6 4 1 4 8 8 1 2 6 2 5 7 PERUSTETTU 1959 | WWW.KUHMOLAINEN.FI | IRTONUMERO 2,50 € TIISTAI 12. >>4 Seikkailijoiden Kuhmo Lost in Kainuu -seikkailukilpailu käytiin Kuhmossa viikonloppuna. 044 332 9016 • tietokoneet • puhelimet • televisiot • riistakamerat • valvontakamerat • aurinkosähköjärjestelmät ma-pe klo 9.00-16.30 TAKSIKYYDIT TAKSIKYYDIT KELAKYYDIT KELAKYYDIT Taksi Markku Komulainen 044-332 5855 MARI HEIKURA. Pisimmässä kilpasarjassa seikkailtiin yhtäjaksoisesti 24 tunnin ajan. >>2 Kämppäemännän tarina Kuhmossa syntynyt Aino Saha kertoo kokemuksistaan Katajavaaran savottakämpällä 1960-luvulla vanhojen kuvien kautta. >>6 Ennakkotiedot auttavat Kämppäemännät Aino Polvinen ja Saima Komulainen istumassa kämppäemännän huoneessa Katajavaaran kämpällä alkuvuonna 1961. >>8 Ammattilaisen opissa Perttu Pääkkönen (oik.) tarkastaa vatupassilla onko hirsi suorassa, kun Hannu Kyllönen asettaa hirttä paikalleen. >>14 Maakuntajohtaja valittiin Kainuun maakuntavaltuusto valitsi maanantaina uudeksi maakuntajohtajaksi Riikka Pirkkalaisen. Tiedossa oleviin tapahtumiin sekä niiden asiakasmääriin osataan varautua hyvin Kuhmon ruokapaikoissa sekä kaupoissa. SYYSKUUTA 2023 NRO 73 Hirsirakentaminen: Perinteinen rakentamisen taito vähenee, mutta ei näytä katoavan kokonaan. >>5 Koulukatu 13-15, p. Pääkirjoitus: Näyttöjä tuijottavat nykyihmiset hakeutuvat vapaaajallaan yhä enemmän käsillä tekemisen pariin
Tänä päivänä nämä taidot eivät ole enää välttämättömiä selvitäkseen elämästä, mutta on tärkeää, ettei niiden osaaminen katoa. Kasvava varanto nosti elintasoa, mikä mahdollisti myös luonnonsuojelun. Jos jotakin kädentaitoa ei yhteiskunnassa arvosteta ja luoda mahdollisuuksia elää osaamistaan harjoittamalla, jää sen säilyminen harrastamisen varaan. Metsähallituksella on hyvät paikkatiedot, johon luontokohteet on merkitty. Kuinka olisi, metsätyypit, mennäänkö istumaan Koneen pääkonttorin eteen, ja vaaditaan rahaa Metsäkapina-hankkeelle, jossa etsisimme lopullista totuutta metsistä. Sitä jo ihmettelin. Hirsitaloja on kuitenkin paljon ja niiden kunnostus on kulttuurihistoriallisestikin tärkeää. Kaukana ovat ajat, jolloin Oulun kentältä lensi neljä–viisi lentoyhtiötä. Kuhmon kultakimpale mainittiin: ”Kuhmo Oy oli osaavimmasta päästä”. syyskuuta 2023 6 Päätoimittaja: Mari Heikura 040 7543 579 6 Jakelupäivystys: 0800 955 05 6 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@hillagroup.fi K uhmon kirjastolta löytyi oiva kirja, Pekka Kaupin ja Jyrki Ketosen Vihreä kultakausi 1973–2008. Huoli huonontuneista yhteyksissä on Oulun seudulla yhteinen. Vuonna 1973 Suomen metsissä oli puustoa 1,5 miljardia kuutiometriä. Puuta hakattiin vuosina 1973–2008 yli kaksi miljardia kuutiometriä. Niin kauan kuin on olemassa heitä, jotka osaavat, taito säilyy. Lukiessani kirjaa siihen mitenkään liittymätön Koneen Säätiö kertoi rahoittavansa Elokapinan metsähanketta. Sen sijaan 7.–9.-luokkalaiset jäävät sisälle, kulkemaan seuraavan luokan oven pieleen ja notkumaan käytävillä. Ennen lähes jokaisen kuului osata neuloa villapaita tai rakentaa hirsimökki, huomioiden kuitenkin silloinen sukupuolijako. Soisi päättäjien ja luonnosta kiinnostuneiden sen lukevan. Sellujalosteiden kulutus kasvoi, koska Eurooppa vaurastui, sanomaja aikakauslehdille riitti lukijoita ja mainostajilla motivaatiota. Siihen, että yläkoululaistenkin kannattaisi viettää välituntinsa ulkona. Pääkirjoitus Kaleva 11.9.2023 3 Liikepaikkojen tyhjeneminen on koko maan ja maailmankin laajuinen ongelma. Antaa olla. Tekijät rajasivat ajan juuri vuoteen 2008, kun Facebook käännettiin suomeksi ja mainonta personoitiin. ” Kuinka olisi, metsätyypit, mennäänkö istumaan Koneen pääkonttorin eteen.” Onko noustava Metsäkapinaan Kolumni Eila Valtanen Kirjoittaja on timoniemeläinen metsänhoitaja P erinteisten kädentaitojen osaajia on nykyisin paljon vähemmän verrattuna entisiin aikoihin. Kirjan ydinpäätelmä on, että kyse oli pitkälti markkinoiden vedosta ja osaamisesta. Kenties on jo sellaisia taitoja, joiden osaajia ei enää ole ja asiasta kiinnostuneen on hankittava tieto kokonaan itse. Tiina Suutari Kolumni, Kainuun Sanomat 9.9.2023 2 Lukumäärältään vähäiset mutta huomattavan kalliit päivittäiset reittilennot ovat alkaneet tuottaa alueen yrityksille monenlaisia käytännön ongelmia – jopa häiritä talouskasvua... Olisi tärkeää huolehtia, että erilaiset perinnetaidot säilyvät, vaikka niitä ei välttämättömyydeksi enää mielletä. 12.02. Näyttöjä tuijottavat nykyihmiset hakeutuvat vapaa-ajallaan yhä enemmän käsillä tekemisen pariin, mikä auttaa myös perinnetaitojen säilymisessä. Aiemmin kyseinen säätiö sponsoroi erillistä luontokartoitusta valtion metsissä. Herlinit joutuisivat nostamaan tädit ja sedät lopulta jaloilleen. Puuta hakattiin enemmän kuin sitä aluksi oli, ja varanto vain lisääntyi. Metsään ja maailmaan mahtuu. Loppupuusto vuonna 2008 oli 2,2 miljardia kuutiometriä. Monet ovat puhelimilla. Tyhjiä tiloja on hyvin monilla paikkakunnilla, myös Helsingin keskustassa. Pääkirjoitus Koti-Lappi 6.9.2023 Muut mediat Sää Tänään Huomenna Selkeää Puolipilvistä Pilvistïä Vesikuuroja Vesisadetta Lumisadetta Ukkosta Räntäsadetta Sumua Tiistaina Keskiviikkona Torstaina 10 +8 17 18 17 20 21 21 21 22 22 22 +9 +5 12 15 15 16 18 15 18 19 17 19 8 8 5 1 3 3 9 7 Helsinki Ti 20 Joensuu 22 Jyväskylä 20 Kajaani 20 Kemi 17 Lahti 22 Oulu 19 Pori 21 Rovaniemi 16 Tampere 22 Turku 21 Vaasa 19 Ke 19 19 17 15 16 18 16 17 15 18 19 15 To 18 13 16 13 13 17 14 15 13 16 17 14 KUHMO Valtimo Nurmes KUHMO Valtimo Nurmes KUHMO Valtimo Nurmes 21 21 21 21 16 17 17 18 13 12 13 12 5 3 6 Ennuste laadittu 11.9. Metsätalouden luvut pysäyttävät. Kahinaakin syntyy. Mihin tarvittiin päällekkäistä työtä jalkatyönä usein vain pikakoulutuksen saaneitten maallikkojen voimin, kun Metsähallituksella on käytössä kaukokartoituksen viimeisimmät menetelmät, osaava henkilöstä ja kartoitus tehtynä. Hirsirakentaminen on yksi tällainen katoava taito. En tyhjennä pajatsoa: lue kirja. Se kuvaa kokonaisuutta analysoiden, miksi metsätaloudella meni hyvin noina vuosina. Aiemmin suomalaiset vastustivat suojelualueita. Mutta syyskylmällä asfaltilla istuminen ei olisi terveellistä. Tulevaisuuteenkin opus antaa eväitä. 2 MIELIPIDE KUHMOLAINEN – Tiistaina 12. Perinnetaitojen säilyttäminen on tärkeää Pääkirjoitus 12.9.2023 Paikallislehti Kuhmolainen, perustettu 10.7.1959 1 Kasarilla ja ysärillä kasvaneet vanhemmat uskovat ulkoiluun. Tokihan harrastaminenkin on hyvä keino säilyttää erilaisten taitojen osaaminen. Sen säilyminen on yhä enemmän pienen joukon harrastuneisuuden parissa, mikä on huolestuttavaa. Kaikkialla suuri syy on sen, että ihmiset ostavat tarvitsemansa asiat entistä enemmän verkosta tai suurten kaupunkien laitamilla sijaitsevista ostoskeskuksista
KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Samuli Kemppainen maanantaina 9.10. alk. *Tarjous ei koske Ugg, Parajumpers ja Joutsen -tuotteita 11.-17.9. Tekstareihin tarkoitettujen viestien eteen kirjoitetaan tekstari. FYSIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Eija Ahoniemi ke 13.9. Tekstiviestit: Lähetä tekstiviesti tai whatsapp-viesti toimitukseen numeroon 044 332 5320. ja ke 22.11. -20% ovh:sta Kaikki tuotteet Syysjuhlat KUHMO, KAINUUNTIE 76 Avoinna ma-pe 10-18, la 9.30-14 08-6660230, WWW.PAJAKKA.FI MIELIPIDE Toiset purkavat suuttumuksensa susiin toiset lupiineihin. RADIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Anita Hiltunen keskiviikkona 4.10. Adrianmeren tuntematon helmi... Vastaanottokäynnin yhteydessä perimme kantamaksun 2,60 €, toimistomaksun 25 € sekä laajennetun ajokorttitarkastuksen yhteydessä muistitestin 12,40 €. Tiistaina 12. syyskuuta 2023 – KUHMOLAINEN 3 Mielipiteet: toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi, Kuhmolainen, Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo. KORVA-, NENÄJA KURKKUTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI Teemu Pieskä ke 4.10. 965€ kylpylähotellissa! Katso lisätietoja: www.tilausmatkat.info Adrianmeren tuntematon helmi... Jos tällaiset asiat eivät merkkaa mitään ihmisille, niin sitten voi purkaa suuttumuksensa kasvikuntaan. Niitä voi lähettää ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi. Ohje: Yleisönosastossa julkaistaan ensisijaisesti vain omalla nimellä kirjoitettuja mielipiteitä. *Syyslomalla Tallinnaan 13. 08.10. 017 26 333 23 08 7133 70 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info Melkein kotiovelta reissuun! *Unkarin matka Budapest + kylpylä 01. ja ti 24.10. matkat sis. Lue lisää kauppojenkajaanifacebookista. *Kolmen maan JOULUTORIT 01.-05.12. NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Perttu-Pekka Piirainen ti 17.10. AJOKORTTITODISTUKSET tavallinen 90 €, laajennettu 100 €. Minun silmissäni lupiini näyttää yhtä kauniilta kuin rentun ruusu, johon Irwinkin ihastui. TA R J O U S : TA R J O U S : 19. MRI-KUVAUKSET; MAGNEETTIREKKA Vuokatissa lauantaina 23.9. MO MONT NTENEGRO ENEGRO +DUBROV +DUBROVNIK NIK!! TILAUSMATKAT OY puh. Lupiinien en tiedä tehneen mitään pahaa meille ihmisille, mutta susihukat popsivat naamaansa meidän rakkaita kotieläimiä lampaita, koiria jne. *Kylpylämatka Pärnuun 02. Nimimerkkikirjoituksia julkaistaan vain poikkeustapauksissa. hillagroup.fi/mainostajalle Lähde: KMT 2022. 26.09. LT, YLEISLÄÄKÄRI, psykiatrian erikoislääkäriksi erikoistuva Juha Käkelä ke 22.11. Myös ilman lähetettä. Ultraäänitutkimukset, myös ilman lähetettä. Kirjoita mielipide ja vaikuta KMT 2022 mukaan jopa 57 % on kiinnostunut lehdessä olevista mainoksista. Kirjoittajan nimeä ei anneta toimituksen ulkopuolelle. Varaa aika netissä medika.fi SOITA 08 6521 533 (Palvelunumeromme on maksuton) Ma To klo 8 16, Pe 8 14 Varaa aika puhelimitse Vuokatti | Kidekuja 2, 3. 15.10. ja pe 22.9. 25.10. alk. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja otsikoida tekstiä. Kirjoita tekstikenttään ensin sana tekstari ja sitten viestisi. krs PAIKALLINEN LÄÄKÄRIPALVELU KUULOPISTE Palvelee toimipisteessämme ma 23.10. kuulokkeen vaihto, kuulokojeen koukun vaihto) * Mallinotto (Yksilölliset kuulosuojaimet, korvakappaleet) * Kuulontutkimukset Ajanvaraukset numerosta 050 308 1502 LABORATORIO AVOINNA VASTAANOTTOPÄIVINÄ Laboratoriokokeet myös ilman lähetettä! YLEISLÄÄKÄRI Petteri Kauhanen ti 12.9., pe 15.9., ti 19.9. KAUPPOJEN KAJAANISSA TERVETULOA KIIREETTÖMILLE OSTOKSILLE! 18.00 Kajaani Dance -tanssiesityksiä 18.20 Pekka Heikkisen munkkikisa 18.30 Syksyn suuri muotinäytös 19.00 Tulikukka – tulishow KAUPPOJENKAJAANI . Kuhmo | Koulukatu 20 Lähdöt: 19.09., 23.09., 26.09., 03.10., 10.10., 17.10. Uutisvinkit ja tiedustelut: Puhelimitse 044 332 5320, sähköpostitse toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi. Mielipidekirjoituksia voi lähettää myös postitse osoitteeseen paikallislehti Kuhmolainen, Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo. Kirjoituksia ei palauteta. LT, YLEISLÄÄKÄRI, psykiatrian erikoislääkäriksi erikoistuva Juha Käkelä ma 20.11. * Kuulokojeiden puhdistukset ja säädöt * Pienkorjaukset (mm. Paikallislehti Kuhmolainen julkaisee lukijoiden mielipiteitä ja valokuvia. Metsästäjät turvaavat liikennettä vähentämällä sorkkaeläimiä, joihin suojelijatkin voivat törmätä tien päällä, josta kuitenkaan ei kiitoksia kuulu. Kirjoita napakasti. bussikuljetuksen Kainuusta! YRITYSTEN YÖ PE 15.9. 995€ sis.LIITTYMÄKULJETUKSET Kainuusta ja Dubrovnikin retken ja puolihoito! Neljä paikkaa! SYYSLOMALLA 17. 06.10. YLEISLÄÄKETIETEEN, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Marko Karppinen ti 3.10. ENMG-tutkimukset vain lähetteellä. KAUPPOJENKAJAANI.FI Kauppoja avoinna jopa klo 22 saakka. Mielipiteet julkaistaan kirjoittajan omalla nimellä. Raimo Ronkainen Kumpi on pahempi susi vaiko lupiini. Syksyn tullen kasvit lakastuvat, mutta hurtat sen kun vaan lihovat kun metsästyskausi alkaa. Mielipiteen sopiva pituus on korkeintaan 2000– 2500 merkkiä. Tekstareita voi lähettää numeroon 044 332 5320
Maanviljelijä Antti Pikkarainen Iivantiirasta totesi, että mustaa perunaa tuli ehkä jopa vähemmän kuin peltoon kylvettiin. – Koronavuosina oli paljon ihmisiä liikkeellä, mutta nyt he ovat hajaantuneet. Hänen mukaansa keskustan alueen katuremontit kesän ja alkusyksyn aikana ovat tuoneet lisää lounasruokailijoita. Eri puolilta Kuhmoa saatujen tietojen mukaan perunasato on tänä syksynä monin paikoin poikkeuksellisen heikko. Tuija Toivanen sanoo, että ennakkotilaukset tehdään Kotipizzan, Scanburgerin ja grilliannosten tarpeisiin aina viikkoa etukäteen. – Kyllä sitä pyritään arvioimaan, että riittää kaikille eikä yli jäisi. Olli Pulkkisen mukaan kesätapahtumat huomioidaan etukäteen henkilökunnan ja tilattavien tuotteiden määrässä. Myös päivittäistavarakaupoissa näkyi jonkin verran kesävieraiden erilainen ostokäyttäytyminen. – Toimitukset eivät näille nurkille kulje enää joka päivä. K-Supermarket Kuhmon kauppias Hannu Moilanen sanoo, että heillä kesän huippukuukaudet olivat tänäkin vuonna kesä-, heinäja elokuu. Huoltamo Kuksassa kävijäpiikit ovat arkisin kello 16 ja 18 välillä, Toivanen kertoo. Perunan kannalta kasvukesä oli säiden puolesta huono. Kesäsesongin aikaan Neljä Kaesaa muutti aukioloaikojaan myöhempään, mutta syksyn tullen palataan lomalaisten sijaan lounaan tienoille keskittyviin tunteihin. Mutta myös täyden ostoskorin ostajia on Kamarimusiikin aikana todella paljon. syyskuuta 2023 Maaria Haikola Kesäsesonki meni Kuhmon ruokapaikkojen ja kauppojen osalta hyvin, kertovat paikalliset yrittäjät ja työntekijät. Rastiviikon aika nousi erityisen vilkkaaksi myös Huoltamo Kuksassa, kertoo kauppias Tuija Toivanen. Ruokapaikka on avoinna myös viikonloppuisin iltaan asti. – Rastiviikon aikana meni paljon kivennäisvesiä ja tavallista lähdevettä. Muiden lajikkeiden kanssa sato oli parempi, mutta kokonaisuutena sato oli heikoin pitkään aikaan. Kyllä niitä meni myös Kamarimusiikin aikana, mutta silloin meni enemmän alkoholia, hän sanoo. S-Market Kuhmon marketpäällikkö Olli Pulkkinen kertoo, että kesällä ostoskoriin napattiin paljon juomia ja herkkuja. Kesätapahtumien erilaiset asiakaskunnat vaikuttavat paikoitellen ruokailukäyttäytymiseen keskusta-alueen ravintoloissa. Erityisen haitalliset olivat sateet heinäkuulta elokuulle. Sen takia pitää tietää ja osata varautua todella hyvissä ajoin. Ihmiset ruokailevat pääasiassa lounasaikaan kello 17 mennessä, hän kertoo. – Kesällä loma-aikana oltiin arkisin myöhempään auki, kun oli kävijää. Samaa toteaa K-Supermarketin kauppias Hannu Moilanen, joka kertoo valikoiman muokkautuvan aina jonkin verran kesää vasten. Heinäkuu oli hänen mukaansa paikkakuntalaisten ulkopuolisen myynnin suhteen vaisumpi aiempiin vuosiin nähden. ” Jos arvio pettää, se sitten pettää ja pitää myydä ei-oota.” Tuija Toivanen Huoltamo Kuksa Antero Komulainen Perunasatoa on nostettu Kuhmossa pelloista poikkeuksellisen lämpiminä viime päivinä syyskuun aikana. – Á la cartea, pihviä ja pitsaa käytetään hyvin vähän lounasaikaan, hän toteaa. – Silloin palvellaan enemmän työssäkäyviä ihmisiä, kertoo Minna Pulkkinen. Esko Kyllönen sanoo, että käytettävissä olleilla resursseilla hän saa olla tyytyväinen kesän onnistumiseen ravintola Eskobarissa. Kesätapahtumien erilaiset asiakaskunnat vaikuttavat paikoitellen ruokailukäyttäytymiseen keskusta-alueen ravintoloissa. Esko Kyllönen kertoo, että tapahtumien lähestyessä tarkastellaan muun muassa aiempien vuosien ja edellisten viikkojen ruokamenekkiä lounastarjontaa suunnitellessa. Jos arvio pettää, se sitten pettää ja pitää myydä ei-oota. Ravintola Eskobarin yrittäjä Esko Kyllönen toteaa kaikkien kesäasiakkaiden viihtyneen noutopöytälounaan parissa. Pikkarainen totesi, että monen muun viljelijän omilta perunapelloilta sadonkorjuusta on kuulunut samanlaisia viestejä. Mutta nyt ei ole kannaTapahtumat virkistivät ruokapaikkoja Etukäteistiedot tapahtumista auttavat varautumaan asiakasmäärään sekä ravintoloissa että kaupoissa. Erityisen vilkkaaksi monessa paikassa nousi heinäkuu, jolloin paikkakunnalla järjestettiin musiikkijuhla Sommelo, Kuhmon Kamarimusiikki ja Kainuun Rastiviikko. Rastiviikko oli todella hyvä juttu meille: se paikkasi mukavasti heinäkuun nihkeyttä. Kesällä asiakkaina käy eniten turisteja. Talvisin bistro ei ole ilta-aikaan tai viikonloppuisin avoinna muutoin kuin tilauksesta. Hiekkamaan perunapellot saattoivat kestää sateita parhaiten. Etukäteistiedot tulevista tapahtumista auttavat varautumaan vilkkaampaan asiakasmäärään sekä ravintoloissa että kaupoissa. – Kamarimusiikissa osto profiloituu pitkälti ready to drink -juomiin, tuliaisiin ja snäckseihin. Kesäisin Neljä Kaesaa palvelee lauantaisin lounaalla ja sunnuntaina brunssilla. Ravintola Eskobarin yrittäjä Esko Kyllönen toteaa kaikkien kesäasiakkaiden viihtyneen noutopöytälounaan parissa. TIINA RUOTSALA. – Ulkomaalaisia oli yllättävän paljon verrattuna viime kesään, hän kertoo. Perunasato Kuhmossa useilla pelloilla aika heikko Eri puolilta Kuhmoa saatujen tietojen mukaan perunasato on tänä syksynä monin paikoin poikkeuksellisen heikko. Neljä Kaesaa -bistron työntekijä Minna Pulkkisen mukaan urheilijaperheet kuluttavat enemmän lounasta kuin esimerkiksi kulttuuritapahtumissa kävijät. 4 PUHEENAIHEET KUHMOLAINEN – Tiistaina 12. Ravintolassa on ollut viime aikoina työvoimapulaa, minkä vuoksi aukioloaikoja on supistettu. Ravintola Eskobarissa ei ole tällä hetkellä tarkoituksena lisätä aukioloaikoja matkailusesongin ulkopuolella. – Kyllä se liikevaihdossa näkyy hieman, mutta ei kovinkaan paljon
JUSSI POHJAVIRTA Kainuun maakuntavaltuusto valitsi uuden maakuntajohtajan maanantaina, kun Pentti Malinen jää eläkkeelle vuoden 2024 alusta. Yrityksessä työskentelee noin 420 henkilöä. – Nyt tulen innoissani kainuulaistumaan teidän kanssa, Iisalmesta tuleva Pirkkalainen totesi. Lounasvilkkautta selittää Tuija Toivasen mukaan osaltaan myös perjantaina alkanut kuponkikampanja. S-Market Kuhmossa kuluneen viikonlopun myyntiluvut olivat aiempaa vuotta parempia, marketpäällikkö Olli Pulkkinen sanoo. Riikka Pirkkalainen valittiin maakuntajohtajaksi maanantaina Vuokatissa pidetyssä kokouksessa. Pölkky Oy:n koko vuosittainen sahatavaratuotanto on 700 000 kuutiota. Muutkaan ryhmät eivät tehneet asiasta ryhmäpäätöstä. Tiistaina 12. Viikonloppuna Kuhmossa kilpailtu Lost in Kainuu -seikkailutapahtuma ja sen noin 450 osallistujaa näkyivät loppuviikosta vain vähän paikkakunnan lounasravintoloissa. Kuvituskuva arkistosta. Riikka Pirkkalainen on uusi maakuntajohtaja Mari Heikura Maakuntajohtajan virka julistetiin haettavaksi toukokuussa. Uusi omistaja on aiemmin kertonut saattavansa jo käynnistyneen Kajaanin investoinnin loppuun. Ennen äänestystä pidetyissä puheenvuoroissa Keskustan Teuvo Hatva kertoi, että keskustan valtuustoryhmä esittää Riikka Pirkkalaista maakuntajohtajaksi. Sahapuuta tehtaalla käytetään jatkossa 900?000 kuutiota vuodessa. Vasemmistoliiton Miikka Kortelainen esitti maakuntajohtajaksi Jouni Ponnikasta ja kertoi ryhmän olevan yksimielisesti hänen kannallaan, vaikka ryhmäpäätöstä ei tehty. JUHA NEUVONEN / ARKISTO tusta pitää iltaisin auki. Kokouksen puheenvuoroissa kehuttiin sekä maakuntajohtajaehdokkaita että valintaprosessia. Pölkky oy:llä käynnissä muutosneuvottelut Pölkky Oy:n sahatavaraa lastataan Kajaanissa Renforsin rannassa. Pölkky Oy:llä oli helmikuussa Kajaanissa käynnissä investointi, joka käynnistyi vuoden 2022 syksyllä. Muutosneuvoteluista uutisoivat ensimmäisenä Koillissanomat (8.9.) ja Maaseudun Tulevaisuus (9.9.) Koillissanomien mukaan muutosneuvotteluissa ovat esillä ainakin lo mau tuk set, jotka koskevat koko hen ki lös töä. Virtanen veti kuitenkin hakemuksensa pois, koska hänet valittiin Keskon Varsinais-Suomen ja Hämeen alueen aluejohtajaksi. Ponnikas työskentelee Kainuun liiton aluekehitysjohtajana ja hänet valittiin maakuntajohtajan varahenkilöksi. Sahatavaraa, liimaja kestopuuta sekä höylättyä puutavaraa valmistava Pölkky Oy on Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja. Jos olisi kävijää ja ihmiset käyttäisivät enemmän palveluita, silloin oltaisiin pidempään, Toivanen toteaa. Sen arvioitiin aiemmin valmistuvan suunnitelmien mukaan vuoden 2024 lopussa, jolloin Kajaanin tuotanto siirtyy kokonaisuudessaan uusiin tiloihin. Henkilöstölle tiedotettiin muutosneuvotteluista torstaina. – Lost in Kainuu -tapahtuma toi varmasti osaltaan asiakkaita lisää. Pirkkalainen on keskustan pitkäaikainen puoluesihteeri. Vuonna 2018 yhtiö vei tuotteita 35 maahan yhteensä 110 miljoonalla eurolla. Kajaanin tehtaan sahauskapasiteetti nousisi investoinnin myötä yli kaksinkertaiseksi, 450?000 kuutiometriin vuodessa. Tuotannosta 75 prosenttia on mäntyä ja 25 prosenttia kuusta. Oulussa Pölkyllä on painekyllästyslaitos. Jouni Ponnikas valittiin maakuntajohtajan varahenkilöksi.. syyskuuta 2023 – KUHMOLAINEN 5 Tapahtumat virkistivät ruokapaikkoja MAARIA HAIKOLA Maija Räsänen Pölkky Oy aloittaa koko henkilöstöä koskevat muutosneuvottelut. Kiitospuheessaan Pirkkalainen totesi, ettei Ylä-Savosta ole ennenkään ollut pitkä matka Kainuuseen. Vuonna 2022 Pölkky Oy:n liikevaihto oli 213 miljoonaa euroa. Pölkky Oy myytiin loppuvuodesta 2022 itävaltalaiselle itävaltalaiselle Pfeifer Holdingille. Pirkkalainen tuli valituksi tehtävään 22 äänellä, kun Ponnikas sai maakuntavaltuuston äänestyksessä yhdeksän ääntä. Pölkky Oy:n sahat ja jatkojalostuslaitokset sijaitsevat Kuusamossa, Taivalkoskella ja Kajaanissa. Virkaa haki 12 henkilöä, joista haastattelujen jälkeen jatkoon etenivät Riikka Pirkkalainen, Jouni Ponnikas ja Janne Virtanen. Torstaina Kuhmoon saapuneet seikkailijat kävivät ruokailemassa erityisesti Neljässä Kaesassa ja huoltamo Kuksassa
Polvinen) aloitti tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1960 työnsä kämppäemäntänä kuhmolaisella Katajavaaran kämpällä. Metsästäjäliitossa toivotaan, että Suomi toimisi Ruotsin kanssa yhteisessä rintamassa EU:ssa ja kehittäisi lakeja Ruotsin mallin mukaisesti. – Sinne ei tullut mitään valmista lihaa, vaan kämpille tuotiin ruhot päivän annoksen kokoisina. Kämpillä tehty ruoka oli tukevaa, eikä välttämättä nykypäivän terveyssuosituksia noudattavaa. Kullgren perustelee susikannan rajoittamista muun muassa maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämisellä. syyskuuta 2023 Maaria Haikola 17-vuotias Aino Saha (o.s. Ruotsissa haluja lähes puolittaa susikanta Susi riistakameran kuvaamana Pohjois-Sotkamossa vuonna 2015.. Norjan 40 suden kanssa tämä tarkoittaisi, että Ruotsissa ja Norjassa olisi yhteensä 210 sutta. ” Uiton mukana valvottiin vähän yöllä ja päivällä, riippuen säistä ja siitä, miten miehillä uitto sujui.” Aino Saha Enna Poutiainen Suomen tulisi päivittää suurpetolainsäädäntöään ruotsalaisen mallin mukaan, esittää Metsästäjäliiton puheenjohtaja Tuomas Hallenberg. syyskuuta. Emäntien kesken vuoroteltiin työtehtäviä ja aikaisia aamuheräKämppäemäntiä ja metsätyömiehiä yhteiskuvassa Katajavaaran kämpällä Kuhmossa vuonna 1960. Suurella lihamyllyllä sitten valmistettiin esimerkiksi jauhelihat, Saha toteaa. Kämppäemäntien työmäärä oli suuri varsinkin isoilla metsätyökämpillä, kun tiskattavaa, kuorittavaa ja siivottavaa riitti aamusta iltaan. 1960-luvun alkuvuosina kämppäemäntänä työskennellyt Aino Saha kertoo, että Katajavaaran kämpälle Vuosankaan päivän ruokatarpeet saatiin edellisenä iltana kauppias Einari Arolalta, joka myös piti kämpällä sekatavarakauppaa. Sitä ennen Ala-Vieksiltä kotoisin ollut nuori nainen oli ollut viikon verran kämppäemännän sijaisena Mustin kämpällä. Kulllgrenin tavoitteena on laskea voimakkaasti susikannan tavoitemäärää asettamalla se Ruotsin parlamentin määrittämän tavoitehaitarin 170–270 sutta alarajalle, kertoo myös NHA:n puheenjohtajana toimiva Hallenberg. Katajavaaran kämpällä työskenteli kolme emäntää, joiden lisäksi yksi emäntä laittoi ruokaa terävässä päässä eli työnjohtajien puolella majoittuville miehille. 6 PUHEENAIHEET KUHMOLAINEN – Tiistaina 12. Vanhat valokuvat vievät metsätyökämpälle vuosien taakse Ala-Vieksillä Kellojärven rannalla kasvanut Aino Saha kertoo omista kämppäemäntäkokemuksistaan vanhojen valokuvien avulla. Päivän mittaan emännät keittivät toisen aterian, esimerkiksi keittoa tai uuniruokaa, jonka miehet söivät pimeän tullen palatessaan kolmen tai neljän aikaan. Metsästäjäliiton tiedotteen mukaan on hienoa, että Euroopan Unioni on avannut susikyselyn kuullakseen paikallisia toimijoita. Monille kämpille haettiin myös maitoa lähiseudun maalaistaloista. Suomen Metsästäjäliiton edustajat tapasivat Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgrenin yhteispohjoismaisen metsästäjäjärjestön Nordic Hunters’ Alliancen (NHA) hallituksen kokouksessa 6. Emäntien työpäivä päättyi seitsemän aikoihin tarjoiltuun iltapalaan ja -kahviin. Metsästäjäliiton mukaan sudet ovat tappaneet Suomessa kahdeksan metsästyskoiraa pääjahtikauden alettua elokuussa. Kastikkeet ja perunat valmistettiin suurissa astioissa, ja juomaksi tarjottiin valokuvassa näkyvillä isoilla kannuilla itsetehtyä kotikaljaa. Vanhojen valokuvien avulla Kauhavalla nykyään asuva Saha kertoo omista kokemuksistaan savottakämpän emäntänä sekä uittoporukan kokkina Vieksinjoella 1960-luvun alkuvuosina. Metsätyömaiden ruoanlaitosta vastasivat 1930-luvun loppupuolelta lähtien yhtiöiden palkkaamat kämppäemännät. Syrjäisillä metsäkämpillä emäntien päivät alkoivat varhain neljän seudulla kahvinkeitolla, jonka jälkeen he valmistivat aamulla käristystä ja keitinpottuja metsään lähteville työmiehille. Hallenbergin mukaan Suomessa eduskunnan tulisi vastaavalla tavalla määrittää suden ja muiden suurpetojen metsästyksen sosioekonomisesti kohtuullinen raja-arvo
Toisena vuonna kävimme kesällä pyörällä Saiman [toisen kämppäemännän] kanssa, kun me olimme nuoria ja hupsuja, Saha naurahtaa. Korhonen etsi valokuvia niin Kainuun Museon, Kuvakeskus Hynnisen kuin Kainuun Sanomien valokuva-arkistoista. Aino Saha työskenteli myös uittoporukan kokkina keväällä 1961. – Siitä tuli sitten hieman kodikkaampi. He huolehtivat raskaammista töistä, jotta emännät saivat keskittyä omiin taloustöihinsä. Tiistaina 12. – Emännät menivät miesten mukana ja asuminen oli yksinkertaista: siellä ei myöskään vesi tullut eikä mennyt, Saha kertoo. Kokki keitti kahvin ja ruoan nuotiokivien päälle asetetulla hellalevyllä. Ja sitten kukin meistä tiskasi astiat vuoropäivinä, ne työt kiersivät sillä keinoin, Saha sanoo. Jorma Korhosen kokoama teos Kainuun vanhat pappilat (2023) on värikuvin kuvitettu haastatteluiden ja historiatietojen kooste. Etummaisille lautasille on asetettu valmiiksi silliä ja sipulia. Kyllä sinne sai laittaa vähän koristetta, että viihdyimme itse paremmin. Ruoanlaiton lisäksi emännät huolehtivat metsätyömailla kämppien siisteydestä ja hoitivat paikoitellen myös muita vaihtelevia tehtäviä, kuten lämmittivät saunaa, kantoivat vesiä ja tekivät ulkotöitä. Uittoporukka yöpyi Vieksinjoella yksinkertaisessa lautarakennuksessa, ja matkan jatkuttua se piti kortteeria maalaistalossa. Teräväpäässä työskennellyt emäntä majoittui erillisessä huoneessaan teräväpään puolella, jossa asuivat työnjohtajien lisäksi mittaja leimamiehet. Tarinoissa kerrotaan niin kiroilua sietäneen Suomussalmen rajaseutupappi Helge Itkosen liittymisestä Vuokin hirviporukkaan kuin traagisesta pappilan palosta Vaalassa. Maija Räsänen Kainuun vanhoista pappiloista on julkaistu kirja. Metsätyömiehistä ei Sahan mukaan kovin paljon apua ollut emännille esimerkiksi perunankuorinnassa tai vedenkannossa. Tampio teki myös lumitöitä, piti saunan lämpimänä ja kantoi emännälle halot keittiön hellaan, jossa paloivat päivän mittaan jatkuvasti tulet. Arkistokuvassa Korhonen on Vuolijoen vanhassa pappilassa, Villa KaikenKirjavassa. Kainuun pappiloiden historiaa kansien väliin Jorma Korhonen on kirjoittanut Kainuun vanhat pappilat -kirjan. Niukkaa vapaa-aikaa vietettiin yhdessä, ja viikonloppuvapaille koteihinsa Katajavaaran emännät lähtivät vuorotellen kolmen viikon välein. Joskus lauantaisin emännät lähtivät kämpältä Ylä-Vieksille tansseihin. . Saha kertoo nuorten kämppäemäntien olleen keskenään hyvä porukka: yhdessä tekemällä ja toisia neuvoen kotina opitut ruoanlaittotaidot karttuivat sekä päivät kuluivat joutuin. Korhonen sanoo, että kulttuurihistoriaa on jo jonkin verran ehtinyt kadota. Ateriaa varten emännät olivat Katajavaaralla kattaneet lautaset ja aterimet pöytiin, mutta ruoan metsätyömiehet kävivät hakemassa luukulta. Kainuun vanhin pappila löytyy Ristijärveltä vuodelta 1824 ja nuorin, vuonna 1981 rakennettu pappila Hyrynsalmelta. Metsätyömiehet majoittuivat Katajavaaran rakennuksen molemmissa päissä omissa kämpissään. – Jokainen meistä oli vuorollaan ruokasalissa täydentämässä miehille pöytiin leipää ja voita. Kirja esittelee niin pappiloiden rakennushistoriaa kuin kirkkoherroista ja papeista kerrottuja hupaisiakin sattumuksia. Emännät majoittuivat Katajavaaran kämpällä omassa huoneessaan, jonne kuljettiin suoraan keittiöstä. Aamukahvit tarjottiin miehille ruokasalien ja keittiön välissä sijaitsevilta elämänluukulta, jonne olivat valmiiksi aseteltuina kahvipannu, sokeri ja maito. syyskuuta 2023 – KUHMOLAINEN 7 Kämppäemännät Aila Seilonen ja Aino Polvinen valmistamassa Kuhmossa Katajavaaran kämpällä ruokaa metsätyömiehille vuonna 1961. Kaikkien Kainuun kuntien ohella kirja esittelee Vaalan pappiloita. – Kämppälaki oli sellainen, Saha toteaa. – Pappiloissa asuneet papit ja kirkkoherrat ovat olleet merkittäviä vaikuttajia omissa seurakunnissaan. Myös kansan lukutaitoa tahdottiin edistää. Emännän huonetta somistettiin myös itse, Aino Saha kertoo. Emännät söivät jälkikäteen itse keittiössä. Kuhmon Riihimäen pappilassa vuoteen 1946 saakka asunut pitäjänapulainen Pekka Leskinen oli maalannut ”peripapillisesta näkökulmasta” uskaliaita tauluja. Raskaampaa emännällä oli työskennellä ruoanlaittajana uitossa, vaikkei Saha kämpänkään arkea kovin raskaana pitänyt. – Automiehillä oli vielä oma kämppänsä meidän rakennuksen päässä, koska he ajoivat yötä pitää. Huoneeseen mahtui toiselle reunalle kerrossänky ja toiselle seinustalle kapea vuode. Lisää vanhoja kuvia löytyy Kuhmolaisen verkkojutusta, www.kuhmolainen.fi. Katajavaaran kämpällä Sahan aikana kämppäukkona oli Hemppa Tampio. Hänellä oli paljon tekemistä, mutta hän oli aina hyvällä tuulella, Saha kehuu. – Ei me montaa kertaa siellä tosin käyty. Esimerkiksi 1930-luvulla otetuista valokuvista ei alkuperäiskappaleita onnistuttu löytämään, joten oli tyydyttävä pieniin saatavilla oleviin valokuviin. – Hän oli tavattoman hyvä työmies kämpällä. Heikompien säilytysmahdollisuuksien vuoksi ruokaa laitettiin uitossa muun muassa purkkilihasta. Kirjoittamattomaan kämppälakiin kuului myös, että emännät olivat rauhoitettuja – miesten ja emäntien välisiä rakkaussuhteita ei siis katsottu hyvällä, vaikka niitäkin vuosien saatossa monilla kämpillä syntyi. Ääneen pääsevät vanhoissa pappiloissa nykyisin asuvat tai ne omistavat henkilöt. Monilla kämpillä emäntien apuna oli iäkkäämpiä metsätyömiehiä, joita kutsuttiin kämppäukoiksi tai -isänniksi. Jokivartta pitkin liikkuvan uiton työympäristö oli hänen mukaansa aivan erilainen verrattuna paikallaan pysyvän kämpän arkeen. Heidän piti saada siis nukkua päivälläkin, Saha kuvailee. Kirja esittelee maakunnan pappiloiden historiaa ja nykypäivää. Ikkunan alla oli pieni pöytä, ja vaatteet sai ripustettua kaappiin. Pappilat ovat olleet tärkeitä paikkoja, Korhonen kertoo. Ja kun oli oppinut tekemään töitä, ei se pahalta tuntunut, hän toteaa. – Uiton mukana valvottiin vähän yöllä ja päivällä, riippuen säistä ja siitä, miten miehillä uitto sujui, Saha selittää. MAIJA RÄSÄNEN / ARKISTO tyksiä. Päivät venyivät kokilla pitkäksi, ja kahvipannu sai pihistä lähes vuorokauden ympäri. ” Sinne ei tullut mitään valmista lihaa, vaan kämpille tuotiin ruhot päivän annoksen kokoisina.” Aino Saha. Katajavaaralla kämppäisäntä käynnisti aamuisin ennen neljää aggregaattorilla valot ja sammutti ne päivän päätteeksi iltakymmeneltä. Keittiön puolella miehet kävivät aamuisin täyttämässä termospullonsa, mutta muuten heillä ei ollut sinne asiaa. – Sitä oli silloin niin hyvässä kunnossa ja nuori. Petivaatteet tulivat Metsähallitukselta, työasut ja esiliinat olivat omasta takaa
Lomakylän yrittäjä Petri Heikkinen kertoi, että tämä oli jo neljäs kurssi, ja aiemmat ovat olleet varsin suosittuja. – Ei näitä opi pelkästään lukemalla jotakin. Hän kertoi ajavansa työkseen nosturiautoa ja käsillä tekeminen on hyvää vastapainoa työlle. Kurssilla nuorempaa polvea edustivat kuhmolainen Perttu Pääkkönen ja sotkamolainen Olli Hukkanen. Kesäisen aurinkoisena lauantaina Lentiirassa oli hirsikehikon ympärille kokoontunut vajaa kymmenen kädentaidoista kiinnostunutta miestä. Käsin hirsiä työstetään enimmäkseen pieniin rakennuksiin ja omaksi iloksi, mutta sillekin on oma kannattajakuntansa, Kyllönen kertoo. Lentiiran hirsikurssin järjesti Lentiiran Lomakylä yhdessä Hannu Kyllösen kanssa. Pääkkösellä ei vielä ole suuria suunnitelmia tai haaveita, mutta eihän sitä koskaan tiedä, milloin hirsirakentamisen taidolle tulee käyttöä. Muuten Hirvikoski on rakentanut monenlaista ja kiinnostus oppia lisää on suuri. Painunut rakennus on ehkä nojallaan piippuun, ja nostaminen voi saada piipun kallistumaan entisestään tai katkeamaan. Kauimmainen kurssilainen oli tullut Vaasasta asti. Mietityttää, ettei myöskään tekisi mitään turhaa. Hirsiammattilaisen täytyy myös osata arvioida, vieläkö korjaaminen kannattaa, vai onko jo järkevämpää rakentaa kokonaan uusi. MARI HEIKURA. Niiden saaminen pois saaresta on hankalaa. Hirsirakentamisella ja käsin veistämisellä ovat edelleen omat kannattajakuntansa, vaikka teollinen rakentaminen onkin kasvattanut suosiotaan. Pitää nähdä, miten vanhat ammattilaiset neuvoo, Pääkkönen totesi. Hukkanen on haaveillut, että jonakin päivänä hän rakentaisi hirsimökin järven rannalle. KUVAT: MARI HEIKURA Juhani Hirvikoski valmistelee lohenpyrstösalvoksen tekoa. syyskuuta 2023 Mari Heikura Pölökynveistäjä Hannu Kyllönen piti hirsikurssia viikonloppuna Lentiirassa, ja oppia oli hakemassa monen ikäisiä kädentaidosta kiinnostuneita. Hänestä olisi mukava tehdä kirvesmiehen työn rinnalla myös hirsitöitä, eikä pelkästään nykyaikaista uutta. Hän ei vielä ihan tiedä, mitä olemassa olevista hirsistä syntyy, mutta kenties laavu ja savusauna. Hirvikoski kertoi, että itse tehdessään hänellä meinaa usko loppua, onko työ tosiaan niin tarkkaa. Kokemusta ei kuitenkaan vielä ole. – Ei ole vielä virheitä tullut, hyvin ovat pojat keskittyneet. Hän kertoi, ettei ole koskaan käynyt näin idässä, mutta oli tyytyväinen kurssin antiin. – Vähän olen koittanut ja huomannut, että ei ole helppoa ja hidastakin se on. Tarvitaan sydämen paloa käsityölle Perttu Pääkkönen (vasemmalla) piirtää harpilla, mistä hirsiä työstetään, jotta ne asettuvat kohdilleen. Samat opit, jotka kurssilla uuden rakennuksen teossa opitaan, pätevät myös vanhan korjaamiseen. Lauantaina kehikkoon alettiin asettamaan ensimmäistä hirsikerrosta ja Kyllösen mukaan oppia saatiin hirren esivalinnasta, esiasennuksestan säädöstä, piirrosta ja työstöstä. Vaikka taito on häviämässä, kun yhä harvempi näitä perinteisiä kädentaitoja taitaa, on Kyllönen hyvillään, että nuorissakin ilmenee aiheesta kiinnostuneita. Hirsirakennuksen kengityksessä ja sen nostamisessa voi äkkinäinen Kyllösen mukaan aiheuttaa myös lisää vahinkoa. Joka tapauksessa kurssilta saadut opit hän laittaa käytäntöön heti tänä syksynä. Myös Pääkkönen kertoo, että vanhat perinteiset asiat ovat alkaneet kiinnostaa, samoin käsillä tekeminen. 8 ELÄMÄNMENO KUHMOLAINEN – Tiistaina 12. Tosin korjaamisessa on lisäksi asioita, jotka täytyy osata ottaa huomioon. Hirvikoskella on jo saaressa mökki ja kaikki rakennukset tehtyjä hirrestä, mikä on osaltaan herättänyt kiinnostuksen hirsirakentamiseen. Uuden rakentamisen lisäksi hirsirakennusten korjaamisessa ja kunnostamisessa riittää Kyllösen mukaan Suomessa työtä. Hirvikoski oli nähnyt kurssi-ilmoituksen Kuhmossa ja päättänyt lähteä Lentiiraan. Kurssilaiset saivat työmaakseen Heikkisen hirsirungon, josta hän on suunnitellut pientä mökkiä Lomakylään. Lohenpyrstösalvos oli tekeillä, mikä Kyllösen mukaan on pienellä hirrellä melko vaikea, mutta hyvin olivat kurssilaiset mukana. Hukkanen tekee työkseen kirvesmiehen hommia ja on käynyt yhden hirsikurssinkin. Sydämen palo käsityölle on Kyllösen mukaan se, mikä saa monet hirsitöiden tekoon. – Se on jotenkin luonnonmukainen, hieno ja perinteinen rakennustyyli. Kurssilla näki, millaisilla välineillä hirsitöitä tehdään, ja opettaja sai kiitosta ammattitaidostaan. Uuden oppiminen ja uteliaisuus ovat osaltaan houkutelleet hänet kurssille. Erityisesti häntä kiinnostaa hirsirakentamisen perinteikkyys. Monet rakennukset ovat jäämässä tai jäävät nuoremmalle polvelle, joka haluaa kunnostaa ne. Juhani Hirvikoski kertoi, että oli vasta jäänyt eläkkeelle ja hänellä on Vaasan edustalla saaressa hirsiä, joille pitäisi keksiä käyttöä. Tuotannollisissa töissä hän on työssään aina miettinyt, että asiat tulee tehtyä sekä hyvin että nopeasti, ja sitä ajatusta hän soveltaa myös hirsirakentamiseen. Hirsi on Kyllösen mukaan edelleen hyvin kilpailukykyinen rakennusmateriaali, vaikka yhä useammin hirret ovat teollisesti valmistettuja yhteen liimatuista lankuista
Lähde mukaan Koti & Asuminen-mainosliitteeseen. Kotiin sijoitetaan merkittävä osa elämän varallisuudesta ja juuri se sijoittaminen kaipaa ideoita, inspiraatiota ja tietoa palveluista lähellä. Miia Väisänen 050 438 0786 miia.vaisanen@hillagroup.fi Sanna Kiiveri-Haverinen 050 433 0153 sanna.kiiveri-haverinen@hillagroup.fi Tiina Inget-Luikku 040 522 4396 tiina.inget-luikku@hillagroup.fi Titta Toivanen 040 751 1749 titta.toivanen@hillagroup.fi Toni Heikkonen 040 717 0760 toni.heikkonen@hillagroup.fi Kokonaistavoittavuus yhteensä huikeat 118 000 * KMT/2022 * Kokonaistavoittavuus on keskimäärin lehden painetun numeron lukijamäärä + viikon aikana digitaalisia versioita lukeneiden nettomäärä. Kainuussa Tapahtuu syksyllä Lue matkailulehti verkossa!. Tiistaina 12. Lehtimainos (mm) Hinta 254x365 (koko sivu) 2105 € 254x180 (puoli sivua) 1075 € 99x365 859 € 150x180 733 € 99x180 595 € 150x88 448 € 99x88 315 € Hintoihin lisätään alv 24% Digibannereilla tehotoistoja verkossa, 20 000 näyttöä koko verkostossa alkaen 200€. syyskuuta 2023 – KUHMOLAINEN 9 hi ll ag ro up .fi /m ai no st aj al le TAVOITA KAINUUN JA KOILLISMA AN LUKIJAT KOTI & ASUMINEN mainosliite julkaistaan viikolla 39/2023, numeroissa 27.9.-29.9. Koti on tärkein paikka rentoutua ja viihtyä. Teemalehden mainoksella tavoitat laajasti kohdeasiakkaasi Kainuun ja Koillismaan alueelta. Kysy lisää! Hintaesimerkkejä mainosliitteeseen Varaa mainostilat ja materiaali viimeistään to 14.9
Ne haluavat vain veriateriaa ja vaikkeivat ne sitä saisi, ne pystyvät lisääntymään. KILPELÄINEN EILA Mari Heikura Perjantai-iltana Lost In Kainuu -tapahtuma tarjosi tekemistä myös perheille. Totta kai se, että on lämmintä ja kosteata vuodenaikaan nähden, on hyttysille hyväksi ja ne lähtevät liikkeelle. Kesähyttyset on ehkä enemmän tasakokoisia. 10 ELÄMÄNMENO KUHMOLAINEN – Tiistaina 12. Mistään poikkeavasta tai katastrofaalisesta ei ole kyse. Se on täysin yksilökohtainen juttu. Lämmin ja kostea syksy on hyttysille otollinen. Ei ole muuta vertailukohtaa kuin se ihmisten mutu, jonka perusteella nyt kuulostaa sekä sinun että asiakkaidenkin puheista siltä, että tilanne on nyt jotain ihan käsittämätöntä. Hän oli liikkeellä veljensä ja isänsä kanssa. Meillä kun ei ole mitään laskentaa olemassa, joten ei pystytä sanomaan, onko niitä runsaammin tai onko ne normaalia aggressiivisempia. Liikkeellä on nyt pieniä äkäisiä hyttysiä, kun välillä hyttyset olivat jo selvästi vähempänä, hyttysasiantuntija, vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta. Liikkeellä oli paljo varsinkin pieniä koululaisia tai alle kouluikäisiä. On se mahdollista. Hirvikärpäsiäkin on paikoin aika runsaasti, mutta sekin on varmasti paikkakohtaista. On se normaalia, mutta onko niitä nyt normaalia enemmän, sitä en voi sanoa. Kun eri lajista on kyse, sen syljessä voi olla sellaisia ominaisuuksia, että se eri tavalla allergisoi ihmisiä. Nyt ovat lähteneet liikkeelle kirsihorkkaja lintuhyttyset, jotka talvehtivat aikuisena. Muutaman yrityksen jälkeen ja mummin avustuksella seitsemänvuotias Väinö Moilanen onnistui kuin onnistuikin astelemaan muutaman askeleen. Ei. Matkan varrelta oli tarkoitus havaita erilaisia asioita, kuten käpy, linnun ääni, pudonnut lehti tai Lost In Kainuu -kilpailija. syyskuuta 2023 Marjatta Kurvinen Mistä on kyse, kun viimeksi kuluneen parin viikon aikana tuntuu alkaneen uusi hyttyskausi. Kun ilma alkaa kylmetä ja tulee yöpakkasia, ne menevät parkkiin ja lentävät vielä ensi keväänä uudelleen. Lisäksi lapsia kehotettiin pitämään aistit avoimena. Aivan ensimmäisenä piti kävellä puujaloilla, mikä ei ollutkaan niin helppoa kuin näytti. Ainakin omasta kokemuksestani tuntuu, että näistä loppukesän hyttysenpistoista tulee samalla tavalla paukamia kuin kesän ensimmäisistä, kun hyttysenpistoihin ei vielä ole tottunut. Ei nämä ole mitään vaarallisia. 10-vuotias Vilma Piirainen totesi, että tehtävät olivat helppoja. Ei sujunut puujaloilla kävely kaikilta aikuisiltakaan. Ei voi sanoa, että olisi hyttysinferno. Minun tiedossani ei ole sellaista uutta, että olisi tullut joku hirmu ärhäkkä otus, joka pistää kipeästi ja kutittaa hiivatisti. Ruotsissa on tavattu tiikerihyttystä, mutta vähän sellainen kutina on minulla ja muillakin tutkijoilla, etteivät ne taida meillä päästä yli talven. Miksi nyt on taas paljon ja vielä niin äkäisiäkin hyttysiä, hyttysasiantuntija Reima Leinonen. Perheseikkailu sai lapsiperheet liikkeelle Väinö Moilanen onnistui kävelemään muutaman askeleen puujaloilla, kun mummi Sirpa Pulkkinen auttoi. Hän oli lähtenyt seikkailuradalla Saara Limnellin ja viisivuotiaan Leo Limnellin kanssa. Suomessa on yli 40 hyttyslajia ja on aivan normaalia, että niitä on tähän aikaan. Vaikuttaisi, että nämä nyt liikkeellä olevat hyttyset ovat pienempiä kuin alkukesän hyttyset. Arto Pieksämäki naurahti, että on hän kerran nuorempanakin kokeillut, eikä se onnistunut silloinkaan. Hyttysten lisääntymistuotanto on huomattavasti laadukkaampaa ja runsaampaa, jos ne saavat verta. Myös roska kuului havaintolistalle ja lisäksi se piti viedä roskiin. Osa niistä voi ihmisistä tuntua aggressiivisemmilta, mutta suurin osa niistä on pikemminkin arempia kuin kesänyttyset. MARI HEIKURA. Elo-syyskuun vaihteessa on tänä vuonna monien tuntuman mukaan ollut tavallista enemmän hyttysiä. Pitää muistaa, että meiltä löytyy yli 40 hyttyslajia. Perheseikkailu jatkui urheilukentän luota Unskin uraa ja matkalla oli monenlaisia tehtäviä, jotka vaativat fyysistä tekemistä sekä ajattelua. Paremmuutta ei mitattu ja monessa kohden todettiin, että jos ei onnistu niin yritä uudestaan, eikä haittaa vaikkei onnistuisi silloinkaan. Itse olen miettinyt, että onko yleensä elokuun lopulla, jopa syyskuussa ollut näin ankaraa hyttyskautta. Siellä on varmasti hyvin monenkokoista. Ne ovat ihan ihan samalla tavalla verta vailla kuin ne, joita kutsutaan kesähyttysiksi. Joskus on puhuttu, että ne keväällä lentävät olisivat isompia, mutta kyllä silloinkin löytyy isoja ja pieniä. Liikettä saivat niin nivelet kuin aivonystyrätkin perheiden omalla seikkailuradalla. Mutta nyt kun on tällainen syksy, lämmintä ja kosteaa, sillä on erittäin suuri merkitys hyttysten esiintymiseen. Heti viiden jälkeen tenniskenttien taakse, Unskin uran alkuun alkoi kokoontua lapsia vanhempineen tai isovanhempineen. Hyvänmielen tapahtumassa innostettiin liikkumaan, ajattelemaan ja havainnoimaan ympäristöä yhdessä perheen kanssa. Ihmisillä on erilainen allergeeni erilaisille hyttysille. Ne lentävät nyt niin kauan kuin kelejä piisaa. Itse rohkenen väittää, että ainakin minun Suomussalmen mökilläni on hirmu rauhallista. Onko tämä jokavuotinen ilmiö. Onko nämä nyt jotenkin vaarallisempia tai levittävätkö jotain tauteja
16. Kastettu: Kasperi Leo Oliver Haverinen, Juuse Toni Henrikki Heikkinen, Miklas Aaro Samuel Kyllönen, Suloel Heikki Tapio Nousiainen. Lähetystä voi tulla seuraamaan myös seurakuntakeskukseen. To 21.9. sunnuntai helluntaista 17.9. syyskuuta 2023 matkan Suomen-poikien jalanjäljissä. Vuosina 1943–1944 Suomen puolustusvoimissa palveli lähes 3 500 virolaista, heistä noin 400 merivoimissa. Kuhmossa matkalaiset vierailevat tiistaina 12. Kahvitarjoilu lähetystyön hyväksi. mennessä p. 044 339 0648. Päivystys nuorille ja heidän vanhemmilleen torstaisin klo 15–16 seurakuntakeskuksen Siivellä. Gallen-Kallelan museon johtaja Tuija Wahlroos kertoo seminaarissa Aksel ja Mary Gallen-Kallelan vierailusta Kuhmossa 1890, professori Lotte Tarkka I. 040 641 1685 ja janina.kyllonen@evl.fi. Ikolan pappilassa on tarjolla kirkkokahvit Pipliaseuran lukutaitotyön ja Intiassa tehtävän raamatunkäännöstyön hyväksi. Inhasta Vienassa ja Vienan Portti Oy:n Keijo Ahtonen Rimmin Uljaskasta. 040 641 1685. Avioliittoon vihitty: Anssi Tapani Kärnä ja Marja-Liisa Sinisalo. Kuhmon kirkkoon. Raamattutunti Elia saa avun, Antti Martikainen. Miehet uskalsivat puhua asiasta vasta juuri ennen Neuvostoliiton hajoamista ja Viron palauttaessa itsenäisyytensä. klo 12 eläkeläisten kerho seurakuntakeskuksen salissa. Virossa heitä on elossa tällä hetkellä kaksi, koko maailmassa 13, matkanjärjestäjät tiedottavat. Alussa kahvitarjoilu. Su 24.9. Vältä turhaa liikkumista alueella. klo 12 seurakuntakeskuksen salissa. Inha liikkui laajalla Vienan matkallaan samoilla seuduilla. Klo 17 Ikolan pappilassa Raamattu elämään -opetussarja kristinuskon perusteista. Varhaisnuoret ja nuoret Voit kysyä varhaisnuorten ja nuorten kerhotoiminnasta p. paikka. jumalanpalveluksen ajan seurakuntakeskuksen Lähetyssopessa. Lauantaina seminaarissa kirjailija Markku Nieminen puhuu karelianismin merkityksestä Kainuussa. Seminaari jatkuu sunnuntaina retkellä Suomen vienalaiskyliin. Toivotaan uusia laulajia mukaan. Sisäänkäynti sisäpihalta. Yhteistyössä Kuhmon MLL:n kanssa. Meno-paluukyydin hinta 5 €. syyskuuta 2023 – KUHMOLAINEN 11 KUHMO, Koulukatu 14 AJANVARAUS 010 312010* pihlajalinna.fi Lääkäripalvelut lähelläsi *Puhelun hinta lankasekä matkaliittymästä 8,4 snt/min. Mukana mm. Inhasta ja Kusti Karjalaisesta, yliopistonlehtori Helena Lonkila Blomstedtin ja Sucksdorffin Kainuusta, runoilija Maija Myllykangas I. Messu ja juhla tulkataan viittoen ja kuvakirjoitusohjelmalla. ja 21.9. klo 18 Kansanlähetyksen seurat Kuhmon kirkossa. Vapaa pääsy. Tyttökerho 6.–9.-luokkalaisille keskiviikkoisin klo 15.30–16.30 seurakuntakeskuksen Siivellä. Taksikyydin tilaus (myös taajama-alueelta) ke 27.9. Ke 13.9. Kuoroharjoitukset ma 18.9. Vapaa pääsy. Akseli Gallen-Kallelan matka Kuhmoon vuonna 1890 aloitti karelianismin. MARJO PANTTI Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kuhmo 13.9. Jarkko Tapani Ohtonen ja Tanja Hannele Korkalainen. Kirkkoherranvirastossa on myytävänä onnittelukortteja (1 €/kpl), enkeliheijastimia (4 €/kpl) ja erihintaisia surunvalitteluadresseja. Lapset ja perheet Perheiden Pesäkolo -perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 Piilolan kerhotilassa, Karhunpolku 2 N. Paluukyyti messun ja kahvitarjoilun jälkeen noin klo 12. Virolaiset vapaaehtoiset joutuivat maksamaan raskaasti osallistumisestaan jatkosotaan. Vapaa pääsy. Ma 18.9. klo 18 naisten raamattupiiri kokoontuu seurakuntakeskuksen salissa. Puuhakerho 5.–8.-luokkalaisille torstaisin seurakuntakeskuksen Siivellä torstaisin klo 16–17. Veteraanit itse eivät osallistu tälle matkalle, he ovat liki 100-vuotiaita, mutta heidän jalanjäljissään kulkee joukko virolaisia ja suomalaisia, jotka ovat historiasta kiinnostuneita. (10 käskystä käskyt 1-3). Kuorot Kirkkokuoron kokoontuminen to 14.9. Mukana muun muassa Jaana Raesalmi, musiikissa Virve Martikainen. Retkelle tarvitaan rajavyöhykelupa ja sinne on ollut ilmoittautuminen ennakkoon. Eläkeläisten kerho ke 20.9. klo 15 seurakuntakeskuksen salissa. Kuollut: Ahti Juhani Heikkinen 55 v., Elsa Johanna Kyllönen 81 v., Seppo Juhani Niskanen 74 v., Anna-Liisa Roivainen 95 v. klo 8–9 rukouspiiri kokoontuu Lähetyssopessa. Pastori Kari-Antti Kitusen tehtävään siunaaminen. Kuhmosta hän löysi Rimmin kylästä Väinämöisen mallikseen Eljas Ahtosen eli Rimmin Uljaskan, ja teki sieltä käsin ensimmäisen kareliaanimatkan Vienan Karjalaan. Mahdolliset muistamiset Herättäjä-Yhdistyksen työn tukemiseen seuroissa kerättävän kolehdin kautta. Illan aiheena on Jumala vai epäjumalat. Lähiötuvan raamattupiiri kokoontuu to 14.9. Saa soittaa tai tulla käymään, jos joku asia painaa mieltä. Tiistaina 12. Kirkkokahvit ja Anu Haverisen 60-vuotissyntymäpäiväseurat messun jälkeen. Koriskerho yläasteikäisille tiistaisin klo 16–17 Tuupalan puukoululla. Ketterät-kuoro aloittaa syksyn toimintakauden viikolla 38. OUTI HELKAMA Fysioterapeutti Kuhmo 25.9. mennessä Eila Kyllönen p. Karelianismia monesta näkökulmasta Karelianismin muistomerkki Rimmin kylällä muodostuu seitsemästä seinästä, joissa on kuvattu karelianismin merkkimiehiä. Matkan aikana myös suunnitellaan 80 vuoden takaisten tapahtumien juhlistamista, järjestäjät kertovat tiedotteessa. Vierailulla seurataan reittiä ja maamerkkejä, jotka liittyvät virolaisten palvelusaikaan Suomessa. Pe 15.9. Lisätietoja ja seminaarin koko ohjelma on esillä Juminkeon verkkosivuilta. klo 14 Lähiötuvalla, Karhunpolku 3 A, alakerta. seurattavissa virtuaalikirkon (www.virtuaalikirkko.fi) kautta: klo 13 alkaen messu ja klo 14.15 alkaen juhla. K. K. K. 040 590 9229. Yhdessä tekemistä, vaihtuvat aiheet. JARNO HILTUNEN Mari Heikura Tänä vuonna on kulunut 80 vuotta, kun virolaiset vapaaehtoiset tulivat miehitetystä Virosta salaa Suomeen osallistuakseen jatkosodassa taisteluun puna-armeijaa vastaan. Raamattuopiston syyspäivät Kuhmon kirkossa 22.–24.9. Kuljetus Lentiiraan: lähtö seurakuntakeskuksen pihasta klo 8.45, linja-autoasema klo 9 ja pysäkeiltä reitin varrelta. HEIDI RÄTY Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Kuhmo 20.9., 2.10. Kirkkokyyti vanhusten viikon viikkomessuun ke 4.10. Vapaa pääsy. Messun jälkeen noin klo 11.30 alkaen lähtee kirkon pääoven edestä Agricola-kävely kohti Ikolan pappilaa. klo 10–12 peittopiiri seurakuntakeskuksen salissa. klo 10 messu Lentiiran kirkossa (l: Pääkkönen, s: Risto Kormilainen, k: Lohi). klo 10 messu Kuhmon kirkossa (l: Pääkkönen, s: Kitunen, k: Lohi). Herättäjä-Yhdistyksen kirkkopyhä. Klo 14 ehtoollishartaus Pallotuvalla. To 14.9. Välttämättä edes oma puoliso ei tiennyt. Diakoniatyö Kehitysvammaisten kirkkopäivä ke 13.9. Ke 20.9. syyskuuta. Mari Heikura Juminkeko ja Vienan reitti ry yhdessä järjestävät Karelianismi-seminaarin nimeltään Karelianismia Kainuussa ja Vienassa. Palvelemme myös Kajaanissa, Sotkamossa ja Suomussalmella PEKKA TIURA Fysiatrian erikoislääkäri Kuhmo 5.10. Lisäksi matkan aikana tavataan ihmisiä, jotka pitävät tärkeänä Suomen-poikien muiston vaalimista. ja 21.9. Vapaaehtoisia kutsutaan Suomen-pojiksi. 044 738 4314 (parhaiten tavoittaa klo 8-9). He joko pakenivat ulkomaille, joutuivat vankileirille tai yrittivät salata osallistumisensa sotaan. Jumalanpalvelukset ja toiminta Ti 12.9. Matkanjärjestäjät toivottavat suomalaiset historiasta kiinnostuneet tapaamaan virolaisia matkan varrella. Rimmin kylä oli tärkeä paikka myös toisille kareliaaneille, kuten Louis Sparrelle, Emil Wikströmille, Yrjö Blomstedtille, Victor Sucksdorffille ja Ilmari Kiannolle. He lähtevät Nurmeksesta kello 10 ja pysähtyvät Jyrkänkosksella, josta matka jatkuu Talvisotamuseolle. klo 13 ehtoollishartaus Lepokynnään salissa, Virkatie 2. Myös I. Karelianismilla on osana Kalevalaan liittyvää kulttuuriperintöä merkittävä vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja identiteettiin, järjestäjät kertovat verkkosivuillaan. Jouko Malinen, Jorma Sutinen, Pekka Keränen ja Jaakko Antola. Kyytiin ilm. Tervetuloa uudet ja entiset laulajat, erityisesti miesääniä tarvitaan lisää. Klo 18 työikäisten naisten raamattupiiri kokoontuu Ikolan pappilassa. Paluu seurojen jälkeen. Pelija leikkikerho maanantaisin 1.–3.-luokkalaisille klo 16–17 ja 4.–6.-luokkalaisille klo 17–18 Tuupalan puukoulun salissa. Kuhmoon Suomenpoikien jalanjäljissä. Nuoriso-ohjaaja Janina Kyllönen p. klo 8–9 rukouspiiri kokoontuu Lähetyssopessa. Tapahtuma on osa Kuhmon suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupunkiohjelmaa. Kahvin jälkeen aiheesta pieni esittely. Messu alkaa klo 10. Viron Muinaismuistoyhdistys (Eesti Muinsuskaitse Selts) järjestää 10.–14. Kuhmon kirkon ja tapulin remontin vuoksi kirkon piha on työmaa-aluetta ja ajoittain suljettu rakennustöiden vuoksi. ma 18.9. Pyhäkoulu kokoontuu sunnuntaisin klo 10 alkaen. Pienen pyhiinvaellushetken aikana hiljennymme ja kuuntelemme sanoja Raamatusta. klo 14–15.30 seurakuntakeskuksen salissa, kuoronjohtaja Martti Väisänen p. Klo 18 miesten raamattupiiri kokoontuu Lähetyssopessa, huom
0400 296 261 Puutavaraliikkeet Yleiset palvelut AA-ryhmä kokoontuu ke klo 19 ja su klo 18. 045 213 2920 anita@anitamikkonen.fi Kotileipomot ja pitopalvelut Juhlat, muistotilaisuudet 0400 202 833 juttuakahvila.fi KAKUT tilauksesta ATERIAPALVELUT PITOPALVELU PitoEväs Ky Virkatie 2, 044 235 4890 https://pitoevas-ky.webnode.fi/ Parturi-kampaamot p. varaa myyntipaikkoja . 050 438 0786 050 438 0786 Asianajaja on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. Valokuvausliikkeet www.m-ekuva.net Koulukatu 8 Avoinna ma, ti, to klo 9 – 17, muulloin sopimuksen mukaan p. 045 -625 8986 AJANVARAUKSELLA Myös perusjalkahoidot. 08 653 0410, korjaamo p. tulosta säännöt ja hintalaput Jalkahoidot Rajakatu 36, p. Asianajotoimistot hoitavat myös maksuttomia oikeudenkäyntejä. 044 745 2250, www.kalevalantt.fi Väinämöinen 2, KUHMO Puh. MÄTÄSTYKSET, OJANKAIVUT . 050 373 7895 Kainuuntie 91 Fysioterapiapalvelut Minna 0500 160 029 Koulukatu 14 Koulukatu 10 p. 044 972 3228 Koulukatu 14, 88900 Kuhmo Nuohouspalvelut LVI-työt etunimi.sukunimi@vaarojenvesi.fi www.vaarojenvesi.fi KVV-työnjohto, yrittäjä Hannu Kiviranta 040 501 7525 KVV-/IV-/Teollisuus työnjohto Jari Piirainen 050 463 9263 KVV-työnjohto Antti Sirviö 044 491 8807 040 501 7525 Tarjouspyyntö Ota yhteyttä! Sotkamo-Kajaani-Kuhmo huoltopäivystys arkisin 7–15.30 Kaikki putkityöt meiltä! Lääkäripalvelut p. Kaupanvahvistus Kiinteistönvälitys Anita Mikkonen Oy LKV Anita Mikkonen, YKV, LKV Koulukatu 14 p. ISTUTUKSET, TAIMIKONHOITO . Kierrätys ma-to klo 9-18, pe klo 9-17 facebook.com/vesitorninkirppis PIILOLANTIE 47, p. 08 6520 066 myynti@varikkosuora.fi, korjaamo@varikkosuora.fi • Määräaikaishuollot • Ilmastointihuollot • Tuulilasit • 4-pyöräsuuntaukset • Automaattivaihteiston huuhtelut • Renkaat • Hitsaustyöt Hierojat Kiertävä hieroja, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. (08) 652 0055 TEITÄ PALVELEVAT Juha, Salla ja Elina. www.jalkasalonkihyvahoiva.com Metsänhoitopalvelut METSÄTYÖ Kari Pääkkönen p. 0400 120 481 hannu.karhu@asianajotoimistokarhu.fi Avoinna ke klo 9-16 tai sopimuksen mukaan Lorem ipsum R O KULI H A M M A S O Y Erikoishammasteknikko JOUKO KARPPINEN Koulukatu 13-15 Kuhmo puh. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. 08 655 7111/vaihde www.hyvinvointisampo.fi Palvelut myös yksityisasiakkaille • Lääkärin-, sairaanja terveydenhoitajan palvelut • Laboratoriopalvelut • Fysioterapia • Ensiapukoulutukset Koulukatu 20 Kuhmo LOUNAS ma–pe 11.00–13.30 • Kelan kuntoutus • Jalkaterapia • Fysioterapia • Hyvän olon hoidot • Ateriapalvelut kotiin vietynä • Kokousja juhlapalvelut • Sairaanhoitoja hoivapalvelut kotiin Kainuuntie 117, 88900 Kuhmo, www.varikkosuora.fi AVOINNA: ma-pe klo 7.30-17.00 Myymälä p. 044 250 8513 kari.paakkonen@kuhmo.net . MYYNNISSÄ POLTTOPUURANKAA Kuljetuspalvelut • Jätesäiliöiden myynti • Jätesäiliöiden tyhjennykset • Sakoja umpikaivojen tyhjennykset • Viemärien avaukset, pesut ja kuvaukset viemärikameralla • Katujen, pihojen ym. Rajakatu 52, Tarinatupa Onko alkoholiongelmia. PUUNKORJUU HANKINTANA JA PYSTYKAUPALLA, MYÖS ENERGIAPUUKOHTEET . 045 874 1077 Päivi Komulainen lähihoitaja, jalkahoidon at suorit. syyskuuta 2023 12 Asianajajat Autokorjaamot Varaa oma mainospaikkasi p. Kauppaja arviokirjojen laadinta . Kuntohoitaja/hieroja Katja Kukila HO HO HOIIITO TO TO SOPPI P. 040 537 2930 l SAHATAVARAT l HÖYLÄTAVARAT l LISTAT l LEVYT l OVET l KESTOPUUT l ERISTEET l YM RAKENNUSTARVIKKEET Puutavaraa rakentamiseen: Palvelemme ma-pe 8.00-16.00, la suljettu Katso tarjouksemme kotisivuiltamme www.puuhanski.com Paikallista ja parasta palvelua!. Puusepänkatu 16, p. Erikoishoitolat Hammasteknikot ja -lääkärit 1 x 42 mm 112 € + alv / kk Varaa oma mainospaikkasi 050 438 0786 Sudenpolku 18, p. Kiinteistönvälitys . KUHMOLAINEN – Tiistaina 12. 045 690 8249 www.kuhmontyovire.fi . 044 554 4850 PuhdasTuli palvelee jälleen. pesut ja kastelut • Siirtolavat ja kontit 8 35 m 3 , vuokraukset ja tyhjennykset • ADR-kuljetukset • Arkistojen tuhoukset • Siirrettävät wc:t (Baja-Maja) 8 kpl Ympäristölogistiikka ja kuljetus JÄTEKULJETUKSET Koulukatu 12, 88900 KUHMO Jätepakkaaja-auto 044 294 0901 Loka-auto (24 h) 044 294 0900 Toimisto (08) 653 0121 jateyhtyma@kuhmo.net www.jateyhtyma.fi Kiinteistönvälitys
Huoltotöistä aiheutuu noin kahden tunnin mittainen palvelukatkos kaikkiin tv-palveluihin, niin vapaasti katsottaviin tv-kanaviin kuin myös maksu-tv-kanaviin klo 8:00-16:00 välisenä aikana. 1939, ti 9.00 / ke 9.00 / to 9.00 / pe 9.00 / ma 9.00, Kainuuntie 126. Kirsi Vahteran ”Kultaakin kalliimmat tyttäret” -näyttely Juminkeossa, ti 12.00 / ke 12.00 / to 12.00 / pe 12.00 / la 12.00 / su 12.00 / ma 12.00, Juminkeko. Lapua 1976 on tositapahtumiin pohjautuva rakkaustarina ihmisistä, jotka joutuvat keskelle Lapuan Patruunatehtaan räjähdystä. Peli-illassa pelataan porukalla lautapelejä. Digita kertoo tiedotteessaan, että katkokset pyritään pitämään mahdollisimman lyhyinä. Runolla ruvetah, laululla lašetah -taidenäyttely, la 12.00 / su 12.00, Vienan Portti Oy. syyskuuta 2023 kello 8.00–16.00. Työturvallisuuden takaamiseksi radioja tv-palveluille aiheutuu katkoksia ilmoitetun aikavälin puitteissa, Digita tiedottaa. syyskuuta 2023. Huoltotöistä aiheutuu seuraaville asemalta välitettäville radiokanaville kaksi 5 minuutin mittaista katkosta klo 8.00–16.00 välillä: Yle Radio 1, Yle Puhe, Radio Nova, YleX, Yle Radio Suomi Kajaani. Vapaa pääsy. Uutena palveluna nyt myös piirustusten tulostus ja skannauspalvelu. Sanoin ja tarinoin aivoterveydestä. Kulttuuri Löytöjä-konserttikiertue, ke 19.00, Kuhmo-talo. Juminkeko ja Vienan reitti ry yhdessä järjestävät Karelianismi-seminaarin. Verkkojen huoltotöitä tehdään säännöllisesti, jotta varmistetaan luotettavat radioja tv-lähetykset vuoden jokaisena päivänä ja kaikissa tilanteissa. Syyskuussa huoltotöitä tehdään Vuokatissa, mikä vaikuttaa lähetyksiin myös Kuhmossa. 044 554 8331 www.suunnittelueevakaisa.fi Suunnittelutoimisto Eeva-Kaisa *rakennuslupakuvat Koulukatu 14, 88900 Kuhmo, p. Tervetuloa! Lautapeli-ilta, ke 17.00, Kuhmon kaupunginkirjasto. Tiistaina 12. syyskuuta 2023 – KUHMOLAINEN 13 Työsuoritukset Rakennuspalvelut Tilitoimistot Myynti: Suomussalmi 044 982 4037 sani.keranen@kiantakeittiot.com Kuhmo 044 989 0699 tanja.kinnunen@kiantakeittiot.com Tuotanto 044 976 0985 tenho.kela@kiantakeittiot.com keittiökalusteet ja -remontit kalusteiden ovenvaihdot liukuovet, komerot wcja kylpyhuonekalusteet mittaus, suunnittelu, asennus l l l l l KIANTA KEITTIÖT P. 044 202 3958 • Kainuuntie 88 II krs, 88900 KUHMO • Koivukoskenkatu 15 L 3 , 87100 KAJAANI VELI KINNUNEN KY • maanrakennustyöt kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajalla • lavettija maa-aineskuljetukset • JITA-jätevesijärjestelmät ja rumpuputket • betoniset rumpu/kaivonrenkaat • Rumtec-teräsrummut Jouni & 0400 385 769 www.velikinnunenky.fi Kainuuntie 101, 88900 Kuhmo P. Käynti Kainuuntien puolelta. Auki arkipäivinä. Tervetuloa! Karelianismi-seminaari, la 9.30, Juminkeko (kulttuurikeskus). Koulukatu 9, Kuhmo, p. Mainospiirtäjänä toimineen Matti Ojasen toiminta kuvataiteilijana on esillä kuukauden ajan Kuhmo-talolla. Huoltotöistä aiheutuu katkoksia radioja tv-lähetyksissä Vuokatissa ja lähipaikkakunnilla, myös Kuhmossa. 044 978 9566 www.care4u.fi, info@care4u.fi Sammuttimet ja sammutinhuollot • Tilintarkastukset • Kirjanpidot • Yritysjärjestelyt/ sukupolvenvaihdokset • Perukirjat/ perinnönjaot Tilija Tarkastustoimisto Ari Piirainen Oy Puh. Runolla ruvetah, laululla lašetah -taidenäyttely osallistuu uhanalaisen vienankarjalaisen kulttuurin ja kielen esittelemiseen kuvataiteen keinoin. 010 219 5600 Palvelut asumiseen, turvallisuuteen, puhtaanapitoon ja rakentamiseen. Bussiretki vienalaisiin kyliin, su 8.00, Juminkeko (kulttuurikeskus). Karelianismi-seminaari, la 9.30 / su 9.30, Juminkeko. Syyskuussa huoltotöiden takia katkoksia tvja radiolähetyksissä Verkkoja huolletaan säännöllisesti, jotta radioja tv-lähetykset toimivat moiteettomasti. Asiantunteva ja palveleva oviliike ovipalvelumustonen.fi 044 972 5647 Soita ja tilaa ilmainen mitoituskä ynti! Varaa oma mainospaikkasi 050 438 0786 Työsuoritukset Elokuvat NUNNA II, ti 18.00 / to 19.00, Pajakkakino. Vara-ajankohta huoltotöille on torstai 21. Jousikvartetti Ilme sekä Lotta Rissanen, huilu esittävät harvinaisia kamarimusiikin helmiä. Lähtö Kuhmon Juminkeosta. Kuhmon pienoismalli v. Muut Kuhmon sydänkerho, ti 18.00, Kuhmon Tarinatupa. TAPAHTUMIEN KUHMO Mari Heikura Digita tiedottaa tekevänsä huoltotöitä Sotkamon Vuokatin radioja tv-asemalla 20. Matti Ojasen (1933–2016) 90-vuotisnäyttely, ti 8.00 / ke 8.00 / to 8.00 / pe 8.00 / ma 8.00, Kuhmo-talo. SEPPO KÄRKI www.kuhmolainen.fi. Tutustumisretki Kuivajärven, Hietajärven ja Rimmin vienalaiskyliin. Ensi-illassa kauhu-jännitys elokuva NUNNA II Lapua 1976, ke 18.00 / to 17.00, Pajakkakino. Sotkamon Vuokatin radioja tvaseman lisäksi katkoksia aiheutuu Sotkamon alueen täytelähetinasemille Kajaanissa, Ristijärvellä, Paltamossa, Hyrynsalmella, Nurmeksessä, Valtimolla ja Kuhmossa. Karelianismia Kainuussa ja Vienassa -seminaari ja tutustumisretki Suomen vienalaiskyliin. Kirjastossa pelataan lautapelejä taas keskiviikkona. Kuhmon sydänkerho aloittaa syyskauden Tarinatuvalla. Kuhmon AVH-kerho Tarinatuvalla, to 13.00, Rajakatu 52. Huoltotöitä tehdään 20. (08) 655 0621 KODINKONEET ja KODINELEKTRONIIKKA: • Kylmälaitteet • Pesukoneet • Televisiot • Kodinkoneasennukset PAIKALLISTA PALVELUA • LVI-asennukset • Urakointi • Lämpöpumput • LVI-tarvikkeet ja vesikalusteet Avoinna ma-pe klo 7-16 Laadukkaat ja energiatehokkaat oviratkaisut kotiin, autotalliin sekä julkisiin tiloihin. Huoltotöiden takia seuraavia radiokanavia lähetetään alennetulla lähetysteholla, mistä voi aiheutua häiriöitä kuuntelualueen reunamilla: HitMix, Aito Iskelmä, LOOP, SuomiPop, Radio Dei, KuhanFM, Radio Sandels. Kirsi Vahteran näyttely. syyskuuta kello 8 ja 16 välillä
1. Tarkalla suunnistuksella toiseksi TULOKSIA Extremely Lost -sarja Miehet . Siihen kuuluvat maiden kansalliset mestaruuskilpailut, jokaisessa maanosassa järjestettävät maailmancupin osakilpailut sekä kauden päättävä maailmancupin finaali, joka järjestetään joulukuussa Uudessa-Seelannissa. Tänä vuonna mukana ei ollut yhtään ulkomaalaista seikkailijaa. Maalissa olo oli erityisesti helpottunut. 14 URHEILU&LIIKUNTA KUHMOLAINEN – Tiistaina 12. Yhtäjaksoisesti vuorokauden kestävä Extreme Lost -sarjan osallistujat taas jatkoivat suunnistuksen jälkeen meloen Ruukinrannasta kohti Lentuaa. Käpyset, pisteet 80, aika 31:35:00 Markus Nissinen, Jukka Rusanen ja Miika Määttä saapuvat reilun vuorokauden seikkailun jälkeen hymyssä suin maaliin. Vaarana pitkässä kilpailussa on totaalinen energiavaje, jonka joukkue pyrki välttämään riittävillä huoltotauoilla. ” En olisi uskonut, että joskus jossakin lajissa pääsisi SM-mitaleille.” Markus Nissinen Puolangan Ryhdin joukkueelle seikkailukilpailu oli rajojen etsimistä ja itsensä voittamista. Kilpailijoilla oli edessään fyysisesti ja psyykkisesti haastava reissu, totesi Lost in Kainuun tapahtumapäällikkö Jukka Liuha lähdön jälkeen. Ensimmäisenä Extremely Lost ja Lost-sarjojen kilpailijat pääsivät suunnistustehtävän kimppuun keskustan alueella, jonka jälkeen 16–18 tuntia kestävän Lost-sarjan seikkailijat palasivat takaisin tehtävien pariin kilpailukeskuksen alueelle. MARI HEIKURA Maaria Haikola Seikkailukilpailu Lost in Kainuu käynnistyi perjantaiaamupäivänä Kuhmon urheilukentältä. 24 tunnin kilpailussa ei ole pakollisia taukoja, vaan joukkue saa päättää levosta ja muista tauoista itse. Ylimääräistä aikaa tuohon kului ehkä puoli tuntia, Määttä arvioi. Harhaanjohdetut, pisteet 89, aika 26:43:10 Sekasarja . PuRydurance, pisteet 104, aika 25:55:29 . Ilmoitetaan myöhemmin, pisteet 94, aika 29:17:36 . Lost in Kainuussa mukana noin 450 seikkailijaa Ensimmäisenä Extremely Lost ja Lost-sarjojen kilpailijat pääsivät suunnistustehtävän kimppuun keskustan alueella. Nissinen mielestä mukavinta oli yösuunnistus niin jalan kuin pyörälläkin. 1. Nyt kun liityimme kansainväliseen sarjaan, varmasti ulkomaalaisia kilpailijoita tulee ensi vuonna ainakin parikymmentä mukaan, Liuha kommentoi. Määttä toimi joukkueen kapteenina. 15–30 minuutin tauoilla syötiin ja juotiin. Ensimmäiset Extremely Lost -sarjan joukkueet saapuivat maaliin kello 10 ja 11 välillä. Kokemusta seikkailukilpailuista kaikilla oli aiemmin yhdestä kilpailusta, mutta vain Markus Nissinen oli kilpaillut aiemmin 24 tunnin kisan. 2. Vaikka voimat tuntuivat loppuvan, kerättiin jostain energiaa yli 24 tunnin mittaiseen suoritukseen. Miika Määttä ja Jukka Rusanen olivat viime vuonna Puolangalla mukana Lost-sarjassa, joka kestää 16–18 tuntia. Nissinen totesikin, että uuden lajin myötä on kuin uusi ihminen. Seikkailukilpailuun miehiä houkutteli itsensä haastaminen ja rajojen koettelu. – En olisi uskonut, että joskus jossakin lajissa pääsisi SM-mitaleille, Nissinen totesi hyvillään. 3. – Suoritus on niin pitkä, että siellä koetellaan varmasti jaksamista ja joukkuehenkeä. Määtälle jäi erityisesti mieleen, kun he lähtivät kolmannelle osuudelle pyöräillen ehkä liiankin vauhdikkaasti. 2. Toisen osuuden jälkeen vielä uupuneempi, mutta aina jostakin löytyi uutta energiaa jatkaa. Pitkä pyörätaival meinasi viedä mehut. He päättivät etsiä sen ennen Harakkasaareen lähtöä, koska arvelivat tarvitsevansa sitä saaressa, mikä olikin aivan oikein arveltu. Joukkueen vahvuus oli tässä kilpailussa tarkka ja virheetön suunnistus. Emit löytyi melontapaikalta, kuten he olivat arvelleet ja matka pääsi jatkumaan. Kolmantena maaliin juoksi PuRydurance eli Puolangan Ryhdin Miika Määttä, Jukka Rusanen ja Markus Nissinen. Rusanen kuvaili, kuinka ensimmäisen kilpailuosuuden jälkeen olo oli uupunut. Nissinen totesi, että olo on myös vähän tyhjä, mitä nyt sitten. He totesivat, että mukana oli paljon kovakuntoisempia joukkueita, mutta tarkalla suunnistuksella PuRydurance saavutti näin hienon sijoituksen. Helpottuneet miehet olivat yllättyneitä kuullessaan, että he tulivat kolmantena maaliin ja miesten joukkueista toisena, mikä tarkoitti heille SM-hopeaa. Team YEAH, pisteet 104, aika 23:11:04 . Lost in Kainuu on mukana kansainvälisessä Adventure1-seikkailusarjassa, joka kisataan Euroopassa, Amerikassa, Aasiassa, Afrikassa ja Oseaniassa. – Se on poikkeuksellinen tilanne, sillä yleensä heitä on ollut aina mukana muutama. syyskuuta 2023 Mari Heikura Lauantaiaamu oli rauhallinen Lost In Kainuun kilpailukeskuksessa Kuhmon urheilukentällä. 3. Sitä viimeinen vuorokausi kyllä tarjosi. Urheilevat miehet valmistautuivat kilpailuun pidentämällä lenkkejään niin juostessa, pyöräillessä kuin suunnistaessakin. Bull Adventure Team, pisteet 104, aika 21:29:41 . Mieleen joukkueelle jäi myös pieni kömmähdys, kun Kalevalan alueen tehtävärasteilla he huomasivat hukanneensa emitin. Kivivaaran ryhti, pisteet 104, aika 25:21:30 Naiset . Lost in Kainuu -seikkailutapahtumaan osallistui viikonlopun aikana noin 450 kilpailijaa yhteensä 180 joukkueessa. MAARIA HAIKOLA. 1
Tervetuloa! SF-Caravan Kainuu ry. Hilla Group Oyj Painopaikka: ........................ puhelinpalvelu klo 8-16 Myyntipäällikkö Miia Väisänen 050 438 0786 Myyntiryhmän päällikkö Titta Toivanen p. TE-uudistuksen toimeenpanoon on turvattava riittävät resurssit, kun tehtävät siirtyvät kunnille vuoden 2025 alusta. Mari Heikura 040 754 3579 Toimittaja Jarno Hiltunen 050 576 0472 Toimittaja Antero Komulainen 050 566 2493 Konttori: .............................. Mikäli lehti ei ylivoimaisen esteen (esim. Ajo-ohjeet Kainuuntie 88, alapiha. Opastus Hyryntien risteyksestä. Rastit voi kiertää omatoimisesti su 24.9. – Uudistuksessa olisi tärkeää tarkastella laajasti kuntien valtionosuuksia ja -avustuksia eri hallinnonaloilta sekä veroja maksutuloja. Muistutukset on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta. Botnia Print Oy Ab, Kajaani ISSN: 0787-5312 (painettu) ISSN: 2243-173X (verkkojulkaisu) Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/minuutti (sis. Tiistaina 12. Mahdollisuus omatoimirasteihin ke-su. Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo Asiakaspalvelu: .................... Kustannukset kohoavat edelleen, jos etuudensaajat eivät työllisty uusiin työpaikkoihin, kuten hallitus olettaa. asiakaspalvelu@hillagroup.fi aineistot@slpmedia.fi toimitus.kuhmolainen@slpmedia.fi Henk.koht. Syinä epätasapainoon ovat muun muassa vaimea tulokehitys, palvelutarpeiden moninaistuminen sekä päästövähennystavoitteiden velvoitteet. Ajo-ohjeet Kainuuntie 88, alapiha. Kuntaliitto: Leikkaukset sosiaaliturvaan kuormittaisivat kuntataloutta www.kuhmolainen.fi Joka päivä verkossa! Lataa sovellus Googlen Playtai Applen App Store -sovelluskaupoista, niin tiedät mistä Kuhmo puhuu. Tervetuloa! Hallitus Tuoretta Puruveden MUIKKUA, KAINUULAISTA LOHTA TORSTAINA 14.9. lakko) tai asiakkaasta johtuvan syyn vuoksi voi julkaista ilmoitusta, lehti ei vastaa ilmoittajalle aiheutuneesta vahingosta. Puhelinpalvelu 020 750 4469 ma-pe klo 9-15 Sähköpostit: ......................... Tietosuojalauseke: hillagroup.fi/tietosuoja Vastuu virheistä ja huomautukset: Lehden suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai ilmoituksen poisjäännistä on ilmoituksen hinta. alv 24 %). 0800 95 505 MAHDOLLISET JAKELUHÄIRIÖT Ma – la klo 7.00 – 11.00 Puhelut palvelunumeroon ovat maksuttomia www.kuhmolainen.fi Seuratoiminta Peurarastit ti 12.9. sähköpostit ....... 33 ja 50cm. Kuhmo p. – Kuntatalouden kestävyydestä huolehtiminen on perusedellytys sille, että kunnat kykenevät kehittämään palveluitaan sekä tukemaan kasvua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, Kuntaliiton työvaliokunnan puheenjohtaja Joona Räsänen toteaa. Hinnat alk. asti. etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Osoite: .................................. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntien rahoitusja valtionosuusjärjestelmän uudistamistyö on jo laitettu liikkeelle. Opastus Nurmestien risteyksestä. Inka Partanen Päätoimittaja........................ 050 307 5439 KIVIKYLÄN MYYNTIAUTO KUHMON TORILLA KESKIVIIKKONA KLO 09.00 14.00 MAALAISHYYTELÖ KESKIVIIKKONA HYVÄRISEN LEIPOMON KUUMA KUKOT KLO 9 ALKAEN SAVUKYLKI tai KASSLER MAALAISKINKKU PALVIKEITTOA MUKAAN! Hannun Puukanto Oy Puh. Liiton mukaan Suomen hiilineutraalisuutta ei voida saavuttaa ilman kuntien laajamittaisia ympäristöratkaisuja. asiakaspalvelu.hillagroup.fi/lukijailmoitukset Mediamyynti: ....................... klo 12-14 Riihikangas KRV2023 kompassi-cupin yhteydessä. 040 737 7186 MYYDÄÄN POLTTOPUUTA Sudenpolku 15. asiakaspalvelu@hillagroup.fi asiakaspalvelu.hillagroup.fi | 020 750 4469 (ma-pe 9-15) Lukijailmoitukset: ............... KUHMO 7.30-8.15 Myydään HERKKUKASSI 20 € sis. 040-5819916 Kuhmolainen Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvaetuuksien leikkaukset heikentävät kuntien taloutta vuosittain noin 80–100 miljoonalla eurolla. Muuten uhkana on, että rahoitusjärjestelmä ei vastaa aidosti kuntien uudistunutta tehtäväkenttää, Joona Räsänen korostaa. Perinteiset RUSKATREFFIT järjestetään Kattivankkurissa, Veikontie 12, VUOKATTI, 22.-24.9.2023. – Kunnat ovat valmiita paikallisiin kasvuja normitalkoisiin sekä tiiviiseen yhteisvalmisteluun valtion kanssa hallitusohjelman linjausten toteuttamiseksi, hän lupaa. Treffimaksu on auto-/vaunukunnalta 25€/1vrk ja 50€/2vrk. 30e/kpl, ei kilometritaksoja, käy kotitalousvähennykseen (60%) KOIVU-KLAPI Uunikuiva. 040 7511749 ..................................................... Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapaino on vähäinen suhteessa valtioon, mutta se uhkaa kasvaa. Myös kuljetus. Kauden viimeiset Peurarastit su 17.9. syyskuuta 2023 – KUHMOLAINEN 15 SARJAKUVAT SUPERMUKULA B. tiistai: aineistot perjantaina klo 16 perjantai: aineistot keskiviikkona klo 16 Kainuun pörssi: aineistot tiistaina klo 10 Kustantaja: ........................... VIRTANEN AJAN SÄVEL Sitoutumaton – Uutismedian liiton jäsenlehti 10.7.1959 Sisältöjohtaja ....................... www.kuhmolainen.fi SUORAAN SUORAAN KYLMÄAUTOSTA KYLMÄAUTOSTA Tervetuloa! p. Myyntijohtaja Kirsi Kela mainostajalle.hillagroup.fi Julkaisupäivät: ..................... On erittäin hankalaa, että samalla kun vihreän siirtymän investoinnit aiheuttavat kunnille uusia kustannuksia, hallitus ehdottaa poistettavaksi lähes kaikki kuntien vihreän siirtymän taloudelliset kannustimet. Lehti toimitetaan ylivoimainen este (lakko ym.) varauksin. Paras keino osallistaa kuntia julkisen talouden sopeuttamistalkoisiin on kuntien liikkumavaran lisääminen ja normien keventäminen, Räsänen sanoo. Pimeäsuunnistusmahdollisuus klo 20. herkullisia Kivikylän tuotteita KONTINJOEN HERKKUKULMA KONTINJOEN MYYMÄLÄ AVOINNA MA PE KELLO 10.00 15.00 ((LOUNAS KELLO 10.30 14.00) puh. klo 17.30-19 Multikangas. Työllisyyspalvelut tarvitsevat lisäresursointia ja päätöksiä työnhakijoiden alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistämiseksi. TULOSSA: puolukkaa, karpaloa, talviomenaa, hirvenlihaa SUOSIMME SUOMALAISTA TYÖTÄ SHOKKITARJOUS! Saksanhirven lihapurkkeja ja siikapurkit 30 e / 6 purkkia. Lehdellä on täydet oikeudet kaikkeen julkaistavaksi lähetettyyn aineistoon. 044 932 7140 TO 14.9. Koivuja pihlaja (rankana), tarjousten perusteella PIHAKANTOJEN JYRSINTÄÄ Kuhmossa viikolla 37. Kuhmon tori 9-11 Sotkamon tori 12-13 TARJOUSHINTAAN laadukasta Kainuun lakkaa, survottua puolukkaa, uuden sadon suolattua haaparouskua, kuivattuja kanttarelleja TERNIMAITOA, marjamehuja ym
latvalinnun, metson, teeren ja pyyn metsästyskausi on päässyt hyvään alkuun, joskin paras kausi on vielä edessäpäin puiden pudotettua lehtensä. Lentiiran koululla järjestetään keskustelu perustettavista opintopiireistä, ja osanottajia toivotaan saapuvan myös Kuumun, Kalliojoen ja Lentuan ympäristöstä. Kiva HT:n miehet voittivat harjoituspelin Utajärvellä. Palstan kokosi toimittaja Antero Komulainen. 16 KUHMOLAINEN – Tiistaina 12. Sarjakausi II-divisioonassa alkaa 23. syyskuuta kotiottelulla Nivala Cowboysia vastaan. Kirsi toimii matkailuyritysten ja destinaatioiden digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijana ja sparraajana, sekä Visit Finlandin Akatemiavalmentaja ja vuodesta 2011 myös Ely-keskusten asiantuntijana. Ennätystä hipovassa vauhdissa olivat kvartetista ainoastaan Keskinen ja Kaasalainen. Kuhmon Kivan 4 x 400 metrin viestijoukkueen SE-aika 40 vuoden takaa kesti myös tämän kesän SM-viestikilpailujen rynnistykset Turussa. Lentiiran opintopiireistä on alustavasti ollut esillä muun muassa englanninkielen piiri, näytelmäpiiri ja moottoripiiri. K uhmon kansalaisopiston johtokunta hyväksyi ne yhdeksän opintopiiriä kirkonkylään, jotka siihen mennessä oli saatu järjestetyksi. Leihulla olevan ula-aseman yhteyteen tehdyn laajennuksen työt on saatu täydellisesti päätökseen. Kiva HT:n maalissa vuorottelivat Oskari Huotari ja Vili Karvali. syyskuuta 2023 60 VUOTTA SITTEN Lisätietoja: anna.shevchenko@kao.fi p. Ensimmäiset koelähetykset Kajaanin televisioasemalta voidaan aloittaa mahdollisesti 2–3 viikon kuluttua. 040 529 3311 MATKAILUN DIGITAALINEN LÖYDETTÄVYYS, JAKELU JA OSTETTAVUUS -VALMENNUS, jossa huomioidaan erityisesti luonto-, kulttuurija perinnematkailua Kainuun ammattiopisto, 20.9.2023 klo 9.00–16.00 Tässä valmennuksessa opit: • Tekemään digitaalisen löydettävyyden analyysin yrityksesi tuotteille • Tekemään kehittämistoimenpiteitä digitaalisen löydettävyyden parantamiseksi ja muotoilemaan sisältöjä verkkosivuilla ja myyntikanavissa ostettavammaksi • Hyödyntämään Google Yritysprofiilia löydettävyyden ja ostettavuuden välineenä (Google Hotels, Google Things to Do) • Ymmärtämään miten matkailutuotteita myydään ja jaellaan monikanavaisesti (oma verkkokauppa, sosiaalisen median kanavat, OTAt, Aggregaatit, teemaportaalit, Metahakukoneet, Online matkatoimistot, Petipankit ja GDS järjestelmät) Lisäksi valmennuksessa: • Tutustutaan yhteen sosiaalisen median palveluun (Pinterest) ja saat vinkkejä oman sisältötuotannon ja markkinoinnin tekemiseen • Keskustellaan myös matkailumarkkinoinnin uusista trendeistä ja teköälyn mahdollisuuksista matkailumarkkinoinnissa sekä tehdään markkinoinnin sisältöharjoituksia tekoälyä hyödyntäen • Valmennus sisältää runsaasti esimerkkejä luonto-, kulttuurija perinnematkailun digitaalisen löydettävyyden ja ostettavuuden mahdollisuuksista Koulutusorganisaationa toimii Sähköinen liiketoiminta Suomi Oy ja sen valmentaja ja digimarkkinoinnin asiantuntija Kirsi Mikkola. – Koko ajan pystyttiin parantamaan, totesi Vornanen. Kiva HT ei ole saanut kotihalliin syksyksi harjoitusottelua yrityksistä huolimatta. päivänä 1963 ilmestyneessä Kuhmolaisessa uutisoitiin televisolähetysten alkamisesta Kajaanista. Syyskuun 13. SM-kilpailut olivat kaksipäiväiset. Länsi-Saksasta tilattu lähetysantenni on toimituksen viivästymisen vuoksi pyrkinyt sotkemaan aikatauluja, sillä antenni on pari kuukautta myöhässä. Tämän vuoden SM-viesti juostiin viime sunnuntaina. Kuhmon Kivan viestijoukkueen ennätys on yli 40 vuotta vanha ja sen juoksivat kvartetti Risto Heikkinen, Heikki Rusanen, Pekka Rusanen ja Matti Rusanen heinäkuussa 1983. Tämän johdosta siirtyy koelähetysten alkaminen samassa suhteessa. Kivan SE-aika kesti hyökkäykset Turussa Kuhmon Kiva HT:n miesten jääkiekkojoukkue voitti Utajärven Urheilijat maalein 11–2 Utajärvellä pelatussa harjoitusottelussa viime lauantaina. Kajaanin televisioasema pääsee lähettämään koelähetyksen viimeistään tuolloin. S yyskuun 1. Joukkueet pelaavat samassa lohkossa tulevalla kaudella. Kainuun rajavartioston kotiuttamisjuhlassa syyskuussa 1963 vänrikki Voitto Huotari (vas.) sai Jalkaväkisäätiön plaketin ja reserviupseerien plaketin, jonka hän vastaanottaa majuri Mauno Vahlalta. Kiva HT:n valmentaja Timo Vornanen oli ilmoinen erityisesti siitä, että Kiva HT pelasi nousujohteisesti. Valmentaja Timo Vornanen lähtee kauteen luottavaisin mielin. Siellä on myös televisiolähetysten tarvitsema kuvan vastaanottopeili asennettu jo jokin aika sitten paikoilleen. Jyväskylän joukkueesta ennätystä yrittivät Konsta Alatupa osuusajalla 48,3, Valtteri Keskinen 47,8, Iiro Surkka 49,5 ja Viljami Kaasalainen 46,9. Lisäksi uutisoitiin Kuhmon kansalaisopiston käynnistyvistä opintopiireistä ja muun muassa Kainuun rajavartioston kotiuttamisjuhlasta. Ne metsästäjät, joilla on koirat, ovat olleet paremmassa asemassa. Utajärvellä joukkueella oli koko ottelun ajan käytössä neljä tehokasta hyökkäysketjua ja kolme pakkiparia. Hänen mielestään nyt on koossa sellainen Kiva HT, ettei hän ole kuhmolaisjoukkueena vastaavaa nähnyt aikaisemmin. päivänä alkanut ns. Vuoden 2023 voittajajoukkueen, Jyväskylän Kenttäurheilijoiden, ykkösjoukkueen loppuaika jäi noin 1,6 sekunnin päähän Kiva SE-ajasta 3.10,69. Tutustu Hilla Groupin paikallislehtien sisältöön 2 vk €! OSOITTEESSA: hillagroup.fi/pureudupaikallisiin T elevisio on Kainuussa todellisuutta viimeistään marraskuussa. Pureudu paikallisiin Tutustu läheisiin uutisiin! Hilla Groupin paikallislehdet osallistuvat Uutismedian liiton Pureudu paikallisiin -kampanjaan 8.–15.9.2023. Sieltä ei noussut ennätystä rikkovaa joukkuetta, vaikka yritystä oli