00 (lounas 11 (lounas 11.00 14.00) puh. 040 673 6976
D14, 2,2 km: 1) Elna Heikkinen, SoJy, 22.06, 2) Anni Pasanen, SuomRa, +4.08, 3) Annika Tiihonen, KaSu, +4.13, . Eija Juntunen Yhtenä osana hienoa Kuhmon tapahtumaviikonloppua suunnistajat kirmasivat kesäisessä poutasäässä Särkivaaran maastoissa Kuhmon Peurojen järjestämässä keskimatkan kilpailussa. D70, 1,9 km: 1) Pirjo Karvonen, IisVi, 28.44, 2) Vappu Kuusela, VaKa, +1.29, 3) Kaarina Köngäs, PuolRy, +3.49, 4) Sisko Malkki, SaSu, +4.41, 5) Eija Mämmi, NurmSe, +7.57, . Joona Hirvilahti valmiina reitilleen. 08 6121012 Soita tilaus suoraan puutarhalle. H40, 3,7 km: 1) Kimmo Väyrynen, JuJä, 34.06, 2) Ossi Hyttinen, SonPa, +4.46, . D65, 2,2 km: 1) Päivi Anttonen, ViPa, 30.07, 2) Mirja Humalamäki, SuomRa, +4.31, 3) Maija Käkelä, PuolRy, +7.31, 4) Irja Lehikoinen, KuPe, +8.21, 5) Marja Humalamäki, ÄhtU, +8.51, . Pääsarjan voiton nappasi hiihtosuunnistajana paremmin tunnettu Aapo Viippola. Kuhmolainen // Tiistaina 11. H65, 3,1 km: 1) Timo Partanen, RasHy, 31.23, 2) Raimo Ruotsalainen, NilsNu, +2.05, 3) Kalle Huttunen, KuoSu, +4.21, 4) Pekka Kaartinen, KaSu, +7.19, 5) Osmo Nevalainen, JuJä, +13.10, 6) Pekka Hiltunen, NurmSe, +18.01, . D50, 2,7 km: 1) Mervi Meriläinen, NurmSe, 36.36, 2) Anu Gretschel, KEV, +1.42, 3) Senja Huotari, KuPe, +3.25, . H80, 1,9 km: 1) Juhani Mäkinen, SalRe, 23.03, 2) Leo Tsurkin, VaKa, +3.56, 3) Reino Seilonen, KaSu, +6.49, 4) Kullervo Nyyssönen, NurmSe, +9.59, . MARKETTA 3 kpl 12,90 12,90 10 kpl 5,90 5,90 20 kpl 10.10.. Seuraavaksi suunnistusväen katseet suuntaavat ensi viikonloppuun ja Kauhavan Lakia-Jukolaan. KUHMON PEURAT Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. H70, 2,7 km: 1) Ari Pääkkönen, KuPe, 34.56, 2) Paavo Karvonen, IisVi, +1.08, 3) Niilo Butilkin, SäynSa, +2.13, 4) Martti Köngäs, PuolRy, +2.56, 5) Erkki Kari, KajKu, +3.54, 6) Pekka Toppari, PuolRy, +4.48, 7) Pentti Manninen, KuPe, +6.32, 8) Sven Eriksson, GIF, +6.41, 9) Veikko Repo, KajKu, +7.46, 10) Raimo Antikainen, KuoSu, +9.09, 11) Lasse Kalliomaa, LaihLu, +11.40, . D21, 4,3 km: 1) Silja Kauppinen, KR, 34.38, 2) Satu Tuomisto, RaJu, +4.27, 3) Sanja Jokelainen, KaSu, +6.43, 4) Hilla Heikkinen, SoJy, +20.48, 5) Jenna Kuivalainen, JuJä, +21.41, 6) Suoma Korhonen, SuomRa, +22.00, 7) Riikka Haverinen, KaSu, +26.27, 8) Liisa Gretschel, KEV, +50.59, . D45, 3,1 km: 1) Tiina Torvela, KuoSu, 34.27, 2) Ulla-Maria Kankainen, SoJy, +4.09, 3) Carita Korhonen, IisVi, +21.22, 4) Kati Mukkala, KEV, +24.21, 5) Erja Kähkönen, KuPe, +26.13, 6) Maaret Märsynaho, PuolRy, +32.17, . PUUT, PENSAAT, PERENNAT YM. Naisten puolella D40-sarjassa Annastiina Vanhala sai hopeaa ja Katja Hämeenaho pronssia. H60, 3,1 km: 1) Juha Partanen, RasHy, 26.42, 2) Hannu Heiskanen, SonPa, +2.23, 3) Arto Huotari, KuPe, +5.36, 4) Juha Leinonen, KuPe, +10.37, 5) Kai Harju, KuoSu, +12.00, 6) Juha Nurminen, KajKu, +14.32, 7) Timo Peltonen, SonPa, +19.03, 8) Jarmo Honkanen, LieRa, +43.02, . kesäkuuta 2024 16 // Tarjoushintaisten mainosten myyntiehdot:mainostajalle.hillagroup.fi/kesa Kysy lisää myyjältäsi NAPPAA KESÄN MAINOSPAIKAT HUIPPUALESTA Ulkomainonta Printtimainonta -60 % -50 % Digimainonta -30% Kuhmolaismaastot ihastuttivat vierailevia suunnistajia Kuhmon Peurat järjesti 50-vuotisjuhlasuunnistuksena keskimatkan kilpailun Särkivaaran maastoissa. D60, 2,2 km: 1) Tuija Jurvakainen, RasHy, 33.52, 2) Liisa Kauppinen, SuomRa, +3.54, 3) Pirjo Nevalainen, JuJä, +9.38, 4) Terhi Virevesi-Risku, TarpSu, +9.56, . H20, 4,3 km: (Lähti: 1, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1) Jonne Mukkala, KEV, 55.36, . Kuhmolaismenestystäkin saavutettiin tässä Kainuun alueen mestaruuskilpailussa. Senja Huotari oli kolmas sarjassa D50. TARJOUKSET TARJOUKSET KUHMON TORILLA KUHMON TORILLA ti-pe ti-pe Hevossuo, p. D55, 2,7 km: 1) Sirpa Lintunen, SiiRa, 31.55, 2) Heli Liukka, KR, +3.21, 3) Eija Meriläinen-Ruokolainen, NurmSe, +6.47, Tuula Haverinen, KaSu, Hyl., . Avoin Kainuun am-keskimatka 9.6.2024 Kuhmossa, Kuhmon Peurat 50 v. Tulokset: H21, 4,9 km: 1) Aapo Viippola, MSParma, 33.13, 2) Eero Sorsa, KR, +34, 3) Joona Hirvilahti, VeVe, +37, 4) Pekka Hyvönen, AngA, +1.39, 5) Ville-Petteri Saarela, PosPy, +3.19, 6) Miika Hernelahti, KR, +3.52, 7) Paavo Niemelä, KR, +5.47, 8) Kalle Koivusalo, IlU, +7.43, 9) Altti Heikkinen, SoJy, +8.07, 10) Jaakko Juntunen, KuPe, +8.50, 11) Matti Karvonen, KR, +8.55, 12) Konsta Heikkinen, SoJy, +9.49, 13) Jussi-Pekka Heikkinen, SoJy, +12.11, 14) Veeti Nissinen, SoJy, +18.11, 15) Ilmari Tanninen, KR, +22.14, 16) Eero Simanainen, JuJä, +26.15, 17) Lauri Sorsa, SoJy, +27.45, 18) Janne Hyvönen, KuPe, +31.44, . H14, 2,2 km: 1) Akseli Holappa, SuomRa, 19.53, 2) Nikke Schroderus, KaSu, +1.50, . H16, 3,1 km: 1) Jonni Mukkala, KR, 50.44, . H12, 1,8 km: 1) Aaro Heikkinen, SoJy, 20.40, 2) Lassi Holappa, SuomRa, +4.34, 3) Topi Schroderus, KaSu, +13.12, 4) Eino Tiihonen, KaSu, +14.12, 5) Otto Hanhisalo, KaSu, +22.09, . Ari Pääkkönen voitti sarjan H70. H75, 2,2 km: 1) Jorma Pihlainen, NurmSe, 32.29, 2) Tapio Tiensuu, NurmSe, +6, 3) Kari Heinonen, KuoSu, +2.35, . Kylmänkestävät ORVOKIT TÄHTISILMÄ ja valk. Peuroistakin on kaksi joukkuetta liikkeellä sekä Venloissa että Jukolan viestissä. Kuhmolaistaustainen nuorten MM-kisoihin valmistautuva Joona sijoittui miesten pääsarjassa hienosti kolmanneksi vain 3 sekuntia kovan kilpakumppaninsa Eero Sorsan jälkeen. Arto Huotari oli kolmas sarjassa H60. H45, 3,7 km: 1) Jussi Väänänen, NurmSe, 31.14, 2) Lassi Väänänen, IisVi, +3.36, 3) Antti Flöjt , SoJy, +6.58, 4) Sami Pöllänen, JuJä, +22.03, . H50, 3,4 km: 1) Jani Karjalainen, NurmSe, 36.54, 2) Tomi Hankaniemi, LieRa, +20, 3) Janne Kankainen, SoJy, +3.04, 4) Kari Kuokka, IisVi, +3.16, 5) Ismo Ryynänen, JuJä, +15.43, 6) Urpo Sorsa, SoJy, +21.14, . H55, 3,4 km: 1) Anssi Kokkonen, KR, 31.13, 2) Jaakko Leppänen, JoS, +1.37, 3) Matti Roininen, JuJä, +2.56, 4) Mikael Peräkylä, KuoSu, +3.59, 5) Petteri Lintunen, SiiRa, +5.53, 6) Vesa Kauppinen, SonPa, +6.16, 7) Jorma Joutsensaari, KuoSu, +7.01, 8) Paavo Ritvanen, Pihkan, +8.24, 9) Taisto Pulkkinen, KuPe, +9.14, 10) Jouni Ruokolainen, NurmSe, +9.46, 11) Arto Haverinen, KaSu, +10.05, 12) Risto Kuivalainen, JuJä, +10.56, 13) Juha Koivusalo, IlU, +12.16, 14) Jouko Reponen, KaSu, +13.52, 15) Seppo Kellokumpu, KaSu, +16.18, . Eri puolilta Suomea saapuneet kilpailijat ihailivat ja kiittelivät vuolaasti maastoa ja nauttivat muutenkin mukavasta kisatunnelmasta 50 vuotta täyttävän seuran mukana. D40, 3,1 km: 1) Sanna Partanen, JuJä, 37.47, 2) Annastiina Vanhala, KuPe, +8.21, 3) Katja Hämeenaho, Kupe, +16.14, . Sinulle. Lisäksi kuhmolaisia suunnistaa erilaisissa sukujoukkueissa. Tuomme tilauksesta Tuomme tilauksesta PUUT, PENSAAT, PERENNAT YM. Radat oli laadittu vanhojen metsien alueelle, jossa ei metsänhoitotoimenpiteitä oltu tehty vuosikymmeniin. D12, 1,8 km: 1) Janna Mukkala, KR, 25.43, . D35, 3,7 km: 1) Henna Pisto, NurmSe, 47.18, 2) Sari Alakurtti, SoJy, +3.18,