6 4 1 4 8 8 1 2 6 2 5 7 Nro 53 | Hinta 3,50 € | kuhmolainen.fi | Perustettu 1959 Tiistai 2.7.2024 Palvelemme ma-pe 9-18 ja la 9-15 Kainuuntie 89, 88900 Kuhmo p. (08) 655 0001 kuhmon.apteekki@apteekit.net | www.kuhmonapteekki.fi (30 pv alin hinta 32,14 eur) 13,90 10,90 10,90 (30 pv alin hinta 16,55 eur) (30 pv alin hinta 12,76 eur) Tarjoukset voimassa 1.-31.7. Ryhmä suuntaa Heinäkuussa opintomatkalle Tšekkiin. Keiketys juhli tanssien Kuhmolaisen Keiketys ry viettää juhlavuottaan. Remo-wax · Tuoteperhe korvien hoitoon ja puhdistukseen Kaikki Remo-wax tuotteet -20 % Suihke Geeli -20% 26,90 Seija Lukkarinen ehti työskennellä Kuhmossa 40 vuoden ajan. Fiilus Arkeen 30 kapselia tai purutablettia · Maitohappobakteerit jokapäiväiseen käyttöön koko perheelle. Eläkepäivillään Seija jää ikävöimään asiakaskohtaamisia ja työyhteisöä. Seija Lukkarinen päätyi sattumien kautta hoitoalalle Pitkän uran päihdeja mielenterveystyön parissa tehnyt Seija Lukkarinen jää eläkkeelle. APTEEKKI Aloe Vera suihke 200 ml ja Aloe Vera geeli 150 ml · Suihkeena tai geelinä saatava Aloe Vera rauhoittaa, kosteuttaa ja viilentää ihoa. 1 Sivu 14 LOT TA KARPPINEN Kuhmon Keiketys esiintyi Kuhmo-talolla lauantaina 29.6. Muun muassa kriisityötäkin tehnyt Lukkarinen on uran aikana kokenut vaikeita ja raskaitakin tilanteita. (30 pv alin hinta 14,17 eur) Bethover Vahva B12 100 kapselia, Mansikka 120 tablettia sekä VadelmaSitruuna 120 tablettia · Monipuolinen ja vahva valikoima B-vitamiineja, erityisesti B12-vitamiinia ja foolihappoa. 1 Sivu 6 LOT TA KARPPINEN Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua kuhmolainen.fi Kun maailma myllertää, on oma suku entistä tärkeämpi 1 Sivu 7 Sommelo tulee ensi vuonna Metsässä-teemalla 1 Sivu 10
" Emme voi lähteä hankkimaan uusia tiloja kaupungille. No, puhelimella voi soitella tietysti. Polvisella on kokemusta palveluasumisesta muun muassa Suomussalmelta ja Kuhmon Koppelokodista. e 1 Kuhmo +1,5 milj. Miinuskerhoon päätyi Kainuussa myös Paltamo. Viime vuodelta tulevan 1,5 miljoonan ylijäämän jälkeen puskuria on 6,7 miljoonaa euroa. Sijoitusten hyvät tuotot nostivat etenkin kaupunkeja eli Kajaania ja Kuhmoa. Kuntien talouden rahavirrat muuttuivat vuonna 2023 rajusti, kun hyvinvointialueet aloittivat vuoden alussa. syyskuuta mennessä. Paikasta ei ole minkäännäköistä tietoa, mutta esitteen mukaan se olisi ihan laadukas ja hieno. kesäkuuta, ja asukkaat ovat muuttaneet uusiin koteihin viime viikolla. Kaupungin sijoitussalkun arvo on 27,5 miljoonaa euroa. Marjukka Väisänen Suurin osa Kainuun kunnista kampesi taloutensa viime vuonna plussan puolelle. e 1 Ristijärvi -0,05 milj. Niko Kemppainen Sosiaalija terveyspalveluiden tuottaja Mehiläinen käynnisti toukokuun alussa Jämäksen entisessä kasarmirakennuksessa toimivia Mainiokoti Kanervaa ja Ykköskoti Jämästä koskevat muutosneuvottelut. – Velipojat asuvat Lentiirassa. e 1 Sotkamo -7 milj. Ykköskodissa asukkaita on 11 ja Mainiokoti Kanervassa asukkaita on ollut seitsemän. Sotkamo teki tilinpäätöksellään selkeän pohjanoteerauksen paitsi Kainuussa, myös koko maan mittakaavassa. e. Kuhmolla on takanaan plussavuosia jo hyvän matkaa, ja se on tuonut taseeseen puskuria. – Syynä tähän on asukasmäärän vähentyminen sekä kiinteistön kunto, joka ei mahdollistanut toiminnan jatkamista. Kun nykyisellään kuntien aiemmalla sote-rahoituksella on vielä iso vaikutus rahan jakoon, muuttuu se jatkossa enemmän lapsimäärään perustuvaksi. Kuntien verotulot vähenivät, kun niiden veroprosentteja leikattiin sote-palvelujen ja pelastustoimen siirryttyä hyvinvointialueille. Nyt hän on asunut vajaan vuoden Jämäksen Ykköskodissa. Ykköskodissa Hannu Polvinen kertoo viihtyneensä hyvin. TILINPÄÄTÖKSET Kainuun kuntien yli-/alijäämät 2023 suuruusjärjestyksessä 1 Hyrynsalmi +0,85 miljoonaa euroa 1 Kajaani +3,4 milj. Kuhmolainen on kysellyt Mehiläiseltä muutosneuvotteluiden etenemisestä. – Tämän piti olla viimeinen paikka. Elfvingin mukaan työntekijöille tarjotaan Mehiläisen vapautuvia työpaikkoja heidän toivomaltaan alueelta. Se on heilläkin pitkä matka tulla käymään, jos lähtevät mutkin Nurmekseen katsomaan. –?Sijoitustuotot heiluttelevat Kuhmon taloutta tänä päivänä aika paljon. " Asukkaille on löydetty paikat muista alueen asumispalveluyksiköistä. – Mainiokoti Kanervan asukkaiden hoidon jatkuvuus on turvattu yhdessä hyvinvointialueen kanssa. Kuhmon kaupunki ei ole kiinnostunut kiinteistöstä. Ykköskodilla työskentelee yhdeksän työntekijää. Valtionosuusuudistus on suunnitteilla vuodelle 2026. e 1 Puolanka +0,15 milj. – Vuokranantajan taloudellinen tilanne on vaikuttanut heidän kykyynsä huolehtia kiinteistön kuluista ja investoinneista, jota kiinteistön jatkokäyttö olisi edellyttänyt. Elfvingin mukaan Ykköskodin asukkaiden jatko suunnitellaan yhteistyössä työntekijöiden, asukkaiden, läheisten ja hyvinvointialueen kanssa. Siinä painottuu lasten ja nuorten määrä, mikä meillä on laskeva, sanoo Juntunen. MAINIOKOTI KANERVAN toiminta loppuu 30. Ykköskodin asukas, lentiiralaissyntyinen Hannu Polvinen kertoi lähtevänsä ensi viikolla tutustumaan uuteen paikkaan Nurmekseen. Viime vuonna tuotot olivat tosi hyvät, Juntunen kuvaa. Kuhmolainen // Tiistaina 2. e 1 Paltamo -0,6 milj. Asukkaille on löydetty paikat muista alueen asumispalveluyksiköistä, kertoo Härus. Mistä sen tietää, kun alkaa tämmöinen ruljansMainiokoti Kanervan ja Ykköskoti Jämäksen muutosneuvottelut ovat päättyneet. e 1 Suomussalmi 0,58 milj. – Ei paljon naurata. Mainiokoti on tarkoitettu vanhuksille, Ykköskoti mielenterveyskuntoutujille. Suurimman ylijäämän teki Kajaani, 3,4 miljoonaa euroa. Kuhmo pärjäsi myös valtionosuuksissa naapurikuntaansa Sotkamoa paremmin, mutta osat saattavat vaihtua. – Ei kai täältä enää lähtisi tällä iällä minnekään. –?Huolettaa kovasti, että saatamme olla häviäjiä uudistuksessa. SOTKAMON TULOS oli erittäin heikko, seitsemän miljoonaa pakKuhmo kampesi plussan puolelle Kuhmolla on takanaan plussavuosia jo hyvän matkaa, ja se on tuonut taseeseen puskuria. Myös Kajaani ylsi viime vuonna ylijäämäiseen tulokseen sijoitusten huomattavan arvonkasvun ansiosta, vaikka alun perin kaupungin talousarvio oli pakkasella. Muutosneuvotteluihin vaikutti kiinteistön omistavan Hihhihhii Oy:n konkurssi. Sanottiin, että tästä ei tarvitse lähteä minnekään. Ykköskodin toiminta päättyy 30. He kertovat, ettei toiminnan jatkamiselle ole edellytyksiä. Kotiseudulla Kuhmossa asumisessa on ollut omat hyvät puolensa. Tällä viikolla Mainiokotien liiketoimintajohtaja Niklas Härus ja Ykköskotien johtaja Mervi Elfving vastasivat yhteisellä sähköpostiviestillä. KUHMOLAINEN KÄVI paikan päällä Jämäksessä tällä viikolla. KUHMON viime vuoden hyvässä tuloksessa on isona tekijänä kaupunginjohtaja Juhana Juntusen mukaan sijoitusvarallisuudesta saatu 2,4 miljoonan euron tuotto. Henkilökuntaa Mainiokoti Kanervassa työskenteli kymmenen. heinäkuuta 2024 2 // PUHEENAIHEET Jämäksen palvelukotikiinteistö jäämässä tyhjilleen Palveluja hoivakotitoiminnan jatkamiselle ei ollut edellytyksiä. – Kaikille työntekijöille tarjottiin vaihtoehtona työtä toisesta Mainiokodista, Härus kertoo. Jo kuopatulta Kainuun sotelta tuli kuntiin vielä yllättävää lisälaskua, mikä teki lovea kuntatalouteen ja sysäsi Ristijärven miinukselle
Eli onko verotus Sotkamossa kiristymässä. Veroprosenttien leikkaus vei puolestaan Sotkamon verotuloista reilut puolet pois. Siinä missä Sotkamo sai valtionosuutta 470 euroa per kuntalainen, keräsi esimerkiksi Puolanka 1?750 euroa kuntalaistaan kohti. elokuuta, mikäli Suomen riistakeskus myöntää luvat eikä niistä tehdä valituksia. Myös kunnassa meneillään olevat yläkouluja lukio-kirjastoinvestoinnit, joita rakennetaan lainarahalla, näkyvät tilinpäätöksessä korkokulujen selkeänä kasvuna. Kun verotuloilla ja valtionosuuksilla pitäisi pystyä pyörittämään lakisääteiset asiat kunnissa, ei veroprosenttikaan ole nyt kohdillaan, Kilpeläinen sanoo. Koivikon toiminta jatkuu toistaiseksi nykyisellään. Että on täällä karhuja ja on kantaa, mitä verottaa. Sotkamon pitkää miinusta selittää kunnanjohtaja Mika Kilpeläisen mukaan pääosin sote-uudistuksen jälkeinen valtionosuuksien ennakoitua suurempi romahdus. – Nykyisellä veroprosentilla kertyvillä tuloilla ja valtionosuuksilla ei olla lähelläkään kestävää kuntataloutta, Kilpeläinen vastaa. Sotkamossa on Kainuun alhaisin tuloveroprosentti, 7,5. Sotkamon valtionosuuksista hävisi peräti 85 prosenttia: aiempi 31 miljoonaa sivistyspuolen palveluihin kutistui viime vuonna 4,7 miljoonaan. Aittokosken mukaan perustelu lohkomiseen on Kuhmon hirvikannan suuret vaihtelut. Niko Kemppainen Kuhmoon on haettu yhteensä 14 karhunkaatolupaa syksylle 2024. MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ on esittänyt tulevalle karhunmetsästyskaudelle viimevuotista isompaa kaatokiintiötä, 224 karhua. Havainnoista voi ilmoittaa paikallisille suurpetoyhdyshenkilöille. Kaupungin kiinteistöstrategian mukaisesti Kuhmo pyrkii eroon vähän käytössä olevista tai tyhjilleen jääneistä tiloista. – Kyllä se on todettava, että emme voi lähteä hankkimaan uusia tiloja kaupungille. Hirviverotuksen osalta Kuhmo on jaettu aiemmin kahteen lohkoon, ja karhulupahakemuksen jako mukailee sitä. Yrityksen omistajina toimivat julkisuuden henkilöt Janne Kataja ja Aku Hirviniemi. heinäkuuta 2024 PUHEENAIHEET // 3 kasella. Kuhmolainen // Tiistaina 2. JÄMÄKSEN KIINTEISTÖN omistaa riihimäkeläinen tuotantoyhtiö Hihhihhii Oy, joka asetettiin konkurssiin huhtikuussa. Kirjoittaja Jaana Mattila edustaa puheenjohtajana Rajasotilaskotiyhdistyksen Kuhmon osastoa, ei Kuhmon Maanpuolustusnaisia, kuten jutussa luki virheellisesti. – Kyllähän siellä vähän turhautumista on. Oikaisu si, että mistä sitä itsensä lopulta löytää. Karhunmetsästys alkaa 20. Lupia on haettu suhteessa enemmän itäiselle lohkolle, missä karhuja on paljon ja hirviä vähän. MARI HEIKURA. NOORA LIMNELL Perjantain 28.6. –?Sama valtionosuusjärjestelmä on edelleen päällä, ja se on Sotkamolle todella epäedullinen. Monesti ei kehdata edes ilmoitella havainnoista, valitettavasti. Kuhmoon haettu yhteensä 14 karhulupaa Kuhmossa kaadettiin viime syksynä yhdeksän karhua. Karhuhavaintojen ilmoituksilla on olennaisen tärkeä rooli lupa-asioissa. Kiintiö on 44 karhua suurempi kuin edellisellä metsästyskaudella. NIKO KEMPPAINEN Kuhmon kaupunginjohtajan Juhana Juntusen mukaan viime vuoden hyvää tulosta selittää pitkälti sijoitusvarallisuudesta saatu 2,4 miljoonan euron tuotto. Kuhmolaisessa julkaistiin lukijan juttu perinnetyöstä Jämäksessä kaukopartio-osasto Marttinan muistopäivänä. – Viime vuosi kyllä kertoi sen, että karhuja on paljon, kun karhunpyynti loppui käytännössä kahdessa vuorokaudessa, Aittokoski toteaa. – Aika näyttää, myöntääkö riistakeskus ylipäätään ollenkaan nyt lupia, tai valitetaanko niistä. Aittokosken mukaan viime vuosien valituskierteet ja lupien kumoamispäätökset karhulupien osalta ovat vaikuttaneet myös metsästäjien tekemiin havaintoilmoituksiin. Se on ehdoton ei. Läntinen alue puolestaan on Aittokosken mukaan nykyisin merkittävää metsäpeurojen vasomisaluetta. Luvanhaltijana Kuhmossa toimiva Tanja Aittokoski kertoo, että lupahakemuksessa Kuhmon alue on jaettu kahteen erilliseen, itäiseen ja läntiseen lohkoon. KARHUHAVAINTOJEN ILMOITUKSILLA on olennaisen tärkeä rooli lupa-asioissa, sillä lupien myöntäminen perustuu aina edellisen vuoden havaintomääriin. Isompi miinus oli vain Seinäjoella. Karhulupia on hakemuksessa neljä läntiselle ja 10 itäiselle lohkolle. Kuhmolaisista hoivakotikiinteistöistä tuotantoyhtiön omistuksessa on myös tällä hetkellä tyhjillään oleva kiinteistö Koppelokujalla (Koppelokoti) sekä Siikalahdessa sijaitseva Onnikoti Koivikko. Mainiokoti Kanervan ja Ykköskoti Jämäksen muutosneuvottelut ovat päättyneet. Kuhmon kaupungilla ei ole kiinnostusta kiinteistöä kohtaan, kertoo kaupunginjohtaja Juhana Juntunen. Aittokosken mukaan lupahaku oli tänä vuonna tavallista myöhäisemmässä. Kuntaliiton tilinpäätöskoosteen mukaan tulos on Suomen kunnista toiseksi huonoin. – Havaintoja oli viime vuonna Kuhmossa taas enemmän kuin edellisenä vuonna, koko ajan se on pikkuisen noussut. Viime vuonna Kuhmoon haettiin kolmeatoista lupaa, joista myönnettiin yhdeksän
Arvioissa avun saannissa on kuitenkin huomattaviakin eroja eri hyvinvointialueiden välillä. Elämänmeno on muutenkin aiempaa hektisempää. Kun kriisityöntekijöitä pyydettiin arvioimaan kouluarvosanalla, että miten hyvin apua heidän mielestään ihmiset saavat muun muassa mielenterveyspalveluissa, sai Kainuu tässä asiassa kokonaisarvosanaksi 5,5. Kun näitä sosiaalija terveysalan käänteitä tulee seurattua, alkaa tuntumaan siltä, onko koko systeemissä mitään järkeä. Yhdistys on kysynyt eri puolilla maatamme kriisityötä tekeviltä ihmisiltä, miten helposti apua tarvitsevat pääsevät sen piiriin. No asukkaamme ainakin joutuu jättämään oman kodinsa. Tässä on varmasti vinha perä. Erityisen pirullinen sairaus on alkoholismi, sillä se on riippuvuussairaus, jolle on ominaista niin sanottu kieltämisen karuselli. Vaikka mummeleilla ja papparaisilla tahtoi muisti hieman reistailla, tuli heidän kanssaan touhuttua sekä keskusteltua aiheesta kuin aiheesta ja elämästä noin yleisestikin. Kuhmossa on laadukkaita mielenterveyden palveluja, mutta etenkin isoissa kaupungeissa voi olla vaikeuksia saada tarvitsemaansa apua riittävän ripeästi, kun kaikkialla on säästöpaineita ja avun tarvitsijoita paljon. Kyse on veronmaksajien kustannuksella pyörivästä bisneksestä, jossa byrokratia ja raha pääsevät ääneen, kun taas hoitoa tarvitsevat ihmiset hätistellään pois näkyvistä ja kuuluvista. Sen mukaan perhosen siivenisku täällä voi saada aikaan hirmumyrskyn toisella puolella maapalloa. SOITA 0800 95505 Verkosta nostettua Lukijat kommentoivat Kuhmolaisen nettisivuilla muun muassa mielipidettä luontokeskus Petolan säilyttämisestä, Jämäksen palvelukotien sulkemista sekä hallintojohtajan valintaa. Kolumni Niko Kemppainen Kaaosteoriassa käytetään vertauksena perhosvaikutusta, jolla kuvataan pienten syiden johtavan suuriin vaikutuksiin. Vastaukset eivät olleet lohdullisia. JARNO HILTUNEN Mielenterveyden ongelmiin liittyy yhä tarpeettomia stigmoja Kun ihmisen mieli sairastuu, liittyy siihen yhä liikaa stigmoja ja ennakkoluuloja. Hyvinvointialueiden ja sotekonsernien johtajavirkaan hakeutuvien herrakokelaiden tulisi suorittaa edes parin viikon tehokurssi hoitolaitoksessa muoreja käännellen ja ukkoja ulkoiluttaen. Muutos tässä suhteessa on tervetullut. Tämähän on tuttu kuvio: ihmistä voidaan pompotella kuin kauppatavaraa paikasta toiseen ja kenties kotikunnan rajojen ulkopuolelle. Mieli ry on huolissaan mielenterveyden ongelmien kärjistymisestä nyky-Suomessa. Kirjoittaja on Kuhmolaisen toimittaja. Siinä sitä varsinkin karsittaisiin jyvät akanoista ja tulisi näkökulmaa muualtakin kuin hillotolpan nokasta. Eräs huolestuttava piirre kriisikeskusbarometrissä on havainto nuorten pahoinvoinnin lisääntymisestä. Vain yhdelle Jämäskodin työntekijälle tarjottiin irtisanomisen yhteydessä töitä Kainuusta, meille muille ei mitään. Hän mielestään lapsille ei pitäisi hankkia älykännyköitä liian varhain. Pitäkää kynsin hampain siitä kiinni.” ”12 asukasta on jämäskodissa, ei 11 ja lisää olisi ollut tulossa, tarve olisi ollut suuri tehostetulle palveluasumisellae näille mielenterveysja päihdekuntoutujille Kuhmossa mutta raha ja byrokratia ratkaisee, inhimillisyys on kaukana. Myönteistä toki muun muassa oli se, että nuorten miesten halukkuus hakea apua ongelmiinsa on kasvanut aiemmasta. Vaikeneminen pahentaa tilannetta. Täkäläisittäin perhosefekti näyttäytyy jokseenkin siten, että kun koko kansan tuntemat tv-hauskuuttajat tekevät konkurssin, kuhmolaiset vanhukset ja mielenterveyskuntoutujat joutuvat jättämään kotinsa. He ovat niitä kaikkein haavoittuvaisimpia. Myös oman tilan tiedostaminen voi olla vaikeaa, jos sairauden tunto puuttuu. Pääkirjoitus " Yhteiskunnan täytyy suoristaa selkärankaansa, sillä mielenterveyden ongelmien kanssa kamppailevat juuri tarvitsevat mahdollisimman helpot polut hoitoon ja muun tuen piiriin. Avun hakemisen kynnyksen mielenterveyteen liittyvissä asioissa olisi kuitenkin oltava riittävän matala, jotta sitä tarvitsevat pääsevät riittävän nopeasti hoidon piiriin. Kuhmolainen // Tiistaina 2. Petola on ehdoton matkailukohde, näyttely yhä erinomainen. Siitä on jo viitisentoista vuotta, mutta edelleen muistuu mieleen, kuinka ihmisläheistä ja -lähtöistä työ oli. Yhteiskunnan täytyy suoristaa selkärankaansa, sillä mielenterveyden ongelmien kanssa kamppailevat juuri tarvitsevat mahdollisimman helpot polut hoitoon ja muun tuen piiriin. Mahtavaa, että Kuhmossa on hienoja luonnonsuojelualueita, ne ovat luontomatkailun perusta.” ”Lapin matkailubuumi kertoo pohjoisen kiehtovuudesta lämpenevässä ilmastossa. Kyselyssä painottuivat erityisesti nuorten päihdeja talousongelmat. Tässä asiassa myös ympäristön ennakkoluulot voivat vaikuttaa siihen, että avun hakemista viivytellään eikä asioista välttämättä uskalleta puhua muutenkaan. En ihmettelisi, jos kiinnostukseni ihmisten erilaisia elämäntarinoita kohtaan kumpuaisi noista kokemuksista. Se näyttää ylhäältä tulevassa sotekeskustelussa unohtuvan, että viime kädessä kaiken keskiössä on ihminen – joka typistetään luvuiksi ja numeroiksi toimintakertomusten taulukkoihin. Soteasioissa on tavallista, että talous arvotetaan ihmisten edelle. Alkoholisti itse on yleensä viimeinen, joka tajuaa oman tilansa, mutta läheiset sitäkin herkemmin, mistä päihdeongelmaisen perhe joutuu kärsimään ehkä vuosikausia. heinäkuuta 2024 4 // SÄHKÖPOSTI • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • lukijailmoitukset@hillagroup.fi PUHELIN 020 750 4469 VERKOSSA asiakaspalvelu.hillagroup.fi Jäikö lehti tulematta. Töitä olisi muualla Suomessa, mutta kuka nyt kotoa pois haluaa lähteä. Lisäksi kuhmoon tuli 8 filippiiniläistä töihin hoitoalalle joten meille ei ole hoitoalalta töitä nyt tarjolla. Hyvinvointialueistakin saatiin kovapalkkaista johtajaa johtajan päälle asettamalla rakennettua entistä sakeampia himmeleitä, kun tarkoitus oli vissiinkin lähteä purkamaan niitä. Miehiseen kulttuuriin ei ole perinteisesti kuulunut hakea apua kovin helposti, vaikka sitä tarvitsisikin. ”Petolan säilyttämistä toki kannatan, mutta Jaakko Kyllösen ehdotus siitä että Elimyssalot, Iso-Paloset ja muut Ystävyyden puiston suojelualueet pitäisi ottaa pois luonnonsuojeluja luontomatkailukäytöstä on umpisurkea. Tuolloin tuli tutustuttua läheltä hoitajien arkeen, joka vaikuttaa sekin nykyään jäävän vaille ansaitsemaansa arvostusta. Tässä lehdessä on haastateltu eläkkeelle jäävää pitkän uran Kuhmon päihdeja mielenterveyspalveluissa tehnyttä Seija Lukkarista. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa vai miten se oli?” ”Hyvä että nyt ollaan tässä onnea ja menestystä Pinjalle vaativan viran hoidossa!” Osallistu keskusteluun osoitteessa kuhmolainen.fi Niko Kemppainen Lukija kannustaa pitämään Petolasta kiinni kynsin ja hampain. Kun raha puhuu, ihminen vaikenee " Viime kädessä kaiken keskiössä on ihminen.. Hän toteaa keskittymishäiriöiden ja ahdistuneisuuden lisääntyneen. Kuljin minäkin Jämäksessä aikoinaan, kun yläasteikäisenä olin TET-harjoittelussa ja kesätöissä Kanervassa
TARJA KET TUNEN Vika aurinkopaneelien järjestelmässä sytytti tulipalon Kuhmossa Maria Kurtti Pelastuslaitos sai hälytyksen sunnuntaina keskisuuresta rakennuspalosta Sotkamontiellä Kuhmossa. – Saan vinkin sen sijainnista, mutta kun menen itse katsomaan, se on jo kerennyt vaihtaa paikkaa. Ilmoitathan mahdollisista näköhavainnoista Ari Kyllöselle (0440651410). Sähkövikojen korjaukset jatkuivat maanantai-iltaan saakka Marjut Lauronen, Maria Kurtti Kainuun yli lauantaina liikkuneen ukkosrintaman aiheuttamien vikojen korjaus edistyi lauantain ja sunnuntain välisen yön aikana hyvin, Kajave tiedotti. MRI-KUVAUKSET; Magneettirekka Vuokatissa to 18.7. Sähköyhtiön mukaan korjaustyöt venyivät maanantai-iltaan saakka. Lehmät ovat laumaeläimiä ja normaalisti lempeitä ja ihmisystävällisiä olentoja. Info 0800 5801 Erilainen kesävieras Ala-Vieksillä Lotta Karppinen Kesäkuun alussa laitumelle laskun yhteydessä yksi Ari Kyllösen hiehoista lähti omille teilleen. Kaatuneita puita ei saa missään tilanteessa raivata itse sähkölinjojen läheisyydessä, vaan havainnoista tulee aina ilmoittaa Kajaven maksuttomaan vikanumeroon 0800 9 2500. KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Samuli Kemppainen ma 2.9. TUULITUO Poikke a Luovu tusoluelle ! Kuhmo ma 8.7. Hälytys tuli noin puoli kymmenen aikaan aamulla. FYSIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Eija Ahoniemi ke 18.9. TUULITUO-hankkeessa toteutetaan tuulivoima-alan tuotantovaiheen kunnossapidon koulutuskokonaisuus KAOn ja KAMKin yhteistyönä. Sen kummemmin ei kuitenkaan tarvitse huolestua. Erikoistunut tukija liikuntaelinvaivojen hoitoon ja kuntoutukseen. Yli 16 -vuotiaat ortopediset potilaat. Puutarha avoinna ma-pe 10-18.00, la-su 10-16.00 Puh. krs PAIKALLINEN LÄÄKÄRIPALVELU Kuhmo | Koulukatu 20 LABORATORIO AVOINNA VASTAANOTTOPÄIVINÄ Laboratoriokokeet myös ilman lähetettä! YLEISLÄÄKÄRI Petteri Kauhanen ke 3.7., pe 5.7., ma 8.7., ke 10.7. Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Talon asukkaat pääsivät itse poistumaan ulos talosta eivätkä loukkaantuneet. ja pe 12.7. KÄSIKIRURGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Tuomo Korhonen ke 31.7. Erä Kanadan ruusuja 12,90 €. Vain kirurgiset asiakkaat. Palo ei päässyt leviämään talon rakenteisiin. Noin neljä viikkoa myöhemmin lehmä on edelleen karkuteillä. Kuvan on ottanut Ala-Vieksillä oleskeleva mökkiläinen. Pensasmustikat 12,90 € jne. Kesällä lehmä pärjää hyvin, sillä ruokaa on tarjolla joka puolella. Oman erikoisalan ja yleislääketieteen potilaat, todistukset. Aurinkopaneelijärjestelmään oli tullut kohteessa toimintahäiriö, joka oli aiheuttanut tulipalon paikallisesti talon sisällä sijainneeseen laitteistoon. YLEISLÄÄKETIETEEN, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLERGOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Marko Karppinen ke 10.7. Myös ilman lähetettä! NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Perttu-Pekka Piirainen to 4.7. Voit tehdä varauksia etukäteen. ENMG-tutkimukset vain lähetteellä. – Voi sille koittaa vähän jutella, jottei se ala täysin karttamaan ihmistä. Yksinäisenä hieho on kuitenkin arka ihmiselle, joka tekee sen kiinnisaamisesta vaikeaa. Kelakorvaus lääkärinpalkkiosta 30 € vähennetään vastaanotolla suoraan maksun yhteydessä. LAUANTAINA Kainuun yli kulkenut ukkosrintama aiheutti merkittäviä sähkökatkoja koko maakunnan alueella. Fysioterapia, hieronta, ortopedinen osteopatia, Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut, faskiakäsittelyjä ja akupunktiohoitoja. Suurimmat vikakeskittymät olivat Kajaven mukaan Paltamon alueella. Hieho on ollut karkuteillä jo useiden viikkojen ajan. Kajave muistuttaa, että vaurioituneen sähköverkon läheisyydessä on vakava hengenvaara. Kajaven käytönjohtaja Marko Mannisen mukaan sähköttömiä asiakkaita oli enimmillään noin 6000. – Alkuun se liikkui melko paljon, mutta nyt se on pyörinyt melko pitkälti Ala-Vieksin alueella, kertoo hiehon omistaja Kyllönen. RADIOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI Anita Hiltunen ke 24.7. Syksyn tullen ruoka vähenee ja illat pimenevät, jolloin mahdollisesti tiellä oleva lehmä voi aiheuttaa suuriakin vaaratilanteita. Sinulle.. Koulutukset alkavat elokuussa 2024 ja kestävät helmikuulle 2025. Erä havupuita 9,90 €. klo 12.30–16.30 Kuhmo-talo Koulukatu 1 Tervetuloa verenluovutukseen Varaa aika veripalvelu.fi tai tule kysymään vapaita aikoja. Tutustu tarkemmin koulutuksien sisältöihin ja hae mukaan www.kamk.fi/tuulituo Hakuaika 31.7.2024 mennessä. Pelastuslaitos tarkasti ja savutuuletti tilat. Osaajia koulutetaan tuulivoimaloiden huollon ja kunnossapidon asentajiksi ja työnjohtoon. Puustoa oli kaatunut linjojen päälle paikoitellen niin paljon, että raivaustöihin jouduttiin tuomaan kaivinkoneita ja metsäkoneita. Toivottavasti ei aiheuta suuria vaaratilanteita ihmisille nyt tai syksymmällä, kun ei sillä ole esimerkiksi heijastimia, Kyllönen toteaa. Pesäkuusi 60 cm 19,90 €. heinäkuuta 2024 // 5 Varaa aika netissä medika.fi SOITA 08 6521 533 (Palvelunumeromme on maksuton) Ma To klo 8 16, Pe 8 14 Varaa aika puhelimitse Vuokatti | Kidekuja 2, 3. 0500 686 387, ari.partanen@kajaani.net, www.kauppapuutarha.com MARJAPENSASJA HAVUPUUKAUPPIAS MARJAPENSASJA HAVUPUUKAUPPIAS KUHMON TORILLA PE 5.7.2024 KLO 9-14 KUHMON TORILLA PE 5.7.2024 KLO 9-14 Mustaherukkapensaat 5,90 €. – Riskihän se on irti ollessaan. Paikoitellen sähkölinjaa on myös rakennettava uudestaan. AJOKORTTITODISTUKSET: tavallinen 100 €, laajennettu 115 €. ORTOPEDIAN JA TRAUMATOLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, LIIKUNTATIETEIDEN MAISTERI Imke Höfling pe 5.7. Sähkölinjoille kaatuneita puita oli koko maakunnan alueella. Vastaanottokäynnin yhteydessä perimme kantamaksun 2,60 €, toimistomaksun 25 € sekä laajennetun ajokorttitarkastuksen yhteydessä muistitestin 17,40 €. Ultraäänitutkimukset myös ilman lähetettä. Pahimmat paikat lauantaina olivat Kuhmossa, Suomussalmella, Puolangalla, Hyrynsalmella ja Paltamossa. LT, YLEISLÄÄKÄRI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRIKSI ERIKOISTUVA Juha Käkelä ma 5.8. Otathan mukaan ajokortin tai virallisen henkilötodistuksen. Kyllönen pyytää ilmoittamaan mahdollisista näköhavainnoista hänelle, mutta muistuttaa, ettei hiehosta tarvitse olla huolissaan. Kuhmolainen // Tiistaina 2. Pilarituija raband 100 cm 7,90 €. FYSIOTERAPEUTTI/ TYÖFYSIOTERAPEUTTI Esa Huotari ke 3.7
VAIKKA KUHMON VÄKILUKU on laskenut, päihdeja mielenterveysyksikön työntekijöiden määrä on kasvanut vuosien aikana. Olen todella kiitollinen työnantajille mahdollisuudesta laajentaa osaamistani kouluttautumalla lisää. SAIRAANHOITAJAKSI VALMISTUMISEN jälkeen tammikuussa 1981, Seija suuntasi takaisin Ouluun työskentelemään Oulun psykiatrianklinikalle. Lukkarisen mukaan päihdeja mielenterveystyöhön panostetaan aiempaa enemmän. – Mielenterveystai päihdeongelma on vain pieni siivu ihmisen kokonaisuudesta. Hoitoala ei ollut Lukkariselle itsestäänselvyys ja silloisesta keskikoulusta hän suuntasikin ensin Kajaanin ammattikouluun opiskelemaan keittiöalaa. heinäkuuta 2024 6 // LIIKUNTA JA VAPAA-AIKA Uran aikana Seija pääsi näkemään päihdeja mielenterveystyön muutokset läheltä – Maailman meno on muuttunut Seija Lukkarinen ei unelmoinut hoitoalasta, muttei ole hetkeäkään katunut alalle päätymistä. Työryhmästä ja työnohjauksesta saa paljon apua ja tukea työhön. Kuhmon tulevaisuudesta Seija ei ole huolissaan. Syyksi tähän Lukkarinen uskoo elämän muuttumisen levottomaksi ja kännykkä painotteiseksi. – Siellä vastuuosaston hoitaja kannusti minua hakemaan sairaanhoitajakouluun, Seija muistelee. Ihmiset kulkevat kännyköiden kanssa ja seuraavat jatkuvasti maailman menoa. Kyllä tänne jää iso aukko Seijan lähtiessä, työkaverit sanovat halatessaan Seijaa tämän eläkkeelle jäämisen kunniaksi. Asiakkaiden on helpompi löytää palveluiden pariin. Tämä on tiimityötä, jossa on osattava myös nöyrtyä haasteiden edessä., Lukkarinen kertoo. Seija odottelee jo syksyn marjastusaikaa. Lotta Karppinen Kuhmon päihdeja mielenterveyspalveluiden pitkäaikeinen työntekijä jäi eläkkeelle. Eläkkeelle ei ole suuria suunnitelmia. Lukkarinen kertoo, että vakavimmat mielenterveyden ongelmat kuten skitsofrenia näyttäytyvät tänä päivänä aiempaa vähemmän. – Ei tätä yksin jaksaisi tai pystyisi tekemään, pitää pystyä luottamaan myös muihin ammattilaisiin. Seija Lukkarinen ehti työskennellä Kuhmossa neljänkymmenvuoden ajan. Myös työyhteisö ja siltä saatu apu ja tuki on ollut tärkeässä roolissa uran aikana. – Mielestäni pienille lapsille hankitaan kännykät liian varhain. Nyt meitä on noin kymmenkunta. – Sattumien kautta tänne päädyttiin, mutta en ole katunut hetkeäkään. Lapsilla voisi olla enemmän rajoituksia niin vanhemmilta kuin kouluiltakin. Lukkarisen mukaan myös huumeongelmaisuutta esiintyy. Lukkarisen mukaan Kuhmossa elämä on isoja kaupunkeja rauhallisempaa, muttei täälläkään olla edistyksen ulkopuolella ja sosiaalinen media vaikuttaa meidänkin elämäämme. Lukkarinen haluaa muistuttaa, ettei kemiat kohtaa kaikkien kanssa ja se on täysin inhimillistä. Seija kannustaa uusia uran alkuvaiheessa olevia työntekijöitä tai opiskelijoita olemaan avoimia ja kouluttautumaan mahdollisuuksien mukaan. Kajaanista uuden luokkatoverin innostama Seija suuntasi Rovaniemelle kehitysvammaisten erityispalveluita tuottavaan Kolpenen keskuslaitokseen tekemään puolen vuoden harjoittelua. Lukkarisen mukaan päihdeongelmat aiheuttavat mielenterveysongelmia enemmän syyllisyyden ja häpeän tunteita ja potilaat pelkäävät joutuvansa leimatuksi. – Seija on toiminut meidän oppiäitinämme. Ihmistä ei tulisi leimata ongelman takia, taustalla on paljon kaikkea mitä ei ulospäin näe. – Kun saavuin Kuhmoon vuonna 1984, täällä oli kolme työntekijää: Psykologi, sosiaalityöntekijä ja sairaanhoitaja eli minä. Seija Lukkarinen VIIME VUOSINA ETENKIN mielenterveysasiat ja henkinen hyvinvointi ovat olleet pinnalla. LUKKARISEN MIELESTÄ työssä parasta on ollut ihmisten kohtaaminen ja heidän kanssaan käydyt kohtaamiset. Myös hoitokeinot ovat muuttuneet vuosien aikana ja nykyään painotetaan enemmän terapiaa. Jo äitiysneuvolassa alkava vanhemmuuden tukeminen on edelleen tärkeässä roolissa lapsen kasvaessa. Hänen mukaansa on ollut hienoa nähdä motivoituneita ihmisiä, jotka haluavat ottaa apua vastaan ja muuttaa elämäänsä. Tähän on pyritty löytämään ratkaisuja, mutta nykyisellä rahoituksella ja resursseilla ratkaisujen löytäminen ei ole kovin helppoa. Vaikeita asioita käsitellessä tulee muistaa pitää huolta myös omista rajoista ja jaksamisesta. Eläkepäivillään Seija hoitaa hänelle tärkeitä luottamustehtäviä, joissa hän pääsee hyödyntämään omia kokemuksiaan ja oppejaan. Vuonna 1977 Seija valmistui sairaanhoito-oppilaitoksesta apuhoitajaksi. – Marraskuun räntäja loskasateessa saattaa tulla haikeus ja kaipuu töihin. Vaikka kynnys avun hakemiseen on laskenut ja asioista puhutaan enemmän, on vieläkin työtä tehtävänä. Sairastavalla ihmisellä on edelleen paljon osaamista, kykyjä, taitoja, ihmissuhteita ja ominaisuuksia. – Maailman meno on muuttunut. Kuhmolainen // Tiistaina 2. Sen sijaan ahdistuneisuus ja keskittymishäiriöt ovat lisääntyneet selvästi. – Minä en osaa nähdä tällä alalla huonoja puolia. Oulussa vietettyjen työvuosien välissä Seija kävi Tampereella vuoden mittaisen psykiatriaja mielenterveystyön erikoistumiskoulutuksen. Seija pitää vuosina 2005–2008 hankittua psykoterapeutin koulutusta yhtenä uransa merkittävimmistä hetkistä. Työntekijöillä ja kuntalaisilla on huoli terveydenhoidon palveluiden tilanteesta. Valtakunnallisesti terveydenhoito on haastavassa tilanteessa. – Koulutus on kehittänyt minua itseäni ja laajentanut näkökulmaani mielenterveysja päihdetyössä. Seija Lukkarinen on toiminut päihdeja mielenterveystyön ohella myös kriisityössä. – Oireisiin pitäisi pystyä puuttumaan paljon aikaisemmin. Haasteena on saada ihmiset hakeutumaan palveluiden piiriin jo alkavan oirehdinnan aikana. " Tämä on tiimityötä, jossa on osattava myös nöyrtyä haasteiden edessä. Lukkarisen mukaan julkisuuden henkilöiden esiintulo omien ongelmien ja niihin saadun avun kanssa ovat kannustaneet myös muita hakemaan apua ongelmiinsa. Tärkeintä on, että asiakkaat saavat tarvitsevat tarvitsemaansa apua. Isoissa kaupungeissa hoidon tarvitsijoita on enemmän, ja kaikki eivät pääse tarvitsevansa hoidon piirin. Ihmiset saavat halutessaan keskustelu-, kuntoutustai sairaalahoitoa tarpeidensa mukaan. Kuhmoon Seija saapui Oulun nuorisoasemalta vuonna 1984, eikä sen jälkeen ole täältä poistunut. Lukkarinen työskenteli hetken Oulussa ja pyörähti au pairina Lontoossa, jonka jälkeen suuntana oli jälleen Kajaani ja sairaanhoitaja opinnot. Päihdeongelmista alkoholi riippuvuus on Kuhmossa edelleen yleisin. Osaamistaan Seija on laajentanut myöhemmin esimerkiksi psykoterapeutin opinnoilla. Lukkarisen mukaan pienillä paikkakunnilla kuten Kuhmossa tilanne on suuria kaupunkeja parempi. Harjoittelusta Kuhmoon palattuaan Seija päätti laittaa hakemuksen apuhoitaja, hammashoitaja ja kehitysvammahoitajakouluun. LOT TA KARPPINEN. Päihdeongelmien kohdalla ongelman esille tuonti on edelleen vaikeaa. Ihmisten odotetaan olevan jatkuvasti tavoitettavissa
Silloin mukana oli vain serkukset perheineen ja osallistujia oli noin kolmekymmentä. Kyllä oma suku merkitsee minulle ihan älyttömästi, Heikkinen lisää. YHTEENSÄ SEITSEMÄNKYMMENTÄ Heikkistä kokoontui Kuhmo-talon Kahvila Juttuaan. Heikkiset kerääntyivät juurilleen seitsemänkymmenen sukulaisen voimin. Suvun tai ystävien kesken kuoren alta voi kuitenkin paljastua meneviäkin persoonia. Kädentaidot ovat kulkeneet suvun mukana maailmalle. heinäkuuta 2024 // 7 Lotta Karppinen Anna Elina ja Herman Heikkinen asuivat Kuhmon Kuusamonkylällä kymmenen lapsensa kanssa. 1900-luvun alussa nykyisestä Kekkostiestä ei ollut tietoakaan, vaan matka Kuhmon kirkonkylälle kuljettiin soutamalla. LOT TA KARPPINEN " Minä olen aina sanonut, että veri on vettä sakeampaa.. Tasaisesti kasvanut suku on järjestänyt vastaavanlaisia tapaamisia aiemminkin, mutta pienemmissä mittakaavoissa. Korhosen mukaan kiinnostus omaa sukua kohtaan on kasvanut iän myötä. Heikkisen mukaan kokoontumisen järjestäminen on ollut mielessä jo pidempään. Hänen mielestään on tärkeää tietää missä omat juuret ovat. – Minä olen aina sanonut, että veri on vettä sakeampaa. – Muutama puheliaampikin löytyy, mutta pääasiassa olemme melko pidättyväisiä ja ujoja, ainakin julkisesti, serkukset nauravat. Lapsena sukulaisten kertomat tarinat eivät juuri kiinnostaneet, mutta tänä päivänä niitä osaa arvostaa enemmän. Kuhmolainen // Tiistaina 2. Edellinen sukutapaaminen missä serkukset ovat olleet mukana pidettiin yhdeksän vuotta sitten. Nyt 100 vuotta myöhemmin Kuusamonkylältä alkunsa saanut suku, kerääntyi saman katon alle. Aira Heikkinen TYYPILLINEN HEIKKINEN on serkusten mukaan rauhallinen eikä tee itsestään suurta numeroa. Lapsena isänsä menettänyt Heikkinen kertoo näiden kohtaamisten isänpuolen suvun kanssa olevan hänelle todella tärkeitä. Kuhmo-talolle vieraita saapui Ruotsin Eskilstunasta asti. – Suku on kasvanut ja levinnyt maailmalle, en ole edes nähnyt kaikkia isänpuolen sukulaisiani. Anna Elinan ja Hermanin lapset kasvoivat ja saivat omia lapsia ja lapsenlapsia ja niin edespäin. Nyt he halusivat kuitenkin nähdä muutkin sukulaisistaan ja päättivät kutsua kaikki kynnelle kykenevät paikalle. – Uskoisin, että Kuhmo on edelleen merkityksellinen kaikille sukulaisille ja monet muualla asuvat vierailevatkin täällä säännöllisen epäsäännöllisesti, sanoo itse Kuhmossa asuva Aira Heikkinen. Suvun yhteistyötä päästiin testaamaan heti kättelyssä, kun Heikkiset pyrkivät yhteisvoimin selvittämään nuorimman ja vanhimman osallistujan. Mielestäni on tärkeää pitää yhteyttä sukuun ja ihan vain nähdä ja tutustua toisiimme, Heikkinen kertoo. Kaikki olivat innoissaan sukukokouksesta ja saapuivat mielellään paikalle. – Varsinkin tänä päivänä, kun maailma on myllerryksessä, on todella tärkeää pitää yhteyttä suvun kanssa, Korhonen kertoo. – Viidessä sukupolvessa ollaan tällä hetkellä, serkukset toteavat yhteisymmärryksessä. Heikkinen ja Korhonen kertovat, että moni sukulaisista on omilla tahoillaan päätynyt työskentelemään kädentaitoja vaativaan ammattiin. Kokoontumista järjestäneet serkukset Senja Korhonen ja Aira Heikkinen kertovat Heikkisten olevan sukurakkaita ihmisiä. Nyt sukulaiset ovat levinneet eri puolelle Suomea, joten yhteisen ajan ja paikan löytäminen on ollut vaikeaa. Etsinnän jälkeen vanhimmaksi löytyi 88-vuotias ja nuorimmaksi 4-vuotias. – Myös jonkin verran musikaalisuutta esiintyy, mutta ei niitä taitoja julkisesti esitellä enemmän ne ovat vain omaksi iloksi, Heikkinen kertoo. Heikkiset kokoontuivat viiden sukupolven voimin Heikkiset kokoontuivat suvun voimin tutustumaan toisiinsa ja muistelemaan vanhoja
Suomen senaatti tilasi siitä kuitenkin toisinnon. Se on kunnianosoitus kainuulaiselle vaaramaisemalle. Aitan takana häämöttää niitty, jolta nouseva lehmisavu peittää osittain taustalla siintävän metsän. – Gallén oli taiteilijakareliaanien joukossa ensimmäinen, joka yhdisti näkemänsä omaan taiteelliseen visioonsa. VAIKKA häämatka kesti syyskuulle Näin värikäs ja runsas oli Gallen-Kallelan häämatka Kainuussa Kesä Kainuussa vuonna 1890 oli Akseli Gallen-Kallelalle ja hänen Mary-vaimolleen unohtumaton kokemus, kertoo tuore tutkimus. Sen yhteydessä Axel maalasi Laskumies-teoksen, joka esittänee heitä kuljettanutta koskenlaskijamiestä. Taiteilija oli tuolloin 25-vuotias ja häämatkalla Kainuussa vastavihityn Mary-vaimonsa kanssa. Harva tietää, että siinä on kainuulaismaisema yli 130 vuoden takaa. Akseli Gallen-Kallela, tuolloin vielä Axel Gallén, maalasi teoksen kesällä 1890 Kuhmon Nivan kylällä sijainneen Lapinsalmen torpan pihapiirissä. Kuhmolainen // Tiistaina 2. Wahlroos on päätellyt Mary Gallénin kirjeestä, että pariskunta tapasi mahdollisesti Naapurinvaaralla asuneen kansankirjailija ja kansanperinteenkerääjä Heikki Meriläisen, (1847–1939) vaikkei tapaamisesta ole jäänyt dokumentteja. AXEL GALLÉN alkoi maalata jo Kajaanissa, joka oli hevoskärryillä Kainuuseen tulleiden vastanaineiden ensimmäinen kohde kesäkuun alkupuolella 1890. Tarunhohtoinen häämatka oli taiteilijakarelianismin alku. 1800-luvun lopun Euroopassa oli herätty kansallisten aiheiden ja mytologioiden kuvaamiseen, mutta Suomessa Kalevalaa oli siihen saakka lähestytty eurooppalaisesta taidetraditiosta ja museokokoelmista käsin. Pariskunta pääsi seuraamaan Vuokatissa tervanpolttoa paikallisten ihmisten kanssa. Vuokatti ja Pöllyvaara -teos on esillä kesällä Gallen-Kallelan Museon Sydänmailla-näyttelyssä, joka kertoo Gallénien kesästä Kainuussa. Tuoreen aviomiehen piti valmistella Kalevala-aiheisen Aino-triptyykin toista versiota. Teos kuuluu yksityiskokoelmaan. En muista, milloin se on viimeksi ollut esillä näyttelyssä Suomessa. Kartan keltaiset pisteet osoittavat kohteet, joihin Axel ja Mary Gallénin häämatka kohdistui Kainuussa ja Vienan Karjalassa. Kajaani toipui tuohon aikaan suurista nälkävuosista ja oli reilun 1200 asukkaan pikkukaupunki, jossa pariskunta vietti muutaman päivän kokeillen muun muassa koskenlaskua Kajaaninjoessa. Lapinsalmi kuului useiden etappien joukkoon, joilla helsinkiläiset Gallénit pysähtyivät lähes neljä kuukautta kestäneellä matkallaan, joka oli heidän ensimmäinen yhdessä kokemansa seikkailu. Lopulliseen, myöhemmin syksyllä valmistuneeseen maalaukseen Gallén ikuisti myös tervanpolttokulttuuria tervaveneiden muodossa. – Se oli silmiä avaava kokemus sen ajan kulttuuripiireille, ja siitä lähti liikkeelle 1890-luvun kansallisromantiikka. Iltarauha-maalaukseen tallentui torpan isäntä Kalle Niskanen – yksi monista kainuulaisista, jotka innoittivat taiteilijaa häämatkan aikana tai sen jälkeen. Hän sanoo, että Gallénien häämatka oli myös työmatka. – Tapaaminen olisi ollut kiinnostava jo siitäkin syystä, että Meriläinen oli suorittanut oman perinteenkeruumatkansa Vienan Karjalaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran stipendiaattina talvella 188687, Wahlroos kirjoittaa tutkimuksessaan. NAAPURINVAARALLA syntyi esityö öljymaalaukselle Vuokatti ja Pöllyvaara, joka on Wahlroosin mukaan yksi merkittävimmistä Gallénin Kainuuseen liittyvistä teoksista. Gallén loi Wahlroosin mukaan uuden mallin: samoin kuin runonkerääjät olivat menneet vienalaiskyliin kootakseen runoja, Gallénin mielestä myös taiteilijan oli mentävä samoille seuduille voidakseen tehdä uskottavaa taidetta. Ensimmäinen oli ollut Axelin Pariisin-opintojen itsenäinen näyttötyö, jonka hän oli tuonut suomalaisen yleisön nähtäville keväällä 1889. heinäkuuta 2024 8 // Katja Mabrouk Piippua polttava mies istuu vanhan aitan portailla kesäisessä Iltarauha-maalauksessa. – Se on todella upea teos. KAJAANILAISLÄHTÖINEN , Espoossa Gallen-Kallelan Museon johtajana toimiva Wahlroos on syventynyt matkan vaiheisiin erityisesti sitä koskeneen kirjeenvaihdon kautta. Nyt on hyvä hetki kainuulaisilla tulla katsomaan sitä, koska se on harvinainen tilaisuus, Wahlroos sanoo. Häämatkakesänä 1890 syntynyt öljymaalaus Vuokatti ja Pöllyvaara on yksi merkittävimmistä Akseli Gallen-Kallelan Kainuuseen liittyvistä töistä. Siinä Kalevala oli yksi tärkeä rakennuspalikka, jonka varaan suomalaista kulttuuria ja taidetta ruvettiin rakentamaan, Wahlroos sanoo. JARKKO MÄKI-KOJOLA MATIAS UUSIKYLÄ. Myös taiteilija uskoi ensimmäisen version heikkouksien paranevan, kun teos maalattaisiin suomalaisessa luonnossa ja suomalaisia malleja käyttäen. Kun matka jatkui Sotkamoon, taiteilija inspiroitui maisemista. Siihen pohjautuva Sydänmailla-näyttely teosharvinaisuuksineen on kesän ajan esillä Gallen-Kallelan Museossa Espoossa. Axel ja Mary etenivät Kajaanista kannettomalla Elias-höyrylaivalla Nuasjärven rannalla sijainneeseen Kärnälän kievariin, jonka paikalla on nykyään Naapurinvaaran lomakeskus. – Matka oli merkittävä Suomen taidehistorian kannalta, sanoo Tuija Wahlroos, joka on julkaissut Gallénien häämatkasta tutkimuksen Sydänmailla – Akselin ja Maryn kesä Kuhmossa 1890
Wahlroosin mukaan kokemus sekä syvensi syntymässä olleen Aino-version tulkintaa että pariskunnan keskinäistä suhdetta. Ainakin kun he pääsivät Kuhmoon, eikä tarvinnut enää koko ajan reissata, heillä on ollut siellä tosi mukavaa. HÄÄMATKAN päämääränä oli myös vierailla Vienan runokylissä, jonne Elias Lönnrot oli ulottanut 1830-luvulla runonkeruumatkansa. Tuija Wahlroosin omaa Kainuu-suhdetta Gallénien häämatkaan perehtyminen on vahvistanut. MATIAS UUSIKYLÄ Hallinnoi tilauksiasi verkossa asiakaspalvelu.hillagroup.fi Tilata uuden salasanan Katsoa ajankohtaiset tilaajaedut Jakaa digilukuoikeuksia perheenjäsenille Tehdä lahjatilauksen ja tulostaa lahjakortin Jättää ilmoituksen helposti Tehdä jakelunkeskeytyksen Tehdä osoitteenmuutoksen Ladata sovelluksen VOIT MUUN MUASSA Hoida tilausasiasi helposti ja nopeasti juuri silloin kun sinulle sopii:. Esimerkiksi karjalaisen tytön muotokuva Maria Feodorovnasta kiinnostaisi paljon, että millainen se on. En muista aikaisemmin lukeneeni, että kukaan olisi käynyt Hiekkalassa, vaikka Uljaskan poika on siitä maininnut. Uljaskan kerrotaan toimineen kahden Vienan-matkan jälkeen taiteilijan mallina muun muassa Iivantiiran Hiekkalassa, jossa Gallén luonnosteli Ainon kohtauksia. Lisäksi hän kaatui kainalosauvoineen portaissa, kun toipumista oli takana viikko. Kun pariskunta siirtyi Lapinsalmelle Nivan kylään, Axel loukkasi jalkansa hypättyään lasinpalaan, joka lähes viilsi hänen jalkateränsä auki. Sille on Tuija Wahlroosin mukaan syynsä. Se oli minusta tietynlainen löytö ja valtavan hieno paikka, hän kertoo. Tästä tuli myöhemmin Gallénin teoksiin Väinämöisen malli. Ensinnäkin matkanteko oli tuohon aikaan vaikeaa. Se on ollut todella inspiroivaa taiteilijalle. Kalevalassa ja kansanrunoudessa on ortodoksisuuden jälkiä, ja se varmaan tuli hänelle aika näkyväksi Vienassa. – Matkan merkitys on siinä, mitä on nähty – ihmisten elinpiiriin ja tapoihin tutustumisessa sekä arjen elämisessä ihmisen kanssa. Samalla paikalla on nykyisin vuonna 1899 valmistunut Ikolan pappila. Lisäksi taiteilija teki Pettuleivän virttä laulava tyttö -teoksen, jonka mallina toimi Lapinsalmen lähistöllä sijaitsevan Matokankaan torpan Kaisa-tytär. – Se tuli tässä vielä vahvemmin esiin, miten esimerkiksi tärkeä oli Maryn rooli, kun hän oli siellä ja otti ikään kuin vienalaisen naisen roolin itselleen. Hän on tallentunut muutamiin Gallénin piirustuksiin. Niihin Gallénit suuntasivat sen jälkeen, kun Axel Gallénin hyvä ystävä, Pariisin taideakatemiasta tuttu Louis Sparre (1863–1964) oli saapunut Lapinsalmelle. Miehen uhmakas veneenohjausasento taas on siirtynyt myöhemmin Väinämöiselle maalauksissa Sammon ryöstö (1896) ja Väinämöisen lähtö (1906). Omat juuret innoittivat hänet alun perinkin aiheen pariin. Nuoresta sorokkapäisestä naisesta valmistui myöhemmin maalaus Karjalainen tyttö, Maria Feodorovna. He kävivät muun muassa Vartiukseen kuuluvassa Rimmin kylässä, jossa he kohtasivat Rimmin talon isännän Elias Ahtosen eli Uljaskan. Kun Gallén voitti Kalevalan kuvituskilpailun 1891, töissä näkyivät edelliskesän vaikutteet. Luonnonkauniilla paikalla Lentuan pohjoisrannalla oleva Lapinsalmi on inventoitu valtakunnallisesti merkittäväksi perinnemaisemaksi. Matokangas taas on autioitunut ja kadonnut, vaikka se oli Gallénien jälkeen paikalla vierailleille kareliaaneille tärkeä etappi ja portti Vienaan. Akseli Gallen-Kallela kirjoitti vielä 30 vuotta myöhemmin ihailevasti kainuulaismiehen nälän sitkeyttämästä vartalosta, joka jaksoi soutaa ja vaeltaa päiväkausia niukasta ravinnosta huolimatta. Akseli Gallen-Kallela ikuisti häämatkakesänään Pettuleivän virttä laulava tyttö -teokseen kuhmolaisen Matokankaan torpan Kaisa-tyttären. KUHMON Lapinsalmella vanhan aitan edustalla on syntynyt kaksi Iltarauha-teemaista maalausta. Kuhmolainen // Tiistaina 2. Gallén ehti maalata kaksi kesäöistä näkymää Pajakkakosken sillalta, kun pari majoittui ensin kosken niskassa sijainneessa pappilassa. Vienassa Gallén hahmotteli myös joitakin henkilökuvia. Maalaamaan hän pääsi vasta heinäkuun lopulla. TUIJA WAHLROOSIN mukaan Kainuun-kesän taiteellinen anti oli moninainen Aino-triptyykkiin liittyvine esitöineen sekä maisemaja kansankuvineen. Matokankaan torpan isäntä Renne Haverinen toimi matkojen oppaana. – Olosuhteet Vienassa olivat mitä olivat, eikä siellä ole varmaan ollut hirveästi aikaa pystyttää maalaustelineitä ja kankaita. Marylle hankittiin joko Akonlahdelta tai Rimmiltä vienalainen puku, joka on hänen päällään muun muassa Aino-triptyykin vasemmassa paneelissa sekä Madonna ja Karjalainen äiti -maalauksissa. – Gallén pääsi häämatkalla käsiksi myös ihmisten ajatusmaailmaan, mikä häntä kiinnosti. heinäkuuta 2024 // 9 saakka, sen aikana syntyneiden teosten määrä jäi melko pieneksi. Tuija Wahlroos vieraili Hiekkalassa ja muilla Gallénien häämatkapaikoilla avatakseen tutkimuksessaan myös niiden nykytilaa. MYÖS Venäjän Karjalassa olevat vienalaiskylät Akonlahti ja Miinoa tulivat seurueelle tutuiksi. Esimerkiksi Laskumies-teosta on joskus pidetty Haverisen muotokuvana. Vienassa ja Suomen puolella Rimmissäkin tuli ilmi, miten vanhat uskomukset ja kristinusko elävät symbioosissa. – Aihe on ollut henkilökohtaisesti tärkeä, mutta toivon, että tämä kiinnostaa kainuulaisia, antaa heille ahaa-elämyksiä ja lisää kiinnostusta Gallen-Kallelaa kohtaan, vuodesta 2005 lähtien taiteilijan nimikkomuseota johtanut Wahlroos sanoo. – Kaikkien teosten jäljille emme ole valitettavasti päässeet. Teokset ovat aika pienikokoisia ja nopeasti tehtyjä, eikä niitä ole kovin monta, Wahlroos sanoo. Totta kai Akselin loukkaantuminen oli hirveä asia, mutta eivät he jälkeenpäin olleet siitäkään mitenkään maansa myyneitä, Wahlroos kertoo. Oli Lapinsalmen Iltarauha-aitan nurkkaa, tervaveneen muotoja, laskumiehen asentoa ja vienalaisia asuja Kalevalan naisten yllä. – On pohdittu pitkään, missä Ainoa on maalattu. Täytyy toivoa, että kesän näyttely aikaansaa se, että teoksia ilmestyy sen aikana tai jälkeenpäin. Gallénit eivät koskaan palanneet Kuhmoon eivätkä Vienaan, mutta muistoissaan he palasivat häämatkalla kokemaansa vielä pitkään. Lisäksi Kuhmossa, jonka nimi oli tuohon aikaan Kuhmoniemi, työskentelyä viivästytti Axelin loukkaantuminen, vaikka nuoripari viipyi siellä pisimpään. – Matkassa oli omat rasituksensa, mutta he viihtyivät Kainuussa tosi hyvin
Paikalla kirkon ympärillä oli vähintään 200 ihmistä, ja kellojen soitto on kuulunut myös kauas ympäri Kuhmon taajamaa, jolloin musiikista on päässyt nauttimaan tuhannet ihmiset. – Teemana tulee olemaan Metsässä, kertoo Korhonen. Myös suuremmissa saleissa järjestetyillä keikoilla oli riittänyt katsojia. 1990 Ystävyyden puisto tarkoituksena suojella Kainuun metsäja suoerämaita ja järvija harjuluonto sekä metsäpeuran elinympäristöjä. Petola ei koskaan kompensoinut suojelun alle joutuneita metsätalousalueita, eikä näin tuonut menetettyä elinvoimaa. 10.02 Sää Ohjeet mielipidekirjoitusten lähettäjälle Kirjoita asiallisesti ja mielipiteesi perustellen. Ystävyyden puistoon yhdistettiin viisi erillistä luonnonsuojelualuetta eli Ulvinsalo, Elimyssalo, Iso-Palonen, Maariansärkkä ja Lentua sekä Juortanansalon ja Lapinsuon alueet, osin Suomussalmen puolelle. Kuhmon on pidettävä kiinni siitä, että kompensaatio on riittävä. Toimituksella on oikeus lyhentää tai editoida kirjoituksia sekä muuttaa otsikoita. Lukijan kuvat Lukijan kuvia voit lähettää toimitus@kuhmolainen.fi tai lomakkeella kuhmolainen.fi/uutisvinkki Metsähallitus ja valtio jäävät velkaa Kuhmolle, jos Petola lakkautetaan Metsähallitus on esittämässä, että Petolan toiminta lakkautetaan ja kiinteistöt mahdollisesti tulisi myytäviksi. Suunnitelmat ovat jo valmiina. Jaakko Kyllönen Jos Petolan lakkautus toteutuu, kirjoittajan mielestä myös suojeluun lain perusteella otetut alueet pitää saada metsätalouskäyttöön hyödyntämään Kuhmon elinvoimaa. Nythän tämä ystävyysasia on tuhottu Venäjän toimesta, eikä siihen ole vähään aikaan paluuta, niin puistonkin merkitys on menettänyt arvonsa. Perinteisen kansanmusiikin lisäksi tänä vuonna on kuultu myös fuusiomusiikkia. Kirjoita lyhyesti. Järjestäjäduo kertoo tekevänsä tapahtumaa juuri yleisölle, ja he ovatkin kiitollisia kaikille Sommelossa kävijöille. JARNO HILTUNEN Mielipide. Puistohanke oli osa ns. Korhosen mukaan työpajat olivat suosittuja, ja Juminkeossa järjestetyt intiimit keikat olivat myyty täyteen. Takana on kolme ohjelmantäyteistä päivää täynnä esityksiä, ja mukana on ollut maailmanluokan esiintyjiä. – Kaikkea kivaa mikä liittyy metsässä liikkumiseen ja olemiseen, Korhonen vihjaa. Hilla-lehdet julkaisevat lukijoiden mielipiteitä verkossa ja printtilehdessä mahdollistaakseen moniäänisen keskustelun ja kansalaisten äänen kuulumisen. Noudatamme lakeja ja hyviä tapoja sekä journalistin ohjeita. Kansanmusiikkijuhlan muissakin tapahtumissa on riittänyt kävijöitä. Metsähallitus ja valtio jäävät velkaa Kuhmolle, jos Petola lakkautetaan. KORHONEN ja operatiivinen johtaja Maari Kallberg ovat Sommelon ohjaksissa myös ensi vuonna. Toimitus vastaa sisällöistä. Kostamuksen rakentamisen jälkihoitoa. Petolan toiminta perustuu ystävyyspuistolakiin ja sen lakkauttaminen vaatii lain muuttamisen, ennen kuin keskus laitetaan ”lahtiin.” Ja, jos niin käy, että lakkautus toteutuu, niin siinä tapauksessa myös suojeluun lain perusteella otetut alueet pitää saada metsätalouskäyttöön hyödyntämään Kuhmon elinvoimaa. En kannata kumpaakaan esitystä, jos ne tulee virallisesti käsittelyyn ja lausunnoille Kuhmon kaupungin hallintoelimiin. Tänä vuonna oltiin Paimenessa, ensi vuonna Metsässä ja vuonna 2026 suunnataan puolestaan Vesille. Kiinteistöjen mahdolliseksi ostajaksi arveltu Kuhmon kaupunkia. 29 000 hehtaaria. Petolaan tuli näistä esittelykeskus. Festivaalin järjestelyt etenivät ilman suurempia kompasteluja, ja järjestäjät ovat itse todella tyytyväisiä tämänvuotisiin esiintyjiin. Kirjoittaja on Kuhmon kokoomuksen kaupunginvaltuutettu. Keskeisessä osassa ensi vuoden teemaa on luontoyhteys ja metsän moninaiset merkitykset. JUHA NEUVONEN Sommeloa juhlittiin onnistuneesti Ensi vuoden teema jatkaa kolmen vuoden kokonaisuutta. Teema noudattaa kolmen vuoden muodostamaa kokonaisuutta. Olin ja olen nyt todennäköisesti ainoa luottamushenkilö, joka oli jo tuolloin päättämässä ja antamassa lausuntoa Kuhmon kaupunginvaltuustossa ja olin mukana joissain neuvotteluissakin, jopa Venäjän puolella Kostamuksessa sekä ympäristöministeriössä. Sopimus astui voimaan kesäkuussa 1990. Maljoja nostettiin ja ystävyyttä vannottiin. Toimitus päättää, mitä se julkaisee ja jättää julkaisematta. Tämän vuoden kävijämäärästä ei ole vielä tarkkaa lukua, mutta Korhonen arvioi tapahtuman päässeen tavoitteeseensa. Sommelon taiteellinen johtaja Ilona Korhonen iloitsee tapahtuman sujuneen loistavasti. TAPAHTUMAN ehdoton huippuhetki oli Korhosen mukaan kellojensoittaja Supavit Nummelinin Kuhmon kirkon kelloilla soittama Iltakellot perjantai-iltana. Nuoremmille kävijöille suunnattu Ritva Neron keikka keräsi myös katsojia moshaamaan partymetalfolkin tahtiin. Kuhmolainen // Tiistaina 2. Merkittävä tekijä puiston perustamiselle oli luontotutkimuksen kehittäminen. Sää Tänään Huomenna Selkeää Puolipilvistä Pilvistïä Vesikuuroja Vesisadetta Lumisadetta Ukkosta Räntäsadetta Sumua Tiistaina Keskiviikkona Torstaina 12 11 14 15 14 18 20 19 20 23 20 22 +9 10 15 16 18 19 20 19 17 18 19 19 10 9 1 3 7 6 2 8 Helsinki Ti 20 Joensuu 22 Jyväskylä 21 Kajaani 18 Kemi 16 Lahti 23 Oulu 16 Pori 18 Rovaniemi 15 Tampere 21 Turku 20 Vaasa 16 Ke 17 17 17 18 17 19 18 19 19 18 19 16 To 19 22 20 22 17 20 20 20 21 19 18 19 KUHMO Valtimo Nurmes KUHMO Valtimo Nurmes KUHMO Valtimo Nurmes 19 19 20 20 19 20 20 20 22 23 22 21 4 3 5 Ennuste laadittu 1.7. Takana bändin puusta rakennettu lyömäsoitin. Kirjoita ensin sana tekstari ja sitten viestisi. Esiintyjiä ja ohjelmanumeroita ensi vuodelle on jo hahmoteltu, mutta mitään valmista ei ole vielä julkistettavaksi. Yleisö tekee heidän mukaansa festivaalin, ja suunnitelmissa on saada yhtä loistava festivaalikokonaisuus myös ensi vuodelle. 1989. Petolan toiminta perustuu Ystävyydenpuistolakiin, jonka perustella perustettiin v. Nämä on ollut pois metsätalouskäytöstä. Tämän lisäksi, kun vielä oltiin ystävällisiä ja enemmän suomettuneita lisättiin Venäjän puolelta puistoalueeksi 49 200 hehtaaria. heinäkuuta 2024 10 // MIELIPIDE Marjut Lauronen Tämänvuotinen musiikkijuhla Sommelo huipentui lauantai-iltaiseen konserttiin. Sommelossa esiintynyt The Mystic Revelation of Teppo Repo sai lopuksi vahvistuksia koransoittajista. Näiden kaikkien yhteenlaskettu pinta-ala on n. Tätä alettiin nimittää Ystävyyden puistoksi ja sopimuksen allekirjoittivat silloiset presidentit Koivisto ja Gorbatsov, v. – Kaikki on mennyt aivan nappiin, Korhonen kertoo. toimitus@kuhmolainen.fi Tekstarit Tekstareita voi lähettää numeroon 044 332 5320
Lämmin kiitos myötäelämisestä surussamme. Su 7.7. – Meidän SHOWTIME on klo 23.45 ja saakeli mä tuun kapuamaan sinne lavalle ja teen parhaani sillä mitä käytettävissä nyt on eli molemmat kädet ja yksi jalka, sisukas Forsby vannoi päivityksessään. Kokkolasta Portion Boys suuntasi Himokselle, missä yhtye esiintyi Iskelmä Festivaalilla lauantaina. Portion Boysin JaloTiinalle sattui ikävä onnettomuus kesken festivaaliesiintymisen Portion Boys -yhtyeen JaloTiina eli Tiina Forsby suree sitä, että ei voi loukkaantumisen takia tehdä täysillä työtään. Voit luottaa lukemaasi: kuhmolainen.fi Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut kätevästi mistä vain Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. JUKKA LEHOJÄRVI Surun koskettaessa Tee kuolinilmoitus tai surukiitos rauhassa itsepalvelukanavassamme: kuhmolainen.fi/lukijailmoitukset/ • Lukuoikeus kaikkiin sisältöihin sinulle + kolmelle perheenjäsenellesi • Paikalliset uutiset ja ajankohtaiset puheenaiheet • Livet ja tallenteet • Sovellus • Kommentointi ja keskustelu • Tilaajan uutiskirje • Näköislehdet • Uutiset myös kuunneltavassa muodossa Sisällöstä vastaavat paikalliset huippuammattilaiset. klo 18 iltahartaus siunauskappelissa. Kaivaten Irja Sirpa ja Jari Minna ja Juha Katja Mira Hermanni ja Aino Ossi Siunaus toimitettu. klo 8-9 rukouspiiri seurakuntakeskuksen Sopessa (käynti sisäpihan puolelta). 044 738 4314 on tavoitettavissa tiistaista torstaihin. Sinulle.. klo 10 messu Kuhmon kirkossa (l+s: Pääkkönen, k: Gogolev). Klo 17 messu Lentiiran kirkossa (l+s: Antola, k: Gogolev). Forsby veti keikan maaliin asti yhdellä jalalla seisten. – Rehellisesti sanoen nyt tuntuu siltä niinkuin pettäisin teidät kaikki jotka tulette meitä keikoille katsomaan. Jatkotutkimuksissa selviää myöhemmin, joudutaanko jalkaa leikkaamaan. klo 18 iltahartaus siunauskappelissa. Kuolleet Rakas puoliso, isä, ukki Martti KLEMETTI s. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Anne Pääkkönen p.044 738 4308, anne. Kyllä mä pärjään jos en hetkeen pääse vapaa-ajalla lenkille tai että joudun kävelemään kyynärsauvojen kanssa, mutta miten mä pärjään sen tunteen kanssa että en voi tehdä mun työtä täysillä, Forsby kertoo päivityksessään ajatuksistaan loppukeikan aikana. klo 14 Lähiötuvan piiri kokoontuu seurakuntakeskuksen nuotiopaikalla. Rankkasade iski kesken yhtyeen esiintymisen ja kasteli lavan vaarallisen liukkaaksi. Ke 10.7. 22.4.1942 Kuhmo k. Klo 18 Mitä kuuluu Israeliin ilta seurakuntakeskuksen salissa, mukana Heikon ihmisen lauluryhmä, Timo Suutari, Kamil Dow. paakkonen@evl.fi Muut Tiekirkot:Kuhmon kirkko on avoinna klo 12-18 ma-pe ajalla 24.6.-2.8. Forsby kertoo Instagramissa yrittäneensä hiljentää vauhtia, mutta oikea jalka pääsi silti lipeämään alta, jolloin kuului iso napsahdus. On hiljaisuus ja suru sanaton mut' tiedämme, sun hyvä olla on. Forsby toteaa kuitenkin, että jossittelu ei auta tilanteessa ja pahemminkin olisi voinut käydä. FOR SBY KERTOI ONNET TO MUUDESTA seuraajilleen Instagram-päivityksessään lauantaina. Sateen sattuessa Kellarin tiloissa. To 4.7. HAJOTTAA enempi kuin osaan edes kertoa, taiteilija suree. ja Lentiiran kirkko on avoinna klo 12-18 ma-su ajalla 24.6.-4.8. – Mietin jokaikistä tulevaa keikkaa ja tunsin samalla ihan suunnatonta ahdistusta. Mun koko lavapreesens perustuu energiaan ja jos en pysty sitä teille toimittamaan niin mitä jää enää jäljelle minun tekemisestä. Portion Boys järjesti Mustakari Memories -festivaalilla jumppaa ja viihdettä. Kirkkokahvit. JaloTiina eli Tiina Forsby etualalla. To 4.7. heinäkuuta 2024 SEURAKUNNAT // 11 Kuhmon seurakunta Kastetut Lauri Kasperi Klemetti Kuolleet Martti Klemetti 82v Kirsti Annikki Malinen 83v Seurakunnan viikko Ke 3.7. 2.6.2024 Kuhmo Hetkenä aamun hiljaisen tuli luoksesi rauha ikuinen. Ovat kätesi ahkerat rauenneet ja päättyneet arkiset askareet. Kokkolan yhteispäivystyksessä selvisi, että takareiden lihas oli repeytynyt. Diakonia Viikoilla 27-30 diakoniatyöntekijä Anu Haverinen p. Maria Kurtti Portion Boys -yhtyeen JaloTiina eli kuhmolaislähtöinen Tiina Forsby loukkaantui Kokkolan Mustakari Memories -festivaalilla perjantaina kesken vauhdikkaan lavashow’n. Kuhmolainen // Tiistaina 2. Lapset ja perheet 2,5 -5 -vuotiaiden lasten päiväkerhot alkavat elokuussa, vko:lla 33
P. rakennuspeltityöt • Pienja korjausrakentaminen Jauratie 8, Kuhmo ik.peltitarvike@gmail.com IK-PELTITARVIKE OY Osallistu keskusteluun. 045 213 2920 anita@anitamikkonen.fi Lorem ipsum R O KULI H A M M A S O Y Erikoishammasteknikko JOUKO KARPPINEN Koulukatu 13-15 Kuhmo puh. 044 202 3958 • Kainuuntie 88 II krs, 88900 KUHMO • Koivukoskenkatu 15 L 3 , 87100 KAJAANI . Kuhmolainen // Tiistaina 2. 0400 125 587 Petri p. MÄTÄSTYKSET, OJANKAIVUT . Rajakatu 52, Tarinatupa Onko alkoholiongelmia. 044 554 4850 VELI KINNUNEN KY • maanrakennustyöt kaivinkoneilla ja pyöräkuormaajalla • lavettija maa-aineskuljetukset • JITA-jätevesijärjestelmät ja rumpuputket • betoniset rumpu/kaivonrenkaat • Rumtec-teräsrummut Jouni & 0400 385 769 www.velikinnunenky.fi ma-to klo 9-18, pe klo 9-17 facebook.com/vesitorninkirppis PIILOLANTIE 47, p. 0400 296 261 p. Asiantunteva ja palveleva oviliike ovipalvelumustonen.fi 044 972 5647 Soita ja tilaa ilmainen mitoituskä ynti! Kainuuntie 117, 88900 Kuhmo, www.varikkosuora.fi AVOINNA: ma-pe klo 7.30-17.00 Myymälä p. pesut ja kastelut • Siirtolavat ja kontit 8 35 m 3 , vuokraukset ja tyhjennykset • ADR-kuljetukset • Arkistojen tuhoukset • Siirrettävät wc:t (Baja-Maja) 8 kpl Ympäristölogistiikka ja kuljetus JÄTEKULJETUKSET Koulukatu 12, 88900 KUHMO Jätepakkaaja-auto 044 294 0901 Loka-auto (24 h) 044 294 0900 Toimisto (08) 653 0121 jateyhtyma@kuhmo.net www.jateyhtyma.fi Väinämöinen 2, KUHMO Puh. MYYNNISSÄ POLTTOPUURANKAA Sami p. 08 655 7111/vaihde www.hyvinvointisampo.fi LOUNAS ma–pe 10.30–13.00 • Kelan kuntoutus • Jalkaterapia • Fysioterapia • Hyvän olon hoidot • Ateriapalvelut kotiin vietynä • Kokousja juhlapalvelut • Sairaanhoitoja hoivapalvelut kotiin AUTOJA METALLIKIERR Ä TYS OLLILAINEN OY • Ajoneuvojen vastaanotto ja kuljetus • Virallinen akkukierrätyspiste Ei varaosamyyntiä! SOITA! p. varaa myyntipaikkoja . 050 373 7895 Kainuuntie 91 www.m-ekuva.net Koulukatu 8 Avoinna ma, ti, to klo 9 – 17, muulloin sopimuksen mukaan p. 0400 295 966, 040 752 4999 www.paikallis-sahko.fi KAJAANI | KUHMO | SOTKAMO | SUOMUSSALMI | KUUSAMO | OULU | KUOPIO AA-ryhmä kokoontuu ke klo 19 ja su klo 18. Kommentoi juttuja, anna palautetta ja vaihda ajatuksia muiden lukijoiden kanssa. 044 554 8331 www.suunnittelueevakaisa.fi Suunnittelutoimisto Eeva-Kaisa *rakennuslupakuvat Myös perusjalkahoidot. PUUNKORJUU HANKINTANA JA PYSTYKAUPALLA, MYÖS ENERGIAPUUKOHTEET . 040 187 5375 • Peltikattoremontit, vesikourut, kattoturvatuotteet • Listat ja piipunpellit ym. 08 653 0410, korjaamo p. tulosta säännöt ja hintalaput • Tilintarkastukset • Kirjanpidot • Yritysjärjestelyt/ sukupolvenvaihdokset • Perukirjat/ perinnönjaot Tilija Tarkastustoimisto Ari Piirainen Oy Puh. 045 690 8249 www.kuhmontyovire.fi . ISTUTUKSET, TAIMIKONHOITO . (08) 655 0621 KODINKONEET ja KODINELEKTRONIIKKA: • Kylmälaitteet • Pesukoneet • Televisiot • Kodinkoneasennukset PAIKALLISTA PALVELUA • LVI-asennukset • Urakointi • Lämpöpumput • LVI-tarvikkeet ja vesikalusteet Avoinna ma-pe klo 7-16 Koulukatu 14, 88900 Kuhmo, p. 040 537 2930 l SAHATAVARAT l HÖYLÄTAVARAT l LISTAT l LEVYT l OVET l KESTOPUUT l ERISTEET l YM RAKENNUSTARVIKKEET Puutavaraa rakentamiseen : Palvelemme ma-pe 7.30-16.30, la 8.00-11.00 Katso tarjouksemme kotisivuiltamme www.puuhanski.com Rajakatu 36, p. 045 -625 8986 AJANVARAUKSELLA Kainuuntie 101, 88900 Kuhmo P. 08 6520 066 myynti@varikkosuora.fi, korjaamo@varikkosuora.fi • Määräaikaishuollot • Ilmastointihuollot • Tuulilasit • 4-pyöräsuuntaukset • Automaattivaihteiston huuhtelut • Renkaat • Hitsaustyöt Puusepänkatu 16, p. 044 972 3228 Koulukatu 14, 88900 Kuhmo KAKUT tilauksesta ATERIAPALVELUT PITOPALVELU PitoEväs Ky Virkatie 2, 044 235 4890 https://pitoevas-ky.webnode.fi/ Juhlat, muistotilaisuudet 0400 202 833 juttuakahvila.fi METSÄTYÖ Kari Pääkkönen p. Kauppaja arviokirjojen laadinta . 045 874 1077 Päivi Komulainen lähihoitaja, jalkahoidon at suorit. Kiinteistönvälitys . 010 219 5600 etunimi.sukunimi@vaarojenvesi.fi www.vaarojenvesi.fi KVV-työnjohto, yrittäjä Hannu Kiviranta 040 501 7525 KVV-/IV-/Teollisuus työnjohto Jari Piirainen 050 463 9263 KVV-työnjohto Antti Sirviö 044 491 8807 040 501 7525 Tarjouspyyntö Ota yhteyttä! Sotkamo-Kajaani-Kuhmo huoltopäivystys arkisin 7–15.30 Kaikki putkityöt meiltä! • Jätesäiliöiden myynti • Jätesäiliöiden tyhjennykset • Sakoja umpikaivojen tyhjennykset • Viemärien avaukset, pesut ja kuvaukset viemärikameralla • Katujen, pihojen ym. 044 250 8513 kari.paakkonen@kuhmo.net . heinäkuuta 2024 12 // PALVELUHAKEMISTO KAIKKI SÄHKÖALAN PALVELUT, LAITTEET JA TARVIKKEET. Kaupanvahvistus Kiinteistönvälitys Anita Mikkonen Oy LKV Anita Mikkonen, YKV, LKV Koulukatu 14 p. Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua kuhmolainen.fi. Kainuuntie 92, KUHMO Puh. 0500 466 803 | www.ollilainen.fi • Ostetaan romuautot ja rautaromut • Ajoneuvojen vastaanotto ja kuljetus • Virallinen akkukierrätyspiste Ei varaosamyyntiä! Laadukkaat ja energiatehokkaat oviratkaisut kotiin, autotalliin sekä julkisiin tiloihin. Kuntohoitaja/hieroja Katja Kukila HO HO HOIIITO TO TO SOPPI P. www.jalkasalonkihyvahoiva.com Myynti: Suomussalmi 044 982 4037 myynti.suomussalmi@kiantakeittiot.com Kuhmo 044 989 0699 tanja.kinnunen@kiantakeittiot.com Tuotanto 044 976 0985 tenho.kela@kiantakeittiot.com keittiökalusteet ja -remontit kalusteiden ovenvaihdot liukuovet, komerot wcja kylpyhuonekalusteet mittaus, suunnittelu, asennus l l l l l KIANTA KEITTIÖT Kiertävä hieroja, Kalevalainen jäsenkorjaaja puh
Tervetuloa!. to klo 10 / 5.7. Talomuseo esittelee Tuupalan talon arkea ja asukkaita 1800-luvun lopulta 1960-luvulle saakka. ti klo 10 / 9.7. Kuvasuunnistus. Osallistumismaksun maksaneiden kesken arvotaan vene! Perhonsidontaja koskikalastus-opetustapahtuma nuorisolle Kaarneen koskella klo 13-16 / maksuton. pe klo 10 / 8.7. Lapset evakossa. Palkintojen jako Nivatalolla. Itse ilkimys 4 on tulvillaan toimintaa ja Illumination-tuotannoille ominaista hurttia huumoria. ti klo 10, Väinämöinen 11. klo 17, kahvitarjoilu Luonnosvaiheen aineisto on nähtävissä kaupungintalolla 10.6.-10.7. HORIZON: AN AMERICAN SAGA – CHAPTER 1, 2.7. Vanhan Pihlajan taidekahvilassa Urho Kähkösen Lennä, lennä lintuni taidenäyttely la-su klo 12-17, 19.7 klo 14-17, 26.7 klo 14-17. Yli 60 tapahtumaa lapsille ja lapsiperheille ympäri Kuhmoa!. Kaikuluotaimen käyttö kielletty. Kesämuusikoiden kahvikonsertti, 12.6. Kolme pisintä kalaa /sarja palkitaan. Hilpeä Heinäkuu, Kuhmo-talo / Kuhmo Arts Centre. Kisaan lähtö Onkilammen veneenlaskupaikalta tai Nivatalon rannasta. Lahjakortin ostaja ei voi itse lunastaa lahjakorttia. Lisäksi nähtävillä on lyhytelokuva, joka keskittyy toisen maailmansodan ensimmäisiin . Yllätä lahjatilauksella kuhmolainen.fi/lahjatilaus DIGI + LEHTI 4 kk 55 € (norm. Suomi Soi: Kesäkuhmolaisten ilta Joske, 8.7. la klo 18, Kainuuntie 91. Yhdessä voimme luoda upeita taideteoksia ja nauttia hauskasta yhdessäolosta. Tuupalan museo, Tuupalan museo. Avoinna maanantaista 01.07.2024 sunnuntaihin 21.07.2024 asti. 1939, 2.1. Terho-karhun aarre on kadonnut! Vihjeitä seuraamalla sekä tehtäviä tekemällä voit auttaa Terhoa löytämään aarteen. Vapaa pääsy. Näyttelyn maalaukset peilaavat aikamme tapahtumia mytologioiden kautta. klo 11. Tule mukaan hauskaan askartelutuokioon. Jyrkänkosken talvisotatukikohdan näyttely, Nurmestie 921. Tanssi Lavatanssit Vesan-talolla, 6.7. Suomi Soi: Kesäkuhmolaisten ilta Joske. Kuhmolainen // Tiistaina 2. Oma paikallislehtesi: kuhmolainen.fi KUHMO TIEDOTTAA Yleisötilaisuus uuden terveysaseman kaavasta (kortteli 34 osa) Kaupungintalon valtuustosalissa ke 3.7. pe klo 11.30, Kontionkatu 25. ma klo 19, Torikatu 22. Kaarneenkoskella tarjolla kahvia ja makkaraa! Tervetuloa! Lisätiedot p. Tiedot syötetään lomakkeeseen Tapahtumien Kainuu -palvelussa. Moottorin käyttö sallittu vain siirtymiseen. la klo 19, Hyrynsalmentie 1520. ti klo 10, Lentiirantie 342. Amerikan tarina on liian suuri vain yhdeksi elokuvaksi. Tervetuloa mukaan jännittävään tietokilpailuun, jossa pääsette testaamaan tietonne Kalevalasta! Klo 11 ja 11.30. Palsta on maksuton. 89 €) DIGI 4 kk 28 € (norm. kuhmolainen.fi/tapahtumat Julkaise kaikille avoin tapahtumasi Kuhmolaisen tapahtumakalenterissa. 40 €) Määräaikainen tilaus. Auki arkipäivinä. Hilpeä Heinäkuu, 3.7. Pihaleikkejä mm. Kuvasuunnistus. Muut Askartelutuokio 4-8-vuotiaille Juminkeossa. Juhannuksesta 4.8 asti. ja www.kuhmo.fi/kaavat. Tulossa tanssileirit lapsille ja nuorille, työpajoja aikuisille, esitys Kuhmon torilavalla sekä Loppunäytös. K A L E V A L A m a a l a u k s i a Juminkeossa, 13.6. Perinteiset lavatanssit Vesan talolla Kuhmon Ylä-Vieksillä. ITSE ILKIMYS 4, 3.7. Tapahtuma kuuluu Kuhmon Hilpeä heinäkuuhun. Soutu-uistelukisa klo 12-15, ilmoittautuminen Nivatalo, Nivatalontie 33 alk. Suomen svengaavimmat kesätyöntekijät esiintyvät. ma klo 10 / 9.7. Sinulle. Tapahtumassa mukana Kuhmon Perhokalastajat ja Kalevalan Taimen ry. Osallistumismaksu 15 e/hlö, max 2 vapaa/venekunta. su klo 14, Kontionkatu 25. Kesämuusikot, 6.7. ma klo 9-16 / ti klo 9-16 / ke klo 9-16 / to klo 9-16 / pe klo 9-16, Kainuuntie 126. Jyrkänkosken talvisotatukikohdan näyttely (Nurmesties 921, Kuhmo). heinäkuuta 2024 TAPAHTUMAT // 13 Kulttuuri Hilpeä heinäkuu, 2.7. pe klo 11 / 5.7. ma klo 10, Tervatie 1. ke klo 10 / 4.7. 4.10. ti klo 9, 88900 Kalevala. Esiintyjänä TEEMU AHTONEN ja FORMAATTI. Museoseikkailu. Kuhmon pienoismalli v. Untold Arctic Wars – Vaietut arktiset sodat – diginäyttely, Väinämöinen 7. ma klo 12-18 / ti klo 12-18 / ke klo 12-18 / to klo 12-18 / pe klo 12-18, Kontionkatu 25. Suomeksi puhuttu. Lennä, lennä lintuni -taidenäyttely, 6.7. Parhaille tietäjille jaetaan palkinnot!. Tuupalan museo avattiin yleisölle kesäkuussa 1975. kepparit, hevosenkengänheitto, käpylehmät, hyppynaru, saippuakuplien puhaltaminen, kahvin papujen jauhaminen, kasviretki, ruutuhyppely, Ei sisätoimintaa sivurakennuksen kattoremontin takia. ti klo 10 / 3.7. Näyttely avoinna klo 10:00-18:00. Osoite Kostamustie 2210, Kuusamonkylä, Kuhmo. ke klo 11, Kontionkatu 25. Talvisotamuseossa esitellään esineiden, valokuvien, pienoismallien ja äänitehosteiden avulla talvisodan aikaisia tapahtumia Kuhmossa. 5.7. Hilpeä heinäkuu, 8.7. Kalevala-tietovisa 12-15 -vuotiaille., 5.7. Anna lahja, joka avataan aina uudelleen Iivantiiran Järvija koskivedet osakaskunta järjestää Nivan kylällä Kuhmossa kaikille avoimen Soutu-uistelukisan sekä Perhonsidontaja koskikalastus -opetustapahtuman 14.7.2024. Juminkeossa on Uuden Kalevalan 175-juhlavuoden kunniaksi Jan Nevan K A L E V A L A m a a l a u k s i a -näyttely. Alueella opastusta ja kioski. Untold Arctic WarsVaietut arktiset sodat -näyttely toisen maailmansodan arktisista tapahtumista. Kuhmon luontokeskus Petola on avoinna 1.-26.7.2024 klo 10 -16. Tule mukaan hauskaan askartelutuokioon Juminkekoon. Museossa voit tutustua evakoitavien siviilien sekä suomalaisten ja neuvostoliittolaisten sotilaiden arkeen. ke klo 18, Rajakatu 56. la klo 0, Kainuuntie 84. Sarjat; ahven, kuha ja hauki. Kalastusalueena Iivantiiranjärvi HiekkalansalmiNivanvirta. Tietoturnajaiset Juminkeossa. 31.12. Musiikki ja konsertit Bloodred Hourglass, 6.7. 0505315422/Arto tai p. Terhokarhun kadonnut aarre, Lentiirantie 342. Tutkiva totuudenetsijä ja herkullinen tarinaniskijä. Talvisotamuseo, Väinämöinen 11. Kesäkyykkä lapsiperheille Juminkeossa., 7.7. Bloodred Hourglass on vallannut tukevan jalansijan kotimaisessa metalskenessä!. Tuupalan tilaa viljeli 1600-luvulla Tuupaisten suku, jonka mukaan talo saanut nimensä. Horizon: An American Saga” (osat 1 ja 2), kertoo Amerikan monivaiheisen sisällissodan laajenemisesta sekä lännen asuttamisesta. Tule viettämään perheenä hauska päivä kanssamme kyykän parissa! Pelaamme Kontion koulun takana rannalla. ti klo 18, Rajakatu 56. Kuhmolaiset nuoret kesämuusikot esittävät viihdemusiikkia. Käynti Kainuuntien puolelta. ma klo 14-14.30 / ti klo 14-14.30 / ke klo 14-14.30 / to klo 14-14.30 / pe klo 14-14.30, Kuhmo-talo / Kuhmo Arts Centre. Näyttely koostuu kahdeksalle kosketusnäytölle kootuista kokonaisuuksista, joita katsoja voi omaan rytmiinsä tutkia. Museot ja näyttelyt Kuhmon luontokeskus Petola, 2.7. Joutsentanssi Kuhmo Dance Festival 9.-13.7.2024 Kuhmon Kalevalan alueella, 9.7. 0504008463/ Unto Tarjoushintaisten mainosten myyntiehdot:mainostajalle.hillagroup.fi/kesa Kysy lisää myyjältäsi NAPPAA KESÄN MAINOSPAIKAT HUIPPUALESTA Ulkomainonta Printtimainonta -60 % -50 % Digimainonta -30% Paikalliselta tekijältä paikalliselle ihmiselle. Omatoimiseikkailu Kuhmon luontokeskus Petolassa. Kesän 2024 Joutsentanssi täyttää Kuhmon Kalevalan alueen luovuudella ja tanssilla. Draama, Western. la klo 12, Kostamustie 2210
– Pyrimme esityksillämme jakamaan iloa katsojille, Heikkinen toteaa. Kuhmolainen // Tiistaina 2. heinäkuuta 2024 14 // Suomalaisia kansantansseja maailmalle Lotta Karppinen Kuhmon Keiketys piristi sateista päivää Kuhmossa 35-vuotisjuhla esityksellään. Heikkisen ensimmäinen ulkomaan matka suuntasi Puolan Zakopaneen ja siellä järjestettyyn kansantanssifestivaalien kilpailuun vuonna 2004. Kansantansseihin liittyy paljon ennakkoluuloja ja oletuksia. Varapuheenjohtaja Lauri Huotarin mukaan määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. LOT TA KARPPINEN LOT TA KARPPINEN LOT TA KARPPINEN FAKTA Keiketys ry 1 Perustettu Kuhmossa vuonna 1989 1 Noin 35 jäsentä 1 Toimintaa ympäri Kainuuta 1 Lähdössä opintomatkalle Prahaan 1 Matka on Elävä Kainuu Ry:n tukema hanke " Monella on ennakkoluuloja kanssatansseja kohtaan ja jonkin näköisiä oletuksia siitä mitä kansantanssi on.. Lajin jatkuvuuden kannalta olisi tärkeää saada myös nuoremmat innostumaan kansantansseista. – Käymme ensin siellä oppimassa heiltä, jonka jälkeen he saapuvat Suomeen oppimaan meiltä meidän kansantansseistamme. Heikkisen mukaan hankkeella pyritään purkamaan ihmisten odotuksia ja ennakkoluuloja kansantanssia kohtaan. Huotari on ollut Keiketyksen jäsen vuodesta 2001. – Kyllä se reissu on varmasti parhaiten jäänyt mieleen. Keiketys vietti syntymäpäiviään Kuhmo-talolla. Keiketys Ry on aktiivinen toimija, joka on esiintynyt myös ulkomailla. Heinäkuun puoliväliin sijoittuva matka ei ole keiketyksen ensimmäinen opintomatka. Ryhmä on toiminut jo 1970-luvun lopusta saakka. – Ainakin Amerikassa, Australiassa, Puolassa, Unkarissa ja Kreikassa on päästy käymään, Huotari muistelee. Esityksen jälkeen lipun ostaneille oli tarjolla kakkukahvit. Haluaisimme kannustaa ihmisiä olemaan avoimia lajia kohtaan. KAINUUSSA KÄYNNISSÄ oleva Elävä Kainuu Leader Ry:n tukema hanke pyrkii aktivoimaan kansantanssiryhmiä Kainuussa. – Tämä laji vaatii intoa tanssia, heittäytymistä ja avoimuutta kokeilla jotain uutta. Vuonna 1989 perustettu Keiketys ry on Kainuun ainoa aktiivinen kansantanssiryhmä. Meitä on lähdössä kahdeksantoista henkeä. Hankkeen myötä kansantanssien toivotaan leviävän laajemmalle Kainuuseen. AKTIIVISENA TOIMIJANA tunnettu Keiketys vietti juhannuksen Latviassa. Nuorille järjestettiin juhannuksen jälkeen oma kurssi, jossa he pääsivät harjoittelemaan muun muassa omaa ohjelmanumeroaan. Tanssijoiden iloinen olemus tarttui myös katsomoon. Heikkisen mukaan hankkeessa mukana ovat Kuhmon lisäksi Hyrynsalmi ja Suomussalmi. – Monella on ennakkoluuloja kanssatansseja kohtaan ja jonkin näköisiä oletuksia siitä mitä kansantanssi on. Keiketyksen noin kolmestakymmenestäviidestä jäsenestä löytyy myös nuorempia tanssijoita, mutta lisää kaivattaisiin. – Koronan aikaan ei voitu kokoontua, mutta sen jälkeen jäsenten määrä on kasvanut ja toimintaa on levinnyt laajemmalle Kainuuseen. Kuhmo-talolla pidetyn esityksen aikana mainittiin myös uusia lajeja otettavan mukaan kansantansseihin. Heikkisen mukaan kansantansseihin mukaan otetaan kaikki halukkaat eikä aiempaa kokemusta tai tanssiparia vaadita. Vuosittain Kuhmo-Talolla esiintyvä ryhmä on päässyt esiintymään myös ulkomailla. Vuonna 1989 rahaliikenteen helpottamiseksi perustettiin yhdistys, joka kulkee nimellä Keiketys Ry. Esityksessä nähtiin perinteisiä kansantansseja, lavatansseja sekä uudemman sukupolven Showjazz-esitys. Opintomatkallaan Keiketys tutustuu paikallisiin kansantansseihin. Seuraavana suunnitelmana on opintomatka Prahaan. KEIKETYKSELLÄ ON kaikenikäisiä jäseniä eri puolilta Kainuuta. Tätä seurasi viikon mittainen kurssi koti Kainuussa, joka huipentui Kuhmo-talolla pidettyyn esitykseen. Esimerkiksi nuorten Showjazz-esitys edustaa uudemman sukupolven kansantanssia. – Matka on Elävä Kainuu Leader Ry:n tukema. Puolasta keiketys voitti ensimmäisenä pohjoismaalaisena ryhmänä pronssisen kirveen. Keiketys juhlii 35-vuotista taivaltaan. Seuraava esiintyminen keiketyksellä on Kajaanissa, jonka jälkeen ryhmä lähtee opintomatkalle Tšekin Prahaan
MENNESSÄ link.webropol.com/s/vuodenmokkilainen ILTA JATKUU TORILLA: klo 19:00 – Suomi Soi: Joske Kide-torilavalla Infopiste – Kuhmon OSKUja yhdistystoiminnan kehittämishankkeet, matkailu • Illan juontaa Eila Valtanen • Kahvitarjoilu 17:15 • Mökkiläisten yleiskokous klo 17:30, jonne kaikki kesäkuhmolaiset ovat tervetulleita! • Mökkiläistoimikunnan j äsenten haastatteluja • Vuoden mökkiläinen sekä mökkiläistoimikunnan kunniamaininta kuhmolaiselle yritykselle julkistetaan Kommentoi ja keskustele – anna äänesi kuulua kuhmolainen.fi Verkosta tuoreimmat uutiset ja parhaat jutut Voit luottaa lukemaasi: kuhmolainen.fi. 044 7255 284 Kuhmossa 2.7.2024 KUHMON KAUPUNKI Kaupunkiympäristön palvelualue/ Yksityistiepalvelut HERKKUKASSI 20 € sis. 050 307 5439 KESÄKUHMOLAISTEN ILTA ma 8.7. Kuhmolainen // Tiistaina 2. Rivit asiakaspalvelu.hillagroup.fi/ lukijailmoitukset/ TARJOUSPYYNTÖ Kuhmon kaupunki/yksityistiepalvelut pyytää tarjouksia kunnossapitovastuullaan oleville yksityisteille v. klo 17.15 alkaen Juttua-kahvilassa EHDOTA VUODEN MÖKKILÄISTÄ 7.7. heinäkuuta 2024 // 15 ASIAKASPALVELU • asiakaspalvelu@hillagroup.fi • asiakaspalvelu.hillagroup.fi 020 750 4469 ma–pe klo 9–15 JAKELUPÄIVYSTYS 0800 95505 ma–la klo 7–11 (maksuton) LUKIJAILMOITUKSET lukijailmoitukset@hillagroup.fi MAINOKSET • myynti@hillagroup.fi • mainostajalle.hillagroup.fi TIETOSUOJALAUSEKE hillagroup.fi/tietosuoja TOIMITUS toimitus@kuhmolainen.fi Päätoimittaja Mari Heikura 010 665 7272 Toimittaja Jarno Hiltunen 050 576 0472 Toimittaja Niko Kemppainen 050 566 2493 (31.7.24 asti) Myyntipäällikkö Miia Väisänen 050 438 0786 Henkilökohtaiset sähköpostit etunimi.sukunimi@hillagroup.fi Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo kuhmolainen.fi KUSTANTAJA Hilla Group Oyj Toimitusjohtaja Mikko Luoma Painopaikka Kalevamedia, Oulu Lataa Kuhmolaisen sovellus älylaitteesi sovelluskaupasta B.Virtanen Sudoku 7 4 5 4 6 9 8 1 9 7 4 6 1 3 7 8 7 5 6 2 8 6 7 2 9 3 8 4 3 2 Kaikenlaista Myydään Myydään kaksio Kuhmon keskusta, hissitalo, järven rannalla Puh. herkullisia Kivikylän tuotteita KIVIKYLÄN MYYNTIAUTO KUHMON TORILLA KESKIVIIKKONA KLO 9.00 14.00 MAALAISHYYTELÖ KESKIVIIKKONA HYVÄRISEN LEIPOMON KUUMA KUKOT KLO 10 ALKAEN SAVUKYLKI MAALAISKINKKU PALVIKEITTOA MUKAAN! KONTINJOEN HERKKUKULMA KONTINJOEN MYYMÄLÄ AVOINNA MA PE 10.00 15.00 (lounas 11 (lounas 11.00 14.00) puh. Lisätietoa ja ilmoittautuminen abeille ja muillekin aikalaisille https://bit.ly/kuhmo1984 tai 050 3748371/Timo Hyvönen. 2024–2028 tehtävistä töistä seuraavasti: talviauraus liukkauden torjunta (hiekoitus) polanteen poisto (alaterällä tai polanneterällä) kesälanaus Tarjoukset viimeistään 1.8.2024 sähköisesti Tarjouspalvelu-tarjousportaalin kautta osoitteessa https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/ Tarvittaessa tarjousasiakirjoja on saatavissa yksityistiepalvelujen toimistosta (Kainuuntie 82) sekä kaupungin nettisivuilta: www.kuhmo.fi Lisätietoja: tiemestari Janne Myllylä p. 0504021906 Kuhmon Yhteislukion huippuvuoden 1984 abiturientit kokoontuvat lauantaina 20.7.2024 klo 18 alkaen Kuhmon yrittäjien kalateltalla, Kontionkatu 21
Kuhmolainen // Tiistaina 2. Kajaanissa: Komiaho, Laajankangas, Lehtikangas, Lohtaja ja Raatikeskus. pantit 1,20 (30 pv alin hinta 7,75 ) 679 Gastromax Pakastusrasiat 2–6 kpl (0,33–1,00/kpl) (30 pv alin hinta 3,19) 199. heinäkuuta 2024 16 // Hinnat voimassa kaikissa Kainuun S-marketeissa 1.–31.1.24 HINTAedut Heinäkuun Hyrynsalmi, Kuhmo (Kainuuntie ja Koulukatu), Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vuokatti. Hinnat voimassa kaikissa Kainuun S-marketeissa 1.–31.7.24 Herkullista kesäruokaa Katso resepti yhteishyvä.fi Pielispakari Kaurasämpylä 6 kpl 300 g (6,63/kg) 199 Oululainen Reissumies eväsleipä 135–160 g (15,56–18,44/kg) 249 Valio Tuorejuusto 200 g (8,95/kg) 179 Naapurin maalaiskanan Paistivarras 360–480 g (10,40–13,86/kg) 499 Atria Grilliperunat/ -kasvikset 500 g (6,58/kg) 329 Coop Vesimeloni Espanja 099 kg Dansukker Taloussokeri 1 kg (30 pv alin hinta 1,59 ) 119 Pingviini Vaniljajäätelö 1 l (30 pv alin hinta 1,79 ) 129 Rainbow Torttupohja 200 g (4,95/kg) (30 pv alin hinta 1,59 ) 099 Pingviini Vaniljajäätelö 1 l, laktoositon (30 pv alin hinta 2,89 ) 169 HK Amerikan pekoni 170 g (11,71/kg) 199 Olvi KevytOlo mehukivennäisvesi 12 x 0,33 l (1,41/l) sis