6 4 1 4 8 8 1 2 6 2 5 7 Nro 57 | Hinta 3,50 € | kuhmolainen.fi | Perustettu 1959 Tiistai 16.7.2024 Koulukatu 13-15, p. Jenkkimallinen kuminkäryttäminen ja kruisailu krominkiiltoisilla ja muodokkailla amerikanraudoilla keräsi hulppean yleisönkin. 044 493 5020 Kuvassa burnoutin eli kuminpolton tyylinäyte Harri Haloselta. Luonnollisena syynä tähän oli Jämäksen rajavartioston kasarmin läheisyys. Kokoontuminen rajattiin kansakoulun Jämäksessä käyneisiin. 1 Sivu 6 JARNO HILTUNEN Sateet paransivat mustikan satonäkymiä 1 Sivu 4 Metsästäjäliitto vaatii alueellista suurpetojen hallinnointimallia, kuten Ruotsissa 1 Sivu 11 Varaa aika netissä medika.fi SOITA 08 6521 533 (Palvelunumeromme on maksuton) Ma To klo 8 16, Pe 8 14 Varaa aika puhelimitse PAIKALLINEN LÄÄKÄRIPALVELU info@medika.fi KAUTTAMME PAIKALLINEN TYÖTERVEYSHUOLTO JA YKSITYISET LÄÄKÄRIPALVELUT Yleislääkäri Petteri Kauhanen. Se toi oman erityispiirteensä kouluun. 1 Sivu 8 JARNO HILTUNEN Marja-Leena Mikkonen-Karikko piti esitelmän Jämäksen kansakoululaisten kokoontumisessa Kaesan kahvilan yläkerrassa lauantaina. Jämäksen kansakoulu keräsi entiset oppilaat yhteen Jämäksen kansakoulu oli siitä erilainen opinahjo, että moni sieltä oppinsa saanut oli rajavartioston henkilöstöön kuuluvan jälkikasvua. Käryä ja savua jenkkimalliin Tuupalan parkkipaikalla järjestettiin Woodstomp Cruising ja Burnout -tapahtuma. 044 332 9016 • tietokoneet • puhelimet • televisiot • riistakamerat • valvontakamerat • aurinkosähköjärjestelmät ma-pe klo 9.00-16.30 Hotelli Tarjoamme pitopalvelua tilaisuuksiin! Ota yhteyttä: pirjo.kahkonen@hotellikainuu.fi p. Cruising eli amerikkalaisten autojen kokoontuminen järjestettiin illemmalla
Osa oli tullut ulkomailta saakka, muun muassa Sveitsistä. – Tällainen laadukas kansallinen keskustelu on hyvä pohja jatkaa rajavartiolla tätä työtä. RAJAVARTIOLAITOKSELLA on muitakin merkittäviä investointeja tulossa, muun muassa itärajan esteaita, jollainen rakennetaan myös Vartiuksen alueella. – Pienempi miehittämätön ilma-aluskalusto on yleistynyt yhteiskunnassa ja meillä täytyy ola kyky käyttää itse sitä kalustoa, mutta myös torjua tarvittaessa tällaista luvatonta toimintaa. VENÄJÄN ALOITTAMAN välineellistetyn maahantulon ilmiö työllisti rajavartijoita Vartiuksessakin merkittävästi viikon ajan marraskuussa. RAJALAIN TÄRKEYTTÄ painotti puheessaan kansanedustaja Mikko Polvinen (ps), joka totesi keskustelun olleen laajaa ja laadukasta. Laki merkitsee myös sitä, että rajavartijat joutuvat koulunpenkille. Sitä varten on tulossa uusia välineitäkin, sillä Kinnunen kertoi rajavartioston tehneen merkittäviä hankintapäätöksiä. Kesäkuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi ja suurimmassa osassa maata myös vältyttiin kuivuudelta. PUOLUKAN KUKINTA on päättynyt koko maassa, kerrotaan Luken tiedotteessa. heinäkuuta 2024 2 // PUHEENAIHEET Jarno Hiltunen Mustikan pölytys onnistui keskimääräistä paremmin eteläisessä Suomessa ja muualla Suomessa tavanomaisesti. Kinnunen totesi töiden alkavan jo maanantaina (15.7.), jolloin moto alkaa raivata puustoa aidan alueelta. – Tämä työllistää meitä heti alkuun merkittävästi. Jarno Hiltunen Kuhmo Fly-In — SIL Experimental 2024 esitteli yleisölle laajalla kirjolla erilaisia lentokoneita. Lakan sadosta tulossa keskinkertainen. Rajavartiolaitoksessa onkin tehty kesäkuun lopulla hankintapäätös uusien monitoimilentokoneiden toimittajan osalta. Viime perjantaina eduskunnassa säädettiin niin sanottu rajalaki, jonka vaiheita Kinnunen totesi tarkasti seuranneensa. JARNO HILTUNEN. Turvallisuus yhdisti suomalaiset päättäjät jälleen kerran. Koko henkilöstö tulee kouluttaa ymmärtämään tämä mahdollisesti käyttöön otettava lainsäädäntö, jolla tarvittaessa välineellistetty maahantulo saadaan lopetettua. Viime vuonna eduskunta antoi tarkoitukseen 163 000 000 euroa. – Koko Kainuun rajavartioston 406 kilometriä pitkä itäraja — Venäjän vastainen raja — on ollut rauhallinen. – Minulla ei ole ollut eikä ole syytä epäillä, etteikö meidän demokraattisesti valittu eduskuntamme kykenisi säätämään juuri niin vaikuttavaa lainsäädäntöä, kuin mitä sitten istuva hallitus tarvittaessa voimaan saattaa yhdessä tasavallan presidentin kanssa, hän muotoili. – Tulevana syksynä rakennustyöt tiivistyvät ja sinne saadaan varsinainen itärajan esteaita ja siihen liittyvä tekniikka. Nykyinen Dornier-kalusto on saavuttamassa käyttöikänsä pään. JARNO HILTUNEN Rajalaki puhutti Kuhmon lentotapahtumassa Kuhmo Fly-Inin virallisessa osuudessa puhutti vastikään läpi mennyt rajalaki. Puolukasta odotetaan hyvää, paikoin jopa erinomaista satoa. Uuden koneet otetaan käyttöön vuosien 2026 ja 2027 aikana. Kinnusen mukaan se merkitsee huomattavia parannuksia rajavartiolaitoksen suorituskykyyn. Tuon jälkeen Kinnuen totesi Vartiuksen rajaosuudella olleen rauhallista. – Puolukan raakilehavaintojen teko on vielä kesken, mutta tähänastiset havainnot vahvistavat, Tällainen marjakesä on tulossa Kesäkuun sateet paransivat mustikan satonäkymiä lähes koko maassa. Kinnunen kertoi myös, kuinka rajavartiosto on tehostanut toimintaansa. – Onhan Vartiuksen rajanylityspaikka melkein meidän kuhmolaisten takapihalla. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Puolukasta odotetaan hyvää, paikoin jopa erinomaista satoa. RAJAVARTIOSTON lentokalustoa yhdenmukaistetaan ja kehitetään miehittämätöntä ilmailua — myös sen torjumista tarvittaessa. Tiedot käyvät ilmi Luonnonvarakeskuksen (Luke) satoennusteesta. Polvinen kertoi myös tuntevansa ylpeyttä siitä, että laki pääsi lopulta maaliin, koska varmuutta siitä ei ollut. KÄÄNNYTYSLAKINAKIN tunnetun lain merkitys korostuu rajapitäjässä ja se parantaa myös turvallisuuden tunnetta, uskoi Kuhmon kaupunginjohtaja Juhana Juntunen. Kaupunginjohtaja Juhana Juntunen näki se parantavan rajapitäjän turvallisuutta. Niinpä kypsymisolosuhteet mustikalle ovat olleet keskimääräistä paremmat lähes koko Suomessa. Vaikka rajalla onkin ollut rauhallista, muistutti Juntunen, että venäjä olisi milloin tahansa Kapteeni Jouko Kinnuselle Kuhmon Saarikosken kenttä on tuttu jo lapsuudesta, sillä hänen juoksulenkkinsä kulki tuolloin kentän kautta. Tilaisuuden virallisen osuuden aloitti Vartiuksen rajavartioaseman päällikkö, kapteeni Jouko Kinnunen, joka loi katsauksen rajan asioihin. Tämän lisäksi pölytysolosuhteet arvioitiin hyviksi laajoilla alueilla, muun muassa Kainuussa. – Hyvin rakentavasti tätä lakia rakennettiin loppuun saakka, Polvinen totesi uskoen, että kaikki lakia seuranneet ovat saaneet annoksensa eri näkemyksiäkin. Rajalla myös valvontaa on tehostettu. Kukkia on ollut runsaasti
Polvinen totesi hallituksen pitkästä aikaa mahdollistaneen matkailun, koska maakuntalennot on taattu nyt neljäksi vuodeksi eteenpäin, kun ne olivat olleet vaakalaudalla. Matkaa ulkomaalaisille turisteille ei voida myydä, jos varmuutta lennoista ei ole. Juntunen uskoi, että laki voi toimia myös ennaltaehkäisevästi. 1 Marjahavaintojen tekijäksi voi ryhtyä kuka hyvänsä marjasadoista ja luonnon tarkkailusta kiinnostunut. – Pääsadon kypsymistä saadaan toki odottaa vielä useita viikkoja. 1 Luke on kerännyt valtakunnallisia marjasatohavaintoja vuodesta 2001 lähtien. – Nyt tähän uhkaan on olemassa työkaluja. – Matkanjärjestäjille on oltava näkymää tulevaisuuteen maakuntalentojen jatkosta. 1 Tähän aineistoon sekä Ilmatieteen laitoksen sääaineistoihin perustuen on laadittu malleja, joilla arvioidaan pölytystuloksen onnistumista eri puolilla maata ajantasaista säädataa hyödyntäen. – Lakkaa vaikuttaisi tulevan enemmän kuin vähän, mutta vähemmän kuin paljon, kuten eräs innokas poimija kiteytti, Peltola kuvailee. – Satonäkymät alkavat nyt selkiytyä. Lakankukkia on ollut tavanomainen määrä ja tähänastisten raakilehavaintojen sekä pölytysmallien perusteella pölytystuloskin on ollut tavanomainen. Kansainväliset sijoittajat ovat olleet halukkaita investoimaan maakuntaan ja siinä on Polvisen mukaan ansionsa myös ilmaliikenteellä. – Suomessa sopiva summa voisi olla noin 20 miljoonaa euroa. Lentotapahtumassa oli erilaisia lentäviä laitteita. Mustikkasatoa mahdolliset helteet eivät ehdi enää heikentää, eikä puolukka ole helteille ja kuivuudelle kovinkaan herkkä marja, kertoo erikoistutkija Rainer Peltola Lukesta. SUOMEN ILMAILULIITTO pyrkii säilyttämään maamme lentopaikat, totesi liiton tervehdyksen Kuhmo Fly-Inissä lausunut puheenjohtaja Timo Hyvönen. Hän myös totesi maakuntalentojen olevan taattuja neljäksi vuodeksi eteenpäin. – Edellisen hallituksen aikana Kajaani oli hetken katkolla, ja se opetti meille kainuulaisille ja suomaisille lentoliikenteen merkityksen. Kinnunen kertoi myös, kuinka rajavartiosto on tehostanut toimintaansa. Onneksi tilanne on toistaiseksi hyvä, hän jatkoi. Tällä hetkellä Liikenneja viestintäministeriö Traficomin kautta antaa lentokenttien kehittämiseen Suomessa 900 000 euroa. FAKTA Marjahavainnot 1 Luken ja Suomen 4H -liiton yhteistyö marjahavaintojen teossa jatkui 2024. Viime marraskuisten tapahtumien Juntunen totesi merkittävästi vaikuttaneen Kuhmon turvallisuuden tunteeseen. " Satonäkymät alkavat nyt selkiytyä. Rajavartioston helikopteri kiinnosti erityisesti yleisöä Fly-In-tapahtumassa. ILMAILUN MERKITYSTÄ Kainuulle korosti kansanedustaja Mikko Polvinen. Ilmailuliitto on kannustanut valtiota viemään lentokentät Väyläviraston hallintaan yhtenä osana Suomen liikenneinfrastruktuuria, kuten Ruotsissa. Kansanedustaja Mikko Polvinen painotti ilmailun merkitystä koko Kainuulle, muun muassa investointien vuoksi. heinäkuuta 2024 PUHEENAIHEET // 3 että raakileita on keskimääräistä enemmän, kerrotaan Lukesta. – Laittomia maahantulijoita saapui Vartiuksen rajanylityspaikan kautta yli 160 ihmistä, ja se puhutti paljon rajapitäjässä. Puolukkasadosta odotetaan hyvää koko maassa ja muun muassa Kainuussa paikoin jopa erinomaista. Myös kaupunginjohtaja Juhana Juntunen korosti Kajaanin maakuntakentän merkitystä kansainvälisten matkailijoiden saamiseksi. – Jos eivät lentokoneet lennä, on tänne vaikea investoida ja halukkuus tulla Kainuuseen vähenee. Kuhmolainen // Tiistaina 16. LAKAN POIMINTA on jo täydessä vauhdissa itäisessä Suomessa ja kypsiä marjoja löytyy myös eteläisen Lapin alueelta. Mustikan satonäkymät ovat sateiden ansiosta petraantuneet. Sateet ovat kastelleet lakan elinympäristöt, joten kuivuuden aiheuttamilta laatuongelmilta vältytään. JARNO HILTUNEN KATSO VIDEO VERKOSSA kuhmolainen.fi JARNO HILTUNEN JARNO HILTUNEN. Hyvösen mukaan Ruotsi investoi lentoasemaja lentokenttäverkostoon noin 40 miljoonaa euroa vuosittain. 1 Karttoihin voi tutustua Luken Luonnonvaratieto-sivuston karttapalvelussa. ARKISTO voinut käyttää maahantulijoita hybridioperaationsa välineenä. – Toivon, että Suomen valtio ja eduskunta huomioivat Suomen 90 lentokentän verkoston arvona ja omaisuutena, joita ei kannata hävittää. Lakkasadosta Luke odottaakin keskinkertaista. 1 Tähänastiset havainnot on tallennettu kaikille avoimeen marjahavaintojen tiedotusjärjestelmään marjahavainnot.fi. Kapteeni Jouko Kinnuselle Kuhmon Saarikosken kenttä on tuttu jo lapsuudesta, sillä hänen juoksulenkkinsä kulki tuolloin kentän kautta. – Mikäli lentokenttäverkosto halutaan säilyttää, jotakin on asialle tehtävä
Kuhmolainen 18. Rajalakina tai käännytyslakina tunnetun pykälän virallisempi nimi on ”Laki väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi”. Venäjän masinoima maahantulo-operaatio nähtiinkin itärajallamme marraskuussa, jolloin myös Kuhmo sai siitä osansa. Turvallisuuspuheen takana on kuitenkin toinen puoli. Rajalakia on kritisoitu ”Unkarin tielle lähtemisestä” kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta. Pohjoisen kakkua jaetaan nohevien yritysten ansiosta Kolumni Eila Valtanen Pohjoinen Suomi on ainutlaatuinen kolkka ylikansoitetulla maapallolla. SOITA 0800 95505 Kuhmo – Kainuun kehittynein maalaiskunta Kuhmon kunnan viime helmikuussa esittämän kutsun pohjalta saapui kaksikymmentä Oulun lääninhallituksen virkailijaa viralliselle tutustumisvierailulle Kuhmoon keskiviikkona. 50 vuotta sitten Muuttuva Eurooppa ja ihmisoikeudet Hallituksen esitys kiistellystä rajalaista meni läpi eduskunnassa äänin 167 puolesta ja 31 vastaan. Kirjoittaja on timoniemeläinen metsänhoitaja. Torstaina oli ohjelmassa tutustuminen kirkonkylän kouluihin ja eri laitoksiin sekä kaava-alueisiin; lähinnä Piilolankankaaseen ja teollisuusalueeseen. Maamme turvallisuus ja uskottavuus vaati reagointia asiaan ja yhtenäisyyden näyttämistä Venäjän suuntaan. Kansliapäällikkö Tapio Karjula totesi myöhemmin, että he olivat iloisesti yllättyneitä nähdessään Kuhmon korkean kehitystason ja kaupunkimaisen keskustaajaman. Luottamushenkilöistä pitäisi luetella kaikki senaikaiset, ja pitkä on myös ennakkoluulottomassa kehitystyössä mukana olleitten kuhmolaisten yrittäjien lista. Mahdollisessa uudessa hybridioperaatiossa lakia saatetaan joutua soveltamaan Kuhmossakin, ellei sitten viimekertainen ollut Venäjän testi, jolla maa kokeili reagointikykyämme ja -haluamme. heinäkuuta 2024 4 // SÄHKÖPOSTI • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi PUHELIN 020 750 4469 VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Se mennyt enää kitkatta. Milloin tämä kaikki alkoi. heinäkuuta 1974 Vieraiden saavuttua tapahtui kunnanvirastotalon edessä esittely puolin ja toisin. Kuhmon kunnan ja lääninhallintoportaan välille järjestettiin leikkimielessä useita eri lajien kilpailuja. Pohjoisella jyllää hyvin. Pitkien välimatkojen, sitkeitten ihmisten viileä ja puhdas pohjoinen on jotakin, josta saa olla ylpeä. " Kaikella tällä on historiansa, sillä Kainuussa ja Lapissa tehtiin viisaita linjauksia vuosituhannen vaihtuessa ja uutta elettäessä.. Tulokseksi saatiin tasapeli. Alkoiko se Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Moni Woodpoliksen hankehenkilöistä työskentelee puualan yrityksissä. Varmaa on vain se, että olemme siirtyneet uuteen, epävakaampaan aikaan ja sen laineet ovat lyöneet Kuhmoonkin asti. Lain vastustajien mielestä hallitus ei riittävästi selvittänyt vaihtoehtoja poikkeuslaille. Kainuu nousi maakuntien BKT-tilastojen kymmenvuotistilastoista ykkössijalle. Saunomiskilpailu päättyi sensaatiomaiseen loppuun; eräs nimeltä mainitsematon kunnanhallituksen jäsen päätti kertaheitolla ratkaista kilpailun ja heitti koko pesuvadillisen vettä kiukaalle. Tai ehkä Putinin valtaannoususta 2000-luvun alussa. Röyhistelkää rintuuksia, nyt hyvejää. Vai ehkä sittenkin Krimin kaappauksesta 2014. Kuhmossa on vuosikymmeniä satsattu puutuotealan kehittämiseen. Kyllä hyvejää. Kun Woodpolis oli kiihkeimmillään, edesmennyt kunnallisneuvos Heikki Heikkinen tuumi rehevään tapaansa, että ”tätä ei pystytä enää ryssimään.” Kuhmolaisen Crosslamin myynnistä yli puolet menee nyt Lappiin matkailurakentamisenkin ansiosta. Myös tikanheiton vei lääninhallitus nimiinsä 44 pisteellä. Lapin matkailurakentaminen hyödyttää välillisesti Kuhmoa, sillä Kuhmo on lähempänä Lappia kuin Länsi-Suomen ja Ruotsin tehtaat. Syynä lainsäätämiselle oli Venäjän hybridivaikuttamisen estäminen tilanteessa, jossa maa häikäilemättömästi käyttää hyväkseen turvapaikanhakijoita ohjaten heitä itärajallemme. Suomen lentoliikenteestä viime vuonna 75 % suuntautui Pohjois-Suomeen. Kiitos rohkeudesta, kunnallisneuvos tuonilmaisissa, kiitos kaikki luottamushenkilöt, rahoittajat Kainuun liitossa, ELY-keskuksessa ja Pohjois-Suomen AVIssa. Kritiikkiin kannattaa kiinnittää vakava huomio, sillä ihmisoikeudet eivät ole asia, joka voidaan hylätä heti, kun joku päättää koetella kestokykyämme. Kaikella tällä on historiansa, sillä Kainuussa ja Lapissa tehtiin viisaita linjauksia vuosituhannen vaihtuessa ja uutta elettäessä. Vierailut puolin ja toisin parantavat huomattavasti asioiden hoitoa. Kerran muuan soitti yritysasiantuntijalle aasialaisilta matkamessuilta ja viesti olikin paukku: ”Alahan piirtää revontuli-igluja ja hanki luvat, me on myyty 10 000 PAXia (=yöpymisvuorokautta) seuraavaan sesonkiin.” Tapahtui. Tuolloista toiveikkuutta demokratian voitosta katsoo nyt jälkiviisaana kyynisin silmin. Lentopallo-ottelun hävisi Kuhmo 1–2. Myös Lapin matkailubuumi pursuu vielä etelämmäksi, sillä esimerkiksi 65 000 tuhannen asukkaan Rovaniemelle tuli v.2023 aikana 600 000 kävijää. Särkkälammilla tapahtuneen kunnan perustietojen antamisen jälkeen oli kevyempää ohjelmaa vastapainoksi kaupunkielämälle. Ekologinen puurakentaminen auttaa maailmaa kohti kestävämpää elämää. Sulkapallossa voitot menivät tasan. Lappi satsasi matkailuun. Pääkirjoitus " Olemme siirtyneet uuteen, epävakaampaan aikaan ja sen laineet ovat lyöneet Kuhmoonkin asti. Tämä yhdessä muiden seikkojen kanssa voi jopa muuttaa Euroopan unionin roolia enemmän geopoliittisen toimijuuden suuntaan. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Lentuankosken lasku ja vierailu Lentiirassa kuului myös päivän ohjelmaan. Virkamiestasolla tällaisella kanssakäymisellä on aina jotakin vaikutusta, kommentoi kunnansihteeri Jorma Karjalainen. On pidettävä huoli, että laki ei ole se ensimmäinen särö, josta pitäen ajan kuluessa nakerretaan yhä isompia paloja pois ihmisoikeussopimuksista. Löytyi nälkäisiä yrittäjiä, jotka osasivat myydä. Nykytilanteelle on pitkät ajalliset juuret: Kaikelle tälle kylvettiin siemenet jo, kun Neuvostoliitto hajosi 1990-luvun alussa. Kuhmon puutuotealasta hyötyy myös Lappi, sillä matkailijat kasvavat kohti ympäristötietoisuutta. Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa turvallisuusympäristöön myös Euroopan laajuisesti. Voi olla, että pelkkä valmius ryhtyä toimenpiteisiin estää ilmiön toistumisen
YLEISLÄÄKÄRI Henri Lempinen ma 29.7. Ultraäänitutkimukset myös ilman lähetettä. Vain kirurgiset asiakkaat. Fysioterapia, hieronta, ortopedinen osteopatia, Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut, faskiakäsittelyjä ja akupunktiohoitoja. YLEISLÄÄKETIETEEN, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Marko Karppinen ke 21.8. – 11.8. Kaupan päälle -tarjous ei koske Ray-Ban Meta, Jimmy Choo, Prada, Prada Linea Rossa, Ferrari ja MiuMiu -brändejä eikä Selective Collection -mallistoa. MRI-KUVAUKSET; Magneettirekka Vuokatissa to 18.7. Me näemme, mitä silmäsi kertovat Uusien silmälasien ostajalle toiset silmälasit kaupan päälle. Tarjousta ei voi yhdistää muihin silmälasitarjouksiin, eikä pakettitai sopimushintoihin. KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Samuli Kemppainen ma 2.9. Tervetuloa! Juhlan järjestävät KAINUUN MAAKUNTAJUHLA Kuljettaja loukkaantui törmäyksessä Kuhmossa Jarno Hiltunen Kuhmossa sattuneessa onnettomuudessa loukkaantui auton kuljettaja. Myös ilman lähetettä! RADIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Anita Hiltunen ke 24.7. ENMG-tutkimukset vain lähetteellä. – Loukkaantumisen vuoksi tarkkaa puhallusta alkometriin ei voitu suorittaa, mutta viitteitä päihtymyksestä kuitenkin oli. Ykköspari on bruttohinnaltaan aina kalliimpi pari. Lisätietoja www.kainuunliitto.fi/maakuntajuhla. Lisämaksusta pakettitilattavat Ray-Banja Oakley Authentic sekä aurinkolasien ja suojalasipakettien lisäominaisuudet. Päihtyneitä kuljettajia oli liikkeellä eri puolilla Oulun poliisilaitoksen aluetta perjantai-iltana ja lauantain vastaisena yönä. – 11.8. FYSIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Eija Ahoniemi ke 18.9. Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja ajoneuvoverorikkomuksesta, kertoo Oulun poliisi tiedotteessaan. krs PAIKALLINEN LÄÄKÄRIPALVELU Kuhmo | Koulukatu 20 LABORATORIO AVOINNA VASTAANOTTOPÄIVINÄ Varaukset nettiajanvarauksella tai puhelimitse. Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut Voit luottaa lukemaasi: kuhmolainen.fi LIPUT ENNAKKOON PESSIMISMITALOLTA TAI www.puolanganpessimistit.fi Varaa aika netissä medika.fi SOITA 08 6521 533 (Palvelunumeromme on maksuton) Ma To klo 8 16, Pe 8 14 Varaa aika puhelimitse Vuokatti | Kidekuja 2, 3. Erikoistunut tukija liikuntaelinvaivojen hoitoon ja kuntoutukseen. Vapaa pääsy. Poliisi epäilee kuljettajaa törkeästä rattijuopumuksesta. ja pe 26.7. FYSIOTERAPEUTTI/ TYÖFYSIOTERAPEUTTI Esa Huotari pe 2.8. Yleislääketieteen potilaat ja todistukset. Törmäyksessä loukkaantunut kuljettaja jouduttiin viemään hoitoon Oulun yliopistolliseen sairaalaan. Vapaa pääsy. Bussiliput ovat noudettavissa kuntien kirjastoista ja Kajaani Infosta 22.7. Lisätietoja www.kainuunliitto.fi/maakuntajuhla. – 18.8.2024. Vaihtoehtoisesti voit valita toiseksi pariksi aurinkolasit voimakkuuksilla vastaavilla ominaisuuksilla kuin silmälasit. 020 332896. Päihtyneenä henkilöautoa ajanut kuljettaja oli törmännyt tieliittymään puolenyön jälkeen lauantaina. Yleislääketieteen potilaat ja todistukset. ja pe 2.8. LT, YLEISLÄÄKÄRI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRIKSI ERIKOISTUVA Juha Käkelä ma 12.8. Valikoima vaihtelee myymälöittäin. Bussiliput ovat noudettavissa kuntien kirjastoista ja Kajaani Infosta 22.7. KESÄALE Kes äkirja t odottavat lukijaans a 0€ NÄ ÖN TARKAST US L A S I E N O S TA JA LL E 2 LASIT 1 HINNALLA Instrumentarium Kuhmo Kainuuntie 87, p. Poliisi otti lauantaina kello 1.40 kiinni autoilijan, jonka puhallustulos oli 0,93 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa. heinäkuuta 2024 // 5 KAINUUN KAINUUN MAAKUNTAJUHLA MAAKUNTAJUHLA Su 18.8.2024 klo 13.00 Hyrynsalmen yhtenäiskoululla Kahvitarjoilu klo 12.00 alkaen Ohjelmassa mm: • Juhlapuhe, maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen • Pro Kainuu, Vuoden Rajaseututunnustukset ja Vuoden aktiivinen kainuulainen yhdistys -palkitsemiset • Ressan Lassin syntymästä 100 vuotta, Juha Hankkila · Söderbacka-Matikainen Duo:n konsertti Juhlaan järjestetään ilmaiset bussikuljetukset Kainuun kunnista. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Kuhmossa oli myös toinen rattijuopumustapaus. AJOKORTTITODISTUKSET: tavallinen 100 €, laajennettu 115 €. Vastaanottokäynnin yhteydessä perimme kantamaksun 2,60 €, toimistomaksun 25 € sekä laajennetun ajokorttitarkastuksen yhteydessä muistitestin 17,40 €. Tarjous on voimassa 24.6. Tervetuloa! Juhlan järjestävät Su 18.8.2024 klo 13.00 Hyrynsalmen yhtenäiskoululla Kahvitarjoilu klo 12.00 alkaen Ohjelmassa mm: • Juhlapuhe, maakuntajohtaja Riikka Pirkkalainen • Pro Kainuu, Vuoden Rajaseututunnustukset ja Vuoden aktiivinen kainuulainen yhdistys -palkitsemiset • Ressan Lassin syntymästä 100 vuotta, Juha Hankkila · Söderbacka-Matikainen Duo:n konsertti Juhlaan järjestetään ilmaiset bussikuljetukset Kainuun kunnista. ja ti 30.7. Silmälasien ostajalle näöntarkastus on ilmainen. GYNEKOLOGI Päivi Ovaskainen ke 14.8. Yleislääketieteen potilaat, todistukset sekä psyykkisten sairauksien potilaat. KÄSIKIRURGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Tuomo Korhonen ke 31.7. Etu on henkilökohtainen. Kelakorvaus lääkärinpalkkiosta 30 € vähennetään vastaanotolla suoraan maksun yhteydessä. Laboratoriokokeet myös ilman lähetettä! YLEISLÄÄKÄRI Petteri Kauhanen ke 17.7., pe 19.7., ma 22.7., ke 24.7
1 Oppilaita ollut jopa 50 60. Ne ovat rakkaita muistoja, sanoo Pietikäinen. JÄMÄKSESSÄ ei ollut koulua jatkosodan alussa 1941 ja 1942. SOTA EI OLLUT vielä ajallisesti kovinkaan kaukana, mutta koulussa siitä ei puhuttu. – Hän oli opettajana erittäin pidetty. – Yhteistyö on siis ollut meidänkin näkökulmasta (ei-rajavartiolaisten) erittäin tiivistä. Jämäksen kansakouluaikoja muistelivat muiden muassa Marja-Leena Mikkonen-Karikko ja Erja Pietikäinen. Yrjö Vuorio oli myös ollut ”iso persoona”. Kansakoulun entiset oppilaat tapasivat ja muistelivat lauantaina.. Sana oli se, että ”ohho”. Ikähaarukka oli iso: 87-vuotias on vanhin ja kuusikymppinen nuorin ilmoittautuneista. Kun ei ollut nykyisenkaltaista terapiaa, sodan jälkeen puivat miehet kokemuksiaan keskenään. – Ruumishuone, täydentää Pietikäinen. Viitisenkymmentä kansakoulun entistä oppilasta kokoontui verestämään muistojaan Kaesan kahvilaan lauantaina, ja monissa keskusteluissa palattiinkin siihen, mitä oli ollut. Silloin Marja-Leena oli nähnyt, että mieskin voi itkeä. ERJA PIETIKÄINEN kertoo, kuinka Juhani Karjalainen opetti käyttäytymissääntöjä. Vuorio patisteli myös kunnanjohtajaa vuonna 1959. – Kesällä pelattiin lentopalloa. Alussa ruokailu järjestetiin vain niille, joiden kotiin oli liian pitkä matka. Tuolloin ihmisiä usein puhuteltiin talon mukaan. Opettajat olivat rintamalla, mutta vanhoissa pöytäkirjoissa asiaan viitataan siten, että miehet olivat lähteneet ”sinne jonnekin”. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Sitä vastoin Marja-Leenan perheessä sodasta puhuttiin. Koulun keittiön pitkäaikainen keittäjä oli Aino Kyllönen, joka oli aloittanut Jämäksen kansakoululla1956. Eihän siitä koskaan sanottu, mitä siellä oli ollut.... Pietikäinen sanoo, että rajavartijoiden lapset tunsivat toisensa jo entuudestaan. Esimerkiksi Marja-Leena Mikkonen-Karikon isä oli ollut sodan käynyt mies. 1 Kouluruokailu ollut alusta saakka. – Minähän olen sotinut koko sodan, kuvaa Mikkonen-Karikko. Kun kello oli soinut, olivat oppilaat rynnänneet yhtä aikaa sisälle. Silloin Juhani Karjalainen antoi yleissivistävää kasvatusta: ”täytyy sanoa, että anteeksi”. Hän oli päässyt myös ensimmäistä kertaa elämässään helikopterilennolle, kun rajalle oli tullut helikopteri käymään. OPETTAJAT OLIVAT tuohon aikaan kylän merkkihenkilöitä. 1 Opilasasuntolaa ei ole ollut, vaan oppilaita on tarpeen mukaan majoitettu lähelle koulua. Erityisesti Jämäksen opettajista kannattaa mainita Viljo Haataja, joka kehitti Jämäksen koulun lisäksi koko Kuhmon koulujärjestelmää. heinäkuuta 2024 6 // Jarno Hiltunen Jämäksen kansakoululle toi oman värinsä se, että monen oppilaan isä palveli Kainuun rajavartioston riveissä. Jämäksen kansakoululla toimi 1939—1940 sotasairaala, ja koulun keittolassa oli sijainnut haavoittuneiden leikkaussali. – Yleensähän lapsuus ja nuoruus ovat ihmisen onnellisinta aikaa. Pontta muisteluille antoivat Marja-Leena Mikkonen-Karikko ja Erja Pietikäinen, jotka olivat kolunneet kaupungin arkistoja koulun osalta ja kuulleet ihmisten muistoja. Halutaan vielä kerran olla huolettomia ja iloisia. Koska rajavartijoiden sijoituspaikat vaihtuivat, oli vaihtuvuus myös kansakoulun lasten keskuudessa suhteellisen suurta. Vuodet ovat vierineet, ja jos ihmiset ovat muuttuneet, on myös Kuhmokin hyvin erilainen, kuin noihin aikoihin. – Olinko se minä vai minun veljeni, joka törmäsi suoraan opettajaa päin. Sittemmin hän sijoittui kirkonkylälle opettajaksi ja keskikoulun johtajaksi. 1 Koulutyö alkoi kunnolla vasta 1940-luvun puolivälissä. Suoraan ei sanottu, että he olivat sodassa. Vuorion mielestä koululla oli korkea aika toteuttaa peruskorjaus, kun keittiössä vesi ja perunatkin jäätyivät. Vastaavana lääkärinä sairaalassa oli toiminut Ilmari Nurminen. Kaikki oltiin yhtä köyhiä ja kaikki tiedettiin, mistä puhuttiin, kun isät olivat rajavartijoita. Sodan vuoksi vasta aloittaneella koululla jäivät vihkiäisetkin pitämättä. – Oltiinhan me kyllä aikamoisia villipetoja,hän narahtaa. Myös koulun opettajat pitivät hyviä yhteyksiä yllä rajavartioston päälliköihin. Kumpikin oli aloittanut Jämäksen kansakoulun 1960-luvun alussa: Marja-Leena 1962 ja Erja 1965. Tästä huolimatta rajavartiostoon kuulumattomien lasten kanssa ei Pietikäisen mukaan ilmennyt vastakkainasettelua. – Mullakin meni varmaan 15-vuotiaaksi, kun ymmärsin, että Polvelan Marja-Leena on Mikkosen Marja-Leena, naurahti Erja Pietikäinen. Marja-Leena Mikkonen-Karikon isä toimi tuolloin yrittäjänä, mutta siirtyi myöhemmin rajalle hänkin. Erja Pietikäisen isä oli ollut rajavartijana. – Me rajavartioston lapset oltiin suurin piirtein kaikki samaa perhettä. Tämä korostuu myös yhteisöllisyydessä, joka Pietikäisen mukaan oli tavanomaista vankempaakin. – Kun me oltiin koulussa, koskaan siitä sodasta ei koulussa mainittu. 1 Lähde: Mirjami Haverinen: Kuhmon koululaitos 1884 1984 Jämäksen kansakoulu oli erilainen Jämäksen rajavartioston kasarmi on lyönyt leimansa alueeseen, eikä vähiten siellä toimineeseen kansakouluun. Ja olihan se lapsuus Jämäksessä ollut hyvä. Kuljetus julkisilla ajoneuvoilla. Hän oli odottanut remonttia 11 vuotta. RAJAVARTIOSTON PERHEET olivat itse asiassa paljon tekemisissä paikallisten kanssa. FAKTA Jämäksen koulu 1 Valmistui 1939 ja toimi sotilassairaalana talvisodassa. He ostivat taloista maitoa ja muita elintarvikkeita sekä saattoivat viljellä lähitilojen mailla muun muassa perunaa. Vuorio muun muassa mietti koulun puutarhan käyttöä monelta kantilta: oliko se koulun keittolaa vai lasten opetusta varten. Siellä oli oma kenttä, sanoo Mikkonen-Karikko. – Meillä oli samanlainen tausta. Jämäksen rajavartiosto mahdollisti myös sellaista, mitä tuohon aikaan ei monessa paikassa ollut mahdollista. – Luokat ovat olleet potilashuoneita — ja se varastorakennus... Tämän vuoksi oli tyypillistä, että osa lapsista viipyi koululla vuoden tai kolme. Hän pani asioita tapahtumaan ja otti kantaa. JÄMÄKSEN kansakoulusta tulee ensimmäisenä naisille mieleen sana ”mukava”. LAUANTAINEN tapaaminen oli ensimmäinen, jossa Jämäksen kansakoululaiset tapasivat
Kun Seppäseltä ja Krökiltä kysytään miten varusmiesten siivous on sujunut, toteavat he sen riippuvan tuvan johtajastan siivoustarkkuudesta. Siistit tilat tekevät myös palvelusajasta mukavamman. Siivous halutaan hoitaa helposti ja tehokkaasti. JARNO HILTUNEN. Puolustuskiinteistöjen siivouspäällikkö Päivi Seppänen ja laitossiivoja Noora Krökki pitävät siivouskoulutusta maanantaina saapuneille ensimmäisen erillisen autokomppanian alokkaille. Siivouskoulutuksen myötä esimerkiksi kaappiin tungetut märät varusteet, suihkuun homehtuvat pyyhkeet ja kaappien taakse piilotetut nuuskapussit ovat yhä harvinaisempia löytöjä. Tammikuussa Kainuun prikaatiin saapuneiden ähtäriläisen Eeli Akonniemen, seinäjokelaisen Aku Jykelän ja kauhavalaisen Aaro Hurtamon mukaan siivouskoulutus otettiin alokkaiden joukossa positiivisin mielin vastaan. Siivous on tehty varusmiehille mahdollisimman helpoksi ja turvalliseksi. Kun siivoaminen on tuttua puuhaa, menee tupatarkastuskin ongelmitta läpi. – Silloin kun me käytiin tämä koulutus, niin taidettiin kertoa ainakin sinisen ja punaisen tiskiharjan ero, Hurtamo muistelee. Esimerkit auttavat alokkaita painamaan mieleensä välineiden tarkoituksen. Tarkkoja muistikuvia ensimmäisen kuukauden ajalta ei oikein ole, Jykelä myöntää. Siivoustekstiileissä on pesuaineet valmiina, ja niitä on jokaisessa yksikössä riittävästi. Palautteet huonosta sisäilmasta ovat myös tippuneet roimasti. Siivouskoulutuksen myötä palautteet sisäilmasta ovat laskeneet roimasti. Siivouskoulutus teki paluun koronapandemian jälkimainingeissa varuskuntien toiveesta, kun kasarmien sisäilmasta alkoi tulla yhä enemmän palautetta. Ammattilaiset painottavatkin, että neuvoja ja kehitystoiveita saa ja pitää antaa – joko koulutuksessa, tai käytävällä vastaan tullessa. Seppäsen ja Krökkin mukaan varusmiehet ovat ottaneet koulutuksen innokkaasti vastaan. Koulutuksesta on hyviä kokemuksia sekä kouluttajien että varusmiesten puolelta. Tämä antaa nuorelle vastuuta ja opettaa itsenäisen elämän perusasioita. Tuvan roskat lakaistaan sinne ja porukka kävelee siinä koko ajan. Koulutuksen sisältöä on päivitetty tilojen käyttäjien sekä varusmiestoimikunnan ehdotusten mukaan. – Aina siellä on pari jotka tekee kunnolla, ja sitten pari, jotka lähtee aina seikkailemaan eri kerroksiin, ettei varmasti tarvitse siivota, Jykelä kertoo. Varusmiehet siivoavat päivittäin myös yleiset tilat, märkätilat sekä kuivausja siivoushuoneet. KOLMIKKO myöntää, että tuvat tulee pidettyä paremmin siistinä, kun tietää joutuvansa itse siivoamaan jälkensä. Nyt käydään läpi sinisen puhtaan tiskiharjan ja punaisen likaisen tiskiharjan ero. Toiveena on, että varusmiehet saadaan jakamaan tietoa ja vinkkejä keskenään. Ammattilaiset käyvät siivoamassa tuvat vain erien saapumisten välillä eli 2–4 kertaa vuodessa. Koulutus koskee jokaista perusyksikköä, ja saapumiserä käy koulutuksen kolme viikon kuluessa saapumisesta. Siivousvastuu jakautuu tuvissa kuulemma kuitenkin epätasaisesti. Koulutuksissa kysellään siivousvinkkejä niin välineiden käyttämiseen kuin pintojen tehokkaaseen puhdistukseen. Haastattelun jälkeen kolmikko ehdottaakin, että kalustemoppien pitemmät varret helpottaisivat siivousta. Myös puolustuskiinteistöjen tarkastuksissa on havaittu sisäilman parantuneen, ja koulutus saa heiltä kehuja. Ammattilaiset siivoavat yleiset tilat kerran viikossa. heinäkuuta 2024 // 7 Törkyiset tuvat käynnistivät siivouskoulutuksen uudelleen Marjut Lauronen – Haluatteko pestä pakin samalla harjalla jolla tupakaveri on juuri pessyt pisuaarin. Kuhmolainen // Tiistaina 16. VARUSMIESTEN tärkein vastuu on huolehtia tupien siivouksesta. Krökki ja Seppänen eivät halua tehdä siivoamisesta vakavaa ja pakollista. Vanhemmille Seppänen ja Krökki antavat ohjeeksi sen, että vastuu siivoamisesta kannattaa antaa nuorelle jo varhain. Myös pinnat ovat pysyneet aiempaa paremmassa kunnossa. Ei se tule ikinä puhtaaksi. Ehdoton inhokkiaskare tulee kaikilta kolmelta hetkeäkään epäröimättä. Kun siivouskoulutus on pidetty tarpeeksi monelle saapumiserälle, jäävät opit elämään. Seppänen lupaakin tilata niitä lisää. – Käytävän siivoaminen. – Kyllä siellä aina tsempataan viimeistään loppua kohden, he nauravat. Puolustusvoimien tiloista ja niiden ylläpidosta vastaava Puolustuskiinteistöt on tuottanut koulutuksen materiaalit. INKA HURSKAINEN Jämäksen kansakouluaikoja muistelivat muiden muassa Marja-Leena Mikkonen-Karikko ja Erja Pietikäinen. Tunnilla käydään läpi varuskunnan tilojen siivoamisen tarkoitus ja välineet. Asiaa tulee kerralla paljon, ja heti ensimmäisinä päivinä järjestetty koulutus hukkuu helposti informaatiotulvaan. Kainuun prikaatiin saapui maanantaina 1900 alokasta, joista jokainen osallistuu pakolliseen siivouskoulutukseen
Kun oikein panostaa, niin stetsoni ja ruudulliset kauluspaidat kuuluvat kulttuuriin. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Yleisön eteen menemisessä on oma ainutlaatuinen fiiliksensä. – Eihän semmoisia autoja nykypäivänä ole eikä tule. Muutoin kuminpoltossa autolla ei ole niin merkitystä. Tuupalan parkkipaikalla Halonen kävi polttamassa kumia mustalla amerikkalaisella Chevrolet-merkkisellä lava-autollaan. heinäkuuta 2024 8 // Yllätä lahjatilauksella kuhmolainen.fi/lahjatilaus DIGI + LEHTI 4 kk 55 € (norm. Välillä savupilvi oli niin sakea, että koko ajoneuvo hävisi näkyvistä — ja muukin maisema. Melkein saattoi mielikuvituksessaan kuulla kännyköiden kameroiden surisevan, kun parkkipaikan vauhdikasta urheilua ikuistettiin videoille. Yleisöä riitti koko pitkän parkkipaikan mitalta molemmin puolin. Onhan siitä yli kaksikymmentä vuotta, kolmekymmentäkin. Ja voimakkaat moottorit ovat Harri Halosen juttu. El Camino voitti burnout-kisan. JARNO HILTUNEN Harri Halonen otti osaa burnoutiin lava-Chevroletillaan. Tietenkin, jos on kytkinauto, niin sekin vielä, selvittää burnoutiin Chevroletillaan osallistunut Harri Halonen. 89 €) DIGI 4 kk 28 € (norm. Kuhmossa Woodstomp crusingit ja kuminpoltot järjestettiin Tuupalan parkkipaikalla, koska siellä oli linja-autoasemaa enemmän turvallista tilaa yleisölle. Paikalla oli ainakin parisataa katsojaa, jotka seurasivat, kun kuljettajat kävivät näyttämässä asfaltilla taitojaan aitoon jenkkimalliin. Vanhat autot kiehtovat erilaisuudellaan, ja etenkin muutaman vuosikymmenen takaisten jenkkiautojen muodokkuus ja kiiltävä kromi vetoavat esteetiikaltaan moniin. IHAN ENSIKERTALAISELTA kuminpoltto ei välttämättä onnistu, sillä burnout, kuten amerikkalainen sanoo, vaati oikean tekniikan. Jarno Hiltunen Tuupalan parkkipaikalle oli tehty areena, jossa autot kävivät käryttämässä kumia lauantai-iltana. – Se on cruisailu-auto se. Paikalla oli monen merkkisiä autoja, oli Mersuja, Toytotia ja muita. Sitä ennen hän oli ystäviensä kanssa seurannut tapahtumaa auton lavan päältä. Muutenkin jenkkiautot ja niihin liittyvä kulttuuri kiinnostavat Halosta, ja häneltä löytyy harrasteautokin: vuoden 1963 mallin Cadillac. – Kyllähän se onnistuu melkein millä vaan, mutta mitä enemmän voimaa autossa on, sitä parempi. – Pitää osata jarrulla ja kaasulla tehdä yhteistyötä. —Toiset tykkäävät golfinpeluusta ja toiset amerikanautoista, hän naurahtaa. – Kun autossa on voimaa tarpeeksi, tulee enemmän savuakin. Amerikkalaisten autojen estetiikka vetoaa Haloseen — ja tietenkin V-kasin kehräys. Tapahtuman takana on kuhmolainen jenkkiautoyhdistys Drapes of Wilderness. Suorituksessa oli ääntä, savua ja asennetta. 40 €) Määräaikainen tilaus. Lahjakortin ostaja ei voi itse lunastaa lahjakorttia. JARNO HILTUNEN KATSO VIDEO VERKOSSA kuhmolainen.fi. Anna lahja, joka avataan aina uudelleen Woodstompissa kumi kärysi ja yleisö oli haltioissaan Tuupalan parkkipaikalla järjestetty Woodstomp Cruising ja Burnout -tapahtuma sai ainakin parisen sataa ihmistä liikkeelle. Cruising-ilta eli jenkkiautojen kokoontuminen järjestettiin myöhemmin samana päivänä. – Joskus nuoruudessahan sitä on pitänyt peltoautoilla sutia ottaa, siitä lähtienhän se on ollut. Burnoutiin ei lähdetä tuulihousuissa hengailemaan. Jo nuorena Halonen oli innostunut autoista ja niillä ajamisesta, joten burnout-tilaisuudet tulivat itsestään selvinä mukaan. PUKEUTUMINEN TYYLIN mukaan kuuluu myös asiaan. BURNOUT ja amerikkalaiset autot kiinnostavat niitäkin, jotka eivät varsinaisesti asiaa harrasta
Toki sähköautojen latausmarkkinoille on tullut uusia toimijoita ja markkina jakautuu sitä mukaan. – Verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseutuun, ihmisten on verrattain helppo saada kotilataus järjestymään. Sen vuoksi Kainuun sähköistyvä autokanta ei näy niin herkästi julkisilla latausasemilla. – Esimerkiksi Suomussalmella on pieni latausasema K-Marketin yhteydessä. Määttänen toteaa, että paikallisen autokannan sähköistyminen tietenkin näkyy pisteillä. Tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä Kainuuseen oli rekisteröity 425 täyssähköautoa ja 832 hybridiautoa. Määttäsen mukaan Kainuussa on vielä kohteita, joita he haluavat kehittää. Sen kehittämistä tutkitaan. Vuonna 2023 samaan aikaan täyssähköautoja oli 241 ja hybridiautoja 600. MYÖS KESKON K-Latauksen johtaja Iiro Määttänen kertoo, että Kainuussa julkisten sähköautojen latausasemien käyttö on hyvin lomapainotteista. Lisäksi Kainuussa sähköautokanta on vielä aika maltillinen, Mustonen kertoo. – Tavallisena arkena asemat ovat kohtalaisen pienellä käytöllä. Suurin asiakasryhmä Kainuussa on silti edelleen matkailijat. Mustonen muistuttaa, että asemien investoinnit ovat aina mittavia. – Myös myynnin täytyy kehittyä positiivisesti, että voi investoida. Hän kuitenkin huomauttaa, että monet kainuulaiset lataavat sähköautonsa kotona. heinäkuuta 2024 // 9 Hallinnoi tilauksiasi verkossa asiakaspalvelu.hillagroup.fi Tilata uuden salasanan Katsoa ajankohtaiset tilaajaedut Jakaa digilukuoikeuksia perheenjäsenille Tehdä lahjatilauksen ja tulostaa lahjakortin Jättää ilmoituksen helposti Tehdä jakelunkeskeytyksen Tehdä osoitteenmuutoksen Ladata sovelluksen VOIT MUUN MUASSA Hoida tilausasiasi helposti ja nopeasti juuri silloin kun sinulle sopii: Sähköautojen määrä Kainuussa tuplaantunut Antti Huusko Kainuussa täyssähköautojen määrä on tuplaantunut vuodessa, selviää Sähköinen liikenne ry:n tilastoista. Investointeja tehtiin jo hyvissä ajoin ja Osuuskauppa Maakunnan latausasemia löytyy Kainuussa Ristijärveä lukuun ottamatta jokaisesta kunnasta. Karppinen pitää mahdollisena, että Kainuussa nähtäisiin tulevaisuudessa myös muita Nesteen latauspisteitä. Suomussalmen ohi menee iso tie ja siellä on paljon läpiajoliikennettä, Määttänen kertoo. – Vielä on muutama tosi vilkas S-market, joissa ei ole vielä asemaa. Sähköauton latausasemia on myös muun muassa Kajaanin kaupungin omistamilla alueilla kaksi kappaletta: Ionity GmbH:n latausasema Pikku-Pohjolankadulla ja Teslan Kauppakadulla vanhan vesilaitoksen ja Suvantorannan puiston kulmilla. MUSTOSEN MUKAAN Osuuskauppa Maakunnan sähköautojen latausverkosto Kainuussa on hyvin kattava. – Pidemmässä juoksussa verkkoa suunnitellaan ja tarkastellaan tulevaisuutta varten. Osuuskauppa Maakunnan vähittäiskaupan toimialajohtaja Arto Mustonen kertoo, että paikallisten asiakkaiden osuus on kasvanut sähköautojen latausasemilla. Niitä mietitään. Sähköautojen osuus autokannasta Kainuussa on 3,3 prosenttia, eli maan heikoin. JARNO HILTUNEN " Verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseutuun, ihmisten on verrattain helppo saada kotilataus järjestymään.. Nesteen Sustainable Growth -yksikön johtajan Risto Karppisen mukaan Kontiomäellä latausaseman käyttäjiä on ollut riittävästi. Supparin eli K-Supermarketin sähköautojen latauspisteellä oli kaksi autoa latauksessa maanantaina kello 10 jälkeen aamulla. – Tietenkin enemmänkin käyttäjiä mahtuisi, mutta ihan tyytyväisiä olemme tähänastisiin latausmääriin, Karppinen kertoo. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Sähköautojen latausverkosto ei Määttäsen mielestä ole vielä täysin valmis K-Latauksen osalta. Myös muutamien asemien tehon nostoa pohditaan. – Kokonaismyynti on kasvanut. Sähköautoja voi ladata asiointi-, pikaja suurteholatauspisteissä. K-LATAUKSEN JA Osuuskauppa Maakunnan ABC-latausasemien lisäksi Kainuussa on esimerkiksi Nesteen suurteholatausasema Kontiomäellä Paltamossa. Nyt on hyvä tilanne ja tämän osalta ollaan kasvusuunnalla, Mustonen toteaa. Mutta esimerkiksi Kajaanin ja Vuokatin alueella huomataan latausmäärien kasvua varsinkin talvilomien, joulun ja kesän aikana, Määttänen kertoo. Vaikka paikallisten asiakkaiden osuus julkisilla sähköauton latausasemilla onkin kasvanut, on suurin asiakasryhmä edelleen matkailijat. Investointien sijainti täytyy miettiä huolella ja tarkkaan. Eri latausvaihtoehtojen erona on nopeus ja hinta: mitä nopeampi ja tehokkaampi lataus, sen kalliimpi on hinta
Hilla-lehdet julkaisevat lukijoiden mielipiteitä verkossa ja printtilehdessä mahdollistaakseen moniäänisen keskustelun ja kansalaisten äänen kuulumisen. heinäkuuta 2024 10 // MIELIPIDE Arkeologi Timo Muhosen tutkimusryhmän tarkoituksena on paikantaa ja tutkia arkeologisin kenttätyömenetelmin kohteita, joissa kansanperinteen tai paikannimen perusteella on mahdollisesti tapahtunut ”vanhan kansan” karhunpeijaisrituaalien viimeinen vaihe: rituaalisesti pyydetyn ja yhteisissä pidoissa syödyn karhun kallon puuhun nostaminen. Kirjoita lyhyesti. Perinne jatkui etäämpänä suurista asutuskeskuksista paikoin aina 1800ja 1900-luvun taitteen tienoille asti. Vaikka itse puut ovat useimmiten jo aikaa sitten kaatuneet ja lahonneet, on osa niiden sijaintipaikoista edelleen löydettävissä maastosta. Toimitus vastaa sisällöistä. Perinne on juuriltaan esihistoriallinen, mutta se jatkui kristillisenä aikana kirkon tuomitsevasta kannasta huolimatta. – Uskomuksilla on kuitenkin usein myös aineellinen ulottuvuutensa, mikä pitää paikkansa karhunpeijaisperinteenkin osalta. Jos sinulla on muistitai perimätietoa karhunkallopuiden sijaintipaikoista tai muita tietoja aiheeseen liittyen, niin ota yhteyttä osoitteeseen timo.muhonen@gmail.com. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Toimitus päättää, mitä se julkaisee ja jättää julkaisematta. Nämä olivat karhunpesälle lähtö, karhun kaataminen, kaadetun karhun tupaan tuonti, itse peijaisjuhlat ja viimeisenä karhun kallon nostaminen tätä tarkoitusta varten varattuun mäntyyn tai kuuseen. MUSEOVIRASTO / SAMULI PAULAHARJU Tee ilmoitukset kätevästi netin kautta asiakaspalvelu. Toimituksella on oikeus lyhentää tai editoida kirjoituksia sekä muuttaa otsikoita. Kirjoita ensin sana tekstari ja sitten viestisi. ARKEOLOGISELTA KANNALTA helpointa on tavoittaa rituaalisen karhunpyynnin viimeinen vaihe, paikka, jossa karhun kallo on nostettu puuhun. KARHUNPEIJAISPERINNE OLI tärkeä osa suomalaista pyyntikulttuuria ja kansanuskoa. Kuva Nuottivaaran karhukuusikosta Kuhmosta. Sää Tänään Huomenna Selkeää Puolipilvistä Pilvistïä Vesikuuroja Vesisadetta Lumisadetta Ukkosta Räntäsadetta Sumua Tiistaina Keskiviikkona Torstaina 25 19 21 20 18 22 20 23 23 25 23 25 25 22 24 24 23 24 24 25 23 26 22 24 2 3 2 4 6 5 10 8 Helsinki Ti 23 Joensuu 24 Jyväskylä 22 Kajaani 19 Kemi 20 Lahti 24 Oulu 19 Pori 20 Rovaniemi 19 Tampere 22 Turku 24 Vaasa 21 Ke 22 25 24 24 22 25 24 22 24 23 23 23 To 22 23 23 23 24 23 25 19 24 21 21 22 KUHMO Valtimo Nurmes KUHMO Valtimo Nurmes KUHMO Valtimo Nurmes 21 21 21 20 24 24 25 24 25 26 23 22 2 1 3 Ennuste laadittu 15.7. RITUAALINEN KARHUNMETSÄSTYS TUNNETAAN kohtalaisen hyvin muistiin merkitystä kansanperinteestä ja kirjallisista lähteistä, mutta sitä on tutkittu Suomessa arkeologisesta näkökulmasta melko vähän. Noudatamme lakeja ja hyviä tapoja sekä journalistin ohjeita. Lukijan kuvat Lukijan kuvia voit lähettää toimitus@kuhmolainen.fi tai lomakkeella kuhmolainen.fi/uutisvinkki Karhunpeijaisrituaalissa pyydetyn ja syödyn karhun kallo nostetaan puuhun – arkeologi pyytää havaintoja karhunkallopuiden sijaintipaikoista Karhunpeijaisperinne oli tärkeä osa suomalaista pyyntikulttuuria ja kansanuskoa. Niiltä paljastuvaa arkeologista aineistoa tutkimalla voidaan päätellä muun muassa peijaisperinteen ikään liittyviä seikkoja. Arkeologi Timo Muhonen kertoo, että karhunpeijausrituaalin kaikki vaiheet tapahtuivat kalevalamittaisten kansanrunojen säestäminä. hillagroup.fi/ lukijailmoitukset. toimitus@kuhmolainen.fi Tekstarit Tekstareita voi lähettää numeroon 044 332 5320. Tämä tarkoittaa sitä, että rituaalien paikoilta voidaan löytää arkeologista aineistoa, joka kertoo osaltaan aikansa uskomuksista, Muhonen kertoo. Tähän mennessä työryhmä on kerännyt arkistoista, kartoista ja kirjallisuudesta kattavan lähdeaineiston ja sen perusteella paikallistanut useita mahdollisten Kainuun karhunkallopuiden sijaintipaikkoja. Siihen liittyneillä rituaaleilla varmistettiin muun muassa jatkuva metsästysonni. Lisäksi on mahdollista löytää piirteitä peijaisiin kuuluneista uskomuksista, joista ei ole jäänyt jälkiä muuhun lähdeaineistoon kuten suulliseen kansanperinteeseen. Kunnioittavasti tehtävä karhun kallon ylös oksistoon – kansanrunon mukaan ”puuhun puhtaaseen, petäjään pehmiiseen” – ripustaminen sisälsi ajatuksen karhun hyvittelystä ja palauttamisesta alkukotiinsa taivaaseen, jossa se oli myytin mukaan aikanaan syntynyt. RITUAALINEN KARHUNPYYNTI SISÄLSI eri vaiheita. – Edes 1600-luvun puhdasoppisen luterilaisuuden aikakausi ei onnistunut kitkemään karhunpeijaisia kansan uskomusja tapaperinteestä, Muhonen kertoo. 10.02 Sää Ohjeet mielipidekirjoitusten lähettäjälle Kirjoita asiallisesti ja mielipiteesi perustellen. Kaikki vaiheet tapahtuivat kalevalamittaisten kansanrunojen säestäminä. Tutkimus tapahtuu Suomen Kulttuurirahaston Kainuun rahaston tuella. Maastotutkimuksia näillä paikoilla tehdään heinäkuussa 2024
044 738 4323. alk. klo 8-9 rukouspiiri seurakuntakeskuksen Sopessa (käynti sisäpihan puolelta). Silpolan mukaan EU:n näkökulmasta karhu on ahtaasti tulkittu ja tiukasti säännöstelty laji, jota saa metsästää vain erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Ei kaipuuta sanat, kukkaset peitä, on sydän, silmät täynnä kyyneleitä. PERUSSUOMALAISTEN kansanedustaja Mikko Polvinen välitti Suomen Metsästäjäliiton kannanoton kirjallisena kysymyksenä eduskunnan puhemiehelle. – Kyse ei ole tähtijuristin hankkimisesta, vaan yhteistoiminnasta ja siitä materiaalista, mitä paikallinen riistakeskus yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa tuottaa. Suurpetojen metsästys lopetettiin vuonna 2016, minkä jälkeen karhut ovat lisääntyneet merkittävästi ja jopa tappaneet ihmisiä. ja Lentiiran kirkko on avoinna klo 12-18 ma-su ajalla 24.6.-4.8. KAINUUSSA KARHUNPYYNTIÄ ei täten tulevana syksynä tapahdu poronhoitoalueen ulkopuolella. Klo 17 messu Iivantiiran seurakuntakodilla (l+s: Antola, k: Lohi). Suomen metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpolan mukaan juuri metsästyksen ansiosta karhun kanssa ei ole juurikaan ollut ongelmia Kainuun kaltaisilla karhurikkailla alueillakaan. Metsästäjäliiton esittämä maakuntatasolla tehtävä säätely toisi tilanteeseen selkeyttä. METSÄSTÄJÄLIITTO ESITTÄÄ , että Suomessa otettaisiin käyttöön täysin uusi, myös Ruotsissa käytössä oleva suurpetojen hallinnointimalli, jossa kunkin suurpedon kannanhoitotavoitteet, kanta-arviot ja kannanhoidollisen metsästyksen perustelut tuotetaan viranomaistyönä maakuntatasolla. Liitto kaipaa myös tarkkoja alueellisia, dataan perustuvia suurpetojen kantatavoitteita. kiinteistönhoitaja Ari Korhoselta: ari.korhonen@evl.fi, puh. Kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että Suomen Metsästäjäliitto on pitkään jo esittänyt, että Suomessa otettaisiin käyttöön täysin uusi, Ruotsissa käytössä oleva suurpetojen hallinnointimalli. Hylkäykset perustuivat korkeimman hallinto-oikeuden loppuvuodesta antamaan tuomioon, jonka mukaan viime vuonna myönnetyt poikkeusluvat olivat laittomia. Vilja Sorsa Maria Kurtti Metsästäjäliitto suivaantui Suomen riistakeskuksen päätöksestä hylätä lähes kaikki karhunpyynnin poikkeuslupahakemukset. Kuolleet Kuhmon seurakunta pyytää tarjousta Kuhmon kirkon, seurakuntakeskuksen ja Ikolan pappilan piha-, pysäköintija tiealueiden talvikunnossapidosta arkipäivisin ja viikonloppuisin sekä hautausmaan ja siunauskappelin liittymien ja pysäköintialueiden talvikunnossapidosta pyhäpäivinä. Su 21.7. Lämmin kiitos osanotosta. Kannanhoidollista metsästystä säätelevän direktiivin toimeenpano Suomen lainsäädännössä ei metsästäjäliiton mukaan peilaa maan todellista tilannetta. kuhmolainen kansanedustaja Mikko Polvinen (ps.) kertoo tiedotteessaan. klo 10 messu Kuhmon kirkossa (l+s: Antola, k: Lohi). klo 18 iltahartaus siunauskappelissa. Siinä hän kysyy maaja metsätalousministeri Sari Essayahilta (kd.), onko Ruotsissa käytössä oleva suurpetojen hallinnointimalli mahdollista ottaa käyttöön myös Suomessa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Anne Pääkkönen p.044 738 4308, anne.paakkonen@evl.fi Muut Tiekirkot:Kuhmon kirkko on avoinna klo 12-18 ma-pe ajalla 24.6.-2.8. Polvinen kertoo välittäneensä kannanoton kirjallisena kysymyksenä eduskunnan puhemiehelle. Klo 10 messu Lentiiran kirkossa (l+s: Voitto Huotari, k: Tauno Harinen). Metsästäjäliiton mukaan metsästäjillä ei ole riittävää tietoa ja taitoa laatia tieteellisiä ja oikeudellisesti kattavia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia lupaviranomaisen edellyttämällä tasolla. Siis niistä syistä, jolloin ihmisten turvallisuus ja koetut haitat saadaan tasapainotettua suurpetojen määrän kanssa. Näin ei kuitenkaan välttämättä tulevaisuudessa ole. Surun koskettaessa Tee kuolinilmoitus tai surukiitos rauhassa itsepalvelukanavassamme: kuhmolainen.fi/lukijailmoitukset/ Metsästäjäliitto kimmastui karhunpyynnin kuoppaamisesta Kuhmolainen kansanedustaja Mikko Polvinen (ps) kannattaa Metsästäjäliiton ajamaa Ruotsin mukaista suurpetojen hallinointimallia. Tutustuin kannanottoon ja perusteisiin. Rakkaudella muistaen Lapset Lastenlapset sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kun karhujen määrä lisääntyy, pentujaan suojelevat karhuemot tulevat pois metsistä. Sopimuskausi: talvikausi 2024-2025 ja optiona talvikausi 2025-2026. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Jo nykyisillä EU-säädöksillä Ruotsi on onnistunut saamaan runsaasti suurpetojen kaatolupia yhteiskunnallisen kestävyyden näkökulmasta. Tarjouspyyntöasiakirjan tilaus ja lisätiedot ajalla 16.-19.7. Kirkkokahvit. – Päivänselvää on, että jos metsästys on vuosia jäissä, karhu tottuu ihmisiin ja kanta moninkertaistuu. Lapset ja perheet 2,5 -5 -vuotiaiden lasten päiväkerhot alkavat elokuussa, vko:lla 33. Esimerkiksi hän nostaa Romanian, jossa elää EU:n suurin karhukanta, mikä on johtanut usein ihmisen ja karhun välisiin konflikteihin. 040 156 1258 ja 22.7. 044 738 4314 on tavoitettavissa tiistaista torstaihin. klo 18 iltahartaus siunauskappelissa. Silpolan mukaan ongelma on, ettei EU-direktiivissä ole selkeästi määritelty, mitä nämä alueelliset seikat ovat. talouspäällikkö Sari Karikolta: sari.karikko@evl.fi, puh. Tarjousten jättöaika päättyy 5.8.2024 klo 16.00. Siinä kunkin suurpedon kannanhoitotavoitteet, kanta-arviot sekä kannanhoidollisen metsästyksen perustelut tuotetaan viranomaistyönä maakuntatasolla. Rakkaamme Selma Irene TAMPIO o.s. – Metsästäjäliitto teki kannanoton suurpetojen hallintamallista Ruotsin mukaiseksi. Haataja s. 29.6.2024 Kuhmo Kun muistelemme yhteisiä teitä, kuinka sä ahkeroit, rakastit meitä. Kuvituskuva. Riistakeskus peräänkuulutti tämän vuoden poikkeuslupahakemuksissa paikallisten perusteiden vaillinaisuutta. heinäkuuta 2024 SEURAKUNNAT // 11 Kuhmon seurakunta Kastetut Elli Anna Amanda Jatkola Vilma Adele Rikiina Moilanen Avioliittoon vihityt Heikki Eemeli Pulkkinen ja Jenny Reeta Serafia Kinnunen Kuolleet Martti Tuomas Vihtori Niskanen 73v Selma Irene Tampio 78v Seurakunnan viikko Ke 17.7. To 18.7. Ke 24.7. MARKKU PÄÄKKÖNEN. Diakonia Viikoilla 27-30 diakoniatyöntekijä Anu Haverinen p. Ihmiskontaktit lisääntyvät väistämättä, ja riskit kasvavat. Tästä on liiton mukaan osoituksena riistakeskuksen nyt hylkäämät poikkeuslupahakemukset sekä viime vuoden lopulla riistakeskuksen hylkäämät suden kannanhoidollisen metsästyksen lupahakemukset. Liitto katsoo, että Suomessa nyt käytetty suurpetojen hallinnointimalli on toimimaton. 19.4.1946 Paltamo k. – Metsästäjillä ei ole riittävää tietoa ja taitoa laatia tieteellisiä ja oikeudellisesti kattavia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen poikkeuslupia siinä laajuudessa kuin lupaviranomainen Suomen riistakeskus tai maamme oikeuslaitos edellyttävät, luonnehtii Metsästäjäliitto kannanotossaan torstaina
0500 466 803 | www.ollilainen.fi • Ostetaan romuautot ja rautaromut • Ajoneuvojen vastaanotto ja kuljetus • Virallinen akkukierrätyspiste Ei varaosamyyntiä! P. ISTUTUKSET, TAIMIKONHOITO . Rajakatu 52, Tarinatupa Onko alkoholiongelmia. ma-to klo 9-18, pe klo 9-17 facebook.com/vesitorninkirppis PIILOLANTIE 47, p. MYYNNISSÄ POLTTOPUURANKAA . Kommentoi juttuja, anna palautetta ja vaihda ajatuksia muiden lukijoiden kanssa. Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua kuhmolainen.fi. 0400 125 587 Petri p. MÄTÄSTYKSET, OJANKAIVUT . 044 554 4850 Kiertävä hieroja, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh. 0400 295 966, 040 752 4999 www.paikallis-sahko.fi KAJAANI | KUHMO | SOTKAMO | SUOMUSSALMI | KUUSAMO | OULU | KUOPIO • Tilintarkastukset • Kirjanpidot • Yritysjärjestelyt/ sukupolvenvaihdokset • Perukirjat/ perinnönjaot Tilija Tarkastustoimisto Ari Piirainen Oy Puh. Kiinteistönvälitys . 040 187 5375 • Peltikattoremontit, vesikourut, kattoturvatuotteet • Listat ja piipunpellit ym. heinäkuuta 2024 12 // PALVELUHAKEMISTO Puusepänkatu 16, p. 08 6520 066 myynti@varikkosuora.fi, korjaamo@varikkosuora.fi • Määräaikaishuollot • Ilmastointihuollot • Tuulilasit • 4-pyöräsuuntaukset • Automaattivaihteiston huuhtelut • Renkaat • Hitsaustyöt etunimi.sukunimi@vaarojenvesi.fi www.vaarojenvesi.fi KVV-työnjohto, yrittäjä Hannu Kiviranta 040 501 7525 KVV-/IV-/Teollisuus työnjohto Jari Piirainen 050 463 9263 KVV-työnjohto Antti Sirviö 044 491 8807 040 501 7525 Tarjouspyyntö Ota yhteyttä! Sotkamo-Kajaani-Kuhmo huoltopäivystys arkisin 7–15.30 Kaikki putkityöt meiltä! VELI KINNUNEN KY • maanrakennustyöt kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajalla • lavettija maa-aineskuljetukset • JITA-jätevesijärjestelmät ja rumpuputket • betoniset rumpu/kaivonrenkaat • Rumtec-teräsrummut Jouni & 0400 385 769 www.velikinnunenky.fi Kainuuntie 101, 88900 Kuhmo P. Kaupanvahvistus Kiinteistönvälitys Anita Mikkonen Oy LKV Anita Mikkonen, YKV, LKV Koulukatu 14 p. 045 -625 8986 AJANVARAUKSELLA Juhlat, muistotilaisuudet 0400 202 833 juttuakahvila.fi Sami p. rakennuspeltityöt • Pienja korjausrakentaminen Jauratie 8, Kuhmo ik.peltitarvike@gmail.com IK-PELTITARVIKE OY p. pesut ja kastelut • Siirtolavat ja kontit 8 35 m 3 , vuokraukset ja tyhjennykset • ADR-kuljetukset • Arkistojen tuhoukset • Siirrettävät wc:t (Baja-Maja) 8 kpl Ympäristölogistiikka ja kuljetus JÄTEKULJETUKSET Koulukatu 12, 88900 KUHMO Jätepakkaaja-auto 044 294 0901 Loka-auto (24 h) 044 294 0900 Toimisto (08) 653 0121 jateyhtyma@kuhmo.net www.jateyhtyma.fi AUTOJA METALLIKIERR Ä TYS OLLILAINEN OY • Ajoneuvojen vastaanotto ja kuljetus • Virallinen akkukierrätyspiste Ei varaosamyyntiä! SOITA! p. 08 655 7111/vaihde www.hyvinvointisampo.fi LOUNAS ma–pe 10.30–13.00 • Kelan kuntoutus • Jalkaterapia • Fysioterapia • Hyvän olon hoidot • Ateriapalvelut kotiin vietynä • Kokousja juhlapalvelut • Sairaanhoitoja hoivapalvelut kotiin Lorem ipsum R O KULI H A M M A S O Y Erikoishammasteknikko JOUKO KARPPINEN Koulukatu 13-15 Kuhmo puh. tulosta säännöt ja hintalaput METSÄTYÖ Kari Pääkkönen p. 010 219 5600 • Jätesäiliöiden myynti • Jätesäiliöiden tyhjennykset • Sakoja umpikaivojen tyhjennykset • Viemärien avaukset, pesut ja kuvaukset viemärikameralla • Katujen, pihojen ym. 044 250 8513 kari.paakkonen@kuhmo.net . 040 537 2930 l SAHATAVARAT l HÖYLÄTAVARAT l LISTAT l LEVYT l OVET l KESTOPUUT l ERISTEET l YM RAKENNUSTARVIKKEET Puutavaraa rakentamiseen : Palvelemme ma-pe 7.30-16.30, la 8.00-11.00 Katso tarjouksemme kotisivuiltamme www.puuhanski.com Myynti: Suomussalmi 044 982 4037 myynti.suomussalmi@kiantakeittiot.com Kuhmo 044 989 0699 tanja.kinnunen@kiantakeittiot.com Tuotanto 044 976 0985 tenho.kela@kiantakeittiot.com keittiökalusteet ja -remontit kalusteiden ovenvaihdot liukuovet, komerot wcja kylpyhuonekalusteet mittaus, suunnittelu, asennus l l l l l KIANTA KEITTIÖT Laadukkaat ja energiatehokkaat oviratkaisut kotiin, autotalliin sekä julkisiin tiloihin. 045 213 2920 anita@anitamikkonen.fi Myös perusjalkahoidot. www.jalkasalonkihyvahoiva.com AA-ryhmä kokoontuu ke klo 19 ja su klo 18. 050 373 7895 Kainuuntie 91 Osallistu keskusteluun. 045 874 1077 Päivi Komulainen lähihoitaja, jalkahoidon at suorit. varaa myyntipaikkoja . Asiantunteva ja palveleva oviliike ovipalvelumustonen.fi 044 972 5647 Soita ja tilaa ilmainen mitoituskä ynti! KAIKKI SÄHKÖALAN PALVELUT, LAITTEET JA TARVIKKEET. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Kauppaja arviokirjojen laadinta . (08) 655 0621 KODINKONEET ja KODINELEKTRONIIKKA: • Kylmälaitteet • Pesukoneet • Televisiot • Kodinkoneasennukset PAIKALLISTA PALVELUA • LVI-asennukset • Urakointi • Lämpöpumput • LVI-tarvikkeet ja vesikalusteet Avoinna ma-pe klo 7-16 Koulukatu 14, 88900 Kuhmo, p. 044 202 3958 • Kainuuntie 88 II krs, 88900 KUHMO • Koivukoskenkatu 15 L 3 , 87100 KAJAANI Kainuuntie 117, 88900 Kuhmo, www.varikkosuora.fi AVOINNA: ma-pe klo 7.30-17.00 Myymälä p. 08 653 0410, korjaamo p. 045 690 8249 www.kuhmontyovire.fi . PUUNKORJUU HANKINTANA JA PYSTYKAUPALLA, MYÖS ENERGIAPUUKOHTEET . Kainuuntie 92, KUHMO Puh. Kuntohoitaja/hieroja Katja Kukila HO HO HOIIITO TO TO SOPPI P. 0400 296 261 Väinämöinen 2, KUHMO Puh. 044 554 8331 www.suunnittelueevakaisa.fi Suunnittelutoimisto Eeva-Kaisa *rakennuslupakuvat www.m-ekuva.net Koulukatu 8 Avoinna ma, ti, to klo 9 – 17, muulloin sopimuksen mukaan p. 044 972 3228 Koulukatu 14, 88900 Kuhmo KAKUT tilauksesta ATERIAPALVELUT PITOPALVELU PitoEväs Ky Virkatie 2, 044 235 4890 https://pitoevas-ky.webnode.fi/ Rajakatu 36, p
Kuhmon pienoismalli v. Suomeksi puhuttu animaatio. Satunäytelmä ”Mitä kylvää sitä niittää” Juminkeossa., 17.7. Suomeksi puhuttu. Juhannuksesta 4.8 asti. BAD BOYS: RIDE OR DIE, 21.7. Arvatenkin vene pääsee halkomaan Iivantiiran aaltoja, onhan Kalle oman kylän poikia. pe klo 14 / 20.7. Disneyn ja Pixarin elokuva “Inside Out mielen sopukoissa 2 saa ensi-illan 17.7.2024. Päivämatka kuljetuksin: Tangomania-konsertti Kuhmossa 20.7.2024, 20.7. Kyläja kaupunkitapahtumat Askartelutuokio kissan kanssa Juminkeossa 4-8 -vuotiaille lapsille, 19.7. PERHO-OPPIA SAATIIN kosken kainalossa. Kesäkyykkä lapsiperheille Juminkeossa., 21.7. ma klo 10, Tervatie 1. ti klo 10, Kuhmon kaupunginkirjasto. Auki arkipäivinä. Untold Arctic Wars – Vaietut arktiset sodat – diginäyttely, Väinämöinen 7. Omatoimiseikkailu Kuhmon luontokeskus Petolassa. ti klo 18, Rajakatu 56. Kuhmon sateenkaaripiknik, 20.7. Taidenäyttely, 8.7. Tänä kesänä valkokankaille palaa eeppinen katastrofielokuva, joka antaa suoran kosketuksen luonnon ihmeellisimpiin – ja tuhoavimpiin – voimiin. Sen körmyytti Risto ja Tuomo Pulkkisen venekunta. ti klo 10 / 23.7. la klo 14, Kuhmo-talo / Kuhmo Arts Centre. INSIDE OUT MIELEN SOPUKOISSA 2, 17.7. Draama. Näyttely avoinna klo 10:00-18:00. Kuhmon luontokeskus Petola on avoinna 1.-26.7.2024 klo 10 -16. ti klo 17.30, Kainuuntie 88. Tervetuloa jännittävään aarteiden etsintään, joka perustuu Kalevalan 26:een runoon! Luvassa on huikea seikkailu, jossa pääsette Lemminkäisen matkassa Pohjolaan ja kokeilemaan erilaisia testejä. 4.10. Aatu ja veljensä Oliver ovat osallistuneet Nivan tapahtumaan joka kesä. Kuhilaan kiskoivat veneeseen tiimi Voittoisa Kalevalan Taimenen, miehistönä Pekka Kyllönen ja Antti Vanninen. Näyttely koostuu kahdeksalle kosketusnäytölle kootuista kokonaisuuksista, joita katsoja voi omaan rytmiinsä tutkia. ma klo 10 / 23.7. ma klo 9-16 / ti klo 9-16 / ke klo 9-16 / to klo 9-16 / pe klo 9-16, Kainuuntie 126. pe klo 10 / 22.7. Talvisotamuseo, Väinämöinen 11. Kuhmon Kuvataideyhdistykseeen taidenäyttely. Juminkeon perinteinen satunäytelmä vie katsojat sadun ihmeelliseen maailmaan, jossa hyvyys kohtaa pahuuden. Vähistä vieheistä huolimatta Iivantiiran järvestä löytyi saalista. 31.7. pe klo 11, Kontionkatu 25. pe klo 14, Koulukatu 1. Kulttuuri Hilpeä heinäkuu Talvisotamuseolla, 16.7. Hengellinen toiminta Liturgia, 21.7. Jyrkänkosken talvisotatukikohdan näyttely (Nurmesties 921, Kuhmo). la klo 19.30, Väinämöinen 4. Opastus Nurmestien ritsteyksestä. Rompetanssit: Ari Lavu ja Wire -orkesteri. Museoseikkailu. Tuupalan tilaa viljeli 1600-luvulla Tuupaisten suku, jonka mukaan talo saanut nimensä. Tapahtuman järjesti Kuhmon Perhokalastajat. kortteja ja koruja. Pedolla oli mittaa 72 senttiä. Avoinna maanantaista 01.07.2024 sunnuntaihin 21.07.2024 asti. Ikäraja K16. Käynti Kainuuntien puolelta. kuhmolainen.fi/tapahtumat Julkaise kaikille avoin tapahtumasi Kuhmolaisen tapahtumakalenterissa. Kuhmon kaupunki järjestää keskustan rantaraitilla maksuttomia opastuskierroksia, kesto noin 2 h. Nivankylällä järjestettiin kalastustapahtuma neljännen kerran Iivantiiran osakaskunnan puheenjohtaja Arto Malinen onnittelee Kalle Heikkistä. A, B,C ja D-rata. Arpajaiset. 08-615 5521. heinäkuuta 2024 TAPAHTUMAT // 13 Kirjallisuus ja sanataide Satuja lorutuokiot, 16.7. Hirsipöydän ääressä Tapani Huotari sidotutti ottiperhoja kosken kohinan säestyksellä. ti klo 10 / 17.7. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Perinteinen harrastusajoneuvoja rompemyyntitapahtuma Kuhmossa 19.-21.7.2024. Kuvasuunnistus. Rouva Fortuna suosi arvonnassa Kalle Heikkistä. Kuvasuunnistus. la klo 18 / 23.7. 15.30. ITSE ILKIMYS 4, 19.7. su klo 16, Rajakatu 56. Arvottavana oli myös vene moottoreineen. ke klo 18 / 18.7. Sama pituus löytyi myös suurimmalta kuhalta. Palsta on maksuton. Vanhan Pihlajan taidekahvilassa Urho Kähkösen Lennä, lennä lintuni taidenäyttely la-su klo 12-17, 19.7 klo 14-17, 26.7 klo 14-17. Ikäraja K7. Samaan aikaan läheisellä Kaarneenkoskella opastettiin nuorisolle perhokalastuksen ideaa. Lasten musiikillinen näytelmä, vapaa pääsy!. 26.7. Kuhmon talvisotakierros, 18.7. THE BIKERIDERS seuraa keskilännessä syntyneen moottoripyöräkerho the Vandalsin nousua. Erikoisvieraana on kissa, jota voi silitellä. Hilpeä Heinäkuu, Kuhmo-talo / Kuhmo Arts Centre. Rantaraitin opastuskierrokset, 19.7. Talvisotamuseossa esitellään esineiden, valokuvien, pienoismallien ja äänitehosteiden avulla talvisodan aikaisia tapahtumia Kuhmossa. OSMO LAVIKAINEN Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi kuhmolainen.fi Koskikärpäsiä ja kehukaloja Antti Vanninen Nivatalon rannassa syntyi säpinää, kun toistakymmentä venettä viritti vieheitä uistelukisaa varten. ANT TI VANNINEN Lukijan kynästä. Tule viettämään perheenä hauska päivä kanssamme kyykän parissa! Pelaamme Kontion koulun takana rannalla. klo 13-16. Ruukinranta, Kainuuntie 68, la 20.7. Tuupalan museo, Tuupalan museo. ti klo 10, Lentiirantie 342. Peurarastit Iso Riihikankaan kartalla. K A L E V A L A m a a l a u k s i a Juminkeossa, 13.6. Vauvalorutuokio ti 16.7. ke klo 10, Kontionkatu 25. Elämyksiä yli puolen vuosisadan kokemuksella. su klo 12, Kostamustie 2210. su klo 18, Rajakatu 56. THE BIKERIDERS, 16.7. Taival Pohjolaan Aarteen etsintää Juminkeossa lapsille, 20.7. Suurimmalla saalisahvenella oli pituutta liki 30 senttiä. Kuhmon Kamarimusiikki, Kuhmo-talo / Kuhmo Arts Centre. Harrastusajoneuvoja rompemyyntitapahtuma 2024, 19.7. Alueella opastusta ja kioski. Museot ja näyttelyt Kuhmon luontokeskus Petola, 16.7. la klo 11 / 20.7. pe klo 11, Torikatu 22. TWISTERS, 19.7. Isot kuhat nousivat Ontosesta Kajaanilainen Osmo Lavikainen pyydysti isot kalat Ontojärveltä: 8 kiloa ja 5 kiloa. (oma viltti mukaan) ja satutuokio ti 23.7. ma klo 12-18 / ti klo 1218 / ke klo 12-18 / to klo 12-18 / pe klo 12-18, Kontionkatu 25. Terhokarhun kadonnut aarre, Lentiirantie 342. Tiedot syötetään lomakkeeseen Tapahtumien Kainuu -palvelussa. pe klo 16, Rajakatu 56. Kisan järjesti Iivantiiran osakaskunta. Hilpeä heinäkuu Tuupalan museolla, 22.7. Itse ilkimys 4 on tulvillaan toimintaa ja Illumination-tuotannoille ominaista hurttia huumoria. Tuupalan museo avattiin yleisölle kesäkuussa 1975. Urheilu ja liikunta Peurarastit, 16.7. Will Smith ja Martin Lawrence tekevät paluun valkokankaille ikonisella yhdistelmällä tajunnanräjäyttävää toimintaa ja räävitöntä komediaa. Bad boys: ride or die ensi-illassa 5.6.2024. Ennakkoilmoittautuminen kaupungintalon infoon, puh. Tule mukaan hauskaan askartelutuokioon Juminkekoon. klo 9.00 ja paluu samaan paikaan n. la klo 13, Kainuuntie 68. Bussikuljetus alkaen Kajaani. Kuhmolainen Aatu Heikkinen sai opastusta kajaanilaisen himopyytäjä Markus Heikkisen seurassa. Ei mene kauaa, kun kaksosten isä, Toni, on helisemässä omien ennätyskalojensa kanssa. Myynnissä lisäksi myös esim. la klo 12 / 21.7. pe klo 12, Martinpolku 4. Maria Heikkinen sai nimiinsä suurimman hauen tittelin. to klo 9, Koulukatu 15. Teatteri Taikahaitari-lastennäytelmä, 19.7. Vapaa pääsy. Terho-karhun aarre on kadonnut! Vihjeitä seuraamalla sekä tehtäviä tekemällä voit auttaa Terhoa löytämään aarteen. Heistä kuulemme vielä. Pihaleikkejä. pe klo 18 / 20.7. Näyttelyn maalaukset peilaavat aikamme tapahtumia mytologioiden kautta. Museossa voit tutustua evakoitavien siviilien sekä suomalaisten ja neuvostoliittolaisten sotilaiden arkeen. ti klo 10, Väinämöinen 11. 31.12. Juminkeossa on Uuden Kalevalan 175-juhlavuoden kunniaksi Jan Nevan K A L E V A L A m a a l a u k s i a -näyttely. Tanssi Rompetanssit: Ari Lavu ja Wire -orkesteri, 20.7. Lähde lumoutumaan upeasta tangomusiikista kesän huipputapahtumaan Kuhmon Kamarimusiikkiin. ti klo 18, Rajakatu 56. ma klo 11-17 / ti klo 11-17 / ke klo 11-17 / to klo 11-17 / pe klo 11-17 / la klo 11-17 / su klo 11-17, Kainuuntie 77. to klo 18 / 20.7. Osoite Kostamustie 2210, Kuusamonkylä, Kuhmo. Säännöt olivat selvät: piti kalastaa soutamalla ja vain kaksi vapaa sai olla pyynnissä. Kisakaloina olivat ahven, hauki kuha. Samaan aikaan muut innokkaat osallistujat saivat tuntumaa perhonheittoon kivakan virran äärellä. Jyrkänkosken talvisotatukikohdan näyttely, Nurmestie 921. Tapahtuma kuuluu Kuhmon Hilpeä heinäkuuhun. Lisäksi nähtävillä on lyhytelokuva, joka keskittyy toisen maailmansodan ensimmäisiin . Tervetuloa tutustumaan Kuhmon talvisodan kohteisiin opastetusti bussiretkelle.Lähtö Kuhmon linja-autoasemalta to 18.7. ma klo 10-19 / ti klo 10-19 / ke klo 10-19 / to klo 10-16 / pe klo 10-16, Kuhmon kaupunginkirjasto. Lennä, lennä lintuni -taidenäyttely, 19.7. Ortodoksinen liturgia. ti klo 10 / 23.7. la klo 16 / 21.7. la klo 12, Kontionkatu 25. Yhdessä voimme luoda upeita taideteoksia ja nauttia hauskasta yhdessäolosta. Juha Kettusen näyttely esillä heinäkuun. su klo 14, Kontionkatu 25. Talomuseo esittelee Tuupalan talon arkea ja asukkaita 1800-luvun lopulta 1960-luvulle saakka. ke klo 10 / 18.7. Kesänäyttely, 15.7. 1939, 2.1. Yli 60 tapahtumaa lapsille ja lapsiperheille ympäri Kuhmoa!. Untold Arctic WarsVaietut arktiset sodat -näyttely toisen maailmansodan arktisista tapahtumista. to klo 10 / 19.7. Kuhmon Sateenkaaripiknik. su klo 10, Koulukatu 47
Suomessa molemmat taiteilijat ovat asuneet jo jonkin aikaa. Yleisön palautteessa oli sellaisia hyviä näkökulmia, joita he eivät ehkä olleet osanneet ottaa huomioon. Matka Etelä-Suomesta Kuhmoon Kamarimusiikin talvikonserttiin helmikuussa oli pitkä ja dramaattinen. – Kuhmolla on todella pitkät jäljet, Pensola jatkaa. heinäkuuta 2024 14 // LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA Haave toteutui: Uusina taiteilijoina Kuhmossa Mari Heikura Kuhmo näytti myrskyisän puolensa, kun muusikot Gil Agababa-Shaked, klarinetti, ja Mackenzie Melemed, piano, saapuivat ensimmäistä kertaa tähän musiikkiparatiisiin, kuten he itse Kuhmoa kuvaavat. – Ohjelman kanssa viettää niin paljon aikaa, olisi hirveän masentavaa, jos kyllästyisi omiin ideoihin ennen kuin on saanut ne edes paperille, Pensola toteaa hymyillen. Lentua-sali saa kiitosta kauneudestaan, Mackenzie toteaa, että pieni kylä, mutta suuri sali. – Enemmän hyttysiäkin. – Se oli iso juttu minulle, koska se on ehkä Amerikan paras orkesteri ja vaikea on saada esiintyä sen kanssa. Tikkasen mukaan taiteilijat ottivat kesän ohjelman ja omat soitettavansa iloisesti vastaan. JIYANG CHEN Kuhmo Soi KUHMON KAMARIMUSIIKKI. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Kilpailu käytiin Pekingin suuressa taidekeskuksessa ennen koronapandemiaa. Lumimyrsky hidasti ja vaikeutti matkantekoa, mutta lumen paljoudesta huolimatta taiteilijat pääsivät lumimyrskyssä turvallisesti Kuhmoon. Antti Tikkanen lupaa, että Mackenzie pääsee kesällä myös hyppäämään konsertin jälkeen viereiseen Lammasjärveen. Mackenzie toimii freelancerina. Pianisti Mackenzie Melemedin ja klarinetisti Gil Agababa-Shakedin ensimmäinen tutustuminen ”Kuhmon musiikkiparatiisiin” tapahtui lumimyräkässä talvella. Kuultuaan, että sää voi olla mitä vain 15 ja 35 asteen väliltä, sadetta tai aurinkoa, hän pyörittää päätään epäuskoisesti hymyillen. Mackenziellä on Suomessa agentuuri ja lisäksi hän opettaa. Mackenzie kertoo, että amerikkalaiset muusikot tietävät kyllä Kuhmon, vaikka eivät olisi koskaan edes käyneet Suomessa. Molemmat uudet taiteilijat ovat toivoneet jo aikaisemminkin kutsua soittamaan Kuhmon Kamarimusiikkiin. Verkon kautta oppilaita on muun muassa Maltalla ja Miamissa. Agababa-Shared ei tuo esiin mitään yksittäistä esiintymistä. Kokeneina taiteilijoina Mackenziellä ja Agababa-Shakedilla on takanaan monenlaisia esiintymisiä, mutta mikä on jäänyt erityisesti mieleen. Agababa-Shaked odottaa hauskaa festivaalia ja mahdollisuutta päästä soittamaan hienojen ihmisten kanssa. Kuhmoa pidetään syrjäisten ja luonnon rauhassa järjestettävien kamarimusiikkifestivaalien äitinä. Taiteellinen johtaja Antti Tikkanen toteaa, että ensivierailu Kuhmossa talvella luo mielenkiintoisen vastakohdan. Suuri ero tässä välillä, mikä on kiva näyttää, Tikkanen toteaa. Toki osa asioista on sellaisia, joiden huomioiminen kahden viikon ohjelmassa kaikkine muuttuvine osineen ei aina ole mahdollista, eikä yleisö voi niitä tietää. Viime kesänä kuultiin Minna Pensolan ja Antti Tikkasen ensimmäinen itse suunnittelema ohjelma. Agababa-Shaked on työskennellyt Jyväskylän sinfoniaorkesterissa vuoden 2016 lopulta lähtien. Yleisön tietämys ja ymmärrys festivaalista ei ollut taiteellisille johtajille yllätys, mutta jollakin tavoin se oli Pensolan mukaan koskettavaa, miten tärkeitä erilaiset asiat festivaalissa yleisölle ovat. – Sali yllätti, en osannut odottaa näin kaunista salia, Agababa-Shaked jatkaa. Agababa-Shaked toteaa, että Kuhmo on yksi maailman parhaiten tiedetyistä kamarimusiikkifestivaalista ja siitä kuulemista on vaikea musiikkipiireissä välttää. – Joskus voi olla jokin erityinen paikkakin. Gil Agababa-Shaked sanoo, että Kuhmon Kamarimusiikki on eräs tunnetuimmista kamarimusiikkifestivaaleista maailmassa. Tikkanen toteaa, että useimmat taiteilijat ainakin tietävät jonkun, joka on käynyt Kuhmossa. Mackenzie kertoo esiintyneensä Philadelphian sinfoniaorkesterin kanssa Pekingissä kilpailun finaalissa. Antti Tikkanen lisää, että Kuhmossa festivaalin historia on ällistyttävän pitkä, mikä osaltaan lisää sen tunnettuutta maailmalla. Nyt alkavan festivaalin ohjelmaa Pensola ja Tikkanen katsoivat helmikuussa hyvillä mielin. Mackenzie Melemed odottaa kesältä Kaesan terassia täynnä ihmisiä sekä rönttösiä ja ryynimakkaraa. Taiteellinen johtaja Minna Pensola huomauttaakin, että Kuhmon festivaalia on kopioitu maailmalle. Palautetta tuli heidän mukaansa ennätyksellisen paljon ja se oli hyvää. Kesää ajatellen Mackenzie kysyy, millainen sää Kuhmossa on heinäkuussa, ainakin hän odottaa lämpimämpää. – Olin ollut ehkä 25 kertaa Suomessa ennen muuttamista. Aika paljon, hän toteaa. Sitä ennen hän oli Saksassa opiskeltuaan ensin Suomessa Sibelius-Akatemiassa. Hän toteaa, että esiintymiset, joissa onnistuu olemaan oma itsensä, voi pitää yhteyden itseensä ja tuoda oman persoonansa mukaan esitykseen, ovat parhaita. Ohjelmaan voi suhtautua positiivisella innostuksella itsekin. Kun helmikuussa ihmisiä ei ole juuri missään ja maisema on valkoinen, on kesällä kaikkea toimintaa ja tori täynnä ihmisiä. Mackenzie odottaa kesältä Kaesan terassia täynnä ihmisiä sekä rönttösiä ja ryynimakkaraa. Vaikea ja pitkän matkan jälkeen taiteilijat kuvaavat Kuhmoa rentouttavaksi ja rauhalliseksi paikaksi. Hän muutti Suomeen pandemiakesänä 2020
7. Kirj. 7. 040 512 7301 Kahvilapalvelut ryhmille puh. 4. 21. 7. 16 €, lapset 5 €. mennessä Maijalle p. 27. Rivit asiakaspalvelu.hillagroup.fi/ lukijailmoitukset/ Tutkiva totuudenetsijä ja herkullinen tarinaniskijä. Sitovat ilmoittautumiset 21.7. herkullisia Kivikylän tuotteita KIVIKYLÄN MYYNTIAUTO KUHMON TORILLA KESKIVIIKKONA KLO 9.00 14.00 MAALAISHYYTELÖ KESKIVIIKKONA HYVÄRISEN LEIPOMON KUUMA KUKOT KLO 10 ALKAEN SAVUKYLKI MAALAISKINKKU PALVIKEITTOA MUKAAN! KONTINJOEN HERKKUKULMA KONTINJOEN MYYMÄLÄ AVOINNA MA PE 10.00 15.00 (lounas 11 (lounas 11.00 14.00) puh. hillagroup.fi/mainostajalle * Kansallisen mediatutkimuksen (KMT 2022) mukaan Hilla Groupin mediat sisältävät kiinnostavia mainoksia ON KIINNOSTUNUT LEHDESSÄ OLEVISTA MAINOKSISTA * 57. Oma paikallislehtesi: kuhmolainen.fi Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Ryhmävaraukset ark. 6. 8. 18. 050-5499 388 Kuhmon Eläkeläiset ry. 8. 8. Sinulle. 25. 1. p. 8. 8. klo 9-12 puh. perutaan. 8. Lettukahvilan pito Rompetorilla 19.-21.7. 8. Kuhmon kotiseutukierros jäsenille. 050 307 5439 Vuokrattavana parvekkeellinen yksiö Kuhmon keskustassa. 1. 11. % JOPA. 8. Matka ilmainen. Suunnitteilla 1.8. 7. Kuhmolainen // Tiistaina 16. Eero ja Ulla Schroderus www.teatteriretikka.net Liput aik. 28. 3. Ryhmät väh 25 hlöä 14 €/hlö. 040 558 0698. heinäkuuta 2024 // 15 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUPÄIVYSTYS 0800 95505 ma–la klo 7–11 (maksuton) LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@kuhmolainen.fi Päätoimittaja Mari Heikura 010 665 7272 Toimittaja Jarno Hiltunen 050 576 0472 Toimittaja Niko Kemppainen 050 566 2493 (31.7.24 asti) Myyntipäällikkö Miia Väisänen 050 438 0786 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo kuhmolainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Toimitusjohtaja Mikko Luoma Painopaikka Kalevamedia, Oulu Lataa Kuhmolaisen sovellus älylaitteesi sovelluskaupasta B.Virtanen Sudoku 7 2 4 8 5 1 7 4 9 5 3 1 9 4 5 7 1 9 8 6 9 1 2 5 1 9 8 6 5 2 Yhdistysja seuratoiminta ILMOITUKSET SÄHKÖPOSTITSE lukijailmoitukset@hillagroup.fi VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi SUOMUSSALMEN KESÄTEATTERI TI TO SU TO LA SU T TO LA SU TI TO SU klo 18 klo 18 klo 14 klo 18 klo 13 klo 14 klo 18 klo 18 klo 13 klo 14 klo 18 klo 18 klo 14 16. 040 743 4876 Tarjotaan vuokralle HERKKUKASSI 20 € sis. 7. 7
Halutko näkyä paikallisesti, tai kohdentaa kampanjasi kuluttajien mielenkiinnon mukaan. Kuhmolainen // Tiistaina 16. heinäkuuta 2024 16 // KUHMO URHEILUKESKUS 19.-21.7.2024 pe 12-18, la 9-18, su 9-15 Liput 8 € /pv, 12 € /3pv alle 12 v. Tarjoushintaisten mainosten julkaisu 17.6.-31.8.2024. Kuhmossa Tervetuloa juttusille ja munkkikahveille Sarin kanssa klo 10-11 Ikolan pappilan kesäkahvilaan, Hyryntie 26 SARI ESSAYAH Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua kuhmolainen.fi. Herätä lomailijoiden huomio digimainonnalla. Dell Latitude 3400 intel i3-8gen/8/256SSD Windows 11 FINLUX 32" F6 LED-TELEVISIO Mökille FINLUX M6-12 24" 12V mökki/asuntoauto TV Samsung TV uutuudet! Samsung 55” DU7172 – 4K LED Samsung 50” DU7172 – 4K LED TV 479€ Samsung 43” DU7172 – 4K LED TV 429€ Burrel E24 249€ Burrel S22 WA 279€ Meiltä myös Reolink valvontakamerat! Samsung Galaxy Xcover 7 5G 128 GB/6Gb 359€ 529€ 199€ Valvontaan ja riistalle Burrel uutuudet! 199€ Burrel N24 199€ 230 € Ota yhteyttä, niin katsotaan yhdessä, miten saamme liiketoimintasi rullaamaan myös kesäkaudella: Miia Väisänen 050 4380 786 miia.vaisanen@hillagroup.fi Myyntiehdot: Kesätarjoukset ovat voimassa 1.5.-31.7.2024 ja koskee kampanja-aikana tehtyjä uusia mainosvarauksia. Kampanjahinta -30 %. Tarjous ei koske kuluttajailmoituksia, vaalimainontaa, rekrymainontaa, eikä kuntien ja kaupunkien kuulutuksia. Kesällä tarjoamme Hillan ulkomainostauluihin näkyvyyttä 60 % alennuksella! Digimainonta -30% Ulkomainonta Printtimainonta -60 % -50 % mainostajalle.hillagroup.fi/kesa Kansanedustaja, maaja metsätalousministeri torstaina 18.7. NAPPAA KESÄN TOIMIVIMMAT MAINOSPAIKAT HUIPPUALESTA KESÄN KUUMIN KAMPANJA Kaikki printtimainonta puoleen hintaan, kun ostat vähintään kolme mainosta. Digitaalisissa ulkomainostauluissa paikalliset nähtävyydet, tapahtumat ja palvelut huomataan myös ohikulkiessa. ilmaiseksi PÄÄTEEMANA PAPPATUNTURIT JA MUUT MOPOT PÄÄTEEMANA PAPPATUNTURIT JA MUUT MOPOT HARRASTUSAJONEUVOJA HARRASTUSAJONEUVOJA ROMPEMYYNTITAPAHTUMA ROMPEMYYNTITAPAHTUMA www.kuhmonmobilistit.fi 1 5 V U O T I S J U H L A N Ä Y T T E L Y 1 5 V U O T I S J U H L A N Ä Y T T E L Y LAUANTAINA PAIKALLA TUBETTAVA KONEMIES METSÄMAN KLO 10-16! MENOSSA MUKANA TAPAHTUMARADIO Koulukatu 13-15 Henry 044-332 9016 Ari 040-574 6997 ma-pe 9.00-16.30 Palvelemme sinua DNA asioissa! DNA 5G laajenee Kuhmoon Kysy pakettitarjousta nopeasta 5G reitittimestä ja liittymästä! Samsung Galaxy A25 5G 128Gb/6Gb 249€ Samsung Galaxy A15 LTE 128Gb/4Gb 149€ Nyt varastossa reilu valikoima käytettyjä yritystietokoneita Näissä Windows 11 valmiiksi asennettuna perusohjelmineen, 12kk takuulla! Esim. Tätä ei kannata ohittaa, sillä kaksi kolmesta lukijasta saa lehdestä tietoa ostopaikan valintaan (KMT 2023). Hintohin lisätään arvonlisävero sekä valmistettavissa aineistoissa valmistuslisä. Alennus lasketaan hinnastohinnoista, eikä sitä voi yhdistää muihin alennuksiin