Kuhmolainen 14.03.2014 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kansa on tottunut ilmaispalveluihin, joita monet eivät välttämättä osaa arvostaa. >> 12-13 Pääkirjoitus: Tutkijoiden pystyttävä tarjoamaan tasapuolisesti tietoa. MAALISKUUTA 2014 NRO 21 PERUSTETTU 1959 IRTONUMERO 2 e MARJATTA KURVINEN Aleksi (oik.) ja Mika Kyllönen totesivat Yläkerran tilojen näyttävän nyt avarammilta. Yläkerta auki taas nuorille Valoisat ja mukavat Yläkerran nuorisotilat tarjoavat tytöille ja pojille monenlaista tekemistä. >>11 WWW.KUHMOLAINEN.FI Talvisota Omaiset ja aseveljet muistivat kaatuneita 13. maaliskuuta. Hän esittää myös huolensa siitä, että Suomen julkinen sektori elää velaksi. >> 4 Presidentti Sauli Niinistö haluaa, että koko Suomi pidetään asuttuna. >> 2. >> 5 Juntin tornin historiaa Lähes 50 vuotta sitten 1966 rakennettiin Juntin palotorni Metsähallituksen toimesta. Metsäpeurat Lumitilanteen vuoksi peurojen lentolaskentaa ei tehdä. >> 8-9 MARJATTA KURVINEN Maidontuotanto edelleen tärkeä Vaikka tuottajien määrä onkin vähentynyt, on maidontuotanto ja siitä saavat tulot edelleen tärkeä osa Kuhmon maaseudun elinvoimaa. Lähimmillään ostaja löytyy AA-Puulta, jonka Hannu Gröhnin kanssa on mutkattomat välit. Takana pinossa sahalta tullutta sahatavaraa, edessä jo höylättyä terassilautaa. ARTO ERKKILÄ/POHJANKYRÖ-LEHTI Sahalta maailmalle Puusarja: Minne ja miten Kuhmon sahatavara päätyy. >> 10 Aina Kuhmo Oy:n myyntijohtaja Matti Sipiläisen ei tarvitse lähteä myymään Israeliin asti. >>6 PERJANTAI 14. >>6 Savotassa leimahti lempi Sodan jälkeen leimahti lempi savottakämpällä Hirveläntien varrella. Huono muisti paljasti Romeon
Luottamus taas luo pohjan kestävälle luonnonsuojelulle. www.kuhmolainen.? ?Hyvä Kuhmo! Ei saa pitää päätä pajupuskassa, kun suuria hallinnollisia muutoksia valmistellaan. Sinistä maitoa ja syön ulkomaisia havempia juustoja. Teijo Porthén Kuhmo. Nyt on pidettävä huoli siitä, ettei yleinen ?hiukkas?keskustelu johda siihen, että kuluttajat ajattelevat energiapuun käytön merkitsevän kasvavia, ympäristölle ja terveydelle haitallisia hiukkaspäästöjä. Nykyaikaisissa polttokattiloissa myös pienemmissä yksiköissä syntyy erittäin vähän pienhiukkasia ja jäljelle jäävä tuhka pystytään käyttämään maanparannusaineena. Kuhmo on puuhun pohjautuvan energiatuotannon pioneeripaikkakunta. Vanhojen metsien suojelussa oli pitkään vastakkaisia mielipiteitä tutkijoiden sekä metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden välillä. Se voisi parhaimmillaan poikia uutta teollisuutta. Haasteita ei pidä pelätä vaan uusia mahdollisuuksia on tutkailtava silmät ja korvat auki. L uonto ja erilaiset luonnonilmiöt eivät ole yksiselitteisiä. Suojelupäätösten jälkeen teollisuus sopeutui uusilla investoinneilla tilanteeseen ja on pärjännyt muuttuvassa tilanteessa. Uusimmaksi kiistan aiheeksi ovat nousseet koirasudet. Asiantuntijat, harrastajat ja tavalliset ihmiset voivat koulutuksensa, kokemustensa ja tunteittensa pohjalta olla samoista asioista täysin eri mieltä. Kuhmossa erilaisiin näkökulmiin on törmätty monissa asioissa. Vain avoin ja moniarvoinen vuorovaikutus lisää luottamusta. Valtakunnallisesti ei ole päästy edes puoleen siitä. Nykyään uusiutuvan energian käyttöaste lähentelee 70 prosentin huippulukuja. Toivottavasti levyjen jatkokäyttö tuo Kuhmoon myös uutta talo- ja elementtituotantoa. Ja kaiken päälle Kuhmo Oy ja M-Pelletti valmistavat uusiutuvasta puusta puupellettiä ja -brikettiä myös muualla Suomessa käytettäväksi. A Puuala tarjoaa yhä uusia mahdollisuuksia.? Kuhmossa kaupunki ja paikalliset yritykset tekevät hienoa yhteistyötä bioenergian tuotannossa ja hyödyntämisessä. Puualan kehitykselle on juuri näköpiirissä hyvät kasvumahdollisuudet kesällä käynnistyvän CLT-levytehtaan myötä. maaliskuuta 2014 2 KESKUSTELE Kolumni Pääkirjoitus 14.3.2014 Martti Huusko Päätoimittaja Martti Huusko martti.huusko@almamedia.? Kirjoittaja on Kuhmolaisen päätoimittaja Puhtaasti ja ekologisesti Luottamus tärkeää kansalaisten ja viranomaisten välillä K uhmossa on määrätietoisesti ponnisteltu energiaomavaraisuuden hyväksi. Energiantuotanto pohjautuu puuhun. Tämä on luonnollinen ratkaisu, sillä sitä käyttämällä pystytään Kuhmo Oy:n sahalla ja paikallisissa puualan yrityksissä syntyvä hake ja muut massat käyttämään suoraan bioenergian raaka-aineeksi. Vähitellen Kuhmo on noussut bioenergian käytössä valtakunnan huipputasolle. Siksi täällä kannattaisi tehdä määrätietoista työtä myös puun polttoon ja siitä saatavan energian tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Julkisuudessa käydään kovaa keskustelua siitä, miten koirasudet pitää tun- nistaa ja mitä mahdollisesti löydettäville koirasusille pitää tehdä. Valitettavaa on, että Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) asiantuntemus ja toiminta on kyseenalaistettu keskustelussa. RKTL:n suurpetotutkimuksen kohteena ovat eläinten liikkuvuus, elinpiirit, ravinto, elinympäristöt ja suhde ihmistoimintoihin. Viime aikoina on julkisuudessa korostunut susiin liittyvä tutkimus. KUHMOLAINEN Perjantaina 14. Tutkimusten tulokset vaikuttavat luonnollisesti suurpetokantojen hoitoon. RKTL:n ja muiden tutkimuslaitosten pitäisi toimia entistä avoimemmin eri tahojen kanssa. Niistä ei koskaan seuraa mitään hyvää syrjäseutujen kannalta.? Hienoa, että nuorille saatiin kunnostetut hienot tilat. Keskustelua Yläkerrasta Gallup: Mitä maitotuotteita käytät ruokailuissasi? Kaikkea käytän, maitoa juon vähemmän. Minulla on maitotuotteisiin ihan hyvä suhde. Marko Stenström Rautavaara Juon paljon maitoa, juon piimää, käytän jogurtteja, juustoja. Kaikki käy. Mauri Kuula Kuhmo Juon rasvatonta maitoa ja syön suomalaisia juustoja. Markku Sirviö Kuhmo Kaikki käy. Sille on hyvät mahdollisuudet, sillä puurakentamisen kehitykselle on juuri nyt hyvät mahdollisuudet. Kuhmossa puualan yritykset muodostavat ekologisen kokonaisuuden, joka perustuu uusiutuviin puuvaroihin. Kehitys ja menestyminen myös jatkossa ei ole itsestään selvää
Minä kieriskelin lattialla, itkin hillittömästi ja toistin samaa lausetta. Samoin yhteiskunta omisti koko työtätekevän väestön, joka maksoi yhteiskunnan kulut. Työvoimatoimistot välittelivät töitä ja hoitivat työttömiä. Hän pyysi päästä lyhytaikaisesti töihin äidin avuksi ja talosta sai ruoan ja yösijan. Monesti tällaisen mummon työ käsitti lapsien sylissä pitämistä. Kirjoita viestin alkuun KUH ASIA sitten viesti Ohje: Kirjoittajan on ilmoitettava nimensä ja yhteystietonsa toimitukselle, vaikka kirjoitus toivottaisiinkin julkaistavaksi nimimerkillä. Leena Pirttijoki kuljettamassa tavaroita suljettavasta terveystalosta keskustaan vuonna 2006. riinsä tervattuja ja suurempia kuin nykyisin. Kouluikä tuli ja meni ohi samoin tein. 21 KUHMO Tavallista parempi Ruok ak auppa Nämä tarjoukset voimassa TO-SU 13.-16.3. ellei toisin mainita. Torikatu 24, puh. Koetetaan antaa sitä. Raamatun ohje on, kun on elatus ja vaatteet, niin tyytykää siihen. KG (6,52-7,82 kg) PS Ilman K-Plussa-korttia 5,45-5,99/ kpl kg (4,90 kg) Possun KASSLER 89 6 kg (6,89 kg) Ida Red OMENA kg 059 HK lenkki kg KG Ilman K-Plussa-korttia 7,95/ kg Pirkka olut 24-pack Naudan SISÄPAISTI Pirkka COSTARICA 500 g PS Ingman vaniljakermajäätelö 1l EI lakt. 2 ploa x 1,5 l Fazerin sininen suklaa 750 g 499 099 199 500 399 179 Paikallista! Jääsalaatti 100g RS Fanta ja Sprite 2 kpl kg Atria Perhetilan broilerin gourmet fileeleikkeet 360-470g (3,73 kg) Ilman K-Plussa-korttia 7,95/ rs Tulppaani 7kpl nippu 2 PKT Valio arkiedam (13,90 kg) Etu K-Plussa-kortilla maustettu kpl (7,95 kg) -37% Snellman viljaporsaan uunifilee n. maaliskuuta 2014 KUHMOLAINEN Mielipiteet: toimitus.kuhmolainen@almamedia.?, Kuhmolainen, Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo. Ihmisillä oli paljon töitä. Nyt yhteiskunta purkaa tätä systeemiä, kun ei pysty enää hoitamaan kaikkea, mikä on aikaansaatu. Perjantaina 14. 3,50 nippu NIPPUA Aino jäätelöt 900ml, EI laktoosittomat, (4,43 l) Meillä paistettu! Ruislimppu 500g PKT KPL Ilman K-Plussa-korttia 4,75/ pkt Klikkaa ja tykkää. PALVELEMME: Ma-la 8.30 . talvella, kun vieras hiihti taloon, hän nosti tullessaan sukset seinää vasten pystyyn merkiksi, että haluaisi päästä taloon yöksi. Silloin sukset olivat ympä- Viikonlopuksi suomalaiseen makuun edullisesti! 39999 99090 48989 49999 Ilman K-Plussa-korttia 7,37/ rs (10,56 kg) Palvelusta: Suomalainen naudanpaistista jauhettu liha Lentiiran terveystalo oli vuosikymmeniä tärkeä paikka kylän ja sen lähialueiden asukkaille. Minun kummisetäni oli synnynnäinen jalkainvalidi. Tekstiviestit: Lähetä viesti numeroon 17192. 0207 343 950, palvelemme ark. 21 Koulukatu 22, p. Kuitenkin isä tuli ja ilman naarmuakaan. Niin ne vuodet lähtivät rullaamaan. 8-21, la 8-18, su 12-18.. Liikunnasta sain hyvän arvosanan. kuhmolainen@almamedia.?. Tarvitsemme elämään laatuaikaa MARJAANA VÄISÄNEN MIELIPIDE Elettiin sitä ennenkin, kuinka turvallinen lienee tulevaisuus. Hän oli sanonut, että hänet olisi pitänyt siihen tehtävään valita. Kirjoituksia ei palauteta. Silloin ruvettiin rakentamaan yhteiskuntaa niin, että yhteiskunta hoiti lapset, sairaat ja vanhukset. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja otsikoida tekstiä. Joka kylälle oli valittu avustuspäällikkö. Kirjoittajan nimeä ei anneta toimituksen ulkopuolelle. Hän olisi syönyt itse ja antanut toisille. Sen sisäpuolella vanhukset vielä hoidetaan, kehän ulkopuolella apu ei enää riitä. Suomessa tekeillä oleva uusi kuntamalli suosii suuria kuntayhteisöjä. Kirjoita napakasti. 655 0095 Su 12 . 1,3kg Reino Väisänen 29 24 2 24 95 7 00 3 189 1390 489 350 Possun SUIKALEET -10-18% Etu K-Plussa-kortilla Valio Arki Edam 750g ja Arki gouda 625g Etu K-Plussa-kortilla 90 4 Etu K-Plussa-kortilla RS -37% Nautasika JAUHELIHA -46% Atria perinteinen karjalanpaisti 700g (5,70 kg) -16% Etu K-Plussa-kortilla Suomi, yks. Mummo hyräili tai lauloi tapansa mukaan. Lapsi sai siinä lämpimässä turvallisesti nukahtaa päiväunilleen. ?Isä ei koskaan tule enää kotiin.. Talvella pirtti oli kylmä ja lattialla kävi veto. Joskus sattui hiihtämään joku yksinäinen mummo talosta taloon ja poikkesi kotiimme. Taloudellisesti se voi olla hyvä asia. Näissä ihmiset kuitenkin etääntyvät toisistaan ja välit kylmentyvät. Osa nykynuorista haluaa kehittää oman mallin ja heitäkin yhteiskunnan tulisi kuunnella. Me ihmiset tarvitsemme toisiltamme laatuaikaa, etenkin lapset ja nuoret. Töitä riitti, kun isällä ja äidillä oli lapsia 12 sekä lisäksi kortteerissa olleet savottalaiset. Ihania hetkiä. Samalla tavalla kulki yksinäisiä miehiä, jotka tarjoutuivat isäntäväen avuksi vaikka hakkaamaan kessuja ?huhmareessa?. Nyt kyseinen päällikkö söi vain itse. 1950- ja 60-luvut olivat yhteiskunnassa hyviä nousun aikoja. Sitä sopivasti suosi pitkä koulumatka. Myöhemmin sodan jälkeen kansanhuolto rupesi avustamaan suurempia lapsiperheitä. Ei enää rahat riitä. Ihmiset eivät kanna enää vastuutaan omasta toimeentulostaan, kuten ennen. Kuhmossakin taajaman ympärillä on 15 kilometrin kehä. Tästä on muistikuvia. Yksinäiset vanhukset hoidetaan jossain päin Suomessa jo kellareissa ja edunvalvojat tulevat entistä tärkeämpään arvoon. Elämäni lapsuus- ja nuoruusvuodet koinkohtalaisen turvallisiksi pienessä ja vilkkaassa maalaisympäristössä. Kuitenkin ikuinen muistikuva jäi noin 3-vuotiaana, kun isäni lähti sotaan
maaliskuuta. Wild Taigan luonnossa maaliskuun loppuun kuuluvat teerensoinnin pulputus, metsojen siivenvedot ja ensimmäiset heräävät karhut. Luonnon tapahtumien ohessa tarjolla on muun muassa teatteria Suomussalmella ja valokuvia Vienasta Kuhmossa. Maito tuotti ison tilin Navetasta: Kuhmolaisten maitotilojen maito on suomalaisten juustojen ja elintarvikeviennin huippuraaka-ainetta. Huippulaatuista maitoa käytetään suomalaisten tunte ANTERO KOMULAINEN Perjantai: Vaarallisen voimakkaita puuskia Antero Komulainen antero.komulainen@almamedia.? Ilmatieteenlaitos antoi tälle perjantaille varoituksen tuulesta, joka voi olla voimakkuudeltaan yli 20 metriä sekunnissa. maaliskuuta ja Sommelon Uroshämärä tuo pitkää eeppistä runolaulua Sibelius Akatemian kamarimusiikkisaliin 28. maaliskuuta 2014 4 PUHEENAIHEET Kelirikosta uhkaa tulla vaikea Kainuussa kelirikkokeväästä on tulossa tavallista vaikeampi. Jos tukiperusteissa ei ole tapahtunut isoja muutoksia, Kuhmolainen maatalous on osaksi myös vientiala. Maidon loppuhinta oli hyvä vuonna 2013. Antero Komulainen antero.komulainen@almamedia.? Valio maksoi maidosta tuottajatiloille jälkitileineen 47,5 senttiä maitolitralta vuonna 2013. Omaa voittoa Valio ei tavoittele. Kuhmon maataloudessa pyörii rahaa maitotuloa enemmän. Vuotta aikaisemmin koko maatalouden tulot olivat Kuhmossa 15,2 miljoonaa euroa. Osuus maitotuotteiden viennistä oli lähes 95 prosenttia. Valio on suomalaisten maidontuottajaosuuskuntien omistama yritys, jonka tehtävä on jalostaa Valioryhmän omistajatuottajien maito mahdollisimman kannattavasti ja maksaa maidontuottajille kaikki toiminnan aikaansaama tuotto. Kuhmon kamarimusiikin karavaani vierailee Villa Gyllenbergissä 14. Litrahinta oli kaikkien aikojen korkein. Päivystävä meteorologi arvioi eilen perjantaipäivää, että jos ennuste toteutuu, tuollaiset puuskat saavat vahinkoa aikaan. ?Puiden oksia alkaa lennellä, arvioi päivystävä meteorologi. Ilmatieteenlaitos varoittaa, että Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa vaarallisen voimakkaan lännen ja luoteen välisen tuulen todennäköisyys on 70 prosenttia perjantaipäivästä perjantai-iltaan asti. Luvut ovat vuodelta 2012, sillä viime vuoden luvut valmistuvat vasta ensi marraskuuhun mennessä. Summassa on mukana 20 prosenttia sivuelinkeinojen osuutta ja 5 prosenttia metsätalouden osuutta, lisäksi puutahtatuotanto, kananmunatuotanto, lihan tuotanto ja suurimpana maidontuotanto. Vuosi sitten maitotulo oli 0,5 miljoonaa pienempi kuin tuorein maksettu koko Kuhmon maitotilit. Maataloustukineen maitotilojen tulopuolelle kertyi huomattavasti suurempi summa. Valio tiedotti, että sen osuus koko Suomen elintarvikeviennistä kohosi noin 40 prosenttiin. Silloin tuulen nopeus oli 8 metriä sekunnissa ja jo se kaatoi puita. Tuulen nopeus voi olla puuskissa 20 metriä sekunnissa. Sähköyhtiö Loiste Oy:ssä tilannetta on seurattu keskiviikosta alkaen eli heti kun tuulivaroitus Ilmatieteenlaitokselta tuli. Siellä nähtiin keskiviikkona, että mikäli perjantain tuulet toteutuvat ennustettuna, niin töitä on enemmän Kainuun länsiosissa. Yhtiössä seurataan tilannetta ja korjaustöihin on varattu resursseja lisää. Tuuli rauhoittuu perjantaiiltana, jolloin alkaa pakastua.. Valion tärkein tunnusluku on yhtiön aikaansaama maitotuotto ja sen perusteella maksettu tilityshinta. Tuulen nopeus voi olla puuskissa 20 metriä sekunnissa. Maan etelä- ja keskiosassa Ruukinrannan maisemassa näkyi jo paljon vettä keskiviikkona Kuhmossa. sekä Etelä-Lapissa vaarallisen voimakkaan lännen ja luoteen välisen tuulen todennäköisyys on 30 prosenttia perjantaipäivästä perjantaiiltaan asti. Tilanteen aiheuttaa normaalia nopeampi roudan sulaminen, mikäli sää jatkuu nykyisenlaisena. Pahimman pintakelirikon pitävät kurissa kuiva ja aurinkoinen sää sekä yöpakkaset. Kainuun maaperäolosuhteet ovat otollisia kevätkelirikolle. Tavoitteena on PohjoisPohjanmaan ely-keskuksen mukaan estää sorateiden rikkoontuminen kaikkein pahimpaan kelirikkoaikaan. Yleensä pahin kelirikko ei kestä kovin kauan, mutta lyhyenkin ajan kuluessa voidaan raskaalla liikenteellä tehdä merkittäviä vaurioita. ely-keskus neuvottelee kuljetusyritysten kanssa muun muassa puunkuljetusten ajoittamisesta siten, ettei kuljetuksia tehdä soratieverkolla kevään kelirikkokautena. Tuulen nopeus on päivällä hieman alle 10 metriä sekunnissa, mutta puuskissa paljon kovempi. Keskiviikko oli Kainuussa tuulinen. Maataloustukien osuus oli 4,98 miljoonaa. Jälkitilin osuus on 2,5 senttiä litralta. Kuhmossa tuotettiin maitoa viime vuonna 12,3 miljoonaa litraa 60 tilalla. Maatalouden välttämättömät kuljetukset, kuten maitokuljetukset, pyritään varmistamaan. Kuhmolaista kulttuuria Helsingissä Wild Taiga tuo maaliskuussa kulttuuria Helsinkiin. Pelkän maidonmyynnin summaksi tulee noin 5,8 miljoonaa. KUHMOLAINEN Perjantaina 14
maaliskuuta. Seuraavana päivänä 21. Monet nuoret kiittelivät sitä nuorten yhteistä kokoontumispaikkaa ja -mahdollisuutta. MARTTI HUUSKO Raja ja luonto teemana kiltapäivillä Martti Huusko martti.huusko@almamedia.? Kainuun Rajavartioston Kilta kokoontuu elokuun lopulla Kuhmoon. Käyttäjät näyttivät tyytyväisiltä. . maaliskuuta 2014 KUHMOLAINEN 5 MARJATTA KURVINEN ANTERO KOMULAINEN FAKTA Valio-konseni . päivänä on kulunut 75 vuotta talvisodan syttymisestä. Ilmanlaatua mittailtiin ja Yläkerrassa tehtiin noin 70 000 euron ilmastointiremontti tämän talven aikana. Yhtenä korvaavana tilana oli perjantai-iltaisin seurakunnan järjestämä nuorisokahvila. Valion toiminta tulouttaa Suomeen rahaa yli miljardin vuodessa. . Seuraava videokokous järjestetään torstaina 20. Ei ole vielä tyttöjä näky- nyt, kertoi vapaa-ajanohjaaja Irene Määttä 2 ensimmäisestä aukiolotunnista. Maanantaina kävijöille oli tarjolla kahvia, mehua ja keksejä. Maidontuotanto on tärkein maatalouden tulonlähde Suomessa. . Hallituksessa jatkavat edelleen Matti Halonen, Pentti Härkönen, Raimo Heikkinen ja Antero Ruuskanen.. Kaupunki ilmoittaa Yläkerran aukioloajoista lähiaikoina lisää. Eilen jatkon aukiolotunteja ei oltu vielä lyöty lukkoon. Kuhmon kaupungin vapaa-aikatoimen ja Kuhmon seurakunnan nuorisotyön oletetaan neuvottelevan yhteistyöstä ja jatkoaikataulusta tilojen käytössä Nuorisotila Yläkerta oli kiinni yli vuoden ajan. Perjantaina 14. Kuhmon maitotilojen tuottama maito kuljetetaan Pohjois-Savoon Valion Lapinlahden tehtaalle ja Pohjois-Karjalaan Valion Joensuun tehtaalle. Valio-konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 2029 miljoonaa euroa. . Luonnollinen vierailukohde onkin Vartiuksen kansainvälinen rajanylityspaikka, joka on Kainuun raja- kuussa järjestettävät kiltaillat Kalevalan Kuntoutuskodilla sekä erilaiset tutustumis- ja esitelmätilaisuudet. Marraskuun 30. Rajajoukkojen perinteitä kunnioittaen Kuhmon kiltaosasto on osaltaan mukana talvisotaan liittyvien tapahtumien ja tilaisuuksien järjestelyissä. vartioston suurin rajavartioasema mutta samalla paikka, jossa noin puoli miljoonaa ihmistä poistuu ja saapuu Euroopan unionin alueelta ja Suomesta. Lisäksi kiltapäivien aikana esitellään vieraille Kuhmon kansainvälisestikin huipputasolla olevaa luontomatkailua ja luontokuvausta. Kiltaosaston vuosikokous hyväksyi viime viikolla pidetyssä kokouksessaan toimintasuunnitelman. 19. maaliskuuta vietetään Rajavartiolaitoksen 95. Valio ja Valioryhmän tuottajat työllistävät kymmeniätuhansia ihmisiä ympäri Suomen . Lähde. - 31. elokuuta. Kiltapäiviä isännöivä Kuhmon osasto on valinnut tapahtuman teemaksi rajan ja luonnon. Pingispöytä on aivan uusi, muutoin peli- ja oleskelumahdollisuudet ovat entiset. Osa kalusteista on vielä kunnostettavana nuorten työpajalla ja ne saadaan sieltä lähiaikoina. Tänään Yläkerta on auki perjantaina kello 15 . Siihen sisältyy talvikaudella syys-touko- Vedenjakajalla Suomen ja Venäjän raja-alueella myös talvimaisemat tekevät vaikutuksen. Nykyaikaista tekniikkaa käytetään hyväksi myös Kainuun Rajavartioston Killan toiminnassa. Kajaanista, Suomussalmelta, Kuusamosta ja Kuhmosta tulevat vieraat viettävät kiltapäiviä 30. www.valio.? Aleksi Kyllönen, 16, oli melkein puolitoista vuotta nuorempi, kun hän edellisen kerran pääsi käymään Yläkerrassa pelaamassa biljardia. niin tukien osuus kuhmolaisessa maataloustulossa on ylittänyt viime vuonna 5 miljoonaa. emiin juustoihin, jotka ovat myös iso osa Suomen elintarvikevientiä. ItäMaito syntyi vuoden 2010 alussa, jolloin Alueosuuskunta Promilk, Kainuun Osuusmeijeri, Liperin Osuusmeijeri, Nurmeksen Osuusmeijeri ja Osuuskunta Idän Maito yhdistyivät. Valio tiedottaa, että Osuuskunta ItäMaidon omistavat maidontuottajat tuottavat noin 25 prosenttia Suomen maidosta. Valio on Suomen suurin maidonjalostaja, joka on toiminut suomalaisen maidontuotannon hyväksi jo lähes 110 vuotta. . ItäMaito myy keräilemänsä maidon jalostettavaksi Valio Oy:lle, josta Osuuskunta ItäMaito omistaa noin 27 prosenttia. Kuhmolaisesta maidosta tehdään enimmäkseen juustoja. Erovuorossa olleet hallituksen jäsenet Reino Huhtanen, Matti Klemetti, Kalevi Kukkaslahti, ja Jaakko Kyllönen valittiin uudelleen toimikaudelle 2014-2015. Molempia yksikköjä on kehitetty viime vuosina ja ne ovat alueillaan suuria työllistäjiä. Yläkerta avattu Nuorisotila: Yli vuoden tauon jälkeen käyttäjät takaisin nuorisotiloihin rauhalliseen tahtiin Antero Komulainen antero.komulainen@almamedia.? Nuorisotila Yläkerta avasi ovensa viime maanantaina iltapäivällä. Ensimmäisen tunnin aikana siellä oli vielä hiljaista, mutta kello 17 aikoihin siellä pelaili 12 poikaa. Tilat olivat valoisat ja sisäilma tuntui paremmalta kuin ennen remonttia. Kiltaosastojen jäsenet Kuhmossa, Suomussalmella ja Kuusamossa voivat osallistua Kajaanissa järjestettäviin tilaisuuksiin videoyhteyden avulla. juhlapäivää. Oman toiminnan lisäksi kiltaosasto osallistuu toimintansa aloittaneen Raja- ja merivartiojoukkojen perinneyhdistyksen tilaisuuksiin. Vuosikokouksessa osaston puheenjohtajaksi valittiin edelleen Martti Huusko
Maksujen kääntöpuolena on, että ensin palveluista kerätään verot ja sitten vielä maksut päälle. ANTERO KOMULAINEN Eilen talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 74 vuotta. Hän toteaa tilanteen tulleen eurooppalaisille aikamoisena yllätyksenä; kahden tunnin lentomatkan päässä Helsingistä tapahtuu odottamattomia. . Paikallislehdet keräävät yhteensä 1,9 miljoonaa suomalaista lukijaa. . Ukrainan tilanne totta kai huolestuttaa koko maailmaa, mutta ei tämä ole erityinen pelonaihe Suomelle, hän tyynnyttää ja toivoo, ettei talouspakotteisiin tarvitsisi mennä, koska ne iskisivät eritoten Suomen yrityselämään. Kotimaisista tapahtumista puhuttaessa presidentti Sauli Niinistö on tyytyväinen, että sote- ja kuntauudistuksissa näytetään päästävän nyt eteenpäin. On ennen muuta nuorten, vanhempien ja lähiympäristön vastuu, ettei ketään kiusata, tasavallan presidentti toteaa. Se on perivastuutonta hommaa nuorelta, purkaa omia traumojaan toiseen. Viimeaikaista keskustelua lasten huolenpitovelvollisuudesta iäkkäitä vanhempiaan kohtaan Niinistö pitää tervetulleena, vaikka ei lakisääteisiin pakotteisiin lähtisikään. . Presidentti katsoo paikallislehtien edustavan ihmisille elämän vakautta. . Hän kuitenkin muistuttaa, että monet ihmiset tekevät paljon vapaaehtoistyötä syrjäytymisen estämiseksi. Sitä, miksi hänen syrjäytymistä vastaan suuntaamansa, Ihan tavallisia asioita ? kampanjansa viesti haluttiin ymmärtää osin väärin, hän oudoksuu. Niinistön mielestä koulukiusaamisen torjuminen on eräs syrjäytymistä tehokkaasti estävä asia. . Hän toteaa, että olemme tottuneet ilmaispalveluihin, emmekä välttämättä osaa arvostaa niitä, mutta ei silti innostu ajatuksesta, että keski- ja hyvätuloisilta alettaisiin periä merkittävästi enemmän maksuja kunnallisista palveluista. . Joku voisi sanoa, että oli jo aikakin. . Olen pyrkinyt viemään eteenpäin sitä viestiä, että on tärkeää, että joka puolella Suomea on suomalaisia. Syrjäytymisestä puhuttaessa presidentti huomauttaa olevan ongelma, että hyvinvointiyhteiskunnassa jotkut jäävät kauas taakse, ja ero kasvaa hyvinvoinnin lisään- tyessä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi paikallislehtien päätoimittajia Mäntyniemessä perjantaina 7.3. . Olemme nyt vuoden 2006 tasolla, ja kyllä jokainen meistä siitäkin hengissä selvisi. Presidentti kertoo havainneensa, että kun hyviä aikoja on kestänyt 5 vuotta, kohtuullisuudentaju katoaa. . ?Se on vahva linkki ihmisille; paikallislehdet rakentavat luottamusta siihen, että onhan tässä kaikessa tulevaisuutta?, presidentti totesi. . Emme tiedä mistä se tulee, mutta se tulee. Niinistö ilmaisee huolensa Suomen julkishallinnon elämisestä velaksi. Suomessa ilmestyy 160 tilattavaa paikallislehteä. . KUHMOLAINEN Perjantaina 14. Hän oli 8 henkisen perheen mukana evakossa Ylivieskassa. . maaliskuuta 2014 6 PUHEENAIHEET Presidentti kannattaa kuntauudistusta ARTO ERKKILÄ/POHJANKYRÖ-LEHTI A Se on perivastuutonta hommaa nuorelta, purkaa omia traumojaan toiseen.? Vierailu: Sauli Niinistö haluaa, että koko Suomi pidetään asuttuna Minna Ala-Heikkilä minna.ala-heikkila@almamedia.? Presidentti Sauli Niinistö aloittaa tapaamisensa paikallislehtien päätoimittajien kanssa Mäntyniemessä tarttumalla Ukrainan tilanteeseen. Iso osa heistä siirtyi sen jälkeen kahvitilaisuuteen Ikolan pappilaan. Iivantiirasta kotoisin oleva Eino Pikkarainen, 85, oli 11-vuotias ja evakossa, kun talvisodan rauha tuli. Nimesimme hänet rauhan enkeliksi. Presidentti Sauli Niinistön mielestä kunta- ja soteuudistuksissa on jo aika päästä eteenpäin ja uskoo, että jos sote-uudistus saadaan eteenpäin, kuntauudistuskin etenee. koska tärkein on kuorittu pois, Niinistö lausahtaa. Hän ottaa joitakin virtauksia vastaan uivan selvän kannan siihen, että koko Suomi on suotavaa pitää asuttuna. . Tilanne kyllä näyttää hiukan ongelmalliselta, Niinistö myöntää. Tasavallan presidentti rauhoittaa Suomen turvallisuudesta huolestuneita suomalaisia: . Kuhmon sankarihaudalla laskettiin aseveljien ja kaatuneitten omaisten seppele, jonka laskivat Aarne Pulkkinen, 89, Juuso Haverinen, 92 ja Heikki Pitäjämäki. Lyhyessä hartaustilaisuudessa puhui kirkkoherra Timo Suutari. Sankarihaudalla seppeleenlaskua seurasi noin 50 hengen yleisö. Muistan kun eräs nainen juoksi siellä kylän keskustasta Kalajoelle päin ja huusi, että sota on loppunut ja rauha on tullut. Hän kertoo kantansa uudistuksiin lausahtamalla: FAKTA . Aseveljien ja kaatuneitten omaisten seppeleen laskivat Kuhmon sankarihaudalle Heikki Pitäjämäki (oik) sekä veteraanit Aarne Pulkkinen ja Juuso Haverinen.. Seuraava kupla on aina kypsymässä jossain. Toivottavasti ratkaisuja kevään mittaan tulee, koska niitä Suomen tulevaisuus välttämättä tarvitsee. Hän aprikoi, että jos soteuudistus saadaan eteenpäin, kuntakysymyskin ratkeaa, koska sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat kiinni suurimmat rahat. . Että lailla sanottaisiin ihmisille, että välittäkää vanhemmistanne, hän hymähtää. Niinistö toteaa Suomen joutuneen taantumaan Euroopan maista viimeisten joukossa, ja pahoittelee nyt näyttävän siltä, että se tulee sieltä viimeisenä myös ulos. Hän kuitenkin lohduttaa: . Hänen ääneensä tulee ripaus tuohtumusta, kun hän toteaa: . Uskon, että jos soteen saadaan ratkaisu, kuntaratkaisun merkitys vähenee, Talvisota päättyi 74 vuotta sitten Antero Komulainen antero.komulainen@almamedia.? Kuhmon kirkonkellot soivat eilen ennen kello 11:n alkaneita juhlallisuuksia, 74 vuotta myöhemmin talvisodan päättymisen hetkestä
Perjantaina 14. maaliskuuta 2014 KUHMOLAINEN 7 Hinnat voimassa Kuhmon S-marketeissa pe?su 14.?16.3. 1 Kainuulainen 0 95 Atria Perhetilan Broilerin fileesuikaleet 300-400 g (6,50-4,88/kg) Hinta voimassa Kuhmon S-marketeissa pe?su 14.?16.3. 0 95 85 /kg Jonagold Omena 1-lk, Alankomaat Hyvärisen Leipomo omo om mo Jyväpalat 255 g (7,23/kg) Hinnat voimassa Kuhmon S-marketeissa S-ma arke maaliskuun ajan. 0 95 /kg Rainbow Banaani 1-lk, Costa Rica 5 2 pkt/talous 90 S-Etukortilla 3.?31.3.2014 Atria Gotler kinkkumakkara tanko 1 kg S-Etukortilla ti 3.2014 3.?31.3.2014 1 99 Valio Normaalisuolainen meijerivoi 500 g (3,98/kg) S-Etukortilla 3.?31.3.2014 Kainuulainen 7 29 Serla Wc-paperi keltainen 24 rll/pkt (0,30/rll) Etusi 27 % 1 29 Etusi 40 % Konapin Kanala Kananmunat M 10 kpl 580 g (2,22/kg) Ilman S-Etukorttia 1,79 (3,09/kg) 2 99 Porokylän Leipomo Karjalanpiirakat 600 g (4,98/kg) Ilman S-Etukorttia 4,99 (8,32/kg) Etusi 44 % 1 49 Atria Hiillos grillimakkara 400 g (3,73/kg) Ilman S-Etukorttia 2,69 (6,73/kg) ABC-Lohtajan S-market palvelee joka päivä klo 6?24. Palvelemme arkisin 8?21, lauantaisin 8?18, sunnuntaisin 12?18 Vuokatti la 8?20, Kajaanin Laajankangas ja Kuhmon Koulukatu la 8?21 ja su 12?21.
maaliskuuta 2014 8 PUHEENAIHEET Kaadettu puu on jo myyty MATTI SIPILÄINEN Kuhmolaisesta sahatavarasta tehty pergola Kreikassa. MATTI SIPILÄINEN Puusta 5: Sahatavara menee ympäri Suomen, Välimeren ympäristöön ja Kauko-Itään saakka Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.? Kuhmo Oy:n sahan myyntijohtaja Matti Sipiläisen työhuone heiluu, kun parin seinän takana sahataan isoa tukkia. Ikkunan alla näkyy sahatun tavaran varastoa, jonka Sipiläinen pyrkii pitämään mahdollisimman pienenä. Puuta ei sahata varastoon. Kuhmo-yhtiön kuljetukset muodostavat meille ensiarvoisen tärkeän rungon, luonnehtii toimitusjohtaja Tuomo Kyllönen. Kuhmo Oy:n kasvu on kasvattanut myös Peura-Transia, mutta yritys on laajentanut toimintaansa myös muuhun kuin sahatavaran kuljetuksiin, ettei olisi yhden ?puujalan. Ihmeen hyvin kävi, sa- ren ympäristön. Tuotteita menee paljon Välimeren alueella Egyptin ja Israelin lisäksi myös Tunisiaan, Algeriaan, Marokkoon, Turkkiin, Espanjaan ja Kreikkaan. Nykyään tuotteita menee varsin paljon Kauko-Itään. Japanin osuus viennistä on jo kymmenisen prosenttia, Kii- noo Sipiläinen nyt. Edelleenkin Kuhmo Oy:n on Peura-Transin selvästi suurin asiakas. . varassa. Sahatavaraa yhtiö kuljettaa vientisatamiin, eniten Loviisan Valkoon. Egypti on yhä suurin, ja sen markkinoita varten tehdään Kuhmo Oy:n pienpuulinjalla sitä kuulua egyptinparrua. . Tyypillise- nä esimerkkipäivänä keskiviikkona 5. Heistä 65 . Suurin osa tuotteista menee pitkäkestoisille asiakkaille. Sitä on nytkin tuhat kuutiota pihassa lähdössä, Sipi- Ismo Kilpeläinen tarkistaa AA-Puulla, että sydänpuoli on kaikissa terassilaudoiksi höylättävissä puissa samaan suuntaan. Hannu Gröhnin ja Ismo Kilpeläisen kollega Israelissa höylää Kuhmo Oy läinen kuvaa egyptinparrun volyymiä. Sipiläinen oli viime kesänä kesälomalla, kun Egyptin presidentti Mohamed Mursi syöstiin vallasta. Baltian maiden osuus on kasvanut. Kuhmo Oy ei kuitenkaan myynnissään ryntäile. Jo siinä vaiheessa, kun Yrjö Piiraisen ajama moto metsässä katkaisee sahalle päätyvän puun, on tiedossa, mitä puusta tehdään ja minne se tuote on myyty. Tuotevalikoima Kuhmo Oy:n sahalla on Suomen monipuolisin. Se aiheuttaa tuotannolle haasteita, mutta toisaalta osaltaan mahdollistaa sahan tasaisen käynnin. Mutta uuttakin haistellaan koko ajan, seuraavaksi Intian MARJATTA KURVINEN Parikymmentä kuljetusta joka päivä Marjatta Kurvinen marjatta.kurvinen@almamedia.? Kuopiolainen Pasi Loponen hakemassa Peura-Transin autolla sahatavarakuormaa Kuhmosta. Peura-Trans Oy kuljettaa Kuhmo Oy:n kaikki kotimaahan menevät kuljetukset ja suurimman osan satamiinkin johtavista kuljetuksista. Yritys perustettiinkin aikanaan Kuhmo Oy:n kuljetuksia varten. Lisäksi kotimaassa sahatavaraa menee Tammisaaren ja Sodankylän väliselle alueelle. 70 on tekemisissä Kuhmon puutavaran kanssa ja heistä taas puolet on kuhmolaisia tai kainuulaisia.. Vain yksi laivaus siirtyi kuukaudella. Myyntijohtajan täytyy seurata kohdemaidensa politiikan ja taloudellisen tilanteen kehitystä ennakoidessaan markkinoiden kehittymistä. Kuhmo Oy:n tuotannosta yli puolet menee ulkomaille ja viennistä yli puolet Välime- nan vähän alle 10 prosenttia. Perinteisistä vientimaista ovat mukana Ranska ja Englanti. Kesälomaa sävytti jännitys siitä, miten Egyptin käy ja miten sahatavaran markkinoiden siellä käy. . KUHMOLAINEN Perjantaina 14. maaliskuuta Valkoon lähti 8 kuljetusta, 1 Kotkaan, 4 Raaheen ja loput Joensuuhun, Ouluun, Valkealaan, Tampereelle ja Kolhoon, jossa sijaitsee kyllästämö, yhteensä parikymmentä eri autoa. Peura-Trans työllistää hieman yli 100 henkilöä, joista 90 kotimaassa. Jos yhden tuotteen markkinat hyytyvät, voi tukin sahata eri sahausasetteella ja myydä sahatut tuotteet toisaalle. . Maailman markkinoilla on aina Kuhmo Oy:n kokoinen aukko, sanoo Sipiläinen. Myynnin kulmakivi on, että käytettävissä oleva raakaaine sahataan oikeiksi tuotteiksi, oikeaan aikaan ja oikeille markkinoille. A Maailman markkinoilla on aina Kuhmo Oy:n kokoinen aukko.? Kuhmo Oy:n sahatavarasta ikkunaluukku Brittein saarilla. MARJATTA KURVINEN Matti Sipiläinen myyntijohtaja, Kuhmo Oy Kun Markku Kauppinen pari viikkoa sitten ohjasi sahalinjalla tekemään mäntytukeista lankkua Tunisian markkinoille, oli myyntijohtaja Sipiläinen jo monta myyntiaskelta edellä eli Israelissa. Israel on noussut viime aikoina sahan tuotteiden toiseksi suurimmaksi vientimaaksi
Kuhmo Oy myi viime vuonna sahatavaraa 376 000 kuutiota. Koko Suomen sahatavaran tuotanto oli vähän yli 10 miljoonaa kuutiota. . klo 18.00 Kuhmo-talo, Kuhmo Mukana artistiystävät mm. AMADEUS LUNDBERG JENNA BÅGEBERG KULKURIVELI JAMI Konsertin juontaa ystävä ILKKA VAINIO Katso konserttikiertueen tiedot: JALKANEN.FI FACEBOOK.COM/J.JALKANEN.OY ! i s e e t i p i l e i m o r r Ke Mikä ärsyttää? Risuja ja ruu suja? Mikä pännii? Lähetä tekstari Kirjoita alkuun KUH ASIA, sitten välilyönti ja sen jälkeen mielipiteesi. Täysinä, 45 . AA-Puu on samalla Kuhmo Oy:n kuusisahatavaran suurin yksittäinen asiakas. Samalla tontilla AA-Puun kanssa sijaitsee samaan yritysryppääseen kuuluva Puu Hanski, jonka kautta kuhmolaisetkin voivat ostaa Kuhmo AA-Puu jalosti viime vuonna 38 000 kuutiota puutavaraa, josta osa tehty muidenkin kuin Kuhmo Oy:n toimittamasta sahatavarasta. Perjantaina 14. Kaikki Kauko-Itään menevä tavara menee konteissa, Pohjois-Afrikkaan bulkkilaivauksena, jossa arvokkain puutavara lastataan ruumaan alimmaiseksi, muu sen päälle. . Sahalta lähtee kotimaan markkinoille 60 rekka-autollista sahatavaraa Peura-Transin kuljettamana viikossa. . Kuhmo Oy:n tuotteista valmistetaan myös Japanin markkinoille liimapalkkia. Tuotantoa menee paljon myös höyläämöihin, joista sahan suurin höyläämöasiakas on vain puolen kilomet- rin päässä. Valtakunnallisten vähittäismyyjien valikoimissa Tammisaaresta Pelloon on Kuhmo Oy:n tuotteita. Sahatavaraa menee esimerkiksi pakkausteollisuudelle eli kuormalavoiksi, kyl- lästämöille terassilaudoiksi, hirsitalotehtaille, höyläämöille ulkovuoraukseen ja kattoristikkotehtaille. 50 kuutiota sahatavaraa vetävinä kontteina mitattuna esimerkiksi Japaniin lähti viime vuonna 400, Kiinaan 200, Israeliin 500 ja Egyptiin yli 1000 konttia (Egyptiin tavara ei tosin mene konteissa). Oy:n sahatavaraa, sillä omaa vähittäismyyntiä sahalla ei ole. y:n sahatavaraa, jonka laivausmerkki on URSUS. markkinoita. Kotimaahan tuotteista menee edelleen yli puolet. Se on Hannu Gröhnin luotsaama Kuhmon AA-Puu Oy. Töitä tehdään kahdessa, osittain kolmessa vuorossa ja suurin osa ulkoverhouslaudoista myös maalataan. Päämarkkina-alue AAPuulla on Jyväskylän eteläpuolinen alue. maaliskuuta 2014 KUHMOLAINEN 9 MATTI SIPILÄINEN FAKTA KEVÄT 2014 . Tilanne on sama kuin Kuhmo Oy:lläkin. Vaikka Kuhmossa toimitaankin raaka-aineen keskellä, ihmisistä ollaan kaukana ja markkinoista katsoen ihan perillä. . Eipä haittaisi, jos kuljetustuki säilyisi, Sipiläinen sanoo. HÄNEN ORKESTERINSA JANI JALKASEN JOHDOLLA Su 16.03. Yhtiö on myös teettänyt alihankintana rahtihöyläystä vuosittain yli 3 000 kuution verran. AA-Puu työllistää yrittäjät mukaanlukien 18 työntekijää. Lähetä viesti numeroon 17192 +,,+'27 7HUYHWXORD NLVDLOHPDDQ NRNR SHUKHHQ YRLPLQ .HVNLYLLNNRQD NOR .DOHYDODQ KLLKWRNHVNXNVHVVD ,OPRLWWDXWXPLQHQ RVXXVSDQNNLLQ PDDQDQWDLQD PHQQHVVÁ NXKPRQ#RS IL WDL SXK .LVDMÁUMHVWHO\W .XKPR 6NL U\ MARJATTA KURVINEN Sahatavarakuljetuksissa olevista autoista puolen asemapaikkana on Kuhmo. Satamista, Loviisan Valkosta, Kotkasta, Kalajoen Rahjasta, Oulusta ja Kokkolasta, tuotteet menevät joko konttikuljetuksina tai bulkkilaivauksena eteenpäin. Kyseisissä autoissa on kainuulaiset, useimmiten kuhmolaiset kuskit. Anita Tampio toimii ajojärjestäjänä Peura-Transilla ja pyrkii optimoimaan ajot niin, että ainakin tyhjänä ajoa tulisi mahdollisimman vähän. Olosuhteiden, lähinnä kuljettajien ajo- ja lepoaikasäädösten takia Peura-Transin kuljettajia ja autoja on Suomessa noin 10 eri paikkakunnalla, joissa auto vaihtaa kuljettajaa. Jos yksi kuljettaja veisi autollaan lastin Varsinais-Suomeen saakka, tarvittaisiin jo useampi pitkä lepoaika. Myös auto seisoisi pitkiä aikoja, ja toiminnan tehokkuus vähenisi. Samasta syystä myös Valkon kuljetuksissa kuljettaja vaihtuu matkalla. Autoja ei kannata ajattaa tyhjänä, ja siksi esimerkiksi Valkoon sahatavaraa vienyt auto ottaa paluukuljetuksia ja saattaa palata asemapaikkaansa mutkan kautta. Meno- ja paluukuljetusten palapeliä pyörittävät PeuraTransin ajojärjestelijät, joiden työhuoneen seinälle on heijastettu kuva siitä, missä autoja milloinkin liikkuu. Ajojärjestäjien, tällä kertaa Anita Tampion ja Jani-Matti Malisen, tehtävänä on optimoida autojen ajoreitit. Mutta tyhjänä ajoakin tulee väistämättä ainakin vähän, sillä Kuhmoon on autoilla on kovin vähän tuotavaa. .LOSDLOXQXPHURW NLVDSDLNDOWD HQQHQ KLLKWRMHQ DONXD 3DONLQWRMHQMDNR NLOSDLOXQ SÁÁW\WW\Á .DLNLOOH KLLKWÁMLOOH RVDOOLVWXPLVSDONLQWR +LLKWRW\\OL YDSDD 6DUMDW V\QW\PÁYXRVLWWDLQ W\WÓLOOH MD SRMLOOH RPDW VDUMDW s QXRU P s P s P s P /DQNDSXKHOLPHVWD VRLWHWWDHVVD b SXKHOX b PLQ KLQWD VLV DOY Q. Suomen satamista laivat menevät pääosin Rotterdamiin, jossa tavara lastataan suuriin kolmen jalkapallokentän kokoisiin valtamerilaivoihin.
0DWNDSXKHOLPHVWD VRLWHWWDHVVD b SXKHOX b PLQ KLQWD VLV DOY Q
Toiset aloittivat työt heti. Ripeästi torni nousi vii- Kuhmolainen tanssi näkyvästi Kajaaniin Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@almamedia.? Kuhmolainen tanssi näkyy monen esityksen voimin Kajaanissa huomenna lauantaina järjestettävässä tanssitapahtumassa. Nämä kuuluvat 10 . Torni seisoi neljän rautajalan varassa. Näiden rautatankojen asennus oli millimetrin tarkkuudella tehtävää työtä, koska niihin kiinnitettiin tornin jalassa olevat valmiiksi Reijitetyt raudat. Lokakuussa 1966 tuli 4 miehen porukka pystyttämään tornia. Rautaosat tuotiin kuorma-autolla Pyhännältä Juntinvaaralle. Reino Komulaisen rakennusliikkeen miehet valoivat betonista tornin jalustan. Sillä vaaralla on korkeutta 295,5 metriä. 15-vuotiaiden nykytanssisarjaan. Kuhmon kansalaisopiston nykytanssi 1 -ryhmältä on kaksi esitystä 16 . Torni oli varmaankin annettu urakalla purettavaksi, koskapa osa rautatolpista oli katkottu hitauspillillä. Rautaosat oli valmistettu Valmetin Rautpohjan tehtaalla Jyväskylässä. ?Allu. 20-vuotiaiden sarjassa. 60-luvun puolivälin jälkeen rakennetusta t 80-luvun alussa se ja tornin ympäristö oli Arvottomat-elokuvassa yhtenä tapahtuma- ja kuvauspaikkana. SOTTIISIMOVES reografiasta ja ohjauksesta vastaavat Saara Kyllönen ja Taru Kyllönen. SottiisiMovesille osallistuu noin 3 500 tanssijaa, ja sinne odotetaan tulevaksi SottiisiMoves -tapahtuma on kesäkuussa Tampereella. noin 40 000 vierailijaa. Festivaalilla kohtaavat eri tyylit ja tekijät ja se on avoin kaikille tanssilajeille. Nuorten valtakunnallinen tanssin tapahtuma Moves kokoaa tanssijat kolmen vuoden välein Nuoren Kulttuuri -säätiön tanssin katselmukseen. SottiisiMovesissa yhdistyvät kansainvälinen kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisi ja valtakunnallinen Nuori Kulttuuri Moves -tanssikatselmus. SottiisiMoves järjestetään Tampereella 11.-15. maaliskuuta 2014 10 ELÄMÄNMENO Juntin tornin pystytys Urakka: Metsähallitus antoi 1966 urakan Juntin palotornin pystytyksestä Metsähallitus rakensi valtion maille palotorniverkoston metsäpalojen torjuntaa varten. Jalustarakenne piti tehdä lujaksi, ettei torni tuulella kaadu. Peruskallioon porattiin reiät, joihin työnnettiin paksut rautatangot. Palovartija saattoi tornista tähystää, näkyykö lähiseudulta savuja. Yksi monista torneista sijaitsi Juntinvaaralla. Se on Kuhmon korkeimpia maastokohtia. Rajan varressa Pihlajavaara on korkein maastokohta Kuhmossa. Porukka lähetti yhden miehen Kuhmon kirkonkylään rahan ja punaviinin hakuun. Ryhmä osallistuu nykytanssiarjaan esityksellä Täällä pohjantähden alla ja showtanssisarjaan Applausella. Kuhmon Kivattarien ja Kuhmon kansalaisopiston nykytanssi 1 ryhmien ko- Kuhmon itäosassa sijaitseva Juntin torni on myyty vuosia sitten, mutta sitä ei ole siirretty pois. Tangot jäivät valun sisään. Kerran kuitenkin tuli työmaalla pysäytys. oli porukan hitsari ja johtaja. Tornin pystytys eteni aika ripeästi. Porukalla oli rahat loppuneet ja myös punaviini. Ritva Kuha taas vastaa Kuhmolaisen Tanssin Ystävien ryhmän ohjauksesta ja koreogra?asta. Aluetapahtumat edeltävät valtakunnallista, Tampereella kesällä järjestettävää Pohjoismaiden suurinta tanssitapahtumaa SottiisiMovesia. Aluetapahtumista tuomaristo valitsee esiintyjät Tampereelle. Kyseessä on iso tanssifestivaali. Torni sijaitsi kuitenkin yksityismaalla, mistä se jouduttiin purkamaan. Vuonna 1966 alettiin valmistelemaan uuden tornin tekoa Juntintien itäpuolelle valtion maalle. Pyhännällä oli raudasta tehty torni käynyt tarpeettomaksi. vaaralla on korkeutta 307, 2 metriä. Kyseessä on Moves 2014 -Kainuun aluetapahtuma Hauholan koululla. Kuhmosta on paikalla ryhmiä yhteensä viidellä esityksellä. Kuhmon Kivattarilta tanssitapahtumaan osallistuu nuorten tanssiryhmä ohjel- milla Russian Roulette ja Levottomat jalat. Kuhmolaisen Tanssin Ystävien ryhmä esittää Heimo Tanssin. KUHMOLAINEN Perjantaina 14. kesäkuuta 2014 . Siellä on nähtävillä tansseja laidasta laitaan, niin katutanssia, balettia kuin show- ja kansantanssiakin.. Ulvinsalon luonnonpuistossa on myös muutamia vaaroja, jotka ylittävät 300 metriä. Juntinvaarassa oli puusta rakennettu puutorni. Metsähallitus oli antanut urakalla tornin pystytyksen oululaiselle rakennusliikkeelle. Torniin ei syksyn tuulissa voinut nousta ilman punaviiniä. Puolen päivän tienoilla tuli tieto, että rahalähetys oli tullut postiin
Noin 10 hehtaarin alueella tuli oli levinnyt maatulena. mestari oli kuulu arvostaan. Peuroja on kuitenkin edelleen Sotkamon puolella, Sumsalla, Sotkamon taajaman läheisyydessä, Tipaksella ja siitä lännempänäkin. Metsäpeurat laiduntamassa tiistaina Sotkamossa. Vuosi sitten Suomenselän ja Kainuun metsäpeurakannat arvioitiin helikopterilentolaskennalla maaliskuun alkupuolella. Molemmilla alueilla kannan havaittiin pysyneen vakaana edellisiin lentolaskentoihin verrattuna. Metsäpeurojen talvikannat arvioitiin lentolaskentana edellisen kerran Suomenselällä 2011 ja Kainuussa 2012. Suomenselällä nähtiin talvella 2013 1 065 yksilöä, joista vasoiksi tunnistettiin 15 prosenttia. Kainuussa laskettiin 793 yksilöä, joista vasoja oli 15,5 prosenttia. He epäilivät savun tulevan naapurin puolelta. Lopulta kuitenkin selvisi, että metsäpalo on Suomen puolella ja paikkana Palovaa- ra aivan rajan läheisyydessä. Aluemetsänhoitaja Seppo Aho soitti iltayöstä, että pitää heti lähteä tarkistamaan tilanne. varsinkin, kun tilaa ylhäällä oli alle 4 neliömetriä. Keväällä 1967 Jussi Harkonen ja Toivo Huotari lupautuivat tornin kopin tekoon. Se oli monivaiheinen työmaa. Jälkikäteen arvioituna tavarat olis saanut kerralla Aug. Siirryttiin ilmasta käsin suoritettavaan valvontaan 1970-luvun alkupuolella. Lopulta viimeinenkin pelti tuli ja saatiin torni valmiiksi. Sovittiin vartiolla, että ampuvat palopaikalla 3 merkkilaukausta noin 2 tunnin päästä. Ikimetsässä kävely oli mielenkiintoista. Alkoi tulla savuhavaintoja paikallisilta asukkailta. Hän kertoi laskeneensa laskutikun kanssa, että ne riittävät. maaliskuuta 2014 KUHMOLAINEN 11 ARKISTOKUVA/LIISA LAITINEN ARKISTOKUVA/VILLE-PETTERI MÄÄTTÄ meiselle tasanteelle saakka ? 24 metrin korkeuteen. Metsähallitus oli kouluttanut minut Paloopistossa 2 viikon kurssilla metsäpalojen sammutusta varten. Edellisenä vuonna Kainuun metsäpeurojen määrä oli lentolaskennan mukaan 840 yksilöä. Kainuun ja Venäjän Karjalan metsäpeurat ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Suomen metsäpeurakannan kokoa ja liikkumistraditiota on tutkittu kattavasti, mutta vastaavaa tietoa ei ole saatavissa Venäjän metsäpeuroista.. Tornin latvaan tuleva koppi ei kuulunut pystytysurakkaan. Sanoin, että kopin rakentaminen saa jäädä seuraavaan kesään, koska liukkaiden rautojen päällä työskenteleminen 24 metrin korkeudessa oli liian vaarallista. . Päämestari oli Oulussa. Suurten metsäpalojen määrä on vähentynyt. Kohti palopaikkaa pitkin Ulvinsaloa Ikimetsässä: Metsäpalo valtakunnanrajalla ja lähin tie oli 7 kilometrin päässä Erikoinen metsäpalon sammutus metsämiesurallani oli Ulvinsalon luonnonpuistossa. Kova ukkosrintama kulki venäjän rajalla. Muut rajamiehet lähtivät vartiolle. palatessa he pilkottivat polun seudun, jotta seuraavan porukan ei tarvitse suunnistaa. Kesälomaani meni siinä vartiointitehtävässä yli viikko. Vaellus on hieman ennenaikaista. Piti soittaa mestarille vajauksesta. Sammutustyö kuului paremminkin luontaisetuihini. Metsäteiden rakentaminen lisääntyi, mikä helpotti palopaikalle pääsyä huomattavasti. Jaakko Peura, Kuhmo ARTO JUNTUNEN Metsäpeurojen lentolaskenta ei toteudu Martti Huusko martti.huusko@almamedia.? Kainuun metsäpeurojen lentolaskenta jää tällä kertaa tekemättä. . Rajamiehillä oli radioyhteys palopaikalle. Ei siellä kuulunut pikkulintujen eikä muidenkaan metsänasukkaiden ääniä. Kyllä matkan aikana mitoitus meni kohdalleen. Kun olin lähellä palopaikkaa, rajamiehet ampuivat merkkilaukaukset. Tähän päättyi Juntin tornin tarina. tornista on katseltu maisemia ja Jaakko Peura, Kuhmo Metsäpalopaikkojen lähelle pääsee nykyään sammutuskalustolla nopeasti metsäautotieverkostoa pitkin. Sieltä sain tarkempia tietoja palopaikasta. Väliin savut katosivat ja kyselin niistä rajaviranomaisilta. Ei tarvinnut enää palkata sadesäällä valvontaa torneihin. Elokuussa 2013 käydessäni Juntin tornin luona, tornissa oli lappu, jossa luki, että torni oli myyty. Kaikki tavarat oli kannettava ylös. Tavaroiden tilaaminen oli monimutkaista. Korhoselta ilman laskutikkua laskemallakin. Kehitys meni kulonvalvonnassakin eteenpäin. Savu oli laskeutunut maahan saakka ja se hämärsi heinäkuun yössä yhä pahemmin kartan lukua. Syvä oli hiljaisuus ikimetsässä. Aluemetsänhoitaja Aho piti tuota tarjousta liian kalliina. Aluemetsänhoitaja Aho sanoi, että Juntintornin koppi tehdään hoitoalueen toimesta. Pääasiassa paikalliset ilmailukerhot suorittivat valvontaa. Myös 2 rajamiestä jäi paikalle radion kanssa. Uutta lomaa ei annettu. Sanottiin, että se kuuluu virkatehtäviini. Lähin tie sijaitsi 7 kilometrin päässä paloalueesta. Siinä sitä sai olla tarkkana, ettei kävele rajan yli naapurin puolelle. arvonimen. Ympärysseiniin tulevat pellit tulivat, mutta ne eivät riittäneet kuin puoleen väliin. Tornin pystyttäjät veivät vinssit ja vaijerit mukanaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan lentolaskennasta luovuttiin tänä vuonna lumiolosuhteiden vuoksi. Luotettavaan laskentatulokseen pääseminen edellyttää huomattavasti enemmän lunta. Peurat ovat havaintojen perusteella levittäytyneet nyt hieman laajemmalle ja pieniä merkkejä paluusta kesälaitumien suuntaan on jo näkyvissä. . Oli alettava miettimään paloalueen jälkivartiointia. Soitin Aholle, että pitää kerätä vartioryhmä Hukkajärven miehistä. Ontojärven rantamaisemat sekä saaret ja monet muut alueet ovat lumettomia, joten syötävää löytyy. Jäätäkin on paikoin hyvä liikkua ainakin rantamaisemissa, toteaa tutkimusmestari Arto Juntunen RKTL:stä. Onko siirtyminen vielä py- syvää, jää Juntusen mukaan nähtäväksi. Peuroja on parhaillaan matkalla Sotkamosta Kuhmoon ja niitä on jo Katermassa, Hietaperän suunnalla ja Kuhmon taajaman läheisyydessäkin. Eväitä pitää ottaa mukaan ja teltta, jossa osa saa yöpyä, kun toiset vartioivat. Perjantaina 14. Hän antoi kopin rakentamisen minun tehtäväkseni. Miehet tarjoutuivat tekemään kopin 3 000 markalla. Hän oli saanut ?valtakunnan mestarin. Lähdin puolen yön maissa Kiekinkosken vartiolle. Hyvät kelit ja helppo ruoan saatavuus houkuttelee peuroja jo Kuhmon suuntaan
Emäntä kysyi, että joko minä nukuin. Hommasta sai palkkaakin. Kun Inkeri oli noin 13-vuotias, oli isä päättänyt viedä tyttären savottakämpälle ?pikkukokiksi. Tämä rakkaus syttyi Hirveläntien varrella sijainneella savottakämpällä sotien jälkeen. Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@almamedia.? Ison miesjoukon ja kämppäemäntien piti pystyä työskentelemään rauhassa metsäsavotassa, joten savotan kirjoittamattoman säännön mukaan ?kokeille täytyi jättää täysi rauha?, todetaan Matti Salon Savottalaisten ja uittomiesten Kuhmossa. Kokin riiaaminen savotoilla on kuin kunnan avun nauttimista, ovat savottalaiset saattaneet naureskella. Koska sydämellä on kuitenkin oma tahtonsa, kehkeytyi joskus romansseja savotalla työskentelevien miesten ja kämppäemäntien välille. Emännälle tuli silloin käry. . Uhka oli koko ajan ilmassa. Sota päättyi, mutta pula jatkui. Itse leivoimme leivän, ja Tilaa ja lue Kuhmolaisesi kuten haluat! Täystilaus paperilehti + näköislehti + verkkopalvelu vain 11 euroa kuukaudessa Tilaa heti p. Siihen aikaan kuivamuona oli kotoa ja savotassa annettiin vain lämmin keitto, Inkeri Haikonen kertoo. Inkeri toimi kämppäemännän apuna. 010 665 9012* * Puhelu maksaa 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min (kiinteä liittymä) ja 8,35 snt/puh. Ja he elivät yhdessä elämänsä loppuun asti. Sota-ajalta Inkeri Haikonen kertoo tapauksen, jossa olisi voinut käydä kehnostikin. Hän oli sisarensa kanssa hakemassa maitoa, kun taivaalle oli ilmaantunut lentokone. + 17,18 snt/min (mobiili).. Kun aamulla heräsin, oli mies pois. Tapaus ei kuitenkaan päättynyt tähän, sillä yövieras oli unohtanut poistuessaan lakkinsa emännän huoneeseen. Kun aamu koitti ja emännän veljet saapuivat aterialle, olivat he tietenkin huomanneet vieraan lakin roikkumassa oven pielessä naulassa. Yksi veljistä oli kysynyt sisareltaan, kenen lakki se on? . Hän kuori perunoita ja pesi astioita. Hän viipyi savotan pikkukokkina ainakin viikon verran ja nukkui sinä aikana kämppäemäntä A:n vieressä keittiössä. Vaikka ympäristö oli vieras A Että kyllä savottakämpälläkin riiailtiin. Inkeri Haikonen Inkeri Haikonen oli 13-vuotiaana vähän aikaa ?pikkukokkina. oli kiva ja neuvoi kaikessa. Kämppäemäntä A:n sydän oli kuitenkin sykähdellyt sotkamolaiselle V:lle, ja eräänä iltana mies oli tullut emännän huoneeseen. Kyläläiset olivat myös nähneet koneen ja joku sanoi, että se oli ollut venäläinen. Sota aikaan liittyi pelko desanteista. siellä toimineen savottaemäntä A:n hoiviin. Hän oli heittänyt lakkinsa naulaan ja istuutunut vuoteen reunalle. . maaliskuuta 2014 12 ELÄMÄNMENO Lakki paljasti savottaromanssin Savotta: Joskus savotoilla syntyi rakkaustarinoita. En vastannut mitään, vaikka olin vielä hereillä. Kun Inkeri vaikutti olevan höyhensaarilla, oli mies köllähtänyt emännän viereen vuoteelle. . savottakämpällä. nuorelle tytölle, ei se pelottanut. . A. Oli kesä ja koulusta loma. Hirveläntien varressa sijainneelle kämpälle oli Inkerin kotoa vain kahdeksisen kilometriä matkaa. Kämppäemännällä oli kolme tai neljä veljeä samassa savotassa ja heillä oli tapana käydä syömässä keittiön puolella, jossa myös kämppäemäntä asui. Sitä vastoin muut savottalaiset saivat ruokansa omalle puolelleen keittiön seinässä olleen luukun kautta. . Tarinaan liittyy myös klassinen kommellus, joka toimikoon opetuksena kaikille nykyisille ja tuleville huonomuistisille romeoille. Inkeri Haikosen isä oli ollut Kajaani Oy:n savotalla työnjohtajana. Että kyllä savottakämpälläkin riiailtiin, naurahtaa Inkeri Haikonen. Tarina ei toki päättynyt vielä tähänkään, sillä aikanaan pariskunnalle soivat myös hääkellot. . Se lensi matalalla ja tytöt olivat vilkuttaneet sille. . Silloin pariskunnan oli hyvä järjestää romanttisille kohtauksilleen jokin muu paikka kuin savottakämppä. Inkeri Haikosen mieleen muistuu hauska tapaus, jonka todistajana hän oli 1940-luvun puolen välin jälkeen. Inkerin perheellä oli joitakin lehmiä, jotka helpottivat elämää. . KUHMOLAINEN Perjantaina 14
<?????????. ???????????????????????????. ?. ?????????. ????????????. Rahat tilitettiin yhtiölle. . ??????????????. ??????????. ?. ???????. ????. E?????<???. ?. /?????????????. D???. ??. ????????. Inkeri Haikonen ei vielä tänäkään päivänä ymmärrä, miksi ne piti aakkostaa. Haikonen työskenteli tämän jälkeen puhelinaseman hoitajana ja Keitasen kaupassa Kihloihin hän meni rajavartioton palveluksessa olleen Pentin kanssa vuonna 1952, ja seuraavana kesänä pariskunta vihittiin. Sen jälkeen asuinpaikka vaihtui monta kertaa. soa, onko asiakkaiden käyttämien lääkkeiden joukossa yhteen sopimattomia lääkkeitä ja korjata tilanne. Lääkehoidon päivänä järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri Suomea. ????. ?. ???????. . ??????????. . K??. h??????. ?. maaliskuuta 2014 KUHMOLAINEN 13 JARNO HILTUNEN MENOTPALSTA kertoo. Kuhmolainen julkaisee Menot-palstaa JOKA TIISTAI. Toimita menovinkkisi sähköpostilla osoitteeseen toimitus.kuhmolainen@ almamedia.? (mainitse viestin otsikossa Menot-palsta) tai soittamalla p. ?. 044 332 5320. www.kuhmolainen.fi omasta takaa olivat perunat, lantut ja porkkanat. Metsä tarjosi marjoa. . ??????????????. <?????. . ???????. Aluksi leimaaminen sujui hitaasti, mutta jo jonkin ajan kuluttua, kun kokemusta karttui, leimasin napsahteli jo vauhdilla papereihin. Kun toiminta loppui noin vuoden päästä, käski esimies panna kaikki tositteet aakkosjärjestykseen. ^D???????????. . ?. ??. ??. ????. ??????????????. ????????. ????. ????????. ,??????????. ^?????. ?????????????????. Sen perusteella asiakas saa neuvoja apteekin henkilökunnalta. Ihmiset saattavat käyttää reseptilääkkeiden lisäksi myös itsehoitolääkkeitä ja erilaisia ravintoainevalmisteita. Päivässä on tarkoitus kat- Sitten tositeniput vietiin Korpilinnaan, jossa ne nakattiin uuniin. ????. /??. ??. Äiti oli maatalon tytär Saunajärveltä, mutta hän oli Oulussa käynyt kurssin, että pystyi kirjanpitoa pitämään. Inkeri oli noin 15-vuotias, kun meni ensimmäiseen varsinaiseen työpaikkaansa Kuuselassa sijainneeseen kansanhuoltoon. Siellä hän leimasi säännöstelykortteja. W???????^????. s???. ???????????. ???. ?????. Z???. ????. /?????????????. ??????. ?????????. ???. ???????????????????????????. ????????. Tapahtumia on kohdennettu lääkkeiden käyttäjille, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä alalle opiskeleville. ?. ?????????????????????????. D. ?. ????????????????. ????????????????. >????. ????????. ???. <???????. ????. ???????????????. ??????????. ?. Tavoitteena on, että ihmiset osaisivat käyttää lääkkeitään oikein. D d^ W /s < ????????. ???????????. ???. ??????. ^??????????????. Työ vei aikaa, koska papereita oli usealta vuodelta. Lääkehoidon päivä Kuhmon apteekissa Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@almamedia.? Kuhmon apteekki järjestää lääkehoidon päivän keskiviikkona 19. ????????. ???????. ????????. ?. ????. ???. Z???. &?????. Lääkehoidon päiviä järjestetään muun muassa apteekeissa, terveyskeskuksissa sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa. Valtakunnallinen lääkehoidon päivä on nyt toisen kerran. D????. ?????????????. ??????????. . ???????????. ????. ???. ???????????. ?????. Z???. ?. Äiti sanoi, että oli Luoja viisas: kun ei ole puolukkaa keväällä, on laittanut karpaloita. Kotona oli myös Kajaani yhtiön savottakauppa, jota Inkerin äiti piti. . ???????????????. ???. ???????????????????. ,????????. ??. ?. ???. ???. ???. ????????. <???. <h,DK^^ d??. ???. . W?????. ?????????????????. <?????. . <????????????. ???. ???. ?????????????????. ???????????????. ??. ??. ??????????. ?????. ???????????. ??. ^?????????. ??. Tapahtuma on osa valtakunnallista lääkehoidon päivää. Kuhmon apteekin farmaseuttinen henkilökunta antaa päivässä neuvoja lääkkeiden oikeasta ja turvallisesta käytöstä. Tuolloin on mahdollista saada tietoa muun muassa itsehoitolääkkeiden käytöstä. Apteekissa jaetaan itsehoi- toon liittyviä esitteitä ja asiakkaita ohjataan luotettavien lääketietojen lähteille. Apteekin henkilökunta tulostaa asiakkaille myös lääkityskortteja, joissa kaikki henkilökohtaiset lääkkeet on koottu samalle paperille. . ?????????. ???????. ???. ??. ???????. ??. ???. ????. ???. Perjantaina 14. ^??????????. ?????????????. ???????. ^??. . ??????????. ???. <???. ^???????????????. ????. ????. /?????????????. ??. ?????. ???. ???????????. ???. ?????????. ?. . . ?????. d?????????. ????????????????. ????. D????????????. ^???????. maaliskuuta. ?????????????????? ?????????. ???????????????. Teemana on Tunne lääkkeesi
Aihetta laidasta laitaan käsittelee edustava joukko eri tieteen, taiteen ja muiden alojen taitajia. Alustajien joukossa ovat muiden muassa hengenmies ja viinialan asiantuntija isä Andreas Valamosta, huonekalujen kehittäjä ja sisustusarkkitehti Kaarle Holmberg, valtiotieteilijä ja sukupuolentutkimuksen asiantuntija akatemiaprofessori Tuija Pulkkinen ja elokuvaohjaa Markku Pölönen. Keskusteluja kevennetään ja syvennetään komealla musiikkiohjelmistolla. musiikin historiankirjoituksen asiantuntija, . 23. Akatemiaprofessori Tuija Pulkkinen, Helsingin yliopisto . Syynä on se, että heillä on jokin heikkous, jonka yli he eivät pääse. ainakin aluksi. Professori Pirita SeitamaaHakkarainen, Helsingin yliopisto . Elokuvaohjaaja Markku Pölönen . Mutta toimiessasi, yrittäessäsi et tunne lainkaan voimaa, vaan heikkoutta . 25:6), joka kuuluu: ?Herra, sinä olet laupias, muista minua, osoita ikiaikaista hyvyyttäsi.? Se taas on eri asia, jos näkee vikoja vain toisissa. Laulua ja urkumusiikkia Marian ilmestymispäivänä on luvassa musiikkia Kuhmon kirkossa. Tuolloin pidettävässä konsertissa laulaa Kuhmon seurakunnan kanttori Ari Lohi ja urkuja soittaa siilinjärveläinen kanttori Vesa Kajava. Konsertti on Kuhmon kirkossa 23. He väsyvät itseensä ja luovuttavat. KUHMOLAINEN Perjantaina 14. tulee sunnuntain antifonista (Ps. (08) 655 1711 www.hotellikainuu.com www.pohjolanmatka.fi www.kuhmolainen.fi. opettajankoulutus, käsityötiede . Ja se on ylpeyttä, koska he lakkaavat vastaanottamasta armoa. hengen mies ja viinialan asiantuntija . Viinintuottaja Isä Andreas Valamosta . valtiotieteilijä, erityisalana sukupuolentutkimus . Yllä oleva otsikkokin: ?muista minua. Viulisti Antti Tikkanen . . tieteen ?loso?a, erityisesti taloustieteen . + 17,17 snt/min. Y 5DNNDXGHOOD -HVVLND MD -RXQD Pe 14.3. perinteiset tanssit klo 20.30 . Sisustusarkkitehti Kaarle Holmberg . maaliskuuta. Keskusteleva kulttuuritapahtuma järjesteään nyt 19. kerran. nuorisotyönohjaaja. Muista minua T V 7 Come Home -ohjelmassa Antero ?Mooses. jyhkeitten ja luonnonläheisten huonekalujen kehittäjä . Tuttuun tapaan alustusten ja keskustelujen lomassa yleisö kuulee tasokkaita musiikkiesityksiä. Tämänkertaisen tiedettä popularisoivasti käsittelevän tilaisuuden aiheena on Kohti täydellistä. Akatemiaprofessori Uskali Mäki, Helsingin yliopisto . Laukkanen kertoi, mikä on suurin syy, miksi hengelliset työntekijät luopuvat hengellisestä työstään ja siirtyvät maalliseen työhön. Säveltäjänimien osalta kuljetaan Bachin, Couperinin ja Lullyn FAKTA Alustajat . Kamarimusiikkifestivaalin vakituinen tekijä, Meta4-muusikko ja nyt Suomalaisen Barokkiorkesterin taiteellinen johtaja Elokuvaohjaaja Markku Pölönen on Ihmisessä ja kosmoksessa pohtim ONNITTELUJA $,.$7$8/8-(1 088726 DON .XKPRVWD NOR MD 6RWNDPRQ NDXW WD .DMDDQLLQ OlKWHYLHQ YXRURMHQ OlKW|DMDW DLNDLVWXYDW PLQ 88'(7 $,.$7$8/87 29$7 .XKPR .XKPR ; .DWHUPD ; .DWHUPD 6RWNDPR 6RWNDPR .DWLQNXOWD ; 3RKMDYDDUD .DMDDQL U DV .DMDDQL U DV .DMDDQ O DV .DMDDQL O DV 3LNNXQHLWL YDONRWXNND VLQLVLOPl SXQDVXX VXXUHHQ MXKODDQ YDOPLVWXX Pauliinalle 5DNNDDW YXRWLV V\QWWlULRQQLWWHOXW lLWL LVL VLVDUXNVHW PXPPX MD HQR 3DOMRQ RQQHD ZZZ SRKMRODQPDWND ¿ ZZZ PDWNDKXROWR ¿ 3RKMRODQ 0DWND S LVlOOH Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh. Jumala ei ole koskaan käskenyt heitä luovuttamaan. maaliskuuta 2014 14 ELÄMÄNMENO Hartaus Jouko Malinen Kirjoittaja on Kuhmon seurakunnan vs. + 7,02 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. maaliskuuta kello 19. Marian ilmestymispäivän konserttiin on vapaaehtoinen ohjelmamaksu. Kanttori Ari Lohi laulaa Marian ilmestymispäivänä Kuhmon kirkossa. RUOKALISTAT .27,+2,72$7(5,$7 .28/8582.$ 0D -DXKHOLKDNDVWLNH SHUXQD 3HUXVNRXOX OXNLR KHUQH PDLVVL SDSULND SDVWDVD DPPDWWL RSLVWR ODDWWL NDUYLDLVNLLVVHOL W\|NHVNXV SlLYlWRLPLQWD 7L %URLOHULSDWXNND FXUU\NDVWLNH MD SlLYlNRWL SHUXQD NDKGHQ NDDOLQVHNRLWXV 0D -DXKHOLKDNDVWLNH SHUXQD NLLQDQNDDOL DQDQDV SDSULNDVD SDVWDVDODDWWL ODDWWL SXROXNNDNLLVVHOL .H 6HLNHLWWR NXUNNX PXVWLNND 7L %URLOHULSDWXNND F\UU\NDVWL NH SHUXQD NLLQDQNDDOL SDSUL YDGHOPDNHLWWR 7R .DVYLVS\|U\NlW MXXUHVSLK ND DQDQDVUDDVWH YL SLQDDWWLRKXNDLQHQ MXXVWRNDV .H 6HLNHLWWR VlPS\Ol WLNH VLSDWWL SHUXQD SRUNNDQD PXVWLNND YDGHOPDNHLWWR VXLNDOH NUHLNNDODLQHQ VDODDWWL 7R .DVYLVS\|U\NlW MXXUHVSLK YL SHUXQD NHUPDYLLOLNDVWLNH UXVLQD SHUVLNNDNHLWWR 3H /LKDPDNDURQLODDWLNNR URPD NUHLNNDODLQHQ VDODDWWL WDL QHVFRNDVYLV SRUNNDQD SXQDKH SLQDDWWLRKXNDLVHW VLSDWWL SH UXNNDVDODDWWL PDLWRNLLVVHOL KLOOR UXQD PDUMDKLOOR NUHLNNDODLQHQ /D .DDOLNllU\OH NDVWLNH SHUX VDODDWWL QD SLWRS|\GlQNDVYLV SXROXNND 3H /LKD PDNDURQLODDWLNNR KLOOR UDKNDYDDKWR SRUNNDQD SXQDKHUXNNDVDODDWWL 6X 8XQLORKL WLOOLNDVWLNH SHUX QDVRVH NUXXQXVHNRLWXV OHLYRQ 0XXWRNVHW QDLQHQ PDKGROOLVLD Tästä se ei enää parane Ihminen ja kosmos: Tapahtuma pohtii täydellisyyttä Jarno Hiltunen jarno.hiltunen@almamedia.? Ihminen ja kosmos avaa jälleen tieteen jännittävät maailmat kaiken kansan tutustuttavaksi täällä Kuhmossa 21. Jumala pu- A He väsyvät itseensä ja luovuttavat. huu -hartauskirjan neuvo on, että syvä epäonnistumisen tunteesi on merkki siitä, että kasvat lähemmäksi Jumalaa. Hengellisesti, sielullisesti tai ruumiillisesti laiska ei tajua epäonnistuneensa, eikä tunne oloaan epämukavaksi. Akatemiatutkija Antti-Ville Kärjä, Suomen Jazz & Pop Arkisto . 23.30 TANSSIORKESTERI MAURI ja POJAT Liput 5 ?. Tervetuloa! Hotelli p. suomalaisen maaseudun ja miehen voimakas kuvaaja
Sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! www.kuhmonhelluntaisrk.net ILMOITTAJA! Hyödynnä näkyvyytesi myös verkossamme Kysy edullinen tarjouksemme! p. (08) 652 0771, 040 590 9229 6LXQDXV WRLPLWHWWX OlKHLVWHQ OlVQlROOHVVD /lPPLQ NLLWRV RVDQRWRVWD %RPEDQ UDYLQWRODVVD OD WDQJRQ WDLNDD ¨ Tommi Soidinmäki .\V\ P\|V PDMRLWXV WDUMRXVWD MD WDQVVLNXUVVLD /,387 HQQDNNRRQ ± ±. Perjantaina 14. Ouluun 50? 40? www.matka-kyllonen.fi Kainuuntie 84, 88900 Kuhmo, p. .XKPRVVD 7HLGlQ YDQKXXWHQQH SlLYLLQ VDDNND PLQl ROHQ VDPD YLHOl NXQ KLXNVHQQH KDUPDDQWXYDW PLQl WHLWl NDQQDQ 1LLQ PLQl ROHQ WHKQ\W MD QLLQ \Kl WHHQ PLQl QRVWDQ MD NDQQDQ MD SHODVWDQ -HVDMDQ NLUMD En juhli. Rajakatu 5 www.pajakkakino.net Elokuvat 14.3. 010 665 9017 ilmoitukset.kuhmolainen@ almamedia.fi Jouko Harjanne, trumpetti Laatokalle SORTAVALA-VALAMO 24.-26.6. 375? Ruusujen saarelle VISBY 6.-8.7. 360? MESSUMATKAT 5.4. 18.00 Sanan ja rukouksen ilta, Matti Juntunen. Ke 19.3. . 13.00 Ruokailu ja ruokajakelu. Su 16.3. 11.00 Kuhmon Helluntailähetys ry:n ja Kuhmon Helluntaiseurakunnan vuosikokoukset (nämä vain seurakunnan jäsenille). Jyväskylään 3.5. Ohjelman ovat suunnitelleet tiedottaja Risto Alatarvas Suomen Akatemiasta sekä kuhmolaiset toiminnanjohtaja Sari Rusanen ja ohjelmasihteeri Matti-Jussi Pollari. Tapahtuman keskustelutilaisuuksiin musiikkituokioihin on vapaa pääsy. FiBO Players -ryhmässä soittavat hänen ohellaan: Anne Pekkala, Hanna Haapamäki, Pauliina Fred, Jaakko Luoma, Mikko Perkola, Petteri Pitko ja Jarmo Julkunen. Järjestäjinä on Pro Kuhmo Oy ja Suomen Akatemia. 19.3. +XRPDD Ql\WlQW|DMDW jarno.hiltunen@almamedia.? Pe 18.00, la ja su 16.00 Kohudokumentti Hyppää kyytiin! Pääsiäismatka TALLINNAAN 18.-20.4. 275? Vappumatka KOSTAMUKSEEN 30.4.-1.5. 150? omalla viisumilla 80? Kainuu HELSINGISSÄ 12.-15.6. 325? omalla viisumilla 120? 50? Hiihtämään/pilkille KILPISJÄRVELLE alk. ?Vain kaksi kalaa? - hyvät palkinnot! 265? Keväiseen VIIPURIIN 9.-10.5. 225? -K12/9- 9? Kummeli V -K7/4- 8? La 14.00 Herra Peabody ja Sherman (3D) -K7/4- 8? Su 14.00 LEGO elokuva (3D) Su ja ma 18.00 -K12/9- 10? American Hustle Ti ja ke 18.00 -K16/13- 9? Homefront Tervetuloa elokuviin! Pe 14.3. 13.00 Ruokailu ja ruokajakelu. Su 23.3. maaliskuuta 2014 KUHMOLAINEN 15 JARNO HILTUNEN vuosisadoilta aina Mustoseen, Hakolaan ja Tiensuuhun. Tapahtuman taiteilijat ovat Suomalaisen Barokkiorkesterin muusikoita viulutaiteilija Antti Tikkasen johdolla. 11.00 Jumalanpalvelus, Matti Juntunen. Ti 18.3. 18.00 Äijäilta. Pe 21.3. Pääkonsertteihin perjantaina 21. maaliskuuta ja lauantaina 22. maaliskuuta kello 19 on liput. 5DNNDDPPH 5DNNDDPPH 6DLPL (OVD .<//g1(1 7DLPL ,UMD 3,,5$,1(1 .XKPRVVD
Ihmiseen ja kosmokseen on matala kynnys tulla. bLWLl PXPPLD MD LVRPXPPLD NDLYDWHQ MD NDLNHVWD NLLWWlHQ 6HLMD MD 5LVWR SHUK 3LUMR MD 2VPR SHUK 7XXOD MD +DQQX SHUK 0DWWL 9HVD 6\OYL VLVNR SHUK (HOLV YHOL SHUK .LLWWlHQ MD NDLYDWHQ ODSVHW MD ODVWHQODSVHW VXNXODLVHW MD \VWlYlW Jouni Kähkönen Jarno Hiltunen R V .RPXODLQHQ .XKPR . Messussa avustaa Mauno Kuvaja, messu tulkataan suomeksi. Keskiviikko 19.3. Klo 14 EHTOOLLISHARTAUS ruokala Maikissa. Torstai 20.3. Lapin sotilassoittokunta KAJAANI, Kaukametsän sali, Ke 2.4.2014 klo 19.00 KUHMO, Kuhmo-talo, To 3.4.2014 klo 19.00 Liput: alkaen 15 ? Ennakkomyynti: Kajaani, Kajaani info / www.lippu.fi Kuhmo, Kuhmo-talo / www.lipputoimisto.fi www.lapinsotilassoittokunta.fi Klo 14 KIRKKOMUSKARI ennakkoon ilmoittautuneille 4-6 v. Jumalanpalveluksen jälkeen n. 010 665 9017 tai laita sähköpostitse ilmoitukset.kuhmolainen@almamedia.fi Kuhmon seurakunta Puh. klo 11.30 kirkkokahvit ja profeetallisen sanan päivä srk-keskuksessa: raamattutunti, aihe: Viisaus on voimaa, lounas ja raamattutunnit: Kansojen määräajat ja Vapaat ja vangit. Mukana Outi ja Tommi Cappel, Heikon ihmisen lauluryhmä. Klo 12 MESSU Lentiiran kirkossa (l+s: Johannes Häkämies, k: Puhakka). Klo 18 MESSU Iivantiiran srk-kodilla (l+s: Johannes Häkämies, k: Martti Väisänen). Klo 18 SUOMALAIS-SAKSALAINEN MESSU Kuhmon siunauskappelissa (l+s: pastori Hans-Martin Röker, k+yksinlaulu: Lohi). Tieteen ja taiteen tuotoksista nautimme muutenkin jokapäiväisessä elämässämme. matkap. 8,35 snt/puh.+17,17 snt/min. Ilahduta ystävääsib onnittelulla Kuhmolaisessa Soita p. Tarjolla kaakaota ja muffinseja. Ohjelmassa: laulua, leikkiä, askartelua ja raamatunkertomus. Jos vielä on kamarimusiikki kokematta, niin lyhyet ja ilmaiset konserttihetket ovat hyvä tilaisuus kokeilla. Virsikuoro laulaa Mauri Kuulan johdolla. Tapahtumaan ja konserttituokioihin on pääkonsertteja lukuun ottamatta vapaa pääsy. Alle 6-vuotiaat oman aikuisen kanssa ja 6-v.-> saavat jäädä vohvelipyhikseen ilman aikuistakin. NAISTENPÄIVÄ la 22.3. 8,35 snt/puh.+6 snt/min. www.kuhmonseurakunta.fi Kirkkotie 6-8 Lauantai 15.3. Klo 18 GOSPELMESSU Kuhmon kirkossa (Kupiainen, Puhakka). 2. /LHNVD R V 1LVNDQHQ Klo 10 MESSU Kuhmon kirkossa (l: Kupiainen, s: Suutari, k: Lohi). Kuhmon kirkossa. Lisätietoa ohjelmasta myöhemmin.. %UHDN 6RNRV +RWHO %RPED S lankal. Vaikka tapahtumassa käsitellään tieteitä ja taiteita, se on suunnattu aivan tavallisille ihmisille eli ei tarvitse olla asiantuntija nauttiakseen esityksistä ja keskusteluista. Riittää, kun on utelias otus ja pistäytyy sisälle. (08) 617 2371 . lapsille Koskelan kokoontumistilassa, Koskitie 1 C 13. Perjantai 21.3. Klo 17-19 KAAKAOPYHIS-ilta Piilolan srk-kodilla, Karhunpolku 2 N. paastonajan sunnuntai 16.3. Bussimatka ja Hotelli Vaakuna Bussilla Helsinkiin, Silja Päivämatka helatorstaina Europalla Visbyhyn, B2-hytti, KOSTAMUKSEEN ateriat ja kuljetukset 29.5. -S- 8? Presidentintekijät Pe 20.00, la 18.00 9DLNND SXKGDVWD NXOWDD V\GlQ RLV VH NXLWHQNLQ XXSXX MD VDPPXX SRLV YDLQ PXLVWRW MD UDNNDXV MlOMHOOH Mll /DVWHQODSVHW HELLUNTAISEURAKUNTA PAJAKKAKINO Rajakatu 56 040-5409262 massa täydellisyyden kysymystä. 1XNNXRV lLWL UDXKDVVD QLLQ W\\QWl RQ WXRQHQ PDLOOD 7XVNDW NDLNNL RQ UDXHQQHHW V\GlQ RQ KXROLD YDLOOD /DSVHW /lPPLQ NLLWRV 6DLPLQ KXROHQSLGRVWD VDDWWDPLVHVWD MD PHLGlQ PXLVWDPLVHVWDPPH VXNXODLVLOOH \VWlYLOOH MD .XKPRQ WHUYH\VDVHPDQ RVDVWR OOH Kommentti Kun ensimmäisen kerran kävin Ihmisessä ja kosmoksessa työn takia, ihastuin välittömästi. klo 10 alk
Arkistojen tuhoukset . isännöinti . 050 328 2020 ?. . ADR-kuljetukset . 040 722 3909 22 v. (08) 655 0167 Koulukatu 14, 2. (08) 652 1533 Iivantiira Kekkostie 5050 www.kuhmonlaakaripalvelu.fi puh. ???. 0500 160 029 Kainuuntie 88, Kuhmo p. julkinen kaupanvahvistus . 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. . 0400 296 261 ?????????. ?????. siivous . Eläinlääkäreitä KUHMON TIETOKONEHUOLTO y Huolto- ja tukipalvelu ja oheislaitemyynti y Tietokone- Avoinna arkisin klo 12.00 . krs Myös kotikäynnit. Hierojia Parturi-kampaamo +LGDVWHOHHNR WLHWRNRQHHVL" DSXD 3& KXROORVWDPPH 9LUXVWHQ KDLWWDRKMHOPLHQ SRLVWR +XROWR MD YDUDRVDW NDLNNLLQ PHUNNHLKLQ 8XGHW WLHWRNRQHHW MD RKHLVODLWWHHW .DLQXXQ 7LHWRPLNUR 2\ 0\\PlOl +XROWR .DLQXXQWLH 0D 3H . pesut ja kastelut . 010 423 3109 Avoinna ma, ke, to 7 . 044 332 5853 0LUMD .lKN|QHQ Pesuloita Kiinteistöpalveluja KUHMON KIINTEISTÖPALVELUT OY Kainuuntie 91, 88900 Kuhmo www.kpkuhmo.? . (08) 652 0924 puh. sisustus- ja peililasit . 044 297 6069 p. ??????????????????? ??????????????????? puh. ??. vyöh.ter. 16.30, Huoltotie 9 ELÄINLÄÄKÄRI Sari Sievänen p. 652 1455, 040 567 6842 Hyvän mielen p. ??????. ??. (08) 652 0055 KOULUTETTU Hiushuone Tuulia RISTO HAVERINEN Hyvän ilman kampaamo Kainuuntie 86 Puh. kauppa- ja arviokirjojen laatiminen p. 040 595 8501 Myös kotikäynnit Paula Kyllönen p. ???. (08) 652 0127 Hinnat alk. Kukkakauppoja Juolukkakuja 2, Kuhmo ? Jalkasalonki Ympäristölogistiikka ja kuljetus p. Viemärien avaukset, sulatukset ja pesut . ?? Hammasteknikoita Rajakatu 36, 88900 Kuhmo Parturi-kampaamo Kuhmon Kainuuntie 88, II krs. Mustikkatie 18 0440 505 805 Koulutettu hieroja Kainuuntie 88 (takapiha) <???????. 044 275 0084/Sini 044 972 3228/Tarja Koulukatu 5 p. ??. ???. Sako/hiekkakaivojen tyhjennykset . 044 299 1121 p. 040 561 4898 Koulukatu 10 Kuhmo, puh. 0400 336 310 PALVELEVA LASILIIKE 40 V. kiinteistönvälitys . tuulilasit, konelasit PESEE KAIKKI PYYKKISI Kukkakeskus Lasiliikkeitä ? KEMIALLINEN JA VESIPESULA Lankapuh. Jätesäiliöiden tyhjennykset . W??. Jätesäiliöiden myynti . Siirtolavat 8 - 15 m3, vuokraukset ja tyhjennykset . 045 105 7989 Jalkahoitoja JÄTEKULJETUKSET Lääkäreitä Koulukatu 8 p. (08) 652 0020 jalkahoidot . 655 1651 Parturi-kampaamo PARTURI-KAMPAAMO p. kiinteistönhuolto . KOKEMUKSELLA rakennuslasit . kirjanpito . KUHMOLAINEN Perjantaina 14. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. Matkapuh. 61,20?/kk Y Kuljetusliikkeitä Tuomo Piirainen Koulutettu kuppari Päivi Pesonen Ky Fysioterapia- ja hierontapalvelut ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Timo Kyllönen Vienantie 33, p. 0400 293 411 Huoltotie 11, Kuhmo Erikoishoitoloita Myös perusjalkahoidot. HOIITO HO SOPPI Koulukatu 8 Fysioterapiapalveluja Asiantuntevaa palvelua ? ? ? ? ? ? Fysioterapia Lymfaterapia Akupunktio Nivel- ja nikamakäsittelyt Hieronnat Tukisukat ja -hihat Koulukatu 10 Irene Piirainen Koulutettu hieroja Hermorataterapeutti Koulukatu 8 C, p. ???. kynsienoikaisu . maaliskuuta 2014 Kotileipomoja Kampaamoja NAUTI PAIKALLISESTA PALVELUSTA ATK-palveluja Parturi-kampaamo MAIJA IMMONEN Kainuuntie 88, Kaija Romppanen Hakatie 4 p. ??. Siirrettävät wc:t 4 kpl Koulukatu 12, 88900 KUHMO Jätepakkaaja-auto 044 294 0901 Loka-auto (24 h) 044 294 0900 Toimisto (08) 653 0121 jateyhtyma@kuhmo.net www.jateyhtyma.fi Parturi-kampaamo Riitta Haverinen Kainuuntie 88 p. 045 874 1077 www.jalkasalonkihyvahoiva.com . <???. parafiinihoito . 040 354 7244 Kainuuntie 88, Kuhmo Koulutettu hieroja TATIANA TAMPIO Puistokatu 12 kukka-emilia@hotmail.fi INTERFLORA Täältä ilmoituksesi huomataan! Kukka- ja Hautauspalvelut Katso edulliset hintamme www.liaton.? Pajukuja 4 p. 15 Pitopalveluja Koulukatu 14 P. Katujen, pihojen ym. 044 353 1007 Juha Ahtonen LKV P. ????. ???? D??. ammattitaidolla p. silikoniorteesi .XKPRQ Kainuuntie 99 +LHURQWDSLVWH Koulutettu hieroja, hermoratahieroja HyväHoiva Päivi Komulainen lähihoitaja, jalkahoidon at suorit. Kinttupolku 19 A p. jalkojenhieronta . (08) 652 1343, 0400 185 359 MYÖS AKUPUNKTIO ja ÄÄNENHUOLTO Koulukatu 14, Kuhmo Puh
040 516 6983 K A H V I L A JUTTUA Annan Pitopalvelu K U H M O - TA L O p. 086 550 196 http://personal.fimnet.fi/ elainlaakari/ss Puh. 655 2121, 040 506 2121 Rajakatu 52, p. 0400 202 833 Hinnat alk. 050 373 7895 /DDMDNDLVWDOLLWW\PlW 3XKHOLQOLLWW\PlW 3XKHOLPHW MD WDUYLNNHHW Kiertävä hieroja, Kalevalainen jäsenkorjaaja Anita 040 754 4282 ? ? parveke- ja terassilasit asennustyöt Sepänkatu 5, Kajaani, p. ????????? ??????????? ?????????????? Koulukatu 14 p. 61,20?/kk. 044 332 9016 Kuntohoitaja/hieroja Katja Kukila P. (08) 622 225 www.lasiatjonen.? Maija Kyllönen Virkatie 2 (Lepokynnäs) P