Vieksiläinen marjastaja oli lakassa ol- neiden omistajan. Haave jalkapalloilijan urasta on mielessä monella pelaajalla.
>
Sivu 10
>
Sivu 16
Pääkirjoitus > Sivu 2: Rajaturvallisuudesta pidettävä kiinni riittävin resurssein. Re- vien ja kesien yli. Perheitä paikalla oli kuitenkin vähemmän.
Nappulaliiga keräsi lapsia kentälle
Kainuun Nappulaliigassa pelasi lauantaina viisi joukkuetta Kuhmosta. VUOSIKERTA Hinta: 2
> www.kuhmolainen.fi
Raija Pulkkinen kävi kiillotuttamassa kadonneen sormuksen ja nyt se säihkyy kuin ei olisi vuosikymmeniä metsässä maannutkaan.
Metsässä 40 vuotta ollut vihkisormus löytyi
Matti Pulkkinen kadotti vihkisormuksen Vieksillä 40 vuotta sitten. hellisenä miehenä hän etsi käsiinsä esi-
> Sivu 11
Kuumussa metsästys tutuksi
Kuumun erä ry järjesti lauantaina perhepäivän, jossa oli monenlaista ohjelmaa ja kilpailua. Oli melkoinen yllätys, kun muutama viikko sitten tuli puhelinsoitto, että sormus on löytynyt. Juhla: KR Kilta toiminut jo 50 vuotta rajan hyväksi > Sivu 6 Siiville: Kotkan pesintä onnistui Kuhmossa > Sivu 8
Nro 67
TIISTAI
21.8.2012
53. Leveä kultasormus oli lessaan löytänyt lompakon, joka oli kät- säilynyt hyvin lompakossa monien talkenyt sisuksiinsa vihkisormuksen
Ilmestyy tiistaisin ja perjantaisin.
Rajalla riittää haasteita
V
ilkas vuorovaikutus idän ja lännen välillä on monin tavoin hyvinkin positiivista Kuhmolla, koko Kainuulle ja kauemmaksikin ulottuville lähialueille. Sama tilanne lienee todellisuutta myös Kostamuksessa. Ikä tuo useimmiten myös kokemusta ja viisautta. Liikenteessä ei olla pelaamassa videope-
Antero Komulainen lomalla 6.8. Alle nelikymppisiä valtuutettuja oli neljä ja vain yksi alle kolmikymppinen tuli valituksi. En usko, että mikään ryhmä käännyttää ehdokkuudesta kiinnostunutta nuorta pois. (08) 632 5320, 044 332 5320 Sähköposti: toimitus.kuhmolainen@almamedia.fi
Juuri nyt tiestö on varsin hyvässä kunnossa lähtipä Lentiiraan, pohjois- tai eteläpuolen tietä Sotkamoon tai Nurmekseen. On valitettavaa, että suden teko on pantu ilveksen syyksi. Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä." Kannattaa myös muistaa, että jos ajoradalla on este, on sen ajoneuvon kuljettajan, jonka puoleisella ajoradan osalla este on, tarvittaessa jopa pysäytettävä ajoneuvonsa antaakseen vastaan tulevan sivuuttaa paikan.
Tuija Huusko 632 5331 tuija.huusko @almamedia.fi
Airi Makkonen 632 5343 airi.makkonen @almamedia.fi
30 vuotta sitten
Turkistarhaus on lähtenyt Kuhmossa hyvin liikkeelle. Kuntavaaliehdokkuutta harkitsevan nuoren kannalta olennainen muutos on se, että jatkossa luottamustehtävää hoitavalle opiskelijalle korvataan kokousmatkojen matkakulut koko matkalta. Monille yrityksille venäläiset asiakkaat ovat tuiki tärkeitä ja heidän ansiostaan valikoimat ovat paremmat kuin ilman rajanylittäjiä. Tieliikennelain 3. Siksi raskaan liikenteen ammattilaisten lisäksi myös henkilöautoilijoiden pitää olla hereillä. Sitten vain valitsemaan omiin arvoihin sopiva ehdokaslista. Onkohan kyseessä "sudensuojelu", kun susiluvat ovat nyt todella tiukassa. Viisumivapauden myötä rajaliikenne olisi siten kovassa kasvussa kaikkialla itärajalla. Häkistä löytyneiden jälkien ja muiden havaintojen perusteella Suominen totesi Sirun joutuneen suden saaliiksi. Vaaratilanteet ovat arkipäivää ja itsesuojeluvaisto on tällaisissa tapauksissa tiukoilla. Parhaillaan rajavartiolaitos miettii, kuinka vähitellen edistyvä Venäjän ja koko Euroopan unionin välinen viisumivapaus vaikuttaisi Suomen itärajoilla rajaliikenteeseen.
Yli 20 vuoden ajan rajaliikenne Vartiuksen kautta on luonut kasvavan yhteistyön Suomen ja nykyisen Venäjän välillä.
Selvitysten mukaan vain pieni osa esimerkiksi Pietarin asukkaista on vieraillut Suomessa. Voitaisiinko turkiksia myös jatkojalostaa Kuhmossa, kysyy artikkelissaan Kuhmon työvoimatoimistonhoitaja Hannu Piirainen. Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden sekä rikostorjunnan ylläpitäminen mahdollisimman hyvällä tasolla on rajaseuduille erittäin tärkeää. Suominen kävi viime viikolla paikan päällä kotonani toteamassa pystykorvamme Sirun kohtalon. Ajatus ehdolle asettumisesta töppää monella nuorella siihen, että edessä on lukiosta tai ammattikoulusta valmistumisen jälkeen muutto opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Rahan takia hommaan ei edelleenkään kannata ryhtyä, mutta uudistuksen ansiosta rahan ei pitäisi enää olla este ehdokkaaksi ryhtymiselle. tarkoituksiin ilmoittamalla siitä Kuhmolaisen asiakaspalveluun. Kuhmosta opiskelemaan lähtevälle, mutta Kuhmon asioista kiinnostuneelle nuorelle pitää tarjota tasavertainen mahdollisuus osallistua kaupungin päätöksentekoon. Susi on nähty perjantaina Timoniemen alueella ja se on yrittänyt tunkeutua toiseenkin koirahäkkiin. päivä päättyvä ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä, joten toimi nopeasti. 2.9.12
Jarno Hiltunen työ: 632 5321 koti: 050 518 2950 jarno.hiltunen @almamedia.fi
Lukijan kynästä
Vaalit tulee, vanhoillako mennään?
Kuhmon kaupunginvaltuuston keski-ikä oli neljä vuotta sitten, kun vaalit oli käyty, noin 51 vuotta. Syyskuun 18. "Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Henkilötietolain edellyttämä rekisteriseloste on nähtävillä Kuhmolaisessa. Paikalla oli myös Vornasen pariskunta. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön em. Kaupunki valmisteleekin parhaillaan muutoksia valtuutettujen palkkiosääntöön. Niinpä kaikki tilanteet ovat todellisuutta.
Yksi tuttavani kertoi liikkuvansa säännöllisesti pyörällä tai rullaluistellen työmatkansa. Niin, että kaikki ne tylsät ja hankalat lieveilmiöt joita elintapamme tuottaa, olisivat jossain sellaisessa maassa, jonne emme lennä edes lomailemaan. 0200 71400 (mpm/ pvm), ennen klo 9.00.
Tilaushinnat force majeure varauksin Kestotilaus laskutusväli 12 kk 99,00 6 kk 52,00 4 kk 35,00 3 kk 27,00 2 kk 19,00 Määräaikaistilaus tilausaika 12 kk 121,00 6 kk 72,00
Hinnat sisältävät arvonlisäveron 9 %.
Sanottua
Haluaisimme korkeimman mahdollisen elintason fiksusti ja filmaattisesti. Turkistarhaus on tuonut pitäjään rahan lisäksi myös kovasti kaivattuja työpaikkoja. Liikennesääntöjen kertaus on meille kaikille joskus tarpeen. Ainakin Vihreiden listoille olet lämpimästi tervetullut. Ihmettelemme nyt, kuinka Markus Suominen on kertonut paikallislehti Kuhmolaiselle aivan muuta kuin tapahtumapaikalla saimme kuulla. pykälä määrittelee tienkäyttäjien yleiset velvollisuudet. Kuhmolaisella ja muilla Alma Media Oyj -konserniin kuuluvilla lehdillä on oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja suoramarkkinointiin, etämyyntiin sekä mielipide- ja markkinatutkimuksiin henkilötietolain mukaisesti. Löytyisikö tästä apua Kuhmon elinkeinoelämän monipuolistamiseen. Nykyään korvauksia maksetaan vain kunnan rajalle saakka. Iän karttuessa oma kokemus nuorten ajatusmaailmasta ja tarpeista kuitenkin etääntyy väkisinkin. Kainuun rajavartioston komentaja on
huolissaan siitä, kuinka lisääntyvän rajaliikenteen valvonta onnistuu, jos kaavaillut uudet rajavartijoiden vakanssit Kaakkois-Suomessa eivät saa budjettineuvotteluissa kaipaamaansa rahoitusta. Kiellot ja kyselyt rekisteriselosteesta kirjallisina ja allekirjoitettuina osoitteeseen: Kuhmolainen, Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo.
www.kuhmolainen.fi
Sivunvalmistus: Kuhmolainen Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani. Erkki Mäntymäki Kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Minna Kähkönen työ: 632 5325 koti: 040 754 4686 minna.kahkonen @almamedia.fi Mari Heikura työ: 632 5323 koti: 040 754 3579 mari.heikura @almamedia.fi
Tilaukset
Jakeluhäiriöt varhaisjakelualueella puh. Jouni Kantola Kainuun Sanomissa
Kyllä se oli susi
Olen hämilläni RKTL:n tutkimusapulaisena toimivan Markus Suomisen lausunnoista tai mielipiteiden muutoksesta. Viime vuonna tarhojen liikevaihto oli jo 1,3 miljoonaa markkaa ja tänä vuonna sen odotetaan kaksinkertaistuvan. Vornaset kuulivat lausunnon. Siinä missä ikä tuo kokemusta, on nuorten vahvuutena taito katsoa asioita ennakkoluulottomasti ja uusista näkökulmista. ELOKUUTA 2012
Pääkirjoitus
Kuhmolainen
Kuhmon seudun paikallislehti. Muutoin vaaratilanne ja onnettomuus voi väijyä yllättävän lähellä.
L
lejä vaan liikutaan elävien ihmisten parissa. Numeroja tärkeämpää on se, kuinka nuoreksi tai vanhaksi itsensä tuntee. Kuhmossa on käyty keskustelua lähinnä yrittäjien piirissä ja tehty esityksiä eri viranomaisille Kuhmon elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi teollisuusammattien kasvattamisen myötä. Monipuolistaminen voidaan toteuttaa parhaiten järjestämällä omalla paikkakunnalla sellaista koulutusta, jonka jälkeen henkilöllä on realistiset mahdollisuudet sijoittua työhön omalla paikkakunnalle.
Martti Huusko
Sinikka Karppinen 632 5342 sinikka.karppinen @almamedia.fi
Toimitus
Avoinna: ma pe klo 8.30 16.30 Puh. Pienin ja kevein on aina heikoilla. 2
|
TIISTAINA 21. Terveisin Martti Kilponen Timoniemi, Kilpola
Asiakasrekisteri Kuhmolaisen asiakasrekisterissä olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Vaikka teiden pinta on hyvä, eivät ne ole niin leveitä että ajokaistoille mahtuu yhtä aikaa kolme henkilöautoa tai kuorma-auto, henkilöauto ja pyöräilijä, kävelijä tai rullaluistelija. Ikää ja sen mukanaan tuomaa kokemusta yhtään vähättelemättä kylmä tosiasia on, että Kuhmon yhteisistä asioista on päättämässä liian vähän nuoria. Kuten kaikki tiedämme, ikä ei ole vain numero. Näin on etenkin silloin jos tien päällä liikkuva matkaa pyörällä, kävellen tai rullaluistellen. Vuosikymmeniä autoilijoille ja muillekin liikenteessä pyöriville on korostettu ennakoinnin merkitystä. Hän ihmetteli, kuinka jotkut autoilijat kuin uhallaan viilettävät aivan lähietäisyydeltä ohi. Siksi on toivottava, että kohtuullisen vaikeassakin valtion taloudellisessa tilanteessa uusien rajavartijoiden palkkaukseen tarkoitetut määrärahat hyväksyttäisiin.
Levikki: 5777 (LT2011) Kustantaja: Alma Media Kustannus Oy ISSN 0787-5312 Osoite: Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo Puh: (08) 632 530, faksi: (08) 632 5334
Päätoimittaja Martti Huusko 632 5330 044 332 5330 martti.huusko @almamedia.fi
Asiakaspalvelu
Avoinna: ma pe klo 9 16 Puh: (08) 632 530 Sähköposti:
asiakaspalvelu.kuhmolainen@almamedia.fi ilmoitukset.kuhmolainen@almamedia.fi
Ilmoitushinnat: sivulla 6 alaosa
Markkinointipäällikkö Kirsi Kela 044 332 5332 kirsi.kela@ almamedia.fi
Päivyri
Elämän menoa
Uhkapeliä maanteillä?
iikenne on liian usein jatkuvaa uhkapeliä, joka aiheuttaa monille ihmisille sydämentykytystä. Autoilevien, moottoripyöräilijöiden, pyöräilijöiden ja ennen muuta rullaluistelijoiden on huomioitava koko ajan mitä tapahtuu edessä, takana ja sivuteillä. Myös nuorten mopoilijoiden pitää olla koko ajan tarkkana ja varuillaan
TIISTAINA 21. Myös juoksutuksesta Oulujokeen on annettu poik-
keusmääräyksiä. Päätöksessä on todettu, että Oulujoen valuma-alueen vesitilanne on poikkeuksellinen, ja väliaikainen poikkeaminen säännöstelymääräyksistä on tarpeen kokonaisvahinkojen minimoimiseksi.
0 00 10
www.k
hjeet Lisäsopermarket.fi u -
EBO S FAC MYÖ
SA OKIS
Pe 24.8. Poliisi suorittamassa mittauksia.
, itista -rivi. 045 132 8036
Kuhmon
Eeva Kajalo ti 28.8., ti 2.10., ke 24.10. Alueella on nopeusrajoitus 60 kilometriä tunnissa. ja su 9.9. ELOKUUTA 2012
|
3
Stop-merkin takaa eteen
Kuhmossa tapahtui Hyryntien ja Sammontakojankadun risteysalueella kolari perjantaina 17. Marika Kabel
-60% -40% -50%
LAUKUT
Kainuuntie 78, p. 7 21, la 7 18, su 12 18
SUURI ERÄ HEDELMIÄ
NYT
kg/kpl/rs
-5%
Ei koske luomu- tai Pirkka-tuotteita. Markku Vikström to 23.8. Juoksutusta Sotkamon järvistä pienennettiin saman tien. Ei jälleenmyyjille.. saakka, K-PLUSSA-TARJOUKETUSI JOPA ellei toisin mainita SISSA AINA VÄHINTÄÄN
1
- 10 %
Torikatu 24, p. Vuonna 1956 syntynyt kuhmolaismies kuljetti omistamaansa henkilöautoa Sammontakojankatua ja Hyryntien risteyksessä hänellä oli tarkoituksena kääntyä stop-merkin jälkeen kaupungin keskustan suuntaan kulkusuunnassaan vasemmalle. ja ke 12.9. ja to 6.9. la 8.9.
Jouko Kotimäki
su 26.8.
Asta Hiltunen -
Anita Hiltunen su 9.9 ja su 23.9.
-
Airi Mäkinen ti 28.8.
Nyt myös nettiajanvaraus www-sivuiltamme. Pertti Kuusela ke 29.8. 8. Porokylän leipomo Ma 27.8. Yläpuolisten järvien vedenpintojen nostosta on annettu tarkat määräykset haittojen ehkäisemiseksi. 0400 286 740
Kesän JALKINEET
-50%
Kehonkoostumusmittaus to 30.8. Ohitustilanne oli tapahtunut noin 300 metriä ennen turmaristeystä. Molemmat onnettomuudessa olleet ajoneuvot vaurioituivat törmäyskohdistaan pahoin. ja ti 27.11. ke 22.8. Todistajan mukaan nuorten auto oli heittelehtinyt puolelta toiselle ohituksen jälkeen. Koulukatu 10 Kuhmo, puh. Jaana Ryynänen to 30.8. Poliisi tutkii tapausta nimikkeillä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen. (08) 652 1533
Fortumille poikkeuslupa säännöstelyyn
Pelastuslaitoksen yksikkö hinaamassa kolariautoa pois Akonkosken tienhaarasta risteysalueen ulkopuolella. ja ma 3.9. Paikkatutkimuksissa ja siihen liittyvissä puhutteluissa selvisi, että Hyryntietä ajanut auto oli ohittanut hetkeä aiemmin todistajan henkilöauton. Molemmat osalliset ovat rikoksesta epäiltyinä.
HÄVITYSVIMMA
Kesävaraston
Lääkäreiden vastaanottopäivät
Kysy myös päivystyksestä Esko Ripaoja ke 22. -
MRI-kuvaukset
(magneettirekka) su 26.8. Kuljettajalla oli tarkoituksena ajaa risteyksen jälkeen edelleen suoraan. Samanaikaisesti tuli risteävää Hyryntietä miehen kulkusuunnasta vasemmalta kuhmolaisen vuonna 1991 syntyneen miehen kuljettama henkilöauto, jossa oli matkustajina kolme nuorta. elokuuta poikkeusluvan, jonka perusteella juoksu-
tusta Oulujärveen voidaan rajoittaa vedenpinnan laskemiseksi. Uusimme myös reseptit, Kela korvaa osan kuluista! www.kuhmonlaakaripalvelu.fi
Lasi&Lukko
Puh. Todistajan mukaan Hyryntietä kulkenut auto ohitti hänet huomattavalla ylinopeudella. Kaikki onnettomuudessa olleet kuitenkin kuljetettiin Kuhmon terveysasemalle tarkastettavaksi. Hyvärisen leipomo
KONSULENTIT:
i i ää LLssä ä SIA OUK RJO RK s IA ! ERTAUJ iSsä! UP STA älö me m ym m yymyälässä m
LISÄKSI K-PLUSSATARJOUSTAKUU Voimassa ma-ke 20.-22.8., niin kauan kuin hedelmiä riittää.Tarjoukset voimassa PISTEILLÄ torstaihin 2.8. Autojen kuljettajille tuli lieviä vammoja. Autot törmäsivät Hyryntiellä toisiinsa sillä seurauksella, että vanhemman kuljettajan auton vasen kylki painui kasaan, ja nuoremman kuljettajan ohjaaman auton keula painui sisään. 010 538 0111, ark. ssaku n ta ka ä 6 oikei s Tarki kö siit l öy t y y
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi Fortumille perjantaina 17. elokuuta kello 15.30 aikaan
Mukana leirillä rakennusins. Yhteydenotot hänelle puh. klo 9.30 Kuhmon kirkkoon yhteiseen aamuhartauteen ja syksyn kerhojen infotilaisuuteen. Aterioista aikuisilta 10 ja lapsilta 5 . Luvattomat haaskat on melkoinen ongelma Kuhmossakin, mutta siihen puuttumiseen ei poliisilla ole ylimääräisiä resursseja. Su 26.8. Kilpailua hallinnoi Arktiset aromit ry.
Jok´ ikinen päivä kuluneista 70 vuodesta ovat olleet
yhtä juhlaa.
On tullut aika aloittaa arki. Kun karhun kaatolupia on rajallisesti, pyrkivät jotkut Ekströmin mukaan laittomin keinoin lisäämään mahdollisuuksiaan karhun kaatoon. Lapsi- ja perhetyö: Seurakunnan lapsi- ja perhekerhotyö alkaa viikolla 34. klo 10 messu Kuhmon kirkossa, s: Hakulinen, l: Kupiainen, k: Tyni. Ti 28.8. Huom aika! Seurakuntatalon 30-vuotis juhlakahvit ja eloseurat. Nouda samalla kilpailunumerosi ja kisaohjeet.
Kisajärjestelyt Kuhmo-Ski ry
KERRO MEILLE UUTINEN toimitus.kuhmolainen@almamedia.fi. Haverinen
Helli Marjatta HARTIKAINEN
s. klo 17.30-19 Kings Kids kokoontuminen srkkeskuksen nuorisotila Kellarissa. Kastettu: Inga Matleena Aliisa Kinnunen, Senni Aino Henriika Malinen. ELOKUUTA 2012
o.s. klo 9.30-20. 3 v. klo 17 (Aki Tyni p. klo 15.00 19.00 Lentiiran koulun keittiössä
Hapankaalin valmistus
K A ..N U U N I MOKKI TALONMIES PALVELU OY
Tule treffeille ja päivitä säilöntätietosi. Metsästäjiä on monenlaisia, hän toteaa. klo 15 perhemessu Kuhmon kirkossa. 15.8.1939 Kuhmo k. (Suutari, Luomaranta, Malinen, Heikon ihmisen lauluryhmä) Lomalla/vapaalla: kanttori Hannele Puhakka -21.8., srk-mestari Mervi Polvinen -26.8., nuorisotyönohjaaja Virve Heikkinen -26.8., srk-pastori Nuusa Parkkinen 31.8., kiinteistötyöntekijä Arto Tampio -2.9. Avioliittoon vihitty: Seppo Sakari Karppinen ja Eeva Tuulikki Romppainen,, Kari Juhani Sinikallas ja Laura Maria Komulainen. 0205 646 380, petola@metsa.fi
www.luontoon.fi, www.retkikartta.fi, www.suurpedot.fi
Järj. Kuorot: Tule kuoroon laulamaan! Harjoitukset srkkeskuksen salissa; kirkkokuoro: ke 22.8. 30. Pe 24.8. Matka-Kyllöselle puh 08 6520771. krs) 21.8. Iltahartaus ja iltapala - kuvia Muurmanskista. Päiväkerhoon voi ilmoittautua läpi vuoden alk. Ei jälki-ilmoittautumisia. Lentiira: Ti 21.8. 0440 615 222 tai 0440 615 228, tekstiviesti tai soita.
Lentuan luontotupa Luontokeskus kiittää asiakkaita Petola on avoinna kuluneesta kesästä! ma-pe klo 9 16
Lentiirantie 342, Kuhmo p. mennessä. HEPPAKERHO 4H-toimisto ke klo 16.00-17.30 KOIRAKERHO 4H-toimisto to klo 16.00-17.00 LENTIIRAN KERHO to klo16.30-18.00 SARJIS-KERHO 4H-toimisto ti klo16.30-18.00 Kerhoihin osallistuminen edellyttää 4H-jäsenyyttä (vakuutus voimassa) Huom! Koulujen kanssa yhteistyössä kerhoja: Timoniemi, Hietaperä, Lentua perhonsidonta- ja askartelukerhot Kontiolla. syyskuuta. Yhteiskuljetus, lähtö srk-keskuksesta klo 9.00 ja paluu seurojen jälkeen. Diakoniatyö: Diakoniatyöntekijä Eeria Niemi on aloittanut työt ja alueena on erityisesti Kuhmon pohjoisosa. Rakkaudella muistaen Arja Valtteri Hanna Pekka Pasi ja Heli
Kilpailu lähiruoan käytöstä
Popsi Paikallista - Kiitos kampanjan tavoite on saada kuluttajat kiinnittämään huomiota päivittäisiin ruokaostoksiinsa ja suosimaan ruoankäytössään paikallisruokaa ja tuotteita. Kuollut: Helli Marjatta Hartikainen 72 v., Veikko Olavi Ventelä 67 v.
Luvattomat haaskat ongelma Kuhmossakin
Kuhmossa on 23 luvallista haaskaa, joita käytetään valokuvaukseen. klo 17.00
33.
urheilukeskuksessa to 23.8.2012 klo 18 alkaen.
-KISAT
synt.vuosi 2009 ja nuor. Ekströmin mukaan yksi partio pitäjässään ei paljon ehdi, kun muutakin työtä on.
Tule tapaamaan!
Ben Zyskowicz
Kuhmon torilla pe 24.8. Ilmoittaudu to 23.8. To 23.8.12 klo 9-11 diakoniapäivystys (diakoni Eeria Niemi) Lentiiran srktalolla Su 26.8.klo 12 messu Iivantiiran srk-talolla. Kuhmon 4H-yhdistys p. Uudet kuorolaulamisesta innostuneet, ottakaa yhteyttä kuoronjohtajaan. perhekerhon ensimmäinen kokoontuminen, aamuhartaus ja infotilaisuus Kuhmon kirkossa. Pyhäkoulu alkaa, ensimmäinen kokoontuminen su 2.9. -
Rakkaamme siunattiin ja saatettiin haudan lepoon läheisten ja ystävien läsnä ollessa 18.8.2012. Suomussalmen seurakunta ja Kajaanin rovastikunta
KUHMO Jumalanpalveluselämä ja yleinen srk-työ: Ti 21.8. Vanhemman konstaapelin Mika Ekströmin mukaan kaikki luvalliset haaskat eivät ole aktiivisessa käytössä. 044 099 0377 www.kuhmo.4h.fi
AFRIKKA-PAPUA AIHEINEN LEIRIPÄIVÄ
Roinilassa, Veikkolantie 27, la 25.8. klo 18 Miestenilta Paloniemen saunalla. klo 9.30 alk. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö: 22.8. 13. Ekströmin mukaan itäraja on kyllästetty luvallisilla, kuvaukseen liittyvillä haaskoilla, mutta väliin mahtuu myös luvattomia. Lähtöäsi vaikea kestää on, on surumme suuri ja sanaton. Lämmin kiitos osanotosta.
Tervetuloa 4H-kerhoihin
Syyskaudella 2012. Srk-keskuksen ja Karhunpesän kerhopisteiden ovissa on päiväkerhoon ilmoittautuneiden lasten nimet. Päivän ohjelmassa: klo 11 Paltaniemen kuvakirkko, jossa veisuuta, Eino Leino -talo sekä Joutenlammen leirikeskus, jossa vapaata yhdessäoloa, mölkkykisa, ruokailu ja seurat kello 18.00. Terveisin Sippilän Esa Kalliojoki
15.00
SadonkorjuuTreffit
28.8. Arkihartaus nuorille joka torstai klo 15.40 Kellarissa. 08 6172 3751 ma-pe klo 9-10. mennessä p. Kerhojen aloitus viikolla 35. 4
|
Rakkaamme
TIISTAINA 21. Ilm. AARTEENTEKIJÄT KORUKERHO 4H-toimisto ma klo 15.30-17.00 HIETAPERÄN HEPPAKERHO Männikkö, Vieksinjoentie 660 ma klo 16.15-17.45 NÄPPÄRÄT KÄDET -KERHO 4H-toimisto ti klo 15.30-16.30 SÄHLYKERHO Ammattiopiston sali tiistai klo 16.00 - 16.45 (6-9 -vuotiaat) klo 16.45 - 17.30 (10-13 -vuotiaat) SAARIKOSKEN 4H-KERHO Saarikosken koulu ti klo 16.00-17.30 KOKKIKERHO Piilolan koulun kotitalousluokka ke klo 15.30-17.30, ennakkoilmoittautuminen. Ekströmin mukaan on melkoinen työmaa selvittää haaskan jättäjä, mutta syksyisin valvontaa pyritään lisäämään. sunnuntai helluntaista 26.8. Ilm. Metsästyskauden alla luvattomien haaskojen määrä kasvaa ja marjastavat ihmiset myös ilmoittavat haaskoista tavallista useammin poliisille. Myös rajavartiolaitos on tässä poliisin apuna. Ti 11.9. Perhekerhot kokoontuvat viikosta 35 alk. Heikki Mustaniemi ja kielenkääntäjä Pirkko Luoma sekä vieraita koko Kainuun alueelta. Perhekerhon ensimmäinen kokoontuminen ti 21.8. Haaskatonta aluetta ei Kuhmosta varmasti löydy, Ekström arvelee. Leiri on tarkoitettu kaikille aikuisille ja lapsille oma ohjelma. mennessä diakoniatoimistoon puh. ti 4.9. seuraavasti: ti klo 9.30- 11 Piilolan kerhotilassa (Karhunpolku 2 N), ti klo 9.30-11 vauvaperhekerho srk-keskuksen päiväkerhotilassa ja ke klo 9.30-11 Lentiiran kirkossa. 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002
tytöt 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m, pituus 60 m, pituus 60 m, pituus 60 m, pituus
pojat 60 m 60 m 60 m 60 m 60 m, pituus 60 m, pituus 60 m, pituus 60 m, pituus
Ilmoittautumiset osuuspankkiin (I. 6172 3753 ja 044 7384315. klo 16 (Hannele Puhakka p. Herättäjä-Yhdistyksen alueellinen syystoimintakauden avaus Kajaanissa pe 24.8. klo 10 kirkon keittiössä. 044 7384306), Löytäjät: to 23.8. 17.7.2012 Kaks, Kajaani Päivänä kauniin kesäisen hiljeni sydän kultainen. 044 7384307), Virsikuoro: ti 28.8. klo 9 lähetystyön vapaaehtoisille syksyn suunnittelukokous Sopessa! Tule kuulolle ja tuo ystäväsikin! Huom! Lähetystyö ottaa vastaan lahjoituksena syksyn satoa! Lähetyssihteeri Marja-Leena Suutari 044 7384317. klo 10.30 torilla, lähetystyö myy jätkänjuustoa annoksina ja omiin astioihin mukaan sekä leivonnaisia. klo 12-16 työttömien virkistysiltapäivä Paloniemen leirikeskuksessa.
Lähtö klo 11.30 srk-keskuksesta. Poliisi puuttuu luvattomiin haaskoihin resurssiensa rajoissa. Lisää tietoa syk-
syn pyhäkoulutoiminnasta syyskuun aikana, seuraa ilmoittelua. klo 17 (Mauri Kuula p.040 7288047) ja Armonia-lauluryhmä: syyskuulla; seuraa ilmoittelua. Paikallisruoan käyttökilpailussa listataan lähituotteiden käyttöä ruokaaineryhmittäin kahden viikon kampanja-ajalta 15
Piirainen oli Kuhmon kaupunginvaltuutettuna 90-luvun puolella SDP:n listoilla. klo 9.30. TIISTAINA 21. On enemmän kuin kohtuullista korjata vanhusten asema, vanhuspalvelulaki tarvitsee tuekseen henkilöstömitoitukset. Siksi SDP ei kannata kuntien pakkoliitoksia. vaihemaakuntakaava on jätettävä kokonaan vahvistamatta. Maakuntajohtajan esi-
Lisäksi maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan Kulttuuriyhteistyön tulevaisuus mallina KostamusKainuu -hankkeen hanke-esitystä. klo 10 17. Rahoitusta on haettu Karelia ENPI CBC -ohjelmasta ja hanke on päässyt suunnitelmallaan jatkokäsittelyyn. Terveyspalvelujen vahvistaminen on välttämätöntä osaavan henkilöstön saamisen turvaamiseksi sekä riittävien palvelukokonaisuuksien luomiseksi ja uudistamiseksi.
l Kasvo-, jalka- ja käsihoidot l Ripsien ja kulmien kestovärjäykset l Ripsipermanentit l Meikkaukset ym. Lipponen on valituksessaan vaatinut, että Kainuun 1. Raija-mummo ja Erkki-ukki sekä muu Kuhmon suku.
Rakkaat onnittelut
Menot
Terveyspiste Terveyspiste, SPR Kuhmo, Kirkkotie 20, tiistaina 21.8. Tervetuloa!
Maakuntahallitus tyrmäsi Hannu Lipposen ja YläVieksin kyläyhdistys ry: n valituksen, joka koskee Kainuun 1. Toinen kärkitavoite on nuorisotyöttömyyden kit-
keminen. Tervetuloa! Perhekahvila MLL:n perhekahvila keskiviikkoisin alkaen 22.8. Maakuntahallitus hyväksyi omalta osaltaan hanke-ehdotuksen ja asiaa käsitellään Kuhmon kaupunginhallituksessa tänään tiistaina. Nyt vanhusten asiat laitetaan kuntoon, ja tähän liittyy valmistelussa oleva vanhuspalvelulaki. Kansalaisten luottamus sosialidemokraatteihin on vahvistunut, kuten vaikeina aikoina on usein tapana.
Seuraavaksi muutoksen tuulet on tuotava kuntiin. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Kainuun Sanomat.
ONNITTELUJA
KONSTA
konemies 2 v.
Pihlalle ja Juholle Jyväskylään 3- ja 5-vuotissyntymäpäivien johdosta. Demokratia toteutuu ennen kaikkea silloin, kuntalaiset äänestävät kunnanvaltuutettuja, jotka päättävät palveluista. vaihemaakuntakaavaa. Sosialidemokraattien toteutettua hallituksessa nuorten yhteiskuntatakuun, on se tuotava myös kuntatasolle.
Kolmas kärkitavoite on lähidemokratian vahvistaminen. äiti, isi, Vilhelmiina, Valtteri, Anniina, mummot, ukki, Veli-Matti, Sari, Ville, Katariina, Johanna ja Matleena.
Isku-kauppa saapuu Kuhmoon tule ja koe ostamisen helppous!
Isku-rekan voit bongata Kuhmon torilla keskiviikkona 22.8. Tv. Tervetuloa!
Kainuuntie 80, p. Liian monen isoäiti tai äiti kokee saamansa palvelun riittämättömäksi. Julkinen terveydenhuolto on hyvinvointimallimme perustoimi. Suomalaisten tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeiset ratkaisut liittyvät kuntapalveluihin, kouluihin, terveyskeskuksiin, vanhainkoteihin.
SDP:n eduskuntaryhmä kokoontui reilu viikko sitten Savonlinnan kesäpäiville ja ryhmä nosti vanhusten palvelujen kuntoon saattamisen kärkitavoitteeksi. AKT:n työryhmä päättää ehdokkaista mahdollisesti syyskuussa ja AKT:n valtuusto valitsee johtajan kokouksessaan 30. marraskuuta. ELOKUUTA 2012
|
5
Eduskunnasta Raimo Piirainen
Hoitolassamme Teitä palvelee
SDP:n neljä kärkitavoitetta
S
osialidemokraattien nousu hallitukseen on konkreettisesti muuttanut maamme politiikan: nyt työ, oikeudenmukaisuus ja kohtuus ohjaavat hallituksen ratkaisuja. Puolueiden kannatusmittaukset kertovat tapahtuneesta muutoksesta. Maakuntahallitus kokoontui maanantaina 20. Demokratiassa äänestäjät ja heidän luottamustaan nauttivat kuntapäättäjät ratkaisevat myös kuntarakenteen. 655 0174
KOSMETOLOGI PAULA HALMETOJA
LASTENPALSTA
Maakuntahallitus tyrmää Vuosangan kaavavalitukset
Mari Heikura
Ex-valtuutettu mahdollinen johtajaehdokas
Entisen kuhmolaisen kaupunginvaltuutetun Marko Piiraisen nimi on noussut esiin mahdollisena AKT:n puheenjohtajaehdokkaana. Hankkeeseen haetaan rahoitusosuutta Kuhmon ja Kajaanin kaupungeilta. Kultakuusen päivätoimintatila, Kontionkatu 12. 11.30. Apu kuuluu jokaiselle. 20 vuotta täyttävälle Toivottaa mummu Kuhmosta. klo 10 13, maksutonta terveysneuvontaa, sh-vastaanotto. Kuva: Eila Kilpeläinen.
Isku on suomalainen vuonna 1928 Lahteen perustettu perheyritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi kalusteita ja kokonaisvaltaisia sisustusratkaisuja koteihin, keittiöihin, kouluihin, toimistoihin ja julkisiin tiloihin Suomessa, Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Kaikki ei saa olla kaupan. Neljäs kärkitavoite on terveyspalvelujen turvaaminen. elokuuta.
NIINALLE!
Tv. vaihemaakuntakaava olisi jätettävä vahvistamatta.
HENRIIKALLE
Onnittelut Imatralle 28.8. Tällä hetkellä hän on Työväen Sivistysliiton hallintopäällikkö. Iskuun!
Osallistu
Suomen laajin sänky- ja patjamallisto (hinnat välillä 2748825,-) nyt Kuhmossa
-25%
Kainuun 1. Asiat eivät yksinkertaisesti ole hyvin. 21.8.2012 Kouvolaan.
Onnea 6-vuotiaalle
Kainuun maakunta-kuntayhtymä vaatii, että kyseiset valitukset täytyy jättää kokonaan käsittelemättä, koska ympäristöministeriön toimivaltaan ei kuulu maakuntakaavaa koskevan maakuntavaltuuston päätöksen kumoaminen ja asian palauttaminen uudelleen käsiteltäväksi. Tule tutustumaan Suomessa valmistettuihin laatukalusteisiimme osa tuotteista saatavissa heti mukaan! Isokokoiset ostokset voit kuljettaa kotiisi tuliterällä Subarulla.
Tervetuloa Arvontaa pullakahville klo 9-15!
arvontaan Paikalla ja voita 10 000 Isku-keittiö- lahjakortti kauppias. Liian moni kokee olonsa yksinäiseksi. Hanke on kaksivuotinen ja rahoituksen hakijana on Kainuun maakunta -kuntayhtymä. Ylä-Vieksin kyläyhdistys taas on vaatinut, että maakuntavaltuuston päätös 19.3.2012 kolmas pykälä kumotaan, vaihemaakuntakaava jätetään vahvistamatta ja asia palautetaan Kainuun maakuntavaltuustolle uudelleen käsiteltäväksi.
tyksen pohjalta Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteaa, etteivät Hannu Lipponen ja Ylä-Vieksin kyläyhdistys ole esittäneet valituksissaan sellaisia perusteita, joiden vuoksi Kainuun 1. Pioneeri Arttu Palola. vaihemaakuntakaava koskee Vuosangan harjoitusaluetta. Terveyserojen kaven-
taminen on oikeudenmukaista. Kaava käsittelee Vuosangan harjoitusaluetta. Isku työllistää noin 1000 henkilöä, joista Lahden tehtaalla noin 600.
www.isku.fi
Kuhmon osaston puheenjohtajaksi valittiin Viljo Meriläinen, Suomussalmen Allan Pekonen ja Kuusamoon Kalervo Ervasti. Aineistovaatimukset Ohjelmat: InDesign, Adobe Acrobat (PDF), Adobe Photoshop Aineiston siirto:
Killat Kajaanissa, Kuhmossa, Suomussalmella, Sotkamossa ja Kuusamossa hankkivat listat avun tarpeessa olevista ja toimittivat paketit saajilleen erityisesti joulun alla. Tätä emme tietenkään toivo ja luonnollisesti teemme kaikkemme löytääksemme keinot ylläpitää rajaturvallisuus vähenevästä henkilöstämme huolimatta, hän vakuutti ja totesi samalla, että valtakunnan rajalla on nyt rauhallista ja siellä on hyvä järjestys.
Kaikkia kiltalaisia Kainuun rajavartioston komentaja Ismo Kurki kiitti
rajavartioston hyväksi tehdystä työstä. joulukuuta vielä samana vuonna 1962. jälKillan ja sen alaosastojen toiminta muotoutui erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen ja osallistumiseen sekä rajaseudun ihmisten konkreettiseen auttamiseen. Sotkamoon alaosasto perustettiin 19. Kainuun Rajavartioston Killan 50-vuotisjuhlassa puhunut Kainuun rajavartioston komentaja, eversti Ismo Kurki esitti huolensa siitä, että ilman lisärahoitusta Kainuun ja Koillismaan osalta itärajan valvonnan uskottavuus voi olla uhattuna. joulukuuta 2006.
Killan 50-vuotisjuhlassa palkittiin rajavartiolaitoksen kultaisella ansiolevykkeellä Veikko Juntunen Suomussalmelta ja pronssisella ansiolevykkeellä Matti Halonen.
Rajavalvontakyky voi vaarantua säästöistä
Martti Huusko
Palstaleveydet mm 1 palsta .........40 2 palstaa ......... Itärajan liikenteen huomattavan kasvun hallitsemiseksi Kaakkois-Suomessa on
välttämätöntä saada rahoitus lisähenkilöstön palkkaamiseksi. syyskuuta 1962 Pauli Ipatti, Eino Tuomainen ja Svante Hiironniemi. marraskuuta 1963. Myös Kainuun Rajavartioston Kilta on liittynyt sen jäseneksi. Se sisältää myös yhdysmiestoiminnan Petroskoin konsulipisteessä sekä yhteistyön niin Venäjän rajavartiopalvelun kuin Suomen poliisin ja tullin kanssa. Perjantain lehteen edellisenä keskiviikkona klo 16.00 mennessä. Johtokuntaan valittiin tuolloin Pauli Ipatti (pj), Aarne Sihvo (vpj), Toivo Komulainen, Jorma Kauko, Väinö Tiiaikainen, Pauli Möttönen, Onni Kyykallio, Uuno Kauppinen ja Esko Perätalo. Kainuun rajavartioston palveluksessa työskentelee tällä hetkellä noin 450 henkilöä.. Kainuun rajavartioston vahvuus pienenee edelleen. Kainuun rajavartioston komentaja Ismo Kurki toivoo rajavartiolaitokselle tarvittavia lisämäärärahoja. Rajavartioristin saivat Jorma Ipatti Kajaanista, Martti Huusko Kuhmosta ja Paavo Paloniemi Kuusamosta. lokakuuta ja Kuusamoon 14. 84 3 palstaa .....128 4 palstaa .......172 5 palstaa .....216 6 palstaa .......260 Kysy tarjous verkkopalveluistamme. www.kuhmolainen.fi
Rajavartiolaitos on merkittävien säästöjen edessä. Erityisesti esille noussut Venäjän ja EU:n välinen viisumivapaus toisi rajan valvontaa uusia haasteita.
Mikäli laiton maahantulo Kainuun rajavartioston rajaosuuden kautta vilkastuisi, voi se Kurjen mukaan menettää kyvyn hallita rajatilanne. Muutoin on vaarana, että Kainuun rajavartioston vahvuus pienenee niin paljon, ettemme ehkä enää voi puhua uskottavasta rajavalvonnasta, sanoi eversti Kurki Kajaanissa Wanhalla kerholla sunnuntaina järjestetyssä juhlassa. Kilta edisti myös monien nuorten työllistymistä va-
Kainuun Rajavartioston Killan perustamisasiakirjan allekirjoittivat 30. Perjantain lehteen rivi-ilmoitukset keskiviikkona klo 11 mennessä. 6
|
TIISTAINA 21. Tätä toimintaa tukivat monet merkittävät kainuulaiset ja valtakunnalliset yritykset. Tärkeä hanke oli Kainuun rajavartioston uuden lipun teettäminen. ELOKUUTA 2012
Gallup
Lempipuuhasi syksyllä?
Juhliva KR Kilta haasteiden edessä
50 vuotta: Kiltatoiminta käynnistyi rajamiesten ja rajan pinnassa asuvien ihmisten elämän edellytysten parantaminen tähtäimessä.
Martti Huusko
Eira Salmensuo: Marjastus, sienestys, puutarhan syystyöt.
Galina Malinen: Poimin marjoja, erityisesti puolukkaa ja karpaloa.
Tarve Kainuun Rajavartioston Killan perustamiseen nousi esiin 50 vuotta sitten 1962 taakse jääneistä sodista ja niiden aiheuttamista jälkivaikutuksista, jotka näkyivät Kainuun raja-alueilla. Omaa työtään rajavartiosto tekee tiiviissä yhteistyössä monien viranomaisten kanssa. Rajavartioston kultaisen ansiolevykkeen sai Veikko Juntunen Suomussalmelta ja pronssisen ansiolevykkeen Heikki Vihonen Kajaanista, Raimo Halonen Suomussalmelta, Matti Halonen Kuhmosta sekä Veikko Veteläinen Kuusamosta. rivi 3,61 4,14 5,10
Killan toiminta kulkee käsi kädessä rajavartioston toiminnan kanssa." Jorma Ipatti
Hintoihin lisätään alv 23% MyyJaOsta.com rivi-ilmoitukset sis. marraskuuta, Suomussalmelle 12. Killan tulevaisuuden Ipatti näki haasteellisena yhteiskunnan muuttuessa. Hanke oli Ipatin mukaan taloudellisesti merkittävä mutta se saatiin toteutettua kainuulaisin voimin ja lippu luovutettiin Kainuun rajavartiostolle 12. rusmiespalveluksen keen. Perjantaina Imatralla rajavartioristillä palkittiin myös Teuvo Saharinen Suomussalmelta ja Erkki Vaalama Kajaanista.
Hannu Partanen: Marjastus, paras marja on puolukka.
"
Ilmoitushinnat
Perushinnasto Ennen tekstiä 1,19 Teksti 1,17 Tekstin jälkeen 1,14 Takasivu 1,24 Kiitosilmoitukset 1,14 Kuolinilmoitukset 1,19 Lukijailmoitukset: lastenpalsta, onnittelut, terveiset 14,63 Nimimerkkilisä Laskutuslisä 1. Käytännössä sotien jälkeen monilla ihmisillä, niin rajamiehillä kuin muillakin oli vaikeuksia selviytyä taloudellisesti eteenpäin. Rajavartiosto halusi myös pitää yhteyttä alueen väestöön sekä lujittaa ja pitää yllä vahvaa maanpuolustushenkeä Kainuussa ja Koillismaalla. Kilta on yksi merkittävimmistä rajavartioston yhteistyömuodoista ympäröivään yhteiskuntaan ja rajaseudun väestöön. Lehden suurin vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. Varusmiehiä muistettiin eri tavoin ja kiltalaiset vierailivat heidän leireillään. He kaikki olivat tunnettuja kainuulaisia, sodan käyneitä miehiä. Viime vuosikymmeninä kiltatoiminta on Jorma Ipatin mukaan laajentunut käsittämään myös erilaisia ulkopuolisia esitelmiä sekä vierailuja yrityksiin, järjestöihin sekä matkoja eri kohteisiin, myös ulkomaille. Juhlassa palkittiin killan aktiivisia toimijoita. alv 2 3 riviä 7,00 4 6 riviä 12,00 Otsikollinen 20,00 Kuvallinen 30,00 Lisärivit 2,00 Yritysrivit 2 3 riviä 22,00 4 6 riviä 40,00 Otsikollinen 55,00 Kuvallinen 75,00 Lisärivit 6,00 Ilmoitusten jättöajat Tiistain lehteen edellisenä perjantaina klo 16.00 mennessä. He kaikki olivat tuolloin keskeisiä rajavartioston alueen vaikuttajia ja toimijoita.
Vuoteen 2007 saakka kilta toimi aktiivisesti rajajääkärikomppanian varusmiesten parissa koulutuksen päättymiseen saakka. Tulossa on monta laihaa vuotta. Tämän johdosta killan eräänä tehtävänä oli suoranaisen materiaalisen avun tarjoaminen erillisten pakettien muodossa niitä tarvitseville, kertoi killan puheenjohtaja Jorma Ipatti sunnuntaina Kajaanissa järjestetyn 50-vuotisjuhlan puheessaan.
Raja- ja merivartiojoukkojen perinneyhdistyksen puheenjohtaja Martti Kukkonen esitteli uuden yhdistyksen toimintaa ja sen muistoesineistöä 50-vuotisjuhlassa. Kuhmoon kilta perusti alaosaston 14
Kurssin hinta on 55 euroa ja lisäksi MLL perii neljän euron materiaalimaksun. ELOKUUTA 2012
|
7
MLL:n lastenhoitokurssi Kuhmossa
Kuhmon kansalaisopisto järjestää lastenhoitokurssin Kuhmossa yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piirin kanssa. Peruskurssi on samansisältöinen kaikkialla Suomessa ja on 60 tunnin mittainen. Maaseutusihteeri Anja Karppinen kertoo, että ilmoituksia on tullut kuusi tai seitsemän. Säät vaikuttavat siihen tuleeko vahinkoilmoituksia lisää, Karppinen arvelee. Ilmoittautumiset kurssille 4. Koulun pihalta oppilaiden matka suuntautui kätevästi pyöräillen läheiselle frisbeegolfradalle.
Uusilla Jopoilla on hyvä huristella
Liikuntaa: Kontion koulun varastossa on parisenkymmentä uutuuttaan hohtelevaa Jopo-pyörää ja pyöräilykypärää. Syksyllä 2012 on siirrytty hankemuotoisuudesta ohjelmakaudelle ja toiminta laajenee koskemaan yhä useampaa koulua ympäri Suomea.
Lähde: http://www.edu.fi/liikkuvakoulu
>
Hankkeen tavoitteena on liikunnallistaa koulujen päiviä, kertoo opettaja Tiina Ahtonen.
Lisätietoja kurssista antaa MLL:n perhetoiminnan ohjaaja Sari Liuski-Ursin, p. Kurssi järjestetään iltaja viikonloppukurssina, iltoja on yksi/viikko ja kurssin aikana kokoonnutaan kolmena lauantaina. Hän ei muista aikaisemmin sateen aiheuttaneen vahinkoja. 1980-luvun alkupuolelta lähtien järjestettyjä lasten hoitokursseja ovat suunnitelleet alan ammattilaisista koostunut työryhmä. Tarkoituksena on hankkia koululle esimerkiksi lumikenkiä ja myös kyläkoulujen liikuntapaikkoja aiotaan kunnostaa. Samoin pyörillä aiotaan keväisin ja syksyisin hurauttaa lyhyen etäisyyden matkoja: oppilaat voivat polkaista pyörillä esimerkiksi uimahalliin liikuntatunnille sen sijaan, että matkaan lähdettäisiin linja-autolla. Kurssi antaa myös valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn lapsiperheissä. Hankinta liittyy Liikkuva koulu -hankkeeseen.
Minna Kähkönen
matkan polkaiseekin nopeasti.
Kontion koulu haki Liikkuva koulu -hankkeeseen liittyvää avustusta viime keväänä. Kurssi alkaa tiistaina 11. syyskuuta mennessä Kuhmon kansalaisopistoon. Avustusta on haettava vuosittain, mutta kaupunki on sitoutunut hankkeeseen kolmeksi vuodeksi.
Liikkuva koulu -hankkeen puitteissa hankittiin Kontion koululle Jopo-pyöriä. Yritämme keksiä jokaiselle vuodelle jotain uutta, kertoo Ahtonen.
Nollatilanteesta Kontion koululla ei suinkaan lähdetä: edellisenä vuonna välitunneilla on ollut Välkkäri-toimintaa ja liikunnan opetusta on kaikille vuosiluokille runsaasti. Tuet kyseisiltä pelloilta saadaan, kun ilmoitus on tehty.
Toinen erä tuorerehua on saatu kerättyä jollakin lailla.
Kuva: Henry Rantaniemi.
Korjuuongelmien lisäksi sade on vienyt rehun ravintoarvot. Jopolla
"
Kasvatetaan lapsia siihen, että liikkumallakin pääsee paikasta toiseen." Tiina Ahtonen
Hankitut pyörät suovat esimerkiksi kuljetusoppilaille mahdollisuuden osallistua entistä helpommin vaikkapa pyöräretkiin. Kurssin jälkeen 16 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus liittyä MLL:n paikalliseen lastenhoitorenkaaseen, josta perheet voivat tilata tilapäistä lastenhoitoapua.
Kristiina Jylhä-Ollilan luokka pääsi kokeilemaan uutukaisia vihreitä Jopoja ensimmäisenä Kontion koulun oppilaista. Lisää kustannuksia tulee, kun ensi talvena eläinten ruokinnassa täytyy tämä huomioida, ja ravinteita saada muualta.. Yleisimmin halla elokuussa on tuhonnut viljaa. Kurssi suoritetaan osallistumalla opetukseen, tekemällä ennakkotehtäviä ja suorittamalla harjoittelu lapsiperheessä. syyskuuta kelo 17.30 Kainuun ammattiopiston ruokasalissa, Piilolantie 47. Kaikkiaan Kuhmoon on myönnetty yhdeksän karhulupaa. Liikkuva koulu -hanke pilotoitiin 21 hankkeessa vuosina 20102012 eri puolilla Suomea. Ensimmäinen karhu Kuhmossa kaatui heti maanantaiaamuna Pitämävaaralla. Välitunneilla
Satovahinkoja sateen takia Kuhmossakin
Mari Heikura
Ensimmäinen karhu kaatui heti aamusta
Karhunmetsästys alkoi eilen maanantaina 20. Karhujahdin johtaja Heikki Väyrynen kertoi, että kaadettu karhu oli naaras, mutta ei vielä aamupäivällä tiennyt tarkasti karhun kokoa. Karhun metsästys jatkuu lokakuun loppuun asti.
Sateen ja märkyyden aiheuttamia satovahinkoja on Kuhmossa jonkin verran. Maanviljelijä on ilmoi-
tusvelvollinen, jos satoa ei saada korjattua, Karppinen kertoo. 050 594 8488, sari.liuskiursin@mll.fi.
Hankkeeseen liittyen on suunniteltu myös muuta toimintaa. Typpi on huuhtoutunut pois, Karppinen toteaa. Kurssin tavoitteena on antaa perustaitoja lasten hoito- ja leikkitilanteisiin, tietoa eri-ikäisten ja erilaisten lasten toiminnoista ja tarpeista sekä lasten tapaturmien ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Kustannuksia säästyy ja samallahan se on ympäristöteko, toteaa Ahtonen. Ensisijaisesti kurssi antaa valmiuksia toimia MLL:n lastenhoitotoiminnoissa lapsiperheiden apuna lyhytaikaisissa lasten hoitotehtävissä. Ja samalla kasvatetaan lapsia siihen, että liikkumallakin pääsee paikasta toiseen.
on tarkoitus aloittaa esimerkiksi toiminta, jossa liikunnanohjaaja innostaisi lapsia liikkumaan välitunneilla. Koneet uppoavat märkään maahan ja syviä painanteita on tullut moniin peltoihin. Aiemmin pyörien kuljetus pitkien matkojen päästä on jäänyt vanhempien vastuulle, mutta nyt pyörän saa kätevästi lainattua koulun varastosta. Pian matka suuntautuu opettajan johdolla kohti lähelle kohonnutta frisbeegolf-kenttää. Ensimmäisinä tuliteriä pyöriä pääsevät kokeilemaan Kristiina Jylhä-Ollilan kuudesluokkalaiset. Kaikkien hankkeiden tavoitteena on muuttaa koulun toimintakulttuuria liikunnallisemmaksi. Tavoitteena on kuitenkin saada liikunta entistäkin paremmin osaksi koulun ja oppilaan päivittäistä arkea.
Fakta
Liikkuva koulu
Liikkuva koulu -hankkeen tavoitteena on parantaa kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta ja vakiinnuttaa kaikkiin peruskouluihin kouluikäisten liikuntasuositukset. Joku kokeilee, josko eturengas ilmassa ajaminen onnistuisi myös Jopolla, toinen jarruttaa kenttään komean jäljen. Vihreät Jopot rullaavat vaivatta koulun pihalla ja naurunpurskahdukset täyttävät ilman. elokuuta. Vilja on tukehtunut märkyyteen, kuivaa heinää ei ole saatu korjattua pois tai satoa ei ole päästy korjaamaan, kertoo Karppinen satovahinkojen syitä.
Tällä hetkellä säilörehua kerätään toista kertaa ja kuivaa kaivataan. TIISTAINA 21
Se harjoitteli saalistusta hyökäten ja iskien kynsillään kiinni pesälle tuotuihin otuksiin.
"
Poikanen päätti, että häivyt ukko minun metsästä."
Enpä ollut kohdannut aiemmin lukuisissa tapaamissani kotkan pojissa samanlaista käytöstä. Iltapäiväksi siirrytään Joutenlammen kurssikeskukseen, missä on vapaamuotoista ohjelma ja pelejä sekä mahdollisuus kahvitteluun ja ruokailuun. Kun rengastaja vieraili pesässä 17. Mutta nyt poikasen tosi koettelemukset vasta alkavat. Helpotuksekseni poikanen löytyi ja se pystyi nousemaan siivilleen isolta kiveltä. Ilahduttavasti toisen vaateliaan lintujärvilajin, lapasorsan, kanta ei ole oleellisesti pienentynyt. ELOKUUTA 2012
Sinisorsakanta vakaa - muita vähemmän
Riistataloudellisesti merkittävimmän riistavesilintumme, sinisorsan, pesimäkannassa (200 000 paria) ei ole tapahtunut muutosta viime vuodesta. Joskus uros kävi sitä tuuraamassa muutaman hetken, jotta naaras pääsi verryttelemään siipiään.
Heinäkuun puolivälistä lähtien poikanen touhusi pesässä ahkerasti hyppien ja siipiä huitoen. Myös haapanan kokonaiskanta jäi pitkäaikaiskeskiarvoa pienemmäksi, sillä laji on taantunut 1980-luvulta lähtien. Parin viikon päästä se jo tulee levottomaksi ja jättää kotimaisemat ja päätyy syksyn aikana ValkoVenäjän Ukrainan lakeuksille. Moni pyry kulki pesän yli ja peitti naaraan alleen, mutta se hautoi vaan. Koskeloiden sisävesien kannoissa taas ei ole havaittavissa muutoksia. hun toimesta ja mieleen nousi huolestuneita ajatuksia. Lopuksi on siioninvirsiseurat kello 18.
Nyt naaraskotka aloitti makaamisen pesässä maaliskuun lopulla, kun yöpakkaset vielä viikon ajan kipunoivat 30:ssä asteessa. Kuva: Antti Leinonen.
Kuhmolaisin siivin maailmalle
Pesintä: Se onnistui sittenkin! Nimittäin kuhmolaisen kotkaparin pesintä kolmen vuoden tauon jälkeen. Pesämetsässä oli kaikki lahokannot ja rungot revitty hajalle kar-. Kokonainen minkin ruho oli nakattu pesästä ja pesässä oli useita syömättömiä teeriä.
maan. 8
|
TIISTAINA 21. Kahden viikon päästä poikanen jo istui korkealla petäjässä vanhaa rapistunutta kotkan pesää tarkastellen. Poikanen päätti, että häivyt ukko minun metsästä.
Pertun päivänä ohjelmaa
Herättäjä-Yhdistyksen Kainuun alueellinen toimintakausi käynnistyy perinteiseen tapaan ensi perjantaina Pertun päivänä 24.8. Tämänkertaisen syystapaamisen ohjelma alkaa Paltaniemen kuvakirkossa kello 11 Siionin virsillä. Voi vain toivottaa poikaselle hyvää matkaa ja onnea. Sitä taisi kiinnostaa rakennustekniikka. Laskentoja on tehty vuodesta 1986 alkaen, ja kesällä 2012 tuloksia on saatu 324 laskentapaikalta koko maassa.
Kun lähestyin poikasta, sähisi se vihaansa nokka auki ja hyökkäsi. Niinpä 26. Kuva: Antti Leinonen. Tulokset käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen riistakeskuksen yhteisistä vesilintulaskennoista. Onnea poikanen tulee tarvitsemaan.
Toukokuuta oli kulunut viikon, kun pesään ilmestyi poikanen, joka makasi valkeissa untuvissaan emon alla saaden välillä makupaloja uroksen tuomista saaliista. heinäkuuta poikanen oli päättänyt lähteä pesästä. Sen jälkeen Eino Leinotalolla Esko Piippo kertoo Leinon suhteesta uskontoon. Kuukauden iässä poikanen sai viettää jo enimmäkseen aikaansa yksin. Tukkasotka, punasotka ja nokikana ovat taantuneet pitkään. Heinätavi on aina ollut harvalukuinen, parhaiden lintujärvien lintu. kesäkuuta, oli poikasesta kasvanut potra kotkaneito. Syyslomailujensa takia perhepinnarin epäilyttävää mainetta
Pian se kiipeili ja lennähteli pesäpuun oksistossa. Sitä oli suorastaan yltä kyllin. Vai oliko se yksinkertaisesti ollut pesän reunalla varomaton ja tipahtanut siivilleen, jotka auttavasti kantoivat?
Poikanen levitti valkotäpläiset siipensä ja ponkaisi lentoon. Kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneiksi luokiteltujen jouhisorsan ja heinätavin kantojen pitkäaikaistrendi on selvästi taantuva. Epäilemättä poikanen oli kohdellut karhua samalla tavalla, jos se oli yrittänyt lähestyä. Tänä vuonna laji runsastui, mutta pienen aineiston vuoksi arvio on epätarkka. Niin oli käyttäytynyt sen sisarkin neljä vuotta aikaisemmin. Tavikanta on runsastunut hieman, mutta on vuodesta 2006 alkaneen taantuman jäljiltä pitkäaikaiskeskiarvoa pienempi. Telkän poikastuoton paraneminen vuodesta 2007 vuoteen 2011 asti saattaa selittää kannan kasvun tänä vuonna. Ihmeellistä on kuinka nuori kotka selviää ensimmäisestä talvesta, koska eivät emot sitä ehdi koulia niinä parina viikkona, mitä poikanen täysin lentokykyisenä emojen luona viettää. Se nimittäin tuli sähisten ja siipiä heilautellen armotta päälle ja jouduin pakene-
Parin päivän päästä menin katsomaan kuinka poikanen jaksaa. Jouhisorsan pesimäkanta on pienentynyt voimakkaammin, sillä laji oli aikaisemmin pohjoisessa varsin runsaslukuinen. Kömpelyyttään poikanen kuitenkin lensi tiheikköön, ja kun menin sitä katsomaan osoitti poikanen luonteen lujuutta. Olin jo alkanut epäillä oliko itse kotkissa vikaa, kun yli kahden kuukauden jokakeväinen makaaminen pesässä ei ollut tuonut tulosta.
Antti Leinonen
valtakunnallisesti saanut uroskotka oli tehnyt parastaan ja syötävää pesässä oli riittänyt. Oliko poikanen tullut maassa karhun yllättämäksi. Poikasen on pärjättävä omin kynsin ja nokin pahassa maailmassa. Kuukauden päästä sen olisi jo oltava kaukana etelässä oman nokkeluuden ja taitojen varassa. Laji runsastui 1970-luvulla, mutta on sittemmin taantunut
ELOKUUTA 2012
|
9
Esittelyssä puun tie metsästä tehtaalle
Vierailulla: Viikon
verran suomalaiseen metsänhoitoon ja puunjalostukseen tutustunut Baden-Württembergin alueelta saapunut ryhmä metsäalan ammattilaisia vieraili torstaina Kuhmossa.
Päivi Eskelinen
Kuhmossa vieraat kävivät Metsähallituksen vanhojen metsien suojelualueella Jonkerissa, Kuhmo Oy:llä sekä Woodpoliksessa. Muuten puusto ja muu kasvillisuus vastaa Suomen olosuhteita. ikkunanpesuri, nahkis, siivousliinat yms. 0400 499 620
www.kuitulinja.fi
HUNAJAA MAUSTEITA HILLOJA
ym. Koriste- ja lahjatavarat, kellot ym. Virolaiset juustot ja makkarat. Kausituotteet. Joensuussa tutustuttiin yliopisto-opetukseen ja Euroopan metsäinstituuttiin. herkkuja
Mesikeiju, Sulkava
IKKUNANPESU ESITTELY
ilman raitoja ilman valumia ilman huuhtelua Messusuosikki IHMESIENI
Maankuulua wanhanajan savusaunapalvia, maalaishyytelöä ja lihaisia makkaroita!
Asusteet juhliin ja arjen elämään. Makeiset maistuvaiset, pitkät lakritsat ja keksikassitarjous. Etelä-Amerikan intiaanikäsityöt, intianpuuvillapuserot ja -mekot. Täällä metsänomistajat luottavat harvesterimitan tuloksiin. Pellavatuotteet. Matka Kainuuseen kulki muun muassa Imatran Stora Enson tehtaitten, Ruokolahden myrskytuhoalueen ja Punkaharjun metsämuseo Luston kautta. Friedrich Haug ja Uli Hayn puhuivat koko ryhmän puolesta kehuessaan matkakokemusta ihanaksi ja upeaksi. Käytäntö on niin vakiintunut, että sitä ei kannata lähteä muuttamaan, ei Suomessa eikä Saksassa, Simola arvioi. Hattuja, huiveja yms. Hän tutustui saksalaiseen metsänhoitoon opiskellessaan Saksassa noin 40 vuotta sitten. Apulaisjohtaja Uli Hayn täydensi, että erona on saksalaisten tapa tehdä samat asiat moneen kertaan. Palanpainikkeeksi LETTUKAHVIO! Järj. Baden-Württembergin liittovaltion alueella met-
Ryhmän tulkkina ja oppaana toimi eläkkeellä oleva metsänhoitaja Paavo Simola.
Saksalaisten viikon kierros alkoi Helsingissä Suomen Metsäyhdistyksen vieraina. Hänen hallinnoimastaan alueesta noin 40 prosenttia
Metsäkierroksella vieraita opastivat Paavo Simola, Jarmo Huttunen ja Tapani Pääkkönen. Kierros päättyi perjantai-iltana Kajaanin Joutenlammelle illalliselle, jonka tarjosi Metsäkeskus. Jokamiehen oikeudet metsässäliikkujille ovat samansuuntaiset kuin Suomessa. TIISTAINA 21. Tämä on tärkeää kulttuurivaihtoa. Saksassa metsäaluetoimisto huolehtii valtion, kaupunkien, seurakuntien ja yksityisten metsistä. Täällä tehdään paljon pienemmällä henkilömäärällä töitä kuin meillä, metsässä on yksi monitoimikone ja yksi mies, ja hän tekee kaiken, ihmetteli hoitoalueen aluejohtaja Friedrich Haug. Hunajat, säilykkeet ja mausteet. Tosin suomalaisetkin mustikat maistuivat vieraille metsän siimeksessä.
Suurimman vaikutuksen oli matkan aikana tehnyt puunjalostuksen logistinen ketju metsästä tehtaalle. 045 112 3275. Köysitehtaan köydet, narut ja rullapussit. Marjoja ja varsinkin sieniä kerätään alueella innokkaasti. alpakka, villa, puuvilla bambu
20
TUOTEKASSI
KUITULINJA OY MYLLYOJA
Puh. Tulemme varmasti uudelleen, he lupasivat.
ELOMARKKINAT
MuurinpohjaNyt Maaningan mieheltä
Paljon kauppiaita, paljon ostettavaa. Vieraita käytettiin myös Petolassa. miehille ja naisille. Esittelyssä mm. Iloista mieltä ja markkinatunnelmaa.
Kuhmon torilla to 23.8.2012 klo 9 16
PÖLYPUSSIT
Letkut, suulakkeet ja suodattimet.
Ota malli mukaan!
Lanttu-, lihaja kalakukot
Karjalanpiirakat ja markkinarinkelit
JÄTTIKASSI
ASUSTEITA
juhliin ja arjen elämään.
HATTUJA, SUKKIA, KÄSINEITÄ Etelä-Amerikan INTIAANIKÄSITYÖT
LETUT
EINESMAJA KUOPIO
SIHVOLA
0400 729 852
10
KEKSEJÄ
MEHILÄISVAHA GOLDENMIX KUULUISA IHMELIIMA LAPPOLETKU
LAHJA- ja KORISTE-ESINEET LAUKKUJA, KORUJA ja HUIVEJA LAPSILLE LELUJA, HYRRIÄ HELPOIN
SOTKAMON
RIISTA- ja KALASÄILYKKEET ja LEVITTEET
KÖYSITEHDAS
Köydet, narut, rullapussit
MERINOVILLATUOTTEET
Petarit, täkit, torkkupeitot ja erikoissukat mm. Laukkuja, huiveja, leluja. Meillä puusta tehdään useita mittauksia eri työvaiheissa, hän vertasi. Perjantaina kierros jatkui Sotkamon Metsänhoitoyhdistyksen hoitoalueella, jossa toiminnanjohtaja Jarmo Huttunen kertoi mäntyjen keskellä metsän uudistamisesta, hoitamisesta ja hakkaamisesta.
sästä 25 prosenttia omistaa valtio, 40 prosenttia kunnat, kaupungit ja seurakunnat ja 35 prosenttia on yksityisten metsää. Kerrastot ja alusasut. Pölypussit, suulakkeet ja suuttimet. Hän kertoi että järjestelmä Saksassa eroaa suomalaisesta tavasta hoitaa metsiä. Kuva: Päivi Eskelinen. Suomessa tehtäviä hoitaa useampi taho. MARKKINATIIMI RY, PUH. on vuorimetsää, jossa koneitten kanssa on vaikea liikkua. Merinovillatuotteet, petarit, täkit ja torkkupeitot. Ruokapöytään lihaa, kalaa, ruokaisia makkaroita, piirakoita, rinkeleitä, lörtsyjä, kukkoja, kotimaiset sokerittomat hillot. Sukat moneen lähtöön. Pajuiset ja päreiset korit ja erilaiset harjat. Käsineitä työhön ja arkeen
Ainakin Jarmo Kyllönen oli tyytyväinen veitsien terävyyteen Kinnusen käsittelyn jälkeen. Metsästys näyttää ja on mukavaa. Kahvittelun jälkeen oli aika testata käden vakautta ja silmän tarkkuutta. Yhdistyksen puheenjohtaja Esa Kinnunen kertoi, että jo keväällä yhdistys oli sopinut avointen ovien päivän kyseiselle lauantainalle. 10 |
TIISTAINA 21. Kun veden varaan joutunut mies löytyi, oli rannassa ollut henkilö tehnyt hätäilmoituksen, kertoo päivystävä palomestari. Hannu Kinnunen teroitti veitsiä nauhahiomakoneella 20 vuoden kokemuksella. vimetsällä mukana, Jonni kertoi. aseammunnan viisi laukausta osuivat kyllä tauluun, mutta ei kovin lähellä keskellä komeilevaa mustaa täplää. Tehtävien ja kilpailuiden lisäksi paikanpäällä saattoi teroituttaa tylsyneet puukkonsa ja keittiöveitsensä. Kananen oli tullut paikalle Kajaanista miehensä mukana. Hänelle paikka on tuttu jo useilta vuosilta, koska hän on kulkenut isänsä Sami Kyllösen kanssa hirvimetsällä. Yhdessä hirvimetsällä kulkevat siis kolmen sukupolven miehet joka syksy. Kampanjalla haluttiin aktivoida metsästysseuroja tuomaan toimintaansa esille, erityisesti koko perheen tapahtumana. Päivystävän palomestarin mukaan rannalla olleet henkilöt olivat toimineet hyvin.
Monenlaista ohjelmaa Kuumussa
Metsästys tutuksi:
Teemapäivä perheille kokosi kyläläisiä ja muita metsästyksestä kiinnostuneita Kuumuun.
Mari Heikura
Ohjelmassa oli ammuntaa, tikanheittoa ja rastitehtäviä. Sattumalta Suomen metsästäjäliitto järjesti valtakunnallisen perhepäivän samalle päivälle. Ammunnasta ei kummallakaan naisella kovin suurta kokemusta ollut.
Uudistuksella vapautta metsänomistajille
Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän esitys metsälain uudistamisesta on valmistunut. Eihän se hyvin sujunut, mutta tauluun sattui kuitenkin, Pöllänen kommentoi viiden laukauksen jälkeen. 56-vuotiaasta olen joka syksy ollut hir-
Monenlaista ohjelmaa oli tarjolla päivän aikana. Jonkin verran olen puukkoja teroittanut, harrastustahan tämä on, ja harrastelijan välineet, Kinnunen totesi. elokuuta metsästysmajalle oli kokoontunut tavallistakin enemmän väkeä. Kuumun Erä onkin ainut seura Kuhmossa, jonka tarttui haasteeseen ja järjesti perhepäivän.
Eeva Pöllänen kokeili ilma-aseammuntaa Kuumun Erän perhepäivässä. Toinen rannalla olijoista oli lähtenyt rannasta soutuveneellä tarkastamaan, onko henkilöitä joutunut veden varaan. Lauantaina 18. Puheenjohtaja Esa Kinnunen oli tyytyväinen kävijämäärään, mutta nuoria hän olisi toivonut enemmän mukaan. Ja samalla sai veitset teroitettua, hän totesi tyytyväisenä. ELOKUUTA 2012
Mies hukkui Kuhmon Kellojärveen
Kuhmon pelastuslaitos sai viime lauantaina iltapäivällä kello 16 jälkeen ilmoituksen veden varaan joutuneesta henkilöstä Kellojärvellä. Harjoituskierroksella
Nuorempaa polvea metsästysmajalla edusti 9-vuotias Jonni Kyllönen. Hillolla ja kermavaahdolla täytetty lettu maistuikin mainiolta. Sami taas on seurannut oman isänsä Kauko Kyllösen jalanjäljissä. Kuumun Erä ry toimii omissa tiloissaan PohjoisKuhmossa. Monipuolisten metsänkäsittelymenetelmien salliminen mahdollistaisi sen, että metsien hoidossa otetaan nykyistä paremmin huomioon esimerkiksi riistanhoidon tai luonnon monimuotoisuuden näkökulmat. Ilma-
"
Eihän se hyvin sujunut, mutta tauluun sattui kuitenkin." Eeva Pöllänen
Vaikka tikanheitosta onkin enemmän kokemusta, ei mennyt sekään järin hyvin. Sellaista se peli on, vaatii vielä lisää harjoittelua. Muutaman muun apuun tulleen henkilön avulla uhri ja vene oli saatu järven rantaan. Työryhmän esitykseen liittyy kolme eriävää mielipidettä, jotka on jättänyt WWF, ympäristöministeriö ja Suomen luonnonsuojeluliitto.
Haapalan pirtissä pääsi toimittajakin ensimmäisenä testaamaan taitonsa tehtävärasteilla. Vierailun kruunasi pannukahvit ja muurinpohjaletut. Ammuntapaikalla tarkkuutta kokeilivat Eeva Pöllänen ja Kati Kananen.
Metsästysmajalla vieraili päivän aikana noin 30 henkeä. Arvaukset eivät oikein menneet kohdilleen ja pisteitä ei montaa tullut. Lisäksi uudet erityisen tärkeät elinympäristöt täydentäisivät nykyisen metsälain kohteita, jolloin metsälain, luonnonsuojelulain ja vapaaehtoisten menetelmien muodostama kokonaisuus turvaisi nykyistä paremmin luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Paikalla oli pelastusyksiköitä Kuhmosta ja Sotkamosta sekä ensihoidon yksikkö. Rannalla olijat olivat huomanneet Kellojärvellä noin 400500 metriä rannasta yksin ajelehtineen moottoriveneen. Seuraavaksi metsästysseura keskittyy syksyn hirvijahtiin.
Jonni Kyllönen harjoitteli tikan heittoa ennen varsinaista kilpailusuoritusta.
Jukka Junikan letut maistuivat hyvin Perhepäivän vieraille.. Toteutuessaan uudistus lisää metsänomistajien valinnanvapautta ja vastuuta oman omaisuutensa hoidossa. Pelastuslaitoksen tultua paikalle uhria yritettiin elvyttää, mutta häntä ei voitu pelastaa. Tehtävärastien jälkeen oli hyvä istahtaa ulkopöydän ääreen ja nauttia kuppi kahvia herkullisen muurikkaletun kera. Kuumussa asuvat Pöllänen tuli mielellään tapahtumaan, koska kylällä ei kovin paljon tapahdu. pisteitä sateli neljällä tikalla reippaasti enemmän kuin kilpailukierroksella viidellä tikalle. Metsälain muutoksilla tavoitellaan metsänomistajien monipuolistuneiden tavoitteiden nykyistä parempaa huomioimista, metsätalouden kannattavuuden parantamista, säännösten selkeyttämistä ja viranomaistoiminnan tehostamista. Lettumestarina toimi perinteiseen tapaan Jukka Junikka. Jonni ei vielä ole päässyt ampumaan, mutta muuten hän ollut mukana jo useita vuosia
Esimerkiksi C-vitamiini tuhoutuu keittäessä, kertoo ravitsemussuunnittelija Sirpa Pääkkönen. Sen sijaan esimerkiksi hilloaminen tuhoaa marjan sisältämiä ravintoaineita. Parhaimmillaan marjat ovat tuoreena, mutta vaikkapa pakastaminen on hyvä keino säilöä marjoja talven varalle. 11.9. Nykäys oli niin voimakas, että sormi katkesi. TIISTAINA 21. Ikään kuin tästä merkkinä, löytyi 40 vuotta metsässä kadoksissa ollut vihkisormus.
Mari Heikura, Jarno Hiltunen
Raha-astiassa oli ollut sairausvakuutuskortti, josta näki nimen, syntymäajan ja paikkakunnan Iivantiira, kertoo Raija Pulkkinen kotonaan Kostamustien varrella.
Noin 40 vuotta sitten Matti Pulkkinen kadotti lompakkonsa. Esimerkiksi marjoista saatavat kivennäisaineet ja flavonoidit vaikuttavat elintoimintoihin. Monet liitot päättyvät nykyään ennen kuin ovat ehtineet kunnolla alkaakaan. 2.10. Ruokavaliosta tulee silloin värikäs ja kaunis.
Meillä valmistettaviin ilmoituksiin lisäämme valmistuslisän 0,05 /pmm.
SOTKAMO-lehti
1962 - 2012
Sanna Koivusalo p. Kolmisen viikkoa sitten sormus palautui omistajilleen kuin ihmeen kaupalla, sillä eräs mies oli löytänyt vuosikymmeniä sitten tippuneen lompakon vieksiläisestä metsästä.
Löytäjä oli soittanut sairausvakuutuskortista saamiensa tietojen nojalla iivantiiralaiselle parturille ja kysynyt, asuuko paikkakunnalla sen nimistä miestä. Kaiken kaikkiaan Pulkkisten perheeseen syntyi neljä lasta. ELOKUUTA 2012
| 11
Sormus on ikuisen rakkauden kehä
Löytyi: Sormus symbolisoi ikuista rakkautta ja kestävää parisuhdetta. Esimerkiksi mustikkaa on
Titta Toivanen p. Marjoissa on paljon erilaisia vitamiineja, kivennäisaineita ja hivenaineita. viime aikoina tutkittu paljon ja sitä on kutsuttu jopa superruoaksi. Se oli ollut murassa ja lahonnut. (08) 633 0013, 040 751 1749 titta.toivanen@almamedia.fi. Jos tulee riita, niin se pi-
Raija Pulkkinen kertoo sormuksen tarinaa. Lisäksi marjat ovat kevyttä ja vähäkalorista syötävää. Ensimmäisen kerran Raija tapasi tulevan miehensä Liekinvaarassa, jossa tämä oli kaivamassa navetan pohjia. Marjat ovat terveellisiä ja tärkeä osa ravitsemussuositusta, jonka mukaan kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä puoli kiloa, tai kuusi omaa kourallista, päivässä. Hänellä oli ollut kaksi levää sormusta, mutta hän ei kuitenkaan pystynyt pitämään niitä, sillä hänen sormensa oli mennyt poikki onnettomuudessa. Sormi lähti kokonaan pois. Syö viittä eri väriä päivässä. 010 665 6013, 040 587 2067 sanna.koivusalo@almamedia.fi
Ravintoaineiden riittävä saanti on ihmisen terveyden kannalta tärkeää. (08) 632 530 ilmoitukset.kuhmolainen@ almamedia.fi
Marjoja kasvaa Kainuussa paljon ja monenlaisia. Aviomies Matti Pulkkinen oli jo aamulla lähtenyt mökille raivaushommiin. Raija ja Matti Pulkkisen on kestänyt. Alunperin sormus oli kuulunut Raijalle. Samalla hävisi vihkisormus, joka oli ollut tallessa lompakossa. Myös hilloon tai mehuun lisätyn sokerin vuoksi marjat eivät ole enää parhaimmillaan.
HARRASTUKSET ti 28.8.
Aineistopäivä KE 21.8.
28.8. Harrastukset Ruoka Koti ja asuminen ka Juhlat, kädentaidot, ruo
Haluttu ja siksi luettu
Teemana
0
Yrittäjä!
Paikallislehtiemme avulla pääset suoraan kuluttajan syliin, kahvipöytään ja odotettuun lukuhetkeen.
M E L E HT E Ä OL K
70
/pmm
Haluathasn ilmoittelu i + KATTAVAA + TEHOKASTA olevan + VAIVATONTA + EDULLISTA
Kysy tarjousta myös verkkopalveluistamme! Verkossa yli 16 000 kävijää viikossa.
Marjat ovat tärkeä osa terveellistä ruokavaliota. Puolukkaan pääsee pian. Hän oli lähtenyt metsähallituksen ojia kaivamaan Vieksille ja sille reissulle jäi myös "raha-astia". Kolikot olivat hapettuneet, mutta leveä kultasormus oli kunnossa. Kuva: Päivi Ketolainen tää niiden riittävää saantia, toteaa Pääkkönen. 6.11. Sellainen suhde on ollut myös Raija ja Matti Pulkkisella. Tarvittavat ravintoaineet tulisi saada ruoasta, ei pillereistä. Kerran hän kauppa-autosta lähtiessään takertui ovenripaan sormuksestaan. Parturi oli myöntänyt ja pian myös puhelinnumero oli selvillä.
"
Jos tulee riita, niin se pitää heti sopia." Raija Pulkkinen
Pulkkisen sormeen sopivaksi. Muutaman vuoden päästä he menivät naimisiin. Elimistön normaali toiminta edellyt-
Asiakaspalvelu p. Pääkkönen kuitenkin korostaa monipuolisuutta ruokavaliossa yleensä ja samoin myös marjojen käytössä. Se oli enää iholla kiinni, ja kun lääkäri nipsaisi sen pois, tippui sormi pois.
Vuodet olivat kohdelleet lompakkoa kaltoin. Jos marjat puuttuvat, on ruokavalio melko köyhä. Sitä on vaikea muistaa, kun tapauksesta on kulunut 40 vuotta, mutta todennäköisesti sormus oli ollut menossa isonnettavaksi Matti
Sormus on umpinainen kehä, ikuisuuden symboli. Naimisissa pariskunta on ollut 43 vuotta.
Marjoista väriä lautaselle
Minna Kähkönen
Lakat on jo poimittu, mustikassa voi kulkea parhaillaan ja pian myös puolukalla saa suun makeaksi. Suhteen onnellisimpiin hetkiin lukeutuvat lasten syntymät. Ne ovat siis erinomaista ruokaa painonhallinnan kannalta. tää heti sopia, hän sanoo. Pienoinen arvoitus on, miksi sormus oli Matti Pulkkisen lompakossa. Raija Pulkkinen kertoo, että hänen on vaikea uskoa, että olisi avioliittoja, joissa ei riideltäisi. Kun sormus oli puhdistettu hammastahnalla, olivat sen sisällä olleet kaiverrukset tulleet näkyviin: "Raija ja Matti 16.8.1969".
Sormus tuli postissa. Niitä saa syödä mukavia määriä, Pääkkönen vinkkaa. Raha-astian nakkasimme roskiin, se oli niin huonossa kunnossa, Raija Pulkkinen kertoo. Ensimmäinen lapsi syntyi vuonna 1970
Lisäksi väliaikaisten passien kansien värejä muutetaan siten, että ne erottuvat selvemmin normaaleista passeista. Lajitteluasema avoinna lauantaina 11.8. Turbo, 200 hv...... Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto osoitteessa Pajakkakatu 26, avoinna ma pe klo 9.00 14.00 SE-romun jättäminen aukioloajan ulkopuolella kiellettyä. -01 6.950 VW Golf 1.6i farm., ml. 170 tkm............-96 2.950 Opel Vectra 1.6i.................................-00 2.750 Opel Astra 1.6i Caravan.....................-99 2.650 Toyota Starlet 1.4i..............................-98 2.450 Nissan Almera 1.6i HB...................... Katkos koskee seuraavia kiinteistöjä: Koulukatu 39 41 Vienantie 55 94 Urheilukatu 17 42 Talaskuja Levälahdentie Raplatie Koirisärkäntie Kappelikuja Suoritamme kaukolämpöverkoston liitostöitä alueella. Pääsääntöisesti sini- ja viherlevän erottaa toisistaan seuraavasti: Viherlevä on lähes aina kiinnittyneenä kasveihin, rantakiviin tai laiturirakennelmiin. 044 332 9016, Henry Seilonen Arkisin 16.30- 21.00 www.kuhmontietokonehuolto.fi
1974
Passin ulkoasu muuttuu
Myydään
Suomen passin ulkoasu muuttuu uuden passinvalmistussopimuksen astuessa voimaan 22. Hitsaustyöt/katsastushuollot.
VAIHTOAUTOT JA -TRAKTORIT
UIMAHALLI
www.kuhmo.fi/uimahalli SULJETTU 22. Kaikkien passityyppien tietosivujen ja viisumisivujen värit ja kuviointi muuttuvat, ja passikirjoihin lisätään muutamia uusia turvatekijöitä. Levämyrkyt aiheuttavat päänsärkyä, huimausta, nuhaa, kuumetta ja pahoinvointia.
Soittajahinta 0207-alkuisiin numeroihimme on lankapuhelimesta 3,2 snt/min + 8,28 snt/puhelu (alv 23 %) ja matkapuhelimesta 19,2 snt/min (alv 23 %).
Järviveden leväisyyden voi tarkastaa ottamalla sitä
Kaikissa vesistöissämme on erilaisia sinileviä, mutta niiden säännölliset ja runsaat massaesiintymät keskittyvät reheviin ja mataliin vesistöihin. henkilökunnan EA-kurssin takia. Vapaa-aikapalvelut
Kaukolämmön jakelussa katkos
Levälahden alueella to 23.8.2012 klo 12.00 alkaen. Kuva: Reima Leinonen.
Kii Kia Optima-, cee'd- ja Rio-mallit k keskiviikkona 22.8. Itiöiden ei tiedetä aiheuttavan allergisia iho-oireita, mutta uinnin jälkeen kannattaa käydä suihkussa ja huuhtoa itiöt pois iholta. ELOKUUTA 2012
Deltakiertue
Huolto: 0207 408 952 arkisin 7.3016
Te Tervetuloa koeajamaan uudet e
Suopursuruosteitiölautta järven pinnalla. ja viikonloppuisin
KESÄRENKAAT EDULLISESTI! AUTON PESUT JA VAHAUKSET.
VAPAA VOIMAVARA
Ruokalista: Ti Makaronilaatikko, Ke Broilerkeitto, To Jauhelihamureke, Pe Karjalanpaisti, Ma Uunikala (muutokset mahdollisia). Otamme vastaan lahjoituksena juureksia, vihanneksia, marjoja, yms. klo 14 17 suomalaista
Atk-tuki, huolto sekä atk-laitemyynti.
Puh. Jaurakon lajitteluasema 044 0710 076, Keittiö / tilaukset 044 9399 784 (leivonnaistilaukset vähintään 3 päivää ennen toimituspäivää).
SEURAT
OMENAA, VADELMAA, PENSASMUSTIKKAA, HILLAA, VIINIMARJOJA YM.
Tervetuloa!
Kuhmon torilla ke 22.8. 12 |
TIISTAINA 21. elokuuta. Sh h
Koeajattajina Juha Uusiportimo, puh. Sinileväkukinnan aikana järvivettä ei tulisi käyttää myöskään kasvimaan kasteluvetenä. 187 tkm, ...... klo 10-17 Shell-huoltamo Kuhmon pihalle. 23.8. Myytävänä nokipannukahvia, muurinpohjalettuja, virvokkeita, leivonnaisia yms. -99 1.650 Opel Vectra 2.0i, aut. 050 597 3069
KAJAANI · Timperintie 7 Automyynti: 0207 408 951 arkisin 8.3017, lauantaisin 1014
Sinilevää vähän suopursuruostetta esiintyy
Kainuussa leväesiintymiä on ollut alkukesän aikana selvästi vähemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. -01 5.950 Ford Mondeo 1.8i, ilmastointi............-03 5.750 MB 180 C 1.8i, aut., ml. ilmast...............-92 1.250 Traktorit/työkoneet: Valmet 500 tehostin+ketjut.........-70 3.950 2 kpl auroja, yms.
Myös maa-alueet ja rantatontit. veloituksetta. Uuden passin käyttöönotto ei vaikuta aiemmin myönnettyjen passien voimassaoloon.
.. sukunimi@kuhmontyosilta. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi. net Yhteystietomme: Toimisto puh.+ fax, (08) 6520 320, matkapuhelin 050 3280 339, sähköposti: kuhmon.tyottomat@co.inet.fi. Samoin lasten ja lemmikkieläinten tulisi välttää uimista levävedessä. 044 725 5265. Suopursuruosteen itiöt tarttuvat pintoihin ja uidessa myös iholle. 0400 536 937, Ämmänsaari, Ämmänkatu 7 ja Piispajärvi, myös ilt. ja 25.8. Suopursuruostetta esiintyy sateisten kesien loppupuolella kaikenlaisissa vesistöissä. Tervetuloa! Ekotori: Otamme vastaan vaatetavaraa, isommat lahjoituserät noudamme kotoa. 040 342 7361 sekä Jarkko Hyvärinen, puh. Leväisessä vedessä uimisen jälkeen tulisi käydä suihkussa. Kuhmon Ekotori (08) 655 1111 (loossi- ja provisiopaikkojen vuokraukset ja tilitykset). Otamme vastaan hyväkuntoisia huonekaluja, kodinkoneita, taloustavaroita, rakennustarvikkeita ym. Sinilevä on yleensä hiutalemaisesti vapaana kelluvaa ja lauttaantuu tuulella rannoille. Noudamme kotoa lahjoitustavarat, kuolinpesät ym. Jos vedessä on selvästi näkyvissä vihreitä levähippuja, tulee sen käyttöä eritoten löylyvedeksi välttää. 178 tkm........................................-01 7.950 Volvo V70 2.4i aut. Itiöt eivät ole vaarallisia eivätkä myrkyllisiä, mutta voivat runsaissa esiintymissä hajotessaan aiheuttaa hajuhaittoja. Alkukesän sateet, tuulet ja viileä sää ovat pitäneet leväkukinnat kurissa. klo 10.00 13.00 Lajitteluasemalle haravointijätteen ja oksien tuonti avoinna 24 h / vrk. Suuremmat erät noudetaan tarvittaessa kotoa. Itiölauttoja voi esiintyä elo-syyskuulla, jonka jälkeen ne painuvat pohjaan ja hajoavat.
MB E 320 CDI Avantgarde autom.....-05 25.900 Ford Ranger 2.5 TD 4x4 Pick Up.......-03 9.950 Toyota Avensis 1.6 VVT-i, farmari, ml. Kaukolämpölaitos
AUTO- JA KONEPIHA MOILANEN
www.autojakonepiha.com
p. Lajitteluasema Jaurakko avoinna osoitteessa Jaurakatu 3: ti 12.00 18.00, pe 9.00 15.00. Tätä voi myös kokeilla kastelemalla höyläämätöntä laudanpätkää levävedessä. Työt alkavat klo 7.00 ja katkos kestää iltaan asti. Mikäli poutajakso jatkuu pitempään tuulettomana, esiintynee leväkukintoja tulevina viikkoina useassa Kainuun järvessä.
Viimeisen viikon aikana on levinnyt useisiin järviin kuusen suopursuruosteen itiölauttoja, jotka muodostavat vaaleanruskean kalvon vesistöjen pinnalle. Lisätietoja Tommi Piirainen p. Myös tässä tapauksessa kuivuessaan levä vaihtaa väriä turkoosin siniseksi. Kuivuessaan rannalla sinilevä muodostaa turkoosin sinisen vyön. MOKKI TALONMIES PALVELU OY
KAINUUN
Ostetaan
www.kuhmolainen.fi. -00 2.450 Ford Escort 1.6i, farkku, ilmast.........-99 2.250 MB 180 C 2.2l, siisti..........................-93 Tee tarjous! Peugeot 306 2.0 HDI.........................-99 1.950 VW Golf 1.8i farmari...........................-96 1.750 Ford Escort 1.6i................................ kirkkaaseen lasipurkkiin. 262 tkm.......-96 4.450 Volvo V40 1.6i....................................-01 4.150 Toyota Corolla 1.6i LB.......................-98 3.950 Opel Vectra 1.6i, ml. Vasemmassa alakulmassa ruostesientä kuusessa ja oikeassa alakulmassa mikroskooppikuva itiöstä. Työvalmennuskeskus Työsilta -hanke: hankevetäjä (rekrytointi) Kaisa Karhu-Härkönen (044 2501 961), työvalmentaja Maija Leinonen (044 2501 950), hankesihteeri Keijo Mikkonen (044 2501 960), työnjohtaja Pentti Piirainen (044 3501 962) ja hankekoordinaattori Katja Heikkinen (044 2501 980). Kuhmon Työttömien yhdistys pitää torilla kahvitelttaa ma pe klo 9.00 14.00 (säävaraus). Lahjoitustavaralaatikko Kuhmon Ekotorilla, osoitteessa Kainuuntie 93
10.05 Suurin pudottaja 11.05 Ostoskanava 13.00 MTV3 Chat Space Programme 13.30 Voittosoitto 14.30 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 14.35 Mitä tänään syötäisiin. Phil 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Unelmien poikamies 20.57 Keno 21.00 Toimintatorstai: Kill Bill 2 (16) 23.45 Nelosen uutiset 23.55 Nelosen sää 0.00 Castle (12) 1.00 Frasier 1.30 Poliisit 2.00 Neljän tähden illallinen 2.30 Dexter (16) 3.35 Dr. Vesialueilla, joissa vesiliikennettä ei pääsääntöisesti harjoiteta riittää pyydysten merkintä koholla, joka ulottuu 15 senttimetriä pinnan yläpuolelle. Phil 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Huvila & Huussi 20.57 Keno 21.00 NCIS Rikostutkijat (12) 22.00 Näkijä (16) 23.00 Nelosen uutiset 23.10 Nelosen sää 23.15 Frasier 23.45 Poliisit 0.15 Neljän tähden illallinen 0.45 Nelonen Pro esittää: MotoGPmakasiini 1.15 Good Wife (12) 2.15 Dr. Phil 4.10-6.20 Älypää-TV
SUB
6.00 SubChat 8.00 Lemmen viemää (7) 8.55 Eastenders (7) 9.30 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 9.35 Voittosoitto 11.00 Ostos-tv 14.00 Madagascarin pingviinit (S) 14.25 Fashion Show 15.25 Suomen kaamein kämppä 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Mammanpojat 19.00 Will & Grace (S) 19.30 Frendit (S) 20.00 Simpsonit (12) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Muodin huipulle 22.45 Suomen kaamein kämppä 23.45 Duudsonit (12) 0.15 Duudsonit (12) 0.45 C.S.I. Phil
SUB
9.00 Lemmen viemää (7) 9.55 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 10.00 Voittosoitto 11.00 Ostos-tv 14.00 Madagascarin pingviinit (S) 14.25 INK Ihmenappuloiden kerho (S) 14.55 Myyntitykit 15.55 Piilokamera 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Mammanpojat 18.55 Smash 19.00 Will & Grace (S) 19.30 Frendit (S) 20.00 Simpsonit (12) 20.30 Taran monta elämää (12) 21.05 Nuoret, laiskat ja tyhmät 22.05 Suomen kaamein kämppä 23.05 Num3rot (12) 0.00 Vampyyripäiväkirjat (12) 0.55 House (12) 1.50 Chuck (12) 2.45-6.00 SubChat
YLE TV2
4.00 Uutisikkuna 6.50 PIKKU KAKKONEN 6.53 Niko ja ystävät 6.59 Kosminen kulkuri 7.10 Timppa 7.21 Tehdään kasveista paperia 7.24 Tinga Tinga -tarinat 7.36 Nuottiavain 7.44 Pipsa Possu: Herra Dinosaurus on hukassa 7.49 Neppajymykerho 7.58 Töötti ja Pulteri 8.19 Galaxi 8.20 Taikaplaneetta 8.33 Futaajat 8.47 Kapteeni Kari 8.50 Lentävät lääkärit (7) 9.40 Yle Alueuutiset 11.00-11.55 Isä Matteon tutkimuksia (7) 12.00 Uusi mahdollisuus 12.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 13.00 Tanskan rannikoilla 14.00 Tanskalainen maajussi 14.30 Puutarhassa tuoksuu ruoka
MTV3
5.20 Aamusää 5.50 Studio55.fi 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55.fi 10.00 Mitä tänään syötäisiin. 14.40 Kunta nimeltä Punkalaidun 15.10 Huomenta Suomen parhaat 16.05 Voittosoitto 16.20 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 16.25 Myrskyävä luonto 16.55 Salatut elämät 17.25 Salatut elämät 17.55 Mitä tänään syötäisiin. Pintapyydys taas tulee merkitä kahdella päällekäin kiinnitetyllä lipulla ja pitkä pyydys tarvitsee välikohon jokaista 120 metriä kohden. 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Hännänheiluttajat 20.00 Pomo piilossa 21.00 House (12) 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Ketonen & Myllyrinne 23.05 Sweeney Todd Fleet Streetin paholaisparturi (18) Mikä-Maan merirosvot 7.25 Disney esittää: Finias ja Ferb 7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 7.55 Jonas (7) 8.25 Waverly Placen velhot (7) 8.55 Heikin lähiruokaa 9.25 Vauvan tarina 9.55 Leenan tyylitiimi 10.25 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Vauvan tarina 13.30 Leenan tyylitiimi 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.35 Heikin lähiruokaa 15.05 Hyvän mielen remontti 15.35 Morsiandieetti 16.05 Uusi elämä maalla 17.05 Nelosen sää 17.10 Konttori 17.45 Dr. Asetuksella tarkennettiin esimerkiksi pyydysten merkintämenettelyä. 14.40 Kunta nimeltä Punkalaidun 15.10 Huomenta Suomen parhaat
Historiaa: CIA:n salainen sota Laosissa TV1 keskiviikko 22.08.2012 Vietnamin sota levisi myös Laosiin ja siitä tuli CIA:n historian laajin ja myös parhaiten salassa pysynyt operaatio.
16.05 Voittosoitto 16.20 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 16.25 Myrskyävä luonto 16.55 Salatut elämät 17.25 Salatut elämät 17.55 Mitä tänään syötäisiin. Yli 10 metriä pitkät pyydykset on merkittävä
molemmista päistä. 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Karavaanarit 20.05 45 minuuttia Special: Ratikkaa vahvempi tyttö 21.00 C.S.I. Miami (16) 1.40 Num3rot (12) 2.35 Vampyyripäiväkirjat (12) 3.30-6.00 SubChat
TV TORSTAI 23.8.
YLE TV1
4.00 Uutisikkuna 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Tohtori Kiminkinen 10.00-10.52 Opettaja ohjaimissa (7) 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Aamusydämellä 11.45 Seniori työssä 12.00 Mitta on täysi talous 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Härmästä poikia kymmenen (7) 14.20 Vuosirenkaita 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00-16.50 Avara luonto: Venäjä 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Opettaja ohjaimissa (7) 18.00 Yle Uutiset 18.30 Paska juttu: Kansainvälinen tuotos 19.00 Kriminalisti (12) 20.00 Unelmien puutarhat 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 Kirjaohjelma: Suomalaisia naiskirjailijoita 21.35 Ulkolinja: Mikrolainojen nurja puoli 22.35 Marraskuun salaliitto (16) 23.20 Yle Uutiset 23.25 Sukuni tarina: Torpasta lähiöön 0.20-4.00 Uutisikkuna 14.30 Puutarhassa tuoksuu ruoka 15.00 Unelma yhdelle 15.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 16.00 Uusi päivä (S) 16.30 Galaxi 16.31 Raimo 16.38 Me hirviöt 16.44 Pikku Nikke 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Uusi päivä (S) 18.30 Loma! (S) 18.52 Avaruusörkit (7) 18.55 Avaruusörkit (7) 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sissipuutarhurit 20.00 Rock-Suomi : Raskassarja 20.55 Kätevä emäntä (S) 21.25 Poliisi-tv 21.50 Yle Uutiset 22.05 Hubotit melkein ihmisiä (16) 23.05 Päätapaus (12) 23.30-4.00 Uutisikkuna 10.05 Suurin pudottaja 11.05 Ostoskanava 13.00 MTV3 Chat Space Programme 13.30 Voittosoitto 14.30 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 14.35 Mitä tänään syötäisiin. TIISTAINA 21. Lippusaloissa on oltava heijastimet. Miami (16) 0.55 Kyttäkamera 1.55-6.00 SubChat
Tunturikuningatar Yle TV2 torstai 23.08.2012 Romsdalenissa toimittaja ja kahden lapsen äiti Jannicke Farstad (vas.) tavoittelee Tunturikuningattaren arvonimeä. Kohomerkintää voi käyttää esimerkiksi pienillä järvillä tai lammilla tai rantojen, karien ja kasvillisuuden läheisyydessä. Phil
YLE TV2
4.00 Uutisikkuna 6.50 PIKKU KAKKONEN 6.53 Harri ja Toto 7.03 Roska-Ripsa: Lelu 7.06 Ketunleipää: Merirosvon aarreleivät 7.14 Hupsis: Linna 7.23 Itikkaötökät 7.30 Katinkontti Remix: Merkillinen Itämeri 7.44 Mio Mao 7.49 Neppajymykerho 7.58 Töötti ja Pulteri 8.19 Galaxi 8.20 Pikku Nikke 8.32 Hirveä Henri 8.43 Kuka mitä - häh 8.50 Lentävät lääkärit (7) 9.40 Yle Alueuutiset 11.00 Isä Matteon tutkimuksia (7) 12.00 Uusi mahdollisuus 12.30 Vuosi Pohjoiskalotilla 13.00 Tunturikuningatar 14.00 Tanskalainen maajussi
SUB
8.00 Lemmen viemää (7) 8.55 Eastenders (7) 9.55 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 10.00 Voittosoitto 11.00 Ostos-tv 14.00 Madagascarin pingviinit (S) 14.25 INK Ihmenappuloiden kerho (S) 14.55 Piilokamera 15.25 Suomen kaamein kämppä 16.25 Eastenders (7) 17.00 Lemmen viemää (7) 18.00 Mammanpojat 19.00 Will & Grace (S) 19.30 Frendit (S) 20.00 Simpsonit (12) 20.30 Simpsonit (12) 21.00 Kurjat Kuppilat USA 22.00 Duudsonit tuli taloon (S) 23.00 House (12) 0.00 C.S.I. 18.00 Suurin pudottaja 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.30 Karavaanarit 20.05 Itämeri 21.00 Smash 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 C.S.I. New York (16) 21.55 Viking Lotto ja KeskiviikkoJokeri 22.00 Kymmenen Uutiset 22.20 Päivän sää 22.25 Tulosruutu 22.35 Myytinmurtajat 23.40 Kuuntelija (12) 0.35 UEFA Champions League huippuhetket 1.05 Rillit huurussa (12) 1.35 Voittosoitto 2.35-5.20 MTV3 Deitti
NELONEN
6.20 Ostosruutu 6.40 Ostosruutu 7.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-Mikä-Maan merirosvot 7.25 Disney esittää: Finias ja Ferb
7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 8.00 Jonas (7) 8.30 Waverly Placen velhot (7) 9.00 Heikin lähiruokaa 9.30 Vauvan tarina 10.00 Kierrätysmuotia Hollywoodissa 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Vauvan tarina 13.30 Leenan tyylitiimi 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.35 Heikin lähiruokaa 15.05 Hyvän mielen remontti 15.35 Morsiandieetti 16.05 Uusi elämä maalla 17.05 Nelosen sää 17.10 Konttori 17.45 Dr. 23.35 Romanian oma kapitalismi 0.30-4.00 Uutisikkuna 15.00 Kakola 15.30 Sissipuutarhurit 16.00 Uusi päivä (S) 16.30 Galaxi 16.31 Velhot, jätit ja susihukkaset 16.44 Karvinen 17.00 Pikku Kakkonen 18.00 Uusi päivä (S) 18.30 Teinidracula (7) 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Sydänääniä 20.00-20.54 Rock-Suomi : Kotipojat 21.00 Ajankohtainen kakkonen 21.35 Jalkapallon Mestareiden liiga 23.50 Kisojen tekijät 0.20 Jalkapallon Mestareiden liiga 0.48-5.00 Uutisikkuna hyväntekeväisyysarpa 14.35 Mitä tänään syötäisiin. Kalastuslakiin tehdyt uudistukset astuivat voimaan huhtikuussa.. Kiinteät ja seisovat pyydykset on merkittävä niin, että ne ovat selvästi näkyvillä muille vesillä liikkujille. Tittelin saa, jos onnistuu kiipeämään seitsemän varsin erilaisen tunturin laelle.
MTV3
5.20 Aamusää 5.50 Studio55.fi 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55.fi 10.00 Mitä tänään syötäisiin?
NELONEN
7.00 Disneyn esikoulu: Jake ja Mikä-
Pyydykset merkittävä selkeästi
Kalastuslakia uudistettiin aiemmin tänä vuonna. Vesiliikenteen käyttämillä alueilla pyydys merkitään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvaan salkoon neliön muotoisella lipulla. 10.05 Suurin pudottaja 11.05 Ostoskanava 13.00 MTV3 Chat Space Programme 13.30 Voittosoitto 14.30 Onnenpeli
Alkaa! Smash MTV3-kanavalla tiistaina 21.8.2012 klo 21.00 jaksolla Kuka Marilyn?....Musiikintäyteinen sarja joukosta lahjakkaita ihmisiä, jotka yhdessä rakentavat Marilyn Monroen elämään pohjautuvaa Broadway-musikaalia.
NELONEN
7.00 Disneyn esikoulu: Jake ja MikäMikä-Maan merirosvot 7.25 Disney esittää: Finias ja Ferb 7.50 Disney esittää: Aku ja kumppanit 8.00 Jonas (7) 8.30 Waverly Placen velhot (7)
TV KESKIVIIKKO 22.8.
YLE TV1
4.00 Uutisikkuna 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Unelmien puutarhat 10.00 Opettaja ohjaimissa (7) 10.50 Kolme vuodenaikaa: Pihan luonnovaraiset kasvit 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Uutisikkuna 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Kaikkien naisten monni (S) 14.23 Vuosirenkaita 14.30 Rosa Taikon romaniseppä 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 16.00 Avara luonto: Niitty elää 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.08 Opettaja ohjaimissa (7) 18.00 Yle Uutiset 18.30 Paska juttu: Vesitetty tuotos 19.00 Historiaa: CIA:n salainen sota Laosissa 19.55 Tohtori Kiminkinen 20.25 Viking Lotto 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.05 A-studio 21.35-23.05 Murha mielessä (16) 23.10 Yle Uutiset 23.15 Mitta on täysi talous 23.45 Ulkolinja: Öljy, Nigerian veri 0.40-4.00 Uutisikkuna
YLE TV2
4.00 Uutisikkuna 6.50 PIKKU KAKKONEN 6.53 Pikku hirviötyttö 6.58 Minne menen tänään 7.01 Norsulan perhe 7.13 Ariol 7.17 Herra Nokkelo 7.23 Kasper ja Liisa 7.34 Puutarhan tonttu 7.44 Pingu: Jääkiekko 7.50 Neppajymykerho 7.58 Töötti ja Pulteri 8.19 Galaxi 8.20 Animalia 8.44 Indigo 8.50 Lentävät lääkärit (7) 9.40 Yle Alueuutiset 11.00 Uutisikkuna 12.30 Uusi mahdollisuus 13.00 Tanskan rannikoilla 14.00 Tanskalainen maajussi 14.30 Puutarhassa tuoksuu ruoka 15.00 Euroopan viimeiset tunturipeurat 15.25 Ajankohtainen kakkonen 16.00 Uusi päivä (S) 16.30 Galaxi 16.31-16.52 Dino-Dan 17.00 Pikku Kakkonen
18.00 Uusi päivä (S) 18.30 Teinidracula (7) 19.00 Yle Uutiset 19.10 Yle Uutiset alueeltasi 19.20 Yle Uutiset Suora linja 19.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa 20.00-20.53 Rock-Suomi : Takapirut 21.00 Maailma on valmis (12) 21.50 Yle Uutiset 22.05 Keskiviikon ravisuora 22.10 Lapsimorsiamen vaarallinen elämä 23.05 Sinkkutanssit 23.52-4.00 Uutisikkuna
MTV3
5.20 Aamusää 5.50 Studio55.fi 6.25 Huomenta Suomi 9.25 Studio55.fi 10.00 Mitä tänään syötäisiin. Phil (7) 18.45 Nelosen uutiset 18.55 Nelosen sää 19.00 Neljän tähden illallinen 19.30 Poliisit 20.00 Unelmien poikamies 20.57 Keno 21.00 Elokuva: Slummien miljonääri (16) 23.25 Nelosen uutiset 23.35 Nelosen sää 23.40 Frasier 0.10 Poliisit
0.40 Neljän tähden illallinen 1.10 Dexter (16) 2.15 Castle (12) 3.10 Dr. 14.40 Piilokamera 15.10 Huomenta Suomen parhaat 16.05 Voittosoitto 16.18 Onnenpeli hyväntekeväisyysarpa 16.25 Myrskyävä luonto 16.55 Salatut elämät 17.25 Salatut elämät 17.55 Mitä tänään syötäisiin. ELOKUUTA 2012
| 13
TV TIISTAI 21.8.
YLE TV1
4.00 Uutisikkuna 6.25 Ylen aamu-tv 9.30 Jaakko ja maailmanvalloittajat 10.00 Opettaja ohjaimissa (7) 10.50 Kolme vuodenaikaa: Metsätyypit 11.00 Yle Uutiset 11.05 Yle News 11.10 Turvapaikka 12.20 Villit eläinystävämme 12.30 Tohtorit (7) 13.00 Asessorin naishuolet (S) 14.25 Vuosirenkaita 14.30 A-studio 15.00 Yle Uutiset 15.05 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.55 Tosi tarina: Heppa-tädit (ja setä) 16.25 Antiikkia, antiikkia 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 Yle Uutiset 17.10 Opettaja ohjaimissa (7) 18.00 Yle Uutiset 18.30 Paska juttu: Tuotteen historiaa 19.00 David Suchet Idän pikajunassa 19.50 Maailman matkailuaarteet 20.00 Antiikkimakasiini 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 Sekavia suhteita (7) 22.40 Yle Uutiset 22.45 Prisma: Löytyykö avaruudesta elämää. (12) 23.35 Paljastavat valheet (16) 0.35 Rillit huurussa (12) 9.00 Heikin lähiruokaa 9.30 Vauvan tarina 10.00 Kierrätysmuotia Hollywoodissa 10.30 Pikakurssi kodinostoon 11.00 Ostosruutu 11.40 Ostosruutu 12.20 Ostosruutu 13.00 Vauvan tarina 13.30 Kierrätysmuotia Hollywoodissa 14.00 Pikakurssi kodinostoon 14.35 Heikin lähiruokaa 15.05 Hyvän mielen remontti 15.35 Morsiandieetti 16.05 Uusi elämä maalla 17.05 Nelosen sää 17.10 Konttori 17.45 Dr
Nuorisotilaisuuden lopuksi esitetään elokuva Lupaus (K11). Divisioonan perinneyhdistyksen tiedotuslehti 21.8.2012
Vuonna 1990 14. Maanpuolustusjärjestöjen esittely
Kuhmo-talon aluetta ilmasta käsin kuvattuna.
Kontion koulun kenttäalueella. 13.00 Pääjuhla Kuhmo-talossa. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kalustonäyttely ja toimintanäytös. Tänä vuonna nuoriso- ja perinnepäiviä vietetään Kuhmossa 7. 9.9.2012.
Perjantaina 7.9. kirkossa. perinneyhdistyksen nuorisopäivän palkitsemistilaisuus alkaa Kuhmo-talossa kello 10.00. Juhlakanslia ja info Kuhmo-talon aulassa alkaen klo 9.00. KORVEN KAIKU
17
|
N:o 27/1033
14. Lisäksi perinnepäivillä tuodaan esiin se työ, jonka 14. Seppeleenlasku kirkkopuistoon. 19.00 Illanistujaiset Kuhmo-talon Kahvila Juttuassa.
Sunnuntai 9.9. Divisioonan perinneyhdistyksen tukemana vuorovuosina alueellisia veteraani- ja perinnepäiviä. Nuorille kerrotaan, mitä tarkoit-
P
taa "kaveria ei jätetä -henki" sekä yhteisvastuullisuus, jonka merkityksen jatkosodassa palvelleet nuoret kokivat konkreettisesti sodan vuosina. klo 9.00 Karjalan lennoston Hornetin ylilento. Kainuun Sotilassoittokunnan esitys. 18.00 Kainuun Sotilassoittokunnan konsertti Kuhmo-talossa. Juhlapuhujana liikenneministeri Merja Kyllönen.
Kuhmon Talvisotamuseo sulautuu hienosti Tönölän harjumaisemaan.
Tarkempi ohjelma sivulla 16.. Lauantai 8.9. Jalkaväkiosastoa johti eversti Erkki Koivisto ja ohimarssin otti vastaan silloisen Rukajärven perinnetoimikunnan puheenjohtaja kenraaliluutnantti Erkki Setälä.
14. 12.00 Historiakierros talvisodan Kuhmon taistelupaikoilla linja-autoilla sekä tutustuminen Kuhmon Talvisotamuseoon. Lähtö Kuhmo-talon pysäkiltä. Divisioonan perinneyhdistyksen Nuoriso- ja perinnepäivät Kuhmossa
Tapahtuman teemana: "Nuorille jokainen päivä on liikuntapäivä"
erinteiden vaalimista varten maakunnissa toimivat alaosastot järjestävät 14. Divisioonan veteraanit marssivat pitkänä rivistönä ryhdikkäänä ohimarssissa Kirkkotiellä. Kunniakäynti ja seppeleenlasku sankarihaudoilla. Näiden päivien tärkeänä kohderyhmänä on nuoriso. Divisioonan veteraanit yhdessä
muiden ikätoveriensa kanssa ovat tehneet kotiseuduillaan ja -maakunnassaan yhteiskunnan kehittämisessä ja jälleenrakentamisessa. Rajasisarten kanttiini avoinna yleisölle. 10.00 Jumalanpalvelus Kuhmon ev.lut
Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta. Jokainen nuori, jonka fysiikka tai psyyke ei kestä palveluksen rasituksia on tappio Suomen puolustukselle ja samalla myös selvä riski arkielämän jaksamiselle siviilissäkään. Yhä useampi nuori ei myöskään kykene astumaan varusmieheksi ilman erityistä fyysistä valmentautumista.. Kuhmon kohdalla tuo rajalinja palautettiin rauhanteossa taas ennalleen ja rajavartijat ovat saaneet pysyvät asemapaikat vartioitavakseen. Tässä lienee meillä jotakin opittavaa. Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää. Toivomme, että te jaksatte tulla kanssamme syksyllä Kuhmoon, meille nuoremmille on etuoikeus juhlia kanssanne. Näillä sanoilla tervetuloa myös juhlaviikonlopun hengellisen sanoman ja viestin äärelle. Näin Kuhmossa oli talvisodan jälkeen jälleen noin kymmenen vuoden kirkoton aika, kunnes molempiin taajamiin vihittiin kirkot käyttöön 1950. Teeman tarkoituksena on havahduttaa nuoria, heidän vanhempiaan ja kouluja huomaamaan hyvän kunnon merkitys nuorisolle ja toki meille kaikille, veteraaneille myös. kirveskansan kirkon. Heille oli hankittu kauttakulkulupa ja kaikille halukkaille heidän jälkeensä. Huonokuntoinen ei jaksa koulussa eikä työelämässä. Älkää sammuttako Henkeä. Te jaksoitte aikanaan olosuhteissa, joita on syvässä rauhan tilassa vaikea edes kuvitella. Itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonaan ja varjelkoon koko olemuksenne, teidän henkenne, sielunne ja ruumiinne, niin että olette nuhteettomat Herramme Jeesuksen Kristuksen tullessa. Liikunnan ilo lähtee nuoren sisältä yhdessä tekemisen, yrittämisen ja ennen kaikkea onnistumisen kautta. Tässä on onnistuttu loistavasti. Kuhmossa tavataan! Puheenjohtaja Kenraalimajuri Sakari Honkamaa
Viimeisten rajojen vartijat!
Sotien aikana muuttuvien rajalinjojen valvonta oli erilaista kuin tänään, passeja ei miehiltä kyselty, tunnussanoja sitäkin useammin. Olette tehneet sen, josta monet ovat haaveilleet: nuoriso- ja perinnetyön yhdistämisen. Vaikeina aikoina tärkeintä ei ollutkaan kirkkorakennus vaan sisäinen hartauden harjoittamisen muoto. Jatkosodan aikana Ihmiset kokoontuivat väliaikaisessa rukoushuoneessa tai pirteissä. Tässäkin tarvitsemme veteraanien apua ja esimerkkiä. Tien suunnassa... Kuhmolaiset ovat järjestäneet kymmeniä erilaisia urheilutapahtumia kaiken ikäisille koululaisille kuluneena vuonna. Div. Tällöin elettiin kahdeksan vuotta ilman kirkkoa, kunnes Lentiiran alueen miehet rakensivat salaa oman ns. 89: 16). Mikään ei tunnu paremmalta kuin yhdessäolo kaverien kanssa ilman pelkoa voittamisesta tai häviämisestä. Hän asetti suuren enkelin vartioimaan paratiisin elämän puulle vievää tietä (1 Moos 3: 24), ettei kukaan vaan pääsisi huomaamattaan ikuisen elämän puun lähteelle. Yhtä lailla jatkosodan rintamalla elettiin hartauselämää luonnon ja majapaikkojen keskellä. Ihminen kestää ihmeitä, jos on tahtoa. Rukoilkaa lakkaamatta. Perinnepäivien ohjelman henkinen sisältö tuomassa tuota Jumalan pysyvää temppeliä ihmisten sydämiin. Teen kunniaa Teille sotiemme veteraanit ja lotat, jotka pelastitte isänmaamme miehitykseltä. Kunnia tästä kuuluu aktiivisille paikallisosastoille Ylä-Savossa, Pielisen-Karjalassa sekä Kainuussa. Samalla huolehditaan, että syrjäytyneiden nuorten määrä pysyy mahdollisimman pienenä ja jopa vähenee. Tuo tie paratiisiin ja elämän puulle on ollut suljettu aina siihen päivään asti kun kuoleman puulta ristinpuulta kaksi miestä lähti kohden tuota rajatarkastusta Vapahtaja itse ja ristin ryöväri. Vastuuta yhdessä tekemisestä ei ole palloteltu ja jokaiselle on löytynyt halutessaan tehtäviä. 2
|
KORVEN KAIKU
2012
PÄÄKIRJOITUS
Nuorelle jokainen päivä on liikuntapäivä
14. Suomen puolustus perustuu puolustusvoimauudistuksen jälkeenkin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin. Yhdistyksen yhtenä perustajajäsenenä kiitän kaikkia jäseniä ja yhteistoimintaosapuolia saamastani tuesta on ollut etuoikeus työskennellä kanssanne. Eversti Jukka Valkeajärvi
gin aktiivista panosta koulujen rehtorien ja opettajien kanssa. Nuorten kunto huolettaa kuitenkin eniten. Toimintavuosi antaa hyvän mallin ja tavoitteen Sotkamolle, joka vastaa tulevan nuoriso- ja perinnevuoden järjestämisestä ensi vuonna.
Puheenjohtajan tervehdys
Huonokuntoisimmat varusmiehet joutuvat myös keskeyttämään palveluksen huolestuttavan usein. Tapahtuman teemana on tänä vuonna: "Nuorille jokainen päivä on liikuntapäivä". Luomiskertomuksen loppuvaiheessa Jumala asetti Raamatun kertomusten ensimmäisen rajatarkistuspisteen. Elämän puulla ja paratiisissa ei ole enää erillistä temppeliä vaan Jumala itse ja Jumalan lapset muodostavat temppelin. Vuoden ponnistukset huipentuvat syyskuun alussa vietettävään yhteiseen viikonloppuun, jossakin 14. Divisioonan rekrytointialueen kunnassa ja osanottajia on ollut aina todella runsaasti. Veteraanien ja aikaisempien sukupolvien työtä on muisteltu kirjoituskilpailuissa ja yhteisissä tilaisuuksissa. "Iloitkaa aina. Vuonna 1804 Kuhmoniemen kirkko oli poltettu ja uuden rakentaminen oli riitojen ja kiistojen sävyttämää. Vuosi sitten olimme Lieksassa ja tänä vuonna kokoonnumme Kuhmoon 7.-9. Divisioonan perinneyhdistyksessä jatkuu tänäkin vuonna nuorisoteema, joka painottui liikuntaharrastuksen kannustamiseen. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen ja pitää lupauksensa." 1 Tess 5: 16-24 Timo Suutari Kirkkoherra, Kuhmon seurakunta
Nuoriso- ja perinnepäivistä on muodostunut perinneyhdistyksemme toiminnassa keskeinen vuosittainen tapahtuma. Päävastuun vuoden tapahtumista on kantanut Perinneyhdistyksen paikallisosasto puheenjohtajansa Heikki Pitäjämäen johdolla. Olette yhdistyksemme johtotähtiä nyt ja tulevaisuudessa. Tartutaan rohkeasti asioihin eikä pallotella vastuukysymyksiä nuorten kannustamisesta ja yhdessä tekemisestä "jollekin muulle". Div. Toivotan kaikille lukijoille hyvää syksyä. Kuhmolaiset ovat onnistuneet perinneyhdistyksen, koulujen ja eri toimijoiden välisessä yhteistoiminnassa tavalla, joka ansaitsee tunnustuksen meiltä kaikilta. Jätin perinneyhdistyksen varapuheenjohtajan tehtävät levollisin mielin keväällä ja siirryin yhdistyksen aktiivijäseneksi. Olkoon 14. Kirveskansan kirkko Lentiirassa poltettiin talvisodan viimeisenä päivänä ja Kuhmon kirkko joutui talvisodassa kymmeneksi vuodeksi rauniotilaan palopommin osuman jäljiltä. Eli tehdään asioita yhdessä nuorten ehdoilla. Kiittäkää kaikesta. On tärkeää, että nuoret kykenevät suorittamaan varusmiespalveluksen mahdollisimman runsaslukuisesti. Juhlasunnuntain Raamatun teksti "Autuas se kansa, joka tuntee juhlariemun, ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeudessa, Herra" (Ps. Keskustan kirkko nousi paikalleen 1814. Yhdessä tekemisen ilo on näkynyt silmissä.
Tämä ei olisi mahdollista ilman Kuhmon kaupun-
Perinneyhdistys on erinomaisessa kunnossa ja hyvällä tiellä, josta osoituksena on muun muassa saatu Tammenlehvän perinneliiton tunnustuspalkinto. Pysykää erossa kaikesta pahasta. Me aikuiset voimme vaikuttaa joko osallistumalla kansalaisjärjestöjen toimintaan tai viettämällä enemmän aikaa lastemme kanssa yhdessä liikkuen ja ulkoillen. syyskuuta. Yhdistyksemme toimintaperiaatteen mukaisesti tarkoituksena on siirtää veteraanien perintöä nuorisolle, joten yhteistoiminta koulujen ja nuorten kanssa on toimintamme ydin. Kaikkien nuorten ei tarvitse olla kilpaurheilijoita ja aktiivisia joukkuelajien harrastajia. Kun 14. Jatkosodan rajalinja liikkui miesten mukana pitkin Vienan-Karjalaa Rukajärvelle asti. Parhaiten menestyneitä on palkittu perinneyhdistyksen stipendein. perinneyhdistyksen nuoriso- ja perinnepäivillä kokoonnutaan Kuhmon pitäjään on huomionarvoista, että tällä alueella on seurakuntaelämän suhteen ollut kaksi ajanjaksoa, jolloin pitäjässä on toimittu ilman kirkkorakennusta
Yhdistys on ottanut vastuulleen rajajoukkojen ja -veteraanien perinteiden vaalimisen. Toivotan Korven Kaiun lukijoille hyvää kesää ja syksyä Juho Kusti Paasikiven sanoin "Kansalla, joka ei tunne historiaansa, ei ole tulevaisuutta". Uudistuksella myös varmistetaan yleisen asevelvollisuuden toimivuus asevelvollisuus on mahtava voimavara ja erittäin kustannustehokaskin. Puolustusvoimauudistus on välttämätöntä toteuttaa ja uudistuksen tavoitteena on turvata, että puolustusvoimat kykenee täyttämään tehtävänsä ja ylläpitämään Suomen sotilaallisen puolustuskyvyn myös jatkossa. Voimattomuuden tunne voi vallata mielen, jos kokemus antaa tunteen, ettei oman tai kotiseudun tai oman kotimaan tapahtumiin voi vaikuttaa. Pyrkimyksenä on, että uudistuksen jälkeen puolustusvoimat on moderni, suorituskykyinen ja valmis perustehtäväänsä - olemaan kyvykäs pahimman varalle. Puolustusvoimien toiminta jatkuu maan kaikissa osissa toimintojen uudelleenjärjestelystä huolimatta. Kuhmossa uskotaan puurakentamiseen ja luontomatkailuun ja tulevaisuuteen. Tulette näkemään toimintamme lisääntyvän alueella tulevina vuosina. Paikallisjoukkojen rooli ja kyky kasvavat. Tämän lisäksi vapaaehtoisille ja sitoutuneille avainreserviläisille avataan entistä enemmän ja vaativampia tehtäviä kaikissa uusissa paikallisjoukkotyypeissä - taisteluyksiköissä, koulutusyksiköissä, logistiikassa sekä esikunnissa. 50 vuodessa prikaati on juurtunut syvälle kainuulaiseen sielunmaisemaan. Rukajärven suunnan veteraanien perinnettä kannetaan kunnialla myös tulevaisuudessa. Niiden ytimessä ovat nykyiset vapaaehtoisista koulutetut maakuntakomppaniat. Saksan suurin hirsihotelli on Kuhmosta kotoisin, Hämeenlinnan Poltinaholla rakennetaan kuhmolaisia puutaloja, samaten pian Helsingin Honkasuolla ja Rauman Papinpellolla. Kainuun rajavartioston sodan ajan joukoilla on erittäin vaativia erikoisjoukko-, tiedustelu- ja sissitehtäviä. Rajajoukkojen perinteiden vaaliminen on viimeistään nyt siirretty nuoremman sukupolven vastuulle. Olemme ylpeitä asiasta, pärjäämisestä. Kainuun prikaatin komentaja Eversti Jukka Sonninen
Nuorilla vastuu myös perinteestä
Hyvät Korven Kaiku -lehden lukijat Rajaturvallisuudesta Kainuussa vastuussa olevana komentajana minulla on ilo välittää rajakaupunki Kuhmossa järjestettäviin nuoriso- ja perinnepäiviin Rajavartiolaitoksen tervehdys. Neljästoista divisioona on päättänyt liittää nuorison perinteitä kunnioittavaan toimintaansa. Jatkossakin puolustustamme kehitetään alueellisen puolustuksen pohjalta koko maata puolustetaan. Kansaa, joka haluaa itse puolustaa itseään, ei voi voittaa. Divisioonan Perinneyhdistystä päivien järjestelyistä. Eila Valtanen Kuhmon kaupunki. Prikaati on tässä mielessä 14. Puolustusvoimien tehtävät säilyvät muutoksessa ennallaan. Saamme olla kiitollisia siitä, että rauha on vallinnut kotimaassamme ja rajaseudulla Kuhmossa pian 70 vuotta. 010 229 1510, fax 220 865 Aapo p. 0500 200 382
rauta.laatikainen@pp.inet.fi
Urheilu Rauta Kodinkone
www.mantsinrautasport.fi
Tervetuloa Kuhmoon
Historia myllertää pienen ihmisen elämää. Kuhmo on reilun 9 300 asukkaan iso pitäjä, korpikaupunki, joka arvioitiin viime talven Valtionvarainministeriön kriteeristötyössä ainoaksi Suomen kunnaksi, jonka rajoihin VM ei tahtonut puuttua. Puolustusvoimat luottaa reserviläisiinsä. 14. Hyvät lukijat, viime sotien rajajoukkojen perinteiden vaaliminen on järjestetty uudelleen perustamalla Raja- ja merivartiojoukkojen perinneyhdistys. Divisioonan perinneyhdistys on valinnut perinnevuoden teemaksi "Nuorelle jokainen päivä on liikuntapäivä." Teema on rajavartioston näkökulmasta tärkeä. Parhaiten voi vaikuttaa, kun tuntee historian, tietää, miten tämän päivän arkeen on tultu. Sen ylläpitäminen edellyttää aikuisiällä jatkuvaa aktiivisuutta. Divisioonan kunniakkaita sotilasperinteitä. Näissä tehtävissä ei selviä ilman hyvää fyysistä kuntoa. On mielekästä ja helppoa toimia alueella, jossa kansalaisten tuki maanpuolustukselle on luja. Meille on pikkuhiljaa kasvanut sukupolvia, joita sotien koettelemukset eivät ole satuttaneet. Juhlimme tänä vuonna varuskunnan 50-vuotista taivalta Kainuussa. Näin on varmistettu perinteen säilyminen elävänä huolimatta veteraanisukupolven voimien ehtymisestä. Puolustusvoimauudistuksella kehitetään rakenteitamme ja toimintatapojamme. Jos nuoret, tulevat aikuiset, ovat perillä oman maamme historiasta, he ymmärtävät rauhallisten olojen ja vakauden syvän merkityksen ja haluavat asenteillaan ja työllään rakentaa rauhaa, suvaitsevaisuutta ja hyvää tulevaisuutta. Rajajoukoissa ei ole sijaa ylipainoisille tai huonokuntoisille taistelijoille. Kainuun prikaatin toiminta-alue tulee laajenemaan merkittävästi. Luottamuksella on katetta. Samalla esimerkiksi Rajajääkäripataljoona 8:n perinnetoimikunta on lakkauttanut itse itsensä. Olette lämpimästi tervetulleita Kuhmoon. On hienoa, että perinneyhdistyksen työllä tuetaan nuorison liikuntaharrastusta. Kunnon perusta rakennetaan lapsena ja nuorena. Kainuussa rajaveteraanien perinteiden vaalimisen on ottanut vastuulleen perinneyhdistyksen jäsenjärjestönä oleva Kainuun Rajavartioston Kilta. 2012
KORVEN KAIKU
|
3
Puolustus pitää koko maassa
Kainuun prikaati vaalii 14. Viime vuosina kävi ilmeiseksi, että puolustusvoimien käyttöön annetut voimavarat eivät riitä nykyisenkokoisten puolustusvoimien ylläpitoon ja juuri siksi päätettiin käynnistää puolustusvoimauudistus. Uusittavan paikallispuolustusjärjestelmän paikallisjoukoilla valmistaudutaan erityisesti puolustamaan koko maan alueella. Se on mitä arvostettavin teko. Kainuun rajavartioston puolesta toivotan Teidät tervetulleeksi rajaseudulle vaalimaan veteraanien perintöä ja osallistumaan 14. Divisioonan nuoriso- ja perinnepäivien tapahtumiin! Kainuun rajavartioston komentaja Eversti Ismo Kurki
www.storaensometsa.fi
MANTSIN RAUTA-SPORT
LAATIKAINEN
88900 Ilomantsi, puh. Kuhmon kaupunki kiittää 14. Divisioonan perinteiden jatkaja. Uudistuksen jälkeen Kainuun prikaati tulee näyttäytymään Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella keskeisenä tukea ja turvaa tuottavana toimijana
Yhdessä he lopulta pääsivät koululle. Hän oli uinut 250 metriä, joka oli hänen uusin ennätyksensä. Hän pyyhki pölyä ja imuroi. Nuori voi esimerkiksi toimia erilaisissa talkoissa, jotka tukevat seurojen toimintaa. Jokaisena päivänä kun pystyy pitämään kunnostaan ja terveydestään huolta Oli maanantaiaamu ja
Leena oli syömässä aamupalaa. Sen jälkeen hän tanssi pikkusiskonsa kanssa tanssimatolla. Hän laittoi mummin koiralle talutushihnan ja lähti mummin mukana kävelemään kirkolle päin. Hänen päiväänsä sisältyy todella suuri määrä fyysisesti raskasta liikuntaa 13-vuotiaalle hänen niukkaan ravintoonsa nähden. Kun opiskelijakämpästä loppuu syötävä, voi noutaa ruoat kaupasta auton sijasta apostolinkyydillä. Edellä kirjoitetun tekstin pohjalta onkin mielestäni vaikea löytää perusteluita lauseille, joita joskus kuuluu nuorten keskuudesta, kuten: "Liikunta on tylsää" tai "Liikunta on liian totista". Lauantaina Leena auttoi äitiään siivoamisessa. Täällä kotimaassamme on siihen erinomaiset mahdollisuudet. Sitten hän luki iltarukouksen ja painoi päänsä tyynyyn. Täällä Suomessa nuoret liikkuvat vapaaehtoisesti mukavien harrastusten parissa valittuaan mieluisensa monipuolisesta valikoimasta. Normaalipäiväni koostuu pitkistä kävelymatkoista perheeni hyväksi. Palkintojenjakoon osallistui myös kuhmolainen veteraani Jaakko Huotari yhdessä Heikki Pitäjämäen ja Lauri Tiiliharjun kanssa. Tällä tavalla nuori voi siis lisätä liikkumisen mahdollisuuksia, ei pelkästään nuorilla vaan myös muilla. Koulumatka oli kolme kilometriä pitkä suuntaansa. Näin liikunnallinen tietämys etenee sukupolvelta toiselle ja sanoma liikunnan mukavuudesta leviää yhä laajemmalle. Mielestäni monet tämän tyyppisistä tapahtumista ovat paljon mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin vaikkapa television monet viihdeohjelmat. Valitsee hississä seisoskelun sijaan portaat, ja tekee lumityöt traktorin sijasta perinteisellä lumikola/lapiotekniikalla. puutteesta. Matkalla hän huomasi tien reunassa ystävänsä, jonka pyörästä oli ketjut irti. Illalla Leena lähti äitinsä kanssa potkureilla kauppaan. Kotona Leena auttoi isäänsä kolaamaan pihan. "Heräsin aamulla äitini kiljuntaan. Saattaa pienemmät sisareni kouluun, ja joskus ehdin pelata erilaisia pelejä muiden ikäisteni kanssa. Urheilun yhteydessä kun on usein mukana se tietty kihelmöivä jännitys. Tiistaiaamuna Leena laittoi sukset pakettiin, otti potkurin ja lähti potkuroimaan kohti koulua. Selkääni, jalkojani ja käsivarsiani poltteli kovasti niiden hehkuessa tulipunaiEri medioissa puhutaan paljon liikunnan tärkeydestä, varsinkin nuorilla ihmisillä. Hän on vakavasti alipainoinen. Henkilö, jonka mieleen on ryhmätyöskentely, joukkuelajit ovat oivallinen valinta. Vaihtoehtoja löytyy lukemattomia, kori- ja pesäpallosta aina salibandyyn ja käsipalloon asti. En näe mitään tarvetta valittaa elämästäni. saadaan liikuntapaikka- tai välinetilannetta paremmaksi. Leena piti hiihdosta ja hän hiihti sina. Tämän takia onkin oleellista, että nuoret muistavat liikkua. Sunnuntai-iltana Leena pakkasi koululaukkunsa valmiiksi ja kävi pesemässä hampaansa. Sunnuntaina Leena pyöräili mumminsa luokse. Siellä hän söi kalakeittoa. Työkseni kerään muovia ympäristöstä auttaakseni perhettäni. Perjantaina Leena käveli kouluun. Koulupäivä oli lyhyt, vain neljä tuntia. Lukuisat urheiluseurat tarvitsevat osaavia ja kannustavia ohjaajia. Keskiviikkona pakkanen oli noussut lähemmäksi -20 pakkasastetta, mutta Leena pyöräili kouluun. 4
|
KORVEN KAIKU
2012
Nuorelle jokainen päivä on liikuntapäivä
Maailma on täynnä nuoria, jotka liikkuvat päivittäin. Onneksi he edes auttavat perhettäni, ajattelin. Pelkkään kävelemiseen uhrautuu monia tunteja. Ylipaino lisääntyy kaikenaikaa, mikä altistaa lukuisille sairauksille. Aurinko oli nousemassa ja päivästä näyttäisi tulevan jopa kuumempi kuin eilen. Koripallo ei ollut Leenan lempipeli, mutta hän pelasi silti innokkaana. Se oli ahven, mutta se oli niin pieni, että ukki päästi sen takaisin järveen. Liikunta pitkälti mahdollistaa nuorten aktiivisen elämänrytmin yhdessä muiden asioiden, kuten levon ja ravinnon kanssa. Hän katsoi ulos ikkunasta ja päätti mennä kävellen kouluun. Illalla Leena haastoi isoveljensä Wii-otteluun. Iltapäivällä Leena leikki pikku-
siskonsa ja -veljensä kanssa ulkona. Iltapäivällä Leena meni ukkinsa luokse. Hieman myöhässä tosin, mutta he kerkesivät tunnille. Todella tärkeä asia mielestäni onkin kyseessä. Heille on annettu suuri vastuu mutta samalla myös ilo opastaa yhä lisää uusia harrastajia liikunnan parissa. Emma Koistinen 6C Kontion koulu. Kauppareissu oli Leenasta hauska, sillä kotimatka oli ollut yhtä alamäkeä. Vaikkapa HIFKJokerit-pelin katsomista jäähallilla, MyPa - TPS-matsin seuraamista viheriön laidalla tai juniorihiihtokisojen katsomista televisiosta. Sitten hän pelasi jalkapalloa pikkuveljensä kanssa, kunnes heitä rupesi väsyttämään pallon potkiminen. He tekivät hyppyrimäen ja laskivat liukureilla siitä. Ilpo Vilén 11A Lukio, Piilolan koulu
miltei asiaa ajattelematta. Sitten hän rupesi pyykkejä kuivaamaan. Sen jälkeen hän pakkasi uimakamppeet laukkuun ja lähti kävelemään uimahallille. Asiathan ovat mielipiteitä, kuten myös "Nuorelle jokainen päivä on liikuntapäivä". Omissa oloissaan viihtyvälle esimerkiksi lenkkipolku ja hiihto voivat olla oivallinen valinta. Aamupalaa ei ollut tänäänkään tarjolla, ymmärsin että minun on käveltävä tänäänkin monia kilometrejä hyväntekeväisyysjärjestön toimipisteelle. Torstaiaamuna Leena otti pyörän ja lähti pyöräilemään kouluun. Tärkeää on myös tajuta se, että liikkumisen ei ole pakko olla hampaat irvessä juoksemista tai muuta äärirajoilla menemistä. Tarina kertoo vietnamilaisesta varhaisnuoresta nimeltä Sofia. Sen jälkeen Leena teki isoveljensä kanssa päivällisen. Leena teki
pelissä yhden korin, jonka avulla Leenan joukkue voitti. Liikuntatunnilla oli taas koripalloa. Leena puki ulkovaatteet päälleen ja lähti kävelemään kohti koulua. Myöhemmin, kun Leena ja hänen ukkinsa olivat palanneet järveltä, Leena teki halkoja kotona isänsä kanssa. Vielä yksi liikunnan ulottuvuus on sen sivusta seuraaminen. Jumalanpalveluksen päätyttyä Leena käveli mummin kanssa takaisin mummolaan. Kuva Antero Komulainen
sessa maassa sille hyvät puitteet. Keitto oli tehty Leenan kalastamista kaloista ja Leenasta se oli tosi hyvää. Leena käveli nopeasti kotiin koulun loputtua. Mummi meni kirkkoon ja Leena sillä aikaa kävi kävelylenkillä koiran kanssa. Myös muuta tekemistä on olemassa, jos liikuntakulttuuria on kiinnostus tukea. Koulu- tai muut matkat voi hoitaa vaikka pyöräilemällä tai hiihtämällä, olosuhteista ja vuodenajasta riippuen. Jo tällaisella, äkkiseltään pieniltä tuntuvilla asioilla voi antaa tukevat peruspilarit hyvään peruskuntoon. Tunnin lopussa Leena ja hänen kaksi kaveriaan päättivät lähteä uimahalliin uimaan. Leena oli useasti käynyt pilkillä ja tiesi, mitä piti tehdä. Viimeisellä tunnilla oli hiihtoa. Näin se on myös liikunnan kohdalla. Pakollista, vapaaehtoista vai liikkumista henkensä edestä. Eri vaihtoehtoja liikkujalle riittää, aina jääkiekosta suunnistukseen. Jos tuntuu siltä, että haluaa liikkua suuremmissa määrin, on Suomen kaltai-
viisi kilometriä. Loppujen lopuksi Leena hävisi veljelleen, mutta se ei haitannut häntä. Hän on 13-vuotias kehittyvä tyttö, joka osallistuu päivittäin perheensä elättämiseen huolehtien sairaasta isoäidistään. Hänen ukkinsa sai pian ensimmäisen
kalan. Liikunnan parissa voi toimia myös muita opastaen. Sara Lehtonen 9C Tuupalan koulu
Kirjoituskilpailussa palkittiin Emma Koistinen, Sara Lehtonen, Saini Kyllönen, Tommi Sarkkinen, Toni Heikkinen, Jami Seilonen, Meri Kyllönen, Taru Moilanen, Pauli Piirainen ja Ilpo Vilén. Leena potkuroi ripeästi kotiin, söi ja teki läksyt. Se on jokaisesta nuoresta aivan itsestään kiinni mitä ajattelee ja tekee. He lähtivät hiihtäen pilkille läheiselle järvelle. Sopiva liikuntamuoto löytyy varmasti jokaiselle, joka liikuntaa haluaa harrastaa. En ole ainoa lapsi maailmassa, jolle liikunta kuuluu elämään huomaamattakin." Samaan aikaan me nuoret täällä Suomessa saatamme valittaa liikuntapaikkojen jne. Kotiin päästyään Leena söi välipalaa ja teki läksyt. Ulkona nimittäin pyrytti lunta, eikä pyörä kulkisi siinä säässä. Leena pysähtyi ja auttoi ystäväänsä laittamaan ketjut paikoilleen. Minun tulee pitää huolta isoäidistäni. Sitten he olivat vielä lumisotaa. Illalla Leena käveli iloisena kotiinpäin. Koulussa hän käy silloin kun ehtii. Heillä meni monta
tuntia pelatessa. He tekivät lumiukon ja laskivat mäkeä. Lumiukolle tuli porkkananenä ja punainen pipo, sillä silinterihattua ei ollut löytynyt. Tämän kuvitteellisen kertomuksen myötä haluan painottaa sitä, kuinka hyvinvoivassa ja turvallisessa maassa me elämme verrattuna esimerkiksi Vietnamiin. Talkoiden avulla kun usein mm. Liikuntatunnilla Leenan luokka oli sisällä ja pelasi koripalloa
Huonoihin muistoihin lukeutuu myös telinevoimistelu vaikeine kieppeineen ja temppuineen. Lentopallo- ja pesäpalloturnaukset sekä hiihtoviestit olivat olevinaan koko luokan yhteisiä ja iloisia tapahtumia, mutta eivät ne aina sitä olleet ainakaan minulle, joka oli kakkosjoukkueen varapelaajan varapelaaja kun kilpailujen lisäksi liikuntatunneilla oli selvä jako hyviin ja huonoihin, lannisti se nuorena ainakin minun liikuntaani. Kaikki eivät halua kilpailla ja vaikuttaa siltä, että se on ainoa vaihtoehto liikuntaan: taistelu verenmaku suussa. Olenhan tänä vuonna hiihtänyt jopa useita kertoja ja täysin vapaaehtoisesti. Nuori saa usein itse päättää miten aikansa kuluttaa ja joskus nämä päätökset saattavat vanhemmalla iällä kaduttaa. Pikaruoka, lisääntynyt ajoneuvojen käyttö ja vähentyneet kävelytiet ovat edistäneet ylipainoisuuden ongelman nopeaa kehittymistä ja lisänneet terveyden kannalta haitallisten elämäntapojen muotoutumista osaksi arkipäivää. Tämän vuoksi on tärkeää, että nuori ymmärtää joka päiväisen liikkumisen merkityksen. Mielestäni koulujen liikuntatuntien tulisikin tukea tätä etsintätyötä enemmän monipuolistamalla tunteja, sillä monia oppilaita liikunnan tuntien ainaiset sählypelit vierastuttavat liikunnasta, kun niiden pitäisi päinvastoin opettaa pitämään liikunnasta. Yläasteen uudet tuulet ja liikuntatunnit saivat minutkin innostumaan urheilusta. Näin ei kuitenkaan ole, sillä jokaiselle löytyy varmasti oma laji joka miellyttää, löytäminen voi vain olla joskus vaikeaa. Esimerkiksi liikkumisen on todettu edistävän hyvää ryhtiä, vähentävän osteoporoosin vaaraa ja pitävän liikakilot kurissa. Seitsemännen luokan juoksutestit motivoivat minut lenkkipoluille raikkaaseen ulkoilmaan ja sillä tiellä ollaan edelleen. Koska nuorelle jokainen päivä on liikuntapäivä, ei nuori voi menettää mitään mieltä virkistävällä lenkillä. Taru Moilanen Lukio, Piilolan koulu
|
5
Tutkitusti USA:ssa joka kolmas väestöstä on ylipainoinen. Sen lisäksi että huomaa hampaiden pinnoitteen kärsineen, voi tajuta selkävaivojen olevan kivuliaita ja Buranan ahkerassa käytössä. Vaikka ilot liikunnasta koostuvat toisinaan pienistä asioista kuten kauniissa ilmassa kävelystä, voivat ne huonona päivänä tuntua suurilta. Meri Kyllönen Lukio Piilolan koulu
K-Plussa-verkosto 2/2012. Näin ei ollut ennen. Vaikka suurin osa pojista vastustaisi ajatusta joogasta sählyn sijaan, voisi se jotain toista innostaa esimerkiksi uuteen harrastukseen. Jos tätä parin päivän peliputkea venyttää vuosien mittaiseksi, ovat vaikutukset selkeämmin havaittavissa. Ei vain sen vuoksi, että siitä saisi itselleen hyvän ja reippaan mielen, vaan myös siksi, että pidemmälle tarkasteltuna nuori on turvannut omaa tulevaisuuttaan. Teknologia helpottaa huomattavasti arjen raskaaksi koettuja tehtäviä, joten tarpeeksi painavaa syytä käyttää entisiä "kivikautisia" tapoja ei ole. Vaikka liikuntaharrastukset ja niiden määrä ovatkin vaihdelleet vuosien varrella olen itse vakiintunut siihen koulukuntaan, joka liikkuu silloin kun huvittaa. Paikasta toiseen pyöräily, rullaluistelu sekä ratsastus saivat minut toisinaan ylös sohvalta, vaikken suostunutkaan enää lähtemään ukin kanssa hiihtämään vapaaehtoisesti, koska koulussa oli pakko hiihtää ja kovaa. Vaikka oma innostukseni liikuntaan aktiivisina kausina naurattaa muita, toivoisin myös muiden löytävän sen ilon urheilusta jota itse siitä saan. Pienenä leikityt ratsastusleikit siskon kanssa olivat joskus hyvinkin vauhdikkaita ja kestivät pitkään, ainakin niin kauan kuin leikki pysyi mielenkiintoisena. 2012
KORVEN KAIKU
julkisella kulkuneuvolla tai omalla mopolla, jolloin sukset ovat saaneet jäädä nurkkaan keräämään pölyä. On kieltämättä helpompaa käyttää mopoa koulumatkojen kulkemiseen verrattuna polkupyörään, ja paljolti viihdyttävämpää pelata tietokonepelejä kuin pilkkoa halkoja, mutta kaikki tämä kehitys asettaa vaakakupille erään toisen seikan, joka helposti unohtuu television espanjalaista saippuasarjaa katsoessa: oma terveys. Sen lisäksi, että on hidastanut maailman nykyistä kehitystä kohti epäterveellisiä elämäntapoja, on nuori myös antanut itselleen enemmän hyviä eväitä tulevaisuuteen, mieltä lämmittäviä muistoja vanhuuteen, sekä myös pakinoimisen aihetta lapsenlapsille. Etuja liikkumisesta löytyy enemmän haittoihin verrattuna ja vaikutus usein näkyy ulkoisesti, sekä tuntuu sisäisesti. Urheiluharrastukset toivat sopivaa vaihtelua opiskeluiden ja kavereiden täyteiseen elämään ja saivat endorfiinin virtaamaan tuoden hyvää oloa raskaastakin liikunnasta. Vaikken ala-asteella olisi voinut sanoa jokaisen päi-
Monet nuoret haluavat kehittää liikuntataitojaan.
väni olleen liikuntapäivä, voin sen ehkä jo tänä päivänä sanoa, ainakin kausittain, kiitos yläasteajan. Huolimatta lapsuuden, sekä nykyhetken positiivisista liikuntakokemuksista, on minunkin liikuntainnostukseni kokenut kolauksen pahamaineisella ala-asteella, jossa kaikesta täytyi kilpailla. Myöskin hiihtotunnit olivat yhtä tuskaa rauhalliseen hiihtelyyn tottuneelle. Mikäli isoisän sanoihin on uskominen, vielä 50 vuotta sitten karhut kaadettiin käsin ja kouluun hiihdettiin jokaisena talvisena pakkaspäivänä hiki hatussa ja posket kuumuudesta punoittaen. Vaikka ala-asteella en pitänyt liikunnasta, harrastin silti hyötyliikuntaa. Nuori on kehityksen kannalta ajateltuna tärkeässä vaiheessa, sillä omilla valinnoilla on merkitystä vielä eläkeiässäkin. Hiljalleen myös muut teollisuusmaat ovat alkaneet siirtyä nopein harppauksin kohti tulevaisuutta, jossa päivittäinen hampurilainen ja lukuisat tietokoneen äärellä kulutetut tunnit ovat muotoutuneet rutiineiksi. Lisätiedot www.plussa.com.
Saat etuja K-Plussa-kortilla yli 3000 ostopaikasta.
K-Plussa on Suomen monipuolisin kanta-asiakasjärjestelmä.
Kaikki mitä tarvitset. Kuitenkin teknologian kehityttyä nykyiseen muottiinsa on huomattu helpommaksi tavaksi mennä kouluun joko
Lapsuudessani useat päivistäni olivat liikuntapäiviä huolimatta siitä, etten alaasteikäisenä enkä nuorempana omannut säännöllistä urheiluharrastusta. Onneksi ala-asteajat ovat ohi ja aika alkaa kultaamaan muistot. Vähitellen lenkkeilyn rinnalle nousi tanssi ja jääkiekko, jolloin aloin nauttimaan urheilusta yhä enemmän. Suuret ja pienet onnistumiset saavat minut ja monet nuoret aina uudelleen liikunnan pariin hikoilemaan, mutta toivon että löydän saman ilon urheiluun myös vanhemmalla iällä, joten otsikkoa hieman lainaten toivoisin että elämässäni jokainen päivä olisi liikuntapäivä niin nyt, kuin tulevaisuudessakin. Nämä valinnat eivät rajoitu pelkästään tulevaan ammattiin, vaan myös omaan terveyteen. Tästä onkin seurannut useita pienempiä ja suurempia on - off - kausia liikunnan suhteen, mutta se sopii minulle, jonka suurin liikuntamotivaatio on sen tuoma hyvä olo eivätkä niinkään sen tuomat välilliset vaikutukset, kuten litteä vatsa, vahvat kädet tai voitto kisoissa, vaikka varmasti mukavia ovat nekin. Tämän vuoksi nuoren täytyisi oma-aloitteisesti tarttua härkää sarvista ja vetää vaihtelun vuoksi lenkkitossut jalkoihin perinteisten nykymuodissa olevien kenkien sijaan. Jo ennestään kärsinyttä liikuntainnostusta veivät pois entisestään ne liikuntatunnit, jolloin luokkatoverit valitsivat joukkueet ja olin viimeisten joukkueeseen valittujen joukossa. Monet nuoret eivät varmasti harrasta liikuntaa, koska he eivät tiedä sen mukavuudesta. Jos toistuvasti viettää päivänsä mieluiten neljän seinän sisällä, nautiskelee tasaisin välein energiajuomaa ja tarkkailee tietokoneen näyttöä silmät kiiluen, voi jälkeenpäin kärsiä päänsärystä ja kärttyisästä olemuksesta ainakin aluksi
Edellisen kerran olin sairaana kaksi viikkoa sitten. Muut ovat jo kymmenen metrin päässä, kunnes saan pukattua itseni vauhtiin. Illalla Petri menee jalkapalloharjoituksiin. Luokkalaiseni kävelevät siellä sukset ja monot käsissään. Lähden kouluun paljon reippaammalla asenteella, mitä ennen. Hyvä, ajattelen että lähden kolmelta kilometrin päässä olevaan mäkeen. Loppupäivän
Petri lepää kotonaan. Olen valmistautunut siihen erittäin hyvin ja mieleni on erittäin onnellinen. Kävelen automaattisesti lähikaupan karkkihyllylle. Lopulta vastaan: Kyllä. Liikuntaa voi harrastaa tosi monella tavalla esimerkiksi talvella voi hiihtää ja kesällä uida. Neljältä. Mietin päässäni vaihtoehtoja ja sitä sormien osoittelua ja nimittelyä. Mutta minulla ei ole kuntoa sellaiseen. Huokaisen ja painan pausenappulaa. Päässäni pyörivät tämän päivän tapahtumat ja aamulla olen tehnyt päätökseni. Pääsin sukkulaviestiin ja pitkänmatkan viestijoukkueeseen! Olen todella iloinen. Matti kysyy. Petrillä on seuraavana päivänä tärkeä jalkapallopeli. Monilaji-kisaan on enää muutama päivä. Eikö se ole sama ottaa viimevuotinen joukkue. Näen joka yö unta siitä, kuinka juoksen pitkänmatkan ankkuriosuudella. Torstaina Petri käy isänsä kanssa kiertämässä kävellen viisi kilometriä pitkän lenkin. Taas. Pakkaan tavarani ja pyöräilen uimahallille. Kävelen korttelin ympäri ja olen sen jälkeen aivan hikinen. Petri liikkuu joka viikko ja joka päivä vähintään puoli tuntia. Siellä Petri juoksee juoksumatolla, polkee kuntopyörällä ja tekee erilaisia venytysliikkeitä. Makaan sängylläni ja katselen televisiota. Iltapäivällä Petri käy kuntosalilla. Olen ruvennut käymään uimassa säännöllisesti. Minulla menee matkaan melkein tunti, sillä joudun istahtamaan aina välillä penkkaan
Rastiseikkailu Kontion koululla.
kotiin. Minulla on haave. Äiti houkuttelee minua jumppaan, mutten ole vielä innostunut asiasta. Mutta tänä vuonna haluan olla joukkueessa. Patjani liikku hyvin ja olen ensimmäisenä maalissa. Petri otti oman pallon mukaansa, että hän voi harjoitella pallon käsittelyä ja hyökkäystä. Tiia lähettää meidät, mutten pääse liikkeelle. Olen päättänyt, että liikun joka päivä vähintään kaksi tuntia. Keskiviikkona Petrillä on koulussa liikuntaa. Saan lopulta neljältä unen päästä kiinni, mutten ilahdu, kun herätyskelloni soi puoli kuudelta. Pääsen lopulta mäen päälle ja kerkeän juuri ja juuri kisaan mukaan. Vedän äkkiä verhot ikkunan eteen ja otan muutaman askeleen taaksepäin. Kukaan ei näe minua enää entisenä itsenäni, vaan uutena Joseiina Kaikusena. Haluan olla keväällä järjestettävässä Monilaji-kisassa paremmalla sijoituksella, mitä viimeinen sija on. Olen tulossa. Harmikseni kuitenkin huomaan, etten mahdu siihen enää ja melkein purskahdan itkuun. Koulun jälkeen Petri ja hänen kaverinsa lähtevät kävellen urheilukentälle, jossa he juoksevat, hyppäävät korkeutta ja pituutta. Minä voin jäädä tuomariksi tänne alhaalle. Muutaman päivän päästä olen taas sairaana. Tommi Sarkkinen 6C Kontion koulu
Pallo sai keväällä kyytiä Kontion koulun pesäpalloturnauksessa, kun viidesluokkalaiset tarttuivat mailaan.. Hyppelen siellä kolme tuntia, kunnes jalkani ovat aivan kipeät. Tässä on hyvä esimerkki nuorten väsymyksestä ja laiskuudesta. Myöhemmin Petri läh-
tee liikuntasalille pelaamaan kavereiden kanssa sählyä. Pääasia on se, että olen päässyt muiden luokkalaisteni joukkoon takaisin. Petrin joukkue voitti pelin 2-1. En taipuisi lattiaa kohden yhtä hyvin, mitä muut. Saini Kyllönen Kontion koulu, 6B
Liikuntatuokio Lentuan koulun pihalla.
Liikunta on hyväksi nuorille ja miksei vanhoillekin. Meidän pitäisi varmaan alkaa harjoitella Monilajikisaan, jos aiomme voittaa
luokkaosuuden, opettaja sanoo ennen liikuntatuntia. Kun pitäis mennä liikkumaan niin sohva vetää puoleensa makaamaan. Kloorin haju tuoksuu ulos saakka ja vedän syvään henkeä. Sen jälkeen he kävelevät ripeästi kotiin. Katson elokuvaa, jonka olen nähnyt jo kymmenen kertaa, ainakin. Jos aikoo pitää itsensä kunnossa, pitää liikkua ja syödä hyvin ja myöskin nukkua hyvin. Sanna kysyy. Toni Heikkinen Lentuan koulu
Petri on 12-vuotias, terve ja älykäs poika. Koulun jälkeen hän lähtee kavereidensa kanssa uimaan. Kuitenkin olen venytellyt iltaisin ja olen notkistunut huimasti kahdessa kuukaudessa. Myös lenkkini ovat pidentyneet ja jaksan juosta lenkki lenkiltä pidemmän matkan. Minua hymyilyttää väkisinkin, kun huomaan, että jokapäiväinen liikunta on auttanut. Arvatkaa, kenet näin eilen lenkillä. Koulupäivä tuntuu pitkältä, sillä odotan iltapäivän lenkkiä. Kukaan ei tiedä, miltä minusta tuntuu. En osaa luistella edes viittä potkua kaatumatta, enkä jaksa hiihtää edes kolmeakymmentä metriä, enkä jaksa kävellä kouluun. Maanantaisin Petri aloittaa aamun menemällä pyörällä kouluun, niin kuin normaalisti arkipäivisin. Harjoituksissa Petri ja joukkue harjoittelevat pallon hallintaa ja pelaavat keskenään. Perjantaina Petrillä on koulussa pesäpalloa. Liikunta on kuin pieni kukko, jolla on nokassa väsymyksen munalukko. Seuraavan päivän matematiikan tunnin alussa muut lähtevänsä koulun jälkeen laskemaan mäkeä. Otsassa tuntuu pistävää kipua. Matti kysyy luokassa. Paikoillenne, valmiit HEP! Lähettäjä huutaa. Olen muuttunut lihavasta hoikaksi, enkä tältä tasolta palaa enää koskaan alaspäin. Ei, koska on voinut sattua muutoksia juoksukunnon kanssa, opettaja vastaa ja hymyilee varovasti minulle. Ostan ison karkkipussin ja syön siitä muutaman makeisen, ennenkuin sisälläni soivat kellot. Ja jos janottaa, paras jano juoma on vesi, eikä kannata napsia herkkuja vähän väliä, vaan kannattaa pitää karkkipäivä. Lopulta, kun kisapäivä koittaa, olen erittäin rentoutunut. Nuorelle jokainen päivä on liikuntapäivä, koska melkein joka päivä koulussa on liikuntaa ja välitunneilla yleensä monet ovat koko ajan liikkeessä. Koulun jälkeen saan ajatuksen. Sen jälkeen hän käy kotona syömässä ja menee jalkapalloharjoituksiin. Lyllerrän keittiöön ja otan jääkaapista lasillisen limpparia ja palaan takaisin huoneeseeni. Seuraavina viikkoina Petri liikkuu saman verran, mutta ehkä eri tavoilla. Hengitykseni rohisee kamalasti. En saa yöllä unta. Joukkue harjoittelee peliä ja taktiikoita.
Petri pelaa hyökkääjänä tulevassa pelissä. Olen sen jälkeen aivan hikinen. 6
|
levähtämään. Pukeudun ja laitan musiikkisoittimeni päälle. Otamme viestijoukkueeseen karsintakilpailut tänään. Siellä on paljon erilaisia polkuja ja esineitä kaatuneista puista. Ei karkkia, ei! Heitän pussin roskikseen ja hölkkään
KORVEN KAIKU
2012
Istun huoneessani television ääressä. Petri viettää aikaa talvisin jääkiekon ja kesäisin jalkapallon parissa. Olen ollut viisi vuotta jatkuvasti viimeinen, enkä ole päässyt mihinkään viestijoukkueeseen. Lähden heidän mukaansa pyöräretkille ja patikoimaan. Liikuntatunnin lopussa he jakavat joukkueet ja pelaavat keskenään. On lauantaiaamu ja Petri kiiruhtaa jalkapallokentälle. He huomaavat minut ja huutavat: Kukas se siellä on. Viikon kuluttua liikuntahimoni lopahtaa. liikuntatunnilla oppilaat juoksevat hiekkakentän ympäri ja pelaavat jalkapalloa. Siellä hän tekee erilaisia lihasliikkeitä. Minulle on kaiken kaikkiaan aivan sama, olenko viimeinen vai toiseksi viimeinen. Haluaisin olla muiden mukana kaikissa riennoissa. Lihaskunto tuntuu vatsassani ja selässäni lenkin jälkeen. Sain kuulla hetki sitten kaksi maailman parasta asiaa. Entäpä jos lähtisinkin uimaan. Ajatellaanpa vaikka hyvin vanhoja ja halvaantuneita, he eivät voi liikkua hyvin paljoa yleensä. Siellä Petri tutkii ympäristöä ja kasveja. sinä. Mahdun taas tavallisten ihmisten vaatteisiin ja olen paljon laihempi. Spurttaan sukkulaviestin ensimmäiselle osuudelle ja kohti uutta ja terveellistä elämää. Pelaajat ja Petri menevät pelipaikalleen. Seuraavana päivänä, eli sunnuntaina Petri käy vanhempiensa kanssa retkellä metsässä. Koulun jälkeen etsin pulkkaani lähes tunnin. En halua olla jatkuvasti sairas ja masentunut. Minut laitetaan aloittamaan ja en ole viimeinen. Käyn uimahallissa joka maanantai ja keskiviikko. Mieleltäni olen kuitenkin iloinen. Siellä on hyviä vinkkejä liikkumiseen ja hyvinvointiin. On klo 12.00 ja jalkapallopeli alkaa. Muut mumisevat vastaukseksi jotain minuun liittyvää. Juoksen kovaa kotiini. Onneksi isosiskoni löytää minulle patjan, joka kuulemma liukuu hyvin. Katson heitä hetken ja käännyn selaamaan uskonnonkirjaani. Luokka harjoittelee pallon heittämistä ja kiinni ottamista. Seuraavana maanantaina keksin lähteä metsään juoksemaan. Mieleni on nykyisin paljon iloisempi ja rennompi. Mutta nuorilla on yleensä paljon menoa ja hommia, missä liikutaan paljon. Siellä hän venyttelee itsensä pelikuntoon ja juoksee kenttää ympäri. Tuomari viheltää pilliin ja peli alkaa. Tiistaina Petrillä ei ole jalkapalloharjoituksia, mutta hän käy vanhempiensa kanssa kuntosalilla. Nuorten pitäisi syödä hyvin ja liikkua ulkona noin 2 tuntia päivässä. Kaikki voivat liikkua Valion järjestämään "Milk energy " (Maito on energiaa) kampanjaan. Haluan muuttua. Elokuva loppuu ja kurkistan huoneeni ikkunasta ulos. Tuntuu, kuin joku hakkaisi minua puukolla päähän. Haluaisin lisäksi olla muiden mukana kaikissa riennoissa: diskossa, hiihtoretkillä ja mäenlaskussa. Olisin siellä varmasti nuorin ja surkein. Otetaan kisa! Tiia huutaa. Kaikki muuthan ovat tulossa paitsi... Liikuntatunnilla olemme erilaisia viestejä
Vihollisuuksien alettua 30. joulukuuta Jyrkänkoskelle. Puron varressa oli vanha sotilasteltta, jossa pyöri veteraanien haastatteluvideo. JR 25 teki hyökkäyksen 8. päivänä suomalaisten Joukkueen vahvuinen osasto JR 25:n kolmannen pataljoonan 9:stä komppaniasta taisteli Hotakan maastossa pari kilometriä Jyrkänkoskelta Nurmekseen päin. Ojan varrella oli penkki, jolla oli ruosteisia kypäröitä ja repaleisia patruunalaatikoita täytettyinä kiväärin hylsyillä. joulukuuta Rastille ja vielä 14. Joulukuun 16. Kuhmon kaupunki tuli toimintaan mukaan ja entisöi 1995 tukikohdan asemia. Satapäinen juhlayleisö siirtyi seuraamaan Kainuun tykistörykmentin perinteistä toiminta- ja kalustonäytöstä. Tämän kesän näyttelyyn tutustui noin 3 100 matkailijaa 13 eri maasta 242 paikkakunnalta. joulukuuta. joulukuuta Nurmeksen suunnalta kahdella pataljoonalla Nurmes-Lieksa ja Lieksa-Saunajärvi tienhaaroihin sekä yhdellä pataljoonalla Hotakasta Saunajärventielle Klemetin talon kohdalla. Osa rakentajista majoittui Särkijärven taloihin mm. Meikäläiset saivat ensimmäiset panssarintorjuntatykit toimintaan 19. ErP 14:sta taistelijat pystyttivät sodan jälkeen kesällä 1960 Jyrkänkoskelle muistopaaden. Tänä vuonna eversti Asko Muhonen Kainuun Prikaatilta piti juhlapuheen. Heinäseiväs oli lyöty maahan ja siinä paperilappukartta, josta tikulla osoitettiin ja kerrottiin Kuhmon taisteluista. Ryssä pääsi 4 kilometriä ennen Jyrkänkoskea Rastinmäen puolustuslinjasta läpi 11. Heikki Pitäjämäki. joulukuuta epäonnistui ja Särkijärvellä käydyssä taistelussa vihollinen lyötiin verissäpäin takaisin Rastille. Suomalaiset saivat 7.12. marraskuuta konekiväärit tulivat tukikohtaan itsenäisyyspäivää vasten yöllä. Everstiluutnantti Wuokko keskeytti hyökkäyksen joukkojensa huoltovaikeuksien vuoksi saman päivän iltana. Perinteinen heinäkuun kolmen viikon näyttely avataan juhlalla. Soita 040 8396 350 tai lue netistä: www.metsakartano.com
Retkien kohteena jo 30 vuotta k k h
Kainuun Sotaorvot tutustumassa Jyrkänkosken tukikohtaan Matti Halosen opastuksella.
Jyrkänkoski on elävä ja kiinnostava ulkomuseo
Jyrkänkosken tukikohta rakennettiin Kuhmon kirkonkylältä 12 kilometriä Nurmekseen päin Salmisen järvien ja metsäsaarekkeiden kannaksille loka marraskuussa 1939 työvelvollisten ja kk-komppanian miesten voimin. Reserviläiset ovat rakentaneet näyttelyalueelle tykin tuliaseman, panssaritallin ja isomman hallin, joka myös toimii näyttelytilana. Talo, joka on rakennettu 1930 on ihmeellisesti säästynyt talvisodan pommituksista. Reserviläiset ovat hankkineet näyttelyyn 12 museotykkiä ja panssarivaunun. Kuhmon kaupunki ja Rajavartiolaitos toivat juhlaan tervehdyksensä ja kirkkoherra Timo Suutari piti kenttähartauden. Vihollinen työnsi suomalaiset Jyrkänkoskelle panssareittensa tukemana. Reserviläisten opastamina on Jyrkänkoskella yli 100 000 matkailijaa saanut tutustua Suomen lähihistoriaan,Talvisodan Kuhmon suunnan taisteluihin. Mattilan riiheen. joulukuuta lähinnä panssareittensa turvin. Alueella on rakenteilla korsukämppä, joka kertoo sotilaiden asumisesta sodan 1941-44 kenttävartioissa. Sodan ensimmäisen viikon aikana viivytystaistelusta oli vastannut Kuhmossa lokakuussa koottu kapteeni Matti Muroleen johtama pataljoona ErP14 vahvuudeltaan 1 400 miestä vastassaan vihollisen 54 .divisioonan 13 500 sotilasta. Alueen kehittämisen on mahdollistanut kaiken muotoinen talkootyö ja Metsähallituksen apu ja myötämielisyys lähihistorian esille tuomiseksi. Jyrkänkoskella on esillä myös jalkaväkiaseita, valokuvia, taistelukenttien materiaalia, viestikalustoa ja mm. Vihollisen aktiivisuus Jyrkänkosken suuntaan laantui. Kuhmon reserviläisjärjestöt toimivat tukikohdassa ensimmäisen kerran heinäkuussa 1990 esitellen matkailijoille Kuhmon suunnan taisteluja. Tukikohdan päätorjuntasuunta oli tien mukaisesti. Divisioonan perinneyhdistyksen tiedotuslehti 21.8.2012
Päätoimittaja: Jukka Valkeajärvi Toimitussihteeri: Martti Huusko Ilmoitusmyynti: Media-ammattilainen Adspace Oy, Matti Räsänen, Siilinjärvi, 050 581 0016 Taitto: Kuhmolainen Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy Kajaani
Kesäretkelle Metsäkartanolle! Viivy päivä tai vaikka viikko. Reserviläiset olivat ensimmäisenä kesänään Jyrkänkoskella 18 päivää tämä oli Jyrkänkosken ulkomuseon alku! Reserviläiset ovat nyt toimineet tukikohdassa 23 kesänä. 2012
KORVEN KAIKU
|
7
Retkikohde Metsäkartano!
KORVEN KAIKU
14. vahvistukseksi Oulussa kootun jalkaväkirykmentti 25, josta yksi pataljoona matkasi Sotkamosta autoilla Hotakkaan. päivänä Jyrkänkosken silta räjäytettiin ja vihollisen panssarien tukema hyökkäys epäonnistui. Alueella on myös museoaitta, joka on toiminut evakosta palanneiden majoituspaikkana ja keskustasta siirretty Torikatu 16, joka on ollut kolmen perheen kotina. Taisteluja esitellään kartoilta. Sen hyökkäys pysäytettiin Jyrkänkoskelle. Suomalaisten yllättävä hyökkäys aiheutti tappioita vihollisen kolonnille. ja 13. Kuhmon Reserviläiset rakensivat paljolti talkoilla ja lahjapuista 1993 yhdistyksen Korpilinna-majan. katuneiden suomalaisten sotilaiden tiedosto. museotykkien hankkimisen ulkomuseoalueen näyttelyyn. Venäläisten saarrostushyökkäys 20. Suomalaiset tekivät Jyrkänkoskelta vastahyökkäyksiä 12. Avajaisissa musisoivat sotilassoittokunnan varusmiessoittajat, Kuhmon Puhallinorkesteri ja Kuhmon mieslaulajat lauloivat. Suomalaiset tuhosivat piiskatykillään ensimmäisen panssarin puron taakse 19. Reserviläiset solmivat hyvän yhteistyön Kainuun Prikaatin kanssa, joka on mahdollistanut mm
Kun keväällä 1940 tehtiin päätös itärajan puolustuksen järjestelyistä ja linnoittamisesta, yhtenä perusajatuksista oli sitoa siviili linnoitusjoukot armeijakuntien alueisiin. Korpivaruskunnan komentaja everstiluutnantti Susitaival toteaa kirjassaan Korpivaruskunta, varuskunnan nousseen ripeästi ja hajonneen vielä ripeämmin.
Paloniemi päämajan kaukopartioitten tukikohtana. Paikallinen väestö palasi vähitellen talvisodassa tuhoutuneille asuinsijoilleen, joissa kaikki asumiseen ja elämiseen liittyvä oli aloitettava alusta. Tärkeimmät rakennukset saatiin valmiiksi ennen pakkasten tuloa. Jokaiseen asuntoon kuului ulko-wc sekä halkoliiteri, jossa asuntojen lämmittämiseen tarvittavat pilkkeet säilytettiin. Oli rakennettava pataljoonalle varuskunta, rakennettava linnoitteita, oli oltava valmiudessa rajajoukkojen selustassa samalla huolehtien joukkojen koulutuksesta. Suurella vaivalla ja ahkeruudella rakennetut asuntoparakit sekä muut huoltoon liittyvät rakennukset purettiin ja siirrettiin uuteen käyttöön Rukajärven suunnalle. Kylän asukkaat sodan jälkeisistä vuosista, aina viisikymmentäluvun loppuun saakka, olivat rajavartiolaitoksen Jämäkseen sijoitettua henkilökuntaa, alipäällystöä ja miehistöä. Mielessä ja ajatuksissa kuitenkin hauras rauha, jonka turvaamiseksi käynnistettiin mittavat linnoitustyöt ja varustelutoimet koko Suomen itäiselle rajalle. Talvisodan jälkeen palattiin rauhan aikaan, rakentamaan sodan raunioille. Perustetun pataljoonan toimesta rakennettiin "Korpivaruskunta" Ontojärven Palo- ja Salmenniemeen sekä suoritettiin mittavat linnoittamistyöt Kuhmon itärajalle johtavien teitten suunnilla yhdessä työpiirin rakentajien kanssa. Maahan tunkeutuneen vihollisen hyökkäys torjuttiin ja sen joukot saateltiin vanhan rajan taakse. 8
|
KORVEN KAIKU
2012
Paloniemen korpivaruskunta
Kolmekymmentäluvun viimeisinä vuosina maailman rauha järkkyi, alkoi toinen maailmansota. Rajavartiolaitoksen asuntotarve Paloniemessä päättyi vuosina 1959 1960 kun Jämäksen kasarmialueelle valmistui rivitalokiinteistöt Kihoniemeen. Tästä syys tä myös Ontojärven itärannalla Paloniemessä alkoi tapahtua. Päämajan kaukopartiotoiminta jakautui neljään osastoon kukin omilla toimialueillaan. Paloniemi rajamiesten asuinalueeksi. Töiden suorittamista varten siirrettiin kirkonkylässä ja Tulijärvellä majailleet pataljoonan osat lähelle Paloniemen rakentamiskohteita. Ne siirrettiin sodan sytyttyä rintamakäyttöön.
Salmenniemeen ja Paloniemeen rakennettavat upseerien ja kanta-aliupseerien rakennukset annettiin yksityisen urakoitsijan rakennettaviksi. Kylään kuului myöskin hevostalli ja kaksi saunaa. Alueen rauhoituttua ja varustelutöitten päätyttyä koko pataljoona oli määrä sijoittaa varuskunnan alueelle.
Päätös varuskunnan rakentamisesta. Asuntojen lämmönlähteenä olivat pönttöuunit ja puuhellat. Rajavartiolaitos piti hyvää huolta henkilökunnastaan. Muut miehistön asumiseen sekä pataljoonan huoltoon liittyvät rakennukset rakensi pataljoona omin voimin, pääasiassa parakeista, joita tuotiin Sotkamosta autokuljetuksena. Vihollisen suurhyökkäyksen käynnistyessä Kannaksella kesäkuussa 1944 osasto Vehniäinen siirrettiin Viipuriin ja Rautjärvelle. Muutama perhe ehti muuttaa ja asuakin vähän aikaa ennen kuin uusi sota, jatkosota, alkoi ja vei miehet rintamille. Maa-alue oli pääosin valtion maata, osa Salmen tilaa joka oli tarkoitus myöhemmin pakkolunastaa osaksi varuskunta-aluetta. Raappana oli päättänyt rakennuspaikaksi noin 100 hehtaarin maa-alueen Paloniemestä ja viereisestä Salmenniemestä. Toisena jatkosodan kesänä rakennettu korpivaruskunta oli varsin autio ja tyhjä. prikaatin toinen pataljoona, jota komentamaan Susitaival määrättiin. Pataljoonan komentaja, tilanteen nähtyään, määräsi omalla vastuullaan osan pataljoonan linnoittajista auttamaan palaajia ensim-
mäisten asumusten rakentamisessa.
Samanaikaisesti siviili urakoitsijaksi valittu rakennusliike Tolppanen rakensi neljä kahden perheen upseeritaloa Salmenniemelle ja kahdeksan paritaloa Paloniemeen kanta-aliupseeriperheiden asunnoiksi. suurta ikäluokkaa, jokaiseen perheeseen kuului 25 lasta. Loput rakennukset valmistuivat myöhemmin keväällä 1941. Ennen varsinaisen rakentamisen aloittamista rakennettiin alueelle tieverkosto sekä puhelinyhteys Jämäkseen, rajavartioston keskukseen. Paloniemen aliupseerikylän kahdeksan paritaloa peruskorjattiin ajanmukaisiksi perheasunnoiksi kahdeksalletoista raja-
miesperheelle. Pataljoonasta muodostettiin Jalkaväkirykmentti 31:n ensimmäinen pataljoona, joka ylitti valtakunnanrajan Saunajärven Rajakankaalta 4.7.1941 kapteeni Kokkilan komentamana, suuntana Rukajärvi. Rukajärven suunnalla, Muujärvellä, toiminut osasto Marttinan pääosat keskittivät toimintansa jatkosodan viimeisiksi vuosiksi Kuhmon kirkonkylän läheisyyteen Jämäkseen rajavartioston tiloihin. Tärkeimmät varuskunnan omana työnä pystytetyt rakennukset olivat: - keskuslämmitteinen esikuntaparakki - pataljoonan miehistön majoitusparakit - tukijoukkueiden majoitus- ja välinevarastoparakit - keskuslämmitteinen viiden auton autovaja - suurin rakennus, pataljoonan varus- ja muonavarasto - puolen pataljoonan keittiö- ja ruokalaparakki - sotilaskoti - sairastupa - viihtyisä upseerikerho - kanta-aliupseerikerho - talli rehuvajoineen - kolme saunaa - tusina vesikaivoja
Rakentamisessa oli kiire, sillä syksy 1940 ja seuraava talvi oli tulossa. Suomi kesti, niin myös Kuhmon rintama Jyrkänkoskella ja Tyrävaarassa. Työmatkakuljetukset aamuin ja illoin Jämäksen kasarmille tehtiin kuorma-autolla, jonka lavalle oli rakennettu puurakenteinen henkilökuljetuskoppi. Prikaatin komentaja
Ensimmäiseksi alue tutkittiin, jonka jälkeen laadittiin asemakaava ja rakentamissuunnitelma. Sodasta palanneet rajamiehet kasvattivat omalta osaltaan ns. Itäisen Suomen rajapitäjät joutuivat Talvisodan taistelutantereiksi, Kuhmo mukaan lukien. Aluksi oli tyytyminen telttamajoitukseen ja myöhemmin kiinteitten rakennusten valmistuttua siirryttiin vahvemman katon alle.
Paloniemessä monet välirauhan aikana rakennetuista taloista on korjattu seurakunnan leiriläisten käyttöön.
Varusmiehet majoittuivat korpivaruskunnassa tällaisiin parakkeihin. Alue kuului kenraalimajuri Raappanan komentamaan 10 prikaatiin, jonka pataljoonat sijoittuivat, ensimmäinen Lieksaan, toinen Kuhmoon ja kolmas Nurmekseen. Vain esikuntakomppania ja muutama muuttamaan ehtinyt perhe oli jäljellä. Ja taas jatkosodan aikana valtavan suurta voimalaa rahdattiin, nyt uudeksi paikaksi tuli Rukajärvi. Martti Huusko. Edellä mainitusta johtuen osasto Vehniäisen pääosat siirrettiin Paloniemeen ja Salmenniemelle. Valaisinongelman ratkaisemiseksi ostettiin Rovaniemeltä kiinteä voimaasema, höyrylokomobiili, jota ei kuitenkaan ehditty asentaa käyttökuntoiseksi ennen jatkosotaa. Rakentamisen aika. Myöhemmin jatkosodan aikana yksiköistä muodostettiin Erillispataljoona 4, tunnettu päämajan alainen joukkoosasto. Osasto Vehniäinen Karjalan kannaksella, osasto Kuismanen Laatokan kannaksella, osasto Marttina Rukajärvi - Kiestinki alueella ja Osasto Paatsalo Lapissa. Edessä oli suuri urakka. Kuhmon pataljoonan komentajaksi määrättiin talvisodassa Suomussalmella ryhmä Sutta komentanut everstiluutnantti Paavo Susitaival, joka ennen Kuhmoon tuloaan, heti talvisodan päätyttyä, kävi vielä Nurmeksessa ja Lieksassa JR 43 komentajana. Upseerija kanta-aliupseerirakennuksia lukuun ottamatta alkanut jatkosota vesitti pataljoonan varuskuntaaikeet. Asunnot valmistuivat keväällä 1941. Rakennustöihin osallistui myöskin nuorempi sotaa kokematon ikäluokka joka ahkeruudellaan näytti mihin pystyi. Pohjois-Karjalan alueelle sijoitetun IV armeijakunnan alueella toimi kaksi linnoitustyöpiiriä, 460 ja 420 siten, että jälkimmäisen toiminta-alueena oli Kuhmo, Lieksa ja Nurmes. Partio-osastojen koulutus, huolto ja osin partioitten kuljetusten ilmakuljetukset suoritettiin Paloniemestä käsin. Eteläisessä niemessä sijainnut savusauna paloi viisikymmenluvun puolessa välissä.Tilalle rakennettiin uusi sauna, joka myöhemmin sai korkonimen "miljoonasauna". Kylän huolto- ja korjaustoimista vastasi kylän vanhin ja tehtävään määrätty "saunamajuri". Syksyllä 1943 toimintaolosuhteet Karjalan kannaksella kävivät sen verran ahtaiksi, että kaukopartioitten siirtyminen vihollisen alueelle kävi mahdottomaksi. Pataljoonasta linnoitustöihin määrätty osa rakensi puolustusasemat Kiekinkosken ja Saunajärven suunnalle sekä valmisti majoitus- ja huoltotilat työmaitten henkilöstölle. Peruskorjauksen yhteydessä kylä sähköistettiin. Valaisimina käytettiin öljylamppuja ja myrskylyhtyjä, jotka öljypulan takia myöhemmin vaihdettiin karpiidilampuiksi. Saman aikaisesti Kuhmon rintamalla taistelleesta JR 65 muodostettiin 10. Pataljoonan miehistö oli kotoisin Kajaanin itäja kaakkoispuolisilta alueilta ja taisivat rakentamiseen liittyvät kirves- ja lapiohommat. Joukkojen mentyä jatkosotaan kasarmialue oli oudon hiljainen
Kainuun Prikaatin jääkäripataljoona suoritti lähimaastossa taistelunäytöksen. Kainuun Sotilassoittokunta ja Kuhmon mieslaulajat juhlistivat tapahtumaa. Patsaan paljastuspuheessa pankinjohtaja O. Viimeksi Kilpelänkankaan juhla järjestettiin viikonloppuna 8. 9. Varsinainen patsaan paljastustilaisuus Kilpelänkankaalla oli mieleen jäävä isänmaallinen juhla, jonka muisto jäi lämmittävänä mukana olleiden mieliin. Vieraita opastamassa museotyöntekijä Kalevi Tolonen.
KODINKONE KÄRKI KY
Kenraali Sakari Honkamaa otti Kilpelänkankaalla vastaan ohimarssin yhdessä veteraanien kanssa. Kuvassa myös Oiva Komulainen ja Martti Piirainen.. Näyttelyn esineistöön sisältyy muun muassa aseita, pommeja ja kunniamerkkejä. elokuuta 2009. kintäpuoli. Veteraaniveljet laskemassa seppelettä Kilpelänkankaan taisteluiden muistomerkillä elokuussa 2009. elokuuta 1958. Olkoon tämä paikka aina vapaa!" Mukana olleiden Kuhmon taistelijoiden toivomuksesta järjestettiin ohimarssi muistomerkin luona vastaanottajina talvisodan aikana Kuhmossa palvelleet upseerit, jotka olivat tilaisuudessa. Museo ei suinkaan keskity vain taisteluiden kuvaamiseen, vaan se valottaa myös siviilien elämää Kuhmossa tuona aikana. Talvikaudella museo on avoinna ma pe 9 15 (ei arkipyhinä); muulloin avoinna sopimuksen mukaan.
Jarno Hiltunen
Oman esittelynsä saa myös sodan aikainen lää-
Kilpelänkankaan muistomerkin paljastamisesta kulunut 54 vuotta
Unohtumaton juhlatilaisuus. Erityisesti miehet ovat olleet kiinnostuneita neuvostoliittolaisesta tykinvetäjästä. Kuhmon taistelujen päämuistomerkille oli kokoontunut lämpimänä sunnuntaipäivänä reilu viidensadan hengen juhlayleisö, joukossa kymmenkunta Kuhmon taistelijaa. Honkamaa keskustelemassa Ville Tikkasen kanssa. Muun muassa kirkonkylän tapahtumat ja evakuointi saavat oman käsittelynsä. Niihin voi tutustua Talvisotamuseossa Kuhmon Kalevalakylässä. Kuronen Forssasta selvitteli Kilpelänkankaan ja lähitienoon taisteluiden kulkua talvisodan loppuvaiheitten katkerina päivinä ja toivoi, että patsas tällä paikalla jäisi pysyväksi muistomerkiksi velvollisuudentunnosta, joka kesti kuolemaan saakka. Myös sotasaalisvitriini on mielenkiintoinen, Tolonen sanoo. 2012
KORVEN KAIKU
|
9
Ankaran ajan muistoja näyttävästi esillä Kuhmon Talvisotamuseossa
Kuhmossa käytiin tärkeitä taisteluja talvisodan aikana. Heikki Pitäjämäki
Myös ulkomaalaisia käy tutustumassa Kuhmon talvisotamuseoon ja samalla Kuhmon historiaan. Juhla Kilpelänkankaalla päättyi perinteiseen ohimarssiin. Kun patsaan julkisivua peittänyt vaate oli poistettu, puhuja osoitti sanansa Kuhmon kunnalle: "Me täällä taistelleet jätämme tämän muistomerkin teidän vaalittavaksenne. Kauppaneuvos Ville Tikkanen käytti veteraanien puheenvuoron. Niinä päivinä oli haavoittuminen tai kaatuminen onni. Mies tiesi, ettei voi antaa enempää ja tunsi vapautuvansa vastuusta, tapahtuipa sen jälkeen mitä hyvänsä. Varsinkin, jos ottaa valokuvaluettelon mukaan. Valokuvista on kerrottu paljon, ja ne avaavat Kuhmon suunnan tapahtumia. Talvisotamuseon opas Kalevi Tolonen uskoo, että näyttelystä saa hyvän kokonaiskuvan talvisodasta Kuhmon näkökulmasta. Kuhmossa on vaalittu veteraanien perintöä järjestämällä Talvisodan Kuhmon taistelujen muistojuhlia muistomerkin maastossa. Näin kertoi Kainuun Sanomat tiistaina 12. Noin 2 000 henkeä talvisodan rintamamiehiä, heidän omaisiaan ja kaatuneiden omaisia oli kokoontunut viikon vaihteessa Kuhmossa, missä kaksipäiväisillä juhlilla paljastettiin talvisodan muistomerkki Kilpelänkankaan taistelujen näyttämöllä. Siinä on esillä muun muassa neuvostoliittolaisia seteleitä, tupakkamassi ja miekka.
Talvisotamuseossa käy vuodessa 4 000 5 000 vierasta. Kenraali Sakari Honkamaa piti juhlapuheen
Sitten hyökkäsi venäläisten jalkaväki hyökkäysvaunujen tukemana väsyneitä suomalaisia vastaan. Meidät majoitettiin venäläisten kasarmeihin. Jaakko muisteli, että noin viidentoista vuoden jälkeen haavoittumisesta sai ensimmäisen kerran vaivoihinsa ilmaista hoitoa. Vasemmasta hihasta juoksi veri virtanaan. Konekivääriltä oli tielle noin 50 metriä. Parin kuukauden kuluttua lähti Jaakko tyttölyseolta papereihin oli merkitty kuntoluokaksi A yksi. Syksyllä tultiin takaisin Ääniselle. tiin pyörillä 10 kilometriä sääliä ei tunnettu puolin eikä toisin. JP 4 ja JP 5 menivät Kivennavalle. Hän sitoi kätensä vuosia mukanaan kuljettamallaan sidepakkauksen siteillä. Suomalaisten selustaan murtautui 28 tankkia 14 palasi takaisin venäläinen jalkaväki oli tuhoutunut.
Laguksen miehet Ryssät oli vallannut asemat. Oltiin menossa Taliin ja Ihantalaan tekemään vastaiskua. Siellä meitä kesä koulutettiin. päivä piti lähteä Liminkaan. Sukset jätettiin kankaalle ja kävelemällä mentiin Karhumäkeen. Kuolemajärvellä mentiin auttamaan eestiläistä pataljoonaa. Tykin ammus räjähti lähellä Jaakkoa. Jaakko muisteli, että hyvälaatuisella näädän nahalla tienasi kuukauden palkan. Jaakko joutui vielä Lapin sotaan saksalaisia vastaan. Pyörillä mentiin Ylä-Sommelle Koivistoon päin. Jaakko oli 1980-luvulla useita kertoja kuntoutuksessa Oulussa ja kerran Kajaanissa. Soseessa hiihdettiin etelään. Jaakon hautautuessa tykin ammuksen räjähdyksessä maan alle häneltä katkesi kylkiluita. Limingassa kaksi viikkoa ja sitten Raaheen, jossa oltiin kaksi kuukautta. Omia kahinassa haavoittui kaksi
Jaakko Huotari kotonaan tutussa ympäristössä. Kuntoutukseen pääsi anomalla. Ammuksen tekemään montun reunaan Jaakosta oli pari metriä. Ryssät antoivat uudestaan, nyt kuusi tuntia yhtämittaista tykistötulta. Ryssä antoi kolme tuntia yhtämittaista tykistötulta ja 30-40 ryssän konetta pyöri suomalaisten yllä. Suomalaiset vetäytyivät. Laatokasta lähtien oli linjat.
Vastaisku Kanneljärvelle lähdettiin tekemään vastaiskua. Jaakon käsi tutisi ampuessa. Jaakko hoiti vaimoaan neljä vuotta. Jaakko tempaisi kaatuneelta konepistoolin ja ampui kaksi huutaen päälle tulevaa ryssää. Tuomas, vanhin veli, oli haavoittunut talvella 1940 Saunajärvellä. Tultiin valmiisiin asemiin. Lopulta suomalaiset saivat apuvoimia ja ryssä saatiin pysäytettyä. Jaakko oli haavoittunut konepistoolin luodeista vasempaan kyynärvarteen ja kylkeensä. Jaakko sai vaatteet, kiväärin ja 90 patruunaa, ja lisää luvattiin. Mukana oli 11 tankkia. Ryssien kanssa kähinöitiin. Kevättalvella 1942 lähdettiin matkaamaan Ontajärveä myöten. Jaakko lähti juosten kohti sidontapaikkaa. Pölkkykylässä olevasta töpinästä oli kenttävartioon matkaa noin 20 kilometriä. Jaakko muisteli, että hän pääsi ensimmäisen kerran kuntoutukseen tohtori Heikki Niskasen lähetteellä vuonna 1959 Punkaharjulle ja 1960 Mikkeliin. Ryssä hyökkäsi ylivoimalla tankkien ja tykistön tukemana. Sotilaat koittivat suojautua kallion koloihin. Päivä ajettiin yö levättiin toisen päivän iltana päästiin Kuuttilahteen. Suomalaiset yrittivät hyökätä. Siellä oltiin kaksi vuorokautta motissa apua ei saatu. Vuoden päästä Jaakko meni hevosen kanssa savotalle. yritti vaihtaa lipasta aseeseensa, mutta kaatui Jaakkoon päin. Metsät syttyivät tuleen. Ajettiin pyörillä Taliin ja Ihantalaan, jossa tapeltiin 2 viikkoa. Lentokoneet ahdistivat suomalaisia. Ääniseltä siirryttiin talveksi Viipuriin. JP 4:ssa ja JP 5 :ssa oli yhteensä 1 200 miestä. Jaakko kertoo, että Elsinvaaraan raivattiin ampumarata. Autolla matkattiin Luumäelle, josta junalla Hämeenlinnaan tyttölyseolle. Jaakon lisäksi perheessä oli lapsia neljä poikaa ja neljä tyttöä. Pyörillä ajettiin Juustilan kanavalle. Jaakko kävi koulua neljä luokkaa. Miehet huusi: Ei niin tiukkaa mottia oo ryssillä, ettei Laguksen miehet tule läpi! Lähdettiin hyökkäykseen ja murtauduttiin motista. Venäläisten siperialainen 52 miehen partio tuhottiin viimeiseen mieheen. Jaakon tie vei joulukuussa 1941 Lieksan kautta Rukajärvelle JR 52: een. Jaakko on toiminut periaatteella "Veljeä ei jätetä"!
Heikki Pitäjämäki. Metsässä yövyttiin jakoivat useamman päivän muonan. Sidontapaikalle päästyään luutnantti sitoi uudelleen haavoittuneen käden. Ryssät soitti Äänisen aaltoja ja Oolannin sotaa. 10 |
KORVEN KAIKU
2012
Sotainvalidi Jaakko Huotarin tarina
Jaakko Huotari asustaa kotipitäjässään Kuhmossa Pallokujan Pallotuvalla palvelutalossa. Pioneerit teki sillan. Juustilan kanavan silta ei kestänyt 35 tonnin painoista vaunua ja tankki putosi kanavaan 8 sylen syvyyteen. Pyörillä ajeltiin hyökkäysvaunujen kanssa metsissä. Jaakko käveli omin voimin autolle, joka täyttyi hetkessä. Hakattiin noin 200 metriä pitkä linja ja lapioitiin multapenkka. Eino-veli kaatui Rukajärven suunnalla hyökkäysvaiheen aikana syyskesällä 1941 Ontrosenvaarassa. Jääkärit etenivät juosten 4 5 kilometriä, johon asetuttiin Kivennavalle asemiin multamäkeen viljelysten keskelle. heinäkuuta 1944 Talissa. Me oltiin kolmisen kuukautta asemissa ja sitten takaisin Ääniselle. Kalevalan kuntoutuskodin valmistuttua 1991 Jaakko on saanut hoitoa Kuhmossa vuosittain kuukauden kerrallaan. Jaakko muisteli, että hän laittoi anomuksen 1998 ja pääsi vaimonsa kanssa asukkaaksi Pallotuvalle. Venäläinen oli kaivanut asemat ja rakentanut piikkilankaesteet aukeaan kangasmaisemaan. Pappilanniemessä majoituttiin pahvitelttoihin. Keväällä 1944 ryssä hyökkäsi Kannaksella. Pyörillä ajettiin ja vetäydyttiin Kuolemajärvelle. Jaakko pyyti koirien avustamana lintuja, näätiä ja oravia. Vaimo on nyt pysyvästi hoidettavana Kuhmon terveysasemalla. Ryssät tuli joissakin paikoin tunnelia myöten asemiin. Murtautujat pääsivät kahdeksi päiväksi valmiiksi pystytettyihin telttoihin.
Haavoittuminen Jaakko Huotari haavoittui 26. Huudon kanssa hyökättiin ja huutaen tekivät ryssät vastahyökkäyksiä. Hän on ollut tuttu näky myös monissa syksyn kutsunnoissa. Tien vieressä ollut psttykki tuhosi päivän aikana siitä asemasta yksitoista ryssän tankkia. Ryssät huusi heti kovaäänisellä, että Laguksen miehet on tullut. Ryssä avasi konepistoolillaan tulen noin 10 metrin päässä Jaakosta. Asemia ei ollut. Talissa oli louhikkomaisema. Syyskuussa meidät siirrettiin Syvärille. Mielellään Jaakko osallistuu edelleen erilaisiin veteraanien tilaisuuksiin. Niemiskylällä toimi Kuhmon Suojeluskunnan alaosasto. Konekivääri asetettiin asemiin omenapuiden katveeseen. Jaakko hautautui multaan, mutta kaivautui omin voimin mullan alta pois. Meikäläisistä vastaiskun tehneistä selvisi noin 600 miestä. Jaakko lähti 18.11.1944 Kajaanista siviiliin A ykkösenä vaikka mies ei pystynyt kädellään vesisankkoa kantamaan sanoivat, että puolen vuoden päästä on käsi kunnossa.
Niemiskylällä Jaakko Huotari on syntynyt 15.12.1922 Kuhmoniemen Niemiskylän Riihivaaralla. Iso ryssä
Leipä metsästä Kotona Kuhmossa Jaakko hankki leipänsä ensimmäisenä talvena metsästämällä. Kutsunnoista sotatielle Jaakko sai 1941 käskyn kutsuntoihin syyskuun 16. Kolmantena aamuna oli kova usva. Jaakko koulutettiin kk-ampujaksi. Jaakko on kuulunut Sotainvalidien veljesliiton Kuhmon osaston hallitukseen vuodesta 1983 lähtien. Jaakko muisteli, että Saunajärveltä kantoivat patruunoita. Jyväskylässä tarkastava lääkäri sanoi kerran, että jos et sodan jälkeen olisi tehnyt ryskähommia kätesi olisi kuivunut kokonaan. Ajet-
Motissa Me saimme levähtää kaksi yötä. Asemissa ei oltu monta päivää siitä tuli lähtö. Hän heitti aseet metsään. Jaakko ampui kiväärillään samanaikaisesti kaksi kertaa vihollista. ja kaatui kuusi miestä. Jaakko pysähtyi ja halkaisi hihan puukollaan. Karhumäessä noustiin junaan ja matka vei Ääniselle. Ryssät ei halunnut tapella Laguksen miesten kanssa asemat saatiin takaisin. Linja-auto tuli sidontapaikalle. Matti Määttä hääräsi alaosaston vanhimpana. Lähimmissä taloissa olivat siviilit vielä lypsämässä lehmiään. Jaakko ilmoittautui suojeluskuntaan kesällä 1940. Luutnantti sanoi, että vuorokaudessa on tullut Talissa 1 600 haavoittunutta. Asemissa oltiin puoli vuotta. Jaakon onneksi paineaalto löi kivet Jaakosta poispäin. Ensimmäinen rähinä oli tammikuussa 1942. Silloin koottiin Jääkäripataljoona 5:nen. Nykyisin on Jaakon papereihin merkitty 55%:n invaliditeetti. Niemiskylän koulu valmistui vuonna 1929 ja Jaakko oli koulun ensimmäisiä oppilaita. Ääniseltä lähdettiin keväällä 1943 polkupyörillä Kuuttilahteen. Jääkäreitä vastaan juoksi pakokauhuisia suomalaisia sotilaita millä pää millä käsi siteessä
tarkka-ampujakomppania siirrettiin hyökkäysasemiin kukkulan edustalle. Tukikohdan korsut ja pesäkkeet olivat sortuneet ja taisteluhaudat pahoin vaurioituneet. Jonkin ajan kuluttua suomalaiset viskasivat lentolehtisiä aivan etulinjoille. Jalkaväki ampui satoja tuhansia patruunoita.
Raskaat tappiot Vihollinen jätti tukikohtaan 115 kaatunutta. Tykistömme ja kranaatiheittimiemme käyttivät taistelussa yheensä 26 500 ammusta, venäläiset varmasti huomattavasti enemmän. Möyryävänä jylinänä se raivosi tunnin ajan, jolloin erillisten kranaattien räjähtelyä ei saattanut erottaa. Valitan että tätä kaikkea kukaan ei voi vahvistaa. Silloin meidän 9. Melentjev
Palvelemme
Ma pe 9 19 La 9 15 Su 12 14
KUHMON APTEEKKI
Kainuuntie 89, 88900 Kuhmo, puh. tarkka-ampujarykmentti, politrukki sanoi jälkipuheessaan näin: "Se, joka vilkaisee taaksepäin ja jättää asemansa, ammutaan paikan päällä." Nämä sanat hyvin tarttuivat minun mieleeni. Uutena matkakohteena on Äänisen kierros.
Räätälöimme matkoja pienillekin ryhmille, pyydä tarjous. Kaksi isoa hautaa on tällä pienellä kumpareella ja me rupesimme pinoamaan kaatuneita sotilaita ja upseereita erikseen lähellä niitä hautoja. Kello seitsemän 28. Taistelu hiljeni. Meidät vedettiin omiin asemiimme. Siitä, miten vakava taistelu tästä kukkulasta oli, esitän pienen esimerkin. kesäkuuta 1943. Aamulla. Haavoittuneiden määrän arvioiminen on vaikeampaa mutta yleensä heitä on nelinkertainen määrä kaatuneisiin verrattuna. Yllättävä oli myös se, että vihollinen eteni Pallon itäreunaan tukikohdan esteille saakka oman tykistötulensa piirissä jo puolen tunnin kuluttua valmistelun alkamisesta. Esteiden etumaastossa makasi varovasti arvioiden noin 350 venäläistä sotilasta. Suokaa anteeksi tällainen totuudellisuus ja vilpittömyys. Tykkitulituksen jälkeen, toisen päivän taisteluiden tauottua, pieni ryhmä tästä rangaistuspataljoonasta syöksyi vihollisen suuntaan kädet ylös nostettuina. kesäkuuta kello 8 alkoi vihollisen rumputuli Pallon tukikohtaan. Tukikohta oli tärkeä suomalaisille, jotta puolustusasemat Ontajoen itäpuolella voitiin pitää joukkojemme hallussa.
Heikki Pitäjämäki
Vastahyökkäyksiä Suomalaisten vastahyökkäys alkoi 26. Tappioista välittämättä se odotti siinä vuoroaan. Korvia huumaava ja hermoja repivä tykkituli hieroi ja murensi esteet. Pallon tukikohta jäi suomalaisille kuten se oli ollut taistelun alkaessa. Komppanian komentajan täytyi kutsua tykistön isku omien päälle. Tarkoituksena oli leikata antautuneet etulinjasta. Venäjänkielisen tekstin suomentanut V. Kumpareen komea metsä oli pirstoutunut tikuiksi. Niin me hautasimme kaatuneet niihin hautoihin. Tätä noin 700 metriä kertaa 600 metriä suuruista kumparetta venäläiset kutsuivat sen muodon vuoksi päärynäkukkulaksi. Juhannuksen jälkeen 26. Käydystä taistelusta me allekirjoitimme vaitiololupauksen. 2012
KORVEN KAIKU
| 11
Taistelu Päärynäkukkulasta
Opastettuja ryhmämatkoja senioreille
Peru, Machu Picchu ja Titicaca-järvi 4. (08) 655 0001. Enhän minä ole tästä kenellekään puhunut. 16.2.2013. kesäkuuta alkoi vihollisen tunnin kes-
Päärynäkukkula
Kaatuneelta venäläiseltä sotilaalta löydetty kirje kertoo tästä Päärynäkukkulan taistelusta. Paljaalla kukkulalla törröttivät kannot. tävä keskitys palloon. Ota yhteyttä ja pyydä matkaohjelma. Pallo saatiin vallattua takaisin kello 04.00 mennessä 27. Puolen päivän jälkeen alkoi hyökkäyksen voima tyrehtyä ja kello 15.30 vihollisen tulitoimintakin vaikeni ja se ryhtyi vetäytymään pieninä hajanaisina ryhminä. Tästä huolimatta vihollinen useana aaltona eteni hajalle ammutuille tulinjoille. Ehkä me emme kantaneet kaikkia 59 kilometrin kohdalle. Lisäksi saatiin 39 vankia. Tukikohdan neljästä konekivääristä kolme tuli käyttökelvottomaksi osumista tai saatuaan hiekkaa lukkolaitteisiinsa. Minä on osaa sanoa. 28. kesäkuuta. Oma tykistö ja kranaatinheittimet laskivat kiihkeästi sulkutulta, jonka läpi hyökkäävän vihollisen parissa se teki hirveää jälkeä. Tulipesäkkeitä sortui. Tuli levisi aina rykmentin esikuntaan ja II pataljoonan majoitusalueelle asti. Jälkeenpäin kertoivat vangiksi saadut, että tällöin viholliselle koitui omasta tulestaan 80 miehen tappiot. Perinneyhdistyksen kanssa teemme yhteistyössä ryhmämatkoja Karjalan kunnaille. Suomalaisten tappiot olivat: kaatuneita 2 upseeria, 5 aliupseeria ja 30 miestä sekä haavoittuneita 9 upseeria, 25 aliupseeria ja 178 miestä. Kivet, kannot, puun- ja raudanpalaset, hiekka ja sora täyttivät ilman. kesäkuuta 1943 hyökkäyksen aikaan. Lankayhteydet katkesivat heti alussa. Ensi kesänä 2013 jälleen perinteiset sotahistorianmatkat Rukajärvelle ja Uhtualle. Ja vielä yksi pikku seikka tästä rangaistuspataljoonasta, joka hyökkäsi Päärynäkukkulalle. kesäkuuta kello 13.30. Kumpareen omistuksesta käytiin kiivaita taisteluita 26.-28. Aamu oli kaunis, sade lakkasi. (03) 447 7070 info@resviaria.com
Pallon tukikohta taistelun jälkeen. Iltapäivällä alkoivat tykit taas jyrähdellä molemmin puolin rintamalinjaa. Pallon tukikohta sijaitsi Rukajärvellä Ontajoen itäpuolella Sorokkaan menevästä tiestä noin kaksi kilometriä pohjoiseen. Hämeenkatu 5 A, 33100 Tampere Puh. Valitukset etumaastosta vaikenivat. Meidän pataljoonan, 239
Päivän ollessa jo pitkällä vikapartio löysi katkoksen. Hyökkäystä ennen suoritettiin koeyhteys. Suomalaisten käsikranaatit räjähtelivät bunkkeriasemassa ja kuolema naureskeli siellä konepistoolien kuivina sarjoina. Yhdeksäs komppania liittyi mukaan toisesta linjasta vyörytysvaiheessa. Aamupuolella yötä oli taistelualueella syntynyt 10 kilon kasapanoksella täysi hiljaisuus. Vihollinen avasi tulen bunkkeriasemasta ja sen takaisesta rinteestä. Einari Kakko suoritti tiedustelun yöllä vänrikki Pentti Kosken kanssa ottaen mukaan jokaisesta joukkueesta muutaman miehen. Tämän jälkeen joukkue irtautui kohti tietä, jota kuljettiin noin kilomet-
JR 52:n III pataljoona valtaa kukkulan Pataljoona lähti hyökkäykseen 7. Alikersantti kohottautui Seilosen oikealta puolen katsoen sivulleen. Rykmentin komentajan ennakkopäätös hyökkäyksestä pohjoisen suunnasta oli saatava muutetuksi. Vänrikki Paanasen joukkue oli jäänyt tuhoamaan kivikorsuja. Soitto ei mennyt läpi. Saatte patterin tulituen!" kaiset huudot: Apua, apua - lääkintämies tänne!" Sitä tarvittaisiin bunkkereiden lopulliseen puhdistamiseen sekä kukkulan hallussapitoon. Kakko selvitti yksityiskohtaisesti komppanian toiminnan tukikohdasta kukkulan laelle. Sieltä löytyi esteetön suojainen tie kukkulalle. Vihollinen jakautui kahtia osan vetäytyessä bunkkereihin, osan tehdessä vimmattua vastarintaa niiden takamaastossa. 255.8 maaston tiedustelun. Tämän jälkeen Kakko antoi komppanialleen hyökkäyskäskyn. Alhaalla rinteessä oli vihollisen taisteluhautaa. Kukkulan pohjoisrinteen juurella oli lukuisia vahvannäköisiä bunkkereita. Korsussa oli ollut valtava siivo, sillä sinne oli jäänyt arviolta 50 kaatunutta. Tulivalmistelu alkoi. Tiedustelijoiden lähestyessä kukkulaa lännen puolelta suolta, piikkilankaesteen päästä ammotti heitä kohti katetun konekivääriaseman ampuma-aukko. Tiedustelijat vetäytyivät pois. "Valtaatte kukkulan hyökkäämällä pohjoisesta. Etummaisina etenivät JR 31:n joukot, JR 31:n ensimmäinen ja toinen pataljoona. Seilonen etsi katsellaan suojaisen maastokohdan, johon syöksyi pikakiväärinsä kanssa. Toinen mies vasemmalta sai luotisarjan rintaansa, joka paiskasi miehen maahan. Hän lähetti lähettinsä etsimään Kakkoa, mutta ei sieltä enää löytynyt ketään. Tämän
Suomalaisjoukkue ryhmittymässä hyökkäykseen Rukajärven suunnalla. Vihollinen lähestyi Kakon komppaniaa saman aikaisesti sekä pohjoisesta että etelästä. Suuri oli ollut tuonen saalis ja paljon makasi nyt JSP:llä myös haavoittuneitakin. Kosken mukaan Kakon komppaniasta kaatui hyökkäyksessä 40 miestä ja haavoittui liki saman verran. komppania liikkeelle kiertäen oikealta Nimettömän lammen ja vasemmalta Maasjärven rannat. Suunnasta mistä komppanian piti hyökätä maasto oli murrostettu. Komppania meni valmiusasemiin suojaista tietä vihollisen huomaamatta. Kukkulan eteläpuolella kulki tie. Kukkulan laelle päästyään Kakko selosti kapteeni Kokkilalle tilanteen. Kaikkialta kuuluivat tus-
Kukkulalle nousu Kuhmolainen Aarne Seilonen oli mukana hyökkäyksessä. Tämä taistelu nimettiin myöhemmin hyökkäykseksi tappokukkulalle.
Joukot huoltotauolla taistelujen tauottua. Vihollisen konekiväärituli pyyhkäisi puolet miehen kasvoista pois. Kakko selosti tiedustelun tuloksen, mutta Ilomäki ei muuttanut käskyään. Kuva Esko Raassinan kokoelma jälkeen tiedustelu siirtyi etelämmäksi. Tulenavaus paljasti, että heitä odotettiin. ja 8. Koski huomasi eteläpuolella aukealla ennen tietä suojaisan katvealueen. Seilonen makasi murroksen, kaatuneen kuusen suojassa mies molemmilla puolillaan. heinäkuuta klo 12. Hän jatkoi asettaan käytellen ja syöksyen kohti kumparetta. Hän määräsi kersantin johtamaan miehiä ja vyöryttämään taisteluhautaa reilut 150 metriä. Kukkulalta oli matkaa Kolvasjärvelle vielä kuutisen kilometriä. Konekivääri tulitti rinteestä kahtia lohenneen kiven lomasta. Kuva Esko Raassinan kokoelma
Hyökkäys Tappokukkulalle Teltan ulkopuolella odotti Kakkoa luutnantti Kuusela, joka ilmoittautui tulenjohtajaksi. Kakko ilmoittautui pataljoonan komentajan kapteeni Kokkilan kanssa everstiluutnantti Ilomäen teltassa. Kakko pyysi avukseen pikavauhtia komppanian.
Irtaantuminen Aika mateli ja apua ei kuulunut. Koski oli haavoittunut käteensä. Vihollinen sen sijaan miehitti uudelleen muutama tunti sitten menettämänsä bunkkeriaseman. Aamuyöstä joukot palasivat majoituspaikkoihin. Komppaniansa täydellisen tuhon välttämiseksi Kakko antoi irtaantumiskäskyn läntiseen suuntaan. tehtävän suorittaa venäläisten miehittämän kukkulan p. Juuri kun tiedustelijat olivat estelankojen välissä vihollisen konekivääri alkoi ärjyä kidastaan sarjaa. Komppania kohosi rynnäkköön kohti bunkkeriasemaa. Laihialaisen vänrikki Pentti Kosken joukkue oli päässyt kukkulan laelle sen itäpäähän. Aamuyöstä Kakko palasi Kuuselan kanssa tulen tarkistuksesta. Pataljoona oli koottu melkein yksinomaan Pielaveden miehistä.
Heikki Pitäjämäki. Kranaattikeskityksen jälkeen lähtivät 7. Kukkula oli itä-länsi suunnassa liki kilometrin mittainen. Tätä joukkoa seurasi myöskin JR 52 ja tykistöä.
Hyökkäysmaaston tiedustelu Luutnantti Einari Kakko, 31:n 2:n komppanian päällikkö sai 4.7. rin verran joukkosidontapaikalle. Suunnitteilla oli Kakon komppanian hyökkäys kukkulalle pohjoisesta käsin. 12 |
KORVEN KAIKU
2012
Hyökkäys Tappokukkulalle
Kuhmossa suomalaiset joukot ylittivät valtakunnan rajan 3.heinäkuuta 1941 Saunajärven suunnalla Rajakankaan kohdalla. Murrokko vietti arviolta 20 asteen kulmassa bunkkeriasemaa kohti
Mieliin painuva esitys oli
Vuosittain Kuhmo-talon ohjelmistoon kuuluu vuodesta 1996 lähtien järjestetty Ihminen ja Kosmos, joka on keskusteleva kulttuuritapahtuma. Suuren sotilassoittokunnan johtaja, musiikkikapteeni Jaakko Nurila kiitti ja kannusti yleisöä saapumaan myös muihin konsertteihin.
Monien tapahtumien Kuhmo-talo tutuksi
Vuonna 1993 kesällä monien kuhmolaisten haave toteutui ja Lammasjärven rantaan kulttuurimaisemaan valmistui Kuhmo-talo. Heinäkuun lopulla se toimii luonnollisesti Kamarimusiikin päätoimintapaikkana, mutta muun ajan vuodesta Kuhmo-talo on kuhmolaisten ja kainuulaisten monien toimintojen hieno sija. uteliaisuutta, innostusta ja harrastusta uusiin asioihin jokaisessa. Kesä-heinäkuussa vuorossa on musiikkijuhla Sommelo ja heinäkuu on täyttä toimintaa Kuhmon Kamarimusiikin aikaan. Marraskuussa 2009 Kuhmo-talossa saatiin kokea häivähdys sota-ajan tunnelmista, kun Kuhmotalo oli Jaakko Salonojan juontaman Asemiesillan tapahtumapaikka. Sinfonietta Lentua on Kuhmo-talossa vuoden 2000 alusta 14 kertaa vuodessa konsertoinut orkesteri (35 produktiota, 67 konserttia). Syksyllä Kuhmo-talossa on järjestetty jo vuosia kutsunnat kuhmolaisille asevelvollisille.
IISALMEN PELTI JA ILMASTOINTI OY
IISALMI TIPXMMPQEWXSMRXM$OSPYQFYW½ 4YL *E\
Rakennuspeltityöt TIPXMOEXSX TIPXMPMWXEX ]Q TMMTYX Ilmastointi LYSPXS QMXXEYW NE WmmX} RYSLSYW Kattoturvallisuustuotteet XMOOEEX OEXXSWMPPEX ]Q Sadevesijärjestelmät OSYVYX W]}OW]XSVZIX ]Q 1]}W EPER QYYX X]}X WSTMQYOWIR QYOEER
Kuhmon kutsuntoihin osallistuneita nuorukaisia, kutsuntalautakunnan jäseniä ja kutsuvieraita kuuntelemassa Porilaisten marssia.
Tähtitieteilijä, professori Esko Valtaoja aloitti Hannu Huotarin johdattelemana vuoden 2005 Ihminen ja Kosmos -tapahtuman.
www.respecta.fi Ajanvaraus 0207 649 749. Kuhmo-talo on onnistunut tavoitteessaan ja sen ympäristö luo mahdollisuudet jatkuvasti, kaikkina vuodenaikoina, tavoittaa se rauha ja Kuhmon henki, joka on tehnyt mahdolliseksi Kuhmon Kamarimusiikin ihmeen, nousun maailman huipulle. Tämä viihtyminen välittyy myös yleisölle. Sinfonietta Lentuan uuden vuoden konsertit ovat saavuttaneet vuosien myötä monien kainuulaisten sekä Kainuussa vierailevien ulkomaalaisten matkailijoiden suosion.
Kuhmo-talo on vilkkaassa ja monipuolisessa käytössä. 2012
KORVEN KAIKU
| 13
Konsertti on päättynyt. Talossa on helppo toimia niin tilaisuuden järjestäjän kuin taiteilijankin. Talven saapuessa vakioohjelmaan kuuluu Kuhmon Römppä. Asemiesillassa esiintyvät Lauluyhtye Kanttiinin Lotat, huumoria ja musiikkia viljelevä Seppo Soittila, lausuntataiteilija Toivo Mikkola, Kainuun Sotilassoittokunta sekä Kuhmon ja Sotkamon Mieslaulajat. Lähes kaikki taiteilijat ovat ensi kertaa Kuhmo-talossa esiintyessään huomanneet ainutlaatuisen tunnelman ja kertoneet siitä. Se on Kuhmon kaupungin kulttuuritoimen jo vuosia järjestämä kulttuurikokonaisuus. Huikea haaste oli Kuhmotalossa paikallisin voimin vuodenvaihteessa 19951996 esitetty Jääkärin morsian. Vasket pauhaavat keväisin Kuhmon Kevätpuhalluksessa. myös vuonna 2004 erityisesti veteraanien tukemiseen suunnattu Muistojen ilta -konsertti, jossa Oulun Sotaveteraanikuoro, Pohjan Sotilassoittokunta ja illan solistit esiintyivät. Kuhmo-talon johtaja Matti-Jussi Pollari korostaa, että tilat on suunniteltu ja tehty palvelemaan vaativia esiintyjä- ja yleisöryhmiä. Sinfonietta Lentuan taiteellinen johtaja on kapellimestari Jukka-Pekka Kuusela. Talon tavoitteena ja tarkoituksena on herätellä
Myös maanpuolustus, puolustusvoimat ja Suomen historia ovat olleet Kuhmotalon ohjelmistossa ja tapahtumakalenterissa vuosien mittaan hyvin esillä. Rakennushankkeen tavoitteena oli ollut saada Kuhmon Kamarimusiikille koti ja kainuulaisille uusi toiminta- ja tapahtumapaikka
seurakunta Suomussalmen ev.lut. seurakunta Hyrynsalmen ev.lut. seurakuntayhtymä hallintovirasto Reserviläisliitto ry
Helsinki Helsinki
Savon rykmentistä valmiusyhtymäksi
Kainuun Prikaatin historia muodostuu vuosien 1626 2012 ajalta. seurakunta Kajaanin ev.lut. seurakunta Lieksan ev.lut. Asia tuli jälleen ajankohtaiseksi killan 50-vuotispäivän 5. Pääasiassa tutkimuksessa kuitenkin paneudutaan Kainuun Prikaatin sekä sen edeltäjä- ja perinnejoukkojen rauhanaikaisiin vaiheisiin. Sotilasperinteistä ja sotahistoriasta kiinnostuneetkin löytävät kirjasta paljon kiinnostavaa luettavaa.
näiden maakuntien ja kaupunkien asukkaat saavat perehtyä ennen lähes tuntemattomaan kotiseutuhistoriaan.
Kainuun prikaatin kilta kiittää kaikkia hankkeessa mukana olleita ja siihen vaikuttaneita yksityisiä henkilöitä ja yhteisöjä saamastamme henkisestä ja taloudellisesta tuesta. Keskiössä ovat ne mittelöt, joiden ratkaisussa perinnejoukkojen osuus on ollut keskeinen. seurakunta Iisalmen ev.lut. Erityisen merkityksellistä ja monipuolista näiden joukkojen vaikutus on ollut Kuopiossa ja Kajaanissa. Kainuun prikaatin nelivuosisataista historiaa ei ole aikaisemmin taltioitu yksiin kansiin. Kirjassa läpikäytyyn neljän sadan vuoden mittaiseen ajanjaksoon sisältyy monia sotia ja lukemattomia taisteluita. seurakunta Ristijärven ev.lut. Hänen kirjallinen tuotantonsa käsittelee pääasiassa maanpuolustusta ja sotahistoriaa. seurakunta Sotkamon ev.lut. Kirjan voi myös tilata sähköpostilla: nina.karjalainen@ kajaaninoffsetpaino.fi (40 + toimituskulut)
Kainuun prikaatin kilta ry Heikki Visti puheenjohtaja
Oulunkylän Kuntoutussairaala Kylpylähotelli Kunnonpaikka
Siilinjärvi
Ämmän Betoni Oy
Suomussalmi Joensuu
Teoksen on kirjoittanut Markku Iskanius, Pieksämäellä 1948 syntynyt yleisesikuntaeversti ja sotatieteiden tohtori. Nelivuosisatainen taival Savon rykmentistä nykyaikaiseksi valmiusyhtymäksi. Tutkimuksen ehdoton painopiste on kuitenkin Kainuun prikaatin ja sen edeltäjien vaiheiden käsittelyssä. Ajatus historian kirjoittamisesta on ollut esillä jo vuosien ajan Kainuun prikaatin kilta ry:n piirissä. seurakunta Ilomantsin ev.lut. 14 |
KORVEN KAIKU
2012
Sotiemme veteraaneja kunnioittavasti tervehtien:
Kalevalan Kuntoutuskoti
Kuhmo
Kuhmon ev.lut. Kirja antaa kattavan kuvan Kainuun prikaatin toiminnasta ja sen päätehtävästä, koulutuksesta, mutta myös huoltoon ja valmiuteen liittyvät kysymykset on huomioitu. huhtikuuta 2012 lähestyessä. Kainuun prikaati on historiansa ansainnut. Kirjan on kustantanut Kainuun prikaatin kilta ry.
Teoksessa tarkastellaan ainutlaatuisella tavalla nykyisen joukko-osaston Ruotsin ja Venäjän vallan sekä itsenäisyyden ajan kahden ensimmäisen vuosikymmenen perinnejoukkoja. Sopivaksi julkaisuajankohdaksi katsottiin killan merkkipäivä, jolloin myös prikaati tuli toimineeksi Kajaanissa 50 vuotta. Kilta toivottaa antoisia lukuhetkiä teoksen parissa. Kainuun prikaatin historia on myynnissä (40 ) Kajaanissa: Kainuun Digikuvapiste, Kauppakatu 15. Niinpä
Karjalainen Aliupseeriliitto ry
Helsinki Kuhmo
Peura Trans Oy KTK Iisalmen Autotilaus Oy Musta Pörssi
Siilinjärvi Lieksa
Autotarvike Mikkonen Oy Neste Oil Salmela
Kuhmo
Neste Oil Niinivaarantie
Joensuu Joensuu
Lehtosen Liikenne Oy Joensuun Kumipörssi Oy Salon MammaMia Ky
Kuhmo
www.pohjolanmatka.fi
Pohjolan Matka
Sotkamon Vanhaintukisäätiö
Hämeenlinna
Ilveskoti
Nordea Pankki Suomi Oyj
Kuhmo Kuhmo
Pääkkönen&Piirainen Oy
Kainuun prikaatin killan puheenjohtaja Heikki Visti luovuttamassa historiakirjaa prikaatin komentajalle, eversti Jukka Sonniselle.
Kuva Kainuun Prikaati. Huhtikuussa 2008 kilta päätti yhdessä Kainuun Prikaatin kanssa teoksen kirjoittamisesta. seurakunta Nurmeksen ortodoksinen seurakunta Lieksan ortodoksinen seurakunta Kuopion ev.lut. laisprofessorina. Nyt näitä asioita on ensi kerran käsitelty joukkoosaston ja sotilashenkilöstön näkökulmasta. Kokoonpanojen tarkis-
tukset, rationalisoinnit, kehittämiset ja rakennemuutokset, miten niitä milloinkin on kutsuttu, nivoutuvat mielenkiintoisella tavalla historiankulkuun niin maakunnassa kuin sen ulkopuolellakin. Reserviin vuonna 2001 siirryttyään hän on toiminut valmiuskonsulttina ja apu-
Kainuun prikaatin ja sen Kuopiossa toimineiden edeltäjäjoukkojen historia liittyy erittäin kiinteästi Savon ja Kainuun maakuntien historiaan
Divisioonan Perinneyhdistys palkitsee hyvin menestyneitä varusmiehiä ja henkilökuntaa Kainuun Prikaatissa, Pohjois-Karjalan Prikaatissa ja Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Nuorille järjestettiin kirjoituskilpailu. - 9. Huhtikuussa Kuhmossa pidetyssä vuosikokouksessa hyväksyttiin toimintakertomus, jossa todettiin Lieksassa 2.-4. päivinä. Seuraavana syksynä perinnepäivien järjestämisvuorossa on Sotkamo. Divisioonan Perinneyhdistys järjestää Kuhmossa nuoriso- ja perinneviikonlopun syyskuun alussa 7. Divisioonan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, silloin vielä prikaatikenraali Sakari Honkamaa, kiitti jäsenistöä hienosta toiminnasta vuonna 2011. Vuosikokous valitsi yh-
14. Joka vuosi tuhannet ihmiset saavat tietoa siitä, miten kenraali Raappanan johtamat joukot taistelivat jatkosodassa Karjalan korpialueella ja osaltaan turvasivat Suomen säilymisen itsenäisenä. Urheilullisen toiminnan lisäksi nuorille järjestettiin kirjoituskilpailu, ja muutoinkin veteraanit ja maanpuolustus olivat hyvin esillä eri
Perinneyhdistyksen puheenjohtaja, nyt jo kenraalimajuriksi ylennetty Sakari Honkamaa kiitti kokouksessa yhdistyksen aktiiveja hienosta toiminnasta. Siitä erityisenä tunnustuksena Tammenlehvän Perinneliitto myönsi yhdistykselle helmikuussa 2011 Perinnetyön tunnustuspalkinnon vuodelta 2010. Kaikkiaan eri tapahtumiin osallistui Lieksassa 2 460 henkilöä. koulutasoilla. Divisioonan perinnepäiville osallistuneet kuhmolaiset tutustumassa matkalla Rukajärvelle vieneen tien varrella sijaitsevaan näyttelyalueeseen Jukolan Motissa.
14. Lisäksi kouluissa järjestetään perinnepäiviin liittyen erilaisia urheilutapahtumia. syyskuuta 2011 järjestettyjen nuoriso- ja perinnepäivien onnistuneen loistavasti. (08) 655 0256, fax (08) 652 0428 e-mail: kattilinjat@sotkamo.net akyllonen@kuhmo.net
www.akyllonen.fi
LAATUA SUOMALAISIIN KOTEIHIN JO VUODESTA 1974
Viime syksynä Lieksassa 14. Martti Huusko
Yhdessä Hyvä tulee.. Kuhmossa Perinneyhdistys näkyy tänä vuonna normaalia enemmän. Divisioonan Perinneyhdistyksen toiminnassa. Sihteerinä jatkaa Timo Karppinen. Siinä haaste kuhmolaisille ja kainuulaisille.
Keittiökalusteet Kylpyhuonekalusteet Säilytysjärjestelmät Altaat ja hanat Kodinkoneet
Suunnittelupalvelu Asennuspalvelu Remontointipalvelu Rahoitus ja takuu
14. distyksen puheenjohtajaksi edelleen Sakari Honkamaan ja hallitukseen Petteri Jonkan, Seppo Räihän, Heikki Pitäjämäen, Martti Kukkosen ja Inkeri Hellströmin. Vuosittain 14. 2012
KORVEN KAIKU
| 15
Laatumatkat laatubusseilla TILAUSAJOT CHARTERS
puh. Divisioonan perinnepäivät on väylä kentälle
Perinne- ja nuorisopäivät ovat tärkeä ja näkyvä osa 14. Hallituksessa jatkavat Matti Komulainen, Tero Kinnarinen, Heikki Visti ja Arto Juntunen. Päivien teemana oli vuosi sitten Terveet elämäntavat ja vastuu kaverista
Perinneviikko 3. Varusmiesten vierailut kouluissa Alakoulujen sukkulaviestit, Kontion koulun kentällä Sählyottelut - Tuupalan koulu - lukio Kontion koulun liikuntasalissa
14. Kuhmo-talon aulassa 9.00 13.00 Turvallisuuspäällikkö Lauri Tiiliharju p. Ensimmäisen kerran ilmaista kuntoutushoitoa Huotari sai 15 vuotta sodan jälkeen.
Kuhmolainen sotaveteraani Jaakko Huotari jakamassa kirjoituskilpailun palkintoja.. D:n perinneyhdistyksen Nuorisopäivä perjantaina 7.9. 16 |
KORVEN KAIKU
2012
Nuorisotapahtumat
Teema: Nuorella jokainen päivä on liikuntapäivä 1. 112 Ambulanssi............................ Kirjoituskilpailu toteutettiin koulujen kanssa yhteistyössä ja opettajat suorittivat arvostelun. Kirjoituskilpailussa palkittiin
Emma Koistinen, Sara Lehtonen, Saini Kyllönen, Tommi Sarkkinen, Toni Heikkinen, Jami Seilonen, Meri Kyllönen, Taru Moilanen, Pauli Piirainen ja Ilpo Vilén.
Palkintojenjakoon osallistui myös kuhmolainen veteraani Jaakko Huotari, joka rauhan tultua ja toivuttuaan suuntasi sotainvalidina leivän hankintaan metsätöihin. 7.9. 30.4. Tämän kesän näyttely on jo 23.
Juhlakanslia avautuu, Kuhmo-talon aula Juhlajumalanpalvelus Kuhmon ev.lut. Kuhmo-talon aulassa 8.30 13.00 Sunnuntaina 9.9. Pitäjämäki kertoi lukeneensa kaikki palkitut kirjoitukset. Aiheet liittyivät teemaan. Ilman fyysistä rasitusta hänen sodassa vammautuneen kätensä toimintakyky olisi todennäköisesti heikentynyt. 23. Kirjoituskilpailut kouluissa. Divisioonan perinneyhdistyksen Kuhmon paikallisosasto järjesti kirjoituskilpailun ala- ja yläkouluissa sekä lukiossa keväällä huhtikuussa "Nuorelle jokainen päivä on liikuntapäivä". 9.00
Jyrkänkosken historiallinen Talvisodan tukikohta on yleisölle avoinna 1. 040 596 4382 Ensiapupäivystys juhlan aikana SPR Kuhmon osasto Kuhmon terveysasema Kirkkotie 16-20 Yleinen hätänumero ............ Divisioonan perinneyhdistys ry kiittää ilmoittajia heidän Nuoriso- ja Perinnepäivien hyväksi antamastaan tuesta!
Antero Komulainen
14. heinäkuuta päivittäin kello 10 19. Divisioonan perinneyhdistyksen Nuoriso- ja Perinnepäivien ohjelma Kuhmossa
14. 112 Poliisi ..................................... Se on myös perinneyhdistyksen Kuhmon paikallisosaston nuoriso- ja perinnevuoden yleisteema Kuhmossa. D:n perinneyhdistyksen perinnepäivä sunnuntai 9.9. 8.30 9.00 Juhlakanslia avautuu, Kuhmo-talon aula Karjalan lennoston Hornetin ylilento Juhlanäyttelyn avaus, Kontion koulun kenttä Kainuun Prikaatin ja Kainuun rajavartioston kalustonäyttely ja toimintanäytös Rajasisarten kanttiini avoinna Kainuun Sotilassoittokunnan musiikkiesitys alkaen Ruokailu Kontion koululla
Info-piste
Lauantaina 8.9. 10.00 Nuorisopäivä Urheilijoiden palkitseminen, Kuhmo-talo Elokuva Lupaus (K 11) Kahvitilaisuus 13.00 Pääjuhla Kuhmo-talossa Pääjuhlan ohjelma sunnuntaina 13.00 Liput saapuvat Kuhmo-taloon Lippufanfaari ja Lippulaulu Kainuun Sotilassoittokunta ja yleisö Seppelpartioitten lähettäminen Alkusoitto Kainuun Sotilassoittokunta Avaussanat Puheenjohtaja, kenraalimajuri Sakari Honkamaa Musiikkia Kainuun Sotilassoittokunta Nuorten ryhmän esitys Juhlapuhe Liikenneministeri Merja Kyllönen Musiikkia Kainuun Sotilassoittokunta Palkitsemiset ja seuraavat perinnepäivät Perinneyhdistyksen hallitus Lauluesitys Kuhmon Mieslaulajat Tervehdykset Kuhmon kaupunki, kaupunginjohtaja Eila Valtanen Puolustusvoimat, Kainuun Prikaatin komentaja, eversti Jukka Sonninen Rajavartiolaitos, Kainuun rajavartioston komentaja, eversti Ismo Kurki Musiikkia Kainuun Sotilassoittokunta Päätössanat Kuhmon paikallisosaston puheenjohtaja Heikki Pitäjämäki Maammelaulu Kainuun Sotilassoittokunta ja yleisö Liput poistuvat Päätöskahvit
14. Sodan jälkeen työ savotoilla koitui myös Huotarin onneksi ja hoitokeinoksi. D:n perinneyhdistyksen perinnepäivä lauantaina 8.9. kirkossa Seppeleen lasku kirkkopuistoon ja kunniakäynti sankarihaudoilla Ruokailu Kontion koululla
10.00
11.30
Kuhmolaisnuoret kirjoittivat liikunnasta
14. 112
11.00
12.00 15.45 Historiakierros linja-autoilla Kuhmon taistelupaikoilla, lähtö Kontion koululta Vierailu Kuhmon Talvisotamuseossa Mahdollisuus vierailla Petolassa 16.00 18.00 19.00 Ruokailu Kontion koululla Kainuun Sotilassoittokunnan konsertti, Kuhmo-talo Illanistujaiset Kuhmo-talon Kahvila Juttuassa
14. Paikallisosaston puheenjohtaja Heikki Pitäjämäki totesi tilaisuuden tervehdyspuheessa, että kaikki palkitut kirjoitukset olivat erittäin hyviä